TAUSTAA Liite B

KIMMO PÄLIKKÖ

2

TAUSTAA Liite B

Aika ratkaisevana tekijänä1800-luvun alkupuolella arvioitiin, että

maailma on 70 000 vuoden ikäinen. Vuonna1899 J. Joly laski maapallon uudeksi iäksi 90miljoonaa vuotta.

Laskentaperusteet maapallon iän lisäämi-seksi olivat 1900-luvun alussa vähissä.1920-luvulla todettiin, että radioaktiivisuuttavoitaisiin käyttää kivinäytteiden ikäarvioin-tiin.

Koska radiometrisin mittauksin (esim.kalium-argon) saadaan selville vain näytteenpitoisuudet, jäävät muut ikäarvioon vaikutta-vat oletukset tutkijoiden harkintaan. Niitämuuttaen saadaan lopputulokseksi lähes mikätahansa lukema, joka sisältyy menetelmänoletuksiin alkutilasta. Koska kaliumin iso-toopin (40K) teoreettinen puoliutumisaika on1,3 miljardia vuotta, voidaan samasta näyt-teestä mitata arvoja 100 000 vuoden ja 5 mil-jardin vuoden väliltä.

Jo vuonna 1921 Rayleigh venytti radio-aktiivisten mittausten perusteella maapalloniän yli 1000 miljoonaksi vuodeksi. Kun kehi-tyksen teoreettista nopeutta osoittavat laskel-mat sekä jo aikaisemmin luodut johto-fossiilitaulukot osoittivat, että aineen ja elä-män kehittymiseen tarvitaan vielä runsaastilisää aikaa, tehtiin uusia mittauksia ja ikää li-sättiin tarpeen mukaan. Lopulta päätettiinAllenden-meteoriitista saatujen yli 50 ikä-arvion joukosta valita maapallolle sopiva4600 miljoonan vuoden ikä. Allenden meteo-riitti putosi Pueblo de Allenden alueelle8.2.1969.

Radioaktiivisen isotoopin hajotessa syn-tyy heliumia, jonka määrä on pystytty tarkas-ti laskemaan. Helium vaeltaa maakerrostenläpi ilmakehään. Kehitysopillisen pulmanmuodostaa se tosiasia, että miljoonien vuosi-en aikana syntynyttä heliumia ei ilmakehästälöydy. Tämä tosiasia puoltaa sitä, että maa-pallo on nuori.1

Uusilla mittausmetelmillä voidaan juuri syn-tynyt kiviaines todeta miljoonien vuosienikäiseksi. Siksi menetelmät sopivat hyvin käy-tettäessä kehitysopin ikäarvioihin.

Darwinin vuonna 1871 esittämä apinateoria on vastannut ky-symykseen: "Onko ihmisellä ja apinalla yhteinen esi-isä?"1970-luvulta lähtien noin 99%:n samankaltaisuutta ontodisteltu genomeja vertailemalla. 150 vuoden ajan on ihmi-sen sukupuuhun tuotu uusia jäseniä. Viimeisin niistä on Ida.

3

TAUSTAA Liite B

Ihmisen kehitys alkunisäkkäästä vaatiilaskennallisesti pitkiä ajanjaksoja.

a Molanodon oletetaan eläneen Pohjois-Amerikassa n. 160 mv. sitten. Sen jäänteetkuuluvat vanhimpiin nisäkäsfossiileihin.Paleontologit arvelevat sen olevan nisäk-käiden esi-isä.

Kädellisten fossiilit ovat olleet kautta ai-kojen hyvin harvinaisia. Oletusten mukaanolosuhteet eivät olleet fossiilien kehitykselleotolliset. Hukkumisia (oletettu fossiilin syn-nyn edellytys) tapahtui harvoin, koska"nisäkäs oli älykäs eläin ja eli metsissä."3

b Nathavetuksen väitetään olevan n. 58 mv.vanha fossiili (Wyoming- USA) - kädellistenvarhaisvaihe tupajan ja apinan välissä. Se oli en-simmäisiä kädellisiä, joilla oli muista sormistaerottuva peukalo. Asui puissa, söi hedelmiä,pähkinöitä ja hyönteisiä. Puoliapinoiden esi-isä.4

Samalla tavalla kuinmaapallon ikää on kasva-tettu tarpeen mukaan, onmyös ihmisen oletettuakehityskaarta venytetty.Kehitysopin kansainvälisetvoimahahmot; H. G. Wellsja Julian Huxley yhdessäG. PH. Wellsin kanssa jul-kaisivat kansainvälisenkirjasarjan "Elämän ih-meet". Kirjat julkaistiinSuomessa heti II Maail-mansodan jälkeen. WSOY:n julkaiseman kirjankuvituksiin kuuluu piirroskaavio, joka kuvaa ih-misen kehityslinjaa 1) kalasta (devonikausi/n.400 miljoonaa vuotta sitten) pystyihmiseen. Hah-mo 6 on alkeellinen puoliapina, joka eli eoseeni-kaudella n. 50 miljoonaa vuotta sitten. Hahmo 7on alkeellinen ihmisapina-aste, gibboni ja n:o 8on kehittyneempi ihmisapina, simpanssi.

Jotkut kehitystutkijoista esittävät, että Me-gazostrodon eli 220 mijoonaa vuotta sitten,Triaskauden alussa jolloin alkuasteella olleetnisäkkäät olivat pienikokoisia ja alistetussaasemassa.2

Puupäästäisen kokoinen ja näköinen alku-nisäkäs on yleensä lähtökohta, josta ihmisenkehitysopillista sukupuuta on rakennettu.

Mielikuvitusta ja taiteilijoiden apua onkäytetty runsaasti kun tarinoita on Darwininajoista sepitetty ja tieteellisenä totuutena esi-tetty oppi- ja tieteisteoksissa. Otamme muuta-man esimerkin kehityksen vaiheista.

a b

1) The Age of the Earth´s Atmosphere/ICR, 19902) Macmillan illustrated encylopedia of dinosaurus and prehistoric animals 19883) Nisäkkäät/Life 19664) Maailman eläimet-Nisäkkäät/Otava 1966

Alkunisäkkääksi useita vaihtoehtoja

4

TAUSTAA Liite B

Lukion oppikirjoissa tukeudutaan kehitysopin yhteisesti sovittuihin aikajaksoihin. Biolo-gian oppikirjassa ELÄMÄ (WSOY 1997) nuorille annetaan seuraavanlaista tietoa ihmiskun-nan historiasta: "Polveudumme simpanssien kanssa yhteisestä kantamuodosta, joka eliAfikassa todennäköisesti 6-7 miljoonaa vuotta sitten - yhteinen kantamuoto on ollutkädellinen, joka ei enää elä maapallolla." Oppikirjan kuvakaavion teksti täydentää: "Kädel-listen ryhmät alkoivat kehittyä erilleen jo yli 50 mijoonaa vuotta sitten. Ihminen on lähempääsukua gorillalle ja simpanssille kuin nämä esimerkiksi marakatille."

Sinisellä värillä täydennetty kuva bio-logian oppikirjasta ELÄMÄ, WSOY1997. Sinisellä merkitty alue kuuluuns. haamukauteen, jolta jaksolta eivälimuotoja ole löytynyt.

Vuonna 1966 — noin satavuotta C. Darwinin aloittamastafossiilien etsimisestä —Life-jul-kaisu (Nisäkkäät) toteaa: "Kädel-listen fossiilit ovat kautta aiko-jen hyvin harvinaisia. Olosuh-teet eivät olleet fossiilien kehi-tykselle otolliset. Fossili-ainek-sesta ei voi päätellä mitään en-simmäisistä nisäkkäistä tai nii-den ulkomuodosta."

Lukevalle yleisölle on esitet-ty kehitysvaiheet välimuotojenpuutteesta huolimatta tieteelli-sesti tutkittuina tosiasioina.Oheinen nisäkkäiden kehityksenyleiskaavio vastaa yleisesti hy-väksyttyä näkemystä kehitys-puusta. Siinä puupäästäisen kal-taisesta alkunisäkkäästä polveu-tuvat kaikki imettäväiset.

Sinisellä merkitty alue kuuluu haamukauteen, joltakuvitellulta aikajaksolta ei ole löytynyt kehityksen edel-lyttämiä välimuotoja.

Kuva:The Vertebrate Body/A.S. Romer 1977

5

TAUSTAA Liite B1920-luvulla suurta Apinaoikeuden-

käyntiä varten sian hampaasta rakennettiinmiljoonia vuosia sitten elänyt Nebraskanapinaihminen. Samaa menetelmää käytetäänedelleen. 42 miljoonaa vuotta siiten elänytEosimias-alkunisäkäs luotiin nilkkaluusta.Samassa yhteydessä esiteltiin alla oleva ih-misen evoluution kehityskaavio, jossa nä-kyy Eosimiaksen oletettu kehitysopillinensijainti.

Vajaa kymmen vuotta edellisestä arvios-ta sama tiedelehti esittää uuden arvion dino-saurusten ja nisäkkäiden yhteiselosta. Van-han oletuksen mukaan dinosaurusten tuhou-tuminen avasi "uusia lokeroita" nisäkkäidenkehitykselle. Uusien oletusten mukaannisäkkäät elivätkin yhtäaikaa hirmuliskojenkanssa 200-65 miljoonaa vuotta sitten. Osanisäkkäistä oli niin kookkaita, että ne käyt-tivä pieniä sauruksia ravintonaan.

Oheisen kuvan nisäkkään fossiilin mahas-ta löytyi matelijan jäännöksiä. Samassa artik-kelissa mainitaan, että fossiilien vähyydestäjohtuen menneiden aikojen lajistosta ei kos-kaan saada kokonaiskuvaa.5

Helsingin yliopisto/Evoluution aikaskaala(Enroth 25.3./Geologiset kaudet/www.avoin.helsinki.fi/asp)väittää kuitenkin, että istukalliset nisäkkäätkehittyivat 145 - 60 mv. sitten ja muistuttivatpientä jyrsijää. Vasta dinosaurusten meneh-tymisen jälkeen niiden koko kasvoi ja muotoalkoi muuttua.

Fossiiliaineistoa, jonka tulisi osoittaa ih-misen kehitysvaiheet alkunisäkkäästä, ei oleolemassa ja tämän puutteen alan tutkijat

myöntävät - mm. David Pilbeam ja MaryLeakey. Heidän mukaansa ihmiset uskovat,että fossiilirekisterit tukevat kehitysoppia kos-ka heille näin on kerrottu. Kertojat eivät kun-nioita tosiasioita vaan haluavat jakaa oman us-konsa evoluutioon.6

Uusi näkemys nisäkkäiden ja dinosau-rusten yhteiselosta.

Kuva/Tieteen Kuvalehti 10/2000

5) Tieteen kuvalehti 8/20096) Myytti apinaihmisistä/Marvin L. Lubenow/Datakirjat2005

6

TAUSTAA Liite BMaailmankuulu ihmisfossiillien metsästäjä Richard E. Leakey

kertoo kirjassaan "Ihmisen jäljillä" (Kirjayhtymä 1981) ihmisentaustahistoriasta: "Varhaisin kädellinen oli ...puupäästäisen kokoi-nen yöeläin. Sen jälkeläiset siirtyivät päiväeläimiksi ja hedelmiensyöjiksi mikä vaati kykyä nähdä värejä. Häntäapinat kehittyivätnoin 40 miljoonaa vuotta sitten ja ihmisapinat 10 mijoonaa vuottasitten...Kädellisten kantamuoto oli samanlainen kuin nykyinenpuupäästäinen.

Lisäaikaa tuleville muutoksilleKädellisten kantamuoto, pienikokoinen

hyönteissyöjä (puupäästäinen) eli 1980-lu-vun laskelmien mukaan noin 70 miljoonaavuotta sitten. Vuosituhannen vaihteessa tie-tokonelaskelmat vaativat kädellisille kuitenkinlisää kehitysaikaa. Tiedeyhteisön sopimuksestauusi alkunisäkäsfossiili, "Eomaia" - DawnMother (aamun äiti) löydettiin Kiinasta,Yixian kerrostumista keväällä 2002. Tiede-yhteisössä sen iäksi sovittiin 125 miljoonaavuotta. Kehitystapahtumille saatiin lisäaikaahetkessä 55 miljoonaa vuotta.

Kehitysopissa aika on tärkeä peliväline,jota käyttäen halutut ideat ja laskelmat voi-daan sovittaa venyvään teoriaan. Nykyäänfossiilista tai sitä ympäröivästä mineraalistaotetaan näytteitä, joille määritellään radioak-tiivisten isotooppien hajoamiseen perustuvil-la mittausmenetelmillä, massaspektromet-rillä, erilaisia ikäarvioita. Kuten aikaisem-min todettiin, kalium-argon-mittauksilla tuo-tetaan kehitysopin kannalta riittävän pitkiäaikajaksoja. Mittaustulos on usein riippuvai-nen siitä, mitä kohtaa näytteestä mitataan.Lopputulokseksi saadaan useita eri arvoja,joista valitaan tarkoitukseen sopiva. Jos mi-kään mittausarvoista ei ole ennakko-odotus-ten mukainen, hylätään mittaustulokset epä-määräisinä. Jos haluttu ikä löytyy, julkaistaan

saatu tulos ja markkinoidaan sitä tieteellisenätotuutena.

Lisäämällä 55 miljoonaa vuotta ihmisenkehityslinjaan, tehtiin uudelle fossiililöy-dölle tilaa. Oliko Darwinin juhlavuotta var-ten (2009) löydettävä jotain kehitysuskoavahvistavaa? Ihmisen oletettuun kehitys-linjaan sijoitettuja fossiilin kappaleita on ole-massa vain muutamia. Nekin ovat kiistan-alaisia. Pulmana on se tosiasia, että olemassaolevat fossiilit eivät tue kehitysajatusta.7 Tar-koitukseen sopivaksi nisäkäsfossiiliksi valit-tiin nyt Frankfurtin eteläpuolelta vuonna1983 amatöörifossiilikeräilijän löytämäpuoliapinan fossiili. Sopivan löytöpaikan li-säksi fossiilin pitää olla taustaltaan puhdas.Ikälaskelmien vuoksi on tärkeää, että siitä eikukaan tiedeyhteisöön kuulumaton ole teh-nyt hiili 14 -ikäarvioita eikä kukaan ulkopuo-linen ole kuvannut sitä tai ottanut siitä näytet-tä. Jos hiili 14-mittauksissa olisi näytteen ha-vaittu sisältävän hiili 14-atomeja, olisi il-meistä, että fossiili olisi vain tuhansia vuosia- ei miljoonia vuosia vanha. Kun fossiilintaustat on selvitetty, voidaan näytteestä ottaavalukopioita muiden tutkijoiden käyttöön jaantaa - etukäteen sovittu - "tieteellinen" lau-sunto 47 miljoonaa vuotta vanhasta Ida -kantaäidistämme.

Puupäästäinen ja alku-nisäkäs ova kokonsa jamuotonsa puolesta sa-manlaisia.

Eomaia fossiili/kuva www.ecotao.com/holism/Eomaia - lisäykset ja kuvankäsittely kirjoittajan

Eomaia

7

TAUSTAA Liite B

Darwinin juhlavuoden kunniaksi tämäIda-ihmisen kantamuoto esiteltiin yleisölle19.5.2009 New Yorkin luonnonhistoriallises-sa museossa kansainvälisen tiedotusverkon jatiedelehtien avustamana. Jakelussa oli T-paidasta uutuuskirjaan, tiedotuslehdistä TV-ohjelmiin ja luonnollisesti laaja internetinkautta levitetty aineisto. Koko maailma saitiedon, että ihmiselle on löytynyt kantamuoto- ei pelkkä hammas vaan kokonainen luuran-ko. National Geographicissa tutkija BrianRichmond kertoi: "Tältä ajanjaksolta (47 mil-joonaa vuotta sitten) on vain hyvin harvojafossiileja, ja niillä on tapana olla satunnainenhammas siellä ja ehkä häntäluu täällä."

Löydön ostanut J. Hurum saa hetkellises-ti kunniaa ja hyvät tulot sekä nimensäevoluutiohistorian kirjoihin. Yleensä fos-siilista tehdään tarkkoja kopioita (valuja),jotka toimitetaan tutkijoille. Tässä tapauk-sessa on oletettavaa, että tästä ihmisen väite-tystä kantamuodosta tulee valumalleja myöstavallisen kuluttajan käyttöön.

Muut alan tutkijat ovat ymmällä. Fos-siilia ei annettu etukäteen asiantuntijoidenarviointiin eikä tarkkaa taustatutkimustasuoritettu. Vaarana on, että tästä Darwininjuhlavuoden kaupallisesta hyödyntämisestätulee olemaan evoluutiotieteelle enemmänhaittaa kuin hyötyä. Ketään ei kuitenkaan olekoskaan vedetty oikeuteen virheellisten us-komusten levittämisestä. Näin Hurum voinauttia julkisuuden valokeilassa rauhassa.

Ida-fossiilin julkisuusarvoa hyödyntävätmonet etukäteen sovitut tahot. EsimerkkinäBBC:n mainos asiaan liittyvästä uudestajulkaisusta THE LINK.

Idan olemus ei paljoakaan poikkea esimerkiksi nykyisin elävistämaki- ja puoliapinoista. Merkittävä ero aikaisempiin löytöihin(fossiilin kappaleisiin) on Hurumin näkemyksen mukaan peukalon jaisonvarpaan asento, joka viittaa tehokkaaseen kiipeilyyn.

Fossiiliajoituksen osalta haluttu ikä saadaan, kun käytetään esimer-kiksi aikaisemmin mainittua kalium-argon mittausta. Onko Ida-fossiilista mitattu myös hiili-14 -arvoja? Yleensä näin ei julkisesti tehdäniistä fossiileista, joiden arvioitu ikä ylittää 50 000 vuotta. Tiede-yhteisölle on tullut viime vuosina yllätyksenä se, että kaikista niistäfossiileista, joiden iäksi on arvioitu 60-200 miljoonaa vuotta, on RATE-tutkijaryhmä löytänyt hiili-14-pitoisuuksia.8 Mukana tutkimuksissa onollut myös timantti (hiilen muoto), jonka saastumista ei voida epäillä.Näiden tutkimusten tuloksena voidaan olettaa, että kaikki tutkitut ovateläneet samoihin aikoihin - joitakin tuhansia vuosia sitten.

Kuvassa nykyisin elävän puoliapinan jalanluusto, joka vastaa Idan jalkaa. Tässä suh-teessa kehitystä ei siis ole tapahtunut.

Tuleeko Idan ideasta kaupallisesti kannatta-va? Etukäteisvalmistelut ja heti myyntiin tar-jotut tuotteet ennakoivat sitä, että ihmisenhistoriaan liittyvät oheistuotteet tulevat kil-pailemaan "Taru Sormusten herrasta" -tuo-tannon kanssa.

Fossiililöytö juhlan kunniaksi

8

TAUSTAA Liite B

Nisäkkäiden kehityspuustayritetään etsiä Idalle sopivapaikka. J. Hurum haluaisi, ettäfossiilin paikka olisi kohdassaA. Useat tutkijat haluavat si-joittaa sen kohtaan B, joka eijohda mihinkään. He eivät ha-lua kuitenkaan kiistää fossiilinajoitusta, koska se tiedeyhtei-sön kannalta on hyvin arkaasia. Kun vertailua tehdään ny-kyisin kädellisiin, voidaan Idasijoittaa niiden joukkoon, koh-taan C.

Toimittaja Brian Switek pa-hoittelee sitä, että Idan tilannet-ta verrataan Graalin maljan taiNooan arkin löytymiseen.

Nykyisten puoliapinoiden, makien ja mara-kattien jäsenet ovat tarkoituksenmukaisia.Useilla peukalo/isovarvas vastaa Idan luustoa.

Hänen mielestään jäätyneet mammutit taisuuret meriliskot ovat mieltä kiehtovia, muttane eivät vaikuta suoraan kehitysopin ja luo-misopin väliseen keskeiseen väittelyyn samal-la tavalla kuin väittämä ihmisen esimuodonlöytymisestä. Nyt annetaan kuva siitä, että evo-luutiossa pelataan pyhäinjäännöksillä.9

Tri. Don Batten toteaa, että Idaan ei liitymitään yhdistävää fossiilia. Sitä ei voida yh-distää mihinkään kehityslinjaan alkukädel-lisen ja ihmisen välillä. Jos se olisi 47 miljoo-naa vuotta vanha, olisi sen ja ihmisen välilläyli 40 miljoonan vuoden tyhjä tila. Se onrakenteeltaan samanlainen kuin nykyisetkädelliset. Jos asiantuntija näkisi tämän otuk-sen viidakossa voisi hän varmuudella todetasen olevan "lemuri" tai vastaava.10 (Lemurcatta, kissamaki on kädellinen, joka elää ete-läisen Madagaskarin kuivilla, vuoristoisillaseuduilla) = /http://fi.wikipedia.org/wiki/kissamaki.

7)Colin Patterson/British Museum(Natural History)10.4.19798) www.icr.org/RATE9) The Times online 26.5.0910) 23.5.09/GMI+1011) http://www.answersingenesis.org/articles/2009/05/19/ida-missing-link

WSOY:n Suuri Eläinkirja 1998, esitteleeeräiden kädellisten jalkoja (vas.) ja käsiä(oik.): a) tupaja, b) maki, c) sormieläin, d)kummituseläin, e) kierteishäntäapina, f)hämähäkkiapina, g) paviaani, h) gibboni, i)simpanssi ja j) gorilla.

9

TAUSTAA Liite B

A) 1980-luvun tieto:Varhaisin kädellinen oli puupäästäisen kokoinen nisäkäs (1), joka il-mestyi n. 70 milj vuotta sitten. Häntäapinat kehittyivät noin 40 miljoonaa vuotta sitten jaihmisapinat 10 miljoonaa vuotta sitten.B) Tietokonemallinnusten ja laskelmien ilmoittaman kehitysajan riittämättömyyden vuoksivarhaisnisäkästä haluttiin siirtää kauemmaksi menneisyyteen. Siksi v. 2002 Kii-nasta löydettiin 50 miljoonaa vuotta vanhempi kädellisten kanta-muodon "Eomaia"-fossiili. (2) Näin alkunisäkkään ja ihmisenväli kasvatettiin 125 miljoonaan vuoteen.C) Ihmisen oletettua kehityslinjaa tukevat fossiilin kappa-leet ovat hyvin harvinaisia. Darwinin juhlavuodeksiodotettiin kuitenkin uutta, ihmisen menneisyyteenliittyvää fossiilia, jonka löytäjä saisi run-saasti julkisuutta. Ida-fossiilin (3) esittelyyllätti kuitenkin myös alan tiedeyhteisön.

A

B

C

Ida, Darwinius masillae ei raken-teellisesti eroa nykyisin elävistäpuoliapinoista vaikka sitä markki-noidaan käsitteellä "Puuttuva ren-gas, Missing link". Kokonsa jamuotonsa puolesta se on Lemur,kädellisten lajiin kuuluvamaki-apina.11

Yhteenveto kehitysopin näkemyksestä:

10

TAUSTAA Liite B

languri mölyapina hanumani

talapoin vari mongosmaki kaulusmaki

Kädellisten lahkoon kuuluu tällä hetkellä noin 380 lajia. Uusien, tuntemattomien lajien edustajiaon vielä viimevuosina tavattu (STT-DPA 11.10.04). Selvän kokonaisuuden muodostavat puoli-apinat (makit) ja toinen alalahko, joka käsittää mm. paviaanit, mölyapinat ja simpanssit.

Biologian oppikirja ELÄMÄ (WSOY 1997)opettaa seuraavaa: "DNA-hybridisaatioosoittaa vertailtavien lajien sukulaisuuden.Tällaisten tutkimusten perusteellä eräät tutki-jat ovat puolivakavisssan ehdottaneet, ettäeläinten luokittelu pitäsi uusia. Ihminen onoikeastaan yksi simpanssilaji."

Väritetty kuva biologian kirjassa olevastaihmisen ja apinan DNA-jaksoista

Biologian oppikirjan mukaan ihminenon yksi simpanssilaji

Haettu samankaltaisuus juontaa CharlesDarwinin ja hänen tukijoittensa vakuut-teluihin ihmisen ja apinan läheisestä sukulai-suudesta. Darwin hahmotteli ensimmäisenkehityspuunsa jo vuonna 1837 (kuva vieressä).

Oppikirjojen väittämät perustuvat yleises-ti hyväksyttyyn, geenien vertailun antamaan

"tieteelliseen totuuteen",jossa ihmisen ja apinangeneettiseksi eroksi onlaskettu vain 1-1,5 %.Tätä vähäistä eroa onmarkkinoitu voimallises-ti aina 1970-luvulta läh-tien. Edelleen käytössäolevat prosenttiarvot las-ki Allan Wilson vuonna1975 (Tiede 7/2007). Hän

vertaili geenejä rinnakkain. Oppikirjojen li-säksi tämä vähäinen %-ero on yleisesti käy-tössä sekä hakuteoksissa, tieteellisissä jul-kaisuissa että alan museoiden opasteissa.Kun kehitysopin kannattajat yhdestä suustatodistelevat samankaltaisuutta, uskaltavattutkijat ottaa vertailuun muutakin. Esimer-kiksi ekologisen paleontologian professoriMikael Fortelius väitti vuonna 1997 Tieteenpäivillä, että "Ihminen ja simpanssi eroavatperimältään huomattavasti vähemmän kuinesimerkiksi hevonen aasista tai talitiainensinitiaisesta".

11

TAUSTAA Liite B

Kokonaiskuva DNA:staProteiineja koodaavien DNA-osien on

oletettu olevan tiedoston tärkein ja lajilletunnusomaisin osa. Koko DNA-juosteestaesim. ihmisen DNA:sta näiden alueiden koko-naismäärä on vain n. 3-5 %. Yli 50 vuoden ajantutkijat ovat otaksuneet ja uskoneet, että eliönmiljoonia vuosia kestäneen evolutiivisenkehityskaaren aikana syntynyttä ja myöhemminturhaksi käynyttä tiedostoa on kasaantunut peri-mään runsaasti. Oletuksen mukaan se vaikuttaanyt tilke-DNA:n (“roska-DNA”) muodossaja käsittää noin 90% ihmisen DNA:n koko-naismäärästä. Koska tilke-DNA:n alueetovat uskomusten mukaan vailla merkitystä,ei niiden tutkimukseen ole panostettu.

Ihmisen ja simpanssin erilaisuusKun ihmisen ja simpanssin eroa on arvi-

oitu, ovat vertailukohtana olleet DNA:n juurinämä proteiineja koodaavat kohdat. Eroksion vertailujen jälkeen ilmoitettu 1-1,5 %.Tämä arvio on hämmentänyt monia. Miehenja naisen eroksi ilmoitetaan 15-20 %. Erilai-suus on ilmeinen. Kun simpanssin olemustaverrataan ihmiseen, tulisi eron olla huomat-tavasti miehen ja naisen välistä arvoa suu-rempi.

Mistä siis on kysymys? Selityksiä onuseita. Tärkeimmät niistä ovat:

Mihin perustuuväite 98-99 %:nsamanlaisuudesta?

1) Ihmisen ja simpanssin läheistä suku-laisuutta halutaan kaikin tavoin korostaa.

2) Usko miljooniin kehitysvuosiin ja nii-den aikana kertyneen tilke-DNA:n vähäiseenmerkitykseen.

3) Ihmisen ja simpanssin vertailuun vali-taan DNA-jaksoja, jotka muistuttavat mah-dollisimman paljon toisiaan.

4) Tutkimukset, jotka antavat päinvastai-sia tuloksia jäävät usein vain sisäpiirin tie-toon. Vertaisarvioinnin kautta ei evoluutionvastaista tietoa lasketa julkisuuteen – ei aina-kaan siten, että sillä olisi takanaan “tieteelli-nen uskottavuus”.

DNA:n tutkimusten, proteiinien raken-teiden ja solujen toiminnan selvittämisenhajautuessa laajalle eri laitoksiin ja tutkija-piireihin, ei tutkimustuloksia pystytä pitä-mään “evoluutiouskollisten” hallinnassa.Hajatietoa ja tutkimustuloksia tihkuu myösevoluutioon kriittisesti suhtautuvien piiriinja sitä kautta asioista kiinnostuneille.

Näin on käynyt myös DNA-juosteen si-sällön suhteen. Mainittu tilke-DNA-tiedos-to näyttääkin olevan eliön kasvun ja ole-massaolon kannalta tärkeintä aluetta. Gee-nien lukeminen tapahtuu monessa eri tasos-sa, eri suuntiin ja erilaisin harppauksin. Näinsamaa DNA-jaksoa voidaan lukea monella

12

TAUSTAA Liite B

eri tavalla ja useaan kertaan eri kasvu-vaiheiden aikana.

rakenteiden proteiineja ovat samankaltai-suudet ilmeisiä ja oletettavia. Usein on pu-huttu siitä, että sian rakenteita voisi käyttääihmisen varaosina. Niin lähellä niiden pro-teiinirakenteet ovat ihmisen vastaavien elin-ten rakenteita.

Kun ihmisen ja simpanssin samankal-taisuuden vertailuun on otettu vain proteii-neja koodaavat alueet on ero hyvin pieni –siis 1-1,5%.

Jos vertailuun otetaan DNA:n tilkealueet,jotka käsittävät n. 90 % koko tiedostosta, näh-dään ero sellaisena kuin se todellisuudessa on –ei kehitysopin ilmoittamana 1–1,5 %.n erona.

Tilke-DNA kätkee sisäänsä kokonais-suunnitelman lisäksi yksityiskohtaiset raken-tamisohjeet, kytkentäkaaviot, toiminta- jahuolto-ohjeet ja muutokset eri kasvukausienajanjaksoille sekä eri olemassaolon vaiheisiin.

1 2 3 4 5

Ihmisen kokonaisuuteen liittyviä toiminta-alueita, jotka muovautuvat kasvukauden mukaan:1) tukiranka - 208 luuta, 2) lihaksisto - yli 600 lihasta, 3) verenkierto ja hapetus, 4) hermostoja aivot sekä 5) imusolmukeverkosto.

Kun simpanssin genomia (koko perintö-aines) verrataan ihmisen vastaavaan, neeroavat toistaan mm. seuraavilla tavoilla:- puuttuvat DNA:n jaksot,- ylimääräiset geenit,- erilainen kromosomien määrä ja rakenne,- erilaiset toiminnot ja geenien kiinnittyminen- geenien kopiointimäärät. Science 29.6.2007

Tilke-DNA sisältää ohjeet osien ja koko-naisuuksien hahmottamiseen, rakentami-seen ja ylläpitoon.

Tärkeinä pidetyt, proteiineja koodaavatjaksot sisältävät tietoa vain kulloinkin tarvit-tavan rakennusaineen tai entsyymin valmis-tukseen. Esimerkiksi ihmisessä rakentuuomaan käyttöön arviolta noin 100 000 eri-laista proteiinia – hammaskiilteestä kyynel-nesteeseen.

Tilke-DNA:n tiedostossa on vastaavastiohjeet siitä minkä muotoiseksi hammas kas-vatetaan ja mihin kohtaan kiillettä tarvitaan.

Kun ihmisen, simpanssin tai sian ham-maskiillettä koodaavia proteiineja verra-taan toisiinsa, ovat ne todennäköisesti hy-vin samanlaisia. Jos vertailuun otetaanesimerkiksi ihon, luun, sarveiskalvon jne.

13

TAUSTAA Liite B

Proteiineja koodaavat DNA-jaksot (1-6) ovat esimerkissä kohdistettu valmistamaan samantapaisia rakenteita ihmiselle, simpanssille ja sialle. Kun näitä jaksoja vertaillaan keskenään,on samankaltaisuus ilmeinen. Kaikki proteiinit muodostetaan samoista (20 erilaista) optisestiL-muotoisista aminohapoista. Geenien samankaltaisuuden vertailussa ihmisen ja simpanssinero voi olla vain 1%, kun otetaan vertailuun piirroksen mukaan samankaltaisia geenijaksoja.Kokonaishahmoa ja toimintaa sekä ajoitusta hallitaan DNA-alueilla A-D. Niiden sisältöpoikkeaa toisistaan kuten lopputuloksen ilmiasu edellyttää. Näissä tutkimuksissa ollaan vieläalkuvaiheessa.

14

TAUSTAA Liite B

Viite 15

15

TAUSTAA Liite BHyvin käyttökelpoinen valhe

Vuonna 2001 Human Genome -projektintutkimusjohtajan Francis Collinsin mukaan"roska-DNA:han on tallentunut ihmisen evo-luution historiankirjoitus. Se säilyy siellä, kos-ka roska-dna ei häiritse geenien toimintaa"12

Genetiikan professori Morris Goodmanehdottaa, että simpanssit ja kääpiösimpanssiteli bonobot otettaisiin osaksi Homo-sukua,johon on tähän asti huolittu vain ihminen.13

Eläintutkija Pascal Gagneux (UC San Die-go) totesi vuonna 2007, että simpanssin ja ih-misen 1%:n ero on palvellut hyvin kehitys-oppiin uskovien tarkoituksia.

Tutkija J. Cohen mielestä ihmisen ja sim-panssin geneettinen samankaltaisuus on osoit-tautunut harhaluuloksi, jonka vuoksi se tulisihylätä. Tunnettun tutkija Svante Pääbon mie-lestä simpanssin ja ihmisen välisessä väi-tetyssä vähäisessä erossa on ollut kysymyspoliittisesta, yhteiskunnallisesta ja kulttuuri-sesta asiasta. Se, että tieto yli 30 vuoden tie-teellisestä harhasta ja sen paljastuksesta jul-kaistiin Science-lehdessä jo vuonna 2007, onosoitus siitä, että todellinen tilanne on tulossavähitellen julkiseksi.14

Samassa julkaisussa tuotiin esille myöskysymys siitä, mitä kaikkea tuo vääristetty"tieteellinen totuus" on jo saanut aikaan mil-joonien koululaisten, maallikoiden ja luo-misuskoa ylläpitävien joukossa. Onko oi-kein, että "Darwinin puolue" ahdasmielisestija häpeämättömästi valehtelee tieteen nimis-sä oman ohjelmansa eteenpäin viemiseksi?Kehitysoppiin uskovat tuskin osoittavat ka-tumusta virheellisen tiedon levittämisestä.Kehitysuskosta ja lajien sukulaisuuk-sista pidetään kiinni.

Tiedeyhteisö on nykyään suhteellisen yk-simielinen siitä, että löydettyjä fossiileja eivoida käyttää todisteena evoluutiosta tai laji-en välisistä sukulaisuuksista. Jos eliöstön hi-das vaiheittainen kehitys olisi totta, todellisiavälimuotoja olisi runsaasti olemassa - toistai-seksi yhtään ei ole löytynyt.

Ihmisen ja simpanssin sukulaisuutta ja yhteisenkantamuodon ajoittamista on pyritty tutkimaanvertailemalla homologisissa geeneissä taimolekyyleissä tapahtuneita mutaatioita. Näidenperusteella on rakennettu molekyylikelloja. Nii-den tulisi näyttää samaa evoluutioaikaa kuinoletettujen fossiilien kehityskaari edellyttääalkunisäkkäästä eteenpäin. Ihmisen geenitietojaverrataan simpanssin vastaaviin koska oletuk-sena on, että simpanssin geenit ovat lähempänäkantamuotoa kuin ihmisen vastaavat geenit. Kel-lon antama aika perustuu siis oletukseen, jokaon arvioitu kehäpäättelyn avulla. Näin mittaus-tuloksilla ei voi olla todellista merkitystä.

Vuonna 2004 National Geographic kysyi:"Oliko Darwin väärässä?" New Scientist jul-kaisi tammikuussa 2009 lehden, jonka kansivastaa: "Darwin oli väärässä." Kysymys onkehityspuusta, joka onperustana myös ihmi-sen kehitysajatukses-sa. Koska välimuoto-ja ei ole löytynyt, täy-tyy kehityspuun tilal-le suunnitella sivu-suunnassa rinnakkaineteneviä kehityksenlinjoja.

12) Tiede 2/200113) Tiede 24.5.200314) Science Vol 316 no 583315) Proceedings of the National Academy of science/ 26.4.2006

Elollisen luonnon rakennekaavio

DNA:n rakennus- ja ylläpitosuunnitelma si-sältyy jokaiseen elävään soluun. (A) Se onkemialliselta koostumukseltaan kaikilla samamutta kooltaan ja informaatiosisällöltään eri-lainen, yksilökohtainen. DNA on kuin kirjas-to (B), jonka tieto kopioidaan helpostiluettavaan muotoon RNA-molekyyleiksi.Solu on kuin tehdas, joka tuottaa kokonai-suuden käyttöön materiaalia (proteiineja) javaraosia.Rakennusaineina soluilla on 20 erilaista ami-nohappoa (C), jotka ovat käytössä kaikillaelävillä soluilla. Aminohapot ovat optisestisamanlaisia, "vasenkätisiä", L-muotoja. Sa-mojen aminohappojen D-muodot eivät so-vellu elävän solun käyttöön. Kaikki elollinen

luonto koostuu kunkin DNA:n ohjelman mu-kaan rakennetuista proteiineista.Ravintoketjuissa nämä proteiinit (valkuais-aineet) ovat kierrossa. Ravinnon mukana tul-leet proteiinit hajotetaan ruuansulatuskana-vassa ja kuljetetaan mm. veren mukana solu-jen käyttöön uudelleen muotoiltaviksi tarvit-taviksi proteiineiksi.DNA sisältää niin paljon informaatiota, tark-koja yksityiskohtia, muotoilua ja toiminta-ohjeita, että niiden taustalla täytyy olla suun-naton tietomäärä ja kyky hallita tätä kokonai-suutta.

"Kuinka moninaiset ovat sinut tekosi,Herra! Sinä olet ne kaikki viisasti tehnyt,maa on täynnä sinun luotujasi." Ps. 104: 24

Taustaa Liite A - Maakerrostumien haamukaudet ja muinainen maailma sekä Taustaa -kirjat ovat luettavissa www.taustaa.fi -verkkosivuilla.

Taustaa 2, Kehitysopin kulisseista-kirjas-sa on 240 sivua ja se sisältää yli 40 artik-kelia (ISBN 951-96599-4-3).

Taustaa 1, Tekijänoikeudesta maailmaan-kirjassa on 240 sivua ja artikkeleita on yli60. (ISBN 951-96599-2-7)

B CA

ISBN 978-952-67021-4-8 (nid.) — ISBN 978-952-67021-5-5 (PDF)