5LukSitkO 1/2010

Tarinoita oppimisesta ja opettamisesta

Oppimistyylit opetuksessa: monipuolisia opettamisen tapoja ja oman oppimisen tiedostamistaHavainnoidessamme ympäristöämme käytämme eri aisteja: näkö-, kuulo-, tunto-, haju-, maku- ja tasapainoaistia. Myös oppiessam-me uusia asioita, työstämme tietoa eri aisteillamme, tiedostim-me sitä tai emme. Koulussa epäilemättä jotkin aisteista nousevat tärkeämpään rooliin kuin toiset. On vaikea kuvitella, joskaan ei mahdotonta, kuinka hyödyntäisimme vaikkapa hajuaistiamme matematiikan oppimisessa.

Kauhukuvana on kenties oppilas, joka ilmoittaa saapuvansa kou-luun vasta kello seitsemän illalla, koska on silloin virkeimmillään ja kieltäytyy kokonaan lukemasta mitään tai kuuntelemasta, koska on niin kinesteettinen oppija.

Vaikka koulussa ei kaik-kea voi muuttaa, op-pilaan oma tietoisuus oppimisestaan auttaa Arja Koponen, lukion erityis-opettaja Vantaalta, kumoaa tä-män pelkokuvan. Hän korostaa, että missään nimessä kysymys ei ole siitä, että opetus räätälöidään täsmälleen jokaisen oppilaan mu-kaan. Oppimistyylien huomioin-ti ei myöskään tarkoita sitä, että luokassa ei olisi mitään yhteisiä sääntöjä ja että osa oppilaista voi-si halutessaan istua vaikka pulpe-tilla, ”koska tää on mun oppimis-tyyli”.

Oppimistyylien tuominen ope-tukseen tarkoittaa kolmea asi-aa: opettajan monipuolisia ope-tustapoja, oppimaan oppimisen tuomista osaksi

Oppimistyyli on tapa, jolla keskitymme uuteen tietoonOppimistyyli on oppimistyylitut-kijoiden Kenneth ja Rita Dun-nin määritelmän mukaan se tapa, jolla ihmiset keskittyvät uuteen tietoon. Oman oppimisen ta-van tiedostaminen on hyödyl-listä kaikille. Kun tunnemme oman tapamme ja vahvat op-pimisen kanavamme, oppimis-ta tapahtuu suurem-malla varmuudella. Kun tunnemme oman oppimistyy-limme, pystymme myös paremmin pyytämään, jopa vaatimaan mo-nipuolista ja kaikille ais-tikanaville suunnattua opetusta.

”Mun ei tarvii kuunnella, kun mä olen, kato, kines-teettinen”Oppilaatko vaativat? Ajatus mo-niaistikanavaista opetusta vaati-vista oppilaista ja vanhemmista ei kenties pelkästään ilahduta opet-tajia. Varmasti moni opettaja tie-dostaa, että monipuoliset opetus-tavat ja erilaisten oppimistapojen huomiointi hyödyttäisi kaik-kia. Mutta kuinka toteuttaa tämä

käytännön arjessa, suuressa luo-

kassa?

LukSitkO_1_2010.indd 5 10.5.2010 14:35:56

6 LukSitkO 1/2010

Tarinoita oppimisesta ja opettamisesta

koulun kulttuuria sekä oppilaan omaa tietoisuutta omasta oppi-misestaan.

Vaikka kaikkea ei voida koulus-sa muuttaa, omaa oppimisen ta-paa voi hyödyntää myös koto-na läksyjä tehdessä tai kokeeseen lukiessa. Opettajan vastuulla on kuitenkin luoda koulussa mah-dollisimman otollinen oppimis-ympäristö.

Oppimaan oppimista ei opeteta kouluissa tar-peeksiKoponen korostaa, että oppi-maan oppimisen taidot voisi nos-taa koulussa enemmän esille. Oppimaan oppimisen taidot on kirjattu opetussuunnitelmaan, mutta toteutus ei aina ole sys-temaattista. Ajatellaan, että op-pilaanohjaaja hoitaa asian, vaik-ka jokainen aineenopettaja voi omassa oppiaineessaan opettaa kyseisen oppiaineen oppimisen taitoja. Esimerkiksi reaaliaineis-sa voi hyvin opettaa ymmärtävää

lukemista ja sitä, kuinka olennai-nen tieto löytyy tekstistä.

Oppimisen taidoille voisi olla ko-konainen kurssi koulutuntien ai-kana, ei oppituntien jälkeen yli-määräisellä ajalla.

”Lukeminen on usein heikko tapa oppia, varsinkin lukivaike-uksiselle. Mutta mitä muita ta-poja oppilas lopulta tuntee ilman ohjausta?”, kysyy Koponen.

Oppimista näkemisen, kuulemisen, liikkumisen ja kosketuksen kautta Kunkin yksilöllinen oppimistyyli koostuu monesta osatekijästä. Yksi vaikuttavista tekijöitä ovat aistika-navat: visuaalinen, auditiivinen ja kinesteettinen (VAK). Joskus pu-hutaan myös erikseen taktiilisesta kanavasta. Jos henkilö on visuaali-nen, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hän ei omaksu tietoa muilla aisteillaan lainkaan. ”Visuaalinen oppija” tarkoittaa sitä, että näkö-aistin avulla tapahtuva oppiminen on oppijan vahvuus ja eniten käy-tetty aistikanava.

Yleisiä ovat myös melko tasavah-vat yhdistelmät kahdesta aisti-kanavasta. Arja Koponen kertoo havainneensa oppilaissaan ja kou-lutettavissaan, että jostain syystä visuaalisia ja visuaalis-kinesteetti-siä oppijoita on paljon, kun taas

auditiivisia oppijoita melko vä-hän.

Visuaalinen ✪ Oppii näkemällä, katsele-

malla, painaa asiat mieleen kuvina

✪ Muistaa missä kohtaa sivua jokin kuva oli, ei silti välttä-mättä sisältöä

✪ Kuvat, mielikuvat ja värit tärkeitä

”Visuaaliselle oppijalle värit olisi-vat tärkeitä, mutta usein värit va-litettavasti jäävät ala-asteelle”, ker-too Koponen. ”Kun minulle tulee oppilas ohjattavaksi, usein ensim-mäinen neuvo lukiolaiselle on, että käypä ostamassa värikynät”.

Auditiivinen ✪ Kuulohavaintoon perustuva.

Moni sanoo: ”Istuin tunnilla ja kuuntelin”.

✪ Muistaa puheen, keskustelut, äänensävyt.

✪ Hyötyy äänimateriaalista

”Auditiiviselle oppijalle esimer-kiksi äänikirjat olisivat hyvää ma-teriaalia. Tiedän tapauksen, jossa koulussa sovittiin, että eräs tyttö voi lukea ainakin osan pakollises-ta Tuntemattomasta Sotilaasta ää-nikirjana. Tyttö kertoi lukevansa aina aamulla meikatessaan, ennen kouluun lähtöä. ”

Kinesteettinen ✪ Kehon liikkeeseen ja koske-

tukseen perustuva oppiminen ✪ Hyvä fyysisissä asioissa ✪ Hyvä kehomuisti, joka auttaa

palauttamana mieleen asioita ✪ Tykkää tehdä ✪ Aistii helposti ilmapiirin.

Huono ilmapiiri ehkäisee oppimista.

”Kinesteettisellä oppijalla on yleensä todella hyvä kehomuisti.

LukSitkO_1_2010.indd 6 10.5.2010 14:36:00

7LukSitkO 1/2010

Tarinoita oppimisesta ja opettamisesta

Hän muistaa tarkkaan, missä asen-nossa on istunut jossain tilanteessa, oliko luokassa lämmin, puristivat-ko farkut, ja pystyy sitä kautta pa-lauttamaan mieleensä siihen het-keen liittyneitä muita asioita”.

Taktiilinen ✪ Käsin kosketteluun perustu-

va tiedon hankinta ✪ Muistiinpanot, koristelu,

askartelu ✪ Käsin tehtävät asiat, omat

kansiot ja port-foliot ✪ Keskittymistä auttaa, jos

hypisteltävää

”Taktiilista oppijaa auttaa kes-kittymään kaikki käsin tehtävä, vaikkapa kutominen luennolla. Myös ”peukalonpyörittäminen” on taktiilisen oppijan keinoja. Eräs opiskelija sivelee aina peuka-lonpäillä toisia sormia, jos joutuu olemaan kauan paikallaan hiljaa. Eli saa taktuaalista kosketusta.”

Yksityiskohtia vai koko-naisuuksia?Lisäksi oppijat voidaan jakaa kar-keasti kahtia sen perusteella ovat-ko he analyyttisiä vai holistisia oppijoita. Kansanomaisemmin kokonaisuuksista yksityiskohtiin vai päinvastoin. Opettajan haas-teena on, kuinka rakentaa tunti siten, että molemmat tavat tule-vat huomioiduiksi.

Koponen muistuttaa, että tunti-runko/jakson suunnitelma kan-nattaa antaa joka tapauksessa mo-lemmille ja kertoa ensin mihin

suurempaan kokonaisuuteen asia liittyy. Sen jälkeen opettaja antaa avainsanat kaikesta siitä, mitä ko-konaisuuteen sisältyy. Tehtävät voi eriyttää siten, että holistiset oppi-jat laitetaan miettimään laajem-

pia kokonaisuuksia ja pohtimaan johonkin aiheeseen liittyvää suu-rempaa kysymystä. Samaan aikaan analyyttiset tekevät tarkempia, yk-sityiskohtaisempia tehtäviä.

Analyyttinen ✪ Haluaa tietää yksityiskohtai-

sesti, mitä tuleman pitää ✪ Etenee yksityiskohdista ko-

konaisuuteen ✪ Tekee yhden asian kerrallaan,

loppuun asti ✪ Tarkka, ei pidä epämääräisis-

tä kysymyksistä ✪ Tarvitsee tietoja ja faktoja

päätöksen tekoon

Holistinen ✪ Haluaa tietää asiakokonai-

suuden ✪ Kurssin runko etukäteen:

mihin kaikki liittyy ✪ Haluaa tietää asian tärkey-

den: ”Mitä hyötyä” (Prosent-tilaskut tunnilla)

✪ Lukee artikkelista pääasian ✪ Liittää asiat henkilökohtai-

siin kokemuksiin, tunnepi-toiset päätökset

✪ Voi tehdä useita asioita yhtä aikaa

✪ Kokonaisuudesta yksityis-kohtiin

Yksin vai yhdessä, illalla vai aamulla, kirkkaassa vai himmeässä valossa?Myös oppimisympäristö, henkilön fyysiset tarpeet, so-siaalisuus ja asenne opiske-luun kuuluvat oppimistyyli-profiiliin. Oppimisympäristö

liittyy valaistukseen, lämpötilaan ja ääniin. Kun toista melu häi-ritsee kovasti, toinen ei ole sil-le lainkaan herkkä. Osa opiskelee parhaiten kirkkaassa valaistukses-sa, osa himmeämmässä.

Fyysisiin tarpeisiin taas kuuluu liikkumisen tarve, syömisen tarve opiskellessa ja vuorokauden aika. Kun jotkut ovat vireimmillään heti aamusta, toiset taas keskitty-vät parhaiten illalla. Osa tarvitsee naposteltavaa auttamaan keskit-tymistään, osalla on tarve liikkua opiskellessaan, kun taas osa pys-tyy istumaan paikoillaan ongel-mitta pitkiäkin aikoja.

Sosiaalisuudella taas tarkoite-taan sitä, tekeekö henkilö mie-luiten työtä yksin, parin kanssa vai ryhmässä. Oppimisasenteisiin kuuluvat mm. itseohjautuvuus/ulkopuolista tukea tarvitseva, pit-käjänteisyys ja sopeutuminen/vaihtelunhaluisuus.

Kaikkea ei voi toteuttaa koulussa, mutta kotona voiVarsinkin oppimisympäristöön ja fyysisiin tarpei-siin liittyvät seikat

LukSitkO_1_2010.indd 7 10.5.2010 14:36:08

8 LukSitkO 1/2010

Tarinoita oppimisesta ja opettamisesta

on vaikea huomioida tavallises-sa luokkatilanteessa. On mahdot-tomuus lämmittää tai tuulettaa luokkatilaa siten, että osa oppi-laista istuisi lämpimämmässä ja osa viileämmässä tilassa tai raken-taa koulun lukujärjestyksiä sel-laisiksi, että osa oppilaista tuli-si kouluun vasta klo 22 illalla, koska ovat silloin vireimmillään. Mutta kotioloissa näihinkin asi-oihin voi kiinnittää huomiota ja rakentaa kokeeseen lukemiselle tilanne omien mieltymystensä ja taipumustensa mukaan.

Sen sijaan yksi-parin kanssa-ryh-mässä työskentelyä olisi varsin helppo toteuttaa luokassa enem-män. Tuolloin kukin voisi va-lita itselleen sopivan työmuo-don. Tärkeää kuitenkin olisi, että opettaja jakaisi ryhmät oppimis-tyylin mukaisesti, ei siten, että ne muodostetaan kaveriporukasta.

Maantiedon tunti: pin-nanmuotoja muovai-luvahvasta, värikkäitä karttoja ja keskustelua korkeuseroistaOppimistyylit löytyvät Hiidenki-ven ala-asteen opetussuunnitel-

masta. Esimerkiksi maantiedon ja biologian opettaja Raili Herranen suunnittelee jokaisen tuntinsa oppimistyylit huomioiden. Käy-tännössä hän mieltää asian siten, että on kolme eri väristä maali-purkkia, josta jokaisesta tulee ot-taa tunnille sipaisu.

Maantiedon tunti aiheesta Rans-ka voidaan toteuttaa siten, että opettaja lukee ensin oppilail-le tietoa Ranskasta. Sen jälkeen katsotaan visuaalista materiaalia Ranskasta, filmi ja kuvia. Lopuk-si oppilaat piirtävät, askartele-vat, värittävät aiheeseen liittyvän kuvan ja tekevät tehtäviä, jois-sa niissäkin voi olla valinnaisuut-ta ja oppimisen eri tapojen huo-miointia.

Jos aiheena ovat Euroopan kart-ta ja pinnanmuodot, monikana-vainen tunti voitaisiin järjestää siten, että oppilaat jaetaan kol-meen ryhmään oppimistyylin mukaisesti. Kinesteettinen ryh-mä muovailee muovailuvahvasta kolmiulotteisen kartan. Eri värit kertovat eri korkeuksista. Visu-aalinen oppija värittää tai piir-tää kartan, lukee tekstin ja te-kee tehtäviä. Auditiiviset oppijat taas voivat lukea tekstin toisil-leen ääneen, keskustella ja kysel-lä aiheesta ja tehdä karttatehtävän keskustelemalla.

Opinpassi farkkujen taskussaParhaimmillaan erilaisten oppi-misen tapojen huomiointi johtai-si siihen, että kullakin oppilaalla on farkkujen taskussa ”opinpas-si”. ”Oppimispassi sisältäisi tie-toa oppilaan oppimisen tavoista, konkreettista tietoa vahvuuksis-ta sekä tuen tarpeesta. Sen voisi

käydä lyhyesti läpi kunkin uuden opettajan kanssa”, huomauttaa Koponen.

Huomio oppimiseen, ei opettamiseen”Ylipäätään huomio pitäisi kiin-nittyä enemmän oppimiseen kuin opettamiseen ja nimen-omaan vahvuuksien, ei punaky-nän kautta oppimiseen”, muis-tuttaa Koponen. ”Jos oppilaalla on lukivaikeutta, se tulisi testa-ta uudelleen jokaisella asteella ja miettiä, mitä lukivaikeus konk-reettisesti sen opiskelutilanteen kannalta tarkoittaa. Ei riitä, että on joskus ala-asteella testattu.”

”HOJKSitkin saisivat olla konk-reettisempia. Nyt niissä saattaa vahvuutena lukea, että ”oppilas on sosiaalinen”. Mitä ihmettä sit-ten tarkoittaa, että oppilas on so-siaalinen matematiikassa”, tiedus-telee Koponen. ”Ohjeistus voisi sen sijaan olla vaikka: ”Oppilas hyötyy auditiivisesta materiaalis-ta. Tarvitsee lisäaikaa lukiessa.”

Oppimisen tapoja voi etsiä testilläOppimisen tapoja ja niihin vai-kuttavia tekijöitä voi etsiä tes-teillä. Monet testeistä ovat leik-kimielisiä ja niiden tarkoitus on enemmänkin olla työväline ot-taa asia puheeksi ja herätellä kes-kustelua oppimisesta. Testejä saa käyttöönsä mm. HEROn julkai-semasta VOIMA-paketista.

Arja Koponen/Riitta Hämäläinen

Lisätietoja Voima-paketista: www.lukihero.fi , puh. 09-6869 3500

LukSitkO_1_2010.indd 8 10.5.2010 14:36:12

9LukSitkO 1/2010

Tarinoita oppimisesta ja opettamisesta

Erityisopettaja neuvoo: muistikeinoja kokeiltaviksi

Vuosilukuja ja numerosarjoja visualisoituina kuvina

Visualisoidaan numerot kuvien avulla. Kuhunkin numeroon liittyy kuva. Esimerkiksi:

0 formula-autorinki

1 jäätelötötterö

2 uiskenteleva joutsen

3 käärme

4 nurinpäin kaatunut tuoli

5 yksipyöräinen polkupyörä

6 lysähtänyt ilmapallo

7 puuta hakkaava tikka

8 rikkoutuneet silmälasit

9 hattupäinen rouva shoppailemassa

LukSitkO_1_2010.indd 9 10.5.2010 14:36:22

10 LukSitkO 1/2010

Tarinoita oppimisesta ja opettamisesta

Kokeillaan palauttaa pitkiä nu-merosarjoja tai muistettavia vuo-silukuja mieleen kuvien avulla. Kuvien ja hullujen mielikuvien kautta muistaminen sopii varsin-kin visuaaliselle oppijalle.

Mikä vuosi on nyt? Joutsen-for-mula-jäätelö-formula

Lihottaminen sallittu!”Lihottaminen” muistitekniikka-na tarkoittaa sitä, että yksittäin muistettavien asioiden ympäril-le voidaan keksiä tarinoita. Esi-merkiksi jos täytyy muistaa ul-koa litania Suomen presidenttejä aikajärjestyksessä, presidenteil-le voidaan keksiä vaikka kuinka hulluja tekemisiä muistilistan tu-eksi. Ståhlberg söi korillisen man-sikoita, suu punaisena, Relander istui vaahtokylvyssä, suuri saip-puakupla päässään…

Samaa lihotusta voidaan käyttää mihin tahansa opittavaan listaan.

Auditiivista oppijaa hyödyttää sa-nella itselleen listaa ääneen tai ker-toa siitä kaverille, visuaalinen voi piirtää aiheeseen sopivat kuvat.

Auttaako kerroksellinen lukeminen? 1. Lue kirjasta tekstin otsikko ja

kirjan takakansi.2. Mieti, mitä tiedät asiasta en-

nestään.3. Lue tekstistä pääotsikot ja

alaotsikot. Katso kuvat ja lue kuvatekstit. ÄLÄ lue tekstiä kokonaan.

4. Mieti, mitä tiedät nyt aihees-ta lisää.

5. Lue kunkin kappaleen avain-lause. Se on usein kappaleen ensimmäinen lause, mutta ei aina. Avainlause on se, mis-sä on eniten tietoa: mitä, mis-sä, milloin. Alleviivaa ja väri-tä avainlause.

6. Kirjoita lyhyesti käsitykses-ti siitä,mitä teksti käsittelee ja miten asia menee.

7. Nyt voi lukea tekstin yksityis-kohtia myöten. Jos kyseessä on vieraskielinen teksti, vas-ta tässä kohtaa kaivetaan esiin sanakirja ja tarkistetaan mah-dolliset tuntemattomat sanat.

8. Tee oma tiivistelmä tekstis-tä. Omat muistiinpanot, oma mind map tai selitä teksti it-sellesi suullisesti ja tenttaa it-seäsi kysymyksillä.

9. Kertaa kokeeseen oma tiivis-telmäsi tai mind mappisi.

Kerroksellinen lukemi-nen ja vieraskielinen teksti:1. Kuunnellaan tai silmäillään

teksti.2. Kuinka monta puhujaa vuo-

rokeskustelussa on?3. Mitä pääpiirteittäin tekstissä

tapahtuu 4. Kuka sanoo mitä?5. Vasta nyt perehdytään koko

tekstiin.

Asioiden kiinnitys kehoon tai asuntoonMuistettavia asioita voi myös ”kiinnittää” tuttui-hin paikkoihin, esimerkiksi oman kodin eri huo-neisiin tai jopa omaan kehoon. Kiinnittämisellä tarkoitetaan tällöin sitä, että jos opetellaan vaik-kapa kielen sanoja, kukin sana liitetään yhteen omaan kehon osaan:

a snake – varpaat

a bird – polvi

a lion –takaraivo

jne

Vastaavasti erikieliset eläimet voivat asustaa kodin keittiössä, eteisessä, kylpyhuoneessa, saunan lau-teilla.

Kinesteettistä oppijaa saattaa auttaa tässä muisti-tekniikassa se, että hän myös todella kulkee läpi huoneesta toiseen sanoja opetellessaan tai liittää ruumiinosansa kosketuksen kuhunkin sanaan: käsi takaraivolle kun sanotaan ”a lion”.

LukSitkO_1_2010.indd 10 10.5.2010 14:36:24