Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2018 – 2019 · Palveluviennin myönteinen kehitys jatkuu...

Kajaanin kaupunki

Talousarvio 2017Taloussuunnitelma 2018 – 2019

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollonkuntayhtymä 47,5 %

Kainuun jätehuollon kuntayhtymäEko-Kymppi 42,8 %

Kainuun Voima Oy 50 %

Kajaanin Linja-autoasemakiinteistö Oy 50 %

Kainuun Etu Oy 45,4 %

Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie 41,4 %

Kajaanin Palvelutalosäätiö

Kuntayhtymät

Yhteisyhteisöt

Omistusyhteysyhteisöt

Tytäryhtiöt

Kajaanin Elokuvakeskus Oy 100 %

Kajaanin Teknologiakeskus Oy 100 %

Kiinteistö Oy Kajaanin LohtajanPalvelukeskus 74,8 %

Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari 100 %

Sisäinen konserni

LiikelaitoksetKajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitosKajaanin kaupungin koulutusliikelaitosKajaanin Mamselli -liikelaitosKajaanin Vesi -liikelaitosVimpelinlaakson kehittämisliikelaitos

ToimialatKaupunginhallitus YmpäristötekninenVuolijoen aluelautakunta Kainuun pelastuslaitosSivistys

Juridinen konserni

Kainuun liitto 46,8 %

Kajaanin Matkailu Oy 30 %

Loiste Oy 75,8 %

Kajaanin kaupungin konsernirakenne 1.1.2017

Loiste Lämpö Oy 87,9 %

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 100 %

Kainuun Osaamiskeskus Oy 100 %

KAJAANIN KAUPUNKI

TALOUSARVIO2017

TALOUSSUUNNITELMA2018–2019

Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018 – 2019

Kaupunginjohtajan katsaus 4

1 Yleisperustelut1.1 Yleinen kehitys 71.2 Henkilöstö 211.3 Taloudelliset lähtökohdat 261.4 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 301.5 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 31

2 Kaupunkistrategia 33

3 Käyttötalousosa3.1 Keskusvaalilautakunta 423.2 Kaupunginvaltuusto 433.3 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus 443.4 Kaupunginhallitus 453.5 Vuolijoen aluelautakunta 543.6 Sivistystoimiala 563.7 Ympäristötekninen toimiala 653.8 Kainuun Pelastuslaitos -toimiala 723.9 Kaupungin käyttötalous yhteensä 2013 - 2017 75

4 Tuloslaskelmaosa4.1 Kaupungin tuloslaskelma 764.2 Kaupungin ja liikelaitosten tuloslaskelmien yhdistelmä 2015 774.3 Liikelaitosten tuloslaskelmien yhdistelmä 78

5 Investointiosa5.1 Perustelut 79

6 Rahoitusosa6.1 Kajaanin kaupungin rahoituslaskelma 2013 - 2017 866.2 Kaupungin ja liikelaitosten rahoituslaskelmien yhdistelmä 2015 86

7 Liikelaitokset ja tytäryhtiöt7.1 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 877.2 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 917.3 Kajaanin Vesi -liikelaitos 957.4 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos 987.5 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 1027.7 Kajaanin Elokuvakeskus Oy 1097.8 Kiinteistö Oy Kajaanin Palvelukeskus 1107.9 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari 1117.10 Kajaanin Teknologiakeskus Oy 1137.11 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 1147.12 Loiste Oy 1167.13 Loiste Lämpö Oy 1177.14 Kainuun Osaamiskeskus Oy 118

Kaupunginjohtajan katsaus

Syksyllä 2008 alkaneen taloudellisen matalasuhdanteen vaikutukset heijastuvat edelleen talouteen. Talous-kasvun veturina on toiminut USA, mutta Euroopan osalta odotellaan vielä kasvun kiihtymistä. Sen sijaanVenäjä on taantuman kourissa ja kärsii alenevasta öljyn hinnasta sekä kauppapakotteistaan. Kiina sekä mo-net muut isot ja kehittyvät valtiot ovat samoin joutuneet alentamaan kovia kasvuennusteitaan. Öljyn hin-nan aleneminen, Syyrian sota, Ukrainan kriisi sekä pelko uusista pakolaisvirroista Eurooppaan aiheuttavatepävarmuutta talousvakauteen. Maailman talousnäkymät ovat kokonaisuutena hieman edellisvuosia pa-remmat.

Suomen talouskasvu nojaa perinteisesti vahvaan vientiteollisuuteen, joka on tietyillä toimialoilla ilahdutta-vasti elpynyt aivan viime kuukausina. Venäjän pakotteet ovat olleet paha takaisku elintarviketeollisuudelleja kulutustavarakaupalle. Investointilaitteita ja -tarvikkeita tuottava teollisuus odottaa markkinoiden elpy-mistä, koska investointilaman vuoksi tällaisten vientituotteiden kysyntä on vähäistä. Suurimmat suomalai-set vientiyhtiöt valmistavat juuri investointihyödykkeitä, eivätkä kuluttajahyödykkeitä.

Ensi vuoden talousarviota ollaan laatimassa varsin historiallisessa tilanteessa. Maakuntauudistuksen laki-luonnos on lausuntokierroksella kunnissa ja hankkeen esivalmistelu on aloitettu. Kuntia eniten koskettavaasia uudistuksessa on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamis- ja rahoitusvastuun siirtyminen maakunnille.Toteutuessaan nämä linjaukset mullistavat kuntasektoria ja kuntien tehtäviä vuosikymmeniksi eteenpäin.

Kilpailukykysopimus pienentää ennusteiden mukaan noin 330 miljoonaa euroa kaikkien kuntien verotulo-pohjaa vuonna 2017. Lisäksi kilpailukykysopimukseen kytketyt veronalennukset vähentävät kuntien verotu-loja miltei 200 miljoonalla eurolla. Kajaanin kaupungin osalta tämä tarkoittaa noin 4 miljoonaa euroa alem-pia verotuloja kesäkuussa hyväksyttyyn talousarvioraamiin verrattuna. Tulopohjan merkittävä pienenemi-nen tuo taloudellisia haasteita vuoden 2017 talousarvioon. Vuosi 2018 näyttää ennusteiden valossa jo hie-man paremmalta ja vuonna 2019 käytetään uusia perusteita kuntien toiminnan rahoituksessa.

Menojen kasvua on saatu kaupungin oman toiminnan osalta melko hyvin hallintaan edellisvuosina. Vuoden2017 talousarviossa toimintamenojen kasvu johtuu pääsääntöisesti ulkoapäin tulevista kustannuspaineista.Tällaisia ovat erityisesti työllisyyden hoidon, maahanmuuttajapalveluiden ja joukkoliikenteen kustannustenkasvu edellisvuoteen verrattuna. Yksityiskohtana voi mainita rakennusten purkukulut, jotka ovat vuonna2017 historiallisen korkealla tasolla (noin 1 miljoonaa euroa). Myös Kainuun soten menot ovat kasvussaensi vuonna.

Investointien kokonaismäärää on pyritty tietoisesti alentamaan vuodelle 2017, tavoitteena on lainanotonminimoiminen. Lainakannan osalta olemme kutakuinkin valtakunnallisesti kuntien keskiarvossa. Vuonna2017 nettoinvestoinnit ovat noin 15 miljoonaa euroa. Suurimmat yksittäiset investoinnit, yli 6 miljoonaaeuroa irtaimistoineen, tulevat kahdesta isosta hankkeesta: Lehtikankaan monitoimitalosta ja Nakertajankoulun peruskorjauksesta. Investoinneissa on ollut periaatteena kiinteistöihin kertyneen korjausvelan vä-hentäminen peruskorjausten muodossa. Toki on muistettava, että investoinnit pitää pyrkiä toteuttamaantodellisen tarpeen ja kaupungin taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Edellisten vuosien investoinnit ovatolleet mittavat, joten väliin on syytä mahduttaa muutama maltillisempi vuosi. Ensi vuoden investoinnit ovatmiltei 90-prosenttisesti peruskorjaus- ja ylläpitoinvestointeja. Pitkästä aikaa valmistellaan myös uuttaasuinaluetta riittävän tonttitarjonnan ylläpitämiseksi.

Keskeinen osa kaupungin taloutta ja tulevaisuutta on sosiaali- ja terveystoimen sekä erikoissairaanhoidonkustannusten kehitys. Vuoden 2017 osalta näiden menojen kasvu pyrittiin linjaamaan kuntaneuvottelussamaltilliselle tasolle. Kuntien rahoitusosuuden enintään 2 miljoonan kasvu on kohtuullinen aiempiin vuosiinverrattuna. Kasvu on kuntien maksukyvyn kipurajalla, mutta perusteltavissa, mikäli se ohjataan ensisijaises-ti ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen. Kuntakohtaisten maksuosuuksien arviointi on tässä vaihees-

KJ:n esitys: Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 KH:n käsittely 15.11. ja 22.11.2016

4

sa vielä mahdotonta aivan tarkasti, koska tänä vuonna verotulojen ja valtionosuuksien arviot ovat olleetepätarkkoja. Varovaisuuden periaatteen vuoksi kaupungin talousarvioon 2017 on laskettu 0,5 miljoonaneuron ylitysvara.

Peruskaupungin talousarvio vuodelle 2017 on tulokseltaan -3,2 miljoonaa euroa. Alijäämä on sen verransuuri, että se vaatii erilaisia toimenpiteitä ensi vuoden ja suunnitelmavuosien aikana. Tilanteesta ei selvitätilapäisratkaisuilla, esimerkiksi lomautuksilla, vaan tarvitaan rakenteisiin pureutuvia muutoksia. Kustannus-ten hallinnan tehostaminen on aloitettu jo vuoden 2016 puolella. Käytössä tulee olemaan useita eri keinojatalouden hallintaan. Jokaiselle Kajaanin kaupungin työntekijälle on lähetetty ohjeistus käyttötalousmenojenvähentämiseksi. Palveluohjelma päivitetään ja sitä toteutetaan vuoden 2017 aikana. Tämä ohjelma luo pit-kän aikavälin perustan talouden tasapainossa pitämiseen. Henkilöstösuunnitelmaa pitää terävöittää kytke-mällä se entistä tiiviimmin osaksi palveluohjelmaa.

Talouden tasapainottamisohjelma tulee kytkeä tiiviisti palvelutuotantoon ja palvelurakenteisiin talousarvi-ossa 2017 aloitetulla tavalla. Sopeuttamistarpeet vaikuttavat palveluohjelmaan, joten nykyistä palvelutasoaei välttämättä voida ylläpitää. Seuraavien vuosien suurin strateginen tehtävä on palvelutuotannon perin-pohjainen analysointi sekä kehittäminen nykyistä toimivammaksi ja tehokkaammaksi. Toimialojen palvelu-rakenteen tarkastelun lisäksi aloitetaan kaupunkikonserniin kuuluvien yksiköiden kanssa tehtävän yhteis-työn tiivistäminen. Taloushallinnon ja muiden tukipalveluiden osalta pyritään mahdollisimman keskitettyynmalliin ja rekrytoinneissa muutetaan työnkuvia tukemaan tätä tavoitetta. Uusimpana avauksena on aloitet-tu kuntayhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen Sotkamon kunnan kanssa.

Valtiovarainministeriö on aikonut loppuvuodesta julkaista sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän kuntientiekartan. Tämä tiekartta tuo varmaankin uutta ohjeistusta kuntien toimintaan jatkossa.

Vuoden 2017 talousarvioehdotukseen sisältyy talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Sivistyslautakunnanhyväksymiä säästö- ja palvelulinjauksia on sisällytetty ehdotukseen 600 000 euron edestä alkuperäiseenraamiin nähden. Näillä pyritään rakenteellisiin ja pysyviin säästöihin. Talouden tasapainottamisohjelma onkokonaisuus, jossa tarkastellaan toimenpiteitä vuosille 2017–2018 ja mukaan tarkasteluun otetaan vuosi2019, kun siitä saadaan tarkempia lukuja. Veronkorotuksilla ei olla paikkaamassa alijäämää, vaan kunnallis-ja kiinteistöveroprosentit ollaan pitämässä entisellä tasollaan.

Liikelaitokset pyrkivät tuloksissaan nollatulokseen, vain Kajaanin Vesi on tekemässä ylijäämää. Vilakkeentalousarvion painavat alijäämäiseksi OPPI 2:n suurehkot purkukustannukset. Kaupunki liikelaitoksineen ontekemässä 3,1 miljoonan euron alijäämäisen talousarvion.

Talouden tasapainottamisohjelmaa tarkennetaan vuoden 2017 aikana ja valmistellaan suunnitelmavuosieneuromääräiset ehdotukset vuoden 2018 talousarvioon. Osa sivistyslautakunnan vuoden 2017 linjaamistasopeutuksista näkyy täydellä teholla vuonna 2018, koska ne vaikuttavat vain osan vuotta ensi vuonna. Ta-voitteena on rakentaa sopeuttamisohjelma, joka toimii välineenä myös sote- ja maakuntauudistukseensiirryttäessä. Yt-menettelyn tarve selviää vuoden 2017 aikana ja yt-toimenpiteet toteutetaan vuonna 2018,mikäli niitä tarvitaan. Yt-neuvottelut olisivat luonteeltaan rakenteellista sopeuttamista tukevia ja niillä pyrit-täisiin lomautusten sijasta pysyviin henkilöstövähennyksiin.

Elinvoimaisuuden ylläpitämiseen vaikuttaminen on entistä enemmän kaupunkien ja kaupunkiseutujen vas-tuulla. Liian usein tuijotetaan pelkästään erilaisiin kehittämistoimenpiteisiin käytettyjä rahamääriä. Nykyistäenemmän olisi syytä painottaa yleistä ilmapiiriä ja tahtotilaa kehittämisen osalta. Lähtökohtana tulee ollaelinvoimaisuuden kehittämisen kytkeminen osaksi kaikkea päätöksentekoa. Vuoden 2017 talousarviossakehittämiseen osoitetut rahat säilyvät kutakuinkin ennallaan, mutta niillä tavoitellaan nykyistä parempiatuloksia ja vaikuttavuutta. Merkittävin uusi avaus on Oulun yliopiston kanssa toteutettava biotalouden lah-joitusprofessuuri, joka oleellisesti parantaa biotalouden vaikuttavuutta ja pysyvyyttä alueellamme. Elinkei-nostrategiassa kehittämiskohteeksi on nostettu erityisesti asenne- ja yritysilmapiiri, jossa korostetaan vielänykyisestään yrittäjien ja kaupungin yhteistyömahdollisuuksien kehittämistä.


5

Kaupungin elinkeinostrategian toteuttamisessa keskeisin tavoite on työllisyyden parantaminen. Tämäntavoitteen toteuttamisen kannalta näkyvin asia on valmistumassa oleva ST 1-yhtiön biojalostamoinvestoin-ti, joka on suuruudeltaan noin 40 miljoonaa euroa. Tämä luo uskoa myös työllisyystilanteen paranemiseenvuoden 2017 aikana. Työllisyyden ja tarjolla olevien työpaikkojen määrän lisääntyminen on myös varmintae asukasluvun kääntämiseksi kasvusuuntaan.

Terrafamen toiminnan tulevaisuus ja Transtechin tilauskantaan oleellisesti vaikuttavan Tampereen raitio-tiekalustohankinnan kohtalo ratkeavat jo loppuvuodesta 2016. Näillä molemmilla on iso vaikutus Kajaanintyöllisyyteen. Myönteisestä vireestä kertoo myös se, että uusia yritystiloja on rakenteilla ja suunnitteillamiltei 10 000 m2:n verran. Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n tilojen käyttöaste on hyvällä 97 %:n käyttöaste-tasolla.

Kajaanissa on hyvä yhteistyön henki luottamushenkilöiden, johtavien viranhaltijoiden ja henkilöstön kes-ken. Uskon, että tässä myönteisessä hengessä pystymme kääntämään haasteet mahdollisuuksiksi ja mah-dollisuudet menestystarinoiksi.

Jari Tolonenkaupunginjohtaja


6

1 Yleisperustelut1.1 Yleinen kehitys

Maailmantalous

Maailmantalouden kasvu nopeutuu hieman

Euroalueen kasvu jatkuu pitkälti entisellään. Iso-Britannian eroäänestyksellä EU:sta on negatiivinen vaikutusmaan talouskasvuun, mutta vaikutus euroalueen ja koko Euroopan kasvuun jää pieneksi.

Yhdysvaltojen kasvu on vuoden alkupuoliskolla selvästi hidastunut. Kasvun hidastumista selittävät paljoltirakentamista haitannut kylmä talvi ja öljyn hinnan laskun myötä vähentyneet investoinnit öljyntuotantoon.Tältä osin kasvun hidastuminen jääkin väliaikaiseksi.

Alkuvuoden pelot Kiinan finanssimarkkinoiden ongelmien heijastumisesta talouskasvuun eivät toteutuneet.Kiinan talouskasvu on jatkunut tasaisena, hidastuen hieman. Kiinan yrityssektorin erittäin nopea velkaan-tuminen aiheuttaa kuitenkin vakavan uhan maan tasaiselle kehitykselle tulevina vuosina. Muiden kehittyvi-en maiden talouskasvu hieman nopeutuu viime vuoden heikon kasvun jälkeen.

Euroalue kasvaa tasaisesti

EKP:n erittäin elvyttävä rahapolitiikka ja edullinen valuuttakurssi tukevat euroalueen kasvua. Korot pysyvätnollan tuntumassa myös vuonna 2017. Eurokriisistä toipuminen jatkuu edelleen, ja työttömyys on laskussasuurimmassa osassa euromaita. Myös tulot kasvavat hieman aikaisempaa paremmin.

Matalat korot eivät kuitenkaan ole saaneet investointeja kunnon kasvuun, tosin Saksassa on merkkejä ra-kentamisen piristymisestä. Euroalueen pankkisektorin huono kunto haittaa edelleen nopeamman talous-kasvun käynnistymistä.

Myös poliittiset ongelmat ovat kasvun esteenä. Italian ja Ranskan talouden uudistusten kangertelu pitäänäiden maiden kasvun heikkona. Lisäksi tuleva Britannian EU-ero varjostaa kasvua, vaikka vaikutus talous-kasvuun jääkin pieneksi vuosina 2016 ja 2017. Euroalue kasvaa 1,6 prosenttia vuonna 2016 ja kasvu nopeu-tuu 1,8 prosenttiin vuonna 2017.

Venäjän lasku päättyy, Ruotsin kasvu hidastuu

Venäjän talous on edelleen taantumassa, mutta talouden supistuminen on päättymässä. BKT väheneevuonna 2016 yhden prosentin ja kasvaa vuonna 2017 yhden prosentin. Maan talouskasvun edellytyksetovat heikentyneet, joten Venäjä on siirtymässä hitaan kasvun uralle. Venäjän talous kääntyy vuonna 2017lievään kasvuun öljyn hinnan hieman noustessa. Taloutta vaivaavat yhä investointien vähyys ja rakenteelli-set ongelmat. Myös Venäjän vastaiset pakotteet jatkuvat.

Ruotsin talous on kasvanut pitkään, mutta kasvu hidastuu vuonna 2017 2,9 prosentista 2,2 prosenttiin.Teollisuuden luottamus sekä teollisuustuotanto ovat olleet selvässä laskussa alkuvuodesta 2016. Samaanaikaan vienti on kääntynyt laskuun. Asuntojen hinnat nousivat pitkään erittäin nopeasti ja kotitaloudet ovathyvin velkaantuneita. Ohjauskorko on poikkeuksellisen matalalla, ja mahdollisen asuntokuplan puhkeami-sen riski vaikuttaa myös Suomeen.

Ulkomaankaupan näkymät valoisammat

Tavaraviennin kehitys alkuvuonna 2016 oli heikkoa, mutta kilpailukyvyn paraneminen, viimeisimmät teolli-suustuotannon luvut ja pk-yritysten kasvanut luottamus enteilevät suotuisampaa kehitystä loppuvuodelleja ensi vuodelle. Myös Venäjän kaupan osalta pohja on saavutettu. Vienti ei kuitenkaan kasva yhtä nopeastikuin vientimarkkinat. Maailman tuonnin odotetaan kasvavan 2,8 prosenttia vuonna 2016 ja 4 prosenttiavuonna 2017. Suomen vienti kasvaa 1,3 prosenttia vuonna 2016 ja 3 prosenttia vuonna 2017.


7

Palveluviennin myönteinen kehitys jatkuu tänä ja vuonna 2017. Kasvua odotetaan erityisesti tietotekniikas-ta ja muista liike-elämän palveluista. Suomen tuonnin kasvu on vuonna 2016 viennin kasvua suurempi.Vuonna 2016 kasvua on 2,7 prosenttia ja vuonna 2017 2,3 prosenttia. Palvelutuonnin kehitys on maltillisenpositiivista.

Ostovoima ja kulutus

Kilpailukykysopimuksen mukaisesti sopimuspalkkojen korotukset ovat 0,5 prosenttia vuonna 2016, vuonna2017 korotuksia ei tehdä. Palkkojen jäädyttäminen hidastaa ansiotason nousua. Liukumat nousevat hie-man etenkin aloilla, joilla työllisyystilanne on hyvä. Liukumien nousu ei kuitenkaan riitä kompensoimaanpieniä sopimuskorotuksia.

Nimellinen ansiotaso nousee vuosina 2016 ja 2017 noin prosentin. Koska inflaatio kasvaa vuonna 2017 ni-mellistä ansiotasoa nopeammin, reaaliset tulot laskevat. Reaalitulojen lasku hillitsee yksityisen kulutuksenkasvua. Veronkevennykset kuitenkin ylläpitävät ostovoimaa. Säästämisaste kääntyy negatiiviseksi, kun kulu-tus kasvaa nopeammin kuin käytettävissä olevat tulot.

Kotitalouksien reaaliset käytettävissä olevat tulot kasvavat 1,5 prosenttia vuonna 2016 ja prosentin vuonna2017. Vuosina 2016–2017 kulutus kasvaa käytettävissä olevia tuloja nopeammin. Hidas hintakehitys ontukenut yksityistä kulutusta, mikä on pitänyt yllä talouskasvua. Kotitalouksien luottamus talouteen on pa-rantunut ja erityisesti kestokulutustavaroiden kulutus on lisääntynyt.

Vuonna 2017 pienet palkankorotukset ja inflaation kiihtyminen heikentävät ostovoimaa. Toisaalta kilpailu-kykysopimukseen liittyvät noin 500 miljoonan veronkevennykset tukevat käytettävissä olevien tulojen kas-vua. Tämän vuoksi ostovoiman kasvu jatkuu, vaikka reaaliansiot pienenevät. Ostovoiman vaimea kasvualkaa jarruttaa yksityisen kulutuksen kasvua. Yksityinen kulutus kasvaa 1,8 prosenttia vuonna 2016 ja 1,2prosenttia vuonna 2017.

Lähteet: Kansantalouden tutkimusryhmä; Kansantalous syksy 2016, 22.9.2016

Taulukko. Kansantalouden kehitys 2014–2020. Lähde: Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2017–2020

Kansantalous 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa 205,3 207,2 210,6 215,4 221,1 227,6 234,5BKT, määrän muutos, % -0,7 0,5 0,9 1,2 1,2 1,1 1,1Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9,3 9,0 8,7 8,4 8,1Työllisyysaste, % 68,3 68,1 68,4 68,8 69,1 69,4 69,7Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,0 -0,2 0,3 1,3 1,5 1,7 1,8Julkisyhteisöjen velan korot keskimäärin , % 1,4 0,7 0,6 1,1 1,6 2,2 2,8


8

Julkisen sektorin talouskehitys

Valtiontalous

Julkinen talous velkaantuu yhä voimakkaasti. Vuodelle 2017 laaditussa valtion budjetissa valtion velka on51 prosenttia suhteessa BKT:hen ja kuntatalouden velan arvioidaan olevan 8,5 prosenttia suhteessaBKT:hen. Hidas talouskasvu ja veroperuste-/maksumuutokset rajoittavat veropohjan kasvua. Julkisia meno-ja kasvattaa esim. väestön ikääntyminen, toisaalta sopeuttamistoimet pienentävät julkisia menoja.

Hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi maan hallitus joutuu tasapainottamaan julkistataloutta, jotta Suomen valtion ja siten myös kuntatoimijoiden luottoluokitus saadaan pidettyä parhaallatasolla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että valtion velkasuhde käännetään alenevalle uralle ja valti-on talouden sekä koko julkisen talouden alijäämä pidetään alhaisena. Julkisen talouden sopeuttaminenennakoitua hitaampaan talouskehitykseen edellyttää sopeutustoimenpiteitä myös kunnilta. Kuntien sopeu-tustoimet tulevat ensi vuodesta eteenpäin kohdistumaan pääosin toimintamenojen kasvun hidastamiseenennakoidusta sekä verojen korottamiseen.

Valtiovarainhallinnolla on strateginen vastuu tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtion-talouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisestahallinnosta. Samalla valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja jaohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansan-talous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupol-vien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.

Kuntatalous

Kuntatalouden ohjausta vahvistetaan edelleen. Kuntatalousohjelman 2016–2019 kautta toteutettava uusikuntatalouden makro-ohjaus vahvistaa kuntatalouteen liittyvää tavoitteenasettelua huomattavasti. Tämäon välttämätöntä koko julkisen talouden kestävyyteen ja vakauteen, mutta myös talouskasvuun liittyvientavoitteiden näkökulmasta. Kestävyyteen liittyvät kustannuspaineet kohdistuvat suurelta osin myös kuntiin.Ikääntymisen aiheuttamien menopaineiden kautta kuntatalouden kireys ja velan kasvu vaikuttavat jatkossasuhteellisesti enemmän myös finanssipolitiikan keskipitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseen ja julkisentalouden sitoumuksissa pysymiseen. Jatkuva kunnallisveroasteen nousu puolestaan jarruttaa talouskasvuaja aiheuttaa eriarvoisuuden kasvua kuntien välillä.

Julkisen talouden suunnitelman ja kuntatalousohjelman tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla kuntasek-torin järjestämisvastuulla olevien palvelujen järjestämisen ja niiden rahoituksen kokonaisuus pidetään ta-sapainossa (rahoitusperiaate) sekä julkisen talouden että koko kansantalouden kantokykyyn sovitetullatasolla. Näitä periaatteita pyritään sovittamaan yhteen kuntatalouden rahoituskehyksessä. Siinä hallitustäsmentää toimet, joilla tähdätään keskipitkällä aikavälillä kuntatalouden rahoitustasapainoon. Julkisentalouden suunnitelmassa asetetaan kuntatalouden rahoitusasematavoitteen kanssa johdonmukainen eu-romääräinen rajoite valtion toimenpiteistä kuntataloudelle aiheutuvalle menojen muutokselle. Kuntatalou-den rahoituskehyksessä valtio tulee asettamaan tavoitteen myös kuntasektorin omalle vastuulle kuuluvalleosuudelle.

Kuntatalousohjelma tuo uudenlaisia luokituksia palvelujen sekä tuottojen ja kulujen raportointiin. Kuntientulee kohdentaa sekä tuotot että kulut aiheuttamisperiaatteen mukaisesti eri palveluille. Vuoden 2019alussa uudet palveluluokitukset otetaan käyttöön kuntasektorilla. Kuntien tuottamien palvelujen hintaatullaan vertaamaan kuntien välillä ja merkittäviin poikkeamiin valtiovalta tulee puuttumaan.

Uusi kuntalaki tukee kunnan talouden ennakointia. Hallituksen paikallishallinnolle asettamat makrotasontavoitteet eivät suoraan sido itsehallinnon suojaamaa kuntaa, jonka taloudenpitoa ohjaa kuntalaki. Kunta-talouden makrotavoitteiden saavuttamisen kannalta uuden kuntalain tiukennetuilla taloussäännöksillä onkuitenkin suuri ohjaava merkitys. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee jatkossa kattaa enintään neljän


9

vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Kunnat eivät jatkossa voi enäälykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan, vaan määräajassa hoitamattomista alijäämistäkäynnistyy ns. kriisikuntamenettely. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely ulotetaan myöskuntayhtymiin. Kuntalain taloussäädösten uudistuksella pyritään huomattavasti aiempaa suurempaan en-nakoitavuuteen ja kunnan talouden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Kunnan talouden tarkastelu ulotetaanvuodesta 2017 alkaen koko kuntakonserniin.

Kuntien toiminnan kehittämisessä on jatkettava tuottavuuden kehittämistä ja palvelutuotannon tehosta-mista. Koska kansantalouden kasvun ennakoidaan olevan lähivuosina varsin vaatimatonta, myös kuntien onalennettava toimintamenojen kasvua ennakoidusti. Kuntien tulee jatkaa aktiivisesti kuntalähtöistä kuntara-kenteeseen ja palveluiden järjestämiseen liittyviä rakenteellisia toimia.

Kilpailukykysopimuksen toimet julkisella sektorilla:

§ Lomarahoja leikataan 30 prosentilla. Lomarahaleikkaus koskee 1.2.2017–30.9.2019 maksettavia loma-rahoja.

§ Työvoimakustannukset pienenevät§ Epäsuora vaikutus: pienentää kunnallisveron tuottoa.§ Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tuntia vuosittaista ansiotasoa muuttamatta.§ Vuosityöajan pidennys ei suoraan vaikuta kuntatalouden menoihin. Pienentää kuitenkin työvoimatar-

vetta kuntataloudessa ja vähentää sitä kautta kunnallisveroa. Luo mahdollisuuden alentaa toiminta-menoja, mutta vaatii päätöksiä ja toimia kunnissa.

§ Valtiovarainministeriö on laskelmissaan huomioinut tämän omissa valtionosuuslaskelmissaan. Säästörealisoituu eri toimialoilla, pl. koulutus, vähitellen. Arvio säästövaikutuksen jaksotuksesta julkisella sek-torilla: vuonna 2017 yhteensä 93 milj. euroa – vuonna 2020 yhteensä 245 milj. euroa

Kuntasektorin valtionosuusleikkaukset ovat olleet merkittävät ja kumulatiivinen vaikutus näkyy alla olevas-sa taulukossa.

Lähteet: Valtion talousarvioesitys 2017 ja Kuntaliiton 20.9.2016 esitykset budjettiriihen vaikutuksista kunnan budjetointiin 2017


10

Taulukko. Julkisen talouden kehitys 2014–2020. Lähde: Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2017–2020

Julkisen talouden kehitys 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 58,1 58,3 58,2 57,6 57,0 56,7 56,4Julkisyhteisöjen velka, % BKT:staValtionvelka, % BKT:sta

59,346,3

63,148,2

65,050,0

66,751,6

67,452,4

67,452,6

67,252,5

Taulukko. Kuntien ja kuntayhtymien talous vuosina 2014–2020, mrd. euroa. Lähde: Valtion julkisen talouden suunni-telma vuosille 2017–2020, VM ja Kuntaliiton 20.9.2016 julkaisu Kehysriihen vaikutukset kuntien 2017 budjetointiin

Talous mrd. € 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Tuloksen muodostuminenToimintakate -26,7 -27,6 -27,9 -27,0 -27,4 -27,9 -29,1Verotulot 21,2 21,7 21,9 21,8 22,3 23,0 23,8Valtionosuudet, käyttötalous 8,2 8,2 8,8 8,4 8,2 8,1 8,3Rahoitustuotot ja –kulut, netto 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3Vuosikate 2,9 2,7 3,2 3,5 3,4 3,4 3,3Poistot -2,6 -2,7 -2,8 -2,9 -3,0 -3,1 -3,2Satunnaiset erät, netto 1,9 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3Tilikauden tulos 2,1 0,3 0,7 0,9 0,7 0,6 0,3RahoitusVuosikate 2,9 2,7 3,2 3,5 3,4 3,4 3,3Satunnaiset erät 1,9 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3Tulorahoituksen korjauserät -2,6 -0,6 -0,6 -0,6 -0,6 -0,6 -0,6Tulorahoitus, netto 2,2 2,4 2,9 3,2 3,2 3,7 3,8Investoinnit, netto -2,3 -3,3 -3,5 -3,6 -3,6 -3,7 -3,8Rahoitusjäämä -0,1 -0,8 -0,6 -0,4 -0,4 -0,6 -0,8Lainakanta 16,5 17,4 18,0 18,5 19,0 19,6 20,4Kassavarat 5,3 5,1 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0Nettovelka, lainat -kassavarat 11,2 12,3 13,0 13,5 14,0 14,6 15,4

Oman talousalueen kehitys

Kainuussa yritysten liikevaihto on ollut laskusuunnassa kuten koko maassa keskimäärin. Päätoimialoistateollisuuden ja rakentamisen volyymit ovat jääneet eniten jälkeen koko maan kehitystrendistä. Asuntora-kentamisessa vallitsee heikko suhdannetilanne, mutta pohjakosketus on tehty ja rakentaminen on käänty-nyt varovaiseen nousuun. Terrafamen kaivoksen myönteinen kehitys sekä lähialueiden suuret hankkeetvaikuttavat aluetalouteen. Rakentamista piristäisi merkittävästi uuden sairaalan hankkeen käynnistyminen.Lehtikankaan monitoimikeskus rakentuu parhaillaan. Yksityistä rakentamista on edelleen hoiva-aloilla. ST1bioetanolitehtaan rakentaminen on suurin yksityinen käynnissä oleva hanke.

Syksyn 2016 pk-yritysbarometrin mukaan Kainuun alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussutkeväästä kuusi prosenttiyksikköä. 42 prosenttia kainuulaisista pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan.Henkilöstön kasvuun lähimmän vuoden aikana uskoo silti vain harva yritys. Kasvuhakuisten yritysten määräon Kainuussa 50 prosenttia, sama kuin koko maassa. Kun otetaan huomioon myös monet muut merkit,voidaan arvioida, että talouskasvu lähtee käyntiin vähitellen.

ICT-alan yritysten näkymät ovat varsin vakaat ja alalla on tapahtumassa myös varovaista kasvua. Kajaanissakaksi suurta konesalia luovat uskoa datacenter -toimialan kehittymiselle ja kasvulle sekä mahdollisuuksiamm. data-analytiikalle. Peliala on jatkanut kasvuaan ja Kajaanin asema merkittävänä pelialan keskittymänäon huomioitu myös kansainvälisesti.


11

Kiskokalusto- ja konepajatuotteita valmistavalla Transtech Oy:llä on hyvä työllisyystilanne kiskokalustojenvalmistuksessa. Uuden omistajan (Škoda Transportation Group) tuomat mahdollisuudet parantavat yrityk-sen toimintaedellytyksiä ja kehitystä Kainuussa.

Kaivosteollisuus on tukenut talouskasvua ja työllisyyttä hyvin. Toiminnassa olevien kaivosten lisäksi maa-kuntaan on suunnitteilla uutta kaivostoimintaa sekä kaivosteknologian yritystoimintaa. Malmien maail-manmarkkinahinnan kehitys ja maailman talouden tilanne on kaivosteollisuudelle haastava. Globaalin talo-uskasvun käynnistyminen voi parantaa tilannetta. Terrafame Oy:n kaivoksella työskentelee tällä hetkellänoin tuhat Terrafame Oy:n ja aliurakoitsijoiden työntekijää ja sen suora vaikutus Kajaaniin on ainakin 400työpaikkaa. Sotkamo Silver Oy on aloittanut rekrytoinnin Sotkamon hopeakaivokselleen, kaivoksen suoratyöllisyysvaikutus nousee noin 100 työpaikkaan. Otanmäki Mine Oy suunnittelee Otanmäen vanadiinirauta-kaivoksen avaamista uudelleen.

Terrafame Oy on käynnistänyt Talvivaarassa uudelleen malmin louhinnan sekä metallien tuotannon ja to-teuttanut lukuisia tuotannon tehostamiseen sekä ympäristöriskien hallintaan liittyviä toimenpiteitä. Yhtiöl-tä saatujen tietojen mukaan tuotantoprosessia on onnistuttu tehostamaan, tuotannolle asetetut tavoitteeton saavutettu ja osin ylitetty. Myös haastavan vesitaseen hallinnassa yhtiö on saavuttanut onnistumisia.Ratkaisu Terrafamen toiminnan jatkumisesta tai alasajosta on merkittävin yksittäinen elinkeinoelämän ky-symys ja sillä on laajat vaikutukset aluetalouteen.

Kainuun puutuoteteollisuus on selvinnyt vaikeasta ajasta kohtuullisen hyvin. Sahausteollisuudentuotantomäärät ovat nousseet, vaikka kotimaan rakentamisessa on ollut pitkä taantumavaihe. Vienti onkorvannut kotimaan kysyntää. Sahateollisuudessa odotetaan parantumista edelleen, kysyntätilanne onvarsin hyvä. Kuhmossa tehdyt investoinnit puurakentamiseen näkyvät jo työpaikkoina ja jatkosuunnitelmiatehdään. Jo päätetyt ja suunnitteilla olevat metsäteollisuuden investoinnit tulevat lisäämään Kainuussakinpuun kysyntää. Oman suuren biojalostamolaitoksen toteuttamiseksi on perustettu KaiCell Fibers kehitysyh-tiö. Biotalouden suurin käynnissä oleva hanke on Renforsin Rantaan nouseva ST1:n bioetanolitehdas. Senmahdollista laajentumista valmistellaan mm. YVA-prosessilla.

Matkailuala suhtautuu tulevaisuuteen positiivisesti. Kotimaiset matkailijat ovat paikanneet hyvin venäläis-ten matkailijoiden jättämää aukkoa. Kansainväliseen matkailuun panostetaan lähivuosina voimakkaasti jauusia investointeja on suunnitteilla. Matkailun vetureita ovat Vuokatti ja Ukkohalla-Paljakka. Hossan kansal-lispuisto lisää Suomussalmen matkailun vetovoimaa. Erämatkailun merkitys on kasvussa. Venäjältä matkai-luun ja kauppoihin suuntautuva ostovoima osoittaa elpymisen merkkejä ruplan kurssin parantuessa.

Kaupan ala on Kajaanin suurin toimiala sekä liikevaihdoltaan että henkilöstöltään. Kaupan alalla päivittäis-tavarakauppa voi hyvin, mutta erikoiskauppa on haasteellisessa tilanteessa yleisen taloudellisen tilanteen javerkkokaupan kasvun takia sekä kauppojen aukioloaikojen laajentumisen siirtäessä kauppaa marketteihin.Kajaanin kaupan alan toimijat ovat reagoineet muutokseen mm. ostosmatkailun yhteismarkkinoinnin käyn-nistämisellä. Palvelukeskusala on Kajaanissa suuri toimiala. Sen kasvu on jatkunut ja alan yritykset työllistä-vät Kajaanissa useita satoja henkilöitä asiakaspalveluissa, puhelinpalveluissa ja talous- ja henkilöstöhallin-non palveluissa.

Terveys- ja sosiaalipalveluiden merkitys kasvaa Kainuussa voimakkaasti väestön ikääntyessä. Ala on muu-tenkin murroksessa, sillä suuret valtakunnalliset terveys- ja sosiaalipalveluja tuottavat yritykset laajentavattoimintaansa myös Kainuuseen. Tämä näkyy myös yksityisinä investointeina hoiva- ja palveluasumiseen.

Tilanne maatalouden osalta on maakunnassa odottava. Globaali markkinatilanne ja maailmanpolitiikkavaikuttavat tilojen taloustilanteeseen. Konkreettisesti asiat näkyvät tällä hetkellä suhtautumisessa inves-tointipäätöksiin ja harkintaan toiminnan jatkuvuudesta. Silti Kainuussa ei vielä ole huomattavissa laajentu-nutta luopumisaaltoa maatiloilla. Tuottajahintojen palautumista Venäjän asettamia pakotteita edeltävälletasolle ei ole pikaisesti tapahtumassa, joten maatilojen talous on lähivuosina tiukoilla.


12

Kainuun työttömyys on laskenut jo vuoden ajan edellisvuoteen verrattuna ja muutos on ollut selkeästi no-peampaa kuin muualla maassa. Kehitykseen vaikuttaa se, että työmarkkinoille tulee vähemmän uutta työ-voimaa kuin siltä poistuu eläkkeelle, mutta myös se, että työvoiman kysyntä on kasvanut ja TE-toimistoonilmoitetaan aiempaa enemmän uusia avoimia työpaikkoja useille eri aloille. Suurimmat työvoiman saata-vuusongelmat ovat sosiaali- ja terveysalalla. Vaikka työllisyysaste on parantunut, Kainuun työllisyysaste jataloudellinen huoltosuhde ovat edelleen maan heikoimmat.

Huoltosuhteen heikkoudessa näkyvä Kainuun nopeampi ikääntyminen tarkoittaa myös suhteellisen suurtalopettamassa olevien yrittäjien määrää. Omistajanvaihdoksia ja uusien yritysten perustamista vauhditetaankehittämishankkeilla. Yrittäjyyden kehittämisessä on alueella suuri haaste, johon on vastattu mm. lisäämäl-lä yrittäjyyskasvatusta eri koulutusasteilla.

Aiemmasta poiketen aluekehitysodotukset ovat Kajaanin seudulla ja Kehys-Kainuussa hyvin lähellä toisiaan.Erot työttömyydessä kuntien välillä ovat tasoittuneet. Saavutettavuus koetaan pullonkaulaksi. Toimivatyhteydet Helsinkiin, Ouluun, läheisiin maakuntakeskuksiin ja Venäjälle ovat edellytys Kainuun kehittymisel-le. Maantie- ja rautatieyhteyksiä on parannettu, mutta VR:n henkilöjunaliikenteen jatkuvuudesta on huoltakansallisen liikennepolitiikan suuntausten takia. Lentoliikenteen vuorotarjonnan osalta tilanne on nyt koh-tuullisen vakaa, mutta reittiliikenteen pitkäjänteinen säilyvyys edellyttää matkustajamäärien kasvua nykyta-solta. Maakuntauudistus 2019 alkaen tulee todennäköisesti vahvistamaan ja jossakin määrin myös palaut-tamaan julkisten resurssien päätösvaltaa takaisin Kainuuseen.

Lähteet: TEM. Alueelliset kehitysnäkymät 2/2016, syyskuu 2016


13

Väestö ja väestön hyvinvointi

Väestön hyvinvoinnin kehitystä on tarkasteltu hyvinvointikertomuksen indikaattorien ja muiden tilastojenavulla. Vertailualueina indikaattoritietoa tarkastellessa on käytetty sekä koko maata että Kainuuta. Joitakinindikaattoritietoja on vertailtu myös Kokkolaan ja Mikkeliin, koska ne ovat Kajaanin kaltaisia aluekeskuksia.

Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima

Kajaanin taloudellinen huoltosuhde heikkenee edelleen. Vuonna 2014 työvoiman ulkopuolella ja työttömä-nä oli 164 henkilöä sataa työssä käyvää kohti (taloudellinen huoltosuhde 1,636). Koko maan taloudellinenhuoltosuhde oli 1,406. Alueellisesti Kainuussa oli edelleen maan heikoin taloudellinen huoltosuhde 1,789.

Kajaanin väestöllinen (demografinen) huoltosuhde heikkenee vähitellen. Huoltosuhde kertoo alle 15-vuotiaiden lasten ja 65 vuotta täyttäneiden määrän sataa työikäistä (15–64-vuotiasta) kohti. Vuonna 2015Kajaanissa oli 58 lasta ja vanhusta sataa työikäistä kohti. Tilastokeskus ennustaa, että vuonna 2025 lapsia javanhuksia on jo yli 70 sataa työikäistä kohti. Kajaanin väestöllisessä huoltosuhteessa ei ole eroa muuhunmaahan. Huoltosuhde heikkenee koko maassa.

Kuva. Kajaanin väestö 2015 ja väestöennuste 2016–2025 huoltosuhdeikäryhmittäin

Indikaattori Kajaani Koko maa KainuuVäestö 31.12. (2015) 37 622 5 487 308 75 324Huoltosuhde, demografinen (2015) 58 58,2 64,8Väestöennuste 2030 (2015) 36 776 5 769 032 68 935Kuntien välinen nettomuutto / 1 000 asukasta (2014) -8 -8,4Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1 000 asukasta (2014) 30,9 56,7 23,7Lapsiperheet, % perheistä (2014) 38 38,9 33,7Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2014) 20,5 20,8 19,6Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2014) 43,2 41,9 42,6Työlliset, % väestöstä (2014) 37,9 41,6 35,9Koulutustasomittain (2014) 350 355 309


14

Huolestuttavaa on koko Kainuun väestöllisen huoltosuhteen kehitys. Vuonna 2015 Kainuun huoltosuhde olimaan huonoimpia 64,8. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan koko Kainuun huoltosuhde ylittää 70:tä vuon-na 2017 ja 80:tä vuonna 2021. Kehys-Kainuun kehitys on sitäkin heikompaa.

Kuva. Kainuun kuntien väestöllinen huoltosuhde 2015 ja ennuste 2016–2025 (väestöllinen huoltosuhde =alle 15-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet 100 työikäistä kohti).

Lähde: Tilastokeskus 2015

Kajaanissa oli 37 622 asukasta vuonna 2015. Asukasluku on vähentynyt vuosittain hienoisesti. Suunnitelma-kaudella varhaiskasvatusikäisten lasten määrän ennustetaan vähenevän ja syntyvyys on laskussa. Sen sijaanyhä suuremman osan ikäluokasta ennakoidaan tulevan päivähoitoon, joten palvelun kysyntä ei vähene ikä-luokkien pienentyessä. Perusopetusikäisten määrä pysyy ennusteen mukaan likimain ennallaan. Sen sijaan16–18-vuotiaiden määrä notkahtaa. Suhteellisesti eniten kasvaa yli 74-vuotiaiden eli vanhuspalveluidentarvitsijoiden määrä.

Taulukko. Kajaanin väestö 2015 ja väestöennuste 2016–2020 ikäryhmittäin

Ikäryhmät 2015 2016 2017 2018 2019 2020

0 - 3 1 575 1 637 1 632 1 620 1 607 1 5914 - 6 1 279 1 229 1 203 1 195 1 193 1 1927 - 12 2 451 2 532 2 578 2 565 2 535 2 51913 - 15 1 154 1 181 1 161 1 208 1 236 1 27216 - 18 1 292 1 253 1 234 1 216 1 234 1 22119 - 24 3 136 3 034 2 936 2 849 2 770 2 72125 - 29 2 403 2 339 2 395 2 406 2 429 2 39430 - 64 16 601 16 450 16 199 16 012 15 774 15 59165 - 74 4 300 4 338 4 582 4 748 4 955 5 05275 - 3 431 3 624 3 627 3 664 3 686 3 807Yhteensä 37 622 37 617 37 547 37 483 37 419 37 360

Lähde: Tilastokeskus 2016


15

Kajaanin muuttotappio muihin kuntiin on kasvanut. Muun Kainuun muuttotappio on Kajaaniakin suurem-paa. Kajaanin kokonaismuuttotappiota korjaa maahanmuutto. Syntyvyys on ollut kuolleisuutta korkeam-paa, mutta vuonna 2015 tapahtui notkahdus. Lapsia syntyi vain 355 (edellisinä vuosina keskimäärin 435).Samaan aikaan kuolleisuus nousi. Niinpä vuonna 2015 ensimmäistä kertaa luonnollinen väestön lisäys (syn-tyvyys-kuolleisuus) oli negatiivinen.

Kuva. Kajaanin luonnollinen väestön lisäys (syntyvyys–kuolleisuus) ja nettomuutto (kuntien välinen ja siirto-laisuus) 2010–2015 ja Tilastokeskuksen ennuste 2016–2025 vuodelta 2015

Lähde: Toteuma 2010–2015, Tilastokeskus 2016. Ennuste 2016–2025, Tilastokeskus 2015.

Lapsiperheiden, yksinhuoltajaperheiden ja yhden hengen asuntokuntien osuus on pysynyt ennallaan eikäeroja ole vertailualueisiin nähden. Muualla Kainuussa lapsiperheiden osuus on pienempi kuin Kajaanissa.Kajaanin koulutustaso on noussut. Se on muun maan ja vertailukaupunkien tasoa ja muuta Kainuuta korke-ampi.

Kaikki ikäryhmät

Indikaattori Kajaani Koko maa KainuuÄänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) 51,5 58,2 54,1Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2014) 115,1 - -Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset /1 000 asukasta (2013) 11,1 7,0 9,2

Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2013) 23,6 27,2 23,2Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2014) 14,2 13,9 15,9Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa,pistemäärä (2015) 61 74 61

Kajaanin äänestysaktiivisuus vuoden 2012 kuntavaaleissa oli 51,5 prosenttia (52,7 prosenttia vuonna 2008).Kajaanin äänestysaktiivisuus oli huonompi kuin koko maassa, Kokkolassa ja Mikkelissä.

Sairastavuusindeksi on pysynyt lähes ennallaan. Vuonna 2013 indeksi oli 115 ja vuonna 2014 se oli 115,1.Kokkolaan verrattuna Kajaanin tilanne on huonompi, muihin alueisiin ei ole eroa. Indikaattori ilmaisee jokaiselleSuomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100).Luku on laskettu ikävakioituna. Kelan sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyys-eläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16–64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoidenosuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinenindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo.


16

Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä on Kajaanissa suurempikuin koko maassa tai Kainuussa, mutta samalla tasolla kuin Kokkolassa ja Mikkelissä. Poliisin arvion mukaansuurimpina syinä väkivaltarikosten taustalla ovat päihteiden väärinkäyttö, syrjäytyminen ja perheväkivalta.

Gini-kerroin ilmaisee alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Mitä suurem-man arvon gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Kajaanissa gini-kertoimessa ei ole muutostaaiempaan. Kajaanin tilanne on parempi kuin muualla Suomessa. Eroja ei ole verrattuna muihin vertailualu-eisiin. Kajaanin pienituloisuusasteessa ei ole eroa Kainuuseen verrattuna. Muualle Suomeen verrattunaKajaanin pienituloisuusaste on huonompi. Vuonna 2013 pienituloisuusaste oli 15,4. Vuonna 2014 se oli14,2.

Terveydenedistämisaktiivisuus kuvaa kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivi-suutta. Indikaattori on pistemäärä asteikolla 0–100. Kajaanin terveydenedistämisaktiivisuus on kohentunutverrattuna aiempaan. Vuonna 2013 terveydenedistämisaktiivisuus oli 50 ja vuonna 2015 se oli 61. Kajaaninterveydenedistämisaktiivisuus on kuitenkin huonompi kuin koko maassa, Kokkolassa ja Mikkelissä. Verrat-tuna muuhun Kainuuseen terveydenedistämisaktiivisuudessa ei ole eroa.

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet

Indikaattori Kajaani Koko maa KainuuElämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista(2013) 9,7 8,4 9,7

Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi taihuonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) 19,3 15,9 20,1

Terveys ja toimintakyky: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa,% 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) 13,4 12 13,8

Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, %8. ja 9. luokan oppilaista (2013) 7,4 8,8 7,6

Turvallisuus: Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9. luokan oppilaista(2013) 19,2 18,6 19,2

Asuminen ja ympäristö: Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikistalapsiasuntokunnista (2014) 27,1 29,6 28,8

Toimeentulo: Lasten pienituloisuusaste (2014) 13,4 12,1 13,4Kuntalaisten palvelut: Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuodenaikana / 1 000 alle 18-vuotiasta (2014) 71 74 90

Kajaanilaisista 8.–9.-luokan oppilaista joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi.Joka viides kokee myös vanhemmuuden puutetta. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa on 13prosenttia ja laittomia huumeita on kokeillut ainakin kerran seitsemän prosenttia 8.–9.-luokkalaisista. Jokakymmenennellä ei ole yhtään läheistä ystävää.

Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden 8.–9.-luokkalaisten määrä on kasvanut viimevuosina, ja tilanne Kajaanissa on huonompi kuin koko maassa keskimäärin. Tosin ero muuhun Suomeen onkaventunut. Vanhemmuuden puutetta ei koe enää niin moni kuin aiemmin. Laittomia huumeita kokeillei-den määrä on laskenut, ja Kajaanin tilanne on parempi kuin maassa keskimäärin. Myös tosi humalassa vä-hintään kerran kuukaudessa olevien määrä on vähentynyt, mutta Kajaanin tilanne on huonompi kuin kokomaassa tai Kokkolassa.

Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus ei ole muuttunut aiempaan verrattuna. Muihin vertailualueisiinnähden ei ole eroa. Vuonna 2013 osuus oli 27,2 % ja vuonna 2014 27,1. Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvi-en alle 18-vuotiaiden osuus on pysynyt samalla tasolla aiempaan verrattuna. Kajaanin tilanne on parempiverrattuna muuhun maahan. Vuonna 2012 pienituloisuusaste oli 16 ja vuonna 2014 se oli 13,4. Kasvatus- japerheneuvonnan asiakkaita tuhatta alle 18-vuotiasta kohti oli 71 vuoden 2014 aikana. Vuonna 2013 vastaa-va luku oli 87,8.


17

Nuoret ja nuoret aikuiset

Indikaattori Kajaani Koko maa KainuuElämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskeli-joista (2013) 3,0 6,4 4,3

Elämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1.ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) 6,9 7,5 6,9

Henkinen hyvinvointi: Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöidenvuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16–24-vuotiaat, % vastaavanikäi-sestä väestöstä (2014)

1,1 1 1,2

Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi taihuonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) 17,1 16,4 16,1

Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi taihuonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista(2013)

22,5 21,3 21,7

Terveys ja toimintakyky: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa,% lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) 17,9 19,6 18

Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, %lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) 13,4 13,2 9,3

Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, %ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) 17,8 21,2 18,3

Turvallisuus: Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisenoppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) 22,0 23,1 21,7

Opiskelu ja työ: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24-vuotiaat, %vastaavanikäisestä väestöstä (2014)

7,5 8,6 7,5

Asuminen ja ympäristö: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) 36,7 38,5 33,4

Toimeentulo: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18–24-vuotiaat,% vastaavanikäisestä väestöstä (2014)

3,3 3,6 3,3

Kuntalaisten palvelut: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15–24-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2013)

1,6 1,2 1,4

Sellaisten ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus, joilla ei yhtään läheistä ystävää,on vähentynyt aiemmasta. Eroa ei ole verrattuna muihin vertailualueisiin. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoi-den tilanne on parempi kuin kaikilla muilla vertailualueilla.

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16–24-vuotiaidenosuus on pysynyt aiemmalla tasolla. Kajaanin tilanne ei eroa muusta maasta. Muuhun Kainuuseen, Kokko-laan ja Mikkeliin verrattuna Kajaanissa on parempi tilanne.

Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden lukion 1.–2. vuoden opiskelijoiden osuudessavertailualueisiin nähden ei ole eroa. Laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleiden ammatillisen oppilai-toksen 1.–2. vuoden opiskelijoiden osuus on laskenut edellisestä. Muualle Suomeen verrattuna Kajaanintilanne on parempi. Muualle Kainuuseen ei ole eroa. Lukion 1.–2.-luokkalaisista laittomia huumeita ainakinkerran kokeilleiden määrä on noussut vuodesta 2011. Koko Suomeen verrattuna Kajaanin tilanteessa ei oleeroa, mutta muihin vertailualueisiin nähden Kajaanin tilanne on huonompi.

Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden nuorten osuudessa on tapahtunut myönteinen muu-tos. Määrä on vähentynyt aiemmasta. Koko maahan verrattuna Kajaanin tilanne on parempi, mutta muual-le Kainuuseen nähden ei ole eroa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18–24-vuotiaiden osuudessaon tapahtunut lisäystä. Koko maahan ja Kainuuseen verrattuna ei ole eroa. Päihdehuollon laitoksissa hoi-dossa olleiden 15–24-vuotiaiden määrä on lisääntynyt vuodesta 2011.


18

Työikäiset

Indikaattori Kajaani Koko maa KainuuHenkinen hyvinvointi: Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaasaaneet 25–64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2014) 19,3 18,5 18,2

Terveys ja toimintakyky: Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25–64-vuotiaat,% vastaavanikäisestä väestöstä (2014) 10,2 7,8 12,4

Opiskelu ja työ: Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15– 64-vuotiaista (2014) 6,9 4,6 7,2

Toimeentulo: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64-vuotiaat,% vastaavanikäisestä väestöstä (2014)

1,9 2,3 1,7

Kuntalaisten palvelut: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25–64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2012)

1,7 2,9 1,4

Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25–64-vuotiaiden osuus on noussut aiemmasta.Vuonna 2013 heitä oli 18,9 prosenttia ja vuonna 2014 19,3 prosenttia. Muualla Suomessa ja Kainuussamielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden määrässä ei ole eroa verrattuna Kajaaniin. Työky-vyttömyyseläkettä saavien määrässä ei ole tapahtunut muutosta verrattuna aiempaan. Vuonna 2013 työ-kyvyttömyyseläkettä sai 10,3 prosenttia väestöstä ja vuonna 2014 10,2 prosenttia. Koko maahan ja Kokko-laan verrattuna Kajaanissa on enemmän työkyvyttömyyseläkettä saavia. Kainuussa ko. eläkettä saavia onhieman enemmän kuin Kajaanissa.

Vaikeasti työllistyvien 15–64-vuotiaiden määrä on kasvanut. Vuonna 2013 heitä oli 6,2 prosenttia ja vuonna2014 6,9 prosenttia. Verrattuna koko maahan Kajaanissa on enemmän vaikeasti työllistyviä. Kainuuseenverrattuna ko. ryhmän määrässä ei ole eroa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 25–64-vuotiaidenmäärä on pysynyt ennallaan. Vuonna 2013 heitä oli 1,8 prosenttia samanikäisestä väestöstä ja vuonna 20141,9 prosenttia. Koko maahan verrattuna Kajaanissa on vähemmän toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavia.Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden 25–64-vuotiaiden määrässä ei ole tapahtunut muutosta edelli-seen vuoteen.

Ikäihmiset

Indikaattori Kajaani Koko maa KainuuHenkinen hyvinvointi: Dementiaindeksi, ikävakioitu (2011) 131,6 100 124,2Terveys ja toimintakyky: Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2014) 69 62 69

Asuminen ja ympäristö: Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaa-vanikäisestä väestöstä (2014) 89,3 90,5 90,4

Toimeentulo: Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, %vastaavanikäisestä väestöstä (2014) 2,1 2,4 2,6

Kuntalaisten palvelut: Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2015) 12,4 11,8 12,8

Ikävakioitu dementiaindeksi oli vuonna 2010 Kajaanissa 133,2 ja vuonna 2011 se oli 131,6. Erityiskorvatta-viin lääkkeisiin oikeutettuja on 10 prosenttia enemmän kuin koko maassa. Kokkolaan, Mikkeliin ja Kainuu-seen verrattuna ei ole eroa. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden määrä onpysynyt ennallaan vuodesta 2013 vuoteen 2014. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuudessa ei oletapahtunut muutosta. Suhteessa muihin vertailualueisiin ei ole eroa.

Täyttä kansaneläkettä saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus on pysynyt aiemmalla tasolla. Vuonna 2013heidän osuutensa oli 2,3 prosenttia ja vuonna 2014 osuus oli 2,1 prosenttia. Kajaanin tilanne on parempikuin muualla maassa ja Kainuussa. Verrattuna Kokkolaan ja Mikkeliin täyttä kansaneläkettä saaneidenosuudessa ei ole eroa. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan an-sioeläkkeitä. Säännöllistä kotihoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden kajaanilaisten osuus on lisääntynyt.


19

Vuonna 2013 säännöllistä kotihoitoa sai 11,2 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä ja vuonna 2015 säännöllistäkotihoitoa sai 12,4 prosenttia.

Asuminen

Asuntojen keskimääräinen kuukausivuokra oli Kajaanissa 11,18 euroa/m² vuonna 2015. Vuokrataso nousi2,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Koko maassa vuokrat nousivat kolme prosenttia ja keskimääräinenneliövuokra oli 12,34 euroa kuukaudessa. Vanhojen asunto-osakehuoneistojen keskimääräinen kauppahin-ta oli Kajaanissa 1 313 euroa/m2 vuonna 2015. Vuokralla asuu noin 30 prosenttia kajaanilaisista ja noin 70prosenttia asuu omistusasunnoissa. Omistusasuminen on lisääntynyt hieman viime vuosina. Kaikista asun-tokunnista asuu noin seitsemän prosenttia ahtaasti (henkilöitä on enemmän kuin yksi huonetta kohti, keit-tiötä ei lasketa mukaan). Vuonna 2015 ahtaasti asuvia henkilöitä oli 5 569. Ahtaasti asuminen on vähenty-nyt hiljalleen.


20

1.2 Henkilöstö

Manner-Suomessa on 297 kuntaa ja 121 kuntayhtymää, jotka ovat itsenäisiä työnantajia. Kunnissa ja kun-tayhtymissä työskenteli 442 000 henkilöä lokakuussa 2015. Kaupunkien ja kuntien palveluksessa on yh-teensä 304 000 henkilöä ja kuntayhtymien palveluksessa 118 000 henkilöä. Kuntien ja kuntayhtymien kokotyöantajana vaihtelee paljon. 2/3 kunnista ja kuntayhtymistä on työnantajia, joiden palveluksessa on alle500 henkilöä.

Kajaanin kaupunki on turvallinen työnantaja

Kajaanin kaupungin työpaikkojen vahvuuksina ovat työpaikkojen pysyvyys ja monet työhyvinvointiin liitty-vät tekijät kuten työviihtyvyys ja työilmapiiri. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus on erittäin pientä. Naistenja miesten palkkaerot ovat kunta-alalla pienemmät kuin yksityisellä sektorilla. Kunnalliset virka- ja työehto-sopimukset takaavat tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset palvelussuhteenehdot. Asiaa täydentävät paikalli-set työ- ja virkaehtosopimukset ja valtakunnallisten sopimusten soveltamisohjeet.

Kilpailukykysopimuksen mukaiset kunta-alan sopimukset

Sopimuskausi on 1.2.2017–31.1.2018.

§ Palkkoja ei koroteta sopimuskaudella.§ Lomarahoja leikataan 30 prosenttia eli 1.2.2017–30.9.2019 maksetaan vuoden 2016 lomarahaprosent-

teihin verrattuna pienempää lomarahaa.§ Työaikaa pidennetään 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta.§ Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat

· Kansaneläke- ja sairasvakuutusmaksu alenee 1,06 prosenttia ja työttömyysvakuutusmaksu ale-nee 0,52 prosenttia vuoden 2016 tasosta.

Edellä mainitut muutokset vähentävät työvoimakustannuksia.

Kilpailukykysopimuksessa todetaan, että sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnan-tajille aiheutuvilla säästöillä, jotka syntyvät työaikaan ja julkisen sektorin lomarahoihin liittyvillä toimillasekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusvastuumuutoksilla. Kuntatalous ei siten välittömästivahvistu nyt sovituilla toimenpiteillä tai työ- ja virkaehtosopimusmuutoksilla, koska valtio tulee leikkaa-maan kuntien rahoitusta arvioiduilla säästövaikutuksilla.

Kunta–valtio-rahoitussuhteet eivät kuulu työmarkkinakeskusjärjestöille eivätkä KT:n toimivaltaan, jotentästä ei ole voitu sopia osana työmarkkinaneuvotteluja. Kuntaliiton kuntatalousosasto neuvottelee valtiova-rainministeriön ja muiden ministeriöiden kanssa rahoitusmuutoksista. Toistaiseksi ei ole arviota leikkaustensuuruusluokasta tai toteutustavoista.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa kilpailukykysopimuksesta KT varmisti, että myöskunnallisten työnantajien sosiaaliturvamaksuja alennetaan, ei vain yksityisten yritysten. Tämän periaatteentoteutuminen oli KT:lle tärkeää, jotta kilpailuneutraliteetti eri työmarkkinasektoreiden välillä toteutuu.KT:n valtuuskunta edellytti myös, että hallitusohjelman mukaisesti kunnille kompensoidaan kilpailukykyso-pimukseen liittyvät verotulomenetykset.

Lomarahojen leikkaaminen

Kilpailukykysopimuksessa on sovittu, että lomarahoja vähennetään 30 prosentilla nykyisestä tasosta1.2.2017–30.9.2019. Tällä ajanjaksolla maksetaan siis vuoden 2016 voimassaoleviin lomarahaprosentteihinverrattuna pienempää lomarahaa. Lomarahoja leikataan 1.2.2017 lukien siten, että leikkaus koskee kokolomanmääräytymisvuoden 1.4.2016–31.3.2017 lomarahaa. Lomarahaa ei leikata, mikäli lomanmääräyty-misvuoden 1.4.2016–31.3.2017 lomaraha maksetaan palvelussuhteen päättyessä jo ennen 1.2.2017. Näinollen ennen 1.2.2017 maksettavia lomarahoja ei leikata.


21

Kajaani-sopimus

Kajaanin kaupungin työnantajan edustajat ja henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt ovat kirjanneet yhtei-sen näkemyksen merkittävimmistä henkilöstöjohtamiseen liittyvistä asioista vuosittain tarkistettavaan Ka-jaani-sopimukseen. Sopimus on yhteinen näkemys ja sitoumus rakenteellisten muutosten toteutukseen jalisäksi se sisältää tärkeitä henkilöstöjohtamiseen liittyviä elementtejä. Kajaani-sopimus on auttanut muu-toksessa, johtamisessa ja se on ilmaus yhteisestä tahtotilasta ja kuvastaa luottamuspääomaa.

Henkilöstöohjelma

· Kajaanin kaupunginhallitus on hyväksynyt henkilöstöohjelman vuosiksi 2013–2016.· Uusi henkilöstöohjelma hyväksytään vuoden 2017 alussa.

Henkilöstöohjelman yleinen osa antaa perusteet toimialueille ja liikelaitoksille (sekä kaupungin omistamilleosakeyhtiöille) rakentaa omat henkilöstöohjelmansa räätälöitynä juuri niille painotuksille, jotka kulloinkinovat ajankohtaisia. Toimialojen ja liikelaitosten henkilöstöohjelmat laaditaan talousarvioprosessin yhtey-dessä.

Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten henkilöstön osaamisen kehittämisen tarpeet kartoitetaan syksyisin vuo-sisuunnittelun yhteydessä ja tarpeet käsitellään kootusti henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa. Toimialue-ja tulosyksikkökohtaiset toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita vastaavat osaamisen kehittämissuunnitel-mat jalkautetaan kehityskeskustelun yhteydessä henkilö- ja/tai ryhmäkohtaisiksi kehityssuunnitelmiksi.

Työyhteisön toimivuus on koko työyhteisön asia

Henkilöstövoimavarojen johtamisen tavoitteena on organisaation hyvä suorituskyky. Toimintaympäristöedellyttää uudistumiskykyisyyttä, vuorovaikutusta sekä ajanmukaisia työ- ja toimintatapoja. On tärkeää,että yhdessä sitoudumme työ- ja toimintatapojen asiakas- ja palvelulähtöiseen kehittämiseen. Yhtä tärkeääon se, että arkityö on sujuvaa ja hyödynnämme sujuvasti työn teknologian yhteensovittamisen. Työyhteisönjokaisella jäsenellä tulee olla riittävän selkeä kuva ja ymmärrys työnkuvansa merkityksestä kokonaiskuvas-sa.

Työntekijän työkykyä heikentäviin tekijöihin on puututtava jo varhaisessa vaiheessa. Vastuu on jokaisellatyöyhteisössä, työntekijällä itsellään ja työkavereilla, mutta erityinen huolehtimisvelvollisuus on työnanta-jalla eli esimiehillä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimiesten pitää pystyä tunnistamaan työhyvinvointia ja työ-kykyä heikentävät tekijät riittävän ajoissa ja ottamaan ne puheeksi sekä toimimaan jämäkästi tilanteen kor-jaamiseksi. Asiassa hyödynnetään työsuojelun toimintaohjelmaa. Työyhteisön toimivuutta seurataan jokatoinen vuosi tehtävällä työyhteisön toimivuuskyselyllä. Työyhteisön toimivuuskyselyn tuloksia hyödynne-tään henkilöstöhallinnon suunnitelmissa.

Henkilöstöraportti

Henkilöstötietoon ja sen tunnuslukuihin perustuvan strategian ja toimintalähtöisen analyysien arvioinnintavoitteena on saada aikaan kokonaiskuva henkilöstön tilasta ja kehityksestä sekä tunnistaa vastuut ja pa-rannettavat alueet. Tämä tapahtuu normaaliseurannan yhteydessä ja vuosittain tehtävässä henkilöstöra-portissa sekä siitä tehtävissä johtopäätöksissä.


22

Henkilöstösuunnittelu

Hyvinvoiva, osaava ja oikein mitoitettu henkilöstö tuottaa kuntalaisten hyvinvointia ja alueen kilpailukykyi-syyttä lisääviä asiakaslähtöisiä palveluita. Kajaanin kaupungin palveluohjelmassa määritellään, mitä palvelu-ja kaupunki järjestää, miten ne järjestetään ja millaisella henkilöstömäärällä palvelut tuotetaan.

Henkilöstömäärää pyritään vähentämään. Kun henkilöstöä jää eläkkeelle tai lähtee pois kaupungin palve-luksesta, jokaisen auki tulevan paikan kohdalla harkitaan, voidaanko se jättää täyttämättä. Mikäli päädy-tään siihen, että henkilö on palkattava, pyritään löytämään ”talon sisältä” henkilö tai jakamaan jäljelle jää-neet työtehtävät. Samaten on harkittava, voidaanko tehtävä jättää kokonaan tai osittain tekemättä. Tätähenkilöstösuunnittelutyötä tehdään normaalina toimintana osana johtamista ja lisäksi henkilöstösuunnitte-lutyöryhmänä toimii kokoonpano: hallintojohtaja, sivistysjohtaja, tekninen johtaja, henkilöstöpäällikkö,kehityspäällikkö ja henkilöstösihteeri.

EläköityminenSeuraavassa taulukossa oleva arvio eläköitymisestä vuodesta 2017 alkaen. Eläkeuudistus tulee voimaan1.1.2017. Alin vanhuuseläkeikä 63 säilyy vuonna 1954 ja sitä ennen syntyneillä. Vanhuuseläkkeen alaikärajanousee vuosittain vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä. Arvio ei sisällä varhennetulle varhaiseläkkeelleeikä työkyvyttömyyseläkkeelle jääviä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien osuus on noin 30 prosenttia kaikis-ta eläkkeelle jäävistä.

Arvio eläköitymisen hyödyntämisestä 2017 - 2021

Eläkkeellejäävät Ei täytetä Säästö

Kh/keskushallinto 22 8 36 %Varhaiskasvatus 60 18 30 %Perusopetus ja nuorisopalvelut 42 5 12 %Kulttuurilaitokset 27 5 19 %Tilapalvelu 9 0 0 %Kunnallistekniikka ja l i ikunta 24 6 25 %Ympäristö ja maankäyttö 12 5 42 %Kainuun Pelastuslaitos 10 0 0 %Kajaanin Kaupunginteatteri -l i ikelai tos 8 0 0 %Kajaanin Mamselli -l i ikelaitos 38 8 21 %Kajaanin Vesi -l i ikelaitos 6 1 17 %Kajaanin kaupungin koulutusli ikelai tos 80 30 38 %

Yhteensä 338 86 25 %

Tulosalue/liikelaitos

Arvio 2017 - 2021

RekrytointiTaulukko auttaa hahmottamaan rekrytointitarvetta sekä säästömahdollisuuksia poistuman hyödyntämises-sä. Kajaanin maine työnantajana ja vaivattoman arjen kaupunkina on keskeinen tekijä rekrytoinneissa.Hyvä työnantajan maine syntyy hyvistä teoista ja houkuttelee ja sitoo osaavia työntekijöitä. Työnantajakuvaon osa Kajaanin kaupungin mainetta ja kaupunkikuvaa.

Uusien työntekijöiden/viranhaltijoiden palkkaamiseen on haettava lupa kirjallisesti toimialajohtajalta.Yhtään uutta virka- tai työsopimussuhdetta ei muodosteta, ellei siihen ole lainsäädännöstä tulevaa pakkoa.Toinen kriteeri on kuntalaisten ja työntekijöiden terveyden turvaaminen sekä omaisuusvahinkojen estämi-nen.


23

Taulukko. Henkilöstömäärä 2015–2019, htv2TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Kaupunginhallitus ja keskushallinto 75,2 77,5 71,0 70,5 70,5Sivistyslautakunta 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0Varhaiskasvatus 318,7 340,0 329,0 319,0 319,0Perusopetus 370,7 377,0 370,0 367,0 367,0Nuorisopalvelut 13,5 9,0 12,5 12,5 12,5Kulttuurilaitokset 48,1 47,5 47,0 46,0 46,0Kaukametsä 112,8 115,0 113,5 111,0 111,0Ympäristötekninen lautakunta 1,0 2,0 1,5 1,0 0Maankäyttö, suunnittelu ja viranomaistoi-minnat 37,1 34,0 35,0 35,0 34,0Kunnallistekniikka ja liikunta 76,7 84,0 78,0 77,0 76,0Tilakeskus 49,8 53,1 53,0 52,4 51,9Kainuun Pelastuslaitos 71,4 66,0 66,0 66,0 66,0Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 47,3 47,0 47,0 47,0 47,0Kajaanin Mamselli -liikelaitos 224,8 208,0 225,0 220,0 215,0Kajaanin Vesi -liikelaitos 20,2 20,5 20,0 19,6 19,6Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 409,8 390,0 375,0 370,0 360,0Tukityöllistäminen 31,7 35,0 40,0 40,0 40,0

Yhteensä 1 909,8 1 906,5 1 884,5 1 855,0 1 836,5

Henkilöstöohjelman strategiset tavoitteet, vuositavoitteet ja mittarit / arviointikriteerit

Strategiset tavoitteet Vuositavoitteet Mittarit/arviointikriteeritKajaanin kaupungin henki-löstöohjelmaToimenpideohjelmat

Ohjelma laaditaan konsernitasolla.

Toimiala-, tulosyksikkö-, liikelaitostasolla ohjelmaa tarken-netaan tarvittavien painotusten mukaisesti toimenpideta-solle (perehdyttäminen, osaamisen kehittäminen, työsuoje-lun toimintaohjelma, työhyvinvoinnin edistäminen)

Parannetaan tulokselli-suutta ja tuottavuuttapanostamalla työhyvin-vointiin, työ- ja toiminta-tapojen kehittämiseensekä osaamisen vahvista-miseen

Työ- ja toimintatavat organisoidaan prosessi- ja palveluläh-töisesti, resurssiviisausPalveluprosesseja sähköistetään ja kehitetään konserni-tasoisestiVarmistetaan osaamisen jakaminen ja sijaisuusjärjestelyt

Kehityskeskustelut käydään (yksilö tai ryhmä)Henkilökohtaiset osaamisen kehittämisen suunnitelmat /ryhmäkohtaiset osaamisen kehittämisen suunnitelmat

Prosessit kuvataan ja samassayhteydessä sovitaan mittarit, joitaarvioidaan säännöllisesti (sovitaanmiten kerätään, missä käsitelläänja mihin toimenpiteisiin ryhdy-tään tiedon pohjalta, esim. pro-sessien sähköistyminen)Sanallinen arviointi työpaikkako-kouksissa ja johtoryhmissä sekäedistämistoimenpiteistä sopimi-nen

Kehityskeskusteluissa asetettujentavoitteiden seuranta

Kehitetään työyhteisöntoimivuutta

Yhdistetään arkityö ja teknologia sujuvasti (palvelut ja pro-sessit)Kehitetään innostavia toimintatapoja tulevaisuudessa tar-vittavalle osaamiselle ja uuden omaksumiselle

Työyhteisöjen toimivuuskysely:- kehittämiskohteiden valinta 1-3 ja

seuranta ja arviointi- konsernitason kehittämiskohteita

valitaan väh. 1 ja muut kohteettoimiala-/tulosyksikkökohtaisia

Tieto- ja viestintäteknologiataito-jen kehittyminen


24

Varmistetaan muutokses-sa yhteistoiminnallinenjohtaminen, jossa henki-löstö osallistuu työnsäkehittämiseen

Tarjotaan vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet työn jayhteisten toimintatapojen suunnitteluun ja kehittämiseenArjen johtaminen on tasa-arvoista, kannustavaa, yksilöllistäosaamista arvostavaa, vuorovaikutteista ja oikeudenmu-kaistaToimiva yt-järjestelmäSäännölliset ja osallistavat työpaikkakokoukset

Työpaikkakokoukset, yhteisetteemat peilaten vuositavoitteisiin

Työyhteisön toimivuuskysely

Yhteistyötoimikunnan kokoukset,kehittämisryhmien kokoukset

Henkilöstösuunnitelmanpäivittäminen

Ennakoidaan prosessi- ja palvelulähtöisesti henkilöstönosaamisen, määrän ja kohdentumisen tarvetta konsernita-solla

Henkilöstö, toiminta ja talousmitoitetaan kestävään ja tuotta-vaan tasa-painoon

Henkilöstöraportti /henkilöstökertomusPalveluohjelma

Ikääntyvien ja osatyöky-kyisten työssäjaksamisentukeminen

Työurien jatkamisen tukeminenVarhainen puuttuminen (hyväksytyn ohjeistuksen mukaan)

Uudelleen sijoitukset ja työtehtä-vien mitoitusKonsernitasoisten mahdollisuuk-sien hyödyntäminen


25

1.3 Taloudelliset lähtökohdat

Taloussuunnitteluvuoden 2019 luvuissa ei ole otettu huomioon mahdollista aluehallinnon vaikutusta Kajaa-nin kaupungin verotuloihin, valtionosuuksiin, toimintatuottoihin ja -kuluihin. Kuntaliitto on ohjeistanut kun-tia laatimaan vuoden 2019 taloussuunnitelman luvut normaalivuosien tapaan, koska aluehallintouudistustakoskeva lainsäädäntö ei ole valmis ja mahdollisen aluehallinnon kuntakohtaisia vaikutuksia mm. verotuloi-hin on vielä vaikea arvioida.

Verotulot

Vuoden 2017 verotulojen tilitysten arvioidaan koko maan tasolla kasvavan yhteensä noin 1,5 prosenttia.Tästä kunnallisverotuoton kasvu on noin 1,4 prosenttia, yhteisöverotuotto kasvaa 9,6 prosenttia ja kiinteis-töverotuotto pysyy vuoden 2016 tasolla. Kunnallisveron vaimeaan kasvuun vaikuttaa keskeisesti heikontaloudellisen tilanteen ohella myönnettävien vähennysten kasvu.

Kaupungin verotulot koostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Vuonna 2017 kaupun-gin verotulojen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 134,6 miljoonaa euroa, jossa on vähennystä vuoden2016 talousarvioon noin 3,5 miljoonaa euroa (-2,5 prosenttia).

Talousarvio 2017 perustuu 21,0 kunnallisveroprosenttiin.

Vuoden 2017 talousarvio perustuu kiinteistöveroprosenttien osittaiseen korotukseen. Yleinen kiinteistöve-roprosentti on 1,10, vakituisten asuinrakennusten 0,55, muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti on0,55 prosenttia, rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti on 4,1, muiden asuinrakennustenvero-prosentti 1,55 ja voimalaitosten kiinteistöveroprosentti on 3,1. Yleishyödyllisen yhteisön omistamalle ra-kennukselle ja maalle ei ole erillistä kiinteistöveroprosenttia, vaan ko. rakennus ja maapohja verotetaanyleisen kiinteistöveroprosentin tai asuinrakennuksen ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentinmukaan. Näillä oletuksilla kiinteistöveron tuotoksi on arvioitu 9,9 miljoonaa euroa. Kiinteistöverotuotonarvioidaan pysyvän vuoden 2017 tasolla suunnitelmavuosina.

Valtionosuudet 2017–2019

Vuoden 2017 arviot valtionosuuksista perustuvat Kuntaliiton ennakkotietoihin ja Valtiovarainministeriöntalousarvioehdotukseen. Valtionosuuksien arviointiin liittyy vuodelle 2017 vielä jonkin verran epävarmuuttavaltionosuusjärjestelmän uudistamisen vuoksi.

Vuoden 2017 talousarviossa valtionosuuksia arvioidaan saatavan 106,2 miljoonaa euroa, kun ne vuonna2016 ovat 104,0 miljoonaa euroa. Valtionosuudet kohdistuvat siten, että peruskunnalle kohdistuu arviolta76,9 miljoonaa euroa, teatterille 0,95 miljoonaa euroa ja Kajaanin koulutusliikelaitokselle 28,3 miljoonaaeuroa. Suunnitelmavuosien 2018–2019 valtionosuuden korotuksen oletetaan olevan maltillisia.


26

Toimintatuotot

Peruskaupungin toimintatuottoja arvioidaan kertyvän 40,5 miljoonaa euroa, missä on laskua edellisvuoteenverrattuna 1,8 prosenttia. Koko kaupungin toimintatuottojen yhteismäärän arvioidaan olevan 76,6 miljoo-naa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen verrattuna 0,9 prosenttia. Toimintatuottoihin on tehty taksojenkorotukset ja toiminnan mukanaan tuoma tuottojen kasvu/vähennys.

Toimintakulut

Peruskaupungin toimintakuluja arvioidaan kertyvän 252,8 miljoonaa euroa, missä on kasvua edellisvuoteenverrattuna 1,0 prosenttia. Koko kaupungin toimintakulujen yhteismääräksi arvioidaan 312,9 miljoonaa eu-roa, missä on kasvua edellisvuoteen verrattuna 1,0 prosenttia.

Henkilöstökulut

§ Henkilöstökulut alenevat vuoden 2016 tasosta 1,9 prosenttia.§ Vuodelle 2017 kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön palkkoihin ei ole tulossa korotuksia§ Palkoissa ja palkkioissa on huomioitu lomarahan leikkaus 30 prosenttia. Palkat ja palkkiot kasvavat

leikkauksista huolimatta peruskaupungissa noin 0,1 miljoonaa euroa. Koko kaupungin tasolla palkat japalkkiot vähenevät 1,5 miljoonaa euroa eli noin 2,1 prosenttia.

§ Henkilöstösivukuluissa on huomioitu kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksujen sekä työttömyysvakuu-tusmaksujen aleneminen. Eläkemenoperusteiset KuEL-maksut on arvioitu vuoden 2016 toteutumanperusteella, vuoden 2016 määrärahavaraus on ollut toteutunutta summaa korkeampi.

Palvelujen ostot

§ Peruskaupungin palvelujen ostojen arvioidaan olevan 155,2 miljoonaa euroa, missä kasvua edellisvuo-teen on 1,6 prosenttia. Tästä Kainuun soten ja Kainuun liiton maksuosuuden kasvu on noin 1,0 miljoo-naa euroa eli 1,0 prosenttia.

§ Koko kaupungin palvelujen ostojen arvioidaan olevan 166,2 miljoonaa euroa, missä on kasvua edellis-vuoteen 1,0 prosenttia.

Taulukko. Peruskunnan toimintakatteen kehitys 2015–2019

Toimintakate 1 000 € TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019Toimintatuotot 41 847 41 274 40 514 40 518 40 518Valmistus omaan käyttöön 876 1 024 970 970 970Toimintakulut -248 876 -250 385 -252 875 -254 092 -255 459Toimintakate -206 153 -208 087 -211 391 -212 604 -213 971Muutos % 0,94 1,59 0,57 0,64

Rahoitustuotot ja -kulut

Vuoden 2017 budjetoidut korkotuotot (korot ulkopuolisilta) ovat 4,77 milj. euroa. Muiden rahoitustuotto-jen määrä on 3,4 miljoonaa euroa. Tästä määrästä osinkotulojen osuus on 1,7 miljoonaa euroa, KajaaninVesi -liikelaitoksen korvaus peruspääomasta ja tuloutus ylijäämästä on yhteensä 1,2 miljoonaa euroa jaKajaanin Mamselli -liikelaitoksen korvaus peruspääomasta ja tuloutus ylijäämästä on yhteensä 50 000 eu-roa.

Muihin rahoituskuluihin kirjataan 1,0 miljoonaa euroa vuodelle 2017 ja 1,1 miljoonaa euroa vuodelle 2018.Tällä summalla katetaan Kajaanin kaupungin osuus Kainuun Voiman turbiinirevisiosta. Vuoden 2014 tilin-päätöksessä tätä hanketta varten tehtiin 2,1 miljoonan euron varaus. Varausta puretaan vuosina 2017 ja2018 rahoitusosuuden verran, joten tulosvaikutus on ± 0. Varauksen purku esitetään tuloslaskelmassa Tili-kauden tuloksen jälkeen. Vuonna 2017 korkokulut pitkä- ja lyhytaikaisista lainoista ulkopuolisilta ovat 1,4miljoonaa euroa.


27

Vuosikate sekä poistot ja arvonalentumiset

Kuntatalouden tasapainoa kuvataan pääsääntöisesti vuosikatteella. Sillä tarkoitetaan tulojen ja menojenerotusta eli sitä osaa tuloista, joka jää käytettäväksi investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen.Tulorahoituksen katsotaan olevan tasapainossa, jos vuosikate kattaa poistot eli käyttöomaisuuden vuosit-taisen kuluman. Silloin tunnusluku vuosikate prosenttia poistoista on vähintään sata. Tulorahoitus on heik-ko, jos tunnusluku on jää nollan ja sadan välille. Jos vuosikate on negatiivinen, tulorahoitus on epätasapai-nossa, koska tulot eivät riitä edes varsinaisen toiminnan rahoittamiseen.

Peruskunnan vuosikate vuonna 2017 on 5,9 miljoonaa euroa. Koko kaupungin yhteenlaskettu vuosikatevuonna 2017 on 9,7 miljoonaa euroa.

Talousarvion suunnitelmakaudella 2017–2019 vuosikatteiden yhteenlasketun määrän tulisi olla suurempitai yhtä suuri kuin suunnitelmapoistot yhteensä. Vuosikatteen tulisi olla lainojen lyhennystä suurempi, jottavältettäisiin velkakierre. Vuoden 2017 investoinnit ovat vuoden 2016 investointeja alhaisemmat, muttaheikko vuosikate ei riitä kattamaan investointeja.

Suunnitelman mukaiset poistot vuonna 2017 on peruskaupungilla noin 10,1 miljoonaa euroa ja koko kau-pungin poistojen määrä on 14,1 miljoonaa euroa. Poistot tulevat kasvamaan suunnitelmavuosina, kun kes-keneräiset investoinnit valmistuvat. Poistoja kasvattavat myös vuosittaiset irtaimistohankinnat. Kaupunkipanostaa merkittävästi sähköiset palvelut mahdollistavaan teknologiaan.

Taulukko. Peruskunnan vuosikate ja suunnitelman mukaiset poistot 2015–2019

Vuosikate/poistot1 000 €

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Vuosikate 6 340 8 319 5 880 6 413 8 560Suunn. mukaiset poistot -9 563 .9861 -10 059 -10 640 -10 746Vuosikatteen ja poistojenero

-3 223 -1 862 -4 179 -4 227 -2 186

Investoinnit

Pitkällä aikavälillä vuosikatteen tulee kattaa nettoinvestoinnit ja lainanlyhennykset. Jos vuositasolla inves-toidaan enemmän kuin vuosikate mahdollistaa, on kate otettava rahastoista tai lisättävä lainanottoa.

Vuonna 2017 koko kaupungin bruttoinvestointien määrä on noin 21,6 miljoonaa euroa, josta peruskaupun-gin bruttoinvestointien määrä on 15,5 miljoonaa euroa. Koko kaupungin nettoinvestointien määrä on noin21,2 miljoonaa euroa, josta peruskaupungin nettoinvestoinnit noin 15,1 miljoonaa euroa Suurimmat inves-tointihankkeet ovat Lehtikankaan monitoimitalon rakentaminen, 3,3 miljoonaa euroa sekä Nakertajan kou-lun laajennus, 1,3 miljoonaa euroa. Investointitaso pitäisi pystyä sopeuttamaan vuosikate-ennusteeseensuunnitelmakaudella. Sopeuttaminen tulee olemaan vaikeata heikosta vuosikatteesta johtuen.

Investointiosan tulojen arvioidaan kertyvän maa- ja vesialueiden myynneistä.

Lainat

Vuonna 2017 velkamäärä lisääntyy alhaisen vuosikatteen ja investointien rahoitustarpeen seurauksena.Uutta pitkäaikaista lainaa nostetaan peruskunnan osalta 21,0 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhenne-tään 12,5 miljoonaa euroa. Lainamäärä kasvaa 8,5 miljoonaa euroa nettona.

Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos rahoittaa tekemänsä investoinnit osittain velalla vuonna 2017. Uuttapitkäaikaista velkaa nostetaan 3,2 miljoonaa euroa. Vanhoja lainoja lyhennetään 1,0 miljoonaa euroa. Pit-käaikaiset lainat kasvavat 2,2 miljoonaa euroa.


28

Koko kaupungin tasolla uutta lainaa nostetaan 24,2 miljoonaa euroa. Vanhoja lainoja lyhennetään 13,5miljoonaa euroa. Velkamäärä kasvaa nettona 10,7 miljoonaa euroa eli noin 285 euroa/asukas Tilastokes-kuksen vuoden 2017 ennusteen mukaisella asukasluvulla laskettuna. Vuoden 2017 lopussa lainamäärä onnoin 99,9 miljoonaa euroa eli noin 2 660 euroa/asukas (asukaslukuarvio 37 548).

Kaupunki hoitaa pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut lainaohjelman mukaisesti. Lainat ovat pääosin 10vuoden takaisinmaksuajalla. Tavoitteena suunnittelukaudella on, että lainamäärä asukasta kohti pysyy val-takunnan keskiarvon tuntumassa. Vuoden 2016 osalta arvioidaan, että kaupungin velkamäärä asukastakohden on keskiarvon alapuolella.

Lainanottoon liittyvä ratkaisuvalta

1. Kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa pitkäai-kaisten ja tilapäislainojen ottamista, lainojen takaisinmaksua ja lainaehtojen muuttamista.

2. Kaupunginhallituksella on oikeus vuonna 2016

§ Ottaa talousarviossa oleva lainamäärä kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja. Päätös voi koskea

· lainan ennenaikaista takaisinmaksamista tai lainaehtojen muuttamista talousarviossa olevienmäärärahojen puitteissa

· pitkäaikaista lainaa, jonka laina-aika on vähintään yksi vuosi ja enintään 30 vuotta· pitkäaikaista lainaa, jonka nimelliskorko lainanottohetkellä saa olla enintään 6 prosenttia· pitkäaikaista lainaa, jonka emissiokurssin ja nimelliskoron perusteella laskettava efektiivinen

korkoprosentti saa olla laina-ajasta riippuen enintään 10 prosenttia.

§ Tehdä koronvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähim-mäiskorosta. Vaihtosopimuksia voidaan solmia sellaisen kotimaisen tai ulkomaisen osapuolenkanssa, jonka pitkäaikainen luottokelpoisuus on hyvä.

§ Käyttää lainojen korkosuojauksessa rahalaitosten tarjoamia vaihtoehtoja.

3. Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa tarvittaessa tilapäislainoja, joita saa kulloinkin olla enintään15,0 miljoonaa euroa.


29

1.4 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet

Toiminnalliset tavoitteet

Toimialojen tuloskorttien tavoitteet vuodelle 2017

Taloudelliset tavoitteet

Käyttötalous Toimialan toimintakate

Investoinnit (netto)

Jos talousarviossa suunniteltu investointikohde jää kokonaan toteuttamatta, sille va-rattu määräraha voidaan käyttää muuhun vuoden 2017 talousarviossa varattuun in-vestointikohteeseen kaupunginhallituksen päätöksellä.

Hankekohtaisesti▪ rakennukset > 1,0 miljoonaa euroa▪ käyttöomaisuusarvopaperit

Tulosaluekohtaisesti▪ maa- ja vesialueet▪ kiinteät rakenteet ja laitteet▪ rakennukset < 1,0 miljoonaa euroa

Toimialakohtaisesti▪ irtain omaisuus

Liikelaitokset ja tytäryhtiöt

Liikelaitosten sitovat tavoitteet 2017 on esitetty erillisessä taulukossa, tytäryhteisöjensitovia tavoitteita vuodelle 2017 ei ole vielä määritelty.

Kuntayhtymät ja niiden liikelaitokset

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä▪ osuuksia vastaava peruspääoman korko▪ kuntarahoitusosuus 128 713 000 euroa

Kainuun liitto -kuntayhtymä▪ osuuksia vastaava peruspääoman korko▪ kuntarahoitusosuus 1 265 000 euroa

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä▪ osuuksia vastaava peruspääoman korko


30

1.5 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

RiskienhallintaKuntalakiin (325/2012) kesällä 2012 lisätyt säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta jariskienhallinnasta tulivat voimaan vuonna 2014. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kunnan ja kuntakonser-nin sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joiden avulla pyritään varmistumaan organisaation tavoitteidensaavuttamisesta ja toiminnan laillisuudesta. Riskienhallinnalla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan tavoit-teiden saavuttamista uhkaavia tekijöitä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen on siten osakunnan ja kuntakonsernin johtamista.

Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (KL13 §). Valtuusto perusteista päättäessään siten sitovasti ohjaa kunnanhallitusta sen hoitaessa hallinnon jatalouden vastuutehtävää sekä toiminnan johtotehtävää; keskeinen ohjausväline on hallintosääntö.Valtuusto hyväksyy hallintosäännön, jossa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin hallinnon ja taloudentarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. (KL 50 §)

Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta,täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. (KL 23 §)Kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnanjohtajatai pormestari. (KL 24§)Operatiivinen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen on siten osa hallitukselle ja kunnanjohta-jalle säädettyä hallinnon ja taloudenhoidon tehtävää.

Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asian-mukaisesta järjestämisestä. (KL 87 c §)

Liikelaitoksen johtaja huolehtii liikelaitoksen hallinnosta sekä taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan ja ris-kienhallinnan järjestämisestä. (KL 87 d §)

Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. (KL 25 a §)Kunnan konserniyhteisöissä sisäinen valvonta ja riskienhallinta kuuluvat näiden yhteisöjen hallitusten jatoimitusjohtajien vastuulle yhteisöjä koskevien säännösten mukaisesti.

Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvis-tä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tairahoituslaskelmassa. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedotsisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. (KL 69§) Selonteonlaatiminen on aikaisemmin perustunut kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeeseen kunnan ja kun-tayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Yleisohjeessa annetaan edelleen ohjeetselonteon sisällöstä.

Tilintarkastajien on tarkastettava mm. onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallintasekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. (KL 73 §)

Tähän mennessä tehdyt toimenpiteet

Vuonna 2016 on aloitettu kunnan varautumiseen liittyvien suunnitelmien päivitystyö. Keskeiset suunnitel-mat on tarkoitus saada päivitettyä loppuvuoden ja alkuvuoden 2017 aikana. Riskienhallintaa ja häiriötilan-teisiin varautumista kehitetään edelleen ja tarkoitus on saada näiden osalta prosessit yhteneväisiksi.

Riskienhallintaan liittyvää tiedotusta ja ohjeistusta järjestettiin tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä. Talo-usarvion yhteydessä kerättiin tulosyksiköiden sekä liikelaitosten riskienhallintasuunnitelmat koskien tulevaa


31

taloussuunnittelu kautta. Jatkossakin riskienhallintaprosessia toteutetaan osana taloussuunnitteluproses-sia.

Suunnitelmissa on järjestää riskienhallintaan ja työsuojelun vaarojen arviointiin liittyvää koulutusta kohdis-tetusti vielä kuluvan vuoden aikana.

Riskienhallinnan kehittäminen jatkossa

Riskienhallinnan pääpainopiste vuonna 2017 on riskienhallintaprosessin jalkauttaminen käytännön toimin-taan entistä tehokkaammin niin, että se palvelee johtamista ja päätöksentekoa. Tämän tavoitteen mahdol-listamiseksi kehitetään riskienhallintaprosessia, riskienhallintatyökaluja sekä riskienhallintaa koskevaa oh-jeistusta edelleen.

Alkuvuoden 2017 painopisteenä on riskienhallintatyökalun laajempi käyttöönotto ja siihen liittyvien koulu-tusten järjestäminen. Riskienhallintaa koskevaa koulutusta täytyy järjestää konsernin palveluksessa olevilleesimiehille ja henkilöstölle. Kaupunki järjestetää lisää koulutuksia myös yhtenä riskienhallintakeinona tietty-jen työsuojeluun liittyvien riskien osalta.

Kaupungin varautumisen kehittäminen, sekä kiinteistöjen kulunvalvontaan liittyvä kehittämisprosessi kul-kevat riskienhallintatyön rinnalla.


32

2 Kaupunkistrategia

2.1 Kaupunkistrategia ja tuloskortit

Kajaanin kaupungin arvot ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus ja luottamus tulevaisuu-teen. Kaupungin perustehtävä on turvata hyvinvoinnin perusta ja luoda edellytykset ihmisten ja yritystenmenestymiselle ja viihtymiselle Kajaanissa ja Kainuussa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.6.2014 uuden kaupunkistrategian vuosille 2015–2018. Strategian tavoittee-na on, että teemme Kajaanista kasvukeskuksen vuoteen 2018 mennessä ja vuonna 2025 Kajaani on kasvunkärjessä 2025. Kasvun avulla pystymme huolehtimaan kuntalaisten hyvinvointia lisäävästä sujuvasta arjesta.Meidän on huolehdittava Kajaanin vetovoimatekijöistä: korkea-asteen koulutuksesta, puhtaasta ympäris-töstä, tiiviistä kaupunkikeskustasta ja hyvistä perus- ja vapaa-ajan palveluista. Peruspilareina strategianonnistumisessa ovat aktiiviset asukkaat, osaava ja muutosvalmis henkilöstö, hyvä sisäinen suorituskyky elitoimivat prosessit ja tehokkaat tietojärjestelmät sekä tilikausien nollatulos vuosina 2015–2018.

Strategisten päämäärien saavuttamisen mahdollistavat halu auttaa yritysten kasvua, osaavan työvoimansaatavuuden turvaaminen, saavutettavuuden parantaminen, kokonaisvaltainen asiakastuntemus, joka oh-jaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa, positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvienpalvelujen Kajaanista sekä kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen. Näille kuudelle kaupunki-strategian mahdollistajalle on määritelty mittarit/indikaattorit ja niille tavoitetilat seuraavissa tuloskorteis-sa.

Kaupunkistrategian väliarviointi vuoden 2016 tavoitteista tehdään tilinpäätöksen 2016 yhteydessä.


33

Tuloskortti 1Raportointivastuussa kansliapäällikkö

Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi



1Lähtötieto korjattu, tavoitteet korjattu vastaamaan lähtötietoa

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018Halu auttaa yritystenkasvua

Uudet yritykset vuo-dessa, netto

2013201420158/2016

48142937

56 70

Yritystoimipaikat, kpl 201220132014

1 7001 8701 920

+ 5 %

Yritystyöpaikat, kpl 201220132014

8 7008 4507 960

+ 5 %

Kasvuyritysten liike-vaihto ja työpaikat

2011–14 koko Kainuu:Väh. 10 työntekijänkasvuyritykset 10 %kasvaneita yrityksiä 19,joista 20 % tai enemmänkasvaneita 5.Alle 10 työntekijän 10 %kasvaneita yrityksiä 73.(Toimiala Online)

Ajantasaisempimittari on määritelty

+ 20 %

Kaupungin omatkehittämisinvestoin-nit yritysten toimin-taympäristöihin(infra), M€

20142015

0,51,2

0,75 1

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018Osaavan työvoimansaanti

Tutkinnon suoritta-neiden osuus yli 15-vuotiaista, %

201220132014

717273

69 70

Koulutus/osaamis-alojen määrä KAMK

KAO

2015513

2016513

Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso

Tutkintoalojen määrä KAMKKAO

622

522


Tutkintomäärä/läpäisy vuodessa, %

KAMKKAO

58,581,6


KAMK:hon Kainuunulkopuolelta hake-neet, %

201420152016

70yli 7083


KAMK:sta valmistu-neiden työllistyminenKainuuseen, %

20142015

581

69,8601 yli 601


34



1Nykyisen hallituskauden valtakunnallisten liikennehankkeiden päätöksenteko ei enää tapahdu liikennepoliittisella selontekome-nettelyllä vaan suoraan valtion talousarvioissa. Hankerahoitusta siirretään perustienpitoon niin, että vain keskeneräisiä väylähank-keita voidaan toteuttaa. Uusiin väylähankkeisiin on rahoitusta vasta hallituskauden loppuvaiheessa, silloinkin vain rajallisesti.

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018Saavutettavuudenparantaminen

Helsinki–Kajaani-reittilentoyhteydensäilyttäminen

2014: ma-pe 3–4vuoroa, la-yhteysHgistä puuttuumatkust. 70 000/v.

Matkustajamäärä82 500/vuosi

Väh. 3–4 vuo-roa/arkipäiväLauantaiyhteys Hgis-täMatkustajamäärä90 000/vuosi

2015 alkaen: ma-pe4 vuoroa, la-su vuo-roja lisää

Helsinki-, Oulu- jaVenäjä-väylä-yhteyksien nopeut-taminen

VT 22 valtion TA2016: 15 M€, alkaa

Karsittu 30 M€ ra-hoitus valtion talo-usarvioihin Liikpolselonteon 2012mukaisesti

VT 22 1. vaihe toteu-tettu, jatkovaiheetmukana tulevissaväylähankkeissa1

VT 5 Mikkelin kohtaTA 2014: 20 M€,alkamassa TA 2015:27 M€, käynnissä

VT 5 Mainua – Savonraja päällystys jalevennys POP ELY:nhankkeena

VT 5: Mikkeli–Juvavaltion talousarvi-oissa ja jatkovaiheetmukana tulevissaväylähankkeissa1

Rataosuus Ylivieska–Iisalmi–Kontiomäki90 M€ Liikpol selon-teossa 2012 ei olesaanut rahoitusta

Ylivieska–Iisalmi–Kontiomäki rata-osuuden käynnistä-minen valtion talo-usarvioissa 2017-18

Mukana tulevissaväylähankkeissa:1

Oulu–Kajaani-rata:parantaminenSavon rata: valta-kunnalliseksi rata-hankkeeksi

KT 89 Vartius-tienparantaminen jarajanylityspaikankehittäminen edun-valvonnan kohteena

POP ELY:n tavoit-teena raja-alueyhteistyön ra-hoitus Vartiuksentielle

Kajaani–Kostamus-tieyhteysväli paran-tunut, jatkosuunnit-telu käynnissä

Toimivat tietoliiken-neyhteydet

Keskustaajamassa jaosin läheisellä haja-asutusalueella kat-tavat laajakaistayh-teydet, kiinteä jamobiili. Laajallahaja-alueella kiinte-ät ja mobiilit puhe-linverkkoyhteydet

Ydinkeskustan avoinlangaton verkko

Yritystoiminnan jasähköisen asioinninmahdollistavat tieto-liikenneyhteydetasutuskeskittymissä

Paremmat sisäisetyhteydet ja joukkolii-kenne

Pendelöinnin jaasioinnin mahdollis-tavat tieyhteydet jabussiliikenne poh-joinen, itä, etelä, VT5, 6 ja 22

Haja-alueen asiointi-liikenteen uudetratkaisut

Parantuneet ja tur-vallisemmat tieyh-teydet Sotkamo- jaPaltamo–Ristijärvi-suunnat pendelöin-ti/asiointiliikenteelle

Parantunut mielikuvasaavutettavuudesta

Maakuntakuvatut-kimus (2012)

Mielikuva saavutet-tavuudesta paran-tunut


35

Tuloskortti 4.Raportointivastuussa hallintojohtaja

Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki

Tuloskortti 5.Raportointivastuussa hallintojohtaja


Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018Kokonaisvaltainenasiakastuntemus ohjaapalvelujen järjestämis-tä ja tehostaa palvelu-jen tuotantoa

Asiakasryhmittely Asiakastuntemus ontoimiala- ja yksikkö-kohtaista. Toimialattuottavat palveluitaomien toimintamal-liensa mukaisesti.

Asiakkaiden palve-luohjausta kehite-tään yhteistyössätoimialojen ja Kai-nuun soten kanssa

Palvelut voidaankohdistaa oikeilleasiakasryhmille

Asiakkuudenhallinnankäyttö

Asiakkuudenhallintaon tulosyksikkökoh-taista

Kajaanissa otetaankäyttöön asiakkuu-denhallinnan toimin-tamalli ja tietojärjes-telmä

Toimintamallia hyö-dynnetään palvelu-jen tuotannossa

Asiakastyytyväisyys Toimialakohtaisiaasiakastyytyväisyys-kyselyjä tehdään

Kaupungin yhteisetasiakastyytyväisyys-mittarit on luotu

Yhteisiä asiakastyy-tyväisyysmittareitahyödynnetään pal-velujen järjestämi-sessä

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018Positiivinen mielikuvaviihtyisästä ja sujuvienpalvelujen Kajaanista

Kajaanin maine Ulkoiseen arviointiinperustuva, satun-nainen

Säännölliset maine-tutkimukset sidos-ryhmille on käynnis-tetty.Maineohjelma onkäynnistetty yhteis-työssä yrittäjienkanssa.Viestintäohjelma onpäivitetty.

Kajaanin maine onparantunut.Maineohjelma ontoteutettu.5-tielle on tehtypysäyttäjä

Paluumuuttajienkokemukset

Ei mittaria Mittari on määritelty Kokemukset ovatparantuneet

Asukastyytyväisyys Kerätään satunnai-sesti

Säännölliset asukas-tyytyväisyysmittauk-set on käynnistetty

Asukastyytyväisyyson parantunut


36

Tuloskortti 6.Raportointivastuussa sivistysjohtaja


1Kulttuuri: kirjastojen kävijät, museoiden kävijät, Kaukametsän opiston kurssilaiset, musiikkiopiston opiskelijat, kulttuuritilaisuuksien ja kongressi-keskuksen kävijät, teatterin katsojat, elokuvakeskuksen kävijät. Liikunta: Kajaanihallin, jäähallin, vesiliikuntakeskuksen sekä Otanmäen urheilutalonja maauimalan kävijät, 70+ -liikunta- ja vesiliikuntapassi, ohjattu kuntosalitoiminta. Nuoriso: nuorisotiloissa kävijät.2Tupakointi = tupakoi päivittäin. Humalakokeilut = tosi humalassa kerran kuussa. Huumekokeilut = kokeillut laittomia huumeita.3Kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus: sitoutuminen, johtaminen, terveysseuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt, osallisuussekä muut ydintoiminnat

Kaupunkistrategiaa toteutetaan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa toimialojen, liikelaitosten ja tytär-yhteisöjen strategisilla päämäärillä, jotka johdetaan kaupunkistrategian mahdollistajista. Kukin konserninosa vastaa osaltaan yhden tai useamman mahdollistajan toteuttamisesta. Toimialojen tuloskortit on esitet-ty 3. luvussa ja liikelaitosten ja tytäryhtiöiden tuloskortit 7. luvussa.

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018Kuntalaisten omaeh-toinen hyvinvoinninedistäminen

Kulttuuri-, liikunta- januorisotilojen kävijät1 Kulttuuri

LiikuntaNuorisoYht.

2014:464 603771 652 39 000

1 275 255

2015:451 731767 632 54 170

1 273 533

Kävijämäärätovat kasva-neet

Kävijämäärätovat kasvaneet

Sairastavuusindeksi 2011201220132014

122113115115

120 118

Varhaisnuorten päih-teiden käyttö2, %(kouluterveyskysely:8.–9. lk)

TupakointiHumalakokeilutHuumekokeilut

2013:17138

15106

1283

Nuorten ja nuortenaikuisten päihteidenkäyttö2, %(kouluterveyskysely:toisen asteen opiske-lijat)

KAO:TupakointiHumalakokeilutHuumekokeilu

2013:394018

353515

303012

Lukio:TupakointiHumalakokeilutHuumekokeilut

2013:61813

51610

2148

Päihdehuollon laitok-sissa hoidossa olleet25–64-vuotiaat /1 000 vastaavan ikäis-tä (Sotka-netti)

2011201220132014

1,31,71,70,9

1,2 1,1

Kaupungin, soten,yritysten ja kolman-nen sektorin yhteis-työ

Ei mittaria Mittarimuodostettu

Mittarin mu-kainen toimin-nan vaikutta-vuuden ja laa-juuden arviointi

Terveyden edistä-misaktiivisuus3

201120132015

325061

45 60


37

2.2 Kaupunkistrategiaa toteuttavat ohjelmat

Kaupunkistrategiaa toteutetaan myös poikkihallinnollisilla ohjelmilla, joita ovat palveluohjelma, elinkeino-ohjelma, hyvinvoinnin edistämisohjelma, maankäyttöpoliittinen ohjelma, kylä- ja kaupunginosaohjelma,henkilöstöohjelma, tilaohjelma ja tietohallinto-ohjelma. Ohjelmat päivitetään vastaamaan kaupunkistrate-giaa.

Elinkeino-ohjelma

Kaupunkistrategian strategista päämäärää Kajaani kasvukeskukseksi tukee kaupungin elinkeino-ohjelma.Aiempi kaupungin elinkeinostrategia uudistettiin 2014 kaupunkistrategian mukaiseksi elinkeino-ohjelmaksi.Uudistamisessa olivat mukana kaikki kaupunkikonsernin kehittämisorganisaatiot, yrittäjäjärjestöt, Kajaaninyliopistokeskus, Renforsin Ranta ja aluekehitysviranomaiset. Ohjelman toteutumista seurataan kaupungin-johtajan vetämässä elinkeinotiimissä.

Elinkeino-ohjelma etsii yhdessä kumppaneiden kanssa ratkaisuja kaupunkistrategian kasvun mahdollistajiin:yritysten kasvuun, osaavan työvoiman saatavuuteen, saavutettavuuden parantamiseen ja elinkeinoelämännäkökulmasta tarkastellen myös positiivisen mielikuvan luomiseen. Paikallisen yritystoiminnan toiminta-edellytysten parantaminen ja yritysmyönteisen asenneilmapiirin luominen ovat keskeisessä roolissa.

Kaupunkistrategian kasvun mahdollistajia ja elinkeino-ohjelman muita elinkeinopoliittisia tavoitteita toteu-tetaan ja edistetään kaupunginhallituksen, sivistystoimialan ja ympäristöteknisen toimialan vastuu- ja tu-losalueiden talousarviotavoitteissa. Edelleen elinkeinopolitiikan tavoitteet muuttuvat käytännöksi liikelai-tosten, tytäryhtiöiden ja omistusyhtiöiden toiminnassa (Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy, Kajaanin Kau-punginteatteri -liikelaitos, Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos, Kajaanin Teknologiakeskus Oy, Measure-polis Development Oy ja Kainuun Etu Oy).

Palveluohjelma

Kaupunkistrategian toisena strategisena päämääränä on hyvinvointia lisäävä sujuva arki. Tätä päämääräätukee koko organisaatiota koskeva palveluohjelma, jonka tavoitteena edistää kuntalaisten hyvinvointia,erityisesti omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä ja sujuvaa arkea tehokkaasti järjestetyillä perus- ja vapaa-ajan palveluilla. Tähän päästään kehittämällä kokonaisvaltaista asiakastuntemusta ja sisäistä suorituskykyä(toimivat prosessit ja tehokkaat tietojärjestelmät) yhdessä osaavan ja muutosvalmiin henkilöstön ja aktiivis-ten asukkaiden kanssa.

Palveluohjelma on rakennettu talousarviokirjan sisään niin, että luvuissa 3 ja 7 kuvataan toimialojen, liike-laitosten ja tytäryhtiöiden järjestämien palvelujen nykytila, toimintaympäristön muutokset ja palvelulinja-ukset 2016–2018. Palvelulinjausten tavoitteena on esittää konkreettisia kehittämislinjoja palvelutarjonnas-sa, palvelujen laajuudessa, saatavuudessa, laadussa, oman toiminnan kehittämisessä ja muutoksissa palve-lujen järjestämisessä (oma toiminta, ostopalvelut, palveluseteli, yksityinen palvelutuotanto, yhteistyö Kai-nuun soten, kuntien ja muiden julkisyhteisöiden, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa).

Hyvinvoinnin edistämisohjelma

Kaupungin elinvoimaa ja hyvinvointia tukevat rakenteet

Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittari

Koulutustaso nousee ny-kyisestä tasosta työelämäntarpeita vastaavasti

Perhetyön ja oppilashuollonkehittäminen/sivistystoimiala,perhepalvelut, koulutusliikelai-tos

KAMK ja yliopistokeskus kehit-tävät yhteistyötä edelleenyhdessä vahvistumisen

Talousarvion mukaisetresurssit

Hyvinvointikertomuksenindikaattorit: koulutus-tasomittain ja nettomuut-to

Tehtyjen interventioidenmäärä (opinto-ohjaus,terveydenhuolto, kuraat-


38

Kuntalaisten turvallisuus ja osallisuus

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi

Ikäihmisten hyvinvointi

-periaatteella ja yhteistyössäOulun, Itä-Suomen, Lapin jaJyväskylän yliopistojen kanssa

tori)

Tilastot perusopetuksesta2. asteelle siirtymisestä,opintojen keskeyttämiset

Turvallinen, terveellinen javiihtyisä kaupunki > hyvin-voinnin puitteet

Ympäristön turvallisuudesta japuhtaudesta huolehditaan

Kaupunkiympäristöä kehite-tään

Ympäristöteknisen toi-mialan ja Kajaanin Ve-den käyttötalous- jainvestointimäärärahat

Hyvinvointikertomus jakaupungin talouden jatoiminnan suunnittelunasiakirjat

Kokousmuistiot

Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit ArviointimittariRikollisuuden, erityisestiväkivaltarikollisuudenvähentäminen

Yhteistyömallin rakentaminenja vastuutahojen määrittämi-nen, esim. kaupungin johto-ryhmä

Poliisi, perhepalvelut,järjestöt

Poliisin tilastot

Hyvinvointikertomuksenindikaattori: poliisin tie-toon tulleet henkeen jaterveyteen kohdistuneetrikokset / 1 000 asukastakohti ja seksuaalirikokset,kpl ja 5 vuoden keskiarvo

Kuntalaisten omasta hy-vinvoinnista huolehtimi-sen vahvistuminen

Voimaantumisen tukeminen jaosallisuuden vahvistaminenIhmisille mahdollisuuksia tarjol-la (esim. pyörätiet, toimintaky-vyn ylläpitäminen, sähköisetpalvelut, kansalaistoiminnantukeminen)

Hyvinvointikertomuksenindikaattori: äänestysak-tiivisuus

Avustushakemukset: edel-lisen vuoden osallistu-misaktiivisuus

Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit ArviointimittariLasten ja lapsiperheidensekä nuorten hyvinvoinnintukeminen ja edistäminen

Yhdistetään hyvinvointia edis-tävät toimenpideohjelmat per-hetyötä ja oppilashuoltotyötätukevaksi

Etsivä nuorisotyö/nuorisotoimi

Riittävät peruspalvelut,tarpeenmukainen re-surssilisäys peruspalve-luihin, tukipalveluihin,henkilöstöön

Täydennyskoulutus

Osallistuminen koulu-terveyskyselyyn

Järjestöjen resurssit javapaaehtoisten tärkeäpanos

Hyvinvointikertomuksenindikaattorit

Kunnallinen resurssivertai-lu

Kouluterveyskyselyt

Perhepalveluiden mittarit

TE-toimiston tilastot nuor-ten työttömyydestä jajatkosijoittumisesta

Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit ArviointimittariIkäihmisten turvallinenkotona asuminen mahdol-listuu mahdollisimmanpitkään

Kotiin tuotavat palvelut mah-dollisimman hyvät

Kotihoidon palvelut

Järjestöjen resurssit javapaaehtoisten tärkeäpanos

Hyvinvointikertomuksenindikaattorit


39

Maankäyttöpoliittinen ohjelma

Maankäyttöpoliittinen ohjelma laaditaan joka valtuustokausi. Siinä kaupunginvaltuusto määrittelee maan-käyttöpolitiikan tavoitteet ja keinot. Ohjelma toimii ohjeena maanhankinnassa ja luovutuksessa sekä kaa-voituksessa, sopimuspolitiikassa, rakennus- ja poikkeamislupia käsiteltäessä. Monipuolinen tonttitarjontaon kaupungin vetovoimaisuuden kannalta tärkeää. Sitä kannattaa ylläpitää, mutta samalla tiedostaa asumi-seen kytkeytyvät palvelutarpeet ja niiden täyttäminen. Kajaanin vahvuus ekotehokkuuden ja palvelujärjes-telmien kannalta on sen varsin keskittynyt kaupunkirakenne, jonka tausta on paitsi alueen kehityshistoriamyös harjoitettu maankäyttöpolitiikka.

Kylä- ja kaupunginosaohjelma

Ohjelman tavoitteena on kylien ja kaupunginosien vetovoimaisuuden ylläpitäminen ja parantaminen. Oh-jelmalla tuetaan asukkaiden omaehtoista toimintaa, jolla he kehittävät asuinalueitaan houkuttelevana vaih-toehtona asumiselle ja yrittämiselle. Ohjelma valmisteltiin Kajaani-kiertueella, jolla asukkaiden näkemyksiäkartoitettiin useilla eri kylillä ja asuinalueilla. Ohjelmassa on neljä teemaa.

Yhteisöllisyyden ja kansalaisvaikuttamisen teeman tavoitteena on, että Kajaanissa on yhteisöllisiä, turvalli-sia ja aktiivisia kyliä ja kaupunginosia, joiden kehittäminen on asukaslähtöistä, suunnitelmallista, eri-ikäistentarpeet huomioon ottavaa ja kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta tukevaa. Eräänä tavoitteena onvalmistella muualla maassa jo toimivista malleista oppia ottaen Vuolijoen kunnan alueelle aluelautakunta-kokeilu. Tavoitteena on, että aluelautakunta aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa.

Palvelujen teeman tavoitteena on, että kylissä ja kaupunginosissa on lasten ja nuorten kasvatuspalvelujasekä omaehtoista, asukaslähtöistä ja ennaltaehkäisevää hyvinvointia tukevaa harraste- ja palvelutoimintaa.Kuntalaisten tasa-arvoa sote-palvelujen saatavuudessa tuetaan monipuolisilla ja monimuotoisilla asukastalähelle tulevilla palveluilla.

Ympäristön, asumisen ja yhteyksien teeman tavoitteena on, että mahdollisuus tilavaan ja luontoläheiseenasumiseen kylillä ja kaupunginosissa säilyy ja paranee, kun niiden kaavoitus, vesi- ja jätevesihuolto, asuin-ympäristöt ja yhteydet ovat kunnossa.

Elinkeinojen, yrittäjyyden ja työn teeman tavoitteena on parantaa maaseutuelinkeinojen ja -yrittäjyydenkehittymisen toimintaedellytyksiä erityisesti luonnonvaroihin, luontoon ja palveluyrittäjyyteen perustuvas-sa yritystoiminnassa sekä erityisesti nuorten työllistymisessä.

Teemojen tavoitteet konkretisoidaan ohjelmassa toimenpiteiksi. Tärkeässä roolissa ohjelman toteutuksessaovat eri yhteistyötahot kuten Kainuun Nuotta ry, Oulujärvi Leader ry, ProAgria Kainuu, MTK Pohjois-Suomi,Suomen Metsäkeskus ja Kainuun ELY-keskus.

Henkilöstöohjelma

Ks. 1.2 Henkilöstö

Tilaohjelma

Tilaohjelma päivitetään vuosittain. Siinä tarkastellaan mm. tilojen hallinta, vuokrien määräytyminen, korja-usvelka, vähintään viiden vuoden investointisuunnitelma sekä tilojen salkutus sen mukaan, halutaanko tilo-ja kehittää, korjata, uusia, säilyttää vai halutaanko niistä luopua.

Tietohallinto-ohjelma

Kaupunginhallitus hyväksyi tietohallinto-ohjelman 17.6.2014 vuosille 2014–2018. Tietohallinto-ohjelmalaadittiin kaupunkistrategian päivittämisen yhteydessä. Tämä mahdollistaa tietohallinnon kehitystoiminnan

Vanhusneuvosto


40

kohdistamisen toiminnan tarpeiden mukaisesti. Tietohallinto-ohjelmaan on koottu kaupunkistrategian jaedellä mainittujen ohjelmien toiminnalliset tarpeet ja muodostettu niistä tietohallinnon keskeiset kehittä-misalueet.

Tietohallinto-ohjelman tavoitteena on kehittää kaupunkilaisille sujuvan arjen palveluita sähköistä asiointialisäämällä, tehostaa kaupungin palvelutuotantoa ja parantaa sisäistä suorituskykyä tarkastelemalla proses-si- ja tietojärjestelmäkehittämistä samanaikaisesti sekä panostamalla henkilöstön ICT-osaamiseen.

Kajaanin kaupunki pyrkii tulevaisuudessa hyödyntämään tehokkaammin ICT-ratkaisuja omassa toiminnassa.Tämä vaatii kaupungin toimialojen, liikelaitosten, yhtiöiden sekä tietohallinnon yhteistyön tiivistäminen.Ohjelmassa tietohallinto nähdään tulevaisuudessa strategisena kumppanina ja mahdollistajana.

Ohjelma sisältää viisi kehityskohdetta, joilla edellä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista:

1. Tietohallinnon organisoiminen ja toimintamallin kehittäminen2. Tietotekniikkapalveluiden tehokas järjestäminen3. Verkostojen vahvistaminen4. ICT-hankintatoimen kehittäminen5. Henkilöstön ICT-osaamisen kehittäminen

Tietohallinnon organisoimisella ja toimintamallin kehittämisellä pyritään siihen, että tietohallinto pystyyparemmin vastaamaan toiminnan kehitystarpeisiin. Tietotekniikkapalveluiden tehokkaalla järjestämisellätarkoitetaan palvelutuotannon uudelleen arviointia ohjelmakauden aikana toimintaympäristössä tapahtu-vien muutosten seurauksena. Verkostojen vahvistamisella tarkoitetaan kansallisten, alueellisten ja paikallis-ten verkostojen laaja-alaisempaa hyödyntämistä ja tätä kautta valmiiden tietoteknisten ratkaisujen käyt-töönottoa toiminnassa. ICT-hankintatoimen kehittämisellä tarkoitetaan hankintojen tarkastelua yhäenemmän kaupunkikonsernin näkökulmasta sekä palveluiden ostamiseen liittyvien osaamistarpeiden kehit-tämisellä. Henkilöstön ICT-osaamisen kehittämisellä pyritään parantamaan henkilöstön tietotaitoa tietojär-jestelmien käyttömahdollisuuksista ja mahdollistamaan tätä kautta toimintatapojen muutokset palveluidentuottamisessa.

Edellä mainittujen kehityskohteiden lisäksi tietohallinto-ohjelmaan on kirjattu keskeiset, yhteiset ratkaisut,joilla tietohallinto toteuttaa toimialojen, liikelaitosten sekä yhtiöiden tarpeita kertainvestoinneilla. Tällävältetään päällekkäiset tietojärjestelmähankinnat ja parempi tietojärjestelmien yhteen toimivuus.


41

3 Käyttötalousosa

3.1 KeskusvaalilautakuntaPerustehtävä

Järjestää valtiollisten vaalien ennakkoäänestyksen, vaalipäivän äänestyksen ja alustavan vaalipäivän ään-tenlaskennan. Kunnallisvaaleissa tehtävinä ovat em. lisäksi ehdokasasettelu, ääntenlaskenta ja tuloksenvahvistaminen.

Palvelujen nykytilan kuvaus

Kaupunki järjestää itse myös vaalien ennakkoäänestyksen, koska postin palveluverkko on niin suppea, ettääänestykseen olisi käytettävissä vain pääposti.

Toimintaympäristön muutokset

Mahdollisesti perustettaville kuntia suuremmille itsehallintoalueille luodaan vaaleilla valittu ylin päätöksen-tekoelin. Vaalien järjestäminen tulee joko kokonaan kuntien tehtäväksi tai ainakin aiheuttaa lisää laskenta-työtä.

Sähköiseen äänestykseen siirtyminen muutamien vuosien kuluessa voi muuttaa järjestelmää.

Palvelulinjaukset 2017–2019

· kuntavaalit 2017· tasavallan presidentin vaalit ja mahdolliset maakuntavaalit 2018· eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit 2019

TALOUS 1000 € TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Tuet ja avustukset 62 0 60 60 Toimintatuotot 62 0 60 60 Palkat ja palkkiot -35 -31 -31 -45 -45 Henki lösivukulut -3 -7 -7 Henkilöstökulut -38 -38 -38 -45 -45 Palvelujen ostot -8 -13 -13 -15 -15 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -0 Muut toimintakulut -0 Toimintakulut -47 -51 -51 -60 -60 Toimintakate 15 0 -51 -51 0 0 Til ikauden tulos 15 0 -51 -51 0 0

Keskusvaalilautakunta


42

3.2 KaupunginvaltuustoPerustehtävä

Vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista. Nuori-sovaltuuston toiminnan määrärahat sisältyvät kaupunginvaltuuston määrärahoihin.

TALOUS 1000 € TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 0 Muut toimintatuotot 1 Toimintatuotot 1 Palkat ja palkkiot -47 -50 -61 -61 -50 -50 Henki lösivukulut -6 -4 Henkilöstökulut -53 -54 -61 -61 -50 -50 Palvelujen ostot -27 -28 -34 -34 -34 -34 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 -10 -1 -1 -1 -1 Vuokrat -39 -41 -38 -38 -38 -38 Muut toimintakulut -0 -1 -1 -1 -1 Muut toimintakulut -39 -41 -38 -38 -38 -38 Toimintakulut -121 -133 -134 -134 -123 -123 Toimintakate -120 -133 -134 -134 -123 -123 Til ikauden tulos -120 -133 -134 -134 -123 -123

Kaupunginvaltuusto


43

3.3 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastusPerustehtävä

Valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko val-tuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toi-minta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Lautakunnan on arvioitava myös taloudentasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnantaloudessa on kattamatonta alijäämää.


Kuntalain (410/2015) 122 §:n mukaisesti valtuusto valitsee hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilin-tarkastusyhteisön, jonka tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä yhteisö(JHTT-yhteisö). Yhteisön on määrättävä vastuunalaiseksi tilintarkastajaksi julkishallinnon ja -talouden hy-väksytty tilintarkastaja (JHT-tilintarkastaja).


Tarkastuslautakunta valvoo kuntalain 84 §:ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden nou-dattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi (sovelletaan 1.6.2017 alkaen). Sidonnaisuusrekisterinpidosta vastaa keskushallinto. Tilintarkastuspalvelut kilpailutetaan 2017 alkavalle tilikaudelle valtuustonpäättämäksi ajaksi (1–6 vuotta).


· Tarkastuslautakunta hoitaa sille kuntalain ja tarkastussäännön mukaan kuuluvat tehtävät ja ko-koontuu puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa sekä tekee arviointikäyntejä ja raportoi havainnois-taan kaupunginvaltuustolle.

· Tilintarkastusta koskevan sopimuksen mukaisesti lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamiseenkäytetään Kajaanin kaupungilla arviolta 65 päivää vuodessa. Lisäksi tehdään hankkeiden ja kaupun-gin tytäryhteisöjen tilintarkastukset.

Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet

Tarkastuslautakunnalla on raportointivelvollisuus eli lautakunta antaa kerran vuodessa arviointikertomuk-sen, jossa arvioidaan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista.

TALOUS 1000 € TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 5 Toimintatuotot 5 Palkat ja palkkiot -6 -7 -9 -9 -9 -9 Henki lösivukulut -0 Henkilöstökulut -7 -7 -9 -9 -9 -9 Palvelujen ostot -42 -39 -37 -37 -37 -37 Muut toimintakulut -0 Toimintakulut -48 -46 -46 -46 -46 -46 Toimintakate -43 -46 -46 -46 -46 -46 Til ikauden tulos -43 -46 -46 -46 -46 -46

Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus


44

3.4 KaupunginhallitusPerustehtävä

Vastaa kaupungin hallinnon ja toimintojen johtamisesta, keskeisten suunnitelmien valmistelusta, palvelu-tarjonnan ja -tason sekä strategisten kehittämislinjojen määrittelystä sekä voimavarojen jaosta ja tavoittei-den asettamisesta toimialoille ja viranhaltijajohdolle valtuuston hyväksymien periaatelinjojen pohjalta.

Kaupunginhallitus vastaa talouspolitiikasta, maakunnallisesta ja alueellisesta yhteistyöstä, sidosryhmäsuh-teista ja viestinnästä, kaupungin elinkeinopolitiikasta ja -palveluista, työllisyyden edistämisestä, kaupunginomistajapolitiikasta, hallinnon kehittämisestä hyvän palvelun edellytykset varmistaen, henkilöstöpolitiikankoordinoinnista sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.

Maahanmuuttajapalvelut tuottaa vastaanottolain edellyttämät palvelut turvapaikanhakijoille turvapaikka-prosessin vaatiman ajan ja kotoutumislain mukaiset palvelut pakolaisperusteisesti kuntaan muuttaneille.


Palvelut tuotetaan itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Kaupungin toimialat ja liikelaitokset, tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä avustuksia saavat yhteisöt toteuttavatelinkeinopolitiikkaa ja tarjoavat elinkeinopalveluja elinkeino-ohjelman mukaisesti.

Toimialan toimintaympäristön muutokset

Sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollinen järjestämisvastuun siirtyminen kuntaa suuremmille itsehallinto-alueille muuttaa palvelukokonaisuuden hallintaa ja poistaa kaupungin vaikutusmahdollisuudet palvelujenjärjestämiseen. Valtakunnan hallituksen suunnitelmien mukaan maakuntien päätöksenteko kuuluu vaaleillavalituille valtuustoille ja rahoitusvastuu siirtyy pois kunnilta. Osa uudistuksen toteuttamiseksi valmisteltujalakiesitysluonnoksia on lausuntokierroksella (maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki,pelastustoimilaki). Määräaika lausuntojen antamiselle on marraskuussa 2016. Valmistelussa ovat edelleenmm. palvelujen valinnanvapautta ja monikanavaista rahoitusmallia koskevat asiakokonaisuudet. Lait ontarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn keväällä 2017. Itsehallintoalueet aloittavat toimintansa 1.1.2019.

Valtion aluehallinnon uudistus ja yhdistäminen maakuntaliittojen toiminnan kanssa maakuntahallintoontoteutuu yhdessä sote-ratkaisun kanssa. Muutos säilyttää julkisen aluekehitysrahoituksen päätöksenteon jayritysrahoituksen valmistelun alueella. Uhkia voi syntyä kansallisten palvelukeskusten perustamisesta, ku-ten esimerkiksi hankintojen siirtymisessä kauas paikalliselta tasolta.

Terrafamen kaivoksen jatkoratkaisu on aluetalouden tärkein kysymys lähiaikoina. Myönteinen jatkoratkaisuloisi laajasti myönteisiä vaikutuksia ja tulevaisuudenuskoa. Yleisessä taloustilanteessa on pitkittyneen taan-tuman jälkeen näkyvissä piristymistä, yritysten suhdanneodotukset ovat selvästi parantuneet. Kaupunginvetovoiman ja kilpailukyvyn ylläpitämisen haasteet kiristyvät kilpailutilanteessa erityisesti suuriin kaupunki-seutuihin nähden keskittymiskehityksen jatkuessa.


Kaupunginhallitus

· Kaupunginhallitus valmistelee uuden kuntalain mukaisesti hallintosäännön, konserniohjeen ja omis-tajapolitiikan valtuuston hyväksyttäväksi.

· Kaupunginhallitus koordinoi kaupungin osallistumista maakuntahallinnon valmisteluun.

Kaupunkikehitys ja elinkeinotoiminta

· Kaupungin eri toimijoiden kanssa toteuttama verkostomainen toimintatapa, johon kuuluvat myösaluekehitysorganisaatiot ja yritystilakehittäjät, on osoittautunut toimivaksi, kustannustehokkaaksija kykeneväksi nopeaan reagointiin. Kaupungin elinkeinotoiminta kokonaisuutena on onnistunutparantamaan yritystoiminnan ilmapiiriä mm. hankintatoimen vuorovaikutteisella toimintatavalla.

· Kehittämisorganisaatiot vastaavat merkittävästä osuudesta kaupungin elinkeinopolitiikan toteutuk-sessa. Kiristyvä kilpailu ja niukkeneva aluekehitysrahoitus vaativat kehittämisorganisaatioiden hy-vää yhteistoimintaa ja vaikuttavaa toimintaa.


45

· Maakunnallisen elinkeinoyhtiön Kainuun Etu Oy:n yritysten perustamisen, kasvun, kansainvälisty-misen ja omistajanvaihdoksen yritysneuvontapalvelut saatetaan vakinaiselle pohjalle resurssienpuitteissa. Samalla omistajakunnat tavoittelevat yhtiölleen maakuntahallinnon järjestämisvastuullesiirtyvien, yrityksille suunnattujen TE-palvelujen/julkisten kasvupalvelujen tuottamistehtävää.

· Oulun yliopiston biojalostuksen lahjoitusprofessuuri on merkittävin uusi innovaatiotoiminnan avausKajaanissa Mittatekniikan keskuksen sijoittumisen jälkeen. Käynnistyvä tutkimus tukee biojalostuk-sen yritystoiminnan vakiintumista ja kasvua. Myös CSC:n tutkimustoiminnan avausta data-analytiikassa tuetaan määräaikaisesti 2017–2018.

Työllisyyden hoito

· Työllisyydenhoidossa kehitetään edelleen eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja selkeytetään kunkintoimijan rooleja vuonna 2016 valmistuneen Kainuulaisen työllisyydenhoidon käsikirjan mukaisesti.

· Monialaisen yhteispalvelun asiakasprosesseja kehitetään pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi.· Yhdistysten työllistämismahdollisuuksien parantamiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi käynniste-

tään sopimusperusteinen yhteistyö kumppanuussopimusten pohjalta.· Kajaanilaisille yrityksille ja yhdistyksille myönnetään työllistämisen kuntalisää.· Kaupungille osoitetut velvoitetyöllistetyt työllistetään. Vaikeimmin työllistyviä työllistetään noin 20

htv (40 henkilöä 6 kuukaudeksi) huomioimalla kaupungin maksettavaksi tuleva työmarkkinatuenkuntaosuus. Lisäksi kaupunki tarjoaa työttömille työkokeilupaikkoja ja kuntouttavaa työtoimintaa.

· Työttömien palvelutarpeen sekä työ- ja toimintakyvyn arviointia tehdään yhteistyössä Kumppaniksiry:n kanssa.

· Työhönvalmentajan palveluita tarjotaan kaupungin palkkatukitöissä oleville sekä muille työttömilletarpeen ja resurssien mukaan.

· Opiskelijoiden ja koululaisten kesätöiden saamista tuetaan vähintään aikaisemmassa laajuudessa.

Keskushallinto

· Uusien henkilöstö- ja taloushallinnon (Tiera ERP + Populus) sekä asianhallinnan (CaseM) tietojärjes-telmien mahdollistamat tehokkaat toimintatavat otetaan käyttöön koko organisaatiossa. Toiminta-tapojen uudistaminen edellyttää muutosvalmiutta, selkeää ohjausta sekä toimintojen edelleen kes-kittämistä konsernitasolla.

· Kesäkuussa 2017 toimintansa aloittavat uudet valtuutetut ja muut luottamushenkilöt perehdyte-tään tehtäväänsä.

· Siirrytään sähköiseen kokoushallintaan uusien toimielinten aloittaessa (valtuusto vaiheistetusti).· Kaupungin hallintosääntö, omistajaohjaus, konserniohje ja johtajasopimus uudistetaan keväällä

2017.· Valmistaudutaan tietohallinnon uudelleen järjestämiseen maakuntahallinnon aloittaessa 2019.

Maahanmuuttajapalvelut

· Maahanmuuttajapalvelut tuotetaan jatkossakin Kajaanin kaupungin erillisessä asiantuntijayksikössäpääosin omana tuotantona.

· Kotoutumislain mukaiset alkukartoitus-, ohjaus- ja neuvontapalvelut tuotetaan myös muille maa-hanmuuttajille kuin humanitaarisin perustein kuntaan muuttaneille. Palvelua voidaan myydä myösmuille Kainuun kunnille.

· Kainuun kuntien yhteinen kotouttamisohjelma uusitaan vuonna 2017.· Uusi perheryhmäkotimallilla toimiva alaikäisyksikkö ilman huoltajaa saapuneiden, oleskeluluvan

saaneiden lasten ja nuorten kotouttamiseksi on aloittanut toimintansa.


46

Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteetRaportointivastuussa kaupunginjohtaja

Halu auttaa yritysten kasvua

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Tuki yritystoiminnansäilymiselle ja kasvulle

Yritystoimipaikat kpl 2013: 1 8702014: 1 920

Yritystoiminnankasvua tuetaankohdennetusti Kas-vua Kainuuseen -hankkeella, jonkakautta seurataankasvuyritysten kehi-tystä tarkemmin.

+ 5 %

Yritystyöpaikat kpl 2013: 8 4502014: 7 960

+ 5 %

Kasvuyritysten liike-vaihto ja työpaikatOECD/Eurostat suositus:Kasvuyrityksen työllisyyskasvukauden alussa vähin-tään 10 henkeä3 vuoden aikana henkilös-tön keskim. kasvu yli 20 %vuositasolla

2011–14 kasvukausi kokoKainuu vähintään 10työntekijän kasvuyrityk-set: 10 % kasvaneitayrityksiä 19 kpl, joista20 % tai enemmän kas-vaneita 5 kpl. Alle 10työntekijän 10 % kasva-neita yrityksiä 73 kpl.(Toimiala Online)

Kasvuyritysten mää-rän ja liikevaihdonkasvu Kasvua Kai-nuuseen -hankkeentuloksena

Uuden yritystoiminnanlisääminen

Uudet yritykset vuo-dessa, netto

2014: 142015: 298/2016: 37aloittaneet 87lopettaneet 50

Aloittavien yritystenpalvelua tarjoavatTE-toimisto ja Kas-vua Kainuuseen -hanke. Nuortenyritysperustantaatuetaan useilla toi-menpiteillä

Aloittavien yritystenpalvelu tukee aktii-visesti ja vaikutta-vasti yritysperustan-taa. Yrittäjyysmaa-kunta -toiminta onlisännyt nuortenyritysperustantaa.

Yritystoiminnan edelly-tykset, yleinen toimin-taympäristö ja yritys-palvelut

Elinkeino-ohjelmantoteutus ja seuranta

Uudistetun elinkei-no-ohjelman toteu-tus alkanut

Elinkeino-ohjelmantoimenpiteitä toteu-tetaan ja seurataan

Elinkeino-ohjelmanarviointi ja päivitys

Elinkeinopalvelujenverkoston ylläpitokasvutavoitteidensaavuttamista tukien

Rahoitus TA 2016kehittämisorgani-saatioille:Etu Oy 192 500 €KAMK Oy 335 000 €KYK/OY 255 000 €OY/Biojal. 50 000 €CEMIS 90 000 €KAMK/Measurepolis200 000 €CSC data-analyysi30 000 € (2017–18)

KAMK:n ja KAO:ntyöelämävaikutta-vuutta parannetaankäytännön konser-niyhteistyöllä. Inno-vaatiotoimintaalisätään biojalostuk-sessa ja data-analy-tiikassa. KasvuaKainuuseen -palve-lut vakinaistetaanresurssien puitteissa

Kaupunki jatkaaelinkeinopalvelujenverkoston rahoitustanykytasolla, mikälisen tulokset ja vai-kuttavuus tukevatkasvua

Yritystoiminnan infranja rakennetun ympä-ristön parantaminen

Kaupungin tekemätkehittämisinvestoin-nit yritysten toiminta-ympäristöön

Renforsin Rannantoimintaympäristönkehittämisenenergiainvestoinnit

Toimintaympäristö-hankkeet kaupunkitoteuttaa kaupun-ginvaltuuston hy-väksymän talousar-vion mukaisesti.

1 milj. €/vuosi

Hankintatoiminnankehittäminen

Tilaisuudet/yhteydenotot

Paikalliset tarjoukset/voitetut kilpailutukset

Hankinta-asiamies-toiminta jatkunut,muille kunnille esi-tetty osallistumista.

Toiminta jatkuuyritysten tarpeistalähtien, hankintayk-siköitä tukien

Yritysten aktivoin-tiaste on noussut.

Tarjouskriteereidenkäyttäminen

Uuden hankintalaintarjouskriteerit pai-kallisten hankintojentekemiseen hyödyn-netään

Paikallisen yritys-toiminnan mahdolli-suus tarjota ja voit-taa kilpailutukset onparantunut.

Hankintapäätösten ja-sopimusten laatu ja

Hankintaosaaminenon kaupunkiorgani-

Uuden tietojärjes-telmän (Tiera ERP)

Hankinta- ja osto-prosessit ovat suju-


47

Osaavan työvoiman saatavuus turvataan

niiden noudattami-nen

saatiossa edelleenhajautettuna jahankintojen toteut-tamisessa paranta-mista.

käyttöönotolla siir-rytään keskitetym-pään ostamiseen jasopimusten noudat-taminen parantuu.

via ja sopimuksientoteutumista seura-taan tiivistetysti.

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018

Kajaanin ammatti-korkeakoulun tuloksel-linen säilyminen jakehittyminen

KAMK:n itsenäisyydenja koulutusalojensäilyminen

KAMK:lla vahvatoimilupa. KAMKyksi maan tulokselli-simmista, muttatuloksen jatkuvakasvutavoite haaste.Strategiauudistus ontoteutettu.

Uuden strategianprofilaatio ja toi-minnan tehostumi-nen yhdessä alueel-lisen ja alaperustai-sen yhteistyön vah-vistumisen kanssaluo jatkuvuuttaKAMK:n itsenäiselletoiminnalle

KAMK säilynyt itse-näisenä ja kehittä-nyt tuloksellisuut-taan ja aluevaikutta-vuuttaan

Kainuun ammatti-opiston tuloksellinensäilyminen ja kehitty-minen

KAO:n itsenäisyydenja monialaisen amma-tillisen koulutuksensäilyttäminen myössuppenevan rahoituk-sen aikakaudella

KAO sopeuttaa toi-mintaansa valtionrahoitusleikkaustenmukaisesti.TA 2016 koulutuslii-kelaitoksen lukio-koulutuksen määrä-aikainen lisärahoi-tus: 200.000 €

KAO sopeuttaa toi-mintansa supistu-vaan rahoitukseen,mutta säilyttää ase-mansa yhtenä johta-vista ammatillisenkoulutuksen järjes-täjistä Suomessa.Lukion ma. lisärahoi-tusta ei jatketa

KAO toimii laaduk-kaasti ja tulokselli-sesti ammatillisentyövoiman kehittä-jänä Kainuussa jaKoillismaalla.Kajaanin lukio toimiituloksellisesti perus-rahoituksellaanalueen suurimpanayleislukiona.

Ammattikorkeakoulunaluevaikuttavuus li-sääntyy

KAMK:iin Kainuunulkopuolelta hake-neiden määrä

20152016

yli 70 %yli 83 %

Vähintään 70 % Vähintään 70 %

KAMK:n valmistunei-den työllistyminenKainuuseen

20142015

5869,8

60 % Yli 60 %

KAMK:n vetovoimaon hyvä, koulutus-alavalinnoissa onhoukuttelevia aloja.Valmistuneidensijoittuminen alueel-le on hyvällä tasolla

Kaupungin ja mui-den tahojen toi-menpiteet, kutenviestintä veto-voiman ja kilpailu-kyvyn lisäämiseksitukevat osaltaanKAMK:n vetovoimaa

KAMK:n vetovoimaon säilynyt ja valmis-tuneiden sijoittumi-nen alueelle onparantunut.

Aktiivinen rekrytointieri alojen osaajiensaamiseksi muualtaalueelle

Rekrytointitoimen-piteiden määrä jamyönteinen vaikutustulomuuttoon

Yhteistyössä alue-kehittäjien, soten jayritysten kanssa ontoteutettu KainuuConnection -rekry-tointia pääkaupun-kiseudulla, Oulussaja Kuopiossa

Rekrytointiyhteis-työtä jatketaan.Kainuun liitto käyn-nistää sitä tukevanhankkeen.

Rekrytointiyhteis-työn tuloksena ontapahtunut useitakymmeniä paluu- jatulomuuttoja Kai-nuuseen


48

Saavutettavuuden parantaminen

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Toimivat tietoliikenne-yhteydet

Yhteyksien laatu jakattavuus

Keskustassa ja lähei-sellä haja-asutusalueella onkattavat tietoliiken-neyhteydet. Muuallakiinteät tai mobiilittietoliikenneyhtey-det.

Taajamassa ja kylissäon toimiva 4G-verkon peitto.

Tietoliikenneyhtey-det kehittyvät kan-sallisen kehityksenmukana.

Sähköisten palvelujentoimivuus ja käytettä-vyys

Yksittäisiä sähköisiäpalveluja saatavilla

Sähköisten palvelu-jen tarjontaa lisä-tään.

Käytössä sujuvanarjen mahdollistavaverkkoasioinninympäristö

Helsinki–Kajaani-reittilentoliikenne

Helsinki–Kajaani-reittilentoyhteydensäilyttäminen

Lentojen siirryttyä5/2015 Finnairille 4vuoroa arkisin + la–su vuorojen lisäys.Matkustajamäärä81 000 vuonna 2015

Matkustajamäärä85 000/vuosi

Vähintään 3–4 vuo-roa/arkipäiväLauantaiyhteysHelsinki–KajaaniMatkustajamäärä90 000/vuosi

Sujuvat ja nopeatmaantie- ja rautatie-yhteydet

Helsinki-, Oulu- jaVenäjän suunnanväyläyhteyksien no-peutuminen

VT 22 investointi15 M€ käynnissäVT 5 Mikkelin kohta27 M€ käynnissäVT 5 Mikkeli-Juva121 M€ rahoitettuHallituskauden jäl-keisiä valtakunnallis-ten liikenneinves-tointeja tullaansuunnittelemaanjollain tasolla

VT 22 1. vaiheen jajatkovaiheiden sekäVT 5 seuraavienvaiheiden saaminenhallituskauden jäl-keisiin valtakunnalli-siin liikennehankkei-siin.

VT 22 ja VT 5 jatko-rahoitukset saatu,jatkovaiheet mainit-tu hallituskaudenjälkeisten valtakun-nallisten liikenne-hankkeiden suunni-telmassa

Liikennepol. selon-teon Ylivieska–Iisalmi–Kontiomäki-rata 90 M€ ei saanutbudjettirahoitustauudelleen arvioinnintakia. Oulu–Kajaani-radan perusparan-nus toteutettuKT 89 kapeikkojenleventäminen korja-usvelkahankkeenakäynnistyy

Ylivieska–Iisalmi–Kontiomäki- ratavaltakunnallisiinliikennehankkeisiin.Savon rata seuraa-vaksi valtakunnalli-seksi ratahankkeeksiPohjanmaan radanjälkeen

Ratojen kehittämi-nen valtakunnallisis-sa liikennehankkeis-sa

Vartiuksen rajanyli-tyspaikan kehittämi-sen jatkaminen

Kajaani–Kostamus-yhteysväli parantu-nut, jatkosuunnitte-lu käynnissä

Henkilöjunayhteyksi-en määrä ja laatu,Oulu ja Helsinki

Työmatkustuksenmahdollistavat hen-kilöjunayhteydetetelään. Oulunsuunnasta lakkau-tettu kaksi junaa

VR:n ostoliikenteenvuorojen jatkuminenvähintään nykytasol-la

Nykytasoa laaduk-kaammat yhteydetOuluun ja etelään.Kasvanut matkusta-jamäärä

Toimivat sisäisetyhteydet ja joukko-liikenne

Maantieyhteyksientaso VT 5, VT 6, VT 22Joukkoliikenteenpalvelutaso

Pendelöinnin jaasioinnin mahdollis-tavat tieyhteydetpohjoinen, itä, etelä

VT 6 Kajaani-Sotkamo turvalli-suuden ja suvujuu-den parantaminen

Parantuneet ja tur-vallisemmat tieyh-teydet Sotkamo- jaPaltamo–Ristijärvi-suuntien liikenteelle


49

Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa

Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Välityömarkkinoidenkehittämishanke

Palvelutarpeen arvi-oinnin ja jatkopolku-jen varmistaminen, %hankkeen asiakkaista

2014: 25 %2015: 82 %

70 %

Asiakkuudenhallinnankäyttö kaikessa palve-lutoiminnassa

Asiakkuudenhallintaon tulosyksikkökoh-taista.

Keskeiset asiakas-ryhmät on määritel-ty koko organisaa-tiotasolla.

Toimintamallia hyö-dynnetään palvelu-tuotannossa. Kes-keiset tiedot ovatkootusti saatavilla,helposti käytettävis-sä ja strategisensuunnittelutyönperustana.

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Kajaanin maine Kainuun maakunta-

kuvatutkimukset,omat maineseurannat

Ei säännöllistä mit-tausta eikä toiminta-tapaa

Maine on parantu-nut

Kaupunki rahoittaayhteismarkkinointia jamaineviestintää60 000 €/vuosi yhteis-rahoitusperiaatteella:yritykset 50 % - kau-punki 50 %

Kajaanin MatkailuOy toteuttaa yh-teismarkkinointia jamaineviestintääyhteistyössä yritys-ten kanssa. Osakas-sopimuskausi päät-tyy 2016 lopussa.

Yhteismarkkinointiaja maineviestintääjatketaan syksyn2016 arviointienperusteella valituillatoimintamalleilla.

Kajaanin matkailunkehittäminen

Matkailutulo, johonsisältyy keskeisestiKajaaniin tuleva osto-voima

Kajaanin matkailunMaster Planin yh-teistyötoteutus onkäynnistynyt ostos-matkailussa, koko-usmatkailussa, ta-pahtumayhteis-työssä ja jokivarrenjatkokehittämisessä

Toteutetaan aloitet-tuja toimenpiteitäyhteistyötahojenkanssa, mm. KareliaCBC-rahoitteinenhanke Metsähalli-tuksen kanssa. Tue-taan ostosmatkailunyhteismarkkinointia.

Matkailun MasterPlan -kehittämis-toimet ovat lisän-neet Kajaaninmatkailutuloa/osto-voimaa

Maahanmuuttajienomien toimintaedelly-tysten vahvistaminenja turvaaminen

Kotouttamisohjelmantoimenpiteet toteu-tuvat arjessa. Seuran-taraadin arviointi 1 xvuosi

2015: Kotouttamis-ohjelman toimenpi-teet ohjaavat toi-mintaa. Koke-musasiakastoimin-taa kehitetään edel-leen.

Maahanmuuttajatovat kiinteä osaosaavaa ja aktiivistakajaanilaista väes-töä.


50

TALOUS 1000 € TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 5 495 5 050 4 378 4 378 4 378 4 378 Maksutuotot -26 48 49 49 49 49 Tuet ja avustukset 1 210 1 130 1 111 1 111 1 111 1 111 Vuokratuotot 259 256 256 256 256 256 Muut toimintatuotot 273 260 156 156 156 156 Muut toimintatuotot 532 516 412 412 412 412 Toimintatuotot 7 211 6 744 5 950 5 950 5 950 5 950 Valmistus omaan käyttöön 53 60 60 60 60 60 Palkat ja palkkiot -3 699 -3 929 -3 943 -3 943 -3 944 -3 927 Henkilösivukulut -2 635 -2 805 -2 977 -2 977 -2 979 -2 974 josta Sote-kuntayhtymältä -949 -960 -1 370 -1 370 -1 370 -1 370 Henkilöstökulut -6 334 -6 734 -6 920 -6 920 -6 922 -6 900 Palvelujen ostot -132 435 -134 129 -135 142 -135 575 -137 443 -138 990 josta Sote-kuntayhtymältä -125 527 -127 313 -128 280 -128 713 -130 563 -132 154 josta Kainuun Liitolta -1 211 -1 232 -1 265 -1 265 -1 265 -1 270 Aineet, tarvikkeet ja avarat -240 -97 -194 -194 -192 -192 Avustukset -9 849 -7 200 -6 607 -6 607 -6 607 -6 603 Vuokrat -801 -791 -787 -787 -787 -781 Muut toimintakulut -61 -62 -53 -53 -52 -52 Muut toimintakulut -862 -853 -840 -840 -839 -833 Toimintakulut -149 720 -149 013 -149 702 -150 135 -152 004 153 519 Toimintakate -142 456 -142 209 -143 692 -144 125 -145 994 -147 509 Poistot ja arvonalentumiset -80 -378 -469 -469 -614 -593 Tilikauden tulos -142 536 -142 587 -144 161 -144 594 -146 608 -148 102

Kaupunginhallitus toimiala

Riskit Kuvaus

Keskeiset riskit Uusien tietojärjestelmien käyttöönotto ei tapahdu suunnitellusti.

Henkilöstön muutosvalmius ja osaaminen eivät ole prosessien kehittämisen vaatimalla tasol-la.

Henkilöstö, htv2 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Kaupunginhallitus 3,0 2,0 2,0 2,0 2,0Työllisyyden hoito 4,5 3,5 2,5 2,0 2,0Keskushallinto 48,49 53,0 49,5 49,5 49,5Maahanmuuttaja-palvelut 19,19 19,0 17,0 17,0 17,0

Yhteensä 75,18 77,5 71,0 70,5 70,5


51

TALOUS 1000 € TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 7 Tuet ja avustukset 50 Vuokratuotot 258 256 256 256 256 256 Muut toimintatuotot 8 70 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 267 326 256 256 256 256 Toimintatuotot 324 326 256 256 256 256 Palkat ja palkkiot -285 -273 -269 -269 -269 -269 Henki lösivukulut -488 -555 -611 -611 -611 -611 josta Sote-kuntayhtymältä -949 -960 -1 370 -1 370 -1 370 -1 370 Henkilöstökulut -773 -828 -880 -880 -880 -880 Palvelujen ostot -2 064 -2 088 -2 233 -2 233 -2 262 -2 232 josta Sote-kuntayhtymältä josta Kainuun Li itolta Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 -3 -5 -5 -5 -5 Avustukset -4 652 -2 022 -1 644 -1 644 -1 644 -1 644 Vuokrat -96 -92 -89 -89 -89 -89 Muut toimintakulut -49 -45 -15 -15 -15 -15 Muut toimintakulut -145 -136 -104 -104 -104 -104 Toimintakulut -7 644 -5 078 -4 865 -4 865 -4 895 -4 865 Toimintakate -7 320 -4 752 -4 609 -4 609 -4 639 -4 609 Poistot ja arvonalentumiset -83 -83 -250 -417 Til ikauden tulos -7 320 -4 752 -4 693 -4 693 -4 889 -5 025

Kaupunginhallitus -tulosalue (ei kuntayhtymiä)

TALOUS 1000 € TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Muut toimintatuotot 0 Muut toimintatuotot 0 Toimintatuotot 0 Henkilösivukulut -949 -960 -1 370 -1 370 -1 370 -1 370 Henkilöstökulut -949 -960 -1 370 -1 370 -1 370 -1 370 Palvelujen ostot -126 738 -128 545 -129 545 -129 978 -131 828 -133 424 Toimintakulut -127 687 -129 505 -130 915 -131 348 -133 198 -134 794 Toimintakate -127 687 -129 505 -130 915 -131 348 -133 198 -134 794 Tillikauden tulos -127 687 -129 505 -130 915 -131 348 -133 198 -134 794

Kuntayhtymät (Kainuun Sote ja Kainuun liitto)

TALOUS 1000 € TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Tuet ja avustukset 593 652 541 541 541 541 Muut toimintatuotot 63 Toimintatuotot 656 652 541 541 541 541 Palkat ja palkkiot -840 -1 035 -991 -991 -991 -991 Henki lösivukulut -260 -306 -299 -299 -299 -299 Henkilöstökulut -1 100 -1 341 -1 289 -1 289 -1 289 -1 289 Palvelujen ostot -118 -170 -68 -68 -68 -68 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 -0 -51 -51 -51 -51 Avustukset -3 556 -3 635 -3 772 -3 772 -3 772 -3 772 Vuokrat -20 -15 -12 -12 -12 -12 Muut toimintakulut -0 -0 0 0 0 0 Muut toimintakulut -20 -15 -12 -12 -12 -12 Toimintakulut -4 801 -5 161 -5 192 -5 192 -5 192 -5 192 Toimintakate -4 145 -4 509 -4 651 -4 651 -4 651 -4 651 Til ikauden tulos -4 145 -4 509 -4 651 -4 651 -4 651 -4 651

Työllisyyden hoito


52

TALOUS 1000 € TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 5 487 5 050 4 378 4 378 4 378 4 378 Maksutuotot -26 48 49 49 49 49 Tuet ja avustukset 567 478 570 570 570 570 Vuokratuotot 1 0 Muut toimintatuotot 201 190 156 156 156 156 Muut toimintatuotot 202 190 156 156 156 156 Toimintatuotot 6 231 5 766 5 153 5 153 5 153 5 153 Valmistus omaan käyttöön 53 60 60 60 60 60 Palkat ja palkkiot -2 574 -2 621 -2 683 -2 683 -2 684 -2 667 Henki lösivukulut -937 -984 -697 -697 -699 -695 Henkilöstökulut -3 512 -3 605 -3 381 -3 381 -3 383 -3 361 Palvelujen ostot -3 514 -3 326 -3 296 -3 296 -3 285 -3 266 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -224 -93 -138 -138 -137 -136 Avustukset -1 641 -1 544 -1 191 -1 191 -1 191 -1 187 Vuokrat -684 -684 -686 -686 -686 -680 Muut toimintakulut -12 -17 -38 -38 -37 -37 Muut toimintakulut -697 -701 -724 -724 -724 -717 Toimintakulut -9 587 -9 269 -8 729 -8 729 -8 719 -8 668 Toimintakate -3 303 -3 443 -3 516 -3 516 -3 506 -3 455 Poistot ja arvonalentumiset -80 -378 -386 -386 -364 -177 Til ikauden tulos -3 383 -3 821 -3 902 -3 902 -3 870 -3 632

Keskushallinto ja tukipalvelut

Sisältää Maahanmuuttajapalvelut

TALOUS 1000 € TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 4 494 3 791 3 432 3 432 3 432 3 432 Tuet ja avustukset 0 Muut toimintatuotot 46 30 Muut toimintatuotot 46 30 Toimintatuotot 4 540 3 821 3 432 3 432 3 432 3 432 Palkat ja palkkiot -662 -690 -664 -664 -664 -664 Henki lösivukulut -204 -206 -150 -150 -150 -150 Henkilöstökulut -866 -895 -814 -814 -814 -814 Palvelujen ostot -1 323 -898 -876 -876 -876 -876 Aineet, tarvikkeet Ja tavarat -134 -37 -62 -62 -62 -62 Avustukset -1 632 -1 520 -1 187 -1 187 -1 187 -1 187 Vuokrat -423 -468 -478 -478 -478 -478 Muut toimintakulut -1 -2 -2 -2 -2 -2 Muut toimintakulut -424 -470 -480 -480 -480 -480 Toimintakulut -4 379 -3 821 -3 420 -3 420 -3 420 -3 420 Toimintakate 161 -0 12 12 12 12 Til ikauden tulos 161 -0 12 12 12 12

Maahanmuuttajapalvelut


53

3.5 Vuolijoen aluelautakuntaPerustehtävä

Vuolijoen aluelautakunnan tehtävä on Kajaanin kaupungin päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kaupunginVuolijoen osa-alueen kehittäminen. Aluelautakunnan toimialueena on aiemman Vuolijoen kunnan alue.Aluelautakunta toimii kokeiluna vuoden 2019 loppuun saakka ja toiminta voi jatkua sen jälkeen.

Aluelautakunnalla on lausunto-oikeus kuntastrategiaan ja talousarviovalmisteluun sekä asioihin, joidenratkaisulla on huomattava vaikutus sen toimialueen asukkaiden elinympäristöön, työntekoon tai muihinoloihin. Aluelautakunta antaa lausunnon toimialueensa yleis- ja asemakaavoista ja niiden muutoksista.

Aluelautakunta edistää toimialueensa kylien, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden keskinäistä yhteis-työtä sekä toimialueensa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Aluelautakunta edistää toimialueensa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä lähipalveluiden kehittymis-tä. Siinä tarkoituksessa aluelautakunta tekee yhteistyötä Kajaanin kaupungin alueen sosiaali- ja terveyden-huollon ja hyvinvoinnin palvelujen järjestäjä- ja kehittäjätahojen kanssa.


Johtosääntönsä nojalla Vuolijoen aluelautakunta voi vastata kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousar-viossa määritellyistä palveluista toimialueellaan talousarviossa osoitettujen määrärahojen puitteissa. Täl-löin aluelautakunta kehittää, ohjaa, seuraa, valvoo ja arvioi niiden toteuttamista kaupunginhallituksen alai-suudessa.

Aluelautakunnan toiminta on alkanut vuoden 2016 alusta. Talousarvioon 2016 aluelautakunnalle ei oltubudjetoida palveluiden järjestämisvastuita. Kuluvan vuoden aikana aluelautakunta on suunnitellut tulevaatoimintaansa tarkemmin ja valmistellut kaupungin toimialojen kanssa vuoden 2017 talousarviota sekä otta-nut kantaa alueen palveluissa tapahtuneisiin muutoksiin. Aluelautakunnan toimintaa on tukenut Leader-hanke Aluelautakunta vauhtiin, joka on tuottanut kattavan palvelutarvekartoituksen entisen Vuolijoen kun-nan alueella kehitystyön pohjaksi.

Vuodelle 2017 aluelautakunnalle budjetoidaan lautakunnan kokous- ja toimintakulut ml. valmistelijana jaesittelijänä toimivan aluesihteerin oto-palkkio. Aluelautakunnan talousarvioon sisällytetään Leader-rahoitteisen kehittämishankkeen Aluelautakunta vauhtiin omarahoitusosuus 3 500 euroa vuodelle 2017.

Aluelautakunta ottaa vastuulleen palvelutehtävänä vuonna 2017 alueen valaistujen latujen ja kaukaloidenylläpidon. Sivukylien latujen kunnossapitoa tuetaan myönnettävällä "bensarahalla", yhteensä 41 500 euroa.

Aluelautakunta osallistuu vuosina 2017–2019 Osallistuva budjetointi – Lähidemokratiaa luomassa-hankkeeseen, jos Lahden ammattikorkeakoulun koordinoima hanke saa hakemansa rahoituksen. Hank-keen toteutuessa se maksaa kaupungille 3 000 euroa ylimääräisistä kuluista vuonna 2017. Tämän tutkimuk-sellisen kehittämishankkeen kohteena ovat osallistuvan budjetoinnin toimintamallit sekä näiden toiminta-mallien käyttöönottoon liittyvät haasteet ja mahdollisuudet.

Hankkeessa kartoitetaan osallistuvan budjetoinnin käyttöä Suomen kunnissa ja kehitetään osallistuvan bud-jetoinnin menetelmiä ja pilotoidaan erilaisia osallistumisen toimintatapoja. Pilottikohteina ovat Lahden jaKajaanin kaupungit sekä Hollolan kunta. Hankkeen lopputuloksena syntyy ohjeistus osallistuvan budjetoin-nin käyttöönotosta kunnissa.

Lisäksi aluelautakunnan talousarvioon sisältyy kylä- ja asukasyhdistysten avustuksina 4 000 euron määrära-ha myönnettäväksi aluelautakunnan päätöksellä Vuolijoen alueen kyläyhdistyksille.


Vuolijoen aluelautakunta seuraa ja arvioi toimintaympäristössään tapahtuvia muutoksia. Muutoksiin rea-goidaan käymällä neuvotteluja, antamalla kannanottoja ja vaikuttamalla suunnitteluvaiheessa. Palvelukar-toitus ja sen pohjalta tehtävä analyysi ohjaavat lautakunnan toiminnan suunnittelua vuonna 2017.


54

TALOUS 1000 € TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Tuet ja avustukset 25 25 0 0 Toimintatuotot 25 25 0 0 Palkat ja palkkiot -20 -57 -57 -20 -20 Henkilöstösivukulut -1 -8 -8 -8 -8 Henkilöstökulut -21 -65 -65 -28 -28 Palvelujen ostot 0 -7 -45 -45 -75 -75 Avustukset -3 -4 -4 -4 -4 Muut toimintakulut 0 Toimintakulut 0 -31 -114 -114 -107 -107 Toimintakate 0 -31 -89 -89 -107 -107 Tilikauden tulos 0 -31 -89 -89 -107 -107

Vuolijoen aluelautakunta


55

3.6 SivistystoimialaPerustehtävä

Vastaa kasvatus-, koulutus-, kulttuuri- ja nuorisopalveluiden kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista.


Varhaiskasvatuksessa on 18 kunnallista ja 14 yksityistä päiväkotia. Päiväkodeissa on hoidossa noin 2 000lasta. Kunnallinen perhepäivähoito on supistunut viime vuosina hoitajien jäädessä eläkkeelle. Myös yksityi-nen perhepäivähoito on supistunut hieman. Päivähoidon järjestämiseen yksityisessä päivähoidossa myön-netään palveluseteli, jonka arvo on kuukaudessa 785 euroa yli 3-vuotiaan lapsen kokoaikaisessa hoidossa ja1 185,35 euroa alle 3-vuotiaan lapsen hoidossa. Varhaiskasvatus järjestää perusopetuksen aamu- ja iltapäi-vätoiminnan yhteistyössä perusopetuksen tulosalueen ja eri yhdistysten ja seurakunnan kanssa. Aamu- jailtapäivätoimintaan osallistuu noin 450 lasta. Varhaiskasvatuksen tilatarpeeseen on saatu helpotusta Semi-naarin päiväkodin laajennuksella 2016 syksyllä. Nakertajaan saadaan koulun yhteyteen esiopetusryhmäkeväällä 2017 ja Lehtikankaalle uudet tilat vuoropäiväkodille syksyllä 2017.

Perusopetuksessa on 13 koulua 18 kiinteistössä. Oppilaita on 3 657, joista erityisluokilla 201. Varhaiskasva-tus järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa, josta iltapäivätoiminta on lakisääteistä. Maahanmuuttajien perus-opetukseen valmistavaan opetukseen on perustettu vuoden sisällä neljä uutta ryhmää aiemman kahdenluokan lisäksi. Valmistavissa luokissa on oppilaita 51. Yleisopetuksen ryhmäkoko on keskimäärin 20,11. Vuo-lijoen alueella on paljon koulutilaa ja vähenevä oppilasmäärä. Keskustan alueen tilanahtauteen on saatuhelpotusta Seminaarin koulun aloitettua 1.8.2016. Koulukiinteistöjen kunto on vaihteleva.

Uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön alakoulussa 1.8.2016. Yläkoulussa se otetaan käyttöön vuosi-luokka kerrallaan 1.8.2017 lähtien. Opetussuunnitelmauudistuksen myötä mm. työtapoja uudistetaan jaluodaan uutta toimintakulttuuria. Kajaani on voimakkaasti kehittämässä myös valtakunnallisesti uutta pe-ruskoulua. Digitalisaatio ja ICT-pedagogisen toimintakulttuurin kehittämiseen on saatu OKM:n ja OPH:nerityisavustuksia. Digitalisaatiossa on siirtymävaiheessa päällekkäismenoja. Liikkuva koulu -hanke jatkuu.Perusopetus valmistautuu Suomi 100 -juhlavuoden viettoon. Perusopetuksessa ollaan kehittämässä KiVaKoulun jatkeeksi SoPu (Sovitaan Puhumalla) koulua.

Perusopetuksessa on tehty sopeuttamistoimia jo 1.8.2016 lähtien leikkaamalla opetustunteja 144 vuosiviik-kotuntia (= 6 henkilötyövuotta, noin 270 000 euroa vuodessa), vähentämällä yksi koulusihteeri (noin 30 000euroa vuodessa) sekä vähentämällä toiminnallisuus huomioon ottaen minimiin koulunkäyntiavustajien työ-aikaprosentit.

Nuorisopalvelut toimii seitsemässä toimipisteessä. Liikennepuiston toiminnasta vastaa yhteispalvelusopi-muksella Kajaanin Spartak ry. NUPPA Nuorten kynnyksetön palvelupaikka -hanke on ESR-rahoitteinen. Etsi-vään nuorisotyöhön ja starttipajaan haetaan vuosittain valtionrahoitus Pohjois-Suomen aluehallintoviras-tosta. Nuorisopalvelut järjestää Pohjois-Suomen aluehallintoviraston rahoittamaa kerhotoimintaa sekäkansainvälistä toimintaa, johon haetaan rahoitusta CIMOlta.

Kainuun Museo toimii yhdessä museorakennuksessa, varastotiloja on Vienankadulla ja Otanmäessä. Museojärjestää vuosittain neljä suurta vaihtuvaa näyttelyä ja lisäksi pienoisnäyttelyitä. Asiakkaita näyttelyissä onkäynyt kahden viime vuoden aikana 4 000–7 700 vuodessa. Pääsymaksuttomuus on kasvattanut kävijämää-rää. Kainuun Museo vastaa maakuntamuseon viranomaistehtävistä ja paikallismuseoiden ohjaamisestaKainuun alueella. Toimintaa on vahvasti painotettu kulttuurikasvatukseen yhdessä koulujen ja päiväkotienkanssa. Taidemuseo toimii yhdessä museorakennuksessa, varastotiloja on Vienankadulla ja museoraken-nuksessa. Taidemuseo esittelee, tutkii ja tallentaa taidetta ja visuaalista kulttuuria. Taidemuseo järjestääviisi vaihtuvaa näyttelyä vuodessa, työn painopisteinä ovat yleisötyö ja taidekasvatus. Taidemuseo toimiisäännöllisesti oppimisympäristönä kouluille, päiväkodeille ja muille opiskelijaryhmille. Asiakkaita on kah-den viime vuoden aikana ollut noin 12 000 kävijää vuodessa. Kirjasto toimii pääkirjaston lisäksi kolmessasivukirjastossa (Lehtikangas, Lohtaja, Otanmäki). Kirjastoauto palvelee taajama-alueen ulkopuolella. Sairaa-lakirjastossa toimii yksi sivupiste. Kirjasto vastaa maakuntakirjaston tehtävästä Kainuun alueella. Kainuunmusiikkiopisto tuottaa palvelua kaikille Kainuun kunnille Kuhmoa ja Sotkamoa lukuun ottamatta. Musiik-kiopistolla on kiinteä valtionosuustuntimäärä 24 034 vuosituntia. Oppilaita on 1 000 ja opetustunteja


56

24 000 vuodessa. Kaukametsän opisto toimii Kaukametsän lisäksi kouluilla (liikunta), Vienankadun kiinteis-tössä (kudonta, puukäsityö, erikoiskäsityöt, entisöinti ja verhoilu) sekä Vuolijoen alueella ja kylissä. Opetus-tunteja on noin 16 000 ja opiskelijoita 6 000 vuodessa. Perustehtävää ohjaa laki vapaasta sivistystyöstä.Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Kulttuuri- ja kong-ressipalvelujen toiminta sijoittuu Kaukametsään. Se vastaa yleisten kulttuuritilaisuuksien sekä kokous- jakongressitilaisuuksien järjestämisestä. Ateriapalveluista vastaa Kajaanin Mamselli -liikelaitos ja naulakko-palvelut tuottaa kolmas sektori. Tilaisuuksia on vuosittain noin 400 ja kävijöitä noin 60 000.


Varhaiskasvatuspalveluiden kysyntä kasvaa lainsäädännön uudistuksen vuoksi. Lapsella on oikeus varhais-kasvatukseen 20 tuntia viikossa ja yhä useampi lapsi on palveluiden piirissä. Esiopetus on velvoittavaa. Päi-väkotihoito on yhä suositumpi alle 3-vuotiaiden hoitomuoto. Leikkikerhotoimintaa järjestetään niille lapsil-le, jotka eivät tarvitse varhaiskasvatuslain mukaisia palveluita. Nakertajaan saadaan koulun yhteyteen esi-opetusryhmä keväällä 2017 ja Lehtikankaan monitoimitaloon uudet tilat vuoropäiväkodille syksyllä 2017.

Keskustan alueen perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa lähes 150 oppilaalla vuoteen 2020. EsimerkiksiKeskuskoulun oppilasmäärä kasvaa reiluun 600 oppilaaseen. Nakertajan koulun laajennuksessa valmistuvattilat 1.8.2017 perusopetuksen ja esiopetuksen käyttöön. Lehtikankaan monitoimitalo valmistuu 1.8.2017.Koulu otetaan käyttöön vaiheittaan niin, että yläkoulun toiminta alkaa keväällä 2017 ja alakoulun sekäpäiväkodin ja kirjaston toiminta 1.8.2017. Uusi opetussuunnitelma ja sen mukainen tuntijako on otettukäyttöön perusopetuksessa vaiheittain 1.8.2016. Esiopetuksessa uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön1.8.2017.

Nuorisopalvelujen NUPPA matalan kynnyksen moniammatillinen palvelupiste aloittaa toimintansa Asema-kadun tiloissa. Näin nuoria koskevaa yhteiskunta- ja koulutustakuuta toteutetaan Kajaanissa jäntevästi.Kulttuuripalveluissa palvelujen kysynnän arvioidaan säilyvän nykyisellä tasollaan. Kansalaisopistotoiminnas-sa korostuu alueen ikääntyvän väestön tarve saada sivistystä ja hyvinvointia edistäviä palveluja lähipalvelu-na.


Sivistyslautakunta

· Sivistystoimialan tulosalueiden palveluja sopeutetaan kaupungin tulorahoituksen (peruspalvelujenvaltionosuudet, verotulot) mukaiseksi.

· Hallinnon tukipalveluja keskitetään yhteistyössä muiden toimialojen ja liikelaitosten kanssa niin, et-tä vuoteen 2018 on selvillä toiminnallinen tarve sekä suunnitelma noin 7 henkilötyövuoden vähen-tämiseksi.

· Toimialan palvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia.· Motivoivaa ja innostavaa työilmapiiriä vaalitaan työhyvinvoinnin edistämiseksi.· Hankkeiden valmistelu ja koordinointi ostetaan jatkossa AIKOPAsta, koska yksittäisten, kohdennet-

tujen hankerahoitusten määrä on kasvanut.· Matalan kynnyksen palvelutarjottimen toiminta lopetetaan.

Varhaiskasvatus

· Palveluohjauksessa kiinnitetään huomiota lapsen varhaiskasvatuspalvelun tarpeeseen.· Tuetaan hankerahoitteisella peda-mentoritoiminnalla Vasu17- työtä ja sen siirtymistä käytäntöön.· Varhaiskasvatuksen digitalisaatiota kehitetään ja päiväkotien langattomia verkkoyhteyksiä paranne-

taan hankerahoituksen avulla.· Toiminnan kehittämistä tukevaa hankerahoitusta haetaan aktiivisesti (OPH, OKM, AVI).· Sitoudutaan valtakunnalliseen Ilo kasvaa liikkuen -liikunta- ja hyvinvointiohjelmaan, jossa noudate-

taan uusia alle 8-vuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden suosituksia.· Päiväkotiverkkoa järjestellään Lehtikankaan uuden monitoimitalon tilojen laajentumisen vuoksi.

Hoijakan toiminta siirretään uuteen Lehtikankaan monitoimitaloon. Vapautuviin päiväkotikiinteis-töihin (Hoijakka, Mäntylä) haetaan yrittäjiä.

· Avustajia vähennetään 3 henkilötyövuotta.


57

· Yli 3-vuotiaiden ryhmäkoko on 1:8 (vähennys 8 henkilötyövuotta).· Esiopetuksen ryhmäkoon minimi on 13 lasta kunnallisessa päivähoidossa (vähennys 8 henkilötyö-

vuotta).

Perusopetus ja nuorisopalvelut

· Opetusneliöt on saatava vastaamaan oppilasmäärää. Arvioidaan Vuolijoen koulun jatkon edellytyk-set oppilasmäärä, hyvän opetuksen järjestämisen edellytykset, lapsi- ja aluevaikutukset sekä talou-den tilanne huomioiden. Vuolijoki–Otanmäki-suunnan kouluverkon ratkaisu tehdään vuoteen 2018mennessä.

· Selvitetään Jormuan koulun investointitarve ja laajuus. Arvioidaan koulutoiminnan jatkon edellytyk-set oppilasmäärä, investoinnin laajuus, lapsi- ja aluevaikutukset sekä talouden tilanne huomioiden(vuoteen 2018 mennessä)

· Kajaanin lyseon peruskorjauksen suunnittelu jatkuu 550–600 oppilaalle ja tavoitteena on vanhanrakennuksen osan peruskorjaus ja uudisrakennuksen osan rakentaminen.

· Sairaalakoulun tilojen suunnittelua jatketaan osana Uusi sairaala -hanketta.· Tilojen yhteiskäyttöä tehostetaan ja työtapoja kehitetään taloudellisemmiksi· Opetuksen digitaalisia oppimisympäristöjä ja koulujen toimintakulttuuria uudistetaan uuden ope-

tussuunnitelman mukaisesti· Koulunkäyntiavustajia vähennetään 5 henkilötyövuotta.

Kulttuurilaitokset

· Kansalaisopiston opetustarjontaa suunnataan kysyntää vastaavaksi, tarjotaan hyvinvointia edistä-vää monipuolista liikuntaa työikäisen ja ikääntyvän väestön tarpeisiin. Huolehditaan ainealueidenmonipuolisesta kurssitarjonnasta sosiaalisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Pyyde-tään uusinta-auditointia kestävän kehityksen sertifikaatista.

· Museoiden vapaa pääsy -kokeilu vakinaistetaan. Vapaa pääsy on lisännyt selkeästi museoiden kävi-jämääriä. Myönteiset vaikutukset ovat merkittävämpiä kuin pääsylipputulot.

· Kaikukortti-kokeilua jatketaan vuoden 2017 ajan. Kaikukortilla edistetään vähävaraisten kuntalais-ten kulttuuripalvelujen käyttöä ja vahvistetaan kulttuuripalveluiden roolia kuntalaisten terveyden jahyvinvoinnin edistämisessä. Kustannukset ovat noin 8 000 euroa vuodessa.

· Sähköistä markkinointia kehitetään ja sen käytöllä korvataan osittain nykyistä printtimedian käyt-töä. Kulttuurilaitokset hyödyntävät aktiivisesti sosiaalista mediaa ja tekevät yhteistyötä näkyvyydenlisäämiseksi sähköisessä mediassa, YouTube-kanavan ja blogien käytössä.

· Kulttuuri- ja tapahtumamarkkinointia ja tilojen myyntiä kehitetään. Tavoitteena on yhden yhteisenmarkkinointi- ja viestintätiimin perustaminen kaupunkiin yhteistyössä muiden hallintokuntien kans-sa.

· Toiminnat järjestetään kaupungin omissa tiloissa ja suositaan tilojen yhteiskäyttöä (museoiden va-rastotilat, kansalaisopiston ja perusopetuksen yhteistyö tilojen käytössä)

· Keskussairaalan potilaskirjastotoiminta lopetetaan 2017. Nykyinen palvelutaso supistuu.

· Kirjaston henkilöstöä vähennetään kaksi henkilötyövuotta vuonna 2017 ja yksi henkilötyövuosivuonna 2018. Nykyinen palvelutaso supistuu.

· Kaukametsän opistossa lopetetaan kurssit, joilla on heikko kysyntä. Opetusta vähennetään noin2 000 tuntia (vaikutus n. 3 henkilötyövuotta). Nykyinen palvelutaso supistuu.


58

Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteetRaportointivastuussa sivistysjohtaja





Koulujen yrittäjyyskas-vatus

Koulujen yhteistyöpaikallisten yritystenkanssa (oppilasmäärä,yhteistyön muodot)

Kummiyrityksiä2014: 152015: 19Yrityskontakteja2015: 38

Kummiyrityksiä 20 Kummiyrityksiä 30

Yrityskontakteja

Yksityisten päiväkotienelinvoimaisuus

Yksityisten päiväko-tien määrä ja %-osuus

2014: 14 kpl 27 %2015: 13 kpl 29 %2016: 14 kpl 28 %

14 kpl 27 % 15 kpl 30 %

Valtakunnallisettapahtumat (KajaaniTanssii ja Runoviikko)

Kävijämäärät tapah-tumissa

2014: 12 0002015: 13 223(puolet Kainuunulkopuolelta)

13 000 14 000Kajaani Tanssiikansainvälistyy

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2019Esi- ja peruskoululais-ten sekä työikäistentieto- ja viestintätek-nologian taitojen (tvt)edistäminen

Tvt-opetukseen pa-nostaminen €/v.

Tvt-strategia valmis2014–2016: valtion-avustus 21 000 €2015: lisäksi hanke-rahoitus 244 600 €

Esiopetuksen langat-tomien verkkojenasentaminen(40 000 €). TVT-strategian mukainenlaitteiden portaittai-nen hankinta jakäyttöönottaminenperusopetukseen(200 000 €)

Tvt-strategian to-teuttaminen(200 000 €/v)

Koulutettua väestöähoukuttelevat maa-kuntakeskuksen hyvätperus-, kulttuuri- javapaa-ajan palvelut

Kulttuurin palvelujentarjonnan ja käytönmäärällinen arviointi

Kirjastot 4Kirjastoauto 1Musiikkiopisto24 100 opetustuntiaKansalaisopisto16 000 opetustuntiaKainuun museo4 näyttelyä/vuosiTaidemuseo5 näyttelyä/vuosiKaukametsä60 000 kävijää

Kirjastot 4Kirjastoauto 1Musiikkiopisto24 150 opetustuntiaKansalaisopisto14 000 opetustuntiaKainuun museo3 näyttelyä/vuosiTaidemuseo5 näyttelyä/vuosiKaukametsä60 000 kävijää

Kirjastot 4Kirjastoauto 1Musiikkiopisto23 200 opetustuntiaKansalaisopisto14 000 opetustuntiaKainuun museo3-4 näyttelyä/vuosiTaidemuseo 4–5näyttelyä/vuosi,Kaukametsä60 000 kävijää

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2019Sähköisen asioinninkehittäminen

Sähköisten omatoi-mipalvelujen käyttö-määrät ja käyttöönot-tamisen toteutumi-nen tulosalueilla –laadullinen ja määräl-linen arviointi

Ei mitata Musiikkiopiston jakansalaisopistonopiskelijahallintaoh-jelma on yhteinen

Musiikki- ja kansa-laisopiston kurssienostaminen tapahtuuverkosta

Sähköiset palvelutovat kuntalaistenaktiivisessa käytös-sä: palveluja voidaanostaa ja maksaaverkon välityksellä,kokoustilojen myyn-ti tapahtuu keskite-tysti yhdeltä luukul-ta


59



Kokoustilojen vuok-raamisen keskittä-minen yhdelle luu-kulle

Perus- ja esiopetuksenlangattomien verkko-jen rakentumisenedistäminen

Langattomien verkko-jen kattavuus perus-opetuksessa ja var-haiskasvatuksessa

2014: 60 %2015: 70 %opetustiloista

90 % opetustiloista 100 % opetustiloista

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2019IVA-arviointi (ihmisiinkohdistuvien vaikutus-ten arviointi) päätök-senteossa

Asiakastyytyväisyys-kyselyt

Käytössä satunnai-sesti, tehty fokus-ryhmätutkimus

Ihmisiin kohdistuvaaarviointia toteute-taan osana lauta-kuntatyötä

Koskee päätöksiäkoko toimialalla,joissa IVA-arvioinnintekeminen on ai-heellinen

Toimialan johtoryh-män itsearviointitavoitteen toteutumi-sesta

Itsearviointia ei ole Johtoryhmä arvioikerran vuodessatulosalueiden toi-minnan ja tavoittei-den toteutumista jajohtoryhmän työtä

3

Asiakas- ja tunnusluku-tiedot tiedolla johta-misen perustana

Keskeinen toimintaakuvaava tieto (talou-den ja toiminnanindikaattorit) on jä-sennettynä tietokan-tana hallinnon strate-gisen suunnittelutyönkäytössä

Ei ole yhteistä tieto-kantaa

Tietohallinnon jamuiden toimialojenkanssa yhteistyössäselvitetään tiedollajohtamisen toteut-tamisen edellytyksiä

Eri tulosalueidenkeskeiset vaikutta-vuuden ja taloudelli-suuden mittarit ovatkootusti saatavilla jastrategisen suunnit-telutyön perustana

Henkilöstön osaamisentukeminen

Kehityskeskustelujenkattavuus

85 % 90 % 100 %

Työpaikkakokoustentoteutuminen

Jokaisessa työyhtei-sössä kokouskäytän-teet ovat säännölli-set

Säännöllisesti 1–4krt/kk

Säännöllisesti 1–4krt/kk

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2019Tehokas markkinointija viestintä

Itsearvointi toimin-nasta

Yksiköt viestivät jamarkkinoivat osal-taan aktiivisestitoiminnasta sekätapahtumista

Yksiköt viestivätaktiivisesti toimin-nastaan ulospäin jahyödyntävät erilaisiaviestintäkanavia

Toimitaan viestintä-suunnitelman mu-kaisesti

ItsearviointiValtakunnallisettapahtumat

Näkyminen tiedotus-välineissä, laadukkaatja sujuvat tapahtuma-järjestelyt - laadulli-nen arviointi

Runoviikko on kan-sallisesti tunnettu jaarvostettu tapahtu-ma. Yksittäiset näyt-telyt ja kulttuuritilai-suudet ovat laaduk-kaita



Hyvä työyhteisönilmapiiri

Työyhteisön toimi-vuuskysely

2013: ka 3,332015: ka 3,29

ka 3,50


60

Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen

1Kulttuuri: kirjastojen kävijät, museoiden kävijät, Kaukametsän opiston kurssilaiset, musiikkiopiston opiskelijat, kulttuuritilaisuuksien ja kongressi-keskuksen kävijät, teatterin katsojat, elokuvakeskuksen kävijät. Liikunta: Kajaanihallin, jäähallin, vesiliikuntakeskuksen, Otanmäen urheilutalon jamaauimalan kävijät, 70+-liikunta- ja vesiliikuntapassi, ohjattu kuntosalitoiminta. Nuoriso: nuorisotiloissa kävijät.

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2019Sivistystoimen palvelutovat houkuttelevat jatukevat kuntalaistenhyvinvointia

Kävijät1:KulttuuritilatLiikuntatilatNuorisotilatYhteensä

2014:464 603771 652 39 000

1 275 255

2015:451 731767 632

54 1701 273 533

465 000 770 000 39 0001 270 000

465 000 770 000 39 0001 270 000

Tuen piirissä olevienlasten ja nuortenosuus varhaiskasva-tuksessa ja perusope-tuksessa, %

Perusopetus:Erityinen tukiTehostettu tuki

6,05,0

5,55,5

5,06,0

Varhaiskasvatus:Erityinen tukiTehostettu tuki

2,57,0

2,07,5

1,58,0

Lasten ja nuortenliikkumisen sekä ter-veiden elämäntapojenedistäminen

Liikuntasuositustentoteutuminen, liikun-tatapahtumien määrä

Liikuntasuositukset toteu-tuvat varhaiskasvatukses-sa ja perusopetuksenalaluokilla

Toteutetaan koulu-ja päiväkotipäivänliikunnallistamista

Suositukset lastenja nuorten liikku-misesta toteutu-vat ja koulujen japäiväkotien olo-suhteet mahdol-listavat tämän

Sivistystoimen tilatisojen tapahtumienkäytössä ja uusi liikun-tapalvelut organisaatiovastaa tilojen vuok-raamisesta

Koulujen tilojen ulko-puolinen käyttö

Käytössä mikäli vapaina jakäyttötarkoitukseen sopi-via

Koulutilojen ulko-puolinen käyttötukee järjestöjen,yhdistysten ja kun-talaisten aktiivistatoimintaa

Käyttö on lisään-tynyt

Riskit Kuvaus

Toimintaan liittyvätriskit

Varhaiskasvatuksen palvelutarpeen kasvu lainsäädännön muutosten vuoksi, riski 4–6 htv(150 000–240 000 euroa)Kansalaisopiston ja musiikkiopiston opetustarjonta ja kysyntä eivät kohtaa, riski 3–4 htv(150 000–200 000 euroa)Maahanmuuton kasvu (200 000 euroa)Ostopalvelujen jatkumon häiriintyminen (200 000–500 000 euroa)Kiinteistöjen kunnon äkillinen romahtaminen (650 000 euroa)

Talouteen liittyvätriskit

Tulot eivät toteudu budjetoidusti (500 000 euroa)Perusopetuksen tulotaso tippuu edellisvuosiin (500 000 euroa)Opistojen opetustarjonta ja kysyntä eivät kohtaa, mikä johtaa valtion määrittämien valtion-osuustuntien vähenemiseen (50 000–100 000 euroa)

Henkilöstöön liittyvätriskit

Henkilöstön sairastavuus kasvaa (500 000 euroa)Osaamisvaje tvt-taidoissa opetuksessa ja toimistopalveluissaPätevän henkilöstön saatavuus opetus- ja kasvatusalalla

Henkilöstö, htv2 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019Sivistyslautakunta 0,0 1,0 1,0 1,0 1,0Varhaiskasvatus 319,66 340,0 329,0 319,0 319,0Perusopetus 370,69 377,0 370,0 367,0 367,0Nuorisopalvelut 13,49 9,0 12,5 12,5 12,5Kulttuurilaitokset 48,08 47,5 47,0 46,0 46,0Kaukametsä 112,77 115,0 113,5 111,0 111,0Yhteensä 864,69 889,5 873,0 856,5 856,5


61

TALOUS 1000 € TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 1 024 1 065 917 917 917 917 Maksutuotot 3 323 2 798 2 606 2 606 2 606 2 606 Tuet ja avustukset 1 590 1 781 1 688 1 688 1 658 1 658 Vuokratuotot 208 215 228 228 228 228 Muut toimintatuotot 466 220 56 56 56 56 Muut toimintatuotot 674 434 284 284 284 284 Toimintatuotot 6 611 6 079 5 495 5 495 5 465 5 465 Palkat ja palkkiot -29 785 -30 173 -30 275 -30 275 -29 195 -29 085 Henkilösivukulut -9 519 -9 710 -8 691 -8 691 -8 626 -8 589 Henkilöstökulut -39 305 -39 883 -38 967 -38 967 -37 821 -37 674 Palvelujen ostot -11 226 -11 591 -11 778 -11 778 -11 796 -11 796 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 432 -1 466 -1 511 -1 511 -1 547 -1 547 Avustukset -6 557 -5 685 -5 813 -5 813 -5 813 -5 813 Vuokrat -7 877 -8 027 -9 060 -9 060 -9 384 -9 384 Muut toimintakulut -152 -76 -132 -132 -132 -132 Muut toimintakulut -8 029 -8 103 -9 193 -9 193 -9 516 -9 516 Tomintakulut -66 549 -66 729 -67 261 -67 261 -66 494 -66 346 Toimintakate -59 938 -60 649 -61 766 -61 766 -61 029 -60 881 Poistot ja arvonalentumiset -423 -542 -899 -899 -1 131 -1 090 Tilikauden tulos -60 361 -61 191 -62 665 -62 665 -62 160 -61 971

Sivistystoimiala

TP2015 luvuista vähennetty liikuntapalvelut tulosyksikkö, siirtynyt ympäristötekniselle toimialalle v. 2016.

TALOUS 1000 € TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 23 23 23 23 Muut toimintatuotot 0 Toimintatuotot 0 23 23 23 23 Palkat ja palkkiot -89 -90 -139 -139 -137 -136 Henkilösivukulut -67 -68 -28 -28 -27 -27 Henkilöstökulut -156 -158 -166 -166 -164 -163 Palvelujen ostot -40 -75 -28 -28 -28 -28 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 -1 -1 -1 -1 -1 Vuokrat -4 -4 -6 -6 -6 -6 Muut toimintakulut -0 Muut toimintakulut -4 -4 -6 -6 -6 -6 Toimintakulut -201 -238 -201 -201 -199 -198 Toimintakate -201 -238 -179 -179 -176 -176 Poistot ja arvonalentumiset -218 -592 -592 -844 -883 Tilikauden tulos -201 -456 -771 -771 -1 020 -1 058

Sivistyslautakunta


62

TALOUS 1000 € TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 210 163 160 160 160 160 Maksutuotot 2 622 2 110 1 928 1 928 1 928 1 928 Tuet ja avustukset 234 15 107 107 107 107 Vuokratuotot 7 1 1 1 1 1 Muut toimintatuotot 18 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 25 1 1 1 1 1 Toimintatuotot 3 092 2 289 2 196 2 196 2 196 2 196 Palkat ja palkkiot -9 878 -10 394 -10 241 -10 241 -9 719 -9 670 Henkilösivukulut -3 379 -3 554 -3 363 -3 363 -3 339 -3 327 Henkilöstökulut -13 257 -13 948 -13 604 -13 604 -13 058 -12 997 Palvelujen ostot -3 816 -4 248 -4 375 -4 375 -4 375 -4 375 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -240 -258 -260 -260 -260 -260 Avustukset -6 505 -5 620 -5 772 -5 772 -5 772 -5 772 Vuokrat -1 738 -1 841 -2 000 -2 000 -2 025 -2 025 Muut toimintakulut -78 -27 -68 -68 -68 -68 Muut toimintakulut -1 816 -1 868 -2 069 -2 069 -2 094 -2 094 Toimintakulut -25 634 -25 943 -26 080 -26 080 -25 559 -25 497 Toiminakate -22 543 -23 654 -23 884 -23 884 -23 363 -23 301 Poistot ja arvonalentumiset -80 -82 -78 -78 -56 -30 Tilikauden tulos -22 623 -23 736 -23 962 -23 962 -23 418 -23 331

Varhaiskasvatus

TALOUS 1000 € TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 600 716 573 573 573 573 Maksutuotot 10 10 11 11 11 11 Tuet ja avustukset 980 1 503 1 300 1 300 1 270 1 270 Vuokratuotot 71 69 76 76 76 76 Muut toimintatuotot 39 12 -20 -20 -20 -20 Muut toimintatuotot 110 81 56 56 56 56 Toimintatuotot 1 699 2 310 1 939 1 939 1 909 1 909 Palkat ja palkkiot -15 774 -15 788 -16 125 -16 125 -15 779 -15 700 Henkilösivukulut -4 606 -4 593 -4 131 -4 131 -4 085 -4 065 Henkilöstökulut -20 380 -20 381 -20 256 -20 256 -19 864 -19 765 Palvelujen ostot -6 352 -6 292 -6 406 -6 406 -6 406 -6 406 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -787 -831 -893 -893 -908 -908 Avustukset -15 -45 -21 -21 -21 -21 Vuokrat -4 466 -4 520 -5 371 -5 371 -5 599 -5 599 Muut toimintakulut -37 -9 -20 -20 -20 -20 Muut toimintakulut -4 503 -4 530 -5 392 -5 392 -5 619 -5 619 Toimintakulut -32 037 -32 079 -32 967 -32 967 -32 818 -32 719 Toimintakate -30 338 -29 769 -31 028 -31 028 -30 909 -30 810 Poistot ja arvonalentumiset -197 -131 -108 -108 -73 -27 Tilikauden tulos -30 535 -29 900 -31 136 -31 136 -30 982 -30 837

Perusopetus ja nuorisotyö

TP 2015 luvut sisältävät nuorisotyön, yhdistynyt tulosalueeseen v. 2016.


63

TALOUS 1000 € TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 213 186 161 161 161 161 Maksutuotot 691 678 668 668 668 668 Tuet ja avustukset 376 263 281 281 281 281 Vuokratuotot 129 145 150 150 150 150 Muut toimintatuotot 409 208 76 76 76 76 Muut toimintatuotot 538 353 226 226 226 226 Toimintatuotot 1 819 1 480 1 337 1 337 1 337 1 337 Palkat ja palkkiot -4 045 -3 901 -3 771 -3 771 -3 561 -3 579 Henkilösivukulut -1 467 -1 495 -1 170 -1 170 -1 175 -1 170 Henkilöstökulut -5 512 -5 396 -4 940 -4 940 -4 736 -4 749 Palvelujen ostot -1 017 -975 -969 -969 -987 -987 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -404 -376 -356 -356 -377 -377 Avustukset -37 -21 -21 -21 -21 -21 Vuokrat -1 669 -1 661 -1 683 -1 683 -1 754 -1 754 Muut toimintakulut -37 -40 -43 -43 -43 -43 Muut toimintakulut -1 706 -1 701 -1 727 -1 727 -1 797 -1 797 Toimintakulut -8 676 -8 469 -8 013 -8 013 -7 918 -7 932 Toimintakate -6 857 -6 989 -6 675 -6 675 -6 581 -6 594 Poistot ja arvonalentumiset -146 -110 -121 -121 -158 -149 Tilikauden tulos -7 003 -7 099 -6 797 -6 797 -6 739 -6 743

Kulttuurilaitokset


64

3.7 Ympäristötekninen toimialaPerustehtävä

Vastaa yhdyskuntasuunnittelulla ja viranomaistoiminnalla osaltaan kaupungin kehittämisestä kestävän ke-hityksen periaatteiden mukaisesti. Liikuntatiloja, -paikkoja ja palveluita järjestämällä luo olosuhteita kansa-laisten omatoimisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Huolehtii katujen ja muiden yleisten aluei-den sekä rakennusten ja muun yhteisen omaisuuden ylläpidosta. Vastaa omaisuuden taloudellisten ja kult-tuurihistoriallisten arvojen säilymisestä.

Liikunta- ja kulttuuriasioiden neuvosto vastaa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä yhteis-työssä ja kumppanuudessa sivistystoimialan, Kainuun soten, seurojen, järjestöjen ja eri toimijoiden kanssasekä kehittää kaupungissa harjoitettavaa liikunta- ja kulttuuripolitiikkaa. Neuvosto päättää liikunta-, kult-tuuri- ja yleisistä tapahtuma-avustuksista ja niiden jakoperusteista. Lupajaoston harkintavalta määräytyykäsiteltäviä asioita koskevassa erityislainsäädännössä.


Viranomaistoiminnat tehdään omana työnä. Muut palvelut tuotetaan omana työnä, yhteistyössä yksityisenja kolmannen sektorin kanssa sekä hankkimalla palveluita kilpailuttamalla.


Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tulee todennäköisesti voimaan vuoden 2017 aikana. Muutoksessalisätään kaupungin toimivaltaa, sujuvoitetaan kaavoitusprosesseja ja ympäristölupamenettelyä niin, ettäpainopistettä siirretään ilmoitusmenettelyyn. Tämä johtaa siihen, että on panostettava toiminnan jälkival-vontaan.

Tilakeskus vastaa Kajaanin kaupungin kautta aikojen suurimman investoinnin Lehtikankaan monitoimitalontoteuttamisesta ja Nakertajan koulun laajennusosan rakentamisesta. Omakotitalotonttien tarjonnan tur-vaamiseksi rakennetaan katua Pohjois-Kätön asemakaava-alueelle. Muuten vuonna 2017 keskitytään van-hojen katujen peruskorjaamiseen, asuntokatujen päällystämiseen ja muuhun kaupunkiympäristön laadunparantamiseen. Kaupunkikonsernin sisällä pyritään tiivistyvään ja tulokselliseen yhteistyöhön Loiste-konsernin kanssa teemana ”Älykäs kaupunki”. Tässä yhteistyössä painopistealueina ovat katuvaloverkostosekä yhteistyö teknisen ICT:n tietojärjestelmien ylläpidossa ja käytössä. Sotkamon kunnan kanssa pyritäänlöytämään molempia tahoja hyödyttäviä yhteistyömuotoja.

Ilmastostrategian yhteydessä on selvitetty kaupungin energiankulutusta ja päästöjen vähennystavoitettavuoteen 2020. Kainuun yliopistokeskuksen vuosina 2015–2016 toteuttamassa Kainuun ilmastohankkeessaon laadittu yhteistyössä yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa toimenpide-ehdotukset vähähiilisten ener-giaratkaisujen toteuttamiseksi. Ilmastohankkeen Kajaanin kaupungille ehdottamat toimenpiteet ja keinotympäristövastuullisuuden parantamiseksi ympäristöteknisellä toimialalla otetaan huomioon ja toteutetaantalousarviossa ehdotetulla tavalla. Tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä 25 pro-senttia vuoden 2009 päästötasosta. Ilmastohankkeen Kajaanin kaupungin muille toimialoille ehdottamattoimenpiteet ja keinot käsitellään ja hyväksytään kunkin toimialan päättävässä elimessä.


Ympäristötekninen lautakunta

· Lautakunnan vuoden 2017 talousarvion investointiosaan esittämä talonrakennushankkeiden jakiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointiohjelma perustuu siihen, että julkisen omaisuudenkorjausvelka ei kasva.

· Lautakunta seuraa vuosittain päivitettävällä viiden vuoden investointiohjelmalla kaupungin omis-taman rakennus- ja kunnallisteknisen omaisuuden toimivuutta ja korjausvelan muuttumista.

· Kaupunginvaltuuston hyväksymä toimialan sitova käyttötalouden talousarvioraami toteutetaan si-ten, että ensisijaisena tavoitteena on lakisääteisten tehtävien toteuttaminen. Harkinnanvaraisiayksityisten teiden kunnossapitoavustuksia ja peruskorjausavustuksia sekä viemäriosuuskuntiensuunnittelu- ja rakentamisavustuksia maksetaan vuonna 2017, mikäli toimialan talousarvioraami


65

sen sallii. Muita harkinnanvaraisia hankkeita avustetaan vasta sen jälkeen, kun edellä mainitut yk-sityistie- ja vesihuoltoavustukset on maksettu.

· Kaupunginvaltuuston hyväksymä investointiraami toteutetaan.

· Toiminnan kehittämisessä keskitytään liikunta- ja tapahtumaorganisaation kehittämiseen.

· Hulevesien jätevesiviemäriin pääsyn rajoittamisesta tehdään selvitys ja yleissuunnitelma toimenpi-teineen yhteistyössä Kajaanin Veden kanssa vuoden 2017 loppuun mennessä.

· Vesihuoltoavustusten maksaminen vesi- ja viemäriosuuskunnille lopetetaan 31.12.2019, koska täl-löin päättyy jätevesiasetuksen siirtymäaika ja Kajaanin kaupungin haja-asutusalueen tärkeimmilleosille on perustettu viemäriosuuskunnat.

Liikunta- ja kulttuuriasioiden neuvosto

· Tehdään toimivat käytännöt yhden luukun periaatteen toteuttamiseksi ja luodaan nykyistä parem-mat edellytykset uuden kaupunkistrategian ja liikuntalain mukaisesti kuntalaisten aktivoimiseen,järjestöjen omaehtoisen toiminnan edistämiseen sekä yhteistyöhön ja kumppanuuteen kunnan jajärjestöjen kesken alueen elinvoimaisuuden sekä vetovoimaisuuden edistämiseksi.

· Tapahtumien avustamiseen laaditaan yhteismitalliset perusteet, kehitetään tapahtumien järjestä-misen sujuvuutta ja tuotetaan järjestämistä helpottavaa oheismateriaalia.

Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat

· Keskustaajaman osayleiskaava asetetaan luonnoksena nähtäville vuonna 2017.

· Toteutetaan Pyöräillen puukaupungissa -hanke.

· Käynnistetään selvitys rakennusten kiinteistöveron kattavuudesta.

· Kontiosaari–Kuninkaanniemi-osayleiskaava valmistellaan luonnosvaiheeseen.

· Matkakeskuksen asemakaava tuodaan valtuustokäsittelyyn vuonna 2017.

· Rakennusvalvonnan arkiston sähköistäminen jatkuu.

· Ilmasto-ohjelman toteuttamistoimenpiteet kirjataan vuonna 2018 päivitettävään Kajaanin kaupun-gin maankäyttöpoliittiseen ohjelmaan 2019–2023.

Kunnallistekniikka ja liikunta

· Kaupungin omistaman katu-, puisto- ja muun julkisen käyttöomaisuuden korjausvelka pidetäänkunnossa peruskorjausinvestoinneilla, joiden suuruusluokka on noin 5 miljoonaa euroa.

· Kaupungin omistamat maankaatopaikat ja lumenkaatopaikat varataan pelkästään kaupunginomaan käyttöön, koska tämän palvelun tarjoaminen yksityisille toimijoille ei ole kaupungin lakisää-teinen tehtävä.

· Tehdään tiivistä yhteistyötä sivistystoimialan, KAMK:n, Kainuun soten sekä urheiluseurojen, järjes-töjen, yhteisöjen, liikunta-alan yritysten ja tapahtumajärjestäjien kanssa toiminnan kehittämiseksi.

· Toteutetaan kaupungin liikuntapoliittista ohjelmaa ja myös sen mukaista liikuntapaikkarakentami-sen suunnitelmaa.

· Toteutetaan kaupungin järjestämät perinteiset ulkotapahtumat ja ollaan aktiivisesti mukana kehit-tämässä uusia tapahtumia.

· Suunnitelmakauden lopulla tarkastellaan liikelaitoksen perustamista.


66

Tilakeskus

· Ympäristöteknisen toimialan käyttötalousosaan on lisätty kaupunginhallituksen kesäkuussa hyväksy-mään käyttötalousraamiin 350 000 euron ylimääräinen meno, joka on tarkoitettu vanhan Hauholankoulurakennuksen purkamiskustannuksiin. Koulurakennus on pakko purkaa, jotta voidaan rakentaauuden Lehtikankaan monitoimitalon piha-alueet suunnitelmien mukaisesti vuonna 2017.

· Kaupungin omistama rakennuskanta sopeutetaan palvelutarpeen tasolle. Lakisääteisten palvelujentuottamiseen tarvittavat tilat pidetään hyvässä kunnossa. Toimitilojen kokonaismäärää vähennetäännoin yhdellä prosentilla vuosittain. Useita merkittäviä kaupungin rakennusten purkuhankkeita toteute-taan 2015–2017, kun vähennetään tilojen kokonaismäärää ja korvataan uusilla tiloilla huonokuntoisiatiloja.

· Palvelutuotannossa välttämättä tarvittava rakennuskanta pidetään kunnossa. Korjausvelkaa ei kasva-teta, vaan peruskorjauksiin investoidaan vähintään 5,5 miljoonaa euroa vuosittain. Uudisrakennus-hankkeet rahoitetaan erikseen.

· Kaupungin tilaohjelmaa (tilastrategiaa) toteutetaan ja kehitetään edelleen. Keskeisimmät asiat ovatrakennusten korjausvelka ja -tarve, viiden vuoden investointisuunnitelma sekä rakennusten salkutus.Rakennusten arvo-, investointitarve- ja korjausvelkaselvitystä päivitetään joka toinen vuosi.

· Ilmasto-ohjelma: Energian seurannassa ja käytön tehostamisessa tarvittava järjestelmä on käyttöön-otettu vuonna 2015. Seuraavana vaiheena ja tavoitteena on energiansäästötyöhön panostaminen jaenergiansäästösopimuksen mukaisesti 1–2 prosentin säästö vuotuisiin energiakustannuksiin.

· Nykyinen rakennusten kiinteistönhoidon ja kunnossapidon taso säilytetään.

· Tilakeskus hoitaa Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen (Vilake) noin 69 100 m²:n valtiolta luovutuk-sena tulleen rakennuskannan rakennuttamis- ja asiantuntijatehtävät, kiinteistönhoidon ja kunnossapi-don.

· Suunnitelmakauden lopulla tarkastellaan tilaliikelaitoksen perustamista.

Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteetRaportointivastuussa tekninen johtaja


Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Keskustaajaman uusiyleiskaava

Valmiusaste Luonnosvaiheessa Luonnos on asetettuvirallisesti nähtäville.

Yleiskaava on käsi-telty valtuustossa.

Puu-Kainuu-hanke Valmiusaste Hankkeen vaatimatasemakaavat ovatlaillistuneet. Katu-suunnitelmat ovatosin valmistuneet.Kadunrakennustyötovat valmistuneet.

Puu-Kainuu-teemavuosi toteute-taan järjestämälläPyöräillen puukau-pungissa -teemakesäKajaanissa ja puura-kentamisen semi-naari Kuhmossa.

Puu-Kainuu-teema-vuosi on toteutettu.

Renforsin Rannanyrityshankkeet

Palveluaika ST1:n rakennushan-ke on luvitettu.Auralan kompos-tointialueen käyttöon lopetettu.

ST1:n toisen vaiheenrakennushankkeenluvitus.

Renforsin Rannanyrityshankkeidenvaatimat toimialantoimenpiteet toteu-tetaan ensisijaisina.

Raatiparkki-hanke Valmiusaste Aiesopimusneuvot-telut ovat käynnissä.

Kaupungin päätösRaatiparkkihank-keesta on tehty.

Raatiparkki on to-teutunut päätetyssälaajuudessa.


67






Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Lehtikankaan moni-toimitalo -hanke

Valmiusaste Rakentaminen onkäynnissä.

Rakentaminen jat-kuu ja valmistuu

Hanke on valmis jatalo käytössä.

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Matkakeskushanke Valmiusaste Suunnittelu on

käynnissä.Asemakaava onhyväksytty valtuus-tossa.

Matkakeskusalueenrakentaminen onkäynnistynyt.

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Kuntatekniikanpalvelukysely

Tulosten vaikutuspalveluun

Kysely tehdäänparillisina vuosina.

Vuoden 2016 kyse-lyn tulokset on käsi-telty ympäristötek-nisessä lautakunnas-sa ja niistä on tehtytoimenpidepäätök-set.

Kyselyn antamattulokset osoittavatpalvelun pysyneenasetetussa tavoite-tasossa.

Yhteistyö Loiste-konsernin ja Sotkamonkunnan kanssa

Neuvottelut yhteis-työn muodoista ovatkäynnissä.

Katuvaloja koskevaaiesopimus on tehtyja teknisen tietotek-niikan yhteistyöstäon sovittu.

Yhteistyön muodoton todettu tuloksel-lisiksi.

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Keskustan kehittämis-hanke

Valmiusaste Osa Kauppakadunkävelypainotteisestaosuudesta on valmisja Kyynäspäännie-men silta rakennet-tu.

Kauppakatu välilläKoivukoskenkatu–Lönnrotinkatu onrakennettu.

Rakennusvalvonnanarkiston sähköistämi-nen

Valmiusaste Perustallennustyöon käynnissä.

Perustallennustyöjatkuu.

Perustallennustyöon valmis ja asiakas-liittymä on käytössä.

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Liikuntamahdollisuuk-sien turvaaminen

Kävijämäärä ja käyttä-jätyytyväisyys

Paikat ovat hyvässäkunnossa.

Luodaan järjestelmäkäyttäjämäärienmittaamiseksi.Latuja koskeva asia-kastyytyväisyys-kysely.

Asiakaslähtöinenliikuntapalvelu toi-mii ja liikunnanaloittamisen kynnyson madaltunut.

Riskit KuvausKorjausvelan kasvu Jos käyttötalouden raami on liian tiukka, katujen ja puistojen kunnossapidosta joudutaan

tinkimään. Tällöin nämä kohteet joudutaan peruskorjaamaan aikaisemmin. Jos taas perus-korjausinvestoinnit ovat pienemmät kuin rakennusten ja katujen peruskorjaustarve, korja-usvelka kasvaa ja rakennusten ja katurakenteiden kunto rappeutuu. Vahingonkorvausvas-tuut kasvavat. Valitukset katujen kunnosta ja sisäilmaongelmista lisääntyvät.

Hulevesivastuun siir-tyminen toimialalle

Vastuu hulevesistä siirtyy toimialalle 1.1.2016. Tästä johtuvat kustannukset ovat arvioita.Tästä saattaa aiheutua 200 000–300 000 euron menoylitys käyttötalouteen.


68

TALOUS 1000 € TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 2 691 2 495 2 442 2 442 2 442 2 442 Maksutuotot 1 774 1 965 2 171 2 171 2 171 2 171 Tuet ja avustukset 77 126 127 127 127 127 Vuokratuotot 19 216 19 392 19 918 19 918 19 918 19 918 Muut toimintatuotot 326 405 357 357 357 357 Muut toimintatuotot 19 543 19 798 20 275 20 275 20 275 20 275 Toimintatuotot 24 085 24 384 25 015 25 015 25 015 25 015 Valmistus omaan käyttöön 823 964 910 910 910 910 Palkat ja palkkiot -5 812 -6 164 -5 955 -5 943 -5 955 -5 955 Henki lösivukulut -2 447 -2 613 -2 545 -2 458 -2 545 -2 545 Henkilöstökulut -8 259 -8 777 -8 500 -8 402 -8 500 -8 500 Palvelujen ostot -6 076 -6 191 -6 809 -6 809 -6 809 -6 809 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 848 -6 396 -6 504 -6 504 -6 504 -6 504 Avustukset -239 -608 -618 -618 -618 -618 Vuokrat -4 741 -4 806 -5 175 -5 175 -5 175 -5 175 Muut toimintakulut -208 -155 -194 -194 -194 -194 Muut toimintakulut -4 949 -4 960 -5 368 -5 368 -5 368 -5 368 Toimintakulut -25 371 -26 933 -27 800 -27 702 -27 800 -27 800 Toimintakate -464 -1 584 -1 874 -1 776 -1 874 -1 874 Poistot ja arvonalentumiset -8 738 -8 628 -8 360 -8 360 -8 530 -8 663 Til ikauden tulos -9 202 -10 213 -10 234 -10 136 -10 404 -10 537

Ympäristötekninen toimiala

TP 2015 lukuihin l isätty l iikuntapalvelut tulosyksikkö, si irtynyt s ivistystoimialalta v. 2016.

Henkilöstöön liittyväriski

Iäkäs henkilökunta sairastuu ja joutuu pitkille sairaslomille, jolloin kuntalaiset eivät saa tar-vitsemiaan palveluja.Jos kaupunki ei käytä teknisten työehtosopimuksen mukaisia kannustavia elementtejä palk-kauksessa, parhaat osaajat siirtyvät paremman palkkauksen ja virikkeellisemmän työympä-ristön tarjoavien työnantajien palvelukseen.

Sääilmiöihin liittyvätriskit

Rankkasateet aiheuttavat tulvia, kiinteistövahinkoja ja liukkautta. Kovat pakkaset lisäävätlämmityskuluja. Tällöin luvattua palvelutasoa ei voida ylläpitää. Tämän riskin torjunta lisäämenoja, jolloin menot kasvavat yli talousarvion.

Kuntaliitokset Kuntaliitoksissa kaupunkirakenne huononee. Kaupungin ylläpidettäväksi tulee merkittävämäärä rakennuksia ja katuverkkoa, joiden käyttöaste on vähäinen ja kunto huono. Kaupunkijoutuu panostamaan liitettyjen kuntien alueiden paikkatietojärjestelmän ja muun sähköisentoimintaympäristön luomiseen. Palvelutoiminnan tehokkuus laskee ja kustannukset kasva-vat.

Henkilöstö, htv2 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019Ympäristötekninenlautakunta

0,00 2,0 1,5 1,0 0,0

Maankäyttö, suunnit-telu ja viranomais-toiminnat

38,13 34,0 35,0 35,0 34,0

Kunnallistekniikka jaliikunta

76,68 84,0 78,0 77,0 76,0

Tilakeskus 49,84 53,1 53,0 52,4 51,9Yhteensä 164,65 173,1 167,5 165,4 161,9


69

TALOUS 1000 € TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Maksutuotot 0 223 223 223 223 Tuet ja avustukset 100 100 100 100 100 Muut toimintatuotot 0 Toimintatuotot 0 100 323 323 323 323 Palkat ja palkkiot -74 -150 -150 -150 -150 -150 Henki lösivukulut -54 -72 -67 -65 -67 -67 Henkilöstökulut -128 -222 -217 -214 -217 -217 Palvelujen ostot -91 -64 -286 -286 -286 -286 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 -1 -4 -4 -4 -4 Avustukset -12 -350 -350 -350 -350 -350 Vuokrat -1 -1 -20 -20 -20 -20 Muut toimintakulut -9 -1 -5 -5 -5 -5 Muut toimintakulut -10 -1 -24 -24 -24 -24 Toimintakulut -241 -638 -881 -879 -881 -881 Toimintakate -240 -538 -559 -556 -559 -559 Poistot ja arvonalentumiset -153 -157 -157 -157 -157 Til ikauden tulos -240 -691 -715 -713 -715 -715

Hallinto

TALOUS 1000 € TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 652 639 597 597 597 597 Maksutuotot 412 440 428 428 428 428 Tuet ja avustukset 7 0 Vuokratuotot 2 411 2 375 2 446 2 446 2 446 2 446 Muut toimintatuotot 220 320 282 282 282 282 Muut toimintatuotot 2 631 2 695 2 728 2 728 2 728 2 728 Toimintatuotot 3 702 3 774 3 753 3 753 3 753 3 753 Valmistus omaan käyttöön 102 120 120 120 120 120 Palkat ja palkkiot -1 549 -1 498 -1 519 -1 515 -1 519 -1 519 Henki lösivukulut -523 -480 -545 -522 -545 -545 Henkilöstökulut -2 071 -1 978 -2 064 -2 037 -2 064 -2 064 Palvelujen ostot -614 -679 -602 -602 -602 -602 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -33 -50 -40 -40 -40 -40 Avustukset -0 0 Vuokrat -160 -180 -160 -160 -160 -160 Muut toimintakulut -18 -8 -8 -8 -8 -8 Muut toimintakulut -179 -188 -168 -168 -168 -168 Toimintakulut -2 897 -2 894 -2 874 -2 847 -2 874 -2 874 Toimintakate 907 1 000 999 1 026 999 999 Poistot ja arvonalentumiset -91 -82 -78 -78 -76 -68 Til ikauden tulos 816 918 921 948 923 931

Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat


70

TALOUS 1000 € TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 1 183 1 025 1 031 1 031 1 031 1 031 Maksutuotot 1 361 1 525 1 520 1 520 1 520 1 520 Tuet ja avustukset 63 22 22 22 22 22 Vuokratuotot 605 670 661 661 661 661 Muut toimintatuotot 94 76 68 68 68 68 Muut toimintatuotot 699 747 728 728 728 728 Toimintatuotot 3 306 3 319 3 301 3 301 3 301 3 301 Valmistus omaan käyttöön 480 620 555 555 555 555 Palkat ja palkkiot -2 619 -2 757 -2 578 -2 575 -2 578 -2 578 Henki lösivukulut -1 219 -1 406 -1 214 -1 179 -1 214 -1 214 Henkilöstökulut -3 838 -4 163 -3 792 -3 754 -3 792 -3 792 Palvelujen ostot -3 162 -3 212 -3 264 -3 264 -3 264 -3 264 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 415 -1 294 -1 301 -1 301 -1 301 -1 301 Avustukset -227 -258 -268 -268 -268 -268 Vuokrat -3 063 -3 169 -3 364 -3 364 -3 364 -3 364 Muut toimintakulut -113 -89 -89 -89 -89 -89 Muut toimintakulut -3 176 -3 258 -3 453 -3 453 -3 453 -3 453 Toimintakulut -11 818 -12 185 -12 079 -12 041 -12 079 -12 079 Toimintakate -8 032 -8 247 -8 222 -8 184 -8 222 -8 222 Poistot ja arvonalentumiset -3 992 -3 779 -3 972 -3 972 -4 110 -4 188 Til ikauden tulos -12 024 -12 026 -12 194 -12 156 -12 332 -12 410

TP 2015 lukuin lisätty li ikuntapalvelut tulosyksikkö, s i irtynyt s ivistystoimialalta v. 2016.

Kunnallistekniikka ja liikunta

Tilakeskus TALOUS 1000 € TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 857 831 814 814 814 814 Maksutuotot 0 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 7 4 5 5 5 5 Vuokratuotot 16 201 16 347 16 811 16 811 16 811 16 811 Muut toimintatuotot 12 9 8 8 8 8 Muut toimintatuotot 16 212 16 356 16 819 16 819 16 819 16 819 Toimintatuotot 17 076 17 192 17 638 17 638 17 638 17 638 Valmistus omaan käyttöön 241 224 235 235 235 235 Palkat ja palkkiot -1 571 -1 760 -1 708 -1 704 -1 708 -1 708 Henki lösivukulut -651 -655 -719 -692 -719 -719 Henkilöstökulut -2 222 -2 415 -2 427 -2 396 -2 427 -2 427 Palvelujen ostot -2 210 -2 236 -2 656 -2 656 -2 656 -2 656 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 399 -5 051 -5 159 -5 159 -5 159 -5 159 Vuokrat -1 517 -1 456 -1 631 -1 631 -1 631 -1 631 Muut toimintakulut -67 -57 -93 -93 -93 -93 Muut toimintakulut -1 584 -1 514 -1 724 -1 724 -1 724 -1 724 Toimintakulut -10 415 -11 215 -11 966 -11 935 -11 966 -11 966 Toimintakate 6 903 6 200 5 908 5 938 5 908 5 908 Poistot ja arvonalentumiset -4 656 -4 615 -4 153 -4 153 -4 187 -4 251 Til ikauden tulos 2 247 1 586 1 754 1 785 1 721 1 657


71

3.8 Kainuun Pelastuslaitos -toimialaPerustehtävä

Onnettomuusriskien hallinta, ihmisten turvallisuuden parantaminen sekä onnettomuuksien vähentäminen


Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalve-lujen järjestämisestä sekä muista sille pelastuslaissa säädetyistä tehtävistä. Kainuun kunnat vastaavat pelas-tustoimen järjestämisestä alueellaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Alueen pelastusviranomaisiaovat pelastusjohtaja ja pelastuslautakunta.

Alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Palvelutasopäätös on tärkein asiakirja pelas-tustoimen suunnittelulle, siinä selvitetään alueella olevat uhat, arvioidaan niistä aiheutuvat riskit, määritel-lään toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso.


Kainuun väestö vähenee ja ikääntyy muuta maata nopeammin. Samalla väestö keskittyy taajamiin ja nuoretmuuttavat kasvukeskuksiin. Pelastuslaitoksen tuottamat palvelut heikkenevät harvaan asutulla alueella.Vajetta pyritään korjaamaan lisäämällä omavalvontaa ja uusilla koulutus- ja kehittämishankkeilla, kutenKainuun harva -hankkeella. Sisäministeriö on käynnistänyt hankeen pelastustoimen uudistamiseksi. Hank-keen tarkoituksena on uudistaa pelastustoimi sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteen uudistamisenyhteydessä muodostettavien itsehallintoalueiden pohjalle samassa aikataulussa ja samalla aluejaolla. Tälläuudistuksella pyritään parantamaan pelastustoimen palvelutasoa ja yhteistyötä ensihoidon kanssa.


Pelastustoiminta

· Pelastustoiminnan tulosalue osallistuu pelastustoimen uudistushankkeeseen alueellisten työryhmi-en kautta.

Riskienhallinta

· Riskienhallinnan tulosalue osallistuu pelastustoimen uudistamishankkeeseen alueellisten työryhmi-en kautta.

Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteetRaportointivastuussa pelastusjohtaja



Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Uusien toimintojensijoittuminen Kajaaniin

Palveluaika/riskienhallinta

Palvelut keskitetystiKajaanista

Ulkopuolinen turval-lisuuskoulutus jaasiantuntija-apu

Uusi organisaatio

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Rekrytointi ja laadukaskoulutus

Rekrytointikampanjatja pelastusopistonvuosikoulutus

Palvelusaika on liianlyhyt.

Saatavuuden paran-taminen

Alueelle pysyvästisijoittuvien rekry-tointi


72





Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Sähköisten palvelujenlisääminen

Aktiiviset sähköisetpalvelut

Kotisivut javirkasähköposti,facebook

Sosiaalisen medianlisääminen

Aktiivinen omaval-vonta / valvonta-ohjelma Varanto

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Palvelukyselyt Asiakkaiden arvio

palveluistaKysely noin kahdenvuoden välein

Vastausten analy-sointi ja tiedottami-nen

Palvelujen säilyttä-minen nykytasolla

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Laadukas, palveluhen-kinen henkilöstö jahyvä kalusto

Asiakaskokemus Asiakaskyselyt Positiivinen asiakas-kokemus

Hyvä asiakas-kokemus

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Omavalvonta Omavalvonnan lisää-

minenOmavalvonta pien-taloissa

Laadukas omaval-vonta

Omavalvonnanlisääminen muihinkohteisiin

Riskit KuvausRahoituksen ja palve-lutason epätasapaino

Pelastuslaitoksen palvelutason on vastattava alueella leviin riskeihin ja täytettävä pelastus-lain vaatimukset.

Henkilöstö, htv2 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019Kainuun Pelastuslaitos 71,38 66,0 66,0 66,0 66,0


73

TALOUS 1000 € TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 3 723 3 944 3 923 3 923 3 923 3 923 Maksutuotot 121 123 105 105 105 105 Tuet ja avustukset 7 Vuokratuotot 11 Muut toimintatuotot 10 Muut toimintatuotot 21 Toimintatuotot 3 872 4 066 4 028 4 028 4 028 4 028 Palkat ja palkkiot -3 600 -3 779 -3 959 -3 951 -3 952 -3 952 Henkilösivukulut -1 325 -1 518 -1 270 -1 207 -1 234 -1 234 Henkilöstökulut -4 924 -5 297 -5 229 -5 158 -5 186 -5 186 Palvelujen ostot -822 -809 -893 -893 -893 -893 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -418 -489 -437 -437 -437 -437 Muut toimintakulut -856 -905 -942 -942 -942 -942 Vuokat -852 -904 -940 -940 -940 -940 Muut toimintakulut -4 -1 -2 -2 -2 -2 Toimintakulut -7 020 -7 499 -7 500 -7 429 -7 458 -7 458 Toimintakate -3 148 -3 433 -3 472 -3 401 -3 430 -3 430 Poistot ja arvonalentumiset -321 -313 -337 -379 -413 -399 Tilikauden tulos -3 469 -3 746 -3 809 -3 780 -3 842 -3 829

Kainuun Pelastuslaitos -toimiala


74

3.9 Kaupungin käyttötalous yhteensä 2015 – 2019

TP 2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatuotot 41 847 41 274 40 514 40 514 40 518 40 518 Myyntituotot 12 938 12 555 11 660 11 660 11 660 11 660 Maksutuotot 5 192 4 933 4 931 4 931 4 931 4 931 Tuet ja avustukset 2 947 3 037 2 951 2 951 2 956 2 956 Muut toimintatuotot 20 770 20 748 20 971 20 971 20 971 20 971 Vuokratuotot 19 695 19 863 20 402 20 402 20 402 20 402 Muut toimintatuotot 1 075 885 569 569 569 569 Valmistus omaan käyttöön 876 1 024 970 970 970 970 Toimintakulut -248 876 -250 385 -252 876 -252 874 -254 092 -255 459 Henkilöstökulut -58 920 -60 776 -60 009 -59 620 -58 562 -58 392 Palkat ja palkkiot -42 985 -44 124 -44 584 -44 272 -43 170 -43 043 Henkilöstösivukulut -15 936 -16 652 -15 425 -15 348 -15 392 -15 350 josta Sote-kuntayhtymä -949 -960 -1 370 -1 370 -1 370 -1 370 Palvelujen ostot -150 636 -152 792 -154 750 -155 194 -157 101 -158 649 josta Sote-kuntayhtymältä -125 527 -127 313 -128 280 -128 713 -130 563 -132 154 josta Kainuun Liitolta -1 211 -1 232 -1 265 -1 265 -1 265 -1 270 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 939 -8 458 -8 667 -8 647 -8 682 -8 682 Avustukset -16 645 -13 497 -13 042 -13 033 -13 042 -13 038 Muut toimintakulut -14 736 -14 863 -16 408 -16 381 -16 704 -16 698 Vuokrat -14 311 -14 568 -16 027 -15 999 -16 323 -16 317 Muut toimintakulut -425 -294 -382 -382 -381 -381 Toimintakate -206 153 -208 087 -211 393 -211 391 -212 606 -213 970 Poistot ja arvonalentumiset -9 563 -9 861 -10 107 -10 059 -10 659 -10 806 Tilikauden tulos -215 716 -211 323 -221 500 -221 450 -223 265 -224 776

Kaupungin käyttötalous yhteensä


75

4 Tuloslaskelmaosa

4.1 Kaupungin tuloslaskelma 2015–2019

Tuloslaskelma 1000 € TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatuotot 41 847 41 274 40 514 40 518 40 518 Myyntituotot 12 938 12 555 11 660 11 660 11 660 Maksutuotot 5 192 4 933 4 931 4 931 4 931 Tuet ja avustukset 2 947 3 037 2 951 2 956 2 956 Muut toimintatuotot 20 770 20 748 20 971 20 971 20 971 Vuokratuotot 19 695 19 863 20 402 20 402 20 402 Muut toimintatuotot 1 075 885 569 569 569 Valmistus omaan käyttöön 876 1 024 970 970 970 Toimintakulut -248 876 -250 385 -252 874 -254 092 -255 459 Henkilöstökulut -58 920 -60 776 -59 620 -58 562 -58 392 Palkat ja palkkiot -42 985 -44 124 -44 272 -43 170 -43 043 Henkilöstösivukulut -15 936 -16 652 -15 348 -15 392 -15 350 josta Sote -kuntayhtymä -949 -960 -1 370 -1 370 -1 370 Palvelujen ostot -150 636 -152 792 -155 194 -157 101 -158 649 josta Sote -kuntayhtymä -125 527 -127 313 -128 713 -130 563 -132 154 Kainuun Liitto -1 211 -1 232 -1 265 -1 265 -1 270 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 939 -8 458 -8 647 -8 682 -8 682 Avustukset -16 645 -13 497 -13 033 -13 042 -13 038 Muut toimintakulut -14 736 -14 863 -16 381 -16 704 -16 698 Vuokrat -14 311 -14 568 -15 999 -16 323 -16 317 Muut toimintakulut -425 -294 -382 -381 -381 Toimintakate -206 153 -208 087 -211 391 -212 603 -213 972 Verotulot 138 123 138 100 134 625 136 669 139 824 Valtionosuudet 65 683 72 293 76 953 76 853 77 100 Rahoitustuotot ja -kulut 8 687 6 013 5 693 5 493 6 443 Korkotuotot 4 589 4 510 4 779 4 779 4 779 Muut rahoitustuotot 5 397 2 981 3 430 3 330 3 180 Korkokulut -1 206 -1 420 -1 400 -1 400 -1 400 Muut rahoituskulut -92 -58 -1 115 -1 215 -115 Vuosikate 6 340 8 319 5 880 6 413 9 397 Poistot ja arvonalentumiset -9 563 -9 861 -10 059 -10 659 -10 806 Tilikauden tulos -3 223 -1 542 -4 179 -4 246 -1 409 Tuloksenkäsittelyerät 32 1 000 1 100 Tilikauden yli- / alijäämä -3 191 -1 542 -3 179 -3 146 -1 409

TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut 17 16 16 16 16 Vuosikate / poistot % 66 84 58 60 87 Vuosikate €/asukas 169 221 157 171 251 Kertynyt ylijäämä, 1000 € 67 224 77 248 61 780 58 633 57 225 Asukasluku vuoden lopussa 37 622 37 600 37 548 37 483 37 419

Kaupungintuloslaskelma 2015 - 2019


76

4.2 Kaupungin ja liikelaitosten tuloslaskelmien yhdistelmä 2017

TULOSLASKEKMA 1000 € YhteensäKajaaninkaupunki

VilakeKajaanin

VesiKajaaninMamselli

KajaaninTeatteri

Koulutus-liikelaitos

Toimintatuotot 76 600 40 514 4 025 7 031 18 300 1 875 4 855 Myyntituotot 39 870 11 660 7 029 18 068 10 3 103 Maksutuotot 5 214 4 931 283 Tuet ja avustukset 5 076 2 951 231 333 1 561 Muut toimintatuotot 26 742 20 971 4 325 2 3 1 251 190 Vuokratuotot 24 870 20 402 4 325 2 9 131 Muut toimintatuotot 1 873 569 3 1 241 60 Valmistus omaan käyttöön 970 970 Toimintakulut -312 946 -252 874 -2 836 -3 533 -18 217 -2 792 -32 694 Henkilöstökulut -90 807 -59 620 -1 290 -8 607 -2 138 -19 152 Palkat ja palkkiot -68 799 -44 272 -913 -6 736 -1 696 -15 182 Henkilöstösivukulut -22 007 -15 348 -376 -1 871 -442 -3 970 josta Sote -kuntayhtymältä -1 370 -1 370 Palvelujen ostot -166 245 -155 194 -1 280 -1 143 -2 542 -240 -5 846 josta Sote -kuntayhtymältä -128 713 -128 713 Kainuun Liitto -1 265 -1 265 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -18 969 -8 647 -1 555 -1 031 -5 874 -64 -1 798 Avustukset -13 081 -13 033 -5 -43 Muut toimintakulut -23 846 -16 381 0 -70 -1 194 -345 -5 856 Vuokrat -23 264 -15 999 0 -51 -1 186 -335 -5 693 Muut toimintakulut -583 -382 0 -19 -8 -10 -164 Toimintakate -235 375 -211 391 1 190 3 498 83 -916 -27 839 Verotulot 134 625 134 625 Valtionosuudet 106 153 76 953 920 28 280 Rahoitustuotot ja -kulut 4 324 5 693 -89 -1 200 -62 -2 -15 Korkotuotot 4 779 4 779 0 Muut rahoitustuotot 3 434 3 430 0 4 Korkokulut -1 483 -1 400 -83 0 Muut rahoituskulut -2 404 -1 115 -6 -1 200 -62 -2 -19 Vuosikate 9 726 5 880 1 100 2 298 21 2 426 Poistot ja arvonalentumiset -14 132 -10 059 -1 816 -1 808 -21 -2 -426 Tilikauden tulos -4 406 -4 179 -715 490 0 0 0 Tuloksenkäsittelyerät 1 387 1 000 387 Tilikauden yli- / alijäämä -3 019 -3 179 -328 490 0 0 0

TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut 25 17 142 199 101 100 101 Vuosikate / poistot % 88 80 61 127 100 96 100 Vuosikate €/asukas 259 157 29 61 1 0 11 Asukasluku vuoden lopussa 37 548

Kaupungin tuloslaskelma 2017


77

4.3 Liikelaitosten tuloslaskelmien yhdistelmä 2017

TULOSLASKELMA 1000 € Yhteensä Vilake KajaaninVesi

KajaaninMamselli

KajaaninKaupungin-

teatteri

Koulutus-liikelaitos

Liikevaihto 60 797 4 025 7 029 18 068 292 31 383 Liiketoiminnan muut tuotot 202 2 0 10 190 Tuet ja avustukset 4 285 231 2 493 1 561 Materiaalit ja palvelut -21 372 -2 835 -2 173 -8 416 -305 -7 643 Henkilöstökulut -31 187 -1 290 -8 607 -2 138 -19 152 Poistot ja arvonalentumiset -4 073 -1 816 -1 808 -21 -2 -426 Liiketoiminnan muut kulut -7 514 -1 -70 -1 194 -350 -5 899 Liikeylijäämä 1 138 -626 1 690 61 0 15 Rahoitustuotot ja kulut -1 368 -89 -1 200 -62 -2 -15 Rahoitustuotot 4 0 0 0 0 4 Varausten ja rahastojen muutos

387 387

Tilikauden yli-/alijäämä 162 -328 490 0 0 0

Liikelaitosten tuloslaskelmien yhdistelmä 2017


78

5 Investointiosa5.1 Perustelut

Jos talousarviossa suunniteltu investointikohde jää kokonaan toteuttamatta, sille varattu määrärahavoidaan käyttää muuhun vuoden 2017 talousarviossa varattuun investointikohteeseen kaupunginhalli-tuksen päätöksellä.

Maa- ja vesialueet

Hankitaan asemakaava-alueen ulkopuolelta erityismaata lähinnä suojelua ja virkistystä varten sekä asema-kaavoitetulla alueella maata siten, että kaupunkirakenne tiivistyy ja valmiin kunnallistekniikan käyttöastekasvaa. Myydään valmiita tontteja rakentajille ja nykyisille tontin vuokraajille. Myydään sellaista muutamaaomaisuutta, jota ei tarvita kaupungin perustehtävän toteuttamiseen. Kun kaupunkirakenne tiivistyy,saavutetaan pitkäaikaisia kestävän kehityksen mukaisia säästöjä. Kun myydään vuokrattuja tontteja, vuok-ratulot käyttötaloudessa pienenevät.Toimivaltadelegointi: Alle 40 000 euron maanhankintapäätökset tekee tekninen johtaja. Muut maanhankin-tapäätökset tekee kaupunginhallitus.

Talonrakennus

Talonrakennus 2017 2018 2019

sitovuustaso tulosaluekohtainen < 1 000 t€ 1000 1000 1000

Talonrakennus, peruskorjaukset ja uudisrakentaminen 2017 2018 2019sitovuustaso hankekohtainen > 1 000 t€ 1000 1000 1000Hauhola–Lehtikangas-monitoimitalon rakentaminen,kokonaiskustannusarvio 24 400 t€

3 300

valtionosuus 1 200Kätönlahden koulu, erillinen liikuntasali uudisrakennus 1 000 700Nakertajan koulun laajennus 1 300Kajaanin lyseo, peruskorjaus/ laajennusosa uudisrakennuksena 300 4 300 8 300Vanamon päiväkoti, peruskorjaus 50 2 000

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 1 350 1 500

Pääterveysasema, hankesuunnittelurahaTerveyskeskus, Y-sairaala, hankesuunnittelurahaPeruskoulut 840 250

Hauholan koulu, erillinen liikuntasali, peruskorjaus 400Otanmäen koulun muutokset päiväkodiksi 350Lohtajan koulu, ulkomaalaus 80

Kuluntalahden koulu, sisäpihan perusparannus, Tate järjesetelmät 0 350

Keskuskoulu, D siiven valaistus 60

Varhaiskasvatus 1 590 1 220

Hetteenmäen päiväkoti, ulkomaalaus, ilmanvaihdon peruskorjaus, maalämpö jakeittiön peruskorjaus

0 220

Menninkäisen päiväkoti, ilmanvaihdon peruskorjaus ja maalämpöPikku Karitsa, sisätilojen osittainen peruskorjaus 0 120Ratamon päiväkoti, pintaremontti ja talotekniikka 470 400

Kulttuurilaitokset 570 780

Kansalaisopisto, vesikatteen uusiminen 80Taidemuseo, hissin rakentaminen 2017, julkisivun maalaus 2018 30 70Kainuun museo, ikkunoiden uusiminen 100Teatteri, kuntotutkimus ja hankesuunnitelma, välittömästi tehtävät korjaustyöt 100


79

Talonrakennus, jatkuu 2017 2018 2019

sitovuustaso tulosaluekohtainen < 1 000 t€ 1000 1000 1000

Kulttuurilaitokset 570 780

Kansalaisopisto, vesikatteen uusiminen 80Taidemuseo, hissin rakentaminen 2017, julkisivun maalaus 2018 30 70Kainuun museo, ikkunoiden uusiminen 100Teatteri, kuntotutkimus ja hankesuunnitelma, välittömästi tehtävät korjaustyöt 100

Ympäristötekninen toimiala 500 1 050Kaupungintalo, lattiapinnoitteiden ja sähköjärjestelmien (paloilmoitin-,poistumistie/turvavalaistus-, kuulutus-, valtuustosalin av- ja valaistuksenohjaus) uusiminen, muut sähköjärjestelmien korjaustyöt

420

Uusi harjoitusjäähalli nykyisen hallin yhteyteen, suunnittelumääräraha 50 2 000 2 000 Valtionosuus harjoitusjäähalliin -450 -300Kajaanihalli, piha-alueen muutokset ja korjaukset 0 200Vimpelin urheilukeskus, katsomon vesikatteen ja vesikattovarusteidenuusiminen

30

Kaupungin varikko, sisätilojen korjaus- ja muutostyöt 100Toimitila verstas, 2- krs talotekniikan uusiminen 150

Muut rakennushankkeet

Pihatyöt ja pintavesitekniikka 150 150 150

Sisäilma- ja vesikattokorjaukset 240 240 240

Kiinteistöjen sähkölaitteet ja energiatalous 130 130 130

Käyttötarkoituksen muutokset 120 120 120

Keittiölaitteiden uusiminen 150 150 150

Rakennusautomaatio 50 50 50

TALONRAKENNUS BRUTTOMENOT 8 160 14 400 18 640

TALONRAKENNUS NETTOMENOT 8 160 13 950 18 340


80

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Pohjois-Kätön pientaloalueelle rakennetaan katuverkkoa niin, että alueelle tulee 35 uutta omakotitonttia.Asuntokatujen korjausrakentamista jatketaan painottuen Purolan ja Kätön alueille. Nämä kohteet toteute-taan yhteistyössä Kajaanin Vesi -liikelaitoksen kanssa. Rakennetun ympäristön kehittämiskohteita ovatKauppakadun kävelypainotteisuuden jatkaminen, Kajaani-hallin pysäköintijärjestelyt ja skeittiparkki. Suun-nitelmavuosina jatketaan asuntokatujen saneerauksia ja rakennetaan myös uusia asuntokatuja tonttikysyn-nän mukaan Kangasmaastoon ja Pohjois-Kättöön. Keskusta-alueen kehittämistä jatketaan.

Kunnallistekniikka ja liikunta 2017 2018 2019

1000 1000 1000

Kunnallistekniikan suunnittelu ja tutkimussuunnittelu ja tutkimus, joille ei ole vielä hankekohtaista rahoitusta

100 100 100

Kunnallistekniikan rakentaminenUudisrakentaminen:Pohjois-Kättö, uuden pientaloalueen katurakentaminen jaleikkikenttä Kangasmaaston asuinalueelle

580

Uusien asuntoalueiden katurakentaminen 600 600Korjausvelkakohteet:Pääkatujen asfalttikerrosten lisääminen 200Komiaho, asuntokatujen päällystys ja viimeistelytyöt 300Joutsenpolku, Telkkätie asuntokatujen päällystys javiimeistelytyöt

100

Pitkostie saneeraus 360Sahurientie, Nikkarinpolku, Pakkaajankatu saneeraus 640Oravatie, Revontie saneeraus 270Mäkikadun hulevesijärjestelyt 50Yläkatu hulevesijärjestelyt ja valaistus 70Hiidentie saneeraus 150Asuntokatujen saneerausta; Kättö, Lehtikangas,Purola,Lohtaja, Nakertaja, Rajalähiö

2 100 2 400

Kehittämiskohteet:Kajaanihallin pysäköintialue 0 600Skeittiparkki 100Hauhola-Lehtikangas pallokenttä tekonurmi 230Kauppakadun kävelypainotteisuuden rakentaminen 0 750Koivukoskenkatu, hulevesijärjestelyt 0 200Liikuntapaikkarakentaminen 200Kaupunkikeskustan kehittäminen 1000 500Matkakeskus 500Muut investointikohteet:Liikenneturvallisuus 30 30 30Pienet katu- ja puistomuutokset 120 120 120Kevyenliikenteen verkon kehittäminen 150 150 150Liikennevalot 50 50 50Katuvalaistuksen uusiminen 250 250 250Linja-autopysäkit 150 150 150Muut hankkeet 50 250 150

YHTEENSÄ 3 950 6550 5000


81

Irtain omaisuus

Sivistystoimiala TA 2017 TS 2018 TS 2019

VarhaiskasvatusPäiväkotien kalusteet, ml Hauhola-Lehtikangas 770 70 70

PerusopetusKoulujen kalusteet, ml Hauhola-Lehtikangas 1 038 80 75

KulttuuritoimiKaukametsän salin ja Kouta-salin ääni- ja valok 100 100Kansalaisopiston opetusvälineet 15 15Musiikkiopiston opetusvälineet 15 15Kirjasto 22Sivistystoimiala yhteensä 1960 280 145

Kaupunginhallituksen toimiala TA 2017 TS 2018 TS 2019

Sähköisten toimintojen kehittäminen 500 500 500


82

Kainuun pelastuslaitos TA 2017 TS 2018 TS 2019

Sammutusauto 240Tarkastusautot 80 50Palotalo-projekti (yhteisprojekti Kainuun Prikaatin kanssa) 30 15Säiliöauto 240Varanto / Kejo johtamisjärjestelmä 20 55Moottoriruisku 15 15Pelastusvälinesarja sammutusautoon 30 30Paineilmahengityslaitteita 10 20Yhteensä 425 425


83

Investointiosa 2015 - 2019Sitovuustaso on toimielintaso (maa- ja vesialueet, talonrakennus ja kiinteät rakenteet ja laitteetomina sitovuustasoina). Määrärahat 1 000 euroina - investointiraja 10 000 euroa

Hankeryhmä/hanke TP2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019KJ ESITYS

MAA- JA VESIALUEET Tulot 14 200 200 200 200 200 Menot -30 -50 -50 -50 -50 -50 Nettomenot -16 150 150 150 150 150

RAKENNUKSET Talonrakennus, peruskorjaus ja uudisrakentaminen,sitovuutaso hankekohtainen > 1 000 t €Hauhola - Lehtikangas-monitoimikeskus -6 983 -12 900 -3 300 -3 300 -valtionavut 637 1 200Nakertajan koulun laajennus -226 -2 000 -1 300 -1 300Kätönlahden koulu erillinen liikuntasali -1 000 -700Kajaanin Lyseon peruskorjaus -300 -300 -4 300 -8 300Vanamon päiväkodin peruskorjaushanke -50 -2 000Uusi jääharjoitushalli -50 -2 000 -2 000 avustus 450 300

Talonrakennus, peruskorjaus < 1 000 t€ -3 913 -2 500 -3 380 -2 370 -6 210 -4 800 -valtionavut

MUUT RAKENNUSHANKKEET Pihatyöt ja pintavesitekniikka -52 -120 -120 -150 -150 -150 Sisäilma- ja vesikattokorjaukset -229 -240 -240 -240 -240 -240 Kiinteistöjen sähkölaitteet ja energiatalous -35 -20 -130 -130 -130 -130 Käyttötarkoituksen muutokset -311 -120 -120 -120 -120 -120 Keittiölaitteiden uusiminen -93 -150 -150 -150 -150 -150 Rakennusautomaatio -7 -50 -50 -50 -50 -50 RAKENNUKSET YHTEENSÄ Tulot 637 1 200 0 0 450 300 Menot -11 850 -18 100 -9 090 -8 160 -14 400 -18 640 Nettomenot -11 213 -16 900 -9 090 -8 160 -13 950 -18 340

KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Suunnittelu ja tutkimus -40 -100 -100 -100 -100 -100 -myyntituotot Kunnallistekniikan rakentaminen -7 411 -3 100 -tulot 4 Urheilu- ja ulkoilualueet, satamat -959 -300 -valtionavut 238 Sillat -5 Parempi kaupunkikeskusta -1 210TARKEMI ERITTELY LIITTEEESSÄUudisrakentaminen -580 -580 -600 -600Korjausvelkakohteet -2 140 -2 140 -2 100 -2 400Kehittämiskohteet -1 880 -330 -2 750 -1 000Muut kohteet -800 -800 -1 000 -900 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENSÄ Tulot 242 0 0 Menot -9 626 -3 500 -5 500 -3 950 -6 550 -5 000 Nettomenot -9 384 -3 500 -5 500 -3 950 -6 550 -5 000 YMPÄRISTÖTEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Tulot 892 1 400 200 200 650 500 Menot -21 505 -21 650 -14 640 -12 160 -21 000 -23 690 Nettomenot -20 613 -20 250 -14 440 -11 960 -20 350 -23 190

Jos talousarviossa suunniteltu investointikohde jää kokonaan toteuttamatta, sille varattu määrärahavoidaan käyttää muuhun vuoden 2017 talousarviossa varattuun investointikohteeseenkaupunginhallituksen päätöksellä


84

Hankeryhmä/hanke TP2015 TA 2016 LTK 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019

IRTAIN OMAISUUS KAUPUNGINHALLITUS -492 -2 000 -500 -500 -500 -500 Kaupunginhallitus -492 -2 000 -500 -500 -500 -500 SIVISTYSTOIMIALA -329 -1 980 -1 960 -1 960 -280 -145 Varhaiskasvatus -50 -50 -770 -770 -70 -70 Perusopetus -107 -1 800 -1 038 -1 038 -80 -75 Kirjasto -22 -22 Kongressikeskus -84 -100 -100 -100 -100 Musiikkiopisto -15 -15 -15 -15 -15 Kaukametsä -15 -15 -15 -15 -15 Museot -58 YMPÄRISTÖTEKNINEN TOIMIALA -369 -465 -319 -319 -340 -375 Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaist. -22 -25 -35 -35 -25 -25 Kunnallistekniikka ja liikunta -328 -425 -269 -269 -300 -335 Tilakeskus -18 -15 -15 -15 -15 -15 KAINUUN PELASTUSLAITOS -425 -425 -425 -425 -425 0 Kainuun pelastuslaitos -425 -425 -425 -425 -425 valtionavut 3 IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ -1 614 -4 870 -3 204 -3 204 -1 545 -1 020 Tulot 3 Menot -1 614 -4 870 -3 204 -3 204 -1 545 -1 020 Nettomenot -1 612 -4 870 -3 204 -3 204 -1 545 -1 020 RAHOITUSARVOPAPERIT Osakkeet ja osuudet Nettomenot INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tulot 895 1 400 200 200 650 500 Menot -23 120 -26 520 -17 844 -15 364 -22 545 -24 710 Nettomenot -22 225 -25 120 -17 644 -15 164 -21 895 -24 210


85

6 Rahoitusosa

6.1 Kajaanin kaupungin rahoituslaskelma 2015–2019

RAHOITUSOSA 1000 € TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toiminnan rahavirta 6 114 8 032 6 668 7 301 9 185 Vuosikate 6 340 8 319 6 880 7 513 9 397 Tulorahoituksen korjauserät -226 -287 -212 -212 -212 Investointien rahavirta -21 999 -24 833 -15 052 -21 583 -23 998 Investointimenot -23 120 -26 520 -15 464 -22 445 -24 710 Rahoitusosuudet investointimenoihin 879 1 200 450 300 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

242 487 412 412 412

Toiminnan ja investointien rahavirta -15 885 -16 801 -8 179 -14 264 -14 795 Rahoituksen rahavirta 12 433 10 000 8 500 14 000 15 500 Antolainauksen muutokset -1 152 0 Antolainasaamisten lisäykset -1 272 0 Antolainasaamisten vähennykset 120 0 Lainakannan muutokset 10 441 10 000 8 500 14 000 15 500 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 25 000 22 000 21 000 27 000 29 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -11 853 -12 000 -12 500 -13 000 -13 500 Lyhytaikaisten lainojen muutos -2 706 Muut maksuvalmiuden muutokset 3 165 0 Vaikutus maksuvalmiuteen -3 452 -6 801 321 -264 705

Kajaanin kaupungin rahoituslaskelma 2015 - 2019

6.2 Kaupungin ja liikelaitosten rahoituslaskelmien yhdistelmä 2017

RAHOITUSOSA 1000 € Yhteensä Kajaanin kaupunki Liikelaitokset Toiminnan rahavirta 12 595 6 668 5 927 Vuosikate 12 807 6 880 5 927 Tulorahoituksen korjauserät -212 -212 0 Investointien rahavirta -21 237 -15 052 -6 185 Investointimenot -21 649 -15 464 -6 185 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

412 412

Toiminnan ja investointien rahavirta -8 437 -8 179 -258 Rahoituksen rahavirta -5 979 -8 179 2 200 Lainakannan muutokset 10 700 8 500 2 200 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 24 150 21 000 3 150 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -13 450 -12 500 -950 Vaikutus maksuvalmiuteen 2 263 321 1 942

Kaupungin ja liikelaitosten rahoituslaskelmien yhdistelmä 2017


86

7 Liikelaitokset ja tytäryhtiöt7.1 Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitosPerustehtävä

Tuottaa laadukkaita teatteriesityksiä ja kulttuuritapahtumia kajaanilaisille, kainuulaisille ja alueteatterinkautta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan, rajakuntien ja muun Suomen asukkaille. Esitysten kautta teatteriparantaa kajaanilaisten elämänlaatua ja henkistä hyvinvointia, lisää yhteisöllisyyden tunnetta sekä vahvis-taa alueellista identiteettiä. Teatteri tukee myös kaupungin matkailuelinkeinoja, toimii vetovoimatekijänäkoulutettujen osaajien saamiseksi Kajaaniin sekä rakentaa Kajaanin imagoa kulttuurikaupunkina.


Toiminta toteutetaan kunnallisena liikelaitoksena. Omat esitykset Kajaanissa ja alueteatterin esitykset Kai-nuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla, rajakunnissa sekä muualla Suomessa


Teatterin tekemän yleisötutkimuksen perusteella katsojakunta ikääntyy. Haasteena on saada uudet katsojatpysymään ja houkutella uutta yleisöä, varsinkin nuoria teatteriin. Tämän johdosta alueteatterin painopis-teenä kannattaa pitää lasten ja nuorten teatteri, ja samalla pitää huoli, että teatterin tarjonnassa otetaanhuomioon ikääntyneemmän yleisön tarpeet. Teatterin on etsittävä myös uusia yleisöjä muualta Suomestayhteistyöproduktioiden kautta. Verkostoitumista muiden teattereiden kanssa niin Suomessa kuin ulkomail-lakin on jatkettava valtakunnallisen näkyvyyden tukemiseksi.


· Palvelujen vaikuttavuus: Kajaanin Kaupunginteatteri on identiteetiltään vahvasti alueteatteri, jokapyrkii takaamaan tasa-arvoisen ja monipuolisen teatteripalvelujen saavutettavuuden kaikille koh-deryhmille Kajaanin kaupungissa ja alueteatterin kautta koko alueen asukkaille. Teatteri ottaa oh-jelmistosuunnittelussaan huomioon erilaiset yleisöryhmät. Alueteatterin ohjelmistossa huomioi-daan erityisesti lapset, nuoret, perheet, vanhukset sekä pitkäjänteisesti erityisryhmät. Teatteritalonpuolella pääpaino on aikuiskatsojissa, kaupunkilaisissa, yrityksissä ja matkailijoissa. Ensi-iltoja onnoin neljä–viisi vuodessa, joista kaksi–kolme on teatteritalon esityksiä ja kaksi kiertue-esityksiä. Li-säksi omilla kevytrakenteisilla esityksillä pyritään varmistamaan lipputulotavoitteiden saavuttami-nen. Esitysten lisäksi teatteri tekee teatterikasvatus- ja yleisötyötä, toimii asiantuntijana ja verkos-tojen luojana. Yhteistyötä tehdään kaupungin muiden kulttuurilaitosten ja toimijoiden sekä muidenteattereiden ja kulttuuritoimijoiden kanssa tiiviisti.

· Palvelujen laatu ja asiakastyytyväisyys: Teatterin henkilöstö on vuosien 2011–2016 aikana vähenty-nyt eläkkeelle jäämisen tai muun syyn takia (henkilöstösuunnitelman mukaisesti) neljällä työnteki-jällä. Henkilöstön määrä ei voi enempää vähentyä/nykyinen henkilöstömäärä säilytetään tulevinavuosina. Teatterin organisaatio sopeutetaan tulevien vuosien kuluessa vastaamaan henkilöstö-resurssien vähenemistä. Koulutuksen osalta henkilökuntaa koulutetaan osaamisen parantamiseksija uusien yhteistyötapojen haltuun ottamiseksi. Työhyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmänhuomiota, koska henkilöstö ikääntyy ja organisaatiossa tapahtuu muutoksia. Päätöksenteossa ko-rostetaan teatterin johtoryhmän toimintaa, jotta päätöksiä tehtäessä kuultaisiin kaikkia henkilöstö-ryhmien edustajia.

· Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus: Teatterin tuloksellinen palvelustrategian toteuttaminen edel-lyttää, että teatterin toimitilakysymykset saadaan ratkaistua mahdollisimman nopeasti. Kysymyk-sen ratkaisemiseksi tarvitaan pitkän tähtäimen suunnitelma siitä, missä toimitiloissa teatteri tuleetoimimaan suunnitelmavuosien loppupuolella. Teatterin tilaongelmaan toisi helpotusta lisätilojensaaminen kaupungintalolta. Teatteritalon näyttämö kaipaa myös remonttia. Lisäksi on tärkeää ettäteatterille pystytään turvaamaan tarvittavat henkilöstöresurssit suunnitellun toiminnan mahdollis-


87

tamiseksi: sekä iso näyttämö että pieni näyttämö, joka toimii alueteatterina. Teatteri pyrkii myös li-säämään omien tulojensa ja katsojien määrää tekemällä yleisötyötä sekä laajentamaan esitystensäyleisöpohjaa. Markkinoinnissa pyritään näkyvyyden lisäämiseen uusien katsojien tavoittamiseksi.

· Henkilöstön aikaansaannoskyky: Teatterin tekemisessä tärkeimmässä roolissa ovat ihmiset. Kaikistatyöpaikoista teatterissa eniten laatuun ja tuloksellisuuteen vaikuttaa työntekijöiden osaaminen, hy-vinvointi ja työilmapiiri. Osaamisen päivittäminen ja koulutus. Työhyvinvoinnista huolehtiminen jariittävien resurssien kohdentaminen työhyvinvointiprojekteihin vaikuttaa suoraan teatterin mah-dollisuuksiin toimia tuloksellisesti.

Valtuustoon nähden sitovat tavoitteetRaportointivastuussa liikelaitoksen johtaja

Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteetRaportointivastuussa liikelaitoksen johtaja





Tavoite 2017Tuottovaatimus Peruspääoman korkoToiminta-avustus 1 241 000Tilikauden ylijäämä > 0

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Yhteistyö matkailuyri-tysten kanssa

Matkailukonseptienlukumäärä

Hotellipaketit Hotelli- ja tapahtu-mapaketit

Hotelli- ja tapahtu-mapaketit sekäyhteistyö Vuokatinmatkailun kanssa

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Teatteri toimii veto-voimatekijänä koulu-tettujen osaajien saa-miseksi Kajaaniin

Yleisötutkimus Yleisötutkimus vuo-delta 2012

Uusi yleisötutkimus Joka toinen vuositehtävä yleisötutki-mus

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Alueteatterin esityksetmaakunnassa

Alueteatteriesitystenlukumäärä

noin 100/vuosi noin 100/vuosi noin 120/vuosi

Teatteriin pääsynhelpottaminen kaikillekansalaisille

Kuulonvahvistuslaite,invaluiskat

Kuulonvahvistuslaite,invaluiskat, inva-wc

Sama + induktio-silmukat

Sama

Yleisötyö osaksi tai-teellisia prosesseja

Yleisötyöpakettienlukumäärä

Jokaisen lasten januorten näytelmänyhteydessä

Sama + muutnäytelmät

Sama

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Yleisötutkimus Yleisötyytyväisyys Ed. yleisötutkimus

tehty vuonna 2012Uusi iso yleisötutki-mus

Yleisötutkimus jokatoinen vuosi

Monipuolinen ohjel-misto kaikille kohde-ryhmille

Kohderyhmien luku-määrä

Lapset, nuoret,aikuiset, vanhukset

Sama + erityis-ryhmät

Sama + vauva-teatteri


88



Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos TULOSLASKELMAOSA 1000 € TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Liikevaihto 243 298 292 292 Liiketoiminnan muut tuotot 17 16 10 10 Tuet ja avustukset 2 616 2 504 2 494 2 494 Materiaalit ja palvelut -409 -315 -305 -305 Henkilöstökulut -2 191 -2 142 -2 137 -2 137 Poistot ja arvonalentumiset -3 -2 -2 -2 Liiketoiminnan muut kulut -356 -354 -350 -350 Liikeylijäämä -82 2 2 2 Rahoitustuotot ja kulut -2 -2 -1 -1 Rahoitustuotot 0 0 0 0 Korvaus peruspääomasta -1 -1 -1 -1 Tilikauden yli-/alijäämä -84 1 0 0

INVESTOINTIOSA 1000 € TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Investointimenot yhteensä 0 -160 134 0 0 Nettoinvestoinnit 0 160 124 0 0 Irtain omaisuus 0 0 0 0 0

Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Valtakunnallisestiarvostettu teatteri luokaupungista positiivis-ta imagoa

Tiedotusvälineidenhuomio

2–3 juttua/lehdistö/TV/radio/nettikuukaudessa

5 juttua/lehdistö/TV/radio/nettikuukaudessa

Sama

Näkyvyyden lisäämi-nen

Jalkautuminen jaihmisten kohtaami-nen

3 kertaa/vuosi 5–6 kertaa vuosi Sama

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Teatteri ja taide lisääkuntalaisten henkistähyvinvointia

Kävijämäärä ja yleisö-työhön osallistuneet

26 300 + 5 000 26 000 + 5 000 26 000 + 5 000

Riskit KuvausHenkilökunta Henkilöstön riittävyys ja jaksaminen talouden niukkuuden takiaTilakysymyksen ratkai-seminen

Teatterin tilojen huono kunto ja hajallaan olevat toimipisteet

Rahoitus Rahoituksen riittävyys riippuu vuosittaisista tukipäätöksistä sekä katsojamääristä

Henkilöstö, htv2 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019Kajaanin Kaupungin-teatteri

47,34 47,0 47,0 47,0 47,0


89

RAHOITUSOSA 1000 € TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Toiminnan rahavirta 0 0 0 0 0 Liikeyli- /alijäämä -82 3 2 2 2 Poistot ja arvonalentumiset 3 -2 -2 -2 -2 Rahoitustuotot ja -kulut -2 Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta -81 3 Rahoituksen rahavirta 81 Muut maksuvalmiuden muutokset 0 3 Vaikutus maksuvalmiuteen 0 0 0 0 0

Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos


90

7.2 Kajaanin Mamselli -liikelaitosPerustehtävä

Tuottaa laadukkaita ja kilpailukykyisiä ateria- ja puhtaanapitopalveluita sekä muita asiakkaan prosessejatukevia palveluita. Vastaa asiakkaiden ateria- ja puhtaanapitopalveluiden tuottamisesta myös poikkeus-oloissa. Kajaanin Mamsellin visio on ”Rohkeasti innovoiden kohti kasvua ja kumppanuutta”.


Kajaanin Mamselli tuottaa ateria- ja puhtaanapitopalveluja yhteistoiminta- ja palvelusopimusten mukaisestiKajaanin kaupungille, Kainuun sotelle ja muille asiakasryhmille. Kajaanin Mamselli -liikelaitos tuottaa palve-lunsa yrittäjämallin mukaisesti ja toimii liiketoimintaperiaatteella tulosvastuullisesti.

Kajaanin Mamselli tuottaa palvelut pääsääntöisesti omana työnä. Alihankintaa käytetään palvelutuotannos-sa palveluohjelman mukaisesti noin 60 000 euroa vuodessa. Vuokratyövoimaa käytetään tilapäisen työvoi-mapulan paikkaamiseen.


Mamsellin yhteistoimintakumppaneiden ja asiakkaiden toimintaympäristön muutokset ja toteutuneet riskitvaikuttavat usein myös Mamsellin toimintaan. Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus voi rajoittaakuntaorganisaatioiden mahdollisuutta tuottaa tukipalveluita nykymuotoisella toimintamallilla. Tällä muu-toksella olisi suora vaikutus Mamsellin toimintaan. Hallituksen koulutuspoliittiset linjaukset sekä muuttuvatopetusmenetelmät tuovat haasteita Mamsellin toimintaan erityisesti toisen asteen oppilaitoksissa ja am-mattikorkeakoulussa.

Mamsellin henkilökunnan keski-ikä on korkea ja laskennallisen eläkeiän saavuttaa lähivuosina keskimäärinkahdeksan henkilöä vuodessa. Osaavan henkilöstön rekrytointi eläkkeelle jäävien tilalle ja henkilöstönosaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen ovat keskeisiä Mamsellin haasteita.

Toimintaympäristön muutokset, asiakastarpeiden muuttumiset sekä kuluttajien ostovoiman heikkenemi-nen ovat tuoneet oman haasteensa Mamsellin tulojen ja menojen tasapainossa pitämiselle. Mamsellin ta-loudenhallinnan tueksi käynnistettiin vuonna 2016 Mamsellin sisäinen talouden tasapainottamisohjelma.Ohjelmalla tavoitellaan pysyviä toimintatapojen muutoksia.


· Liikevaihdossa pyritään vähintään nykyiseen tasoon tuottavuuden ja kustannustehokkuuden tavoi-tetasojen heikentymättä

· Syvennetään yhteistyötä ja lisätään palvelutuotannon läpinäkyvyyttä nykyisten yhteistoiminta-kumppaneiden kanssa.

· Mamsellissa on aktiivisessa käytössä laadunhallinnan toimintamallit ja työkalut.· Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointiin panostaminen on suunnitelmallista ja ta-

voitteiden toteutumista seurataan.


Tavoite 2017Tuottovaatimus Peruspääoman korko

50 000 euroa vuodessaTilikauden ylijäämä 0 euroa


91






Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Yrittäjien kuuleminenennen tarjouskilpailunjulkaisemista

Tarjousten esittelyyrittäjille, 100 %tarjouspyyntö

Esittelytilaisuudetjärjestetään kaikissatarjouspyynnöissä



Palveluiden tarjoami-nen yksityisen sekto-rin hoidettavaksi

Palveluohjelmantoteutuminen

Alihankintaa ontoteutettu palve-luohjelman mukai-sesti



Toimittajien kehitty-minen

Mamsellin määrittä-mien auditointi-kriteerien täyttymi-nen

Kahden toimittajankumppaniarviointitehty

Kumppaniarvioinnittoteutuvat vuosi-suunnitelman mu-kaisesti.

Keskeisimmätkumppanit arvioitu.Tavoitteet saavutet-tu 70 %.

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Yhteistyö oppilaitostenkanssa

Harjoittelijoiden/työssäoppijoidenmäärä/vuosi

noin 90 kpl 100 100

Mamselli on haluttutyönantaja

Avoimien hakemus-ten määrä/vuosi(pätevät hakijat)

65 70 70

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Viestintä vaihtoehtoi-silla tavoilla, hyvä jaajan tasalla oleva tie-dottaminen

Mamsellissa on ajan-tasainen viestintä-suunnitelma (tavoit-teet, kanavat, vastuu-tahot, mittarit jaarviointi)

Käytössä osittain Viestintäsuunnitel-ma käytössä ja tukeearjen tavoitteidensaavuttamista

Viestintäsuunnitel-ma käytössä ja tu-kee arjen tavoittei-den saavuttamista

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Asiakastyytyväisyydenmittaaminen vuosit-tain

≥ 3,05 2014: 3,132015: 3,06

≥ 3,15 ≥ 3,15

Laatuneuvottelujenkäyminen vuosittain ≥ 3,05 2014: 3,30

2015: 3,52 ≥ 3,30 ≥ 3,30


92

Kajaanin Mamselli -liikelaitos TULOSLASKELMAOSA 1000 € TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Liikevaihto 17 333 16 246 18 068 18 262 18 441 Liiketoiminnan muut tuotot 8 3 Valtiontuet 300 228 231 234 236 Muut tuet ja avustukset 4 Materiaalit ja palvelut -7 915 -6 706 -8 416 -8 447 -8 532 Henkilöstökulut -8 542 -8 646 -8 607 -8 762 -8 850 Poistot ja arvonalentumiset -46 -27 -21 -18 -14 Liiketoiminnan muut kulut -996 -1 038 -1 194 -1 206 -1 218 Liikeylijäämä 146 60 62 63 63 Rahoitustuotot ja kulut -60 -60 -62 -63 -63 Rahoitustuotot 1 Korvaus peruspääomasta -2 -1 0 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä 87 0 0 0 0

Kajaanin Mamselli -liikelaitos INVESTOINTIOSA 1000 € TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Investointimenot yhteensä 0 0 -70 0 0 Nettoinvestoinnit 0 0 -70 0 0 Irtain omaisuus -70

Riskit KuvausLiikeriskit§ Tuotantoon liittyvät

riskitAsiakkaalle luvattua palvelua/tuotetta ei saada toimitettua sovitun mukaisesti (aikataulu jalaatu).

§ Puutteellinen asiak-kuudenhallinta

Asiakastyytyväisyys laskee, kun asiakastuntemus on puutteellista.

§ Osaamisvaje Osaamaton henkilöstö voi aiheuttaa laadullisia vahinkoja sekä kuormittaa muuta henkilös-töä

§ Omistajapoliittisetlinjaukset

Puuttuu pitkän tähtäimen suunnitelma

§ Alihankinta Alihankintana tuotettu tuote/ palvelu ei vastaa tilausta (määrä, laatu)Tietoriskit§ Työ- ja palvelutilojen

tietoturvallisuusAvaintenhallinnan vastuut epäselvätLuottamuksellisten tietojen asianmukaisesta käsittelystä uupuu selvät toimintaohjeet

Tuoteriski§ Tuoteturvallisuus ja

tuotannon laatuPuutteelliset eri työvaiheisiin liittyvät työohjeet tai vastuut laiminlyödään.

§ Tuotekehitys Asiakastarpeen tunnistamista ja tuotekehitystä ei ole resursoitu riittävästi, mikä voi laskeaasiakastyytyväisyyttä.

Henkilöstö, htv2 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019Kajaanin Mamselli 224,81 208,0 225,0 220,0 215,0


93

Kajaanin Mamselli -liikelaitos RAHOITUSOSA 1000 € TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Toiminnan rahavirta 132 27 21 18 14 Liikeyli- /alijäämä 146 60 62 63 63 Poistot ja arvonalentumiset 46 27 21 18 14 Rahoitustuotot ja -kulut -60 -60 -62 -63 -63 Investointien rahavirta -70 Investointimenot -70 Toiminnan ja investointien rahavirta 132 27 -49 18 14 Rahoituksen rahavirta 323 Muut maksuvalmiuden muutokset 323 Vaikutus maksuvalmiuteen 455 27 -49 18 14 Rahavarat 31.12. 48 75 26 44 58 Rahavarat 1.1. -4 177 -48 -75 -26 -44

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 159 110 128 142


94

7.3 Kajaanin Vesi -liikelaitosPerustehtävä

Vastaa toiminta-alueellaan vesihuoltolain mukaisesta vesihuoltolaitostoiminnasta taloudellisesti ja kilpailu-kykyisesti yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Huolehtii toiminta-alueellaan asutuksen ja siihen rin-nastuvan elinkeino- ja vapaa-ajan toimintojen veden hankinnasta, käsittelystä ja jakelusta sekä jätevedenviemäröinnistä ja käsittelystä kaikissa olosuhteissa. Huolehtii tarvitsemiensa laitosten laitteiden ja johtojensuunnittelusta, rakentamisesta, huollosta ja ylläpidosta sekä toimintansa kehittämisestä.


Lietejätehuolto hoidetaan ostopalveluna Gasum Biotehdas Oy:ltä. Muut perustehtävät hoidetaan pääsään-töisesti omajohtoisena työnä, jossa käytetään merkittävästi alihankintaa ulkopuolisilta palveluntuottajilta jakaupungilta. Oma henkilöstö on mitoitettu siten, että se on täystyöllistetty läpi vuoden ja kausivaihteluihinsekä erityistehtäviin varaudutaan alihankinnoilla. Rakennuttamisesta vastataan pääsääntöisesti itse tai yh-teistyössä ympäristöteknisen toimialan kanssa, muuten investoinnit ostetaan ulkopuolisilta tai kaupungilta.


Vesihuoltolain muutoksia (2014) vastaaviksi uudistuneet vesihuollon sopimusehdot ja yleiset toimitusehdototetaan käyttöön. Vesihuollon maksuja ja hintoja koskeva ohjeistus (VVY) muuttuu nykyistä selkeämminaiheuttamisperiaatetta toteuttavaksi niin asiakasryhmittäin kuin alueellisesti. Kajaanin Vesi kehittää osanakaupunkikonsernin sisäistä ”Älykäs kaupunki” -yhteistyötä Loiste-konsernin kanssa vesimittauksen etäluen-taa. Peuraniemen jätevedenpuhdistamon toimintaa kehitetään ympäristöluvan kiristyneiden ehtojen mu-kaisesti. Orgaanista ainesta sisältävää välpejätettä ei 1.1.2017 saa sijoittaa kaatopaikalle vaan se täytyneetoimittaa muualle poltettavaksi. Veden ominaiskulutus vähenee, mikä pienentää käyttömaksutuloja. Vesi-huoltoverkoston ja prosessilasitteiden ikääntyminen ylläpitävät merkittävää saneeraustarvetta.


· Keskitytään perustehtävään, toimintavarmuuteen ja pohjaveden laadun turvaamiseen. Muita teh-täviä otetaan vastattavaksi harkiten, mikäli niistä saatava kate on vähintään ydintehtävien tasolla jaresursseja tai kapasiteettia on niihin käytettävissä.

· Korjausvelkaa alentavia investointeja toteutetaan valtuustokausittain päivitettävän korjausvel-kaselvityksen mukaisella määrällä (yli kaksi miljoonaa euroa vuonna 2015) ja muita tarpeellisia in-vestointeja toteutetaan taloudellisen kestokyvyn rajoissa.

· Tehdään selvitys ja yleissuunnitelma toimenpiteineen hulevesien jätevesiviemäriin pääsyn rajoit-tamiseksi yhteistyössä ympäristöteknisen toimialan (ja viemäriosuuskuntien) kanssa vuoden 2017loppuun mennessä.

· Taksamallia uudistetaan Vesilaitosyhdistyksen ohjeen linjan mukaisesti (sen valmistuttua) nykyistäselkeämmin aiheuttamisperiaatetta toteuttavaksi niin asiakasryhmittäin kuin alueellisesti.

· Kajaanin Vesi toteuttaa Kajaanin ja Kainuun yhteistä ilmastostrategiaa mm. toteuttamalla laitteis-touusinnat energiatehokkailla sähkölaitteilla, varautuu Peuraniemen jätevedenpuhdistamon lämmi-tysöljyn korvaamiseen uusiutuvalla energialla sen jälkeen, kun puhdistamon lähitulevaisuudessatarvitsema lämmöntarve on selvillä (aikaisintaan 2018) ja varautuu jäteveden lämmön talteenot-toon kustannustehokkaasti seuraavan prosessimuutoksen yhteydessä.


Tavoite 2017Tuottovaatimus 1 200 000 euroaTilikauden ylijäämä ≥ 0 euroa


95






Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Renforsin Rannanyrityshankkeet

Vesihuollon valmius-aste

Bioetanolilaitoksenkanssa on teollisuus-jätevesisopimus.

BioetanolilaitoksenI-vaiheen teollisuu-jäteveden vastaan-otto on aloitettu.

Muiden hankkeidenedesauttaminenmahdollisuuksienmukaan

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Harjoittelupaikkojentarjoaminen

Harjoittelu- ja työssä-oppimispaikkoja,htv/v.

< 1,0 1,5 1,5

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Asiakastyytyväisyys Kuntatekniikan palve-

lukyselyn vesihuollonkeskiarvo (0–4)

3,38 (hulevedellä)3,47 (ei hulevettä)

- -3,50

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Vesihuollon toimitus-varmuus

Vedenjakelun käyttö-katkokset, h/as/v.

0,11 0,10 0,08

Talousveden laatu Vesiepidemiat kpl/v. 0 0 0Sähköiset palvelut Vesimittareiden etä-

lukuSelvitys käynnissä Selvitys valmis Käytössä pilottialu-

eella (jos selvityksentuloksena toteute-taan)

Riskit KuvausKorjausvelka Mikäli korjausvelka ei ole hallinnassa, todennäköisyys vesihuoltopalveluiden keskeytyksiin,

virheisiin ja korvausvastuisiin sekä käyttötaloudella tehtäviin korjauksiin kasvaa. Korjausve-lan hallinta tarkoittaa saneerausinvestointitasoa yli 2 milj. euroa/vuosi.

Lainsäädännön ja/tailupaehtojen tiukentu-minen

Merkittävät pakottavat tiukennukset toimintaa ohjaavassa lainsäädännössä ja/tai ympäristö-lupaehdoissa lisäävät investointi- ja muuta kustannuspainetta.

Sääilmiöt Ukkosen, rankkasateen, kuivuuden, pakkasen jne. haitalliset vaikutukset vesihuoltojärjes-telmien toimintaan sekä talous- ja jäteveden laatuun.

Henkilöstöriskit Kapean organisaation ja ikääntyvän henkilöstön mahdollisten poissaolojen vaikutus toimin-taan.

Omistajapolitiikka Omistajan asettamien taloudellisten vaatimusten vaikutukset palvelujen hinnoitteluun jatoimintaan.

Kuntarakenne Kuntarakenteen muutosten vaikutukset vesihuollon tehokkuutta (m3/km) heikentävästivaikuttaen resurssitarpeisiin ja hinnoitteluun.

Henkilöstö, htv2 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019Kajaanin Vesi 20,21 20,5 20,0 19,6 19,6


96

Kajaanin Vesi -liikelaitos TULOSLASKELMAOSA 1000 € TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Liikevaihto 6 832 6 879 7 029 7 134 7 241 Liiketoiminnan muut tuotot 5 2 2 2 2 Muut tuet ja avustukset 14 Materiaalit ja palvelut -2 654 -2 208 -2 173 -2 216 -2 260 Henkilöstökulut -1 284 -1 324 -1 290 -1 302 -1 315 Poistot ja arvonalentumiset -1 786 -1 717 -1 808 -1 838 -1 890 Liiketoiminnan muut kulut -55 -63 -70 -74 -75 Liikeylijäämä 1 072 1 569 1 690 1 706 1 703 Rahoituskulut -1 200 -1 200 -1 200 -1 200 -1 200 Rahoitustuotot 15 Tilikauden yli-/alijäämä -113 369 490 506 503

Kajaanin Vesi -liikelaitos INVESTOINTIOSA 1000 € TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Investointimenot yhteensä 1 699 -2 255 -2 690 -2 845 -2 830 Rahoitusosuudet 0 0 0 Nettoinvestoinnit 1 699 -2 255 -2 690 -2 845 -2 830 Rakennukset 0 0 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 714 -2 165 -2 680 -2 645 -2 630 Rahoitusosuudet 0 0 0 Suunnittelu Rakentaminen -1 677 -1 900 -1 670 -2 275 -2 190 Rahoitusosuudet 0 0 Hulevesi- omaisuuden luovutus kaup. 4 012 Vedenottamot ja pohjavesialueet -71 -15 -40 0 -20 Vedenkäsittelylaitokset, vesisäiliöt ja paineenkorotusasema -413 -40 -650 -200 0 Jätevedenpumppaamot ja -puhdistamot -137 -210 -320 -170 -420 Koneet ja kalusto -15 -90 -10 -200 -200

Kajaanin Vesi -liikelaitos RAHOITUSOSA 1000 € TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Toiminnan rahavirta 1 673 2 086 2 298 2 344 2 393 Liikeyli- /alijäämä 1 072 1 569 1 690 1 706 1 703 Poistot ja arvonalentumiset 1 786 1 717 1 808 1 838 1 890 Rahoitustuotot ja -kulut -1 185 -1 200 -1 200 -1 200 -1 200 Investointien rahavirta -2 313 -2 255 -2 690 -2 845 -2 830 Investointimenot -2 313 -2 255 -2 690 -2 845 -2 830 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta -640 -169 -392 -501 -437 Rahoituksen rahavirta -4 424 205 180 180 180 Muut maksuvalmiuden muutokset -4 666 Liittymismaksut 242 205 180 180 180 Vaikutus maksuvalmiuteen -5 064 36 -212 -321 -257


97

7.4 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitosPerustehtävä

Kehittää, ylläpitää, peruskorjaa, rakentaa ja tarpeen mukaan vähentää hallinnassaan olevia valtiolta luovu-tuksena siirtyneitä Vimpelinlaakson ja Seppälän oppilaitoskiinteistöjä, jotka luovutusehtojen mukaan onsäilytettävä opetustoimen valtionosuutta saavan toiminnan käytössä.


Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksella (Vilake) ei ole palkattua henkilöstöä, vaan se hankkii kaikki hallin-to-, talous-, kiinteistönhoito-, kunnossapito-, rakennuttamis- yms. palvelut pääasiassa Kajaanin kaupungiltasekä ostopalveluina. Liikelaitos kilpailuttaa investointien suunnittelun ja rakentamisen kaikki urakat sekäosan ylläpitopalveluista.

Liikelaitoksen talousarvio laaditaan siten, että kaikki rakennukset ovat omina tulosyksikköinään, jolloinkäyttäjille kohdistetaan todelliset rakennuskohtaiset ylläpito- ja pääomavuokrat. Investoinnit toteutetaanvieraalla pääomalla tai rahoitusosuuksilla. Erittäin matala markkinakorkotaso jatkunee edelleen, tarpeellisiainvestointeja on kannattanut ja kannattaa tehdä. Rahoituskulut ovat pysyneet edullisina.


Isot kehittämis- ja rakentamishankkeet on toteutettu (viimeisimmät: Seppälän logistiikkakeskus ja lämpö-alueinfra, Impilinnan peruskorjaus, Oppi 7:n peruskorjaus ja laajennus sekä Opintien infra- ja aluemuutok-set), jatkossa keskitytään tarpeellisiin perus- ja muutoskorjauksiin, investointitaso alenee kulumista vastaa-valle tasolle tai sen alle.

Vimpelinlaakson opetustoiminnan ja koulutusten muutokset vaikuttavat tilajärjestelyihin. Muutokset kos-kevat lähinnä Tieto 1, 2 ja 3 -rakennuksia. Osa tiloista voi jäädä lyhytaikaisesti tai pysyvästi tyhjilleen eikäniitä tarvita kaupungin palvelutuotannossa. Tavoitteena on vähentää käytössä olevaa kokonaistilamäärää.Tavoitteena on tilojen tehokas käyttö ja hyvä käyttöaste.


· Toteutetaan merkittävimmät investointihankkeet: Oppi-alueen infra- ja piharakennustyöt, Seppälänalueen investoinnit, Tieto 2 -metallihallin muutostyöt sekä varautuminen Tieto 1 ja 2 -rakennustenmuutosten suunnitteluun ja toteutukseen muuhun käyttöön.

· Kaupungin tilaohjelmaa (tilastrategiaa) toteutetaan ja kehitetään edelleen. Keskeisimpiä ovat rakennus-ten korjausvelka ja -tarve, viiden vuoden investointisuunnitelma sekä rakennusten salkutus. Rakennus-ten arvo-, kunto-, investointitarve- ja korjausvelkaselvitystä päivitetään joka toinen vuosi.

· Tyhjäksi tai vajaakäytölle jääneiden/jäävien tilojen toimenpiteet ja tilojen määrän vähentäminen. Tilojalisääntyy Oppi 7 -laajennuksessa ja logistiikkakeskuksessa noin 2 440 m². Poistettuja ja poistettavia tilo-ja ovat Oppi 1 (vuonna 2015), Seppälän asuntola Rantala ja lämpökeskus (vuonna 2016) sekä Oppi 2(vuonna 2017), purettu yhteensä -9 675 m². Tilojen vähennys on yhteensä -7 235 m² (- 10 %). Selvite-tään, onko mahdollista luopua vielä jostakin rakennuksesta Vimpelinlaaksossa.

· Energian seurannassa ja käytön tehostamisessa tarvittava järjestelmä on käyttöönotettu vuonna 2015,seuraavana vaiheena ja tavoitteena on energiansäästötyöhön panostaminen ja energiansäästösopi-muksen mukaisesti 1–2 prosentin säästö vuotuisiin energiakustannuksiin.

· Nykyinen rakennusten kiinteistönhoidon ja kunnossapidon taso säilytetään.· Kaupungin tilakeskus hoitaa edelleen Vilakkeen noin 69 100 m²:n rakennusomaisuuden rakennuttamis-

ja asiantuntijatehtävät, kiinteistönhoidon ja kunnossapidon sekä kaupungin tilaohjelman valmistelun jatoteuttamisen.


98






Tavoite 2017Tuottovaatimus Peruspääoman korkoTilikauden tavoite Vilakkeen tulosta rasittaa vuonna 2017 purkukustannukset. Jos purkukustannukset toteutu-

vat vuoden 2017 aikana, hyväksytään mahdollisesti syntyvä alijäämä, enintään 250 000 eu-roa.

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Metallialan tilahanke(Oppi 7)

Valmiusaste Rakentaminen onkäynnissä

Hanke valmistunutja otettu käyttöön

Tilat tehokkaassakäytössä

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Asiakastyytyväisyys Kiinteistönhoito, ka 3,8 ei mitata 3,8

Kunnossapito, ka 3,4 ei mitata 3,6Tilaohjelma Investointisuunnitel-

ma (5 v.) ja tilojensalkutus

1. versio suunnitel-masta ja salkutuk-sesta hyväksytty

Tilaohjelmaa kehite-tään, päivitetään jatoteutetaan

Tilaohjelmaa kehite-tään, päivitetään jatoteutetaan

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Vimpelinlaakson toi-sen ja korkea-asteenkampus ja oppimis-ympäristö

Tiivis ja viihtyisä kam-pusalue, tilojen käy-tön tehokkuus jatilojen kunto

Tyhjiä tiloja 4 200 m²Peruskorjaamatto-mia tiloja 12 900 m²

Tyhjiä tiloja 2 500 m²Peruskorjaamatto-mia tiloja 5 800 m²

Tyhjiä tiloja < 2 000m², peruskorjaamat-tomia tiloja 5 800m²

Riskit KuvausKorjausvelan kasvu Jos peruskorjausinvestoinnit ovat pienemmät kuin rakennusten peruskorjaustarve-

kuluminen niin korjausvelka kasvaa, rakennusten kunto heikkenee ja mm. sisäilmaongelmiavoi ilmaantua. Rakennusten kuluminen on tällä hetkellä noin 2,1 milj. euroa/vuosi ja korja-usvelka noin 4,3 milj. euroa. Tilanne on vuonna 2016 hieman parempi kuin 2014, toimenpi-teet olleet oikeita ja riittäviä.

Taloudelliseen toimin-taympäristöön liittyvätriskit

Markkinakorkojen oleellinen nousu aiheuttaa korkomenojen kasvun ja pääomavuokrienkohoamisen. Lähivuosina tulee vuokratappioita tyhjistä tiloista.

Sääilmiöihin liittyvätja muut kiinteistöriskit

Rankkasateet, vuotovahingot , tulipalot tms. aiheuttavat tulvia ja kiinteistövahinkoja. Kovatpakkaset lisäävät energiakustannuksia , muut sään ääri-ilmiöt aiheuttavat vahinkoja tai yli-määräisiä kustannuksia.


99

TULOSLASKELMAOSA 1000 € TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2018 Liikevaihto 3 696 3 922 4 025 4 235 4 355 Liiketoiminnan muut tuotot 9 Avustukset 2 500 Materiaalit ja palvelut -2 594 -2 594 -2 835 -2 565 -2 594 Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset -1 225 -1 484 -1 816 -1 968 -2 059 Liiketoiminnan muut kulut -2 -1 Liikeyli/-alijäämä 2 386 -157 -626 -298 -298 Rahoitustuotot ja kulut -70 -128 -89 -89 -89 Rahoitustuotot 0 2 0 Korvaus peruspääomasta -31 -16 -7 -7 -7 Varausten ja rahastojen muutos -2 176 220 387 387 387 Tilikauden yli/-alijäämä 140 -65 -328 0 0

Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos

INVESTOINTIOSA 1000 € TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Investointimenot yhteensä -5 230 -5 840 -3 400 -1 240 -1 100 Rahoitusosuudet 243 0 0 Nettoinvestoinnit -4 986 -5 840 -3 400 -1 240 -1 100 Tieto 1 / tietokeskus Tieto 1 / muut tilat (liiketalous) -500 Tieto 1 yhteensä 0 0 -500 0 0

Tieto 2 -100 -100 Tieto 2 / Fox -200 -50 -40 -500 Tieto 2 / Ent. metallihalli -2 -440 -300 Tieto 2/ Kisälli -50 -500 Tieto 2 yhteensä -2 -640 -500 -640 -500

AMMATTIKORKEAKOULU Taito 1 -100 Taito 2 -2 -400 -300 0 Taito-rakennukset yhteensä -2 -400 -300 -100 0

KAINUUN AMMATTIOPISTO Oppi 3 / asuntola -100 Oppi 4 / päärakennus -240 Oppi 7 / metallialan tilat -191 -3 750 Oppi / Oppi rakennusten inframuutokset -125 -200 -650

Oppi-rakennukset yhteensä -316 -3 950 -890 0 0

Seppälän rakennukset -4 846 -760 -1 120 -400 -400 Seppälän rakennukset, rahoitusosuus 243

Sisäilma- ja vesikattokorjaukset ja muut ennalta-arvaamattomat korjaus/muutostyöt

-64 -90 -90 -100 -100

Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos


100

RAHOITUSOSA 1000 € TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Toiminnan rahavirta 3 541 1 199 1 101 1 581 1 672 Liikeyli- /alijäämä 2 386 -157 -626 -298 -298 Poistot ja arvonalentumiset 1 225 1 484 1 816 1 968 2 059 Rahoitustuotot ja -kulut -70 -128 -89 -89 -89 Investointien rahavirta -4 987 -5 840 -3 400 -1 240 -1 100 Investointimenot -5 230 -5 840 -3 400 -1 240 -1 100 Rahoitusosuudet investointimenoihin 243 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 446 -4 641 -2 299 341 572 Rahoituksen rahavirta -771 4 639 2 300 -350 -550 Lainakannan muutokset 2 377 4 639 2 300 -350 -550 Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 3 270 5 590 3 250 600 400 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -811 -951 -950 -950 -950 Lyhytaikaisten lainojen muutos -82 Muut maksuvalmiuden muutokset -3 149 Vaikutus maksuvalmiuteen -2 217 -2 0 -10 21


101

7.5 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitosPerustehtävä

Kouluttaa opiskelijat ammattiin ja jatko-opintoihin.

Ammatillisen koulutuksen tulosalue vastaa perustutkintotavoitteisesta ammatillisesta koulutuksesta, am-matillisesta aikuiskoulutuksesta, työelämälle tarjottavista asiantuntijapalveluista ja palvelujensa kehittämi-sestä. Lukiokoulutuksen tulosalue vastaa lukiokoulutuksesta ja jatko-opintokelpoisuuden saamisesta, etä-ja aikuislukiopalveluista ja palvelujensa kehittämisestä.


Koulutusliikelaitos vastaa toisen asteen koulutuksen järjestämisestä. Liikelaitoksen ammatillinen koulutustoimii liiketoimintaperiaatteella ja tulosvastuullisesti. Lukiokoulutus toimii tulosvastuullisesti. Liikelaitoskilpailee menestyksellisesti sekä kustannustehokkaasti Kainuussa ja Koillismaalla ja on valtakunnallisestikilpailukykyinen koulutuspalveluiden järjestäjä.


Ammatillisen koulutuksen reformissa uudistetaan koko ammatillinen koulutus. Nykyiset lait yhdistetäänuudeksi sekä nuoria että aikuisia koskevaksi lainsäädännöksi. Lisäksi uudistetaan koulutuksen rahoitus, oh-jaus, tutkintorakenne, koulutuksen toteuttamismuotoja sekä järjestäjärakennetta.Reformilla tuetaan työlli-syysasteen nostamista ja edistetään nopeaa työllistymistä parantamalla työttömien koulutuksen ja omaeh-toisen koulutuksen sekä kotoutumiskoulutuksen työelämävastaavuutta, yhteistyötä ja synergiaa. Samallapyritään varmistamaan, että ammatillinen koulutus ja sen tarjoamat osaamisen kehittämispalvelut ottavathuomioon ja vastaavat nopeasti elinkeinoelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Koulutuspalveluita voivatjärjestää myös muut kuin nykyiset koulutuksen järjestämisluvan saaneet järjestäjät.

Hallituksen toimintasuunnitelmassa linjataan ammatillisessa koulutuksessa siirryttävään vuoden 2018 alus-ta yhteen tapaan osoittaa osaaminen ja toteuttaa osaamisen arviointi. Samalla selkeytetään henkilökoh-taistamiseen liittyviä prosesseja siten, että ne soveltuvat kaikille asiakasryhmille. Ammatillisen tutkinnonsuorittaminen perustuu 2018 henkilökohtaiseen polkuun, jossa yhteistä kaikille opiskelijoille ja tutkinnonsuorittajille ovat henkilökohtaistaminen ja osaamisen näyttäminen. Jatkossa koulutus keskittyy puuttuvanosaamisen hankkimiseen esimerkiksi oppilaitoksessa, virtuaalisissa oppimisympäristöissä tai työpaikoilla(koulutus- tai oppisopimuksella). Opiskelijan polku voi olla hyvinkin yksilöllinen ja se etenee tutkinnon osit-tain erilaisissa oppimisympäristöissä.

Ammatillinen koulutus perustuu jatkossakin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään järjestämislupaan,joka oikeuttaa luvassa mainittujen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen järjestämiseen. Lupa oi-keuttaa tutkinnon suorittamiseksi tarvittavan osaamisen hankkimisen järjestämiseen (= koulutus), osaami-sen osoittamisen järjestämiseen (näytöt) ja tutkinnon myöntämiseen. Uusi järjestämislupa korvaa aikuis-koulutuksen erilliset tutkintotoimikunnan kanssa tehtävät järjestämissopimukset. Koulutuksen järjestäjä voihakea järjestämislupaan TE-hallinnon palvelutehtävää. OKM:lle siirtyvä nykyinen työvoimakoulutus ei kui-tenkaan tule koulutuksen järjestäjien yksinoikeudeksi vaan muulle koulutuspalvelun tarjoajalle voidaanmyöntää rajoitettu koulutustehtävä TE-hallinnon asiakkaiden kouluttamiseen.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus on vuoden 2018 alusta budjettiperusteista ja indeksiin sidottu. Rahoitusmuodostuu tulevaisuudessa perus-, suorite- ja vaikuttavuusrahoituksesta. Lisäksi ministeriö voi myöntääharkinnanvaraista strategiarahoitusta. Rahoitus tunnistaa jatkossakin koulutusten kustannusten erot. Pe-rusrahoitusta koulutuksen järjestäjä saa opiskelijavuosien mukaan ja se huomioi asuntolat ja erityisen tuentarpeessa olevat opiskelijat. Suoritusrahoitus perustuu tutkinnon osiin ja tutkinnon suorittamiseen. Vaikut-tavuusrahoitusta saa ainakin tutkinnon jälkeisen työllistymisen tai jatko-opintoihin siirtymisen perusteella.

Työhallintoa palvelevaan koulutukseen on esitetty, että TEM tekisi valtakunnan tasolla esityksen OKM:llesiirtyvän määrärahan käytöstä. Tämän jälkeen eri alueille lakisääteisesti perustettavat toimielimet tekevätesityksen työelämän osaamistarpeista, joka kattaisi vain työttömät työnhakijat.


102

Valtakunnalliset tutkinnon perusteet säilyvät, mutta yksittäisten tutkintojen määrä vähenee. Yhden tutkin-non sisällä voi olla useita osaamisalueita, jotka johtavat eri ammatteihin. Tutkintojen sijoittamisesta koulu-tusaloille luovutaan, mikä mahdollistaa joustavamman reagoinnin alojen rajapinnoille syntyviin osaamistar-peisiin.

Aikuiskoulutuksen yhtiöittäminen. Kuntalain 1.9.2013 voimaan tulleen muutoksen mukaan kunnan onyhtiöitettävä sellainen toiminta, jota se harjoittaa kilpailutilanteessa markkinoilla tai järjestettävä toimintamuutoin siten, ettei toiminta vääristä kilpailua. Yhtiöittämisvelvoitteen mukaisesti Kajaanin kaupungin kou-lutusliikelaitos siirtää työvoimapoliittisen ja muun kilpailutilanteessa markkinoilla tarjottavan arvonlisäve-rollisen koulutuksen ja muut osaamisen kehittämisen palvelut täysin koulutusliikelaitoksen 100-prosenttisesti omistaman Kainuun Osaamiskeskus Oy:n hoidettavaksi. Kainuun Osaamiskeskus Oy aloittitoimintansa 1.8.2016.

Toimitilat. Kainuussa toisen asteen oppilasmäärät ovat olleet laskussa jo useita vuosikymmeniä johtuennuorisoikäluokkien pienenemisestä, mutta nyt lasku on pysähtynyt noin 10 vuodeksi. Oppilasmäärän laskunostaa oppilaskohtaisia kustannuksia. Kustannusrakennetta korjatakseen on koulutusliikelaitoksen kyettäväsupistamaan tiloja vielä nykyisestä ja tehostamaan tilojen käyttöä.

Digitalisaatio-ohjelma/digiloikka. Jälkeenjääneisyys muun yhteiskunnan digitaalisesta kehityksestä näkyykonkreettisesti kuiluna nuorten maailman ja koulun välillä. Keskeisimpänä tavoitteena on edistää ja turvataoppilaille ja opiskelijoille tieto-yhteiskunnassa tarvittava hyvä oppiminen. Koulutuksen hallinnolliset rajateivät ulotu virtuaaliseen maailmaan. Samat ratkaisut tarjoavat virtuaaliset oppimisympäristöt lapselle, nuo-relle ja aikuisellekin. Koulutuksen digitalisaatio on liian eriytynyt kouluasteittain. Uusissa opetussuunnitel-missa korostuvat tulevaisuuden taidot ja uudenlainen tapa oppia. Opettaminen, teknologia ja opetustilatuudistuvat. Henkilöstön digitaalisen osaaminen kehittäminen on avainasemassa. Opettajille ja rehtoreillejärjestetään laajamittaista täydennyskoulutusta.

Digitalisaatio-ohjelman toteuttaminen tarkoittaa kokonaisvaltaista toimintakulttuurin muutosta, joka vaatiitietojärjestelmien, oppimisympäristöjen ja digitaalisten oppimateriaalien kehittämistä. Haasteena on, ettäopettajan työn, koulutuksen johtamisen, oppimisen muotojen, teknologioiden ja tilojen tulisi muuttua yhtäaikaa. Opiskelijoita kannustetaan yhteisölliseen, tutkivaan oppimiseen. Opettajan rooli muuttuu entistäenemmän ohjaajaksi. Oppimisympäristöjä laajennetaan ulos luokkahuoneista. Olennaista on liittää digitaa-linen teknologia oppilaan oppimisprosessiin mielekkäällä tavalla.


· Visio: Koulutusliikelaitos - kasvun ja innostuksen veturi· Palvelulupauksemme on, että kaikki opiskelijamme työllistyvät ja menestyvät elämässä.· Arvolupauksemme asiakkaillemme: Innostus, rohkeus, avoimuus; valintasi joustavuus; arvostaen

ohjaamme, tulevan polkusi turvaamme; ahkeran tekijän takaamme; yhdessä huomisen rakennam-me.

· Päämäärämme: tunnemme asiakkaamme ja tarjoamme aktiivisesti ratkaisuja osaamistarpeisiinasiakasta arvostaen, henkilöstömme on sitoutunut huolehtimaan kysyntää vastaavasta osaamisen-sa ajantasaisuudesta, esimiestyömme on vastuullista, avointa ja uudistavaa, olemme globaali toimi-ja, vahva taloutemme aktivoi kehittämistä ja kasvua, hyödynnämme käyttäjälähtöistä teknologiaa.

· Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista sisältyy visioomme Kajaaninkaupungin koulutusliikelaitoksesta kasvun ja innostuksen veturina. Arvolupauksemme, jonka tuleeläpäistä kaikki toimintamme, sisältää jo itsessään positiivisen mielikuvan ja vahvistaa vetovoimai-suuttamme.

· Palvelulupauksessamme kiteytyy olemassaolomme oikeutus ja tehtävämme varmistaa osaltammeosaavan työvoiman saatavuus ja sitä kautta auttaa yritysten kasvua. Sitä tukee oman osaamisen yl-läpitoon sitoutunut henkilöstömme.

· Taloutemme on vahva ja sijoitamme asiakaslähtöisten palvelujen järjestämiseen ja palvelujen tuo-tannon kehittämiseen.


103

· Koulutuksen saavutettavuutta parannamme esimiesten uudistumista tukevalla työtavalla pyrkienolemaan osa globaalia toimintaympäristöä. Käytämme sekä ulkoisen että sisäisen asiakkaan näkö-kulmasta nykyaikaisinta, käyttöön soveltuvinta ja käytettävyydeltään parasta teknologiaa, tarvitta-essa asiakkaan omia laitteita (BYOD).





Tavoite 2017Tuottovaatimus Peruspääoman korkoTilikauden ylijäämä ±0

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Tunnemme asiak-kaamme ja tarjoammeaktiivisesti ratkaisujaosaamistarpeisiin asia-kasta arvostaen

Wilman TOP-tietokanta, laadulli-nen tieto

Asiakastyytyväisyys /kurssipalautekyselytCRM

TOP-ohjaajien palau-te TOP-jaksoista1.8.2015–31.5.2016ka: 4,33

CRM valmistelussa

Asiakkuudenhallin-tajärjestelmä käy-tössä syksyllä 2017Asiakastyytyväisyysvähintään samallatasolla.Kehitetään toimin-tamalli yritystenkanssa tehtäväänkehittämistyöhön

Vähintään nykytila

KAOlla yritystenkanssa toteutettaviayhteisiä kehittämis-hankkeita.CRM käytössä

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Henkilöstömme onsitoutunut huolehti-maan kysyntää vastaa-vasta osaamisensaajantasaisuudesta

TOB-barometri; työnkehittävyys ja työkyky

Työn kehittävyys3,66Työkyky 4,00

Työn kehittävyys >2015Työkyky > 2015

Vähintään edellisenvuoden taso

Tunnemme asiak-kaamme ja tarjoammeaktiivisesti ratkaisujaosaamistarpeisiin asia-kasta arvostaen

Nuorisoaste:Opiskelijapalautteet(asteikko 1–5)Aikuiskoulutus:Aipal-palaute (asteik-ko 1–5)Opal-palaute (asteik-ko 1–5)

Nuorisoaste:Opiskelijapalautteetka 3,88Aikuiskoulutus:Aipal-kokonais-palaute 3,99 (2015)Opal-kokonais-palaute 4,2 (2015)





Kaikki opiskelijammetyöllistyvät ja menes-tyvät elämässä

Tilastokeskuksensijoittumispalvelu;työlliset/jatko-opinnot

Tilastokeskus:1.1.2011–31.7.2014tutkinnon suoritta-neet 4 420, joistatyöllisiä 59,8 %opiskelijoita 9,7 %työttömiä 24,2 %muita 6,3 %Päättökysely 2016:työssä 48,1 %opiskelu 11,3 %työtön 13,1 %

Opintonsa päättä-neiden työllisyysastetai sijoittuminenjatko-opintoihinsuurempi kuin edel-lisenä vuonna.

Opintonsa päättä-neiden työllisyysastetai sijoittuminenjatko-opintoihinsuurempi kuin edel-lisenä vuonna.


104



Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Olemme globaali toi-mija

LiikkuvuustilastoUlkomaille lähteneetopiskelijatyli 2 viikkoa, kplalle 2 viikkoa, kplhenkilökunnan jäse-net, yli 5 vrk, kplUlkomailta saapuneetopiskelijat, kplopettajat ja asiantun-tijat, kpl

2015:

6717

28

38

8020

35

40

15

10025

40

45

20

Yritys- ja yhteistyö-kontaktit ja kumppa-nuudet globaalistitoimiviin tahoihin

Mittari valmistelussa Mittari testattavana Mittari käytössä

Hyödynnämme käyttä-jälähtöistä teknologiaa

Työolobarometri Työolobarometriin(TOB) lisäkysymyksiävalmisteilla

Toteutetaan TOB-kysely

Kehityskeskustelu-jen toteutus säh-köisellä alustalla

Olo- ja päättökysely Olo- ja päättö-kyselyihin uudetlisäkysymykset val-misteilla

Tulo-, olo- ja päättö-kyselyt toteutetaanopiskelijoille, vasta-usprosentti vähin-tään 90 %

Opiskelijakyselyttoteutetaan säh-köisinä

Asiakastyytyväisyys/kurssipalautekyselyt

Asiakastyytyväisyys/kurssipalaute-kyselyihin uudetlisäkysymykset val-misteilla

Asiakastyytyväi-syys/kurssi-palautekyselyt toteu-tetaan asiakasystä-vällisesti.

Asiakaspalauttei-siin reagoidaanvähintäänkin vii-kossa.

Laitetiedot Laitetiedot, KamItvalmistelee

Tietoteknisiä laitteitasekä ohjelmistojahankitaan ja käyte-tään kustannuste-hokkaasti

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Tunnemme asiak-kaamme ja tarjoammeaktiivisesti ratkaisujaosaamistarpeisiin asia-kasta arvostaen

Aipal, yksittäiset tätämittaavat kysymykset

Aipal kokonaispalau-te 3,99 (2015), yksit-täisten mittaritieto-jen saanti valmiste-lussa

Palautteet parane-vat tai vähintäänkinpysyvät ennallaan.

Jokaisella opettajallaon perustaidot to-teuttaa verkossatapahtuvaa oppimis-ta.

Palautteet parane-vat tai vähintäänkinpysyvät ennallaan.

Opal, yksittäiset tätämittaavat kysymykset

Opal-kokonais-palaute 4,2 (2015),yksittäisten mittari-tietojen saanti val-mistelussa


Asiakastyytyväisyys/kurssipalautekysely

Asiakastyytyväisyys3,9 (2015)

Vähintään nykytila Vähintään edellisenvuoden taso


105



2Tupakointi = tupakoi päivittäin, humalakokeilut = tosi humalassa kerran kuussa, huumekokeilut = kokeillut laittomia huumeita

Vahva taloutemmeaktivoi kehittämistä jakasvua

Koulutustoiminnantuottavuus; suoritet-tujen tutkintojen jaosatutkintojen määräsuhteessa tulorahoi-tukseen

KOKO tutkintonuoret 669aikuiset 673osatutkinto 855(2015)

Vähintään edellisenvuoden taso

Käytössä selkeätkaikille asiakasryh-mille soveltuvathenkilökohtaistami-sen prosessit, jotkamahdollistavat ny-kyistä nopeammanja tehokkaammantutkinnon suoritta-misen

Henkilöstön ja opiske-lijamäärien suhde

8,82 (2015) 13 Vähintään edellisenvuoden taso

Ulkoisen rahoituksenmäärä

Kaikki opiskelijammetyöllistyvät ja menes-tyvät elämässä

LäpäisytilastoKAO/VipunenLukio/Läpäisykyselyt

KAO 85,0 % (2015)Lukio 86,0 % (2015)

KAO 87,0 %Lukio 90,0 %

KAO 87,0 %Lukio 90,0 %

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Koulutusliikelaitos -kasvun ja innostuksenveturi

Ensisijaiset hakijat KAO 0,87 (2016)Lukio 1,27 (2016)

KAO 1,00Lukio 1,25

KAO 1,10Lukio 1,25

Innostus, rohkeus,avoimuus.Valintasi joustavuus.Arvostaen ohjaamme,tulevan polkusi tur-vaamme.Ahkeran tekijän ta-kaamme.Yhdessä huomisenrakennamme

Tulo-, olo- ja päättö-kysely, mielikuvaakoskevat kysymykset

Päättökysely 2016:Vaikuttavuusindeksi3,88



Esimiestyömme onvastuullista, avointa jauudistavaa

TOB-kysely; esimies-työ, tiedonkulku javuorovaikutus

Esimiestyö 3,45(2015)Tiedonkulku ja vuo-rovaikutus 3,35(2015)

TOB-kyselyn tulok-set esimiestyönosalta paremmatkuin edellisenävuonna

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Tunnemme asiak-kaamme ja tarjoammeaktiivisesti ratkaisujaosaamistarpeisiinasiakasta arvostaen

Nuorten ja nuortenaikuisten päihteidenkäyttö2 (kouluter-veyskysely: ammatti-koulu ja lukion 1. ja 2.vuoden opiskelijat)

(2013) KAO lukioTupakointi 39 % 6 %Humala-kokeilut 40 % 18 %Huume-kokeilut 18 % 13 %

KAO Lukio35 % 5 %

35 % 16 %

15 % 10 %

KAO lukio30 % 2 %

30 % 14 %

12 % 8 %


106

Riskit KuvausValtionosuusrahoituk-sessa ja taloudessatapahtuvat muutokset

Liiketoimintaan vaikuttava riski, joka on sekä strateginen että toiminnallinen. Liikelaitoksessatoteutettiin lukuvuonna 2013–2014 YT-prosessi ja käynnistettiin talouden sopeuttamistoi-met ja tehtiin talouden sopeuttamissuunnitelma, joiden avulla toimintaa on sopeutettutuloja vastaavaksi.Ammatillisen koulutuksen uudessa rahoitusmallissa perusrahoitus (vrt. yksikköhinta) laskeenykyisestä 97 %:sta. Haasteena on organisoida ammatillisen koulutuksen toiminta siten, ettäse saa mahdollisimman paljon suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusta.

Ammatillisen koulu-tuksen reformi

Ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä TEM:n tutkintotavoitteisen työvoimakoulu-tuksen järjestäminen siirtyy OKM:n vastuulle. Koulutuksen järjestäjä voi jatkossa hakea jär-jestämislupaan TE-hallinnon palvelutehtävää. OKM:lle siirtyvä nykyinen työvoimakoulutus eikuitenkaan tule koulutuksen järjestäjien yksinoikeudeksi vaan muulle koulutuspalvelun tar-joajalle voidaan myöntää rajoitettu koulutustehtävä TE-hallinnon asiakkaiden kouluttami-seen. Koulutusliikelaitos tulee hakemaan ao. palvelutehtävää ja varmistamaan ammatillisenkoulutuksen varsin merkittävän rahoituspohjan säilymisen.Taloudellisen, tuloksellisen ja toiminnallisen toimintakyvyn säilyttämisen takaamiseksi, kou-lutusliikelaitos kehittää edelleen henkilökohtaistamisprosessia ja aikaisemman osaamisentunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyviä toimintamallejaan.

Aikuiskoulutuksenyhtiöittäminen

Kuntalain muutoksesta johtuen koulutusliikelaitoksella on velvoite yhtiöittää kaikki se toi-minta, jossa se on kilpailutilanteessa markkinoilla. Koulutusliikelaitoksessa tämä koskeeainakin työvoimapoliittista aikuiskoulusta, maksullista yritys- ja henkilöstökoulutusta, lupa-korttikoulutuksia sekä muita palveluja, joita ei toteuteta järjestämisluvan varaisen opetuk-sen osana. Koulutusliikelaitos pyrkii osakeyhtiön avulla saamaan aikuiskoulutuksesta lisätu-loja ja toimimaan menestyksellisesti.

Toimitilat Koulutusliikelaitoksessa on liikaa tiloja tulopohjaan nähden. Koulutusliikelaitos pyrkii nykyi-sellä muutosvauhdilla vähentämään tiloja vuonna 2014 YT-neuvottelujen yhteydessä tehdyntilastrategian mukaisesti.

Digitalisaatio-ohjelma/digiloikka

Uusissa opetussuunnitelmissa korostuvat tulevaisuuden taidot ja uudenlainen tapa oppia.Opettamista, teknologiaa ja opetustiloja uudistetaan. Koulutusliikelaitos panostaa henkilös-tön digitaalisen osaamisen kehittämiseen järjestämällä opettajille, henkilökunnalle ja rehto-reille systemaattista ja laajamittaista täydennyskoulutusta. Tavoitteena on kokonaisvaltai-nen toimintakulttuurin muutos, joka vaatii tietojärjestelmien, oppimisympäristöjen ja digi-taalisten oppimateriaalien kehittämistä.

Henkilöstö, htv2 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019Yhteensä 409,82 390,0 375,0 370,0 360,0


107

Tuloslaskelmaosa TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019Liikevaihto 37 836 34 506 31 383 31 383 31 383Liiketoiminnan muut tuotot 270 188 190 190 190Kaupungin toiminta-avustusValtiontuet 1 169 734 634 634 634Muut tuet ja avustukset 720 838 928 928 928

Materiaalit ja palvelut -7 907 -8 271 -7 643 -7 643 -7 643Henkilöstökulut -23 369 -21 284 -19 152 -18 769 -18 769Poistot ja arvonalentumiset -730 -634 -426 -418 -434Liiketoiminnan muut kulut -6 091 -5 869 -5 899 -5 899 -5 899Liikeylijäämä 1 899 210 15 406 390Rahoitustuotot ja kulut -2 508 -17 -15 -15 -15Rahoitustuotot 7 4 4 4 4Korvaus peruspääomasta -5 -15 -10 -10 -10Varausten ja rahastojen muutos 2 806Tilikauden yli-/alijäämä 2 196 192 0 391 375

Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019Investointimenot yhteensä -455 -1015 -755 -400 -400Nettoinvestoinnit -455 -1015 -755 -400 -400 Irtain omaisuus -455 -1 015 -755 -400 -400


TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019TOIMINNAN RAHAVIRTA 120 828 430 813 813Liikeyli- /alijäämä 1 898 210 15 406 390Poistot ja arvonalentumiset 730 634 426 418 434Rahoitustuotot ja -kulut -2 508 -15 -11 -11 -11Tulorahoituksen korjauserätINVESTOINTIEN RAHAVIRTA -455 -1 015 -755 -400 -400Investointimenot -455 -1 015 -755 -400 -400

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -335 -187 -325 413 413

RAHOITUKSEN RAHAVIRTAOMAN PÄÄOMAN MUUTOKSETMUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 343VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN 8 -187 -325 413 413



108

7.7 Kajaanin Elokuvakeskus OyToiminta-ajatus

Hallitsee vuokraoikeuden perusteella tonttia 205-1-9-2 ja omistaa tällä tontilla olevaa rakennusta.


Kajaanin kaupunki omistaa Kajaanin Elokuvakeskus Oy:n, joka omistaa tontin 205-1-9-2 vuokraoikeuden jatontilla olevan elokuvakeskuksen rakennuksen. Yhtiö on vuokrannut tästä rakennuksesta tilat mm. elokuva-teatterille. 10.6.2009 allekirjoitettu elokuvateatteritiloja koskeva vuokrasopimus on voimassa 30.6.2019saakka. Vuokraajana toimivan yhtiön rahoitusjärjestelyjen vuoksi vuokrasopimuksessa on sovittu kiinteävuokra. Muista liiketiloista Kajaanin Elokuvakeskus Oy saa käyvän hintatason mukaisen vuokran. Toimitilois-ta saatavat vuokratulot eivät riitä Kajaanin Elokuvakeskus Oy:n lainojen lyhentämiseen. Kajaanin kaupunkion avustanut Kajaanin Elokuvakeskus Oy:tä noin 60 000 eurolla vuosittain. Tuki on noin yksi euro myytyäelokuvalippua kohti. Koska kyseessä on osakeyhtiö, Kajaanin Elokuvakeskus Oy maksaa vuonna 2016 ton-tinvuokraa ja kiinteistöveroa yhteensä 59 446 euroa. Kaupungin suoraan omistamat muut kulttuurilaitokseteivät maksa näitä maksuja.



· Elokuvateatterin tilojen vuokrasopimus kilpailutetaan vuonna 2019.

Valtuustoon nähden sitovat tavoitteetRaportointivastuussa toimitusjohtaja

Kaupunkistrategiaa toteuttava tuloskorttiRaportointivastuussa toimitusjohtaja


Tavoite 2017Tilojen vuokrausaste on 100 %. Tilat pidetään vuokrattuina ja varmistetaan vuokrien saantiaikataulussa.Yhtiö maksaa Kajaanin kaupungille lainan korot.

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Mukava ja monipuoli-nen elokuvatarjonta

Monipuolinen eloku-vatarjonta

Elokuvateatteritoimii

Elokuvateatteritoimii edelleen

Elokuvateatteritoimii vieläkin

Riskit KuvausElokuvateatteri-toiminta loppuu

Toimintaympäristö viihdetarjonnassa muuttuu siten, ettei elokuvateateritoiminta ole Kajaa-nissa kannattavaa. Elopuvateatterin tilat joudutaan tällöin muuttamaan muuhun käyttöönsopivaksi.


109

7.8 Kiinteistö Oy Lohtajan PalvelukeskusToiminta-ajatus

Ylläpitää palvelukeskuskiinteistöä Kajaanin Lohtajan kaupunginosassa.


Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari hoitaa yhtiön isännöinnin ja huollon. Yhtiössä on neljä osakkeenomistajaa,kaksi rakennusta sekä viisi huoneistoa. Kaksi osakkeenomistajaa ei ole huolehtinut velvoitteistaan ja niidentilat ovat tyhjillään. Yhtiöllä on ottanut haltuun tyhjät tilat, mutta ei ole saanut niitä vuokrattua. Kiinteistönulkopuolen panelointi on muutettu pinnoitetuksi pelliksi ja ulkopuoli muutenkin kunnostettu.


Ei analyysia.


Ei palvelulinjauksia.

Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet

Tavoite 2017Ei sitovia tavoitteita.

Riskit KuvausTalousasiat Ei analyysia.


110

7.9 Kiinteistö Oy Kajaanin PietariToiminta-ajatus

Pitää yllä kohtuuhintaisia ja laadukkaita vuokra-asuntoja Kajaanissa asuville ja opiskelijoille.


Yhtiön hallintotehtävät tehdään täysin omana työnä ja samoin suurin osa kiinteistöjen huoltotyöstä. Ulko-puolisilta palveluntuottajilta ostetaan asuntojen remonttityöt, LVI- ja sähkökorjaukset sekä kesä- ja talviai-kaiset konetyöt. Kiinteistöjen yhteistilojen siivoukset ostetaan pääosin ulkoa. Muutamiin kohteisiin oste-taan myös huoltopalvelut ulkopuolelta.


Tekemämme kiinteistöstrategian mukaisesti sopeutamme kiinteistökantaamme markkinatilannetta vastaa-vaksi.


· Peruskorjataan 2017–2018


Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortitRaportointivastuussa toimitusjohtaja



Tavoite 2017

Asuntojen käyttöaste Alle 10 % tyhjäkäyntiaste

Vuokrasaatavat Alle 2,3 % vuokratuotoista

Talous vakaana Sijoitetun pääoman tuotto lainojen keskikoron suuruinen


Vuokra-asuntojensaatavuus

Tarjontaa riittävästi,jopa ylikin

Pidetään asunnothyvässä kunnossa jaettä niitä on oikeamäärä

Pidetään asunnothyvässä kunnossa jaettä niitä on oikeamäärä


Hyvä ja ajan tasallaoleva henkilöstö

Asiakastyytyväisyys-kysely

3,68 (2014)3,80 (2015)

3,85 3,85


111



Pidetään huolta asun-tokannasta ja asun-noista ydin-Kajaanissa

Siirretään painopis-tettä perusparannuk-sista vuosikorjauksiin

Tehty vuodesta1988 perusparan-nuksia, joita nytvähennetään.

Kankurintie 1 perus-korjaus aloitetaansyksyllä 2017 javalmistuu kesällä2018

Laajojen peruskor-jauksien osalta pide-tään kokonaan tau-koa. Painopiste onsiirtynyt vuosikorja-uksiin

Riskit Kuvaus

Työ- ja koulutuspaikkojen määrä ja siihen yhteydessä oleva asukasmäärän kehitys Kajaanissa


Kiinteistö Oy KajaaninPietari

26 26 26 26 26


112

7.10 Kajaanin Teknologiakeskus OyToiminta-ajatus

Kajaanin kaupungin omistama Kajaanin Teknologiakeskus Oy pääsääntöisesti vuokraa, rakennuttaa, kun-nostaa ja tarvittaessa myy tiloja yritystoiminnalle.

Yhtiö ei maksa mahdollisesta tuloksestaan osinkoa, mutta maksaa vuositasolla kiinteistöveroa 195 000 eu-roa. Lisäksi yhtiö maksaa lainojen takausprovisiot kaupungille ja tuloksestaan lakisääteiset verot.


Tänä päivänä Teknologiakeskus omistaa tiloja 35 065 m2. Tilojen käyttöaste on 97 prosenttia. Tyhjät tilatovat lähinnä toimistotilaa.

Tilojen kuntoon ja asiakastyytyväisyyteen kiinnitetään koko ajan huomiota.


Kunnan omistamat yhtiöt eivät saa jatkossa yhteiskunnan tukea investointeihin. Siksi uudisrakentamisenosuus Teknologiakeskuksen toiminnasta tulee vähenemään jatkossa.

Teknologiakeskuksen liikevaihto syntyy pääasiassa vuokratuloista. Vuokraustilanne vaihtelee koko ajan.Pitemmälle vuokrausasteen ennustaminen on vaikeata. Budjetti on laadittu oletuksella, että vuokrausastesäilyy viimeaikaisella tasolla.


· Ei linjauksia.


Tavoite 2017

Tavoitteena on pitää vuokrausaste noin 95 %:ssa.

Riskit Kuvaus

Keskeiset riskit Vuokrausaste.


KajaaninTeknologiakeskus Oy

3 3 3 3 3


113

7.11 Kajaanin Ammattikorkeakoulu OyToiminta-ajatus

Älykkäin korkeakoulu. Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) on kansallisesti houkutteleva ja kiinnostavatyö- ja opiskelupaikka sekä yhteistyökumppani. Edistämme Pohjois- ja Itä-Suomen osaamisen, osaajien jaelinkeinoelämän kehittymistä sekä toimijoiden välistä yhteistyötä.


Tutkintoon johtava koulutus, kansainväliset koulutukset (tutkinnot), jatko- ja täydennyskoulutus (AIKOPA),aluekehitys sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta


Ammattikorkeakoulujen rahoitus muuttui 1.1.2014 alkaen 100 prosenttisesti tuloksiin perustuvaksi. Rahoi-tusmalli uudistuu vuoden 2017 alussa lähinnä mittarisuhteiden muutosten myötä. EU/ETA-maiden ulkopuo-listen oppilaiden lukuvuosimaksut tulevat lakiuudistuksen myötä käyttöön lukuvuonna 2017–2018. Uusiammattikorkeakoululaki tuli voimaan 1.1.2015. Perusrahoitus siirtyi valtiolle. Valtiontalous on heikko jakorkeakoululaitoksen rahoitus jatkaa vähenemistään. Rakenteellisen kehittämisen paineet jatkuvat ja vah-vistuvat. Väestö ikääntyy ja ikäluokat pienenevät. Terveydenhuollon henkilöstö eläköityy. Kainuu on kansal-lisesti suurinta rakennetyöttömyyden aluetta ja huoltosuhde on heikoin. Maailma globalisoituu. Julkinenkansallinen kehittämisrahoitus (ml. aluekehitysrahoitus) loppuu. Uusi EU-ohjelmakausi alkoi. Teollisuudenrakennemuutosten myötä koulutuksen painopiste siirtyy monimuotokoulutukseen (ent. aikuiskoulutus) jasiten elinikäisen oppimisen mahdollisuudet korostuvat jatkossa. Yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämisenrooli korostuu. Tarvitaan nopeaa ja joustavaa reagointikykyä, verkostoitumista, profiloitumista, markkina-alueen laajentamista, kilpailukyvyn varmistamista. Alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön avul-la 30 prosentin valtakunnalliseen AMK-sektorin rahoitusleikkaukseen on pystyttävä vastaamaan.


· KAMK ’2024 strategian mukaisesti, opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän ja rahoituksen pe-rustana olevan toimiluvan mukaisesti.

· Koulutus, TKI ja aluekehitys

Valtuustoon nähden sitovat tavoitteetRaportointivastuussa rehtori

Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit

Raportointivastuussa rehtori


Tavoite 2017

Ei valtuustoon nähden sitovia tavoitteita

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Aloittaa yrittäjänä(valmistuneet) / vuosi

9 (2015) 17 19

TKI-toiminta euroina 3,9 M€ (2015) ~ 3,7 M€ ~ 4,2 M€


114






Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Suoritetut tutkinnot 314 (2015) 320 345Ylemmät tutkinnot 30 (2015) 42 42Avoin AMK, opinto-pisteet

2 101 (2015) 3 800 3 800

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Avoimen amk:n opin-topisteet

2 101 (2015) 3 800 3 800

AIKOPAn opiskelija-määrä

4 512 (2015) Yhteensä 3 900,josta KAMK 1 600

Yhteensä 3 900,josta KAMK 1 600

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Opiskelijatyytyväisyysprosentteina

75,3kyselytapa muuttui 2015

82 (huom. mittaristomuuttuu)

82 (huom. mittaristomuuttuu)

AIKOPAN asiakaspa-laute (1–5)

4,23 (2015) 4,3 4,3

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Vetovoimaisuus(nuorten koulutuksen 1.sijaiset hakijat/aloitus-paikka)

2,7 3,3 3,3

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP 2015 Tavoite 2017 Tavoite 2018Henkilöstöntyöhyvinvointi (1–4)

3,27 (2015) 3,3 3,3

Riskit KuvausKeskeiset riskit Perusrahoituksen vaihtelut 100 % tulosrahoituksessa AMK-sektorilla ja muutokset valtakun-

nallisessa korkeakoulupolitiikassaKansallisen TKI-rahoituksen vähenemisen vaikutuksetTKI-toiminnan omarahoituksen riittävyysICT:n toimintahäiriötSote-uudistuksen vaikutuksetAlueen vetovoiman vaikutus osaavan työvoiman saantiinAIKOPAn ja CEMIS-toiminnan tuloksellisuuden ylläpitäminen (rahoituksen niukkuus)

Henkilöstö, htv2 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019Kajaanin Ammatti-korkeakoulu Oy

185 190 190 190 190


115

7.12 Loiste OyToiminta-ajatus

Loiste-konserni toimittaa asiakkailleen energiaa ja niihin liittyviä palveluita.


Palvelumme tuotetaan ostopalveluina sekä omana työnä. Palvelumme järjestetään tehokkaasti huomioidenlopputulos ja kustannukset. Huomioon otetaan mm. strategia, markkinatilanne ja lainsäädännön aiheutta-mat muutostarpeet.


Sähkön markkinahintataso säilyy matalana pitkälle tulevaisuuteen. Yksittäisiä hintapiikkejä tulee olemaanenenevässä määrin. Ilmastonmuutos ja uusiutuvan energian tuotanto ovat energiatoimialaa ohjaavia teki-jöitä. Älykäs energianjakelu kehittyy.


· Loiste -konserni jatkaa sähkön toimitusvarmuuden kehittämistä. Uudistamme ja kehitämme sähkö-verkkojamme pitääksemme ne luotettavina ja toimintavarmoina.

· Investoimme uusiutuvaan voimantuotantoon vähentääksemme ilmastonmuutosta.


Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortitRaportointivastuussa toimitusjohtaja


Tavoite 2017Rahoitus Rahoittajien asettamat kovenantit (rahoitusehdot) täytetäänTulos Konsernin liikevoitto 11,7 milj. euroa ja voitto ennen veroja 2,6 milj. euroa

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2019Häiriötön sähkönjakelu

KAH-arvo(sähkön toimituksen keskeytyk-sen aiheuttama haitta)

3,0 milj. euroa 2,9 milj. euroa 2,8 milj. euroa

Riskit KuvausKeskeiset riskit Konsernin tuloksen kannalta olennaisimmat tekijät ovat sähkön tukkumarkkinahinta,

säätilan aiheuttamat häiriöt sähköverkkotoiminnalle sekä korkotaso.Lumi- ja jääkuormat sekä myrskyt aiheuttavat suurimmat riskit sähköverkkotoiminnal-le. Niiden aiheuttamista suurhäiriöistä voi aiheutua viankorjauskustannuksia sekäsähkömarkkinalain mukaisia vakiokorvauksia. Suurhäiriöt aiheuttavat verkostolle lisäk-si ylimääräistä rasitusta ja vähentävät sen jäljellä olevaa taloudellista pitoaikaa. Ver-koston ennakoivalla kunnossapidolla pyritään vähentämään vikoja ja pienentämäänverkosta aiheutuvaa turvallisuusriskiä.Rahoituksellisesti konsernin toimintaan sisältyy korkoriski sekä likviditeettiriski. Lyhyel-lä aikavälillä hintapiikit fyysisen sähkön tukkumarkkinoilla voivat aiheuttaa rahatar-peen voimakasta kasvua.Tuotetun ja myydyn energian hintariski on rajattu johdannaissopimuksilla. Rahoitus-riskiä hallitaan korkojohdannaisilla. Johdannaisten käyttöä ohjataan konsernin riskien-hallintapolitiikalla. Sähkön jakeluun liittyviä vastuuriskejä ja energian tuottamiseen jasiirtämiseen liittyvää omaisuus- ja keskeytysriskiä on pienennetty vakuutuksin.

Henkilöstö,htv2 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Loiste Oy 79 70 65 65 65KJ:n esitys: Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 KH:n käsittely 15.11. ja 22.11.2016

116

7.13 Loiste Lämpö OyToiminta-ajatus

Toimittaa ympäristöystävällistä, laadukasta ja kilpailukykyistä lämpöä Kajaanin kaupungin alueella.


Palvelumme tuotetaan ostopalveluina ja omana työnä. Palvelumme järjestetään tehokkaasti ja taloudelli-sesti. Otamme huomioon mm. markkinatilanteen, strategian ja lainsäädännön aiheuttamat muutostarpeet.


Ympäristöarvot korostuvat. Maalämmön ja muiden vaihtoehtoisten lämmitystapojen suosio kasvaa.


· Pyrimme edullisen hintatason säilyttämiseen häviöitä pienentämällä ja panostamalla kannattaviintuotantoratkaisuihin.

· Pyrimme luopumaan öljylämmöntuotannosta pitkällä jänteellä.· Kehitämme oheistuotteita ja joustavaa hinnoittelua.


Tavoite 2017Tulos Osingonmaksu omistajille vähintään edellisten vuosien tasolla (2 milj. euroa vuodessa)

Riskit KuvausKeskeiset riskit Lämmöntuotannossa ja kaukolämpöverkossa voi olla vaurioita, joista seuraa tuotanto- ja

lämmönjakelukeskeytyksiä sekä mahdollisesti vahinkoja ja vahingonkorvauksia ulkopuolisil-le. Lämpövajeen esiintyessä jää saamatta myyntituloja. Tuotanto- ja polttoainejakeluhäiriöi-den aikana joudutaan käyttämään kalliimpia polttoaineita, mikä lisää kustannuksia. Pitkälämmöntoimitusvaje voi aiheuttaa laitteiden ja verkon jäätymistä, mistä voi aiheutua suuriavahinkoja.Säätila voi aiheuttaa lisäkustannuksia tai myyntitulojen menetystä. Kylminä kausina talvellahuippulämmöntuotantoa hoidetaan öljykattiloin, mikä lisää kustannuksia. Lauhana talvenalämmönkulutus jää pieneksi, mistä seuraa liikevaihdon laskua.Ympäristöuhkatekijöistä suurin on öljyvuoto öljysäiliöistä tai -putkistoista. Lämpökeskuksiakäynnistettäessä ja öljypolttimien käyntihäiriöiden tapahtuessa voi tulla nokeavia savukaa-supäästöjä. Lämmöntuotantohäiriöiden aikana, jolloin joudutaan käyttämään hiilidioksidi-päästöiltään suurempia polttoaineita, kuluu päästöoikeuksia ja aiheutuu lisäkustannuksia.Ikääntyneet lämmöntuotantolaitokset aiheuttavat toimintariskejä. Pääkattilalaitosten tuo-tantohäiriötilanteessa pienien useissa paikoissa olevien lämpölaitosten tuotannon yhteen-sovittaminen tuo riskin. Tuotantohäiriöissä voidaan joutua käyttämään hiilidioksidipäästöjälisääviä polttoaineita, mikä kuluttaa päästöoikeuksia ja lisää kustannuksia.Vakuutuksilla katetaan kaikki ne vahinkoriskit, joiden osalta se on taloudellisesti mahdollistaja muuten järkevää tai vahinkotapahtumaan on saatavissa vakuutusta. Yhtiössä on tehtyriskikartoitus ja sen jälkeen on laadittu vakuutuspolitiikka, jonka mukaisesti vakuutukset onhankittu. Yhtiön vakuutusturva on järjestetty yhdessä Loiste Oy:n kanssa.Tulipalo lämpökeskuksilla voi aiheuttaa huomattavia taloudellisia menetyksiä. Iso kaukoläm-pövesi- tai öljyvuoto voi aiheuttaa huomattavat vahingot ja vahingonkorvaukset.

Henkilöstö, htv2 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019Loiste Lämpö Oy 4 4 4 4 4


117

7.14 Kainuun Osaamiskeskus OyToiminta-ajatus

Tehtävänä on palvella ja vastata alueen koulutus-ja osaamistarpeisiin, kehittää uusia koulutustuotteita sekäuusia toiminnan muotoja.

Osakeyhtiö toimii markkinaehtoisesti ja pyrkii toiminnallaan tukemaan Kajaanin kaupungin koulutusliikelai-toksen toimintaa. Kainuun Osaamiskeskus Oy toimii valtakunnallisesti.


Yhtiöittämisvelvoitteen (kuntalain muutos 23.8.2013/626) mukaisesti Kajaanin kaupungin koulutusliikelai-tos on siirtänyt työvoimapoliittisen ja muun kilpailutilanteessa markkinoilla tarjottavan arvonlisäverollisenkoulutuksen ja muut osaamisen kehittämisen palvelut täysin Kainuun Osaamiskeskus Oy:n hoidettavaksi.

Kainuun Osaamiskeskus Oy järjestää työvoimapoliittista ja muuta kilpailutilanteessa markkinoilla tarjotta-vaa koulutusta ja muuta osaamisen kehittämiseen liittyvää palvelua: ELY-keskuksille ja työ- ja elinkeinohal-linnon toimijoille tarjottavaa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta ja työvoimakoulutusta (ei tutkinto-tavoitteinen), ELY-keskuksien ja työ- ja elinkeinohallinnon osarahoittamana tarjottavaa yhteishankintakou-lutusta, yritysten kokonaan kustantamia henkilöstökoulutuksia, yksityisten henkilöiden itse maksamia kou-lutuksia, ammattipätevyyskoulutuksia (direktiivi- ja ADR-koulutukset), muille koulutus- ja asiantuntijaor-ganisaatioille tarjottavia täydennyskoulutuksia ja asiantuntijapalveluja muille asiantuntijaorganisaatioille jayrityksille.


· Ei palvelulinjauksia

Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet

Raportointivastuussa toimitusjohtaja

Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit

Raportointivastuussa toimitusjohtaja



Tavoite 2017Ei sitovia tavoitteita.

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Tunnemme asiak-kaamme ja tarjoammeaktiivisesti ratkaisujaosaamistarpeisiin

Kehitetään toimin-tamalli yritystenkanssa tehtäväänyhteistyöhön.Mitataan asiakastyy-tyväisyyttä tavoit-teena vähintäänasiakaspalautteen ka5 (1–5)Otetaan käyttöönasiakkuudenhallinta-järjestelmä (CRM)

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Kysyntää vastaavapalvelutarjonta

Yrityksille ja yksityi-sille henkilöille jär-jestetään mahdolli-suus hankkia asian-


118


tuntija- ja koulutus-palveluja joustavasti

Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Tavoite 2018Asiakkaalla mahdolli-suus ajasta ja paikastariippumattomaanosaamisen kehittämi-seen, täydentämiseenja päivittämiseen

Kortti-, lupa- ja pas-sikoulutukset digita-lisoidaan ja otetaanverkkokauppa käyt-töön.

Riskit KuvausAlalla vallitsee kovakilpailu ja samojentuotteiden ja palvelu-jen tarjoajia on mark-kinoilla paljon

Haasteena on erottua kilpailijoista ja siten kasvattaa omaa liiketoimintaa. Kilpailussa pärjää-misen tueksi osakeyhtiö pyrkii mm. digitalisoimaan kaiken sen toiminnan, millä voidaansaavuttaa kilpailuetua muihin tarjoajiin nähden.

Osakeyhtiön toiminta-malli

Osaamiskeskuksen toiminta järjestetään toimintamallilla tilaaja (esim. ELY)à tuottaja (osa-keyhtiö)à toteuttaja (ammattiopisto). Haasteena on ammattiopiston resurssin/ylikapasi-teetin käyttäminen Osaamiskeskuksen palveluissa.Taloudellisen, tuloksellisen ja toiminnallisen toimintakyvyn takaamiseksi Osaamiskeskuspalkkaa omaa henkilöstöä keskeisten tuotteiden tarjonnan takaamiseksi. Lisäksi Osaamiskes-kus rakentaa yhteistyöverkoston ulkopuolisista asiantuntijoista, joita se voi tarvittaessa käyt-tää ja hyödyntää omassa palvelutuotannossaan.

Henkilöstö, htv2 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019Kainuun Osaamiskes-kus Oy


119

Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2018 – 2019 · Palveluviennin myönteinen kehitys jatkuu...

Documents

Transcript of Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2018 – 2019 · Palveluviennin myönteinen kehitys jatkuu...