Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia

Julkaisuvapaa 23.3.2006 klo 10.00

Lisätietoja:

EnnustepäällikköEero Lehtop. (09) 2535 7350

TiedottajaHeikki Taimiop. (09) 2535 7349

Talousennustevuosille 2006–2007

Ennusteryhmä:

Markku LehmusEero LehtoIlpo SuoniemiHeikki Taimio

Taloustilannehyvä– globalisaatio heiken-tänyt teollisuudenkasvupotentiaalia

2 (13)

Ta l o u s e n n u s t ePALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto, puh. (09) 2535 7350 Julkaisuvapaa 23.3.2006 klo 10.00

Talousennuste vuosille 2006–2007

Taloustilanne hyvä – globalisaatioheikentänyt teollisuuden kasvu-potentiaalia

Suomen kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna2,1 prosenttia edellisvuodesta. Paperiteollisuudentyösulku alensi kasvulukua vajaan prosenttiyksi-kön. Teollisuustuotannon kasvu oli muutoinkinodotettua hitaampaa. Viime vuoden lukuihin täy-tyy kuitenkin suhtautua vielä varauksella. Kan-santalouden tilinpidon uudistuksen viivästymisenvuoksi luotettavaan laskentaan perustuvat luvutvalmistuvat vasta kesä-heinäkuussa. On mahdol-lista, että viime vuoden luku vielä korjaantuu jon-kin verran ylöspäin.

Tänä ja ensi vuonna talouskasvu onmelko ripeää. Osin paperiteollisuuden työ-sulun vuoksi tämän vuoden kasvulukunousee 3,8 prosenttiin. Ensi vuonna kas-vu on prosenttiyksikön hitaampaa. Euroo-pan kehitys tukee kasvua tänä ja erityi-sesti ensi vuonna. Tosin edes elpyvät Eu-roopan markkinat eivät voi siivittää Suo-men taloutta yhtä nopeaan kasvuun kuinmitä koettiin 1990-luvun jälkipuoliskol-la. Ilman telekommunikaatiolaitteiden so-pimusvalmistuksen siirtymistä maasta ulosja metsäteollisuuden kapasiteetin supista-mista tuotannon kasvu olisi nopeampaa.Suomen talouden lähiajan kasvu on edel-leen nopeaa palvelualoilla kuten kaupas-sa ja liike-elämän palveluissa, mikä taastukee työllisyyden parantumista.

Kansainvälisiä suhdanneindikaattoreita 1995:01–2006:02.

Lähde: Conference Board, Euroopan komissio.

80

90

100

110

120

130

140

1995:01 1997:01 1999:01 2001:01 2003:01 2005:01

Index of Leading Economic Indicators, USA(1996=100)

Economic Sentiment Indicator, Euroalue(Pitkän aikav älin keskiarv o=100)

Euroalueen kasvu nopeutumassa

Euroalueen kokonaistuotanto kasvoi viime vuon-na 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Tänä vuonnakasvu kiihtyy runsaaseen kahteen prosenttiin.Kasvu on nopeimmillaan vasta tämän vuoden lo-pulla. Osin tästä syystä ensi vuoden kasvulukunousee 2,6 prosenttiin.

Euroopan unionin ja euroalueen talousnäky-mät ovat vankemmalla pohjalla kuin pitkään ai-kaan. Muun muassa maltillinen palkkakehitys sekä

3 (13)


euron arvon alentuminen kilpailukyvyn kannaltasiedettävälle tasolle ovat kohentaneet yritystenkannattavuutta ja vankistaneet niiden rahoitus-asemaa, mikä taas on parantanut yritysten tule-vaisuuden näkymiä ja rohkaissut niitä lisäämääninvestointeja. Euroalueen kuluttajaluottamus, jokaon ollut alamaissa vuoden 2002 alkupuolelta saak-ka, on kohentunut viime kuukausina jonkin ver-ran muttei ole vielä näkynyt juuri yksityisen ku-lutuksen piristymisenä. Kotitalouksien kulutus-haluja on rajoittanut ennen kaikkea palkkojenvähäinen nousu. Toisaalta julkinen valta ei olevoinut tukea yksityistä kulutusta, koska finanssi-politiikassa on täytynyt vahvistaa julkisen talou-den rahoitusasemaa ja pienentää julkisen talou-den alijäämiä vakaus- ja kasvusopimuk-sen mukaisesti. Suhteellisen korkea työt-tömyys sekä pelko teollisten työpaikko-jen menettämisestä matalan palkkatasonmaihin ovat myös ylläpitäneet kulutusha-luja hillitsevää epävarmuutta euroalueel-la.

Euroalueen ydinmaiden tuotannonelpymisen dynamiikassa viennin kasvuparantaa yritysten kannattavuutta, jokapuolestaan rohkaisee yrityksiä investoi-maan. Vasta tämän jälkeen, kun investoin-nit ovat lisänneet kotitalouksien tuloja jaaikaansaaneet uusia työpaikkoja, yksityi-nen kulutus elpyy. Tässä skenaariossayksityinen kulutus alkaa voimistua tänävuonna, mutta sen kasvu on nopeinta vas-ta ensi vuoden puolella. Yksityiset inves-

toinnit kasvavat sekä tänä että ensi vuon-na yli kolme prosenttia edellisvuodesta.

Euroopan talouskasvun epäyhtenäi-syys hellittää jonkin verran. Saksan ta-lousnäkymät ovat kohentuneet ja sen kas-vu nopeutuukin selvästi. Koko EU:n alu-eella kasvu on edelleen nopeinta uusissajäsenmaissa sekä eräissä pienissä jäsen-maissa kuten Irlannissa, Ruotsissa ja Suo-messa. Euroopassa suhdanteet kehittyvätlähivuosina jossain määrin eri tahtiin kuinesimerkiksi Pohjois-Amerikassa. Suure-na talousalueena Eurooppa voi kehittyäsuhteellisen riippumattomasti, mikä eikuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö esi-merkiksi USA:n ja Aasian taloudet vai-

kuttaisi Eurooppaan. Kokonaistuotannon kasvunodottamaton hidastuminen Amerikassa tai Aasias-sa, mikä ei kuulu tämän ennusteen perusskenaa-rioon, tyrehdyttäisi myös Euroopan talouskasvun.

Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan0,25 prosenttiyksikköä sekä 6.12.2005 että8.3.2006. Kahdessa prosentissa 5.6.2003 lähtienollut ohjauskorko on nyt 2,5 prosenttia. Koronnostoihin vaikutti kuluttajahintainflaation nopeu-tuminen. Syyskuusta alkaen euroalueen inflaatiohypähti vielä lisää ylöspäin, kun raakaöljy ja senjalosteet kallistuivat. Tosin helmikuussa inflaatiooli jo hidastunut syksyn korkeimmista lukemista2,3 prosenttiin, kun raakaöljy taas halpeni. Euro-alueen talouskasvun kiihtyminen viime vuoden

Lähde: Eurostat, Tilastokeskus.

Euroalueen inflaatio ja rahapolitiikka 2000:01–2006:03.

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

2000:01 2001:01 2002:01 2003:01 2004:01 2005:01 2006:01

%

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0%

Harmonisoitu kuluttajahintainf laatio, kokonaisindeksi(v as. ast.)Harmonisoitu kuluttajahintainf laatio, kokonaisindeksiilman energiaa (v as. ast.)EKP:n ohjauskorko (oik. ast.)

Kansainvälinen talous.

Lähde: BEA, IMF, OECD, Palkansaajien tutkimuslaitos.

Kokonaistuotannon määrän kasvu (%) 2005 2006e 2007e

Yhdysvallat ................................................ 3,5 3,2 3,0Euro-12 ..................................................... 1,3 2,1 2,6

Saksa ................................................... 0,9 1,8 2,6Ranska ................................................. 1,5 2,3 2,6Italia ..................................................... 0,2 0,8 1,7

EU25 ........................................................ 1,6 2,2 2,6Ruotsi ................................................... 2,5 3,2 3,4Iso-Britannia .......................................... 1,8 2,0 2,2

Japani ....................................................... 2,8 3,0 3,0Venäjä ....................................................... 6,4 6,0 6,0Kiina ......................................................... 9,9 9,5 9,0

4 (13)


kolmannella neljänneksellä ja yritysten näkymientuntuva parantuminen tämän vuoden alussa myösrohkaisi koron nostoihin.

EKP:n päätöstä voidaan ihmetellä sillä perus-teella, että energiasta puhdistettu ydininflaatio las-ki vuoden 2005 aikana selvästi 2 prosentin rajanalapuolelle. Energian kallistumisen vaikutus ku-luttajahintainflaatioon on noin prosenttiyksikönsuuruinen. Melko yleisesti ollaan myös sitä miel-tä, ettei energian hinnan nousu ole merkittävässämäärin kertaantunut muiden hyödykkeiden hin-nannousuna. EKP tosin korosti ennen toista ko-ronnostoa, että eri maissa on nostettu hallinnolli-sia hintoja ja välillisiä veroja ja antanut näin ym-märtää, että inflaation uhka olisi lisääntymässä.Tämä retoriikka viittaa valmiuteen uuteen koronnostoon myöhemminkin kuluvan vuoden aikana.Näillä näkymin EKP nostaa korkoaan tänä vuon-na enintään puoli prosenttiyksikköä. Koronnos-tohaluja hillitsee jonkin verran hidastuva kulut-tajahintainflaatio.

Julkisen talouden vakauttaminen leimaaEuroopan suurimpien maiden finanssipoli-tiikkaa

Euroalueen suurimpien maiden – Saksan, Rans-kan ja Italian – julkisen talouden alijäämät ovatrajoittaneet finanssipolitiikan mahdollisuuksia tu-kea kansantalouksien elpymistä. Alijäämät vaivaa-vat myös Kreikkaa, Portugalia ja vähäisessä mää-rin Hollantiakin. Euroalueen finanssipolitiikka onollut vuodesta 2004 lähtien suhteellisen neutraa-lia eikä finanssipolitiikan mitoitus muutu tässäsuhteessa ensi eikä seuraavanakaan vuotena. Jat-kossa alijäämäisten maiden mahdollisuuksia päästä3 prosentin alijäämärajan alapuolelle helpottaatalouskasvun lievä nopeutuminen.

USA:n talouskasvu hidastuu mutta on yhäyli 3 prosentin vauhdissa

USA:n talous kasvoi viime vuonna 3,5 prosenttia,suurin piirtein yhtä paljon kuin mitä Palkansaajientutkimuslaitos ennusti viime elokuussa. Osin Kat-riina-pyörremyrskyn vaikutuksesta talouskasvu hi-dastui viimeisellä neljänneksellä 1,6 prosenttiin

(edellisestä neljänneksestä vuositasolle korotettu-na). Viime vuonna USA:n talouskasvu tukeutuiyksityisten investointien ripeään kasvuun. Erityi-sesti asuinrakentaminen oli vilkasta. Yksityinenkulutus kasvoi 3,6 prosenttia, edelleen suhteellisennopeasti. Julkisen kulutuksen kasvu sen sijaan hii-pui. Ulkomaankaupan (nettoviennin) vaikutus ko-konaistuotantoon oli edelleen negatiivinen. Vuo-den alun tiedot ja viime vuoden loppupuolen kehi-tys viittaavat asuinrakennusinvestointien kasvunselvään hidastumiseen. Kuluttajaluottamus on myösjonkin verran heikentynyt ja yksityisen kulutuksenkasvu on hidastumassa. Näillä näkymin yksityinenkulutus kasvaa tänä vuonna vielä noin 3 prosenttia.USA:n kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3,2prosenttia ja ensi vuonna 3 prosenttia.

USA:n kuluttajahintainflaatio (verrattunavuotta aiempaan) oli tammikuussa 4 prosenttia jailman energiaa ja ruuan raaka-aineita 2,1 prosent-tia. USA:n keskuspankin uusi pääjohtaja Ben Ber-nanke on ilmoittanut jatkavansa koronnostoja in-flaatiopaineiden hillitsemiseksi. Ohjauskorkoa onnostettu kesäkuusta 2004 lähtien kaikkiaan jo 14kertaa yhdestä prosentista 4,5 prosenttiin. Samallakun lyhyet korot ovat nousseet on niin sanottutuottokäyrä muuttunut vaakasuoremmaksi. Pit-kien korkojen verrattain vähäinen nousu selittyyodotuksista, joiden mukaan USA:n talouskasvuhidastuu, ja toisaalta dollarin asemasta reserviva-luuttana ja ankkurina, johon Aasian maat kiinnit-tävät valuuttansa. Aasian keskuspankit ostavatUSA:n valtion pitkiä papereita, mikä tukee näi-den saamatodistusten hintaa ja peilikuvana tällelaskee niiden korkoa.

USA:n talouden epätasapainot eivät ole juurihellittäneet. Kauppa- ja vaihtotaseen vajeet ovatvain syventyneet. Julkisen talouden alijäämä su-pistui viime vuonna alle 3 prosenttiin BKT:stamutta on taas tänä vuonna nousemassa noin 3,5prosenttiin BKT:sta ja ilman sosiaaliturvarahas-toja noin 5 prosenttiin BKT:sta.

Venäjän kasvu öljytulojen varassa

Öljyn ja kaasun hinnan nousu on voimistanut Ve-näjän taloutta. Kauppataseen ylijäämä nousi viimevuonna 16 prosenttiin BKT:sta. Ulkomaankaupanylijäämä on vahvistanut ruplaa suhteessa muihin

5 (13)


valuuttoihin, myös suhteessa euroon. Tätä kehitystäei Venäjän keskuspankkikaan ole vastustanut. Öl-jyn ja kaasun myynnistä saatuja tuloja on investoi-tu myös muihin elinkeinoihin. Energiasektorinmenestyksen myötä myös kotitalouksien tulot ovatkasvaneet, minkä vaikutuksesta yksityisen kulutuk-sen kasvu on kiihtynyt. Yksityinen kulutus kasvoiviime vuonna jopa 11 prosenttia edellisvuodesta,kun koko talous kasvoi 6,4 prosenttia. Kiinteät in-vestoinnit kasvoivat viime vuonna noin 10 prosen-tin vauhtia, ja ne kasvavat jatkossakin lähes samaatahtia. Varsinkin valtio kasvattaa investointejaan,ja finanssipolitiikka kevenee jonkin verran. Julki-nen talous pysyy kuitenkin ylijäämäisenä. Venäjänkasvu perustuu myös jatkossa vahvaan ulkomaan-kauppaan. Sen kokonaistuotanto kasvaa vuosina2006 ja 2007 kuuden prosentin vauhtia.

Kiinan kasvu edelleen lähes 10 prosenttia

Aasia pysyy maailmantalouden kasvukeskuksena.Kiinan viime vuoden 9,9 prosentin kasvu ylittiodotukset, ja sekä Vietnamin että Intian kokonais-tuotannon kasvu on nopeutumassa 8 prosentintuntumaan. Myös muiden maiden kuten Indone-sian ja pisimmälle kehittyneiden maiden talous-kasvu pysyy nopeana, viiden prosentin tuntumas-sa, vaikka viennin kasvu USA:han hidastuu.

Kiinan kasvu hidastuu jonkin verran muttapysyy lähes 9 prosentissa tänä ja ensi vuonna. In-

vestointiaste alenee aiemmasta. Eri toi-mialoista telekommunikaatiolaitteidentuotanto on kasvanut selvästi eniten. Suo-malaisen tuotannon kanssa ainakin osit-tain kilpaileva paperin ja teräksen tuotan-to on kasvanut myös keskimääräistäenemmän. Teollisuuden tuotteista teolli-suuden koneiden ja laitteiden sekä elekt-roniikkateollisuuden tarvitsemien puoli-johteiden tuotanto on sen sijaan kasva-nut keskimääräistä hitaammin. Kiinan ti-lastokeskuksen mukaan palkkataso onnoussut noin 13 prosenttia vuodessa.Suuri osa tästä aiheutunee työntekijöidensiirtymisestä paremman palkkatason yri-tyksiin. Palkkaero rannikon ja sisämaanvälillä on myös kasvanut. Uusi laskelmaKiinan kansantaloudesta nosti roimasti

palvelutuotannon arvonlisäystä, ja samalla KiinanBKT:n taso nousi 17 prosenttia aiemmasta.

Japanin talous on pääsemässä irti deflaatio-kierteestä: työllisyystilanne on parantunut, kulut-tajaluottamus on korkeampi kuin yli kymmeneenvuoteen ja hintojen lasku on kääntynyt niidenmaltilliseksi nousuksi. Myös yritykset näkevät lä-hitulevaisuuden valoisana ja niinpä investoinnit-kin ovat vilkastumassa. Japanin talouskasvu tu-keutuu tosin edelleen ulkomaankauppaan, jonkavahvuutta kuvaa se, että sen vienti Aasian maihinylittää edelleen selvästi tuonnin näistä maista. Ja-panin kokonaistuotannon kasvu nopeutui viimevuonna 2,8 prosenttiin. Tänä ja ensi vuonna ko-konaistuotanto kasvaa noin 3 prosentin vauhtia.

Kauttakulkuvienti nosti sekä Suomen tuon-nin että viennin kasvulukuja

Elektroniikkateollisuuden tuotteiden kauttakulkulähinnä Venäjälle kasvatti sekä Suomen tavaratuon-tia että tavaravientiä. Tavaroiden ja palveluiden tuon-nin määrä kasvoi viime vuonna yli 10 prosenttia, javientikin kasvoi 7 prosenttia, vaikka paperin työ-sulku ja laivatoimitusten ajoittuminen vasta tähänvuoteen supistivat vientiä merkittävästi. Kauttakul-kuviennin vaikutuksesta tavaraviennin arvo Venä-jälle oli 32 prosenttia edellisvuotista suurempi. Vii-me vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa Suomenvienti on kasvanut reippaasti myös EU-alueelle.

Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos.

Kysynnän ja tarjonnan tase.

2005 2005 2006e 2007e Mrd. € Määrän prosenttimuutos

Bruttokansantuote markkinahintaan ..... 155,3 2,1 3,8 2,8Tuonti ............................................... 54,6 10,3 7,0 4,4Kokonaistarjonta ................................ 209,9 4,2 4,6 3,2

Vienti ................................................ 60,1 7,0 8,0 4,5Kulutus .............................................. 116,3 2,9 2,7 2,3Yksityinen kulutus .............................. 81,3 3,4 3,1 2,5Julkinen kulutus ................................. 35,0 1,5 1,6 1,8Investoinnit ....................................... 29,8 1,7 5,0 3,7Yksityiset investoinnit ........................ 25,4 3,1 6,7 4,6Julkiset investoinnit ........................... 4,4 -6,2 –4,8 –2,6Varastojen muutos (ml. tilastollinen ero) 3,7 0,2 –0,1 0,0Kokonaiskysyntä ................................ 209,9 4,2 4,6 3,2

6 (13)


Euroopan talouskasvun nopeutuessa Suomenviennin kasvu Eurooppaan pysyy nopeahkona tänäja ensi vuonna. Kauttakulun vuoksi tavaratuontikasvoi viime vuonna pitkälle yli 40 prosenttia Vi-rosta, Unkarista ja Kiinasta eli maista, joissa suo-malaiset elektroniikkakonsernit tai niiden tytär-yhtiöt ovat käynnistäneet laajamittaista tuotan-toa. Samalla Suomen vienti supistui näihin mai-hin viitteenä siitä, että suomalaisvoimin aloitettutuotanto on syrjäyttänyt Suomen vientiä näihinmaihin. Huolestuttavaa on kuitenkin Suomen vaa-timaton vientimenestys Aasian kaupassa. VientiItä- ja Kaakkois-Aasiaan jopa supistui 11 prosent-tia edellisvuodesta huolimatta alueen varsin no-peasta kasvusta. Näillä näkymin Suomen vienti-näkymät pysyvät verraten hyvinä, koska euromai-den talous on elpymässä. Runsaiden laivatoimi-tusten ja paperiteollisuuden viime vuoden seiso-kin vuoksi koko viennin volyymi kasvaa tänä vuon-na 8 prosenttia. Ensi vuonna vienti kasvaa 4,5 pro-senttia. Tuonninkin kasvu pysyy nopeana muttahidastuu viime vuodesta.

Kauppataseen ylijäämää kertyi viime vuonna8,1 miljardia euroa. Ylijäämä supistui aiemmastapitkälti paperin työsulun vuoksi. Tänä vuonna yli-jäämä vahvistuu noin 9 miljardiin euroon, ja ensivuonna ylijäämä on jo 9,5 miljardia euroa. Viimevuonna energian hinta nousi rajusti, minkä vaiku-tuksesta Suomen vaihtosuhde heikkeni edelleen.Kansantalouden tilinpidon mukainen tavaratuon-nin hinnan nousu jäi kuitenkin yllättävän pieneksi,vain 2,8 prosentiksi. Tuontihintojen nou-sua jarrutti ennen kaikkea se, että hinta-eroosiosta kärsivien elektroniikkatuottei-den paino nousi tuontihintalaskelmassakauttakulkutuonnin kasvun vuoksi. JatkossaSuomen vaihtosuhde kehittyy aiempaa ta-sapainoisemmin. Energia ei enää nostatuontihintoja, ja euroalueen piristyminenluo edellytyksiä teollisuuden ja varsinkinmetsäteollisuuden vientihintojen nousulle.

Palvelualat kasvavat edelleen nope-asti

Teollisuustuotanto supistui viime vuonna1,9 prosenttia. Paperin työsulun ohella te-ollisuustuotannon kasvua alensi sähkön

tuotannon selvä supistuminen, koska muun mu-assa sääolot suosivat sen tuontia lähialueilta. Il-man metsäteollisuuttakin tehdasteollisuuden kasvuolisi jäänyt vain 1,2 prosenttiin. Kulutustavaroi-den kuten vaatteiden ja elintarvikkeiden tuotantoon supistumassa. Yllättävää oli myös hyvässä ve-dossa olleen metalliteollisuuden (ml. sähkötekni-nen teollisuus) suhteellisen hidas 2,4 prosentinkasvu. Tosin tämä luku voi hyvinkin vielä korjau-tua ylöspäin, kun lopullinen tilinpito valmistuu.

Teollisuuden tulevaisuuden näkymät ovat voit-topuolisesti valoisat. Varsinkin rakennusaineteol-lisuus, kone- ja laiteteollisuus ja laivanrakennuskasvavat ripeästi. Globaali kilpailu ja Euroopanhidas kasvu ovat myös aikaansaaneet ongelmia teol-lisuudelle. Metsäteollisuuden kannattavuusongel-mat eivät väisty nopeasti, ja sen tuotanto kasvaahitaasti tai pysyy ennallaan. Tämän ohella vaati-mattomallakin ammattitaidolla pärjäävä ja vainvähän tutkimukseen ja tuotekehitykseen investoi-nut elektroniikan sopimusvalmistus on siirtymäs-sä ulkomaille matalan työvoimakustannusten mai-hin kuten Viroon, Unkariin, Kiinaan ja Intiaan.Suomen sähköteknisestä teollisuudesta on kuiten-kin muodostunut sellainen osaamiskeskittymä, jon-ka piirissä syntyy koko ajan uusia tietointensiivisiäyrityksiä, jotka parhaimmillaan luovat Suomeen uu-sia työpaikkoja täältä ulos siirtyneiden yritystentilalle. Koko teollisuuden tuotanto kasvaa tänävuonna runsaat 5 prosenttia, kun metsäteollisuu-den ja sähkön tuotanto palautuvat normaaliuralle.

Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos.

-6,0

-4,0

-2,0

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

1996

:1

1997

:1

1998

:1

1999

:1

2000

:1

2001

:1

2002

:1

2003

:1

2004

:1

2005

:1

2006

:1

2007

:1

JalostusPalv elut (teollisuus ja rakentaminen)

Määrän v uosimuutos, %

Tuotanto jalostuksessa ja palveluissa 1996:1–2007:4.

7 (13)


Ensi vuonna koko teollisuuden tuotanto kasvaaenää 2,4 prosenttia vuotta aiemmasta.

Palveluissa kaupan kasvu hiipuu jonkin ver-ran, mutta liike-elämän palveluiden kasvu vain no-peutuu. Metsäteollisuuden seisokista kärsineen lii-kenteenkin kasvu kiihtyy tuntuvasti tänä vuonna.Ensi vuonna liikenteen kasvu palautuu kahteenprosenttiin. Rakentaminen jatkuu erityisen vilk-kaana seuraavat kaksi vuotta, ja yhteiskunnallis-ten palveluiden, muun muassa julkisten palvelui-den, kasvu jatkuu tasaisena vajaan kahden pro-sentin vuosivauhtia.

Työllisten määrä kasvaa yli 40 000:lla tänävuonna

Työmarkkinatilanne parani viime vuonna. Työllis-ten määrä lisääntyi 36 000 henkilöllä. Samaan ai-kaan aktiivisuus työnhaussa lisääntyi, mikä näkyityövoiman määrän tuntuvana kasvuna. Vaikka työ-voiman kasvu hidasti työttömyyden alenemista,työttömyysaste laski viime vuonna keskimäärin 8,4prosenttiin. Taloudellisen aktiviteetin pysyminenvireänä tukee työllisyyden parantumista myös ku-luvana vuonna. Etenkin rakentamisessa ja palve-luissa työllisyys lisääntyy. Massairtisanomisistahuolimatta myös teollisuus – lähinnä metalliteol-lisuuden ansiosta – tulee kasvattamaan työllistenmäärää tänä vuonna. Kaikkiaan uusien työpaik-kojen määrä kasvaa 1,7 prosenttia vuotta aiem-

masta, mikä tarkoittaa 42 000 uutta työllistä.Työllisyysaste nousee tällöin keskimäärin 69 pro-senttiin. Samalla myös työvoiman määrä kasvaa.Tätä trendiä vahvistaa se, että ikääntyvät jatkavattyöelämässä aiempaa pitempään. Toisaalta paran-tunut työllisyystilanne aktivoi myös nuoria siirty-mään työmarkkinoille. Työttömyysaste laskee ku-luvana vuonna keskimäärin 8 prosenttiin.

Työmarkkinatilanne pysyy hyvänä myös ensivuonna. Työllisten määrä tosin kasvaa vähemmänkuin tänä vuonna eli keskimäärin 27 000 henki-löllä. Rakentamisen korkeasuhdanne alkaa hiipua,mutta palveluiden työllistävä vaikutus säilyy kui-tenkin suurin piirtein ennallaan. Myös työvoimanmäärä kasvaa edelleen, sekin kuitenkin aiempaamaltillisemmin. Kehityksen seurauksena työttö-myysaste laskee 7,7 prosenttiin. Työllisyysastenousee ja on keskimäärin 69,5 prosenttia. Työlli-syysaste alkaakin jo lähennellä 70 prosentin ra-jaa. Maaliskuusta 2003 maaliskuuhun 2007 elivaalikauden aikana syntyy näillä näkymin 89 000uutta työpaikkaa. Tämän mukaan hallitus jäisi11 000 työpaikkaa asettamastaan tavoitteesta ai-kaansaada nettona 100 000 uutta työpaikkaa vaa-likauden aikana.

Seuraavalla sivulla olevasta Beveridge-käyrästäkäy ilmi, ettei työvoiman kysynnän voimistumi-nen alenna työttömyyttä kovin nopeasti. Tähänovat syynä työvoiman kysynnän ja tarjonnan koh-taamattomuus, työvoiman aktivoituminen työ-markkinatilanteen parantuessa sekä ulkomaalais-

ten, työvoimatutkimukseen kuulumatto-mien henkilöiden työllistyminen raken-nus- ja telakka-alan töihin.

Ostovoiman lisääntyminen ja talous-näkymien vakaus turvaavat kulutuk-sen kasvun

Viime vuonna ansiotaso nousi 3,6 pro-senttia. Palkankorotukset noudattivat tu-lopoliittista kokonaisratkaisua ja toteutui-vat ennustetusti. Tänä vuonna kehitys-suunta jatkuu. Palkankorotukset ovatmaltillista ja ennakoitavissa, eikä kotope-räisiä hintapaineita tai inflaatioyllätyksiäesiinny. Kotitalouksien taloussuunnitteluon vakaalla pohjalla. Ansiotaso nouseeLähde: Tilastokeskus.

Työvoima ja työllliset 1990:1–2005:4.

1800

2000

2200

2400

2600

2800

1990:1 1992:1 1994:1 1996:1 1998:1 2000:1 2002:1 2004:1

1000 henkeä

Ty ölliset (trendi)

Ty öv oima (trendi)

8 (13)


tänä vuonna 2,8 prosenttia. Ansioiden nousu jatyöllisyyden kasvu pitävät yllä kuluttajien luotta-musta, ruokkii kulutuskysyntää ja vahvistaa näintalouskasvua.

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu on voimassaensi vuoden syyskuun loppuun eikä ensi vuodeksiole sovittu palkankorotuksia. Tämänvuotisten pal-kankorotusten perintö on ensi vuodeksi yli yhdenprosenttiyksikön nousu. Liukumineen ennustam-me ansiotason nousevan 2,4 prosenttia vuonna2007. Tänä ja ensi vuonna palkankorostusten vai-kutus tulokehitykseen pienenee viimevuotisesta,mutta veronkevennyksillä tuetaan vastaavasti pal-kansaajien ostovoiman kehitystä. Työlli-syyden kohentuessa palkkasumma kasvaaansiokehitystä nopeammin.

Kuten vuosi sitten ennakoimme, koti-talouksien omaisuustulot supistuivat vii-me vuonna. Tähän vaikutti pääoma- jayhteisöverouudistus. Verotuksen kiristy-miseen varauduttiin ennakolta aikaistamal-la osinkojen maksua vuodelle 2004. Täl-laiset tilapäiset muutokset eivät vaikutta-neet kulutuskäyttäytymiseen, niinpä sääs-tämisaste ensin nousi vuonna 2004 ja pai-nui negatiiviseksi viime vuonna. Tänävuonna omaisuustulojen kehitys palautuunormaaliksi. Ennustejakson aikana koti-talouksien reaalitulot kasvavat tasaisesti.Kotitalouksien korkomenot sitä vastoinkääntyvät nopeaan nousuun. Tämä heijas-

taa sekä lainakannan nopeana jatkunuttakasvua että viitekorkojen kääntymistäselvään ja tasaiseen nousuun.

Yksityisen kulutuksen kasvuennus-teemme on jonkin verran korkeampikuin kulutuksen kasvun pitkän aikavä-lin keskiarvo. Kulutuksen kasvua tukeevakaa talouskehitys ja vahva kuluttajienluottamus. Tänä vuonna kulutus kasvaa3,1 prosenttia. Kulutuksen kasvun ra-kenteen osalta merkittävää on sen pai-nottuminen kestokulutushyödykkeidenhankintojen suuntaan. Näin on ollut jomuutaman vuoden ajan.

Kulutuksen kasvun rakenne on vah-vistanut valtiontaloutta, sillä välillistenverojen tuotto on lisääntynyt kulutuk-sen keskimääräistä kasvua nopeammin.

Viime vuoden loppupuoliskolla autokauppa lähtiuuteen nopeaan kasvuun. Muuten hankinnat suun-tautuivat aiempaa enemmän kodinkoneisiin,elektroniikkaan ja kalusteisiin. Ensi vuonna re-aaliansioiden ja tulojen kasvun lievä hidastumi-nen ja korkomenojen nousu jarruttaa kulutuksenkasvua, ja se on 2,5 prosenttia. Asuntolainojenpuolen prosenttiyksikön koronnousun aiheutta-ma kotitalouksien korkomenojen lisäys vastaa ny-kyisellään 0,4 prosenttia vuotuisesta palkkasum-masta. Koska suurin osa asuntolainoista on an-nuiteettilainoja, eivät kotitalouksien velanhoito-menot kuitenkaan lisäänny tätä vastaavasti.

Kotitalouksien tulojen ja kulutuksen kasvu 1995–2005.

Lähde: Tilastokeskus.

-5

0

5

10

15

20

25

30

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

%

Kotitalouksien käy tettäv issä olev at reaalitulotKotitalouksien kulutusmenotKestäv ien kulutustav aroiden hankinnat

Beveridge-käyrä 1990:1–2005:4.


2005:1

2004:12003:12002:1

2001:1 2000:11999:11998:1

1997:1

1996:11995:1

1994:1

1993:1

1992:1

1991:1

1990:1

0

10

20

30

40

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20Ty öttömy y saste, % (trendi)

Uudet av oimet ty öpaikat (trendi)

9 (13)


Myös kone- ja laiteinvestoinnit el-pyvät

Investoinnit lisääntyivät viime vuonna 1,7prosenttia. Kasvun aikaansaivat talonra-kennus- sekä maa- ja vesirakennusinves-toinnit. Talonrakentamista kasvatti ennenkaikkea asuntojen vahvana jatkunut ky-syntä. Maa- ja vesirakentamista vahvisti-vat taas suuret julkiset hankkeet kutenE18-tieosuus sekä Vuosaaren satama.

Investoinnit kasvavat tänä vuonnaedellisvuotta nopeammin. Tähän viittaase, että rakennusteollisuuden luottamus-indikaattori nousi vuoden alussa selvästi.Tämän lisäksi aloitetut rakennukset sekärakennusluvat osoittavat vahvaa kasvua.Aiempina vuosina aloitetut suuret julki-set hankkeet takaavat myös sen, että maa-ja vesirakentaminen jatkuu vilkkaana. Lisäksi onhavaittavissa merkkejä kone- ja laiteinvestointi-en piristymisestä. PT:n ennusteen mukaan inves-toinnit kasvavat kuluvana vuonna 5,0 prosenttia.Kone- ja laiteinvestoinnit jatkavat selvää kasvu-aan myös vuonna 2007. Reaalikorkojen nousu jakotitalouksien tulokehityksen lievä hidastuminensen sijaan hillitsevät asuinrakentamista ensi vuon-na. Lisäksi muiden talonrakennusinvestointienkasvu hidastuu. Ensi vuonna kokonaisinvestoin-nit kasvavat 3,7 prosenttia edellisvuodesta.

Inflaatiovauhti jää euroaluetta matalammak-si

Viime vuonna kuluttajahintainflaatio oli muutaeuroaluetta selvästi hitaampaa, 0,9 prosenttia. Erihyödykeryhmien hintakehitys oli sitä vastoin epä-yhtenäistä. Eniten inflaatioon ovat vaikuttaneetasumisen, erityisesti asuntojen hintojen nousu japolttoaineen raju hinnannousu. Toisaalta inflaa-tiota on jo jonkin aikaa hillinnyt viestinnän hinto-jen tuntuva lasku. Raakaöljyn hinta on tällä het-kellä poikkeuksellisen korkealla eikä nopeaa hin-nan laskua ole näköpiirissä. Öljymarkkinoiden ki-reää ja hermostunutta tilannetta heijastaen raa-kaöljyn ja öljytuotteiden tuotantoalueiden konflik-tit ja muut häiriöt näkyvät välittömästi hintojennousuna. Viitekorkojen nousu on tänä ja ensi vuon-

na merkittävin inflaatiota nostava tekijä, muttamuita olennaisia hintapaineita ei ole näkyvissä. Ku-luttajahinnat nousevat noin prosentilla vuonna2006. Suomessa inflaatio jää siis edelleen selvästihitaammaksi kuin muulla euroalueella. Näin onollut jo usean vuoden ajan. Maltillisilla palkkarat-kaisuilla on ollut oma osuutensa tähän. Ensi vuon-na inflaatio on vuositasolla 1,3 prosenttia.

Valtion rahoitusasema vahvistuu väliaikai-sesti

Valtiontalouden rahoitusylijäämä kasvoi viimevuonna noin 600 miljoonaa euroa ja ylti lähes mil-jardiin euroon. Valtion kulutusmenojen kasvu jäipoikkeuksellisen hitaaksi, vain 1,5 prosenttiin.Yksityisen kulutuksen kasvun painottuminen kor-keamman alv-prosentin kestokulutushyödykkei-siin sai aikaan hyvän kasvun arvonlisäveron tuo-tossa. Ansio- ja pääomatuloveron kertymä kasvoiperäti 7,5 prosenttia, mikä ylitti kaikki ennusteetselvästi. Vaikka tuloverotusta jonkin verran ke-vennettiinkin, sen tuottoa lisäsivät palkkasummanhieman odotettua paremman kasvun lisäksi eri-tyisesti loppuvuodesta tapahtunut korkeammanmarginaaliveron alaisten palkkojen ja palkkioidenlisääntyminen sekä verojen jako-osuuden muutoskunnilta valtiolle vuoden 2004 verotuksen valmis-tumisen perusteella.

Kotitalouksien asuntolainojen korkomenot suhteessa palkkasum-maan 1996:1–2005:4.

Lähde: Suomen Pankki, Tilastokeskus.

0

1

2

3

4

5

1996:1 1997:1 1998:1 1999:1 2000:1 2001:1 2002:1 2003:1 2004:1 2005:1

%

0

2

4

6

8

10%

Lainakanta*keskikorko/Palkkasumma (v as. ast.)

Keskikorko (oik. ast.)

10 (13)


Vuonna 2005 kuntien rahoitusalijäämä pai-sui 150 miljoonalla eurolla. Kuntien kulutusme-not lisääntyivät ennakoituun 5,3 prosentin tah-tiin. Kun valtio nosti osuuttaan tuloverojen tuo-tosta sen jako-osuuden tarkistamisen yhteydes-sä, kunnallisverokertymä jäi ennustettua hiemanalhaisemmaksi. Työeläkelaitosten ja muiden so-siaaliturvarahastojen rahoitusylijäämä kasvoinoin puolella miljardilla eurolla. Koko julkisyh-teisöjen rahoitusylijäämä (EMU-ylijäämä) koho-si yli miljardilla eurolla, ja sen suhde bruttokan-santuotteeseen nousi puolella prosenttiyksiköl-lä 2,4 prosenttiin. Valtionvelkaa kyettiin lyhen-tämään tuntuvasti, ja julkisyhteisöjen yhteenlas-ketun velan (EMU-velan) suhde bruttokansan-tuotteeseen aleni peräti neljä prosenttiyksikköä,41,1 prosenttiin.

Julkisen talouden ja sen rahoitusaseman ke-hityksen tarkastelussa ovat tiedotusvälineet kiin-nittäneet paljon huomiota veronkevennyksiin.Oheinen kuvio esittää sen sijaan joitakin kiinnos-tavia poimintoja menopuolelta. Tärkeä kysymyson, hidastaako vuoden 2005 alusta voimaan astu-nut eläkeuudistus pysyvästi eläkemenojen kasvua.Sosiaaliavustukset (kuten toimeentulo-, asumis-ja opintotuki sekä lapsilisät) ovat sen sijaan olleetjo pitkään nimellissummiltaankin jäädytettyinä.Luontoismuotoiset sosiaalietuudet (lähinnä val-tion, kuntien ja Kelan maksamat terveys- ja sosi-aalipalvelut) puolestaan ovat olleet rivakassa kas-

vussa. Erityisesti lääkekorvausten kasvuaon viime vuosina pyritty rajoittamaan.

Kuluvana vuonna valtiontalouden yli-jäämä kasvaa noin 350 miljoonaa euroa.Tätä selittää ennen kaikkea jo tiedossaoleva valtion saamien osinkojen vähintään600 miljoonan euron kasvu. Arvonlisä-,alkoholi- ja autoveron tuoton ennustetaankasvavan hyvää vauhtia, mutta varainsiir-toveron tuotto uhkaa alentua viimevuo-desta. Ansiotuloveron kevennykset ovattänä vuonna melko suuria ja varallisuus-vero on lopetettu, mutta palkkasummanja yhteisöveron tuoton hyvän kasvun an-siosta valtion tuloja varallisuusveroker-tymä pysyy lähes ennallaan. Valtion kulu-tusmenot kasvavat maltillisesti ja inves-toinnit supistuvat hieman. Vuonna 2007valtiontalouden rahoitusylijäämän ennus-

tetaan supistuvan noin miljardilla eurolla. Veron-kevennykset ovat edellisvuotta pienempiä, muttapalkkasumman kasvun hidastuminen jättää ansio-tuloveron tuoton edelleen negatiiviselle uralle, jayksityisen kulutuksen kasvun vaimenemisen seu-rauksena myös välillisten verojen kertymän kas-vu hidastuu. Valtion saamien osinkojen tämänvuo-tisen korkean tason odotetaan jäävän tilapäiseksiilmiöksi. Valtionosuuksien ja sosiaaliturvarahas-toille siirrettävien varojen vahva kasvu jatkuu.

Kuntien yhteenlaskettu rahoitusasema kohe-nee mutta pysyy yhä alijäämäisenä. Kuntien ve-rotulot kasvavat tasaisesti, koska kunnallisveroonei tehdä kevennyksiä. Sitä paitsi kunnallisvero-prosentti nousee ja yhteisöverotuottokin kasvaaselvästi. Samalla kuntien kulutusmenojen kasvuhidastuu vajaalla prosenttiyksiköllä. Myös ensivuonna kuntien verotulot kasvavat voimakkaasti.Kuntien rahoitusalijäämä supistuukin ensi vuon-na 400 miljoonalla eurolla. Tässä laskelmassa onoletettu, että kunnallisverotus kiristyy 0,1 pro-senttiyksiköllä.

Työeläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvara-hastojen ylijäämä kasvaa tänä vuonna runsaat 400miljoonaa euroa, kun eräitä maksuprosenttejakorotetaan hiukan ja sosiaaliedut ja -avustuksetkasvavat hitaasti. Ensi vuonna työeläkelaitostenja muiden sosiaaliturvarahastojen maksutulojenoletetaan kasvavan tämänvuotista selvästi hitaam-min, kun maksujen korotuksista ei toistaiseksi ole

Eräiden julkisten menoerien muutokset vuosina 1996–2005,käyvin hinnoin.


-10

-5

0

5

10

15

20

25

1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

%

Eläkkeet y hteensäSosiaaliav ustuksetLuontoismuotoiset sosiaalietuudet y hteensäLuontoismuotoiset sosiaalietuudet: lääkekorv aukset

11 (13)


tehty päätöksiä. Niiden rahoitusylijäämä pysyy-kin ensi vuonna ennallaan.

Koko julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä suh-teessa bruttokansantuotteeseen kohoaa tänävuonna 0,6 prosenttiyksiköllä. Samalla veroastealenee 0,5 prosenttiyksiköllä lähinnä valtion ve-ronkevennysten ja bruttokansantuotteen arvonnopean kasvun seurauksena. Ensi vuonna julkis-yhteisöjen EMU-ylijäämä alenee jonkin verran.Samalla EMU-velka suhteessa bruttokansantuot-teeseen supistuu noin 1,4 prosenttiyksiköllä ja ve-roaste alenee hiukan.

Kuntaremontti vaikuttaa hitaasti

Kunnat painiskelevat jatkossakin lisääntyvienmenovelvoitteiden ja rajallisen tulonmuodostuk-sen aikaansaamassa paineessa. Ratkaisuksi tähänongelmaan suunnitellaan kuntaremonttia, jossakunnan keskikoko nousisi ja vähintäänkin kunti-

en välinen yhteistyö tiivistyisi. Rationali-sointi on aina tervetullutta, mutta siitä saa-tavat hyödyt realisoituvat hitaasti. Joskuntien tulonmuodostusta ei turvata, te-hokkuuteen tähtäävät kehityshankkeetuhkaavat jäädä puolinaisiksi, jolloin tavoi-tellut kustannussäästöt aikaansaadaankinlähinnä palvelutasoa heikentämällä. Onmyös otettava huomioon, että alueellinenkehitys on myös jatkossa varsin epäyhte-näistä ja että globalisaation aikaansaamatnegatiiviset shokit kohdistuvat tyypillises-ti yksittäisille paikkakunnille. Tästä seu-raa, ettei tarve tasata veroja heikkojen alu-eiden hyväksi ole ainakaan vähenemässä.

Kohti yhtenäisempiä verokantoja

Suotuisa suhdannetilanne antaa mahdol-lisuuden vahvistaa valtiontalouden ja kokojulkisen talouden rahoitusasemaa ja va-rautua siihen, että väestön ikääntyminenja suhdanteiden mahdollinen heikentymi-nen lisää julkisia menoja tulevaisuudessa.Veroastetta ei pitäisi enää merkittävästialentaa uusilla päätöksillä. Verorakenteenmuuttamiseen on sen sijaan runsaasti ti-

laa. Pääomatulojen verotusta voitaisiin kiristää –esimerkiksi tietyn kynnyksen ylittävien pääoma-tulojen osalta – ja ansiotuloverotusta voitaisiin vas-taavasti lieventää niin, ettei kokonaisverokerty-mä juuri muuttuisi. Tässä ratkaisussa valtionve-rotuksen ansiotuloja koskeva korkein rajaverovoitaisiin alentaa 50 prosenttiin. Tämän seurauk-sena verokeinottelu vähenisi, palkkavaatimuksetmaltillistuisivat, tulonjako tasoittuisi ja korkeapalk-kaisten asiantuntijoiden kannustin työskennelläSuomessa paranisi. Nämä edut mitä ilmeisimminolisivat suurempia kuin ne haitat, jotka seuraavatsiitä, että kannustimet tavoitella pääomatulojaheikkenisivät jonkin verran.

Yritysten kansainvälistyessä kansallinen yritys-tuki, joka nykyisin on pääosin T&K-tukea, ei vält-tämättä tue enää kotimaista tuotantoa eikä työlli-syyttä. Tämän vuoksi T&K-tuki pitäisi suunnataaiempaa selvemmin pienille ja keskisuurille yrityk-sille. Tukipäätöksissä pitäisi myös arvioida erikseensitä riskiä, että tuen hyödyt valuvat maasta ulos.n

Lähde: Suomen Pankki, Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos.

Ennusteen keskeisiä lukuja.

2005 2006e 2007e

Työttömyysaste (%) ................................. 8,4 8,0 7,7Työttömät (1 000) ..................................... 220 211 206Työlliset (1 000) ....................................... 2 401 2 443 2 470Työllisyysaste (%) .................................... 68,0 69,0 69,5

Inflaatio, kuluttajahintaindeksi (%) ............ 0,9 1,1 1,3Ansiotaso, ansiotasoindeksi (%) ................ 3,6 2,8 2,4Kotitalouksien käytettävissä olevatreaalitulot (%) ........................................... 0,3 2,8 1,7

Vaihtotaseen ylijäämä (mrd. €) .................. 3,7 4,2 4,4Kauppataseen ylijäämä (mrd. €) ................ 8,1 8,9 9,6

Valtiontalouden rahoitusylijäämämrd. € ................................................... 1,0 1,3 0,3% bkt:sta .............................................. 0,6 0,8 0,2

Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämämrd. € ................................................... 3,8 4,9 4,3% bkt:sta .............................................. 2,4 3,0 2,5

Velkaantumisaste (Emu-velka)% bkt:sta .............................................. 41,1 39,1 37,7

Veroaste, % .............................................. 44,5 44,0 43,8

Lyhyet korot (3 kk:n euribor) ..................... 2,2 2,9 3,5Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v.) ....... 3,4 4,0 4,8

12 (13)


Suomen paperiteollisuuden tulevaisuus– isänmaa hukassa?

Metsäteollisuusyhtiö UPM-Kymmenen aikoo irtisanoa3 600 työntekijää, joista lähes 3 000 Suomesta. Rajujatoimenpiteitä on selitetty heikolla kannattavuudella jatuotteiden heikohkolla kysynnällä. Onko tämä välttä-mätöntä ja miksi tähän päädyttiin? Miksi irtisanomisetpainottuvat lähes yksinomaan Suomeen, vaikkaUPM:llä on päällystetyn aikakauslehtipaperin tuotan-toa ympäri Eurooppaa?

Kypsä toimiala

Paperin kulutuksen kasvun arvioidaan olevan seuraa-van 15 vuoden aikana enää noin prosentin luokkaa Län-si-Euroopassa, joka on Suomen tuotannon tärkeinmarkkina-alue. Tätäkin hitaammin sähköisen viestin-nän syrjäyttämä paperin kulutus kasvaa Pohjois-Ame-rikassa ja Japanissa. Paperituotteiden kulutus kasvaa joselvästi tätä nopeammin Aasiassa ja Itä-Euroopassa,joissa väestön lähtötasoinen paperin kulutus on pieni jajoissa talouskasvu on keskimääräistä nopeampaa. Kii-na ja muu Aasia ovat lisänneet omaa tuotantokapasi-teettiaan tyydyttämään kasvavaa kysyntäänsä. Kiinantuotannon suhteellisen nopea kasvu, joka oli viime vuon-na noin 26 prosenttia, on supistanut markkinoita Suo-men Aasian vienniltä. Viime aikoina Euroopan paperi-teollisuus on kärsinyt alikysynnästä, joka on laskenuthintoja ja heikentänyt kannattavuutta. Näköpiirissä olevaEU:n kasvun nopeutuminen lisää myös paperin kulu-tusta Euroopassa ja parantaa suomalaisenkin tuotan-non kannattavuutta.

Kierrätys valtaa alaa

Keräyspaperin käyttö paperin raaka-ainee-na on yleistymässä. Euroopassa paperinkierrätysaste on tällä hetkellä 56 prosenttiaja on nousemassa tästä vielä jonkin verran.Tämä vahvistaa Keski-Euroopassa sijaitse-vaa kierrätyskuitua käyttävää tuotantoa.Itäisen Keski-Euroopan kasvava kulutustyydytetään pitkälti kierrätyskuitua käyttä-vän kapasiteetin lisäyksellä, mutta kokonaanei paperin jalostus tule toimeen kierrätys-kuidulla. Kierrätyskuidun raaka-aineen laa-dun pysyminen jalostuskelpoisena edellyt-tää uusiokuitupaperin sekoittumista van-haan kierrätyskuidulla tehtyyn paperiin. Itä-Euroopankin kulutuksen kasvu edellyttää

uusiokuituun perustuvan tuotannon laajenemista. Tältäosin ei Euroopan markkinoiden laajeneminen supistaSuomen uusiokuituun perustuvan teollisuuden vien-timarkkinoita.

Paperin työpaikat vähentyneet

Suomen paperiteollisuus on kasvattanut tuotantoa ta-saisesti. Tuotannon pääomavaltaistuminen ja tuottavuu-den paraneminen yhdessä markkinoiden suhteellisenhitaan kasvun kanssa ovat kuitenkin vähentäneet alantyöllisyyttä.

Kilpailukyky useiden tekijöiden summa

Paperiteollisuudessa työvoimakustannukset eivät oleyhtä tärkeä kilpailutekijä kuin esimerkiksi kulutuselekt-roniikan kokoonpanossa. Koska alan tuotanto on pää-omavaltaista, prosessiosaamisella ja koneiden tehokkuu-della on suuri merkitys. Myös energian edullisuus sekälogistiikan ja materiaalihuollon tehokkuus korostuvat.Kaikki tämä suosii pitkää teollista perinnettä ja osaa-mista. Suomen paperiteollisuuden kokonaistuottavuuson kasvanut vuodesta 1985 nopeammin kuin läntisissäkilpailijamaissa. Vuodesta 2000 lähtien muut ovat otta-neet Suomen etumatkaa kiinni. On ilmeistä, että yri-tyksen sisällä tehokkuuteen tarvittava tietotaito leviäähelpommin kuin yritysten välillä. Niinpä suomalaistensuuryhtiöiden levittäytyminen yritysostoin lähinnä muu-alle Eurooppaan on mitä ilmeisimmin edesauttanut tek-nologisen etumatkan kiinni kuromisessa. Kun vielä1990-luvun puolessa välissä suomalaisten metsäteolli-suusyritysten liikevaihdosta runsas 80 prosenttia syntyi

25

30

35

40

45

50

1989:1 1991:1 1993:1 1995:1 1997:1 1999:1 2001:1 2003:1 2005:1

1000 henkeä

Suomen paperiteollisuuden työllisten määrä 1989:1–2005:4.


13 (13)


kotimaassa, niin nykyisin tuo osuus on pudonnut sel-västi alle 50 prosenttiin.

Sijoittuminen

Paperiteollisuuden tuotannon sijoittumisessa raaka-ai-nelähteiden ja loppukäyttäjien sijainti sekä kuljetus-kustannusten ja logistiikan merkitys on keskeistä. Ku-kin maanosa pyrkii tyydyttämään kulutuksensa omal-la tuotannollaan. Suomen tuotannon luonnollinenmarkkina-alue on Eurooppa, ja Suomen kannalta onelintärkeätä se, miten tuotanto organisoidaan Euroo-passa.

Euroopassa tuotannon sijoittumista Keski-Euroop-paan edistää kierrätyskuidun lisääntyvä käyttö ja lop-pukäyttäjien läheisyys. Tuotannon lisäämistä Venäjäl-lä taas puoltaa maan mittavat raaka-ainevarat. Venä-jän tuotanto tullee jatkossa kilpailemaan myös Aasianmarkkinoilla, joilla raaka-aineen riittämättömyys, ener-gian kalleus sekä ratkaisemattomat ympäristöongel-mat rajoittavat tuotannon laajentamista tehokkaana jakilpailukykyisenä. Suomen etuna suhteessa Keski-Eu-rooppaan voidaan pitää runsaita raaka-ainevaroja, suh-teellisen halpaa energiaa, pieniä korjuukustannuksiaja alan pitkää teollista perinnettä ja sen tuomaa osaa-mista.

Tuotannon mahdollinen keskittäminen itäiseen Kes-ki-Eurooppaan on uhka suomalaiselle teollisuudelle.Pitkäkestoisia investointeja tuskin voidaan perustaa tä-män hetken eroihin työvoimakustannuksissa. Toisek-si palkat nousevat jatkossa Itä-Euroopassa tuntuvastinopeammin kuin Suomessa. Suomalaisen tuotannontulevaisuuteen vaikutetaan jo lähiajan investointipää-

töksissä. Vaikka Suomen tuotantokapasiteetti on vie-lä melko uutta ja tehokasta, uusi investointi muualleEurooppaan ja investoimattomuus Suomeen tuo vää-jäämättä lähemmäksi sen päivän, jona ajetaan alas seu-raava suomalainen yksikkö vanhana ja tehottomana.Epävarmuutta lisää se, että valittava investointistrate-gia on hyvin näkemyksellisten tekijöiden varassa. Sehuolettomuus, jolla suomalainen yritysjohto on suh-tautunut ulkomaisten investointien tuottoepävarmuu-teen, aiheuttaa huolta. Virheeksi osoittautuneet yri-tysostot Pohjois-Amerikassa ovat tuottaneet miljardi-luokan tappioita. Ulkomaisen tuotannon käynnistä-misen yhteydessä koettuja ongelmia yhä vähätellään.Tuorein esimerkki tästä on Metsä-Botnian selluteh-dashanke Uruguayssa. Vastapainoksi suomalaisen tuo-tannon tulevaa kannattavuutta taas arvioidaan kriit-tisesti.

Ratkaisuna uudet tuotteet

Paperiteollisuuden tämänhetkistä kannattavuusongel-maa ei voi kiistää, mutta kysymys on siitä, miten tämäongelma ratkaistaan ja miten se ratkeaa. Perinteistenvolyymituotteiden tuotanto ei voi enää kasvaa mer-kittävästi. Venäjältä tulevan lisäraaka-aineen saatavuu-den mahdollinen vaikeutuminen voisi myös aikaan-saada uusia ongelmia kotimaiselle tuotannolle. Täy-sin perusteltua on kuitenkin säilyttää ainakin kotimai-seen uusiokuituun pohjautuva jalostus Suomessa. Pro-sessin tehostaminen on edelleen yksi varteenotettavatapa tukea kotimaista kilpailukykyä. Tuntuvaa kasvuavoi taas löytyä uusien jatkojalosteiden kuten erikois-paperien ja -kartonkien kehittämisestä. Menestykses-

tä tällä tiellä löytyy hyviä esimerkkejä myösSuomesta. Merkittävintä kasvupotentiaalialöytynee myös puuraaka-aineen jalostami-sesta kemian teollisuuden puolella. Tähänsuuntaan voidaan puuraaka-aineen hyödyn-tämistä sysätä kotimaisella elinkeinotukipo-litiikalla, muun muassa Tekesin myötävai-kutuksella. Samansuuntaista aktiviteettiakaivataan lisää myös suomalaisen teollisuu-den piirissä. Suomen valtion pitäisi myöstoimia EU:n piirissä yritystuen käytön yh-denmukaistamiseksi. Näin vältyttäisiin ikä-viltä tilanteilta, joissa työllisyyden edistämi-seksi tuetaan paperiteollisuuden investoin-teja EU:n uusiin jäsenmaihin samalla kunaikaansaadaan työttömyyttä Suomeen.


Paperiteollisuuden bruttoinvestoinnit Suomeen 1975–2004.

0

500

1000

1500

2000

1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002

Milj. euroa, kiintein 2000 hinnoin

Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia

Government & Nonprofit

Transcript of Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia