Tampereen kaupunkiseudun lukioiden yhteinen … · 2016-11-16 · täsmentää ja täydentää...

Tampereen kaupunkiseudun lukioiden

yhteinen opetussuunnitelma 2016

2

NOKIAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 1.8.2016

ALKAEN

Sisältö

1 OPETUSSUUNNITELMA

1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö

2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA

2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä 2.2 Arvoperusta

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

3.1 Oppimiskäsitys 3.2 Opiskeluympäristöt ja -menetelmät

3.3 Toimintakulttuuri

3.4 Opintojen rakenne

4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN

4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

4.2 Ohjaus 4.3 Oppimisen ja opiskelun tuki

4.4 Opiskeluhuolto 4.4.1 Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 4.4.2 Opiskeluhuollon suunnitelmat ja niiden laatiminen 4.5 Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelyistä 4.6 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä

5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet

5.2 Aihekokonaisuudet 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä 5.3.2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä 5.4 Toinen kotimainen kieli

5.4.1 Ruotsi 5.4.1.1 Ruotsi, B1-oppimäärä 5.5 Vieraat kielet

3

5.5.1 Vieraat kielet, englanti, A-oppimäärä

5.5.2 Vieraat kielet, A-oppimäärä 5.5.3 Vieraat kielet, B2-oppimäärä 5.5.4 Vieraat kielet, B3-oppimäärä

5.6 Matematiikka 5.6.1 Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus 5.6.2 Matematiikan pitkä oppimäärä 5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä 5.7 Biologia

5.8 Maantiede 5.9 Fysiikka 5.10 Kemia 5.11 Filosofia 5.12 Psykologia

5.13 Historia 5.14 Yhteiskuntaoppi

5.15 Uskonto 5.15.1 Evankelis-luterilainen uskonto 5.15.2 Ortodoksinen uskonto 5.15.3 Katolinen uskonto

5.15.4 Islam 5.15.5 Juutalainen uskonto

5.15.6 Muut uskonnot 5.16 Elämänkatsomustieto 5.17 Terveystieto

5.18 Liikunta 5.19 Musiikki

5.20 Kuvataide 5.21 Teatteri-ilmaisu

5.22 Opinto-ohjaus

5.23 Tietotekniikka

5.24 Teemaopinnot 5.25 Lukiodiplomit

6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI

6.1 Arvioinnin tavoitteet

6.2 Kurssisuorituksen arviointi 6.2.1 Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät 6.2.2 Itsenäisesti suoritettu kurssi

6.2.3 Suullisen kielitaidon kurssien arviointi 6.2.4 Opinnoissa edistyminen 6.2.5 Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen 6.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi

6.4 Lukion oppimäärän suoritus 6.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot

LIITE 1 Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko

LIITE 2 Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista

tavoitteista ja tuntijaosta (942/2014)

4

LIITE 3 Lukiokoulutusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja

opiskelijan oppimisen arviointi. Opetushallituksen ohje nro 8/012/2015. LIITE 4 Lukiokoulutusta täydentävän romanikielen opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja

opiskelijan oppimisen arviointi. Opetushallituksen ohje nro 9/012/2015

LIITE 5 Lukiokoulutusta täydentävän opiskelijan oman äidinkielen opetuksen tavoitteet,

keskeiset sisällöt ja opiskelijan oppimisen arviointi. Opetushallituksen ohje

nro 10/012/2015

LIITE 6 Nokian lukion ohjauksen käytänteet

5

1 OPETUSSUUNNITELMA

1.1 Opetussuunnitelman laatiminen

Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat

lukiolaki (629/1998) ja -asetus (810/1998)

valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä

valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (942/2014)

Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista

koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma

lukioasetuksen (810/1998) 3 §:n mukainen vuosittainen suunnitelma.

Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman näiden

lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan, jollei opetus- ja kulttuuriministeriön

myöntämästä järjestämisluvasta muuta johdu. Jos lukiokoulutuksen järjestämislupaan

liittyy erityinen koulutustehtävä, siihen liittyvät määräykset otetaan huomioon

opetussuunnitelmaa laadittaessa. Opetussuunnitelmassa päätetään lukion opetus- ja

kasvatustyöstä. Koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman pohjalta

lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii

henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman sekä

lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta.

Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon muiden oppilaitosten

opetustarjonta sekä lukion toimintaympäristö, paikalliset osaamisvahvuudet ja

erityisresurssit. Lukiopaikkakunnan tai -alueen luonto ja ympäristö, historia,

kieliolosuhteet sekä elinkeino- ja kulttuurielämä tuovat opetussuunnitelmaan

paikallisuutta. Käytännön yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssa lisää opiskelun

elämänläheisyyttä ja syvällisyyttä. Opetussuunnitelmaa laadittaessa myös

ajankohtaistetaan opetussuunnitelman perusteissa määrättyjä asioita.

Koulutuksen järjestäjä hyväksyy lukion opetussuunnitelman ennen sen käyttöönottoa

erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla

kielellä annettavaa opetusta varten.

Opiskelijan mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessa

vuodessa on turvattava järjestämällä opintojen eteneminen joustavasti ja tarjoamalla

tarvittava oppimisen ja opiskelun tuki. Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se

antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin valintoihin myös muiden koulutuksen

järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen.

Koulutuksen järjestäjä päättää, miten opetussuunnitelma laaditaan opetussuunnitelman

perusteiden pohjalta. Lukion opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä lukion

henkilöstön, opiskelijoiden, opiskelijoiden vanhempien ja huoltajien sekä säännösten

edellyttämiltä osin lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia

tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Yhteistyötä opetussuunnitelman laatimisessa

voidaan tehdä myös muiden koulutuksen järjestäjien ja eri sidosryhmien kanssa.

Kaikilla opiskelijoiden vanhemmilla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus tutustua

opetussuunnitelmaan. Ennen opetussuunnitelman hyväksymistä koulutuksen

järjestäjän tulee kuulla opiskelijakuntaa ja lukion henkilöstöä sekä varata lukion

kaikille opiskelijoille mahdollisuus ilmaista mielipiteensä siitä. Yhteistyöllä eri

6

tahojen kanssa pyritään varmistamaan lukiokoulutuksen korkeatasoisuus,

yhteiskunnallinen merkittävyys sekä koko yhteisön sitoutuminen yhdessä

määriteltyihin tavoitteisiin ja toimintatapoihin.

Opetussuunnitelmaa laadittaessa pyritään ratkaisuihin, jotka kehittävät lukion

toimintakulttuuria, tukevat opiskelijoiden hyvinvointia, jaksamista ja osallisuutta,

rohkaisevat resurssien joustavaan ja tehokkaaseen käyttöön sekä monipuolistavat

vuorovaikusta lukion sisällä ja suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan.

Opetushallitus antoi nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman

perusteet 27.10.2015 (Dnro 60/011/2015). Opetussuunnitelman perusteiden pohjalta

koulutuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä opetusta varten lukion

opetussuunnitelma noudattaen, mitä perusteissa on määrätty.

Tampereen seutukunnassa opetussuunnitelma on laadittu seudullisesti ja täydentäen

lukiokohtaisena. Seudullisen ja oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman tulee

täsmentää ja täydentää perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä.

Lukiokoulutuksen seudullinen opetussuunnitelma on Kangasalan, Lempäälän, Nokian,

Oriveden, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen kaupungin lukioiden, Tampereen

yksityisten lukioiden ja Ylöjärven koulutuksenjärjestäjien yhteinen.

Oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma täydentää ja täsmentää perusteiden ja

seudullisen opetussuunnitelman sisältöjä niissä kohdin, jotka ohjautuvat

oppilaitoksessa oman toimintakulttuurin mukaisesti. Tarkempi erittely seudullisen ja

oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman suhteesta on esitetty luvussa 1.2

Opetussuunnitelman sisältö.

Opetussuunnitelma on laadittu seudullisissa työryhmissä, ja kaikissa työryhmissä on

ollut edustus kaikilta koulutuksenjärjestäjiltä. Seudullinen osuus on erotettu

Tampereen kaupunkiseudun logolla ja kursivoidulla tekstillä. Oppilaitosten osuudet

on merkitty erottuvasti perusteiden ja seudullisen opetussuunnitelman yhteyteen.

Nokian lukion oppilaitoskohtaiset osuudet on merkitty opetussuunnitelmaan Nokian

lukion logolla.

7

1.2 Opetussuunnitelman sisältö

Tampereen kaupunkiseudun lukioiden yhteinen opetussuunnitelma on tehty yhteisesti

koskien opiskeluympäristöä ja opiskelumenetelmiä, opintojen rakennetta,

opiskelijoiden ohjausta, kurinpitotoimien käyttämistä, oppimistavoitteita sekä

opetuksen keskeisiä sisältöjä ja oppimisen arviointia. Tarkempi erittely seudullisen ja

oppilaistokohtaisen opetussuunnitelman kesken on seuraava:

toiminta-ajatus ja arvopainotukset

oppilaitoskohtainen

koulutuksen järjestäjän hyväksymä lukion tuntijako

oppilaitoskohtainen

kieliohjelma

opetussuunnitelmassa oppilaitoskohtainen ja Tampereen kaupungin

lukioissa yhteisesti sovittu kieliohjelma.

toimintakulttuurin pääpiirteet

oppilaitoskohtainen. Oppilaitokset kirjanneet oman

toimintakulttuurinsa pääpiirteet ja esim. toimintakulttuuria kehittävät

ja rakentavat työryhmät

8

opiskeluympäristöt ja -menetelmät

laadittu seudullisesti

itsenäisen opiskelun periaatteet

laadittu seudullisesti

lukiot ohjeistavat omat käytänteensä esim. opinto-oppaassa

aihekokonaisuudet

seudullisesti ja oppilaitoskohtaisesti

oppiaineen tehtävä, oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet ja arviointi

laadittu seudullisesti oppiainetyöryhmissä

tavoitteet ja keskeiset sisällöt kursseittain

koulukohtaisten kurssien yleiset tavoitteet ja arviointi määritelty

oppilaitoskohtaisesti ja ne on sijoitettu oppiaineiden yhteyteen,

valtakunnallisten kurssien perään.

lukio järjestämät lukiodiplomit, taiteiden välisten opintojen kurssit ja

teemaopinnot on määritelty oppilaitosten omissa

opetussuunnitelmissa. Lukiodiplomeista on tehty seudullinen kartoitus

opetussuunnitelmaan.

kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

kirjattuna oppilaitoskohtaiseen lukion opiskeluhuoltosuunnitelmiin

Nokian lukion opetussuunnitelmassa kirjattu myös kohtaan 4.1.

yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa

seudullisesti yhteinen opiskeluympäristö-osuus, jota lukiot

täydentäneet

yhteistyö yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muiden oppilaitosten ja tahojen

kanssa

seudullisesti yhteinen opiskeluympäristö-osuus, jota lukiot

täydentäneet

tietoja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma

seudullinen, jota oppilaitoskohtaiset tarvittaessa täydentävät

ohjaussuunnitelma

seudullisesti ja oppilaistokohtaisesti

oppimisen ja opiskelun tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus

seudullisesti ja koulutuksenjärjestäjäkohtaisesti

kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

koulutuksenjärjestäjäkohtainen

opiskeluhuolto

oppilaitosten opiskeluhuoltosuunnitelmat tarkentavat perusteiden

tekstiä

opiskelijan oppimisen arviointi

seudullinen

toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi.

seudullisesti ja oppilaitoskohtaisesti

9

Lukion opetussuunnitelmassa tulee kuvata kaikkien siihen sisältyvien kurssien

tavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Mikäli lukio järjestää vieraskielistä opetusta, etäopetusta tai mahdollisuuden suorittaa

lukiodiplomeita tai taideopintokursseja, se tulee määritellä opetussuunnitelmassa.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 13 §:n mukaan koulutuksen järjestäjä

vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten

laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma.

Lukiolain 21 §:n 3 momentin mukaan (629/1998, muutettu lailla 1268/2013)

koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma

opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä

toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Kyseinen

suunnitelma on kirjattava oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan [Oppilas-

ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013), 13 §].

Lukiolain 21 §:n 3 momentin mukaan (629/1998, muutettu lailla 1268/2013)

koulutuksen järjestäjän tulee laatia ja ohjeistaa opetussuunnitelman yhteydessä

suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista.

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a §:n mukaan (609/1986,

muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan

oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden

kanssa. Vuosittaisen tarkastelun sijasta suunnitelma voidaan laatia enintään kolmeksi

vuodeksi kerralla. Tasa-arvosuunnitelma voidaan sisällyttää osaksi

opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa.

Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 6 §:n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän

on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä

yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelma voi sisältyä

opetussuunnitelmaan.

10

2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA

2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä

Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen.

Lukiokoulutuksessa yleissivistys koostuu arvoista, tiedoista, taidoista, asenteista ja

tahdosta, joiden avulla kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun pystyvät yksilöt osaavat

toimia vastuullisesti, myötätuntoisesti, yhteisöllisesti ja menestyksekkäästi.

Lukioaikana opiskelija kartuttaa olennaista ihmistä, kulttuureja, luontoa ja

yhteiskuntaa koskevaa tietoa ja osaamista. Lukio-opetus harjaannuttaa opiskelijaa

ymmärtämään elämässä ja maailmassa vallitsevia monitahoisia keskinäisriippuvuuksia

sekä jäsentämään laaja-alaisia ilmiöitä.

Lukiokoulutuksella on opetus- ja kasvatustehtävä. Lukiokoulutuksen aikana opiskelija

rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä

paikkaansa maailmassa. Samalla opiskelija kehittää suhdettaan menneisyyteen ja

suuntautuu tulevaisuuteen. Lukiokoulutus syventää opiskelijan kiinnostusta tieteiden

ja taiteiden maailmaan sekä kehittää valmiuksia työelämään ja työhön.

Lukiokoulutus rakentuu perusopetuksen oppimäärälle. Se antaa yleiset jatko-

opintovalmiudet yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja lukion oppimäärään

perustuvaan ammatilliseen koulutukseen. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja

osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla

ja muilla näytöillä. Lukiokoulutus ohjaa opiskelijaa tulevaisuuden suunnitelmien

laadintaan ja elinikäiseen oppimiseen.

Tampereen seutukunnassa lukiokoulutuksen tehtävää täsmentävät seuraavat

päämäärät:

lukiokoulutus tukee opiskelijan kasvua tasapainoiseksi kansalaiseksi

lukiokoulutus antaa jokaiselle opiskelijalle hyvät valmiudet jatko-opintoihin ja

halun jatkuvaan itsensä kehittämiseen

opetus ja oppimistulokset ovat kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisia

lukiokoulutus tarjoaa turvallisen, luovuutta ja sosiaalisia taitoja kehittävän

oppimisympäristön sekä edistää yhteisöllisyyttä alueellaan.

helpottaa opiskelijaa kansainvälistymään tarjoten kansainvälisiä projekteja ja

yhteistyökumppaneita

lukiokoulutus seuraa aikaansa opetusmetodeissa ja oppimisympäristöissä, ja

tarjoaa tarvittavat tiedot ja taidot jatko-opintoja ja työelämää varten

11

2.2 Arvoperusta

Lukion opetussuunnitelman perusteiden arvoperusta rakentuu suomalaiselle

sivistysperinteelle, jonka mukaan opiskelu ja oppiminen uudistavat yhteiskuntaa ja

kulttuuria. Sivistys on yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen

pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan avulla.

Sivistykseen kuuluu taito ja tahto käsitellä inhimillisten pyrkimysten ja vallitsevan

todellisuuden välisiä ristiriitoja eettisesti, myötätuntoisesti ja ratkaisuja etsimällä.

Sivistys ilmenee huolenpitona, avarakatseisuutena, laaja-alaisena todellisuuden

hahmottamisena ja sitoutumisena toimintaan myönteisten muutosten puolesta. Lukion

sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen.

Lukio-opetus kehittää arvo-osaamista käsittelemällä julkilausuttujen arvojen ja

todellisuuden välisiä jännitteitä.

Lukio-opetuksen perustana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus sekä ihmisarvon

loukkaamattomuus. Opiskelija muodostaa lukioaikanaan jäsentyneen käsityksen

perus- ja ihmisoikeuksien taustalla olevista arvoista, keskeisistä perus- ja

ihmisoikeusnormeista sekä näitä oikeuksia edistävistä toimintatavoista. Lukio-opetus

pohjautuu keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin, kuten Lapsen oikeuksien sopimukseen.

Lukio-opetus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä hyvinvointia ja

demokratiaa. Lukio-opetus on opiskelijoita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja

puoluepoliittisesti sitouttamatonta, eikä sitä saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen

välineenä. Lukio-opetus kannustaa pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan ja

kansainvälisen kehityksen mahdollisuuksia, vaihtoehtoja ja epäkohtia. Osallisuus,

toimijuus ja yhteisöllisyys korostuvat kaikessa lukion toiminnassa.

Lukio-opetuksessa ymmärretään kestävän elämäntavan ja ekososiaalisen sivistyksen

välttämättömyys sekä rakennetaan osaamisperustaa ympäristön ja kansalaisten

hyvinvointia edistävälle taloudelle. Opiskelija ymmärtää oman toimintansa ja

globaalin vastuun merkityksen luonnonvarojen kestävässä käytössä,

ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Lukio-

opetus kannustaa kansainväliseen yhteistyöhön ja maailmankansalaisuuteen YK:n

kehitystavoitteiden suunnassa.

Jokainen lukio on yhteisö, jossa monista kieli-, katsomus- ja uskontotaustoista

tulevilla ihmisillä on mahdollisuus tunnistaa yhteisiä hyvän elämän arvoja ja

periaatteita sekä harjaantua yhteistyöhön. Lukiossa kannustetaan keskinäiseen

välittämiseen ja huolenpitoon. Luovuutta, aloitteellisuutta, rehellisyyttä ja sisua

arvostetaan. Inhimillinen ja kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena ja

luovuuden lähteenä. Kulttuuriperintöjä vahvistetaan välittämällä, arvioimalla ja

uudistamalla niihin liittyvää tietoa ja osaamista.

Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta

olennaisissa asioissa. Arvoperusta toteutuu lukion toimintakulttuurissa, kaikkien

oppiaineiden opetuksessa ja työskentelyn organisoinnissa. Lukion arvoperustaa

syventävät näissä lukion opetussuunnitelman perusteissa kuvatut aihekokonaisuudet,

jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin.

12

Nokian lukiossa painotetaan seuraavia arvoja:

1. Vastuullisuus ja yritteliäs elämänasenne

Lukio-opiskelun alusta alkaen ryhmänohjaajat, opinto-ohjaajat ja

aineenopettajat korostavat opiskelijan oman vastuun merkitystä opinnoista ja

opintojen suunnittelusta. Määrätietoista ja pitkäjänteistä työskentelyä

painotetaan ohjaamalla opintojen suunnitteluun ja järkevään ajankäyttöön.

Tavoitteena on luoda edellytykset elinikäiselle oppimiselle.

2. Sosiaalisuus ja yhteistyökykyisyys

Tavoitteena on edistää opiskelijoiden ja koko koulun henkilökunnan välistä

yhteistyötä ja hyviä suhteita. Tähän sisältyy kohtelias käytös ja toisen työn

huomioon ottaminen arkityössä. Opiskelijakunnalle ja tutoreille annetaan

mahdollisuuksia järjestää koulupäivän aikana yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta

tukevia tapahtumia, joiden avulla lisätään suvaitsevaisuutta ja ehkäistään

kiusaamista. Opetus pyritään järjestämään mahdollisimman pienissä ryhmissä.

3. Hyvä itsetunto

Opiskeluhuollon palveluiden sekä opiskelijakunnan ja tutoreiden toiminnan

avulla rakennetaan avointa ja turvallista oppimisympäristöä, joka on perustana

hyvän itsetunnon kehittymiselle. Kouluyhteisön jäsenet antavat opiskelijoille

rakentavaa ja realistista palautetta opintojen etenemisestä ja muusta toiminnasta

koulussa. Pyritään antamaan opiskelijoille hyväksytyksi tulemisen ja

onnistumisen kokemuksia koulun arjessa.

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

3.1 Oppimiskäsitys

Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan

oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta, tavoitteellisesta ja itseohjautuvasta

toiminnasta. Oppimisprosessin aikana opiskelija tulkitsee, analysoi ja arvioi eri

muodoissa esitettyä informaatiota, rakentaa uutta tietoa ja syventää siten osaamistaan

aikaisempien kokemustensa ja tietojensa pohjalta. Ohjaus ja rakentava palaute

vahvistavat itseluottamusta ja auttavat opiskelijaa kehittämään ajatteluaan ja

työskentelemään tarkoituksenmukaisella tavalla.

13

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien,

asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa erilaisissa ympäristöissä. Se on monimuotoista ja

sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Lukio-

opinnoissa opiskelijoita ohjataan havaitsemaan käsitteiden, tiedonalojen ja osaamisen

välisiä yhteyksiä sekä soveltamaan aiemmin oppimaansa muuttuvissa tilanteissa.

Oppimisprosesseistaan tietoiset opiskelijat osaavat arvioida ja kehittää opiskelu- ja

ajattelutaitojaan. Näin kehittyvät myös elinikäisen oppimisen edellyttämät taidot.

Opintoihin liittyvät onnistumiset ja muut myönteiset kokemukset edistävät oppimista

ja innostavat osaamisen kehittämiseen.

3.2 Opiskeluympäristöt ja -menetelmät

Lukion opiskeluympäristöjä ja -menetelmiä koskevien ratkaisujen lähtökohtana ovat

oppimiskäsitys sekä opetukselle asetetut tavoitteet. Opiskeluympäristöjen

ja -menetelmien valinnan ja kehittämisen perustana ovat myös opiskelijoiden

edellytykset, kiinnostuksen kohteet, näkemykset ja yksilölliset tarpeet.

Koska oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa aiemmin hankittuun osaamiseen,

käytetään lukiossa monipuolisia opetus-, ohjaus- ja opiskelumenetelmiä. Menetelmien

valinnassa otetaan huomioon eri oppiaineissa edellytetty käsitteellinen ja

menetelmällinen osaaminen. Tutkimiseen, kokeilemiseen ja ongelmanratkaisuun

perustuvat opiskelumenetelmät edistävät oppimaan oppimista ja kehittävät kriittistä ja

luovaa ajattelua. Menetelmällisillä ratkaisuilla voidaan rakentaa kokonaisuuksien

hallintaa ja oppiainerajat ylittävää osaamista.

Lukion opetus- ja opiskelumenetelmien tarkoituksena on edistää opiskelijoiden

aktiivista työskentelyä ja yhteistyötaitojen kehittymistä. Opiskelijoita ohjataan

suunnittelemaan opiskeluaan, arvioimaan toiminta- ja työskentelytaitojaan sekä

ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Heitä ohjataan myös käyttämään

monipuolisesti tietoja viestintäteknologiaa. Lisäksi opiskelumenetelmien valinnassa

ja työskentelyn ohjauksessa kiinnitetään huomiota sukupuolittuneiden asenteiden ja

käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen.

Merkitykselliset oppimiskokemukset sitouttavat ja innostavat opiskeluun.

Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia työskentelyyn, joka kytkee opiskeltavat tiedot

ja taidot sekä heidän kokemuksiinsa että ympäristössä ja yhteiskunnassa esiintyviin

ilmiöihin. Opiskelijoita rohkaistaan ratkomaan avoimia ja riittävän haastavia tehtäviä,

havaitsemaan ongelmia sekä esittämään kysymyksiä ja etsimään vastauksia.

Lukiossa opiskelijat toimivat turvallisissa ja terveellisissä opiskeluympäristöissä.

Tavoitteena on, että opiskeluympäristöt ovat monipuolisia ja että ne rikastuttavat

opiskeluun liittyviä kokemuksia ja edistävät opiskelumotivaatiota.

Opiskeluympäristöjen kehittämisellä tuetaan vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista

itsenäisen työskentelyn ohella. Opiskeluympäristöjä koskevissa ratkaisuissa otetaan

huomioon, että oppimista tapahtuu mitä moninaisimmissa tilanteissa ja paikoissa.

Rakennettuja tiloja ja luontoa hyödynnetään opiskelussa siten, että luova ajattelu ja

tutkimiseen perustuva opiskelu on mahdollista. Opiskeluympäristöjä laajennetaan

oppilaitoksen ulkopuolelle myös tietoja viestintäteknologiaa käyttäen. Yliopistojen,

ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten, kirjastojen, liikunta- ja

luontokeskusten, taide- ja kulttuurilaitosten, työelämän ja yritysten sekä muiden

tahojen tarjoamia opiskeluympäristöjä hyödynnetään monin tavoin.

14

Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään digitaalisia opiskeluympäristöjä,

oppimateriaaleja ja työvälineitä eri muodossa esitetyn informaation hankintaan ja

arviointiin sekä uuden tiedon tuottamiseen ja jakamiseen. Opiskelijat vastaavat itse

henkilökohtaiseen opiskelukäyttöön tarkoitettujen työvälineiden, laitteiden ja

materiaalien hankinnasta, ellei koulutuksen järjestäjä niitä tarjoa.

Opiskelijoiden yksilöllistä etenemistä, henkilökohtaisia oppimispolkuja ja verkko-

opiskelutaitojen kehittymistä tuetaan tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia

suorittaa opintoja myös etäopiskeluna. Etäopiskeluna suoritettu kurssi koostuu

opettajan ohjaamasta itsenäisestä opiskelusta, ja siinä käytetään monipuolisesti

tietoverkkoja sekä muuta tietoja viestintäteknologiaa. Etäopiskelussa pyritään

käyttämään myös yhteisöllisiä työtapoja. Lukiokurssi voidaan järjestää myös

monimuoto-opetuksena, jolloin verkossa tapahtuvan etäopetuksen ja -opiskelun lisäksi

kurssi sisältää myös lähiopetusta ja -ohjausta.

Itsenäistä opiskelua järjestettäessä otetaan huomion opiskelijan edellytykset suorittaa

opintoja opetukseen osallistumatta sekä hänen ohjauksen ja tuen tarpeensa.

Seudullinen opetussuunnitelma

Tampereen seudun lukioissa kehitetään opiskeluympäristöjä ja -menetelmiä

valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden edellyttämällä tavalla.

1. Jokaisessa lukiossa käytetään pedagogisesti mielekkäitä digitaalisia

oppimisympäristöjä. Niiden käyttöä kehitetään vuorovaikutuksessa opiskelijoiden

kanssa.

2. Seudullista yhteistyötä lisätään mm. toteuttamalla yhteisiä kursseja,

asiantuntijavierailuja ja opiskeluympäristöjen kehittämiseen tähtääviä tapahtumia.

Lukiot etsivät suunnitelmallisesti uusia toimintatapoja ja jakavat omaa

erityisosaamistaan toisille.

3. Opiskeluympäristöjen ja -menetelmien kehittämisellä vastataan tulevaisuuden ja

työelämän haasteisiin. Omakohtainen tutustuminen korkeakouluopiskeluun ja

työelämään avaa opiskelijalle tulevaisuudennäkymiä.

Tärkeintä ei ole mitä opettaja tekee vaan mitä opiskelija tekee. Opiskelijoita

kuunnellaan ja ohjataan rakentamaan osaamista yksilöllisesti ja yhteisöllisesti.

Seudullisesti on laadittu tieto ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma (tvt-

suunnitelma), jota oppilaitoksen tvt - suunnitelmat täydentävät

linkki: http://bit.ly/treseutu-lukiotvt

http://bit.ly/treseutu-lukiotvt

15

3.3 Toimintakulttuuri

Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Se tulee

näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen

toisensa. Lukio on oma koulutusmuotonsa, ja jokaisella lukiolla on omanlaisensa

toimintakulttuuri. Opetussuunnitelman eri osat konkretisoituvat toimintakulttuurissa.

Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotka

heijastuvat oppilaitoksen toimintaan.

Opetussuunnitelman perusteet korostavat toimintakulttuuria, joka edistää kestävää

hyvinvointia ja osallisuutta sekä on avoin monimuotoiselle vuorovaikutukselle ja

maailmassa tapahtuville muutoksille. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä lukion

koko henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet sekä mahdolliset paikalliset

painotukset kuvataan opetussuunnitelmassa.

Opetussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ovat seuraavat toimintakulttuurin

kehittämistä ohjaavat teemat.

Oppiva yhteisö

Oppilaitos on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja haastaa

tavoitteelliseen työskentelyyn. Sen rakentuminen edellyttää dialogisuutta ja

pedagogista johtajuutta. Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä

kehitetään suunnitelmallisesti. Jaksojen temaattinen toteutus voi luoda edellytyksiä

opetuksen eheyttämiselle. Toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa

opiskelijoiden omaa toimijuutta, kehitystä ja oppimista. Myönteinen asenne

oppimiseen luo perustaa tulevaisuuden taidoille ja elinikäiselle oppimiselle. Oppiva

yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuin

ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä kotien, muiden

oppilaitosten ja koulutusasteiden sekä työ- ja yrityselämän kanssa. Digitalisaatio tuo

mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten

opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijoita ohjataan toimimaan

myös verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa.

Nokian lukio on toiminnaltaan monipuolinen yleislukio, jossa noudatetaan

viisijaksojärjestelmää. Nokian lukio tarjoaa laaja-alaisen yleissivistyksen.

Opiskelijoilla on myös hyvät mahdollisuudet erikoistua omien tavoitteiden ja

lähtökohtien mukaan, esimerkiksi valitsemalla urheilupainotuksen, suorittamalla

taide- ja taitoaineissa lukiodiplomeja sekä osallistumalla kansainvälisiin

projekteihin. Osa lukiokursseista voidaan toteuttaa tiimijakso-opintoina.

Nokian lukio tekee yhteistyötä ainakin seutukunnan lukioiden, Tampereen

kesäyliopiston, Tampereen seudun ammattiopiston ja yrityselämän kanssa sekä

Nokian kaupungin perusopetuksen kanssa.

16

Osallisuus ja yhteisöllisyys

Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle

aktiiviseen kansalaisuuteen. Koulutuksen järjestäjä edistää kaikkien opiskelijoiden

osallisuutta ja luo heille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua oppilaitoksen

päätöksentekoon ja toimintatapojen kehittämiseen. Heitä rohkaistaan ilmaisemaan

mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan

vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisuuteen

ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan kautta.

Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään

suunnitelmallisesti yhteisön ja yhteistyökumppaneiden välisessä vuorovaikutuksessa.

Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten

suhteiden muotoutumista. Yhteisöllisten toimintatapojen ja ryhmänohjauksen

merkitys korostuvat lukio-opintojen aloitusvaiheessa.

Nokian lukiossa tavoitteena on edistää opiskelijoiden ja koko koulun

henkilökunnan välistä yhteistyötä ja hyviä suhteita. Opiskelijakunta- ja

tutortoiminta ovat keskeisiä lukion toimintakulttuurin ylläpitäjiä ja kehittäjiä.

Opiskelijakunnalle ja tutoreille annetaan mahdollisuus järjestää koulupäivän

aikana tapahtumia, jotka edesauttavat turvallisen, suvaitsevaisen ja avoimen

ilmapiirin syntymistä. Opiskelijoita kuullaan ja heidän mielipiteillään on

merkitystä päätöksenteossa. Opiskelijoilta kerätään palautetta lukion

toiminnasta. Opettajainkokouksissa on mukana opiskelijakunnan edustus.

Lukio-opiskelun alussa ryhmänohjaajat tutustuvat ryhmänsä opiskelijoihin

haastattelemalla henkilökohtaisesti jokaisen ohjantaryhmänsä opiskelijan.

Viikoittaisissa ryhmänohjaustuokioissa korostetaan opiskelijoiden oman vastuun

merkitystä opinnoissa ja opintojen suunnittelussa. Ryhmänohjaajat tekevät

tiiviisti yhteistyötä opinto-ohjaajien, aineenopettajien ja huoltajien kanssa.

Tarvittaessa apua saa monialaiselta opiskelijahuoltoryhmältä.

Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus

Oppivassa yhteisössä edistetään kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden

edellytyksiä. Opiskelijoita rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän

tulevaisuuden puolesta. Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu arjen

valintoihin ja toimintatapoihin. Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja

yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön

vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus. Nämä

näkökulmat ulottuvat kaikkeen oppilaitoksen toimintaan ja ohjaavat jokaisen

työskentelyä. Ohjaus ja opiskeluhuolto ovat oppilaitoksessa yhteinen tehtävä.

Opiskelijoilla on mahdollisuus saada säännösten mukaista ohjausta ja tukea ottaen

huomioon heidän moninaisuutensa ja erityistarpeensa. Toiminnassa edistetään

yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia eikä

syrjintää hyväksytä vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan. Opiskelijoita

17

kannustetaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistävään sekä liikunnalliseen

elämäntapaan. Ruokailu on osa opiskelijoiden hyvinvointia edistävää

toimintakulttuuria.

Opiskelijaruokailun tavoitteena on monipuolisten ruokatottumusten vahvistaminen

hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Opiskeluvuodet ovat otollinen vaihe vaikuttaa nuorten

aikuisten ruokatottumuksiin. Valtaosa nuorista irtautuu kodin vaikutuspiiristä ja ottaa

vastuun elintavoistaan opiskelujen aloittamisen myötä. Opiskelija-ateria voi toimia

mallina opiskelijoiden ruokavalinnoille myös kotioloissa ja opiskeluajan jälkeisissä

elämänvaiheissa. Oikea-aikainen ja kiireetön opiskelijaruokailu edistää opiskelijan

ravitsemusta, antaa energiaa opintoihin ja ylläpitää työvireyttä koko opiskelupäivän

ajan.

Henkilökunta rohkaisee opiskelijoita antamaan aktiivisesti päivittäispalautetta

keittiöhenkilökunnalle ja oppilaitos innostaa osallistumaan vuosittaisiin

asiakastyytyväisyyskyselyihin aktiivisesti. Opiskelijaruokailu tarjoaa mahdollisuuden

luontevaan vuorovaikutukseen muiden opiskelijoiden kanssa. Tämä vahvistaa

yhteisöllisyyttä ja edistää siten opiskelijan hyvinvointia ja jaksamista.

Suunnitelmallisuus helpottaa koulun arkea. Henkilökuntaa informoidaan

viikkotiedotteilla, opiskelijoille tiedotetaan ajankohtaisista asioista mm.

ryhmänohjaustuokioilla, info-TV:ssä ja Wilmassa. Järjestyssäännöt on laadittu

opiskelun sujumisen, viihtyvyyden ja turvallisuuden takaamiseksi. Ohjeet,

säännöt ja määräykset on kirjattu opinto-oppaaseen, joka jaetaan opiskelijoille

lukuvuoden alussa.

Opiskelijoita ohjataan fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin, jossa opiskelu,

vapaa-aika ja lepo ovat tasapainossa. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus

erityisopettajan, terveydenhoitajan, kuraattorin ja psykologin palveluihin.

Ruokailussa huomioidaan opiskelijoiden erityisruokavaliot.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja

katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Yhteisö hyödyntää

maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön

kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Yhteisössä

ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä

identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella

18

oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä,

jotka avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Kielitietoisessa lukiossa kehitetään

opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielistä, äidinkielten,

niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta.

Lukiossa jokainen opettaja on myös oppiaineensa kielen opettaja.

Kielten opiskelu antaa hyvän pohjan jatko-opiskelulle ja työelämään

siirtymiselle. Nokian lukio tarjoaa monipuolisen kieliohjelman. Nokian lukio

kuuluu ESN-verkostoon (European School Network), jonka kautta opiskelijoilla

ja opettajilla on mahdollisuus osallistua kansainvälisiin projekteihin,

seminaareihin ja vaihtoihin.

Aineenopettajat huolehtivat oman oppiaineensa käsitteistön ja tieteenalan kielen

opettamisesta. Eri oppiaineiden välinen integrointi tukee opiskelijoiden

monikielistä osaamista.

Lukion toimintakulttuuria arvioidaan säännöllisesti opiskelijoille ja huoltajille

sekä henkilökunnalle suunnatuin kyselyin. Toimintakulttuuria kehitetään

yhdessä lukion koko henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien ja

yhteistyökumppaneiden kanssa.

3.4 Opintojen rakenne

Nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa lukion oppimäärä sisältää vähintään 75

kurssia. Lukio-opinnot muodostuvat lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä

valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen

(942/2014) mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät

kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, pääasiassa oppiaineen pakollisiin kursseihin

välittömästi liittyviä jatkokursseja. Valtakunnalliset syventävät kurssit ovat

valtioneuvoston asetuksessa (942/2014) tarkoitettuja syventävinä opintoina tarjottavia

kursseja, joihin Opetushallitus on laatinut opetussuunnitelman perusteet. Näitä

kursseja opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen.

Valtakunnallisten syventävien kurssien lisäksi lukiossa voi olla opetussuunnitelmassa

määriteltyjä paikallisia syventäviä kursseja.

Soveltavat kurssit ovat menetelmäkursseja, saman tai muun koulutuksen järjestäjän

tarjoamia ammatillisia opintoja, aineksia eri oppiaineista sisältäviä eheyttäviä kursseja

tai muita lukion tehtävään soveltuvia opintoja. Soveltaviin kursseihin kuuluu

valtakunnallisia soveltavia kursseja ja lukion opetussuunnitelmassa määriteltyjä

paikallisia soveltavia kursseja. Valtakunnallisia soveltavia kursseja ovat eri aineissa ja

aineryhmissä suoritettavat koulutuksen järjestäjän tarjoamat valtakunnallisten

opetussuunnitelman perusteiden mukaiset lukiodiplomit sekä ne taideopintokurssit,

joille Opetushallitus on laatinut valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet näiden

lukion opetussuunnitelman perusteiden luvussa Taiteiden väliset kurssit.

19

Kurssien suoritusjärjestyksestä päätetään lukion opetussuunnitelmassa.


Lukiot määrittelevät yhteiset ja koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssinsa.

Koulukohtaiset kurssit arvostellaan suoritusmerkinnällä (S/H). Arviointi (S/H) ei

koske lukion erityistehtävään tai painotukseen kuuluvia kursseja. Kertauskurssit

luokitellaan koulukohtaisiksi syventäviksi opinnoiksi. Teemaopinnot ja taiteiden

väliset kurssit arvostellaan suoritusmerkinällä (S/H).

20

NOKIAN LUKION TUNTIJAKO

Valtakunnalliset Koulukohtaiset Valtakunnalliset Koulukohtaiset

Pakolliset syventävät syventävät soveltavat soveltavat

Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 1 A1-kieli 6 2 1 1 A2-kieli 6 2 1 1 B1-kieli 5 2 1 1 B2- ja B3-kieli 8 1 Matematiikan yht. opintokokonaisuus 1 Lyhyt matematiikka 5 2 1 1 Pitkä matematiikka 9 3 1 3 Biologia 2 3 1 3 Maantiede 1 3 1 1 Fysiikka 1 6 1 3 Kemia 1 4 1 1 Filosofia 2 2 1 Psykologia 1 4 1 3 Historia 3 3 1 1 Yhteiskuntaoppi 3 1 1 1 Uskonto 2 4 1 1 Elämänkatsomustieto 2 4 1 Terveystieto 1 2 1 1 Liikunta 2 3 15 Musiikki 1-2 2 1 Kuvataide 1-2 2 4 Teatteri-ilmaisu 4 Tietotekniikka 2 Opinto-ohjaus 2 Lukiodiplomit 4 Teemaopinnot 3

21

NOKIAN LUKION KIELIOHJELMA

A1-kieli englanti

A2-kieli ranska, saksa

B1-kieli ruotsi

B2-kieli ranska, saksa, venäjä

B3-kieli espanja, ranska, saksa, venäjä

Nokian kasvatus- ja opetuslautakunta on 9.12.2015 (§ 136) päättänyt Nokian

lukion kieliohjelmasta. Lukiossa opiskelija jatkaa A1-kielenä englantia ja B1-

kielenä ruotsia. Perusopetuksen 4. luokalla valittua A2-kieltä ja 8. luokalla

aloitettua B2-kieltä voidaan jatkaa lukiossa. Lukiossa voidaan uutena kielenä

(B3-kieli) aloittaa vielä ranskan, saksan, venäjän, espanjan tai jonkin muun

vieraan kielen opiskelu opiskelijoiden valintojen määrästä riippuen. Lukiossa

A2-, B2- ja B3-kielissä ryhmän perustamisen minimikoko opintojen alussa on

10 - 12 opiskelijaa.

4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN

4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa (lukiolaki 629/1998,

2 §). Yhteistyön lähtökohtana on avoin ja yhdenvertainen vuorovaikutus sekä

keskinäinen kunnioitus. Yhteistyö tukee opiskelijan oppimisen edellytyksiä, tervettä

kehitystä ja hyvinvointia. Sen tarkoituksena on edistää myös opiskelijoiden, huoltajien

ja kotien osallisuutta sekä oppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja

turvallisuutta. Yhteistyö huoltajien ja kotien kanssa kuuluu lukion toimintakulttuuriin,

ja se jatkuu opiskelijan koko lukio-opiskelun ajan.

Yhteistyö on monipuolista, ja sen toteuttamisen tapoja kehitetään suunnitelmallisesti.

Lukiosta koulutusmuotona ja sen käytänteistä tiedotetaan huoltajia ja heitä

kannustetaan osallistumaan toiminnan kehittämiseen ja yhteistyöhön. Opiskelijan

työskentelyä ja opintojen edistymistä seurataan yhdessä opiskelijan kanssa ja niistä

annetaan tietoa hänen huoltajilleen. Lisäksi opiskelijoille ja huoltajille annetaan tietoa

ohjauksesta, opiskeluhuollosta sekä oppimisen ja opiskelun tuesta.

Opiskelijan yksilölliset edellytykset ja tarpeet ohjaavat yhteistyön toteutusta.

Yhteistyössä otetaan huomioon aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan

22

itsenäisyys ja oma vastuullisuus. Yhteistyössä huomioidaan myös perheiden

moninaisuus ja yksilöllisyys. Huoltajien osaamisen hyödyntäminen yhteistyössä

vahvistaa toimintakulttuuria. Yhteistyö korostuu koulutuksen nivelvaiheissa, opintojen

suunnittelussa ja huolenpidossa mahdollista tukea tarvitsevasta opiskelijasta.

Vastuu yhteistyön kehittämisestä, sen edellytysten ja toimintatapojen luomisesta on

koulutuksen järjestäjällä. Koulutuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelmassa kodin

ja oppilaitoksen yhteistyön järjestämistavasta. Koulutuksen järjestäjän tulee

määräajoin selvittää opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä oppilaitoksen ja

koulutuksen järjestäjän toiminnasta (lukiolaki 629/1998, 27 §). Opetussuunnitelma

laaditaan kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskevilta osiltaan yhteistyössä sosiaali-

ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa.

Kannustamme opiskelijaa itse ottamaan vastuuta opinnoistaan. Tämä tukee

nuoren itsenäistymistä ja sisäisen opiskelumotivaation löytymistä. Tarvittaessa

keskustelemme opiskelijan kanssa ja autamme häntä ongelmatilanteissa.

Ryhmänohjaaja toimii pääasiallisena yhteydenpitäjänä kodin ja koulun välillä.

Hän on yhteydessä kotiin Wilman välityksellä ja tarvittaessa puhelimitse.

Lukuvuosittain järjestettävissä vanhempainilloissa käsitellään kunkin vuositason

keskeisiä opiskeluun liittyviä asioita ja ryhmänohjaaja tapaa opiskelijoiden

huoltajia. Huoltajan on mahdollista varata aika henkilökohtaiseen keskusteluun

ryhmänohjaajan tai kenen tahansa opettajan kanssa.

Kun nuori otetaan koulumme opiskelijaksi, huoltajille annetaan Wilma-

tunnukset. Wilma toimii pääasiallisena yhteydenpitovälineenä kodin ja koulun

välillä. Tärkeimmät tiedotteet tulevat huoltajien luettavaksi Wilmaan, ja he

voivat seurata lapsensa opintomenestystä ja koulunkäyntiä Wilman kautta.

Huoltajan Wilma-tunnukset lakkaavat toimimasta, kun opiskelija täyttää 18

vuotta. Oikeutta opintojen seurantaan Wilmassa voidaan jatkaa opiskelijan

suostumuksella. Täysi-ikäisen opiskelijan toivotaan tiedottavan huoltajilleen

opinnoistaan, vaikka huoltajan oikeus Wilman käyttöön päättyisi.

Koulun kotisivuille on koottu tärkeimpiä ja ajankohtaisia tietoja koulun

toiminnasta. Opinto-opas, kirjalista, lomakkeet ja vuosikertomus ovat siellä

sähköisessä muodossa. Kotiväelle-kohdassa selvitetään lukiomme tärkeimmät

käytänteet, kuten tuntikaavio ja koeviikkojärjestelmä.

Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä pyrkii kehittämään ja ylläpitämään

terveellistä, avointa ja kannustavaa opiskeluympäristöä. Ryhmä kokoontuu

vähintään kolme kertaa lukuvuodessa. Huoltajien edustaja on mukana

23

ryhmässä. Kokoontumisten muistiot ovat huoltajien nähtävillä kotisivujen

Opiskelijahuolto-kohdassa. Yksilöllinen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu

tarvittaessa selvittämään yksittäisen opiskelijan opiskelua. Tarpeen mukaan

pyydetään opiskelijan huoltaja mukaan ryhmän kokoontumiseen.

4.2 Ohjaus

Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, joka tukee opiskelijaa

lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja

tulevaisuutta koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjaustoiminta tukee opiskelijoiden

hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksia itsetuntemuksen ja -ohjautuvuuden

lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden

yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja toimijuutta kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen

ajan. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä

ehkäistään syrjäytymistä. Opiskelijoiden opintojen sujumista seurataan ja heidän

opintojensa etenemistä tuetaan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin

seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä huoltajien ja

opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa.

Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä.

Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä

ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Ryhmänohjaaja toimii

opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa

aineen opiskelutaidoissa, auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja

tukee opiskelijoiden jatko-opintovalmiutta ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa

osalta. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija. Jokaista opiskelijaa

kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus ohjaukseen. Ohjausta voidaan järjestää

kurssimuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena,

vertaisohjauksena sekä näiden yhdistelmänä.

Opiskelijan tulee saada lukio-opintojensa aikana ohjausta opiskelunsa ja valintojensa

tueksi. Ohjauksen avulla opiskelija ymmärtää erilaisten lukioaikaisten valintojen

vaikutuksen ura- ja jatko-opintomahdollisuuksiinsa. Opiskelijan opiskelutaidot sekä

kyky arvioida taitojaan kehittyvät. Häntä tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja

kehittymistarpeensa oppijana sekä käyttämään hänelle soveltuvia opiskelumenetelmiä.

Opiskelijaa harjaannutetaan omien valintojen suunnitteluun ja tekemiseen sekä

vastuuseen valinnoistaan. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen

oppimisen merkityksen. Ohjauksessa käsitellään monipuolisesti ja

ennakkoluulottomasti erilaisia jatko-opintoihin ja urasuunnitteluun liittyviä

vaihtoehtoja opiskelijan omien suunnitelmien ja valintojen tueksi sekä ohjataan

opiskelijaa näihin liittyvässä tiedonhaussa. Opiskelijan lukio-opintojen etenemisen

sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi opiskelija laatii itselleen

henkilökohtaisen suunnitelman, joka pitää sisällään opiskelusuunnitelman,

ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opintoja urasuunnitelman. Opiskelija

päivittää suunnitelmiaan oppilaitoksen ohjaushenkilöstön tuella.

Ohjauksen merkitys korostuu koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Oppilaitos antaa

tietoa lukiokoulutuksesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-

ohjaajille ja opettajille sekä tarjoaa heille mahdollisuuksia tutustua opetukseen

24

lukiossa. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen

toimintaan sekä opiskelun käytänteisiin. Opiskelijoille järjestetään lukioaikana

mahdollisuuksia tutustua sekä työelämään että opiskeluun jatko-opiskelupaikoissa.

Jatko-opintoihin siirtymiseen kiinnitetään huomiota lukio-opintojen loppuvaiheessa.

Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät ohjauksen

kokonaisuudessa sekä missä asioissa ja miten opiskelija voi saada heiltä tukea. Osaksi

opetussuunnitelmaa laaditaan ohjaussuunnitelma, joka osaltaan toimii koko

oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Ohjaussuunnitelmasta tulee käydä

ilmi ohjaustoiminta ja sen tavoitteet, ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn

jakautuminen lukion koko henkilöstön kesken, ohjaus koulutuksen nivelvaiheissa,

kuvaus ohjausta koskevan yhteistyön järjestämisestä keskeisten

yhteistyökumppaneiden, kuten jatko-opintopaikkojen, työelämän ja muiden lukion

ulkopuolisten tahojen, kanssa. Ohjaussuunnitelmasta tulee käydä ilmi myös huoltajien

kanssa tehtävä ohjaukseen liittyvä yhteistyö.


Ohjaus voidaan jakaa lukio-opintojen aikana kolmeen eri aihealueeseen: ohjaus

lukio-opintojen aloittamiseen ja lukio-opiskelijaksi kasvamiseen, ohjaus lukio-

opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen sekä ohjaus lukion jälkeisiin jatko-

opintoihin.

Lukio-opintojen alkuvaiheessa ohjaus keskittyy lukion eri käytänteiden ja

toimintakulttuurin tuntemiseen, lukio-opinnoissa vaadittavien taitojen

harjaannuttamiseen ja lukio-opiskelijaksi kasvamiseen.

Opintojen edetessä ohjauksessa painottuu lukio-opintojen suunnitelmallinen eteenpäin

vieminen ja ylioppilastutkintoon valmistautuminen. Opintojen loppuvaiheessa

keskitytään lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkinnon vaatimien suoritusten

saamiseen sekä tutustutaan lukion jälkeisiin jatko-opintomahdollisuuksiin.

Lukioaikana opiskelija saa ohjausta monipuolisesti. Henkilökohtaisen ohjauksen ja

kaikilla oppitunneilla tapahtuvan opetuksen lisäksi opiskelijaa ohjataan koko

ikäluokille pidettävissä infotilaisuuksissa, ryhmänohjaustuokioissa, sähköisellä

viestinnällä ja tiedottamisella sekä opinto-ohjauksen kursseilla luokka-, suur- ja

pienryhmäopetuksena. Opiskelija ohjataan tarvittaessa erityisopettajalle tai muiden

tukipalvelujen pariin: terveydenhoitajalle, kuraattorille tai psykologille.

25

Ohjaukseen osallistuvien tehtävät ja työnjako

Rehtori: o koordinoi ja tukee ohjaustoimintaa o tiedottaa lukio-opintoihin ja ylioppilastutkintoon liittyvistä säännöistä ja määräyksistä Opinto-ohjaaja:

o vastaa ohjauksen kokonaissuunnittelusta koulussa

o ohjaa ja auttaa opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-

opintoja urasuunnitelman laatimisessa

o ohjaa ja auttaa kurssivalintojen tekemisessä

o ohjaa ja auttaa henkilökohtaisen lukujärjestyksen laatimisessa

o organisoi jatko-opiskelupaikkoihin ja työelämään tutustumisia

o ohjaa nivelvaiheissa ja opiskelijan siirtyessä oppilaitoksesta toiseen

o tekee monialaista yhteistyötä opiskelijan hyvinvoinnin tukemiseksi

o osallistuu tarvittaessa opiskeluhuollon monialaisen asiantuntijaryhmän toimintaan

Ryhmänohjaaja:

o on oman ryhmänsä opiskelijoiden lähiohjaaja

o on ensisijainen yhdyshenkilö koulun ja huoltajien välillä

o perehdyttää uudet opiskelijat koulun käytänteisiin

o ohjaa opiskelijoita ryhmäytymään ja tukee ryhmänsä yhteisöllisyyttä

o haastattelee oman ryhmänsä opiskelijat

o seuraa hallinto-ohjelman avulla säännöllisesti ryhmänsä opiskelijoiden opintojen

etenemistä, kurssikertymää ja poissaoloja sekä puuttuu niihin tarvittaessa

o tekee säännöllistä yhteistyötä opinto-ohjaajan kanssa

o pitää ryhmänohjaajan tuokioita ja tiedottaa ryhmällensä ajankohtaisista asioista


Aineenopettaja:

o ohjaa ja auttaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelussa sekä auttaa häntä

kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan

o seuraa ja merkitsee hallinto-ohjelmaan opiskelijan kurssin aikaiset poissaolot ja

tiedottaa niistä tarvittaessa ryhmänohjaajalle

o seuraa opiskelijan opintojen edistymistä omassa oppiaineessaan

o tukee opiskelijoiden jatko-opintovalmiutta ja työelämätuntemusta oman

oppiaineensa osalta


Erityisopettaja tai muu koulun nimeämä asiantuntija:

o arvioi oppimisen ja opiskelun tuen tarpeen

o ohjaa ja opettaa opiskelijaa opiskelutaidoissa

o tekee luki-testit ja laatii tarvittaessa luki-lausunnon

o antaa lausunto- ja erityisjärjestelyohjausta lukioaikana ja yo-kirjoituksia varten

o tekee säännöllistä yhteistyötä opinto-ohjaajan, ryhmänohjaajien ja aineenopettajien

kanssa


26

LIITE 6: Nokian lukion ohjauksen käytänteet

4.3 Oppimisen ja opiskelun tuki

Oppimisen ja opiskelun tuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen

suorittamisessa. Tuki järjestetään ottaen huomioon opiskelijoiden erilaiset

lähtökohdat, vahvuudet ja kehitystarpeet. Oppimisen ja opiskelun tukeminen

merkitsee yhteisöllisiä ja opiskeluympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä opiskelijoiden

yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Keskeisiä asioita ovat oppimisen esteettömyys,

oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen. Jokaisella

opiskelijalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua

oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Huomiota

kiinnitetään opiskelijan oppimisen valmiuksiin, oppimaan oppimisen taitojen

kehittämiseen ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelustaan, sen

suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Opiskelijoille ja huoltajille annetaan

tietoa tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajia kannustetaan tukemaan osaltaan

opiskelijan tavoitteellista oppimista.

Opiskelija voi olla tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan, tai tuen tarve voi johtua

esimerkiksi kielellisestä, matemaattisesta, motorisesta tai tarkkaavaisuuden häiriöstä.

Se voi liittyä myös sosiaalisiin vaikeuksiin, mielenterveyden tai elämäntilanteen

ongelmiin. Lähtökohtana tuen tarpeen arvioinnissa on yhteistyö ja vuorovaikutus

opiskelijan ja mahdollisuuksien mukaan myös huoltajien kanssa. Tuen tarpeen

tunnistaminen voi pohjautua perusopetuksesta perusopetuslain 40 §:n perusteella

(628/1998, muutettu lailla 1288/2013) saatuun tietoon, opiskelijan omiin, opettajien

tai muun henkilöstön havaintoihin tai erilaisiin arviointeihin. Tuen suunnittelu

perustuu saatavilla olevaan tietoon opiskelijan tuen tarpeesta ja mahdollisesti aiemmin

annetusta tuesta. Tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan mahdollisimman

varhaisessa vaiheessa.

Lukiossa käytössä olevia toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja opiskeluympäristöjä

sekä niiden soveltuvuutta opiskelijalle tarkastellaan ja niihin pyritään löytämään

opiskelijan opiskelua tukevia ratkaisuja. Opettaja suunnittelee tukitoimet yhdessä

opiskelijan kanssa sekä yhteistyössä muiden mahdollisten asiantuntijoiden kanssa.

Jokaisen opettajan tehtävänä on antaa kannustavaa palautetta ja ohjata tukea

tarvitsevaa opiskelijaa siten, että hänen itseluottamuksensa, itsearviointitaitonsa ja

oppimaan oppimisen taitonsa sekä kyky suunnitella tulevaisuuttaan vahvistuvat.

Opiskelijan tarvetta erityisjärjestelyihin ylioppilastutkinnon kokeissa arvioidaan hänen

lukioaikana tarvitsemansa ja saamansa tuen pohjalta. Häntä ohjataan tarvittavien

lausuntojen hankkimisessa sekä sovitaan yhteistyöstä opiskelijan tarvitsemien

erityisjärjestelyjen kokeilemiseksi ja harjoittelemiseksi.

Tukimuotoina voivat olla opetuksen eriyttäminen ja muut pedagogiset ratkaisut,

kurssien valintamahdollisuuksien hyödyntäminen, monipuolinen opinto-ohjaus ja

ryhmänohjaajan tuki. Oppimistilanteet ja kokeet pyritään järjestämään siten, että

opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Lukiolain 13 §:n (629/1998,

27

muutettu lailla 478/2003) mukaan opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin

kuin lukiolaissa ja -asetuksessa säädetään ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään.

Tarvittavat tukitoimet ja tuki eri oppiaineissa voidaan sopia kirjattavaksi opiskelijan

henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Opiskelijaa ohjataan tarvittaessa hakemaan

lukiolain 29 §:n 2 momentin mukaisia palveluja. Oppimisen ja opiskelun tuen rinnalla

opiskelija voi saada myös yksilökohtaista opiskeluhuoltoa.

Opetussuunnitelmassa määritellään, miten opiskelijoiden tukitoimien tarve arvioidaan

ja miten tuki suunnitellaan ja järjestetään.


Tuen tavoitteena on oppimisen esteettömyys ja oppimisvaikeuksien

ennaltaehkäiseminen. Tuki voi olla yhteisöllisiä, opiskeluympäristöön tai yksilölliseen

tukemiseen liittyviä ratkaisuja.

Tiedottaminen

Lukiot tiedottavat uusille opiskelijoille ja heidän huoltajilleen oppimisen ja opiskelun

tuesta ja oppimisvaikeuksien huomioimisesta lukio-opinnoissa ja

ylioppilaskirjoituksissa.

Oppimisen ja opiskelun tuen järjestämisen kannalta on tärkeätä, että tarvittava tieto

opiskelijan oppimisvaikeuksista ja tuen tarpeesta siirtyy koulun sisällä.

Ryhmänohjaajalla on tieto opiskelijoidensa tuen tarpeesta.

Tuen tarpeen arviointi

Lukiossa kartoitetaan uusien opiskelijoiden oppimistaustaa ja tuen tarvetta. Tietoa

tuen tarpeesta saadaan opiskelijalta ja huoltajalta. Lakisääteinen tieto tuen tarpeesta

ja aiemmin annetusta tuesta siirretään peruskoulusta.

Erityisopettaja tai muu asiantuntija teettää opiskelijoilla lukiseulat ja kyselyn omasta

oppimisesta. Tuen tarpeen arviointi vaatii onnistuakseen moniammatillista

yhteistyötä.

Tukitoimien suunnittelu

Tukitoimien suunnitteluun osallistuu opiskelija itse sekä tarvittaessa hänen

huoltajansa. Koululta suunnittelussa ovat mukana esimerkiksi erityisopettaja, opinto-

ohjaaja, ryhmänohjaaja, apulaisrehtori ja aineenopettaja. Tukitoimien suunnittelussa

voidaan konsultoida myös opiskeluhuoltohenkilöstöä ja muita yhteistyötahoja.

Tukea tarvitsevaa opiskelijaa tavataan säännöllisesti ja seurataan tukijärjestelyiden

toimivuutta. Opiskelijan tulee saada sellaista tukea, jota hän tarvitsee ja jota koulun

resursseilla on mahdollista järjestää. Mikäli opiskelijalla on oikeus ja tarve

erityisjärjestelyihin ylioppilastutkinnon kokeissa, on tuen suunnittelu aloitettava

mahdollisimman varhain, usein ensimmäisen lukiovuoden aikana.

Tuen järjestäminen

Opetusjärjestelyissä otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset valmiudet ja tarpeet, ja

tavoitteena on vähentää erikseen järjestettävää tukea. Opiskelijoita tuetaan opinto-

ohjauksen keinoin ja heitä ohjataan opiskelu- ja itsearviointitaidoissa. Tarvittaessa

oppimista voidaan tukea tukikurssien ja tukiopetuksen avulla. Oppimisvaikeus voi

28

edellyttää myös erityisiä arvioinnin järjestelyjä (esimerkiksi lisäaika kokeessa,

osakokeet), erityistä oppimateriaalia tai avustajan käyttöä.

Opiskelijaa ohjataan tarvittavien lausuntojen ja erityisjärjestelyiden hakemisessa

lukioaikana ja ylioppilaskirjoituksia varten. Erityisopettaja tai muu koulun nimeämä

asiantuntija tekee tarvittaessa lukitestauksen ja laatii lukihäiriölausunnon, johon

sisältyy aineenopettajien huomioita opiskelijan työskentelystä eri oppiaineissa.

Opiskelijaa ohjataan erityisjärjestelyiden harjoittelussa lukioaikana. Aineenopettaja

vastaa sovituista tukijärjestelyistä oppitunneillaan ja kurssikokeissaan. Tarvittavat

tukitoimet kirjataan hallinto-ohjelmaan opiskelijan tietoihin.

Liite 1: Tampereen seudun lukiokoulutuksen ohjauksen käytänteet 2016-2017.

4.4 Opiskeluhuolto

Lukion opetussuunnitelman perusteissa käytetään lukiolain mukaisen käsitteen

opiskelijahuolto sijasta oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitettä opiskeluhuolto.

Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja

hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön

terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä

että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

2 ja 3 §.]

Lukion opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät koulutuksen järjestäjän

hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon

palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon

palvelut. Opiskeluhuollon palveluiden järjestämisestä vastaa lähtökohtaisesti

oppilaitoksen sijaintikunta. Yksityinen koulutuksen järjestäjä tai valtio koulutuksen

järjestäjänä voi päättää järjestää näitä palveluja kokonaan tai osittain omana

toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta

sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta

yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. Opiskelijoille ja heidän

huoltajilleen annetaan tietoa opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta ja

opiskelijaa ohjataan hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja. [Oppilas- ja

opiskelijahuoltolaki 3, 9 (muutettu lailla 1409/2014) ja 11 §.]

Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja

terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä

tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuollossa huolehditaan kaikkien

opiskelijoiden mahdollisuudesta osallistua opiskeluhuollon suunnitteluun ja

kehittämiseen. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja

opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu

opiskeluyhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla. [Oppilas- ja

opiskelijahuoltolaki 3 ja 4 §, lukiolaki 629/1998, 27 § (1268/2013).]

4.4.1 Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

Näissä opetussuunnitelman perusteissa määrätään opiskeluhuollon keskeisistä

periaatteista, opetustoimeen kuuluvan opiskeluhuollon tavoitteista sekä

opetussuunnitelman ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta

29

[lukiolaki 10 §, 29 a § (muutettu lailla 1289/2013), oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

13 §].

Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä yhteisöllisenä

opiskeluhuoltona. Opiskeluhuolto on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia,

joilla edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia, terveyttä ja

sosiaalista vastuullisuutta. Lisäksi edistetään ja seurataan opiskeluyhteisön

hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.

(Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 §.)

Yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelun ja kehittämisen lähtökohtana on

opiskelijan osallisuus, myönteinen vuorovaikutus sekä aikuistuvan nuoren

itsenäistymisen tukeminen. Kaikilla opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua

yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintatapojen kehittämiseen ja mielipiteensä

ilmaisemiseen opiskelijoita ja oppilaitosyhteisöä koskevissa asioissa [lukiolaki 27 §

(muutettu lailla 1268/2013), oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 §]. Huoltajien

mahdollisuutta osallistua yhteistyöhön tuetaan. Huoltajia kannustetaan osallistumaan

yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämiseen ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja

yhteistyön vahvistamiseen. Yhteistyötä tehdään myös kunnassa nuorten hyvinvointia,

terveyttä ja turvallisuutta edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön [lukiolaki 21 § (muutettu

lailla 1268/2013)]. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus.

Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden ja henkilökunnan

turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opiskelijoiden osallisuus

opiskeluyhteisön turvallisuuden edistämisessä tukee hyvinvointia ja

tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Turvallisuuden

ja hyvinvoinnin edistäminen on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria, ja se otetaan

huomioon kaikessa oppilaitoksen toiminnassa.

Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia

opiskeluhuollon palveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuollon palvelut,

opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva

monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto, jota toteutetaan monialaisessa

asiantuntijaryhmässä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 §.)

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja

opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä

yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myös varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja

huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä.

Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen

suostumuksellaan. Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon

häntä itseään koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa. Lähtökohtana on opiskelijaa

arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus

sekä opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä.

Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista

opiskeluhuollossa sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä

30

menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 11 ja 18 §.)

Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä

Opiskeluhuollon monialaiseen yhteistyöhön kuuluvien opiskeluhuoltoryhmien

toiminta on osa opiskeluhuollon kokonaisuutta. Opiskeluhuoltoryhmiä ovat

1) opiskeluhuollon ohjausryhmä, 2) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä sekä

3) tapauskohtaisesti koottava monialainen asiantuntijaryhmä. (Oppilas- ja

opiskelijahuoltolaki 14 §.)

Koulutuksen järjestäjä asettaa opiskeluhuollon ohjausryhmän ja oppilaitoskohtaisen

opiskeluhuoltoryhmän. Yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään

tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Kaikki opiskeluhuoltoryhmät ovat

monialaisia, mikä tarkoittaa, että ryhmässä on mukana opetushenkilöstöä,

opiskeluterveydenhuollon palveluja sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia

jäseniä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella

määräytyvä kokoonpano.

Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon

yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut

tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla myös

kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla

useamman koulutusmuodon yhteinen.

Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on vastata oppilaitoksen

opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista.

Ryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Koulutuksen järjestäjä ja

opiskeluhuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä sen kokoonpanosta sekä

tehtäviin liittyvistä toimintatavoista. Opiskeluhuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla

asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on oppilaitosyhteisön terveellisyyden,

hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon

toteuttaminen ja kehittäminen.

Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän

opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän

kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palvelujen edustaja, jolle asia

työtehtävien perusteella kuuluu. Asiantuntijaryhmän tapauskohtainen kokoonpano

perustuu yksilölliseen harkintaan, käsiteltävään asiaan ja siinä vaadittavaan

osaamiseen. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain

opiskelijan, tai, ellei hänellä poikkeuksellisesti ole edellytyksiä arvioida annettavan

suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä

nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella

suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia

opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä (oppilas- ja

opiskelijahuoltolaki 19 §).

31

4.4.2 Opiskeluhuollon suunnitelmat ja niiden laatiminen

Paikallisella tasolla opiskeluhuollon suunnittelua ja toteuttamista ohjaa kolme eri

suunnitelmaa. Suunnitelmat ovat 1) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon

sisältyy opiskeluhuoltoa koskeva osuus, 2) opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus

opiskeluhuollosta sekä 3) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. [Oppilas- ja

opiskelijahuoltolaki 12 ja 13 §, lastensuojelulaki 417/ 2007, 12 § (muutettu lailla

1292/2013), lukiolaki 10 § (muutettu lailla 478/2003), terveydenhuoltolaki

(1326/2013) 17 §.]

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on kunnan tai useamman kunnan yhdessä

laatima kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja nuorten

hyvinvoinnin edistämiseksi, lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Se

hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran

neljässä vuodessa. [Lastensuojelulaki 12 § (muutettu lailla 1292/2013).]

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten

hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon

valmisteltaessa opetussuunnitelman opiskeluhuoltoa koskevaa osuutta sekä

oppilaitoskohtaisia opiskeluhuoltosuunnitelmia.

Opiskeluhuolto opetussuunnitelmassa

Opetussuunnitelmassa kuvataan käytännön tasolla opetussuunnitelman perusteissa

määrättyjen asioiden toteutus, opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten

hyvinvointisuunnitelmaan sekä linjaukset oppilaitoskohtaisen

opiskeluhuoltosuunnitelma laatimiseksi.

Opetussuunnitelma tulee opiskeluhuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja

terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa [lukiolaki 10 § (muutettu

lailla 478/2003), terveydenhuoltolaki 17 §]. Opetussuunnitelman laatimisessa tehdään

tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Osa oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyvistä asioista on

tarkoituksenmukaista kuvata yhdenmukaisesti kaikissa koulutuksen järjestäjän

oppilaitoksissa siten, että niitä täsmennetään ja täydennetään oppilaitoskohtaisesti.

Tämä tukee opiskeluhuollon palvelujen yhdenvertaista laatua ja saatavuutta (oppilas-

ja opiskelijahuoltolaki 2 §).


Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja

fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä

niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä (Oppilas- ja

32

opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 3§). Tämä tarkoittaa arjessa opettajien ja

oppilaitoksen henkilökunnan kasvatusvastuun uudelleenajattelua ja haltuun ottamista.

Opiskeluhuollon tulee olla luonteeltaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa,

josta ovat vastuussa kaikki oppilaitosyhteisön jäsenet. Koulutuksen järjestäjän tulee

järjestää opiskeluhuollon palvelut (opiskeluterveydenhuolto, kuraattori- ja

psykologipalvelut), ja ne toteutetaan yhdessä toisen asteen koulutuksen sekä sosiaali-

ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän

huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.

Opiskeluhuoltoa järjestetään kahdella tasolla. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla

tarkoitetaan sellaista toimintakulttuuria ja sellaisia toimia, joilla koko

oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä,

sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön

terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla

tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluita.

Lain mukaan opiskeluhuollon toimintaa ohjaa ohjausryhmä, joka koostuu Tampereen

seudulla eri koulutuksenjärjestäjien toisen asteen koulutuksen yhteisenä

ohjausryhmänä. Ohjausryhmä vastaa yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä,

ohjauksesta ja meta-arvioinnista. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kerran

lukukaudessa ja kerätyn palautteen perusteella asettaa seutukunnan opiskeluhuollon

toiminnalle vuosittaiset kehittämiskohteet.

Kullakin oppilaitoksella on oma opiskeluhuoltoryhmä, joka vastaa oppilaitoksen

tasolla opiskeluhuollon suunnittelusta, toteutuksesta, kehittämisestä, ohjauksesta ja

arvioinnista ohjausryhmän laatiman suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan

kirjataan mm. ne toimenpiteet, joilla opiskelijoiden hyvinvointia edistetään

ennakoivasti ja pitkäjänteisesti. Tähän suunnitelmaan kirjataan myös opintojen eri

vaiheisiin liittyvät toimet mm. ryhmäytymisen ja opintoihin liittyvien taitojen ja

valmiuksien vahvistaminen.

Opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttaa myös se, miten opiskelijat otetaan mukaan

oppilaitoksen toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Oppilaitoksen johdon tulee

tavata opiskelijoita myös muuten kuin edustajiensa (oppilaskunta) välityksellä.

Kysely- ja keskustelutilaisuudet johdon ja opiskelijoiden välillä vahvistavat avointa ja

osallistavaa vuorovaikutusta. Opiskelijoille tulee antaa tietoa erilaisista

mahdollisuuksista ottaa yhteyttä myös nimettömästi.

Yksittäisen opiskelijan tukena toimii myös hyvin toimiva ryhmä. Opintoihin

kiinnittyminen ensimmäisenä vuonna tukee määräajassa valmistumista.

Opiskelijoiden ryhmäyttäminen ja ryhmän tukeminen opintojen aikana ehkäisevät

yksinäisyyden kokemusta ja syrjäytymistä. Tärkeä osa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa on

opettaa ja tukea opiskelijan vastuuta omasta ja yhteisön hyvinvoinnista.

Oppilaitoksen ja kotien yhteisenä tehtävänä on tukea opiskelijaa opintojen aikana.

Kaikkien opettajien tehtävänä on huomata, ottaa puheeksi ja tarvittaessa ohjata

opiskelijaa eteenpäin. Ryhmänohjaajalla on ensisijainen vastuu toimia

yhdyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Ryhmänohjaajan tulee olla yhteydessä uusien

opiskelijoiden huoltajiin heti opintojen alussa. Tässä yhteydessä kannattaa nostaa

esiin huoltajan keskeinen rooli opintojen tukemisessa. Varhainen yhteydenotto

huoltajiin helpottaa molemminpuolista yhteydenpitoa opintojen aikana. Sujuvaa

33

yhteistyötä helpottaa, kun ryhmänohjaaja on kotiin yhteydessä myös positiivisissa

merkeissä. Sähköinen opiskelijahallintajärjestelmä helpottaa yhteydenpitoa. Yli 18-

vuotiaalla opiskelijalla on mahdollisuus kieltää oppilaitoksen yhteydenotot kotiin.

Tavoitteena kuitenkin on, että opiskelija täysikäisyydestään huolimatta antaisi kodin

ja koulun väliselle keskustelulle mahdollisuudet.

Mahdolliset oppilaitoksissa toimivat vanhempainyhdistykset ovat yksi kodin ja koulun

välisen yhteistyön voimavara. Myös muiden hallintokuntien ja kolmannen sektorin

sekä oppilaitoksen yhteistoimintaa tulee vahvistaa.

Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laadinta

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja

kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma.

Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen

yhteinen. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitoksen ja opiskeluhuollon

henkilöstön sekä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Se on tarkistettava

vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on

tarkistettu. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 §.)

Oppilaitoksen opiskelijakuntaa kuullaan ennen suunnitelman vahvistamista [lukiolaki

27 § (muutettu lailla 1268/2013)]. Suunnitelmaa laadittaessa tehdään tarvittaessa

yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa esitetään arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja

käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden

varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi.

Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien opiskeluhuoltopalvelujen

määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota

voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa.

Arviossa otetaan huomioon opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä

opiskeluyhteisöön ja ympäristöön liittyvät tarpeet. Arviota laadittaessa hyödynnetään

monipuolisesti näihin liittyviä selvityksiä ja seurantatietoja, opiskeluhuollossa

muodostunutta tietoa sekä huoltajilta ja erityisesti opiskelijoilta saatavaa tietoa.

Opiskeluhuoltohuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio oppilaitoksen käytettävissä

olevista opiskeluhuoltopalveluista, joita ovat opiskeluterveydenhuolto- sekä

psykologi- ja kuraattoripalvelut.

Lisäksi suunnitelmassa kuvataan

opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako

sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä palveluista tiedottaminen

ja niihin ohjaaminen

opiskeluhuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin opiskelijoihin,

oppilaitosyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskeluhuollon

kehittämiseen ja seurantaan.

34

2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat

Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen opiskeluhuollon

järjestäminen opiskelijan ja opiskeluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen

seuraamiseksi ja edistämiseksi.

Suunnitelmassa kuvataan

toimenpiteet yhteisöllisyyden edistämiseksi oppilaitosyhteisössä

toimenpiteet opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja

turvallisuuden edistämiseksi

yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi

yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi

oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt

opiskeluhuollon kokonaisuudesta tiedottaminen

yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon

kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa

terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö

opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin

puuttuminen

toimenpiteet esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi

opiskeluympäristössä

tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

oppilaitoksessa

tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja

käyttöön puuttuminen

yhteistyö ja käytänteet oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä

yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa.

Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö:

a) Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja

häirinnältä

Opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan

suunnitelma [lukiolaki 21 § (muutettu lailla 1268/2013), oppilas- ja

opiskelijahuoltolaki 13 §].

Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon sekä opiskelijoiden keskinäiset että

opiskelijoiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet oppilaitoksessa.

Suunnitelman tulee sisältää seuraavat kuvaukset:

kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen

edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla

yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon

tekijän että sen kohteena olevan osalta

yhteistyö huoltajien kanssa

yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa

35

suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille,

huoltajille ja yhteistyötahoille

suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi.

b) Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja

vaaratilanteissa. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös toimintavalmiudet

ylioppilastutkinnon kokeiden aikana mahdollisesti tapahtuvassa äkillisessä uhka- ja

vaaratilanteessa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien

viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara- ja kriisitilanteita koskevat

ohjeistukset, kuten pelastussuunnitelma [pelastuslaki (379/2011) 15 § ja

valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 ja 2 §)].


kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä

kriisitilanteissa

johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako erilaisissa

kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa

sisäisen ja ulkoisen sekä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän välisen

tiedottamisen ja viestinnän periaatteet

psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen

suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille,

huoltajille ja yhteistyötahoille

toimintavalmiuksien harjoittelu

suunnitelman arviointi ja päivittäminen.

3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen opiskeluhuollon

toteuttamistavat ja yhteistyö opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen

edistämiseksi ja seuraamiseksi sekä tarvittavien yksilöllisten tukitoimien

järjestämiseksi:

opiskeluterveydenhuolto- sekä kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestäminen ja

keskinäinen työn- ja vastuunjako sekä palvelujen järjestämisessä tarvittava

yhteistyö

monialaisen asiantuntijaryhmän toimintatapojen ja käytäntöjen sopiminen ja

yksilöllisten tukitoimien järjestämisen periaatteet

opiskeluhuollon yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen

suunnittelussa

opiskeluhuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys

sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen

liittyvä yhteistyö oppilaitoksessa

opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin

hakeutumiseksi

tarvittava yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja

yhteistyökumppaneiden kanssa (erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi,

nuorisotoimi jne.).

36

4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa

Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa.


opiskelijan ja huoltajan osallisuus ja yhteistyö opiskeluhuollon suunnittelussa,

kehittämisessä ja arvioimisessa

opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annettava tieto yksittäisen opiskelijan asioiden

käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä

opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuollon asiakkaana ja suostumuksen

hakeminen opiskelijalta ja tarvittaessa tämän huoltajalta yksilökohtaisessa

opiskeluhuollossa

käytänteet opiskelijan toiveiden huomioimisessa häntä koskevissa toimenpiteissä

ja ratkaisuissa sekä huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä

käytänteet opiskelijan kehitystason ja edun toteutumisen arvioimiseksi

opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon

ammattihenkilön toimesta

menettelytavat yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelyssä monialaisessa

asiantuntijaryhmässä.

5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Koulutuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen

sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan

toteutumisesta (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 §).

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi

ja seuraamiseksi (omavalvonta). Suunnitelmassa esitetään seurattavat asiat, tietojen

kokoamiseksi käytettävät menetelmät, seurannan aikataulu sekä vastuussa oleva taho.

Tämän lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja niiden hyödyntäminen

opiskeluhuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen opiskelijoille,

huoltajille ja tarvittaville yhteistyökumppaneille.

4.5 Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä

menettelyistä

Lukiolain 21 §:n (629/1998, muutettu lailla 1268/2013) mukaan opiskelijalla on

oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Lukioyhteisön yhteistyö ja erilaiset

pedagogiset ratkaisut luovat edellytyksiä hyvän työrauhan rakentumiselle.

Lukiokoulutuksen järjestäjällä on oikeus käyttää myös lukiolain mukaisia

kurinpitokeinoja.

Lukiolain 21 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä

laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä

menettelytavoista. Opetushallitus antaa määräykset suunnitelman laatimisesta

opetussuunnitelman perusteissa. Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa

toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä opiskelijoiden yhdenvertainen

37

kohtelu. Suunnittelu tukee myös oppilaitoksen järjestyssääntöjen toteutumista.

Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan

turvaamisessa voidaan käyttää vain lainmukaisia keinoja ja että näitä keinoja

käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön

tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin.

Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus,

kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana

tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla oikeassa suhteessa tekoon, eikä niitä saa

käyttää asiaan kuulumattomassa tarkoituksessa, kuten esimerkiksi

häpäisemistarkoituksessa.

Koulutuksen järjestäjä laatii suunnitelman kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin

liittyvistä menettelytavoista yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön ja opiskelijoiden

kanssa. Ennen suunnitelman hyväksymistä tai sen päivittämistä koulutuksen

järjestäjän tulee kuulla opiskelijakuntaa ja oppilaitoksen henkilöstöä sekä varata

lukion kaikille opiskelijoille mahdollisuus ilmaista mielipiteensä siitä. Yhteistyö

opiskelijoiden huoltajien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden tarvittavien

viranomaistahojen kanssa tukee suunnitelman laatimista ja toteuttamista.

Suunnitelman kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista

tulee sisältää seuraavat asiakokonaisuudet:

menettelytavat rike- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä

kuulemis- ja kirjaamismenettelyt

periaatteet hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattamiseen

kurinpitokeinoja käytettäessä

henkilökunnan osaamisen varmistaminen kurinpidollisten toimivaltuuksien

käyttämisessä

suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpitokeinoista

tiedottaminen eri tahoille

yhteistyö eri viranomaistahojen ja huoltajien kanssa

menettelytavat suunnitelman seurantaa sekä sen toteutumisen ja vaikuttavuuden

arviointia varten.

Suunnitelma voi sisältyä opetussuunnitelmaan, tai se voi olla erillinen.


Opiskelijaa, joka rikkoo järjestystä, harjoittaa opinnoissaan vilppiä tai käyttäytyy

muuten epäasiallisesti, voidaan kurinpidollisesti rangaista. Kurinpitorangaistuksia

ovat kirjallinen varoitus ja opiskelijan erottaminen oppilaitoksesta enintään yhdeksi

vuodeksi. Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan

oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka

oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen

voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos opetus tai siihen liittyvä toiminta

38

vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Lisäksi, jos on

olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa

työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan

käyttäytymisen vuoksi, voidaan opiskelijan osallistuminen opetukseen evätä enintään

kolmen työpäivän ajaksi.

(LL 26§)

Lukiolla erillinen suunnitelma, jossa toimintaohjeet

- rehtorin puhuttelu: opiskelijan kuuleminen kirjallisesti (lomake liitteeksi)

- kirjallinen varoitus: opiskelijan ja huoltajien kuuleminen kirjallisesti (rehtori)

- 3 päivän opetuksesta epääminen: opiskelijan ja huoltajan kuuleminen kirjallisesti

(lomake liitteeksi)

- määräaikainen erottaminen (erottaminen ja opiskelusta pidattaminen paatettava

monijasenisessa toimielimessa)

Vilppi opintojen suorittamisessa, kuten esimerkiksi plagiointi tai lunttaus johtaa

seuraamuksiin joita teon törkeys ja toistuvuus huomioiden, ovat rehtorin puhuttelu,

opiskelijan ja tarvittaessa huoltajan kuuleminen, kirjallinen varoitus tai

määräaikainen erottaminen. Lisäksi seuraamuksena on hylätty kurssin osasuoritus tai

kurssin hylkäys.

Päihteiden hallussapito ja käyttäminen sekä niiden vaikutuksenalaisena esiintyminen

oppilaitoksen tiloissa ja toiminnoissa on kielletty ja johtaa aina kirjalliseen

varoitukseen. Väkivaltainen käytös johtaa aina vähintään kirjalliseen varoitukseen.

Oppilaitokseen ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai

ainetta, jonka hallussapito on laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai

toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja

jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. Opettajalla ja rehtorilla on

toimivalta tarkastaa opiskelijan tavarat ja ottaa haltuun esineitä ja aineet, jotka

vaarantavat opiskelijan tai muiden turvallisuuden.

Lukiolla on erillinen suunnitelma, jossa on tarkemmin toimintaohjeet vaarallisen tai

kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamisesta.

Kaikissa kurinpitokeinojen käyttötilanteissa noudatetaan hyvää hallintoa ja yleisiä

oikeusturvaperiaatteita, joita ovat yhdenvertaisuus, tarkoitussidonnaisuus,

puolueettomuus, suhteellisuus ja luottamuksensuoja.

Henkilökunnan osaamisen varmistaminen kurinpidollisten toimivaltuuksien

käyttämisessä hoidetaan tiedottamisella ja tarvittavalla koulutuksella.

Koulu tiedottaa järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpitokeinoista.

Opiskelijoille tiedottaminen tapahtuu ryhmänohjaajan tai muun opetushenkilöstön

toimesta esimerkiksi ryhmänohjaajantunneilla.

Opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää kuvauksen yhteistyöstä eri viranomaistahojen ja

huoltajien kanssa. Opiskeluhuoltosuunnitelmassa on myös menettelytavat

suunnitelman seurantaan sekä sen toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten.

39

Kaikki säännöt ovat voimassa kaikissa koulun tapahtumissa myös koulun ulkopuolella

4.6 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä

Kaikkien opiskelijoiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, lukion opetussuunnitelman

perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Opiskelijoiden kielelliset valmiudet

sekä kulttuuritausta otetaan lukio-opetuksessa huomioon. Jokaisen opiskelijan kieli- ja

kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti. Opiskelijoita ohjataan ymmärtämään ja

kunnioittamaan perustuslain mukaista oikeutta jokaisen omaan kieleen ja kulttuuriin.

Opiskelijoita ohjataan tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri

tilanteissa.

Tavoitteena on ohjata opiskelijoita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja sekä edistää

kaksi- ja monikielisyyttä ja siten vahvistaa opiskelijoiden kielellistä tietoisuutta ja

metakielellisiä taitoja. Lukio-opiskeluun voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita.

Lukiokoulutuksessa oppilaitoksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä

voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetuksesta voidaan

lukiolain 6 §:n 1 momentin mukaisesti antaa muulla kuin edellä mainitulla opiskelijan

omalla kielellä. Opetussuunnitelmaan tulee tällöin kirjata, missä oppiaineissa, missä

määrin ja millä tavoin edellä mainittuja kieliä käytetään opetuksessa tai opiskelussa.

Saamelaiset ja saamenkieliset

Saamelaisopiskelijoiden opetuksessa otetaan huomioon, että saamelaiset ovat

alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisopiskelijoiden lukio-

opetuksen erityisenä tavoitteena on, että nuoret voivat kasvaa omaan kieleensä,

kulttuuriinsa ja yhteisöönsä sekä rakentaa omaa identiteettiään. Lukio-opetus voi

tukea myös menetetyn alkuperäiskielen uudelleen oppimista ja kielen elvyttämistä.

Lukio-opetus edistää oman historian, kulttuurin ja usean valtion alueelle ulottuvan

saamelaisyhteisön tuntemusta, tietoisuutta saamelaisista yhtenä maailman

alkuperäiskansoista ja antaa mahdollisuuksia perinteisen tiedon oppimiseen. Lukio-

opetus edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia saamen kielen ja saamenkielisiin

korkea-asteen opintoihin Suomessa ja naapurimaissa.

Suomessa puhuttuja saamen kieliä – inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea –

voidaan opettaa lukiossa lukiolain 8 §:n mukaan äidinkielen ja kirjallisuuden

oppimääränä. Saamen kieltä voidaan opettaa myös vieraan kielen eripituisina

oppimäärinä tai lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena. Saamen kieltä voidaan

opettaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä, vaikka lukio ei antaisikaan opetusta

saamen kielellä. Saamea äidinkielenä opiskeleville opetetaan suomen kieltä tai ruotsin

kieltä joko erillisen saamenkielisille tarkoitetun oppimäärän tai suomen kieli ja

kirjallisuus tai ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. Saamelaisille

opiskelijoille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta oppia saamea omassa ympäristössään,

voidaan tarjota saame vieraana kielenä -opetusta.

Saamen kieli voi olla lukio-opetuksen opetuskieli, ja perusopetuksessa saamenkielistä

opetusta saaneille opiskelijoille pyritään turvaamaan saamenkielisen opetuksen

jatkuminen myös lukiossa. Saamenkielisen opetuksen erityisenä tavoitteena on

opiskelijoiden tukeminen heidän kasvamisessaan kaksikielisyyteen. Opetus tukee

40

myös saamelaisten yhdenvertaisia opiskelu- ja toimintamahdollisuuksia sekä saamen-

että suomenkielisessä yhteisössä. Saamenkielisessä opetuksessa eri oppiaineiden

opetus ja opiskelu tukevat saamen kielen taitojen kehittymistä. Saamenkielisessä

opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ottaen huomioon saamelaisen

kulttuurin erityispiirteitä. Opetuksessa painotetaan saamelaisten oman historian sekä

saamelaisyhteisön perinteisten elinkeinojen, perinteisen tiedon, saamelaisalueen

luonnon sekä saamelaisen musiikki-, kertoma- ja käsityöperinteen tuntemusta.

Opetuksen resursseina käytetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa

ja aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille.

Romanit

Romaniopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon Suomen romanien asema

etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Lukio-opiskelun erityisenä tavoitteena on,

että nuoret voivat kasvaa omaan kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä sekä rakentaa

yhteiskunnallista osallisuuttaan ja omaa identiteettiään. Tavoitteena on lisäksi edistää

romaniopiskelijoiden siirtymistä jatko-opintoihin.

Romanikieltä voidaan opettaa lukiossa lukiolain 8 §:n mukaisesti äidinkielen ja

kirjallisuuden oppimääränä. Romanikieltä voidaan opettaa myös lukiokoulutusta

täydentävänä opetuksena. Romanikielen lukio-opetus edistää opiskelijoiden

mahdollisuuksia sekä kielen elvyttämiseen että romanikielen korkea-asteen opintoihin.

Romanikielen opetus lukiossa vahvistaa romaniopiskelijoiden identiteettiä ja antaa

heille mahdollisuuksia käyttää kieltään ja ilmaista itseään siten, että huomioidaan

heidän kotoaan, yhteisöstään ja perusopetuksesta saamansa taidot ja tiedot sekä heidän

oma halunsa ilmaista identiteettiään. Opetus edistää romaniopiskelijoiden oman

historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista Suomessa ja muissa maissa.

Romanikielen opetusta voidaan järjestää myös yhteistyössä muiden oppilaitosten

kanssa. Opiskelussa voidaan hyödyntää lähiympäristöä, romaniyhteisöä ja

romanikielistä mediaa.

Viittomakieliset

Viittomakielisten lukiokoulutuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden

viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja

kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Viittomakieltä

käyttävät opiskelijat voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuulevia.

Viittomakielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan lukion yleisiä kasvatus- ja

oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin ja viestintään.

Opetuskielenä voi olla suomalainen tai suomenruotsalainen viittomakieli, jolloin

suomea tai ruotsia käytetään luku- ja kirjoituskielenä. Viittomakieliä tai niistä

johdettuja kommunikaatiomenetelmiä voidaan käyttää myös suomen- tai

ruotsinkielisen opetuksen rinnalla. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään

viittomakielisiä tulkki- ja yhteiskuntapalveluja. Tavoitteena on myös

viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman ja

kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava

toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. Viittomakieltä

voidaan opettaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä, vaikka lukio ei antaisikaan

opetusta viittomakielellä. Viittomakieltä äidinkielenä opiskeleville opetetaan suomen

41

tai ruotsin kieltä joko erillisen viittomakielisille tarkoitetun oppimäärän mukaan tai

suomen kieli ja kirjallisuus tai ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan.

Koska suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli ovat vähemmistökieliä,

opetuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan

viittomakielisen opiskeluympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa

yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen

vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Opetuksessa hyödynnetään tietoja

viestintäteknologian mahdollisuuksia viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin.

Viittomakielisiä opiskelijoita on informoitava heidän oikeuksistaan

ylioppilastutkinnossa.

Vieraskieliset opiskelijat

Vieraskielisten opiskelijoiden opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan yhteisiä, lukion

opetussuunnitelman perusteiden ja lukion opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita ja

periaatteita huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat, kuten suomen/ruotsin

kielen taito, äidinkieli, suomalaisen lukiokoulutuksen ja opiskelukulttuurin tuntemus

sekä aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu lukiossa tukevat opiskelijan

opetuskielen hallintaa, monikielistä identiteettiä, oman kieli- ja kulttuuritaustan

arvostusta sekä kasvua kulttuurisesti monimuotoisen yhteiskunnan aktiiviseksi ja

tasapainoiseksi jäseneksi.

Vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi/ruotsi

toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. Suomi/ruotsi toisena kielenä ja

kirjallisuus -oppimäärä on opiskelijalle tarkoituksenmukainen, mikäli hänen suomen

tai ruotsin kielen peruskielitaidossaan on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella.

Opiskelijan omaa äidinkieltä voidaan opettaa lukiokoulutusta täydentävänä

opetuksena. Opiskelijan omaa äidinkieltä voidaan myös opettaa äidinkieli ja

kirjallisuus -oppimääränä lukiolain 8 §:n mukaan. Koulutuksen järjestäjä päättää,

miten suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetus, omakielinen opetus ja

opiskelijan oman äidinkielen opetus järjestetään ja milloin sitä on

tarkoituksenmukaista toteuttaa useiden oppilaitosten yhteistyönä.

Vieraskielisiä opiskelijoita on informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan ja

tukijärjestelyistä lukiossa sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa.

Jos opiskelija on suorittanut lukiokoulutuksen kursseja maahanmuuttajille ja

vieraskielisille järjestettävässä lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa, ne

voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin.

42

5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet

Lukion opetus ja muu toiminta järjestetään valtioneuvoston asetuksessa (942/2014)

määriteltyjen lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten,

että opiskelijalla on mahdollisuus kasvaa sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi,

hankkia muuttuvan toimintaympäristön edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä kartuttaa

elinikäisen oppimisen taitoja. Tavoitteet korostavat laaja-alaisen yleissivistyksen ja

kokonaisuuksien ymmärtämisen merkitystä sekä kannustavat eettisesti vastuulliseen ja

aktiiviseen toimijuuteen paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Lukio-opetus vahvistaa opiskelijan tietoisuutta ihmisen toiminnan vaikutuksista

ympäristön tilaan. Opetus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään kestävän elämäntavan

välttämättömyyden ja moniulotteisuuden. Opetus kannustaa opiskelijaa tunnistamaan

ja käsittelemään eettisiä kysymyksiä, ristiriitoja ja jännitteitä monista näkökulmista.

Se rohkaisee opiskelijaa vaikuttamaan ja toimimaan nykyistä oikeudenmukaisemman,

kestävämmän ja ihmisoikeuksia paremmin kunnioittavan yhteiskunnan ja maailman

puolesta.

Lukioaikana opiskelija saa monipuolisia kokemuksia uuden tiedon ja osaamisen

rakentamisesta myös oppiainerajat ylittäen. Opiskelija kehittää tiedonhankinta- ja

soveltamistaitojaan sekä ongelmanratkaisutaitojaan. Opiskelija saa kokemuksia

tutkivasta oppimisesta sekä osallisuudesta tieteen ja tutkimuksen tekoon. Opetus

vahvistaa opiskelijan monilukutaitoa niin, että hän ymmärtää tieteen- ja taiteenaloille

ominaista kieltä sekä osaa tuottaa ja tulkita erilaisia tekstejä. Opiskelija tottuu

arvioimaan tiedon luotettavuutta. Lukio-opetuksessa arvostetaan ja tuodaan näkyväksi

kieliä monipuolisesti. Opiskelija harjaantuu toimimaan sekä molemmilla kotimaisilla

kielillä että vierailla kielillä. Opetus ohjaa opiskelijaa syventämään ymmärrystään

tietoja viestintäteknologiasta sekä käyttämään sitä tarkoituksenmukaisesti,

vastuullisesti ja turvallisesti niin itsenäisessä kuin yhteisöllisessäkin työskentelyssä.

Lukio-opiskelu rakentaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia vahvistamalla

vuorovaikutus-, yhteistyö- ja ilmaisutaitoja. Opiskelussa saadaan kokemuksia

tavoitteellisesta toiminnasta ja vertaisoppimisesta tiimeissä ja projekteissa. Lukio-

opetus kannustaa opiskelijoita eri taiteenaloille ominaiseen ilmaisuun ja toimintaan

sekä taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen. Fyysinen aktiivisuus ja terveelliset

elämäntavat ymmärretään terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksiksi.

Lukioaikana opiskelijan oppimaan oppimisen taidot kehittyvät ja monipuolistuvat.

Opiskelija oppii tuntemaan vahvuuksiaan ja kehittymistarpeitaan oppijana sekä

luottamaan mahdollisuuksiinsa oppia. Opiskelija ymmärtää sitoutumisen merkityksen

oppimiselleen, mikä vahvistaa hänen itseohjautuvuuttaan. Lukio-opetus auttaa

opiskelijaa tunnistamaan hänelle sopivia opiskelustrategioita ja kehittymään niissä

taitavaksi. Lukioaikana opiskelijalle muodostuu vankka elinikäisen opiskelun taito ja

tahto.

Lukio-opetus lujittaa opiskelijan identiteettiä ja ohjaa oman ainutlaatuisuuden

ymmärtämiseen ja arvostamiseen. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen

moninaisuuden ymmärtäminen luo edellytyksiä sukupuoli- ja tasa-arvotietoiselle

opetukselle. Opetus antaa opiskelijalle koulutusmahdollisuuksista, yhteiskunnasta ja

43

työelämästä tietoja ja kokemuksia, joiden avulla hän osaa suunnitella omaa

tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opetus vahvistaa

opiskelijoiden yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia kehittää osaamistaan

sekä tehdä opiskeluaikaisia ja tulevaisuutta koskevia valintoja.

5.2 Aihekokonaisuudet

Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita.

Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat

oppiainerajat ylittäviä teemoja ja laaja-alaisia osaamisalueita. Aihekokonaisuudet on

otettu huomioon perusteiden oppiainekohtaisissa osuuksissa sekä toimintakulttuurin

kehittämistä ohjaavissa teemoissa.

Kaikkien aihekokonaisuuksien yhteisinä tavoitteina on, että opiskelija

havainnoi ja analysoi nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä

ymmärtää asioiden välisiä yhteyksiä, vuorovaikutussuhteita ja

keskinäisriippuvuuksia sekä osaa jäsentää laaja-alaisia kokonaisuuksia tiedon- ja

taidonalat ylittävästi ja yhdistävästi

saa mahdollisuuksia osaamisen jakamiseen, vertaisoppimiseen, ratkaisujen

yhdessä ideointiin ja tuottamiseen sekä luovaan ongelmanratkaisuun ja ajatteluun

osaa esittää perusteltuja käsityksiä toivottavista muutoksista sekä rohkaistuu

toimimaan hyvän tulevaisuuden puolesta.

Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat

aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä

hyvinvointi ja turvallisuus

kestävä elämäntapa ja globaali vastuu

kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys

monilukutaito ja mediat

teknologia ja yhteiskunta.

Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä

opetussuunnitelmaan muita aihekokonaisuuksia.

Aihekokonaisuuksia täydennetään ja konkretisoidaan opetussuunnitelmassa.

Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja lukion

toimintakulttuurissa. Teemaopintojen sisältöjä voidaan valita aihekokonaisuuksista.

Vapaaehtoistyö, työharjoittelu tai jokin muu lukion ulkopuolinen toiminta voivat olla

osa aihekokonaisuuden toteutusta.

Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä

Aihekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden tahtoa ja taitoa toimia

aktiivisina kansalaisina sekä lisätä heidän työn, työelämän ja yrittäjyyden

tuntemustaan. Aihekokonaisuus antaa opiskelijoille oppimiskokemuksia, jotka

kannustavat aloitteellisuuteen, yrittäjämäiseen toimintaan, yhteistyöhön,

vastuullisuuteen sekä rakentavaan ja tietoperustaiseen kriittisyyteen. Osallistumis-,

vaikuttamis- ja työkokemukset sekä niiden reflektointi ovat aihekokonaisuuden

keskeistä sisältöä.

Tavoitteena on, että opiskelija

44

ymmärtää kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja julkisen vallan toimintaperiaatteita,

analysoi yhteiskunnallisia kysymyksiä ja laajentaa työelämän tuntemustaan

ymmärtää työelämän ja yrittäjyyden lähtökohtia sekä perehtyy yrittäjyyden ja työn

tekemisen eri muotoihin, talouden toimintaperiaatteisiin ja tulevaisuuden näkymiin

saa kokemuksia toimijuudesta kansalaisyhteiskunnassa sekä työ- ja yrityselämässä

sekä löytää omia kiinnostuksen kohteita, toimintatapoja ja -kanavia

kehittää ja käyttää kansalaisyhteiskunnan sekä työelämän edellyttämiä taitojaan,

kuten kieli-, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja

osaa käyttää sananvapauttaan sekä analysoida ajankohtaisten esimerkkien valossa

vastuullisen sananvapauden rajoja

harjaantuu suunnittelemaan omaa toimintaansa, oppii ennakoivaa ajattelua ja

tilannearviointia sekä ottamaan kohtuullisia riskejä ja kestämään myös

epäonnistumista ja pettymyksiä

rohkaistuu ideoimaan, tekemään aloitteita, käynnistämään keskusteluita ja

vaikuttamaan eri yhteisöissä

tunnistaa omia taipumuksiaan, vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan sekä osaa

tehdä opintoihin ja työhön liittyvät valintansa harkiten.

Aihekokonaisuuden toteuttamista tukevia opiskeluympäristöjä kehitetään yhteistyössä

opiskelijoiden sekä muiden toimijoiden, kuten erilaisten järjestöjen ja yritysten

kanssa. Lähidemokratia, media eri muodoissaan sekä nuorten toimintaryhmät tarjoavat

väyliä aktiiviseen kansalaisuuteen. Elinkeino- ja työelämän sekä yrittäjyyden

tuntemusta opiskelijat rakentavat perehtymällä näihin elämänalueisiin käytännössä ja

erilaisten tietolähteiden avulla. Harjoitusyritystoiminta sekä yritysten, korkeakoulujen

ja muiden oppilaitosten kanssa tehtävät yhteiset projektit voivat olla osa

aihekokonaisuuden toteutusta.

Hyvinvointi ja turvallisuus

Aihekokonaisuuden tavoitteena on luoda yleiskuva hyvinvointiin, terveyteen ja

turvallisuuteen vaikuttavista psyykkisistä, sosiaalisista, fyysisistä, yhteiskunnallisista

ja kulttuurisista tekijöistä. Elämänhallinnan taidot ja itsetuntemus sekä terveyttä,

hyvinvointia ja turvallisuutta edistävät tiedot, taidot, asenteet, arvot ja tahto ovat

aihekokonaisuuden keskeisiä sisältöjä. Aihekokonaisuudella edistetään liikunnallisen

elämäntavan omaksumista, vahvistetaan mielenterveyden suojatekijöitä ja opitaan

tunnistamaan mahdollisia riskitekijöitä.


osaa kuvata psyykkistä, sosiaalista, fyysistä ja kulttuurista hyvinvointia

ymmärtäen inhimillistä moninaisuutta sekä ihmisten erilaisia tarpeita ja

elämäntilanteita

ymmärtää omaan, lukioyhteisön ja yhteiskunnan hyvinvointiin ja turvallisuuteen

vaikuttavia tekijöitä ja osaa pohtia, miten niiden ylläpitämiseen voi osallistua

tunnistaa hyvinvointia heikentäviä tekijöitä, kuten kiusaamisen, häirinnän,

rasismin ja yhteisön ulkopuolelle jättämisen, sekä osaa puolustaa itseään ja muita

näiltä

osaa käsitellä ristiriitoja ja konflikteja rakentavasti ja myös sovittelun keinoin

osaa toimia ongelma- ja poikkeustilanteissa sekä tarvittaessa hakeutua ja ohjata

toisia hakeutumaan palvelujärjestelmän tarjoaman avun piiriin

45

osaa toimia oman ja toisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden hyväksi lukiossa,

lähiyhteisöissä ja yhteiskunnallisesti

tuntee hyvinvoinnin ja turvallisuuden yhteiskunnallisia edistämiskeinoja sekä osaa

kohdata muuttuvan maailman epävarmuutta.

Aihekokonaisuus on osa lukion hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää

toimintakulttuuria, jossa yhteisöllisyys ja keskinäinen huolenpito korostuvat.

Hyvinvointi- ja turvallisuusnäkökulmat liittyvät myös opiskelijakunnan toimintaan,

kodin ja oppilaitoksen yhteistyöhön, oppilaitosruokailuun sekä opiskeluhuoltoon.

Aihekokonaisuuden toteuttamiseksi lukio voi tehdä yhteistyötä nuoriso-, liikunta-,

kulttuuri- ja sosiaalitoimen sekä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa.

Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu

Aihekokonaisuuden tavoitteena on kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja

toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Kestävän kehityksen päämääränä on turvata

nykyiselle ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet paikallisesti,

alueellisesti ja globaalisti. Lähtökohtana on ihmisen toiminnan sopeuttaminen

luonnonympäristöjen kantokykyyn ja luonnonvarojen rajallisuuteen sekä

ekosysteemipalveluiden toimivuudesta huolehtiminen. Pyrkimyksenä on

opiskelijoiden kasvaminen vastuullisiksi toimijoiksi, joilla on taito ja tahto toimia

kestävän tulevaisuuden puolesta omassa elämässään.


tuntee perusasiat kestävän elämäntavan ekologisesta, taloudellisesta sekä

sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden

yhteensovittaminen tekee elämäntavasta kestävän

osaa analysoida ja arvottaa luonnonympäristöissä, rakennetuissa ympäristöissä ja

sosiaalisissa ympäristöissä tapahtuvia muutoksia sekä rohkaistuu toimimaan

myönteisten ratkaisujen puolesta

tuntee ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen

vaikuttavia tekijöitä sekä tiedostaa niiden merkityksen ympäristölle ja ihmisen

toiminnalle

osaa analysoida globalisoitumista ja sen vaikutuksia kestävään elämäntapaan

paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä tuntee keinoja köyhyyden ja

eriarvoisuuden lievittämiseksi

osaa analysoida kestävän elämäntavan, tuotanto- ja kulutustapojen sekä poliittisten

päätösten välisiä yhteyksiä

osaa noudattaa luontoperustastaan ja kulttuuriperinnöstään ylisukupolvisesti

huolehtivaa elämäntapaa

osaa tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa edistääkseen yhteisvastuullisesti kestävää

ja oikeudenmukaista kehitystä.

Aihekokonaisuuden toteuttamisessa luodaan yleiskuva muutostarpeista ja niiden

mittavuudesta sekä tuodaan esiin jo tehtyjä korjauksia ja muutosmahdollisuuksia.

Kasvaakseen kestävän kehityksen aktiiviseksi edistäjäksi opiskelija tarvitsee

kokemuksia siitä, että hänen omilla valinnoillaan ja teoillaan on merkitystä.

Globaalin vastuun näkökulman sisällyttäminen lukion toimintaan edistää kestävän

elämäntavan oppimista. Lukio voi tukea kestävän kehityksen toteutumista laatimalla

oman kestävän kehityksen ohjelman. Keskeistä kestävän kehityksen ohjelman

toteuttamisessa on opiskelijoiden osallisuus sekä yhteistyö järjestöjen ja muiden

toimijoiden kanssa.

46

Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys

Aihekokonaisuuden tavoitteena on kartuttaa opiskelijoiden kulttuurien tuntemusta ja

monikielisyyttä, antaa aineksia kulttuuri-identiteettien rakentamiseen sekä vahvistaa

heidän toimijuuttaan kulttuurisesti moninaisissa toimintaympäristöissä.

Aihekokonaisuuden keskeisenä lähtökohtana on lukion opiskelijoiden oma

kokemusmaailma, jossa erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävät

rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia

tutkia, mistä osallisuus ja toimintakykyisyys muodostuvat kulttuurisesti

moninaistuvassa yhteiskunnassa, kansainvälistyneessä työelämässä ja

monitulkintaisessa, keskinäisriippuvuuksien muovaamassa maailmassa.


tuntee ihmisoikeuksia ja osaa pohtia ihmisoikeuksien edistämistä kulttuurisesti ja

katsomuksellisesti moninaisissa yhteisöissä

osaa reflektoida kulttuuriperintöjä, arvoja, taloudellisia toimintaympäristöjä ja

muita seikkoja, joiden pohjalle kulttuuri-identiteetit ja elämäntavat rakentuvat

omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa

vahvistaa myönteisiä kulttuuri-identiteettejään ja kulttuurien tuntemustaan sekä

oppii näkemään asioita toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin ja harjaantuu

toimimaan kulttuuritulkkina

ymmärtää, miten aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö ovat muodostuneet sekä

mikä voi olla hänen ja hänen yhteisöjensä tehtävä kulttuuriperinnön vaalimisessa

ja uusintamisessa

vahvistaa kielitietoisuuttaan, monikielisyyttään ja monilukutaitoaan

osaa toimia kulttuurisesti moninaisissa verkostoissa ja toimintaympäristöissä

pyrkien keskinäiseen kunnioitukseen ja aitoon vuorovaikutukseen

saa tilaisuuksia harjoitella ja kartuttaa maailmankansalaisen osaamistaan tehden

luovaa, monenkeskistä yhteistyötä hyvän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Aihekokonaisuuden teemoja käsitellään mahdollisuuksien mukaan autenttisissa ja

monikielisissä opiskeluympäristöissä. Opiskeluympäristöjen rakentamisessa lukio voi

hyödyntää kansainvälisen toiminnan verkostojaan ja kotikansainvälisyyden

keinovalikoimia. Yhteistyötä tehdään eri toimijoiden kanssa. Toimintakulttuuria

kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kieli- ja kulttuuriympäristönä sekä hyvien

tapojen edistämiseen. Lukion traditiot, juhlat ja muut tapahtumat voivat olla osa

aihekokonaisuuden toteutusta.

47

Monilukutaito ja mediat

Aihekokonaisuus syventää opiskelijoiden ymmärrystä monilukutaidosta ja medioista

sekä niiden keskeisestä asemasta ja merkityksestä ihmisenä kasvamiselle ja

kulttuurille. Monilukutaidolla tarkoitetaan taitoja tulkita, tuottaa ja arvottaa tekstejä eri

muodoissa ja konteksteissa. Medialukutaito on osa monilukutaitoa. Monilukutaito

perustuu laaja-alaiseen tekstikäsitykseen, jonka mukaan tekstit ovat sanallisten,

kuvallisten, auditiivisten, numeeristen tai kinesteettisten symbolijärjestelmien tai

niiden yhdistelmien muodostamia kokonaisuuksia. Monilukutaito tukee ajattelun ja

oppimisen taitojen kehittymistä sekä syventää kriittistä lukutaitoa ja kielitietoisuutta.

Erilaiset lukutaidot kehittyvät kaikessa opetuksessa ja kaikissa oppiaineissa.


syventää ja kehittää monilukutaitoaan, erityisesti monimuotoisten tekstien

tulkintaa, tuottamista ja arvottamista

syventää käsitystään eri tieteen- ja taiteenalojen kielten merkityksestä opiskelussa

ja työelämässä

harjaantuu hakemaan, valitsemaan, käyttämään ja jakamaan monenlaisia

tekstiaineistoja tiedonhankinnassa ja opiskelussa

syventää vuorovaikutus- ja vaikuttamistaitojaan kehittämällä yhteisen

mediatuottamisen osaamistaan yhdessä muiden kanssa eri viestintäympäristöissä

ja eri välinein

harjaantuu mediakriittisyyteen perehtymällä medioiden toimintaan vaikuttaviin

yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin tekijöihin

tuntee tekijänoikeuksia ja sananvapautta koskevia keskeisiä normeja sekä osaa

analysoida medioihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä

osaa käyttää monilukutaitoa ja medioita itseilmaisussa ja vuorovaikutuksessa sekä

toimia vastuullisesti sisällön tuottajana, käyttäjänä ja jakajana.

Opiskelijoiden monilukutaidon kehittymistä tukee oppiaineiden välinen yhteistyö,

opiskelu monipuolisissa opiskeluympäristöissä, opiskelijoiden omien ideoiden ja

toimintaympäristöjen hyödyntäminen sekä yhteistyö esimerkiksi medioiden,

kirjastojen sekä tutkimus- ja kulttuurilaitosten kanssa. Opiskelijat oppivat erilaisia

yksilöllisiä ja yhteisöllisiä mediassa toimimisen tapoja esimerkiksi osallistumalla

mediamateriaalin laatimiseen. Lukion tietoja viestintäteknologian opetuskäytön

suunnitelma voi tukea aihekokonaisuuden toteutusta.

Teknologia ja yhteiskunta

Aihekokonaisuuden tavoitteena on syventää opiskelijan ymmärrystä teknologisen ja

yhteiskunnallisen kehityksen vuorovaikutteisuudesta. Teknologian avulla ihminen

rakentaa maailmaa tarpeidensa pohjalta uusia ratkaisuja etsien ja luoden.

Teknologisten ratkaisujen perustana on tietämys luonnonlaeista ja -ilmiöistä. Luovuus

ja ongelmanratkaisu, tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus sekä kestävä tulevaisuus

ovat näkökulmia teknologian kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologian kehityksen

keskeisiä sisältöjä ovat elämäntapojen, toimintaympäristön ja yhteiskunnan

muuttuminen. Aihekokonaisuutta voidaan lähestyä historiallisista, ajankohtaisista ja

tulevaisuuden näkökulmista.


käyttää eri oppiaineiden tietoja ja taitoja arvioidessaan teknologian eri ilmentymiä

48

sekä pohtiessaan teknologisten innovaatioiden vaikutuksia ja teknologian

moninaisia kehittämismahdollisuuksia

ymmärtää ihmisen suhdetta teknologiaan sekä osaa pohtia teknologian osuutta ja

merkitystä elämäntapojen muotoutumisessa, yhteiskunnan muutoksissa ja

ympäristön tilaan vaikuttavana tekijänä

ymmärtää tieteen, taiteen ja teknologian kehityksen keskinäistä vuorovaikutusta

rohkaistuu käyttämään omia mahdollisuuksiaan, luovuuttaan ja

ongelmanratkaisutaitojaan hakiessaan ratkaisuja käytännöllisiin ongelmiin sekä

oppii suhtautumaan erehdyksiin luovaan prosessiin kuuluvana kokemuksena

oppii yhteistyön taitoja ja yrittäjyyttä sekä tutustuu teknologisilta ratkaisuiltaan

kiinnostaviin yrityksiin ja innovatiivisiin työelämän toimijoihin

osaa tehdä järkeviä teknologiaa koskevia valintoja kansalaisena ja kuluttajana

osaa pohtia teknologian, talouden ja politiikan vuorovaikutusta sekä teknologisten

vaihtoehtojen vaikutusta työpaikkojen kehitykseen, työn sisältöön ja työllisyyteen

Ihmisen suhdetta teknologiaan pohditaan kodin, työelämän ja vapaa-ajanvieton

näkökulmista. Teknologisen kehityksen suuntia ja vaihtoehtoja arvioidaan eettisin ja

taloudellisin perustein sekä hyvinvointi- ja turvallisuusnäkökulmista. Opiskelijoita

kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen ja osallistumaan sitä

koskevaan päätöksentekoon pitäen esillä pyrkimyksiä kestävään elämäntapaan.

Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla teknologioiden

soveltamiseen eri aloilla. Työskentely digitaalisissa ympäristöissä ja teknologia-alan

eri toimijoiden kanssa voi olla osa aihekokonaisuuden toteutusta. Ohjauksella voidaan

edistää tasa-arvoa opiskelijoiden valinnoissa.

49

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus

Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-,

kulttuuri- ja taideaine. Se tarjoaa aineksia kielellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen

sekä oman identiteetin rakentamiseen. Opetus kehittää ajattelemisen taitoja ja

vahvistaa sekä arjessa että opiskelussa tarvittavia oppimaan oppimisen taitoja ja

vuorovaikutusosaamista. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä

kulttuurin tutkimuksesta. Oppiaine on osa lukion kieli-, kulttuuri-, media- sekä

kansalais- ja demokratiakasvatusta.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on taito ilmaista itseään suullisesti

ja kirjallisesti eri tilanteiden vaatimalla tavalla. Opetus tähtää sellaiseen kielen ja

kirjallisuuden tuntemukseen sekä kielenkäyttö-, teksti-, moniluku-, vuorovaikutus- ja

mediataitoihin, joita jatko-opinnot, työelämä ja yhteiskunnassa toimiminen

edellyttävät. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen, jonka mukaan tekstit voivat

koostua sanoista, kuvista, äänistä, numeroista tai niiden yhdistelmistä tai muista

symbolijärjestelmistä. Opetus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen

käsittelyyn, tulkintaan ja eettiseen pohdintaan.

Kirjallisuudenopetuksen tavoitteena on sekä kauno- että tietokirjallisuuden

ymmärtäminen, lukukokemusten syventäminen sekä tekstien eritteleminen ja

tulkitseminen eri näkökulmista. Kirjallisuus tarjoaa elämyksiä ja tukee kriittisen

ajattelun, empatian ja identiteetin sekä eettisen ja esteettisen pohdinnan kehittymistä ja

kulttuuriperintöön tutustumista. Kirjallisuuden lukeminen monipuolistaa omaa

ilmaisua.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus mahdollistaa omasta kielellisestä ja kulttuurisesta

taustasta lähtevän identiteetin rakentamisen moninaisessa ja medioituneessa

yhteiskunnassa. Tavoitteena on oppia arvostamaan monikielisyyttä, kulttuurista

monimuotoisuutta, kielellisiä ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tietoja taitoalueet

ovat yhteydessä toisiinsa. Opiskelussa käytetään monipuolisia menetelmiä ja

vaihtelevia opiskeluympäristöjä, kuten verkkoympäristöjä, kirjastoja ja

kulttuurilaitoksia, sekä opiskelijoille merkityksellisiä, elämyksellisiä ja oppimisen iloa

tuottavia tehtäviä. Tekstejä tuotetaan, tulkitaan ja jaetaan sekä yksin että yhdessä,

myös tietoja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Äidinkielen ja kirjallisuuden eri

oppimäärien opetuksessa tehdään yhteistyötä oppimäärien välillä ja muiden

oppiaineiden kanssa.

5.3.1 Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää suomen

kielen taitoa, moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä erityisesti suomalaisen

kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta. Opetus syventää opiskelijan käsitystä

kielitaidon, kielitietoisuuden, omien kielten ja kulttuurien merkityksestä yksilön

identiteetille ja yhteisöille. Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielen

asema kansalliskielinä sekä suomen kielen asema Suomen enemmistökielenä ja

opetuksen kielenä sekä saamen kieli maan alkuperäiskansan kielenä. Suomen kieli on

sekä opetuksen kohde että väline muiden oppiaineiden opiskelussa. Opetuksessa

ohjataan pohtimaan kieli- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojen kannalta

50

sekä tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa suomen kielen ja kirjallisuuden opintoja

korkea-asteella.

Opetuksessa toteutetaan oppimäärän sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen,

puhuminen, vuorovaikutus, kieli, tekstit, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen

kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa

vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla kehitetään kirjoitetun yleiskielen

hallintaa ja teksti-, puhe- ja vuorovaikutustaitoja sekä luetaan kaunokirjallisia ja muita

tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Kokonaisteosten lukeminen ja laajojen tekstien

kirjoittaminen kuuluvat kurssien sisältöihin.

Seudullinen opetussuunnitelma: opetuksen yleiset tavoitteet

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittää ajattelemisen taitojaan ja vahvistaa sekä arjessa että opiskelussa tarvitsemiaan oppimaan oppimisen taitoja ja vuorovaikutusosaamista. Hän ymmärtää äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen luonteen perustana oppimiselle. Opiskelija oppii aktiiviseksi ja kriittiseksi tiedonhankkijaksi ja -käsittelijäksi sekä saa valmiuksia hyödyntää ryhmäviestintätaitoja myös työelämässä ja koulun ulkopuolella. Opiskelija ymmärtää, että kieli luo merkityksiä ja on tärkein vaikuttamisen keino. Hän kehittää ilmaisuja empatiakykyään kirjallisuutta lukemalla ja tulkitsemalla sekä ymmärtää kielen ja kirjallisuuden merkityksen identiteetin rakentumisessa. Opiskelija oppii näkemään kielen ja kirjallisuuden osana kulttuuriperintöä ja osaa lukea tekstejä suhteessa kontekstiin. Opetus tarjoaa kulttuurielämyksiä sekä valmiuksia analysoida ja tulkita esimerkiksi kokonaisteoksia, teatteriesityksiä ja erilaisia näyttelyitä.

Seudullinen opetussuunnitelma: opiskeluympäristö ja -menetelmät

Opiskelija kehittää kielenkäyttö-, teksti-, moniluku-, vuorovaikutus- ja mediataitojaan esimerkiksi yhteisöllisen oppimisen tai ilmiöoppimisen keinoin ja hyödyntää taitojaan myös muissa oppiaineissa. Hän käyttää opiskelussaan tietoja viestintäteknologiaa, joka mahdollistaa muun muassa monipuolisen seudullisen yhteistyön esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Vaihtelevat opiskeluympäristöt laajentavat yhteistyömahdollisuuksia kirjastojen, kulttuurilaitosten, asiantuntijoiden, medioiden ja eri oppilaitosten kanssa.

Opetuksen tavoitteet

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

syventää ja monipuolistaa suomen kielen taitoaan sekä teksti- ja

vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja

tarkoituksenmukaiseen itsensä ilmaisemiseen ja vuorovaikutukseen

syventää ja monipuolistaa tietojaan kielestä, kauno- ja tietokirjallisuudesta,

mediasta sekä vuorovaikutuksesta ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä

syventää monilukutaitoaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää

ja tuottaa erilaisia tekstejä ja tekstikokonaisuuksia tietoisena niiden tavoitteista ja

konteksteista

51

monipuolistaa vuorovaikutusosaamistaan siten, että osaa eritellä ja arvioida

erilaisia vuorovaikutustilanteita ja -suhteita tietoisena niiden konteksteista, niihin

liittyvistä vuorovaikutusilmiöistä ja -taidoista sekä vuorovaikutusetiikasta

ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden, tiedon- ja tieteenalojen kielen

merkityksen ja hallitsee yleiskielen normit

syventää kielen ja kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan,

laajentaa yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa

maailmankuvaansa ja identiteettiään

osaa kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta,

käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä sekä etsiä ja valikoida tilanteeseen sopivan

tietolähteen

ymmärtää ja noudattaa tekijänoikeuksia ja käyttää lähteitä oikein

osaa hyödyntää tietoja viestintäteknologiaa monipuolisesti kaikilla oppimäärän

osa-alueilla sekä ymmärtää digitaalisuuden vaikutuksia kieleen, teksteihin ja

vuorovaikutukseen

nauttii kielestä ja kulttuurista ja arvostaa niiden monimuotoisuutta sekä ymmärtää

niiden historiallisten juurten merkityksen ja näkyvyyden nykykulttuurissa.

Arviointi

Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän arviointi kohdistuu oppimäärän yleisistä

tavoitteista johdettuihin kurssikohtaisiin tavoitteisiin. Kurssin tavoitteet kerrotaan

opiskelijalle, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä.

Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi,

vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan.

Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja

mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on

monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin

ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista

käsitystä itsestään puhujana, tekstien tuottajana ja tulkitsijana.

Seudullinen opetussuunnitelma: arviointi

Äidinkielessä arviointi on jatkuvaa ja monipuolista, ja siihen vaikuttavat kaikki kurssin aikana tehdyt suoritukset. Palaute voi olla sekä suullista että kirjallista. Arviointiin kuuluu myös opiskelijoiden itse- ja vertaisarviointi.

Pakolliset kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)

Opiskelijan käsitys monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen

monilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja

tarkoituksenmukaisesti lisääntyvät. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia

taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa ympäristöissä.

52

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

oppii hahmottamaan tekstejä merkityksiä rakentavina kokonaisuuksina

kehittää taitoaan tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja

monipuolistaa käsitystään kirjoittamisesta, lukemisesta ja puhumisesta

vuorovaikutuksellisena, yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmiönä

syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana

lisää tietojaan ja taitojaan puhumisesta ja ryhmäviestinnästä.

Keskeiset sisällöt

oman viestijäkuvan kehittyminen puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijana

tekstin käsite ja tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat

tekstit ja niiden yhdistelmät

tekstikokonaisuuden rakentuminen, tekstien tavoitteen, kontekstin, sisällön,

rakenteen ja näkökulmien erittely sekä tiedon soveltaminen omaan ilmaisuun

tekstien monimuotoisuus, erityisesti mediatekstit ja kuvat mediassa

tekstien moniäänisyys

proosan erittely ja tulkinta: fiktiiviset ja faktatekstit, erityisesti romaanien ja

novellien analyysi

tiedonhankinnan ja arvioinnin taidot, verkkolukeminen, lähdekritiikki,

lähdeviittaukset

tekstien referointi, kommentointi ja aineiston pohjalta kirjoittaminen sekä yhdessä

kirjoittaminen

ryhmäviestintätaidot ja ryhmädynamiikka tavoitteellisessa ryhmäkeskustelussa

2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄI2)

Opiskelijan käsitys kielen ja muiden ilmaisutapojen merkityksiä rakentavasta

luonteesta, kielen vaihtelusta, kulttuurin merkityksestä ja vuorovaikutuksesta

monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan siitä, mikä merkitys kielellä ja kulttuurilla

on yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle.

Tavoitteet


syventää kieli- ja tekstitietoisuuttaan sekä ymmärtää kielen ja kirjallisuuden

yhteiskunnallisen, yksilöllisen, yhteisöllisen ja merkityksiä rakentavan tehtävän

oppii ymmärtämään kielen rakenteita ja käyttämään kieliopillisia käsitteitä tekstejä

eritellessään

ymmärtää suomen kielen aseman maailman kielten joukossa

ymmärtää Suomen kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden, äidinkielen ja

kielitaidon sekä tiedon- ja tieteenalojen kielten merkityksen

oppii suunnittelemaan, muokkaamaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja

asiatekstejä, antamaan ja vastaanottamaan palautetta sekä arvioimaan puhe- ja

kirjoitustaitojaan.


kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitys identiteetin rakentamisessa

kielen rakenteiden ja muiden merkityksiä rakentavien ilmaisutapojen analyysi,

kielen metaforisuus

53

suomen kielen vertailu muihin kieliin, kielen vaihtelu ja muuttuminen, kirjakielen

normit, kehittäminen ja ohjailu, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus,

kielen ja kulttuurin yhteys, monikielisyys, kielten elinvoimaisuus

kurssin teemaan liittyviä fiktiivisiä ja faktatekstejä

kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus ja näkökulman

valinta, jäsentely, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, muokkaaminen,

tyylin hionta, otsikointi ja viimeistely

informatiivisen puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen sekä palautteen

antaminen ja vastaanottaminen

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen

kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan

kaunokirjallisia tekstejä ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan.

Tavoitteet


harjaantuu lukemaan fiktiivisiä tekstejä analyyttisesti ja eläytyen sekä omaa

lukemistaan reflektoiden

syventää käsitystään kaunokirjallisuudesta ja sen vaikutuskeinoista

monipuolistaa taitoaan eritellä ja tulkita kaunokirjallisuutta sopivaa käsitteistöä ja

lähestymistapaa hyödyntäen ja oppii perustelemaan tulkintaansa

oppii ymmärtämään kielen poeettista luonnetta

syventää ryhmäviestintätaitojaan.


kaunokirjallisuuden lajit sekä niiden moninaisuus ja muuttuvuus

monitulkintaisuus, kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kaunokirjallisuudessa

ja omissa teksteissä

proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta, erityisesti näytelmien ja runojen

analyysi

monimuotoisten tekstien kerronnan ja ilmaisun tarkastelua, esimerkiksi teatterin,

elokuvan ja taidekuvien erittelyä ja tulkintaa

kirjallisuuden pohjalta kirjoittaminen

tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointia

ryhmätaitojen näkökulmasta

4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)

Opiskelija oppii tarkastelemaan monimuotoisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja sekä

vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmista. Hän perehtyy

vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja

taitoja.

Tavoitteet


54

syventää kriittistä lukutaitoaan, erityisesti medialukutaitoaan

osaa perustella niin kirjoittajana kuin puhujanakin monipuolisesti näkemyksiään

oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja esimerkiksi

ideologisista ja eettisistä lähtökohdista

osaa tarkastella kirjallisuuden, muun taiteen ja median yhteiskunnallista vaikutusta

ja kulttuurista merkitystä.


vaikuttamisen ja argumentoinnin tavat sekä retoriset keinot

vaikuttamisen kielelliset ja visuaaliset keinot

tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot, tiedon-

ja tieteenalojen puhetavat ja näkökulmat, tiedonhankinta ja -hallinta, viestinnän

eettisyys

sananvapaus, sensuuri, lähdekritiikki, tekijänoikeudet, mediakritiikki

kantaa ottavan ja vaikuttavan kauno- ja tietokirjallisuuden keinoja ja lajeja

argumentointitaidot, kantaa ottavien kirjoitusten ja puheenvuorojen harjoittelu

5. Teksti ja konteksti (ÄI5)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden konteksteja. Opiskelija harjaantuu

erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä.

Tavoitteet


oppii tarkastelemaan tekstejä niiden maantieteellisissä, kielellisissä, ajallisissa ja

kulttuurisissa konteksteissa ja suhteessa muihin teksteihin

oppii erittelemään tekstien tyylipiirteitä

kehittää ja laajentaa omia suullisia ja kirjallisia ilmaisutapojaan

tuntee suomalaisen kaunokirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden keskeisiä

teoksia sekä teemoja ja osaa sijoittaa ne kulttuurikontekstiinsa.


tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvoja aatemaailman

ilmentäjinä sekä tekstin ilmestymisajankohdan että nykyajan kontekstissa

tyylin vaikutus tekstiin ja kielenhuoltoa tyylin näkökulmasta

suomalaisen ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia

kirjallisuusaiheisia kirjoitus- ja puhetehtäviä, esimerkiksi puheenvuoro, draama,

essee

6. Nykykulttuuri ja kertomukset (ÄI6)

Opiskelija oppii tarkastelemaan nykykulttuurin ilmiöitä erityisesti kertomusten ja

kertomuksellisuuden näkökulmasta. Opiskelijan käsitys suomalaisesta

nykykulttuurista ja sen moninaisuudesta syvenee. Opiskelija syventää tietojaan

vuorovaikutusetiikasta.

Tavoitteet


perehtyy ajankohtaisiin teksteihin ja ilmiöihin

55

syventää käsitystään kielen ja tekstien merkityksestä kulttuurissa

syventää käsitystään kertomuksista ja kertomuksellisuudesta kulttuurien

keskeisenä ilmiönä sekä kerronnan ja ilmaisun keinoista

tuntee Suomen ja muiden maiden nykykirjallisuuden ja -kulttuurin keskeisiä

teoksia ja teemoja

oppii toimimaan eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.


ajankohtaisia kielen ja kulttuurin ilmiötä, esimerkiksi kielen ja tekstien

muuttuminen digitaalisissa ympäristöissä, kieli ja identiteetti

monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimerkiksi teatteri, mediatekstit,

elokuva, kuvat

kertomukset ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa ja muussa

kulttuurissa, intertekstuaalisuus, kuten myytit ja klassikot nykykulttuurissa

nykyteosten käsittelyä, puhe- ja kirjoitustehtäviä kurssin teemoista sekä

kielenhuoltoa

dialoginen vuorovaikutus ja vuorovaikutusetiikka, myös verkossa

Valtakunnalliset syventävät kurssit

7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (ÄI7)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä

tietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintäänsä

erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja

vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

Opiskelijalle voidaan tarjota mahdollisuus osallistua toisen asteen

puheviestintätaitojen päättökokeeseen eli Puhvi-kokeeseen.

Tavoitteet


syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja

puheyhteisöistä

syventää käsitystään vuorovaikutussuhteiden rakentumisesta, ylläpitämisestä ja

jännitteistä

kehittää kykyään toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä rakentaa ja

ylläpitää vuorovaikutussuhteita

kehittää viestintärohkeuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan

tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen

vaikuttavia tekijöitä

oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja eri näkökulmista.


vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutussuhteiden osatekijät ja ominaispiirteet

puhuttujen tekstien erittely, tulkinta, arviointi

kielellinen ja ei-kielellinen viestintä

arjen vuorovaikutustilanteet

esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet

ja menettelytavat sekä argumentointitaidot niissä

esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelu

56

puheviestinnän kulttuurisia piirteitä

8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (ÄI8)

Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajoja

aineistopohjaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaisiin kulttuurin, median ja

yhteiskunnallisen keskustelun aiheisiin.

Tavoitteet


syventää taitojaan oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä,

lähteiden valinnassa, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä

varmentaa taitoaan valmistella sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja

johdonmukaista tekstiä

kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia teemoja

löytää itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun

tuottamalla omaa tekstiä.


kirjoitusprosessi, erityisesti tekstin muokkaaminen ja viimeistely palautteen

perusteella sekä yhdessä kirjoittaminen, tekstien jakaminen

tekstien ymmärrettävyyden, havainnollisuuden ja eheyden harjoittelua sekä

kielenhuoltoa

kirjoittaminen monipuolisen aineiston pohjalta, kuten fiktiivisten ja faktatekstien

sekä monimuotoisten tekstien pohjalta

mediatekstien tuottamista ja analyysia

9. Lukutaitojen syventäminen (ÄI9)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida

erilaisia tekstejä. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee. Opiskelija

harjaantuu tuottamaan tekstien tulkintoja sekä puhuen että kirjoittaen.

Tavoitteet


vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti, kriittisesti, eläytyvästi ja luovasti erilaisia

tekstejä

syventää käsitystään monilukutaidosta, tekstien piirteistä, ominaisuuksista ja

tekstilajeista

varmentaa kriittistä ja kulttuurista lukutaitoaan sekä lukustrategioitaan

syventää käsitystään tiedon- ja tieteenalojen kielistä ja puhetavoista.


tekstitiedon ja -analyysin syventäminen, kielen, kirjallisuuden, kuvan ja median

käsitteiden käyttö tekstien erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissa

fiktiivisten ja faktatekstien sekä monimuotoisten tekstien analysointia eri

näkökulmista

57

tekstikokonaisuuksien lukeminen, esimerkiksi esseiden, romaanien, novellien,

tietokirjojen ja oppiaineen alaan kuuluvien tietotekstien lukeminen


ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus

Kurssin tavoitteena on tekstien monimuotoisuuden ymmärtäminen ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Opiskelijan viestijäkuva syventyy ryhmäkeskusteluissa, proosaa analysoimalla, lähteitä kriittisesti tutkimalla ja moniäänisiä tekstikokonaisuuksia erittelemällä. Lisäksi kurssilla referoidaan, opetellaan aineiston pohjalta kirjoittamista ja tulkitaan mediatekstejä sekä kuvia.

ÄI2 Kieli, kulttuuri ja identiteetti

Kurssilla keskeistä on kielentuntemus sekä suomen kielen ja kulttuurin erityisyyden ymmärtäminen. Opiskelija oppii prosessikirjoittamista sekä kehittyy palautteen antajana ja vastaanottajana. Kurssilla perehdytään myös informatiiviseen puhumiseen.

ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa

Kurssilla perehdytään kaunokirjallisuuden lajeihin ja monimuotoisiin teksteihin. Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijan taitoa eritellä ja tulkita kirjallisuutta ja esimerkiksi teatteri- ja elokuvataidetta sekä suullisesti että kirjallisesti. Keskeistä on kirjallisuuden pohjalta kirjoittaminen ja tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu.

ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen

Kurssilla tutkitaan monimuotoisia tekstejä vaikuttamisen näkökulmasta. Tavoitteena on syventää kriittistä lukutaitoa ja oppia tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja. Opiskelija harjoittelee argumentointitaitoja ja tuottaa sekä kantaa ottavia kirjoituksia että puheenvuoroja.

ÄI5 Teksti ja konteksti

Kurssilla opitaan tunnistamaan tekstin tyylipiirteitä. Erityylisiä tekstejä eritellään, tulkitaan ja tuotetaan sekä kirjallisesti että suullisesti. Kurssilla tutustutaan keskeisten teosten avulla kulttuurisen kontekstin käsitteeseen ja ymmärretään, että kirjallisuus on kulttuuri- ja aikasidonnaista. Lisäksi opiskelijat perehtyvät kielenhuoltoon tyylin näkökulmasta.

ÄI6 Nykykulttuuri ja kertomukset

Kurssilla käsitellään nykykirjallisuutta ja -kulttuuria erityisesti kertomusten näkökulmasta. Opiskelija syventää käsitystään suomalaisesta nykykulttuurista ja sen ajankohtaisista ilmiöistä. Keskeistä on oppia toimimaan eettisesti ja rakentavasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, esimerkiksi verkossa. Kurssiin kuuluu puhe- ja kirjoitustehtäviä sekä kielenhuoltoa.

58

Valtakunnalliset syventävät

ÄI7 Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen

Kurssin tavoitteena on syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitoja. Opiskelija oppii tarkastelemaan tietoisesti erilaisia vuorovaikutustilanteita sekä arvioimaan itseään ja muita esiintyjinä ja ryhmässä viestijöinä. Lisäksi opiskelija ymmärtää puheviestinnän kulttuurisidonnaisuuden.

ÄI8 Kirjoittamistaitojen syventäminen

Kurssin tavoitteena on syventää tekstin tuottamisen taitoja ja kerrata kielenhuoltoa. Kurssilla kirjoitetaan muun muassa asiatyylisiä aineistopohjaisia tekstejä sekä mediatekstejä yksin ja yhdessä. Kurssilla käsitellään ajankohtaisia teemoja myös keskustellen. Kurssi valmentaa yo-kokeeseen.

ÄI9 Lukutaitojen syventäminen

Kurssin tavoitteena on syventää monipuolisesti lukutaitoja. Erilaisia tekstejä, myös monimuotoisia, analysoidaan kirjallisesti ja suullisesti. Kurssi valmentaa yo-kokeeseen.

10. Luova kirjoittaminen (ÄI10)

Harjoitellaan monipuolisesti erilaisten tekstien kirjoittamista yksin ja ryhmässä.

Luetaan erilaisia tekstejä kirjoittamisen virikkeeksi.

Tavoitteet

omien tekstien kehittäminen monipuolisemmaksi

opitaan muokkaamaan tekstejä palautteen avulla

huomataan lukemisen yhteys kirjoittamiseen

Sisällöt

erilaisia kirjoitusharjoituksia

palautteen antaminen ja vastaanottaminen

lukeminen kirjoittamisen lähtökohtana

59

5.3.2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä

Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa

äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän

mukaan. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä on opiskelijalle

tarkoituksenmukainen, mikäli hänen suomen kielen peruskielitaidossaan on puutteita

jollakin kielitaidon osa-alueella, jolloin opiskelijan suomen kielen taito ei opettajien

arvion mukaan anna edellytyksiä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun.

Oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppii

suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen

suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle. Lukion suomi toisena kielenä ja

kirjallisuus -oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla

hankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

-opetuksen keskeinen tavoite on saavuttaa sellainen suomen kielen taito ja

suomalaisen kulttuurin tuntemus, jolla opiskelija selviää jatko-opinnoissa ja

työelämässä. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena

kielenä -opetus vahvistaa opiskelijan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää

suomen kielen moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä kirjallisuuden ja kulttuurin

tuntemusta. Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielen asema

kansalliskielinä sekä suomen kielen asema ja velvoitteet Suomen enemmistökielenä ja

pääasiallisena opetuksen kielenä. Opetus syventää opiskelijan käsitystä kielitaidon,

kielitietoisuuden, omien kielten ja kulttuurien merkityksestä yksilön identiteetille ja

yhteisöille. Opetus edistää kielenoppimista kaikissa vuorovaikutustilanteissa.

Suomen kieli on sekä opetuksen kohde että väline muiden oppiaineiden opiskelussa.

Kielen ja vuorovaikutustaitojen hyvä hallinta on merkityksellistä jatko-opintojen,

työelämän ja arjessa selviytymisen kannalta. Kursseilla toteutetaan oppimäärän

sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen, vuorovaikutus, kieli,

tekstit, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin

siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään.

Kaikilla kursseilla kehitetään kirjoitetun kielen hallintaa ja teksti-, puhe- ja

vuorovaikutustaitoja sekä luetaan kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin

näkökulmasta. Opetuksessa ohjataan pohtimaan kieli- ja vuorovaikutustaitojen

merkitystä jatko-opintojen kannalta sekä tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa suomen

kielen opintoja korkea-asteella.


Suomi toisena kielenä ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittää suomen kielen ja ajattelemisen taitojaan ja vahvistaa sekä arjessa että opiskelussa tarvitsemiaan oppimaan oppimisen taitoja ja vuorovaikutusosaamista. Hän osaa ja rohkenee käyttää kielitaitoaan erilaisissa tilanteissa. Opiskelija oppii aktiiviseksi ja kriittiseksi tiedonhankkijaksi ja -käsittelijäksi sekä saa valmiuksia hyödyntää ryhmäviestintätaitoja myös työelämässä ja koulun ulkopuolella. Opiskelija tiedostaa kielellisen vaihtelun ja laajentaa tietojaan eri kielimuotojen eroista. Suomen kielen rakenteiden hallinta vakiintuu, ja tietoisuus suomen kielen erityispiirteistä

60

tarkentuu. Opiskelija pohtii monikielisyyttään ja ymmärtää tiedon ja tieteenalojen merkityksen. Tavoitteena on ymmärtää toisen kielen oppimisprosessia ja tehdä havaintoja oman kielitaidon kehittymisestä itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa. Opiskelijan kauno- ja tietokirjallisuuden tuntemus syvenee sekä kirjallinen yleissivistys laajenee. Opetus tarjoaa kulttuurielämyksiä sekä valmiuksia analysoida ja tulkita esimerkiksi kokonaisteoksia, teatteriesityksiä ja erilaisia näyttelyitä.


Opiskelija kehittää kielenkäyttö-, teksti-, moniluku-, vuorovaikutus- ja mediataitojaan esimerkiksi yhteisöllisen oppimisen tai ilmiöoppimisen keinoin ja hyödyntää taitojaan myös muissa oppiaineissa. Hän käyttää opiskelussaan tietoja viestintäteknologiaa, joka mahdollistaa muun muassa monipuolisen seudullisen yhteistyön esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Vaihtelevat opiskeluympäristöt laajentavat yhteistyömahdollisuuksia kirjastojen, kulttuurilaitosten, asiantuntijoiden, medioiden ja eri oppilaitosten kanssa.


Suomi toisena kielenä ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

kehittää suomen kielen taitoaan sekä monipuolistaa teksti- ja

vuorovaikutustaitojaan siten, että pystyy käyttämään niitä ajattelun, oppimisen,

vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen välineenä

osaa ja rohkenee ilmaista itseään ymmärrettävästi erilaisissa arkielämän ja

opiskelun vuorovaikutustilanteissa

syventää monilukutaitoaan siten, että kykenee tuottamaan, tulkitsemaan ja

arvioimaan kriittisesti eri tieteenalojen tekstejä sekä kehittää taitoaan etsiä, valita,

muokata ja välittää tietoa erilaisista lähteistä

havaitsee kielen vaihtelun puhujan, tilanteen ja alueen mukaan ja laajentaa

tietojaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista ja työnjaosta

vakiinnuttaa suomen kielen rakenteiden hallintaa ja tulee entistä tietoisemmaksi

suomen kielen erityispiirteistä omaan kieleensä tai muihin kieliin verrattuna

oppii ymmärtämään toisen kielen oppimisprosessia, pystyy tarkkailemaan omaa

kielitaitoaan ja arvioimaan edistymistään, haluaa kehittää kielitaitoaan sekä

itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa ja osaa hyödyntää siinä erilaisia tapoja ja

välineitä

syventää kauno- ja tietokirjallisuuden tuntemusta ja kehittää siten ajatteluaan,

laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään sekä

rakentaa maailmankuvaansa ja identiteettiään

osaa hyödyntää tietoja viestintäteknologiaa kaikilla oppimäärän osa-alueilla

nauttii kielestä, kirjallisuudesta ja kulttuurista ja arvostaa niiden monimuotoisuutta

osaa pohtia monikielisyyttään, ymmärtää tiedon- ja tieteenalojen kielen

merkityksen, ja hänen käsityksensä kielen merkityksestä oppimisessa syvenee.

Arviointi

Jos opiskelijan oppimääräksi on valittu suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, häntä

arvioidaan tämän oppimäärän mukaan huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty

61

erillistä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaista opetusta vai ei tai

onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kursseista.

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi

täysmääräisesti suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kursseihin, ja niiltä saatu

arvosana siirtyy suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kurssin arvosanaksi. Suomi

toisena kielenä ja kirjallisuus -kurssit korvaavat suomen kielen ja kirjallisuuden

kurssit siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan.

Tällöin pakollisten kurssien osalta voidaan edellyttää lisänäyttöjä ja arvosana

harkitaan uudelleen niiden yhteydessä.

Arviointi kohdistuu oppimäärän yleisistä tavoitteista johdettuihin kurssikohtaisiin

tavoitteisiin. Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettaja että

opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi,

henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat

opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset

näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen

työskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa, oikeudenmukaista,

osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla

opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään puhujana, kirjoittajana

ja tekstien tulkitsijana.


Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksessa arviointi on jatkuvaa ja monipuolista, ja siihen vaikuttavat kaikki kurssin aikana tehdyt suoritukset. Palaute voi olla sekä suullista että kirjallista. Arviointiin kuuluu myös opiskelijoiden itse- ja vertaisarviointi, jotta opiskelijoille muodostuu myönteinen ja realistinen käsitys itsestään kielen käyttäjänä.

Pakolliset kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (S21)

Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen

monilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja

tarkoituksenmukaisesti lisääntyy. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia

taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa

viestintäympäristöissä. Hän osaa käyttää luontevasti ja monipuolisesti suomen kielen

keskeisiä rakenteita.

Tavoitteet


harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon

kehittää taitoaan tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja

62

oppii lukio-opinnoissa tarvittavan yleiskielisen esitystavan sekä kirjallisesti että

suullisesti sekä monipuolistaa käsitystään kirjoittamisesta ja puhumisesta

vuorovaikutuksellisena, yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmiönä

oppii ymmärtämään sanaston muodostumiskeinoja

vahvistaa suomen kielen perusrakenteiden hallintaa sekä oppii hahmottamaan

tekstejä rakenteellisina kokonaisuuksina ja lähestymään niitä analyyttisesti

syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä pystyy

asettamaan tavoitteita suomen kielen opiskelulleen ja rohkaistuu suomen kielen

käyttäjänä

harjaantuu käyttämään ja soveltamaan tietoja viestintäteknologiaa tiedonhaussa

sekä ymmärtää tiedon- ja tieteenalojen kielten merkityksen.


lukion opiskelukulttuuri ja suomen kielen opiskelutekniikka sekä

lukiokoulutuksen edellyttämiä viestintätaitoja puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana

ja lukijana

tekstin käsite ja tekstilajit (kertovat, kuvaavat, ohjaavat ja pohtivat tekstit) sekä

erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia

tekstikokonaisuuden rakentuminen, kirjoitusprosessi ja lukustrategiat

erilaiset vuorovaikutustilanteet ja niissä kommunikointiin tarvittavaa sanastoa

yleiskielen ja puhekielen eroavaisuuksia, kielen rekisterit ja erilaiset kielimuodot,

suomen kielen sananmuodostuskeinot

tiedonhankinnan ja arvioinnin taidot, verkkolukeminen, lähdekritiikki,

lähdeviittaukset

suomen kielen keskeisten rakenteiden kertaus

virke, lause, sanaluokat, verbi, predikaatti, aikamuodot, tapaluokat

2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (S22)

Opiskelijan käsitys suomen kielen rakenteesta, kielen vaihtelusta ja

vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan kielen ja kulttuurin

merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle.

Tavoitteet


vahvistaa kielitaitoaan ja lisää kieli- ja tekstitietoisuuttaan

ymmärtää suomen kielen rakenteellisen luonteen sekä syventää tietojaan

kirjakielen perusnormeista ja osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaan

ymmärtää äidinkielen ja kielitaidon merkityksen ajattelun, vuorovaikutuksen ja

identiteetin rakentamisen välineenä

ymmärtää suomen kielen aseman maailman kielten joukossa

vahvistaa käsitystään suomalaisuudesta

oppii arvioimaan omaa kielitaitoaan ja erityisesti puhe- ja vuorovaikutustaitojaan,

kehittää tiedon- ja tieteenalojen kielten hallintaa sekä oppii laatimaan suunnitellun

puhe-esityksen.


kielen, vuorovaikutuksen, kirjallisuuden, kulttuurin ja median merkitys

eri tekstilajien hallinnan syventäminen

63

lauseen rakenne (subjekti, predikaatti, objekti, kongruenssi) ja lausetyypit sekä

erilaisten lauseiden tehtävät

suomen kielen vertailu omaan äidinkieleen ja muihin kieliin, Suomen kielellinen

ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys, monikielisyys

suomen kielen ominaispiirteet, kielen vaihtelu ja kielen kuvallisuus

kielen rakenteiden vakiinnuttaminen ja kielenhuoltoa: muun muassa rektio,

lauseiden ja kappaleiden sidosteisuus

aineiston pohjalta kirjoittaminen ja kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu,

aiheen rajaus ja näkökulman valinta, jäsentely, palautteen antaminen ja

vastaanottaminen, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja viimeistely

kuullun ymmärtämisen ja oman viestimisen harjoittelua

informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen

esittäminen ja arviointi sekä palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoittelua

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (S23)

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen

kulttuurisesta merkityksestä monipuolistuu. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan

kaunokirjallisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti ja nauttimaan

kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan.

Tavoitteet


syventää taitoaan eritellä ja tulkita fiktiivisiä ja digitaalisia tekstejä sekä kuvia ja

liikkuvaa kuvaa

oppii vertailemaan suomalaisia ja oman kulttuurin tekstejä

harjaantuu lukemaan fiktiivisiä tekstejä

ymmärtää kielikuvien, vertausten, monitulkintaisten ilmausten sekä idiomien

merkityksen ja niiden kulttuurisidonnaisuuden

oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti

oppii ymmärtämään kielen poeettista käyttöä, esimerkiksi kuvallisuutta ja

monitulkintaisuutta

syventää ryhmäviestintätietojaan ja -taitojaan.


yleiskuva suomalaisesta kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista

kaunokirjallisuuden lajit ja niiden ominaispiirteitä

kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kirjallisuudessa

proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta suullisesti ja kirjallisesti, myös

verkossa

suomalaisen kirjallisuuden keskeinen teos

tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointia

ryhmätaitojen ja -ilmiöiden näkökulmasta

viestien tulkitsemista ja tuottamista

kielen rakenteiden vakiinnuttaminen ja kielenhuoltoa: muun muassa pronominit,

konjunktiot

4. Tekstit ja vaikuttaminen (S24)

64

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä, niiden kieltä ja vuorovaikutusta erityisesti

vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen ja

argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja.

Tavoitteet


ymmärtää erilaisia suullisia, kirjallisia ja multimodaalisia asiatekstejä, erityisesti

mielipidetekstejä, syventää kriittistä lukutaitoaan ja oppii tarkastelemaan tekstien

välittämiä arvoja

oppii tunnistamaan, miten kielellä vaikutetaan

osaa tarkastella myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvan

muokkaajana

osaa muodostaa ja ilmaista mielipiteitään perustellen

syventää kielen perusrakenteiden hallintaa, erityisesti sijamuotojen

merkitystehtäviä ja rektioita.


kantaa ottavat tekstit, argumentaatio ja retoriikka

asiatekstin analysointi- ja tulkintaharjoituksia, tiedon- ja tieteenalojen puhetavat ja

näkökulmat, esimerkiksi virallinen ja epävirallinen viestintä, käsitteellinen ja

konkreettinen kielenkäyttö ja lukion eri oppiaineiden kielenkäyttötapoja

vaikuttamisen kielelliset ja visuaaliset keinot

argumentoinnin keinot ja retoriset keinot, huumori, vaikuttaminen arjen

vuorovaikutussuhteissa

kaunokirjallisuus ja media (myös sosiaalinen media) vaikuttajana

perustelemisen harjoittelemista sekä suullisesti että kirjallisesti

ryhmäkeskustelutehtäviä sekä muita kommunikointiharjoituksia

sananvapaus, sensuuri, tekijänoikeudet

nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tarkastelua, rektio

5. Teksti ja konteksti (S25)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä, niiden piirteitä ja konteksteja. Opiskelija

harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä.

Tavoitteet


oppii tarkastelemaan tekstejä niiden konteksteissa ja jatkumoissa ja suhteessa

muihin teksteihin, muun muassa erityisalojen tekstit

oppii erittelemään tekstien tyylipiirteitä

pystyy itsenäiseen tekstin tuottamisen prosessiin ja kehittää omaa ilmaisutapaansa

oppii valmistelemaan suullisen esityksen kirjallisuuden pohjalta yksin tai

ryhmässä

tuntee suomalaisen kaunokirjallisuuden keskeisiä teoksia sekä teemoja ja osaa

arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja

yksilöllisen identiteetin rakentajana

oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja erilaisten

kontekstien, vuorovaikutussuhteiden ja puhekulttuurien näkökulmasta

vakiinnuttaa tietoja viestintäteknologista osaamistaan.

65


tyylin aineksien vaikutus tekstiin

abstraktin ja konkreettisen kielenkäytön sekä yleiskielen ja puhekielen erot

tietokirjallisuus, etenkin essee, verkkotekstit ja multimodaaliset tekstilajit

eläytyvää kirjoittamista ja kirjoittamista kirjallisuuden pohjalta

kielenhuoltoa erityisesti tyylin näkökulmasta

suullinen esitys, esimerkiksi esitelmä, puheenvuoro, draama, paneeli, keskustelu

kielitilanteiden vaihtelu ja puheen variaatio

6. Nykykulttuuri ja kertomukset (S26)

Opiskelija oppii tarkastelemaan suomalaista nykykulttuuria ja ilmiöitä. Opiskelija

syventää tietojaan vuorovaikutuksesta. Opiskelija vahvistaa suomen kielen taitoaan

teksteillä ja tehtävillä.

Tavoitteet


tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiin

ja mediakulttuuriin ja vertailee suomalaista kulttuuria tuntemiinsa muihin

kulttuureihin

perehtyy nykykulttuurin ilmiöihin ja ajankohtaisiin tekstilajeihin

tutustuu suomalaisen kirjallisuuden keskeisiin teoksiin ja teemoihin sekä osaa

arvioida niiden merkitystä

oppii soveltamaan tietoaan suomen kielen normeista omia tekstejä tuottaessaan

oppii toimimaan sujuvasti, eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.


tekstien ajankohtaiset lajit ja mediatekstit

kertomukset mediassa, elokuvissa ja tv-sarjoissa (myytit, klassikot,

tarinallistaminen)

kielenhuollon kertausta, sanaston laajentamista ja vaikeita kielen rakenteita

luetun ymmärtämistä, tekstien selittämistä, kirjoitelmia

erilaisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelua

suomalaista nykykirjallisuutta, kuten novelleja, lyhytproosaa, runoja,

romaanikatkelmia sekä kokonaisteos


7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (S27)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä

tietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, muuttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa

vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen

merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

Tavoitteet


syventää tietojaan vuorovaikutuksen ja vuorovaikutussuhteiden luonteesta,

ominaispiirteistä ja puheyhteisöstä

66

harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksi

toimintamahdollisuuksistaan vuorovaikutustilanteissa


ylläpitää vuorovaikutussuhteita

kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja

ryhmätaitojaan

oppii erottamaan eri tyylejä ja sävyjä kirjoitetussa ja puhutussa kielessä

oppii erittelemään ja hallitsemaan kielen lauserakenteita.


vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutussuhteiden osatekijät ja ominaispiirteet

puhuttujen tekstien erittely, tulkinta ja arviointi

suomen puhekielen erityispiirteitä ja kielioppia

esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet

ja käytänteet

esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelu erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

erilaiset asiointitilanteet

puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista ja kansainvälistä puhekulttuuria

kielen lausetason perusrakenteet, peruslauseen jäsenet ja suomen kielelle

ominaiset lausetyypit

sananmuodostuskeinojen kertausta

8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (S28)

Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy

ajankohtaiseen kulttuuriin, median aiheisiin sekä kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen

keskusteluun eri tavoin.

Tavoitteet


syventää taitojaan oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä,

lähteiden valinnassa, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä

harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon sekä rohkaistuu persoonalliseen

kielen tuottamiseen

syventää ja monipuolistaa kirjallisen ilmaisun taitojaan

kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään, arvioimaan ja arvottamaan

ajankohtaisia teemoja

löytää itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun

varmentuu kielen rakenteiden hallinnassa ja harjaantuu kirjoitusprosessiin ja

yhdessä kirjoittamiseen.


kirjoitusprosessi, erityisesti tekstin muokkaaminen, viimeistely ja palautteen

antaminen

kirjoittamista erilaisiin tarkoituksiin, muun muassa asia- ja asioimiskirjoittamista

tekstin tuottamista erilaisista aineistoista ja luovaa kirjoittamista

67

kirjoittamista materiaalin pohjalta sekä pohjatekstin tekstilajin ja kielen

havainnointia, esimerkiksi tekstin kommentointia

kielen rakenteita opiskelijoiden tarpeiden mukaan

kielenhuollon kertaus: muun muassa sitaattivälimerkit, lähteiden lainaaminen

suullinen tehtävä kurssin aiheista, esimerkiksi paneeli, keskustelu, alustus,

puheenvuoro

9. Lukutaitojen syventäminen (S29)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida

erilaisia tekstejä. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee.

Tavoitteet


vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti, kriittisesti, eläytyvästi ja luovasti erilaisia

tekstejä

syventää käsitystään monilukutaidosta, tekstien piirteistä ja tekstilajeista

syventää käsitystään tiedon- ja tieteenalojen kielistä ja puhetavoista

kehittää suomalaisen kirjallisuuden tuntemustaan.


erilajisten kaunokirjallisten ja asiatekstien sekä eri tiedon- ja tieteenalan tekstien

lukemista

kirjallisuudesta keskustelemista ja kirjoittamista, oman lukukokemuksen jakamista

kielen käsitteet tekstien erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissa

tekstianalyysi, tekstin rakenne, tekstilajit, intertekstuaalisuus

vapaavalintainen kaunokirjallinen teos, esimerkiksi oman kulttuuri-identiteetin

rakentumisen kannalta tärkeä teos

kirjailija- tai teosesittely

käännösharjoitus


S21 Tekstit ja vuorovaikutus

Kurssin tavoitteena on tekstien monimuotoisuuden ymmärtäminen ja vuorovaikutustaitojen

kehittäminen. Opiskelijan viestijäkuva syventyy ryhmäkeskusteluissa, proosaa analysoimalla,

lähteitä kriittisesti tutkimalla ja moniäänisiä tekstikokonaisuuksia erittelemällä. Kerrataan

keskeiset suomen kielen rakenteet ja kieliopin käsitteet sekä sananmuodostuskeinot.

S22 Kieli, kulttuuri ja identiteetti

Kurssilla keskeistä on kielentuntemus ja oman kieli-identiteetin rakentuminen sekä suomen

kielen ja kulttuurin erityisyyden ymmärtäminen maailman kielten joukossa. Opiskelija

soveltaa kielen rakenteiden tuntemustaan omia tekstejä prosessinomaisesti tuottaessaan sekä

68

kehittyy palautteen antajana ja vastaanottajana. Kurssilla harjoitellaan kuullun

ymmärtämistä ja omaa viestimistä esimerkiksi suunniteltuja puhe-esityksiä pitämällä.

S23 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa

Kurssilla perehdytään kaunokirjallisuuden lajeihin ja monimuotoisiin teksteihin. Kurssin

tavoitteena on syventää opiskelijan taitoa eritellä ja tulkita kirjallisuutta ja esimerkiksi

teatteri- ja elokuvataidetta sekä suullisesti että kirjallisesti. Keskeistä on kirjallisuuden

pohjalta kirjoittaminen ja kielikuvien, vertausten sekä monitulkintaisten ilmausten

kulttuurisidonnaisuuden ymmärtäminen. Kurssissa luetaan jokin suomalaisen kirjallisuuden

keskeinen teos, jota käsitellään kirjallisuuskeskustelussa.

S24 Tekstit ja vaikuttaminen

Kurssilla tutkitaan monimuotoisia tekstejä vaikuttamisen näkökulmasta. Tavoitteena on

syventää kriittistä lukutaitoa ja oppia tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden

välittämiä arvoja. Opiskelija harjoittelee argumentointitaitoja ja tuottaa sekä kantaa ottavia

kirjoituksia että puheenvuoroja. Opiskelija syventää kielen perusrakenteiden hallintaa,

erityisesti sijamuotojen merkitystehtäviä ja rektioita sekä tarkastelee nominaalimuotoja että

lauseenvastikkeita.

S25 Teksti ja konteksti

Kurssilla opitaan tunnistamaan tekstin tyylipiirteitä. Erityylisiä tekstejä eritellään, tulkitaan

ja tuotetaan sekä kirjallisesti että suullisesti. Kurssilla tutustutaan keskeisten teosten avulla

kulttuurisen kontekstin käsitteeseen ja ymmärretään, että kirjallisuus on kulttuuri- ja

aikasidonnaista. Lisäksi opiskelijat perehtyvät kielenhuoltoon tyylin näkökulmasta. Opiskelija

valmistaa puhe-esityksen tai osallistuu esimerkiksi paneelikeskusteluun kirjallisuuden tai

muiden tekstien pohjalta.

S26 Nykykulttuuri ja kertomukset

Kurssilla käsitellään nykykirjallisuutta ja -kulttuuria erityisesti kertomusten näkökulmasta.

Opiskelija syventää käsitystään suomalaisesta nykykulttuurista ja sen ajankohtaisista

ilmiöistä. Keskeistä on oppia toimimaan eettisesti ja rakentavasti erilaisissa

vuorovaikutustilanteissa, esimerkiksi verkossa. Kurssiin kuuluu puhe- ja kirjoitustehtäviä sekä

kielenhuoltoa. Opiskelija vertailee suomalaista kulttuuria muihin tuntemiinsa kulttuureihin.

Laajennetaan sanavarastoa ja perehdytään vaikeisiin kielen rakenteisiin.

S27 Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen

Kurssin tavoitteena on syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitoja. Opiskelija

oppii tarkastelemaan tietoisesti erilaisia vuorovaikutustilanteita sekä arvioimaan itseään ja

muita esiintyjinä ja ryhmässä viestijöinä. Lisäksi opiskelija ymmärtää puheviestinnän

kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelija oppii tuntemaan puhutun kielen sävyjä ja eri tyylejä.

S28 Kirjoittamistaitojen syventäminen

Kurssin tavoitteena on syventää tekstin tuottamisen taitoja ja kerrata kielenhuoltoa. Kurssilla

kirjoitetaan muun muassa asiatyylisiä aineistopohjaisia tekstejä sekä mediatekstejä yksin ja

yhdessä. Kurssilla käsitellään ajankohtaisia teemoja myös keskustellen. Kurssilla kerrataan

kirjoittamisprosessi ja valmistaudutaan yo-kokeeseen.

S29 Lukutaitojen syventäminen

69

Kurssin tavoitteena on syventää monipuolisesti lukutaitoja. Erilaisia tekstejä, myös

monimuotoisia, analysoidaan kirjallisesti ja suullisesti. Tutustutaan kielen analyysin ja

erittelyn käsitteisiin sekä jaetaan omia lukukokemuksia. Opiskelija tekee käännösharjoituksen

sekä kirjailija- tai teosesittelyn. Kurssi valmentaa yo-kokeeseen.

70

5.4 Toinen kotimainen kieli

5.4.1 Ruotsi

Ruotsin kielen opetus syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta ja

kielitietoisuuden kehittämistä. Opiskelijoita ohjataan kehittämään ruotsin kielen

taitoaan ja laajentamaan monikielistä kompetenssiaan sekä kehittämään metakielellisiä

taitojaan. Ruotsin kielen opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen, jossa tekstillä

tarkoitetaan sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä. Kieltenopetus edistää osaltaan

opiskelijoiden monilukutaitoa.

Opetus vahvistaa opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia ruotsia ja käyttää

taitoaan rohkeasti sekä tarjoaa mahdollisuuksia kokea oppimisen iloa. Opetus

vahvistaa opiskelijoiden halua ja taitoa toimia ruotsinkielisissä ympäristöissä sekä

Suomessa että Ruotsissa kuin muuallakin, missä se on mahdollista. Kaikkea

opiskelijoiden kielitaitoa hyödynnetään, ja opetuksessa luodaan siltoja myös eri

kielten välille sekä opiskelijoiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Opiskelijoita ohjataan

pohtimaan asenteiden ja arvojen merkitystä ja kehittämään taitoaan toimia

rakentavasti eri yhteyksissä. Opetus antaa valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen

vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa ja syventää opiskelijoissa

maailmankansalaisen taitoja.

Opiskelijoita rohkaistaan hankkimaan elinikäisiä kielenopiskelutaitoja tunnistamalla

itselleen sopivia tapoja oppia ruotsin kieltä, arvioimalla oman oppimisensa edistymistä

sekä näkemään kielitaito myös työelämätaitona. Kielten opiskelussa ja

kielivalinnoissa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvoa kannustamalla

ennakkoluulottomuuteen ja käsittelemällä monipuolisesti erilaisia aiheita.

Kieltenopetuksessa hyödynnetään tutkivaa oppimista käyttäen monipuolisia ja

opiskelijalähtöisiä menetelmiä. Opiskelijoita ohjataan hakemaan, arvioimaan ja

käsittelemään tietoa ruotsin kielellä, mahdollisesti myös muilla pohjoismaisilla

kielillä. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään luontevasti opiskeluympäristöjen

osana.

Kieltenopetuksessa käsitellään teemoja, joiden avulla kieltenoppiminen tuodaan

osaksi lukio-opiskelun kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää

työskentelyä. Opiskelijoille tarjotaan merkityksellisiä, avoimia ja riittävän haastavia

tehtäviä. Aihekokonaisuudet, teemaopinnot ja muu oppiainerajat ylittävä opiskelu

kannustavat opiskelijoita hyödyntämään eri kielten vähäistäkin taitoaan ja

monikielistä kompetenssiaan.

Opetuksessa otetaan huomioon se, että opiskelijoiden eteneminen taitotasoilla

tapahtuu eri tahdissa, mikä edellyttää tehtävien eriyttämistä tai muuta tukemista.

71


Ruotsin kielen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa sellaisen toiminnallisen kielitaidon, josta on hyötyä sekä jatko-opinnoissa että työelämässä. Tavoitteena on, että oppilas tuntee tärkeimmät kohteliaisuussäännöt ja pystyy ottamaan vuorovaikutuksessaan huomioon joitakin tärkeimpiä kulttuurisiin käytänteisiin liittyviä näkökohtia. Opiskelija osaa soveltaa useita ääntämisen perussääntöjä muissakin kuin harjoitelluissa ilmauksissa. Opiskelija ymmärtää ruotsin kielen merkityksen Suomen toisena kansalliskielenä. Lisäksi tavoitteena on perehdyttää opiskelijaa tutustumaan Pohjoismaita yhdistäviin arvoihin ja pohjoismaiseen kieliympäristöön. A-oppimäärän tavoitteena on, että opiskelijalla on syvällisempi sanaston ja rakenteiden hallinta. Kursseilla opiskelijoita kannustetaan ottamaan vastuuta opiskelustaan ja kehittämään taitojaan itsearvioinnissa ja vertaisarvioinnissa.


Ruotsin kielen oppiminen edellyttää lähtökohtaisesti viestintää ja kommunikaatiota. Oppiaineen perusluonne on yhteistoiminnallinen ja yhteisöllinen, esimerkiksi suullinen työskentely parin kanssa on tavallinen opiskelumenetelmä. Lukio-opintojen aikana on tärkeää herättää opiskelijat ymmärtämään, miten muiden kielten osaaminen edistää myös ruotsin kielen oppimista ja päinvastoin. Ainerajat ylittävää osaamista voidaan edistää seuraamalla ajankohtaisia asioita ruotsiksi eri medioita käyttäen. Oppiainerajat ylittävää oppimista voi toteuttaa myös teemaopinnoilla. Ruotsi oppiaineena yhdistyy luontevasti esimerkiksi historiaan, yhteiskuntaoppiin, maantieteeseen ja taitoja taideaineisiin. Eräs tapa opiskella ruotsia koulun ulkopuolella on käyttää kieltä virtuaaliympäristössä. Opettajalla on tärkeä rooli opiskelijoiden ohjaamisessa ruotsin pariin verkostoissa. Luokkahuoneesta on mahdollista päästä ulos myös yhteistyökumppaneiden avulla (esim. SRO, Svenska nu, suomenruotsalaiset koulut, LL-bladet, 8sidor, Hbl). Mielekkäitä kielenkäyttökonteksteja ovat mm. teatterivierailut, rap-työpajat, opintomatkat, ruotsinkielisiin yrityksiin ja yhteisöihin tutustuminen. Opiskelijoille pyritään tarjoamaan mahdollisuuksia kokeilla erilaisia sähköisiä oppimisympäristöjä, jotta opiskelija voi löytää niistä itselleen parhaiten soveltuvat. Seutukunnan ruotsinopettajilla on yhteinen materiaalipankki, johon kaikki voivat lisätä eri kursseille sopivaa materiaalia ja opetusvinkkejä. Yhteistyötä voidaan tehdä kaikilla kursseilla. Kurssien itsenäisestä suorittamisesta sovitaan koulukohtaisesti.

Ruotsin kielen opetuksen yhteiset tavoitteet

Ruotsin kielen eri oppimäärien opetuksen yhteisinä tavoitteina on, että opiskelija

kehittyy ruotsin kielen käyttäjänä sekä toimijana kulttuurisesti moninaisessa

maailmassa kansallisissa, pohjoismaisissa, eurooppalaisissa sekä globaaleissa

kohtaamisissa, joissa ruotsin kielen hyödyntäminen on mahdollista

ymmärtää ruotsin kielen merkityksen Suomen toisena kansalliskielenä

72

rohkaistuu hyödyntämään ruotsin kieltä luovasti opiskelussa, työssä ja vapaa-

aikana

vankentaa ruotsin kielen osaamistaan, kielitajuaan ja taitoaan soveltaa kielitietoa

myös kielirajat ylittäen

kehittyy tavoitteellisena kielten oppijana ja osaa soveltaa

kieltenopiskelustrategioita

ymmärtää monipuolisen kielitaidon merkityksen ja kielitaidon myötä kasvavat

toimintamahdollisuudet

osaa arvioida oman osaamisensa riittävyyttä jatko-opintojen näkökulmasta

osaa suunnitella kieliopintojaan tulevaisuuden tarpeitaan varten työelämän ja

kansainvälistymisen näkökulmista.

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa opiskelemassaan oppimäärässä kehittyvän

kielitaidon kuvausasteikon (liite 1) tasot alla olevan taulukon mukaisesti ja osaa

suhteuttaa omaa osaamistaan tavoitteeksi asetettuihin taitotasoihin. Opiskelija asettaa

omia tavoitteitaan, arvioi taitojensa kehittymistä ja kehittää niitä edelleen.

Oppimäärä Taito toimia

vuorovaikutuksessa

Taito

tulkita

tekstejä

Taito

tuottaa

tekstejä

A-oppimäärä B2.1 B2.1 B1.2

B1-oppimäärä B1.1 B1.1 B1.1

B3-oppimäärä A2.2 A2.2 A2.1

Äidinkielenomainen

oppimäärä

B2.2 B2.2 B2.2

Arviointi

Ruotsin kielessä arviointi perustuu ruotsin kielen yhteisten tavoitteiden sekä

oppimääräkohtaisten erityisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kullakin kurssilla otetaan

huomioon kurssikohtaiset painotukset sekä niihin läheisesti nivoutuvat ruotsin kielen

yhteiset ja oppimääräkohtaiset tavoitteet. Kaikilla kursseilla annetaan monipuolisesti

palautetta opiskelijan edistymisestä oppimisprosessin eri vaiheissa. Palautetta

annetaan opiskelijan edistymisestä kielitaidon eri osa-alueilla sekä muissa tavoitteissa,

kuten kielenopiskelutaidoissa ja valmiuksissa toimia kohdekielisissä ympäristöissä.

Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään itse- ja vertaisarviointia. Kaikilla kursseilla

voidaan hyödyntää salkkutyöskentelyä, myös oppiainerajat ylittäen.

Arvioinnin tukena, opettajan työvälineenä sekä opiskelijan itse- ja vertaisarvioinnin

välineenä käytetään Eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvaa kehittyvän kielitaidon

kuvausasteikkoa. Opintojen alkuvaiheessa palautteenannossa painottuu opiskelijan

taito kehittää kielenopiskelutaitojaan. Opintojen edetessä kielitaidon kuvausasteikkoa

voidaan hyödyntää enenevästi opiskelijan vuorovaikutus-, tulkinta- ja

tuottamistaitojen tasoa määriteltäessä.

A-oppimäärän syventävän kurssin 8, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja

äidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 8 suorituksen arviointi perustuu

Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja

muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa

4–10. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen

73

asteikkoa 4–10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus lukion

päättötodistuksen liitteenä.


Kielitaidon eri osa-alueita arvioidaan kaikilla kursseilla, mutta eri osa-alueet voivat painottua kurssikohtaisesti. Opiskelijoita ohjataan ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan sekä tunnistamaan ja kehittämään taitojaan itse- ja vertaisarvioinnissa. Palautetta annetaan opiskelijan edistymisestä kielitaidon eri osa-alueilla ja kielen opiskelutaidoissa. Opiskelijaa rohkaistaan käyttämään kielitaitoaan eri viestintätilanteissa. Arvioinnin tulee olla läpinäkyvää ja dokumentoitua.

Oppimäärän vaihtaminen

Opiskelijan on tarkoituksenmukaista jatkaa aloittamansa oppimäärän opintoja

pitkäjänteisesti. Oppimäärää vaihdettaessa ruotsin kielessä pidemmästä oppimäärästä

lyhyempään kursseja luetaan hyväksi seuraavasti:

Kurssit Äidinkielen-

omainen

oppimäärä

A-oppimäärä B1-

oppimäärä

Kurssi 1 → 1 → 1

Kurssi 2 → 2 → 2

Kurssi 3 → 3 → 3

Kurssi 4 → 4 → 4

Kurssi 5 → 5

Kurssi 6 → 6 → 5

Kurssi 7 → 7 → 7

Kurssi 8 → 8 → 6

Muut pidemmän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyemmän oppimäärän

syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos

opiskelija pyytää, hänelle tulee järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason

toteamiseksi. Siirryttäessä lyhyemmästä pitempään oppimäärään voidaan opiskelijalta

edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.

Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän kursseja oppimäärää vaihtamatta.

Tällöin kyseessä olevat kurssit voidaan lukea opiskelijan varsinaisen oppimäärän

syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.

74

5.4.1.1 Ruotsi, B1-oppimäärä


Ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon

B1.1 ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.

Pakolliset kurssit

Pakollisilla kursseilla 1–2 painotetaan opiskelutaitojen vankentamista, oman

osaamisen kehittämistä yksin ja yhdessä muiden kanssa sekä erilaisissa

vuorovaikutustilanteissa toimimista. Kurssista 3 lähtien kiinnitetään enenevässä

määrin huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen. Kursseilla 4–5 painotetaan

kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä.

Jokaiselle kurssille varataan tilaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joista

voidaan sopia yhdessä. Oppiainerajat ylittävää tai aihekokonaisuuksia avaavaa

opetusta voidaan toteuttaa kaikilla kursseilla. Kursseilla harjoitellaan monipuolisesti

sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta, joskin painotukset voivat vaihdella

kursseittain.

1. Minun ruotsini (RUB11)

Kurssilla kartoitetaan opiskelijan ruotsin kielen taidon eri osa-alueiden osaamista ja

kehittämisen kohteita sekä analysoidaan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja.

Asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen

osaamisen kehittämiseksi. Pohditaan ruotsin kielen merkitystä omassa elämässä nyt ja

tulevaisuudessa. Syvennetään vapaamuotoisia ja tuttavallisia matkailuun ja arkeen

liittyviä vuorovaikutustaitoja. Käsiteltävät aihepiirit liittyvät nuorten omiin

kiinnostuksen kohteisiin sekä tarpeisiin käyttää kieltä erityisesti suullisissa

viestintätilanteissa.

2. Hyvinvointi ja ihmissuhteet (RUB12)

Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia käyttäen ja

niistä suoriutumiseen tarvittavia strategioita. Harjoitellaan taitoa toimia aktiivisena

keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa

muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä

asioista. Kurssilla pohditaan eri näkökulmista, mitä on hyvä elämä ja mikä merkitys

hyvinvoinnilla ja ihmissuhteilla on ihmisen elämässä. Pohditaan myös teknologian ja

digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

75

3. Kulttuuri ja mediat (RUB13)

Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa ja erilaisten tekstilajien tulkitsemis- ja

tuottamistaitoa eri medioita hyödyntäen. Tutustutaan suomenruotsalaisiin ja muihin

pohjoismaisiin kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria

kiinnostavasta näkökulmasta.

4. Monenlaiset elinympäristömme (RUB14)

Kurssilla kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista. Aihepiireinä ovat

kulttuurisesti moninainen elinympäristö sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt, joita

tarkastellaan ensisijaisesti nuorten näkökulmasta.

5. Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi (RUB15)

Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja sekä pohditaan

jatko-opintoja ja tulevaisuudensuunnitelmia. Tutkitaan mahdollisuuksia opiskella ja

tehdä töitä ruotsin kielellä. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua pohjoismaiseen ja

muuhun kansainväliseen yhteistyöhön.


Kursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää ruotsin kieltä eri tarkoituksiin.

Kursseilla harjoitellaan tekstien tulkitsemista ja tuottamista yksin ja yhdessä sekä

kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Kursseihin voidaan integroida

muihin opintoihin liittyvä kirjallinen tai suullinen ruotsinkielinen osuus tai

kokonaisuus.

6. Viesti ja vaikuta puhuen (RUB16)

Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä

ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan

valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän

pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden

tarpeiden mukaan.

7. Kestävä elämätapa (RUB17)

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa

vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien

tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai

kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen

käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän

elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen

kohteet.

76


RUB11 Minun ruotsini

Kurssilla harjoitellaan suullista viestintää arkielämän tilanteissa. Ääntämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Opiskelijat pohtivat ruotsin kielen merkitystä jatko-opinnoissa ja työelämässä. Opiskelutaitoja kartoitetaan ja kehitetään itsenäisesti ja ryhmissä.

RUB12 Hyvinvointi ja ihmissuhteet

Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin ja hyvinvointiin liittyviä teemoja. Opiskelija harjaantuu ymmärtämään arkielämässä suullisesti ja kirjallisesti lähetettyjä viestejä sekä reagoimaan niihin.

RUB13 Kulttuuri ja mediat

Kurssilla käsitellään kulttuurin eri osa-alueita Suomessa ja muissa Pohjoismaissa viestintäkanavia monipuolisesti hyödyntäen. Opiskelija harjoittelee erityyppisten tekstien ymmärtämistä ja tuottamista.

RUB14 Monenlaiset elinympäristömme

Aihepiireinä ovat kulttuurisesti moninainen elinympäristö sekä ajankohtaiset ilmiöt yhteiskunnassa. Kurssilla kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista. RUB15 Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi Kurssin teemana ovat tulevaisuudensuunnitelmat. Kiinnitetään huomiota ruotsin kielen merkitykseen pohjoismaisessa yhteistyössä. Harjoitellaan jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ruotsin kielellä.


RUB16 Viesti ja vaikuta puhuen

Kurssilla parannetaan kykyä ymmärtää ja tuottaa puhuttua kieltä. Opiskelijaa rohkaistaan kehittämään suullista ilmaisutaitoaan ja itsevarmuutta viestijänä. Ääntämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Pakollisten kurssien aihepiirejä ja puheviestinnän kannalta tärkeimpiä rakenteita kerrataan ja laajennetaan.

RUB17 Kestävä elämäntapa

Kurssilla täydennetään pakollisten kurssien teemoja kestävän elämäntavan näkökulmasta. Opiskelija vankentaa taitoaan ymmärtää ja tuottaa erilaisia ruotsinkielisiä tekstejä.

77

8. Ruotsin kirjoituskurssi (RUB18)

Opiskellaan ruotsin kielen tekstien kirjoittamista monipuolisin harjoituksin.

Tavoitteet


oppii kirjoittamaan erilaisia ylioppilaskirjoitusten edellyttämiä kirjoitelmia

pystyy kehittymään kirjoittajana

pystyy viestimään kirjallisesti ruotsinkielisessä ympäristössä


epämuodollisen ja muodollisen tyylin erot

erityyppiset kirjoitelmat

9. Abien kertauskurssi (RUB19)

Opiskelija valmistautuu monipuolisesti ruotsin kielen ylioppilaskirjoituksiin.

Tavoitteet

vahvistetaan ylioppilaskokeiden edellyttämiä kielitaitovalmiuksia.


kerrataan kielen rakenteita ja sanastoa monipuolisin tehtävin.

harjoitellaan kuullun- ja luetunymmärtämisen taitoja.

harjoitellaan laatimaan erilaisia ylioppilaskokeiden edellyttämiä kirjoitustehtäviä.

78

5.5 Vieraat kielet

Kieltenopetus syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta ja kielitietoisuuden

kehittämistä. Opiskelijoita ohjataan kehittämään eri kielten taitoaan ja laajentamaan

monikielistä kompetenssiaan sekä kehittämään metakielellisiä taitojaan. Kielten

opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen, jossa tekstillä tarkoitetaan sekä puhuttua

että kirjoitettua kieltä. Kieltenopetus edistää osaltaan opiskelijoiden monilukutaitoa.

Opetus vahvistaa opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää

niitä rohkeasti sekä tarjoaa mahdollisuuksia kokea oppimisen iloa. Opetus vahvistaa

opiskelijoiden halua ja taitoa toimia kulttuurisesti, kansainvälisesti ja kielellisesti

moninaisissa ympäristöissä ja yhteyksissä. Kaikkea opiskelijoiden kielitaitoa

hyödynnetään, ja opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä

opiskelijoiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Opiskelijoita ohjataan pohtimaan asenteiden

ja arvojen merkitystä ja kehittämään taitoaan toimia rakentavasti eri yhteyksissä.

Opetus antaa valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä

maailmassa ja syventää opiskelijoiden maailmankansalaisen taitoja.

Opiskelijoita rohkaistaan hankkimaan elinikäisiä kielenopiskelutaitoja tunnistamalla

itselleen sopivia tapoja oppia kieliä, arvioimalla oman oppimisensa edistymistä sekä

näkemään kielitaito myös työelämätaitona. Kielten opiskelussa ja kielivalinnoissa

vahvistetaan sukupuolten tasa-arvoa kannustamalla ennakkoluulottomuuteen ja

käsittelemällä monipuolisesti erilaisia aiheita.

Kieltenopetuksessa hyödynnetään tutkivaa oppimista käyttäen monipuolisia ja

opiskelijalähtöisiä menetelmiä. Opiskelijoita ohjataan hakemaan, arvioimaan ja

käsittelemään tietoa osaamillaan kielillä. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään

luontevasti opiskeluympäristöjen osana.

Kieltenopetuksessa käsitellään teemoja, joiden avulla kieltenoppiminen tuodaan

osaksi lukio-opiskelun kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää

työskentelyä. Opiskelijoille tarjotaan merkityksellisiä, avoimia ja riittävän haastavia

tehtäviä. Aihekokonaisuudet, teemaopinnot ja muu oppiainerajat ylittävä opiskelu

kannustavat opiskelijoita hyödyntämään eri kielten vähäistäkin taitoaan ja

monikielistä kompetenssiaan.

Opetuksessa otetaan huomioon se, että opiskelijoiden eteneminen taitotasoilla

tapahtuu eri tahdissa, mikä edellyttää tehtävien eriyttämistä tai muuta tukemista.

Vieraiden kielten opetuksen yhteiset tavoitteet

Vieraiden kielten eri oppimäärien opetuksen yhteisenä tavoitteena on, että opiskelija

rohkaistuu hyödyntämään kielitaitoaan luovasti opiskelussa, työssä ja vapaa-

aikana

vankentaa kohdekielen osaamistaan, kielitajuaan ja taitoaan soveltaa kielitietoa

myös kielirajat ylittäen

kehittyy tavoitteellisena kielten oppijana ja osaa soveltaa

kieltenopiskelustrategioita

ymmärtää monipuolisen kielitaidon merkityksen ja kielitaidon myötä kasvavat

toimintamahdollisuudet

79

osaa arvioida omaa osaamistaan sekä suunnitella kieliopintojaan tulevaisuuden

tarpeitaan varten jatko-opintojen, työelämän ja kansainvälistymisen näkökulmasta.

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri kielissä tai oppimäärissä kehittyvän

kielitaidon kuvausasteikon (liite 1) tasot alla olevan taulukon mukaisesti ja osaa

suhteuttaa omaa osaamistaan tavoitteeksi asetettuihin taitotasoihin. Opiskelija asettaa

omia tavoitteitaan, arvioi taitojensa kehittymistä ja kehittää niitä edelleen.

Kieli ja

oppimäärä

Taito toimia

vuorovaikutukse

ssa

Taito tulkita tekstejä Taito tuottaa tekstejä

Englanti A B2.1 B2.1 B2.1

Muut kielet A B1.2 B1.2 B1.2

Englanti B1 B1.2 B1.2 B1.2

Muut kielet B1 B1.1 B1.1 B1.1

Englanti B2 B1.1 B1.1 B1.1

Muut kielet B2 A2.2 A2.2 A2.2

Englanti B3 B1.1 B1.1 A2.2

Aasian ja

Afrikan kielet

B3

A2.1 A2.1 (puhuttu teksti)

A1.3 (kirjoitettu

teksti)

A2.1 (puhuttu teksti)

A1.3 (kirjoitettu

teksti)

Muut kielet B3 A2.1 A2.1 A2.1

Arviointi

Vieraissa kielissä arviointi perustuu vieraiden kielten yhteisten tavoitteiden sekä kieli-

ja oppimääräkohtaisten erityisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kullakin kurssilla

otetaan huomioon kurssikohtaiset painotukset sekä niihin läheisesti nivoutuvat

vieraiden kielten yhteiset ja oppimääräkohtaiset tavoitteet. Kaikilla kursseilla annetaan

monipuolisesti palautetta opiskelijan edistymisestä oppimisprosessin eri vaiheissa.

Palautetta annetaan opiskelijan edistymisestä kielitaidon eri osa-alueilla sekä muissa

tavoitteissa, kuten kielenopiskelutaidoissa ja valmiuksissa toimia kohdekielisissä

ympäristöissä. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään itse- ja vertaisarviointia. Kaikilla

kursseilla voidaan hyödyntää salkkutyöskentelyä, myös oppiainerajat ylittäen.

Arvioinnin tukena, opettajan työvälineenä sekä opiskelijan itse- ja vertaisarvioinnin

välineenä käytetään soveltuvin osin Eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvaa

kehittyvän kielitaidon kuvausasteikkoa. Opintojen alkuvaiheessa palautteenannossa

painottuu opiskelijan taito kehittää kielenopiskelutaitojaan. Opintojen edetessä

kielitaidon kuvausasteikkoa voidaan hyödyntää enenevästi opiskelijan vuorovaikutus-,

tulkinta- ja tuottamistaitojen tasoa määriteltäessä.

A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin 6

suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon

kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan

numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe

arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan

erillinen todistus lukion päättötodistuksen liitteenä.


Opiskelijan on tarkoituksenmukaista jatkaa aloittamansa oppimäärän opintoja

80

pitkäjänteisesti. Oppimäärää vaihdettaessa vieraassa kielessä pidemmästä

oppimäärästä lyhyempään kursseja luetaan hyväksi latinan kieltä lukuun ottamatta

seuraavasti:

Kurssit A-oppimäärä B1-oppimäärä B2-oppimäärä B3-

oppimäärä

Kurssi 1 → 1 → 1 → 3

Kurssi 2 → 2 → 3 → 5

Kurssi 3 → 3 → 4 → 6

Kurssi 4 → 4 → 2 → 4

Kurssi 6 → 5 → 5 → 7

Kurssi 7 → 7 → 6 → 8

Kurssi 8 → 6

Muut pidemmän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyemmän oppimäärän

syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos

opiskelija pyytää, hänelle tulee järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason

toteamiseksi. Siirryttäessä lyhyemmästä pitempään oppimäärään voidaan opiskelijalta



Tällöin kyseessä olevat kurssit voidaan lukea opiskelijan varsinaisen oppimäärän

syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.


Arviointi on hajautettua ja monipuolista. Siihen kuuluu kiinteänä osana itsearviointi,

joka koostuu omien tavoitteiden, oman osaamisen ja kehittymistarpeiden pohdinnasta

ja suhteuttamisesta toisiinsa. Opiskelijoita ohjataan ottamaan vastuuta omasta

opiskelustaan. Myös vertaisarviointia harjoitetaan. Tarkoituksena on arvioinnin

kautta kannustaa ja kehittää opiskelijan taitoja. Kielitaidon kaikkia eri osa-alueita

arvioidaan ja painotus voi vaihdella kurssikohtaisesti. Opiskelijoita kannustetaan

ilmaisurohkeuteen ja osoittamaan taitonsa käyttämällä opeteltavaa kieltä luontevasti

tuotoksissa sekä oppitunneilla. Palautetta voidaan antaa oppimisprosessin eri

vaiheissa ja opiskelija saa tarvittaessa tukea oppimismenetelmiensä toimivuuden

arviointiin. Mahdollisia arviointitapoja voivat olla salkkutyöskentely (esim.

digitaalinen portfolio) sekä pari- että ryhmäkokeet. Mahdollinen kurssityö voi olla

esimerkiksi kommentti, kuvaus, selostus, kannanotto, tiivistelmä, esitelmä, esitys,

raportti, analyysi, kirjoitelma, runo, video, äänite tai muu projektityö. Opiskelijat

voivat olla mukana tuottamassa arviointiin käytettäviä tehtäviä. Arvioinnin tulee olla

läpinäkyvää ja dokumentoitua ja arvioinnin perusteista keskustellaan yhdessä

opiskelijoiden kanssa kurssin alussa. Vertaisarviointia voidaan hyödyntää esimerkiksi

prosessikirjoittamisen eri vaiheissa sekä erilaisia kirjallisia ja suullisia töitä

arvioitaessa. Arvioinnissa voidaan myös tarjota mahdollisuuksia valinnaisten ja

ylimääräisten tehtävien suorittamiseen opiskelijoiden mielenkiinnon ja tavoitetason

mukaan. Opiskelijoita rohkaistaan työskentelemään pitkäjänteisesti kohti oman

tavoitteensa mukaista kielitaitoa.

81

Kurssit

Vieraiden kielten kurssikoodit muodostuvat kielten kirjaintunnusten, oppimäärien

tasotunnusten ja kurssinumeroiden mukaan. Esimerkiksi RAB32 tarkoittaa ranskan

kielen B3-oppimäärän kurssia numero 2. Vieraista kielistä käytetään seuraavia

koodeja:

EN = englannin kieli

LA = latinan kieli

RA = ranskan kieli

SM = saamen kieli

SA = saksan kieli

VE = venäjän kieli

IA = italian kieli

EA = espanjan kieli

PO = portugalin kieli

KI = kiinan kieli

JP = japanin kieli

KX = muu kieli

5.5.1 Vieraat kielet, englanti, A-oppimäärä


A-englannin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa sellaisen kielitaidon, jolla hän pärjää sekä jatko-opinnoissaan että työelämässä. A-englannin tavoitetaso pakollisten kurssien päätyttyä on korkeampi yhteiseurooppalaisella taitotasoasteikolla mitattuna kuin muissa A-kielissä. Opiskelijoita rohkaistaan pyrkimään oman tavoitteensa mukaiseen kielitaitoon työskentelemällä pitkäjänteisesti.

Kursseilla opiskelijoita kannustetaan asennoitumaan opiskeluunsa kuten työntekijä työhönsä. Yhteistyötaitoja ja tilanteen mukaista käyttäytymistä opitaan mm. pari- ja ryhmätöissä sekä erilaisilla vierailuilla ja teatterikäynneillä. Opiskelijalta edellytetään sopimusten ja määräaikojen noudattamista, mikä edistää opiskelijan vastuuntunnon kehittymistä.


Englannin kielen oppiminen edellyttää lähtökohtaisesti viestintää ja kommunikaatiota. Oppiaineen perusluonne on yhteistoiminnallinen ja yhteisöllinen, esimerkiksi suullinen työskentely parin kanssa on tavallinen opiskelumenetelmä. A-englannin kaikilla kursseilla edellytetään tutkimiseen ja ongelmanratkaisuun perustuvaa oppimisotetta. Esimerkiksi avoimet, luovat kirjalliset ja suulliset tehtävät edellyttävät tiedonhakua ja tiedon analysointia sekä lähdekriittisyyttä.

82

Kursseilla opiskelijat voivat tehdä kyselytutkimuksia ja haastatteluita. Esimerkiksi kurssilla 5 Tiede ja tulevaisuus voidaan laatia laajempi tutkimus. Myös kurssilla 4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma voidaan laatia mielipidekyselyitä tai esimerkiksi selvittää oman lähialueen asukkaiden uskontokuntia. Kurssilla 6 voidaan laatia oma budjetti ja pohtia sekä tutkia omaa rahankäyttöä sekä elämänhallintaa.

  Englannin kieli on väline, jota voidaan käyttää muiden oppiaineiden oppisisältöjen omaksumisen apuna. Ajankohtaisen asioiden seuraaminen englanniksi tukee oppiainerajat ylittävää oppimista. Tiimijaksot, tiimiopettaminen ja tandemopettaminen edistävät oppiaineet ylittävää osaamista. Kurssitarjotin voidaan esimerkiksi laatia niin, että opiskelijat voivat valita peräkkäisillä koodeilla olevat oppiaineet. Tällaisia oppiaineita voivat olla esimerkiksi fysiikka ja englanti. Opettajat suunnittelevat kurssisisällöt yhdessä. Tiimiviikon aikana voidaan suorittaa eri oppiaineiden yhteistyökurssi, joka arvioidaan suoritusmerkinnällä. Ainerajat ylittävää osaamista voi toteuttaa myös valitsemalla koulukohtaisesti yhteisen teeman. Teemana voi olla esimerkiksi vesi tai joku maantieteellinen alue eri näkökulmista. Terveystiedon tai psykologian tutkielma voidaan toteuttaa kokonaan tai osittain englanniksi.

Englannin kieltä opitaan paljon luokkahuoneen ulkopuolella, koska opiskelijat toimivat englannin kielellä vapaa-aikanaan esimerkiksi eri verkostoissa tai sosiaalisessa mediassa. Yhteistyökumppaneiden avulla voidaan opiskella koulun ulkopuolella ja avata opiskelijoille koulunjälkeistä työmaailmaa. Englanti on usein yhteistyökieli, jos kansainvälisillä yhteistyökumppaneilla ei ole muuta yhteistä kieltä. Esimerkiksi englanninkieliset elokuvat, museovierailut, opintomatkat ja yhteistyössä eri yhdistysten kanssa toimiminen tarjoavat mielekkäitä kielenkäyttökonteksteja.

Opiskelijoille pyritään tarjoamaan opintojen alusta lähtien mahdollisuuksia kokeilla erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä, jotta opiskelija voi löytää itsellensä parhaiten soveltuvat oppimisympäristöt. Tarjonta on runsasta, joten on olennaista yrittää löytää mielekkäät digitaaliset opiskelutavat. Opettajan pitää olla kriittinen valitessaan erilaisia digitaalisia sovelluksia opiskelijoilleen, niin että opetusta kehitetään oppimisen eikä esimerkiksi yritysmaailman ehdoilla.

  Opettaja ohjaa opiskelijan verkkokursseille tai seudullisille kursseille tarpeen mukaan. Monimuoto-opiskelu on mahdollista, mikäli se on pedagogista syistä perusteltua. Asiantuntijaverkostot ovat siltoja koulujen, yritysten ja muiden sidosryhmien välillä. Seutukuntien välisellä yhteistyöllä asiantuntijaverkostot ovat helposti saavutettavissa. Seudullinen opettajayhteistyö on voimavara. Yhteistyötä voidaan tehdä millä tahansa kurssilla.

Kurssien itsenäisestä suorittamisesta sovitaan koulukohtaisesti.


Englannin kielen A-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

kehittyy englannin kielen käyttäjänä sekä toimijana kulttuurisesti moninaisessa

maailmassa niin paikallisissa, kansallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissa

yhteisöissä

83

ymmärtää englannin kielen merkityksen ja roolin kansainvälisen kommunikaation

kielenä

osaa arvioida oman osaamisensa riittävyyttä jatko-opintojen näkökulmasta

osaa suunnitella kieliopintojaan tulevaisuuden tarpeitaan varten työelämän ja

kansainvälistymisen näkökulmista

saa kokemuksia laajempien englanninkielisten tekstien lukemisesta,

tulkitsemisesta ja käsittelystä



Pakolliset kurssit










kursseittain.


A-englannin arviointi on hajautettua ja monipuolista. Kielitaidon eri osa-alueita arvioidaan kaikilla kursseilla, mutta eri osa-alueet voivat painottua kurssikohtaisesti. Opiskelijoita kannustetaan ilmaisurohkeuteen ja osoittamaan taitonsa käyttämällä englantia luontevasti tuotoksissa sekä oppitunneilla. Opiskelijoita ohjataan ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan sekä hyödyntämään itse- ja vertaisarviointia.

Palautetta annetaan oppimisprosessin eri vaiheissa ja opiskelija saa palautetta oppimismenetelmiensä toimivuudesta. Mahdollisia arviointitapoja voivat olla salkkutyöskentely sekä pari-että ryhmäkokeet. Mahdollinen kurssityö voi olla kommentti, kuvaus, selostus, kannanotto, tiivistelmä, esitelmä, esitys, raportti, analyysi, kirjoitelma, runo tai projektityö. Lisäksi kurssityö voi olla opiskelijoiden tuottama video tai ääninauha.

Vertaisarviointia voidaan hyödyntää esimerkiksi prosessikirjoittamisen eri vaiheissa. Arvioinnin tulee olla läpinäkyvää ja dokumentoitua ja arvioinnin perusteista keskustellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa kurssin alussa. Arvioinnissa voidaan myös tarjota mahdollisuuksia valinnaisten ja ylimääräisten tehtävien suorittamiseen opiskelijoiden mielenkiinnon mukaan.

84

1. Englannin kieli ja maailmani (ENA1)

Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri osa-alueiden osaamista ja

kehittämisen kohteita, analysoidaan ja arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja,

asetetaan tavoitteita englannin opiskelulle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen

osaamisen kehittämiseksi. Kurssilla pohditaan maailman kielellistä monimuotoisuutta,

englannin kieltä globaalina ilmiönä sekä kielitaitoa välineenä kasvattaa kulttuurista

osaamista. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin ja

kielenkäyttötarpeisiin.

2. Ihminen verkostoissa (ENA2)

Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudeltaan

erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen, myös

kansainvälisessä kontekstissa. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja

toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä

sekä käydä merkitysneuvotteluja. Monipuolistetaan erilaisissa

vuorovaikutustilanteissa tarvittavien strategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitellään

ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista

hyvinvointia. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation merkitystä

vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

3. Kulttuuri-ilmiöitä (ENA3)

Kurssilla laajennetaan ja syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa. Kurssilla tehdään

eri tekstilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta.

Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, englanninkieliset mediat sekä luova

toiminta.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4)

Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan

aktiivista toimijuutta englannin kielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisista

ilmiöistä käytäviin keskusteluihin erityisesti aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta.

Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita ja toimintamahdollisuuksia, kuten

ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa.

5. Tiede ja tulevaisuus (ENA5)

Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja

hakemalla tietoa opiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaan

jakamaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisia

tulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmista sekä

englannin kielen asemaa kansainvälisenä tieteen ja teknologian kielenä. Aihepiirit

nousevat eri tiedon- ja tieteenaloista.

85

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (ENA6)

Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena

pääomana. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-

opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa

myös kansainvälisessä kontekstissa. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät

itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekä laajempia talouden

ilmiöitä.


Kursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää englannin kieltä eri tarkoituksiin.



muihin opintoihin liittyvä laajahko kirjallinen tai suullinen englanninkielinen osuus tai

kokonaisuus.

7. Kestävä elämäntapa (ENA7)

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa englantia erilaisissa kirjallisissa

vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla analysoidaan tai tuotetaan eri

tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia,

ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten

kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja

kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden

tarpeet tai kiinnostuksen kohteet.

8. Viesti ja vaikuta puhuen (ENA8)





tarpeiden mukaan.


ENA 1 Englannin kieli ja maailmani 

Kurssilla käsitellään nuoren arkielämään liittyviä aihepiirejä. Opiskelija 

perehtyy englantiin maailmankielenä ja kommunikaation välineenä. Kurssilla kehitetään opiskelutaitoja itsenäisesti ja ryhmässä. 

86

ENA 2 Ihminen verkostoissa 

Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin ja hyvinvointiin liittyviä teemoja. Opiskelija pyrkii parantamaan kommunikaatiovarmuuttaan ja hän tutustuu eri viestintäkanaviin.  

ENA 3 Kulttuuri-ilmiöitä 

Kurssilla tutustutaan kulttuurin eri osa-alueisiin ja luovaan toimintaan. Opiskelija harjoittelee erityyppisten tekstien tuottamista ja ymmärtämistä. 

ENA 4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma 

Kurssilla perehdytään ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja vaikuttamiseen Suomessa sekä maailmalla. Opiskelija kehittää kriittistä lukutaitoaan ja tiedonhakutaitojaan. 

ENA 5 Tiede ja tulevaisuus 

Kurssilla tutustutaan englantiin tieteen, tutkimuksen ja teknologian kielenä sekä pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita. Opiskelija kehittää argumentointitaitojaan suullisessa ja kirjallisessa viestinnässä. 

ENA 6 Opiskelu, työ ja toimeentulo 

Kurssilla syvennetään jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavaa englannin kielitaitoa. Opiskelija perehtyy talousasioihin sekä nuoren omasta että yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

 

Valtakunnalliset syventävät kurssit 

ENA 7 Kestävä elämäntapa 

Kurssilla täydennetään pakollisten kurssien teemoja kestävän elämäntavan näkökulmasta. Opiskelija vankentaa taitoaan ymmärtää ja tuottaa erilaisia tekstejä. Opiskelija kehittää kielitaitoaan ja kielellistä tarkkuuttaan omien tarpeidensa ja taitotasonsa mukaan.   

ENA 8 Viesti ja vaikuta puhuen

Kurssilla parannetaan kykyä ymmärtää ja tuottaa puhuttua kieltä. Opiskelijaa rohkaistaan kehittämään suullista ilmaisutaitoaan ja itsevarmuutta viestijänä. Pakollisten kurssien aihepiirejä kerrataan ja laajennetaan.

87

9. Englannin kirjoituskurssi (ENA9)

Opiskellaan englannin kielen ainekirjoitusta monipuolisin harjoituksin.

Tavoitteet

perehtyä eri ainekirjoitustyyppeihin.

oppia kirjoittamaan erilaisia ylioppilaskirjoitusten edellyttämiä kirjoitelmia.

saada varmuutta omaan kirjalliseen ilmaisuun.


harjoitella erilaisten ainekirjoitustyyppien laatimista monipuolisin tehtävin.

oppia analysoimaan ja arvioimaan omia kirjoitelmia.

10. Abien kertauskurssi (ENA10)

Opiskelija valmistautuu monipuolisesti englannin kielen ylioppilaskirjoituksiin.

Tavoitteet






88

5.5.2 Vieraat kielet, A-oppimäärä


Vieraan kielen A-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

kehittyy kohdekielen käyttäjänä ja toimijana kulttuurisesti moninaisessa

maailmassa niin kansallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissa yhteisöissä



Seudullinen ops: opetuksen tavoitteet

Vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteena on luoda kielitaito, joka mahdollistaa

kohdekielen hyödyntämisen jatkossa niin matkoilla kuin opiskelu- ja työelämässä.

Opetuksessa korostetaan vertailua muihin opiskeltaviin kieliin, sananjohtamiskykyä,

päättelyä sekä viestintä- ja ongelmanratkaisutaitoja. Opiskelijoita rohkaistaan ja

tuetaan työskentelemään järjestelmällisesti oman tavoitteensa mukaisen kielitaidon

saavuttamiseksi. Opiskelu- ja tiedonhakumenetelmiä vahvistetaan ja kehitetään.

Yhteistyötaitoja sekä rakentavan kulttuurienvälisen kohtaamisen ja viestinnän taitoja

vahvistetaan eri tavoilla. Kotimaan ja oman seutualueen kohdekielisen käsittelyn ja

esittelyn mukaan tuominen on erityinen painopistealue ajankohtaisten aiheiden

kaikkiin kursseihin integroimisen ohella. Opetuksessa pyritään mahdollisimman

autenttisten viestintätilanteiden syntymiseen.

Seudullinen ops: opiskeluympäristö ja menetelmät

Oleellinen osa vieraan kielen oppimista on viestintä ja kommunikaatio. Oppiaineen

perusluonne on yhteistoiminnallinen ja yhteisöllinen, esimerkiksi suullinen työskentely

parin kanssa on tavallinen opiskelumenetelmä. Vertaisoppimisen merkitystä

vahvistetaan tietoisesti niin luokkatilanteissa kuin virtuaaliympäristöissä opiskellessa.

Pyrittäessä mahdollisimman autenttisten viestintätilanteiden syntymiseen

hyödynnetään erityisesti myös internetin tarjoamia mahdollisuuksia.

Opiskelijoiden roolia aktiivisina toimijoina, vastuunottajina ja reflektoijina tuetaan.

Tavoitteena on, että he voivat kokea oppimisen iloa ja muita positiivisia kielenoppija-

minäkuvaa vahvistavia tunne-elämyksiä kieltä koulussa opiskellessaan. Opiskelijoita

kannustetaan ja tuetaan suunnitelmallisen, vastuullisen ja mahdollisimman

itseohjautuvan koulussa opiskelun ohella hyödyntämään myös informaalista

oppimista, eli löytämään vapaa-aikanaan kohdekielisiä, itseä kiinnostavia foorumeita,

esimerkiksi innostavien teemojen verkostoja tai sosiaalisen median yhteisöjä.

Yhteistyökumppaneiden avulla voidaan opiskella koulun ulkopuolella ja avata

opiskelijoille koulunjälkeistä työmaailmaa. Oppimisympäristöt ovat siis moninaiset ja

ulottuvat mahdollisimman usein myös fyysisen koulurakennuksen ulkopuolelle. Kieltä

voidaan oppia vaikkapa liikkumalla ja toimimalla kotipaikkakunnalla ja

luonnossakin. Esimerkiksi kohdekieliset elokuvat, teatteri-, museo- ja muut vierailut,

opintomatkat ja yhteistyössä eri yhdistysten kanssa sekä kansallisissa tai

kansainvälisissä (verkko)projekteissa toimiminen tarjoavat mielekkäitä

89

kielenkäyttökonteksteja ja antavat mahdollisuuksia harjoitella yhteistyötaitoja ja eri

tilanteissa toimimista. Asiantuntijaverkostoja hyödynnetään siltoina koulujen,

yritysten ja muiden sidosryhmien välillä.

Opiskelijoille tarjotaan opintojen alusta lähtien mahdollisuuksia käyttää joitain

sopivia digitaalisia oppimisympäristöjä. Lisäksi opiskelijaa tuetaan ottamaan

käyttöön hänelle itselleen mieluisat henkilökohtaiset digitaaliset oppimistyökalut.

Tarjonta on runsasta, joten on olennaista etsiä mahdollisimman hyviä ja

pedagogisesti mielekkäitä digitaalisia opiskelutapoja. Opetusta kehitetään siis

oppimisen eikä esimerkiksi yritysmaailman ehdoilla. Monimuoto-opiskelu on

mahdollista, mikäli se on pedagogista syistä perusteltua. Opettaja ohjaa opiskelijan

tarpeen mukaan verkkokursseille tai seudullisille kursseille. Seudullinen

opetusyhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi opetuksen monipuolistamiseen.

Seutukuntien välisellä yhteistyöllä voidaan tarjota esimerkiksi sellaisia

erikoiskursseja, joihin ei yhdestä koulusta riitä opiskelijoita, esimerkiksi

kansainvälisiä projekti(verkko)kursseja.

Oppiainerajat ylittävän tai aihekokonaisuuksia avaavan opetuksen merkitys korostuu

kielitaidon kasvaessa. Teemana voivat olla esimerkiksi kulttuuri-ilmiöt, ympäristö tai

joku maantieteellinen alue eri näkökulmista. Kotimaan ja kotiseudun esittely eri

näkökulmista esim. teemaviikon aikana on myös tärkeä lähestymisvaihtoehto.

Kansainväliset projektit voivat olla myös teemaviikkoihin/ teemakurssiin liitettyjä.

Projektin matkaa voidaan esim. valmistella koulun teemaviikolla työpajoissa tai olla

viikon aikana yhteydessä ystävyyskouluun tehden projektin teemaan liittyvää

yhteistyötä internet-työkalujen avulla: videokonferenssi, yhteisesti työstettävät online-

dokut, wikit jne.

Seudullinen ops: Aihekokonaisuudet

Opiskeltavan kielen opintoihin sisältyvät kaikki aihekokonaisuudet. Kieliaineen

kannalta keskiössä ovat kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys, globaalit kysymykset

sekä monilukutaito ja mediat.

Kursseissa A11-A12 korostuvat erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet:

kulttuurientuntemus ja kansainvälisyys sekä aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja

työelämä, sekä hyvinvointi ja turvallisuus. Kurssissa A13 korostuvat

aihekokonaisuudet, kulttuurientuntemus ja kansainvälisyys, monilukutaito ja mediat,

sekä aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä. Kurssissa A14 korostuvat

aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä,

kulttuurientuntemus ja kansainvälisyys, kestävä elämäntapa ja globaali vastuu sekä

monilukutaito ja mediat. Kurssissa A15 korostuvat aihekokonaisuudet teknologia ja

yhteiskunta, monilukutaito ja mediat sekä hyvinvointi ja turvallisuus. Kurssissa A16

keskeisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä,

monilukutaito ja mediat, kulttuurientuntemus ja kansainvälisyys sekä hyvinvointi ja

turvallisuus. Kurssissa A17 korostuvat erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet:

kestävä elämäntapa ja globaali vastuu, aktiivinen kansalaisuus yrittäjyys ja

työelämä, teknologia ja yhteiskunta, hyvinvointi ja turvallisuus sekä monilukutaito ja

mediat. Kurssissa A18 sivutaan kaikkia aihekokonaisuuksia.

Pakolliset kurssit



90








kursseittain.

1. Kieli ja maailmani

Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri osa-alueiden osaamista ja

kehittämisen kohteita sekä analysoidaan ja arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja.

Asetetaan tavoitteita kohdekielen opiskelulle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen

osaamisen kehittämiseksi sekä autenttisia kohdekielisiä kielenkäyttöympäristöjä.

Kurssilla pohditaan maailman kielellistä monimuotoisuutta ja kielitaitoa välineenä

kasvattaa kulttuurista osaamista. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren

elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin.

2. Ihminen verkostoissa

Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudeltaan

erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen, myös

kansainvälisessä kontekstissa. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja

toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä

sekä käydä merkitysneuvotteluja. Monipuolistetaan erilaisissa

vuorovaikutustilanteissa tarvittavien strategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitellään

ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista

hyvinvointia. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia

vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

3. Kulttuuri-ilmiöitä

Kurssilla laajennetaan ja syvennetään monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri

tekstilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta.

Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, kohdekieliset mediat sekä luova

toiminta.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma

Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan

aktiivista toimijuutta kohdekielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisista ilmiöistä

käytäviin keskusteluihin erityisesti aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta.

Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita ja toimintamahdollisuuksia, kuten

ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa.

91

5. Tiede ja tulevaisuus

Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja

hakemalla tietoa opiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaan

jakamaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisia

tulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmasta. Aihepiirit

nousevat eri tiedon- ja tieteenaloista.

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo

Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena

pääomana. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-

opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa

myös kansainvälisessä kontekstissa. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät

itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekä laajempia talouden

ilmiöitä.


Kursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää opiskeltavaa kieltä eri tarkoituksiin.



muihin opintoihin liittyvä laajahko kirjallinen tai suullinen kohdekielinen osuus tai

kokonaisuus.

7. Kestävä elämäntapa

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa kohdekieltä erilaisissa kirjallisissa

vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien

tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai

kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen

käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän

elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen

kohteet.

8. Viesti ja vaikuta puhuen





tarpeiden mukaan.

92


1. Kieli ja maailmani

Kurssilla pidetään yllä kohdekielen ääntämis- ja intonaatiomallia. Opiskelija voi

esitellä harrastustaan tai itseään kiinnostavia asioita valitsemallaan tavalla,

esimerkiksi esitelmän, videon tai multimediaesityksen avulla. Voidaan aloittaa

henkilökohtaisen portfolion kokoaminen esim. blogin muodossa. Portfolioblogissa

opiskelija voi kertoa lyhyesti itselle tärkeistä asioista yhdistäen tekstiä, kuvaa tai

videota sekä kommentoida toisten opiskelijoiden blogeja. Kohdekielisten nuorten

arkeen on voidaan tutustua esimerkiksi videoblogien kautta. Kurssilla voidaan tehdä

perheenjäsenen tai muun läheisen ihmisen henkilöhaastattelu. Myös syntyperäistä

kielenpuhujaa voidaan haastatella esimerkiksi etukäteen valmisteltujen kysymysten

avulla joko kasvokkain tai verkon välityksellä. Henkilökohtaista blogia on mahdollista

laajentaa haastattelun videoinnilla ja vastausten tulkkauksella jälkikäteen.

2. Ihminen verkostoissa

Kurssilla harjoitellaan kielenkäyttöä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri

viestintäkanavia käyttäen. Hyödynnetään erilaisia medioita esimerkiksi lehtiä, blogeja

ja sosiaalisen median kanavia mediakriittisesti, netikettiä noudattaen. Voidaan

seurata sopivia kohdekielisiä foorumeja omista kiinnostuksen kohteista. Harjoitellaan

erilaisia puhuttelukäytänteitä (esimerkiksi. teitittelykulttuuria ja arjen

asiointitilanteita). Opitaan keskustelutaitoja ja mielipiteen ilmaisun taitoja. Kurssin

aihepiirit liittyvät ihmissuhteisiin ja henkilökohtaiseen hyvinvointiin (esimerkiksi

urheilu, ravinto. perheunelmat, terveys). Työtavoissa hyödynnetään pedagogisesti

tarkoituksenmukaisella tavalla tieto-ja viestintätekniikkaa. Sopivia tehtäviä kirjallisen

viestinnän harjoitteluun ovat esimerkiksi kortin, sähköpostiviestin, muistilapun tai

tekstiviestin kirjoittaminen ja/tai toisten tuotosten ja mielipiteiden kommentointi

sosiaalisessa mediassa. Luodaan mahdollisuuksien mukaan yhteyksiä muiden

lukioiden ko. kielen opiskelijoiden tai kansainvälisten yhteistyökoulujen opiskelijoiden

kanssa (esimerkiksi etäyhteys kohdekulttuuriin, videoneuvottelut tai vierailut).

Voidaan esimerkiksi suunnitella opintoretkeä tai projektiin kuuluvan vastavierailun

isännöintiin liittyviä asioita.

3. Kulttuuri-ilmiöitä

Kurssin mahdollisia aiheita voivat olla esimerkiksi kohdekielisten maiden musiikki,

elokuvat, kirjallisuus, kuvataide, näyttämötaide, nuorisokulttuuri, nuorison käyttämä

kieli, tapakulttuuri, ruokakulttuuri, muoti sekä omasta kulttuurista ja kotiseudusta

kertominen tavoitekielellä. Voidaan pohtia myös tavoitekielisen maan ja oman maan

kulttuurien eroja sekä niihin liittyviä ennakkoluuloja ja stereotypioita. Aihepiirejä

voidaan elävöittää pyytämällä tunneille vierailijoita tai pitämällä yhteyttä internetin

välityksellä kohdekielisiin (nuoriin) ihmisiiin. Argumentointitaitoja voidaan

harjoitella kirjoittamalla kirja- tai elokuva-arvostelu tai arvostelu taideteoksesta. Eri

tekstilajien tuottamista voidaan harjoitella kirjoittamalla runo tai näytelmä,

sanoittamalla musiikkikappale tai laatimalla musiikkivideo tai lyhytelokuva.

93

Työtapoihin voivat kuulua myös tiedonhankinta eri lähteistä kirjallista, suullista tai

sähköistä esitystä varten, vierailut taidemuseoon, kirjastoon, elokuviin, teatteriin sekä

vierailun työstäminen kurssilla. Oppiainerajat ylittävää yhteistyötä voidaan tehdä

esim. kuvataiteen, musiikin, uskonnon, historian, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä

liikunnan kanssa.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma

Kurssilla pyritään vahvistamaan mediakriittisyyttä. Harjoitellaan suullista ja

kirjallista argumentointia.

Kurssilla voidaan pohtia esimerkiksi kaupunki ja maalaisympäristöjen roolia ja tehdä

projekteja esimerkiksi ekologisesti kestävän asumisen ja sekä paikallisen että

globaalin kehityksen näkökulmasta. Ajankohtaisten ilmiöiden, myös uhkakuvien

käsittelyn ohella pyritään pohtimaan omia, lähipiirin sekä globaaleja valintoja

pieninä konkreettisina askelina kohti turvattua tulevaisuutta. Kurssin aikana voidaan

toteuttaa pienimuotoista projektia yhdessä kohdekulttuurissa asuvien tai muualla

samaa kieltä opiskelevien kanssa. Tällaisesta toiminnasta tai kuvitteellisesta

suunnitellusta toiminnasta voidaan pitää päiväkirjaa tai blogia tai toimintaa voidaan

esitellä suullisesti toisille. Aiheiksi sopivat esimerkiksi ympäristöasiat,

kehitysyhteistyö sekä konfliktien torjunta esimerkiksi kulttuurienvälisen viestinnän ja

erilaisuuden ymmärtämisen ja suvaitsevaisuuden taitoja kehittämällä. Työskentelyyn

voidaan käyttää esimerkiksi kohdekulttuurin radio- ja tv-kanavien ja lehdistön sivuja,

blogia, wikiä ja videonjakosovelluksia tai muita interaktiivisia nettiympäristöjä ja

videokonferenssisovelluksia. Voidaan käsitellä vapaaehtoistyötä kohdekielellä esim.

hyödyntämällä kohdekielisten autenttisten kertomuksia tai suunnittelemalla ja

toteuttamalla opetusryhmän yhteinen projekti. Voidaan osallistua oman paikkakunnan

kohdekieliseen toimintaan ja käyttää esim. sähköpostia tai skype-sovellusta

vuorovaikutukseenkohdekielisen opiskelijoiden kanssa

5. Tiede ja tulevaisuus

Kurssilla käsitellään esimerkiksi lehdistön, radion, tv:n ja internetin tarjoamia

ajankohtaisia aineistoja ja rohkaistaan opiskelijoita itsenäiseen ja kriittiseen

tiedonhakuun. Kurssin aiheet tarjoavat mahdollisuuden tehdä yhteistyötä lähiseudun

yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Oppiainerajat ylittävää yhteistyötä voidaan tehdä

esimerkiksi fysiikan ja biologian kanssa. Kurssilla käytetään netin ajankohtaisia

aineistoja ja voidaan esimerkiksi rakentaa opiskelijoiden valitsemiin teksti- ja

aineistokokonaisuuksiin yhteisöllisesi sanastoja ja tehtäviä. Kurssilla voidaan laatia

myös pieni teoreettinen kirjoitelma tai kirjoittaa tulevaisuuteen suuntautuva fiktiivinen

kirjoitelma.

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo

Kurssilla voidaan käsitellä ammatinvalintaa ja jatko-opintoja opiskelijan omasta

näkökulmasta esimerkiksi projektien tai ryhmätöiden muodossa. Opiskelijat voivat

esimerkiksi jakautua ryhmiin itseään kiinnostavien opintosuuntien mukaan.

Mahdollisia kurssin muita aiheita voivat olla ase- ja siviilipalvelus, välivuosi,

ulkomailla opiskelu ja työskentely. Kurssilla voidaan laatia CV, työhakemus, itsensä

esittely audiovisuaalisesti työnantajalle tai toteuttaa työpaikkahaastattelu. Lisäksi

voidaan tehdä kohdekielisiä ammatinvalintatestejä, harjoitella kokouksessa

94

toimimista ja argumentointia. Voidaan myös hyödyntää yritysmaailman kontakteja,

esimerkiksi vierailijoiden, yritysvierailuiden tai toimeksiantojen muodossa.

Yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi opinto-ohjauksen kanssa.


7. Kestävä elämäntapa

Kurssilla voidaan tehdä erilaisia esityksiä liittyen kurssin aihepiireihin hyödyntäen eri

mediamuotoja. Lisäksi voidaan harjoitella argumentointitaitoja esimerkiksi väittelyn

muodossa ja katsoa tai kuunnella kohdekielisiä aiheeseen liittyviä ohjelmia ja

uutislähetyksiä, lukea lehti- ja nettiartikkeleita tai seurata keskustelupalstoja ja

blogeja. Aiheita voivat olla esimerkiksi erilaiset energiantuotantomuodot hyötyineen

ja haittoineen, ympäristönsuojelu, globalisaatio, kulutustottumukset, eettiset tuotteet,

ja kehitysyhteistyö. Kerrataan aiemmin opittua.

8. Viesti ja vaikuta puhuen

Kurssin tavoite on harjoittaa erilaisia puheviestinnän strategioita ja suullisen

viestinnän eri tilanteita. Kurssin aihepiirit liittyvät arkielämän viestintätilanteiden

kertaamisen ja syventämisen ohella ajankohtaisiin aiheisiin ja tapahtumiin sekä

valtakunnallisen syventävän kurssin 7 teemoihin. Tavoitteena on, että opiskelija

pääsee harjoittelemaan suullisia valmiuksiaan erilaisten monipuolisten tekstien sekä

puheenymmärtämistä harjoittavien kommunikatiivisten ja interaktiivisten harjoitusten

avulla. Puheentuottamisen ohella erityisesti kuullun ymmärtämisen taitoja kehitetään.

Kurssilla hyödynnetään myös internetin tarjoamia mahdollisuuksia suullisen

kielitaidon kehittämiseen. Teknologian avulla voidaan esimerkiksi autenttisesti

keskustella syntyperäisten tai muualla samaa kieltä opiskelevien kanssa. Lisäksi

pyritään järjestämään erilaisia vierailuja mahdollisuuksien mukaan. Kurssin aikana

yritetään parantaa opiskelijan valmiuksia oman mielipiteen esittämiseen ja

puolustamiseen kohdekielellä. Lisäksi voidaan harjoitella kertomista omasta maasta

ja kulttuurista kohdekielellä. Kurssin aikana laaditaan suullinen esitelmä (tai esim.

videotallenne-esitys) itse valitusta aiheesta.

95

9. Kuuntelu- ja kirjoituskurssi (SAA9/RAA9)

Kurssilla keskitytään kielen kuuntelemiseen ja kirjalliseen tuottamiseen. Samalla

opiskelija laajentaa sanavarastoaan ja vahvistaa rakenteiden hallintaa.

Tavoitteet


kehittää kirjallisia taitojaan kirjoittamalla erityyppisiä tekstejä saksaksi

vahvistaa kuullunymmärtämistaitojaan


runsaasti erilaisia kuullunymmärtämisharjoituksia

monenlaisia ainekirjoitustehtäviä

tehtäviin liittyvien sanaston ja rakenteiden kertausta

10. Abien kertauskurssi (SAA10/RAA10)

Opiskelija valmistautuu monipuolisesti kielen ylioppilaskirjoituksiin.

Tavoitteet






5.5.3 Vieraat kielet, B2-oppimäärä


Vieraan kielen B2-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

kokee kielellisen repertuaarinsa kasvattamisen mielekkääksi




A2.2 (muut kielet) tai B1.1 (englanti) ja arvioida omien taitojensa kehittymistä

sekä kehittää taitojaan edelleen.

96

Seudullinen opetussuunnitelma: opetuksen tavoitteet

Vieraan kielen B2-oppimäärän tavoitteena on luoda pohjaa kohdekielen käyttötaitoon

niin vapaa-ajan kuin työelämän yhteyksissä, jota on tarpeen mukaan jatkossa helppo

laajentaa. Opetuksessa korostetaan vertailua muihin opiskeltaviin kieliin,

sananjohtamiskykyä, päättelyä sekä viestintätaitoja. Opiskelijoita rohkaistaan ja

tuetaan työskentelemään järjestelmällisesti oman tavoitteensa mukaisen kielitaidon

saavuttamiseksi. Opiskelu- ja tiedonhakumenetelmiä vahvistetaan ja kehitetään.

Yhteistyötaitoja sekä rakentavan kulttuurienvälisen kohtaamisen ja viestinnän

valmiuksia kehitetään. Kotimaan ja oman seutualueen kohdekielisen käsittelyn ja

esittelyn mukaan tuominen on erityinen painopistealue ajankohtaisten aiheiden

käsittelyn ohella. Opetuksessa pyritään mahdollisimman autenttisten

viestintätilanteiden syntymiseen.

Seudullinen opetussuunnitelma: opiskeluympäristö ja menetelmät






























97















dokut, wikit jne.
























Ensimmäisillä kursseilla painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienet

kirjalliset vuorovaikutustilanteet. Myös kuuntelemista harjoitellaan. Kirjallisen

viestinnän osuus kasvaa vähitellen, mutta suullista viestintää harjoitellaan edelleen

kaikilla kursseilla. Keskeistä on kehittää jokapäiväisen viestinnän perusvalmiuksia.

Kursseille varataan tarpeen mukaan tilaa yhdessä sovittujen tai ajankohtaisten

aiheiden käsittelyyn. Kaikilla kursseilla voidaan edistää monilukutaitoa käsittelemällä

kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, teatteria, kuvataidetta tai mediaa. Kursseilla

tutustutaan eri tekstilajeihin. Oppiainerajat ylittävää opetusta voidaan toteuttaa eri

kursseilla. Rakenteita opetellaan, harjoitellaan ja kerrataan joustavasti sopivien

98

aihepiirien yhteydessä. Hyvien ääntämistottumusten vakiinnuttamiseen kiinnitetään

huomiota alusta pitäen.

Seudullinen opetussuunnitelma: Aihekokonaisuudet

Opiskeltavan kielen opintoihin sisältyvät kaikki aihekokonaisuudet,

Kieliaineen kannalta keskiössä ovat kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys, globaalit

kysymykset sekä monilukutaito ja mediat.

Kurssissa B21 korostuvat aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja

työelämä, monilukutaito ja mediat sekä hyvinvointi ja turvallisuus. Kurssissa B22

korostuvat aihekokonaisuudet kulttuurientuntemus ja kansainvälisyys sekä

monilukutaito ja mediat Kurssissa B23 korostuvat aihekokonaisuudet hyvinvointi ja

turvallisuus, aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä sekä monilukutaito ja

mediat. Kurssissa B24 keskeisiä aihekokonaisuuksia ovat monilukutaito ja mediat,


työelämä, kulttuurientuntemus ja kansainvälisyys . Kurssissa B25 korostuvat

erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: aktiivinen kansalaisuus yrittäjyys ja

työelämä, hyvinvointi ja turvallisuus sekä monilukutaito ja mediat. Kurssissa B26

korostuvat aihekokonaisuudet kestävä elämäntapa ja globaali vastuu, aktiivinen

kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä, hyvinvointi ja turvallisuus, teknologia ja

yhteiskunta, monilukutaito ja mediat

Kurssissa B27 keskiöön nousevat aihekokonaisuudet kulttuurientuntemus ja

kansainvälisyys sekä aktiivinen kansalaisuus yrittäjyys ja työelämä. Kurssissa B28

sivutaan kaikkia aihekokonaisuuksia

1. Elämän tärkeitä asioita

Kurssilla pohditaan opiskeltavan kielen merkitystä omassa elämässä nyt ja

tulevaisuudessa. Kartoitetaan opiskelijan opiskeltavan kielen osaamista, analysoidaan

ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja, asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle ja

etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Monipuolistetaan

vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät

nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen

kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.

2. Monenlaista elämää

Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin

vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin

aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja

ulkomailla.

99

3. Hyvinvointi ja huolenpito

Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista

kuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa


asioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin

liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista.

Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja

hyvinvoinnille.

4. Kulttuuri ja mediat

Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen

tai -alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta

näkökulmasta.

5. Opiskelu, työ ja tulevaisuus

Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit

liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten

tulevaisuudensuunnitelmiin.

6. Yhteinen maapallomme

Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoiden

tarpeiden mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen

yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä

kestävästä elämäntavasta.

7. Kansainvälinen toiminta

Kurssilla hyödynnetään kielitaitoa ja vahvistetaan kulttuurista ymmärrystä

tutustumalla tai osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön, vapaaehtoistyöhön tai

työelämään tarvittaessa etäyhteyksiä hyödyntäen. Kielelliset tavoitteet määrittyvät

toiminnan perusteella. Mahdollisesta osallistumisesta kansainväliseen toimintaan

opiskelijat raportoivat yhdessä sovittavalla tavalla.

8. Viesti puhuen ja kirjoittaen

Kurssilla vankennetaan tuottamistaitoja, joita tarvitaan erilaisissa

vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan erilaisten tekstilajien tuottamista ja tulkintaa.

Kerrataan aiemmin käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden

tarpeiden mukaan.

100



Kurssilla harjoitellaan edelleen ääntämistä ja intonaatiota. Mahdollisia työtapoja

ovat esimerkiksi pari- ja ryhmäkeskustelut opiskelijan kiinnostuksen kohteista, oman

harrastuksen/kiinnostuksen kohteen esitteleminen suullisesti ja/tai kirjallisesti

esimerkiksi esitelmän, videon tai multimediaesityksen avulla. Kurssilla voidaan myös

pitää myös sähköistä portfolioblogia, jossa opiskelija kertoo itselle tärkeistä asioista

yhdistäen tekstiä kuviin ja videoihin. Lisäksi voidaan tutustua videoblogeihin tai tehdä

henkilöhaastattelu. Kurssin aikana voidaan luoda yhteyksiä muiden lukioiden tai

yhteistyökoulujen opiskelijoiden välille (esim. videopuhelu, chat, sosiaalinen media).


Kurssilla havainnoidaan omaa ja kohdekielen kulttuuria ja niiden eroja sekä

opetellaan kertomaan omasta kulttuurista kohdekielellä. Voidaan hyödyntää erilaisia

yhteistyötahoja kohdekielisten kontaktien luomiseksi. Aiheeseen liittyvää sanastoa

voidaan kerätä ja harjoitella erilaisten netistä löytyvien sivustojen ja sovellusten

avulla. Työvälineenä ja havainnoinnin kohteena voidaan käyttää myös elokuvia,

televisio-ohjelmia, verkkolehtiä ja muita medioita. Kirjallista viestintää voidaan

harjoitella esimerkiksi kirjoittamalla kortti, sähköpostiviesti, tekstiviesti,

nettikommentti. Erilaisia vuorovaikutustilanteita ja sosiaalisia koodeja voidaan

harjoitella esimerkiksi dialogien, rooliharjoitusten ja haastatteluiden muodossa.


Kurssin aihepiireihin kuuluvat hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja erilaisiin

elämänvaiheisiin liittyvät teemat (esim. urheilu, ravinto, uni, henkinen hyvinvointi,

erilaiset riippuvuudet ja sairaudet, ihmissuhteet ja perheunelmat). Opiskelija kehittää

kielitaitoaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja harjoittaa mielipiteen

ilmaisemisen keinoja. Kurssille soveltuvia työtapoja voivat olla muun muassa blogin

pitäminen esimerkiksi terveyteen tai hyvinvointiin liittyvistä aiheista, draamalliset

keskusteluharjoitukset (esimerkiksi lääkärissä käynti, ajanvaraus, roolipelit

ihmissuhteisiin liittyvistä teemoista). Kurssilla voidaan hyödyntää netistä löytyviä

kurssin aiheisiin sopivia testejä ja kyselyjä sekä kohdekielisiä asiantuntijapalstoja.

Kurssille sopivat hyvin myös erilaiset kohdekielellä tehtävät rentoutus- ja

liikuntaharjoitukset. Oppiainerajat ylittävää yhteistyötä voidaan tehdä esim.

terveystiedon, psykologian, biologian ja liikunnan kanssa.


Kurssilla tutustutaan kohdekulttuurin ilmiöihin esim. musiikkiin, elokuviin,

kirjallisuuteen ja kuvataiteeseen käyttäen monipuolisesti hyödyksi eri medioita.

101

Perehdytään opiskelijoiden kiinnostuksen pohjalta myös esim. ruoka- ja

tapakulttuuriin, muotiin, erilaisiin medioihin. Opiskelija harjoittelee myös kotimaansa

kulttuurista kertomista esim. pitämällä suullisen esittelyn tai laatimalla kohdekielisen

esittelyvideon. Kurssilla voidaan tehdä vierailuja museoon, kirjastoon, elokuviin tai

teatteriin. Aihepiirejä voidaan elävöittää pyytämällä tunneille vierailijoita tai

pitämällä yhteyttä netin välityksellä kohdekielisiin nuoriin. Kurssisuorituksiin voivat

kuulua myös kirja- tai elokuva-arvostelu, runon tai näytelmän kirjoittaminen,

musiikkikappaleen sanoittaminen, musiikkivideon tai lyhytelokuvan laatiminen.

Oppiainerajat ylittävää yhteistyötä voidaan tehdä esim. kuvataiteen, musiikin,

uskonnon, historian, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä liikunnan kanssa.




jakautua ryhmiin itseään kiinnostavien opintosuuntien mukaan. Mahdollisia kurssin

muita aiheita voivat olla ase- ja siiviilipalvelus, välivuosi, ulkomailla opiskelu ja

työskentely. Kurssilla voidaan laatia CV, työhakemus, itsensä esittely

audiovisuaalisesti työnantajalle tai toteuttaa työpaikkahaastattelu. Lisäksi voidaan

tehdä kohdekielisiä ammatinvalintatestejä, harjoitella kokouksessa toimimista ja

argumentointia. Voidaan myös hyödyntää yritysmaailman kontakteja, esimerkiksi

vierailijoiden, yritysvierailuiden tai toimeksiantojen muodossa. Yhteistyötä voidaan

tehdä esimerkiksi opinto-ohjauksen kanssa.


Mahdollisia käsiteltäviä aiheita voivat olla ympäristöasiat, kierrätys, energian

tuotanto ja käyttö, kehitysyhteistyö, konfliktit, kulttuurien välinen erilaisuus ja

viestintä sekä muut aiheeseen liittyvät ajankohtaiset ilmiöt. Aiheita voidaan käsitellä

sekä henkilökohtaisesta, paikallisesta että globaalista näkökulmasta. Kurssin aikana

voidaan toteuttaa pienimuotoinen (etä)projekti esimerkiksi yhdessä kohdekulttuurissa

asuvien tai muualla samaa kieltä opiskelevien kanssa. Työskentelyyn voidaan käyttää

esimerkiksi blogia, wikiä, youtubea, kohdekulttuurin radio- ja tv-kanavien ja lehdistön

sivuja tai muita interaktiivisia nettiympäristöjä ja videokonferenssisovelluksia.

Syvennetään mielipiteen suullisen ja kirjallisen ilmaisemisen taitoja. Yhteistyötä

voidaan tehdä esim. biologian, maantieteen, yhteiskuntaopin ja historian kanssa.

7. Kansainvälinen toiminta

Kurssilla syvennetään valmiuksia kohdekielellä toimimiseen vapaaehtoistyössä tai

työelämässä. Esitellään kiinnostavia vapaaehtoisjärjestöjä. Voidaan toteuttaa

esimerkiksi jokin projekti kohdekielisen tai samaa kieltä opiskelevan ystävyyskoulun

kanssa. Voidaan myös osallistua oman seutukunnan kohdekieliseen kulttuuri- tai

yritysyhteystoimintaan ja raportoida siitä esimerkiksi (video)blogin muodossa.

Pyritään vierailemaan alueella olevissa yrityksissä, joissa tarvitaan opiskeltavaa

kieltä. Tehdään yhteistyötä esimerkiksi omalla paikkakunnalla opiskelun tai töiden

takia toimivien kohdekielen käyttäjien kanssa tai ollaan etäyhteydessä tällaisiin

henkilöihin kohdekulttuurissa. Ystävyyskaupunkitoimintaa toteutetaan soveltuvin

muodoin.

8. Viesti puhuen ja kirjoittaen

102

Kurssilla kerrataan arkielämän viestintätilanteita sekä suullisesti että kirjallisesti sekä

syvennetään ja laajennetaan taitoja. Vahvistetaan kuulunymmärtämisen ja

keskustelun taitoja. Voidaan kerätä portfolio kurssin aikana tuotetuista erilaisista

teksteistä, äänitallenteista ja muista materiaaleista. Kurssilla havainnoidaan

esimerkiksi eri tekstilajien eroja konkreettisista esimerkeistä ja niiden pohjalta

tuotetaan itse tekstejä ja video- tai puhetuotoksia. Voidaan myös muuntaa tekstilajeja

toisiksi. Mahdollisia tekstilajeja voivat olla esimerkiksi muistilappu, teksti- tai chat-

viesti, sähköpostiviesti, haastattelu, uutinen, tuoteseloste tai käyttöohje, mainos,

tiedote, yleisönosastokirjoitus, mielipidekirjoitus, horoskooppi, ilmoitus, arvostelu,

satu ja runo. Kurssilla voidaan tehdä vierailuja tai olla verkkoyhteydessä

kohdekulttuuriin (tai muualla oleviin) kohdekielen käyttäjiin.

9. Abien kertauskurssi


Tavoitteet






5.5.4 Vieraat kielet, B3-oppimäärä


Vieraan kielen B3-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

kokee kielellisen repertuaarinsa kasvattamisen mielekkääksi




A2.1 (muut kielet) tai B1.1/A2.2 (englanti) ja arvioida omien taitojensa

kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.

103

Seudullinen opetussuunnitelma: opetuksen tavoitteet

Vieraan kielen B3-oppimäärän tavoitteena on antaa mahdollisimman hyvät taidot

uuden opiskeltavan kielen käyttöön niin vapaa-ajan kuin työelämän yhteyksissä, joita

on tarpeen mukaan jatkossa helppo laajentaa. Opetuksessa korostetaan vertailua

muihin opiskeltaviin kieliin, sananjohtamiskykyä, päättelyä sekä viestintätaitoja.

Opiskelijoita rohkaistaan ja tuetaan työskentelemään järjestelmällisesti oman

tavoitteensa mukaisen kielitaidon saavuttamiseksi. Opiskelu- ja tiedonhakumenetelmiä

vahvistetaan ja kehitetään. Yhteistyötaitoja sekä rakentavan kulttuurienvälisen

kohtaamisen ja viestinnän valmiuksia kehitetään. Kotimaan ja oman seutualueen

kohdekielisen käsittelyn ja esittelyn mukaan tuominen on erityinen painopistealue

ajankohtaisten aiheiden käsittelyn ohella. Opetuksessa pyritään mahdollisimman

autenttisten viestintätilanteiden syntymiseen.

Seudullinen opetussuunnitelma: opiskeluympäristö ja menetelmät
































104













dokut, wikit jne.
























Ensimmäisillä kursseilla painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienet

kirjalliset vuorovaikutustilanteet. Myös kuuntelemista harjoitellaan. Kirjallisen

viestinnän osuus kasvaa vähitellen, mutta suullista viestintää harjoitellaan edelleen

kaikilla kursseilla. Keskeistä on kehittää jokapäiväisen viestinnän perusvalmiuksia.

Kursseille varataan tarpeen mukaan tilaa yhdessä sovittujen tai ajankohtaisten

aiheiden käsittelyyn. Kaikilla kursseilla voidaan edistää monilukutaitoa käsittelemällä

kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, teatteria, kuvataidetta tai mediaa. Kursseilla

tutustutaan eri tekstilajeihin. Oppiainerajat ylittävää opetusta voidaan toteuttaa eri

kursseilla. Rakenteita opetellaan, harjoitellaan ja kerrataan joustavasti sopivien

aihepiirien yhteydessä. Hyvien ääntämistottumusten vakiinnuttamiseen kiinnitetään

huomiota alusta pitäen.

105

Seudullinen opetussuunnitelma: aihekokonaisuudet

Opiskeltavan kielen opintoihin sisältyvät kaikki aihekokonaisuudet,

Kieliaineen kannalta keskiössä ovat kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys, globaalit

kysymykset sekä monilukutaito ja mediat.

Kursseissa B31-B32 korostuvat erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet:


työelämä. Kurssissa B33 korostuvat aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus,

yrittäjyys ja työelämä, monilukutaito ja mediat sekä hyvinvointi ja turvallisuus.

Kurssissa B34 korostuvat aihekokonaisuudet kulttuurientuntemus ja kansainvälisyys

sekä monilukutaito ja mediat Kurssissa B35 korostuvat aihekokonaisuudet

hyvinvointi ja turvallisuus, aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä sekä

monilukutaito ja mediat. Kurssissa B36 keskeisiä aihekokonaisuuksia ovat

monilukutaito ja mediat, kulttuurientuntemus ja kansainvälisyys sekä aktiivinen

kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä, kulttuurientuntemus ja kansainvälisyys .

Kurssissa B37-8 korostuvat erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: aktiivinen

kansalaisuus yrittäjyys ja työelämä, hyvinvointi ja turvallisuus sekä monilukutaito ja

mediat. Kurssissa B38 /B26 korostuvat aihekokonaisuudet kestävä elämäntapa ja

globaali vastuu, aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä, hyvinvointi ja

turvallisuus, teknologia ja yhteiskunta, monilukutaito ja mediat

1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen

Kurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden

kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan

vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita

sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia.

2. Matkalla maailmassa

Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen

kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää

kompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä.


Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja

tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin,

kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.


Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin

106

vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin

aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja

ulkomailla.


Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista

kuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa


asioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin

liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista.

Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja

hyvinvoinnille.


Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen

tai -alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta

näkökulmasta.


Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit

liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten

tulevaisuudensuunnitelmiin.


Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoiden

tarpeiden mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen

yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä

kestävästä elämäntavasta.


1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen

Vahvistetaan ja syvennetään oppijan hyviä kielten opiskelun taitoja ja käytänteitä

sekä tuetaan vertaisoppimiseen. Johdatetaan kohdekielisen kulttuurin tuntemukseen,

opiskellaan kielen perussanastoa, -rakenteita sekä ääntämistä ja intonaatiota. Alusta

lähtien pyritään käyttämään sähköisiä oppimisalustoja ja totutetaan opiskelija

omaehtoiseen opiskeluun. Kurssilla rohkaistaan tuottamaan ensimmäisiä

kohdekielisiä suullisia ja kirjallisia tuotoksia. Työtapoina voidaan käyttää parityötä ja

yhteistominnallisia työtapoja. Kurssilla voidaan käyttää hyväksi eri maiden

107

kansallisten medioiden (kieltenopetukseen tuotettuja ja autenttisia) tasonmukaisia

internet-sisältöjä. Opetuksen tukena ja innoittajina voivat toimia seutukunnalla olevat

syntyperäiset kohdekielen puhujat, esimerkiksi vaihto-opiskelijat tai muualla asuvat

syntyperäiset tai kyseistä kieltä opiskelevat henkilöt, joihin voidaan olla yhteydessä

internetin (videoneuvottelu)sovellusten avulla. Voidaan alkaa laatia omaa

kohdekielistä (sähköistä) portfoliota, blogia jne.

2. Matkalla maailmassa

Vahvistetaan ääntämistä ja intonaatiota sekä rohkaistaan opiskelijaa ilmaisemaan

itseään kohdekielellä sekä kasvokkain että sähköisillä sovelluksilla. Kurssilla

tutustutaan kohdekielisen maan matkailukohteisiin ja kulttuuritarjontaan internetissä.

Ääntämistä ja intonaatiota sekä suullista ja kirjallista viestintää harjoitellaan

tunnilla, kotona, yksin ja ryhmissä hyödyntäen esimerkiksi puhe- video- ja

kirjoitussovelluksia. Opiskelijaa rohkaistaan tutustumaan internetissä tavoitekielisen

maan matkailukohteisiin ja kulttuuritarjontaan koskien matkailua ja omia

kiinnostuksen kohteita (musiikki, elokuvat, lehdet jne.)


Kurssilla harjoitellaan edelleen ääntämistä ja intonaatiota. Mahdollisia työtapoja

ovat esimerkiksi pari- ja ryhmäkeskustelut opiskelijan kiinnostuksen kohteista, oman

harrastuksen/kiinnostuksen kohteen esitteleminen suullisesti ja/tai kirjallisesti

esimerkiksi esitelmän, videon tai multimediaesityksen avulla. Kurssilla voidaan myös

pitää myös sähköistä portfolioblogia, jossa opiskelija kertoo itselle tärkeistä asioista

yhdistäen tekstiä kuviin ja videoihin. Lisäksi voidaan tutustua videoblogeihin tai tehdä

henkilöhaastattelu. Kurssin aikana voidaan luoda yhteyksiä muiden lukioiden tai

yhteistyökoulujen opiskelijoiden välille (esim. videopuhelu, chat, sosiaalinen media).


Kurssilla havainnoidaan omaa ja kohdekielen kulttuuria ja niiden eroja sekä

opetellaan kertomaan omasta kulttuurista kohdekielellä. Voidaan hyödyntää erilaisia

yhteistyötahoja kohdekielisten kontaktien luomiseksi. Aiheeseen liittyvää sanastoa

voidaan kerätä ja harjoitella erilaisten netistä löytyvien sivustojen ja sovellusten

avulla. Työvälineenä ja havainnoinnin kohteena voidaan käyttää myös elokuvia,

televisio-ohjelmia, verkkolehtiä ja muita medioita. Kirjallista viestintää voidaan

harjoitella esimerkiksi kirjoittamalla kortti, sähköpostiviesti, tekstiviesti,

nettikommentti. Erilaisia vuorovaikutustilanteita ja sosiaalisia koodeja voidaan

harjoitella esimerkiksi dialogien, rooliharjoitusten ja haastatteluiden muodossa.


Kurssin aihepiireihin kuuluvat hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja erilaisiin

elämänvaiheisiin liittyvät teemat (esim. urheilu, ravinto, uni, henkinen hyvinvointi,

erilaiset riippuvuudet ja sairaudet, ihmissuhteet ja perheunelmat). Opiskelija kehittää

kielitaitoaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja harjoittaa mielipiteen

ilmaisemisen keinoja. Kurssille soveltuvia työtapoja voivat olla muun muassa blogin

pitäminen esimerkiksi terveyteen tai hyvinvointiin liittyvistä aiheista, draamalliset

keskusteluharjoitukset (esimerkiksi lääkärissä käynti, ajanvaraus, roolipelit

108

ihmissuhteisiin liittyvistä teemoista). Kurssilla voidaan hyödyntää netistä löytyviä

kurssin aiheisiin sopivia testejä ja kyselyjä sekä kohdekielisiä asiantuntijapalstoja.

Kurssille sopivat hyvin myös erilaiset kohdekielellä tehtävät rentoutus- ja

liikuntaharjoitukset. Oppiainerajat ylittävää yhteistyötä voidaan tehdä esim.

terveystiedon, psykologian, biologian ja liikunnan kanssa.


Kurssilla tutustutaan kohdekulttuurin ilmiöihin esim. musiikkiin, elokuviin,

kirjallisuuteen ja kuvataiteeseen käyttäen monipuolisesti hyödyksi eri medioita.

Perehdytään opiskelijoiden kiinnostuksen pohjalta myös esim. ruoka- ja

tapakulttuuriin, muotiin, erilaisiin medioihin. Opiskelija harjoittelee myös kotimaansa

kulttuurista kertomista esim. pitämällä suullisen esittelyn tai laatimalla kohdekielisen

esittelyvideon. Kurssilla voidaan tehdä vierailuja museoon, kirjastoon, elokuviin tai

teatteriin. Aihepiirejä voidaan elävöittää pyytämällä tunneille vierailijoita tai

pitämällä yhteyttä netin välityksellä kohdekielisiin nuoriin. Kurssisuorituksiin voivat

kuulua myös kirja- tai elokuva-arvostelu, runon tai näytelmän kirjoittaminen,

musiikkikappaleen sanoittaminen, musiikkivideon tai lyhytelokuvan laatiminen.

Oppiainerajat ylittävää yhteistyötä voidaan tehdä esim. kuvataiteen, musiikin,

uskonnon, historian, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä liikunnan kanssa.




jakautua ryhmiin itseään kiinnostavien opintosuuntien mukaan. Mahdollisia kurssin

muita aiheita voivat olla ase- ja siiviilipalvelus, välivuosi, ulkomailla opiskelu ja

työskentely. Kurssilla voidaan laatia CV, työhakemus, itsensä esittely

audiovisuaalisesti työnantajalle tai toteuttaa työpaikkahaastattelu. Lisäksi voidaan

tehdä kohdekielisiä ammatinvalintatestejä, harjoitella kokouksessa toimimista ja

argumentointia. Voidaan myös hyödyntää yritysmaailman kontakteja, esimerkiksi

vierailijoiden, yritysvierailuiden tai toimeksiantojen muodossa. Yhteistyötä voidaan

tehdä esimerkiksi opinto-ohjauksen kanssa.


Mahdollisia käsiteltäviä aiheita voivat olla ympäristöasiat, kierrätys, energian

tuotanto ja käyttö, kehitysyhteistyö, konfliktit, kulttuurien välinen erilaisuus ja

viestintä sekä muut aiheeseen liittyvät ajankohtaiset ilmiöt. Aiheita voidaan käsitellä

sekä henkilökohtaisesta, paikallisesta että globaalista näkökulmasta. Kurssin aikana

voidaan toteuttaa pienimuotoinen (etä)projekti esimerkiksi yhdessä kohdekulttuurissa

asuvien tai muualla samaa kieltä opiskelevien kanssa. Työskentelyyn voidaan käyttää

esimerkiksi blogia, wikiä, youtubea, kohdekulttuurin radio- ja tv-kanavien ja lehdistön

sivuja tai muita interaktiivisia nettiympäristöjä ja videokonferenssisovelluksia.

Syvennetään mielipiteen suullisen ja kirjallisen ilmaisemisen taitoja. Yhteistyötä

voidaan tehdä esim. biologian, maantieteen, yhteiskuntaopin ja historian kanssa.

109

9. Abien kertauskurssi


Tavoitteet






5.6 Matematiikka

Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää

ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Sillä on merkittävä tai ratkaiseva rooli muun

muassa tieteissä, teknologiassa, taloudessa, yrittäjyydessä, terveydenhuollossa ja

turvallisuudessa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija

matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin,

opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää

laskemisen, ilmiöiden mallintamisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja.

Opetuksen lähtökohdat valitaan opiskelijoita kiinnostavista aiheista, ilmiöistä ja niihin

liittyvistä ongelmista. Opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja, joissa opiskelijat

työskentelevät yksin ja yhdessä. Opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät

opiskelijan tekemään havaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä

perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten

käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin

kokonaisuuksiin. Opiskelijaa rohkaistaan myös käyttämään ajattelua tukevia kuvia,

piirroksia ja välineitä sekä tuetaan opiskelijan taitoa siirtyä toisesta matemaattisen

tiedon esitysmuodosta toiseen.

Opiskelijaa kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin.

Opetuksessa tutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisesti

käytetään eteen tulevia mahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen,

mikä tarkoittaa muun muassa hänen kiinnostuksensa ohjaamista, kokeiluihin

kannustamista sekä tiedonhankintaprosessien kehittämistä.

Opiskelija harjaannutetaan käyttämään tietokoneohjelmistoja matematiikan oppimisen

ja tutkimisen sekä ongelmanratkaisun apuvälineinä. Matematiikan opiskelussa

hyödynnetään muun muassa dynaamisen matematiikan ohjelmistoja, symbolisen

laskennan ohjelmistoja, tilasto-ohjelmistoja, taulukkolaskentaa, tekstinkäsittelyä sekä

mahdollisuuksien mukaan digitaalisia tiedonlähteitä. Tärkeää on myös arvioida

apuvälineiden hyödyllisyyttä ja käytön rajallisuutta. Edellä mainituista apuvälineistä

käytetään jatkossa nimitystä tekniset apuvälineet.

110


Matematiikan avulla mallinnetaan ja ratkaistaan tieteen, arkielämän ja ympäristön erilaisiin

ilmiöihin liittyviä ongelmia.

Aihekokonaisuudet sisältyvät soveltuvasti eri kursseilla käsiteltäviin asioihin. Kursseilla

opiskellaan valmiuksia ymmärtää ilmiöihin liittyvää matemaattisesti esitettyä tietoa sekä

tuottaa sitä itse erilaisia medioita käyttäen (monilukutaito ja mediat).

Aihekokonaisuuksista matematiikassa korostuu erityisesti erilaisten teknologisten taitojen

hallinta unohtamatta kuitenkaan perinteistä käsin- ja päässälaskemisen kulttuuria.


Matematiikan opiskelussa on lähes aina lähtökohtana ongelman ratkaisu. Matematiikan

kursseilla opiskelija tutustuu erilaisiin keinoihin hahmottaa, kuvata ja ratkaista

matemaattisia ongelmia.

Matematiikan oppiminen vaatii paljon ajattelua ja harjoittelua. Perinteisesti matematiikassa

on painottunut itsenäinen työskentely. Lukion uuden opetussuunnitelman myötä myös

matematiikan työskentelytavat monipuolistuvat.

Matematiikan opiskeluun kuuluu sekä itsenäinen työskentely että pari- ja ryhmätyöskentely..

Ryhmätyöskentelyssä opiskelijat voivat peilata omia ajatuksiaan toisten opiskelijoiden

ajattelutapoihin. Matematiikan ongelmien hahmottaminen ja ratkaisukeinojen löytäminen

monipuolistuvat ryhmätyöskentelyssä.

Tutkivaa lähestymistapaa matematiikan opiskelussa voidaan käyttää erityisesti kurssissa

tilastot ja todennäköisyys (MAA10, MAB5 ja MAB8) sekä talousmatematiikka (MAB6).

Matematiikkaa voidaan integroida muihin oppiaineisiin. Matematiikan avulla voidaan tutkia

muissa oppiaineissa nousevia ongelmia. Matematiikan avulla voidaan tarkastella esimerkiksi

niin luonnontieteissä kuin yhteiskuntatieteissä saatuja tutkimustuloksia ja niissä tapahtuneita

muutoksia. (esimerkiksi prosenttilaskenta, tilastotieteen peruskäsitteet, normaalijakauma ja

mallintaminen (lineaarinen, eksponentiaalinen, jaksollinen, jne.)).

Pyrimme tekemään Tampereen seudulla sijaitsevien muiden oppilaitosten kanssa yhteistyötä

oppimisympäristöihin ja oppimateriaaleihin liittyen, jotta lukion ja jatko-opintojen välinen

siirtymä olisi mahdollisimman sujuva sekä oppilaiden että oppilaitosten näkökulmasta.

Lukion matematiikassa opiskellaan tulevaisuuden jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavia

taitoja. Opiskelussa painottuvat teknisten työkalujen opettelu (matemaattiset ohjelmistot,

taulukkolaskenta, diagrammien piirtäminen ja tulkinta, jne.), pitkäjänteinen ja

määrätietoinen työskentely, vaikeuksien kohtaaminen ja niiden ratkaiseminen (epävarmuuden

sietäminen), kriittinen ajattelu (onko vastaus järkevä, miten voin tarkistaa, jne.), luovuus ja

arkielämään liittyvien asioiden opiskelu (prosenttilaskenta, verotus, lainat, geometria, jne.)

Arviointi

Monipuolisella arvioinnilla ja kannustavalla palautteella tuetaan opiskelijan

matemaattisen ajattelun ja itseluottamuksen kehittymistä sekä ylläpidetään ja

vahvistetaan opiskelumotivaatiota. Arviointi ohjaa opiskelijaa kehittämään

matematiikan osaamistaan ja ymmärtämistään sekä pitkäjänteisen työskentelyn taitoja.

Sillä autetaan opiskelijaa kehittämään matemaattisten ratkaisujen esittämistä, tuetaan

häntä käsitteiden muodostamisprosessissa ja ohjataan oman työn arvioimiseen.

Onnistunut palaute auttaa opiskelijaa huomaamaan vahvuutensa sekä sen, mitä ja

111

miten tietoja ja taitoja tulisi edelleen kehittää.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota laskutaitoon, menetelmien ja teknisten

apuvälineiden valintaan ja käyttöön sekä päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen

perustelemiseen.


Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen kursseja luetaan hyväksi

seuraavasti: MAA2 → MAB2, MAA3 → MAB3, MAA6 → MAB7 ja MAA8 →

MAB4 ja MAA10 → MAB5. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla

lyhyen oppimäärän paikallisia syventäviä tai paikallisia soveltavia kursseja

opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, hänelle tulee

järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä

lyhyemmästä pitempään oppimäärään voidaan opiskelijalta edellyttää lisänäyttöjä, ja

tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.


Tällöin kyseiset kurssit voidaan lukea hyväksi opiskelijan varsinaisen oppimäärän

paikallisiksi syventäviksi tai paikallisiksi soveltaviksi kursseiksi opetussuunnitelmassa

päätettävällä tavalla.


Matematiikan opiskelussa käytetään monipuolista arviointia. Uusi tekniikka mahdollistaa jatkuvan arvioinnin entistä paremmin. Myös itsearviointi onnistuu monipuolisemmin uusissa digitaalisissa oppimisympäristöissä. Lisäksi voidaan hyödyntää vertais- ja ryhmäarviointeja, erityisesti erilaisten ryhmätyöskentelytapojen yhteydessä. Kokonaisuuksien hallintaa voidaan testata kurssikokeella. Arvioinnissa huomioidaan myös sähköisten ylioppilaskirjoitusten uudet tehtävätyypit.

5.6.1 Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus

Matematiikan yhteisen opintokokonaisuuden tehtävänä on herättää opiskelijan

kiinnostus matematiikkaa kohtaan muun muassa tutustuttamalla hänet matematiikan

moninaiseen merkitykseen ihmiselle ja yhteiskunnalle sekä sen ainutlaatuiseen ja

kiehtovaan olemukseen tieteenalana. Tässä opintokokonaisuudessa opiskelijalla on

tilaisuus vahvistaa pohjaa matematiikan opinnoilleen ja nähdä matematiikka

hyödyllisenä ja käyttökelpoisena selitettäessä ja hallittaessa muun muassa

yhteiskunnan, talouden ja luonnon tapahtumia ja tilanteita.

112

Pakollinen kurssi

1. Luvut ja lukujonot (MAY1)

Tavoitteet


pohtii matematiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta

kertaa ja täydentää lukualueet, kertaa peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskennan

periaatteet

vahvistaa ymmärrystään funktion käsitteestä

ymmärtää lukujonon käsitteen

osaa määrittää lukujonoja, kun annetaan alkuehdot ja tapa, jolla seuraavat termit

muodostetaan

saa havainnollisen käsityksen lukujonon summan määrittämisestä

osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä

muodostettujen summien avulla

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion kuvaajan ja lukujonojen tutkimisessa

sekä lukujonoihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.


reaaliluvut, peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskenta

funktio, kuvaajan piirto ja tulkinta

lukujono

rekursiivinen lukujono

aritmeettinen jono ja summa

logaritmi ja potenssi sekä niiden välinen yhteys

muotoa xa b , x ∈ℕ olevien yhtälöiden ratkaiseminen

geometrinen jono ja summa


MAY1 Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus

Tutustutaan lukiomaiseen matematiikan opiskeluun. Vahvistetaan pohjaa matematiikan opinnoille ja opitaan näkemään matematiikka hyödyllisenä ja käyttökelpoisena välineenä selitettäessä ja hallittaessa erilaisia yhteiskunnan, talouden ja luonnon ilmiöitä.

5.6.2 Matematiikan pitkä oppimäärä

Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle

ammatillisten ja korkeakouluopintojen edellyttämät matemaattiset valmiudet sekä

matemaattinen yleissivistys. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus

omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään

matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän

113

käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen

soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa.


Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

saa myönteisiä oppimiskokemuksia ja tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä

oppii niiden kautta luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja

ajatteluunsa

rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä

niiden kriittiseen arviointiin

ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seuraamaan matemaattisen

tiedon esittämistä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan

matematiikasta, ja oppii arvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen

selkeyttä

oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena

kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan

harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu

tekemään otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä

arvioimaan perustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä

harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisia

ratkaisustrategioita

osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä

ja tietolähteitä.

Pakolliset kurssit

2. Polynomifunktiot ja -yhtälöt (MAA2)

Tavoitteet


harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita

osaa ratkaista toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkia ratkaisujen lukumäärää

osaa ratkaista korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman

polynomien jakolaskua

osaa ratkaista yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomifunktion tutkimisessa ja

polynomiyhtälöihin ja polynomiepäyhtälöihin sekä polynomifunktioihin liittyvien

sovellusongelmien ratkaisussa.


polynomien tulo ja muotoa (𝑎 + 𝑏)𝑛, 𝑛 ≤ 3, 𝑛 ∈ ℕ olevat binomikaavat 2. asteen yhtälö ja ratkaisukaava sekä juurten lukumäärän tutkiminen

2. asteen polynomin jakaminen tekijöihin

polynomifunktio

polynomiyhtälöitä

polynomiepäyhtälön ratkaiseminen

114

3. Geometria (MAA3)

Tavoitteet


harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä

kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa

harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa

käsitteleviä lauseita

osaa ratkaista geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden

ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja

vinokulmaisen kolmion trigonometriaa

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä kuvioiden ja kappaleiden tutkimisessa ja

geometriaan liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.


kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus

sini- ja kosinilause

ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria

kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja

tilavuuksien laskeminen

4. Vektorit (MAA4)

Tavoitteet


ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin

osaa tutkia kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla

ymmärtää yhtälöryhmän ratkaisemisen periaatteen

osaa tutkia kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia

vektoreiden avulla

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä vektoreiden tutkimisessa sekä suoriin ja tasoihin

liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.


vektoreiden perusominaisuudet

vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla

koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo

yhtälöryhmän ratkaiseminen

suorat ja tasot avaruudessa

5. Analyyttinen geometria (MAA5)

Tavoitteet


ymmärtää, kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja

algebrallisten käsitteiden välille

ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla

pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja

syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia

115

yksinkertaisia itseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä

| f(x) | = a tai | f(x) | = | g(x) |

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä pistejoukon yhtälön tutkimisessa sekä

yhtälöiden, yhtälöryhmien, itseisarvoyhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisemisessa

sovellusongelmissa.


pistejoukon yhtälö

suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt

itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen

pisteen etäisyys suorasta

6. Derivaatta (MAA6)

Tavoitteet


osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia

rationaaliepäyhtälöitä

omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja

derivaatasta

osaa määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat

osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot

tietää, kuinka rationaalifunktion suurin ja pienin arvo määritetään

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä raja-arvon, jatkuvuuden ja derivaatan

tutkimisessa ja rationaaliyhtälöiden ja -epäyhtälöiden ratkaisemisessa sekä

polynomi- ja rationaalifunktion derivaatan määrittämisessä sovellusongelmissa.


rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö

funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta

polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen

polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen

7. Trigonometriset funktiot (MAA7)

Tavoitteet


tutkii trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla

osaa ratkaista sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä

sin f(x) = a tai sin f(x) = sin g(x)

osaa trigonometristen funktioiden yhteydet 2 2sin cos 1x x ja sin costan x

xx

osaa derivoida yhdistettyjä funktioita

osaa tutkia trigonometrisia funktioita derivaatan avulla

osaa hyödyntää trigonometrisia funktioita mallintaessaan jaksollisia ilmiöitä

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä trigonometristen funktioiden tutkimisessa ja

trigonometristen yhtälöiden ratkaisemisessa ja trigonometristen funktioiden

116

derivaattojen määrittämisessä sovellusongelmissa.


suunnattu kulma ja radiaani

trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen

trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen

yhdistetyn funktion derivaatta

trigonometristen funktioiden derivaatat

8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)

Tavoitteet


kertaa potenssienlaskusäännöt mukaan lukien murtopotenssit

tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista

niihin liittyviä yhtälöitä

osaa tutkia juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla

osaa hyödyntää eksponenttifunktiota mallintaessaan erilaisia kasvamisen ja

vähenemisen ilmiöitä

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden

tutkimisessa ja juuri-, eksponentti- ja logaritmiyhtälöiden ratkaisemisessa sekä

juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktion derivaattojen määrittämisessä

sovellusongelmissa.


potenssien laskusäännöt

juurifunktiot ja -yhtälöt

eksponenttifunktiot ja -yhtälöt

logaritmifunktiot ja -yhtälöt

juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat

9. Integraalilaskenta (MAA9)

Tavoitteet


ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden

integraalifunktioita

ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan

osaa määrittää pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla

perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion ominaisuuksien tutkimisessa ja

integraalifunktion määrittämisessä sekä määrätyn integraalin laskemisessa

sovellusongelmissa.


integraalifunktio

alkeisfunktioiden integraalifunktiot

määrätty integraali

pinta-alan ja tilavuuden laskeminen

117

10. Todennäköisyys ja tilastot (MAA10)

Tavoitteet


osaa havainnollistaa diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittää ja

tulkita jakaumien tunnuslukuja

perehtyy kombinatorisiin menetelmiin

perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin

ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään

jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä

perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan

normaalijakaumaa

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan

hakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa sekä jakaumien tunnuslukujen

määrittämisessä ja todennäköisyyksien laskemisessa annetun jakauman ja

parametrien avulla.


diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma

jakauman tunnusluvut

klassinen ja tilastollinen todennäköisyys

kombinatoriikka

todennäköisyyksien laskusäännöt

diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma

diskreetin jakauman odotusarvo

normaalijakauma


11. Lukuteoria ja todistaminen (MAA11)

Tavoitteet


perehtyy logiikan alkeisiin ja tutustuu todistusperiaatteisiin sekä harjoittelee

todistamista

hallitsee lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin

osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen

kongruenssin avulla

syventää ymmärrystään lukujonoista ja niiden summista

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä lukujen ominaisuuksien tutkimisessa.


konnektiivit ja totuusarvot

geometrinen todistaminen

suora, käänteinen ja ristiriitatodistus

induktiotodistus

kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö

Eukleideen algoritmi

alkuluvut ja Eratostheneen seula

118

aritmetiikan peruslause

kokonaislukujen kongruenssi

12. Algoritmit matematiikassa (MAA12)

Tavoitteet


syventää algoritmista ajatteluaan

osaa tutkia ja selittää, kuinka algoritmit toimivat

ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan epälineaarisia yhtälöitä

numeerisesti

osaa tutkia polynomien jaollisuutta ja osaa määrittää polynomin tekijät

osaa määrittää numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä algoritmien tutkimisessa ja laskutoimituksissa.


iterointi ja Newton-Raphsonin menetelmä

polynomien jakoalgoritmi

polynomien jakoyhtälö

Newton-Cotes-kaavat: suorakaidesääntö, puolisuunnikassääntö ja Simpsonin

sääntö

13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)

Tavoitteet


syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden

tuntemustaan

osaa tutkia aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita

täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien

todennäköisyysjakaumien tutkimiseen

osaa tutkia lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion ominaisuuksien tutkimisessa ja

derivaatan laskemisessa annetun muuttujan suhteen sekä epäoleellisten

integraalien, lukujonon raja-arvon ja sarjan summan laskemisessa

sovellustehtävissä.


funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen

jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia

käänteisfunktio

kahden muuttujan funktio ja osittaisderivaatta

funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä

epäoleelliset integraalit

lukujonon raja-arvo, sarjat ja niiden summa

119


MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt

Kerrataan ja harjaannutetaan lausekkeiden ja yhtälöiden käsittelyrutiineja. Opitaan eriasteisten polynomiyhtälöiden ja -epäyhtälöiden ratkaisutekniikoita. Tutkitaan funktion käsitettä eri menetelmin.

MAA3 Geometria

Harjoitellaan kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien tilanteiden hahmottamista sekä pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskemista.

MAA4 Vektorit

Opiskellaan vektorin käsite ja tutustutaan vektorilaskentaan sekä sen soveltamiseen kaksi- ja kolmiulotteisissa koordinaatistoissa. Tutustutaan erilaisiin yhtälöryhmiin.

MAA5 Analyyttinen geometria

Yhdistetään geometriaan koordinaatisto. Esitetään geometriset ominaisuudet funktioina ja tarkastellaan niitä laskennallisesti.

MAA6 Derivaatta

Opitaan rationaalifunktion käsite ja tutustutaan sen ominaisuuksiin. Tutustutaan raja-arvon käsitteeseen ja funktion jatkuvuuteen havainnollisesti. Opiskellaan derivointikaavat ja sovelletaan niitä funktion ominaisuuksien tutkimisessa. Ratkaistaan derivaatan avulla ongelmia, joihin liittyy suurin ja pienin arvo.

MAA7 Trigonometriset funktiot

Opitaan trigonometristen funktioiden jaksollisuus ja tutustutaan trigonometrisiin perusyhteyksiin ja yksinkertaisiin yhtälöihin Jatketaan MAA7-kurssin teemaa tutkimalla derivaatan avulla trigonometristen funktioiden ominaisuuksia.

MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot

Kerrataan potenssi- ja juurilausekkeiden laskutoimituksia. Opiskellaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktiot ja tutustutaan niiden ominaisuuksiin myös derivaatan avulla. Mallinnetaan matematiikan avulla erilaisissa ilmiöissä tapahtuvaa muutosta.

MAA9 Integraalilaskenta

120

Opitaan integraalifunktion käsite ja siihen liittyvät integroimiskaavat. Opitaan soveltamaan integraalilaskentaa pinta-alojen ja tilavuuksien laskemiseksi.

MAA10 Todennäköisyys ja tilastot

Tutustutaan diskreetteihin ja jatkuviin jakaumiin ja niiden tunnuslukuihin. Opiskellaan kombinatoriikkaa. Tutustutaan todennäköisyyden käsitteeseen ja sen määrittämiseen laskemalla. Tutkitaan yksinkertaisia todennäköisyysjakaumia.


MAA11 Lukuteoria ja todistaminen

Opiskellaan logiikan alkeet ja perehdytään erilaisiin todistustehtäviin. Tarkastellaan lukujoukkojen ominaisuuksia. Syvennetään MAA1-kurssilta tuttua lukujonon käsitettä.

MAA12 Algoritmit matematiikassa

Tunnistetaan ja harjoitellaan erilaisia algoritmeja. Opiskellaan algoritmista ajattelua. Ratkotaan algoritmien avulla likimääräismenetelmien käyttöä vaativia ongelmia. Perehdytään polynomien jaollisuuteen ja tekijöihin jakoon. Tutkitaan derivaatan ja pinta-alaintegraalien määrittämistä numeerisesti.

MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi

Syvennetään derivaatta- ja integraalikurssien (MAA6–MAA9) teoreettista ja taidollista perustaa. Opiskellaan käänteisfunktion määrittäminen. Opiskellaan raja-arvon käsite lukujonojen yhteydessä.

14. Talousmatematiikka (MAA14)

Kurssin tavoitteena on oppia ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä

lakennallisesta näkökulmasta. Kurssi antaa valmiuksia oman talouden suunnitteluun

sekä tukee yrittäjyyden ja taloustiedon opiskelua.

Tavoitteet


ymmärtää talouselämässä käytettyjä käsitteitä

selviytyy omassa- ja työelämässä tarvittavista talouslaskuista

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä laskelmien tekemisessä ja yhtälöiden

ratkaisemisessa sovellusongelmissa

121


indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia

taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja esimerkiksi lukujonojen

ja summien avulla

15. Matikisti (MAA15)

Kurssin tavoitteena on parantaa valmiuksia ratkaista sekä pakollisten että syventävien

kurssien vaativampia tehtäviä.

Tavoitteet


perehtyy differentiaali ja integraalilaskennan sovelluksiin

osaa soveltaa taitojaan myös vaativissa tehtävissä

perustella ratkaisut täsmällisesti


ääriarvosovellukset

kertauskurssin vaativampia tehtäviä

16. Funktio- ja yhtälöopin jatkokurssi (MAA16)

Kurssilla harjoitellaan kurssin MAA6 aihealueita tarkoituksena syventää opiskelijan

taitoja myöhempiä differentiaali- ja integraalilaskennan kursseja varten.

Tavoitteet


harjaantuu ratkaisemaan rationaaliyhtälöitä ja -epäyhtälöitä

syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla funktion raja-arvoa,

jatkuvuutta ja derivaattaa

Kurssi suoritetaan kurssin MAA6 kanssa samanaikaisesti.


rationaalilausekkeiden sievennys

rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö

funktion raja-arvo ja jatkuvuus

derivaatta

17. Kertauskurssi (MAA17)

Valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin kertaamalla ja syventämällä aiemmilla

kursseilla hankittuja taitoja.

Tavoitteet

122


syventää ja yhdistelee aiemmilla kursseilla oppimiaan tietoja ja taitoja

oppii soveltamaan matemaattisia taitojaan monipuolisesti

ongelmanratkaisutilanteissa

osaa tuottaa ratkaisun sähköisen ylioppilastutkinnon edellyttämällä tavalla


pakollisten kurssien aihealueet ydinkohdittain

123

5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä

Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia,

käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri

tilanteissa ja jatko-opinnoissa. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän

käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen

soveltamismahdollisuuksista arkielämässä ja monissa eri tieteissä.


Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan

apuvälineenä

saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään, oppii

luottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa ja rohkaistuu kokeilevaan,

tutkivaan ja keksivään oppimiseen

hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän

pohjan jatko-opinnoille

sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata,

selittää ja mallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä

kehittää käsitystään matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta

harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossa

tarjoamaa informaatiota ja arvioimaan sen luotettavuutta

tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä

osaa käyttää kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna

osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä

ja tietolähteitä.

Pakolliset kurssit

2. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB2)

Tavoitteet


harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien

ratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä

ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen

polynomifunktion käsitteet

vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen

yhtälöitä

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomifunktion tutkimisessa ja

polynomiyhtälöihin sekä polynomifunktioihin liittyvien sovellusongelmien

ratkaisussa.


suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus

ongelmien muotoileminen yhtälöiksi

yhtälöiden ja yhtälöparien graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen

ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen

124

toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen

3. Geometria (MAB3)

Tavoitteet


harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden

geometrisista ominaisuuksista

vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen

taitojaan

osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä kuvioiden ja kappaleiden tutkimisessa ja

geometriaan liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.


kuvioiden yhdenmuotoisuus

suorakulmaisen kolmion trigonometria

Pythagoraan lause ja Pythagoraan lauseen käänteislause

kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen

geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa

4. Matemaattisia malleja (MAB4)

Tavoitteet


näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa

niitä matemaattisilla malleilla

tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta

tutustuu ennusteiden tekemiseen mallien pohjalta

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomi- ja eksponenttifunktion

ominaisuuksien tutkimisessa sekä polynomi- ja eksponenttiyhtälöiden ratkaisussa

sovellusongelmien yhteydessä.


lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen

potenssiyhtälön ratkaiseminen

eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla

lukujonot matemaattisina malleina

5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)

Tavoitteet


harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja

arvioi erilaisia regressiomalleja mm. taulukkolaskentaohjelman avulla ja tekee

ennusteita mallien avulla

perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin


125

hakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa sekä diskreettien jakaumien

tunnuslukujen määrittämisessä ja todennäköisyyslaskennassa.


diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen

regression ja korrelaation käsitteet

havainto ja poikkeava havainto

ennusteiden tekeminen

kombinatoriikkaa

todennäköisyyden käsite

todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä

6. Talousmatematiikka (MAB6)

Tavoitteet


syventää prosenttilaskennan taitojaan

ymmärtää talouselämässä käytettyjä käsitteitä

kehittää matemaattisia valmiuksiaan oman taloutensa suunnitteluun

vahvistaa laskennallista pohjaansa yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun

soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä laskelmien tekemisessä ja yhtälöiden

ratkaisemisessa sovellusongelmissa.


indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia

taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien

avulla


7. Matemaattinen analyysi (MAB7)

Tavoitteet


tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin

ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana

osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla

osaa määrittää sovellusten yhteydessä polynomifunktion suurimman ja pienimmän

arvon

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion kulun tutkimisessa ja funktion

derivaatan sekä suljetun välin ääriarvojen määrittämisessä sovellustehtävissä.


graafisia ja numeerisia menetelmiä

polynomifunktion derivaatta

polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen

polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen suljetulla välillä

126

8. Tilastot ja todennäköisyys II (MAB8)

Tavoitteet


vahvistaa ja monipuolistaa tilastojen käsittelytaitojaan

osaa määrittää tilastollisia tunnuslukuja ja todennäköisyyksiä jatkuvien jakaumien

avulla hyödyntäen teknisiä apuvälineitä


hakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa, todennäköisyysjakauman odotusarvon ja

keskihajonnan määrittämisessä, todennäköisyyksien laskemisessa annetun

jakauman ja parametrien avulla sekä luottamusvälin laskemisessa.


normaalijakauma ja jakauman normittamisen käsitteet

toistokoe

binomijakauma

luottamusvälin käsite


MAB2 Lausekkeet ja yhtälöt

Kurssin tavoitteena on oppia luottamaan omiin matemaattisiin taitoihin. Jokapäiväisten ongelmien ratkaisemisessa käytetään verrannollisuutta, lineaarista riippuvuutta, yhtälöitä ja yhtälöpareja. Opitaan toisen asteen polynomifunktio ja yhtälö.

MAB3 Geometria

Ratkaistaan käytännön ongelmia yhdenmuotoisuuden, suorakulmaisen kolmion geometrian ja koordinaatiston avulla. Vahvistetaan tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden piirtämistä sekä pinta-alojen ja tilavuuksien määrittämistä.

MAB4 Matemaattisia malleja

Ongelmissa sovelletaan lineaarista ja eksponentiaalista mallia sekä käytetään lukujonoja (matemaattisina malleina). Arvioidaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta. Ratkaistaan potenssi- ja eksponenttiyhtälöitä.

MAB5 Tilastot ja todennäköisyys

Kurssilla käsitellään ja tulkitaan tilastollisia aineistoja diskreettien jakaumien tunnuslukujen, regression ja korrelaation avulla. Lisäksi perehdytään todennäköisyyslaskennan perusteisiin.

MAB6 Talousmatematiikka

127

Kurssin tavoitteena on oppia ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä laskennallisesta näkökulmasta. Kurssi antaa valmiuksia oman talouden suunnitteluun sekä tukee yrittäjyyden ja taloustiedon opiskelua.


MAB7 Matemaattinen analyysi

Tutkitaan funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin. Opetellaan derivaatan käsite muutosnopeuden mittana sekä tutkitaan polynomifunktion kulkua derivaatan avulla. Määritetään sovellusten yhteydessä polynomifunktion suurin ja pienin arvo.

MAB8 Tilastot ja todennäköisyys II

Vahvistetaan tilastojen käsittelytaitoja sekä määritetään tilastollisia tunnuslukuja ja todennäköisyyksiä jatkuvien jakaumien avulla hyödyntäen teknisiä apuvälineitä.

9. Fysikaalinen matematiikka (MAB9)

Opiskellaan vektorilaskentaa, trigonometriaa ja graafista derivointia, joita tarvitaan

fysiikan opiskelussa.

Tavoitteet


ymmärtää miten matematiikkaa voi hyödyntää muissa luonnontieteissä, erityisesti

fysiikassa

ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin

laajentaa kulmakäsitettä ja oppii yksikköympyrän avulla ratkomaan yksinkertaisia

trigonometrisia yhtälöitä

tutustuu graafiseen derivointiin


vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitukset

vektoreiden komponenttiesitys

vektorit kaksi- ja kolmiulotteisessa koordinaatistossa

suunnattu kulma, radiaani

trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla

tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen

graafinen derivointi

128

10. Kertauskurssi (MAB10)

Valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin kertaamalla ja syventämällä pakollisilla

kursseilla hankittuja taitoja.

Tavoitteet


opiskelija syventää ja varmentaa pakollisilla kursseilla hankkimiaan taitoja

osaa soveltaa taitojaan ylioppilaskirjoituksissa, jatko-opinnoissa ja arkipäivän

tilanteissa

osaa tuottaa vastauksen sähköisen ylioppilastutkinnon mukaisella tavalla

osaa arvioida ja tarkistaa onko saatu tulos oikein.


yhtälöt ja polynomit

prosenttilaskenta

geometria

funktiot

tilastot ja todennäköisyys

lukujonot

mallintaminen

129

5.7 Biologia

Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun

kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana

luonnontieteellisen maailmankuvan rakentumista. Biologian opetuksen tarkoituksena

on lisäksi herättää kiinnostusta bio- ja ympäristötieteisiin. Biologian opetus auttaa

opiskelijaa ymmärtämään biotieteiden tarjoamia mahdollisuuksia edistää

ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia. Biologian

opetuksessa opiskelijalle välittyy kuva kestävän elämäntavan välttämättömyydestä ja

luonnonvaroja säästävän kiertotalouden merkityksestä.

Biologian opetus auttaa opiskelijaa ymmärtämään elollisen luonnon rakennetta,

toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Opetuksen

tuella opiskelija myös ymmärtää evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä.

Biologian opetuksessa opiskelijalle välittyy kuva siitä, että biotieteet ovat nopeasti

kehittyviä tiedonaloja, joiden sovelluksia, kuten geeniteknologiaa, hyödynnetään

monin tavoin maataloudessa, teollisuudessa ja lääketieteessä. Opetus myös ohjaa

opiskelijaa ymmärtämään, miten biologista tietoa voidaan hyödyntää arkielämässä,

jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Biologian opetukselle on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva

tiedonhankinta, tutkimuksellisuus sekä aktivoivat ja vuorovaikutteiset työ- ja

toimintatavat. Biologian opetuksessa tehdään laborointeja ja työskennellään myös

digitaalisissa ja koulun ulkopuolisissa opiskeluympäristöissä. Opetuksessa tehdään

yhteistyötä erityisesti terveystiedon, mutta myös muiden oppiaineiden kanssa.


Biologian opetuksessa esitellään pirkanmaalaisia elinympäristöjä. Kursseilla käsitellään kasvavan kaupunkiseudun esiin nostamia ajankohtaisia ympäristökysymyksiä, kuten ilmanlaatu, jätehuolto tai maankäyttö. Kaupunkiseudulla on opetuskohteita, joissa voidaan tutustua kaupunkiluontoon. Kestävä elämäntapa, globaali vastuu ja aktiivinen kansalaisuus ovat biologian keskeisiä sisältöjä. Näitä voidaan käsitellä tutustumalla paikalliseen päätöksentekoon sekä vierailemalla alan yrityksissä. Opiskelijoita kannustetaan elämään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja ottamaan vastuuta omista päätöksistään.


Biologian tutkimuksellinen ote toteutuu kurssien aikana tehtävien tutkimusten sekä esimerkiksi LUMATE-yhteisön asiantuntijuutta hyödyntämällä. Ryhmissä tehtävät tutkimukset tukevat opiskelijoiden työelämätaitoja. Opiskelijoita rohkaistaan käyttämään digitaalisia opiskeluympäristöjä ja oppimateriaaleja esimerkiksi tiedonhankintaan ja uuden tiedon tuottamiseen. Seudullista yhteistyötä voidaan tukea asiantuntijavierailuilla, opintoretkillä ja yhteisillä soveltavilla kursseilla.


130

Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

kiinnostuu biologisesta tiedosta ja motivoituu biologiaa koskevien uutisten

seuraamiseen

saa ohjausta omien tavoitteiden asettamisessa sekä tukea ja kannustusta

oppimisprosessin eri vaiheissa

ymmärtää, mikä on biologialle tieteenalana ominaista, tuntee biologisia rakenteita

ja prosesseja, perinnöllisyyttä sekä ymmärtää evoluution merkityksen

perehtyy biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiin

osaa asettaa kysymyksiä ja tutkimusongelmia tarkasteltavista ilmiöistä

suunnittelee ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia itsenäisesti tai yhteistyössä

muiden kanssa

osaa hankkia, käsitellä, analysoida ja tulkita tutkimusaineistoa sekä arvioida ja

esittää tutkimustuloksia

osaa työskennellä digitaalisissa opiskeluympäristöissä, laboratoriossa ja maastossa

arvioi kriittisesti median kautta välittyvää biologista tietoa

käyttää tietoja viestintäteknologiaa monipuolisesti biologian opiskelun tukena

perehtyy biologian soveltamiseen eri aloilla

osaa soveltaa ja käyttää biologisia tietoja ja taitoja arkielämässä

arvostaa eliökunnan monimuotoisuutta, tiedostaa kestävän kehityksen

välttämättömyyden ja ymmärtää oman vastuunsa ekosysteemien tulevaisuudesta.

Arviointi

Biologiassa arvioidaan opetuksen tavoitteiden saavuttamista kurssikohtaisia tavoitteita

ja sisältöjä painottaen. Arviointi ohjaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi omista

työskentelytavoistaan ja kehittämään omaa osaamistaan. Arvioinnissa keskeisiä

kohteita ovat opiskelijan tiedot, kuten biologian peruskäsitteiden hallinta, ja taidot,

kuten ajattelu-, argumentointi- ja tutkimustaidot. Arvioinnissa otetaan huomioon

opiskelijan kyky ymmärtää, soveltaa, analysoida, yhdistellä, arvioida, havainnollistaa

ja esittää biologista tietoa erilaisissa tilanteissa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota

luonnontieteellisten lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen,

vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien

hahmottamiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon myös opiskelijan kyky arvioida

tietoa kriittisesti.

Biologian tietoja ja taitoja opiskelija voi osoittaa paitsi kirjallisissa arvioinneissa myös

suullisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, kokeellisessa työskentelyssä sekä

laatimalla yksin tai yhteisöllisesti biologisen tutkielman tai projektituotoksen, kuten

videon, pelin, vastamainoksen tai verkkosivut.

131


Arvioinnissa voidaan painottaa opetussuunnitelmassa määriteltyjen kriteerien lisäksi opiskelijan oppiainekohtaista harrastuneisuutta.

Pakolliset kurssit

1. Elämä ja evoluutio (BI1)

Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin ja kaikille eliöille tunnusomaisiin

piirteisiin. Kurssilla tutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata tietoa sekä

biologiaan osana luonnontieteellistä ajattelua. Keskeinen näkökulma kurssilla on

evoluutio ja sen merkityksen ymmärtäminen.

Tavoitteet


saa kokemuksia, jotka syventävät kiinnostusta biologiaa ja sen opiskelua kohtaan

käyttää ja arvioi kriittisesti biologisia tietolähteitä sekä ilmaisee ja perustelee

erilaisia näkemyksiä biologialle ominaisella tavalla

tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä

tutkitaan

ymmärtää evoluution jatkuvuuden, prosessit ja merkityksen

osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä

työskentelee kokeellisesti ja toteuttaa pienimuotoisen tutkimuksen tai projektin

yhdessä muiden kanssa.


Biologia tieteenä

elämän ominaisuudet, perusedellytykset ja organisaatiotasot

biologiset tieteenalat ja tutkimusmenetelmät

biologisen tiedon esittäminen mallien avulla

Solu elämän perusyksikkönä

elämän syntyvaiheet

solujen rakenne ja energiatalous

DNA ja geenien ilmeneminen

Eliön elinkaari

suvullinen ja suvuton lisääntyminen

muuntelu

kasvu, kehittyminen ja kuolema

Evoluutio

luonnonvalinta ja sopeutuminen

lajien syntyminen ja häviäminen

eliökunnan sukupuu

132

Biologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti

2. Ekologia ja ympäristö (BI2)

Kurssi tarkastelee ekologian perusteita ja elämän monimuotoisuutta sekä sen uhkia

Suomessa ja muualla maailmassa. Keskeisinä teemoina ovat luonnon

monimuotoisuutta uhkaavat tekijät ja mahdollisuudet suojella monimuotoisuutta.

Kurssi perehdyttää myös muihin ekologisiin ympäristöongelmiin. Kurssilla tehdään

itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa pienimuotoinen ekologiaa tai ympäristön

tilaa koskeva tutkimus tai kehittämisprojekti.

Tavoitteet


ymmärtää populaatioiden, eliöyhteisöjen ja ekosysteemien rakenteiden,

vuorovaikutusten ja toimintojen periaatteet

osaa vertailla, analysoida ja arvioida ihmisen toiminnan vaikutuksia

ekosysteemeissä

ymmärtää luonnon monimuotoisuuden merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle

hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä sekä

tuntee menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä

ongelmia

ymmärtää ekososiaalisen sivistyksen ja kestävän elämäntavan välttämättömyyden

sekä oppii toimimaan niiden mukaisesti

osaa suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa

pienimuotoisen ekologiaa tai ympäristön tilaa koskevan tutkimuksen tai

ympäristön tilaa koskevan yhteisen kehittämisprojektin.


Ekologian perusteet

elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutukset

ekosysteemien rakenne ja palautuvuus

aineiden kierto ja energian virtaus ekosysteemissä

luonnon monimuotoisuus

populaatioiden ominaisuudet

lajien väliset suhteet

eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja eliöiden levinneisyys

Ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet

ilmastonmuutoksen ekologiset vaikutukset

luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvat uhkat

aineiden kiertoon ja energian virtaukseen liittyvät ongelmat

paikalliset ympäristöongelmat

Kohti kestävää tulevaisuutta

ekosysteemipalveluiden merkitys

ekologisesti kestävä kehitys, kiertotalous ja ekososiaalinen sivistys

toiminta kestävän elämäntavan edistämiseksi omassa lähiympäristössä

133

Ekologiaa tai ympäristön tilaa koskeva tutkimus tai ympäristön kehittämisprojekti


3. Solu ja perinnöllisyys (BI3)

Kurssin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa syventämään ymmärrystä solun

rakenteesta ja toiminnasta. Kurssilla tarkastellaan myös solun toiminnan ohjaamista,

solujen lisääntymistä ja periytymisen perusteita. Kurssin työtavoille on keskeistä

kokeellisuus ja opiskelijan omat tutkimukset.

Tavoitteet


käyttää käsitteitä, malleja ja teorioita tarkastellessaan soluihin ja perinnöllisyyteen

liittyviä ilmiöitä

syventää osaamistaan solun eri osien toiminnasta ja ymmärtää eliöiden

rakenteiden ja toimintojen pohjautuvan solutason prosesseihin

tutkii erilaisia soluja, solukoita ja kudoksia ja tulkitsee niiden rakenteita

arvioi solujen ja geenien toimintaa koskevan tiedon merkitystä yksilön ja

yhteiskunnan näkökulmasta

suunnittelee ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa.


Solu tutkimuskohteena

miten soluja tutkitaan

solubiologisen tiedon ja genomitiedon tarve ja käyttö

Eliöt rakentuvat soluista

biomolekyylit

tumallisen ja tumattoman solun rakenne ja toiminta

DNA:n ja RNA:n rakenne

proteiinisynteesi ja epigeneettinen säätely

Solujen lisääntyminen

mitoosi ja sen merkitys

solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen

Periytymisen perusteet

geenit ja alleelit

sukusolut ja niiden synty meioosissa

geenien periytyminen ja ominaisuuksien siirtyminen sukupolvelta toiselle

mutaatiot ja mutageenit

Solubiologinen tutkimus laboratoriossa tai sähköisten aineistojen avulla

134

4. Ihmisen biologia (BI4)

Kurssilla perehdytään ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan. Keskeisiä tarkastelun

kohteita ovat ihmisen elintoiminnot, lisääntyminen sekä perimän ja ympäristön

merkitys ihmisen terveyteen. Kurssilla tarkastellaan ihmiselimistön kykyä sopeutua

muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan.

Tavoitteet


osaa analysoida kudosten ja elinten rakenteiden toimintaperiaatteita

ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelyä sekä ulkoisten ja sisäisten

tekijöiden vaikutuksia siihen

ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön

toimintojen ohjaajana

ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia

osaa selittää elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia

vastaan

ymmärtää perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen

osaa toteuttaa pienimuotoisen ihmisen elimistön toimintaa mittaavan tutkimuksen

ja esittää sen tulokset.


Energia, aineenvaihdunta ja sen säätely

ravintoaineet ja ruoansulatus

verenkiertoelimistö

hengityselimistö ja hengityksen säätely

Liikkuminen

tuki- ja liikuntaelimistö

Elintoimintojen säätely

hermosto ja aistit

umpirauhaset ja hormonit

lämmönsäätely

kemiallinen tasapaino

elimistöjen sopeutuminen ja puolustusmekanismit

Lisääntyminen

hedelmöitys, raskaus ja synnytys

sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus

perimän ja ympäristön merkitys

Ihmiselimistön toimintaa mittaava tutkimus

5. Biologian sovellukset (BI5)

Kurssin tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää biologisen tutkimuksen

merkityksen tulevaisuuden ongelmien ratkaisemisessa. Kurssilla perehdytään

biologian erilaisiin sovelluksiin lääketieteessä, teollisuudessa, elintarviketuotannossa

135

ja luonnonvarojen kestävän kehityksen mukaisessa käytössä. Keskeisiä tarkastelun

kohteita ovat geeniteknologian ja mikrobiologian erilaiset sovellukset. Kurssilla

opiskelija suunnittelee ja toteuttaa biologian soveltamiseen liittyvän kokeen tai

tutkimuksen.

Tavoitteet


ymmärtää biologian innovaatioiden ja sovellutusten merkityksen yhteiskunnassa

tutustuu bioteknologian menetelmiin, tuotteisiin ja mahdollisuuksiin edistää

kestävää tulevaisuutta

ymmärtää geeniteknologian mahdollisuudet lääketieteessä ja teollisuudessa

ymmärtää mikrobien merkityksen luonnossa ja erilaisissa bioteknologian

prosesseissa

ymmärtää kasvien ja eläinten jalostuksen merkityksen ravinnontuotannossa

osaa arvioida bioteknologian ja genetiikan sovellusten mahdollisuuksia, uhkia ja

eettisiä kysymyksiä

osaa suunnitella ja toteuttaa biologian soveltamiseen liittyvän kokeen tai

tutkimuksen yksin tai yhdessä muiden kanssa.


Bioteknologian sovellukset ja merkitys

ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottaminen uusiutuvien

luonnonvarojen avulla

bioteknologian sovellukset teollisuudessa ja ympäristönsuojelussa

Mikrobiologian sovellukset ja merkitys

bakteerien ja virusten rakenne ja toiminta

bakteerien viljely, käsittely ja tunnistaminen

mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa

Geeniteknologian sovellukset ja merkitys

geenitekniikan menetelmät

genomitieto

mikrobit geeniteknologiassa

Kasvi- ja eläinjalostus

Biologian sovellusalaan liittyvä koe tai tutkimus

136


BI1 Elämä ja evoluutio

Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin ja kaikille eliöille tunnusomaisiin piirteisiin. Kurssilla tutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata tietoa sekä biologiaan osana luonnontieteellistä ajattelua. Keskeinen näkökulma kurssilla on evoluutio ja sen merkityksen ymmärtäminen

BI2 Ekologia ja ympäristö

Kurssin teemoina ovat luonnon toiminta ja merkitys ihmiselle. Kurssilla käsitellään myös luonnon monimuotoisuutta, ihmisen vaikutusta ympäristöön sekä kestävän tulevaisuuden toteuttamista. Keskeisiä sisältöjä ovat ekosysteemien toiminta, lajien väliset suhteet ja ympäristön muutokset.


BI3 Solu ja perinnöllisyys

Kurssilla syvennetään ymmärrystä solun toiminnasta ja sen vaikutuksesta yksilön elämään. Sisältöinä ovat esimerkiksi DNA, geeni, perinnöllisyys ja solujen lisääntyminen. Kurssilla käytetään myös kokeellisia työtapoja.

BI4 Ihmisen biologia

Kurssilla perehdytään ihmisen rakenteisiin ja elintoimintoihin. Keskeisiä sisältöjä ovat esimerkiksi hengitys, aistien toiminta, ruuansulatus, lisääntyminen sekä perimän ja ympäristön merkitys ihmisen terveyteen. Kurssilla tarkastellaan ihmiselimistön kykyä sopeutua ja pysyä terveenä.

BI5 Biologian sovellukset

Kurssilla perehdytään biologian erilaisiin sovelluksiin lääketieteessä, teollisuudessa, elintarviketuotannossa ja luonnonvarojen kestävän kehityksen mukaisessa käytössä. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat geeniteknologian ja mikrobiologian erilaiset sovellukset.

137

6. Flora ja fauna (BI6)

Kurssilla tutustutaan eliöihin niiden omassa elinympäristössä liikkuen ja retkeillen.

Samalla opitaan maastotyöskentelyn perusteita ja syvennetään valtakunnallisten

kurssien ekologian tietopohjaa.

Tavoitteet


käyttää jo teoriassa oppimiaan työskentelytapoja

syventää lajintuntemustaan ja tietouttaan biotooppien toiminnasta

kokee luontoelämyksiä ja voimaantuu lähiympäristöstä

ymmärtää vastuunsa ympäristön tilan ylläpitämisessä


maastotyöskentely

lajintuntemus

ekosysteemien toiminta

ympäristöteknologia

7. Vesibiologia (BI7)

Vesibiologiassa perehdytään erilaisiin vesiympäristöihin kenttäolosuhteissa ja

laboratoriossa. Tutkitaan veden ominaisuuksia, lajistoa ja erilaisten vesisysteemien

toimintaa ja rakennetta.

Tavoitteet


oppii veden kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien tutkimista laboratoriossa

tutustuu lähiluonnon erilaisiin vesiympäristöihin

ymmärtää vesistöjen keskeisen merkityksen osana toimivaa ekosysteemiä

sisäistää ihmisen ja vesistöjen riippuvuussuhteen


maasto- ja laboratoriotyöskentely

vesieliöstön lajintuntemus

veden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet

vesistöjen valuma-alueet

138

8. Biologian laborointikurssi (BI8)

Laboratoriokurssin tarkoituksena on päästä suunnittelemaan ja toteuttamaan biologisia

tutkimuksia laboratorio-olosuhteissa. Samalla harjoitellaan laboratoriotyöskentelyä ja

syvennetään valtakunnallisten kurssien solubiologian ja ihmisen biologian tietopohjaa.

Tavoitteet


oppii turvallisen työskentelyn laboratoriossa

osaa suunnitella, toteuttaa ja raportoida yksinkertaisia kokeellisia tutkimuksia

kehittää taitojaan havaintojen tekemisessä ja analysoinnissa

saa oppimisen ja onnistumisen kokemuksia


laboratoriotyöskentely

kokeellisuus luonnontieteissä

solubiologia

eliöiden anatomia ja fysiologia

9. Kertauskurssi (BI9)

Abiturienteille suunnattu kertauskurssi valmistaa ylioppilaskokeeseen. Kurssilla

yhdistellään valtakunnallisten kurssien teemoja sekä opiskellaan vastaustekniikkaa,

tehtävätyyppejä ja opiskelutekniikkaa.

Tavoitteet


parantaa opiskelu- ja vastaustekniikkaansa

hahmottaa biologian aihealueet isompina kokonaisuuksina

opiskelija harjaantuu aineistojen käsittelyssä ja visualisoinnissa

saa tavoittelemansa arvosanan ylioppilaskirjoituksissa


ylioppilaskokeen tehtävätyypit

opiskelu- ja vastaustekniikka

valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien aihepiirit

biologian yhteys muihin tieteenaloihin

139

5.8 Maantiede

Maantieteen opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan maantieteellistä

maailmankuvaa ja antaa hänelle valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisia

ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Maantieteen

opetus ohjaa opiskelijaa havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä,

muodostamaan perusteltuja näkemyksiä, ottamaan kantaa omassa ympäristössä,

lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti

luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Opetus harjaannuttaa opiskelijan

osallistumis- ja vaikuttamistaitoja sekä tukee opiskelijaa kestävän tulevaisuuden

rakentamisessa.

Maantieteen opetus ohjaa opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan

vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti

monimuotoisena elinympäristönä. Maantieteen opetuksessa integroituvat

luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetus antaa opiskelijalle

valmiuksia ympäristö- ja ihmisoikeuskysymysten tarkasteluun sekä tukee opiskelijan

kasvua ekososiaalisesti sivistyneeksi kansalaiseksi.

Nuorten elämismaailma sekä opiskelijan arkiset kokemukset ja havainnot ovat

maantieteen opetuksen lähtökohta. Tutkiva lähestymistapa auttaa opiskelijaa

syventämään maantieteellistä ajattelua sekä ymmärtämään arkiympäristössä,

paikallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla tapahtuvia muutoksia. Geomedian

monipuolinen käyttö tukee opiskelijaa maantieteellisen tiedon hankinnassa,

analysoinnissa, tulkinnassa ja visuaalisessa esittämisessä. Geomedialla tarkoitetaan

karttojen, paikkatiedon, diagrammien, kuvien, videoiden, kirjallisten lähteiden,

median, suullisten esitysten sekä muiden maantieteellisten tiedonhankinta- ja

esitystapojen monipuolista käyttöä. Ajankohtaisten uutisten käsittely opetuksessa

kehittää opiskelijan maailmankuvan rakentumista ja kriittistä ajattelua sekä auttaa

häntä ymmärtämään lähiympäristössä ja muualla maailmassa tapahtuvia muutoksia.

Opetuksessa hyödynnetään myös koulun ulkopuolisia opiskeluympäristöjä sekä

verkkoympäristöjä.


Kehittyvä kaupunkiseutu tarjoaa haasteita ja mahdollisuuksia maantieteen opetukseen. Luonnonmaantieteen sekä ihmismaantieteen eri teemoja käsitellään paikallisten esimerkkien avulla, kuten jääkauden jäljet maisemassa, teollisuustoiminnan sijoittuminen, liikenneverkot ja kaavoitussuunnitelmat. Maantieteen monitieteisyyden vuoksi opetukseen sisältyvät oleellisena osana kaikki aihekokonaisuudet. Seudullinen opetussuunnitelma: opiskeluympäristö ja -menetelmät

Maantieteen opetuksessa pyritään laajentamaan oppimisympäristöä lähiseudun luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön sekä seurataan paikallista päätöksentekoa eri medioiden kautta. Opetuksessa käytetään ja tuotetaan monipuolisesti geomediaa. Seudullista yhteistyötä voidaan tukea asiantuntijavierailuilla, opintoretkillä ja yhteisillä soveltavilla kursseilla.

140


Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää, mikä on ominaista maantieteelle tieteenalana

kehittää maantieteellistä ajattelutaitoaan sekä hahmottaa maailmaa ja sen

monimuotoisuutta

ymmärtää, tulkitsee, soveltaa ja arvioi maantieteellistä tietoa sekä hyödyntää

monipuolisesti geomediaa tiedon hankinnassa, analysoinnissa ja esittämisessä

osaa havainnoida arkiympäristöjä sekä kuvata luonnon ja ihmistoiminnan

alueellisia ilmiöitä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita

osaa kriittisesti pohtia ajankohtaisia maailman tapahtumia ja niihin vaikuttavia

tekijöitä

osaa havainnoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa,

niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti, alueellisesti

ja maailmanlaajuisesti

ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee, ja osaa pohtia mahdollisia

ratkaisuja eriarvoisuusongelmiin

ymmärtää, mitä ihmisoikeudet tarkoittavat, ja arvostaa kulttuurien moninaisuutta

tuntee aluesuunnittelun keinoja sekä osaa osallistua ja vaikuttaa oman

lähiympäristönsä kehittämiseen

kiinnostuu maantieteellisestä tiedosta ja motivoituu seuraamaan ajankohtaisia

tapahtumia eri puolilla maailmaa

osaa käyttää maantieteellisiä tietoja ja taitoja arkielämässä

tietää, millaisissa ammateissa ja työtehtävissä maantieteellistä osaamista tarvitaan

toimii paikallisiin, alueellisiin ja globaaleihin kysymyksiin kantaaottavana ja

kestävää kehitystä edistävänä aktiivisena maailmankansalaisena.

Arviointi

Maantieteessä arvioidaan opetuksen tavoitteiden saavuttamista kurssikohtaisia

tavoitteita ja sisältöjä painottaen. Arviointi ohjaa opiskelijaa kehittämään omaa

osaamistaan. Arvioinnissa keskeisiä kohteita ovat paitsi opiskelijan tiedot ja

peruskäsitteiden hallinta myös maantieteellinen ajattelu- ja argumentointitaito sekä

tiedonprosessointitaidot. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kyky ymmärtää,

soveltaa, analysoida, yhdistellä, arvioida, havainnollistaa ja esittää maantieteellistä

tietoa erilaisissa tilanteissa. Keskeisiä arvioitavia taitoja maantieteessä ovat karttojen

luku- ja tulkintataito, graafiset esittämistaidot sekä muut geomediataidot.

Maantieteen tietoja ja taitoja opiskelija voi osoittaa paitsi kirjallisissa arvioinneissa

myös suullisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä laatimalla maantieteellisen

tutkielman tai projektituotoksen, kuten videon, pelin, vastamainoksen tai verkkosivut,

yksin tai yhdessä toisten kanssa. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös

opiskelijan osoittamat tiedot ja taidot koulussa toteutetussa osallistumis- ja

vaikuttamisprojektissa.

141


Arvioinnissa voidaan painottaa opetussuunnitelmassa määriteltyjen kriteerien lisäksi opiskelijan oppiainekohtaista harrastuneisuutta.

Pakollinen kurssi

1. Maailma muutoksessa (GE1)

Kurssi perehdyttää opiskelijan muuttuvan maailman ja sen alueellisten ongelmien

tarkasteluun. Kurssin aikana seurataan ajankohtaisuutisointia eri puolilta maailmaa ja

hahmotetaan globaaleja riskialueita sekä luonnonriskien, ympäristöriskien että

ihmiskunnan riskien kannalta. Kurssi käsittelee myös eri puolilla maailmaa tapahtuvaa

myönteistä kehitystä ja mahdollisuuksia hillitä, varautua, ennakoida sekä sopeutua

riskeihin. Keskeisiä näkökulmia ovat ekososiaalinen kestävyys, kiertotalous ja

globaalit kehityskysymykset.

Tavoitteet


saa elämyksiä ja kokemuksia, jotka syventävät hänen kiinnostustaan

maantieteeseen ja maantieteen tapaan hahmottaa ja tutkia maailmaa

tunnistaa luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon

vuorovaikutukseen liittyviä riskialueita maapallolla

ymmärtää, millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee ja mitkä tekijät

vaikuttavat niihin

osaa vertailla ja arvioida alueiden riskiherkkyyttä ja riskien vaikuttavuutta

alueiden luonnonvarojen ja kehittyneisyyden näkökulmasta

tietää, millaisten ratkaisujen avulla riskejä voidaan hillitä tai niiden vaikutuksia

lieventää, sekä tuntee mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin sekä toimia

kestävän kehityksen mukaisesti

osaa analysoida maailman eri alueiden myönteistä kehitystä ja siihen vaikuttavia

tekijöitä

ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon

elinkelpoisuuteen sekä ihmisten hyvinvointiin

osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa globaaleja kysymyksiä koskevan tiedon

hankinnassa, analysoinnissa ja esittämisessä sekä osaa seurata ja kriittisesti

arvioida ajankohtaisia alueellisia uutisia eri medioissa.


Maantiede tieteenalana

miten maantieteessä tarkastellaan ympäristöä ja maailmaa

opiskelijan arkiset kokemukset ja havainnot omasta lähiympäristöstä ja

muuttuvasta maailmasta

maantieteelliset tutkimustaidot ja geomedia

miten maantiedettä hyödynnetään työelämässä ja arjessa

142

alueellisia riskejä, myönteistä kehitystä ja innovaatioita koskevat ajankohtaiset

uutiset maapallon eri alueilla

maailman karttakuvan ja paikannimistön syventäminen

Luonnon järjestelmään liittyvät keskeiset globaalit riskialueet, riskien ennakointi ja

niihin varautuminen

Luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyvät keskeiset globaalit riskialueet, riskien

hillintä, niihin varautuminen ja sopeutuminen

ilmastonmuutos ja muut globaalit ympäristöriskit

resurssien viisas käyttö sekä kierto- ja biotalous

maapallon eri alueiden mahdollisuudet ja vahvuudet

Ihmiskunnan globaalit riskialueet ja keskeiset kehityskysymykset

inhimillisen kehityksen globaalit ongelmat, hyvinvoinnin jakautuminen,

eriarvoisuus, haavoittuvuus, nälkä ja pakolaisuus


2. Sininen planeetta (GE2)

Kurssilla tarkastellaan luonnonmaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ilma-, vesi- ja

kivikehän rakenteen ja toiminnan tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana ovat

luonnossa tapahtuvat prosessit ja niihin liittyvät syy-seuraussuhteet. Kurssilla

tutustutaan luonnonmaantieteen tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa

hyväksi käyttäen tulkitsemaan luonnonmaisemia ja niiden syntyä. Kurssi perehdyttää

luonnonmaantieteellisen tiedon käyttöön yhteiskunnassa ja arkielämässä.

Tavoitteet


osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä

osaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää luonnonmaantieteellistä tietoa

geomediaa hyväksi käyttäen

ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvia ilmiöitä

ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla

ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat, ja osaa tulkita kuvista ja

kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä

ymmärtää luonnonmaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa ja ihmisten

arkielämässä.


Maantieteellinen ajattelu

luonnonmaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi,

arviointi ja esittäminen

geomedia ja muut luonnonmaantieteen tietolähteet ja niiden käyttö sekä

luonnonmaantieteen tutkimusmenetelmät

Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt

143

Ilmakehä ja vesikehä liikkeessä sekä vyöhykkeisyys

ilmakehän rakenne ja tuulet

sateet

meriveden liikkeet

sää ja sen ennustaminen

ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet

Maapallon rakenne ja muuttuvat pinnanmuodot

endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina

luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla

arvokkaat luonnonmaisemat

Luonnonmaantieteellisen tiedon käyttö yhteiskunnassa ja arkielämässä

3. Yhteinen maailma (GE3)

Kurssilla tarkastellaan ihmismaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ihmistoiminnan

alueellisten piirteiden tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana on luonnonvarojen ja

ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien arviointi ihmistoiminnan kannalta. Kurssilla

tutustutaan ihmismaantieteen tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksi

käyttäen tulkitsemaan ihmistoiminnan jäsentymistä maapallolla. Kurssi perehdyttää

ihmismaantieteellisen tiedon käyttöön yhteiskunnassa ja arkielämässä.

Tavoitteet


osaa käyttää ihmismaantieteen peruskäsitteitä

osaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää ihmismaantieteellistä tietoa


osaa analysoida ihmistoiminnan alueellisia piirteitä ja arvioida luonnonvarojen ja

ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta niihin

tuntee eri kulttuureja ja arvostaa niiden moninaisuutta sekä kunnioittaa

ihmisoikeuksia

osaa arvioida ihmisten hyvinvointia ja ympäristön tilaa maapallon eri alueilla

ymmärtää ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän

kehityksen merkityksen maailman tulevaisuudelle

ymmärtää ihmismaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa ja ihmisten

arkielämässä.


Maantieteellinen ajattelu

ihmismaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi,

arviointi ja esittäminen

ihmismaantieteen peruskäsitteet

geomedia ja muut ihmismaantieteen tietolähteet sekä tutkimusmenetelmät

miellekartat, paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti

Väestö ja asutus

väestönkasvu, asutus, muuttoliikkeet, kaupungistuminen

kulttuurien moninaisuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen

144

Alkutuotanto ja ympäristö

kestävä maa-, kala- ja metsätalous

Teollisuus ja energia

raaka-aineet, energialähteet, biotalous ja teollisuuden sijainti

Palvelut, liikkuminen ja vuorovaikutus

liikenne, matkailu, globaali talous ja informaatioteknologian kehitys

Ihmistoiminnan alueellinen rakenne

maankäyttö, keskukset ja periferiat

kulttuurimaisemien tulkinta karttojen, kuvien ja muun geomedian avulla

Ihmismaantieteellisen tiedon käyttö yhteiskunnassa ja arkielämässä

4. Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta (GE4)

Kurssi perehdyttää aiemmilla kursseilla hankittujen maantieteellisten tietojen ja

taitojen soveltamiseen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin

toteuttamisessa. Keskeisiä näkökulmia kurssilla ovat osallistuva suunnittelu,

maailmanlaajuiset kehitystrendit ja geomedian käyttö tutkimuksessa ja

vaikuttamisessa.

Tavoitteet


osaa asettaa maantieteellisiä kysymyksiä ja käyttää geomediaa maantieteellisten

ongelmien ratkaisemisessa

kehittää taitojaan hankkia, käsitellä, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää

maantieteellistä tietoa

osaa käyttää paikkatietosovelluksia

ymmärtää geomedian merkityksen omassa arjessa ja yhteiskunnan eri aloilla

tuntee maailmanlaajuisia kehitystrendejä ja Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet

ymmärtää kestävän kehityksen merkityksen aluesuunnittelun lähtökohtana ja

tuntee kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä suunnitteluun ja

kehittämiseen

osaa käyttää geomediaa maantieteellisen tutkielman laatimisessa tai osallistumis-

ja vaikuttamisprojektissa, jossa on paikallinen, alueellinen tai globaali ulottuvuus.


Geomedian käyttö arjessa, työelämässä ja kestävän kehityksen edistämisessä

Geomedia ja maantieteelliset tutkimustaidot

kartografian ja paikkatiedon perusteet sekä muu geomedian käyttö maantieteen

tutkimuksissa

ongelmien asettaminen, tutkimusaineiston hankinta, käsittely, analysointi, tulkinta,

arviointi, havainnollistaminen ja esittäminen

145

Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys

aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet

kehittyneisyyserot eri aluetasoilla sekä kansainvälinen yhteistyö,

maailmanlaajuiset kehitystrendit ja kestävän kehityksen sitoumukset

Maantieteellinen tutkielma tai osallistumis- ja vaikuttamisprojekti

maantieteellisen pienimuotoisen tutkielman laatiminen geomediaa hyväksi

käyttäen tai paikallisen, alueellisen tai globaalin tason osallistumis- ja

vaikuttamisprojektin toteuttaminen itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa



GE1 Maailma muutoksessa

Kurssilla tutustutaan muuttuvaan maailmaan ja alueellisiin ongelmiin geomedian keinoin. Kurssilla käsitellään luonnonriskejä, ympäristöriskejä ja ihmiskunnan riskejä sekä seurataan näihin liittyviä ajankohtaisia tapahtumia ja uutisointia. Kurssilla kerrataan maantieteellistä nimistöä.


GE2 Sininen planeetta

Kurssilla syvennetään ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan tuntemusta, esimerkiksi ilmasto ja sää, laattaliikunnot sekä maiseman muodostuminen. Keskeisinä näkökulmina ovat planetaarisuus ja maapallon vyöhykkeisyys.

GE3 Yhteinen maailma

Kurssilla pohditaan ajankohtaisia ihmismaantieteen ilmiöitä kuten väestönkasvu, muuttoliikkeet, kaupungistuminen, luonnonvarat, verkostoituminen sekä kehittyneisyys. Näitä tarkastellaan sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti. Kurssilla opitaan vaihtoehtoja, joilla edistetään kestävää tulevaisuutta.

GE4 Geomedia - tutki, osallistu ja vaikuta

Kurssilla sovelletaan maantieteellisiä tietoja ja taitoja omassa tutkielmassa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektissa. Keskeisiä näkökulmia kurssilla ovat maailmanlaajuiset kehitystrendit, geomedian, esimerkiksi paikkatiedon, käyttö tutkimuksessa ja vaikuttamisessa sekä osallistuva suunnittelu. Kurssilla tarkastellaan geomedian käyttöä arjessa, työelämässä ja kestävän tulevaisuuden toteuttamisessa.

146

5. Maantiede osana arkea (GE5)

Maantieteen soveltavalla kurssilla katsotaan lähiympäristöä uusin silmin; tutkitaan,

havainnoidaan ja visualisoidaan sitä luonnonmaantieteen ja kulttuurimaantieteen

menetelmin.

Tavoitteet


kehittää maantieteellistä ajatteluaan

ymmärtää maantieteen tutkimusmenetelmien laajan kirjon

perehtyy käytännössä paikkatiedon ja geomedian hyödyntämiseen maantieteessä

osaa visualisoida maantieteellisiä havaintoja kartoilla ja diagrammeilla


maantieteellinen ajattelu

maantieteen tutkimusmenetelmät

paikkatieto

geomedia

6. Kertauskurssi (GE6)

Abiturienteille suunnattu kertauskurssi valmistaa ylioppilaskokeeseen. Kurssilla

yhdistellään valtakunnallisten kurssien teemoja sekä opiskellaan vastaustekniikkaa,

tehtävätyyppejä ja opiskelutekniikkaa.

Tavoitteet



kehittää taitojaan sähköisten karttojen käsittelyssä ja diagrammien tuottamisessa

hahmottaa maantieteen aihepiirit ja muodostaa niistä yhtenäisen

kokonaiskäsityksen

saa tavoittelemansa arvosanan ylioppilaskirjoituksissa




valtakunnallisten kurssien aihepiirit

maantieteen monitieteisyys

147

5.9 Fysiikka

Fysiikan opetus tukee opiskelijoiden luonnontieteellisen ajattelun sekä

maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa

opiskelijaa ymmärtämään fysiikan merkitystä jokapäiväisessä elämässä, ympäristössä,

yhteiskunnassa ja teknologiassa. Opiskelijat kehittävät valmiuksiaan opiskella

luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla. Opetuksessa sovelletaan

fysiikkaa monipuolisissa tilanteissa, mikä edistää myös opiskelijoiden koulutuksellista

yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Opetus välittää kuvaa fysiikan merkityksestä kestävän

tulevaisuuden rakentamisessa: fysiikkaa tarvitaan uusien teknologisten ratkaisujen

kehittämisessä sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Opetus ohjaa

opiskelijoita ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekä ympäristöstä.

Fysiikan opetuksen tuella opiskelijan käsitykset fysiikan käsitteistä rakentuvat, ja

opiskelija ymmärtää niitä kvalitatiivisella ja kvantitatiivisella tasolla. Opiskelijoiden

aikaisemmat kokemukset, uudet havainnot ja näkökulmat muokkautuvat

opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutuksessa johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi

kohti fysiikan teorioiden mukaista käsitystä ympäröivästä todellisuudesta. Opetus

ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen,

ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin.

Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään muun muassa mallintamisen välineenä,

tutkimusten tekemisessä ja tuotosten laatimisessa.

Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat ympäristöstä tehdyt havainnot. Kokeellisuus eri

muodoissaan tukee käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä, tutkimisen taitojen

oppimista ja luonnontieteiden luonteen hahmottamista. Opiskelijoiden oma

kokeellinen työskentely kehittää työskentelyn ja yhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistä

ajattelua sekä innostaa opiskelijoita fysiikan opiskeluun. Opiskelun edetessä

tutkimisen taidot kehittyvät sekä kokonaisvaltaisesti että kunkin kurssin keskeisten

sisältöjen osalta. Kokeellisessa työskentelyssä toimitaan työturvallisuuslainsäädännön

mukaisesti.


Tavoitteena on korostaa fysiikan merkitystä arjessa ja jatko-opintojen kannalta sekä parantaa

valmiuksia osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Aihekokonaisuuksia voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavasti:

Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä -aihekokonaisuus tulee esiin esimerkiksi

käytäessä energiakeskustelua, seurattaessa ja arvioitaessa kulutuskäyttäytymistä, arvioitaessa

tietolähteitä, tuotaessa esiin fysiikan osaamisen tarvetta erilaisissa ammateissa ja tehtäessä

yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Aihekokonaisuuden käsittely on luontevaa

esim. FY1- ja FY2-kursseilla.

148

Hyvinvointi ja turvallisuus –aihekokonaisuuteen liittyvät esimerkiksi säteilyn ja äänen

terveysvaikutukset, laboratorio-, sähkö- ja liikenneturvallisuus sekä luonnonkatastrofien

fysikaaliset ilmiöt. Aihekokonaisuuden käsittely on luontevaa esimerkiksi FY3-, FY5- ja FY7-

kursseilla.

Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu –aihekokonaisuutta käsitellään esimerkiksi

puhuttaessa energiatehokkuuden parantamisesta, luonnonvarojen käytöstä,

kasvihuoneilmiöstä ja ilmastonmuutoksesta. Aihekokonaisuuden käsittely on luontevaa

esimerkiksi FY1- ja FY2-kursseilla.

Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys -aihekokonaisuus näkyy yhtenäisten merkintöjen ja

yksiköiden käytössä sekä kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä esimerkiksi hiukkas- ja

avaruustutkimuksessa. Pirkanmaan teolliseen kulttuuriin ja kehityshistoriaan tutustuminen

auttaa ymmärtämään fysiikan merkitystä Pirkanmaan kansainvälisessä teollisuustoiminnassa

ja teknologian kehityksessä. Aihekokonaisuuden käsittely on luontevaa esimerkiksi FY1-, FY6-

ja FY7-kursseilla.

Monilukutaito ja mediat –aihekokonaisuuden oppimista tukevat muun muassa mallien,

taulukoiden, kuvaajien ja videoiden tulkinta ja tuottaminen. Täsmällisen tieteellisen kielen

käyttämistä, työselostuksien ja raporttien laatimista sekä lähdeviittausten tekemistä voidaan

opiskella yhdessä muiden oppiaineiden kanssa. Oppimisen kannalta oleellista on esimerkiksi

mediateksteihin ja tieteellisiin julkaisuihin kuten tutkimusselostuksiin sekä erilaisiin

työohjevideoihin ja tietokantoihin tutustuminen. Opiskelija voi myös olla mukana

laboratoriossa tehtyjen videoiden tuottamisessa, tieteen popularisoinnissa sekä

käyttöohjeiden ja oppaiden laadinnassa. Aihekokonaisuuden käsittely on luontevaa

kokeellisten tutkimustöiden yhteydessä esimerkiksi FY4- ja FY5-kursseilla.

Teknologia ja yhteiskunta –aihekokonaisuuden tavoitteena on oppia ymmärtämään

luonnontieteiden perusteiden hallinnan merkitys automatisoituvassa yhteiskunnassa ja

esimerkiksi robotiikassa sekä peliteollisuudessa. Kokeellisten mittauksien suunnittelun ja

toteutuksen avulla pyritään ymmärtämään ongelmanratkaisun eri vaiheita. Vierailut

teollisuus- ja tutkimuslaitoksissa sekä asiantuntijaesitykset esimerkiksi videoneuvottelun

välityksellä tukevat aihekokonaisuuden tavoitteita. Aihekokonaisuuden käsittely on luontevaa

esimerkiksi FY4-, FY6- ja FY7-kursseilla.


Opetuksessa käytetään monipuolisia opiskeluympäristöjä. Digitaalisia opiskeluympäristöjä

ovat mm. videoneuvottelut, simulaatiot, mallinnusohjelmat ja sähköiset tiedonkeräimet.

Yhteistyötä voidaan tehdä muiden oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa.

Opetuksessa korostuu kokeellinen tiedonhankinta, kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu.

Tämä voi olla esimerkiksi suureiden mittaamista kokeellisesti, sähkön ja muun energian hinnan soveltamista käytännössä, elintarvikkeiden koostumukseen ja ominaisuuksiin tutustumista, hiilijalanjäljen ja muiden ympäristömittareiden seurantaa ja työselostuksen teettämistä kurssilla.


Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

saa ohjausta fysiikan osaamisensa tunnistamisessa, omien tavoitteiden

asettamisessa, oppimishaasteiden kohtaamisessa ja fysiikan opiskelustrategioiden

149

soveltamisessa

saa mahdollisuuksia perehtyä fysiikan soveltamiseen monipuolisissa tilanteissa,

kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä

osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä ja kehittää kysymyksiä

edelleen tutkimusten, ongelmanratkaisun tai muun toiminnan lähtökohdiksi

osaa suunnitella ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa

osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia sekä arvioida niitä ja koko

tutkimusprosessia

osaa muodostaa, tulkita ja arvioida erilaisia malleja sekä käyttää niitä ilmiöiden

kuvaamiseen ja ennusteiden tekemiseen

osaa käyttää monipuolisia tietolähteitä ja arvioida niitä kriittisesti fysiikan

tietojensa avulla

osaa ilmaista johtopäätöksiä ja näkökulmia fysiikalle ominaisilla tavoilla

jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja

periaatteiden avulla

ymmärtää luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä

tapoja tuottaa tietoa

osaa arvioida fysiikan ja teknologian merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta.

Arviointi

Arviointi kohdistuu fysiikan yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisia

tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi

ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään ja tiedostamaan fysiikan osaamistaan.

Kurssin arvosanan antaminen perustuu monipuoliseen näyttöön ja opiskelijan

käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen havainnointiin. Fysiikan tietoja ja

niiden soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin, kuten selittämällä, graafisesti

mallintamalla ja matemaattisia malleja käyttämällä. Erilaisten tuotosten lisäksi

voidaan arvioida työskentelyn eri vaiheita, kuten kysymysten muodostamista,

ongelmaratkaisuprosessin jäsennettyä kuvaamista ja tutkimisen taitoja. Arvioinnissa

otetaan huomioon kokeellisen työskentelyn taidot sekä tiedon hankinnan ja käsittelyn

taidot.


Arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppisisällön osaamisen lisäksi kokeelliseen työskentelyyn ja tiedon käsittelyn taitoihin. Kokeellisen työskentelyn arvioinnissa kiinnitetään huomiota tutkimuksen suunnitteluun, toteutukseen, tutkimustulosten ja työselostusten arviointiin. Tiedon käsittelyn taitoja voidaan arvioida tarkkailemalla opiskelijan kokeellista työskentelyä tai käyttämällä arvioinnin tukena opiskelijan pitämää portfoliota tai seurantapäiväkirjaa. Seurantapäiväkirjan pitäminen voi olla energiankulutuksen, kulutettujen ruoka-aineiden, hiilijalanjäljen tai muiden ympäristömittareiden kirjaamista.

Arvioinnissa käytetään kurssin päättövaiheen arvioinnin rinnalla jatkuvaa opintojen aikaista arviointia. Arvioinnin menetelmiä ovat esimerkiksi kurssikoe, palautteen antaminen, vertais- ja itsearviointi sekä opettajan antama arviointi.

Palautetta voidaan antaa tarkastamalla tehtäviä ja keskustelemalla niiden ratkaisuista. Kurssien aikana voidaan tehdä tehtäviä tai testejä, joiden kautta opiskelija ja opettaja saa

150

kuvan osaamisen edistymisestä. Vertaisarviointia tapahtuu yhdessä tekemisen aikana erilaisissa oppimisympäristöissä toimittaessa. Kokeellisia töitä ja tutkimuksia tehtäessä voidaan arvioida koko tutkimusprosessia ja –tuloksia. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tutkimusryhmien välisenä opponointina.

Pakollinen kurssi

1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)

Tavoitteet


saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa ja sen

opiskelua kohtaan

ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja

siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta

osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita

tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja

jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista

osaa käyttää ja soveltaa liikeilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän ilmiöissä

osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa opiskelun tukena.


fysiikan merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä

tutustuminen perusvuorovaikutuksiin, maailmankaikkeuden rakenteisiin ja

syntyyn sekä aineen rakenteeseen

voima liikkeen muutoksen aiheuttajana ja liikeilmiöt

tutkimukset ja mallintaminen fysikaalisen tiedon rakentumisessa

tulosten kerääminen, esittäminen graafisesti ja luotettavuuden arviointi


2. Lämpö (FY2)

Tavoitteet


osaa käyttää ja soveltaa lämpöilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän,

ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

osaa tutkia aineen termodynaamiseen tilaan ja olomuodon muutoksiin liittyviä

ilmiöitä

syventää ymmärrystään energiasta fysiikan keskeisenä käsitteenä

kehittää valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan

päätöksentekoon.


fysiikan merkitys energiantuotannon ratkaisuissa ja kestävän tulevaisuuden

rakentamisessa

lämpö ja lämpötila

151

kaasujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen ja paine

kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia

mekaaninen työ, teho ja hyötysuhde

energian säilyminen lämpöopissa ja lämmön siirtymissuunta

tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointia ja suunnittelua

3. Sähkö (FY3)

Tavoitteet


osaa käyttää ja soveltaa sähköön liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän,


harjaantuu matemaattisessa mallintamisessa ja suureyhtälöiden käyttämisessä

osaa tutkia kokeellisesti sähköön liittyviä ilmiöitä ja osaa tehdä sähköopin

perusmittauksia

osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa tutkimusten tekemisessä.


fysiikan ja teknologian merkitys jokapäiväisessä elämässä ja yhteiskunnassa

sähkövirta ja jännite sekä resistanssi ja Ohmin laki

yksinkertaiset tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

sähköteho ja Joulen laki

kondensaattori, diodi ja LED komponentteina

sähköstaattinen vuorovaikutus, Coulombin laki ja sähkökenttä

sähköturvallisuus, kytkentöjen tekeminen ja virtapiirien tutkiminen

4. Voima ja liike (FY4)

Tavoitteet


osaa käyttää ja soveltaa voiman ja liikkeen käsitteitä jokapäiväisen elämän,


ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa

osaa tutkia kokeellisesti voimaan ja liikkeeseen liittyviä ilmiöitä

harjaantuu graafisten esitysten käyttämisessä ja tuottamisessa.


fysiikan merkitys yksilön ja yhteiskunnan turvallisuudelle

vuorovaikutus liikkeen muutoksen syynä, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä

suoraviivainen liike

Newtonin lait, voimakuvio ja voimien yhteisvaikutus

etä- ja kosketusvoimia: paino, kitka, noste ja kvalitatiivisesti väliaineen vastus

liikeyhtälö

momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen yksinkertaisissa tilanteissa

liikemäärän säilymislaki, impulssiperiaate ja yksiulotteiset törmäykset

liike- ja potentiaalienergia sekä mekaanisen energian säilymislaki

mallien käyttäminen ja muodostaminen sekä niiden rajoitukset ja puutteet

152

5. Jaksollinen liike ja aallot (FY5)

Tavoitteet


osaa käyttää ja soveltaa jaksollisen liikkeen ja aaltojen käsitteitä jokapäiväisen

elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä ja

ääntä

osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.


fysiikan merkitys lääketieteessä ja musiikissa

tasainen ympyräliike

gravitaatiovuorovaikutus

harmoninen voima ja värähdysliike

aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen

aaltoliikkeen heijastuminen, taittuminen, diffraktio, interferenssi ja seisovat aallot

ääni aaltoliikeilmiönä

mallien ja simulaatioiden suhde todellisuuteen

6. Sähkömagnetismi (FY6)

Tavoitteet


osaa käyttää ja soveltaa sähkömagnetismiin ja valoon liittyviä käsitteitä

jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa

harjaantuu ilmaisemaan itseään fysiikalle ominaisilla tavoilla ja analysoimaan eri

tietolähteiden argumentointia.


fysiikan merkitys energia- ja viestintäteknologiassa

magnetismi, magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä

varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentässä

sähkömagneettinen induktio, magneettivuo, induktiolaki ja Lenzin laki

generaattori, muuntaja, vaihtovirran synty ja energian siirto sähkövirran avulla

sähkömagneettisen säteilyn spektri, valon heijastuminen, taittuminen, interferenssi

ja diffraktio

tutkimuksen tai ongelmanratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen

7. Aine ja säteily (FY7)

Tavoitteet


osaa käyttää ja soveltaa aineen ja säteilyn käsitteitä jokapäiväisen elämän,


syventää kokonaiskuvaa fysiikasta aineen ja maailmankaikkeuden rakennetta

selittävänä tieteenä.

153


näkökulmia fysiikan ja kosmologian kehittymiseen

energian kvantittuminen

sähkömagneettisen säteilyn kvantittuminen ja fotonit

aaltohiukkasdualismi

atomiytimen rakenne

ydinreaktiot, ydinenergia, ytimen sidosenergia sekä energian ja massan

ekvivalenssi

radioaktiivisuus ja hajoamislaki

säteilyturvallisuus ja säteilyn hyötykäyttö

tiedonhankinta, esittäminen ja arviointi


FY1 Fysiikka luonnontieteenä

Kurssin tavoitteena on ymmärtää fysiikan merkitys yhteiskunnassa ja jatko-opinnoissa

sekä tieteellisessä maailmankuvassa. Kurssin keskeisiä asioita ovat kokeellisuus,

ilmiöiden mallintaminen graafisesti, voimien vaikutusten ja liikkeen ymmärtäminen.


FY2 Lämpö

Kurssin tavoitteena on ymmärtää lämpöilmiöitä jokapäiväisessä elämässä. Kurssi

antaa valmiuksia seurata ja osallistua energiakeskusteluun yhteiskunnassa. Kurssin

keskeisiä sisältöjä ovat työn, energian ja hyötysuhteen käsitteet, lämpöopin systeemin

tilanmuuttujat ja olomuodon muutokset.

FY3 Sähkö

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään, soveltamaan ja tutkimaan

kokeellisesti sähköön liittyviä ilmiöitä. Kurssilla tutustutaan mm. yksinkertaisiin

tasavirtapiireihin, niissä oleviin komponentteihin sekä sähköstaattiseen

vuorovaikutukseen ja sähkökenttään.

FY4 Voima ja liike

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään, soveltamaan ja tutkimaan

kokeellisesti voimaan ja liikkeeseen liittyviä ilmiöitä. Kurssilla käsitellään mekaanisen

energian ja liikemäärän säilymislakeja. Kurssilla tarkastellaan mm. suoraviivaista

liikettä, Newtonin lakeja, voiman momenttia ja törmäyksiä.

FY5 Jaksollinen liike ja aallot

154

Kurssilla perehdytään ympyrä- ja värähdysliikkeeseen sekä

gravitaatiovuorovaikutukseen. Aaltoliikkeen ominaisuuksiin tutustutaan äänen

ilmiöiden, kuten heijastumisen, taittumisen ja interferenssi-ilmiöiden kautta.

FY6 Sähkömagnetismi

Kurssin tavoitteena on sähkömagneettisen induktion ja sähkömagneettisen

aaltoliikkeen ominaisuuksien ja merkityksen oppiminen valon ja varauksellisten

hiukkasten käyttäytymisen kautta. Kurssilla opitaan muodostamaan jäsennetty käsitys

fysikaalisesta ilmiöstä mm. käyttämällä ja arvioimalla erilaisia tietolähteitä.

FY7 Aine ja säteily

Kurssin tavoitteena on ymmärtää hiukkasten ja säteilyn dualistinen luonne, massan ja

energian vastaavuus, energian kvantittumisen käsite, ytimen rakenne ja

radioaktiivisuus sekä säteilyn lajit, säteilyturvallisuus ja säteilyn hyötykäyttö.

8. Kokeellinen fysiikka (FY8) Opiskelija oppii soveltamaan fysiikan teorioita ja lainalaisuuksia sekä yhdistämään

fysiikan teorian kokeelliseen tutkimukseen. Opiskelija tekee havaintoja ja mittauksia,

analysoi tuloksia sekä perehtyy työturvallisuuteen ja työselostusten tekemiseen.

Tavoitteet

syventää fysiikan osaamista ja tukea jatko-opintoja

antaa käsitys kokeellisesta menetelmästä luonnontieteiden perustana

perehdyttää fysiikan soveltamiseen ja itsenäiseen työskentelyyn

harjaannuttaa vastuuseen työstä, työvälineistä ja työturvallisuudesta


työturvallisuus

kokeellinen työskentely ja sen periaatteet

eri fysiikan osa-alueiden töitä: mekaniikka, lämpö, aallot, sähkö, säteily

fysiikan eri ilmiöiden tutkiminen, mittaaminen ja analysointi

9. Astrofysiikka (FY9) Opiskelija perehtyy maailmankaikkeuden syntyyn, rakenteeseen ja kehitykseen. Hän

saa käsityksen fysikaalisesta maailmankuvasta perehtymällä astrofysiikan teorioihin ja

ilmiöihin. Kurssilla kerrataan

myös eri fysiikan kurssien astrofysiikkaan liittyviä suureyhtälöitä ja lainalaisuuksia.

Tavoitteet

syventää fysiikan osaamista

kerrata fysiikan kurssien ilmiöitä ja lainalaisuuksia astrofysiikan kannalta

antaa käsitys maailmankaikkeudesta, sen synnystä rakenteesta ja kehityksestä

155

perehdyttää fysikaaliseen maailmankuvaan


tähtitieteen mittayksiköitä

aurinkokunta

tähtiavaruus

galaksiavaruus

maailmankaikkeus

10. Matemaattinen fysiikka (FY10) Opiskelija perehtyy fysiikan matemaattisiin menetelmiin harjaantuen matemaattisissa

taidoissa sekä syventäen näin näkemystään fysiikasta. Opiskelija saa aineksia fysiikan

ilmiöiden matemaattiseen tarkasteluun sekä tukea jatko-opinnoilleen.

Tavoitteet

syventää fysiikan ymmärtämistä

tukea jatko-opintoja

antaa valmiuksia fysiikan ongelmien matemaattiseen tarkasteluun

tukea matematiikan opintoja fysiikan soveltavilla tehtävillä


derivaatta ja integraali

differentiaaliyhtälöt

suhteellisuusteoria

energian tuotto

pyörimisliike ja kaksiulotteinen liike

11. Fysiikan kertauskurssi (FY11) Opiskelija saa kokonaiskuvan lukion fysiikasta, ymmärtää fysiikan keskeisiä ilmiöitä

ja osaa laskennallisesti eri fysiikan kurssien oleellisimpia tehtäviä. Kurssilla kerrataan

fysiikan kurssien pääkohtia ja valmistaudutaan fysiikan ylioppilaskirjoituksiin.

Tavoitteet

syventää fysiikan osaamista

kerrata fysiikan kurssien keskeisiä kohtia

tukea jatko-opintoja

antaa kokonaiskuva fysiikasta


eri fysiikan kurssien keskeisiä kohtia

mekaniikka, kentät, säilymislait, sähköoppi

fysiikan lait laskennallisen tarkastelun perustana

fysiikan yo-tehtäviä

156

5.10 Kemia

Kemian opetus tukee opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen

maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa

ymmärtämään kemian ja sen sovellusten merkitystä jokapäiväisessä elämässä,

ympäristössä, yhteiskunnassa ja teknologiassa. Opiskelijat kehittävät valmiuksiaan

opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla. Opetuksessa

sovelletaan kemiaa monipuolisissa tilanteissa, mikä edistää myös opiskelijoiden

koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Opetus välittää kuvaa kemian

merkityksestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa: kemiaa tarvitaan uusien

ratkaisujen kehittämisessä sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa.

Opetus ohjaa opiskelijoita ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekä ympäristöstä.

Kemian opetus tukee opiskelijoiden käsitteiden rakentumista sekä ilmiöiden

ymmärtämistä siten, että niiden makroskooppinen, mikroskooppinen ja symbolinen

taso muodostavat loogisen kokonaisuuden. Opiskelijoiden aikaisemmista

kokemuksista ja havainnoista edetään ilmiöiden kuvaamiseen ja selittämiseen sekä

aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä ja

matemaattisesti. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun,

tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon

luotettavuuden ja merkityksen arviointiin. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään

muun muassa mallintamisen välineenä, tutkimusten tekemisessä ja tuotosten

laatimisessa.

Kemian opetuksen lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden

havainnointi ja tutkiminen. Kokeellisuus eri muodoissaan tukee käsitteiden

omaksumista ja ymmärtämistä, tutkimisen taitojen oppimista ja luonnontieteiden

luonteen hahmottamista. Opiskelijoiden oma kokeellinen työskentely kehittää

työskentelyn ja yhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekä innostaa

opiskelijoita kemian opiskeluun. Opiskelun edetessä tutkimisen taidot kehittyvät sekä

kokonaisvaltaisesti että kunkin kurssin keskeisten sisältöjen osalta. Kokeellisessa

työskentelyssä toimitaan kemikaali-, jäte- ja työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti.

Seudullinen opetussuunnitelma: opetuksen yleiset tavoitteet Tavoitteena on korostaa kemian merkitystä arjessa ja jatko-opintojen kannalta ja parantaa valmiuksia osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tavoitteena on myös kannustaa opiskelijoita jatko-opintoihin tarvittavan osaamisen hankkimiseen.

Aihekokonaisuuksia voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavasti:

Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä -aihekokonaisuus tulee esiin esimerkiksi kemian osaamisen tarvetta erilaisissa ammateissa ja tehdessä yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa, arvioitaessa tietolähteitä, seurattaessa kulutuskäyttäytymistä, tutustuttaessa kierrättämiseen ja uusiokäyttöön. Aihekokonaisuuden käsitteleminen on luontevaa esimerkiksi KE1- ja KE2-kursseilla.

157

Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuteen liittyvät esimerkiksi ruoan sekä veden puhtaus ja riittävyys, laboratorioturvallisuus ja kemikaaliturvallisuus. Aihekokonaisuuden käsitteleminen on luontevaa esimerkiksi KE2- ja KE4-kursseilla.

Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu -aihekokonaisuutta tarkastellaan esimerkiksi käsittelemällä kotitalouksien ja teollisuuden jätteiden turvallista loppusijoitusta, kierrätyskäyttöä sekä käyttöä energiantuotannossa. Pohtimalla yhteiskunnallista vastuuta mm. luonnonvarojen käytössä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Aihekokonaisuuden käsitteleminen on luontevaa esimerkiksi KE1- ja KE3-kursseilla. Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys -aihekokonaisuus näkyy yhtenäisten merkintöjen ja suureiden käytössä, eri maiden välisessä yhteistyössä esimerkiksi yhtenäistyvässä kemikaalilainsäädännössä ja kansainvälisessä tutkimus- ja teollisuusprojekteissa. Pirkanmaan teolliseen kulttuuriin tutustuminen auttaa ymmärtämään kemian merkitystä lähiympäristön teollisuustoiminnan ja teknologian kehityksessä. Aihekokonaisuuden käsitteleminen on luontevaa esimerkiksi KE1- ja KE4-kursseilla.

Monilukutaito ja mediat –aihekokonaisuuden oppimista tukevat muun muassa mallien, taulukoiden, kuvaajien ja videoiden tulkinta ja tuottaminen. Täsmällisen tieteellisen kielen käyttämistä, työselostuksien ja raporttien laatimista sekä lähdeviittausten tekemistä voidaan opiskella yhdessä muiden oppiaineiden kanssa. Oppimisen kannalta oleellista on esimerkiksi mediateksteihin ja tieteellisiin julkaisuihin kuten tutkimusselostuksiin ja tietokantoihin tutustuminen. Opiskelija voi myös olla mukana laboratoriossa tehtyjen käyttöohjeiden ja oppaiden laadinnassa. Aihekokonaisuuden käsittely on luontevaa esimerkiksi KE1-, KE3- ja KE5- kursseilla.

Teknologia ja yhteiskunta -aihekokonaisuuden tavoitteena on oppia ymmärtämään kemian perusteiden hallinnan merkitys nyky-yhteiskunnassa. Keskustelun kohteena voi olla muun muassa luonnonvarojen tunteminen ja materiaalivirrat. Kokeellisten mittauksien suunnittelun ja toteutuksen avulla pyritään ymmärtämään ongelman ratkaisun eri vaiheita. Vierailut teollisuus- ja tutkimuslaitoksissa sekä asiantuntijaesitykset tukevat aihekokonaisuuden tavoitteita. Aihekokonaisuuden käsittely on luontevaa esimerkiksi KE1-, KE4- ja KE5- kursseilla.


Opetuksessa käytetään monipuolisia opiskeluympäristöjä. Digitaalisia opiskeluympäristöjä ovat mm. videoneuvottelut, simulaatiot, mallinnusohjelmat ja sähköiset tiedonkeräimet. Yhteistyötä voidaan tehdä muiden oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Opetuksessa korostuu kokeellinen tiedonhankinta, kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu. Tämä voi olla esimerkiksi suureiden mittaamista kokeellisesti, sähkön ja muun energian hinnan soveltamista käytännössä, elintarvikkeiden koostumukseen ja ominaisuuksiin tutustumista, hiilijalanjäljen ja muiden ympäristömittareiden seurantaa ja työselostuksen teettämistä kurssilla.


Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

158

saa ohjausta kemian osaamisensa tunnistamisessa, omien tavoitteiden

asettamisessa, oppimishaasteiden kohtaamisessa ja kemian opiskelustrategioiden

soveltamisessa

saa mahdollisuuksia perehtyä kemian soveltamiseen monipuolisissa tilanteissa,

kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä

osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä ja kehittää kysymyksiä

edelleen tutkimusten, ongelmanratkaisun tai muun toiminnan lähtökohdiksi

osaa suunnitella ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia turvallisesti ja yhteistyössä

muiden kanssa

osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia sekä arvioida niitä ja koko

tutkimusprosessia

osaa käyttää erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä

ennusteiden tekemisessä

osaa käyttää monipuolisia tietolähteitä ja arvioida niitä kriittisesti kemian

tietojensa avulla

osaa ilmaista johtopäätöksiä ja näkökulmia kemialle ominaisilla tavoilla

jäsentää käsitystään jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja

teknologian ilmiöistä kemian käsitteiden avulla

ymmärtää luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä

tapoja tuottaa tietoa

osaa arvioida kemian ja siihen liittyvän teknologian merkitystä yksilön ja

yhteiskunnan kannalta.

Arviointi

Arviointi kohdistuu kemian yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisia

tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi

ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään ja tiedostamaan kemian osaamistaan.

Kurssin arvosanan antaminen perustuu monipuoliseen näyttöön ja opiskelijan

käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen havainnointiin. Kemiallisen

tiedon ymmärtämistä ja soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin. Erilaisten tuotosten

lisäksi voidaan arvioida työskentelyn eri vaiheita, kuten kysymysten muodostamista ja

tutkimisen taitoja. Arvioinnissa otetaan huomioon kokeellisen työskentelyn taidot

sekä tiedon hankinnan ja käsittelyn taidot.

Seudullinen opetussuunnitelma: arviointi Arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppisisällön osaamisen lisäksi kokeelliseen työskentelyyn ja tiedon käsittelyn taitoihin. Kokeellisen työskentelyn arvioinnissa kiinnitetään huomiota tutkimuksen suunnitteluun, toteutukseen, tutkimustulosten ja työselostusten arviointiin. Tiedon käsittelyn taitoja voidaan arvioida tarkkailemalla opiskelijan kokeellista työskentelyä tai käyttämällä arvioinnin tukena opiskelijan pitämää portfoliota tai seurantapäiväkirjaa. Seurantapäiväkirjan pitäminen voi olla energiankulutuksen, kulutettujen ruoka-aineiden, hiilijalanjäljen tai muiden ympäristömittareiden kirjaamista.

159

Arvioinnissa käytetään kurssin päättövaiheen arvioinnin rinnalla jatkuvaa opintojen aikaista arviointia. Arvioinnin menetelmiä ovat esimerkiksi kurssikoe, palautteen antaminen, vertais- ja itsearviointi sekä opettajan antama arviointi. Palautetta voidaan antaa tarkastamalla tehtäviä ja keskustelemalla niiden ratkaisuista. Kurssien aikana voidaan tehdä tehtäviä tai testejä, joiden kautta opiskelija ja opettaja saa kuvan osaamisen edistymisestä. Vertaisarviointia tapahtuu yhdessä tekemisen aikana erilaisissa oppimisympäristöissä toimittaessa. Kokeellisia töitä ja tutkimuksia tehtäessä voidaan arvioida koko tutkimusprosessia ja –tuloksia. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tutkimusryhmien välisenä opponointina.

Pakollinen kurssi

1. Kemiaa kaikkialla (KE1)

Tavoitteet


saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen

opiskelua kohtaan

kehittää valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun

osaa käyttää ja soveltaa tietoa aineiden ominaisuuksista jokapäiväisen elämän ja

ympäristön ilmiöissä

osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen erilaisia kemian ilmiöitä sekä

ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat

osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä aineen rakenteen malleja,

jaksollista järjestelmää ja tietolähteitä.


kemian merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä

atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä pääpiirteissään

alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksia

aineiden ominaisuuksien selittäminen aineen rakenteen, kemiallisten sidosten ja

poolisuuden avulla

kysymykset tiedonhankinnan lähtökohtana

turvallinen työskentely, aineen erotusmenetelmät, aineiden ominaisuuksien

tutkiminen, havainnointi ja johtopäätösten tekeminen

160


2. Ihmisen ja elinympäristön kemiaa (KE2)

Tavoitteet


osaa käyttää ja soveltaa orgaanisiin yhdisteisiin ja ainemäärään liittyviä käsitteitä


osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen orgaanisiin yhdisteisiin,

ainemäärään ja pitoisuuteen liittyviä ilmiöitä

ymmärtää, kuinka kemiallinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen

kytkeytyvän mallintamisen kautta

osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.


kemian merkitys hyvinvoinnin ja terveyden kannalta

orgaanisten yhdisteiden, kuten hiilivetyjen, happi- ja typpiyhdisteiden, rakenteiden

mallintaminen ja kuvaaminen erilaisilla malleilla

avaruusrakenne ja isomeria

orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksien selittäminen rakenteen avulla

ainemäärä ja pitoisuus

työvälineiden ja reagenssien käyttö sekä liuosten valmistus

aineen rakenteen analyysimenetelmät, kuten spektroskopia

3. Reaktiot ja energia (KE3)

Tavoitteet


osaa käyttää ja soveltaa reaktioihin liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän,


osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin liittyviä ilmiöitä

ymmärtää aineen ja energian häviämättömyyden merkityksen kemiassa.


kemian merkitys energiaratkaisujen ja ympäristön kannalta

kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu ja tasapainottaminen

epäorgaanisten ja orgaanisten yhdisteiden reaktioita sekä niiden sovelluksia

aineen häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa ja sen yksinkertainen

laskennallinen käsittely

energian häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa, sidosenergia ja Hessin laki

kaasujen ominaisuudet ja yleinen tilanyhtälö

reaktioiden tutkiminen kokeellisesti, titraus analyysimenetelmänä,

tutkimustulosten käsitteleminen, tulkitseminen ja esittäminen

161

4. Materiaalit ja teknologia (KE4)

Tavoitteet


osaa käyttää ja soveltaa materiaaleihin ja teknologiaan liittyviä kemian käsitteitä

jokapäiväisen elämän, ympäristön ja yhteiskunnan ilmiöissä

osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen materiaaleihin ja sähkökemiaan


harjaantuu ilmaisemaan itseään kemialle ominaisilla tavoilla ja analysoimaan eri

tietolähteiden argumentointia

osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa.


kemian merkitys teknologiassa ja yhteiskunnassa

metallien ja polymeerien ominaisuudet, käyttö ja elinkaari

atomin ulkoelektronirakenne ja jaksollinen järjestelmä alkuaineiden jaksollisten

ominaisuuksien selittäjänä

hapetusluvut ja hapetus-pelkistysreaktiot

sähkökemian keskeiset periaatteet: jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen

pari ja elektrolyysi

kemiallisten reaktioiden laskennallinen soveltaminen

tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointi ja suunnittelu

yhteistyön rooli kemiallisen tiedon tuottamisessa

5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)

Tavoitteet


osaa käyttää ja soveltaa reaktioiden ja kemiallisen tasapainon käsitteitä


osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen reaktioihin ja kemialliseen

tasapainoon liittyviä ilmiöitä

osaa käyttää laskennallisia ja graafisia malleja reaktionopeuden ja kemiallisen

tasapainon kuvaamisessa, selittämisessä ja ennusteiden tekemisessä.


kemian merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa

kemiallisen reaktion nopeus ja siihen vaikuttavia tekijöitä

homogeeninen ja heterogeeninen tasapaino sekä tasapainotilaan vaikuttaminen

happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit ja puskuriliuokset

tasapainoon liittyvät graafiset esitykset

homogeenisen ja happo-emästasapainon laskennallinen käsittely

tutkimustulosten ja -prosessin arviointi

162


KE1 Kemiaa kaikkialla

Kurssilla perehdytään aineiden kemialliseen rakenteeseen, rakenteen esittämiseen kemian kielellä ja aineiden ominaisuuksien päättelyyn rakenteen avulla. Aineiden ominaisuuksia tutkitaan kokeellisesti ja erilaisia tietolähteitä käyttäen. Kurssi antaa valmiuksia soveltaa tietoa ympäröivän maailman ilmiöihin ja herättää kiinnostusta alan jatko-opintoihin.


KE2 Ihmisen ja elinympäristön kemiaa

Kurssilla perehdytään elinympäristön orgaanisten yhdisteiden rakenteisiin ja ominaisuuksiin ja tutustutaan kemian peruslaskentaan. Yhdisteiden rakenteita tutkitaan kokeellisilla menetelmillä ja eri tavoin mallintaen. Kurssilla korostetaan orgaanisten yhdisteiden merkitystä elämän perustana sekä niiden teollista käyttöä.

KE3 Reaktiot ja energia

Kurssilla perehdytään aineiden reaktioihin ja niissä tapahtuviin energiamuutoksiin. Reaktioiden käsittelyssä keskeisiä asioita ovat reaktioyhtälöiden kirjoittaminen, laskennallinen käsitteleminen ja kokeellinen havainnointi. Keskeistä on ymmärtää aineen ja energian häviämättömyyden merkitys kemiassa.

KE4 Materiaalit ja teknologia

Kurssi käsittelee materiaalikemian ja sähkökemian perusteita. Metalleihin, sähkökemian sovelluksiin ja polymeereihin tutustutaan teoriassa ja käytännössä. Kurssin aikana tehdään omia tutkimusprojekteja hyödyntäen tieto-ja viestintätekniikkaa. Kurssi luo perustan ymmärtää eri materiaalien merkitys nyky-yhteiskunnassa.

KE5 Reaktiot ja tasapaino

Kurssi käsittelee kemiallista tasapainoa ja reaktionopeutta. Perehdytään tärkeimpiin tasapainoreaktioihin, mm. happo-emästasapainoihin, niiden laskennalliseen ja graafiseen käsittelyyn sekä tasapainotilan säätelyyn. Kurssilla vahvistetaan kemian laskutaitoja.

163

6. Kemiaa kokeellisesti (KE6)

Kurssin tarkoituksena on antaa käsitys opiskelijalle kemian kokeellisesta puolesta.

Opiskelija tutustuu kurssilla kemikaaleihin, välineisiin, mittalaitteisiin sekä

laboratoriotyöskentelyyn. Kurssi antaa valmiuksia jatko-opinnoissa mahdollisesti

tuleviin kemian harjoitustöihin. Tulosten esittäminen kirjallisessa tai graafisessa

muodossa tukee myös ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista kokeellisen kemian

osalta.

Tavoitteet


ymmärtää kemikaalien säilytykseen, käyttöön ja hävittämiseen liittyvät

turvallisuusnäkökohdat

osaa työskennellä turvallisesti laboratoriossa

osaa käyttää tavallisimpia mittauslaitteita

osaa arvioida mittausten ja mittalaitteiden tarkkuutta

osaa arvioida työhön liittyviä virhelähteitä ja häiriötekijöitä

osaa etsiä tietoa reaktioista ja reaktio-olosuhteista ja soveltaa niitä omassa työssään

osaa työskennellä itsenäisesti tai työparin kanssa ohjeita seuraten

osaa esittää mittaustuloksia taulukkomuodossa sekä graafisesti


punnitseminen ja tilavuuden mittaaminen

lasitavaran oikea käsittely

kemian laskut ja niiden soveltaminen

liuosten valmistaminen, säilytys ja käyttö

titraus happojen ja emästen pitoisuusmäärityksissä

gravimetriset työt

saostaminen

orgaanisen kemian reaktiot

sähkökemialliset kokeet

7. Kemian kertauskurssi (KE7)

Kurssin tarkoituksena on antaa opiskelijalle käsitys kemian yo-kokeen rakenteesta,

sisällöstä ja tehtävätyypeistä. Aiemmilla opittuja tietoja kerrataan ja syvennetään.

Pääpaino kurssilla on tutustua viimeisimpiin yo-koetehtäviin ja niiden ratkaisuihin.

Tutustutaan myös tietoverkkojen antamiin mahdollisuuksiin itseopiskelussa sekä

ryhmäoppimisessa. Otetaan esimerkkeinä myös jokeritehtäviä sekä oppiainerajat

ylittäviä tehtäviä.

164

Tavoitteet


kertaamalla kemian eri kurssien sisältöjä saa valmiudet vastata yo-kokeen tehtäviin

osaa arvioida YO-tehtävien vaativuutta omaan osaamiseensa nähden

osaa arvioida ainerajat ylittävien tehtävien ratkaisussa eri oppiaineiden osuutta

laatia jokeritehtävän laajuinen vastaus

osaa tarkastella ja luoda kuvaajia

osaa hakea uusinta tietoa verkosta

osaa tehdä yhteistyötä oppimistulosten parantamiseksi


jaksollinen järjestelmä ja atomimaailma

kemiallinen sidos

kemian laskutekniikat

epäorgaaniset reaktiotyypit

orgaanisen kemian reaktiot, isomeria ja nimeäminen

kemiaan liittyvien kuvaajien tulkitseminen sekä esittäminen

laajan kemiallisen kokonaistietämyksen syventäminen

165

5.11 Filosofia

Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen

kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa

ongelmia jäsennetään käsitteellisesti ja keskustellen. Filosofisen ajattelun

opiskeleminen harjaannuttaa punnitsemaan käsitysten perusteluja järkiperäisesti.

Kyseenalaistavan ja perusteita etsivän luonteensa ansiosta filosofia auttaa

hahmottamaan ja jäsentämään nykypäivän jatkuvasti kasvavaa informaatiotulvaa.

Tällä tavoin filosofian opiskelu edistää opiskelijoiden yleisiä oppimisen ja ajattelun

valmiuksia.

Filosofiassa opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja

merkityksiä koskevia kysymyksiä. Tämä edistää opiskelijan kykyä eettiseen

pohdintaan ja sen ymmärtämiseen, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on

yksilölle ja yhteiskunnalle. Filosofian opiskelu opettaa hahmottamaan laajoja

käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen

ja ajatteluperinteiden käsitykset rakentuvat ja eroavat toisistaan.

Filosofian opiskelu kehittää arvostelukykyä sekä edistää luovan ja itsenäisen ajattelun

kehitystä. Filosofiassa tuetaan opiskelijoiden perusteltujen yksilöllisten näkemysten

muodostamista ja kykyä osallistua järkiperäiseen keskusteluun. Kun opiskelijat

paneutuvat filosofisiin kysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat

muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan

toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä

kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin ajattelutaitoihinsa ja yksilöllisiin

mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee

opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi ja vastuullisiksi sekä toisia ja yhdenvertaisuutta

kunnioittaviksi kansalaisiksi.


Filosofian opiskelun tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa filosofia ongelmia sekä eri tapoja hahmottaa todellisuutta ja filosofian perinteen ratkaisuehdotuksia niihin. Yhtä tärkeä tavoite on oppia ajattelemaan kriittisesti ja arvioimaan käsitysten, arvojen ja normien perusteluja järkiperäisesti. Tutkivilla ja itsenäiseen ajatteluun kannustavilla oppimismenetelmillä kehitetään myös opiskelijan valmiutta kestävään ja johdonmukaiseen argumenttien muodostamiseen. Tavoitteena on, että opiskelija hyödyntää kriittisen ajattelun ja argumentoinnin taitoja myös muissa lukion oppiaineissa esimerkiksi ilmiöoppimisen kautta. Filosofian opiskelusssa hyödynnetään tietoja viestintäteknologiaa ajattelun, argumentoinnin ja keskustelun taitojen kehittämisessä. Filosofian oppiaineessa toteutuvat kaikki aihekokonaisuudet täydentäen toisiaan. Kestävän elämäntavan ja globaalin vastuun aihekokonaisuus on filosofian oppiaineessa jatkuvasti läsnä niin eksplisiittisesti ilmaistuina kuin myös implisiittisesti sisään kirjoitettuina periaatteina keskusteluissa ja opiskelukulttuurissa. Oikeudenmukaisuuden, ihmisarvon sekä erilaisten moraalikysymysten tarkastelu tarjoavat mahdollisuuden hyvinvointi- ja turvallisuus aihekokonaisuuden huomioimiseen. Eri kulttuurien arvopohjien tunnistaminen aidossa dialogissa on kaikessa filosofianopetuksessa läsnä. Filosofiassa

166

keskeiset kriittisen ajattelun ja pätevän päättelyn taidot tähtäävät aktiiviseen kansalaisuuteen. Monilukutaito ja mediat -aihekokonaisuus tulee esille filosofian kursseilla niin sisältöjen (esim. tietoja todellisuuskäsitykset) kuin implisiittisesti työtapojen ja ajankohtaisen media-aineiston hyödyntämisen kautta.


Filosofian kursseilla opiskelija harjaantuu jäsentämään nykyajan informaatiotulvaa käsitteellisesti ja kasvaa rohkeaksi keskustelijaksi niin koulussa kuin koulun ulkopuolellakin (esimerkiksi työelämässä, lähiyhteisöissä ja sosiaalisessa mediassa). Näkökulmaa laajennetaan oman koulun ulkopuolelle esimerkiksi yliopisto-, yritys-, järjestö- tai politiikan edustajien vierailujen, opintoretkien tai seudullisen tai kansainvälisen yhteistyön avulla. Filosofian opiskelu kasvattaa aktiiviseksi, avarakatseiseksi ja vastuulliseksi maailmankansalaiseksi. Monipuoliset oppimismenetelmät ja -ympäristöt tukevat filosofian opiskelun tavoitteita. Keskiössä ovat keskustelu ja vuorovaikutus niin kasvokkain kuin sähköisestikin.


Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja

filosofian perinteessä ja ajankohtaisiin kysymyksiin sovellettuina

osaa käsitteellisesti eritellä, jäsentää ja arvioida informaatiota, erityisesti erilaisia

väitteitä, niiden merkityksiä ja perusteluja

hallitsee johdonmukaisen argumentaation perustaidot ja oppii sitä kautta

luottamaan omaan ajatteluunsa sekä arvioimaan sitä kriittisesti ja pohtimaan sen

rajoja eri tieteenaloilla ja arkielämässä

oppii pohtimaan ja jäsentämään käsitteellisesti laajoja kokonaisuuksia sekä

ajattelemaan ja toimimaan arvostelukykyisesti niin eettisissä kysymyksissä kuin

muillakin elämänalueilla myös informaation ollessa epävarmaa ja ristiriitaista.

Arviointi

Filosofiassa arviointi kohdistuu ajattelun taitojen ja keskeisten käsitteiden hallintaan

sekä kykyyn ilmaista filosofista ajattelua. Tämä tarkoittaa kykyä kriittisesti eritellä ja

problematisoida informaatiota, hahmottaa ja täsmentää sen käsitteellistä rakennetta

sekä esittää asiasta perusteltu arvostelma. Arvioinnin tulee tukea ja kehittää

opiskelijan taitoa arvioida omaa ajatteluaan ja rohkaista opiskelijoita oman

opiskelunsa suunnitteluun ja kehittämiseen. Kurssien arvioinnissa käytetään

monipuolisia menetelmiä, ja filosofian yleisten tavoitteiden saavuttamista arvioidaan

kurssikohtaisten tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen kautta.

167


Filosofiassa arviointi kohdistuu ajattelun taitojen ja keskeisten käsitteiden hallintaan sekä kykyyn ilmaista filosofista ajattelua. Tämä tarkoittaa kykyä kriittisesti eritellä ja problematisoida informaatiota, hahmottaa ja täsmentää sen käsitteellistä rakennetta sekä esittää asiasta perusteltu arvostelma. Arvioinnin tulee tukea ja kehittää opiskelijan taitoa arvioida omaa ajatteluaan ja rohkaista opiskelijoita oman opiskelunsa suunnitteluun ja kehittämiseen. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia, sekä suullisia että kirjallisia, menetelmiä, kuten oppimispäiväkirjoja, yksilö- ja ryhmäkokeita, esitelmiä, esseitä, tutkielmia, testejä sekä itse- ja vertaisarviointia. Filosofian yleisten tavoitteiden saavuttamista arvioidaan kurssikohtaisten tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen kautta.

Pakolliset kurssit

Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)

Tavoitteet


muodostaa perustellun käsityksen filosofian luonteesta ja menetelmistä

tutustumalla filosofisiin ongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin

oppii arvioimaan väitteiden totuutta sekä harjaantuu esittämään ja vaatimaan

erilaisille mielipiteille ja väitteille perusteluja sekä hahmottamaan esitettyjen

perustelujen rakennetta ja arvioimaan niiden pätevyyttä

tuntee ja oppii erilaisten harjoitusten kautta soveltamaan filosofian työtapoja,

kuten oletusten kyseenalaistamista, käsitteiden luokittelua ja määrittelemistä sekä

ajatuskokeiden ja vastaesimerkkien käyttöä

perehtyy joihinkin keskeisiin filosofisiin kysymyksiin ja niihin liittyviin

käsitteellisiin erotteluihin

tuntee perustavia tieto-opillisia erotteluja, osaa eritellä ja arvioida kriittisesti

erilaisia tiedollisia uskomuksia ja tutustuu tietämiseen joissain lukion oppiaineissa.


mitä filosofia on, filosofisten kysymysten ja filosofisen ajattelun luonne filosofian

perinteessä ja ajankohtaisiin ongelmiin sovellettuna

johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet ja niiden

harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti

keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus ja

välttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen

tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja

pseudotieteen ero

tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan,

koetellaan ja perustellaan joissain lukion oppiaineissa

168

2. Etiikka (FI2)

Tavoitteet


perehtyy filosofisen etiikan keskeisiin käsitteisiin, kysymyksiin ja teorioihin sekä

ympäristöfilosofian perusteisiin

hahmottaa normatiivisten väitteiden luonteen ja suhteen kuvaileviin väitteisiin

sekä osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta

osaa jäsentää oman elämänsä merkityksellisyyttä ja elämänvalintojaan filosofisen

käsitteistön avulla

osaa perustella moraalin velvoittavuuden ja soveltaa moraaliin filosofisia käsite-

erotteluja ja johdonmukaista argumentaatiota

osaa eritellä ja arvioida toimintaa eettisesti sekä kykenee jäsentämään omia

moraalisia ratkaisujaan ja arvioitaan filosofisen etiikan välinein.


moraali ja sitä pohtiva normatiivinen ja soveltava etiikka; hyve-, seuraus-,

sopimus-, oikeus- ja velvollisuusetiikan perusteet

moraalin luonne normijärjestelmänä ja sen ero juridisiin ja tapanormeihin

perustuviin järjestelmiin, moraalinen relativismi

filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästä

elämäntavasta

etiikka ja yksilön moraaliset ratkaisut: ihmissuhteet ja elämänvalinnat

eläimiä ja ympäristöä koskevia eettisiä kysymyksiä


3. Yhteiskuntafilosofia (FI3)

Tavoitteet


perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin sekä

perusnäkemyksiin yksilön suhteesta yhteisöihin, yhteiskuntaan ja valtioon

oppii käyttämään keskeisiä filosofisia käsitteitä yhteiskunnallisen ja poliittisen

toiminnan jäsentämiseen sekä omien yhteiskunnallisten ratkaisujensa

perustelemiseen

oppii erittelemään oikeudenmukaisuutta, vallankäyttöä ja työnjakoa yksilöiden,

yhteisöjen ja instituutioiden toiminnassa

oppii arvioimaan käsitteellisesti yhteiskunnallisen järjestyksen rakentumista,

perustelemista ja oikeutusta

osaa soveltaa oppimaansa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.


yhteiskuntajärjestyksen ja yhteiskunnallisten instituutioiden olemassaolo ja

oikeuttaminen: yksilö- ja yhteisökeskeiset teoriat yhteiskunnasta,

yhteiskuntasopimusteoriat

oikeudenmukaisuuden eri muodot, niiden perusteleminen ja soveltaminen

vallan käsite ja muodot, vallan oikeuttaminen, demokratian muodot ja kilpailijat,

anarkismi

169

työnjako, talous ja hyvinvointi, talouden toimintaperiaatteiden ja omistamisen

oikeuttaminen

poliittiset ihanteet ja niiden toteuttaminen: vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus;

konservatismi, liberalismi ja sosialismi; kansallisvaltiot ja globaali näkökulma

yhteiskunnalliset jännitteet ja ristiriidat sekä niiden ratkaiseminen: oikeusvaltio ja

sen vaihtoehdot, yhteiskuntajärjestyksen luhistuminen – sodat, sisällissodat, terrori

sekä holokausti ja muut kansanvainot yhteiskuntafilosofisina ongelmina

ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: sukupuolen rakentuminen,

informaatioteknologia, kulttuurien kohtaaminen, kestävän tulevaisuuden

rakentaminen

4. Tieto, tiede ja todellisuus (FI4)

Tavoitteet


hahmottaa filosofisia, eri tieteisiin ja arkielämään perustuvia käsityksiä

todellisuuden rakenteesta

osaa eritellä ja arvioida filosofisia teorioita todellisuudesta, totuudesta, tiedosta ja

tieteestä

osaa jäsentää ja eritellä tieteellisen tutkimuksen, päättelyn ja selittämisen luonnetta

osaa jäsentää havainnon ja tiedon sekä tieteellisten teorioiden ja mallien suhdetta

todellisuuteen

oppii hahmottamaan erityistieteiden tieteenfilosofisia kysymyksiä joissain lukion

oppiaineissa.


metafysiikan keskeiset kysymykset ja käsitteet, erilaisia käsityksiä metafysiikan

luonteesta ja todellisuuden perusrakenteesta

olemassaolon kysymyksiä: muutos ja pysyvyys, oliot ja ominaisuudet,

mahdollinen ja välttämätön, reaalinen ja virtuaalinen

todellisuuden ilmeneminen ja hahmottaminen

totuuden luonne ja totuusteoriat

tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen

tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmät, tieteellinen päättely; ilmiön,

tutkimusaineiston, mallin ja teorian käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde

selittäminen ja tieto luonnon- ja ihmistieteissä sekä formaaleissa tieteissä:

tietäminen ja ennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta

170


FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun

Kurssilla otetaan selvää, mitä filosofia ja filosofiset kysymykset ovat. Keskiössä kurssilla ovat ajattelun taidot: kriittisyys, käsitteellisyys, taitava argumentointi ja pätevä päättely. Näitä taitoja harjoitellaan niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Lisäksi tutustutaan tietoon ja olemassaoloon liittyviin filosofian peruskysymyksiin sekä tiedon luonteeseen lukion eri oppiaineissa.

FI2 Etiikka

Kurssilla perehdytään etiikan keskeisiin käsitteisiin, kysymyksiin ja teorioihin. Opiskelija tutustuu esimerkiksi hyve-, seuraus-, sopimus-, oikeus- ja velvollisuusetiikan perusteisiin sekä soveltavaan etiikkaan, esimerkiksi eläimiä ja ympäristöä koskeviin eettisiin kysymyksiin. Tavoitteena on oppia jäsentämään ja perustelemaan omia elämänvalintoja ja elämän merkityksellisyyttä filosofisen etiikan avulla.


FI3 Yhteiskuntafilosofia

Kurssilla tarkastelussa ovat yhteiskuntafilosofian keskeiset käsitteet ja suuntaukset, esimerkiksi kysymykset yksilön ja yhteisön suhteesta, oikeudenmukaisuudesta, vallasta, demokratiasta, taloudesta ja hyvinvoinnista, vapaudesta sekä tasa-arvosta. Kurssilla tutustutaan poliittisiin ihanteisiin ja aatteisiin niin kansallisesta kuin globaalistakin näkökulmasta. Perehdytään sukupuoleen, informaatioteknologiaan, kulttuurien kohtaamiseen ja kestävään tulevaisuuteen yhteiskuntafilosofian näkökulmasta. Tavoitteena on oppia soveltamaan opittua ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

FI 4Tieto, tiede ja todellisuus

Kurssilla syvennytään metafysiikan ja tietoteorian peruskysymyksiin: opitaan hahmottamaan ja arvioimaan erilaisia käsityksiä olemassaolosta, todellisuudesta, totuudesta, ja tiedosta. Tutustutaan tieteenfilosofian perusteisiin sekä tieteellisen tutkimuksen luonteeseen ja menetelmiin ja opitaan soveltamaan tietoa lukion eri oppiaineisiin.

171

5. Filosofian kertauskurssi (FI 5)

Opiskelija kertaa filosofian kurssien keskeiset teemat ja laajentaa näkemystään

filosofian suuntauksista sekä valmistautuu filosofian ainereaalikokeeseen.

Tavoitteet


oppii käyttämään ja yhdistämään kaikkien filosofian kurssien tietoja

oppii soveltamaan oppimaansa ja ajankohtaisia näkökulmia uusissa

yhteyksissä

syventää tietämystä kurssien teemoista


filosofian keskeiset teemat mm. tieto-oppi, metafysiikka ja etiikka.

reaalikokeen kysymystyyppeihin tutustuminen

hyvän reaalivastauksen rakenteen harjoittelu

172

5.12 Psykologia

Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia

havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia

tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti

tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot

tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä, muiden ihmisten ymmärtämistä ja

psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta

pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan.

Opiskelussa hyödynnetään monipuolisesti tietoja viestintäteknologian antamia

mahdollisuuksia.

Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja

omakohtaiseen soveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon

yhteys sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään

psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja

vastavuoroista riippuvuutta.

Psykologian opetus on luonteeltaan tutkimusperustaista. Tässä tarkoituksessa

opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedonmuodostuksen

menetelmiä painottaen ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä

aihesisältöjä. Opetuksessa tämä tutkimusperustaisuus ja aihesisällöt kytketään ihmisen

jokapäiväisen toiminnan ja arjen ymmärtämiseen eli tuodaan tutkimustieto lähelle

opiskelijaa.

Seudullinen opetussuunnitelma: opetuksen yleiset tavoitteet Psykologialla on annettavaa kaikkien aihekokonaisuuksien näkökulmasta. Ennen kaikkea psykologian opiskelu kehittää ilmiöiden monipuolista ja kriittistä tarkastelua sekä tukee monien elämäntaitojen oppimista ja aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamista. Seudullinen opetussuunnitelma: opiskeluympäristö ja -menetelmät Psykologia tarjoaa mahdollisuuden monipuolisten aktivoivien, yhteisöllisten ja yksilöllisten opiskelumenetelmien käyttöön. Tutkiva oppiminen, yksilöllinen ja tiimioppiminen sekä ilmiöoppiminen antavat mahdollisuuksia aktivoida opiskelijaa ja ohjata häntä psykologisen tiedon soveltamiseen. Psykologia antaa välineitä oman toiminnan ja ryhmäilmiöiden reflektointiin näiden opiskelumenetelmien kautta. Erityisesti yhteisölliset opiskelumenetelmät kehittävät työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja oman toiminnan ohjaamista. Psykologialla on yhteisiä sisältöjä monien oppiaineiden kanssa. Se soveltuu hyvin oppiainerajat ylittäviin opintokokonaisuuksiin ja teemaopintoihin esimerkiksi biologian, terveystiedon, filosofian, uskonnon ja äidinkielen kanssa. Taito- ja taideaineita ja psykologiaa yhdistämällä voidaan tukea myönteisen identiteetin rakentumista ja hyvinvointia. Myös tilastomatemaattista osaamista voidaan hyödyntää psykologiseen tutkimukseen perehtymisessä. Seutukunta mahdollistaa monipuolisten paikallisten opiskeluympäristöjen hyödyntämisen. Tampereen seutukunnalla on runsaasti yhteistyötahoja, esim. Tampereen yliopisto, Tays,

173

SPR, Kumppanuustalo Artteli ry. sekä monet erilaiset järjestöt ja yhdistykset, kulttuuripalvelut ja julkisen sektorin toimijat (mm. päiväkodit ja vanhusten palvelut). Tieto- ja viestintäteknologian avulla voidaan laajentaa opiskeluympäristöjä, esim. olemalla yhteydessä kotimaisiin tai kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin (mm. ystävyyskoulut tai asiantuntijaverkostot).


Psykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka

perustuu psyykkisten, biologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden

vuorovaikutukseen

hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja

tiedonhankintakeinoja sekä tuntee psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niiden

pohjalta arvioimaan tieteellisen tiedon ja tutkimusmenetelmien mahdollisuuksia ja

rajoituksia

ymmärtää psykologiaan ja psykologiseen tutkimukseen liittyviä eettisiä

kysymyksiä ja osaa soveltaa tietojaan myös psykologisten tutkimusten arviointiin

ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan arkielämään,

elämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen

kasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa,

ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen

osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedon

luotettavuutta ja pätevyyttä

osaa hyödyntää psykologista tietoa oppiainerajat ylittävien aiheiden ja ilmiöiden

erittelyyn

osaa soveltaa psykologista tietoa tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kestävän

kehityksen edistämiseen.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden sekä tiedolliseen osaamiseen että

kykyyn soveltaa psykologista tietoa arkipäivän tilanteisiin ja elämään. Arvioinnissa

painotetaan tiedon muokkaamistaitoa ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen

toistamisen sijasta. Opiskelija osoittaa monipuolisilla tavoilla, että hän on ymmärtänyt

keskeiset sisällöt ja pystyy arvioimaan ja soveltamaan oppimaansa tietoa.


Opiskelijalle voidaan antaa useita vaihtoehtoisia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan, esim.

tutkimus, ongelmanratkaisu, raportti, kampanja, video, peli, portfolio, näytelmä tai muu luova

tuotos. Arviointi voi kohdistua sekä itse tuotokseen että prosessiin, jonka tuloksena se on

syntynyt. Arviointi voi rakentua opettajan antamasta palautteesta sekä itse- ja

vertaisarvioinnista. Arvioinnissa voidaan kiinnittää huomiota kysymisen ja tiedonhankinnan

taitoihin sekä taitoon muodostaa perusteltu näkemys psykologisista ilmiöistä. Arvioinnin

174

tavoitteena on myös tukea opiskelijan kriittisen ajattelun kehittymistä. Arvioinnin tulee olla

aina rakentavaa ja kannustavaa.

Mahdollisuudesta suorittaa psykologian kursseja itsenäisesti sovitaan koulukohtaisesti.

Pakollinen kurssi

1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS1)

Tavoitteet


ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden

merkityksen ihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä

tuntee psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten tunteet, motivaatio ja kognitiiviset

toiminnot, sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa ja omaa psyykkistä

hyvinvointiaan näitä kuvaavien käsitteiden avulla

perehtyy oppimisen prosesseihin liittyvään psykologiseen tietoon ja osaa pohtia

omaa opiskeluaan sen pohjalta

osaa esittää esimerkkejä psykologisen tutkimuksen aihepiireistä ja niihin liittyvistä

tutkimuksista sekä analysoida ja arvioida tiedon tutkimusperusteita

ymmärtää psykologisen tiedon perustuvan tutkimukseen ja tunnistaa tieteellisen

ajattelun peruspiirteitä.


Tietoinen ja tiedostamaton psyykkinen toiminta

ihmisen toimintaan vaikuttavat biologiset tekijät sekä perustieto hermoston

toiminnasta

perustietoa tunteista ja motivaatiosta

kognitiivisten tulkintojen merkitys ihmisen toiminnassa

Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus ihmisen toimintaan

perustietoa sosiaalistumisesta ja normien omaksumisesta

esimerkkejä yksilön toimintaan vaikuttavista tilannetekijöistä

Perehtyminen johonkin valinnaiseen ilmiöön, kuten aggressiivisuus, jännittäminen,

riippuvuudet, syömiskäyttäytyminen, sosiaalinen vuorovaikutus, onnellisuus tai

rakkaus

Opiskelu ja oppiminen psykologian näkökulmista

oppimisen biologinen, kognitiivinen ja sosiokulttuurinen perusta

tehokkaat opiskelumenetelmät

motivaatio ja oppiminen

Psykologisen tiedon muodostuminen

psykologian tutkimuskohteet

arkitiedon ja tieteellisen tiedon ero

esimerkkejä psykologian tutkimusmenetelmistä

175


2. Kehittyvä ihminen (PS2)

Tavoitteet


tietää, miten ihmisen kehitystä tutkitaan, ja osaa arvioida tiedon perusteita

osaa eritellä ihmisen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden vuorovaikutusta

perehtyy kehityksen osa-alueisiin ja osaa eritellä niiden keskinäistä

vuorovaikutusta sekä osaa selittää kehityksen jatkuvuutta yksilön elämänkaaren

aikana

perehtyy erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän psykologiaan ja niihin liittyvään teoria-

ja tutkimustietoon

tuntee hermoston toiminnan periaatteita sekä ymmärtää niiden yhteyden yksilön

psyykkiseen kehitykseen

osaa arvioida kehityspsykologista tietoa ja soveltaa sitä itsensä ja muiden ihmisten

ymmärtämiseen.


Kehityksen tutkiminen

Kehityksen osa-alueet ja niihin vaikuttavat tekijät lapsuudessa ja nuoruudessa

fyysis-motorinen kehitys

kognitiivinen kehitys

emotionaalinen kehitys

psykososiaalinen kehitys

minuuden ja minäkäsityksen kehitys

Nuoruusiän psyykkinen kehitys ja sen erityiset haasteet

ajattelun kehitys

identiteetin kehitys: henkilökohtainen, sosiaalinen ja kulttuurinen identiteetti

sukupuoli-identiteetti ja seksuaalisuuden kehittyminen

toiminnanohjauksen kehitys ja sen hermostollinen tausta

Kehityksen jatkuvuus elämänkaaren aikana

elämänkaaren käsite

kehitykseen vaikuttavien tekijöiden vuorovaikutus

jokin kehityksen jatkuvuutta selittävä teoria

Kehitykseen vaikuttavat biologiset ja sosiokulttuuriset tekijät

hermoston kypsyminen

aivojen muovautuminen elämänkulun aikana

perimän ja ympäristön vuorovaikutus

varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteet

sosialisaatio ja kulttuurierot kehityksessä

3. Tietoa käsittelevä ihminen (PS3)

176

Tavoitteet


tunnistaa kognitiivista toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ja osaa soveltaa niitä

kognitiivisten ilmiöiden tarkastelemiseen

perehtyy kognitiivisiin perustoimintoihin eli havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen ja

muistiin sekä yhteen korkeamman kognitiivisen toiminnan ilmiöön, kuten

päätöksenteko, ongelmanratkaisu, asiantuntijuus tai kielelliset toiminnot

perehtyy kognitiivisten toimintojen tutkimukseen ja pystyy arvioimaan sitä

ymmärtää kognitiivisen toiminnan hermostollista perustaa ja yhteyksiä psyykkisiin

toimintoihin.


kognitiivisen toiminnan periaatteita, kuten sisäiset mallit ja havaintokehä

kognitiivisten toimintojen neuropsykologinen perusta

kognitiivisen psykologian ja aivotutkimuksen tutkimusmenetelmiä

havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti kognitiivisina perustoimintoina sekä

niiden biologinen perusta

jonkin valinnaisen korkeampitasoisen kognitiivisen toiminnon tarkasteleminen,

esimerkiksi kieli, ongelmanratkaisu, päätöksenteko tai asiantuntijuus

4. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys (PS4)

Tavoitteet


tutustuu tunteita ja mielenterveyttä koskevaan tutkimukseen ja ymmärtää, miten

näitä aiheita voidaan tutkia, ja osaa arvioida tutkimuksia kriittisesti

osaa kuvata, miten emootiot syntyvät biologisten ja kognitiivisten tekijöiden

vuorovaikutuksessa, ja pohtia niiden kulttuurisidonnaisuutta

osaa eritellä tunteiden merkitystä vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille

tuntee psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja psyykkisen tasapainon

ylläpitämisen keinoja

osaa tarkastella omaa psyykkistä hyvinvointiaan psykologisen tiedon valossa ja

saa perusteita tehdä omaa hyvinvointiaan tukevia ratkaisuja

ymmärtää mielenterveyteen vaikuttavia psykologisia, biologisia, sosiaalisia ja

kulttuurisia tekijöitä

tunnistaa yleisimmät mielenterveyden häiriöt ja ongelmat sekä ymmärtää

mielenterveyden ja sen ongelmien määrittelyn haasteellisuuden

syventyy vähintään yhden mielenterveyden häiriön syihin, oireisiin ja hoitoon.


tunteiden muodostuminen ja vähintään yhden tunteen biologinen perusta

tunteet psykologisen tutkimuksen kohteena

tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus

tunteiden merkitys itseymmärryksen välineenä

psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen

uni ja nukkuminen hyvinvoinnin osatekijöinä

stressi, kriisit ja niistä selviytymisen keinot

177

keskeiset mielenterveyden ongelmat ja niiden hoito

mielenterveyden ongelmien syntyä selittäviä tekijöitä

sosiaalisen ympäristön merkitys yksilön hyvinvoinnille

5. Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (PS5)

Tavoitteet


ymmärtää persoonallisuus-käsitteen laaja-alaisuuden

tunnistaa ja osaa selittää keskeisiä yksilöiden välisiä eroja, kuten temperamentti,

persoonallisuuden piirteet, älykkyys, lahjakkuus ja tulkintatyylit

tuntee yksilöllisten erojen biologista perustaa

tutustuu persoonallisuutta ja sosiaalipsykologiaa koskevaan tutkimukseen

syventää ymmärrystään psykologian tutkimusmenetelmistä yksilöllisten erojen ja

persoonallisuuspsykologian tutkimuksen osalta

osaa tarkastella yksilön toimintaa persoonallisuuden, tilannetekijöiden ja

kulttuurin vuorovaikutuksen tuloksena

osaa soveltaa persoonallisuuspsykologista ja sosiaalipsykologista tietoa

erilaisuuden ymmärtämiseen.


persoonallisuuden määrittely

persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus

vähintään kaksi persoonallisuusteoriaa, persoonallisuuden selittämisen mallia tai

näkökulmaa, kuten sosiokognitiivinen, psykodynaaminen tai humanistinen

psykologia, temperamenttiteoria tai piirreteoria

yksilöllisten erojen tutkiminen

tilannetekijöiden ja ryhmäilmiöiden vaikutus yksilön toimintaan yhteisöissä ja

sosiaalisissa verkostoissa

kulttuurin vaikutus persoonallisuuteen, vuorovaikutukseen ja yhteisölliseen

toimintaan


PS1 Psyykkinen toiminta ja oppiminen

Psykologian ensimmäinen kurssi johdattaa psykologiaan tieteenä. Ihmisen toimintaa

tarkastellaan biologisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuutena.

Keskeisiä teemoja ovat oppimisen taidot ja psyykkinen hyvinvointi.


PS2 Kehittyvä ihminen

178

Kurssilla perehdytään yksilön kehitykseen elämänkaaren aikana sekä kehitykseen

vaikuttaviin tekijöihin erityisesti lapsuudessa ja nuoruudessa. Kurssi tarjoaa

monipuolisia välineitä eri-ikäisten ihmisten ja oman elämän ymmärtämiseen.

PS3 Tietoa käsittelevä ihminen

Kurssilla tarkastellaan aivotoiminnan yhteyttä psyykkisiin ilmiöihin.

Tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin toiminnan periaatteet tulevat

tutuiksi. Kykysi tunnistaa ja hallita taitavaan tiedonkäsittelyyn vaikuttavia tekijöitä

kehittyy.

PS4 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys

Keskeisiä teemoja ovat tunteet, stressi, kriisit, uni sekä mielenterveys ja sen häiriöt.

Itseymmärryksen kasvun myötä elämänhallinnan taitosi kehittyvät. Kehität taitojasi

toimia hyvinvointia edistävällä tavalla sosiaalisessa ympäristössäsi.

PS5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen

Opit ymmärtämään yksilöiden välisiä eroja persoonallisuuden piirteissä,

lahjakkuudessa ja älykkyydessä. Tutustut näiden ilmiöiden tutkimukseen. Harjaannut

tarkastelemaan yksilön toimintaa persoonallisuuden, tilannetekijöiden ja kulttuurin

vuorovaikutuksen näkökulmista.

6. Ihmissuhdekurssi (PS6)

Opiskelija perehtyy tunnetaitoihin ja rakentavaan vuorovaikutukseen mm.

parisuhteessa.

Tavoitteet


saa välineitä vuorovaikutustaitojen kehittämiseen

parantaa itsetuntemustaan

ymmärtää seksuaalisuuden voimavarana


Sosiaalisten taitojen parantaminen

Millainen on hyvä ystävä?

Kuka on se oikea?

Ajattelevatko nainen ja mies eri tavalla?

Parisuhteen kehitysvaiheet

Erotaanko liian helposti?

Rakentava riitely ja mustasukkaisuus

179

7. Sosiaalipsykologian kurssi (PS7)

Opiskelija tutustuu sosiaalipsykologisen tutkimuksen historiaan, ydinalueisiin sekä

keskeisiin teorioihin.

Tavoitteet


kykenee vertailemaan ja arvioimaan erilaisten sosiaalipsykologisten

näkökulmien käytettävyyttä

ymmärtää sosiaalipsykologista tapaa käsitteellistää sosiaalista maailmaa


ihminen sosiaalisena olentona

sosiaalinen havaitseminen

ryhmien ja kulttuurien välinen vuorovaikutus

8. Psykologian tutkimuskurssi (PS8)

Opiskelija kertaa psykologiseen tutkimukseen liittyvät asiat ja laatii oman

tutkimuksen.

Tavoitteet


kertaa keskeiset psykologiset tutkimus- ja tiedonkeruutavat

tutustuu monipuolisesti psykologisiin tutkimuksiin

oppii tekemään pienimuotoisen psykologisen tutkimuksen itseään

kiinnostavasta aiheesta


psykologian keskeiset tutkimus- ja tiedonkeruutavat

tutkimuksen etiikka

psykologisen tutkimuksen teon vaiheet

tutkimuksen raportointi

lähdeviitteiden ja lähdeluettelon tekeminen

9. Psykologian kertauskurssi (PS9)

Opiskelija kertaa psykologian keskeiset teoriat ja laajentaa näkemystään

psykologiatieteestä sekä valmistautuu psykologian ainereaalikokeeseen.

Tavoitteet


oppii käyttämään ja yhdistämään kaikkia psykologian tietoja

oppii soveltamaan oppimiaan näkökulmia uusissa yhteyksissä

löytää uusia kytkentöjä psykologian eri osa-alueiden ja tutkimusten kesken.

180


psykologian keskeiset teoriat ja tutkimustulokset



181

5.13 Historia

Historian opetus vahvistaa opiskelijan yleissivistystä ja edellytyksiä ymmärtää oman

aikansa maailmaa sekä sen muutosprosesseja. Se antaa välineitä nykyisyyden

ymmärtämiseen ja avaa näkökulmia tulevaisuuden kehityksen pohtimiseen.

Kulttuurien tuntemusta edistävänä oppiaineena historia syventää yksilöllistä,

kansallista, eurooppalaista ja globaalia identiteettiä sekä tukee opiskelijan kasvua

aktiiviseksi ja moninaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi.

Opetuksen lähtökohtana on historian luonne tieteenalana. Huomiota kiinnitetään

historiallisen tiedon rakentumisen perusteisiin ja tiedon luotettavuuden kriittiseen

arviointiin sekä ilmiöiden moniperspektiiviseen selittämiseen. Historian opiskelu

kehittää kykyä hankkia tietoa, erottaa oleellinen tieto epäolennaisesta ja käsitellä

laajoja tietokokonaisuuksia. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat menneisyyden,

nykyisyyden ja tulevaisuuden väliset riippuvuussuhteet sekä historian tiedon

tulkinnallisuus ja sen käyttö yhteiskunnassa. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika,

muutos, jatkuvuus, syy- ja seuraussuhteet sekä historiallinen empatia.

Historian opetuksessa tarkastellaan nykyisyyteen johtanutta kehitystä, ihmisen ja

ympäristön välistä suhdetta sekä kulttuurin, vallankäytön ja talouden vuorovaikutusta.

Perehdytään yksilön merkitykseen ja mahdollisuuksiin toimijana sekä pohditaan

yksilöiden ja väestöryhmien toiminnan taustatekijöitä ja motiiveja historiallisissa

konteksteissaan. Opetuksessa korostetaan ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja

yhdenvertaisuuden merkitystä sekä demokratian ja kansainvälisen yhteistyön

mahdollisuuksia oman aikamme ja tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Suomen

historiaa tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten.


Opetuksessa huomioidaan lähiympäristön historia ja sidotaan se osaksi Suomen ja

maailmanhistoriaa. Esimerkiksi teollistumista voidaan tarkastella paikallisena ilmiönä.

Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys ovat keskeisiä historian oppisisältöjä. Historian

lähteiden tarkastelu harjoittaa monilukutaitoa. Muista aihekokonaisuuksista nousevat esiin

aktiivisen kansalaistoiminnan, yrittäjyyden ja demokratian kehityksen merkitys. Opetuksessa

käsitellään hyvinvointivaltiota, turvallisuuspolitiikkaa ja oikeusperiaatteita. Opetuksessa

korostetaan teknologian sekä kestävän kehityksen merkitystä kansallisella ja globaalilla

tasolla sekä ihmisen toiminnan vaikutuksia ympäristöön.


Historian opetuksessa käytetyillä menetelmillä pyritään tukemaan ajattelun taitojen kehittymistä. Näistä taidoista korostuvat historiassa esimerkiksi kriittinen ajattelu, vertailun ja luokittelun taidot, lähdekritiikki, kokonaisuuksien hahmottaminen sekä olennaisen ja epäolennaisen erottelu. Historian opinnoissa kehitetään tältä osin taitoja, joiden hallitseminen on arvokasta työelämässä, mutta niillä on myös laajempi sivistyksellinen merkitys digitalisoituvassa maailmassa. Historian opetuksessa käytetään monimuotoisia menetelmiä ja digitaalisten oppimisen työtapoja soveltuvin osin ja kurssien tavoitteiden mukaisesti. Menneisyyden ilmiöitä voidaan tarkastella poikkitieteellisesti oppiainerajat ylittäen. Tämän vuoksi historiaa on luontevaa

182

opiskella myös osana erilaisia teemaopintokursseja. Tällaisia teemaopintoja voidaan järjestää myös seudullisesti. Kaikilla historian kursseilla voidaan käyttää tutkivan- ja ongelmalähtöisen oppimisen työtapoja. Tutkivalla otteella on mahdollista tarkastella kokonaisen kurssin sisältöjä tai pienempiä kokonaisuuksia yksittäisten kurssien sisällä. Tutkivan oppimisen menetelmiä käytettäessä otetaan huomioon digitaalisten oppimisympäristöjen ja -työtapojen tarjoamat mahdollisuudet. Historian opintoja pyritään kytkemään osaksi ympäröivää yhteiskuntaa tekemällä yhteistyötä oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi erilaisten opintoretkien ja vierailujen avulla. Toisaalta asiantuntijoita voidaan kutsua osallistumaan oppitunneilla, mikä voi tapahtua vierailun lisäksi esimerkiksi verkon yli tapahtuvana viestintänä. Luontevia yhteistyökumppaneita ovat museot, julkisyhteisöt, kirjastot, korkeakoulut ja erilaiset järjestöt. Vierailujen ja opintoretkien toteuttaminen tarjoaa myös mahdollisuuden oppilaitosten keskinäiselle yhteistyölle Tampereen seudulla.


Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

tuntee historian laaja-alaisuuden ja ymmärtää kulttuurin erilaisia

ilmenemismuotoja ja niiden monimuotoisuutta

hallitsee Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset

prosessit taustoineen ja seurauksineen sekä osaa arvioida niiden merkitystä

ymmärtää nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden

lähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historialliseen

jatkumoon ja syventämään historiatietoisuuttaan

pystyy muodostamaan ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa arvostavan

maailmankuvan sekä osaa toimia niitä edistävänä vastuullisena kansalaisena

osaa analysoida historiallisia ilmiöitä ja ihmisten toimintaa monipuolisesti kunkin

ajan omista lähtökohdista

pystyy rakentamaan menneisyyttä koskevaa tietoa tarkoituksenmukaisia lähteitä

käyttäen, arvioimaan sitä kriittisesti sekä ymmärtämään sen monitulkintaisuuden

ja suhteellisuuden

osaa käyttää historiallista tietoa perustellun mielipiteen muodostamisessa ja

arvioida kriittisesti historian käyttöä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona sekä

muissa yhteyksissä

osaa soveltaa historian osaamistaan nykyisyyden ja tulevaisuuden kulttuuristen,

yhteiskunnallisten ja taloudellisten haasteiden arvioimiseen ja nähdä niihin

liittyviä vaihtoehtoisia ratkaisukeinoja.

Arviointi

Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historian tiedonalalle ominaisten tietojen ja

taitojen hallinta sekä oppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttaminen. Oppimisprosessin

aikana annettu arviointi ja palaute tukevat ja edistävät opiskelijan valmiuksia rakentaa

tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erotella olennaista ja epäolennaista tietoa,

hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja historian tiedon

käyttöä kriittisesti.

Kurssin arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön sekä

opiskelijan kykyyn soveltaa opittua käytännössä, kuten taitoon käyttää historiallista

183

tietoa perustellun mielipiteen muodostamisen välineenä ja valmiuksiin arvioida

kriittisesti historian tulkintoja ja käyttöä.


Arviointi perustuu kurssin alussa yhteisesti sovittuihin tietoja taitotavoitteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi laajojen kokonaisuuksien käsittelytaidot. Historian arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös yksilöllisen oppimisen elementtejä. Näihin kuuluvat esimerkiksi itsearviointi ja oman tavoitetason asettaminen, jolloin opiskelija oppii tunnistamaan oppimisen tasoja ja havaita oman kehittymisensä.

Pakolliset kurssit

1. Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa (HI1)

Kurssi tarkastelee yksilön, yhteiskunnan ja luonnon välistä vuorovaikutusta

eurooppalaisessa ja globaalissa kulttuuriympäristössä. Opetuksen näkökulma on

nykyisyyden selittämisessä sekä historiallisten ilmiöiden pitkän aikavälin

tarkastelussa. Kurssilla tutustutaan yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden

keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan maanviljelyksen alusta

nykyaikaan. Kurssilla harjoitellaan monipuolisen historiallisen lähdeaineiston

hyödyntämistä.

Tavoitteet


ymmärtää ihmisen, luonnon ja yhteiskunnan välisen riippuvuussuhteen ja haasteet

osana kestävää tulevaisuutta

ymmärtää eurooppalaisten kulttuuripiirien ja yhteiskuntien sekä globaalin talouden

järjestelmän muodostumisen keskeiset prosessit

osaa analysoida väestökehityksen, talouden ja yhteiskuntarakenteiden välisiä

riippuvuussuhteita ja haasteita

osaa arvioida kriittisesti tekniikan, tieteen ja muuttuvan informaation merkitystä

ihmisten elinolojen muokkaajana

osaa tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista tietoa ja käyttää tiedon tuottamiseen

monipuolista, kriittisesti arvioitua lähdeaineistoa.


Historia tieteenalana

historian tutkimus, tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö

Pyyntikulttuureista korkeakulttuureihin ja kauppavaltioihin

maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty

suurten jokilaaksojen kulttuurit

Välimeren talousalue ja yhteiskunnat antiikin aikana

184

Keskiajan talous ja yhteiskunta

feodaaliyhteiskunta

keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki

Maailmantalouden syntyminen

löytöretkien edellytykset ja seuraukset yhteiskunnille

kolonialismi ja globaalin talouden ensiaskeleet

Teollistumisen edellytykset sekä taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset

modernin tieteen ja teknologian kehitys, tuottavuuden kasvu ja elintason nousu

muutokset sukupuolten asemassa ja työjaossa

muuttoliikkeet ja ympäristövaikutukset

Modernin kulutusyhteiskunnan kehitys ja talouskasvun rajat

laajeneva hyvinvointi ja palveluyhteiskunnan synty

väestöllinen muuntuminen ja sen yhteiskunnalliset edellytykset ja vaikutukset

2000-luvun verkottuva maailma

2. Kansainväliset suhteet (HI2)

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja valtasuhteiden

muutoksia 1900-luvun alusta nykypäivään. Kurssilla analysoidaan kansainvälistä

politiikkaa erilaisten taloudellisten ja ideologisten mallien näkökulmista. Keskeisiä

teemoja ovat kilpailun ja yhteistyön välinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden

tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Kurssilla syvennetään

tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään kansainvälisiin

suhteisiin liittyvien erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.

Tavoitteet


hallitsee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön ja keskeisimmät teoreettiset

selitysmallit

osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää

propagandaa eri aikoina

osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten

suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja

tulevaisuuteen

osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen

syitä ja vaikutuksia

seuraa aktiivisesti mediaa, osaa tarkastella kriittisesti ajankohtaisia kansainvälisiä

kysymyksiä sekä pystyy arvioimaan konfliktien syitä ja ratkaisumahdollisuuksia.


Kansainvälisen politiikan perusteet

historian käyttö politiikan välineenä

Kansallisvaltioiden huippukausi ja maailmansotien aika

185

imperialismin, nationalismin ja muiden aatteiden vaikutukset kansainväliseen

politiikkaan ja yhteiskuntiin

ensimmäisen maailmansodan seuraukset

demokraattiset ja totalitaariset valtiot kansainvälisessä politiikassa

ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat

toinen maailmansota seurauksineen

Jakautunut maailma

kylmän sodan supervaltakilpailun ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset muodot

dekolonisaation merkitys ja vaikutukset

kylmän sodan päättyminen ja sen seuraukset

Keskinäisriippuvuuksien maailma

Lähi-itä ja muut konfliktialueet sekä vastakkainasettelujen monet muodot

maailman uudet valtakeskittymät ja niiden vuorovaikutussuhteet

YK ja muut kansainväliset rauhanrakentajat

3. Itsenäisen Suomen historia (HI3)

Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja

kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan. Keskeisiä

tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen,

muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan

sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssilla perehdytään Suomen

historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön.

Tavoitteet


tuntee suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan muotoutumisen kehityskulkuja sekä

osaa pohtia tulevaisuuden mahdollisuuksia

hallitsee suomalaisen yhteiskunnan keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset

muutokset ja niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään

osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja

maailmanpoliittiseen taustaan

ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen

elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään

pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia

vaikuttimia historiallisessa kontekstissaan

osaa eritellä suomalaisuuteen ja suomalaiseen kulttuuriin eri aikoina kuuluneita

ihanteita ja niihin liitettyjä mielikuvia sekä niiden vaikutusta nykypäivän

Suomeen.


Miten Suomesta tuli Suomi?

Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys sekä 1860-luvun murroskausi

kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset muutokset 1800- ja 1900-lukujen

taitteessa

Suomen itsenäistymisprosessi ja itsenäisyyden alkuvuodet

186

itsenäistyminen kansainvälisessä kontekstissa

sisällissodan syyt ja seuraukset sekä eheyttämisen aika

Suomi kansainvälisissä konflikteissa

turvallisuuspoliittiset vaihtoehdot ennen toista maailmansotaa

Suomi toisessa maailmansodassa

Suomen sisäpolitiikka ja asema kansainvälisessä politiikassa kylmän sodan aikana

ja sen jälkeen

Kohti nykyistä Suomea

yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio

kulttuuri, tiede ja osaaminen

kulttuurisesti monimuotoistuva ja kansainvälistyvä Suomi


4. Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys (HI4)

Kurssi tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien

kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista

nykypäivään. Kurssilla perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman

aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen,

yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli ja arkielämä.

Tavoitteet


tuntee Euroopan keskeisen kulttuuriperinnön ja ymmärtää Euroopan kulttuuriin

vaikuttaneita tekijöitä

osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia

osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään

maailmaan

kykenee analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä

ymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen

osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.


Antiikin kulttuuripiiri

kulttuurit ja elämäntavat

tieteen ensiaskeleet ja demokratian synty

Keskiajan kulttuuri

keskiaikainen maailmankuva

uskonto, kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus

Uuden ajan murros

renessanssi ja tiedon vallankumous

reformaation merkitys

itsevaltiuden ajan kulttuuri

Valistuksen aikakausi

187

luonnontieteellisen maailmankuvan kehitys

valistuksen aatepohja ja sen vaikutukset

ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen

Aatteiden ja teollistumisen aika

keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset

tiede uskonnon haastajana

porvariston vuosisata ja yhteiskunnalliset muutokset

Monimuotoinen nykyaika

massojen aika, populaarikulttuurin synty ja sen kaupallistuminen

kulttuurin globalisoituminen

sukupuoliroolien murros

tieteen kehitys ja median kasvava merkitys

5. Ruotsin itämaasta Suomeksi (HI5)

Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian

ajalle asti. Kurssilla perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi

yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten

elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Kurssilla syvennytään

erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.

Tavoitteet


tuntee suomalaista kulttuuriperintöä

hahmottaa Suomen historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen

kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja

näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta

tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen

osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin.


Suomen alue ennen ristiretkiä

tutkimusmenetelmät ja käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä

rautakautinen heimoyhteiskuntien Suomi

Keskiaika

Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen

kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen

yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri

Uusi aika

reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta

Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen

sääty- ja maatalousyhteiskunta

kehittyvä talous

Ruotsista Venäjän osaksi

188

Suomen aseman muutos ja yhteiskunnalliset uudistukset Ruotsin ajan lopulla

Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty

kansallinen herääminen, sivistys, tiede ja taide

6. Maailman kulttuurit kohtaavat (HI6)

Kurssilla perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun

muutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut

ajattelun ja yhteiskuntien rakenteen muuttuessa. Kulttuuri ymmarretaan

kokonaisvaltaisena kasitteena. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisten ja Euroopan

ulkopuolisten kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.

Tavoitteet


hallitsee kulttuurintutkimuksen peruskasitteita ja erilaisia tapoja jakaa maailma

kulttuurialueisiin

tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä ja

sosiaalisissa suhteissa

ymmärtää tarkastelemansa kulttuuripiirin historiallisen kehityksen seka sen

arvojen ja elamantapojen moninaisuuden ja osaa eritellä siihen vuorovaikutuksessa

muiden kulttuurien kanssa syntyneitä kulttuurisia eroja ja yhtäläisyyksiä

osaa analysoida esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa

esiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä

osaa arvioida monikulttuurisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja

pystyy erittelemään sille annettuja merkityksiä

osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä sekä eri

kulttuureihin liitettyjä stereotypioita.


Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet

Kurssilla tarkasteltavaksi kohteeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

Amerikan alkuperäiskulttuurit

Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit

Aasian kulttuurit

Afrikan kulttuurit

arktiset kulttuurit

Latinalaisen Amerikan kulttuurit

Lähi-idän kulttuurit

189


HI1 Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa

Kurssilla perehdytään ihmisen ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen,

väestökehitykseen, globaalin talouden ja tekniikan kehitykseen pyyntikulttuurista

nykypäivään. Kurssilla harjoitellaan historiallisten lähteiden käyttöä ja tiedon

tuottamista.

HI2 Kansainväliset suhteet

Kurssilla tarkastellaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä ja valtasuhteiden muutoksia

analysoiden niitä ideologisten ja taloudellisten mallien näkökulmista 1900-luvun

alusta nykypäivään. Kurssilla harjoitellaan monipuolisten tietolähteiden

hyödyntämistä sekä tiedonvälitykseen liittyvää kriittistä arviointia eri aikoina.

HI3 Itsenäisen Suomen historia

Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja

kehityslinjoja autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun

kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin

liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä

poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssilla perehdytään Suomen

historian muuttuviin tulkintoihin ja historiallisen tiedon käyttöön.


HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys

Kurssilla perehdytään Euroopan kulttuurihistoriaan tutustumalla eurooppalaisen

ajattelun, maailmankuvan ja sivistyksen kehitykseen antiikista nykypäivään. Keskeisiä

teemoja ovat taiteen ja tieteen kehitys. Tavoitteena on myös ymmärtää tärkeimpien

aatteiden merkitys historiassa ja nykypäivänä.

HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi

Kurssi tarkastelee Suomen historiaa esihistoriasta autonomian aikaan osana Itämeren

alueen historiaa. Yhteiskunnan, talouden ja ympäristön ohella kurssilla tutustutaan

tavallisen ihmisen arkeen ja elämäntapaan. Lisäksi kurssilla huomioidaan oman

lähialueen historia ja perehdytään erilaisiin tutkimusmenetelmiin.

HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat

190

Kurssilla perehdytään kulttuurin käsitteeseen sekä Euroopan ulkopuolisten maanosien

historiaan. Kurssilla käsitellään kulttuurieroja, tätä koskevan ajattelun muuttumista ja

kulttuurien kohtaamista eri aikoina. Kulttuuri ymmärretään kurssilla laajasti ihmisen

elämisen tapana.

7. Maailmantilanne nyt (HI7)

Kurssilla on perehdytään ajankohtaiseen maailmanpolitiikkaan.

Tavoitteet


hahmottaa kokonaiskuvan vallitsevasta maailmantilanteesta

perehtyy konfliktityyppeihin ja nykyisten konfliktien piirteisiin

osaa arvioida talouden globalisaation vaikutuksia

tuntee median tulkinnan perusteet


nykyiset konfliktit

Yhdysvallat unilateraalina suurvaltana

globalisaation vaikutukset

media vallankäyttäjänä

8. Historian kertauskurssi abeille (HI8)

Kurssi on koulukohtainen ja syventävä. Se on tarkoitettu palvelemaan

valmistautumista ylioppilastutkinnon reaalikokeeseen.

Tavoitteet


hallitsee esseevastaustekniikan

tuntee historian kurssien keskeiset sisällöt


hyvät ja huonot esseevastaukset

erilaiset esseetehtävät

valtakunnallisten kurssien kertaus

191

5.14 Yhteiskuntaoppi

Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijan käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta ja

antaa hänelle valmiuksia kasvaa yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneeksi

aktiiviseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Kansalaisyhteiskuntaa, yhteiskunnan

rakenteita ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan

suomalaisesta, eurooppalaisesta ja globaalista näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi

rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteen sisällöistä.

Yhteiskuntaoppi luo opiskelijalle edellytyksiä kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden

tutkimiseen, arviointiin sekä tulevien kehityssuuntien ja vaihtoehtojen pohdintaan.

Lisäksi se vahvistaa talousosaamista, oikeudellista ymmärrystä ja kannustaa

aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Lähtökohtana on elävän kiinnostuksen

herättäminen yhteiskunnallisiin asioihin ja maailman tapahtumiin. Erityistä huomiota

kiinnitetään yhteiskunnallisen ajattelun taitoihin, kuten monipuoliseen tiedon

hankintaan, tiedon ja tilastollisten aineistojen kriittiseen tulkintaan sekä keskusteluja

argumentointitaitoihin.

Yhteiskuntaopin opetuksen arvopohjassa korostuvat demokratian peruslähtökohdat,

kuten tasa-arvo, sosiaalinen vastuu, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mielipiteen

vapaus ja aktiivinen kansalaisuus sekä työn ja yrittäjyyden arvostaminen.


Opetuksessa tuodaan esiin paikalliseen poliittiseen ja taloudelliseen päätöksentekoon liittyviä

ajankohtaisia kysymyksiä.

Aktiivinen kansalaisuus, hyvinvointi ja turvallisuus ovat yhteiskuntaopin keskeistä sisältöä.

Esimerkiksi yritysvierailut ja yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa voivat olla osa opetusta

samoin kuin paikallisiin osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin tutustuminen. Opetuksessa

voidaan tutustua hyvinvointipalveluiden, oikeuslaitoksen ja sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden

paikallisiin muotoihin.

Kestävän elämäntavan ja globaalin vastuun näkökulmasta korostetaan opiskelijan oman

toiminnan merkitystä. Opetuksessa tarkastellaan tuotannollis-teknologisten muutosten

vaikutuksia yhteiskuntaan ja työelämään. Ilmiötä voidaan havainnoida ja analysoida

paikallisella tasolla.

Opetuksessa pohditaan monikulttuurisuuden käsitettä sekä erilaisten arvojen vaikutusta

yhteiskunnassa. Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten ja päätösten vaikutuksia

tarkastellaan kansalaisen kannalta.

Opetuksessa tutustutaan eri medioihin. Työskentelyyn voidaan sisällyttää mediasisältöjen

tuottamista, seurantaa ja vertailua.


Yhteiskuntaopin opetuksessa käytetään tiimiopiskelun, ilmiöpohjaisen oppimisen ja

digitalisaation tarjoamia menetelmiä soveltuvin osin ja kurssien tavoitteiden mukaisesti.

Yhteiskuntaopin opiskelu tarjoaa mahdollisuuksia työskentelyyn, jossa opiskeltavia tietoja ja

taitoja voidaan kytkeä opiskelijoiden omaan elinpiiriin ja yhteiskunnan ajankohtaisiin

ilmiöihin. Opiskelussa korostuvat mm. keskusteluja väittelytaitojen kehittäminen sekä

ajankohtaisten asioiden seuraaminen. Vuorovaikutustaidot, toisten huomioiminen ja

kunnioittaminen sekä erilaisuuden hyväksyminen kehittävät myös työelämätaitoja.

192

Yhteiskuntaopin opiskelussa voidaan hyödyntää medioiden, korkeakoulujen, kirjastojen,

yritysten, kansalaisjärjestöjen, oikeuslaitoksen ja poliittisten päättäjien tarjoamia

opiskeluympäristöjä. Asiantuntijavierailut, opintoretket ja teemapäivät tarjoavat

mahdollisuuksia seudulliseen yhteistyöhön lukioiden välillä.

Opiskelijoita ohjataan käyttämään digitaalisia opiskeluympäristöjä ja oppimateriaaleja

esimerkiksi tiedonhankintaan ja uuden tiedon tuottamiseen.


Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää yhteiskunnan olemuksen ja muutoksen historiallisen kehityksen

tuloksena

tuntee yhteiskuntaa koskevan tiedon muodostumisen perusteet sekä hallitsee

keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön

hallitsee Suomen yhteiskuntajärjestelmän, oikeusjärjestelmän ja talouselämän

perusteet ja toimintatavat sekä osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja

kansainvälisiin yhteyksiin

pystyy rakentamaan vastuuntuntoisen, demokraattisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja

erilaisuutta ymmärtävän yhteiskuntakäsityksen

tuntee vaikutusmahdollisuutensa demokraattisen yhteiskunnan jäsenenä

paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla ja on motivoitunut

toimimaan aktiivisena ja vastuullisena kansalaisena

pystyy hankkimaan monipuolista yhteiskunnallista ja ajankohtaista aineistoa eri

lähteistä myös tietoja viestintäteknologiaa hyödyntäen sekä tulkitsemaan ja

arvioimaan kriittisesti sanallista, kuvallista ja tilastollista informaatiota

osaa muodostaa perusteltuja näkemyksiä arvosidonnaisista ja kiistanalaisista

yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä

osaa eritellä moniulotteisten yhteiskunnallisten ilmiöiden välisiä yhteyksiä,

vertailla yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen vaihtoehtoja sekä arvioida

yhteiskunnallisten päätös- ja toimintavaihtoehtojen erilaisia motiiveja ja

vaikutuksia eri väestöryhmien kannalta.

Arviointi

Oppimisen arvioinnin lähtökohtana ovat yhteiskuntaopin tiedonaloille ominaisten

tietojen, taitojen ja toimintatapojen hallinta sekä oppiaineen yleisten tavoitteiden

saavuttaminen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevat ja

edistävät opiskelijan kykyä hallita keskeisiä käsitteitä ja suuria kokonaisuuksia sekä

arvioida asioiden välisiä yhteyksiä, syy-seuraussuhteita ja niiden merkitystä.

Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön. Huomiota

kiinnitetään opiskelijan tiedonhankintataitoihin, kykyyn ilmaista tietojaan ja

argumentoida jäsentyneesti sekä taitoa arvioida ja tulkita kriittisesti yhteiskunnallisia

ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graafista informaatiota.

193


Arviointi perustuu kurssin alussa yhteisesti sovittuihin tietoja taitotavoitteisiin. Yhteiskuntaoppi mahdollistaa monimuotoisia ja oppimisprosessia tukevia arvioinnin työkaluja. Tällaisia ovat esimerkiksi ajankohtaisen tiedon soveltaminen, medialukutaito, suurten kokonaisuuksien jäsentelytaidot ja käsitteiden hallinta. Yhteiskuntaopin arvioinnissa voidaan ottaa huomioon yksilöllisen oppimisen elementtejä. Näihin kuuluvat esimerkiksi itsearviointi ja oman tavoitetason asettaminen, jolloin opiskelija oppii tunnistamaan oppimisen tasoja ja havaita oman kehittymisensä. Arviointi tukee näin tietojen, taitojen sekä opiskelu- ja työelämätaitojen oppimista. Arvioinnissa voidaan käyttää soveltavia tehtäviä, joissa opiskelija voi hakea tietoa ja hyödyntää avointa tiedonhakua.

Pakolliset kurssit

1. Suomalainen yhteiskunta (YH1)

Kurssi perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä

vaikuttamiseen. Kurssi keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin,

sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä

näkökulmia ovat demokratia, yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja

vaikuttaminen aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta korostaen.

Tavoitteet


ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet paikallisella ja

valtiollisella tasolla

tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet sekä

kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta

pystyy tarkastelemaan yhteiskuntaa ja sen kehitystä analyyttisesti erilaisista

näkökulmista

tuntee hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion perusteet ja pystyy vertailemaan

erilaisia hyvinvointimalleja Pohjoismaissa, Euroopassa ja muualla maailmassa

osaa arvioida kriittisesti yhteiskunnallista tietoa ja yhteiskunnallisten päätösten

perusteita paikallisella ja valtiollisella tasolla sekä niiden vaikutuksia eri

väestöryhmien ja yhteiskunnallisten toimijoiden kannalta.


Suomalaisen yhteiskunnan rakenne

Suomen väestön demografinen ja sosiaalinen rakenne

väestörakenteen muutoksiin vaikuttavat tekijät

Oikeusvaltio ja sisäinen turvallisuus

194

kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet

oikeuslaitos sekä tuomio- ja järjestysvalta

Hyvinvointi ja tasa-arvo

hyvinvointivaltion tehtävät ja voimavarat

pohjoismaisen hyvinvointivaltion rahoitus, edut ja haasteet

yhteiskunnallinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus

Valta, vaikuttaminen ja päätöksenteko

yhteiskunnallisen vallankäytön muodot

demokratia ja muut poliittiset järjestelmät

Suomen kunnallinen ja valtiollinen päätöksentekojärjestelmä

kansalaisyhteiskunnan vaikuttamiskeinot: vaalit, puolueet, järjestötoiminta ja

aktiivisen kansalaisuuden merkitys

muuttuva mediakenttä

2. Taloustieto (YH2)

Taloustieteisiin pohjautuva kurssi johdattaa ymmärtämään talouden

toimintaperiaatteita ja ajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Se käsittelee mikro-

ja makrotalouden kysymyksiä kansalaisten, yritysten ja valtioiden näkökulmista.

Kurssilla perehdytään talouden ja politiikan kytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen

merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksi tarkastellaan talouden ja

ympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta.

Tavoitteet


osaa tehdä taloudellisia päätöksiä, hallita omaa talouttaan ja tarkastella

taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta ymmärtäen Suomen

kytkeytymisen globaaliin talouteen

ymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkityksen taloudessa ja yhteiskunnassa

tuntee kansantalouden perusteet, keskeiset käsitteet ja teoriat sekä ymmärtää

talouselämän rakenteita ja toimintaperiaatteita

osaa arvioida kriittisesti taloutta koskevassa keskustelussa esitettyjä argumentteja

osaa tarkastella talouspoliittisten ratkaisujen erilaisia vaihtoehtoja ja analysoida

niiden taustoja ja vaikutuksia.


Kansantalous ja yksilön talous

talouden peruskäsitteet ja taloutta koskevan tiedon muodostaminen

oman talouden hoito

työnteko, yrittäjyys ja yritykset sekä niiden rooli kansantaloudessa

kansantalouden kiertokulku sekä kotitalouksien ja kansantalouden vuorovaikutus

Markkinat, suhdanteet ja talouselämä

vapaa kilpailu ja hinnanmuodostus

rahoituslaitokset, sijoittaminen ja riskien hallinta

talouden suhdannevaihtelut

työttömyys ja työvoimapula

195

Talouspolitiikka

talouskasvun lähtökohdat, edut ja ongelmat

verotuksen merkitys veronmaksajille sekä valtion ja kuntien taloudelle

talouspolitiikan keinot

politiikan ja markkinavoimien merkitys taloudellisessa päätöksenteossa

Kansainvälinen talous ja Suomi

globaalitalous

Suomen ulkomaankauppa ja sen merkitys

talouden tulevaisuudennäkymät

3. Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (YH3)

Kurssi perehdyttää Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen ja

yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassa

maailmassa. Kurssi aikana opitaan seuraamaan ajankohtaisia maailman tapahtumia. Se

kannustaa osallistumaan erilaisia kansainvälisen politiikan ilmiöitä koskevaan

keskusteluun. Kurssin toteuttamisessa painotetaan tutkivaa oppimista, jossa

hyödynnetään mediaa ja muita monipuolisia informaatiolähteitä.

Tavoitteet


hahmottaa laaja-alaisesti Euroopan unionin toimintaa sekä osaa hankkia sitä

koskevaa vertailevaa tietoa

ymmärtää vaikuttamismahdollisuutensa ja osaa toimia globaalikansalaisena

osaa eritellä Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia

ja haasteita

osaa arvioida maailman globalisoitumisen vaikutuksia oman elämänsä ja Suomen

taloudellisen ja poliittisen järjestelmän kannalta

osaa eritellä kansalaisten turvallisuuteen ja kansainväliseen turvallisuus-

ympäristöön liittyviä uusia uhkia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia.


Eurooppalaisuus ja eurooppalainen identiteetti

arvot, poliittiset kulttuurit ja kulttuurinen moninaisuus

perusvapaudet ja kansalaisuus

Suomi ja Pohjoismaat Euroopassa

Euroopan yhdentymisen tavoitteet ja toiminta

EU:n päätöksenteko ja yhteinen talous- ja rahapolitiikka sekä niiden haasteet

Suomi osana eurojärjestelmää

EU:n ja lähialueiden haasteet ja mahdollisuudet

Turvallisuus ja tulevaisuuden muuttuvat haasteet

Suomen turvallisuusympäristö ja turvallisuuspolitiikka sekä uudet turvallisuusuhat

kansainvälisen yhteisymmärryksen edistäminen ja Suomi

globalisaatio, ympäristö, väestö ja kestävä tulevaisuus

196

Valtakunnallinen syventävä kurssi

4. Kansalaisen lakitieto (YH4)

Kurssilla perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen ja oikeuden käytön perusasioihin.

Tutustutaan tärkeimpiin oikeudellisiin sopimuksiin ja tiedon lähteisiin sekä

paneudutaan tavanomaisten oikeusasioiden hoitamiseen.

Tavoitteet


hallitsee perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista

tuntee Suomen tuomioistuinlaitoksen ja kansalaisen kannalta merkittävät

kansainväliset tuomioistuimet

osaa arvioida oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja

kuluttajana sekä pystyy hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat

osaa etsiä ja käyttää keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä

osaa toimia oikein ja lainmukaisesti sekä osaa soveltaa lakitiedossa hankittuja

tietoja ja taitoja.


Lakitiedon perusteet

peruskäsitteet ja oikeudellisen tiedon hankkiminen

Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet

perheoikeus

työoikeus

kuluttajansuoja

velka, vakuudet ja maksukyvyttömyys

asuminen

muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin

tekijänoikeudet

ympäristöoikeus

Rikos- ja prosessioikeus

rikostutkinta ja syyteharkinta

oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot

rangaistukset

kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen

197


YH1 Suomalainen yhteiskunta

Kurssin tavoitteena on oppia tuntemaan Suomen yhteiskuntajärjestelmä, sen toimintatavat sekä omat vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet. Kurssilla harjaannutaan yhteiskunnallisen tiedon ja keskustelun seurantaan ja kriittiseen arviointiin.

YH2 Taloustieto

Kurssi johdattaa ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita ja ajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Se käsittelee asioita kansalaisten, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Teemoina ovat mm. julkistalouden toiminta, työn tekeminen ja yrittäminen sekä kestävä kehitys.

YH3 Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma

Kurssilla perehdytään Euroopan yhdentymiseen ja globalisoituvaan maailmaan. Opiskelija oppii arvioimaan kansainvälisten ilmiöiden merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Kurssilla tutkitaan ja opitaan arvioimaan eurooppalaisuuteen, Euroopan unioniin, globalisaatioon ja turvallisuuteen liittyvää ajankohtaista tietoa.


YH4 Kansalaisen lakitieto

Kurssin tavoitteena on oppia tuntemaan Suomen oikeusjärjestys, tuomioistuinlaitoksen toiminta sekä omat oikeudet, edut ja velvollisuudet kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana. Kurssilla paneudutaan arkielämän keskeisempien oikeusasioiden hoitamiseen.

5. Keinottelu ja talouskriisit (YH5)

Kurssilla perehdytään siihen, miksi talous on epävakaa ilmiö ja mistä epävakaus

johtuu.

Tavoitteet


tuntee taloustieteen keskeiset koulukunnat

hallitsee viimeisten noin sadan vuoden taloushistorian tärkeimmät vaiheet

ymmärtää talouskriisien synnyn taustat

198


taloustiede, talousteoria ja talouspolitiikka

kapitalismin vaiheet ja kriisit

finanssikriisistä eurokriisiin

6. Yhteiskuntaopin kertauskurssi abeille (YH6)

Kurssi on tarkoitettu ylioppilastutkinnon reaalikokeeseen valmistautuville.

Tavoitteet


hallitsee esseevastaustekniikan

tuntee yhteiskuntaopin kurssien keskeiset sisällöt


hyvät ja huonot esseevastaukset

erilaiset esseetehtävät

valtakunnallisten yhteiskuntaopin kurssien kertaus

199

5.15 Uskonto

Uskonnonopetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiin

liittyvän yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan

uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin sekä uskonnottomuuteen.

Opetuksessa uskontoja tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa

sekä yksilön ja yhteisön elämää.

Opetus antaa monipuolista tietoa uskonnoista ja katsomuksista sekä auttaa

ymmärtämään niistä käytävää keskustelua. Opiskelijoita ohjataan tarkastelemaan

uskontoja ja katsomuksia analyyttisesti eri näkökulmista. Uskonnonopetus antaa

valmiuksia oman maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arvioimiseen sekä

uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin. Oppiaine tukee opiskelijan kasvua

demokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi. Uskonnonopetus ottaa erilaiset

näkemykset huomioon ja kunnioittaa yksilöllisiä vakaumuksia.

Oppiaineessa hyödynnetään teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta sekä

kulttuurin, yhteiskunnan ja taiteen tutkimusta. Lisäksi opetuksessa käytetään eri

uskontojen omia lähteitä ja median välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa

hyödynnetään monipuolisesti erilaisia opiskeluympäristöjä, tietoja

viestintäteknologian antamia mahdollisuuksia sekä aktivoivia työtapoja.


Laaja-alaisen osaamisen aihekokonaisuudet toteutuvat monipuolisesti uskonnon

oppiaineessa.

Aktiivinen kansalainen tuntee myös ympärillään vaikuttavia katsomuksia ja kulttuureita, ja

osaa toimia erilaisten katsomusten edustajien kanssa myös jatkossa esimerkiksi työelämässä.

Katsomukselliset yhteisöt ovat myös yhteiskunnallisia vaikutuskanavia ja arvoyhteisöjä.

Uskonnon kurssit tarjoavat tietoa erilaisista katsomusjärjestelmistä, ja opiskelijat saavat näin

mahdollisuuden rakentaa omaa maailmankatsomustaan ja pohtia uskonnon roolia

hyvinvointia parantavana tekijänä. On keskeistä pohtia katsomusten roolia myös hyvinvointia

ja turvallisuutta heikentävinä ilmiöinä. Katsomusyhteisöjen rooli tukiverkostoina elämän

kriisitilanteissa on usein merkittävä.

Tietoisuus katsomusten globaalista merkityksestä lisää opiskelijoiden ymmärrystä uskontojen

roolista luontoon ja ympäristöön liittyvissä kysymyksissä. Uskontojen näkemykset kestävästä

elämäntavasta ja ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta tulevat esille uskonnon kursseissa.

Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys näkyy vahvasti kaikissa uskonnon kursseissa

esimerkiksi tutustuttaessa paikallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin katsomusyhteisöihin.

Uskonnon kursseilla monilukutaito ja mediat ovat keskeisessä roolissa tutustuttaessa

ajankohtaisiin teemoihin. Median käyttö kuuluu luontevaksi osaksi kaikkia uskonnon kursseja,

ja opiskelijoita ohjataan kriittiseen medialukutaitoon. Erityisesti UE6 -kurssi paneutuu

median, monilukutaidon ja katsomusten väliseen suhteeseen.

200


Uskontoa on mahdollista opiskella vaihtelevien ja moninaisten opiskelumenetelmien avulla

erilaisissa oppimisympäristöissä kurssien tavoitteiden mukaisesti.

Opettaja voi mahdollisuuksien mukaan toteuttaa tutkivaan oppimiseen ja ongelmanratkaisuun

perustuvia opiskelumenetelmiä sekä pakollisilla että syventävillä kursseilla koko kurssin

kestävän tai lyhytkestoisemman projektin kautta. Myös ilmiöpohjainen oppiminen,

tiimioppiminen ja yhteisöllinen oppiminen soveltuvat hyvin uskonnon oppiaineeseen

esimerkiksi uskontojen syntyä ja historiaa sekä erilaisia katsomuksiin liittyviä ilmiöitä

tarkasteltaessa. Kaikilla kursseilla on luontevaa hyödyntää sähköisiä oppimisympäristöjä

sekä sähköisiä oppimateriaaleja. Verkkolähteiden avulla on mahdollista esimerkiksi tutustua

reaaliaikaisesti oppiaineen kannalta merkittäviin kohteisiin ja seurata katsomuksiin liittyviä

ajankohtaisia kysymyksiä Oppilaat voivat tuottaa digitaalisia tuotoksia esimerkiksi

verkkoalustoille. Uskontoon liittyvät digitaaliset aineistot harjoittavat kriittistä

medialukutaitoa.

Uskonnon kursseilla harjoitellaan monikulttuurissa ympäristöissä toimimista, erilaisten

katsomusten kunnioittamista ja erilaisten katsomusten tuntemista. Kursseilla on luontevaa

vierailla katsomuksellisissa yhteisöissä, erilaisissa järjestöissä, kulttuurilaitoksissa ja

yrityksissä. Tampereen seutukunnan alueella on monipuoliset mahdollisuudet hyödyntää

erilaisia yhteistyötahoja, kuten seurakuntia sekä vierailla kulttuurihistoriallisesti

merkittävissä kohteissa.

Uskonnon kursseilla on mahdollisuus hyödyntää oppiainerajat ylittävää opetusta esimerkiksi

hyödyntämällä vieraskielisiä aineistoja ja integroimalla muiden oppiaineiden asiasisältöjä

esimerkiksi yhteisten projektien kautta. Yhteistyö on mahdollista esimerkiksi äidinkielen,

luonnontieteiden ja muiden reaaliaineiden kanssa sekä musiikin ja kuvaamataidon opetuksen

kanssa. Erityisesti syventävillä kursseilla on hyvät mahdollisuudet myös seutukunnalliseen

yhteistyöhön eri lukioiden välillä.



Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

kehittää uskontoihin ja katsomuksiin liittyvää kulttuurista lukutaitoaan

tunnistaa uskontoihin ja kulttuureihin liittyvän pyhän ja sen vaikutukset ihmisen

toimintaan

perehtyy uskontojen historialliseen ja ajankohtaiseen merkitykseen eri puolilla

maailmaa

perehtyy oman uskonnon erityispiirteisiin ja kulttuurivaikutuksiin

ymmärtää uskontojen sisäistä moninaisuutta

tuntee uskonnollisen kielen ja symboliikan erityispiirteitä

ymmärtää uskon ja tieteellisen tiedon suhdetta sekä tuntee uskontojen tutkimuksen

keskeisiä näkökulmia ja menetelmiä

kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja

kulttuuri-identiteettiään

kehittää valmiuksia ymmärtää ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja toimia eri

kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa

kunnioittaa ihmisoikeuksia ja osaa tarkastella uskontoja ja katsomuksia

201

ihmisoikeusnäkökulmasta

kehittää valmiuksia toimia vastuullisena ja aktiivisena kansalaisena

hallitsee uskonnollisiin ja eettisiin kysymyksiin liittyviä ajattelu- ja

keskustelutaitoja sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä

arviointia.

Arviointi

Arviointi ohjaa ja kannustaa opiskelijoita oman oppimisprosessin pitkäjänteiseen

suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu

uskontoihin liittyvään tiedon hallintaan, soveltamiseen ja arvioimiseen sekä

katsomuksellisten dialogitaitojen hallintaan. Arvioinnissa korostuvat

katsomukselliseen yleissivistykseen ja vuorovaikutukseen liittyvät taidot.


Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön. Arvioinnin tulee olla kannustavaa ja opiskelijan oppimista tukevaa. Opiskelijalla on oikeus saada palautetta oppimisprosessin aikana. Arvioinnissa on mahdollista hyödyntää monipuolisia arviointimenetelmiä. Arviointi voi perustua erilaisille työskentelytavoille. Erilaisia arvioitavia osa-alueita voivat olla esimerkiksi tuntiaktiivisuus, ryhmätyöt, erilaiset projektit, itsenäiset työt, tiedonhakutehtävät, itsearviointi ja vertaisarviointi, opiskelijoiden oppimisen seuraaminen sähköisillä alustoilla, palautekeskustelut, esitelmät, tutkielmat ja portfoliot, erilaiset koemuodot kuten aineistokokeet, ryhmäkokeet ja sähköiset kokeet.

5.15.1 Evankelis-luterilainen uskonto

Pakolliset kurssit

1. Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä (UE1)

Tavoitteet


ymmärtää uskonnollisten ja ei-uskonnollisten katsomusten luonnetta ja sisäistä

monimuotoisuutta

osaa jäsentää uskontoa ilmiönä ja tuntee uskontojen tutkimusta

tuntee juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä juuria, niiden keskeisiä

piirteitä, kulttuuriperintöä ja vaikutusta yhteiskuntaan

osaa keskustella juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin liittyvistä

ajankohtaisista kysymyksistä

kehittää valmiuksia toimia moniuskontoisissa ja monikulttuurisissa ympäristöissä

ja työelämässä.

202


uskonto ilmiönä, uskonnon määrittely ja tutkiminen

nykyajan uskonnollisuus, sekularisaatio, uskonnottomuus ja uskonnonvapaus

maailman ja Suomen uskontotilanne

Lähi-idän monoteististen uskontojen kulttuuritausta, synty sekä niiden keskeiset ja

yhteiset piirteet

pyhien kirjojen synty, asema, käyttö ja tulkintatavat juutalaisuudessa,

kristinuskossa ja islamissa

juutalaisuuden ja islamin sisäinen monimuotoisuus, etiikka, elämäntapa, suhde

yhteiskuntaan eri puolilla maailmaa sekä merkitys länsimaiselle kulttuuripiirille

ajankohtaisia katsomusten kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä

2. Maailmanlaajuinen kristinusko (UE2)

Tavoitteet


ymmärtää kristinuskon merkitystä, kulttuurin, yhteiskunnan ja yksilön

näkökulmasta

tuntee kristinuskon keskeiset suuntaukset ja niiden syntytaustan ja pystyy

vertailemaan niiden keskeisiä piirteitä

perehtyy kristinuskon erilaisiin tulkintatapoihin ja ilmenemismuotoihin eri puolilla

maailmaa

osaa analysoida ja arvioida ajankohtaista kristinuskoon liittyvää keskustelua.


kristinuskon asema ja vuorovaikutus ympäröivän kulttuurin kanssa eri puolilla

maailmaa

katolisen, ortodoksisen ja protestanttisen, erityisesti luterilaisen, kristillisyyden

synty, erityispiirteet, eettinen ajattelu ja yhteiskunnalliset vaikutukset

karismaattinen kristillisyys ja kontekstuaalinen teologia

kristillisperäisten uskontojen pääpiirteet

uskonnon asema ja sen taustat eri puolilla Eurooppaa

ekumenia ja katsomusten dialogi

ajankohtaisia kristinuskoon liittyviä kysymyksiä ja niiden taustoja


3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UE3)

Tavoitteet


tuntee Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneitä uskontoja osana yksilön ja

yhteisön elämää sekä niiden vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan

tuntee Intiassa ja Kiinassa syntyneiden uskontojen ilmenemistä ja vaikutuksia

länsimaissa

tietää luonnonuskontojen levinneisyyden ja keskeiset piirteet

perehtyy uusien uskonnollisten liikkeiden taustaan ja keskeisiin piirteisiin

203

kehittää valmiuksia toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä.


hindulainen maailmankuva ja elämäntapa sekä hindulaisuuden monimuotoisuus ja

vaikutukset Intian kulttuuriin, yhteiskuntaan ja politiikkaan

Intian nykypäivän uskontotilanne

jainalaisuuden ja sikhiläisyyden keskeiset piirteet

buddhalainen elämäntapa sekä buddhalaisuuden opetukset, suuntaukset ja

keskeiset vaikutukset Aasian kulttuureihin

Kiinan vanhan kansanuskon, kungfutselaisuuden ja taolaisuuden keskeiset piirteet

ja vaikutus kiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan

Kiinan nykypäivän uskontotilanne

shintolaisuus Japanin etnisenä uskontona sekä uskontojen vaikutuksia

yhteiskuntaan ja politiikkaan Japanissa

Aasian uskontojen vaikutus länsimaissa

luonnonuskontojen ja vodoun keskeiset piirteet ja levinneisyys

uusien uskonnollisten liikkeiden taustaa ja keskeisiä piirteitä

4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UE4)

Tavoitteet


tutustuu monipuolisesti uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen nyky-

Suomessa

perehtyy uskontojen vaikutukseen ja merkitykseen julkisella, yksityisellä,

kolmannella ja neljännellä sektorilla

ymmärtää, että tietoa uskonnoista tarvitaan yhteiskuntaelämän eri osa-alueilla

osaa analysoida uskonnonvapauteen ja uskonnon ja yhteiskunnan

vuorovaikutukseen liittyvää ajankohtaista keskustelua

osaa toimia aktiivisena kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä

kehittää valmiuksia osallistua uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin.


Suomen uskontotilanne, suomalainen uskonnollisuus ja sekularisaatio

uskonnollisten yhteisöjen muodot ja niiden suhde yhteiskuntaan

uskonnot yhteiskunnan muokkaajina Suomessa eri aikoina

uskontojen ja katsomusten välinen dialogi tämän päivän Suomessa

uskonto ja uskonnolliset yhteisöt suomalaisessa ja yleiseurooppalaisessa

lainsäädännössä, uskonnon- ja katsomuksenvapaus sekä yhdenvertaisuuteen ja

syrjintään liittyvät kysymykset

uskonnon merkitys ja näkyvyys julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä ja

taloudessa

uskonnolliset yhteisöt kolmannen sektorin toimijoina

uskonto yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa

uskonnottomuus, uskontokritiikki ja uskonnoton tapakulttuuri Suomessa

osana kurssia voidaan toteuttaa vapaaehtoisprojekti tai perehtyä jonkin

uskonnollisen yhteisön yhteiskunnalliseen toimintaan

204

5. Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (UE5)

Tavoitteet


tuntee uskonnon tutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla sekä

ajankohtaista tutkimusta

hahmottaa uskonnon ja taiteen suhdetta: uskonnollisen taiteen ja arkkitehtuurin

merkitystä uskonnoissa ja uskontojen vaikutusta taiteen kehitykseen

perehtyy siihen, miten uskonnollisen taiteen kautta ilmaistaan uskonnon, erityisesti

kristinuskon, keskeisiä oppeja

tutustuu uskonnolliseen symboliikkaan ja siihen, miten taiteessa ja

populaarikulttuurissa käsitellään uskonnollisia teemoja

tuntee muinaissuomalaisen uskonnon ja kristinuskon vaikutuksia suomalaisessa

kulttuuriperinnössä.


uskonnon tutkimuksen ajankohtaisia näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla:

uskontotieteen ja teologian eri tutkimusalat sekä taiteentutkimus,

kulttuurintutkimus ja yhteiskuntatieteet

uskonnon, taiteen ja populaarikulttuurin eri muotojen vuorovaikutus

uskonnollisten tilojen arkkitehtuuri uskonnon ja sen erityispiirteiden kuvaajana

uskonnollisia teemoja, symboliikkaa ja myyttejä eri taidemuodoissa ja

populaarikulttuurissa

Raamatun kertomusten ja kristillisen opin erilaisten tulkintojen tarkastelu taiteen

eri muotojen avulla

muinaissuomalainen uskonto ja kristinusko suomalaisessa kulttuuriperinnössä

6. Uskonnot ja media (UE6)

Tavoitteet


tutustuu uskontoon liittyviin ajankohtaisiin teemoihin mediassa

osaa analysoida ja arvioida uskonnon ja median välisiä suhteita

osaa arvioida kriittisesti uskontoon liittyvää informaatiota ja sen lähteitä

osallistuu uskontoon liittyvän mediasisällön tuottamiseen tai laatii media-

analyysin.


uskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissa

uskonnollisen kielen ja kuvaston käyttö eri medioissa

uskontojen mediajulkisuus

uskonnollinen media ja median hyödyntäminen uskonnoissa

median vaikutus uskontoilmiöihin, kuten asenteet ja uskontoihin liittyvät

mielikuvat, uskonnot ja konfliktit, uskonnot ja rauhan rakentaminen,

uskontokritiikki

uskontoon liittyvän mediasisällön tuottaminen tai media-analyysi

205


UE1 Uskonto ilmiönä -kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä

Kurssilla käsitellään uskontoa ilmiönä uskontotieteen näkökulmasta. Kurssilla tarkastellaan katsomusten yleismaailmallista luonnetta ja vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kurssilla tutustutaan kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin keskeisiin piirteisiin, uskontojen yhteisiin juuriin ja niihin liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin.

UE2 Maailmanlaajuinen kristinusko

Kurssilla tutustutaan kristinuskon syntyyn ja sen jakautumiseen eri kirkkokunniksi. Kurssilla perehdytään kristinuskon moninaisiin ilmenemismuotoihin sekä erilaisten kristillisten suuntausten vaikutukseen sekä yhteiskuntaan että kulttuuriin historiallisesti ja nykypäivänä.


UE3 Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä

Kurssilla syvennytään Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneisiin uskontoihin, kuten esimerkiksi hindulaisuuteen, buddhalaisuuteen, kungfutselaisuuteen, taolaisuuteen ja shintolaisuuteen sekä luonnonuskontojen keskeisiin piirteisiin. Kurssilla tarkastellaan uskontojen vaikutusta yhteiskuntaan ja kulttuuriin sekä niiden ilmenemistä länsimaissa.

UE4 Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa

Kurssilla tutustutaan monipuolisesti erilaisten katsomusten vaikutukseen suomalaisessa kulttuurissa, yhteiskunnassa ja yksilöiden elämässä. Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden moninaisiin muotoihin Suomessa esimerkiksi vierailuiden kautta.

UE5 Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa

Kurssilla syvennytään monitieteellisesti uskontojen vaikutukseen sekä tieteessä, taiteessa että populaarikulttuurissa. Kurssilla perehdytään esimerkiksi uskonnon tieteelliseen tutkimukseen, uskonnon ja taiteen väliseen suhteeseen ja uskonnon ilmenemiseen populaarikulttuurissa.

UE6 Uskonnot ja media

Kurssilla käsitellään uskonnon ja median suhdetta monipuolisesti eri näkökulmista. Kurssilla syvennytään esimerkiksi uskonnon vaikutukseen mediassa, ja median vaikutukseen uskonnoissa. Kurssilla harjoitellaan myös uskontoon liittyvän mediasisällön tuottamista tai media-analyysin tekemistä.

206

7. Kulttuurikurssi (UE7)

Opiskelija syventyy kulttuureihin ja erilaisiin maailmankatsomuksiin.

Tavoitteet

syventää tietämystä eri uskonnoista

oppia mitä lähetystyö on nykyään käytännössä


seurakunnan lähetyssihteerin esittely lähetystyöstä

lähetystyössä olleiden kokemukset työstään ja kohdemaansa kulttuurista,

ihmisoikeustilanteesta ja uskonnoista

8. Uskonnon kertauskurssi UE 8

Opiskelija kertaa uskonnon kurssien keskeiset teemat ja laajentaa näkemystään

uskonnoista sekä valmistautuu uskonnon ainereaalikokeeseen.

Tavoitteet


oppii käyttämään ja yhdistämään kaikkia uskonnon kurssien tietoja

oppii soveltamaan oppimiaan ja ajankohtaisia näkökulmia uusissa yhteyksissä

syventää tietämystä kurssien teemoista


uskonnon keskeiset teemat mm. etiikka, kirkkohistoria, Raamattu ja

maailmanuskonnot



207

5.15.2 Ortodoksinen uskonto

Pakolliset kurssit

1. Uskonto ilmiönä – ortodoksisuus, juutalaisuus ja islam (UO1)

Tavoitteet



tutustuu juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin syntyyn ja niiden luonteeseen

ymmärtää juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin keskinäiset suhteet historiassa ja

nykypäivänä

tuntee kolmen monoteistisen uskonnon keskeiset piirteet, niiden kulttuuriperintöä

ja vaikutusta erityisesti idän kristillisyyteen ja yhteiskuntaan

tietää kristinuskon synnyn ja kehittymisen keskeiset vaiheet

ymmärtää kristillisen kirkon jakaantumiseen ja vapaiden suuntien syntyyn

vaikuttaneet syyt sekä tunnistaa niiden tunnuspiirteitä

osaa keskustella Lähi-idän ja Euroopan ajankohtaisista asioista uskontojen

näkökulmasta

tunnistaa eri katsomusten merkityksen yksilön tämän päivän arjessa ja

työelämässä.




Lähi-idän monoteististen uskontojen yhteiset juuret, kulttuuritausta ja yhteiset

piirteet

pyhien kirjojen asema, merkitys ja tulkinta juutalaisuudessa, kristinuskossa ja

islamissa

Lähi-idän uskontojen vaikutus kulttuuriin ja arkeen Euroopassa

apostoli Paavalin lähetystyö Jerusalemista Eurooppaan

ensimmäiset kristilliset synodit

kristillisen kirkon jakaantuminen

katolinen kirkko ja protestantismin synty

Luther ja Pohjoismaat

vapaat kristilliset suunnat

uskonnottomuus

2. Ortodoksisuus maailmassa (UO2)

Tavoitteet


tietää ortodoksisen kirkon apostolisen perinteen

tunnistaa kirkon opettajien merkityksen kirkon perinteessä

tuntee ortodoksisuuden keskeiset opilliset painotukset ja eettisen ajattelun perustan

osaa tarkastella ortodoksisen kirkon merkitystä yksilöllisestä ja yhteisöllisestä

näkökulmasta

perehtyy ortodoksisuuden ja sen käytänteiden erityispiirteisiin

tuntee askeesin ja luostarilaitoksen syntyyn vaikuttaneet historialliset tekijät

tuntee ortodoksisia paikalliskirkkoja ja idän kirkon eri suuntauksia

208

ymmärtää ortodoksisen kirkon hallintorakenteen kehittymistä ja nykyistä

toimintaa

perehtyy Suomen ortodoksisen kirkon tunnuspiirteisiin

tutustuu kirkkojen välisiin yhteyksiin.


kristillisen kirkon laajeneminen

patriarkaatit ja paikalliskirkot

orientaaliset kirkot

askeesin ja luostarilaitoksen synty ja niiden yhteiskunnallinen merkitys

ortodoksinen oppi, etiikka ja antropologia synodien ja kirkon suurien opettajien

kautta

ihmisen elämänkaari ja ortodoksisuus

ortodoksinen tapakulttuuri

Itä-Euroopan ortodoksisuus ja uusortodoksinen maailma

Suomen ortodoksinen kirkko ennen ja nyt

ekumenia ja uskontojen välinen vuorovaikutus


3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UO3)

Tavoitteet





länsimaissa



kehittää valmiuksia toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä

osaa tarkastella uskontojen piirteitä myös oman uskonnon näkökulmasta.


hindulaisuuden monimuotoisuus, maailmankuva ja elämäntapa sekä vaikutuksia

Intian kulttuuriin, yhteiskuntaan ja politiikkaan

Intian nykypäivän uskontotilanne


buddhalaisuuden opetukset, elämäntapa, suuntaukset ja vaikutuksia Aasian

kulttuureihin ja yhteiskuntiin

Kiinan vanha kansanusko, kungfutselaisuus ja taolaisuus ja näiden vaikutuksia

kiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan





luonnonuskontojen ja vodoun keskeiset piirteet


209

4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UO4)

Tavoitteet


perehtyy suomalaiseen uskonnollisuuteen ja sen vaiheisiin ennen ja nyt

tutustuu uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen nyky-yhteiskunnassa



tunnistaa kirkon toiminnan ihmisen arjen tukena osana tämän ajan yhteiskuntaa


osaa analysoida uskonnonvapauteen sekä uskonnon ja yhteiskunnan

vuorovaikutukseen liittyvää ajankohtaista keskustelua ja siihen vaikuttavaa

lainsäädäntöä

kehittää valmiuksia toimia aktiivisena kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä oman

uskonnon lähtökohdista käsin

kehittää valmiuksia osallistua uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin.


suomalainen uskonnollisuus ennen ja nyt, uskonto ja uskonnolliset yhteisöt

Suomessa, sekularisaatio




uskonto ja lainsäädäntö, uskonnon- ja katsomuksenvapaus sekä

yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvät kysymykset

uskonnon merkitys, näkyvyys ja oikeudet julkisella sektorilla, politiikassa,

työelämässä ja taloudessa

ortodoksiset järjestöt kolmannen sektorin toimijoina

uskonnot yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa Suomessa


5. Taide ortodoksisuudessa ja muissa uskonnoissa (UO5)

Tavoitteet


tutustuu taidemuotoihin uskonnon ilmentäjänä

tunnistaa ja tietää ortodoksisen taiteen erityispiirteet

perehtyy sekä ortodoksisen että muiden uskontojen taiteen ilmaisumuotoihin

opillisten asioiden välittäjinä

tunnistaa eri uskontojen opin ilmenemismuotoja taiteessa

ymmärtää sakraalin ja uskonnollisen taiteen eron

tunnistaa uskonnon vaikutuksen nyky- ja populaaritaiteeseen.


uskonnot, taide ja kulttuurin eri muodot

sakraalin ja uskonnollisen taiteen ero

ortodoksisen taiteen erityispiirteet: jumalanpalvelus, kirkkomusiikki, arkkitehtuuri,

ikonitaide

uskontojen oppi taiteen keinoin: kuvataide, musiikki, rakennustaide ja draama

210

6. Ortodoksisuus ja uskonnot mediassa (UO6)

Tavoitteet


tutustuu mediassa esiintyviin ajankohtaisiin teemoihin, jotka kytkeytyvät

uskontoon



perehtyy mediakuvaan ortodoksisuudesta ja eri uskonnoista kansallisesti ja

kansainvälisesti


analyysin.


uskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissa



ortodoksisen kirkon mediamaailma

median vaikutus uskontoilmiöihin, esimerkiksi asenteet ja uskontoihin liittyvät

mielikuvat, uskonnot ja konfliktit, uskonnot ja rauhan rakentaminen,

uskontokritiikki



Ortodoksisen uskonnon kurssit on mahdollista toteuttaa tilanteen mukaan

kontaktiopetuksena tai monimuoto-opintoina.

Opetuksessa voidaan hyödyntää vaihtelevia ja moninaisia opiskelumenetelmiä

erilaisissa oppimisympäristöissä kurssien tavoitteiden mukaisesti. Opetuksessa

voidaan käyttää verkkopohjaisia oppimisympäristöjä. Opiskelijaa ohjataan ottamaan

vastuuta omasta opiskelustaan sekä noudattamaan määräaikoja. Kursseilla

hyödynnetään tietoja viestintäteknologian antamia mahdollisuuksia.

Opetuksessa tarkasteltavia aihepiirejä käsitellään ilmiöpohjaisesti mahdollisuuksien

mukaan ajankohtaisuus huomioiden. Tutkivaa ja ongelmanratkaisuun perustuvaa

oppimista on luonteva toteuttaa erityisesti UO6-kurssilla, jossa tarkastellaan

ortodoksisen uskonnon ja median välistä suhdetta ilmiönä. Ainerajat ylittävää

osaamista on mahdollista edistää käyttämällä esimerkiksi vieraskielisiä aineistoja tai

integroimalla muiden oppiaineiden asiasisältöjä. Kurssit voivat sisältää opintoretkiä

tai vierailuja erilaisiin kohteisiin.

211

Kursseilla käytetään mahdollisuuksien mukaan yhteistoiminnallisia sekä

yhteisöllisyyttä lisääviä työtapoja kuten keskusteluja, opintoretkiä tai ryhmätöitä.

Opiskelijaa kannustetaan arvioimaan ja ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan

esimerkiksi oppimispäiväkirjan tai pienimuotoisten projektien muodossa.


Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön. Arvioinnin tulee

olla kannustavaa ja opiskelijan oppimista tukevaa. Opiskelijalla on oikeus saada

palautetta oppimisprosessin aikana. Opiskelijaa ohjataan oman oppimisen seurantaan

ja arviointiin, mikä kehittää itseohjautuvuutta.

Arvioinnissa on mahdollista hyödyntää monipuolisia arviointimenetelmiä. Arviointi

voi perustua erilaisille työskentelytavoille. Erilaisia arvioitavia osa-alueita voivat olla

esimerkiksi tuntiaktiivisuus, ryhmätyöt, erilaiset projektit, itsenäiset työt,

tiedonhakutehtävät, itsearviointi, opiskelijoiden oppimisen seuraaminen sähköisillä

alustoilla, palautekeskustelut, esitelmät, tutkielmat ja portfoliot.


UO1 Uskonto ilmiönä - ortodoksisuus, juutalaisuus ja islam

Kurssilla käsitellään kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin historiaa, keskeisiä piirteitä sekä uskontojen vaikutusta ortodoksisesta näkökulmasta. Kurssilla tarkastellaan uskontoa ilmiönä ajankohtaiset teemat huomioiden.

UO2 Ortodoksisuus maailmassa

Kurssilla käsitellään ortodoksisen kirkon historiaa, rakennetta ja käytänteitä sekä erityispiirteitä Suomessa ja maailmalla. Kurssilla tutustutaan ortodoksisen kirkon oppiin, etiikkaan ja ihmiskäsitykseen. Aihepiirejä tarkastellaan yksilön ja yhteisön näkökulmasta. Kurssilla perehdytään Suomen ortodoksisen kirkon tunnuspiirteisiin ja ekumeniaan.


UO3 Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä

Kurssilla tutustutaan Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneisiin uskontoihin sekä luonnonuskontoihin ja uusiin uskonnollisiin liikkeisiin. Kurssi antaa valmiuksia toimia erilaisissa kansainvälisissä toimintaympäristöissä ja työelämässä.

UO4 Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa

212

Kurssilla perehdytään suomalaiseen uskonnollisuuteen ennen ja nyt. Kurssi antaa valmiuksia uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin sekä toimimiseen yhteiskunnan jäsenenä oman uskonnon lähtökohdista käsin.

UO5 Taide ortodoksisuudessa ja muissa uskonnoissa

Kurssilla tutustutaan ortodoksiseen taiteeseen ja erityispiireisiin. Kurssilla perehdytään myös muiden uskontojen taiteen ilmaisumuotoihin. Lisäksi tutkitaan uskonnon vaikutusta nyky- ja populaaritaiteessa.

UO6 Ortodoksisuus ja uskonnot mediassa

Kurssilla tutustutaan mediassa esiintyviin ajankohtaisiin uskonnollisiin teemoihin. Kurssilla tarkastellaan median antamaa kuvaa ortodoksisuudesta sekä uskonnon ja median välisiä suhteita. Opiskelija osallistuu uskontoon liittyvän mediasisällön tuottamiseen tai laatii media-analyysin.

213

5.15.3 Katolinen uskonto

Pakolliset kurssit

1. Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä (UK1)

Tavoitteet



tutustuu juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin syntyyn ja niiden luonteeseen

ymmärtää juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin keskinäiset suhteet historiassa ja

nykypäivänä

tietää kristinuskonnon synnyn ja kehityksen keskeiset vaiheet

tuntee kolmen monoteistisen uskonnon keskeiset piirteet, niiden vaikutuksia

toisiinsa sekä niiden merkityksen historiaa ja yhteiskuntaa muokkaavana tekijänä

Euroopan alueella

tuntee katolisen kirkon Vatikaanin II kirkolliskokouksen jälkeen käymää dialogia

juutalaisuuden ja islamin kanssa

osaa keskustella Lähi-idän ja Euroopan ajankohtaisista uskontoja koskevista

kysymyksistä.




Lähi-idän monoteististen uskontojen synty, yhteiset juuret, kulttuuritausta ja

yhteiset piirteet

kristillisen kirkon opin kehitys yhtenäiskirkon aikana, kirkon jakautuminen ja

reformaatio tämän päivän näkökulmasta tarkasteltuna

pyhien kirjojen asema, merkitys ja tulkinta juutalaisuudessa, kristinuskossa ja

islamissa

juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin vaikutuksen näkyminen Euroopassa eri

aikoina

Vatikaanin II kirkolliskokouksen asennoituminen juutalaisuuteen, islamiin, muihin

uskontoihin ja uskonnottomiin, ekumenia ja dialogi

2. Maailmanlaajuinen katolisuus (UK2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on että opiskelija

tuntee katolisen kirkon kehityksen ja historian päälinjat apostolisesta ajasta

nykypäivään asti

tuntee katolista maailmankirkkoa eri maanosissa ja osakirkkojen suhdetta

ympäröivään yhteiskuntaan ja kulttuuriin

tuntee reformaation ja katolisen reformin taustat ja seuraukset

tuntee Raamatun, tradition ja opetusviran välisen suhteen

tuntee dogmaattisten ja moraalisten totuuksien hierarkiaa

tuntee kirkon hengellisen elämän vaiheita luostareista, sääntökunnista ja

maallikkoliikkeistä

tuntee kirkon opetusta ihmisestä ja hahmottaa erilaisia yhteiskunnassa esiintyviä

moraalisia ja sosiaalisia virtauksia.

214


ensimmäiset kristilliset yhteisöt ja Paavalin lähetystyö

kirkon opetuksen muodostuminen ja ensimmäiset kirkolliskokoukset

lännen yhtenäiskulttuurin ilmeneminen eri taiteiden aloilla

kirkon jakautumisen idän ja lännen kirkoiksi

reformaatio ja katolinen reformi, Tridentin kirkolliskokous

renessanssin aika ja katolisen kirkon laajeneminen maailman kirkoksi

Vatikaanin II kirkolliskokous ja sen jälkeinen aika

nykypäivän katolisuus eri puolilla maailmaa, kirkon ja paikallisten kulttuurien

vuorovaikutus

Raamatun rakenne ja sisältö, Vanhaa ja Uusi testamentti

Raamatun, tradition ja opetusviran vuorovaikutus kirkon opetuksessa, depositum

fidei

dogmien, katolisen ihmiskäsityksen ja moraaliopetuksen sidonnaisuus

katolisen kirkon yhteiskunta- ja moraaliopetus


3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UK3)

Tavoitteet

Kurssin tavoite on että opiskelija

perehtyy uskontoon ihmisyyden osa-alueena

tuntee Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneitä suuria uskontoja osana yksilön ja



länsimaissa

tietää luonnonuskontojen levinneisyyden ja niille tyypillisiä piirteitä

tunnistaa uskonnon ja magian välisen eron

kehittää valmiuksiaan toimia työelämässä ja kansainvälisissä

toimintaympäristöissä

hahmottaa yleiskuvan kristillispohjaisista ja muista uususkonnoista.


uskonnonmäärittely, uskonnottomuus

hindulaisuuden monimuotoisuus, maailmankuva ja elämäntapa sekä vaikutuksia

Intian kulttuuriin, yhteiskuntaan ja politiikkaan

Intian nykypäivän uskontotilanne jainalaisuuden ja sikhiläisyyden keskeiset

piirteet

buddhalaisuuden opetukset, elämäntapa, suuntaukset ja vaikutuksia Aasian

kulttuureihin ja yhteiskuntiin

Kiinan vanha kansanusko, kungfutselaisuus ja taolaisuus ja näiden vaikutuksia

kiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan





luonnonuskontojen ja voodoon keskeiset piirteet

215

magia ja usko Vanhassa testamentissa ja kirkon opetuksessa

uususkontojen läsnäolo suomalaisessa yhteiskunnassa

Vatikaanin II kirkolliskokouksen ohjeet dialogiin ja ekumeniaan

4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UK4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on että opiskelija

tuntee kristillisten kirkkojen vaiheita Suomessa

tuntee suomalaisen uskonnollisuuden monimuotoisuuden

perehtyy suomalaiseen uskonnollisuuden nykytilaan

tuntee haasteet maailmankirkkoon kuuluvana vähemmistökirkon jäsenenä

Suomessa

tunnistaa kirkon toiminnan ihmisen arjen tukena.


kristinuskon tulo Suomeen, katolinen Suomi

katolisuus ihmisten arjessa keskiajalla ja tänään

puhdasoppisuuden aika Suomessa

suomalaisen yhteiskunnan avautuminen erilaisille uskonnollisille liikkeille 1800-

luvun alun jälkeen

kirkkojen ja eri uskontojen näkyminen ja vaikuttaminen yhteiskunnassa

positiivinen ja negatiivinen uskonnonvapaus

ihmisoikeudet ja uskonto

5. Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (UK5)

Tavoitteet


hahmottaa uskonnon ja tieteen sekä uskonnon ja eri taiteen alojen suhdetta

tunnistaa uskonnon ja tieteen välinen näennäisristiriita

osaa havainnoida taidetta uskonnossa ja uskontoa taiteessa

tutustuu uskonnolliseen symboliikkaan taiteessa

tutustuu uskonnollisten teemojen näkymiseen ja kuulumiseen eri taiteiden ja

populaarikulttuurin alueilla

tutustuu uskontoon liittyvien teemojen käsittelyyn populaarikulttuurissa.


ihmisen pyrkimys totuuteen, kauneuteen, hyvyyteen ja täydellisyyteen

uskonnon ja tieteen suhde

huomioidaan uskonnollisia elementtejä taiteessa, musiikissa ja liturgiassa

yleisimmät uskonnolliset symbolit maalaus-, kuvanveisto- ja rakennustaiteessa

uskontojen lukutaidon osaamisen välttämättömyys populaarikulttuurin tulkinnassa

populaarikulttuurissa esiintyvät uskonnollisiin teemoihin liittyvä pinnallisuus,

tietämättömyys ja tahalliset väärinkäsitykset

216

6. Uskonnot ja media (UK6)

Tavoitteet


tutustuu mediassa esiintyviin ajankohtaisiin teemoihin, jotka kytkeytyvät

uskontoon

osaa analysoida uskonnollisten aiheiden käsittelyä mediassa sekä uskonnon ja

median välisiä suhteita


perehtyy median välittämään kuvan katolisuudesta ja muista uskonnoista

kansallisesti ja kansainvälisesti


analyysin.


uskonnollinen media ja uskontojen erilaiset ilmenemismuodot medioissa



mediajulkisuuden myönteiset ja kielteiset vaikutukset mielipiteiden muokkaajina


217

5.15.4 Islam

Pakolliset kurssit

1. Uskonto ilmiönä – islamin, juutalaisuuden ja kristinuskon jäljillä (UI1)

Tavoitteet


ymmärtää uskonnollisten ja ei-uskonnollisten katsomusten luonnetta sekä näiden

ilmiöiden sisäistä monimuotoisuutta

osaa jäsentää uskontoa ilmiönä

tuntee islamin, juutalaisuuden ja kristinuskon yhteisiä juuria, niiden keskeisiä

piirteitä sekä vaikutusta yhteiskuntaan länsimaisessa kulttuurissa

osaa keskustella rakentavasti islamiin, kristinuskoon ja juutalaisuuteen liittyvistä

ajankohtaisista kysymyksistä.




islamin, juutalaisuuden ja kristinuskon synty, niiden yhteiset piirteet dialogin

näkökulmasta sekä ajankohtaiset kohtaamiseen liittyvät kysymykset

islamin, juutalaisuuden ja kristinuskon opillisia rakenteita, sisäisestä

monimuotoisuudesta sekä yhteiskunnallisesta merkityksestä

islamin ja muslimien suhde juutalaisiin ja kristittyihin eri aikakausina

islamin, juutalaisuuden ja kristinuskon pyhät kirjat ja tulkintojen moninaisuus sekä

elämäntapa ja suhde yhteiskuntaan länsimaissa

2. Maailmanlaajuinen islam (UI2)

Tavoitteet


ymmärtää islamin merkityksen yksilön, yhteiskunnan ja kulttuurin näkökulmasta

ymmärtää vähemmistö- ja enemmistöaseman vaikutuksia uskonnolliseen

tulkintaan

tuntee islamin opillisia käsitteitä

perehtyy islamin eri suuntauksiin, niiden syntyyn ja sisäiseen monimuotoisuuteen

liittyviin kysymyksiin eri puolilla maailmaa

osaa analysoida ja arvioida ajankohtaista islamiin liittyvää keskustelua.


islamin opillinen perusta sekä shiialaisuuden ja sunnalaisuuden synty,

erityispiirteet ja vaikutukset yhteiskuntiin eri puolilla maailmaa

islamin sisäinen monimuotoisuus

islamin asema ja kulttuurivaikutukset eri maanosissa

ajankohtaisia islamiin liittyviä kysymyksiä, poliittisen islamin vaikutus ja

erilaisten islamilaisten liikkeiden pääpiirteet nykyaikana

uskontodialogi rauhaa rakentamassa

ihmisoikeusetiikka ja uskonnonvapaus eri yhteiskunnissa

erilaiset yhteiskunnalliset ratkaisut ja suhtautuminen muslimivähemmistöön

218

länsimaissa


3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UI3)

Tavoitteet





länsimaissa ja islamilaisissa maissa





hindulainen maailmankuva, elämäntapa sekä hindulaisuuden monimuotoisuus ja

vaikutukset Intian kulttuuriin, yhteiskuntaan ja politiikkaan

Intian nykypäivän uskonnollinen tilanne




Kiinan vanhan kansanuskon, taolaisuuden ja kungfutselaisuuden keskeiset piirteet

ja vaikutus kiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan


shintolaisuus Japanin etnisenä uskontona sekä uskontojen vaikutus yhteiskuntaan

ja politiikkaan Japanissa



Intian ja Kaukoidän uskontojen asema ja vaikutus länsimaissa


4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UI4)

Tavoitteet


tutustuu uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen moniarvoisessa nyky-

yhteiskunnassa

ymmärtää omat vaikutusmahdollisuutensa ja kehittää valmiuksia toimia

aktiivisena kansalaisena

osaa analysoida islamilaisten yhdyskuntien vaikutusta suomalaisen yhteiskunnan

ja muslimiyhteisön näkökulmasta

tuntee uskonnon vaikutuksen julkisella, yksityisellä, kolmannella ja neljännellä

sektorilla



kehittää valmiuksia toimia osana uskontojen ja katsomusten välistä dialogia.

219


Suomen uskonnollinen kenttä, uskonnollisuus Suomessa ja sekularisaatio

positiivinen ja negatiivinen uskonnonvapaus

uskonto ja uskonnolliset yhteisöt Suomessa: suhde yhteiskuntaan ja

lainsäädäntöön sekä yhdenvertaisuus ja syrjintään liittyvät kysymykset

uskonnon merkitys ja näkyvyys yhteiskunnassa, politiikassa, työelämässä ja

taloudessa

islamilaiset liikkeet Suomessa sekä islamilaiset yhteisöt kolmannen sektorin

toimijoina

islamin monimuotoisuus yksilön, perheen ja yhteisön näkökulmasta

islamilainen tapakulttuuri ja sen muovautuminen Suomessa

muiden uskonnollisten yhteisöjen tapakulttuuri ja uskonnottomuus, uskonnoton

tapakulttuuri sekä uskontokritiikki


5. Uskonto tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (UI5)

Tavoitteet


tuntee uskonnon tutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla sekä

ajankohtaista tutkimusta

hahmottaa uskonnon ja taiteen suhdetta: uskonnollisen taiteen merkitys

uskonnoille ja uskontojen merkitys taiteen kehityksessä

perehtyy islamilaiseen taiteeseen ja sen uskonnollisiin lähtökohtiin sekä uskonnon

vaikutukseen länsimaiseen taiteeseen

tutustuu uskonnollisen symboliikan näkyvyyteen taiteessa ja uskonnollisten

teemojen käsittelyyn populaarikulttuurissa

tuntee islamilaisen tieteen historiaa

tuntee uskonnon vaikutuksia suomalaisessa kulttuuriperinnössä.


islamilaisen taiteen ja arkkitehtuurin perusteita

uskonnolliset teemat, symboliikka ja myytit eri taidemuodoissa sekä

populaarikulttuurissa

islamin merkitys eri tieteenalojen kukoistukselle historiassa ja niiden vaikutus

Eurooppaan

islamin vaikutus nykytaiteeseen

uskonnolliset kertomukset ja opilliset tulkinnat länsimaisessa kulttuurissa sekä

niiden näkyvyys populaarikulttuurissa

uskonnollisten myyttien, symbolien ja teemojen näkyminen eri taidemuodoissa

220

6. Uskonnot ja media (UI6)

Tavoitteet





osaa vertailla länsimaisen ja islamilaisen median islam-kuvaa

osaa analysoida sananvapauden eri merkityksiä uskonnollisissa yhteisöissä.


islam länsimaisessa mediassa ja islamilaisessa mediassa

media ja uskonnonvapaus

uskonnollisten yhteisöjen tapa käyttää mediaa

median tapa käsitellä erilaisia uskonnollispohjaisia ilmiöitä, kuten uskontoihin

liittyvät asenteet ja mielikuvat, konfliktit, rauhan rakentaminen sekä

uskontokritiikki mediassa

uskontotutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä uutisoinnin analysointiin


naisen asema ja siihen liittyvät kysymykset mediassa

221

5.15.5 Juutalainen uskonto

Pakolliset kurssit

1. Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (UJ1)

Tavoitteet


tietää erilaisia uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä

ymmärtää uskontoa ja uskonnottomuuden luonnetta sekä näiden molempien

ilmiöiden monimuotoisuutta


tuntee juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä juuria, niiden keskeisiä

piirteitä, kulttuuriperintöä ja vaikutusta yhteiskuntaan

osaa keskustella juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin liittyvistä

ajankohtaisista kysymyksistä omasta uskonnosta käsin

kehittää valmiuksia toimia moniuskontoisissa ja monikulttuurisissa ympäristöissä

ja työelämässä.


maailman ja Suomen uskontotilanne



juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin kulttuuritaustat, synty sekä niiden keskeiset

ja yhteiset piirteet

juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin pyhien kirjojen synty ja tutkimus sekä

niiden asema ja tulkintatavat näissä uskonnoissa

juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin sisäinen monimuotoisuus, etiikka,

elämäntapa, suhde yhteiskuntaan eri puolilla maailmaa sekä merkitys länsimaiselle

kulttuuripiirille

ajankohtaisia katsomusten kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä

2. Maailmanlaajuinen juutalaisuus (UJ2)

Tavoitteet


ymmärtää juutalaisuuden merkityksen yksilön, yhteisön, yhteiskunnan ja

kulttuurin näkökulmasta

tuntee juutalaisuuden keskeiset opilliset käsitteet

ymmärtää juutalaisuuden vaikutuksen yksilön elämään arjessa, eri juhlapyhinä ja

elämänkaaren eri vaiheissa

tuntee juutalaisuuden erilaisia suuntauksia ja niiden syntytaustaa ja pystyy

vertailemaan niitä yhdistäviä ja erottavia piirteitä

osaa analysoida ja arvioida ajankohtaista juutalaisuuteen liittyvää keskustelua.


juutalaisuuden asema ja vuorovaikutus ympäröivän kulttuurin kanssa Suomessa ja

222

eri puolilla maailmaa

juutalaisuuden kolme keskeistä dogmia (monoteistisuus, toora pyhänä kirjana ja

juutalaiset Jumalan valittuna kansana) sekä näiden vaikutus juutalaisuuden oppiin

juutalaisuuden käskyjen vaikutus arkielämään, juhlapyhiin ja elämänkaaren

riitteihin

juutalaisuuden eri suuntaukset, niiden synty sekä niiden yhtäläisyydet ja erot ja

eettinen ajattelu

juutalaisuuden asema vähemmistöuskontona eri puolilla maailmaa sekä

positiivisesta että negatiivisesta näkökulmasta

uskonnon sisäinen ja uskontojen välinen dialogi rauhaa rakentamassa


3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UJ3)

Tavoitteet




tuntee Intiassa ja Kiinassa syntyneiden uskontojen ilmenemistä ja vaikutuksia eri

puolilla maailmaa





hindulainen maailmankuva ja elämäntapa sekä hindulaisuuden monimuotoisuus ja

vaikutukset Intian kulttuuriin, yhteiskuntaan ja politiikkaan sekä Intian

nykypäivän uskontotilanne




Kiinan vanhan kansanuskon, kungfutselaisuuden ja taolaisuuden keskeiset piirteet

ja vaikutus kiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan sekä Kiinan nykypäivän

uskontotilanne

shintolaisuus Japanin etnisenä uskontona sekä uskontojen vaikutus yhteiskuntaan

ja politiikkaan Japanissa

Aasian uskontojen ja uskonnollisperäisten liikkeiden vaikutus länsimaissa



4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UJ4)

Tavoitteet


tutustuu monipuolisesti uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen nyky-

yhteiskunnassa



223




kehittää valmiuksia toimia aktiivisena kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä oman

uskontonsa lähtökohdista käsin

kehittää valmiuksia toimia osana uskontojen ja katsomusten välistä dialogia.


Suomen uskontotilanne, suomalainen uskonnollisuus ja sekularisaatio




uskonto ja uskonnolliset yhteisöt suomalaisessa ja yleiseurooppalaisessa

lainsäädännössä, uskonnon- ja katsomuksenvapaus sekä yhdenvertaisuuteen ja

syrjintään liittyvät kysymykset

uskonnon merkitys, näkyvyys ja oikeudet julkisella sektorilla, politiikassa,

työelämässä ja taloudessa

juutalaiset järjestöt kolmannen sektorin toimijoina

uskonnot yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa Suomessa


osana kurssia voidaan toteuttaa vapaaehtoisprojekti tai perehtyä jonkin juutalaisen

järjestön yhteisölliseen toimintaan

5. Uskonto tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (UJ5)

Tavoitteet


tuntee juutalaisuuden ja muiden uskontojen tutkimuksen näkökulmia ja

menetelmiä eri tieteenaloilla sekä ajankohtaista tutkimusta

hahmottaa uskonnon ja taiteen suhdetta: uskonnollisen taiteen ja arkkitehtuurin

merkitystä uskonnoissa ja uskontojen vaikutusta taiteen kehitykseen

perehtyy siihen, miten uskonnollisen taiteen kautta ilmaistaan uskonnon, erityisesti

juutalaisuuden ja kristinuskon keskeisiä oppeja

tutustuu uskonnolliseen symboliikkaan ja siihen, miten taiteessa ja

populaarikulttuurissa käsitellään uskonnollisia teemoja

tuntee uskontojen vaikutuksia tieteen eri alojen kehitykseen

tuntee muinaissuomalaisen uskonnon ja kristinuskon vaikutuksia suomalaisessa

kulttuuriperinnössä.


uskontojen, erityisesti juutalaisuuden ja kristinuskon, taiteen ja populaarikulttuurin

eri muotojen vuorovaikutus

uskonnollisten tilojen arkkitehtuuri uskonnon ja sen erityispiirteiden kuvaajana

uskonnollisia teemoja, erityisesti juutalaisuuden ja kristinuskon, symboliikkaa ja

myyttejä eri taidemuodoissa ja populaarikulttuurissa

juutalaisen ja kristillisen Raamatun kertomusten ja opin tulkintojen tarkastelu

taiteen eri muotojen avulla

uskonnon tutkimuksen ajankohtaisia näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla:

uskontotieteen ja teologian eri tutkimusalat sekä taiteentutkimus,

224

kulttuurintutkimus ja yhteiskuntatieteet

muinaissuomalainen uskonto ja kristinusko suomalaisessa kulttuuriperinnössä

juutalaisia taiteilijoita ja juutalaisuuden näkyminen näiden teoksissa

6. Uskonnot ja media (UJ6)

Tavoitteet




osaa arvioida kriittisesti uskontoon liittyvää informaatiota medioissa

osaa vertailla juutalaisen, länsimaisen ja islamilaisen median juutalaisuuskuvaa ja

sen suhdetta medioiden Israel-kuvaan

osallistuu juutalaisuuteen liittyvän mediasisällön tuottamiseen tai laatii media-

analyysin laajemmasta juutalaisuuteen liittyvästä aihekokonaisuudesta.




uskonnollinen media ja median hyödyntäminen uskonnoissa

median tapa käsitellä erilaisia uskonnollispohjaisia ilmiöitä, kuten uskontoihin

liittyvät asenteet ja mielikuvat, konfliktit, rauhan rakentaminen sekä

uskontokritiikki mediassa

monipuolisesti esimerkkejä juutalaisen, länsimaisen ja islamilaisen median

juutalaisuuskuvista ja käsittelyn suhde medioiden Israel-kuvaan

juutalaisuuteen liittyvän mediasisällön tuottaminen tai media-analyysi

laajemmasta juutalaisuuteen liittyvästä aihekokonaisuudesta

5.15.6 Muut uskonnot

Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen

opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita ja erityisesti kaikkien oppimäärien

yhteisiä opetuksen tavoitteita.

Muiden uskontojen opetusta varten opetussuunnitelman perusteet annetaan erillisillä

päätöksillä. Kurssien koodit muodostetaan käyttäen koodia UX ja kurssin numeroa.

225

5.16 Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustieto on perustaltaan monitieteinen oppiaine. Sen tiedeperustaan

kuuluu ihmis-, kulttuuri- ja yhteiskuntatieteitä sekä filosofia. Elämänkatsomustiedon

opetuksessa ihmisiä tarkastellaan luonnollisina toimijoina, jotka luovat ja uusintavat

merkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään. Inhimilliset katsomukset ja käytännöt

nähdään yksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden vuorovaikutuksen tuloksena syntyneinä.

Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmisten

mahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina.

Oppiaineessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä

koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä.

Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin

muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensä

rakentumista. Opiskelussa hyödynnetään monipuolisesti tietoja viestintäteknologian

antamia mahdollisuuksia.

Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden

kulttuurista ja katsomuksellista yleissivistystä, arvostelukykyä ja tilannetajua, toisten

ja yhdenvertaisuuden kunnioittamista sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun

taitoja.


Elämänkatsomustieto on lähtökohdiltaan monitieteellinen oppiaine, joka hyödyntää eri tieteenalojen kuten filosofian, psykologian ja muiden yhteiskuntatieteiden tutkimustuloksia ja teorioita. Ainerajojen ylittämistä tapahtuu luontevasti jokaisella kurssilla. Opiskelijoita rohkaistaan tarkastelemaan maailmaa eri oppiaineiden viitekehyksistä. Elämänkatsomustiedossa hyödynnetään myös muiden oppiaineiden oppimateriaalia. Näin opiskelijaa tuetaan tiedon kriittiseen vertailuun sekä katsomuksen ja identiteetin muodostamiseen. Tasavertaisuus ja ihmisoikeudet ovat elämänkatsomustiedon keskeisiä aihealueita, joiden varaan koko oppiaine rakentuu. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuus näkyy oppiaineen humanistisessa lähestymistavassa tarkastella turvallisen yhteiskunnan rakentumista ja sitä uhkaavia ilmiöitä, kuten rasismia. Elämänkatsomustiedossa käsitellään maailmankatsomukseen vaikuttavia informaation ja tiedon lähteitä sekä näiden toimintalogiikkaa. Näitä pyritään arvioimaan kriittisesti. Oppiainerajat ylittävien näkökulmien ja materiaalien mukaan ottaminen mahdollistaa eri tieteen- ja taiteenalojen moninaisten tuotosten kriittisen tarkastelun ja analysoinnin. Media- ja monilukutaidon aihekokonaisuus toteutuu oppiaineessa, kun kehitetään opiskelijoiden kykyä analysoida ja tuottaa erilaisia kuvallisia, sanallisia ja symbolisia aineistoja. Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys -aihekokonaisuus toteutuu monilla kursseilla. Elämänkatsomustiedon olennaisena sisältönä ovat ihmisoikeudet, niiden monipuolinen ja syvällinen käsittely. Tunneilla perehdytään omiin arvoihin ja kannustetaan yleisinhimillisten

226

arvojen sisäistämiseen sekä niiden mukaiseen elämään. Kursseilla tutustutaan erilaisiin kulttuurisiin käsityksiin hyvästä elämästä ja vahvistetaan opiskelijan kulttuuri-identiteettiä. Kestävään elämäntapaan ja globaaliin vastuuseen liittyviä teemoja käsitellään esimerkiksi Maailmankoulu-oppimateriaalin avulla. Elämänkatsomustiedossa rohkaistaan opiskelijaa toimimaan kestävän elämäntavan mukaisesti. Tunneilla pohditaan omien valintojen ja tekojen merkitystä sekä yksilön vastuuta kestävän kehityksen edistäjänä.  Teknologia nähdään oppiaineessa muun muassa yksilöiden identiteettien rakennusvälineenä, joka vaikuttaa yhteiskuntien ja kulttuurien sekä informaation muotoutumiseen. Opiskelija ymmärtää erilaisten tavoitteiden olevan teknologian ja sen kehityksen taustalla. Tätä kautta hän voi oppia tarkastelemaan kriittisesti esimerkiksi teknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä yhteiskunnassa valtaa tuottavien ja ylläpitävien tahojen keinoja hyödyntää teknologiaa.  Elämänkatsomustiedon opiskelu auttaa opiskelijaa kohtaamaan erilaisia tapoja hahmottaa maailmaa, jolloin oman maailmankatsomuksen ja arvopohjan käsittely kriittisesti on mahdollista. Tämä auttaa opiskelijaa tunnistamaan omia taipumuksiaan, vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Samalla lukioikäistä opiskelijaa autetaan oman elämän suuntaamisessa: minkälaista yhteiskuntaa minä haluan rakentaa? Näin aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä ovat elämänkatsomustiedossa selvästi edustettuina. Oppiaineen dialoginen painotus vahvistaa oppilaan vuorovaikutustaitoja. Samalla oppilaan käsitys sananvapaudesta saa konkreettisen ulottuvuuden, kun yksilöt argumentoivat oman katsomuksensa perustalta käsityksiä hyvän elämän muodostumisesta. Yksilö, joka kykenee tunnistamaan omat arvonsa ja kykenee rakentavaan vuoropuheluun, pystyy toimimaan monialaisten ja moniarvoisten työyhteisöjen jäsenenä rohkeasti ja rakentavasti.


Ainerajat ylittävänä oppiaineena elämänkatsomustieto sopii kaikkiin teemaopintokursseihin. Yhteistyötä voidaan tehdä eri oppiaineiden kurssien kanssa, jolloin voidaan hyödyntää tiimioppimista. Elämänkatsomustieto on oppilailla mukana kaikilla elämänalueilla. Opiskelijoita rohkaistaan arkipäivän ilmiöiden havaitsemiseen sekä oman identiteetin ja yhteiskunnan reflektointiin. Elämänkatsomustiedon kursseilla voidaan tehdä opintoretkiä esimerkiksi Tampereen seudun museoihin (esimerkiksi Työväenmuseo Werstas, Vapriikki ja Taidemuseot). Tunneilla voi myös hyödyntää erilaisten järjestöjen, uskonnollisten yhteisöjen ja yleishyödyllisten organisaatioiden tarjoamia vierailuja (esimerkiksi Amnesty ja Animalia). Lisäksi nuorten filosofia tapahtuma NUFIT tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden päästä kuuntelemaan ja jakamaan ajatuksiaan muiden nuorten kanssa. Koulun on myös mahdollista koota oma väittelyjoukkueensa väittelykisaan. Väittelyä voidaan käyttää oppitunneilla myös pedagogisena menetelmänä. Dialoginen lähestymistapa on läsnä kaikilla elämänkatsomustiedon kursseilla. Opiskelijoita ohjataan dialogisten taitojen kehittämiseen ja käyttämiseen. Taidot hyödyntävät opiskelijoita myös myöhemmässä elämässä.


227

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

saa tukea ja perusteita identiteettinsä ja elämänkatsomuksensa rakentamiseen

hallitsee keskusteluja vuorovaikutustaitoja ja osaa soveltaa niitä sellaisten

kysymysten käsittelyyn, joissa pyritään yhteisen kestävän toimintalinjan

löytämiseen erilaisista näkemyksistä huolimatta

laajentaa ja syventää katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään

kehittää arvostelu-, harkinta- ja toimintakykyään oppimalla reflektoimaan omaa ja

muiden ajattelua ja toimintaa

kunnioittaa ja osaa perustella periaatteita ja käytäntöjä, jotka edistävät

ihmisoikeuksia, kulttuurien välistä myönteistä kohtaamista, yhteiskunnallista ja

globaalia oikeudenmukaisuutta sekä kestävän tulevaisuuden rakentamista.

Arviointi

Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sekä opiskelijan kykyä tarkastella ja ilmaista

katsomuksellisia aiheita monipuolisesti ja taitavasti että hänen laaja-alaista

katsomuksellista ymmärrystään. Katsomukselliset kysymykset ovat usein

henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet:

kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten,

arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan eri näkökulmien ja

vaihtoehtoisten katsomustapojen huomioimista pelkkien mielipiteiden esittämistä

monipuolisemmin.

Arviointi tukee ja kehittää opiskelijan kykyä arvioida oman elämänkatsomuksensa ja

identiteettinsä rakentumista sekä rohkaisee opiskelijaa oman opiskelunsa

suunnitteluun ja kehittämiseen. Elämänkatsomustiedossa korostuvat erilaiset

katsomukselliseen yleissivistykseen ja vuorovaikutukseen liittyvät taidot, ja kurssien

arvioinnissa ne otetaan monipuolisesti huomioon.


Opetuksessa annetaan opiskelijalle monipuolisia mahdollisuuksia kurssin aikana osoittaa kriittistä, johdonmukaista, systemaattista ja kypsää ajattelua. Esimerkiksi oppimispäiväkirja ja sen eri sovellukset, esitelmät, tutkivan oppimisen tuotokset, väittelyt sekä dialogit mahdollistavat tämän. Vertaisarvioinnin eri tavat ja oman oppimisen arviointi kehittävät oppilaan itseohjautuvuutta ja kriittisyyttä arviointia kohtaan.

Pakolliset kurssit

1. Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1)

Tavoitteet


ymmärtää ja osaa soveltaa maailmankatsomuksellisia käsitteitä ja hahmottaa

niiden välisiä yhteyksiä sekä osaa eritellä erilaisten maailmankatsomusten piirteitä

228

ja lähtökohtia

ymmärtää, miten yksilölliset ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat

maailmankatsomuksen muotoutumiseen, ja osaa eritellä oman katsomuksensa ja

siihen liittyvien uskomusten muotoutumista

osaa tarkastella kriittisesti niin omia kuin muiden uskomuksia sekä erilaisten

medioiden tarjoamaa informaatiota

osaa hyödyntää eri oppiaineissa oppimaansa elämänkatsomuksensa

muodostamisessa ja erottaa tieteellisen, ei-tieteellisen ja epätieteellisen

maailmankuvan.


maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet sekä

niiden keskinäinen suhde ja asema omassa elämänkatsomuksessa

erilaisia maailmankatsomuksia – esimerkiksi sekulaareja, uskonnollisia, poliittisia

ja elämäntapaan liittyviä – sekä niiden piirteiden ja perusoletusten tutkimista eri

tieteiden tarjoamin välinein

tyypillisiin informaation käsittelyyn ja ympäröivän todellisuuden jäsentämiseen

liittyvien kognitiivisten vääristymien tarkastelu sekä omassa että muiden

ajattelussa

koulun, median, politiikan, tieteen, taiteen, viihdeteollisuuden sekä uskonnollisten

ja kulttuuristen yhteisöjen vaikutus maailmankuviin ja -katsomuksiin sekä omaan

elämänkatsomukseen

median ja muiden informaation lähteiden toimintalogiikka sekä niihin kohdistuva

kriittinen katsomuksellinen ajattelu sekä katsomuksellisen argumentaation erittely

erilaisista näkökulmista

2. Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2)

Tavoitteet


tuntee erilaisia ihmiskäsityksiä ja osaa eritellä ja arvioida, miten erilaiset

ihmiskäsitykset ja -ihanteet johtavat erilaisiin ja joskus keskenään ristiriitaisiin

vastauksiin ihmiselämän keskeisistä kysymyksistä

osaa pohtia oman identiteettinsä osatekijöitä sekä soveltaa erilaisia ihmiskuvallisia

ja katsomuksellisia vaihtoehtoja keskeisiin omaa hyvää elämäänsä koskeviin

kysymyksiin

ymmärtää ihmisarvon perustavan eettisen merkityksen, tuntee keskeisimmät

ilmisoikeusasiakirjat ja osaa soveltaa ihmisoikeusajattelua erilaisissa yhteyksissä,

kuten uskonnon- ja sanavapautta koskevissa kysymyksissä

tutustuu erilaisiin käsityksiin hyvästä elämästä ja osaa eritellä ja arvioida niiden

taustalla olevia maailmankatsomuksellisia perusteita

kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin

liittyviä näkemyksiään ja tuntemuksiaan toisia ja yhdenvertaisuutta kunnioittaen,

johdonmukaisesti ja luovasti.


luonnon- ja ihmistieteellisiä, sekulaareja ja uskonnollisia, filosofisia ja

populaarikulttuuriin kuuluvia ihmiskäsityksiä ja -ihanteita

ihmisen olemassaolon peruskysymyksiä: ihmissuhteet, sukupuolisuus ja

seksuaalisuus; opiskelu ja työ, vanheneminen ja kuolema

229

identiteetti, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet

vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys

ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet, ihmisoikeusasiakirjoja: YK:n

yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä

Euroopan ihmisoikeussopimus

erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä sekä toisten ihmisten, eläinten ja ympäristön

asemasta siinä


3. Yksilö ja yhteisö (ET3)

Tavoitteet


hahmottaa yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja omalle yksilölliselle

identiteetilleen ja saa välineitä myönteisen yhteisöllisyyden hyödyntämiseen oman

identiteettinsä rakentamisessa

ymmärtää, että sosiaalisia ilmiöitä sekä yhteiskunnallisia rakenteita ja muutoksia

voidaan tarkastella tieteellisesti ja että näillä on suuri merkitys yksilön

elämänvalinnoille

osaa jäsentää omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä, kansalaisena valtiossa ja

toimijana talousjärjestelmässä sekä arvioida yksilön vaikutusmahdollisuuksia ja

vastuuta eri alueilla ja kasvattaa valmiuttaan rakentavaan yhteiskunnalliseen

osallistumiseen

ymmärtää ja osaa perustella ihmisoikeuksien, uskonnon- ja omantunnon vapauden,

yhdenvertaisuuden, demokratian, rauhan, yhteiskunnallisen ja globaalin

oikeudenmukaisuuden sekä kestävän tulevaisuuden rakentamisen lähtökohtia ja

periaatteita

osaa tarkastella kriittisesti yhteiskuntaa ja sen rakenteita sekä kasvattaa

yhteiskunnallista kuvittelukykyään ja aktiivisuuttaan siten, että hahmottaa

tulevaisuuden mahdollisuuksina ja vaihtoehtoisina tapahtumakulkuina, joihin

pystyy myös omalla toiminnallaan vaikuttamaan.


ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys:

yksityinen ja julkinen, tunnustussuhteet ja merkitykselliset toiset, roolit ja

yhteisölliset normit

yhteiskuntatutkimuksen perusteita, kuten sosiaaliset tosiasiat, yhteiskunnalliset

rakenteet ja modernin länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteet sekä näiden

vaikutus yksilön elämään

taloudellisen ja poliittisen vallan suhde nyky-Suomessa sekä globaalissa

markkinataloudessa, yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojen

vaikutukset yhteiskunnan eri tasoilla

ihmisoikeudet, uskonnon- ja omantunnon vapaus, globaali oikeudenmukaisuus ja

kestävän tulevaisuuden rakentaminen moraalisina ja poliittisina vaatimuksina sekä

näitä vaatimuksia vastustavat näkemykset ja toimet mukaan lukien

ihmisoikeusloukkaukset sekä holokausti

yhteiskunnalliset utopiat ja dystopiat sekä niiden kriittinen potentiaali: ihanteet ja

kauhukuvat nykyisyyden suurennuslaseina ja toiminnan motivoijina

230

4. Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4)

Tavoitteet


ymmärtää kulttuurin merkityksen ihmisyydelle ja omalle elämänkatsomukselleen

sekä saa välineitä myönteisen kulttuurisen identiteetin rakentamisessa

osaa käyttää kulttuurintutkimuksen käsitteistöä ja muodostaa kulttuureja koskeviin

kysymyksiin oman perustellun kantansa sekä tunnistaa vihapuheen ja erottaa sen

sanavapauden vastuullisesta käytöstä

hahmottaa suomalaisuuden historiallisesti rakentuvana ja muuttuvana jatkumona,

johon kuuluvat niin ulkoiset vaikutteet kuin sisäinen moninaisuus sekä

vähemmistökulttuurit

ymmärtää, että kulttuurit ovat vuorovaikutuksessa keskenään eikä mikään

kulttuuri ole kehittynyt ilman ulkoisia vaikutteita kulttuurin ydinpiirteisiin, kuten

elämäntapoihin, kieleen, teknologiaan ja uskomuksiin

osaa hahmottaa erilaiset elämänkatsomukselliset ratkaisut ja identiteettivalinnat

sekä maailman kulttuurisen moninaisuuden rikkautena ja perustella niiden

yhdenvertaisen kohtelun.


kulttuurin käsite ja merkitys sekä sen erilaiset luokittelut ja käyttötavat, kulttuuri

merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana, erilaisia teorioita kulttuurien

kehityksestä ja suhteesta toisiinsa

kulttuuriperintö: tapakulttuurin monet muodot, kulttuurinen itseilmaisu, kulttuurin

vaikutus yksilön maailmankuvaan ja elämänkatsomukseen, Unescon

maailmanperintöohjelma

suomalaisen kulttuurin ja identiteetin historiallinen rakentuminen, suomalaisuuden

monimuotoisuus ja suomalaiset vähemmistökulttuurit

kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä monokulttuurisuuden

mahdottomuus: monikulttuurisuus ja globaali kulttuuri sekä niiden erilaiset

katsomukselliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset

etnosentrisyyden ja rasismin sekä keskinäisen kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden

historiaa ja nykypäivää eri kulttuureissa

5. Katsomusten maailma (ET5)

Tavoitteet


kehittää kykyään lukea, tulkita ja ymmärtää erilaisia uskonnollisia ja

uskonnottomia maailmankatsomuksia ja verrata niiden lähtökohtia ja elämäntapaa

omaan elämänkatsomukseensa

ymmärtää, että maailmankatsomukset, uskonto ja uskonnollisuus ovat

historiallisesti rakentuneita, erittäin monimuotoisia ja muuttuvia ilmiöitä, joilla on

merkittävä kulttuurinen ja yhteiskunnallinen merkitys

tutustuu uskontojen, uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tieteelliseen

tutkimukseen, määrittelyyn ja selittämiseen hahmottaen sen lähtökohtia ja

tavoitteenasetteluja

hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoja, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida

231

maailmankatsomuksellisiin järjestelmiin, kuten sekulaariin humanismiin ja

uskontoihin, liittyviä kysymyksiä sekä muodostaa niihin oman perustellun

kantansa

perehtyy uskontokritiikin keskeisiin argumentteihin, tutustuu humanismin ja

vapaa-ajattelun historiaan

perehtyy Lähi-idän uskontoihin sekä joihinkin muihin uskontoihin ja

maailmankatsomuksellisiin järjestelmiin hahmottaen niiden keskeisiä piirteitä,

sisäistä monimuotoisuutta sekä vaikutusta kulttuuriin ja yhteiskuntaan erityisesti

suomalaisesta näkökulmasta.


katsomuksen ja uskonnon sekä uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden

tutkiminen, määritteleminen ja selittäminen, käsityksiä uskontojen alkuperästä

uskonnollisten ilmiöiden tulkinnassa käytettyjä käsitteitä, kuten myytti, pyhä, riitti,

symboli ja teismi

uskontokritiikki, ateismi, agnostismi ja sekulaarin humanismin

maailmankatsomukselliset perusteet

kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden sekä joidenkin muiden uskontojen ja

maailmankatsomuksellisten järjestelmien historiallinen ja maantieteellinen

levinneisyys ja jakautuminen, pyhät kirjat, oppi, elämäntapa ja suhde

yhteiskuntaan

tämän päivän merkittävien maailmankatsomuksellisten järjestelmien, kuten

sekulaarin humanismin ja suurten uskontojen, suhde yhteiskuntaan,

tapakulttuuriin, moraaliin, politiikkaan ja tieteeseen; liberaali ja

fundamentalistinen uskonnollisuus, sekularisaatio ja uskonnottomuus

6. Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6)

Tavoitteet


tunnistaa nykyaikaisten maailmankatsomusten kannalta historiallisesti,

kulttuurisesti ja katsomuksellisesti merkittäviä historiallisia käänteitä ihmiskunnan

tavassa elää

ymmärtää kulttuurien ja yhteiskuntamuotojen kontingentin ja rakentuneen

luonteen

osaa arvioida evoluution, abstraktien eettisten järjestelmien, valistuksen ja

tieteellis-teknologisen vallankumouksen merkitystä nykyaikaisille

maailmankatsomuksille ja oman elämänkatsomuksensa rakentumiselle

hahmottaa erilaisia suhtautumistapoja teknologiaan ja sen kehitykseen sekä

ymmärtää teknologian ja teknisen muutoksen yhteydet ympäristössä,

yhteiskunnassa ja kulttuurissa tapahtuviin muutoksiin

osaa arvioida teknologian ja teknisen muutoksen roolia kestävän tulevaisuuden

rakentamisen osana sekä pystyy osallistumaan ihmiskunnan ja maapallon

tulevaisuutta koskevaan keskusteluun.


ihmislajin evoluutio ja kulttuurievoluutio: kielen rooli inhimillisten kulttuurien ja

innovatiivisuuden synnyssä

suurten filosofioiden ja maailmankatsomuksellisten järjestelmien ja uskontojen

eettisten ja aatteellisten perustojen kehittyminen abstrakteiksi ja yleisinhimillisiksi

ihmiskunnan suuret maailmankuvalliset, -katsomukselliset ja teknologiset

232

murrokset sekä niiden vaikutukset ihmisten käsitykseen maailmasta ja itsestään:

ihminen ympäristönsä ja itsensä muokkaajana

Prometheus-myytistä tekno-utopioihin ja -dystopioihin, ihmisen suhde valistuksen

ideaaleihin ja teknologiseen kehitykseen

tulevaisuuden tutkimus, tekoäly, humanismi, transhumanismi ja niiden kritiikit

tieteen uusimpien tulosten valossa


ET1 Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu

Kurssilla kartoitetaan maailmankatsomuksen, elämänkatsomuksen ja maailmankuvan käsitteet sekä niiden keskinäiset suhteet. Tutustutaan uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin maailmankatsomuksiin ja maailmankuviin sekä elämäntapoihin. Pohditaan, miten maailmankuviin pyritään vaikuttamaan esimerkiksi koulun, median, taiteen, tieteen ja uskontojen kautta. Kurssilla kartoitetaan ihmisten ajattelua sekä ajattelun vääristymiä, jotka vaikuttavat maailmankuvaan ja saattavat johtaa kritiikittömään päättelyyn.

ET2 Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä

Kurssilla tarkastellaan omia ja muiden ihmisten käsityksiä ihmisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Hahmotetaan oman identiteetin osatekijöitä sekä pohditaan niiden merkitystä itselle. Kurssin aikana kehitetään elämänkatsomuksen ja identiteetin ilmaisemista muita kunnioittaen. Pohditaan omia käsityksiä hyvästä elämästä, ihmisoikeuksien sitovuudesta ja merkityksestä.


ET3 Yksilö ja yhteisö

Kurssilla tarkastellaan ihmistä sosiaalisena toimijana. Käsitellään poliittisen ja taloudellisen vallan muotoja, länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteitä ja niiden merkitystä yksilölle. Perehdytään syvällisesti ihmisoikeuksiin, ihmisoikeusloukkauksiin, globaaliin oikeudenmukaisuuteen ja kestävään kehitykseen.

ET4 Kulttuurit katsomuksen muovaajana

Kurssilla tutustutaan kulttuurien kehitykseen ja kulttuuriseen vuorovaikutukseen. Pohditaan kulttuuriperintöä ja kulttuurin vaikutusta identiteetille ja maailmankatsomukselle. Syvennytään suomalaisen kulttuurin monimuotoisuuteen ja vähemmistökulttuureihin sekä tarkastellaan rasismia ja siihen liittyviä ilmiöitä.

ET5 Katsomusten maailma

233

Kurssilla perehdytään maailmanuskontojen sekä erilaisten uskonnottomien katsomusten syntyyn ja historiaan. Opitaan ymmärtämään maailmassa vaikuttavien erilaisten uskonnollisten ja sekulaarien maailmankatsomusten vaikutusta yhteiskuntaan. Kurssilla tutustutaan maailmankatsomuksiin, joista ihmiset ammentavat elämälleen sisältöä ja merkitystä.

ET6 Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus

Kurssilla tutustutaan ihmiskunnan kehitystä selittäviin tekijöihin ja sen vaikutuksiin. Pohditaan tieteen ja teknologian roolia nyky-yhteiskunnan rakentajana ja tulevaisuuden mahdollistajana. Perehdytään erilaisiin utopioihin ja dystopioihin sekä tulevaisuuden tutkimukseen. Opitaan arvioimaan oman toiminnan merkitystä tulevaisuudelle.

234

5.17 Terveystieto

Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena

on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on

elämän kunnioittaminen ja ihmisoikeuksien mukainen arvokas elämä. Terveys

ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena hyvinvointina sekä toiminta- ja

työkykynä. Terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä ilmiöitä tarkastellaan

terveysosaamisen eri osa-alueiden kautta. Näitä ovat terveyteen liittyvät tiedot, taidot,

itsetuntemus, kriittinen ajattelu sekä eettinen vastuullisuus.

Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairauksia sekä terveyden edistämistä ja

sairauksien ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan tutkimus- ja kokemustiedon avulla sekä

yksilön, perheen, yhteisön että yhteiskunnan ja globaalista näkökulmasta.

Terveysosaamiseen sisältyy terveyteen ja sairauteen liittyvän sisältötiedon ja

toiminnallisten taitojen ohella terveystiedon hankinta, kriittinen arviointi, tulkinta ja

soveltaminen sekä ymmärrys ympäristön ja perimän vaikutuksista terveyteen.

Osaamiseen kuuluu myös terveyteen liittyvien arvojen pohdinta ja näkemys eri

terveyskulttuureista ja terveyden ja sairauksien historiasta kansainvälistyvässä

maailmassa.

Terveystiedon opetuksessa tehdään yhteistyötä muiden oppiaineiden kanssa sekä

tuetaan opiskelijoiden osallisuutta ja terveysosaamisen hyödyntämistä yhteisöllisen

opiskeluhuollon kehittämisessä.


Terveystiedossa käsitellään kaikkia aihekokonaisuuksia monipuolisesti ja kriittisesti

tarkastellen. Erityisesti aihekokonaisuuksista korostuvat hyvinvointi ja turvallisuus sekä

aktiivinen kansalaisuus. Opinnoissa painottuvat opiskelijoiden oma ajattelu, kriittinen

terveysilmiöiden tarkastelu ja perusteluiden muodostaminen terveystietämykseen pohjautuen.

Asioita tarkastellaan yksilön, yhteisön, yhteiskunnan ja globaalin hyvinvoinnin

näkökulmasta.     


Terveystiedossa käytetään opiskelijoita aktivoivia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä

opiskelumenetelmiä. Terveyteen liittyviä ilmiöitä pohditaan itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä

hyödyntäen tutkivaa ja ongelmaperusteista oppimista. Ilmiöpohjaista oppimista hyödynnetään

oppiainerajat ylittävän osaamisen edistämiseen. Terveystiedon opetukseen soveltuu opetuksen

vieminen koulun ulkopuolisiin oppimisympäristöihin.

Terveystiedon opetuksessa voidaan käyttää sähköisiä oppimisympäristöjä ja materiaaleja.

Kurssien toteutuksessa voidaan tehdä seudullista opettajayhteistyötä sähköisiä

oppimisympäristöjä käyttäen. Lisäksi kursseilla on mahdollista hyödyntää seudullista

asiantuntijaverkostoa ja monimuoto-opetusta. Opiskelijoiden työelämätaitoja voidaan edistää

kannustamalla vastuunottamiseen omasta opiskelustaan ja toimimaan erilaisten ihmisten

kanssa.

Terveystiedon opiskelussa voidaan tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa esim. Korkeakoulut,

kolmannen sektorin toimijat, TAYS.


235


Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

osaa tarkastella ja perustella terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä

moniulotteisina kokonaisuuksina yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä

globaalista näkökulmista

ymmärtää tieteellisen tiedon ja kokemustiedon merkityksen eron terveyden ja

sairauden riskien, syiden, vaikutusmekanismien ja seurausten selittämisessä

osaa edistää omaa ja ympäristönsä terveyttä ja turvallisuutta, ymmärtää

yleisimpien sairauksien ehkäisyn ja hoidon periaatteita sekä itsehoitoon ja

mielenterveyden suojaamiseen liittyviä toimintatapoja

perehtyy terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin, käyttää terveystiedon

käsitteitä asianmukaisesti ja osaa kriittisesti arvioida ja tulkita terveyttä ja

sairauksia koskevaa tietoa, terveysviestintää ja sekä erilaisia terveyskulttuureihin


pohtii terveyteen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja osaa perustella niihin liittyvä

näkemyksiään

ymmärtää yhteiskunnan olosuhteiden ja terveys- ja muiden yhteiskuntapoliittisten

päätösten vaikutuksia kansanterveyteen, väestöryhmien välisiin eroihin,

terveydenhuollon rakenteisiin ja ihmisten terveyskäyttäytymiseen.

Arviointi

Arviointi kohdistuu terveystiedon tavoitteiden saavuttamiseen terveysosaamisen eri

osa-alueilla kurssikohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Arvioinnissa

kiinnitetään huomiota terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ja syy- ja

seuraussuhteiden ymmärtämiseen sekä siihen, miten opiskelija osaa soveltaa,

analysoida, arvioida ja yhdistää erilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa. Arvioinnissa

otetaan huomioon opiskelijan toiminnallisten taitojen kehittyminen. Oppimisprosessin

aikana annettu arviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään terveyttä ja

sairautta koskevaa eettisestä arvopohdintaa ja taitoja perustella terveysvalintoja sekä

arvioida yhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koskevia ratkaisuja. Kurssin arvosana

perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen näyttöön terveysosaamisen eri osa-alueilla.

Arviointi ei kohdistu opiskelijan arvoihin, asenteisiin, terveyskäyttäytymiseen tai

muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.


Kurssien arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön sekä opiskelijan

kykyyn soveltaa opittuja tietoja ja taitoja käytännössä. Tällaisia ovat esimerkiksi

ajankohtaisen tiedon soveltaminen, medialukutaito, terveyskäsitteiden ja asiakokonaisuuksien

hallinta.

236

Terveystiedon arvioinnissa käytetään monipuolisesti eri arviointimenetelmiä

mahdollisuuksien mukaan: yksilö- ja ryhmätehtäviä, esitelmiä, pienimuotoisia kartoituksia ja

tutkimuksia, portfolioita, toiminnallisia tehtäviä, itse- ja vertaisarviointia sekä kurssikokeita.

Arvioinnin tulee olla rakentavaa.

Pakollinen kurssi

1. Terveyden perusteet (TE1)

Pakollisella kurssilla syvennetään perusopetuksen aikana opittua terveysosaamista ja

ymmärrystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Lisäksi opitaan tunnistamaan ja

arvioimaan terveyden edellytysten toteutumista omassa elämässä, lähiyhteisöissä ja

ympäristöissä sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Keskeistä on myös

itsehoitovalmiuksien ja arjen terveysosaamisen kehittäminen, mielenterveyden

suojaaminen sekä ajankohtaisten ja opiskelijoiden esille nostamien asioiden käsittely.

Tavoitteet


syventää arjen terveysosaamistaan, ymmärtää fyysiseen, psyykkiseen ja

sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden

toteutumista ja merkitystä omassa elämäntavassaan ja ympäristössään

osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä

pohtia terveyskulttuuriin, mediaan ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä

eettisestä ja terveysnäkökulmasta

tunnistaa ja ymmärtää terveyttä ja sairauksia sekä terveystottumuksia selittäviä

teorioita, malleja ja ilmiöitä tutkimus- ja kokemustiedon näkökulmasta

soveltaa itsehoitoon liittyviä toimintamalleja ja toimintatapoja

tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien merkityksen yksilön ja

yhteiskunnan näkökulmasta ja pohtii niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja sekä

terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnassa.


fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toiminta-, opiskelu- ja työkyky: terveyttä

edistävä liikunta ja ravinto, painonhallinta, uni ja lepo, seksuaaliterveys,

opiskeluhyvinvointi

omasta terveydestä huolehtiminen ja muut itsehoitovalmiudet sekä hätäensiapu

riippuvuuden eri muodot, tupakka, alkoholi ja huumeet, peli- ja nettiriippuvuus

kansantaudit ja keskeiset tartuntataudit

terveyttä, terveystottumuksia ja -ongelmia selittäviä keskeisiä biologisia,

psykologisia ja kulttuurisia ilmiöitä, teorioita ja malleja

237


2. Ihminen, ympäristö ja terveys (TE2)

Kurssilla tarkastellaan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta voimavarana ja

perehdytään sosiaaliseen kestävyyteen osana kestävän tulevaisuuden tavoitteita.

Keskeistä on myös tarkastella perimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden yhteyksiä

ja vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn.

Tavoitteet


hahmottaa ja arvioi perimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden, kuten

psykososiaalisen, rakennetun ja luonnonympäristön, yhteyksiä ja vaikutuksia

terveyteen ja toimintakykyyn

tunnistaa elämänkulkuun ja kehitykseen liittyviä tapahtumia ja osaa esitellä

erilaisia toimintatapoja ja selviytymisen keinoja

osaa soveltaa terveysosaamistaan terveyttä, sairautta ja turvallisuutta koskevissa

kysymyksissä ja niihin liittyvien arvojen pohdinnassa

osaa arvioida sosiaalisen tuen ja vuorovaikutuksen merkitystä terveydelle, esitellä

mielenterveyteen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ja mekanismeja sekä esittää

vaihtoehtoisia ratkaisuja kriisien käsittelyyn

osaa tulkita ja arvioida kriittisesti terveysviestintään liittyviä ilmiöitä

osaa perustella ja arvioida elämäntapaan, kulttuuriin ja ympäristöön liittyvien

valintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille

osaa analysoida turvallisuuteen ja väkivallan ehkäisyyn liittyviä tekijöitä ja

ymmärtää henkilökohtaisten rajojen kunnioittamisen ja suojelemisen merkityksen

erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, yhteisöissä ja ympäristöissä.


perimän, luonnonympäristöjen ja rakennetun ympäristön sekä psykososiaalisen

ympäristön ja yhteisöjen terveysvaikutukset

terveys ja elämänkulku, kuolema osana elämänkulkua

ihmissuhteet ja sosiaalinen tuki

seksuaalisuus ja seksuaalioikeudet sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys

mielenterveyttä suojaavat ja kuormittavat tekijät

erilaiset kriisit ja niiden kohtaaminen

työhyvinvointi ja ergonomia

turvallisuus ja väkivallan ehkäisy

media- ja kulttuuriympäristön ja terveysviestinnän merkitys ja kriittinen tulkinta

3. Terveyttä tutkimassa (TE3)

Kurssilla luodaan kokonaiskuvaa terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn

historiallisista kehityslinjoista ja tulevaisuuden haasteista pääpiirteissään. Kurssilla

vahvistetaan opiskelijan valmiuksia hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus-

ja arkitietoa ja soveltaa terveysosaamistaan aktiivisena kansalaisena. Kurssilla

perehdytään terveyteen vaikuttavien tekijöiden kriittiseen arviointiin ja pohditaan

tutkimuksen ja päätöksenteon mahdollisuuksia terveyden edistämisessä

lähiyhteisöissä, yhteiskunnassa ja globaalisti.

238

Tavoitteet


osaa kuvata ja analysoida yhteiskunnallisten olosuhteiden, terveys- ja muun

yhteiskuntapolitiikan, teknologian ja terveyspalvelujen muutoksia, kehitystä sekä

yhteyksiä väestön terveyteen

osaa arvioida terveyteen ja terveyden eriarvoisuuteen vaikuttavia tekijöitä

Suomessa ja globaalisti sekä osaa kuvata terveyserojen kaventamiseen vaikuttavia

tekijöitä

osaa hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus- ja arkitietoa ja suunnitella

pienimuotoisia terveystutkimuksia tai toimintakyvyn mittauksia

perehtyy tieteellisen tutkimuksen mahdollisuuksiin terveyden edistämisessä sekä

sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa

osaa pohtia terveyteen ja sairauteen liittyviä eettisiä kysymyksiä

tunnistaa keskeisiä globaaleja terveyskysymyksiä ja niiden parissa toimivien

järjestöjen roolia ja tehtäviä terveyden edistämisessä.


yhteiskunnallisten olosuhteiden, terveys- ja muun yhteiskuntapolitiikan,

tieteellisen tutkimuksen, terveyskäsitysten ja teknologian kehitys, muutos ja

yhteydet väestön terveyteen

terveys- ja sosiaalipalvelujen kehitys, muutos ja yhteydet väestön terveyteen sekä

keskeiset terveys- ja sosiaalipalvelujen toimijat

terveyserot ja niihin vaikuttavat tekijät Suomessa ja maailmalla, terveyserojen

kaventaminen

terveyden ja terveyskäyttäytymisen tutkiminen

keskeiset terveyteen ja sairauteen liittyvät eettiset ja oikeudelliset kysymykset,

potilaan oikeudet

globaalit terveyskysymykset ja niihin vaikuttaminen


TE1 Terveyden perusteet

Kurssin tavoitteena on ymmärtää terveyteen, sairauksiin ja terveyskäyttäytymiseen ja sen

muutoksiin liittyviä tekijöitä yksilön, yhteisön, yhteiskunnan ja globaalilla tasolla.

Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan ja ymmärtämään syvemmin terveyttä, sairauksia ja

terveystottumuksia sekä niihin liittyviä malleja ja teorioita.


TE2 Ihminen, ympäristö ja terveys

Kurssin tavoitteena on ymmärtää perimään ja ympäristöön liittyvien tekijöiden yhteyksiä ja

vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn. Ympäristöä tarkastellaan laajasti mm.

psykososiaalisen, rakennetun ja luonnonympäristön näkökulmista. Sosiaalisen kestävyyden

239

näkökulma korostuu kaikissa kurssin teemoissa. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa muun

muassa oikeudenmukaisuutta, erilaisuuden hyväksymistä, tasa-arvon toteutumista ja

turvallisuutta.

TE3 Terveyttä tutkimassa

Kurssilla perehdytään terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn historian

kehityslinjoihin, terveyden tutkimiseen, kriittiseen lukutaitoon ja terveysosaamisen

soveltamiseen. Terveysosaamista tarkastellaan aktiivisen kansalaisen näkökulmasta

lähiympäristöissä ja yhteiskunnassa sekä miten terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä

on pyritty maailmanlaajuisesti kehittämään.

4. Terve elämä (TE4)

Kurssilla tutustutaan terveystiedon aihepiireihin käytännönläheisesti itse tekemällä,

kokeilemalla ja tietoa tuottamalla. Vierailujen avulla tutustutaan lähialueen

palveluntarjoajien ja järjestöjen toimintaan.

Tavoitteet


hallitsee laajempia aihekokonaisuuksia ja asiayhteyksiä

soveltaa aiemmin oppimaansa teoriaa käytäntöön

saa omakohtaisia kokemuksia terveyden merkityksestä elämäänsä

ymmärtää omien valintojen vaikutuksen omaan ja toisten terveyteen


terveyttä heikentävät ja parantavat valinnat

henkinen, fyysinen ja sosiaalinen terveys osana lukiolaisen elämää

terveysjärjestöjen toiminta

5. Terveystiedon kertauskurssi (TE5)

Kertauskurssi on suunnattu abiturienteille ja valmistaa terveystiedon

ylioppilaskokeeseen. Kurssilla opiskellaan opiskelu- ja vastaustekniikkaa sekä

käydään läpi erilaisia ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä. Lisäksi yhdistellään eri

kurssien aihepiirejä ja opiskellaan yhdistelemään arkitietoa omaan teoriapohjaan.

Tavoitteet



oppii soveltamaan teoriatasolla jo hallitsemaansa tietoa

240

hahmottaa terveystiedon aihealueet isompina kokonaisuuksina

pääsee tavoittelemaansa arvosanaan ylioppilaskirjoituksissa



hyvän vastauksen piirteet


valtakunnallisten kurssien aihepiirit

241

5.18 Liikunta

Liikunnanopetuksen tehtävänä on opettaa opiskelijalle sellaisia taitoja ja tietoja, joiden

avulla hän pystyy ylläpitämään ja kehittämään fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä

toimintakykyään sekä hyvinvointiaan. Liikunnanopetuksella tuetaan opiskelijaa

vastuulliseen omasta fyysisestä aktiivisuudesta ja toiminta- ja opiskelukyvystä

huolehtimiseen sekä istuvan elämäntavan vähentämiseen. Opetuksessa korostetaan

terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan merkitystä osana liikunnallista

elämäntapaa. Liikunnassa opiskelija kokee iloa, onnistumista ja liikunnallista

pätevyyttä sekä oppii keinoja oman jaksamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Liikunnassa edistetään kaikkien opiskelijoiden tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta,

osallisuutta, kestävää elämäntapaa, yhdessä toimimisen taitoja, toisten huomioon

ottamista ja yhteisöllisyyttä.

Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla kesä- ja talviliikuntaa sekä

sisä- ja ulkoliikuntaa turvallisesti ottaen monipuolisesti huomioon

opiskeluympäristöjen tarjoamat mahdollisuudet. Toimintakykyä koskevien sisältöjen

osalta tehdään yhteistyötä terveystiedon kanssa. Opetuksessa ja ryhmiä

muodostettaessa otetaan huomioon henkinen ja fyysinen turvallisuus. Opiskelijat

osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja ottavat vastuuta omasta ja ryhmän toiminnasta.

Liikuntateknologian avulla voidaan tukea opetuksen tavoitteiden saavuttamista.

Opetuksen eriyttämisessä otetaan huomioon opiskelijoiden yksilöllisiä lähtökohtia ja

kehitystarpeita.

Seudullinen opetussuunnitelma: opetuksen yleiset tavoitteet ja aihekokonaisuudet

Lukion liikunnanopetuksen tavoitteena on luoda valmiuksia omatoimiseen liikunnan

harrastamiseen ilon ja onnistumisen kokemusten kautta. Liikunnan kursseilla korostuu

liikunnan merkityksen oivaltaminen ihmisen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle

hyvinvoinnille.

Hyvinvointi ja turvallisuus ovat keskeisiä näkökulmia lukion liikunnanopetuksessa. Sääntöjen

noudattamisella ja turvallisuusnäkökulmien huomioimisella edistetään turvallista

liikuntaharjoittelua.

Liikunnanopetus tarjoaa runsaasti luonnollisia vuorovaikutustilanteita, joissa työelämässä

vaadittavat sosiaaliset taidot harjaantuvat.


Liikunnanopetuksessa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet ja hyödynnetään

lähiliikuntapaikkoja, alueen muita liikuntapalveluita sekä muita oppimisympäristöjä

mahdollisuuksien mukaan. Voidaan hyödyntää yhteistyötä seutukunnan lukioiden,

urheiluseurojen ja muiden toimijoiden kanssa. Opetusryhmän koossa tulee

huomioida turvallisuus ja oppilaitoksen liikuntatilat.

Liikunnan kursseissa työtapojen valinnalla tuetaan opiskelijan yksilöllisiä

kehitystarpeita ja edistetään opiskelijoiden ongelmaratkaisukykyä, yhteisöllisyyttä,

yhdessä toimimisen taitoja sekä oman edistymisen seurantaa. Työtapoina käytetään

vaihtelevasti yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyn eri muotoja. Opiskelijan oman

fyysisen kunnon harjoittamiseen, seuraamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen sekä

242

omaehtoisen liikunnan harrastamisen motivointiin voidaan käyttää

liikuntateknologiaa ja sähköisiä oppimisympäristöjä. Toiminnan suunnittelulla

yhdessä opiskelijoiden kanssa edistetään opiskelijan osallisuutta.


Oppiaineen opetuksen tavoitteena on fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen

toimintakyvyn edistäminen. Opiskelija oppii liikkumaan aktiivisesti ja turvallisesti

sekä pitämään huolta fyysisestä aktiivisuudestaan ja toimintakyvystään.

Fyysisen toimintakyvyn osalta tavoitteena on oppia soveltamaan liikunnallisia

perustaitoja ja -tietoja erilaisissa liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa eri

vuodenaikoina ja eri olosuhteissa. Opiskelija oppii arvioimaan ja sen pohjalta

harjoittamaan fyysisiä ominaisuuksiaan (voima, kestävyys, liikkuvuus ja nopeus).

Liikunnanopetuksen sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn tavoitteisiin kuuluvat

parhaansa yrittäminen, aktiivinen työskenteleminen, pitkäjänteinen itsensä

kehittäminen sekä toisia kunnioittava vuorovaikutus. Opiskelija ottaa vastuuta omasta

ja yhteisestä toiminnasta, ottaa toiset huomioon sekä oppii auttamaan ja avustamaan

muita liikuntatunneilla.

Arviointi

Liikunnan arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opetuksen tavoitteiden

saavuttamisesta, oppiaineen opiskelun etenemisestä ja edistää opiskelijan oppimista.

Liikunnan arviointi koostuu sekä fyysisen toimintakyvyn että sosiaalisen ja

psyykkisen toimintakyvyn opetuksen tavoitteiden saavuttamisesta. Fyysisten kunto-

ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena. Opetuksessa ja arvioinnissa

tulee ottaa huomioon opiskelijan terveydentila ja erityistarpeet.


Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen näyttöön kurssin tavoitteiden

saavuttamisesta.

Arvioinnin kohteena ovat asennoituminen liikuntaan, työskentely ja aktiivisuus,

kurssin aikainen oppimisprosessi ja omissa taidoissa kehittyminen. Ryhmässä

toimimisen taidot, toisten huomioiminen ja vuorovaikutus sekä vastuu omasta että

ryhmän toiminnasta ja turvallisuudesta ovat oleellinen osa arviointia. Arvioinnin

tavoitteena on lisätä opiskelijan valmiuksia itsearviointiin. Arviointi rakentuu

opettajan antamasta palautteesta ja opiskelijan itsearvioinnista. Palautteen tulee olla

rakentavaa ja kannustavaa.

Pakolliset kurssit

Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja liikuntataitoja ja -tietoja

243

sekä annetaan mahdollisuus tutustua monipuolisesti erilaisiin liikuntamuotoihin

ja -lajeihin. Opetus tukee opiskelijoiden toimintakykyä ja kokonaisvaltaista

hyvinvointia, kasvua osallisuuteen sekä kannustaa terveyttä edistävän liikunnan

harrastamiseen ja liikkuvan elämäntavan omaksumiseen.

1. Energiaa liikunnasta (LI1)

Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn

terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksenä. Opiskelija harjaantuu

liikuntataidoissaan ja kehollisessa ilmaisussaan sekä saa tietoja ja kokemuksia

fyysisten ominaisuuksien harjoittamisesta monipuolisesti. Opiskelija saa kokemuksia

yhdessä liikkumisesta reilun pelin hengessä. Opiskelijan koettu liikunnallinen

pätevyys vahvistuu uuden oppimisen, liikunnan tuoman ilon ja virkistyksen myötä.

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat liikunnallisten perustaitojen soveltaminen ja fyysisten

ominaisuuksien harjoittaminen eri liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa

opiskeluympäristön mahdollisuuksia monipuolisesti käyttäen.

2. Aktiivinen elämäntapa (LI2)

Tavoitteena on opettaa ja kannustaa opiskelijaa liikunnallisen elämäntavan

omaksumiseen sekä riittävän päivittäisen fyysisen aktiivisuuden saavuttamiseen.

Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, että liikuntaharrastusten lisäksi toimintakykyä,

terveyttä ja hyvinvointia tukeva fyysinen aktiivisuus muodostuu arjen valinnoista ja

pitkäkestoisen istumisen välttämisestä.

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat fyysisten ominaisuuksien arviointi, hengitys- ja

verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta, lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto.

Opiskelijat ohjataan havainnoimaan arkisia toimintatapojaan ja valintojaan fyysisen

aktiivisuuden ja terveyden näkökulmista. Opiskelijat saavat ohjausta ja palautetta

liikunnallisen elämäntavan ja fyysisesti aktiivisen arjen toteuttamiseen.


Kurssien tavoitteena on kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä edistävän liikunnan

harjoittaminen, vastuu omasta ja yhteisestä toiminnasta sekä myönteiset kokemukset

omasta kehosta, koetusta liikunnallisesta pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä. Opettaja

tarkentaa syventävien kurssien sisällöt yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.

3. Terveyttä liikkuen (LI3)

Kurssilla syvennetään erityisesti fyysiseen toimintakykyyn liittyviä taitoja ja tietoja.

Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan edistäminen sekä fyysisten

ominaisuuksien seuraaminen ja kehittäminen. Opettaja ohjaa liikuntaohjelman

suunnittelua ja toteutusta. Liikuntasuunnitelmaa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan

liikuntateknologiaa hyväksi käyttäen.

4. Yhdessä liikkuen (LI4)

244

Kurssilla syvennetään erityisesti sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja

tietoja. Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän aktiivinen osallisuus, toiminnallisuus ja

yhteistoiminta. Kurssin sisältönä voi olla jokin yhdessä toteutettava liikunta, kuten

vanhojenpäivän tanssit tai muu projektiluonteinen kokonaisuus.

5. Hyvinvointia liikkuen (LI5)

Kurssilla syvennetään erityisesti psyykkisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja

tietoja. Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä

rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Monipuoliset

liikuntatehtävät mahdollistavat osallisuuden, liikunnallisen pätevyyden ja kehollisen

ilmaisun kokemuksia.


LI1 Energiaa liikunnasta

Kurssilla opiskelija harjaannuttaa monipuolisesti liikuntataitojaan, fyysisiä

ominaisuuksiaan ja kehollista ilmaisuaan soveltaen niitä eri liikuntamuotoihin ja -

ympäristöihin. Opiskelija ja saa kokemuksia yhdessä liikkumisesta reilun pelin

hengessä.

LI2 Aktiivinen elämäntapa

Kurssin tavoitteena on ohjata ja kannustaa opiskelijaa liikunnallisen elämäntavan

omaksumiseen sekä riittävän päivittäisen fyysisen aktiivisuuden saavuttamiseen.

Keskeisiä sisältöjä ovat fyysisten ominaisuuksien arviointi, hengitys- ja

verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta, lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto.

Valtakunnallinen syventävä

LI3 Terveyttä liikkuen

Kurssin tavoitteena on syventää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä tietoja ja taitoja.

Kurssilla laaditaan (henkilökohtainen) liikuntaohjelma, joka toteutetaan

mahdollisuuksien mukaan liikuntateknologiaa apuna käyttäen.

LI4 Yhdessä liikkuen

Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijaryhmän yhteistoimintaa ja aktiivista

osallisuutta. Sisältönä voi olla projektiluontoinen kokonaisuus tai muu yhdessä

toteutettava liikunta.

245

LI5 Hyvinvointia liikkuen

Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan psyykkistä jaksamista ja lisätä

opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta.

6. Kuntosalikurssi (LI6)

Kurssilla tutustutaan lihaskestävyys- ja voimaharjoitteluun teoriassa ja käytännössä.

Kuntosalilla käydään läpi harjoitteiden oikeat tekniikat ja salilaitteiden toimintaa ja

käyttöä. Kurssilaisille laaditaan jakson alussa oma harjoitusohjelma, jota toteutetaan

kurssin aikana. Tarkoituksen on edistää oppilaan omatoimista kuntosaliharjoittelua.

Tavoitteet


osaa laatia oman kuntosaliohjelman

osaa harjoitteiden oikeat tekniikat

ymmärtää levon ja työn merkityksen


henkilökohtaisen kuntosaliohjelman laatiminen ja toteutus

lihaskestävyys- ja voimaharjoittelu teoriassa ja käytännössä

monipuolinen lihaskuntoharjoittelu

monipuoliset harjoitusmenetelmät

7. Palloilu- ja mailapelikurssi 1 (LI7)

Kurssin tavoitteena on syventää jo tuttuja pallopelejä ja niiden sovellutuksia,

viitepelejä ja pelitaktiikoita sekä tutustua uusiin palloilulajeihin. Lajeja ovat

jalkapallo/futsal, koripallo, käsipallo, pesäpallo, jääpelit ja salibandy. Oppilaiden

toiveet huomioidaan kurssin suunnittelussa.

Tavoitteet


syventää lajitietoja ja – taitoja

osaa toimia aktiivisena ja vastuullisena ryhmän jäsenenä


maila-ja pallopelien sovellutukset

viitepelit

yhteistoimintataitojen kehittäminen

246

8. Palloilu- ja mailapelikurssi 2 (LI8)

Kurssin tavoitteena on tutustua ja/tai syventää eri maila- ja pallopelien

sääntötuntemusta ja tekniikkaa. Keskeisinä lajeina ovat sulkapallo, jalkapallo/futsal,

tennis, lentopallo, pesäpallo, golf, squash ja salibandy. Tavoitteena on peli-ilo ja hyvä

ryhmähenki. Tavoitteena on maila- ja pallopelien teknisten ja taktisten lajitietojen ja –

taitojen sekä lajikunnon kehittäminen. Oppilaiden toiveet huomioidaan kurssin

suunnittelussa. Ottelukaavioita hyödynnetään oppitunneilla.

Tavoitteet


syventää lajitietoja ja – taitoja


ymmärtää kunnon merkityksen maila- ja palloilupeleissä


maila- ja pallopelit

viitepelit

yhteistoimintataitojen kehittäminen

9. Uusien lajien tutustumiskurssi (LI9)

Tavoitteena on tutustua opiskelijoille uusiin tai vähemmän harrastamiin

liikuntamuotoihin ja/tai paikkoihin. Lajivalikoimaan voi kuulua esim. seinäkiipeilyä,

värikuulasotaa, itsepuolustusta, joogaa, sumopainia tai kuplapalloa. Opiskelijoiden

toiveet, vuodenajan tarjoamat mahdollisuudet ja kulkuyhteydet vaikuttavat siihen,

mihin lajeihin tutustutaan. Osa lajeista on maksullisia. Opiskelijat laativat kurssin

sisällön yhdessä opettajan kanssa.

Tavoitteet


tutustuu monipuolisesti uusiin lajeihin

10. Laskettelukurssi (LI10)

Laskettelukurssi toteutetaan matkana Pohjois-Suomen laskettelukeskukseen. Kurssin

kesto on n. 3-5 vuorokautta. Kurssi on omakustanteinen, n. 200–300 euroa sisältäen

matkan, majoituksen, ruoan ja 3 pvän laskettelulipun. Olosuhteiden mahdollistaessa

toteutetaan myös lumikenkävaellus tai muita talviliikunta-aktiviteetteja. Kurssi

toteutuu, jos osallistujia on vähintään 20 ja joka toinen vuosi.

Tavoitteet


vahvistaa omaa henkilökohtaista taitotasoa lumilaudalla tai suksilla rinteessä


11. Vanhojen tanssit (LI11)

Kurssin tavoitteena on harjoittaa laaja-alaisesti opiskelijoiden tanssitaitoa. Siihen

kuuluu: rytmikyvyn, askelten, ryhdin, tanssikuvioiden ja tilankäytön harjoittaminen

sekä tanssimiseen liittyvät etiketti-säännöt, kuten tanssipartnerin huomioiminen.

Kurssin aikana valmistellaan vanhojen päivän tanssiesitys, joka koostuu useista viime

vuosisatojen suosituista erityylisistä tansseista.

247

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on edistää

sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja

oppilaiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta

oppilaiden tanssitaitoa

12. Hyppytuntikurssi (LI12)

Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijan omatoimista liikunnan harrastamista sekä

passiivisen ajan vähentämistä koulupäivän aikana. Oppilas laatii liikuntasuunnitelman,

jota hän itsenäisesti toteuttaa. Aktiviteetit suoritetaan itsenäisesti tai muiden

liikuntakurssien yhteydessä. Kurssista pidetään liikuntapäiväkirjaa.

Hyppytuntikurssista sovitaan opettajan kanssa.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on

on lisätä omatoimisen liikunnan määrää kouluajan puitteissa

13. Urheiluvalmennus (LI13)








Nokian lukio on liikuntapainotteiden yleislukio, jossa urheilijat voivat suorittaa

lukioaikana kahdeksan urheiluvalmennuskurssia (liikunnan soveltavia lukiokursseja).

Kursseja voi suorittaa 1. osallistumalla Nokian lukion ohjattuihin aamuharjoituksiin,

2. suorittamalla kursseja itsenäisesti (lajit, joissa ei järjestetä ohjattuja

aamuharjoituksia), 3. osallistumalla oman seuran ohjattuihin (aamu)harjoituksiin

kouluaikana. Opetussuunnitelmassa urheiluvalmennuskurssit ovat LI13 – LI20.

Lukuvuoden alussa järjestetään info, jossa ohjeistetaan tarkemmin kurssien

suorittamisesta.

5.19 Musiikki

Lukion musiikinopetus perustuu ajatukselle, että musiikki on olennainen osa

kulttuuria ja inhimillistä toimintaa. Musiikinopetus tähtää siihen, että opiskelija

tiedostaa musiikkisuhteensa ja syventää sitä. Omakohtainen musiikkisuhde vahvistaa

itsetuntemusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tukee itsetuntoa. Opiskelija

oppii ymmärtämään ja arvostamaan musiikin monenlaisia ilmenemismuotoja ja

merkityksiä. Musiikin opiskelu tarjoaa elämyksiä, kokemuksia, taitoja ja tietoja sekä

tilaisuuksia mielikuvituksen käyttöön. Ne kaikki lisäävät opiskelijan musiikillista

sivistystä sekä rohkaisevat häntä luovaan taiteelliseen ajatteluun ja elinikäiseen

musiikin harrastamiseen.

248

Olennaista musiikin opetuksessa ja oppimisessa on ilmaiseminen, yhdessä tekeminen

ja myönteiset kokemukset. Musiikillinen osaaminen sekä luovan ja kriittisen ajattelun

taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yhdessä musisoiminen on

ainutlaatuista ryhmätoimintaa, joka vahvistaa sosiaalisia ja kommunikaatiotaitoja.

Laulaminen, soittaminen, kuunteleminen ja luova tuottaminen ovat sekä työtapoja että

opetuksen keskeisiä sisältöjä, joita musiikin yhdistäminen muuhun taiteelliseen

ilmaisuun rikastaa. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset

valmiudet ja kiinnostuksen kohteet siten, että musiikin kursseilla pyritään tarjoamaan

jokaiselle opiskelijalle mielekkäitä musiikillisia tehtäviä.

Taideaineena musiikki luo koulun kulttuuritoimintaa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Se

on merkittävä osa lukion juhlia ja muita tapahtumia. Musiikinopiskelu syventää oman

ja muiden kulttuurien tuntemusta. Se auttaa arvostamaan kulttuurien

monimuotoisuutta ja ymmärtämään kulttuurien- ja taiteidenvälistä vuorovaikutusta.

Opiskelija kehittää valmiuksiaan taiteelliseen työskentelyyn, aktiiviseen

kulttuurivaikuttamiseen, teknologian hyödyntämiseen musiikillisessa ilmaisussa sekä

median tarjonnan kriittiseen tarkasteluun.

Seudullinen opetussuunnitelma:Opetuksen yleiset tavoitteet

Musiikinopiskelussa korostuu oppiaineen erityisluonne yhteistoiminnallisena, tunteita

koskettavana taideaineena. Opiskelun tavoitteena on oman musiikillisen identiteetin

vahvistuminen ja musiikillisten taitojen kehittyminen. Toiminnan lähtökohtana on toisten

kunnioittaminen ja ehdoton hyväksyminen. Lukiovuodet voivat antaa eväitä musiikin

elinikäiseen harrastamiseen. Musiikin avulla rikastutetaan koko koulun toimintakulttuuria

sekä pyritään lisäämään yhteisön hyvinvointia, yhteishenkeä ja tarjotaan esteettisiä

elämyksiä.

Musiikin opetuksessa pyritään siihen, että opiskelijat oppivat käyttämään monipuolisesti

soittimia, musiikkilaitteita, ohjelmia ja sovelluksia, joita he musisoinnissa tarvitsevat. Tämä

edellyttää sitä, että käytettävissä on riittävä soittimisto, ajanmukaiset laitteet sekä ohjelmistot

ja että opettajalla on mahdollisuus jatkuvaan tietojensa ja taitojensa päivitykseen.

Teknologian käytön tulee palvella musiikinopetuksen tavoitteita eikä se saa olla

itsetarkoitus.

Musiikkivälineitä hankittaessa huomioidaan niiden kestävyyttä, ekologisuutta ja eettisyyttä.

Opiskelija ohjataan välineistön asianmukaiseen ja huolelliseen käyttöön. Opiskelija oppii

tiedostamaan ääniympäristön vaikutuksia omaan ja muiden hyvinvointiin ja suojelemaan

kuuloaan eri tilanteissa.

Opiskelijan tietoisuutta omasta kulttuuri-identiteetistä tuetaan tutustumalla musiikin

historiaan ja eri musiikkikulttuureihin. Aktiivista kansalaisuutta tuetaan esimerkiksi

tutustumalla paikalliseen musiikkitarjontaan, koulun ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin ja

musiikin ammattilaisiin. Opiskelijoita kannustetaan kriittiseen ja analyyttiseen

suhtautumiseen musiikin käyttöön mediassa kiinnittämällä huomiota esimerkiksi

tekijänoikeuksiin ja musiikin käyttöön mainonnassa.

249

Seudullinen opetussuunnitelma: Opiskeluympäristö ja -menetelmät

Musiikki soveltuu monenlaisiin oppiainerajat ylittäviin projekteihin ja on yhdistettävissä lähes

mihin tahansa oppiaineyhdistelmään. Menetelmät riippuvat aiheesta, resursoinnista ja

kokonaisuuteen osallistuvista oppiaineista.

Ongelmanratkaisu on keskeistä käytännönläheisessä oppiaineessa. Ilmiöoppimisen periaatteet

toteutuvat esim. taiteidenvälisissä projekteissa mutta myös yksittäisten kurssien puitteissa

yhdistämällä tutkimista ja käytännön tekemistä.

Musiikkitapahtumien, projektien ja juhlien organisoinnin kautta opitaan positiivisen asenteen

merkitystä, sopimusten ja määräaikojen noudattamista, vastuun ottamista ja tilanteen

mukaista käyttäytymistä.

Internet ja mobiilisovellukset ovat merkittävässä roolissa nuorten omaehtoisessa musiikin

harrastamisessa ja opiskelussa. Näitä taitoja voidaan hyödyntää lukion musiikintunneilla.

Konserttikäynnit, työpajat ja muut vierailukäynnit ovat luonnollinen osa lukion

musiikinopiskelua. Näitä voidaan järjestää myös seudullisena yhteistyönä. Opetustilan tulee

mahdollistaa musisointi kuulon vaarantumatta.


Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Musiikin merkitys ja hyvinvointi

tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja oppii käyttämään musiikkia hyvinvointinsa

edistämiseen

oppii arvostamaan erilaisia käsityksiä musiikista

Musiikillinen osaaminen

oppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen ja säveltäen

kehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa, myös

musisoidessaan

syventää musiikin eri tyyleihin, lajeihin ja historiaan liittyvää osaamistaan

Kulttuurinen osaaminen ja monilukutaito

tunnistaa oman kulttuuri-identiteettinsä sekä oppii ymmärtämään

musiikkikulttuurien monimuotoisuutta sekä toimimaan kulttuurien välisessä

vuorovaikutuksessa myös kansainvälisissä yhteyksissä

oppii tiedostamaan äänen ja musiikin vaikutuksia arjen toimintaympäristöissä

oppii tulkitsemaan äänen ja musiikin käyttöä mediassa

Oppimaan oppiminen

osaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa

ryhmän kanssa

osaa asettaa musiikinopiskelulleen tavoitteita sekä ohjata ja arvioida

työskentelyään niiden suuntaisesti.

Arviointi

Musiikin opetuksessa arviointi tukee myönteisesti jokaisen opiskelijan musiikillisen

osaamisen kehittymistä ja musiikkisuhteen syventymistä. Oppimisprosessin aikana

opiskelijat saavat ja antavat monipuolista palautetta, mikä ohjaa opiskelijaa

arvioimaan ja edistämään omaa oppimistaan.

250

Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä tapahtuva arviointi kohdistuu koko

musiikinopiskelun prosessiin ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen.

Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan

osaaminen voi ilmetä millä tahansa musiikin osa-alueella. Musiikissa arvioidaan

opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan.

Seudullinen arviointi

Musiikin arvioinnissa korostuu jatkuva näyttö. Arvioinnin tavoitteena on tukea ja kannustaa

opiskelijaa pääsemään omiin oppimistavoitteisiinsa. Suullinen palaute, itsearviointi ja

vertaisarviointi ovat osa musiikin opiskeluprosessia.

Pakolliset kurssit

1. Musiikki ja minä (MU1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää omat tapansa toimia musiikin alueella.

Osallistumalla musiikilliseen toimintaan hän saa kokemuksia musisoinnista, syventää

omaa osaamistaan ja pohtii asemaansa musiikin kuuntelijana, tulkitsijana, tekijänä ja

kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Omakohtaisen musiikkisuhteen kautta opiskelija

ymmärtää musiikin merkityksiä elämässä ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen

musiikkitoimintaan.

Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ajattelun ja ilmaisun

välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin ja musiikkikäsitteiden tuntemusta

käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja

perehtyy kuulonhuoltoon.

2. Moniääninen Suomi (MU2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja

vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa

esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja sekä oppii

ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssin

toteuttamisessa otetaan myös huomioon, että suomalaiset musiikkikulttuurit ovat osa

eurooppalaista ja globaalia musiikkimaailmaa.

Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua.

Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman taiteellisen ilmaisun sekä kuuntelu- ja

vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Musiikkiohjelmistoon valitaan eri musiikinlajeja

populaari- ja taidemusiikista perinnemusiikkiin.

251


3. Ovet auki musiikille (MU3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen uusia musiikinlajeja,

musiikkityylejä ja -kulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän

tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja

oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä

musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai

musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointitaitojaan sekä taitojaan hankkia ja

käsitellä tietoa. Kurssin voi suorittaa myös projektina.

4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja

vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa, monimediaisissa tietoja

viestintäympäristöissä sekä yhteiskunnassa. Opiskelija tutkii musiikin yhteyttä

tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen ja perehtyy tarkemmin musiikin käyttötapoihin

esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä tai verkkoympäristöissä

muutaman rajatun näytteen avulla. Sisältöjen tarkastelussa painottuu pyrkimys

kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla

olemassa olevaa materiaalia tai tuottamalla sitä itse. Kurssin voi suorittaa myös

taiteidenvälisenä tai monialaisena projektina.


MU1 Musiikki ja minä

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella.

Omakohtaisen musiikkisuhteen kautta opiskelija ymmärtää musiikin merkityksiä

elämässä ja ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa. Kurssilla opiskelija musisoi,

syventää omaa osaamistaan ja pohtii asemaansa musiikin kuuntelijana, tulkitsijana,

tekijänä ja kulttuuripalvelujen käyttäjänä.

MU2 Moniääninen Suomi

Kurssilla opiskellaan suomalaista musiikkia ja erilaisia Suomessa esiintyviä

musiikkikulttuureja. Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti

musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman

taiteellisen ilmaisun sekä kuuntelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.

Ohjelmistoon valitaan eri musiikinlajeja populaari- ja taidemusiikista

perinnemusiikkiin.

252

Valtakunnalliset syventävät 

MU3 Ovet auki musiikille

Kurssilla opiskelija oppii tuntemaan erilaisia musiikkikulttuureja sekä

ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin

musiikinlajeihin tai -kulttuureihin laulaen, soittaen ja kuunnellen. Opiskelija kehittää

musisointi- ja kuuntelutaitojaan sekä taitojaan hankkia ja käsitellä tietoa.

MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa

Kurssilla tutustutaan musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri

taidemuodoissa, monimediaisissa tietoja viestintäympäristöissä sekä yhteiskunnassa.

Opiskelija tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen ja perehtyy

tarkemmin musiikin käyttötapoihin esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä,

joukkoviestimissä tai verkkoympäristöissä.

5. Bändikurssi (MU5)

Kurssilla tutustutaan monipuolisesti perinteisiin bändisoittimiin soittamisen ja

laulamisen kautta. Kurssilla keskitytään myös mahdollisen oman instrumentin

hallintaan syvällisemmin sekä yhteissoittamisen perusteisiin. Ohjelmistoa kootaan

laajasti eri musiikkityyleistä ja eri aikakausilta. Kurssilla opetellaan myös

äänentoiston perusteita.

Tavoitteet


syventää omaa osaamistaan soittamisessa ja laulamisessa

oppii kuuntelemaan toisia soittajia yhteissoittamisen avulla

kartuttaa monipuolista ohjelmistoa

saa positiivisia kokemuksia musisoinnista

oppii ymmärtämään oman asemansa musiikillisessa yhteisössä


tutustutaan ohjelmistoon soittamalla ja laulamalla kappaleita eri vuosikymmeniltä

ja eri musiikkityyleistä

syvennetään musiikin ja musiikkikäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin

avulla

käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua

opetellaan käyttämään äänentoistoon liittyviä laitteita

253

5.20 Kuvataide

Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota

tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus,

luova ajattelu ja tavoitteellinen työskentely luovat perustan moniaistiselle

taideoppimiselle. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää

kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä omassa elämässään ja

yhteiskunnassa. Kulttuuriperinnön tuntemusta vahvistetaan oppimalla

vastaanottamaan, ymmärtämään ja uudistamaan traditioita. Opiskelijat tarkastelevat

taiteessa ja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä esteettisiä, ekologisia ja

eettisiä arvoja. Opetus luo edellytyksiä kriittisen ajattelun kehittämiselle,

elinympäristöön vaikuttamiselle ja kestävän elämäntavan edistämiselle.

Kuvataideopetuksessa havainnoidaan, tuotetaan, tulkitaan ja arvotetaan kuvia

visuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisen tapoja hyödyntämällä. Opetuksessa

syvennetään opiskelijan monilukutaitoa. Opiskelijat tutkivat kuvataiteen ja muun

visuaalisen kulttuurin henkilökohtaisia, yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiä.

Opetuksessa perehdytään erilaisiin taidekäsityksiin. Keskeisiä sisältöjä ovat

opiskelijoiden omat kuvakulttuurit, ympäristön kuvakulttuurit ja taiteen maailmat,

joita tutkitaan rakentamalla yhteyksiä niiden välille. Sisältöjä valitaan opiskelijoille

merkityksellisistä ja vieraista kuvakulttuureista. Opiskelijat osallistuvat sisältöjen ja

ilmaisun keinojen valintaan. Opetuksessa perehdytään ajankohtaisiin visuaalisen

kulttuurin ilmiöihin, toimintatapoihin ja osallistumisen muotoihin.

Opetuksessa luodaan edellytyksiä työtapojen ja opiskeluympäristöjen monipuoliselle

käytölle. Opiskelijoita kannustetaan välineiden, materiaalien ja ilmaisun keinojen

kokeilemiseen sekä niiden luovaan soveltamiseen. Uudet teknologiat ja

mediaympäristöt ovat sekä tutkittavia ilmiöitä että kuvallisen tuottamisen välineitä.

Opiskelijoiden kulttuurista osaamista syvennetään yhdessä museoiden ja muiden

paikallisten toimijoiden kanssa. Kuvataideopetus tarjoaa mahdollisuuksia lukion

toimintakulttuurin kehittämiselle sekä luo valmiuksia opiskelijan lukion jälkeisille

opinnoille.


Kuvataide on nyky-yhteiskunnan keskeinen yleissivistävä oppiaine, joka pohjautuu luovaan

ajatteluun ja tavoitteelliseen työskentelyyn. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä ja niiden merkitystä sekä

omassa elämässään että yhteiskunnassa.


Kuvataideopetuksessa opiskelijan oma taiteellinen tekeminen on keskeistä. Kursseilla tutkitaan kuvia sekä tuottamalla että tulkitsemalla. Opiskelijoita kannustetaan välineiden, materiaalien ja ilmaisun keinojen kokeilemiseen sekä niiden soveltamiseen. Kuvataidetta on

254

luontevaa opiskella monimuotoisissa tiloissa ja ympäristöissä. Myös digitaalisia oppimisympäristöjä käytetään luovasti ja tarkoituksenmukaisesti. Yhteistyötä voidaan tehdä Pirkanmaan taidemuseoiden ja taiteen eri ammattilaisten kanssa.


Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää taiteen, ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa

elämässään, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa

rakentaa kulttuuri-identiteettiään erilaisia kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla

syventää monilukutaitoaan ja kulttuurista osaamistaan kuvanlukutaitoa,

medialukutaitoa ja ympäristönlukutaitoa kehittämällä

ilmaisee havaintojaan, mielikuviaan ja ajatuksiaan kuvallisesti ja muita tiedon

tuottamisen tapoja käyttäen

syventää kuvallisen tuottamisen taitojaan materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun

keinoja tarkoituksenmukaisesti käyttäen

harjaantuu tavoitteelliseen, teemalliseen ja prosessinomaiseen työskentelyyn,

itsearviointiin ja yhteistyöhön

ymmärtää työskentelyyn sisältyvien aistinautintojen, tunteiden, kauneuden

elämyksien ja luovan ajattelun merkityksen omalle oppimiselle

käyttää tutkivaa lähestymistapaa itsenäisessä ja yhteistoiminnallisessa kuvallisessa

työskentelyssä

soveltaa kuvallisen viestinnän keinoja osallistuessaan ja vaikuttaessaan kuvien

avulla

tulkitsee kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria erilaisia kuvatulkinnan

menetelmiä ja käsitteistöjä käyttäen

tarkastelee taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkitystä yksilölle, yhteisölle ja

yhteiskunnalle eri aikoina ja eri kulttuureissa

tutkii kuvailmaisussaan nykyisyyttä ja tulevaisuutta kulttuurisen moninaisuuden ja

kestävän kehityksen näkökulmista.

Arviointi

Kuvataiteen arviointi on kannustavaa, pitkäkestoista, vuorovaikutteista ja opiskelijan

kuvataiteellista osaamista kehittävää. Arviointi tukee opiskelijan omakohtaista

suhdetta kuvataiteeseen ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin. Monipuolinen arviointi

edistää opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista kaikissa oppimisprosessin

vaiheissa. Näin arvioinnilla tuetaan opiskelijan oppimaan oppimisen taitojen

syventämistä. Arvioinnin kokonaisuuteen kuuluu myös itsearviointia ja

vertaisarviointia. Arviointi kohdistuu visuaaliseen havaitsemiseen ja ajatteluun,

kuvalliseen tuottamiseen, visuaalisen kulttuurin tulkintaan sekä esteettiseen,

ekologiseen ja eettiseen arvottamiseen. Kurssien arvioinnissa otetaan huomioon

opiskelijan kuvataiteellisen osaamisen kehittyminen, erilaiset työskentelyprosessit ja

työskentelyn tulokset. Arvioinnilla ohjataan työtapojen ja opiskeluympäristöjen

tarkoituksenmukaiseen käyttöön yksin ja ryhmässä.

255


Kuvataiteen arviointi on kannustavaa, pitkäkestoista, vuorovaikutteista ja opiskelijan kuvataiteellista osaamista kehittävää. Kurssien arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kuvataiteellisen osaamisen kehittyminen, erilaiset työskentelyprosessit ja työskentelyn tulokset. Arviointiin kuuluu myös itsearviointi ja vertaisarviointi. Arvioinnissa huomioidaan tehtäville asetetut tavoitteet.

Pakolliset kurssit

1. Kuvat ja kulttuurit (KU1)

Tavoitteet


tutkii kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin sisältöjä, ilmiöitä, prosesseja ja

toimintatapoja

käyttää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin keinoja kuvailmaisussaan ja

tekee omakohtaisia ratkaisuja

tarkastelee omia ja muiden kuvakulttuureja sekä taiteen, median ja muun

visuaalisen kulttuurin ajankohtaisia ilmiöitä

tutkii kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan

näkökulmista itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä

tarkastelee erilaisia kuvia teoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista kuvatulkinnan

menetelmiä käyttäen

ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa

elämässään, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa.


omat kuvat identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä ja

kulttuuriperinnön uudistajina

vaikuttaminen omissa ja muiden kuvissa, taiteessa, mediassa ja muissa

ympäristöissä

erilaiset käsitykset taiteesta ja muusta visuaalisesta kulttuurista

kuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot

kuvalliset, sanalliset ja muut kuvatulkinnan keinot

taiteen, median ja muun visuaalisen kulttuurin ajankohtaiset ilmiöt

2. Muotoillut ja rakennetut ympäristöt (KU2)

Tavoitteet


tutkii ympäristön kuvakulttuurien yhteyksiä omiin kuviin, taiteeseen ja

kulttuuriperintöön kuvailmaisun taitojaan syventäen

tarkastelee rakennettuja ja luonnon ympäristöjä kulttuurisen moninaisuuden ja

kestävän kehityksen kannalta

256

käyttää arkkitehtuurin, muotoilun ja tuotteistamisen sisältöjä, prosesseja ja

toimintatapoja kuvallisen tuottamisen lähtökohtana

osallistuu ja vaikuttaa erilaisiin ympäristöihin visuaalisuutta ja muita tiedon


tarkastelee luonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun henkilökohtaisia, yhteisöllisiä,

yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiä

ymmärtää taiteen merkityksen erilaisissa ympäristöissä ja niiden suunnittelussa

sekä ajankohtaisissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä.


ympäristön kuvakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön

uudistajina

luonto, rakennettu ympäristö, muotoilu, tuotteistaminen, palvelut,

mediaympäristöt ja virtuaalimaailmat kuvallisen tuottamisen lähtökohtana

ympäristön suunnittelun ja muotoilun käsitteistö ja kuvastot

ympäristön kuvakulttuurien tulkinnan keinot

luonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun ajankohtaiset ilmiöt


3. Osallisena mediassa (KU3)

Tavoitteet


tutkii median yhteyksiä muihin ympäristöihin, omiin kuviin, taiteeseen ja

kulttuuriperintöön kuvallisen viestinnän sekä tietoja viestintäteknologian

osaamistaan syventäen

tarkastelee mediakulttuureja kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen

kannalta

käyttää median sisältöjä, ilmiöitä, suunnitteluprosesseja ja toimintatapoja

kuvallisen tuottamisen lähtökohtana

osallistuu ja vaikuttaa mediaympäristöihin visuaalisuutta ja muita tiedon


tarkastelee mediakulttuurien henkilökohtaisia, yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia ja

globaaleja merkityksiä

ymmärtää visuaalisuuden merkityksen mediaviestinnässä, mediaympäristöissä ja

mediaesityksissä sekä niiden suunnittelussa ja tuottamisessa.


mediakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön uudistajina

median sisällöt, tuotteet, palvelut, ilmiöt ja ympäristöt kuvallisen tuottamisen

lähtökohtana

median käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot

mediaesitysten tulkinnan keinot

median ajankohtaiset ilmiöt ja kysymykset

257

4. Taiteen monet maailmat (KU4)

Tavoitteet


tutkii taiteen sisältöjen, ilmiöiden ja toimintatapojen yhteyksiä omiin kuviin,

ympäristöön ja kulttuuriperintöön ilmiökeskeistä lähestymistapaa hyödyntäen

tarkastelee eri aikoina ja eri ympäristöissä tuotettua kuvataidetta kulttuurisen

moninaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta

soveltaa erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja itsenäisessä ja

yhteistoiminnallisessa kuvallisessa työskentelyssä

tarkastelee kuvataiteen merkityksiä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle

soveltamalla kuvatulkinnan menetelmiä

tutkii omaan elinympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ilmiöitä kuvallisesti ja

muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen

ymmärtää taiteen merkityksen rakennetuissa ja luonnon ympäristöissä, omissa

kuvissa sekä vaikuttamisessa ja osallistumisessa.


taiteen maailmat identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä

ja kulttuuriperinnön uudistajina

eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotettu kuvataide

kuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot

kuvalliset, sanalliset ja muut taiteen tulkinnan keinot

taiteen ajankohtaiset ilmiöt ja kysymykset


KU1 Kuvat ja kulttuurit

Kurssilla keskitytään omaan kuvataiteelliseen tekemiseen ja tutustutaan ajankohtaisiin ilmiöihin taiteen keinoin. Opiskelija ymmärtää kuvataiteen merkityksen omassa elämässään, globaalissa maailmassa ja historiallisena jatkumona. Opiskelija käyttää ja kokeilee monipuolisesti erilaisia työvälineitä ja menetelmiä. Kurssilla opitaan katsomaan, analysoimaan ja ymmärtämään omaa ja muiden tuottamaa kuvaa.

KU2 Muotoilut ja rakennetut ympäristöt

Design ja arkkitehtuuri

Kurssilla opiskelija tutustuu rakennettuun ja luonnonympäristöön sekä muotoiluun. Opiskelijan oma ympäristö on lähtökohtana tilan, paikan ja muotoilun tutkimiselle. Kurssilla ideoidaan ja tehdään luovia materiaalikokeiluja, esim. pienoismalleja ja esinesuunnittelua. Mikä tekee paikasta viihtyisän, tavarasta toimivan?

258


KU3 Osallisena mediassa

Kuvallinen viestintä

Kurssin tavoitteena on että opiskelija ymmärtää visuaalisuuden merkityksen viestinnässä. Kulttuuriperintö, nykymedia ja omat kuvat ovat kurssin keskeistä sisältöä. Kurssilla on mahdollista tutustua valokuvaan, elokuvaan, mainontaan, graafiseen suunnitteluun, verkkoympäristöön ja sosiaaliseen mediaan. Millainen kuva vaikuttaa, koskettaa, pysäyttää? Millaista viestiä välität?

KU4 Taiteen monet maailmat

Kurssilla tarkastellaan eri aikoina ja eri ympäristöissä tehtyä kuvataidetta. Oman kuvantekemisen kautta tutkitaan sekä ajankohtaisia että historiallisia ilmiöitä. Kurssilla opitaan myös kuvantulkinnan keinoja. Miten esimerkiksi ihmisen kuvaaminen on muuttunut aikojen kuluessa? Miten taidehistoria vaikuttaa omaan kuvalliseen ilmaisuun?

5.Valokuvaus ja digitaaliset tekniikat (KU5)

Kurssilla perehdytään valokuvaukseen taide- ja ilmaisumuotona. Opiskelija kuvaa

itsenäisesti tai parin kanssa erilaisia kuvasarjoja kameralla, kännykällä tai vaikka

tabletilla ja harjoittelee muokkaamaan kuviaan digitaalisesti. Kurssilla voi niin ikään

kokeilla digitaalista piirtämistä ja maalaamista.

Tavoitteet


kehittyy kuvallisessa ajattelussaan ja etsii omaa ilmaisutyyliään

valokuvauksen avulla

oppii kertomaan valokuvalla tarinaa ja hyödyntämään tarvittavia

kuvanmuokkauksen keinoja lopputuloksen viimeistelyssä

oppii taidevalokuvan suunnittelua, kuvaamista ja tulkintaa

hyödyntää digitaalisuutta kuvien jakamisessa ja esillepanossa


luovan kuvailmaisun, taidevalokuvauksen ja digitaalisten tekniikoiden

harjoittelu

taidevalokuvan elementit: henkilöhahmo, esine/objekti, lokaatio, valo ja

tunnetila.

259

digitaaliset tekniikat, esimerkiksi kuvankäsittely ja digitaalinen piirtäminen

töiden esille saattaminen: opiskelija kokoaa töistään esimerkiksi

nettitaidenäyttelyn, blogin tai digitaalisen portfolion. Töiden esillepanossa

voi yhtä lailla hyödyntää Internetin kuvien jakopalveluja ja

yhteisöpalveluja.

6. Oma taideprojekti (KU6)

Opiskelija toteuttaa yksin, parin kanssa tai ryhmässä oman taideprojektin kouluun,

lähiympäristöön tai julkisiin tiloihin. Projekti voi olla esimerkiksi seinämaalaus,

jonkin tapahtuman lavastus, valotaideteos, veistos, videoteos, performanssi, johonkin

tilaan rakennettu installaatio, ympäristötaideteos tai vaikkapa teossarjasta koostettu

näyttely.

Tavoitteet


oppii ideoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan oman taideprojektin

huomioi projektin kannalta oleelliset taustatiedot, esimerkiksi siihen liittyvän

paikan tai yhteisön, ja tekee mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä paikallisten

toimijoiden kanssa

työskentelee tavoitteellisesti valitsemillaan materiaaleilla ja tekniikoilla

dokumentoi projektinsa kulkua ja arvioi onnistumistaan


taideprojektin suunnittelu: projektin ja teoksen nimeäminen, ydinajatus, perustelu

projektin tarpeellisuudesta sekä tavoitteiden asettelu

taiteellinen työskentely: luonnokset, pienoismallit tai kokeilut, työn toteutus

projektin visuaalinen dokumentointi ja sanallinen raportointi

7. Keramiikka (KU7)

Kurssilla opiskellaan keramiikanteon perusteita muotoilemalla savesta koriste-

esineitä, veistoksia ja tauluja. Pääpaino kurssilla on opiskelijan omassa taiteellisessa

työskentelyssä.

Tavoitteet


kehittää muotoilun ja plastisen sommittelun taitojaan

harjaantuu saven käsinrakennustekniikoissa

oppii käyttämään savelle eri pinnantyöstötapoja

raaka- ja lasitepolttaa esineensä


260

savimassat

käsinrakennustekniikat: esimerkiksi nipistelytekniikka, levytekniikka ja

makkaratekniikka

savitöiden kuivatus

koristelutekniikat: esimerkiksi leimasin-, oksidi-, vaha-, saviliete- ja

raapekoristelu.

esineiden värjäys savilietteellä tai alilasitteella, raaka- ja lasituspoltto

8. Ulkoeurooppalainen taide (KU8)

Kurssilla etsitään virkistäviä vaikutteita omaan taiteelliseen työskentelyyn esimerkiksi

Intian, Afrikan, Kiinan, Japanin, Australian tai Etelä-Amerikan kulttuurista ja

taiteesta. Millaisista väreistä, tuoksuista ja rytmeistä tavoittaa Intian? Kuinka

piirretään japanilaista mangaa? Millaista symboliikkaa liittyy meksikolaiseen

alkuperäiskulttuuriin? Mitä kiinan perinteistä voi ammentaa tämän päivän puu- ja

linopiirroksiin?

Tavoitteet


inspiroituu ja saa uusia virikkeitä taiteelliseen työskentelyynsä

lähestyy ja käsittelee taidetta moniaistisesti ja monipuolisin tekniikoin

tutustuu taiteellisen työskentelyn kautta jonkin ulkoeurooppalaisen maan

kulttuuriin ja taiteeseen


taiteellisen inspiraation etsintä ja oma taiteellinen työskentely

ulkoeurooppalaisten maiden kulttuuri ja taide lähtökohtana omalle työskentelylle

yhdellä tai useammalla tekniikalla työskentely: grafiikka, kuvanveisto, maalaus,

keramiikka, puu- ja linopiirros, moniaistinen installaatio, kollaasi, video, valokuvaus

jne.

5.21 Teatteri-ilmaisu

Teatteri-ilmaisu on Nokian lukion oma oppiaine, jota ei määritellä valtakunnallisessa lukion

opetussuunnitelmassa. Tavoitteena on rohkaista opiskelijaa ilmaisemaan ja välittämään

kokemuksiaan, mielipiteitään, aistimuksiaan ja tunteitaan. Opetuksen tarkoituksena on lisätä

opiskelijan mielikuvitusta sekä kykyä nähdä ja oivaltaa ympärillä tapahtuvia asioita ja ilmiöitä.

Teatteri-ilmaisun opiskelussa kehittyy opiskelijan eläytymis- ja keskittymiskyky sekä taito toimia

vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa.

Teatteri-ilmaisussa tuetaan opiskelijan omaa, persoonallista luovuutta. Tavoitteena on kehittää

tilanteessa olemisen kykyä: herkkyyttä aistia, tuntea, kokea ja eläytyä tilanteessa. Opetuksen

261

tarkoituksena on myös tarjota opiskelijalle välineitä, joiden avulla hän osaa havaita ja tulkita

ihmisen kokonaisviestintää sekä fyysisiä että verbaalisia viestejä.

Lisäksi teatteri-ilmaisun tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä ymmärtää teatterin taiteellista

luomisprosessia ja kykyä hyväksyä ja vastaanottaa erilaisia taidemuotoja.

1. Teatteri-ilmaisun peruskurssi (TI1)

Harjoitellaan teatteri-ilmaisun perusteita ja ryhmässä toimimista.

Tavoitteet

Opiskelija löytää ja kehittää omia ilmaisukeinojaan.

Opiskelija oppii toimimaan erilaisten ihmisten kanssa ryhmässä tavoitteellisesti.


liikunta- ja rytmiharjoitteita

draamallisia leikkejä ja pelejä

aisti- ja tunneharjoitteita

mielikuvituksen avaamista

vuorovaikutus- ja keskittymisharjoitteita

2. Draama ja minä (TI2)

Tutustutaan teatteriesityksen tekoprosessiin ja tuotetaan oma pienimuotoinen esitys.

Tavoitteet

hahmotetaan teatteriesityksen tekeminen prosessina

ymmärretään näytelmän eri osa-alueiden merkitys esityksen kokonaisuuden kannalta.

erilaisiin teatterimenetelmiin tutustuminen


harjoitellaan teatteriesityksen tekemistä näytelmätekstistä

tutustutaan teatteriesityksen tekemisen eri osa-alueisiin, esim. lavastus, puvustus ja valaistus

kokeillaan erilaisia teatterimuotoja, esim. foorumteatteria ja tarinateatteria

3. Teatteritaiteen suuntia (TI3)

Tutustutaan teatteritaiteen suuntiin ja ilmiöihin historiassa ja nykypäivässä.

Tavoitteet

262

tunnetaan eri aikakausien keskeiset näytelmätekstit

saadaan kokonaiskuva teatterin maailmasta

Sisällöt

dramatisoidaan katkelmia näytelmäteksteistä

luetaan ja analysoidaan näytelmätekstejä

4. Teatteria tekemään (TI4)

Tehdään yleisölle esitettävä näytelmä tai muu tuotos.

Tavoitteet

opitaan dramatisoimaan ja/tai kirjoittamaan näytelmätekstiä

ymmärretään teatteriesityksen kokonaisuuteen kuuluvien osien merkitys kokonaisuuden

kannalta

valmistetaan ja toteutetaan esitys sovitussa aikataulussa

Sisällöt

kirjoitetaan näytelmätekstiä ja/tai dramatisoidaan muuta tekstiä

sovitaan opiskelijoiden vastuualueet produktiossa

harjoitellaan ja toteutetaan esitys

263

5.22 Opinto-ohjaus

Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia

siitä, että opiskelijalle karttuu riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee

elämään liittyvissä siirtymä- ja muutostilanteissa, kuten siirtyessään jatko-opintoihin

ja työelämään sekä kohti täysivaltaista ja aktiivista yhteiskunnan jäsenyyttä.

Ohjaustoiminta muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävän jatkumon, jonka

aikana opinto-ohjauksen kurssit ja muu ohjaus tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden

hankkia perustiedot ja -taidot, joiden varassa hänen on mahdollista suunnitella lukio-

opintojaan ja jatko-opintojaan sekä pohtia urasuuntautumistaan. Henkilökohtainen,

luokkamuotoinen, pienryhmä- ja vertaisohjaus tukevat opiskelijaa kiinnostusten

kartoittamisessa, vahvuuksien tunnistamisessa, urasuunnittelussa sekä valinta- ja

ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan tulee

voida keskustella lukio-opintoihinsa, urasuunnitteluunsa, jatkokoulutusvalintoihinsa

sekä elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa liittyvistä kysymyksistä. Pienryhmissä

opiskelijalla on mahdollisuus käsitellä asioita, jotka ovat jaettavissa muiden

opiskelijoiden kanssa ja joiden esille ottaminen ryhmässä on mielekästä.

Seudullinen opetussuunnitelma:

Opinto-ohjauksen kurssit ovat osa koko lukioajan kestävää ohjauksen prosessia.

Kurssit toteutetaan monimuotoisesti, eivätkä kaikki tunnit ole luokkamuotoisia. Ohjauksen

tunteja tulee kuitenkin sijoittaa kurssitarjottimelle. Kurssien sisältö muotoutuu osittain kunkin

opiskelijan tarpeiden mukaan.

Opinto-ohjaaja vastaa kurssien kokonaissuunnittelusta, mutta ohjausta toteutetaan eri

toimijoiden yhteistyönä. Opiskelija saa ohjausta vähintään kahden kurssin verran lukio-

opintojensa aikana.

OP1 -kurssilla keskitytään lukion alkuvaiheeseen, orientoitumiseen ja lukio-opintojen

suorittamiseen. Kurssi toteutetaan moniammatillisesti. Jatko-opintoihin liittyviä asioita

painotetaan OP1 -kurssilla sen mukaan kuin ne liittyvät lukio-opintojen kannalta keskeisiin

kysymyksiin.

o OP1-kurssin suoritettuaan opiskelijalla on

henkilökohtainen opiskelusuunnitelma lukioajalle

alustava ylioppilaskirjoitussuunnitelma

alustava jatko-opintosuunnitelma

OP2 -kurssilla syvennetään ja laajennetaan tietoja jatko-opintomahdollisuuksista ja

työelämästä. Opiskelija pääsee tutustumaan lukion jälkeisiin eri koulutusvaihtoehtoihin.

Opiskelija saa valmiuksia tulevaisuutensa suunnitteluun.

o OP2-kurssin suoritettuaan opiskelijalla on

päivitetty ylioppilaskirjoitussuunnitelma

jatko-opintoja urasuunnitelma

264

Opinto-ohjauksen tavoitteet

Ohjaus toteutetaan tavalla, joka vahvistaa opiskelijoiden aktiivista toimijuutta,

osallisuutta ja vastuullisuutta. Tavoitteena on, että opiskelija löytäisi omat yksilölliset,

myös elinikäistä oppimista tukevat tapansa oppia. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan

vahvuutensa ja kehittämisen kohteensa sekä etsimään tietoa siitä, miten ja mistä hän

saa apua mahdollisiin opiskelun haasteisiin. Ohjauksella edistetään

opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä tuetaan nuorta

elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa sekä koulutukseen ja uravalintoihin

liittyvissä päätöksissä. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy urasuunnittelussaan ja

päätöksenteossaan arvioimaan realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan.

Opiskelijan tiedonhakutaitoja vahvistetaan ohjaamalla häntä monipuolisesti erilaisia

opiskeluympäristöjä hyödyntäväksi, aktiiviseksi ja kriittiseksi tiedonetsijäksi, joka

osaa myös soveltaa etsimäänsä tietoa. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset

jatkokoulutuksiin, ammattialoihin ja urasuunnitteluun liittyvät tietolähteet,

ohjauspalvelut ja sähköiset hakujärjestelmät sekä osaa käyttää niissä olevaa

informaatiota urasuunnittelun ja jatko-opintoihin hakeutumisen tukena.

Opinto-ohjauksen avulla opiskelija saa tietoa opiskelusta muissa oppilaitoksissa,

lukion jälkeisistä jatko-opiskeluvaihtoehdoista, työ- ja elinkeinoelämästä sekä

yrittäjyydestä. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus tutustua monipuolisesti

ammatteihin ja työelämään sekä kansanopistojen, toisen asteen ammatillisten

oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustarjontaan. Opiskelijaa

ohjataan siten, että hän osaa etsiä tietoa myös muiden maiden tarjoamista

opiskelumahdollisuuksista ja työskentelystä ulkomailla.

Opiskelija saa ohjausta jatko-opintojensa suunnittelussa sekä opintoihin

hakeutumisessa. Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee

valintojaan siten, että hänellä on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin välittömästi

lukio-opintojen jälkeen. Opiskelijaa tuetaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman,

ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opintoja urasuunnitelman laatimisessa ja

suunnitelmien päivittämisessä.

Pakolliset kurssit

1. Minä opiskelijana (OP1)

Tavoitteet


tutustuu lukio-opintojen käytänteisiin, opintojen rakenteeseen sekä

ylioppilastutkintoon

265

harjaantuu lukiossa vaadittaviin opiskelutaitoihin sekä omien vahvuuksien ja

kiinnostusten kohteiden kartoittamiseen liittyvissä keskeisissä tiedoissa ja

taidoissa

pohtii elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.


opiskelu- ja tiedonhankintataidot, oppimaan oppiminen

lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suunnittelu; henkilökohtainen

opiskelusuunnitelma ja ylioppilastutkintosuunnitelma

jatko-opintojen pohtiminen ja ammatillinen suuntautuminen; jatko-opintoja

urasuunnitelma

itsetuntemus ja sen kehittäminen

elämänhallintataidot

oman oppimisen arviointi

jatko-opintoihin ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyvät tietolähteet, sähköiset

ohjauspalvelut ja hakujärjestelmät

työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin tutustuminen

lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat

2. Jatko-opinnot ja työelämä (OP2)

Tavoitteet


kehittää edelleen itsetuntemustaan sekä elämänsuunnittelu- ja

elämänhallintataitojaan

perehtyy jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin teemoihin,

jotka auttavat ura- ja elämänsuunnittelutaidoissa sekä antavat valmiudet jatko-

opintoihin ja työelämään siirtymiselle

tutustuu toisen ja korkea-asteen erilaisiin koulutusvaihtoehtoihin sekä muuhun

koulutustarjontaan

lisää työelämätaitojaan sekä syventää työelämätuntemustaan.


jatko-opintomahdollisuudet Suomessa ja ulkomailla

työelämätietous, muuttuva ja monimuotoinen työelämä

yrittäjyys

työelämä- ja työnhakutaidot

työelämään sekä jatko-opintoihin tutustuminen

jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelu, jatko-opintoihin hakeutuminen

henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä

jatko-opintoja urasuunnitelman päivittäminen

lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat

266


OP1 Minä opiskelijana

Kurssilla keskitytään lukio-opiskelun alkuvaiheeseen, orientoitumiseen ja lukio-opintojen

suorittamiseen. Kurssi toteutetaan moniammatillisesti. Jatko-opintoihin liittyviä asioita

painotetaan OP1 -kurssilla sen mukaan kuin ne liittyvät lukio-opintojen kannalta keskeisiin

kysymyksiin.

OP1-kurssin suoritettuaan opiskelijalla on

o henkilökohtainen opiskelusuunnitelma lukioajalle

o alustava ylioppilaskirjoitussuunnitelma

o alustava jatko-opintosuunnitelma

OP2 Jatko-opinnot ja työelämä

Kurssilla syvennetään ja laajennetaan tietoja jatko-opintomahdollisuuksista ja työelämästä.

Opiskelija pääsee tutustumaan lukion jälkeisiin eri koulutusvaihtoehtoihin. Opiskelija saa

valmiuksia tulevaisuutensa suunnitteluun.

OP2-kurssin suoritettuaan opiskelijalla on

o päivitetty ylioppilaskirjoitussuunnitelma

o jatko-opintoja urasuunnitelma

5.23 Tietotekniikka

1. Tietotekniikan perusteet (TT1)

Kurssilla opitaan tietotekniikan peruskäsitteitä ja perustaidot keskeisimmistä

hyötyohjelmista. Kurssi antaa valmiudet tietotekniikan hyödyntämiseen opiskelussa ja

työelämässä. Kurssi sopii varsinkin niille, jotka eivät ole peruskoulussa opiskelleet

tietotekniikkaa.

267

Tavoitteet

oppia tietotekniikan peruskäsitteistöä ja toimintaperiaatteita

antaa hyvät valmiudet opiskelussa tarvittavien perusohjelmien käyttöön

auttaa ymmärtämään tietotekniikan hyötyjä ja mahdollisuuksia opiskelussa sekä

työelämässä


tietokoneen hallinta

tiedostojen hallinta ja pilvipalvelun käyttö (Office365)

tiedonhankinta, tekijänoikeudet ja tietoturva

tekstinkäsittely, esitysgrafiikka ja taulukkolaskenta (LibreOffice)

kuvankäsittely (GIMP)

sähköisiin kokeisiin vastaaminen (Digabi)

2. Kotisivukurssi (TT2)

Kurssilla tutustutaan www-sivujen perusrakenteisiin sekä opetellaan tekemään sivuja

HTML- ja CSS-kielien avulla. Kurssisuoritukseen kuuluvat annettujen tuntitehtävien

tekeminen sekä harjoitustyönä laadittavat www-sivut itse valitusta aiheesta. Kurssilla ei

vaadita esitietoja, mutta tietotekniikan perustaidoista on hyötyä.

Tavoitteet

antaa käsitys nykyaikaisten verkkosivujen perusrakenteista

oppia verkkosivujen koodaamisessa käytettävien HTML5- ja CSS3-kielien perusteet

antaa valmiudet omien verkkosivujen luomiseen


www-sivujen perusrakenteet

HTML5-kielen perusteet

CSS3-kielen perusteet

omien verkkosivujen laatiminen

268

5.24 Teemaopinnot

Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja. Ne eheyttävät opetusta ja

kehittävät opiskelijoiden taitoja hahmottaa ja ymmärtää yksittäistä oppiainetta

laajempia kokonaisuuksia. Teemaopintojen keskeisenä tehtävänä on tarjota

mahdollisuuksia usean eri oppiaineen tietojen ja taitojen yhdistämiseen ja

soveltamiseen. Teemaopintojen tavoitteet ja sisällöt tarkennetaan ja konkretisoidaan

opetussuunnitelmassa.


Teemaopintojen tavoitteena on, että opiskelija

rohkaistuu etsimään eri tieteen- ja taiteenalojen keskeisten käsitteiden ja

näkökulmien välisiä yhteyksiä ja muodostaa niiden pohjalta kokonaisuuksia

hahmottaa ongelmia, ilmiöitä tai kysymyksiä sekä innostuu etsimään niihin

ratkaisuja yksin ja yhteistyössä muiden kanssa

hyödyntää eri aloilta hankkimiaan tietoja ja taitoja

hakee informaatiota eri lähteistä ja arvioi tietolähteiden luotettavuutta

soveltaa osaamistaan ja kehittää tietoja viestintäteknologisia taitojaan käytännön

toiminnassa

työskentelee tavoitteellisesti ja toimii rakentavasti ryhmän jäsenenä.

Arviointi

Teemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida ja

soveltaa sitä sekä tuottaa luotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä kokonaisuuksia.

Olennaisia arvioinnin kohteita ovat opiskelijan taidot arvioida kriittisesti tietolähteitä

sekä ymmärtää eri tietojen ja taitojen välisiä yhteyksiä. Työskentelyn arviointi

kohdistuu sen tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen. Opiskelijoille annetaan

ohjaavaa palautetta myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista sekä työvälineiden

käytöstä. Teemaopintojen arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä.


1. Monitieteinen ajattelu (TO1)

Kurssin tavoitteena on tarjota tilaisuuksia ajattelun taitojen kehittämiseen laaja-

alaisesti ja oppiainerajat ylittävästi. Opiskelijat oppivat hahmottamaan eri tieteen- ja

taiteenalojen välisiä yhteyksiä sekä niiden keskeisten periaatteiden ja käsitteiden

vuorovaikutusta yhtä tiedonalaa laajemmissa kokonaisuuksissa. Kurssin aikana

opiskelijat kehittävät kriittistä ja luovaa ajatteluaan itsenäisesti ja yhteistoiminnassa

muiden kanssa. He analysoivat ja arvioivat erilaisia käsitejärjestelmiä ja näkökulmia

ja käyttävät niitä johtopäätösten ja ratkaisujen tekemiseen. Kurssin keskeiset sisällöt

valitaan vähintään kahdesta eri oppiaineesta tai aihekokonaisuudesta.

269

Kieli kuntoon (TO1)

Kerrataan keskeisiä kieliopin ja kielentuntemuksen käsitteitä äidinkielen ja ruotsin

kielen näkökulmasta. Alussa kartoitetaan opiskelijoiden taidot ja opetus suunnitellaan

tarpeen mukaan. Kurssin lopussa pidetään lopputesti.

Tavoitteet


tunnistaa kielten rakenteiden peruskäsitteet

saa tietoja ja taitoja kielten opiskeluun yleensä

pystyy vertailemaan eri kielten kielenkäyttötapoja


sanaluokat

verbien aikamuodot

pronominit

adjektiivin taivutus

lauseenjäsenet

virkkeen rakenne

tarpeen mukaan muita keskeisiä käsitteitä

Yhdysvaltain historia/American History (TO1)

Perehdytään Yhdysvaltain historiaan suomeksi ja englanniksi.

Tavoitteet


syventää tietojaan Yhdysvaltain historian keskeisistä tapahtumista

kehittää samalla englannin taitojaan monipuolisesti.


”All men are created equal”: Kansakunnan synty

”Manifest destiny”: Yhdysvallat maailmanpolitiikassa

”The dollar makes the world go round”: Maailmantalouden ykkösmahti

“USA today”

270

Kansainvälisyyskasvatus (TO1)

Kurssilla perehdytään sekä suomalaisen kulttuurin moninaisuuteen että useiden

muiden maiden eri kulttuureihin. Suomessa asuvat ulkomaalaiset sekä muut ko.

kulttuurin tuntijat vierailevat oppitunneilla.

Tavoitteet

eri kulttuureista saadun tietämyksen syventäminen

stereotypioiden murtaminen

kulttuurien välisten törmäysten ennaltaehkäiseminen

suvaitsevaisuuden lisääminen


omaan lähikulttuuriin ja eri maiden kulttuureihin perehtyminen

monikulttuurisuus käsitteenä

kestävä kehitys osana kulttuurien välistä yhteistyötä

2. Tutkiva työskentely teknologialla (TO2)

Tieto- ja viestintäteknologian kurssin tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee,

toteuttaa ja esittää yksin tai yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa johonkin

ilmiöön tai aihepiiriin liittyvän dokumentoidun projektin, tutkielman, keksinnön tai

muun tuotoksen. Samalla hän kehittää osaamistaan tietoja viestintäteknologiassa.

Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija saa tilaisuuksia oppiainerajat ylittävään

työskentelyyn ja yhteistyöhön. Kurssin keskeisillä sisällöillä on yhteys kahden tai

useamman eri oppiaineen tietoihin ja taitoihin sekä aihekokonaisuuksiin.

Mediakurssi (TO2)

Harjoitellaan ja syvennetään ylioppilaskirjoituksissa tarvittavia taitoja ajankohtaisen

materiaalin avulla. Opiskelija suunnittelee, toteuttaa ja esittää yksin tai ryhmässä

projektin, tutkielman tai muun tuotoksen mediaan liittyen käyttäen apuna tietoja

viestintäteknologiaa.

271

Tavoitteet


tutustuu monipuolisesti suomen- ja englanninkieliseen mediaan

harjoittelee mediakriittisyyttä ja monilukutaitoa

kehittää tietoja viestintäteknologiataitojaan kurssin lopputyötä tehdessään


englanninkielinen uutisointi

suomenkielisiä mediatekstilajeja

mediakriittisyys ja monilukutaito

tieto - ja viestintäteknologiataidot

mahdollinen opintovierailu

3. Osaaminen arjessa (TO3)

Vapaaehtoistoiminnan, työelämän, liikennekasvatuksen tai kansainvälisen toiminnan

kurssilla opiskelija saa tilaisuuksia tietojensa ja taitojensa soveltamiseen käytännön

työtehtävissä ja tilanteissa. Tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden koulussa

hankkiman osaamisen ja arkielämän välistä yhteyttä. Kurssin tavoitteena on, että

opiskelija oppii ymmärtämään yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja kehittää

työelämässä tarvittavaa osaamista koulun ulkopuolisissa toimintaympäristöissä. Hän

saa mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia osaamisensa syventämiseen myös

kansainvälisessä yhteistyössä. Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi kokonaan tai osin

kurssin tavoitteiden ja sisältöjen mukainen muualla hankittu osaaminen.

Opiskelijatoiminnan kurssi (TO3)

Opiskelijatoiminta tutoreissa tai opiskelijakunnan hallituksessa kasvattaa opiskelijaa

vastuullisuuteen ja tiimityöskentelyyn. Hän oppii kokoustekniikkaa ja vaikuttamisen

mahdollisuuksia sekä pääsee toteuttamaan ja kehittämään vahvuuksia, joista on

hyötyä esimerkiksi järjestötoiminnassa ja muussa yhteisöllisessä työskentelyssä.

Samalla opiskelija on mukana parantamassa koulumme viihtyvyyttä ja yhteishenkeä

sekä luomassa turvallista, kunnioittavaa ja kannustavaa opiskeluilmapiiriä.

272

Tavoitteet


osaa toimia tiimin jäsenenä

on mukana parantamassa koulumme viihtyvyyttä ja yhteishenkeä

ymmärtää kansalaisen vaikutusmahdollisuudet

tuntee kokouskäytänteet

toimii Nokian lukion ja sen opiskelijakunnan esimerkillisenä edustajana


tapahtumien ja projektien suunnittelu ja toteutus

kouluviihtyvyyden parantaminen

opiskelijoiden ryhmäyttäminen ja yhteishengen vahvistaminen

Nokian lukion ja sen opiskelijakunnan edustaminen

tiedottaminen ja verkostoituminen

Kansainvälinen projekti (TO3)

Opiskelija suorittaa kurssin osallistumalla kansainväliseen projektiin.

Tavoitteet


saa tietoa ja kokemuksia muista kulttuureista

oppii kertomaan omasta kulttuuristaan muille


opiskelija osallistuu opintomatkalle ulkomaille yksin tai ryhmän mukana

opiskelija toimii kansainvälisen opiskelijan isäntänä tai emäntänä

273

5.25 Lukiodiplomit

Lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviin soveltaviin kursseihin voivat kuulua eri

aineissa ja aineryhmissä suoritettavat lukiodiplomit. Lukiodiplomien tehtävänä on

antaa opiskelijalle mahdollisuus osoittaa erityistä osaamistaan ja harrastuneisuuttaan

pitkäkestoisen näytön avulla. Lukiodiplomi kuvaa monipuolisesti opiskelijan

tavoitteellista työskentelyä, kehittyneitä taitoja ja syvällistä osaamista. Opiskelija

tutkii ja ilmaisee kulttuurisesti moninaista todellisuutta eri oppiaineille ominaisin

keinoin. Lukiodiplomi ilmentää opiskelijan ajattelun, tuottamisen, tulkinnan ja

arvottamisen taitoja sekä omaehtoista harrastuneisuutta.

Lukiodiplomeja on mahdollista suorittaa kotitaloudessa, kuvataiteessa, käsityössä,

liikunnassa, mediassa, musiikissa, tanssissa ja teatterissa. Lukiodiplomit tarjoavat

opiskelijalle mahdollisuuden arvioida lukio-opintojen aikana karttunutta osaamistaan

ja vahvuuksiaan jatko-opintojen näkökulmasta. Lukiodiplomit täydentävät lukion

päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista.

Lukiodiplomeja on koulutuksen järjestäjän päätöksellä mahdollista suorittaa lukiossa

yhdessä tai useammassa aineessa ja aineryhmässä. Opetushallitus antaa ohjeet kunkin

lukiodiplomin suorittamisesta.


Kaikkia lukiodiplomeja yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija

asettaa lukiodiplomin suorittamiselle omat lähtökohdat ja tavoitteet

työskentelee tavoitteellisella otteella itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten

kanssa

tutkii ja ilmaisee kulttuurista todellisuutta eri tiedonaloille ominaisilla tavoilla

soveltaa lukioaikana karttunutta osaamista ja omaehtoista harrastuneisuutta

valitsee tarkoituksenmukaisia opiskeluympäristöjä, työtapoja ja ilmaisun keinoja

arvioi asetettujen tavoitteiden saavuttamista, työskentelyä, lopputulosta ja

kokonaisuutta.

Arviointi

Lukiodiplomin arviointi perustuu opiskelijan tai opiskelijoiden ryhmänä itsenäisesti

toteuttamaan lukioaikaisen erityisen osaamisen ja harrastuneisuuden näyttöön.

Opiskelijan toteuttama lukiodiplomi arvioidaan kokonaisuutena kurssin päätyttyä.

Lukiodiplomin arvioinnissa annetaan palautetta lukiodiplomille asetettujen

tavoitteiden saavuttamisesta. Lukiodiplomin arviointi on monipuolista ja luotettavaa,

ja se vastaa opiskelijan aineessa tai aineryhmässä osoittamaa osaamisen tasoa.

Lukiodiplomin suorittamiseen sisältyy opiskelijan itsearviointia.

274

Valtakunnalliset soveltavat kurssit

1. Kotitalouden lukiodiplomi (KOLD1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta

osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan kotitaloudessa. Kotitalouden lukiodiplomin

tavoitteena on vuorovaikutteinen toiminta, yhteisöllinen tiedon rakentaminen ja

osaamisen jakaminen, tutkiva ja soveltava opiskelu sekä työskentelyn arviointi.

Kurssin keskeiset sisällöt perustuvat opiskelijan valitsemaan teemaan, tehtäväideaan

ja suunnittelu- ja toteutusprosessiin. Kotitalouden lukiodiplomi muodostuu

lukiodiplomityöstä, esseestä ja portfoliosta.

2. Kuvataiteen lukiodiplomi (KULD2)


osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan kuvataiteessa. Kuvataiteen lukiodiplomin

tavoitteena on, että opiskelija osoittaa kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin

laaja-alaista osaamistaan tuottamalla, tulkitsemalla ja arvottamalla monipuolisesti

erilaisia kuvia. Kurssin keskeiset sisällöt perustuvat opiskelijan lukiodiplomille

asettamiin tavoitteisiin sekä hänen valitsemaansa tehtävään, näkökulmaan ja

toteutustapaan. Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä

työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta portfoliosta.

3. Käsityön lukiodiplomi (KÄLD3)


osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan käsityössä. Käsityön lukiodiplomin

tavoitteena on, että opiskelija kehittää osaamistaan laadukkaiden käsityötuotteiden

omaehtoisessa suunnittelussa, valmistuksessa sekä osaamisen arvioinnissa. Kurssin

keskeiset sisällöt perustuvat opiskelijan valitsemaan tehtävään, ideaan ja suunnittelu-

ja valmistusprosessiin sekä niiden itsearviointiin. Käsityön lukiodiplomi muodostuu

käsityötuotteesta tai käsityöteoksesta sekä sen suunnittelu- ja valmistusprosessia ja

itsearviointia kuvaavasta portfoliosta.

4. Liikunnan lukiodiplomi (LILD4)


osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan liikunnassa. Liikunnan lukiodiplomin

tavoitteena on, että opiskelija pohtii monipuolisesti liikunnan merkitystä elämässään

samalla kehittäen fyysistä toimintakykyään, liikunnallista erityisosaamistaan,

harrastuneisuuttaan ja yhteistyökykyjään. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat liikunnan

osioiden lisäksi liikunnallisen tutkielman sekä portfolion tekeminen. Liikunnan

lukiodiplomi muodostuu liikuntakykyisyyden, liikuntatietojen, erityisosaamisen,

275

harrastuneisuuden ja yhteistyötaitojen sekä portfolion muodossa tehtävän

itsearvioinnin muodostamasta kokonaisuudesta.

5. Median lukiodiplomi (MELD5)


mediaosaamisestaan ja harrastuneisuudestaan. Median lukiodiplomin tavoitteena on

edistää opiskelijan monipuolisia media- ja vuorovaikutustaitoja sekä median

välineiden, ilmaisukeinojen ja mahdollisuuksien luovaa käyttöä. Lisäksi edellytetään

informaation kriittisen valinnan, tulkinnan, arvioinnin ja jäsentelyn taitoa,

mediasuhteen pohdintaa ja median toimintaympäristön hahmottamista. Kurssin

keskeiset sisällöt perustuvat opiskelijan valitsemaan tehtävään, näkökulmaan ja

toteutustapaan. Median lukiodiplomi on portfolion ja mediaesityksen muodostama

kokonaisuus.

6. Musiikin lukiodiplomi (MULD6)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa lukioaikanaan näytön musiikillisesta

erityisosaamisestaan ja erityisestä harrastuneisuudestaan musiikissa. Opiskelija

osoittaa musiikillista osaamistaan ja harrastuneisuuttaan valmistamalla musiikin

taidollista ja tiedollista hallintaa osoittavan projektin tai kokoamalla näytesalkun

lukioaikaisista musiikkiopinnoistaan ja -toiminnastaan. Musiikin lukiodiplomin voi

toteuttaa joko yksin tai ryhmän jäsenenä. Kurssin keskeiset sisällöt perustuvat

musiikin lukiodiplomin erilaisiin toteutustapoihin ja osa-alueisiin. Musiikin

lukiodiplomi muodostuu neljästä osasta, jotka ovat opiskelijan musiikillinen

omaelämäkerta, musiikkiprojekti tai musiikillinen näytesalkku, yhteenveto ja

arvioitsijoiden lausunto.

7. Tanssin lukiodiplomi (TALD7)


osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan tanssissa. Tanssin lukiodiplomin

suorittamisen tavoitteena on tukea ja kuvata opiskelijan pitkäaikaista tanssin

opiskelua lukion aikana. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat opiskelijan valitsema

tanssillinen tehtävä, sen valmistelu ja kirjallinen työ. Tanssillisen tehtävän opiskelija

voi suorittaa joko esiintymällä tanssijana tai tekemällä koreografian. Tehtävä voi olla

soolo- tai ryhmäteos. Tanssin lukiodiplomi on tanssillisen tehtävän ja tutkielman

muodostama kokonaisuus.

8. Teatterin lukiodiplomi (TELD8)


osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan teatterissa. Teatterin lukiodiplomin

276

tavoitteena on vahvistaa draamallisia ja teatteri-ilmaisullisia taitoja sekä kartuttaa

vuorovaikutuksen ja itsearvioinnin taitoja. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat opiskelijan

itse määrittelemä työn aihe joltakin teatterin alalta, siihen liittyvä esitys ja

työskentely- ja arviointiprosessi. Teatterin lukiodiplomi on esityksen ja portfolion

muodostama kokonaisuus.

Tampereen kaupunkiseudun lukioissa lukiodiplomeja tarjotaan seuraavasti

LUKIO KOL

D1

KULD2 KÄLD3 LILD4 MELD5 MULD6 TALD7 TELD8

Hatanpään lukio x x x x

Kangasalan lukio x x x x x x

Lempäälän lukio x x x x x x

Nokian lukio x x x x

Oriveden lukio x x x

Pirkkalan lukio x x x

Pälkäneen lukio x x x x

Sammon keskuslukio x x x x x x

Tampereen

klassillinen lukio

x x x

Tampereen lyseon

lukio

x

Tammerkosken lukio x x x x

Tampereen

yhteiskoulun lukio

x x x x x x

Tampereen

teknillinen lukio

x x x

Yläjärven lukio x x x

277

Nokian lukiossa on mahdollisuus suorittaa kuvataiteen, liikunnan, musiikin ja

teatterin lukiodiplomi.

278

6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI

6.1 Arvioinnin tavoitteet

”Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä

kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja

työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti.”

(Lukiolaki 629/1998, 17 § 1 mom., muutettu lailla 1116/2008)

Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on edistää opiskelijan oppimista.

Lähtökohtana on, että opiskelijat ymmärtävät, mitä heidän on tarkoitus oppia ja miten

oppimista arvioidaan. Arvioinnilla opiskelijaa kannustetaan omien tavoitteiden

asettamiseen ja tarkoituksenmukaisten työskentelytapojen valintaan. Opintojen

aikainen arviointi ja palautteen antaminen ovat osa opiskelijan ja opettajan välistä

vuorovaikutusta. Palaute sekä itse- ja vertaisarviointi ohjaavat opiskelijaa

tarkentamaan asetettuja tavoitteita ja kehittämään työskentelyään tavoitteiden

suuntaisesti.

Opiskelijan oppimisen arviointi antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä

ja oppimistuloksista sekä lukio-opintojen aikana että opiskelun päättyessä. Lisäksi

arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien,

työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen

arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden

arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto.

6.2 Kurssisuorituksen arviointi

Opiskelijan oppimista arvioidaan kurssin aikana. Arvioinnilla edistetään opiskelijan

oppimista ja annetaan palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta.

Opiskelijan kurssisuorituksesta annetaan arvosana kurssin päätyttyä. Annettavan

arvosanan tulee perustua monipuoliseen näyttöön oppiaineen ja kurssin tavoitteiden

saavuttamisesta. Erilaisten tuotosten lisäksi käytetään opiskelijan oppimisen ja

työskentelyn havainnointia. Arvosanan antamisen tukena voidaan käyttää opettajan ja

opiskelijan välisiä keskusteluja sekä opiskelijoiden itse- ja vertaisarviointia.

Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan tiedot ja taidot. Arviointi ei kohdistu

opiskelijoiden arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arvioinnin

menetelmistä ja käytänteistä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.

"Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta

häneen." (Lukiolaki 629/1998, 17 § 2 mom., muutettu lailla 1116/2008)

Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin tavoitteet ja arviointiperusteet on

selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden

279

kanssa. Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opiskelijoiden ja opettajien

oikeusturvaa ja tukee opiskelijaa työskentelyn suunnittelussa.

Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja

kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka

vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että

opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa

osaamisensa. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan

kurssiarvosanaa.


Kurssin alussa opiskelijoille tulee ilmoittaa, millaisia näyttöjä vaaditaan arvioinnin

edellytysten täyttämiseksi ja mitkä ovat vähimmäisvaatimukset kurssin

hyväksyttäväksi suoritukseksi. Kurssin arviointiperusteissa tulee tiedottaa

mahdollisesta puuttuvien näyttöjen arvosanaa alentavasta vaikutuksesta sekä kurssin

keskeytymisen perusteet. Opiskelija voi myös itse keskeyttää kurssin opiskelun

perustellusta syystä sovittuaan asiasta opinto-ohjaajan tai rehtorin kanssa.

Arviointi ei saa perustua ainoastaan kokeissa annettuihin näyttöihin.

Myös arvosana 4 edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät riittävästi.

Arvioinnin edellytyksiä ovat mm.:

o osallistuminen opetukseen

o kurssiin liittyvien tehtävien suorittaminen

o kurssin koe ja/tai muut ilmoitetut näytöt

Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta

(LL 25 §).

280

6.2.1 Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät

"Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvostelu annetaan numeroin tai muulla

opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4–

10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja

10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4…"

(Lukioasetus 810/1998, 6 § 2 mom.)

Pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten

syventävien kurssien arvosana annetaan numeroin lukuun ottamatta opinto-ohjauksen

kursseja ja teemaopintojen kursseja, joista annetaan suoritusmerkintä (S = suoritettu,

H = hylätty). Valtakunnalliset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S =

suoritettu, H = hylätty). Paikallisesta syventävästä tai soveltavasta kurssista voidaan

antaa arvosanaksi opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarvosana tai

suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty). Paikallisten syventävien ja soveltavien

kurssien arvioinnista päätetään opetussuunnitelmassa.

Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu

palaute voivat täydentää ja täsmentää arvosanaa. Kesken olevan kurssisuorituksen

merkintätavasta ja suorituksen täydentämiskäytännöistä voidaan päättää

opetussuunnitelmassa.


Numeroarviointi ja suoritusmerkinnät

o keskeytetty kurssi = K

o Keskeytettyä kurssia ei voi täydentää, vaan se on opiskeltava

uudelleen kurssisuorituksen saamiseksi

o täydennettävä kurssi = T

o Vaadittavat täydennykset on suoritettava viimeistään seuraavan

jakson aikana.

o hylätty kurssi = H

o suoritettu kurssi = S

281

Kurssikertymään ei lasketa keskeytettyä (K), täydennettävää (T) eikä hylättyä (H)

kurssia. Arvosanalla neljä (4) suoritettu valtakunnallinen kurssi lasketaan

kurssikertymään, jos oppiaineen oppimäärä täyttyy hyväksyttävästi.

Koulukohtaiset kurssit (koulukohtaiset syventävät ja soveltavat) arvioidaan

merkinnällä S/H, lukuun ottamatta erityistehtävälukioiden ja painotuslukioiden

tehtävään liittyvien kurssien arviointia.

6.2.2 Itsenäisesti suoritettu kurssi

"Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti."

(Lukioasetus 810/1998, 4 § 1 mom.)

"Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen

osallistumatta." (Lukioasetus 810/1998, 4 § 2 mom.)

Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana.

Opetussuunnitelmassa tulee päättää tarkemmin opinnoista, jotka edellytetään

itsenäisesti opiskeltaviksi, ja niiden suoritusperiaatteista.

Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan

soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Tavoitteiden saavuttamista ja

niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti

kurssin kokonaisuuden kannalta.


Opiskelija laatii opettajan antamien ohjeiden pohjalta itsenäisesti suoritettavan

kurssin opiskelusuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Suunnitelmassa määritellään

kurssin suorittamisen menettelytavat ja aikataulu. Tärkeätä on, että opiskelija

ymmärtää oman vastuunsa kurssin itsenäisestä suorittamisesta.

6.2.3 Suullisen kielitaidon kurssien arviointi

Toisen kotimaisen kielen A-oppimäärän syventävän kurssin 8, B1-oppimäärän

syventävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 8 sekä

vieraiden kielten A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän

282

kurssin 6 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen

kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin.

Kursseista annetaan numeroarvosana käyttäen asteikkoa 4–10. Myös kurssiin

kuuluvasta suullisen kielitaidon kokeesta annetaan numeroarvosana käyttäen

asteikkoa 4–10.

”Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi

suullinen kielitaito. Suullista kielitaitoa arvioidaan erillisellä kokeella, jonka

laatimisesta vastaa opetushallitus. Suullisen kielitaidon kokeen sisällöstä säädetään

valtioneuvoston asetuksella.” (Lukiolaki 629/1998, 17 § 3 mom., muutettu lailla

1116/2008)

”Lukiolain 17 §:n 3 momentissa tarkoitettu suullisen kielitaidon koe koostuu

tehtävistä, joissa arvioidaan opiskelijan ääntämistä sekä kerronta- ja

keskustelutaitoa. Koe arvioidaan numeroin käyttäen 2 momentissa tarkoitettua

asteikkoa. Suullisen kielitaidon kurssin arvosana perustuu suullisen kielitaidon

kokeeseen sekä muihin kurssin aikaisiin näyttöihin.” (Lukioasetus 810/1998,

6 § 4 mom., muutettu valtioneuvoston asetuksella 1117/2008)

Kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen suoritus ja muut kurssin aikaiset

näytöt arvioidaan asianomaiselle kielelle ja oppimäärälle opetussuunnitelman

perusteissa asetettuja tavoitteita vasten. Kurssin arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun

opiskelija on antanut kurssin suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut kurssiin

kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen.

6.2.4 Opinnoissa edistyminen

"Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein

tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään

tarkemmin opetussuunnitelmassa." (Lukioasetus 810/1998, 6 § 1 mom.)

Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon

opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, lukio voi edellyttää huoltajan

allekirjoitusta tai vastaavaa sähköistä kuittausta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta,

jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä.

"Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista,

joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai

aineryhmän opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä

mainittuja opintoja hyväksytysti, tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa

sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen." (Lukioasetus

810/1998, 7 § 1 mom.)

Opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata. Menettelystä, kuten esimerkiksi

mahdollisen etenemisesteen käytöstä, päätetään opetussuunnitelmassa. Opintojen

283

etenemisen määrittelyllä ei voida kuitenkaan tiukentaa näissä lukion

opetussuunnitelman perusteissa määrättyä oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimusta.

Etenemisestettä ei määritellä erikseen. Opiskelijaa on ohjattava opinnoissaan niin, että oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimukset tulee täytettyä.

Opiskelijalle tulee pyynnöstä antaa mahdollisuus hylätyn kurssiarvosanan

korottamiseen osoittamalla osaamista kurssin keskeisissä tiedoissa ja taidoissa.

Opetussuunnitelmassa määrätään tarkemmin uusimisen tavoista.

Opiskelijalle voidaan varata mahdollisuus uusia hylätty kurssisuoritus suorittamalla mahdolliset kurssin hyväksyttävästä suorittamisesta puuttuvat näytöt.

Opiskelijalla on mahdollisuus yhden kerran yrittää korottaa hylättyä

kurssiarvosanaa. Tämä tulee pääsääntöisesti tehdä seuraavassa uusintakokeessa.

Mikäli opiskelija haluaa yrittää korottaa hylättyä kurssiarvosanaa muulloin

kuin seuraavassa uusintakokeessa, hänen tulee sopia asiasta ao. kurssin

opettajan kanssa. Jos kurssiin ei kuulu koetta, opiskelijan tulee suorittaa

opettajan määräämät tehtävät uusiakseen kurssin.

Opetussuunnitelmassa määrätään, millä tavoin opiskelijalle annetaan mahdollisuus

korottaa myös hyväksyttyä kurssiarvosanaa. Arvioinnin tulee olla tällöinkin

monipuolista. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee kyseisistä suorituksista parempi.

284

Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa joko

osallistumalla kurssin opetukseen tai suorittaa kurssi itsenäisesti.

6.2.5 Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen

"Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä

vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen

arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea

hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia

opintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä 17 ja 17 a §:ssä

säädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on

osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.”

(Lukiolaki 629/1998, 23 § 1 mom., muutettu lailla 1116/2008)

”Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen

mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden

alkamista.” (Lukiolaki 629/1998, 23 § 2 mom., muutettu lailla 1116/2008)

Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (629/1998, 23 §, muutettu lailla 1116/2008) säädetään,

tulee opintojen hyväksilukemisella ja muutoin hankitun osaamisen tunnustamisella

välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa.

Opiskelija hakee muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa

osaamisen tunnustamista. Opiskelijan tulee esittää selvitys opinnoistaan tai

osaamisestaan. Lukio voi pyytää opiskelijaa täydentämään näyttöä suhteessa

lukiokoulutuksen tavoitteisiin. Myös opintojen laajuuteen kiinnitetään huomiota.

Opiskelijoille annetaan tietoa osaamisen tunnustamisen käytännöistä.

Muualla suoritettuja opintoja tai muutoin hankittua osaamista voidaan lukea hyväksi

lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli opinnot

tai muutoin hankittu osaaminen luetaan hyväksi opetussuunnitelman perusteiden

mukaan numerolla arvioitavaan kurssiin, tulee kurssista antaa numeroarvosana.

Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Muutoin

hankitun osaamisen arvioinnissa menetellään kuten opetussuunnitelman perusteissa ja

opetussuunnitelmassa kurssien ja oppimäärän arvioinnista määrätään.

Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään

suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion

285

opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion

arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:

asteikko 1–5 lukioasteikko asteikko 1–3

1 (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1

2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1

3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2

4 (hyvä) 8 (hyvä) 2

5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3

Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa

oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus

määriteltävä opiskelijan eduksi.

Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisessa ja osaamisen tunnustamisessa

noudatetaan samoja periaatteita kuin kotimaassa suoritettujen opintojen osalta.

Lukiolain 34 §:n mukaan muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemista

koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta siten kuin

hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun

päätös on annettu opiskelijalle tiedoksi. (Lukiolaki 629/1998, 34 § ja 34 b §, muutettu

lailla 958/2015.)

Lukiolain 34 §:ssä tarkoitettuun oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea

muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään,

jollei muualla laissa toisin säädetä. Valitus tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun

päätös on annettu opiskelijalle tiedoksi. (Lukiolaki 629/1998, 34 a § 2 mom. ja 34 b §,

muutettu lailla 958/2015.)

Opiskelijalla voi olla päättötodistuksessaan oppiaineesta vain yhden laajuinen

oppimäärä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään

hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä

oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat

toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien

yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden

kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen

oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä

tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee hänelle järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin

osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään

oppimäärään menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan


Jos opiskelijan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääränä on suomi/ruotsi

toisena kielenä ja kirjallisuus, häntä arvioidaan tämän oppimäärän mukaan huolimatta

286

siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä ja

kirjallisuus -oppimäärän mukaista opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain

osan suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän kursseista.

Suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan

hyväksi täysmääräisesti suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän

kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä ja

kirjallisuus -kurssin arvosanaksi. Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kurssit

korvaavat suomen/ruotsin kielen ja kirjallisuuden -oppimäärän kurssit siinä määrin

kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Opiskelijalla voi olla

todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin äidinkielen ja kirjallisuuden

oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärästä, mutta ei

molemmista.


Vaihto-opiskelijoilla on oikeus lukea hyväkseen vaihto-opiskelijavuotena

suorittamiaan opintoja. Suoritusten määrä ja vastaavuus arvioidaan

tapauskohtaisesti. Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kohdalla

voidaan edellyttää lisänäyttöä arvosanan määrittämiseksi. Hyväksiluettavien

suoritusten arvioinnin tulee perustua vaihto-opiskelijavuoden oppilaitoksen antamaan

arviointiin.

6.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi

"Kunkin oppiaineen tai aineryhmän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos

opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja

opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukiolaki 629/1998, 17 a §, muutettu lailla

1116/2008)

Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman

mukaisesti opiskelemista oppiaineen kursseista. Opiskelijan opiskelusuunnitelma

tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa

tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla

erilaajuiset oppimäärät.

Eri oppiaineiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit on kuvattu lukion

opetussuunnitelman perusteissa. Matematiikan yhteinen kurssi luetaan opiskelijan

suorittamaan matematiikan oppimäärään mukaan. Teemaopintojen valtakunnalliset

syventävät kurssit eivät muodosta oppimäärää, vaan ne ovat erillisiä kursseja.

287

Opiskelijan opiskelemia pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja ei voi

jälkikäteen poistaa lukuun ottamatta hylättyjä teemaopintokursseja.

Paikallisten syventävien, valtakunnallisten soveltavien ja paikallisten soveltavien

kurssien mahdollisesta kuulumisesta jonkin oppiaineen oppimäärään määrätään

opetussuunnitelmassa. Paikallisista syventävistä, valtakunnallisista soveltavista ja

paikallisista soveltavista kursseista luetaan oppiaineen oppimäärään vain opiskelijan

hyväksytysti suorittamat kurssit.

Oppiaineen oppimäärässä opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään

seuraavasti:

Opiskelijan opiskelemia joista voi olla hylättyjä kurssi-

pakollisia ja arvosanoja enintään

valtakunnallisia syventäviä kursseja,

1–2 kurssia 0

3–5 kurssia 1

6–8 kurssia 2

9 kurssia tai enemmän 3

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja

valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena

keskiarvosanana.

"Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa

korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä

kuulustelussa arvosanan korottamiseen." (Lukioasetus 810/1998, 8 § 3 mom.)

Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja parempaa

oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvosanoista määräytyvä oppiaineen arvosana

edellyttää, tulee arvosanaa korottaa.

Oppiaineen oppimäärän arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen

kuulustelun lisäksi

paikallisten syventävien, valtakunnallisten soveltavien ja paikallisten soveltavien

kurssien pohjalta annetulla lisänäytöllä

mikäli opiskelijan arvioinnista päättävät harkitsevat, että opiskelijan tiedot ja

taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää

arvosanaa paremmat.

Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet

288

Pakollisten oppiaineiden ja valinnaisten vieraiden kielten oppimääristä annetaan

lukioasetuksen mukainen numeroarvosana. Opinto-ohjauksesta ja teemaopintojen

kursseista annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu

saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan

suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisista vieraista kielistä,

mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.

Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot

arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

6.4 Lukion oppimäärän suoritus

"Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Opetusta eri oppiaineissa ja

opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle

vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittuja lyhyempiä tai pitempiä.

Lähiopetuksessa opetukseen tulee tuntia kohti käyttää vähintään 45 minuuttia."

(Lukioasetus 810/1998, 1 § 1 mom., muutettu valtioneuvoston asetuksella 52/2014)

Opiskelija opiskelee oman opiskelusuunnitelmansa mukaan pakollisia, syventäviä ja

soveltavia kursseja lukion oppimäärän suorittamiseksi. Opiskelijan tulee suorittaa

pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja vähintään siinä laajuudessa, kuin

määrätään lukion tuntijakoa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa

(Valtioneuvoston asetus 942/2014).

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut

oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja valtakunnallisten syventävien kurssien määrä

on vähintään 10 ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Valtakunnallisina

syventävinä kursseina tarjottavista teemaopintojen kursseista, paikallisista

syventävistä, valtakunnallisista soveltavista ja paikallisista soveltavista kursseista

voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat

kurssit.

Jos opiskelija vapautetaan lukiolain 13 §:n mukaan jonkin oppiaineen opiskelusta,

hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien

vähimmäismäärä täyttyy.

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

”Edellä 17 §:ssä tarkoitettuun opiskelijan arviointia koskevaan päätökseen ei saa

hakea muutosta valittamalla. Opiskelija voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä

koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista kahden kuukauden kuluessa tiedon

289

saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat

yhdessä.” (Lukiolaki 629/1998, 34 d § 1 mom., muutettu lailla 958/2015)

”Opiskelija saa vaatia oikaisua pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun,

jolla pyyntö on hylätty, aluehallintovirastolta 14 päivän kuluessa päätöksen

tiedoksisaannista siten kuin hallintolaissa säädetään. Otettuaan oikaisuvaatimuksen

tutkittavakseen aluehallintovirasto voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen,

hylätä oikaisuvaatimuksen tai palauttaa asian rehtorille uudelleen käsiteltäväksi.”

(Lukiolaki 629/1998, 34 d 2 mom., muutettu lailla 958/2015)

Aluehallintoviraston päätökseen, jolla on ratkaistu 34 d §:ssä tarkoitettua asiaa

koskeva oikaisuvaatimus, ei saa hakea muutosta valittamalla (lukiolaki 629/1998,

34 e § 2 mom., muutettu lailla 958/2015).

Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- ja

oikaisumahdollisuudesta.

6.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot

”Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus.

Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus,

johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen

oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta.”


”Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta

annettavaan todistukseen sovelletaan mitä 6 §:ssä säädetään. Todistus suullisen

kielitaidon kokeen suorittamisesta annetaan päättötodistuksen liitteenä.”


Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia:

1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko

oppimäärän. Lukioasetuksessa säädetty todistus suullisen kielitaidon kokeen

suorittamisesta annetaan päättötodistuksen liitteenä.

2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun opiskelija on suorittanut yhden

tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän.

3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa

lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista.

Lukion todistusten tulee sisältää seuraavat tiedot:

todistuksen nimi

koulutuksen järjestäjän nimi

290

opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lukiokoulutuksen järjestämisluvan

päivämäärä

oppilaitoksen nimi

opiskelijan nimi ja henkilötunnus

suoritetut opinnot

paikkakunta, todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus

arvosana-asteikko

selvitys kielten oppimääristä

S2/R2 = äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen suomi/ruotsi toisena kielenä ja

kirjallisuus -oppimäärä

A = perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkaneen A-kielen oppimäärä

B1 = perusopetuksessa alkaneen B1-kielen oppimäärä

B2 = perusopetuksessa alkaneen valinnaisen B2-kielen oppimäärä

B3 = lukiossa alkaneen valinnaisen B3-kielen oppimäärä

ÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä

(ruotsi/suomi)

merkintä, että todistus on Opetushallituksen päättämien lukion

opetussuunnitelman perusteiden 2015 mukainen.

Uskonnon ja elämäkatsomustiedon arvosana merkitään todistuksissa

”uskonto/elämänkatsomustieto” erittelemättä, mihin opetukseen opiskelija on

osallistunut.

Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus merkitään todistuksessa äidinkieli ja

kirjallisuus -kohtaan.

Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään

opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin

oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä…9) tai merkintä

oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu).

Teemaopinnoista merkitään hyväksytysti suoritetut kurssit käyttäen kurssien nimiä ja

niistä saatua suoritusmerkintää (suoritettu).

Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta

lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä

täydentävät todistukset lukio-opintoihin liittyvistä näytöistä, kuten esimerkiksi

suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muista lukion

oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät sisälly oppiaineiden oppimääriin.

Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla

kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksen

lisätietoihin.

291

Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä muut

opiskelijan suorittamat lukio-opinnot. Todistukseen merkitään kunkin kurssin

numeroarvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (S = suoritettu, H = hylätty).

Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista rekisteriä, josta ilmenevät suoritetut kurssit

ja niiden arvosanat.

Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden

arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla.

Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä.

Kokonaiskurssimäärään ei lasketa valtakunnallisina syventävinä kursseina suoritettuja

hylättyjä teemaopintokursseja, hylättyjä paikallisia syventäviä, hylättyjä

valtakunnallisia soveltavia eikä hylättyjä paikallisia soveltavia kursseja.

Lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.

Todistus suullisen kielitaidon kokeesta ja lukiodiplomitodistus annetaan lukion

päättötodistuksen liitteinä.

Todistus suullisen kielitaidon kokeesta

Lukioasetuksella säädetyn suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annettavaan

todistukseen merkitään seuraavat tiedot:

todistuksen nimi



päivämäärä

oppilaitoksen nimi


kokeessa suoritettu kieli ja sen oppimäärä ja kokeesta saatu arvosana

paikkakunta, todistuksen antamispäivämäärä (lukion päättötodistuksen

päivämäärä) ja rehtorin allekirjoitus

arvosana-asteikko.

Lukiodiplomitodistus

Lukiodiplomitodistus on lukion päättötodistuksen liite, ja se merkitään

lisätietoja-kohtaan. Lukiodiplomitodistukseen merkitään seuraavat tiedot:

todistuksen nimi



päivämäärä

oppilaitoksen nimi

292


oppiaine tai vastaava, jonka lukiodiplomitodistuksesta on kyse

arvosana

lukiodiplomiaineessa suoritettujen kurssien määrä mukaan lukien

lukiodiplomikurssi

paikkakunta, todistuksen päivämäärä (sama kuin lukion päättötodistuksen

päivämäärä) ja rehtorin allekirjoitus

arvosana-asteikko.

293

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen,

opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.


Taito-

taso

Taito toimia vuorovaikutuksessa Taito tulkita tekstejä Taito tuottaa tekstejä

Vuorovaikutus erilaisissa

tilanteissa

Viestintästrategioiden

käyttö

Viestinnän kulttuurinen

sopivuus

Tekstien tulkintataidot

Tekstien tuottamistaidot

A1.1 Opiskelija selviytyy

satunnaisesti

viestintäkumppanin

tukemana muutamasta,

kaikkein yleisimmin

toistuvasta ja

rutiininomaisesta

viestintätilanteesta.

Opiskelija tarvitsee paljon

apukeinoja (esim. eleet,

piirtäminen, sanastot, netti).

Opiskelija osaa joskus

arvailla tai päätellä

yksittäisten sanojen

merkityksiä asiayhteyden,

yleistiedon tai muun

kielitaitonsa perusteella.

Opiskelija osaa ilmaista,

onko ymmärtänyt.

Opiskelija osaa käyttää

muutamia kielelle ja

kulttuurille tyypillisimpiä

kohteliaisuuden ilmauksia

(tervehtiminen, hyvästely,

kiittäminen) joissakin

kaikkein

rutiininomaisimmissa

sosiaalisissa kontakteissa.

Opiskelija ymmärtää

vähäisen määrän yksittäisiä

puhuttuja ja kirjoitettuja

sanoja ja ilmauksia.

Opiskelija tuntee

kirjainjärjestelmän tai

hyvin rajallisen määrän

kirjoitusmerkkejä.

Opiskelija osaa ilmaista

itseään puheessa hyvin

suppeasti käyttäen

harjoiteltuja sanoja ja

opeteltuja vakioilmaisuja.

Opiskelija ääntää joitakin

harjoiteltuja ilmauksia

ymmärrettävästi ja osaa

kirjoittaa joitakin erillisiä

sanoja ja sanontoja.

Kie

lita

ido

n a

lkei

den

hall

inta

294


Taito-

taso



tilanteissa


käyttö


sopivuus



A1.2

Opiskelija selviytyy

satunnaisesti yleisimmin

toistuvista, rutiininomaisista

viestintätilanteista tukeutuen

vielä enimmäkseen

viestintäkumppaniin.

Opiskelija tukeutuu

viestinnässään kaikkein

keskeisimpiin sanoihin ja

ilmauksiin. Opiskelija

tarvitsee paljon apukeinoja.

Opiskelija osaa pyytää

toistamista tai hidastamista.


muutamia kaikkein

yleisimpiä kielelle

ominaisia kohteliaisuuden

ilmauksia rutiininomaisissa



harjoiteltua, tuttua sanastoa

ja ilmaisuja sisältävää

muutaman sanan mittaista

kirjoitettua tekstiä ja

hidasta puhetta. Opiskelija

tunnistaa tekstistä

yksittäisiä tietoja.

Opiskelija pystyy

kertomaan joistakin tutuista

ja itselleen tärkeistä asioista

käyttäen suppeaa

ilmaisuvarastoa ja kirjoittaa

muutaman lyhyen lauseen

harjoitelluista aiheista.

Opiskelija ääntää useimmat

harjoitellut ilmaisut

ymmärrettävästi ja hallitsee

hyvin suppean

perussanaston, muutaman

tilannesidonnaisen

ilmauksen ja peruskieliopin

aineksia.

Keh

itty

vä

alk

eisk

ieli

tait

o

295


Taito-

taso



tilanteissa


käyttö


sopivuus



A1.3 Opiskelija selviytyy monista

rutiininomaisista

viestintätilanteista tukeutuen

joskus viestintäkumppaniin.

Opiskelija osallistuu

viestintään, mutta tarvitsee

edelleen usein apukeinoja.

Opiskelija osaa reagoida

suppein sanallisin

ilmauksin, pienin elein

(esim. nyökkäämällä),

äännähdyksin, tai

muunlaisella

minimipalautteella.

Opiskelija joutuu

pyytämään selvennystä tai

toistoa hyvin usein.


yleisimpiä kohteliaaseen

kielenkäyttöön kuuluvia

ilmauksia monissa

rutiininomaisissa



yksinkertaista, tuttua

sanastoa ja ilmaisuja

sisältävää kirjoitettua

tekstiä ja hidasta puhetta

asiayhteyden tukemana.

Opiskelija pystyy

löytämään tarvitsemansa

yksinkertaisen tiedon

lyhyestä tekstistä.

Opiskelija osaa rajallisen

määrän lyhyitä, ulkoa

opeteltuja ilmauksia,

keskeistä sanastoa ja

perustason lauserakenteita.

Opiskelija pystyy

kertomaan arkisista ja

itselleen tärkeistä asioista

käyttäen suppeaa

ilmaisuvarastoa ja

kirjoittamaan yksinkertaisia

viestejä ja ääntää

harjoitellut ilmaisut

ymmärrettävästi.

To

imiv

a a

lkei

skie

lita

ito

296


Taito-

taso



tilanteissa


käyttö


sopivuus



A2.1 Opiskelija pystyy

vaihtamaan ajatuksia tai

tietoja tutuissa ja

jokapäiväisissä tilanteissa

sekä toisinaan ylläpitämään

viestintätilannetta.


enenevässä määrin

viestintään turvautuen

harvemmin ei-kielellisiin

ilmaisuihin. Opiskelija

joutuu pyytämään toistoa

tai selvennystä melko usein

ja osaa jonkin verran

soveltaa

viestintäkumppanin

ilmaisuja omassa

viestinnässään.

Opiskelija selviytyy

lyhyistä sosiaalisista

tilanteista ja osaa käyttää

yleisimpiä kohteliaita

tervehdyksiä ja

puhuttelumuotoja sekä

esittää kohteliaasti

esimerkiksi pyyntöjä,

kutsuja, ehdotuksia ja

anteeksipyyntöjä ja vastata

sellaisiin.


helppoja, tuttua sanastoa ja

ilmaisuja sekä selkeää

puhetta sisältäviä tekstejä.


lyhyiden, yksinkertaisten,

itseään kiinnostavien

viestien ydinsisällön ja

tekstin pääajatukset tuttua

sanastoa sisältävästä,

ennakoitavasta tekstistä.

Opiskelija pystyy hyvin

yksinkertaiseen päättelyyn

asiayhteyden tukemana.

Opiskelija pystyy

kertomaan jokapäiväisistä

ja konkreettisista sekä

itselleen tärkeistä asioista

käyttäen yksinkertaisia

lauseita ja konkreettista

sanastoa. Opiskelija osaa

helposti ennakoitavan

perussanaston ja monia

keskeisimpiä rakenteita.

Opiskelija osaa soveltaa

joitakin ääntämisen

perussääntöjä muissakin

kuin harjoitelluissa

ilmauksissa.

Per

usk

ieli

taid

on

alk

uvaih

e

297


Taito-

taso



tilanteissa


käyttö


sopivuus



A2.2

Opiskelija selviää

kohtalaisesti monenlaisista

jokapäiväisistä

viestintätilanteista ja pystyy

enenevässä määrin olemaan

aloitteellinen

viestintätilanteessa.


enenevässä määrin

viestintään käyttäen

tarvittaessa vakiosanontoja

pyytäessään tarkennusta

avainsanoista. Opiskelija

joutuu pyytämään toistoa

tai selvennystä silloin

tällöin. Opiskelija käyttää

esim. lähikäsitettä tai

yleisempää käsitettä, kun ei

tiedä täsmällistä

(koira/eläin tai talo/mökki)


kieltä yksinkertaisella

tavalla kaikkein

keskeisimpiin tarkoituksiin,

kuten tiedonvaihtoon sekä

mielipiteiden ja asenteiden

asianmukaiseen

ilmaisemiseen. Opiskelija

pystyy keskustelemaan

kohteliaasti käyttäen

tavanomaisia ilmauksia ja

perustason

viestintärutiineja.

Opiskelija pystyy

seuraamaan hyvin

summittaisesti

selväpiirteisen asiapuheen

pääkohtia, tunnistaa usein

ympärillään käytävän

keskustelun aiheen,

ymmärtää pääasiat tuttua

sanastoa sisältävästä

yleiskielisestä tekstistä tai

hitaasta puheesta.

Opiskelija osaa päätellä

tuntemattomien sanojen

merkityksiä asiayhteydestä.

Opiskelija osaa kuvata

luettelomaisesti

(ikäkaudelleen tyypillisistä)

jokapäiväiseen elämään

liittyviä asioita käyttäen

tavallista sanastoa ja

joitakin idiomaattisia

ilmauksia sekä perustason

rakenteita ja joskus hiukan

vaativampiakin. Opiskelija

osaa soveltaa joitakin

ääntämisen perussääntöjä

muissakin kuin

harjoitelluissa ilmauksissa.

Keh

itty

vä

per

usk

ieli

tait

o

298


Taito-

taso



tilanteissa


käyttö


sopivuus



B1.1 Opiskelija pystyy

viestimään, osallistumaan

keskusteluihin ja

ilmaisemaan mielipiteitään

melko vaivattomasti

jokapäiväisissä


Opiskelija pystyy jossain

määrin olemaan

aloitteellinen viestinnän eri

vaiheissa ja osaa varmistaa,

onko viestintäkumppani

ymmärtänyt viestin.

Opiskelija osaa kiertää tai

korvata tuntemattoman

sanan tai muotoilla

viestinsä uudelleen.

Opiskelija pystyy

neuvottelemaan

tuntemattomien ilmauksien

merkityksistä.

Opiskelija osoittaa

tuntevansa tärkeimmät

kohteliaisuussäännöt.

Opiskelija pystyy ottamaan

vuorovaikutuksessaan

huomioon joitakin

tärkeimpiä kulttuurisiin

käytänteisiin liittyviä

näkökohtia.


pääasiat ja joitakin

yksityiskohtia selkeästä ja

lähes normaalitempoisesta

yleiskielisestä puheesta tai

yleistajuisesta kirjoitetusta

tekstistä. Opiskelija

ymmärtää yhteiseen

kokemukseen tai

yleistietoon perustuvaa

puhetta tai kirjoitettua

tekstiä. Opiskelija löytää

pääajatukset, avainsanat ja

tärkeitä yksityiskohtia

myös valmistautumatta.

Opiskelija osaa kertoa

ydinkohdat ja myös hiukan

yksityiskohtia erilaisista

jokapäiväiseen elämään

liittyvistä itseään

kiinnostavista todellisista

tai kuvitteellisista aiheista.

Opiskelija käyttää melko

laajaa sanastoa ja

rakennevalikoimaa sekä

joitakin yleisiä fraaseja ja

idiomeja. Opiskelija osaa

soveltaa useita ääntämisen

perussääntöjä muissakin

kuin harjoitelluissa

ilmauksissa.

To

imiv

a p

eru

skie

lita

ito

299


Taito-

taso



tilanteissa


käyttö


sopivuus




osallistumaan viestintään

melko vaivattomasti myös

joissakin vaativammissa

viestintätilanteissa kuten

viestittäessä ajankohtaisesta

tapahtumasta.

Opiskelija pystyy olemaan

aloitteellinen tuttua aihetta

käsittelevässä

vuorovaikutustilanteessa

käyttäen sopivaa ilmausta.

Opiskelija pystyy

korjaamaan

väärinymmärryksiä melko

luontevasti ja

neuvottelemaan myös

melko mutkikkaiden

asioiden merkityksestä.


erilaisiin tarkoituksiin

kieltä, joka ei ole liian

tuttavallista eikä liian

muodollista. Opiskelija

tuntee tärkeimmät

kohteliaisuussäännöt ja

toimii niiden mukaisesti.

Opiskelija pystyy ottamaan

vuorovaikutuksessaan

huomioon tärkeimpiä

kulttuurisiin käytänteisiin

liittyviä näkökohtia.


selväpiirteistä asiatietoa

sisältävää puhetta tutuista

tai melko yleisistä aiheista

ja selviää myös jonkin

verran päättelyä vaativista

teksteistä. Opiskelija

ymmärtää pääkohdat ja

tärkeimmät yksityiskohdat

ympärillään käytävästä

laajemmasta muodollisesta

tai epämuodollisesta

keskustelusta.

Opiskelija osaa kertoa

tavallisista, konkreeteista

aiheista kuvaillen, eritellen

ja vertaillen. Opiskelija

ilmaisee itseään

suhteellisen vaivattomasti

ja pystyy kirjoittamaan

henkilökohtaisia ja

julkisempiakin viestejä ja

ilmaisemaan ajatuksiaan

myös joistakin

kuvitteellisista aiheista.

Opiskelija käyttää

kohtalaisen laajaa sanastoa

ja tavallisia idiomeja sekä

monenlaisia rakenteita ja

mutkikkaitakin lauseita.

Opiskelija hallitsee

ääntämisen perussäännöt

muissakin kuin

harjoitelluissa ilmauksissa.

Su

juv

a p

eru

skie

lita

ito

300


Taito-

taso



tilanteissa


käyttö


sopivuus



B2.1 Opiskelija pystyy viestimään

sujuvasti myös joissakin

itselleen uusissa

viestintätilanteissa, joissa

käytetään joskus

käsitteellistä, mutta kuitenkin

selkeää kieltä.

Opiskelija pystyy tuomaan

oman kantansa esille ja

toisinaan käyttämään

vakiofraaseja, kuten ”Tuo

on vaikea kysymys”

voittaakseen itselleen aikaa.

Opiskelija pystyy


mutkikkaiden asioiden ja

käsitteiden merkityksestä.

Opiskelija pystyy

tarkkailemaan omaa

ymmärtämistään ja

viestintäänsä sekä

korjaamaan kieltään.

Opiskelija pyrkii


asianmukaisesti ja

viestintäkumppania

kunnioittaen ottaen

huomioon erilaisten

tilanteiden asettamat

vaatimukset.


asiallisesti ja kielellisesti

kompleksista puhetta tai

kirjoitettua tekstiä.

Opiskelija pystyy

seuraamaan laajaa puhetta

ja monimutkaista

argumentointia sekä

ilmaisemaan kuulemastaan

pääkohdat. Opiskelija

ymmärtää suuren osan

ympärillään käydystä

keskustelusta. Opiskelija

ymmärtää monenlaisia

kirjoitettuja tekstejä, jotka

voivat käsitellä myös

abstrakteja aiheita ja joissa

on tosiasioita, asenteita ja

mielipiteitä.


kohtuullisen selkeästi ja

täsmällisesti itseään

monista kokemuspiiriinsä

liittyvistä asioista käyttäen

monipuolisia rakenteita ja

laajahkoa sanastoa, johon

sisältyy myös idiomaattisia

ja käsitteellisiä ilmauksia.

Opiskelija pystyy

osallistumaan myös melko

muodollisiin keskusteluihin

ja hallitsee kohtalaisen

laajan sanaston ja

vaativiakin lauserakenteita.

Ääntäminen on selkeää,

sanojen pääpaino oikealla

tavulla ja puhe sisältää

joitakin kohdekielelle

tyypillisiä

intonaatiomalleja.

Itse

nä

isen

kie

lita

idon

per

ust

aso

301


Taito-

taso



tilanteissa


käyttö


sopivuus




käyttämään kieltä

monenlaisissa myös itselleen

uusissa viestintätilanteissa,

joissa tarvitaan monipuolista

kieltä.

Opiskelija pyrkii antamaan

palautetta, esittämään

täydentäviä näkökohtia tai

johtopäätöksiä. Opiskelija

pystyy edistämään

viestinnän sujumista sekä

tarvittaessa käyttämään

kiertoilmaisuja ja pystyy


mutkikkaiden asioiden ja

käsitteiden merkityksestä.


ymmärtämistä tukevia

strategioita, kuten

pääkohtien poimimista ja

esimerkiksi tekemään

muistiinpanoja

kuulemastaan.

Opiskelija pystyy


luontevasti, selkeästi ja

kohteliaasti sekä

muodollisessa että

epämuodollisessa

tilanteessa ja valitsemaan

kielenkäyttötavan

tilanteiden ja niihin

osallistuvien henkilöiden

mukaan.

Opiskelija ymmärtää elävää

tai tallennettua selkeästi

jäsennettyä yleiskielistä

puhetta kaikenlaisissa

tilanteissa ja ymmärtää

jonkin verran myös vieraita

kielimuotoja. Opiskelija

pystyy lukemaan eri

tarkoituksiin laadittuja

kompleksisia tekstejä ja

tiivistämään niiden

pääkohdat. Hän pystyy

tunnistamaan asenteita ja

arvioimaan kriittisesti

kuulemaansa ja tai

lukemaansa.


itseään varmasti, selkeästi

ja kohteliaasti. Hän

hallitsee laajasti kielelliset

keinot ilmaista konkreetteja

ja käsitteellisiä, tuttuja ja

tuntemattomia aiheita.

Opiskelija osaa viestiä

spontaanisti ja kirjoittaa

selkeän ja jäsentyneen

tekstin. Ääntäminen on

hyvin selkeää, sanojen

pääpaino oikealla tavulla ja

puhe sisältää joitakin

kohdekielelle tyypillisiä

intonaatiomalleja.

To

imiv

a i

tsen

äin

en k

ieli

tait

o

302


Taito-

taso



tilanteissa


käyttö


sopivuus



C1.1 Opiskelija pystyy

vuorovaikutukseen

monipuolisesti, sujuvasti ja

täsmällisesti kaikenlaisissa


Opiskelija ottaa luontevasti

vastuuta viestinnän

etenemisestä. Opiskelija

osaa muotoilla uudelleen,

mitä haluaa ilmaista sekä

pystyy perääntymään, kun

kohtaa vaikeuksia ja

käyttää taitavasti kieleen tai

kontekstiin liittyviä vihjeitä

tehdessään johtopäätöksiä

tai ennakoidessaan tulevaa.

Opiskelija pystyy

käyttämään kieltä

joustavasti ja tehokkaasti

sosiaalisiin tarkoituksiin,

myös ilmaisemaan

tunnetiloja, epäsuoria

viittauksia, esim. ironiaa ja

leikkimielisyyttä.


yksityiskohtaisesti myös

pitempiä esityksiä tutuista

ja yleisistä aiheista, vaikka

puhe ei olisikaan selkeästi

jäsenneltyä ja sisältäisi

idiomaattisia ilmauksia tai

rekisterin vaihdoksia.


yksityiskohtaisesti

monipolvisia käsitteellisiä

kirjoitettuja tekstejä ja

pystyy yhdistämään tietoa

monimutkaisista teksteistä.


itseään sujuvasti,

täsmällisesti ja

jäsentyneesti monenlaisista

aiheista tai pitämään

pitkähkön, valmistellun

esityksen. Opiskelija

pystyy kirjoittamaan hyvin

jäsentyneitä tekstejä

monimutkaisista aiheista

varmalla, persoonallisella

tyylillä. Opiskelijan

kielellinen ilmaisuvarasto

on hyvin laaja. Ääntäminen

on luontevaa ja vaivatonta

kuunnella. Puherytmi ja

intonaatio ovat

kohdekielelle tyypilliset.

Ta

itavan

kie

lita

idon

per

ust

aso

303

303

LIITE 2

VALTIONEUVOSTON ASETUS LUKIOLAISSA TARKOITETUN KOULUTUKSEN

YLEISISTÄ VALTAKUNNALLISISTA TAVOITTEISTA JA TUNTIJAOSTA (942/2014)

304

304

305

305

306

306

307

307

308

308

309

309

LIITE 3 310

OHJE

27.10.2015 8/012/2015

Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, 00531 Helsinki, puhelin 029 533 1000, faksi 029 533 1035, [email protected], www.oph.fi Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, 00531 Helsingfors, telefon 029 533 1000, fax 029 533 1035, [email protected], www.oph.fi

Lukiokoulutuksen järjestäjät

LUKIOKOULUTUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN

TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI

Opetushallitus antaa liitteenä olevan ohjeen lukiokoulutusta täydentävän

saamen kielen opetuksen tavoitteista, keskeisistä sisällöistä ja

opiskelijan oppimisen arvioinnista. Ohje koskee erillisrahoitettuna

järjestettävää lukiokoulutusta täydentävää saamen kielen opetusta

[Opetusministeriön asetus vieraskielisten sekä saamenkielisten ja

romanikielisten oppilaiden täydentävään opetukseen perusopetuksessa ja

lukiokoulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista

(1777/2009)].

Opetus järjestetään tämän ohjeen mukaisesti 1.8.2016 lukien.

Lisätietoja ohjeesta ja siitä, mistä se on saatavissa, saa Opetushallituksen

Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus sekä Ruotsinkielinen

koulutus ja varhaiskasvatus -toimintayksiköistä.

AULIS PITKÄLÄ

Pääjohtaja Aulis Pitkälä

JORMA KAUPPINEN

Johtaja Jorma Kauppinen

LIITE Lukiokoulutusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet,

keskeiset sisällöt ja opiskelijan oppimisen arviointi

311

LIITE

Opetushallituksen ohjeeseen nro 8/012/2015


LUKIOKOULUTUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN


Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja

kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielen opetuksen tarkoituksena on

tukea opiskelijan aktiivisen monikielisyyden kehittymistä sekä kiinnostusta

kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen. Saamen kielen opetus tukee opiskelijan

osallisuutta sekä oman kieli- ja kulttuuriyhteisönsä että suomalaisen kieli- ja

kulttuuriyhteisön aktiivisena ja tasapainoisena jäsenenä sekä globaalina toimijana.

Saamen kielen opetuksessa tehdään yhteistyötä suomen kieli ja kirjallisuus -opetuksen

ja muiden aineiden opetuksen kanssa. Yhteinen kielikasvatus lisää opiskelijoiden

ymmärrystä kieli- ja kulttuuritaustan merkityksestä yksilölle, yhteisölle ja

yhteiskunnalle sekä ohjaa heitä arvostamaan saamen kieltä ja muita kieliä. Opetus

tukee ja rohkaisee opiskelijoita käyttämään saamen kieltä monipuolisesti.

Opetuksessa hyödynnetään opiskelijoiden mahdollisuutta kehittää kielitaitoaan vapaa-

aikanaan. Opetuksessa painotetaan vuorovaikutusta ja viestinnällisyyttä.

Saamen kielen opetuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden lähtökohdat ja kielitaito.

Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia kontakteja saamen kieleen

esimerkiksi käyttäen tietoja viestintäteknologiaa sekä saamenkielisen yhteisön

osaamista. Opiskelijaa rohkaistaan ja tuetaan sekä ajattelun kehittämiseen että

persoonalliseen kielenkäyttöön. Opetuksessa ohjataan pohtimaan kieli- ja

vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojen kannalta.

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt on määritelty koko lukiokoulutuksen ajan kaksi

opetustuntia viikossa annettavaa saamen kielen opetusta varten. Koulutuksen

järjestäjä laatii opetussuunnitelman, jolloin opetuksen tavoitteet määritellään ja

sisällöt valitaan huomioiden saamen kielen erityispiirteet. Saamen kielen

opetussuunnitelmat voidaan laatia myös koulutuksen järjestäjien yhteistyönä.

Opetuksen tehtävä

Saamen kielen opetuksen tehtävänä on laajentaa ja syventää opiskelijan saamen

kielen taitoa. Opetuksen avulla opiskelija kehittää edelleen taitoaan toimia

vuorovaikutustilanteissa, etsiä erilaista tietoa, arvioida tietoa kriittisesti, pohtia,

argumentoida ja käydä rakentavaa debattia. Opiskelija laajentaa sana- ja

käsitevarantoaan ja kehittää monilukutaitoaan. Opiskelijan saamen kielen

rakennepiirteiden tuntemus ja monipuolinen käyttö laajenee, hän tuntee kielialueensa

juuria ja kehittää taitoaan vertailla kielen eri piirteitä muiden osaamiensa kielten

kanssa. Opiskelija kehittää taitoaan hyödyntää saamenkielisiä tekstejä ja tuottaa

tekstejä eri tarkoituksiin. Opiskelijan tuntemus oman kulttuurialueensa

312


kirjallisuudesta, kertomaperinteestä, kuvallisesta kulttuurista ja draamasta syvenee.

Opiskelijan arvostus saamen kieltä kohtaan syvenee, ja hän motivoituu kehittämään

edelleen saamen kielen taitoaan.


Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

pystyy aktiiviseen vuorovaikutukseen saamen kielellä luontevasti erilaisissa

tilanteissa

osaa hyödyntää saamenkielisiä tekstejä ja tekstilajeja ja osaa tuottaa tilanteeseen

sopivia tekstejä

laajentaa sana- ja käsitevarantoaan ja kehittää monilukutaitoaan

laajentaa ja syventää tietoisuutta saamen kielen rakenteesta ja käytöstä

syventää oman kulttuurin ja kirjallisuuden tuntemustaan

arvostaa omaa kieltään ja kulttuuriaan ja on motivoitunut kehittämään edelleen

saamen kielen taitoaan.

Arviointi

Arviointi kohdistuu saamen kielen yleisten tavoitteiden saavuttamiseen

kurssikohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Kurssin tavoitteet

kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata kurssilla

edistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu,

itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan.

Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä

aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa,

oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa.

Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä

itsestään puhujana ja kirjoittajana erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (SÄI1)

Opiskelija harjaantuu erittelemään ja tulkitsemaan tekstien kieltä, merkityksiä ja

rakenteita. Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee.

Hänen taitonsa tulkita ja tuottaa tekstejä sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa

lisääntyy. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana,

puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä. Saamen kielen

rakenteiden hallinta vahvistuu.

Tavoitteet


syventää luku- ja kirjoitustaitoa sekä persoonallista kielen tuottamista

313


vakiinnuttaa taitoaan tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä sekä syventää

taitoa kirjoittaa aineiston pohjalta

oppii yleiskielisen esitystavan sekä kirjallisesti että suullisesti sekä syventää

käsitystään kirjoittamisesta ja puhumisesta vuorovaikutuksellisena, yhteisöllisenä

ja yksilöllisenä prosessina

vahvistaa rakenteiden hallintaa sekä oppii hahmottamaan tekstejä rakenteellisina

kokonaisuuksina


asettamaan tavoitteita opiskelulleen

harjaantuu hakemaan tietoa saamen kielellä tietoja viestintäteknologiaa käyttäen

ja soveltamaan sitä.


opiskelijoiden omat ja kieliyhteisön tekstit

tekstilajit yhteisöllisinä ja funktionaalisina tuotteina (kertovat, kuvaavat, ohjaavat,

kantaa ottavat ja pohtivat) sekä erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia

ja harjoittelua

tekstien moniäänisyys, tekstien referointi ja kommentointi

monilukutaito, monimuotoiset tekstit, erittelevä ja kriittinen lukeminen,

lukustrategiat, kuvalukutaito

kirjoitusprosessi, tekstikokonaisuus ja tiedon soveltaminen omaan ilmaisuun

tiedonhankinta- ja hallintataidot saamen kielellä, verkkolukeminen, lähdekritiikki

ja lähdeviittaukset

kielitiedon kertausta ja kielenhuoltoa

2. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (SÄI2)

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kertomaperinteestä ja taiteesta, kielen

taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Opiskelijan

ymmärrys ryhmädynamiikasta ja ryhmäviestinnän ilmiöistä syvenee ja hänen

ryhmäviestintätaitonsa monipuolistuvat.

Tavoitteet


syventää taitoaan eritellä ja tulkita kertomaperinnettä, kirjallisuutta, musiikkia ja

muuta taidetta sopivaa käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen


monitulkintaisuutta





taiteen ja kirjallisuuden lajit, niiden ominaispiirteitä ja kehitystä

kielen kuvallisuus ja retoriset keinot kirjallisuudessa

proosan, lyriikan ja draaman erittelyä ja tulkintaa

314


monimuotoisten tekstien kerronnan ja ilmaisun tarkastelua

kirjallisuuden keinojen käyttö omissa teksteissä, dramatisointi

suulliset ja kirjalliset kirjallisuuden tulkinnat, verkkokeskustelu

ongelmanratkaisu ryhmäviestinnässä

tavoitteellinen taidekeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointia


3. Nykykulttuuri ja kertomukset (SÄI3)

Opiskelija oppii tarkastelemaan saamenkielistä nykykulttuuria ja ajankohtaisia

ilmiöitä erilaisten lähestymistapojen ja erityisesti kertomusten näkökulmasta.

Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutusetiikasta ja ymmärtää dialogiin pyrkivän,

moniäänisyyttä kunnioittavan vuorovaikutuksen merkityksen.

Tavoitteet




syventää käsitystään kertomuksesta kulttuurien keskeisenä ilmiönä

syventää tietämystään kulttuurista ja kielen ja kulttuurin merkityksestä

identiteetille

tuntee nykykulttuurin keskeisiä teemoja ja osaa arvioida niiden merkitystä oman

kulttuurinsa näkökulmasta

oppii ymmärtää vuorovaikutussuhteiden rakentumista ja jännitteisyyttä.


kieli ja tekstit kulttuurisina ilmiöinä

kielen sanasto kulttuurin kantajana


nykykulttuuri ja identiteetti

kertomukset mediassa, musiikissa, elokuvissa, tv-sarjoissa ja peleissä (myytit,

klassikoiden nykymuodot)


laululyriikka, elokuva, pelit, kuvat

saamenkielinen kerrontaperinne ennen ja nyt

tietokirjan ja nykyromaanin tarkastelua

dialoginen vuorovaikutus ja vuorovaikutusetiikka, vuorovaikutuksen

moniäänisyys ja kulttuurisensitiivisyys

dialogiin pyrkiviä keskusteluja, niiden erittelyä ja arviointia

vuorovaikutustaidot ja -etiikka verkossa

4. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (SÄI4)



315


monipuolistuu. Opiskelija syventää tietämystään saamen kielen, saamenkielisen

kirjallisuuden ja saamelaisen kulttuurin merkityksestä yksilön identiteetille ja

yhteiskunnalle.

Tavoitteet


vahvistaa kielitaitoaan ja syventää kieli- ja tekstitietoisuuttaan

ymmärtää saamen kielen rakenteellisen luonteen, syventää tietojaan kirjakielen

perusnormeista ja esimerkiksi uudissanoista sekä osaa soveltaa niitä omia tekstejä

tuottaessaan

ymmärtää kielen merkityksen ajattelun, vuorovaikutuksen ja identiteetin

rakentamisen välineenä

syventää näkemystään saamen kielen asemasta maailman kielten joukossa ja osaa

vertailla eri kielten ominaispiirteitä

syventää käsitystään äidinkielen ja kielitaidon merkityksestä ja arvostaa

monikielisyyttä

oppii analysoimaan omaa kielitaitoaan.


kielen, kirjallisuuden, kulttuurin ja median merkitys identiteetin rakentamisessa ja

ajattelussa

yleiskuva omakielisestä kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista eri aikoina,

saamenkielisen yhteisön juuret

saamelaisuus, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus

kielen rakenteiden vakiinnuttamista ja kielenhuoltoa opiskelijan tarpeiden mukaan

saamen kielen vertailu suomen kieleen ja muihin kieliin

kuvien ja kuvallisen kulttuurin lukeminen ja tulkinta

saamen kielen ominaispiirteet, puhuttu ja kirjoitettu kieli, murteet/saamen kielet

eri alueilla

5. Teksti ja konteksti (SÄI5)

Opiskelija oppii tarkastelemaan saamenkielisiä kirjoitettuja ja kerrottuja tekstejä sekä

tekstien piirteitä ja vuorovaikutusta. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan

ja tuottamaan erityylisiä tekstejä.

Tavoitteet


oppii tarkastelemaan tekstejä ja kertomaperinnettä niiden ajallisissa ja

kulttuurisissa konteksteissa ja jatkumoissa ja suhteessa muihin teksteihin

oppii erittelemään tekstien piirteitä



ryhmässä

316


tuntee saamenkielisen kirjallisuuden ja saamelaisten kirjailijoiden keskeisiä

teoksia ja suullista perinnettä sekä teemoja ja osaa arvioida niiden merkitystä

oman kulttuurinsa näkökulmasta

ymmärtää saamenkielisen ja saamelaisten kirjoittaman kirjallisuuden aseman

osana maailman kirjallisuutta.


erilaisia konteksteja: kirjallisuus maantieteellisesti, kielellisesti, median suhteen


ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa

genre tai tyyli kirjoittamisen lähtökohtana, eläytyvää kirjoittamista

kielenhuoltoa ja tyylipiirteitä

saamenkielinen, saamelaisen kirjailijan tai saamelaisista kertovan kirjallisuuden

tai suullisen perinteen teos

suullinen esitys kirjallisuuden pohjalta

6. Tekstit ja vaikuttaminen (SÄI6)

Opiskelija oppii tarkastelemaan monimuotoisia tekstejä, niiden kieltä ja

vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy vaikuttamisen

ja argumentoinnin keinoihin eri medioissa ja syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja.

Opiskelija syventää puhumistaitojaan.

Tavoitteet


harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti

ymmärtää erilaisia suullisia ja kirjallisia asiatekstejä, erityisesti mielipidetekstejä,

syventää lukutaitoaan ja oppii tarkastelemaan tekstien välittämiä arvoja


osaa tarkastella tekstejä mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana


ylläpitää vuorovaikutussuhteita ja rohkaistuu muodostamaan ja ilmaisemaan

mielipiteitään perustellen


ryhmätaitojaan.


kantaa ottavat ja vaikuttavat tekstit

vaikuttamisen ja argumentoinnin keinot ja lajit

kaunokirjallisuus ja media vaikuttajana

vaikuttaminen arjen vuorovaikutussuhteissa sekä kannanottojen arviointi ja

vaikutukset

osallistuvan kansalaisen vaikuttamismahdollisuudet


317


ryhmäkeskustelutehtäviä, puhuttujen tekstien kriittinen arviointi, argumentointi,

väittely

viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka, sananvapaus, sensuuri,

yksityisyyden suoja, nettietiketti

puhuttujen tekstien erittely, tulkinta, arviointi sekä puhekielen erityispiirteitä

puheviestinnän kulttuurisia piirteitä, osallistuminen kieliyhteisön

vuorovaikutukseen

eläytyvää ilmaisua

Todistukset

Opiskelijalle annetaan osallistumistodistus lukiokoulutusta täydentävän saamen kielen

opiskelusta. Todistukseen merkitään opetettava kieli, opetuksen laajuus ja sanallinen

arvio tai numeroarvosana koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Muuten

noudatetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden määräyksiä todistuksiin

merkittävistä tiedoista.

LIITE 4 318

OHJE

27.10.2015 9/012/2015



LUKIOKOULUTUSTA TÄYDENTÄVÄN ROMANIKIELEN OPETUKSEN



romanikielen opetuksen tavoitteista, keskeisistä sisällöistä ja opiskelijan

oppimisen arvioinnista. Ohje koskee erillisrahoitettuna järjestettävää

lukiokoulutusta täydentävää romanikielen opetusta [Opetusministeriön

asetus vieraskielisten sekä saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden

täydentävään opetukseen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

myönnettävän valtionavustuksen perusteista (1777/2009)].





AULIS PITKÄLÄ


JORMA KAUPPINEN


LIITE Lukiokoulutusta täydentävän romanikielen opetuksen tavoitteet,

keskeiset sisällöt ja opiskelijan oppimisen arviointi

319

LIITE

Opetushallituksen ohjeeseen nro 9/012/2015


LUKIOKOULUTUSTA TÄYDENTÄVÄN ROMANIKIELEN OPETUKSEN



kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Romanikielen opetuksen tarkoituksena on

tukea opiskelijan aktiivisen monikielisyyden kehittymistä sekä kiinnostusta

kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen. Romanikielen opetus tukee opiskelijan

osallisuutta sekä oman kieli- ja kulttuuriyhteisönsä että suomalaisen kieli- ja

kulttuuriyhteisön aktiivisena ja tasapainoisena jäsenenä sekä globaalina toimijana.

Romanikielen opetuksessa tehdään yhteistyötä suomen kieli ja kirjallisuus -opetuksen

ja muiden aineiden opetuksen kanssa. Yhteinen kielikasvatus lisää opiskelijoiden

ymmärrystä kieli- ja kulttuuritaustan merkityksestä yksilölle, yhteisölle ja

yhteiskunnalle sekä ohjaa heitä arvostamaan romanikieltä ja muita kieliä. Opetus

tukee ja rohkaisee opiskelijoita käyttämään romanikieltä monipuolisesti. Opetuksessa

hyödynnetään opiskelijoiden mahdollisuutta kehittää kielitaitoaan vapaa-aikanaan.

Opetuksessa painotetaan vuorovaikutusta ja viestinnällisyyttä.

Romanikielen opetuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden lähtökohdat, kielitaito ja

elämäntilanteeseen liittyvät velvoitteet. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti

erilaisia kontakteja romanikieleen esimerkiksi käyttäen tietoja viestintäteknologiaa

sekä romanikielisen yhteisön osaamista. Opiskelijaa rohkaistaan ja tuetaan sekä

ajattelun kehittämiseen että persoonalliseen kielenkäyttöön. Opetuksessa ohjataan

pohtimaan kieli- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojen kannalta.

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt on määritelty koko lukiokoulutuksen ajan kaksi

opetustuntia viikossa annettavaa romanikielen opetusta varten. Koulutuksen järjestäjä

laatii opetussuunnitelman, jolloin opetuksen tavoitteet määritellään ja sisällöt valitaan

huomioiden romanikielen erityispiirteet. Romanikielen opetussuunnitelmat voidaan

laatia myös koulutuksen järjestäjien yhteistyönä.

Opetuksen tehtävä

Romanikielen opetuksen tehtävänä on laajentaa ja syventää opiskelijan romanikielen

taitoa. Opetuksen avulla opiskelija kehittää edelleen taitoaan toimia

vuorovaikutustilanteissa, etsiä erilaista tietoa, arvioida tietoa kriittisesti, pohtia,

argumentoida ja käydä rakentavaa debattia. Opiskelija laajentaa sana- ja

käsitevarantoaan ja kehittää monilukutaitoaan. Opiskelijan romanikielen

rakennepiirteiden tuntemus ja monipuolinen käyttö laajenee, hän tuntee kielialueensa

juuria ja kehittää taitoaan vertailla kielen eri piirteitä muiden osaamiensa kielten

kanssa. Opiskelija kehittää taitoaan hyödyntää romanikielisiä tekstejä ja tuottaa



320


Opiskelijan arvostus romanikieltä kohtaan syvenee, ja hän motivoituu kehittämään

edelleen romanikielen taitoaan.


pystyy aktiiviseen vuorovaikutukseen romanikielellä luontevasti erilaisissa

tilanteissa

osaa hyödyntää romanikielisiä tekstejä ja tekstilajeja ja osaa tuottaa tilanteeseen

sopivia tekstejä

laajentaa sana- ja käsitevarantoaan ja kehittää monilukutaitoaan

laajentaa ja syventää tietoisuutta romanikielen rakenteesta ja käytöstä



romanikielen taitoaan.

Arviointi

Arviointi kohdistuu romanikielen yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisia

tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle,

jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä.

Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu,

itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan.

Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä

aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa,

oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa.

Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä

itsestään puhujana ja kirjoittajana erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (RÄI1)





puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä. Romanikielen


Tavoitteet








321



kokonaisuuksina



harjaantuu hakemaan tietoa romanikielellä ja romanikielestä tietoja

viestintäteknologiaa käyttäen ja soveltamaan sitä.





ja harjoittelua





tiedonhankinta- ja hallintataidot romanikielellä, verkkolukeminen, lähdekritiikki

ja lähdeviittaukset


2. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (RÄI2)





Tavoitteet


syventää taitoaan eritellä ja tulkita kertomaperinnettä, kirjallisuutta, musiikkia ja

muuta taidetta sopivaa käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen


monitulkintaisuutta












322




3. Nykykulttuuri ja kertomukset (RÄI3)

Opiskelija oppii tarkastelemaan romanikielistä nykykulttuuria ja ajankohtaisia

ilmiöitä erilaisten lähestymistapojen ja erityisesti kertomusten näkökulmasta.

Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutusetiikasta ja ymmärtää dialogiin pyrkivän,


Tavoitteet






identiteetille









kertomukset mediassa, musiikissa, elokuvissa, tv-sarjoissa ja peleissä (myytit,

klassikoiden nykymuodot)


laululyriikka, elokuva, pelit, kuvat

romanien kerrontaperinne ennen ja nyt






4. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (RÄI4)



monipuolistuu. Opiskelija syventää tietämystään romanikielen, romanikielisen

kirjallisuuden ja romanikulttuurin merkityksestä yksilön identiteetille ja

yhteiskunnalle.

323


Tavoitteet



ymmärtää romanikielen rakenteellisen luonteen, syventää tietojaan kirjakielen

perusnormeista ja esimerkiksi uudissanoista sekä osaa soveltaa niitä omia tekstejä

tuottaessaan



syventää näkemystään romanikielen asemasta maailman kielten joukossa ja osaa

vertailla eri kielten ominaispiirteitä


monikielisyyttä




ajattelussa


romanikielisen yhteisön juuret

romanius, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus


romanikielen vertailu suomen kieleen ja muihin kieliin


romanikielen ominaispiirteet, puhuttu ja kirjoitettu kieli, murteet/romanikieli eri

alueilla

5. Teksti ja konteksti (RÄI5)

Opiskelija oppii tarkastelemaan romanikielisiä kirjoitettuja ja kerrottuja tekstejä sekä


ja tuottamaan erityylisiä tekstejä.

Tavoitteet







ryhmässä

tuntee romanikielisen kirjallisuuden ja romanikirjailijoiden keskeisiä teoksia ja

suullista perinnettä sekä teemoja ja osaa arvioida niiden merkitystä oman


324


ymmärtää romanikielisen ja romanien kirjoittaman kirjallisuuden aseman osana

maailman kirjallisuutta.







romanikielinen, romanikirjailijan tai romaneista kertovan kirjallisuuden tai

suullisen perinteen teos


6. Tekstit ja vaikuttaminen (RÄI6)





Tavoitteet











ryhmätaitojaan.






vaikutukset




väittely



325




vuorovaikutukseen

ei-kielellinen, esimerkiksi tilankäyttöön liittyvä, viestintä romanien näkökulmasta


Todistukset

Opiskelijalle annetaan osallistumistodistus lukiokoulutusta täydentävän romanikielen

opiskelusta. Todistukseen merkitään opetettava kieli, opetuksen laajuus ja sanallinen

arvio tai numeroarvosana koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Muuten

noudatetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden määräyksiä todistuksiin

merkittävistä tiedoista.

LIITE 5 326

OHJE

27.10.2015 10/012/2015



LUKIOKOULUTUSTA TÄYDENTÄVÄN OPISKELIJAN OMAN ÄIDINKIELEN

OPETUKSEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA OPISKELIJAN OPPIMISEN

ARVIOINTI


opiskelijan oman äidinkielen opetuksen tavoitteista, keskeisistä

sisällöistä ja opiskelijan oppimisen arvioinnista. Ohje koskee

erillisrahoitettuna järjestettävää lukiokoulutusta täydentävää opiskelijan

oman äidinkielen opetusta [Opetusministeriön asetus vieraskielisten

sekä saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden täydentävään

opetukseen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa myönnettävän

valtionavustuksen perusteista (1777/2009)].

Tämä ohje korvaa Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2003

(Opetushallituksen määräys 33/011/2003) liitteenä 4 olevan

Opetushallituksen suosituksen lukiokoulutuksessa opiskelevien

maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi.





AULIS PITKÄLÄ


JORMA KAUPPINEN


LIITE Lukiokoulutusta täydentävän opiskelijan oman äidinkielen opetuksen

tavoitteet, keskeiset sisällöt ja opiskelijan oppimisen arviointi

LUKIOKOULUTUSTA TÄYDENTÄVÄN OPISKELIJAN OMAN ÄIDINKIELEN

OPETUKSEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA OPISKELIJAN OPPIMISEN

ARVIOINTI


kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Opiskelijan oman äidinkielen opetuksen

tarkoituksena on tukea opiskelijan aktiivisen monikielisyyden kehittymistä sekä

kiinnostusta kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen. Opiskelijan oman äidinkielen

opetus tukee opiskelijan osallisuutta sekä oman kieli- ja kulttuuriyhteisönsä että

suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiivisena ja tasapainoisena jäsenenä sekä

globaaliksi toimijana.

Opiskelijan oman äidinkielen opetuksessa tehdään yhteistyötä suomen kieli ja

kirjallisuus -opetuksen ja suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen sekä muiden

aineiden opetuksen kanssa. Yhteinen kielikasvatus lisää opiskelijoiden ymmärrystä

kieli- ja kulttuuritaustan merkityksestä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle sekä

ohjaa heitä arvostamaan omaa äidinkieltään ja muita kieliä. Opetus tukee ja rohkaisee

opiskelijoita käyttämään omaa kieltään monipuolisesti eri oppiaineiden tunneilla ja

muussa lukion toiminnassa. Näin opiskelijan oman äidinkielen oppiminen ja käyttö

tukevat eri oppiaineiden sisällön omaksumista ja opiskelijat oppivat viestimään

lukiokoulutuksen oppiainesisällöistä omalla äidinkielellään. Opetuksessa

hyödynnetään opiskelijoiden mahdollisuutta kehittää kielitaitoaan vapaa-aikanaan.

Opetuksessa painotetaan vuorovaikutusta ja viestinnällisyyttä.

Opiskelijan oman äidinkielen opetuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden

lähtökohdat ja kielitaito. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia

kontakteja kyseiseen kieleen esim. käyttäen tietoja viestintäteknologiaa sekä kyseistä

kieliyhteisöä. Opiskelijaa rohkaistaan ja tuetaan persoonalliseen kielenkäyttöön.

Opetuksessa ohjataan pohtimaan kieli- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-

opintojen kannalta.

Tämä ohje on laadittu kaikille niille kielille, joita opetetaan opiskelijan omana

äidinkielenä. Tavoitteet ja sisällöt on määritelty koko lukiokoulutuksen ajan kaksi

opetustuntia viikossa annettavaa opiskelijan oman äidinkielen opetusta varten.

Koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman, joka voi olla myös kielikohtainen.

Tällöin opetuksen tavoitteet määritellään ja sisällöt valitaan huomioiden opetettavan

kielen erityispiirteet, muun muassa kirjoitusjärjestelmä. Opetussuunnitelma voidaan

laatia myös koulutuksen järjestäjien yhteistyönä.

Opetuksen tehtävä

Opiskelijan oman äidinkielen opetuksen tehtävänä on laajentaa ja syventää

opiskelijoiden oman äidinkielen taitoa. Opetuksen avulla opiskelija kehittää edelleen

taitoaan toimia vuorovaikutustilanteissa, etsiä erilaista tietoa, arvioida tietoa

kriittisesti, pohtia, argumentoida ja käydä rakentavaa debattia. Opiskelija laajentaa

sana- ja käsitevarantoaan ja kehittää monilukutaitoaan. Opiskelijan oman

äidinkielensä rakennepiirteiden tuntemus ja monipuolinen käyttö laajenee, hän tuntee

kielialueensa juuria ja kehittää taitoaan vertailla kielen eri piirteitä muiden osaamiensa

kielten kanssa. Opiskelija kehittää taitoaan hyödyntää omakielisiä tekstejä ja tuottaa



Opiskelijan arvostus omaa äidinkieltään kohtaan syvenee, ja hän motivoituu

kehittämään edelleen oman äidinkielen taitoaan.


pystyy aktiiviseen vuorovaikutukseen omalla äidinkielellään luontevasti erilaisissa

tilanteissa

osaa hyödyntää omakielisiä tekstejä ja tekstilajeja ja osaa tuottaa tilanteeseen

sopivia tekstejä

laajentaa sanavarastoaan ja kehittää monilukutaitoaan

laajentaa ja syventää tietoisuutta äidinkielensä rakenteesta ja käytöstä



äidinkielen taitoaan.

Arviointi

Arviointi kohdistuu opiskelijan oman äidinkielen yleisten tavoitteiden saavuttamiseen

kurssikohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Kurssin tavoitteet kerrotaan

opiskelijalle, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä.

Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi,

vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan.

Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja

mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on

monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin

ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista

käsitystä itsestään puhujana ja kirjoittajana erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (OÄI1)





puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä. Oman äidinkielen


Tavoitteet









kokonaisuuksina



harjaantuu hakemaan tietoa omalla äidinkielellä tietoja viestintäteknologiaa

käyttäen ja soveltamaan sitä.





ja harjoittelua





tiedonhankinta- ja hallintataidot omalla äidinkielellä, verkkolukeminen,

lähdekritiikki ja lähdeviittaukset


2. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (OÄI2)





Tavoitteet


syventää taitoaan eritellä ja tulkita kertomaperinnettä, taidetta ja kirjallisuutta

sopivaa käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen


monitulkintaisuutta














3. Nykykulttuuri ja kertomukset (OÄI3)

Opiskelija oppii tarkastelemaan omakielistä nykykulttuuria ja ajankohtaisia ilmiöitä

erilaisten lähestymistapojen ja erityisesti kertomusten näkökulmasta. Opiskelija

syventää tietojaan vuorovaikutusetiikasta ja ymmärtää dialogiin pyrkivän,


Tavoitteet






identiteetille









kertomukset mediassa, elokuvissa ja tv-sarjoissa (myytit, klassikoiden

nykymuodot)


elokuva, kuvat

kulttuurikonteksti suullisessa traditiossa kansanrunoudesta nykysuullisuuden

lajeihin






4. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (OÄI4)



monipuolistuu. Opiskelija syventää tietämystään oman äidinkielen, omakielisen

kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle.

Tavoitteet



ymmärtää äidinkielensä rakenteellisen luonteen sekä syventää tietojaan kirjakielen

perusnormeista ja osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaan



syventää näkemystään oman äidinkielen asemasta maailman kielten joukossa ja

osaa vertailla eri kielten ominaispiirteitä


monikielisyyttä




ajattelussa


omakielisen yhteisön juuret

kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus


oman äidinkielen vertailu suomen kieleen ja muihin kieliin


oman äidinkielen ominaispiirteet, puhuttu ja kirjoitettu kieli, murteet/kielet eri

alueilla

5. Teksti ja konteksti (OÄI5)

Opiskelija oppii tarkastelemaan oman kielialueen ja kertomusperinteen tekstejä sekä


ja tuottamaan erityylisiä, myös eri tiedon- ja tieteenalojen tekstejä.

Tavoitteet







ryhmässä

tuntee oman kielialueen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja suullista perinnettä sekä

teemoja ja osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta

kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana

ymmärtää omakielisen kirjallisuuden aseman osana maailman kirjallisuutta

pystyy ymmärtämään ja käyttämään suomeksi oppimaansa eri tiedon- ja

tieteenalojen käsitteitä omalla äidinkielellä.







omakielisen kirjallisuuden tai suullisen perinteen keskeinen teos


eri tiedon- ja tieteenalojen keskeistä kieltä omalla äidinkielellä

6. Tekstit ja vaikuttaminen (OÄI6)





Tavoitteet











ryhmätaitojaan.






vaikutukset




väittely





vuorovaikutukseen


Todistukset

Opiskelijalle annetaan osallistumistodistus lukiokoulutusta täydentävän opiskelijan

oman äidinkielen opiskelusta. Todistukseen merkitään opetettava kieli, opetuksen

laajuus ja sanallinen arvio tai numeroarvosana koulutuksen järjestäjän päättämällä

tavalla. Muuten noudatetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden määräyksiä

todistuksiin merkittävistä tiedoista.

LIITE 6. NOKIAN LUKION OHJAUKSEN KÄYTÄNTEET Ohjauksen vaihe Vastuuhenkilöt Toimenpiteet

Siirtyminen lukioon

Lukion esittelyilta

Tutustumiskäynnit peruskoululaisille

Yhteistyö lähettävän koulun kanssa

Lukioon ilmoittautuminen

Markkinointiryhmä, opinto-ohjaajat, rehtorit, tutoreiden ohjaaja, aineenopettajat

Opinto-ohjaajat, markkinointiryhmä, tutoreiden ohjaaja, tutorit

Opinto-ohjaajat, erityisopettaja, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi

Opinto-ohjaajat, rehtori, koulusihteerit

Tiedottaminen lukio-opinnoista.

Tiedottaminen lukio-opinnoista.

Tiedonsiirto lähettävän koulun kanssa.

Ainevalintojen tarkistaminen, yleisinfon antaminen.

Lukio-opintojen alkuvaiheen ohjaus Vastuuhenkilöt Toimenpiteet

Tutustuminen lukioon opiskeluyhteisönä

Lukio-opintoihin perehdyttäminen

Ryhmänohjaajat, tutoreiden ohjaaja, tutorit, opinto-ohjaajat

Ryhmänohjaajat, opinto-ohjaajat, aineenopettajat

Opiskelija, opinto-ohjaaja

Uusien opiskelijoiden ryhmäyttäminen lukuvuoden alussa.

Lukio-opintojen käytänteistä kertominen uusille opiskelijoille.

Opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen

Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen

Eri aineiden opiskelun ohjaus

Aineenopettaja

opiskelusuunnitelman opinto-ohjaajan avustamana.

Eri oppiaineissa opiskelija saa ohjausta kunkin aineen opettajalta.

Lukio-opintojen suorittamisen ohjaus

Vastuuhenkilöt Toimenpiteet

Luokka-, pienryhmä- ja henkilökohtainen ohjaus

Opintojen eteneminen

Opinto-ohjaaja

Ryhmänohjaaja

Aineenopettaja

Opiskelija, ryhmänohjaaja, aineenopettaja, opinto-ohjaaja

Antaa henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta.

Pitää opinto-ohjauksen oppitunteja.

Toimii ryhmänsä opiskelijoiden lähiohjaajana.

Tapaa opiskelijat säännöllisesti ryhmänohjauksen tuokioissa.

Käy henkilökohtaisen keskustelun opiskelijan kanssa ensimmäisen lukukauden aikana.

Ohjaa opiskelijaa omaan oppiaineeseensa liittyvissä kysymyksissä.

Opiskelijalla on vastuu opintojensa etenemisestä.

Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijansa opintojen etenemistä, poissaoloja ja opiskelijan kokonaistilannetta ja ohjaa opiskelijan tarvittaessa opinto-ohjaajalle.

Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja tekevät säännöllistä yhteistyötä opiskelijan opintojen seuraamisessa.

Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Ryhmänohjaaja

Aineenopettaja seuraa opintoja omassa aineessaan.

Ryhmänohjaaja on ensisijainen yhteyshenkilö koulun ja kodin välillä.

Tiedotustilaisuudet ja vanhempainillat

Yhteistyö opiskelijahuollon kanssa

Rehtorit, markkinointiryhmä, opinto-ohjaajat, ryhmänohjaaja, aineenopettajat

Ryhmänohjaaja, aineenopettajat, opinto-ohjaajat

Rehtori vastaa tiedotustilaisuuksien ja vanhempainiltojen järjestämisestä.

Markkinointiryhmä ja muu henkilöstö osallistuu niiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Pedagogisen tuen tiimit.

Opiskelijahuollon asiantuntijoiden konsultaatioapu.

Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontuminen tarvittaessa.

Ylioppilastutkinnon suorittamisen ohjaus

Vastuuhenkilöt Toimenpiteet

Ylioppilaskirjoitussuunnitelma Opiskelija, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja

Opiskelija suunnittelee yo-tutkinnon suorittamisen aikataulun opinto-ohjaajan ohjauksella ensimmäisen vuoden aikana.

Suunnitelmaa tarkistetaan ja täydennetään opintojen aikana.

Yo-tutkinto Opiskelija, rehtori, aineenopettaja

Rehtori vastaa yo-tutkintoon liittyvästä tiedottamisesta.

Opiskelija huolehtii yo-kirjoituksiin ilmoittautumisesta.

Aineenopettajat ohjaavat omaan oppiaineeseensa liittyvissä kysymyksissä.

Lukion erityisopetus, lukilausunnot ja erityisjärjestelyt

Erityisopettaja, rehtorit

Tuen tarpeen arviointi, suunnittelu ja ohjaus.

Lukilausuntojen laatiminen yhteistyössä aineenopettajien kanssa.

Yo-kirjoitusten erityisjärjestelyistä vastaavat rehtorit.

Jatko-opintoihin ohjaus

Jatko-opintomahdollisuudet ja tuki lukion jälkeen

Jatko-opintoja urasuunnitelma

Jatko-opintokeskustelut

Opinto-ohjaajat, aineenopettajat



Opiskelijoille esitellään monipuolisesti jatko-opintomahdollisuuksia.

Opiskelijoille järjestetään tilaisuuksia tutustua erilaisten oppilaitosten koulutustarjontaan.

Opinto-ohjaaja välittää opiskelijalle työvoimaviranomaisten antamaa tietoa työnhakijaksi ilmoittautumisesta sekä jatko-opintojen rahoitusmahdollisuuksista.

Opiskelija laatii alustavan jatko-opinto ja urasuunnitelman ensimmäisen lukuvuoden aikana. Suunnitelmaa tarkistetaan ja täydennetään opintojen kuluessa.

Opinto-ohjaaja ohjaa ja auttaa suunnitelman laatimisessa.

Opiskelija käy jatko-opintokeskustelun opinto-ohjaajan kanssa viimeistään abi-vuonna.

Tampereen kaupunkiseudun lukioiden yhteinen … · 2016-11-16 · täsmentää ja täydentää...

Documents

Transcript of Tampereen kaupunkiseudun lukioiden yhteinen … · 2016-11-16 · täsmentää ja täydentää...