Terveyden edistäminen 100- vuotiaassa Suomessa...Suositut keinot (valistus, palvelut, ym.) ovat...

Terveyden edistäminen 100-vuotiaassa Suomessa

Terveydenhoitajapäivät

2.-4.02.2017

Pekka Puska

Professori, pääjohtaja emeritus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Satavuotisen itsenäisyyden aikana kansanterveys Suomessa on huimasti parantunut.

Suomalaisten odotettavissa oleva elinikä on kaksinkertaistunut.

9.1.2017 Pekka Puska 2

Kansanterveyden kehityksen eliniän pitenemisen kolme vaihetta

1. Ennen sotia: lapsi- ja äitikuolleisuuden väheneminen, tuberkuloosi- ja muun kulkutautikuolleisuuden väheneminen

2. Sotien jälkeen: Valtaongelmaksi nousseiden sydän- ja verisuonitautien ja tupakkasyöpien kuolleisuuden suuri väheneminen työikäisillä

3. 2000-luvulla: Kuolleisuuden väheneminen yhä vanhemmissa ikäryhmissä (Terve ikääntyminen)


Kansanterveys Suomessa on kehittynyt hyvin - vaiheittain • Kulkutaudit ja lapsikuolleisuus

• Työikäisten kuolleisuus

• Ikäihmisten terveys ja toimintakyky

x x x

• Aliravitsemus ja puutostaudit

ravintovirheet

• Kulkutaudit elintapasairaudet

• Fyysinen terveys mielenterveyden haasteet


Kansanterveyden sotien jälkeisiä menestystarinoita

• Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sairastuvuus

• Miesten tupakkasyöpäkuolleisuus ja sairastuvuus

• Itsemurhat

• Liikenne- ja työtapaturmakuolleisuus

• Väestön hammasterveys

• Rokotuksin voitettavat taudit

• Ikääntyvän väestön toimintakyvyn paraneminen – terveet elinvuodet lisääntyneet


Pohjois-Karjala-projekti uranuurtajana

• Vaikka hyvä hoito on tärkeää, kansanterveyden lukuja voidaan kroonisten tautien kohdalla olennaisesti muuttaa vain ennalta ehkäisyllä

• Jo 1970-luvun alussa oli vakuuttavaa uutta tietoa sydän- ja verisuonitautien keskeisistä riskitekijöistä (syistä):

– Veren kolesteroli (ravinto)

– Kohonnut verenpaine (ravinto)

– Tupakointi

• Kun riskitekijät liittyvät läheisesti elintapoihin (ravinto ja tupakointi) ryhdyttiin näihin vaikuttamaan

• Kun elintapojen tausta on koko yhteisössä, ryhdyttiin laaja-alaiseen YHTEISÖTASON EHKÄISYTYÖHÖN


Sydän- ja verisuonitautien ehkäisytyö on tuonut kauniita tuloksia

• Työikäisten vuotuinen sydän- ja verisuonitautikuolleisuus vähentynyt yli 80 %

• Varsinkin miesten syöpäkuolleisuus suuresti vähentynyt (tupakointi)

• Elinikään tullut noin 10 lisävuotta – pääasiassa terveitä

Lisää vuosia elämään – lisää elämää vuosiin

Pohjois-Karjala projekti ollut lipunkantajana kansanterveydellisessä vallankumouksessa:

• Suomessa

• Tärkeä esimerkki maailmanlaajuisesti


9

Kuolleisuuden kehitys kuolemansyyn mukaan vuosina 1971-2011. Lähde: Tilastokeskus

0

100

200

300

400

500

600

700

1971 1981 1991 2001 2011

35–64-vuotiaat miehet

Kasvaimet yht.

Verenk.el.

Hengitysel.

Alkoholisyyt

Muut taudit

Tapat., väkiv.

19.03.2013

Change in age-adjusted mortality rates Finland, males aged 35–64 (per 100 000 population)

extension of the Project

nationally

start of the North Karelia Project

North Karelia -85%

All Finland -80%

Rate per 100 000

1969-1971

2006 Change from 1969-1971 to 2006

All causes 1328 583 -56%

All cardiovascular

680 172 -75%

Coronary heart disease

489 103 -79%

All cancers 262 124 -53%

Coronary heart disease

Gain of some 10 healthy years

in Finnish popupaltion


Havaittu ja riskitekijöiden yleisyyden vähenemisen perusteella ennustettu sepelvaltimokuolleisuus, 35–64-vuotiaat miehet

Riskitekijöiden vaikutus kuolleisuuden laskuun

-90

-80

-70

-60

-50

-40

-30

-20

-10

0

1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007

%

Havaittu

Riskitekijät

Kolesteroli

Diastolinen

Tupakointi

11 9.1.2017

Lähde: Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, Juolevi A, Männistö S, Sundvall J, Jousilahti P, Salomaa V, Valsta L, Puska P.

Thirty-five-year trends in cardiovascular risk factors in Finland. Int J Epid 2010;39:504–518.

Pekka Puska

Väestö ikääntyy – lisääntyvätkö sairaudet?

Eliniän pidentyessä terveempien elintapojen ansiosta:

Vaihtoehtoja

1) Sairas, ”raihnainen” kausi pitenee

2) Sairaudet siirtyvät vastaavasti myöhempään ikään

3) Sairas kausi lyhenee, ”compression of morbidity”

(J. Freis)


13

65-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odotteen jakautuminen

terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin vuosina 2000 ja 2011

Lähde: Sihvonen A-P, Martelin T, Koskinen S, Sainio P, Aromaa A. Terveet ja toimintakykyiset elinvuodet.

Teoksessa: Heikkinen E, Jyrkämä J, Rantanen T, toim. Gerontologia. Duodecim, Helsinki 2013, s. 66–71

9.1.2017

Terve: koettu terveys keskitasoinen tai parempi Sairas: koettu terveys melko huono tai huono

Pekka Puska

KANSANTERVEYS SUOMESSA

• PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME AIKANA!

• SUURIA HAASTEITA: – Myönteisen kehityksen jatkuminen: erittäin paljon

saavutettavissa

– Kielteisten trendien kääntäminen: jatkuessaan voivat vaikuttaa koko kansanterveyden kuvaan: erityisesti väestön lihominen ja alkoholi

– Terveyserot: sairastavuus ja monet riskitekijät kasautuvat alempiin sosioekonomisiin ryhmiin

”ONKO SUOMELLA MALTTIA VAURASTUA?”


Mitä tästä eteenpäin? Vanhoja ja uusia haasteita VANHOJA:

- Terveysongelmat paljolti entisiä (elintapasairaudet)

- Ehkäisyn lääketieteellinen perusta vakaa

- Elintapoihin vaikuttamisen keinot ja strategia

UUSIA:

- Elinympäristö muuttuu

- Kaupallisuus lisääntyy

- Viestintäympäristö muuttuu (some ym.)

- Palvelujärjestelmä muuttuu

- Kasvava painotus hyvinvointiin ja elämänlaatuun

- Hajautuva mielipideilmasto, erilliskulttuurit ja omien kokemusten korostaminen


Suomalaisten terveysriskit


Eri tekijöiden vaikutus ennenaikaiseen kuolleisuuteen

Terveydenhuolto 10-20 %

Perintötekijät 10-30 %

Elintavat ja ympäristö 60-80 %

Ravinto 30-50 %

Liikunta 10-20 %

Tupakka 10-15 %

Alkoholi 10-20 %

Muu 10-30 %

(Yhdistelmä arvioista, Puska 2014)


Vaikuttaminen väestötasolla tunnettuihin elintapariskeihin on kustannusvaikuttavin ja kestävän kehityksen keino ei-tarttuvien tautien torjumiseksi ja kansanterveyden parantamiseksi.

Hälyuutisista huolimatta ehkäisyn lääketieteellinen perusta pysynyt varsin samana.


Niin Suomessa kuin globaalisti, neljä elintapatekijää ovat aivan keskeisiä kansanterveyden kannalta

• Tupakka

• Alkoholi

• Ravinto

• Liikunta

(WHO:n NCD ohjelma)


Ehkäisyn strategiat 1) Korkean riskin strategia

– Riskitekijöiden mittaus, riskien arviointi, yksilöllinen interaktio

– Elintapa- ja lääkeinterventiot

– Mitä korkeampi riski, sitä kustannusvaikuttavampi

– Perusterveydenhuollon keskeistä työtä

2) Väestöstrategia

– Politiikkatoimilla ja terveyden edistämisellä vaikutetaan väestön elintapoihin: ravinto, tupakka, liikunta, alkoholi, liikenne ym.

– Kustannusvaikuttavin tapa edistää väestön terveyttä

EIVÄT OLE TOISIAAN POISSULKEVIA

– MOLEMPIA TARVITAAN, TUKEVAT TOISIAAN


VÄESTÖN ELINTAVAT SUOMESSA • Myönteinen kehitys:

– Miesten tupakointi suuresti vähentynyt ja naisten tupakoinnin lisäys pysähtynyt

– Ruokavalio yleisesti suuresti parantunut (rasva, suola, kasvikset)

– Vapaa-ajan liikunta lisääntynyt

• Haasteita:

– Alkoholin kulutus noussut ja korkealla tasolla

– Huumeet uhkana

– Virvoitusjuomien ja makeisten kulutus nuorilla

– Uusia rasvan lähteitä

– Arkiliikunta vähentynyt

– Väestö lihoo


VÄESTÖN ELINTAVAT MUUTTUVAT

JA NIIHIN VOIDAAN VAIKUTTAA!

9.1.2017 Pekka Puska

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012

North Karelia

Kuopio province

Southwest Finland

Helsinki area

Oulu province

Esim.

voita leivällä

24

9.1.2017 Pekka Puska

TUPAKOINTI

25

Ennaltaehkäisy/terveyden edistäminen (erityisesti terveillä elintavoilla)

• Ehkäisee tauteja (laajasti)

• Lisää toimintakykyä

• Lisää subjektiivista terveyttä

KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ


KENEN VASTUU? 1. Kansalaisen vastuu

”Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse”

2. Ympäristön vastuu

Ympäristö tärkeä mahdollistava tai

rajoittava tekijä

”Make the healthy choice

the easy one”

(Ottawa declaration 1981)

MOLEMPIA TARVITAAN

YKSILÖ

TERVEYDEN

YLLÄPIDON

TAAKKA

YHTEISKUNTA


Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista on sekä yksilöllä että yhteiskunnalla

• Kysymys on sosiaalisesta muutosprosessista, jossa molemmat vaikuttavat toisiinsa: yksilöiden muutokset tukevat yhteiskunnallisia muutoksia ja päinvastoin

• Asenteet muuttuvat yleensä elintapojen ja ympäristön muutosten seurauksena (eikä toisinpäin)


TERVEYSPOLITIIKAN DILEMMA Suositut keinot (valistus, palvelut, ym.) ovat usein vähiten tehokkaita – kun taas vähemmän suositut ja usein halvemmat keinot (rajoitukset, hinta, ym.) ovat tehokkaimmat!


Elinkeinoelämän viestit

Vastustaessaan yleensä säätelyä korostaa yksilön vastuuta.

YKSILÖN VASTUUN KOROSTAMINEN

Lisää helposti yksilöiden ”syyllistämistä”

Lisää helposti terveyseroja (vahvat onnistuvat)


Tutkimusten mukaan useimmat ihmiset pitävät terveyskasvatusta tärkeänä, mutta toteavat, että terveiden elintapojen noudattaminen ei ole helppoa.

Esteitä

• Tottumukset, riippuvuudet

• Ympäristön sosiaalinen paine

• Ympäristön käytännön mahdollisuudet

• Markkinointi, tuotetarjonta

Terveyden edistämisen tavoitteena on auttaa ihmisiä onnistumaan haluamissaan muutoksissa.


Terveyserojen kaventaminen

• Suomessa varsin suuret terveyserot

• Valistus tavoittaa ylemmät sosioekonomiset ryhmät, joiden parissa suurin muutos

• Rakenteelliset interventiot tavoittavat koko väestön ja usein (hinta) vaikuttavat erityisesti alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä – poliittisesti vaikeita

• Suorat terveydenhuollon ym. spesifiset toimet


KOHDE: Koko väestö Korkeariskiset Potilaat

TOIMINTA: Terveyden

edistäminen

Ehkäisy Hoito /

kuntoutus

Taustatekijät

Elinolot

Sosioekonominen

asema

Kulttuuri

Elinkeinoelämä

jne.

Riskitekijät

Elintavat

Biologiset

(esim. kolesteroli,

verenpaine, ylipaino

Taudit ja

terveys-

ongelmat

Seuraukset

mm. elämänlaatu

TERVEYSTYÖN ERI TASOT: Kaikkia tarvitaan


Terveydenhuollon rooli

1) Sairauksien hoito

2) Sairauksien ehkäisy ja

terveyden edistäminen


Terveydenhuolto Suomessa

• Kansainvälisesti korkeatasoinen, hyvää eurooppalaista tasoa

• Nauttii väestön tukea, arvostusta ja luottamusta

• Suurien haasteiden edessä

–Kustannusten kasvu

–Henkilöstön saatavuus

–Potilas/tautirakenteen muutos

–Tautien ehkäisyn haasteet


Sote-uudistus ja peruspalvelujärjestelmän vahvistaminen

• Resurssit (uusi resurssien jako)

• Ennaltaehkäisy, terveyden edistäminen

• Pitkäaikaishoidon järjestäminen (”chronic care model”)

• Integraatio erikoissairaanhoidon (ja sosiaalipalvelujen) kanssa

• Modernit (ja kansallisesti yhteensopivat) IT-järjestelmät

• Johtaminen, moniammatillisuus


Kansanterveys Suomessa on yhä enemmän yhteydessä globaaliin ja eurooppalaiseen kehitykseen! YK – WHO - EU


Riskitekijöiden vähentäminen keskeistä: Globaalit instrumentit

• Tupakka: Kansainvälinen puitesopimus

(FCTC, 2003)

• Ravinto ja liikunta: WHO:n globaali

strategia (2004)

• Alkoholi: WHO:n globaali strategia

(2010)

Globaaleja instrumentteja tarvitaan

torjumaan globalisaation haitallisia

vaikutuksia



Kansan-

terveys ja

kestävä

kehitys

Tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen on inhimillinen tavoite, mutta myös talouden etu yhteiskunnassa

• Terveydenhuollon menojen kasvun hillitseminen

• Työikäisen työvoiman saatavuus, työkyky ja työurat (valtio, työnantajat)

• Kasvavan ikäihmisten joukon toimintakyky (ja palvelusten tarve)

Hyvä terveys ja hyvinvointi tukevat maakunnan sosiaalista ja taloudellista kehitystä!


Kansanterveyden edistämisen potentiaali

Useimmat kansantautimme (ei kaikki) ovat lääketieteellisen tiedon perusteella hyvin pitkälle ja hyvin myöhäiseen ikään asti ehkäistävissä olevia tauteja

Esim.

Tyyppi 2 diabetes: 90 % (ravinto, liikunta)

Sepelvaltimotauti: 80 % (ravinto, liikunta, tupakka)


Onko Suomella malttia vaurastua?

–Minkälainen kehitys? Raha vai terveys?

– Individualismi vai yhteisvastuu

–Suomalaisen yhteiskunnan kehitys: ”Make the healthy choice the easy one”

–Näyttöön perustuvaa vaikuttavaa terveyspolitiikkaa: alkoholi, tupakka, ravinto- ym. politiikka

–Terveydenhuollon uudistus: hyvä SOTE


Hyvä 100-vuotias Suomi

Terveystyö on tuottanut kaunista tulosta Kiitokset toimijoille Terveydenhoitajakunta on ollut kansanterveystyön eturintamassa



KIITOS


ONNEA

100-VUOTIAALLE

SUOMELLE

Terveyden edistäminen 100- vuotiaassa Suomessa...Suositut keinot (valistus, palvelut, ym.) ovat...

Documents

Transcript of Terveyden edistäminen 100- vuotiaassa Suomessa...Suositut keinot (valistus, palvelut, ym.) ovat...