TAITTO & KUVAT: Heidi Ollila 2007 · 12 suuntautuu ulos kotipihalta ja he hakeutuvat lähikentille...

2

TAITTO & KUVAT: Heidi Ollila 2007

3

LEIKKIPUISTOJEN

KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Leikkipuistojen kehittämissuunnitelma Oulun kaupunki | Tekninen Keskus Heidi Ollila 2007

4

KANSIKUVA: Meri-Toppilan keskusleikkipuisto, Antellin leikkipuisto & Hartaanpuiston leikkipaikka 2006

5

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO __________________________________________________ 7

2 LEIKKIPUISTOVERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA _________________ 11

2.1 Leikkipuistohierarkia ja varustetaso _________________________ 13 2.1.1 Korttelileikkipaikka______________________________________ 14 2.1.2 Kaupunginosaleikkipuisto _______________________________ 14 2.1.3 Keskusleikkipuisto_______________________________________ 14

3 LEIKKIPUISTOT SUURALUEITTAIN ________________________________ 17

3.1. Keskusta ________________________________________________ 19

3.2 Höyhtyä _________________________________________________ 22

3.3 Oulunsuu ________________________________________________ 26

3.4 Kaukovainio _____________________________________________ 29

3.5 Kaakkuri _________________________________________________ 32

3.6 Maikkula_________________________________________________ 34

3.7 Tuira_____________________________________________________ 37

3.8 Puolivälinkangas _________________________________________ 41

3.9 Koskela __________________________________________________ 43

3.10 Pateniemi ______________________________________________ 46

3.11 Kaijonharju _____________________________________________ 49

3.12 Myllyoja ________________________________________________ 53

3.13 Sanginsuu ______________________________________________ 57

3.14 Korvensuora ____________________________________________ 60

4 LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMINEN _______________________________ 65

4.1 Leikkipuistojen suunnittelu _________________________________ 67 4.1.1 Lainsäädäntö ja standardit _____________________________ 68

4.1.2 Varusteiden valintaperiaatteita _________________________ 68 4.1.3 Aitaustarve ____________________________________________ 69 4.1.4 Ilkivallan huomioiminen suunnittelussa ___________________ 69

4.2 Kunnossapito ja hoito ______________________________________ 70 4.2.1 Kunnossapidon seuranta _______________________________ 70 4.2.2 Talvikunnossapito ______________________________________ 71

4.3 Leikkipuistojen nimeäminen ja osoitteisto ____________________ 72

4.4 Erityisryhmien huomioiminen ________________________________ 73

5 LEIKKIPUISTOJEN RAKENTAMIS- JA

KUNNOSTUSAIKATAULU ________________________________________ 76

5.1 Tulevat asuntoalueet_______________________________________ 77

5.2 Uusinvestointikohteet vanhemmilla asuinalueilla _____________ 79

5.3 Poistettavat leikkipuistot ____________________________________ 80

5.4 Rakentamisen ja peruskorjauksen kustannukset ______________ 81

6

LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Johdanto | Kuvat: Pyykösenpuiston leikkipaikka & Hollihaan puiston leikkipaikka

7

1 JOHDANTO Leikkipuistot ovat merkittävä osa viihtyisää asuinaluetta. Lapsen näkökulmasta

katsottuna leikki on lapsen työtä – tapa kasvaa ja kehittyä. Lähiympäristöllä on

tärkeä vuorovaikutussuhde lapsen kehityksessä ja leikkipuistot ovat osa

lapsuuden maisemaa kaupunkilaisille. Toimiva, turvallinen ja tasapuolisesti kaikkia

asukkaita palveleva leikkipuistoverkosto on oleellinen osa kehittyvää kaupunkia.

Leikkipuistot ja viheralueet koetaan tärkeinä asuinviihtyisyyden luojina ja

parantajina.

Oulun kaupungin Teknisen keskuksen laatiman leikkipuistojen kehittämis-

suunnitelman on työstänyt suunnitteluhortonomi Heidi Ollila. Työtä ovat ohjan-

neet maisema-arkkitehti Liisa Kääriä-Fischer, kaupunginpuutarhuri Taina Penttilä

sekä suunnitteluhortonomi Merja Kaikkonen. Raportissa esitetään leikkipuistojen

varustetaso ja hierarkia sekä kunnostus- ja uusinvestointien tavoitteellinen

toteutusaikataulu. Kunnostus- ja uusinvestointikohteet on määritelty vuoteen 2022

asti. Kunnostus- ja rakentamisaikataulun laatimiseksi leikkipuistojen nykytila

selvitettiin maastoinventointien ja olemassa olevan rekisteritiedon avulla sekä

haastattelemalla ylläpitäjiä. Uusinvestointikohteiden osalta toteutusaikataulun

taustamateriaalina käytettiin maankäytön toteuttamisohjelmaa 2006 – 2010.

Kehittämissuunnitelmassa leikkipuistot on jaoteltu keskus- ja kaupunginosaleikki-

puistoihin sekä korttelileikkipaikkoihin. Oulun kaupungin käyttämässä Xcity tieto-

kannassa puistot on esitetty nykytason sekä tulevaisuuden tavoitetason

mukaisesti. Tietokantaan on lisätty myös rakennettavat uudet leikkipuistot.

8

2 LEIKKIPUISTOVERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA Leikkipuistohierarkia ja varustetaso – Korttelileikkipaikka – Kaupunginosaleikkipuisto - Keskusleikkipuisto | Kuvat: Salmelanpuiston leikkipaikka, Kastellinkentän leikkipuisto ja Meri-Toppilan keskusleikkipuisto

9

2 LEIKKIPUISTO VERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA

2 LEIKKIPUISTOVERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA

10

LEIKK 2 LEIKKIPUISTOVERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA | Kuvat: Lassinpuiston leikkipaikka, Haukka- puiston leikkipaikka ja Tuiran puiston leikkipuisto

11

2 LEIKKIPUISTOVERKOSTO OULUN KAUPUNGISSA Leikkipuistoverkoston perusrunko muotoutuu yleiskaavatasolla, jossa tehdään

aluevaraukset eri toiminnoille. Asemakaavatasolla tehdyt ratkaisut puolestaan

toimivat perustana leikkipuistojen yksityiskohtaiselle suunnittelulle.

Kaupunkiympäristön ja asuinalueen tulee tarjota virikkeitä tasapuolisesti kaikille

käyttäjilleen. Leikkipuistoverkoston tavoitteena on turvata riittävät leikki- ja virkistys-

alueet kohtuullisen etäisyyden päässä asunnoista sekä turvalliset liikenneyhteydet

niihin.1 Leikkipuistoverkostoa kehitetään asuntoalueiden alakeskusluokituksen

palvelutasoon perustuen. 1

Taulukko 1. Alakeskusluokituksen mukaiset mitoitusperusteet 1

Leikkipuistoverkoston taustalla ovat myös väestötiedot, joiden avulla voidaan

tarkastella käyttäjien määrää kaupunginosittain ja suuralueittain. Kehittämis-

suunnitelman väestötietotarkastelussa leikki-ikäiset rajattiin 0-12 vuotiaisiin lapsiin.

Perusteena rajaukselle käytettiin elinpiiritutkimuksen tuloksia, jonka mukaan 2-6-

vuotiaiden leikki rajautuu kaupunkiympäristössä 50-150 metriin kotiovesta. 2 7-9-

vuotiaat pysyttelevät 300-400 metrin päässä kotiovesta leikkiessään. Tämän vuoksi

lähiympäristön laatu on merkittävä lapsen kehityksessä. 10-vuotiaan lapsen leikki

Alakeskusluokituksen mukaiset leikkipaikat Oulun kaupunkiseutu – alakeskusten kehittäminen VTT 2000 Lähikeskus väestöpohja yli 3000 asukasta. Leikkipuisto vähintään 500 metrin päässä

asunnosta Paikalliskeskus väestöpohja yli 5000 asukasta. Lähikeskustason mukaisten leikkipuistojen

lisäksi kaupunginosatason leikkipuisto Aluekeskus väestöpohja n. 10 000 asukasta. Lähi- ja paikalliskeskustasoisten

leikkipuistojen lisäksi keskusleikkipuisto. Pääkeskus väestöpohja koko kaupunki. Keskusleikkipuisto, liikenneleikkipuisto sekä

mahdolliset muut teemapuistot.

12

suuntautuu ulos kotipihalta ja he hakeutuvat lähikentille ja leikkipuistoihin.2

Kehittämissuunnitelmassa käytetyt väestötiedot perustuvat vuoden 1.1.2006

tilastoihin, joiden mukaan Oulun asukasmäärä oli 128 962. Koko asukasmäärästä

0-6-vuotiaita oli 10 906 ja 7-12-vuotiaita 8436. 3 Yhteensä leikki-ikäisiä koko Oulun

kaupungissa oli vuoden 2006 alussa 19 342. Oulun kaupungissa on tällä hetkellä

103 eri tasoista leikkipuistoa. Tuhatta asukasta kohden leikkipuistoja on noin 0,8 kpl

ja tuhatta leikki-ikäistä kohden leikkipuistoja on noin 5,3 kpl.

Kuva1. 0-12-vuotiaiden lasten määrä Oulun kaupungissa suuralueittain vuonna 2006. 3

0 500 1000 1500 2000 2500 3000

Keskusta

Höyhtyä

Oulunsuu

Kaukovainio

Kaakkuri

Maikkula

Tuira

Puolivälinkangas

Koskela

Pateniemi

Kaijonharju

Myllyoja

Sanginsuu

Korvensuora

0-12 vuotiaiden lasten lkm / suuralue

13

2.1 Leikkipuistohierarkia ja varustetaso

Leikkipuistohierarkian tarkoituksena on ohjata leikkipuistojen mitoitusta ja

suunnittelua. Hierarkiataso määrittelee leikkialueen pinta-alan sekä väline- ja

varustetason. Leikkialueella tarkoitetaan aluetta, joka on varattu ja rakennettu

leikkimistä varten. Leikkialueeseen kuuluvat myös lähietäisyyden kasvillisuusryhmät

sekä maamäet.

Leikkipuistot on ryhmitelty kolmeen eri tasoon: keskusleikkipuisto, kaupunginosa-

leikkipuisto ja korttelileikkipaikka. Leikkipuiston varustetaso suunnitellaan aina

puistokohtaisesti, olemassa olevat olosuhteet huomioiden. Kaikissa leikkipuistoissa

tulee olla valaistus. Valaistusta tarvitaan leikin mahdollistamiseen pimeällä ja

kunnossapitotöitä varten. Valaistus on myös merkittävä tekijä ilkivallan ehkäise-

misessä leikkipuistoissa. Häikäiseviä valonlähteitä tulee välttää ja vähimmäis-

valaistusvoimakkuus leikkialueella on 5 lx. 4

Leikkipuistojen perusvarusteisiin kuuluvat myös penkit, roska-astiat, tiedotetaulu

sekä koirankieltokyltit merkittävillä sisääntuloreiteillä. Kaikissa leikkipuistossa tulee

huomioida esteettömyys.

Leikkipuistotason tarkentamisen yhteydessä määriteltiin perusleikkivälineistö, joka

sisältyy kaikkiin leikkipuistoihin. Perusleikkivälineistöksi luokitellaan keinut, hiekka-

laatikko, jousituotteet, liukumäki sekä kiipeilytelineet. Kaupunginosaleikkipuistojen

ja keskusleikkipuistojen varustetasoon voivat kuulua edellä mainitun perus-

välineistön lisäksi maamäet ja pelialueet. Maamäkien sijoittelussa tulee ottaa

huomioon niiden talvikäyttö. Yksi sivu tulee jättää avoimeksi kasvillisuudesta ja

rakenteista ja niiden tulee olla loivarinteisiä ja matalia profiililtaan. Kaupunginosa-

ja keskusleikkipuistoihin voidaan suunnitella vapaata nurmialuetta, joka toimii

pelialueena puiston käyttäjille.

14

2.1.1 Korttelileikkipaikka

Korttelileikkipaikat palvelevat pääosin lähialueiden asukkaita ja ne sijaitsevat

asuinalueiden välittömässä läheisyydessä. Pinta-alaltaan korttelileikkipaikka on

500–1000 neliömetriä. Korttelileikkipaikat tarjoavat mahdollisuuden lasten perus-

leikkeihin. Korttelileikkipaikalla on perusleikkivälineistö.

2.1.2 Kaupunginosaleikkipuisto Kaupunginosaleikkipuistot sijoittuvat kevyenliikenteen väylien varsille, lähelle muita

palveluita. Ne sijaitsevat alueilla, joissa on laajentumisvaraa ja ne palvelevat

useampaa kaupunginosaa. Pinta-alaltaan kaupunginosaleikkipuistot ovat 1000–

2000 m2. Kaupunginosaleikkipuiston välineistö sisältää perusvälineistön lisäksi 3-7

muuta leikkivälinettä. Varustetaso on selkeästi korttelileikkipaikkaa moni-

puolisempi.

2.1.3 Keskusleikkipuisto Keskusleikkipuisto on suuraluekohtainen koko perheen monitoimipuisto, jonka

käyttäjät tulevat koko kaupungin alueelta. Keskusleikkipuistot ovat pinta-alaltaan

2000– 5000 m2 ja ne sijaitsevat usein suuremman viheraluekokonaisuuden

yhteydessä. Varustetason tulee olla monipuolinen ja se voi noudattaa alueelle

sopivaa teemaa. Keskusleikkipuisto sisältää perusvälineistön lisäksi 7-10 muuta

leikkivälinettä. Leikkivälineiden lisäksi puistoon voidaan sijoittaa kuntoilu- tai muita

välineitä puiston vanhemmille käyttäjille.

L E I K K I P U I S T O H I E R A R K I A

1 KESKUSLEIKKIPUISTO

2 KAUPUNGINOSALEIKKIPUISTO

3 KORTTELILEIKKIPAIKKA

15

3 LEIKKIPUISTOT SUURALUEITTAIN

16

3 LEIKKIPUISTOT SUURALUEITTAIN Keskusta – Höyhtyä - Oulunsuu – Kaukovainio – Kaakkuri – Maikkula – Tuira - Puolivälinkangas Koskela – Pateniemi – Kaijonharju – Myllyoja – Sanginsuu – Korvensuora Kuvat: Antellin leikkipuisto

17

3 LEIKKIPUISTOT SUURALUEITTAIN

Oulun kaupunki on jaettu 15 suuralueeseen, joista keskustan suuralue on asukas-

määrältään suurin. Yhteen suuralueeseen kuuluu 2-8 kaupunginosaa. Kaikki Oulun

kaupungin leikkipuistot valokuvattiin ja inventoitiin suuralueittain kesän 2006

aikana. Inventoinnin avuksi laadittiin lomake, jossa kiinnitettiin huomiota niin

maisemallisiin tekijöihin kuin leikkipuiston yleisilmeeseen sekä leikkivälineiden ja

rakenteiden kuntoon.(LIITE1) Näin puistojen nykytilaa pystyttiin vertailemaan

toisiinsa sekä kaupunginosittain että suuralueittain. Maastoinventointien yhtey-

dessä arvioitiin myös peruskorjaustarpeen kiireellisyyttä.

Vuonna 2000 tehdyn leikkipuistojen kehittämissuunnitelman mukaan leikkipuistojen

kokonaismäärä oli 93 ja kaupunginosaleikkipuistoja oli lähes yhtä paljon kuin

korttelileikkipaikkoja. Vuoden 2000 jälkeen leikkipuistojen lukumäärä on kasvanut

kaupungin kasvun myötä 11:lla ja tällä hetkellä Oulun kaupungissa on 103 leikki-

puistoa. Keskusleikkipuistoja on neljä, kaupunginosaleikkipuistoja 28 ja korttelileikki-

paikkoja 71. Tällä hetkellä korttelileikkipaikkoja on lukumääräisesti eniten.

Keskusleikkipuistoja ovat Hietasaaren, Hupisaarten, Kaijonharjun sekä Meri-

Toppilan keskusleikkipuistot.

18

Kuva 2. Leikkipuistojen lukumäärä ja hierarkiatasojen jakautuminen vuosina 1984,2000 ja 2006. 5,6,7

Nykytilassa korttelileikkipaikat eivät juurikaan poikkea varustetasoltaan eivätkä

pinta-alaltaan kaupunginosaleikkipuistoista. Leikkivälineistö on pääosin turvanor-

mit täyttävää, mutta osittain vanhaa ja kulunutta. Yleisesti leikkipuistot ovat

siistejä ja viihtyisiä, mutta leikkivälineisiin kohdistunutta ilkivaltaa esiintyy paljon.

Erityisesti välineiden sotkeminen ja kaivertaminen sekä penkkien ja muiden

irtovälineiden siirtely on yleistä.

2318

8

47 46

1

72

28

30

10

20

30

40

50

60

70

80

Korttelileikkipaikka Kaupunginosaleikkipuisto Keskusleikkipuisto

leik

kipu

isto

jen

lkm

1982

2000

2006

19

3.1. Keskusta

Keskustan suuralueeseen kuuluvat Pokkisen, Vaaran, Vanhatullin, Hollihaan,

Leverin, Myllytullin, Intiön ja Raksilan kaupunginosat. Suuralueella on 18 350

asukasta, joista leikki-ikäisiä on 4,9 %.3 Alla olevasta taulukossa on esitetty leikki-

ikäisten jakautuminen suuralueella kaupunginosittain.

Kuva 3. Leikki-ikäisten lasten ikäjakauma Keskustan suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8

Merkittäviä viheralueita ovat Mannerheimin puisto, Kyösti Kallion puisto, Heinätorin

puisto, Hupisaaret, Kaupunginojan varrella olevat puistot, Hollihaan puisto ja

Kiikelin saari.9 Suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 70-luvun lopulla ja

80-luvun alussa. Suuralueella on 10 leikkipuistoa, joista seitsemän on korttelileikki-

paikkoja, kaksi kaupunginosaleikkipuistoja ja yksi keskusleikkipuisto. Suuralueen

leikkipuistojen leikkivälineistö on hyvin mitoitettu. Nykytilassa keskustan suuralueen

leikkipuistoista 60 % on korttelileikkipaikkoja, 30 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 10

% keskusleikkipuistoja.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Pokkinen Vaara Vanhatulli Hollihaka Leveri Myllytulli Intiö Raksila

leik

ki-ik

äine

n/ka

upun

gino

sa

0-vuotiaat1-2 vuotiaat3-6 vuotiaat7-12 vuotiaat

20

Hupisaarten keskusleikkipuisto on suuralueen korkeatasoisin. Leikkiympäristö on

viihtyisä ja alue on ahkerassa käytössä. Leikkipuistossa järjestetään ohjattua

leikkitoimintaa kesäisin ja ympäröivä puistomiljöö on suosittu retkeily -ja ajanvietto-

paikka kaupunkilaisille.

Kaupunginosaleikkipuistojen leikkivälineiden ja hoidon taso ovat pääosin

kunnossa. Välineistössä suurimmat puutteet ovat Hollihaan leikkipaikalla ja

Hollipuiston leikkipaikalla.

Taulukko 2. Keskustan suuralueen leikkipuistot.

Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella

Tulevaisuudessa leikkipuistojen määrä ei tule laskemaan, mutta hierarkiatasoon

esitetään muutoksia. Hollipuiston leikkipaikka esitetään poistettavaksi, jolloin

korttelileikkipaikkojen määrä vähenee.

Keskustan suuralue on pinta-alaltaan laaja ja asukasmäärältään suurin. Tämän

vuoksi tulevaisuudessa suuralueella sijaitsee kaksi keskusleikkipuistoa, Hupisaarten

keskusleikkipuisto sekä Hollihaan keskusleikkipuisto, jota esitetään keskusleikki-

puistoksi. Suuralueen uusi rakennettava leikkipuisto on Jääkärinpuiston leikkipuisto.

Tulevaisuudessa suuralueen leikkipuistoista 46 % on korttelileikkipaikkoja, 36 %

kaupunginosaleikkipuistoja ja 18 % keskusleikkipuistoja.

KO korttelileikkipaikka KA kaupunginosaleikkipuisto KE keskusleikkipuisto

kaupunginosa kohde KO KA KE toim

enpi

de-

vuos

i

muuta Vanhatulli Mannerheimin puiston leikkipuisto x 2014 Hollihaka Heinätorin leikkipuisto x 2007 Hollihaka Hollihaan leikkipaikka x 2011 tason nosto Hollihaka Hollipuiston leikkipaikka x 2011 poistettava Leveri Kyösti Kallion puiston leikkipaikka x 2008 Myllytulli Salmelan puiston leikkipuisto x 2017 Myllytulli Puusepänpuiston leikkipaikka x 2010

Myllytulli Hupisaarten keskusleikkipuisto x 2011

Intiö Intiönkankaan leikkipaikka x 2008

Intiö Jääkäripuiston leikkipuisto x 2007 uusi

Raksila Puistikkokadun leikkipaikka x 2010

21

Suuralueen leikkipuistojen peruskorjaukset ajoittuvat vuosien 2007 ja 2021 välille.

Kiireellisimmät kohteet on aikataulutettu vuodelle 2007. Väestösuunnitteen

mukaan väestön määrä suuralueella tulee kasvamaan ja vastaavasti leikki-

ikäisten määrä vähenemään vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki-ikäisten osuus on

4,5 % koko suuralueen asukasluvusta vuonna 2015.

1 Mannerheimin puiston leikkipuisto 2 Hollihaan leikkipaikka 3 Puusepänpuiston leikkipaikka

22

1 Hupisaarten keskusleikkipuisto 2 Salmelan puiston leikkipuisto 3 Intiönkankaan leikkipaikka

23

3.2 Höyhtyä

Höyhtyän suuralueeseen kuuluvat, Karjasillan, Nokelan, Höyhtyän, Lintulan ja

Mäntylän kaupunginosat. Höyhtyän suuralueen asukasluku oli vuoden 2006

alussa 8 896, joista leikki-ikäisiä oli 11,9 %.3 Eniten leikki-ikäisiä oli Mäntylän ja

Karjasillan kaupunginosissa.

Kuva 6. Leikki-ikäisten ikäjakauma Höyhtyän suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8

Höyhtyän suuralueen merkittäviä viheralueita ovat mm. Luulajanpuisto, Lintulam-

menpuisto, Joikupuisto sekä Höyhtyän puisto.9

Vanhimmat leikkipaikat sijaitsevat Höyhtyän kaupunginosassa, uudemmat

puolestaan Mäntylässä. Rakentamisvuodet ajoittuvat 50-luvun loppuun ja 80-

luvun alkuun. Tällä hetkellä suuralueella on yhdeksän korttelileikkipaikkaa ja yksi

kaupunginosaleikkipuisto. Nykytilassa suuralueen leikkipuistoista 90 % on

korttelileikkipaikkoja ja 10 % kaupunginosaleikkipuistoja.

0

20

40

60

80

100

120

140

160

Karjasilta Nokela Höyhtyä Lintula Mäntylä

0-v

1-2-v

3-6 v

7-12 v

24

Yleisesti leikkipaikkojen välineistö on vanhaa ja leikkipaikat ovat pieniä. Erityisesti

Höyhtyän kaupunginosassa leikkivälineistö on elinkaarensa loppuvaiheessa. Höyh-

tyän leikkipaikkoja ovat Kaakkuripuiston leikkipaikka, Allipuiston leikkipaikka, Sorsa-

puiston leikkipaikka sekä Sotkapuiston leikkipaikka. Hoitotasoltaan Höyhtyän

leikkipuistot eivät vastaa A2:een vaadittavaa tasoa kaikilta osin.

Karjasillan kaupunginosassa on yksi kaupunginosaleikkipuisto, Uumajan leikkipuis-

to, joka sijaitsee laajemman viheralueen yhteydessä. Karjasillan vanhempia leikki-

paikkoja edustaa Routunpuiston leikkipaikka, jonka leikkivälineistö on pääosin

vanhaa.

Nokelan kaupunginosan leikkipaikkoja ovat Keinupuiston leikkipaikka ja Veturipuis-

ton leikkipaikka. Keinupuiston leikkipaikka on hyvin pieni, avoin leikkipuisto, jossa

osa leikkivälineistä on huonokuntoisia. Välineistön määrä on kuitenkin oikein

mitoitettu sekä tilaan että hierarkiatasoon nähden. Veturipuiston leikkivälineistö ja

rakenteet ovat huonokuntoisia eivätkä ne täytä kaikilta osin turvanormeja.

Leikkipaikka yhdistyy laajempaan viheraluekokonaisuuteen ja alue on maisemal-

lisesti hieno.

Taulukko 3. Höyhtyän suuralueen leikkipuistot.


Tulevaisuudessa suuralueella on kahdeksan eri tasoista leikkipuistoa, joista neljä on

korttelileikkipaikkoja, kolme kaupunginosaleikkipuistoa ja yksi keskusleikkipuisto.

Hierarkiataso monipuolistuu ja vähemmällä käytöllä olevat korttelileikkipaikat

poistetaan. Poistettaviksi kohteiksi esitetään Kaakkuripuiston ja Sotkapuiston

leikkipaikkoja. Korttelileikkipaikoista kaksi puolestaan muutetaan tasoltaan kau-



enpi

de-

vuos

i

muuta Karjasilta Routunpuiston leikkipaikka x 2012 Karjasilta Uumajan leikkipuisto x 2017 Nokela Veturipuiston leikkipaikka x 2008 tason nosto Nokela Keinupuiston leikkipaikka x 2009 Höyhtyä Sorsapuiston leikkipaikka x 2007 tason nosto Höyhtyä Sotkapuiston leikkipaikka x 2009 poistettava Höyhtyä Allipuiston leikkipaikka x 2010 Höyhtyä Kaakkuripuiston leikkipaikka x 2012 poistettava Lintula Kaislapuiston leikkipaikka x 2015 Mäntylä Mäntylän leikkipaikka x 2020 tason nosto

25

punginosaleikkipuistoksi. Sorsapuiston leikkipaikkaa kehitetään tulevaisuudessa

keskusleikkipuistona. Suuralueen leikkipuistojen peruskorjaukset ajoittuvat vuosille

2007-2020. Väestösuunnitteen mukaan Höyhtyän suuralueen asukasmäärä tulee

vähenemään nykyisestä vuoteen 2015 mennessä.10 Leikki-ikäisten osuus asukas-

määrästä pienenee 10,7 %:iin. Tavoitetasossa suuralueen leikkipuistoista 49 % on

korttelileikkipaikkoja, 38 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 13 % keskusleikkipuistoja.

1 Mäntylän leikkipaikka 2 Veturipuiston leikkipaikka 3 Uumajan leikkipuisto

26

1 Sorsapuiston leikkipaikka 2 Keinupuiston leikkipaikka 3 Kaislapuiston leikkipaikka

27

3.3 Oulunsuu Oulunsuun suuralueeseen kuuluvat Peltolan, Kontinkankaan, Oulunsuun ja Värtön

kaupunginosat. Suuralueen asukasmäärä vuoden 2006 tilastojen mukaan oli 7

662, joista 14,1 % oli leikki-ikäisiä. 3 Suuralueen kaupunginosista Oulunsuussa leikki-

ikäisiä oli tilastotietojen mukaan eniten.

Kuva 9. Leikki-ikäisten ikäjakauma Oulunsuun suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8

Merkittävimpiä viheralueita ovat mm. Lämsänjärvenpuisto, Antti Pietilän puisto

sekä Erkkolanranta.9 Suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 1980-90 luvun

lopulla. Lähimaisema suuralueen leikkipuistoissa vaihtelee metsäisestä avoimeen

maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Hoitotasoltaan suuralueen leikkipuistot

ovat A2 hoitoluokan mukaisessa kunnossa. Nykytilassa suuralueella on kuusi

korttelileikkipaikkaa ja yksi kaupunginosaleikkipuisto. Ilkivaltaa esiintyy suuralueen

leikkipuistoissa yleisesti. Nykytilassa suuralueen leikkipuistoista 86 % on


Lähimaisema suuralueen leikkipuistoissa vaihtelee metsäisestä rakennettuun

maisemaan. Metsäisiä leikkipuistoja suuralueella ovat Pirtinpuiston ja Valurin

leikkipaikat. Erityisesti Valurin leikkipaikalla komeat mäntyvanhukset luovat hienon

tunnelman leikkipuistoon. Hoitotasoltaan suuralueen leikkipuistot vastasivat

vaadittua hoitoluokkaa. Suuralueen leikkipuistoista Lämsänjärven sekä Antti

Pietilän puiston leikkipaikat peruskorjattiin kesällä 2006.

0

50

100

150

200

250

300

350

400

Peltola Kontinkangas Oulunsuu Värttö

leik

ki-ik

äine

n/ka

upun

gino

sa

0- vuotiaat 1-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat

28

Taulukko 4. Oulunsuun suuralueen leikkipuistot.


Tulevaisuudessa suuralueella on neljä korttelileikkipaikkaa ja kolme kaupunginosa-

leikkipuistoa. Peltolan leikkipuiston ja Valurin leikkipuiston lisäksi kaupunginosaleikki-

puistoksi esitetään Kastellinkentän leikkipaikkaa. Poistettavia tai uusia rakennet-

tavia kohteita ei ole.

Väestömäärä suuralueella tulee vähenemään vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki-

ikäisten lasten osuus väestöstä pysyy lähes samalla tasolla kuin tällä hetkellä.

Tavoitetasossa suuralueen leikkipuistoista 71 % on korttelileikkipaikkoja ja 29 %

kaupunginosaleikkipuistoja.

1& 3 Peltolan puiston leikkipuisto 2 Kastellinkentän leikkipaikka



enpi

de-

vuos

i

muuta Peltola Peltolan leikkipuisto x 2010

Peltola Kumpulanpuiston leikkipaikka x 2013

Oulunsuu Antti Pietilän puiston leikkipaikka x 2022

Oulunsuu Pirtinpuiston leikkipaikka x 2019

Oulunsuu Lämsänjärven leikkipaikka x 2021

Oulunsuu Kastellinkentän leikkipaikka x 2013 tason nosto

Värttö Valurin leikkipaikka x 2019

29

1 Kumpulanpuiston leikkipaikka 2 Pirtinpuiston leikkipaikka 3 Valurin leikkipaikka

30

3.4 Kaukovainio

Kaukovainion suuralueeseen kuuluvat Kaukovainion ja Hiirosen kaupunginosat.

Asukasmäärä on 6 640 asukasta, joista 12,5 % on leikki-ikäisiä. 3 7-12-vuotiaiden

osuus on keskiarvollisesti suurin.

Kuva 12. Kaukovainion suuralueen leikki-ikäisten ikäjakauma kaupunginosittain vuonna 2006. 8

Suuralueen leikkipuistot on rakennettu 70- 80-luvulla, lukuun ottamatta Käpälä-

mäen leikkipuistoa. Kaukovainion leikkipuistot sijaitsevat laajahkojen viheralueiden

sisällä metsän ympäröimänä. Merkittävimpiä viheralueita ovat mm. Kainuunpuisto

ja Hiirosen ulkoilualue.9 Nykytilassa suuralueella on kaksi korttelileikkipaikkaa ( 43%)

ja yksi kaupunginosaleikkipuisto (57%).

Taulukko 5. Kaukovainion suuralueen leikkipuistot.



enpi

de-

vuos

i

muuta

Kaukovainio Haukkapuiston leikkipaikka x 2014 tason nosto

Kaukovainio Kainuunpuiston leikkipaikka x 2017

Hiironen Käpälämäen leikkipuisto x 2016

0

50

100

150

200

250

300

Kaukovainio Hiironen

leik

ki-ik

äine

n/ka

upun

gino

sa


31


Haukkapuiston leikkipaikkaa esitetään kaupunginosaleikkipuistoksi. Uusia raken-

nettavia leikkipuistoja ei esitetä. Väestösuunnitteen mukaan asukasmäärä tulee

pysymään lähes samana vuoteen 2015 mennessä, samoin leikki-ikäisten määrän

arvioidaan pysyvän samana( 12,5 % asukasmäärästä vuonna 2015). 10

Tavoitetasossa suuralueen leikkipuistoista 38 % on korttelileikkipaikkoja ja 62 %


32

3.5 Kaakkuri Kaakkurin suuralueeseen kuuluvat Kaakkurin, Metsokankaan, Kiviniemen ja

Perävainion kaupunginosat. Asukkaita suuralueella on 8 695, joista 26,8 % on leikki-

ikäisiä.3 Enemmistö leikki-ikäisistä asuu Kaakkurin kaupunginosassa.

Kuva 15. Leikki-ikäisten ikäjakauma Kaakkurin suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8

Suuralueen viheralueet ovat hyvin eri tyyppisiä vaihdellen Kempeleenlahden

luonnonsuojelualueesta, pelto- ja metsäalueisiin.9 Kaakkurin leikkipuistot on raken-

nettu pääosin 2000-luvun alussa, lukuun ottamatta Vekarapuiston leikkipaikkaa.

Tällä hetkellä suuralueella on viisi korttelileikkipaikkaa (62 %) ja kolme

kaupunginosaleikkipuistoa (38%).

Suuralueen uusimmat leikkipuistot ovat Ojakankaan leikkipuisto ja Tikkapuiston

leikkipaikka, jotka valmistuivat kesällä 2006. Yleisesti leikkipuistot ovat hyväkuntoi-

sia sekä rakenteiltaan että välineistöltään. Kiireellisin peruskorjaustarve on Kaakku-

rinpuiston leikkipaikalla, jossa leikkivälineet ovat vanhoja ja puisto on ränsisty-

mässä.

0

100

200

300

400

500

600

700

800

Kaakkuri Metsokangas Kiviniemi Perävainio


33

Taulukko 6. Kaakkurin suuralueen leikkipuistot.


Suuralueen leikkipuistojen määrä tulee kasvamaan. Olemassa olevien

leikkipuistojen hierarkiasuhteissa tapahtuu pieniä muutoksia, kun kaksi korttelileikki-

paikkaa esitetään muutettavaksi kaupunginosaleikkipuistoksi. Asukasmäärän

arvioidaan kasvavan muutamalla tuhannella vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki-

ikäisten osuus koko asukasmäärästä arvioidaan tuolloin olevan noin 22,1 %.

Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 50 % on korttelileikkipaikkoja, 42 %




enpi

de-

vuos

i

muuta Kaakkuri Kaakkurin puiston leikkipaikka x 2008 tason nosto Kaakkuri Vekarapuiston leikkipaikka x 2019 Kaakkuri Metelinkankaan leikkipaikka x 2020 Kaakkuri Ojakankaan leikkipuisto x 2021 Kiviharju Tikkapuiston leikkipaikka x 2021 Kiviniemi Tolpankankaan leikkipuisto x 2016 Kiviniemi Rantavainion leikkipaikka x 2017 tason nosto

Perävainio Tähkäpään leikkipuisto x 2016 tason lasku

Metsokangas Ulkometsän leikkipaikka x 2011 uusi

Metsokangas Metsokankaan keskusleikkipuisto x 2009 uusi

Metsokangas Navettakankaan leikkipaikka x 2016 uusi

Metsokangas Lähimetsän leikkipuisto x 2017 uusi

34

3.6 Maikkula Maikkulan suuralueeseen kuuluvat Maikkulan, Iinatin, Knuutilan, Madekosken,

Heikkilänkankaan, Juurusojan, Pikkaralan ja Hangaskankaan kaupunginosat.

Asukkaita suuralueella on 9 694, joista leikki-ikäisten osuus on 20,8%. 3

Kuva 18. Leikki-ikäisten ikäjakauma Maikkulan suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8

Merkittävimpiä viheralueita ovat mm. Knuutilankankaan puisto, Maikkulanpuisto

ja Kontiokangas. Viheryhteydet ovat Iinatista Oulujoelle sekä Hiirosen ulkoilu-

alueelta Oulujoelle.9 Tällä hetkellä suuralueella on kolme korttelileikkipaikkaa

(43%)ja neljä kaupunginosaleikkipuistoa (57 % ).

Suuralueen leikkipuistot sijoittuvat pääosin kevyenliikenteen väylien varsille.

Puralan leikkipuisto on Maikkulan leikkipuistoista uusin. Kontiokankaan leikkipuis-

tossa on oma metsäinen tunnelmansa, mutta ilkivaltaongelma on suuri ja

leikkivälineet ovat huonokuntoisia. Kontiokankaan leikkipuiston peruskorjattiin

2006.

Iinatin kaupunginosan ainoa leikkipuisto on Iinatin leikkipuisto, jossa erityisesti mo-

poilu on aiheuttanut ongelmia. Puistoon on tehty korjaussuunnitelma mopoilun

estämiseksi maamäen päältä.

0

50

100

150

200

250

300

350

Mai

kkul

a

Iinat

ti

Knu

utila

Mad

ekos

ki

Hei

kkilä

nkan

gas

Juur

usoj

a

Pik

kara

la

Han

gank

anga

s


35

Heikkilänrinteen leikkipaikka sijaitsee kivikkoisella mäntykankaalla, josta on

avoimet näkymät ympäröiville omakotitaloalueille. Erikoisin tilaratkaisu löytyy

Knuutilankankaan leikkipaikalta, joka on rakennettu kolmeen eri tasoon. Leikki-

paikan ongelmana on ilkivalta. Madekosken leikkipaikka sijaitsee mäntymetsän

keskellä suuren urheilukentän yhteydessä. Valaistusta Madekosken leikkipaikalla ei

ole. Osa leikkipaikan leikkivälineistä on vanhoja ja leikkipaikkaa ympäröivä aita on

rikkoontunut.

Taulukko 7. Maikkulan suuralueen leikkipuistot.


Tavoitetilanteessa suuralueella on viisi kaupunginosaleikkipuistoa ja kolme

korttelileikkipaikkaa. Knuutilankankaan leikkipaikkaa esitetään kaupunginosaleik-

kipuistoksi. Nykytilassa puisto näyttää olevan suurilta osin nuorison käytössä, joka

tulee ottaa huomioon peruskorjaussuunnittelun yhteydessä. Leikkipuistoa voi-

daan kehittää nuorison käyttöön tai lähiliikuntapaikkana.

Uusia rakennettavia korttelileikkipaikkoja on yksi. Väestömäärältään suuralue tu-

lee hitaasti pienenemään vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki-ikäisten osuuden on

arvioitu asettuvan noin 18,2 %:iin. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 38

% on korttelileikkipaikkoja ja 62 % kaupunginosaleikkipuistoja.



enpi

de-

vuos

i

muuta

Maikkula Puralan leikkipuisto x 2019

Maikkula Kontionkankaan leikkipuisto x 2021

Knuutila Knuutilankankaan leikkipaikka x 2014 tason nosto

Iinatti Iinatin leikkipuisto x 2013

Madekoski Madekosken leikkipaikka x 2013

Heikkilänkangas Kyytipojanpuiston leikkipaikka x 2014 uusi

Heikkilänkangas Heikkilänrinteen leikkipaikka x 2017

Heikkilänkangas Ajopelin leikkipuisto x 2018

36

1 Puralan leikkipuisto 2 Heikkilänrinteen leikkipaikka 3 Ajopelin leikkipuisto

37

3.7 Tuira

Tuiran suuralueeseen kuuluvat Tuiran, Pikisaaren, Koskikeskuksen, Vihreäsaaren,

Hietasaaren ja Toppilansaaren kaupunginosat. Asukkaita Tuiran suuralueella on

8 102, joista leikki-ikäisiä on 6,4 %.3 Suuralueen asukkaista enemmistö on vanhem-

paa väestöä.

Kuva 21. Leikki-ikäisten ikäjakauma Tuiran suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8

Tuiran suuralueella sijaitsee kaupungin viheralueverkoston sydän, Oulujoen suisto.

Merkittäviä viheralueita ovat Oulujoen suiston saaret, Tuiranpuisto sekä

Tervaporvarinpuisto.9 Suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 50-luvun

lopun ja 80-luvun alun aikana, lukuun ottamatta Hietasaaren keskusleikkipuistoa ja

Antellin leikkipuistoa Toppilansaaressa, jotka on rakennettu vuonna 2005.

Nykytilassa suuralueella on kuusi korttelileikkipaikkaa (60 %), kolme

kaupunginosaleikkipuistoa (30 %)sekä yksi keskusleikkipuisto (10 %).

Suuralueen keskusleikkipuisto sijaitsee Hietasaaren kaupunginosassa upeassa me-

renrantamaisemassa. Keskusleikkipuiston leikkivälineet on valittu merenrantatee-

man mukaan. Suurin osa Tuiran suuralueen leikkipuistoista sijaitsee Tuiran

kaupunginosassa ja pääosin ne ovat korttelileikkipaikkoja. Tuiran korttelileikki-

paikkoja ovat mm. Pyykösenpuiston, Hartaanpuiston ja Lassinpuiston leikkipaikka.

Lassinpuiston leikkipaikka sijaitsee Itä-Tuiran kerrostaloalueella ja on leikkivälineis-

töltään oikein mitoitettu korttelileikkipaikka. Länsi-Tuiran puolella sijaitsevat Har-

taanpuiston leikkipaikka ja Tuiranpuiston leikkipuisto. Tuiranpuiston leikkipuisto on

monipuolinen niin välineistöltään kuin tilallisestikin. Leikkivälineistö ja rakenteet

0

20

40

60

80

100

120

140

Tuira Pikisaari Koskikeskus Vihreäsaari Hietasaari Toppilansaari

leik

ki-ik

äise

t/kau

pung

inos

a


38

ovat jo hyvin lähellä keskusleikkipuistotasoa. Toppilansaaressa sijaitseva Antellin

leikkipuisto on suuralueen uusin leikkipuisto. Antellin leikkipuiston varuste- ja leikki-

välinetaso on vähäinen hierarkiatasoon nähden. Koskikeskuksen kaupunginosassa

sijaitsevat suuralueen kaksi pienintä korttelileikkipaikkaa – Toivoniemen itä-osan ja

länsiosan leikkipaikat. Molemmat leikkipaikat on rakennettu 1959.

Taulukko 8. Tuiran suuralueen leikkipuistot.


Tavoitetilanteessa suuralueella on viisi korttelileikkipaikkaa, kolme kaupunginosa-

leikkipuistoa ja yksi keskusleikkipuisto. Poistettaviksi leikkipaikoiksi esitetään Terva-

haudan sekä Toivoniemen itäosan leikkipaikkoja. Poistamisen perusteina ovat

suuralueen ikärakenne sekä leikkipuistoverkoston tiheys alueella. Uusi, rakennet-

tava kohde on Lundströmin puiston leikkipaikka Toppilansaaressa. Tason nosto-

kohteita suuralueelle ei ole esitetty. Väestösuunnitteen mukaan Tuiran suuralueen

väestönmäärä tulee kasvamaan vuoteen 2015 mennessä.10 Leikki-ikäisten

osuuden arvioidaan olevan noin 7,6 % koko väestöstä. Suurin kasvava ikäluokka

on yli 65-vuotiaat. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 56 % on




enpi

de-

vuos

i

muuta Koskikeskus Toivoniemen leikkipaikka (länsiosa) x 2007 Koskikeskus Toivoniemen leikkipaikka (itäosa) x 2007 poistettava Tuira Pyykösenpuiston leikkipaikka x 2009 Tuira Tervahaudanpuiston leikkipaikka x 2008 poistettava Tuira Hartaanpuiston leikkipaikka x 2012 Tuira Tuiranpuiston leikkipuisto x 2015 Tuira Merikosken leikkipuisto x 2015 Tuira Lassinpuiston leikkipaikka x 2016 Hietasaari Hietasaaren keskusleikkipuisto x 2020 Toppilansaari Lundströmin puiston leikkipaikka x 2009 uusi Toppilansaari Antellin leikkipuisto x 2020

39

1 Toivoniemen länsiosan leikkipaikka 2 Lassinpuiston leikkipaikka 3 Pyykösenpuiston leikkipaikka

40

1 Hietasaaren keskusleikkipuisto 2 Antellin leikkipuisto 3 Hartaanpuiston leikkipaikka

41

3.8 Puolivälinkangas

Puolivälinkankaan suuralueeseen kuuluvat Välivainion, Puolivälinkankaan, Iskon,

Pyykösjärven ja Takalaanilan kaupunginosat. Asukkaita Puolivälinkankaan suur-

alueella on 6 890, joista leikki-ikäisiä on 13,5 %. 3

Kuva 24. Leikki-ikäisten ikäjakauma Puolivälinkankaan suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8

Tärkeimmät viheralueet sijoittuvat Pyykösjärven rantaan. Muita merkittäviä viher-

alueita ovat Lauttasuonpuisto, Rantakoskelan puisto sekä Odessan puisto.9

Suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 70-luvun lopulla. Nykytilassa leikki-

puistohierarkia muodostuu kahdesta kaupunginosaleikkipuistosta (40 %) ja

kolmesta korttelileikkipaikasta (60 %). Keskusleikkipuistoa suuralueella ei ole.

Suuralueen korttelileikkipaikkoja ovat Kesätien leikkipaikka, Aution Aukean leikki-

paikka, Ranta-Koskelan sekä Tuulaspuiston leikkipaikka. Aution Aukean

leikkipaikka sijaitsee Välivainion kaupunginosassa laajahkolla viheralueella

kevyenliikenteen väylän varrella. Kasvillisuus jakaa leikkipaikan kahteen osaan,

mikä tekee puistosta miellyttävän ja poistaa kenttämäistä vaikutelmaa. Kesätien

leikkipaikka puolestaan on autoteihin rajoittuva, hyvin pieni leikkipaikka

Välivainion kaupunginosassa. Leikkivälineistö on vanhaa, mutta edelleen

hyväkuntoista. Tuulaspuiston leikkipaikka Pyykösjärvellä on pinta-alaltaan

vaatimustasoa hieman suurempi. Kaupunginosaleikkipuistoja ovat Castrenin ja

Maahisen leikkipuistot. Castrenin leikkipuisto sijaitsee Välivainon kaupunginosassa.

Leikkipuisto on peruskorjattu kesällä 2006.

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

Välivainio Puolivälinkangas Isko Pyykösjärvi Takalaanila


42

Taulukko 9. Puolivälinkankaan suuralueen leikkipuistot.


Suuralueen leikkipuistojen lukumäärään ei esitetä muutoksia. Hierarkiataso pysyy

nykyisenä – neljä korttelileikkipaikkaa ja kaksi kaupunginosaleikkipuistoa. Kesätien

leikkipaikkaa esitetään poistettavaksi kohteeksi sijaintinsa vuoksi. Uusi, rakennet-

tava kohde on Sääskipuiston leikkipaikka. Leikki-ikäisten lasten osuus väestöstä

vuonna 2015 on noin 9,6 %. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 60 % on




enpi

de-

vuos

i

muuta Välivainio Aution aukean leikkipaikka x 2012

Välivainio Kesätien leikkipaikka x 2010 poistettava

Välivainio Castrenin leikkipuisto x 2021

Puolivälinkangas Sääskipuiston leikkipaikka x 2015 uusi

Puolivälinkangas Maahisen leikkipuisto x 2015

Pyykösjärvi Tuulaspuiston leikkipaikka x 2010

Pyykösjärvi Ranta-Koskelan leikkipaikka x 2011

43

3.9 Koskela

Koskelan suuralueeseen kuuluvat Toppilan, Alppilan, Koskelan ja Taskilan

kaupunginosat. Asukaslukumäärä suuralueella on 9 635, joista leikki-ikäisten osuus

on 14,4 %.3 Enemmistö leikki-ikäisistä lapsista asuu Toppilan kaupunginosassa.

Leikki-ikäisistä enemmistö on 7-12-vuotiaita.

Kuva 27. Leikki-ikäisten ikäjakauma Koskelan suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8

Merkittävimmät viheralueet sijoittuvat merenrantaan: Piispanletonpuisto, Leton-

niemi sekä Toppilan puistoalueet.9 Tällä hetkellä suuralueella on seitsemän

korttelileikkipaikkaa (87 %) ja yksi keskusleikkipuisto (13 %).

Suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 80-luvun puolenvälin ja 2000-luvun

välisenä aikana. Korttelileikkipaikat ovat pääosin avoimia omakotitalotontteihin

tai puistoalueeseen rajoittuvia aukioita. Vanhemmilla leikkipaikoilla olemassa

oleva puusto luo puistoihin oman tunnelmansa. Leikkipaikkojen suurimmat

puutteet ovat turva-alustoissa. Melojantien leikkipaikka Koskelan kaupunginosassa

on peruskorjattu kesällä 2006, jolloin leikkivälineet ja rakenteet sekä valaistus

uusittiin. Niittyaron leikkipaikka puolestaan on leikkivälineistöltään lähellä kaupun-

ginosaleikkipuiston tasoa. Leikkivälineiden valinnassa on otettu hyvin huomioon

alueen ikäjakauma. Koskelan kaupunginosan kolmas leikkipaikka on Koskelan-

puiston leikkipaikka, joka sijaitsee laajahkolla puistoalueella. Tällä hetkellä leikki-

puisto on läpikulkupaikka ja puisto on valaisematon.

0

50

100

150

200

250

300

Toppila Alppila Koskela Taskila

leik

ki-ik

äine

n/ka

upun

gino

sa


44

Kummelipuiston leikkipaikka sijaitsee viihtyisällä puistoalueella Taskilan

kaupunginosassa. Leikkipaikan yhtey-dessä on pieni kivituhkapintainen pelikenttä

sekä laajahko nurmialue. Leikki-välineistö leikkipaikalla on kulunutta ja vanhaa.

Toppilan kaupunginosan leikkipuistoja ovat Meri-Toppilan keskusleikkipuisto sekä

Venhopuiston leikkipaikka. Meri-Toppilan keskusleikkipuisto palvelee koko suur-

alueen asukkaita. Puisto sijaitsee Meri-Toppilan laajalla viheralueella ja välineistö

puistossa on monipuolista sekä eri ikäryhmiä palvelevaa. Meri-Toppilan keskus-

leikkipuisto on miljöönä viihtyisä. Venhopuiston leikkipaikka peruskorjataan vuonna

2007.

Taulukko 10. Koskelan suuralueen leikkipuistot.


Hierarkiatasot tulevat muuttumaan suuralueella, kun Koskelan puiston leikkipaikkaa

esitetään kaupunginosaleikkipuistoksi. Uusi rakennettava leikkipuisto suuralueella on

tavoitetason mukaan Elementtipuiston leikkipaikka Alppilassa. Suuralueen

väestömäärän arvioidaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki-ikäisten

osuuden arvioidaan olevan tuolloin noin 15,9% koko suuralueen väestöstä.

tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 78 % on korttelileikkipaikkoja, 11 %




enpi

de-

vuos

i

muuta Toppila Venhopuiston leikkipaikka x 2007 Toppila Meri- Toppilan keskusleikkipuisto x 2016 Toppila Laivurin leikkipaikka x 2018 Alppila Tirolinpuiston leikkipaikka x 2017 Alppila Elementtipuiston leikkipaikka x 2011 uusi Koskela Niittyaron leikkipaikka x 2018 Koskela Melonjantien leikkipaikka x 2021 Koskela Koskelan puiston leikkipaikka x 2008 tasonnosto

Taskila Kummelipuiston leikkipaikka x 2012

45

1 Koskelanpuiston leikkipaikka 2 Niittyaron leikkipaikka 3 Meri-Toppilan keskusleikkipuisto

46

3.10 Pateniemi

Pateniemen suuralueeseen kuuluvat Herukan, Rajakylän ja Pateniemen

kaupunginosat. Asukkaita suuralueella on 13 251. 3 Leikki-ikäisten osuus asukas-

määrästä on 20,4 %.

Kuva 30. Leikki-ikäisten ikäjakauma Pateniemen suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8

Suuralueen laajimmat viheralueet sijaitsevat merenrannassa ja Kuivasojan laak-

sossa. Suuralueen merkittävimmät viheralueet ovat Herukkalammenpuisto,

Piimäperän puisto, Kuivasojan varren puistot sekä saha-alueen kasvulliset osat. 9

Nykytilassa suuralueella on seitsemän korttelileikkipaikkaa (78 %), yksi

kaupunginosaleikkipuisto (11 %) sekä yksi keskusleikkipuisto (11 %). Leikkipuistot on

rakennettu pääosin 70-80-luvulla.

Pateniemen kaupunginosassa sijaitsee kaksi suuralueen leikkipuistoista, joista

Honkalan leikkipaikka on peruskorjattu vuonna 2005. Pateniemen kaupunginosan

toinen korttelileikkipaikka, Palosuon leikkipaikka, sijaitsee kevyenliikenteen väylien

varrella päiväkodin läheisyydessä. Puiston leikkivälineistö on elinkaarensa päässä

ja peruskorjaus on aikataulutettu vuodelle 2007. Rajakylässä sijaitsee suuralueen

keskusleikkipuisto sekä Talvikkipuiston leikkipuistot. Rajakylän keskusleikkipuiston

ongelmana on erityisesti ilkivalta. Herukassa sijaitsevat Kilpukan, Herukkalammen

ja Herukkapuiston leikkipaikat. Herukkalammen leikkipaikkaa rajaavat mäntyval-

taiset metsäalueet sekä omakotitalotontit. Leikkivälineistöltään Herukkalammen

leikkipaikka vastaa hyvin korttelileikkipaikan tasoa. Herukan kaupunginosan

leikkipaikkojen ongelmana on ilkivalta. Erityisesti leikkivälineet sekä rakenteet ovat

töhrinnän kohteena ja irtovälineitä siirrellään niille kuulumattomille paikoille.

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

Pateniemi Herukka Rajakylä

leik

ki-ik

äine

n/ka

upun

gino

sa


47

Taulukko 11. Pateniemen suuralueen leikkipuistot.


Tavoitetilanteessa kaupunginosaleikkipuistojen määrä kasvaa ja vastaavasti

korttelileikkipaikkojen määrä vähenee. Rajakylän keskusleikkipuistoa esitetään

poistettavaksi kohteeksi, sillä puisto sijaitsee yleisten rakennusten korttelialueella.

Esityksen mukaan Talvikkipuiston leikkipuisto tullaan peruskorjauksen yhteydessä

nostamaan keskusleikkipuisto tasoon, jolloin se korvaa poistuvan Rajakylän

keskusleikkipuiston. Muita tasonnostokohteita ovat Palosuon leikkipaikka sekä

Kilpukan leikkipaikka, jotka molemmat nostetaan nykytasosta kaupunginosa-

leikkipuistoksi. Kiireellisimmät peruskorjauskohteet ovat Palosuon leikkipaikka,

Heikkeliininpuiston leikkipaikka sekä Kilpukan leikkipaikka. Uusia rakennettavia

leikkipuistoja ovat mm. Pateniemen puiston leikkipuisto sekä Gustav Bergbomin

leikkipuisto.

Nykytilassa suuralueella on leikki-ikäisiä eniten verrattuna kaupungin muihin

suuralueisiin, minkä vuoksi leikkipuistojen lukumäärä kasvaa nykyisestä yhdeksästä

yhteentoista. Väestömäärä suuralueella tulee väestösuunnitteen mukaan hieman

laskemaan, samalla kun leikki-ikäisten osuus laskee nykyisestä 20,4 prosentista 16,1

prosenttiin. 10 Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 55 % on




enpi

de-

vuos

i

muuta

Rajakylä Talvikkipuiston leikkipuisto x 2008 tason nosto

Rajakylä Talvikkipuiston huoltorakennuksen leikkipaikka x 2018

Rajakylä Rajakylän keskusleikkipuisto x 2008 poistettava Rajakylä Suolaheinikon leikkipaikka x uusi

Pateniemi Palosuonpuiston leikkipaikka x 2007 tason nosto

Pateniemi Pateniemen puiston leikkipuisto x 2008 uusi Pateniemi Gustav Bergbomin leikkipuisto x 2014 uusi Pateniemi Honkalanpuiston leikkipaikka x 2020 Herukka Heikkeliininpuiston leikkipaikka x 2008 uusi

Herukka Kilpukan leikkipaikka x 2009 tason nosto

Herukka Herukkalammen leikkipaikka x 2012 Herukka Herukkapuiston leikkipaikka x 2013

48

1 Talvikkipuiston leikkipuisto 2 Herukkalammen leikkipaikka 3 Honkalanpuiston leikkipaikka

49

3.11 Kaijonharju

Kaijonharjun suuralueeseen kuuluvat Linnanmaan, Kaijonharjun, Kuivasjärven,

Ritaharjun ja Liikasen kaupunginosat. Asukkaita suuralueella on yhteensä 12 112,

joista leikki-ikäisiä on 17,7 %.3 Asukasluvultaan suurin kaupunginosa on Kuivasjärvi,

jossa on asuu myös enemmistö suuralueen leikki-ikäisistä.

Kuva 33. Leikki-ikäisten ikäjakauma Kaijonharjun suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8

Kaijonharjun suuralueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 90-luvulla sekä 2000-

luvun alussa. Merkittävimmät viheralueet ovat Kuivasojan laakso sekä Kuivas-

järven ja Pyykösjärven rannat.9 Suuralueella on kymmenen eri tasoista leikki-

puistoa, joista seitsemän on korttelileikkipaikkoja (67%), kaksi

kaupunginosaleikkipuistoja (22%) ja yksi keskusleikkipuisto (11%).

Suuralueen korttelileikkipaikoista kaksi sijaitsee Kaijonharjun kaupunginosassa,

kuten myös Kaijonharjun keskusleikkipuisto. Kaijonharjun keskusleikkipuisto sijaitsee

Kuivasjärven rannalla laajalla virkistysalueella. Leikkivälineistö on monipuolinen ja

esteettömyys on otettu hyvin huomioon.

Ilmarisenpuiston leikkipaikka Kaijonharjussa sijaitsee kerrostalojen keskellä. Pääosa

Kaijonharjun leikkipuistoista sijaitsee Kuivasjärvellä. Karjakentän leikkipaikka on

peruskorjattu kesällä 2006 ja seuraavana peruskorjausvuorossa on Oinaansuon

leikkipaikka. Yleisesti suuralueen leikkipuistot ovat siistejä ja A2 hoitotason

mukaisesti hoidettuja. Puutteita on kuitenkin mm. turva-alustoissa. Ilkivaltaa

esiintyy melkein kaikissa puistoissa.

050

100150200250

300350400450500

Linnanmaa Ritaharju Kaijonharju Kuivasjärvi Liikanen

leik

ki-ik

äine

n/ka

upun

gino

sa


50

Taulukko 12. Kaijonharjun suuralueen leikkipuistot.


Tulevaisuudessa Kaijonharjun suuralueella on 14 eri tasoista leikkipuistoa. Leikki-

puistojen määrä kasvaa Ritaharjun ja Kuivasrannan rakentamisen myötä. Rita-

harjuun esitetään rakennettavaksi keskusleikkipuisto sekä kaksi kaupunginosa-

leikkipuistoa. Asemakaavoituksen edetessä Ritaharjun muut leikkipuistojen määrä

ja sijainti täsmentyvät. Kuivasrannan alueelle esitetään rakennettavaksi kaksi uut-

ta korttelileikkipaikkaa sekä kaupunginosaleikkipuisto. Tavoitetilanteessa

suuralueen leikkipuistoista 62 % on korttelileikkipaikkoja, 23 % kaupungin-

osaleikkipuistoja ja 15 % keskusleikkipuistoja.

Nykyisten olemassa olevien leikkipuistojen hierarkiatasot pysyvät tulevaisuudessa

ennallaan. Oinaansuon leikkipaikka ja Tiedonkehdon leikkipaikka ovat ensimmäi-

siä peruskorjauskohteita suuralueella. Väestösuunnitteen mukaan väestömäärä

Kaijonharjun suuralueella tulee kasvamaan vuoteen 2015 mennessä. 10 Leikki-ikäis-

ten osuus koko suuralueen asukasmäärästä vuonna 2015 arvioidaan olevan noin

16,1 %.



enpi

de-v

uosi

muuta Linnanmaa Tiedonkehdon leikkipaikka x 2010 Linnanmaa Syynimaan leikkipuisto x 2018 Ritaharju Kasteheinän leikkipuisto x 2007 uusi Ritaharju Ritaharjun keskusleikkipuisto x 2010 uusi Kaijonharju Ilmarisenpuiston leikkipaikka x 2017 Kaijonharju Kaijonharjun keskusleikkipuisto x 2020 Kuivasjärvi Jylkynrinteen leikkipaikka x 2022 Kuivasjärvi Oinaansuon leikkipaikka x 2009 Kuivasjärvi Ahvenojan leikkipaikka x 2011 Kuivasjärvi Helmipöllönpuiston leikkipaikka x 2015 Kuivasjärvi Karjakentän leikkipuisto x 2021 Kuivasjärvi Rytipuiston leikkipaikka x 2013 uusi Kuivasjärvi Silmupuiston leikkipaikka x 2009 uusi

51

1 Ilmarisenpuiston leikkipaikka 2 Kaijonharjun keskusleikkipuisto 3 Tiedonkehdon leikkipaikka

52

1 Karjakentän leikkipuisto 2 Syynimaan leikkipuisto 3 Helmipöllönpuiston leikkipaikka

53

3.12 Myllyoja Myllyojan suuralueeseen kuuluvat Laanilan, Kynsilehdon, Hintan, Parkkisenkan-

kaan, Myllyojan, Kirkkokankaan, Hiukkavaaran ja Haapalehdon kaupunginosat.

Asukkaita suuralueella on yhteensä 9 831, joista leikki-ikäisiä on 15,2 %.3 Myllyojan

kaupunginosassa lasten lukumäärä on suurin.

Kuva 36. Leikki-ikäisten ikäjakauma Myllyojan suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8

Suuralueen merkittävimmät viheralueet ovat Myllyojan laakso, Oulujoen rannat ja

peltoaukeat sekä Kirkkokangas.9 Nykytilassa suuralueella on 7 korttelileikkipaikkaa

(78 %) ja 2 kaupunginosaleikkipuistoa (22 %).

Alueen leikkipuistot on rakennettu pääosin 70-luvulla. Suuralueella on kymmenen

eri tasoista leikkipuistoa. Leikkivälineistö on uudemmissa puistoissa asianmukaista,

mutta 70-90-luvuilla rakennetuissa puistoissa on puutteita mm. turva-alustoissa.

Myllyojan kaupungin-osan ainoa leikkipuisto on Myllyojan leikkipuisto, joka on

peruskorjattu vuonna 2003. Puisto on kokonaan aidattu ja se rajautuu

kerrostaloasutukseen, parkkialueeseen sekä metsäalueisiin. Puisto sijaitsee

Myllyojan ala-asteen ja terveyskeskuksen lähistöllä. Myllyojan leikkipuistossa

esiintyy jonkin verran leikkivälineiden sotkemista.

0

50

100

150

200

250

Laanila

Kynsilehto

Hintta

Myllyoja

Parkkisenkangas

Kirkkokangas

Hiukkavaara

Haapalehto

leik

ki-ik

äise

t/kau

pung

inos

a


54

Haapalehdon kaupunginosaan sijoittuu suuralueen korttelileikkipaikoista neljä.

Reslapuiston leikkipaikka on metsäinen leikkipaikka, jossa leikkivälineet ovat elin-

kaarensa päässä. Pienehkö metsäsaareke Reslapuistossa luo puistoon metsän

tunnelmaa ja poistaa kenttämäistä vaikutelmaa. Valaistusta Reslapuiston leikki-

paikalla ei ole.

Saverikkopuiston leikkipaikka sijaitsee Ylä-Haapalehdossa rauhallisella metsäisellä

paikalla. Leikkivälineet ovat kunnoltaan kohtalaisia. Jukkopuiston leikkipaikalla

leikkivälineistöä on vähän eikä alueella näytä olevan juurikaan käyttäjiä. Jukko-

puistosta puuttuu myös valaistus.

Ala-Haapalehdon puolella sijaitseva Manttaalipuiston leikkipaikka on kevyenlii-

kenteen väylän varrella sijaitseva, hieman kenttämäisen vaikutelman antava

vanhahko leikkipaikka. Korkea ja jyrkkärinteinen maamäki jakaa leikkialueen kah-

tia. Puiston toiselle puolelle on sijoitettu leikkivälineet ja toiselle puolelle kivituhka-

pintainen pelialue.

Hintta–Laanila alueella sijaitsee kaksi korttelileikkipaikkaa ja yksi kaupunginosa-

leikkipuisto. Uusin puistoista on Kariniemen leikkipaikka, joka on valmistunut

vuonna 2006. Hovisuon leikkipaikka, Laanilan kaupunginosassa on laajahko,

leikkivälineistöltään monipuolinen puisto. Vanhin alueen leikkipaikoista on Kivek-

käänpuiston leikkipaikka Laanilassa. Kivekkään leikkipaikan välineistö on monipuo-

lista ja lähellä kaupunginosaleikkipuiston tasoa. Leikkipaikan välineistössä on

otettu huomioon eri ikäryhmät. Leikkivälineistö on pääosin nurmipinnalla, poiketen

kaupungin muista leikkipaikoista.

Kirkkokankaan ainoa leikkipaikka on hyvin pienialainen Nykäsenkankaan

leikkipaikka. Leikkipaikka rajoittuu kevyenliikenteen väyliin sekä rivitalotontteihin ja

sitä ympäröi puistometsä, joka vaatii siistimistä. Hierarkiatasoon nähden leikkipai-

kalla on oikea määrä leikkivälineitä, mutta se on kuitenkin ahtaan oloinen.

55

Taulukko 13. Myllyojan suuralueen leikkipuistot.


Myllyojan suuralueella tulee olemaan viisi korttelileikkipaikkaa ja neljä

kaupunginosaleikkipuistoa sekä yksi keskusleikkipuisto. Uusi rakennettava leikkipuis-

to on Kynsilehdon leikkipuisto. Manttaalipuiston leikkipaikkaa esitetään muutet-

tavaksi kaupunginosaleikkipuistoksi. Poistettava kohde on puolestaan Jukkopuis-

ton leikkipaikka Ylä-Haapalehdossa. Hiukkavaaran alueen suunnittelu on kaava-

runko vaiheessa. Uudelle rakennettavalle asuinalueelle tullaan rakentamaan

keskus-leikkipuisto. 23 Kaavoituksen edetessä tullaan määrittelemään Hiukka-

vaaran muiden leikkipuistojen määrä ja sijainti.

Suuralueen väestömäärä kasvaa hieman yli 10 000 asukkaan vuoteen 2015 men-

nessä. 10 Leikki-ikäisten osuuden arvioidaan olevan vuonna 2015 noin 15,4 %.

Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 50 % on korttelileikkipaikkoja, 40 %

kaupunginosaleikkipuistoja ja 10 % keskusleikkipuistoja..



enpi

de-

vuos

i

muuta Laanila Kivekkäänpuiston leikkipaikka x 2017 Laanila Hovisuon leikkipuisto x 2018 Kynsilehto Kynsilehdon leikkipuisto x 2007 uusi Hintta Kariniemen leikkipaikka x 2021 Myllyoja Myllyojan leikkipuisto x 2019 Kirkkokangas Nykäsenkankaan leikkipaikka x 2010 Hiukkavaara Hiukkavaaran keskusleikkipuisto x 2020 uusi

Haapalehto Reslapuiston leikkipaikka x 2007

Haapalehto Jukkopuiston leikkipaikka x 2009 poistettava

Haapalehto Saverikkopuiston leikkipaikka x 2009

Haapalehto Manttaalipuiston leikkipaikka x 2009 tasonnosto

56

1 Hovisuon leikkipaikka 2 Myllyojan leikkipuisto 3 Saverikkopuiston leikkipaikka

57

3.13 Sanginsuu Sanginsuun suuralueen muodostavat Saarelan, Niileksen, Sanginsuun, Ulkosangen,

Sanginjoen ja Lapinkankaan kaupunginosat. Asukkaita suuralueella on 2 181,

joista leikki-ikäisiä on 25,6 %.3 Enemmistö leikki-ikäisistä asuu Saarelan kaupungin-

osassa ja suurin ikäluokka on 0-6-vuotiaat.

§

Kuva 39. Leikki-ikäisten ikäjakauma Sanginsuun suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8

Suuralueen merkittävimpiä viheraluekokonaisuuksia ovat Oulujoen rannat ja

Saarelan saari. Alueelle on ominaista laajat metsävaltaiset alueet.9 Suuralueella

on tällä hetkellä kolme korttelileikkipaikkaa, jotka kaikki sijaitsevat Saarelan

kaupunginosassa.

Suuralueen kaikki korttelileikkipaikat sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien päässä

asutuksesta kevyenliikenteen väylien varrella. Poikkeuksen tekee Saarelankan-

kaan leikkipaikka, jonne on ainoastaan yksi kulkuyhteys tonttikadun päästä

alkavalta kevyenliikenteen väylältä. Saarelankankaan leikkipaikka on pienialai-

nen korttelileikkipaikka mäntymetsän keskellä. Leikkivälineet ovat hyväkuntoisia,

ainoastaan maalipinnat ovat paikoin kuluneet. Pyräspuiston leikkipaikka Saarelan

kaupunginosassa on suurehko ja puisto keskellä omakoti- ja rivitaloasutusta.

Keskellä leikkipaikkaa on nurmipintainen pelikenttä, joka on aktiivisessa käytössä.

Leikkivälineet on sijoiteltu pelikentän ympärille kivituhkakäytävien varrelle.

Korttelileikkipaikalla on runsaasti leikkivälineitä ja penkkejä.

0

50

100

150

200

250

Saarela

Niiles

Sanginsuu

Ulkosanki

Sanginjoki

Lapinkangasle

ikki

-ikäi

nen/

kaup

ungi

nosa


58

Muuraojan leikkipaikka on suuralueen pienin leikkipaikka, joka on lähes kokonaan

aidattu puuaidalla. Leikkivälineitä puistossa on paljon puiston pinta-alaan

nähden. Puutteita on erityisesti turva-alustoissa.

Taulukko 14. Sanginsuun suuralueen leikkipuistot.

Leikkipuistojen tulevaisuus suuralueella

Tulevaisuudessa suuralueen leikkipuistojen lukumäärä ei tule kasvamaan.

Pyräspuiston leikkipaikkaa esitetään kaupunginosaleikkipuistoksi. Tällä hetkellä

keskusleikkipuistolle ei ole tarvetta. Sanginsuun suuralueen väestömäärän

arvioidaan kasvavan nykyisestä hieman yli 2000 asukkaasta noin 2300

asukkaaseen. 10 Leikki-ikäisten lasten osuus puolestaan tulee hieman vähene-

mään vuoteen 2015 mennessä nykyisestä 25,5 prosentista noin 22,1 prosenttiin.

Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 67 % on korttelileikkipaikkoja ja 33 %


1, 2 & 3 Madekosken leikkipaikka



enpi

de-

vuos

i

muuta Saarela Saarelankankaan leikkipaikka x 2010 Saarela Pyräspuiston leikkipaikka x 2016 tason nosto Saarela Muuraojan leikkipaikka x 2016

59

1 Saarelankankaan leikkipaikka 2 Muuraojan leikkipaikka 3 Pyräspuiston leikkipaikka

60

3.14 Korvensuora Korvensuoran suuralueeseen kuuluvat Ruskon, Ruskonselän, Heikinharjun,

Korvensuoran, Korvenkylän, Saviharjun ja Talvikankaan kaupunginosat. Asukkaita

suuralueella on 5 865, joista leikki-ikäisiä on 22,0 %.3 Enemmistö leikki-ikäisistä asuu

Talvikankaalla, mikä on myös asukasmäärältään suuralueen suurin kaupunginosa.

Kuva 42. Leikki-ikäisten ikäjakauma Korvensuoran suuralueella kaupunginosittain vuonna 2006. 8

Suuralueelle ovat ominaista laajat metsäalueet. Merkittäviä viheralueita ovat mm.

Kalimenojanlaakso sekä Korvenkylän viheralue.9 Tällä hetkellä suuralueella on viisi

eri tasoista leikkipuistoa, jotka on rakennettu 80- ja 2000-luvuilla. Suuralueen

leikkipuistoista 4 on korttelileikkipaikkoja (80%) ja yksi kaupunginosaleikkipuisto

(20%).

Suuralueen leikkipuistot ovat metsäisiä. Poikkeuksen muodostaa Talvikankaan

kaupunginosassa sijaitseva Lumiukonpuiston leikkipaikka, joka on kenttämäinen,

avara tila. Puistossa on matalahko maamäki, joka hieman poistaa avoimen

kentän vaikutelmaa. Hönttämäessä sijaitseva Paraatipuiston leikkipaikka, sijaitsee

nuoren mäntymetsän keskellä omakotitaloasutuksen läheisyydessä. Pieni metsä-

saareke jakaa leikkipaikan kahteen osaan ja eri toiminnoille on osoitettu omat

alueensa. Tilanjako ja ympäröivä puusto tekevät puistosta viihtyisän.

0

50

100

150

200

250

300

Rusko

Ruskonselkä

Heikinharju

Korvensuora

Korvenkylä

Saviharju

Talvikangas

leik

ki-ik

äine

n/ka

upun

gino

sa


61

Kuutamopuiston leikkipaikka on Ruskon kaupunginosan ainoa leikkipuisto. Pinta-

alaltaan leikkipaikka on yksi kaupungin pienimmistä. Leikkipaikka on osittain aidat-

tu ja puisto on rajattu Konetiestä maamäellä. Konetien liikenteen melu häiritsee

jonkin verran puistossa oleskelua. Leikkivälineistö on hyväkuntoista ja turvanormit

täyttävää. Leikkipaikka on peruskorjattu vuonna 2004.

Korvensuoran kaupunginosassa sijaitsevat Tuohustulen leikkipuisto ja

Suokukkapuiston leikkipaikka. Tuohustulen leikkipuisto sijaitsee urheilukentän

lähistöllä ja puisto on peruskorjattu vuonna 2006. Peruskorjauksen yhteydessä

puiston taso nostettiin kaupunginosaleikkipuistoa vastaavaksi. Tuohustulen leikki-

puistossa on monipuolinen, eri ikäryhmät huomioon ottava leikkivälineistö sekä

matalahko maamäki. Maamäen yläosa on käytetty hyödyksi rakentamalla sinne

polku. Ongelmana puistossa on ilkivalta. Erityisesti leikkivälineiden sotkeminen on

yleistä. Suokukkapuiston leikkipaikka sijaitsee Korvensuoran koulun ja päiväkodin

läheisyydessä. Leikkipaikka on erittäin aktiivisessa käytössä ja leikkivälineistö

leikkipaikalla on hyväkuntoista.

Taulukko 15. Korvensuoran suuralueen leikkipuistot. Leikkipuistojen tavoitetaso suuralueella

Uusia rakennettavia kohteita ovat Tähtitarhan leikkipaikka sekä Talvikankaan

keskusleikkipuisto. Kuuraparran leikkipaikan nimi muutetaan viheralueen mukaan

Lumilinnanpuiston leikkipaikaksi ja sitä esitetään muutettavaksi kaupunginosa-

leikkipuistoksi. Korvensuoran asukasmäärän arvioidaan kasvavan nykyisestä

vuoteen 2015 mennessä.10 Leikki-ikäisten määrän arvioidaan kasvavan 22,1 pro-

senttiin vuoteen 2015 mennessä. Tavoitetilanteessa suuralueen leikkipuistoista 57 %

on korttelileikkipaikkoja, 29 % kaupunginosaleikkipuistoja ja 14 %

keskusleikkipuistoja.



enpi

de-

vuos

i

muuta Rusko Kuutamopuiston leikkipaikka x 2019 Korvensuora Suokukkapuiston leikkipaikka x 2016 Korvensuora Tuohustulen leikkipuisto x 2021 Talvikangas Paraatipuiston leikkipaikka x 2019 Talvikangas Lumilinnanpuiston leikkipuisto x 2018 tason nosto Talvikangas Tähtitarhanpuiston leikkipaikka x 2010 uusi Talvikangas Talvikankaan keskusleikkipuisto x 2008 uusi

62

1 Lumilinnanpuiston leikkipuisto 2 Tuohustulen leikkipuisto 3 Kuutamopuiston leikkipaikka

63

4 LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMINEN

64


Leikkipuistojen suunnittelu – Lainsäädäntö ja standardit – Varusteiden valintaperiaatteita

Aitaustarve – Ilkivallan huomioiminen – Kunnossapito ja hoito – Kunnossapidon seuranta

Talvikunnossapito – Leikkipuistojen nimeäminen ja osoitteisto – Erityisryhmien huomioiminen

Kuvat: Hietasaaren keskusleikkipuisto ja Pyräspuiston leikkipaikka

65


Leikkipuistoverkoston kehittämistavoitteet jakautuvat kolmeen osaan: 1) uusien

leikkipuistojen rakentaminen, 2) olemassa olevien leikkipuistojen peruskunnostus ja

3) tarpeettomien leikkipuistojen poistaminen. Korttelileikkipaikkojen osuus tulee

vähenemään vuoteen 2022 mennessä, kun osa niistä poistetaan ja osa muute-

taan tasoltaan kaupunginosaleikkipuistoksi. Uusia keskusleikkipuistoja tullaan ra-

kentamaan vuoteen 2022 mennessä seitsemän. Keskusleikkipuistot sijoittuvat eri

puolille kaupunkia sellaisille suuralueille, joiden väestörakenne sekä palvelutaso

edellyttävät keskusleikkipuiston rakentamista.

Tavoitetilanteen saavuttamiseksi on laadittu ohjeellinen rakentamis- ja kunnostus-

aikataulu. Uusien leikkipuistojen rakentamisen tarkastelussa pohjatietona ovat

olleet alueen väestörakenne, lähinnä leikki-ikäisten lasten määrä, sekä etäisyys lä-

himpään leikkipuistoon.

Oulun kaupungin väkiluku on kasvanut suhteellisesti eniten verrattuna suurimpiin

kaupunkeihin vuonna 2000 ja väestömäärän arvioidaan kasvavan hieman yli 12

000 asukkaalla vuoteen 2015 mennessä. Leikki-ikäisten osuuden arvioidaan samal-

la hieman kasvavan nykyisestä koko kaupungin osalta. Väkiluku on jatkanut tasai-

sesti kasvua, vaikka muuttoliikkeen aiheuttama väestölisäys onkin pienentynyt.

Yleiskaavan väestösuunnitteen mukaan Oulussa on 150 000 asukasta vuoteen

2020 mennessä.11 Tavoitetilanteessa vuonna 2022 leikkipuistojen kokonaismäärä

on 114, joista 62 on korttelileikkipaikkoja, 41 kaupunginosaleikkipuistoja ja 11 kes-

kusleikkipuistoja.

66

Kuva 45. Leikkipuistojen lukumäärä Oulun kaupungissa vuonna 2006 ja tavoitetilanne vuonna 2022.

Leikkipuistojen kehittämistavoitteisiin kuuluu myös niiden toiminnan kehittäminen.

Joissakin puistoissa voidaan kokeilla eri sukupolvien kohtaamista ns. monitoimi-

puistossa, jossa on laitteita ja varusteita kaikille ikäryhmille. Tällaisesta puistosta

tulee erityisesti tiedottaa asukkaille. Yksi tiedottamisen keino on yhteiset avajaiset,

jossa kerrotaan puiston toiminnallisesta luonteesta.

Lapsille ja nuorille sopivien osallistumistapojen kehittäminen on tulevaisuuden

haaste. Leikkipuistojen suunnittelun osalta lapsia voidaan osallistaa oman

alueensa suunnitteluun esimerkiksi keräämällä alueittain lasten tekemiä piirroksia

unelmiensa leikkipuistosta.

UUSIEN LEIKKIPUISTOJEN

RAKENTAMINEN LEIKKIPUISTOJEN

LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMISTAVOITTEET PERUSKUNNOSTUS

TARPEETTOMIEN LEIKKIPUISTOJEN POISTAMINEN

72

28

3

68

42

11

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Korttelileikkipaikka Kaupunginosaleikkipuisto Keskusleikkipuisto

leik

kipu

isto

jen

lkm

20062022

67

4.1 Leikkipuistojen suunnittelu Hyvin suunniteltu puisto tarjoaa turvallisen leikkialueen lapsille ja samalla viihtyisän

puistoalueen muille käyttäjille. Eri ikäryhmien kohtaaminen on tällöin mahdollista

ja puistot täyttävät tehtävänsä sosiaalisina kohtauspaikkoina. Tämä edellyttää

suunnittelijoilta eri ikäryhmien huomioon ottamista. Leikkipuistot tulee suunnitella

sijoituspaikan erityisvaatimukset ja ympäröivä maisema huomioiden. Suunnitte-

lijalla tulee olla riittävät tiedot leikkipaikkojen turvallisuusmääräyksistä.

Leikkipuistojen tulee olla muuntautumiskykyisiä ja kenttämäistä vaikutelmaa on

vältettävä. Pienillä lapsilla tulee olla omat leikkialueensa leikkipuistossa. Lapsen

mittakaavan huomioon ottaminen on erityisen tärkeää leikkialueiden

suunnittelussa. Lapsen perspektiivissä korostuvat erityisesti matalalla sijaitsevat

elementit. Lapset jäsentävät asuinaluettaan ja tiloja pienikokoisten elementtien,

kuten kasvillisuuden, kivien tai pienien ojien kautta. 12

Leikkipuistoihin asennetaan tiedotetaulu, jossa ilmoitetaan leikkipuiston nimi,

pelastusosoite sekä kunnossapitäjä. Lisäksi tiedotetaulussa ilmoitetaan talvikun-

nossapidosta sekä kielletään koirien tuonti leikkialueelle järjestyslain 14 § nojalla.

Tiedotetaulun materiaalina käytetään alumiinia, joka on ilkivaltaa kestävä

materiaali.

Erityisryhmät tulee huomioida erityisesti kaupunginosa- ja keskusleikkipuisto-

tasoisessa suunnittelussa. Lisäksi tulee huomioida esteettömyys, erityistä tukea

tarvitsevien lasten päivähoitopaikkojen läheisyys sekä alueilla sijaitsevat

ikääntyneiden palvelukodit.

Vanhempi väestö tulee huomioida alueilla, joissa vanhemman väestön määrä on

suuri tai väestösuunnitteen mukaan kasvaa tulevina vuosina. Nuorison tarpeet

huomioidaan erityisesti silloin, kun nuorison määrä alueella ylittää kaupungin

nuorison väestöprosentuaalisen keskiarvon.

68

4.1.1 Lainsäädäntö ja standardit

Leikkipuistot ovat julkisia, kaupungin ylläpitämiä viheralueita, jotka kuuluvat

tuoteturvallisuuslain piiriin. Kaupunki vastaa suunnittelemiensa ja rakentamiensa

leikkipuistojen turvallisuudesta. Leikkivälineitä ja niiden asentamista, ylläpitoa,

testaamista ja hoitoa ohjaavat SFS- standardit. Leikkikenttävälineitä koskevia

standardeja on yhteensä kahdeksan, SFS- EN 1176-1-7 ja SFS-EN 1177. Standardien

tarkoituksena on estää vakavimmat onnettomuudet ja ne ovat luonteeltaan

suosituksia.13 Leikkipuistojen turvallisuus edellyttää säännöllistä kalusteiden,

leikkivälineiden, rakenteiden ja pinnoitteiden valvontaa ja huoltoa.

4.1.2 Varusteiden valintaperiaatteita

Oulun kaupungissa käytetään pääosin Lassila & Tikanojan 30 litran City-roska-

astiaa, värinä graffitinharmaa RAL 7024 tai ruostumaton teräs. Keskusleikki-

puistoissa ja leikkipuistoissa, jotka ovat laajemman viheralueen yhteydessä

voidaan käyttää 60 litran City- roska-astiaa. Tiedotetaulut ovat Lehtovuoren

mallia 0602, värinä graffitinharmaa RAL 7024. Valaisimina käytetään yleisesti

esimerkiksi Verdelux ”Kuikka” valaisinmallia sekä Schrederin ”Kali” valaisinmallia.

Valaisimien valinnassa otetaan huomioon asemakaavoituksen yhteydessä

laadittu yleissuunnitelma ja siinä mahdollisesti määritelty tietty väri koko

kaupunginosan puistoja katuvalaisimille. Penkkeinä käytetään yleisesti Oulun

omaa penkkimallia ” Pensastasku” harmaansinisenä. Leikkipuistojen suunnittelussa

voidaan kuitenkin käyttää perustellusti myös eri penkkimalleja sekä värejä.

Perusteena muille penkkivalinnoille on niiden yhteen sopiminen muuhun

varustukseen. Leikkipuistoissa penkkien tulee olla kiinteästi asennettuja.

69

Kaikkien peruskorjattavien ja rakennettavien leikkipuistojen välineistön tulee olla

huoltotarpeiltaan ja uusintaväliltään koko puiston osalta sopusoinnussa. Kunnossa-

pidon kannalta on perusteltua käyttää mahdollisuuksien mukaan yhden valmis-

tajan välineistöä yhdessä leikkipuistossa. Välineiden huolto on helpompaa, kun

kaikki välineet voidaan käsitellä samalla tavalla. Mikäli leikkipuistossa käytetään

usean eri valmistajan välineitä tulee puiston yleisilmeen olla yhtenäinen.

Lisäksi suunnittelussa huomioidaan olemassa oleva rakennuskanta tai tulevan

asuinalueen rakentamistapaohjeet. Nämä voivat osaltaan ohjata leikkipuiston

teema- ja välineideointia alueen luonteeseen sopivaksi. Eri pintamateriaalien

välillä tulee olla rajaava materiaali, joka helpottaa kunnossapitoa sekä pidentää

eri pintamateriaalien elinkaarta. Turvasora–alueet tulee erottaa kivituhkapinnoista

rajaavalla materiaalilla, joka estää materiaalien sekoittumisen. Käytävien

mitoituksessa otetaan huomioon kunnossapidon ja pelastusajoneuvojen

asettamat vaatimukset. 4.1.3 Aitaustarve

Aitaamista on harkittava leikkipuistoissa, jotka rajoittuvat vilkkaisiin liikenneväyliin.

Aitamallien tulee täyttää turvallisuusnormit eivätkä ne saa olla kiipeiltävissä.

Olemassa oleva maisema ja rakentamisen aste määräävät leikkipuistossa

käytettävän aitamallin. Sisääntuloreittien kohdalla voidaan käyttää porttia olo-

suhteiden niin vaatiessa. Portin ja aidan tulee olla kokonaisuus. Kokonaan tai

osittain aidatuissa leikkipuistoissa tulee olla huoltoportti, joka mahdollistaa pääsyn

leikkialueelle raskaalla ajoneuvolla.

4.1.4 Ilkivallan huomioiminen suunnittelussa

Leikkipuistoissa suurin ilkivalta kohdistuu valaisimiin. Niiden valinnassa tulee

erityisesti ottaa huomioon materiaalin kestävyys. Polykarbonaattilasin käyttäminen

on perusteltua ja tämä tulee mainita suunnitelmien työselostuksissa. Myös valaisin-

pylväiden korkeuteen tulee kiinnittää huomiota.

Alueilla, joissa ilkivalta on merkittävä tekijä, tulee kiinnittää erityistä huomiota leikki-

välinemateriaaleihin. Leikkivälineiden sotkeminen ja kaivertaminen on yleistä ilki-

valtaa leikkipuistoissa. Irtoleikkivälineitä, kuten lautakeinut ja lullat siirrellään niille

kuulumattomille paikoille, minkä vuoksi niitä ei tule suunnitella leikkipuistoihin.

70

Uusien palamattomien muovien ym. muiden uusien materiaalien soveltuvuus

tulee selvittää kokeilun kautta puistorakentamisessa. Kasvillisuusvalinnoissa

suositaan matalia tai alasleikkauksen kestäviä pensaslajeja, sillä kasvillisuus voi

toimia myös näkösuojana ilkivallan tekijöille.

Leikkipuistoissa esiintyvää ilkivallan määrää seurataan tulevaisuudessa ylläpidon

yhteydessä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella.( LIITE 2 ) Kerättyjä tietoja käy-

tetään peruskorjaussuunnitelmien apuna.

4.2 Kunnossapito ja hoito

Puistojen hoidon yleistavoitteena on ylläpitää puistoja hoitoluokituksen määrit-

telemässä kunnossa. Kaikki leikkipuistot ovat hoitoluokaltaan käyttöviheralueita

(A2). Hoitoluokitus on valtakunnallinen ja se ohjaa viheralueiden hoidon tasoa. A2

hoitoluokan viheralueen tulee olla yleisilmeeltään siisti ja monipuolinen.14

Leikkipuistojen varusteiden, kalusteiden ja leikkiin tarkoitettujen välineiden tulee

olla hoitoluokan mukaan aina turvallisia, käyttökunnossa ja siistejä.14 Irtoleik-

kivälineet tuodaan puistoihin kevätkunnostuksen yhteydessä ja samalla vaihde-

taan hiekkalaatikoiden leikkihiekka. Irtovälineet kerätään pois leikkialueilta talven

ajaksi. Leikkipuistojen silmämääräinen tarkastus suoritetaan puiston hoitokäynnin

yhteydessä. Tarkastuksen yhteydessä puhdistetaan ja tarkastetaan turva-alustat,

siistitään alue roskista sekä tyhjennetään roska-astiat. Turvallisuutta vaarantavat

vauriot leikkialueella korjataan välittömästi. Oulun kaupungissa kunnossapito on

järjestetty katu- ja viheralueiden yhteisenä alueurakointina. Kunnossapito

hankitaan Oulun Katutuotannolta sekä yksityisiltä urakoitsijoilta.

4.2.1 Kunnossapidon seuranta

Oulun kaupungissa järjestetään kahdesti vuodessa viheralueiden hoitotason

arviointikierros, joihin osallistuvat sekä tilaajan että palvelun tuottajan edustajat.

Hoitotasoa verrataan viheralueen hoitoluokan vaatimuksiin. Arvioinnin kohteiksi

valitaan otos koko kaupungin viheralueista sisältäen myös leikkipuistoja. Vuoden

2006 arvioinnin kohteena olleet leikkipuistot olivat pääosin hyväkuntoisia.

Ilkivallasta ja käytöstä johtuvia vaaratekijöitä havainnoidaan leikkialueilla

viikoittain ja vaaratekijät pyritään korjaamaan välittömästi. Leikkivälineiden

yksityiskohtaisempi toiminnallinen tarkastus tehdään 1-3 kuukauden välein.

71

Toiminnalliset tarkastukset tehdään valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. 14

Leikkivälineiden perusteellinen turvallisuustarkastus tehdään vuosittain.

Kunnossapidon seurannan kehittämiseksi alueurakoihin tulee sisällyttää vuosit-

tainen kattava seuranta leikkipuistojen kunnosta ja nykytilasta. Vuosittaisen

seurannan suorittajaksi ja puutteiden kirjaajaksi tulee urakkaohjelmissa asettaa

henkilö, joka on suorittanut Viherympäristöliiton Ulkoleikkipaikkojen turvatarkas-

taja-kurssin tai henkilö, joka muutoin pystyy osoittamaan omaavansa vastaavat

tiedot. Tarkempi raportti toimitetaan tilaajalle kerran vuodessa sähköisenä.

Raporttien avulla päivitetään kunnostusaikataulua.

4.2.2 Talvikunnossapito

Leikkipuistot luetaan kuuluvaksi yleisiin alueisiin, joita laki kadun ja eräiden yleisten

alueiden kunnossa- ja puhtaanpidosta koskee. Laki ei velvoita järjestämään talvi-

kunnossapitoa yleisille puistoalueille, vaan se on kunnalle harkinnanvaraista

toimintaa.15 Suomen ilmasto-oloissa turvanormien edellyttämän turvallisuustason

saavuttaminen talvella on leikkivälineiden ja muiden rakenteiden osalta

mahdotonta. Leikkivälineet ja niiden turva-alustat eivät täytä niille asetettuja

turvastandardeja pakkasen, lumen ja jään vuoksi. Turvastandardit ovat kuitenkin

voimassa leikkialueilla myös talvisin. Teknisen lautakunnan päätöksen mukaisesti

talvella 2006-2007 aurataan koeluontoisesti väylät kahteen kaupungin

ylläpitämään leikkipuistoon. Auraaminen edellyttää väylien liukkaudentorjuntaa.

Ongelmallisinta talvikunnossapidossa on liukkauden torjunta, mikä on vaikeasti

toteutettavissa erityisesti leikkivälineiden osalta. Liukkauden torjuntaan käytet-

tävät materiaalit voivat aiheuttaa mm. turva-alustojen rikkoontumista sekä

heikentää niiden iskunvaimennuskykyä.

Katu- ja viherpalveluiden vastuulla olevia leikkipuistojen yhteydessä sijaitsevia

jäädytettäviä kenttiä oli talvella 2005-2006 kuusi. Muita puistoalueilla sijaitsevia

jäädytettäviä palloilukenttiä oli vuonna 2005-2006 kahdeksan. Jäädytettävien

kenttien hoidon tavoitteena on tarjota pienille lapsille luistelumahdollisuudet

lähiliikuntapaikkojen ja leikkialueiden yhteydessä. Kenttien jäädyttämisessä nou-

datetaan VHT`05 ohjeita. Kentät aurataan tarvittaessa.

72

4.3 Leikkipuistojen nimeäminen ja osoitteisto

Keskusleikkipuistot nimetään sen kaupunginosan mukaan, missä ne sijaitsevat.

Keskusleikkipuistot ovat koko kaupunkia palvelevia leikkipuistoja, jolloin nimeämi-

nen kaupunginosan mukaan kertoo leikkipuiston sijainnista enemmän kuin

esimerkiksi viheralueen nimi. Eri hierarkiatasot näkyvät puiston nimessä. Korttelileik-

kipaikat ja kaupunginosaleikkipuistot nimetään sen viheralueen mukaan, millä ne

sijaitsevat ja hierarkiataso ilmaistaan liittämällä viheralueen nimen yhteyteen

tasoa ilmaiseva termi; leikkipaikka tai leikkipuisto.

Leikkipuistojen nimeämisen yhteydessä puistolle annettaan pelastusosoite, joka

ilmoitetaan käyttäjille leikkipuistoon sijoitettavassa tiedotetaulussa. Osoitteen tulee

liittyä ympäröivään nimistöön ja sen on oltava riittävän lyhyt ja selkeä.16

Leikkipuiston osoitteisto muodostetaan viheralueiden nimistön mukaan, jolloin

puiston osoite on viheralueen nimi. Esimerkiksi Intiönkankaan leikkipaikka sijaitsee

Intiönkankaan viheralueella, jolloin sen pelastusosoite on Intiönkangas. Pelastus-

osoitteen yhteydessä käytetään numerointia, jos samalla viheralueella sijaitsee

useampi leikkialue tai muu pelastusosoitetta vaativa kohde. Osoitteelliset kohteet

paikannetaan kartalle kartastopalveluissa, josta toimitetaan sijaintikoordinaatit

aluehälytyskeskukselle.

73

4.4 Erityisryhmien huomioiminen

Leikkipuistojen esteettömyyden suunnittelussa lähtökohtana on, että liikkumis- ja

toimimisesteitä voi olla sekä lapsilla että heistä huolehtivilla aikuisilla. Ensisijaisesti

huomioon otettavia ryhmiä ovat liikkumisesteiset, näkövammaiset sekä

allergiset.17 Esteettömässä ympäristössä kaikki voivat toimia tasavertaisesti.

Pysyvästi toimimisesteisiä on 10 % väestöstä.18 Näkövammaisten esteettömän

kulun kannalta tärkeintä on eri toimintojen alueiden erottaminen toisistaan. Alueet

tulee erottaa toisistaan selkeästi toisistaan erottuvilla materiaaleilla ja väreillä.

Yleistä jalankulkutietä ei suositella johdettavaksi leikkialueen läpi ja leikkialueen

yleisjärjestelyn tulee olla selkeä ja looginen.17 Suunnittelussa merkittävimpiä

tekijöitä esteettömyyden kannalta ovat kulun ohjaus, kulkureitit, rakenteet sekä

leikki- ja liikuntavälineet, kasvillisuus, ääniympäristö ja valaistus. 18

Leikkipuistoissa turva-alustojen esteettömyyteen tulee erityisesti kiinnittää

huomiota. Esteettömyyden huomioimisella tarkoitetaan sitä, että leikkipuistossa on

myös leikkivälineitä ja alueita, joihin pääsee esteettömästi. Leikkiväline

luokitellaan esteettömäksi, jos sen käyttö on mahdollista avustajan opastuksella.

Käytävien ja leikkivälineiden sisään- ja ulosmenojen kohdat tulee mitoittaa

liikuntaesteisten mitoitusperiaatteilla. Erityisesti keinut ja muut liikkuvat leikkivälineet

tulee suojata törmäys- ja putoamisvaaralta. Tarkempia ohjeistuksia esteettömästä

leikkipuisto-suunnittelusta löytyy mm. RT-kortistosta sekä Liikuntapaikkajulkaisusta

nro 85, Esteetön perhepuisto ja liikuntapolku.

Yleisjärjestely on selkeä ja

looginen

Osa leikkivälineistä on esteettömiä ESTEETTÖMYYDEN HUOMIOIMINEN LEIKKIPUISTOSSA Osa pintamateriaaleista ja turva-alustoista on esteettömiä

74

5 LEIKKIPUISTOJEN RAKENTAMIS-JA KUNNOSTUSAIKATAULU

75

5 LEIKKIPUISTOJEN RAKENTAMIS- JA KUNNOSTUSAIKATAULU Tulevat asuntoalueet – Uusinvestointikohteet vanhemmilla asuinalueilla – Poistettavat leikkipuistot – Rakentamisen ja peruskorjauksen kustannukset Kuvat: Kaijonharjun keskusleikkipuisto, Metelinkankaan leikkipaikka ja Pyräspuiston leikkipaikka

76

5 LEIKKIPUISTOJEN RAKENTAMIS- JA KUNNOSTUSAIKATAULU

Leikkipuistojen ohjeellisessa rakentamis- ja kunnostusaikataulussa on huomioitu

alueiden väestömäärien ja ikärakenteen muutokset sekä leikkipuistoverkoston

kattavuus. (LIITE 3) Ohjeellisessa aikataulussa leikkipuistojen elinkaari on 15 vuotta.

Asuinalueiden luonteesta johtuen peruskorjaussykli on kuitenkin eri asuinalueiden

leikkipuistoilla erilainen. Uusien asuinalueiden leikkipuistojen käyttöaste on suuri ja

niiden peruskorjauksen tarve tuleekin selvittää kymmenen vuoden välein. Keskus-

leikkipuistojen peruskorjaustarve tarkistetaan suuren käyttöasteen vuoksi kuuden

vuoden välein.

Vuosittain on mahdollista peruskorjata tai rakentaa keskimäärin viidestä kuuteen

leikkipuistoa. Vuoden 2006 aikana peruskorjattiin kaksi leikkipaikkaa ja neljä

leikkipuistoa. Vuonna 2006 valmistuneita peruskorjauskohteita olivat Lämsänjärven

leikkipaikka sekä Castrenin leikkipuisto. Venhopuiston leikkipaikan,

Kontionkankaan leikkipuiston, Antti Pietilän ja Heinätorin puiston leikkipuistojen

peruskorjaus aloitettiin syksyllä 2006.

77

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

kpl

Uusi Peruskorjaus Poistettavat

Kuva 46. Rakennettavat, peruskorjattavat ja poistettavat kohteet vuosina 2007 – 2022.

Uusia rakennettavia kohteita vuonna 2006 oli neljä; Tikkapuiston leikkipaikka,

Ojakankaan leikkipuisto ja Jylkynrinteen leikkipaikka. Jääkäripuiston leikkipuiston

rakentaminen aloitettiin syksyllä 2006 ja puisto valmistuu keväällä 2007.

5.1 Tulevat asuntoalueet

Vuosien 2006-2010 merkittävimmät omakotitalotuotannon alueet Oulussa ovat

Kuivasranta, Talvikangas, Metsokangas ja Ritaharju. 19 Palveluverkostoa kehite-

tään uusien asuinalueiden valmistuessa Oulun yleiskaavan 2020 ja seudun yleis-

kaavan keskusverkkorakenteen mukaisesti. Leikkipuistot ovat osa tätä palveluver-

kostoa. Keskusverkkorakenteen ohella palvelujen suunnittelun lähtökohtia ovat

alueiden väestömäärien ja väestörakenteiden kehitys.20

Talvikankaan asuinalueen on arvioitu olevan valmis vuoteen 2020 mennessä.

Asuntoja Talvikankaalla on tuolloin 960 ja alueella sijaitsee paikalliskeskustasoinen

palvelukeskus. 19 Uusia rakennettavia leikkipuistoja Talvikankaan alueella on kaksi,

Talvikankaan keskusleikkipuisto sekä Tähtitarhanpuiston leikkipaikka. Keskusleikki-

puisto on ohjeellisessa rakentamisaikataulussa sijoitettu vuodelle 2008 ja kortteli-

leikkipaikka vuodelle 2010.

Metsokangas I rakentaminen käynnistyi alkuvuodesta 2006 ja tonttien luovutus al-

koi syksyllä 2006. Vuoteen 2010 mennessä alueella aloitetaan ympäristörakenta-

78

minen.20 Metsokangas I alueelle on kaavoitettu keskusleikkipuisto ja korttelileikki-

paikka. Metsokankaan keskusleikkipuiston arvioitu rakentamisvuosi on 2009.

Ulkometsän korttelileikkipaikka on ajoitettu rakennettavaksi kohteeksi vuonna

2011. Metsokangas II alueella on varaus Navettakankaan leikkipaikalle, joka on

ajoitettu rakennettavaksi vuonna 2016. Lisäksi Metsokangas II alueelle rakenne-

taan Lähimetsän leikkipuisto, joka on ajoitettu vuodelle 2017. Alueen asema-

kaava on tarkoitus saada kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn helmi-

kuussa 2007. 21

Ritaharjun asuinalueet ovat osa Kaijonharjun suuraluetta, jolla sijaitsee yksi

kaupungin kolmesta aluekeskuksesta. Ritaharjun kaupunginosa muodostuu

kolmesta eri osa-alueesta; Kuivasrannasta, Aaltokankaasta sekä Ritaharjun

keskuksesta. Ritaharjun kaupunginosa on palvelutasoltaan paikalliskeskustasoinen

asuinalue. Kuivasranta on yleiskaavassa merkitty Ritaharjun alakeskukseksi.22

Kuivasrannan rakentaminen on aloitettu vuonna 2004 ja alueelle rakennetaan yksi

kaupunginosaleikkipuisto sekä kaksi korttelileikkipaikkaa. Kuivasrannan

asuinalueen kaupunginosaleikkipuisto, Kasteheinän leikkipuisto, on ajoitettu

rakennettavaksi vuonna 2007. Silmupuiston leikkipaikka rakennetaan vuonna 2009

ja Rytipuiston leikkipaikka vuonna 2013. Ritaharjun alueella on aluevaraus yhdelle

keskusleikkipuistolle sekä kahdelle kaupunginosaleikkipuistolle.22 Asuinalue on

mitoitettu noin 5 300 asukkaalle. 22 Ritaharjun keskusleikkipuisto on ajoitettu

rakennettavaksi vuonna 2010.

Hiukkavaaran alueelle on hyväksytty tavoitesuunnitelma vuonna 2003. Kaava-

runkoa on ryhdytty valmistelemaan vuoden 2006 keväällä ja sen arvioidaan

valmistuvan vuoden 2008 aikana. Alue tullaan asemakaavoittamaan useassa eri

osassa. Asuntotuotanto alueella käynnistyy aikaisintaan vuosikymmenen lopulla.

Hiukkavaarasta on tarkoitus luoda kaupunkimaisen pientaloasutuksen alue, jossa

on hyvät aluekeskustason palvelut.23 Tavoitesuunnitelmassa on keskusleikki-

puistovaraus sekä varaus neljälle muulle alempitasoiselle leikkipuistolle.24

Keskusleikkipuisto on alustavasti ajoitettu rakennettavaksi vuonna 2020. Alueen

muiden leikkipuistojen rakentamisaikataulu määritellään tarkemmin asemakaa-

voituksen edetessä.

Vanhoja teollisuusalueita tullaan kaavoittamaan asuinaluekäyttöön myös

lähitulevaisuudessa.20 Rajaville Oy:n ja Lohjan Rudus Oy:n käytössä olleelle

korttelille Alppilan kaupunginosassa on tehty asemakaavanmuutos, joka hyväk-

syttiin kesällä 2006.20 Nykyinen toiminta tulee siirtymään lähitulevaisuudessa pois

alueelta ja aluetta kehitetään yleiskaavan 2020 mukaisesti asuinkerros-

79

taloalueena.19 Alue täydentää nykyistä Alppilan asuinaluetta ja liittyy kiinteästi

olemassa olevaan kerrostaloalueeseen.21 Rajavillen alueella on aluevaraus

korttelileikkipaikalle. Leikkipaikka sijaitsee keskellä asuinkortteleita Elementtipuiston

keskellä ja se on ajoitettu rakennettavaksi kohteeksi vuonna 2011.

Uusilla alueilla leikkipuistot tulisi sijoittaa liikunta-alueiden läheisyyteen. Lasten leikki

on liikuntaa ja leikkipaikkojen sijoittaminen liikuntapaikkojen lähelle tukee

lähiliikunta-ajatuksen toteutumista. Rajakylässä Talvikkipuiston alue on onnistunut

kokonaisuus, josta löytyy liikuntapaikkoja useille eri ryhmille. Ritaharjussa ja Metso-

kankaalla sekä muilla uusilla rakennettavilla alueilla tulee edistää myönteistä

kehitystä leikkipaikkojen ja liikunta-alueiden yhdistymisestä yleisiksi lähiliikuntapai-

koiksi, joissa kaikilla on mahdollisuus harrastaa yhdessä iästä riippumatta.

5.2 Uusinvestointikohteet vanhemmilla asuinalueilla

Vanhemmille asuinalueille rakennettavia uusia leikkipuistoja rakentamis- ja kun-

nostusaikataulussa on yhteensä kuusi. Pateniemen suuralueen osalta epäsuhta

väestömäärän ja leikkipuistojen määrän välillä on suurin ja alueelle onkin tulossa

kolme uutta leikkipuistoa. Heikkeliininpuiston leikkipaikka on rakentamis- ja

kunnostusaikataulussa ajoitettu vuodelle 2008. Alue on aikaisemmin ollut leikkipuis-

tokäytössä, mutta leikkivälineistöä alueella ei nykyisin ole ollut. Pateniemen

puiston leikkipuisto sekä Gustav Berbomin leikkipuisto on ajoitettu rakennettavaksi

vuosina 2008 ja 2014.

Vuoden 2006 rakentamiskohteiden valmistumisen jälkeen asukaspohjan ja lapsi-

määrän perusteella leikkipuistojen lisärakentamisen tarvetta esiintyy mm.

Mäntylässä, Kaukovainiolla, Hiirosessa, Iinatissa, Toppilassa, Myllyojalla, Patenie-

messä ja Herukassa. Alueiden uusien leikkipuistojen tarve on ratkaistu mm.

olemassa olevien korttelileikkipaikkojen laajentamisella kaupunginosaleikkipuis-

toksi. Esimerkiksi Mäntylän tilanne korjaantuu, kun Mäntylän leikkipaikan taso

nostetaan kaupunginosaleikkipuistoksi. Epäsuhta väestömäärän ja leikkipuistojen

määrän välillä tällä hetkellä on suurin Kaukovainiolla ja Pateniemessä. Herukan

tilanne paranee Heikkeliininpuiston leikkipaikan rakentamisen myötä.

80

5.3 Poistettavat leikkipuistot

Leikki-ikäisten lasten määrä sekä leikkipuistoverkoston tiheys asuinalueilla ovat

määrääviä tekijöitä poistettavaksi esitettyjen leikkipuistojen taustalla. Käytöstä

poistettavaksi ehdotettujen leikkipuistojen vaikutusalueella leikki-ikäisten lasten

lukumäärä on yleensä pieni eikä väestösuunnitteen mukaan lukumäärä ole

tulevaisuudessa kasvamassa. Usein poistettavan leikkipuiston vaikutusalueella on

toinen vastaavantasoinen tai korkeampitasoinen leikkipuisto. Vuosina 2007–2012

poistettavia leikkipuistoja on yhteensä seitsemän, joista korttelileikkipaikkoja on

kuusi ja keskusleikkipuistoja yksi. Nykyisen leikkipuistokannan määrää voidaan

arvioida kriittisesti Hollihaassa, Nokelassa, Höyhtyällä, Koskikeskuksessa, Tuirassa,

Välivainiolla ja Haapalehdossa. Nykyisen asukaspohjan, lapsimäärän ja väestö-

suunnitteiden perusteella näillä alueilla leikkipuistojen määrää voidaan vähentää.

Taulukko 16. Poistettavat kohteet vuosina 2007-2012.

Käyttäjäkunnan laajuus ja puiston käyttöaste ovat merkittäviä tekijöitä ylläpidet-

täessä kattavaa leikkipuistoverkostoa. Toivoniemen väestömäärälle riittää lasken-

nallisesti yksi leikkipuisto (1 puisto/1000 asukasta). Tästä syystä Toivoniemen itäosan

leikkipaikkaa ehdotetaan poistettavaksi. Rajakylän keskusleikkipuisto puolestaan

sijaitsee kaavassa yleisten rakennusten korttelialueella ja alue tullaan ottamaan

kaavan mukaiseen käyttöön lähitulevaisuudessa. Rajakylän keskusleikkipuiston

poistumisen myötä Talvikkipuiston leikkipuistoa kehitetään keskusleikkipuistona.

POISTETTAVAT LEIKKIPUISTOT KOHDE SUURALUE KAUPUNGINOSA POISTOVUOSI

Jukkopuiston leikkipaikka Myllyoja Haapalehto 2007 Toivoniemen itä-osan leikkipaikka Tuira Koskikeskus 2007

Sotkapuiston leikkipaikka Höyhtyä Höyhtyä 2009 Kesätien leikkipaikka Puolivälinkangas Välivainio 2009 Tervahaudan puiston leikkipaikka Tuira Tuira 2010

Hollipuiston leikkipaikka Keskusta Hollihaka 2011 Kaakkuripuiston leikkipaikka Höyhtyä Höyhtyä 2012

Rajakylän keskusleikkipuisto Pateniemi Rajakylä 2007

81

Tervahaudanpuiston leikkipaikka poistuu käyttäjämäärän vähyyden vuoksi ja

aluetta kehitetään oleskelualueena. Välivainiolla Kesätien leikkipaikka sijaitsee

liikenteellisesti ongelmallisessa paikassa, liikennöityjen väylien ympäröimänä.

Lisäksi leikkipaikka on hyvin pienialainen ja välineistö on vanhaa. Tulevaisuudessa

Aution aukean leikkipaikka palvelee Kesätien leikkipaikan käyttäjiä. Haapalehdon

poistettava kohde, Jukkopuisto, on välineistöltään heikkotasoinen. Haapalehdon

alueella leikkipuistojen määrä on väestö- ja lapsimäärän sekä väestösuun-

nitteiden perusteella suurempi kuin leikkipuistojen tarve. Höyhtyällä Sorsapuistoa

kehitetään jatkossa keskusleikkipuistona, jolloin Sotka- ja Kaakkuripuistojen tarve

vähenee. Kaakkuripuiston sijainti asuintalojen keskellä ei palvele laajempaa

käyttäjäkuntaa. Keskustan suuralueella Hollihaan kaupunginosassa sijaitseva

poistettavaksi esitetty Hollipuiston leikkipaikka on pienialainen läpikulkupuisto,

jonka leikkivälineistö on vähäinen. Tulevaisuudessa Hollihaan keskusleikkipuisto

palvelee Hollipuiston leikkipaikan käyttäjiä.

5.4 Rakentamisen ja peruskorjauksen kustannukset

Leikkipuistoinvestoinnit ovat osa ympäristörakentamista ja ne koostuvat korvaus-

investoinneista (peruskorjaukset) sekä uusinvestoinneista (uudet rakennettavat

kohteet). Vuoden 2006 ympäristörakentamisen työohjelman budjetti oli yhteensä

1 200 000 euroa, josta uusinvestointien osuus oli 470 000 euroa. Korvausin-

vestointien osuus oli 440 000 euroa, joka käsittää kuuden leikkipuiston peruskor-

jauksen.20 Vanhojen puistojen korjauskohteista vuonna 2006 merkittävimpiä olivat

Heinätorinpuiston ja leikkipaikan peruskorjaus sekä leikkialueiden peruskorjaukset

Oulunsuussa, Maikkulassa, Koskelassa ja Välivainiolla. 20

Leikkipuistorakentamisen kustannukset vaihtelevat 30 000 eurosta 250 000 euroon.

Korttelileikkipaikkatasoisten leikkipuistojen rakentamisen ja peruskorjauksen kustan-

nuksien arvioidaan olevan noin 30–60 000 euroa, kaupunginosaleikkipuistojen 60 –

120 000 euroa ja keskusleikkipuistojen 120 000 – 250 000 euroa.

82

LÄHTEET 1 Oulun Yleiskaava 2020, Viher- ja virkistysaluesuunnitelma, 2000, Oulun

kaupunkisuunnittelu, Sarja A 145. 2000

2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Leikkivä ihminen, 2001, Kauhava

3 Oulu alueittain 2006, Oulu: Oulun kaupunki, Keskushallinto, Talous- ja strategia.

2006

4 RT 89-10749 Ulkoleikkipaikat. RT-ohjetiedosto. Rakennustieto Oy, 2001

5 Kokkonen, Anu, Leikkipuistojen kehittämissuunnitelma, Oulun kaupunginosa-

puistojen nykytila, 2000

6 Järjestettyjen ulkoleikkipaikkojen kehittämissuunnitelma, Oulun yleiskaavoitus,

Leikkikenttätoimikunta, Oulun kaupunki 1973

7 Oulun kaupunkisuunnittelu, sarja A 71, Leikkipuistojen kehittämissuunnitelma

1984- 1992

8 http://www.ouka.fi/tilasto/vaesto.html

9 Kurttila, T, Oulun viheraluejärjestelmä tavoitesuunnitelma, 1999, Sarja A 137

10 Oulun kaupungin väestöennuste, Oulun kaupunki, keskushallinto

11 Oulun Yleiskaava 2020, Oulu : Oulun kaupunki, Keskusvirasto, Suunnittelupal-

velut. 2004.

12 Mannerheimin lastensuojeluliitto, Lapsen oikeus hyvään arkiympäristöön,

1999, Kauhava

83

13 Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, SFS Käsikirja 143 Leikkikenttävälineet,

Suomen Standardisoimisliitto, 2000. Helsinki.

14 Viherympäristöliitto ry, Viheralueiden hoitoluokitus, Julkaisu 16, Helsinki,

2000

15 Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta

14 §

16 Kunnan osoitejärjestelmä, Ohjeet ja suositus, Suomen kuntaliitto. 2006

17 Esteettömän ympäristön suunnitteluohjekortti 6/7 SuRaKu-projekti 2004

11.11.2004

18 Tujula Pirkko, Kaski Markus, Jokinen ,Ilkka (toim.), Esteetön ympäristö ja

liikuntapolku, Liikuntapaikkajulkaisu nro 85, Rakennustieto Oy Rati, 2003

19 Oulun kaupunkisuunnittelusarja A 173, Maankäytön toteuttamis-

suunnitelma 2006- 2010

20 Oulun kaupunki, Tekninen keskus, Kaupunki rakentaa 2006, Kaavoitus-

katsaus 2006-2007, Viestintäkeskus Oy, 2006

21 Oulun kaupunki, Kaavoituskatsaus 2006

22 Ritaharjun tavoitesuunnitelma, 2004. Oulu: Oulun kaupunki, Keskusvirasto,

Suunnittelupalvelut.

23 Hiukkavaaran tavoitesuunnitelma, 2002. Oulu: Oulun kaupunki,

Keskusvirasto, Suunnittelupalvelut.

24 Hiukkavaaran tavoitesuunnitelma - maankäyttö, 2002. Oulu: Oulun kaupunki,

Keskusvirasto, Suunnittelupalvelut.

84

LIITTEET

LIITE 1 Leikkipuistojen inventointilomake

LIITE 2 Ilkivallan seurantalomake

LIITE 3 Leikkipuistojen rakentamis- ja kunnostusaikataulu

LIITE 4 Kartta; Leikkipuistot Oulun kaupungissa, mittakaava 1 : 20 000

85

Leikkipuistojen kehittämissuunnitelma LIITE 1/1 Leikkipuistojen inventointi – tarkastuslomake maastoon Leikkipuiston nimi: __________________________________________________ Suuralue ja kaupunginosa: _____________________________________________ Päivämäärä ja kellon aika: _____________________________________________ Leikkialueen pinta-ala: ______________ A2 alueen pinta-ala: ___________________ Käyttäjämäärä tarkistuksen aikana: _______________________________________ Yleiskuvaus: _______________________________________________________________

_______________________________________________________________

Nykyinen luokitustaso: □ korttelileikkipaikka □ kaupunginosaleikkipuisto

□ keskusleikkipuisto

Tavoitetaso: □ korttelileikkipaikka □ kaupunginosaleikkipuisto

□ keskusleikkipuisto

□ poistettava

Hoitotaso: □ A2:n vaatimustason mukainen

□ ei täytä A2 hoitoluokan tasoa Puutteet:____________________________________

Peruskorjaus: □ välitön, 1-2 vuotta, oma arvio ________________vuotta □ kiireellinen, 3-5 vuotta, oma arvio _____________ vuotta

□ lähivuosina, 5-7 vuotta, oma arvio _____________vuotta

□ myöhemmin, 7-10 vuotta, oma arvio ___________ vuotta

□ vastarakennettu / perusparannettu

Laajennusvara: □ on □ ei laajennusvaraa

□ ei laajennustarvetta

Kuivatustarve: □ on, lähipäivinä satanut: _________________________ □ ei havaittavissa

□ selvitettävä peruskorjauksen yhteydessä

86

Leikkipuistojen kehittämissuunnitelma LIITE 1/2

Valaistus: □ ei ole

□ on, valaisinten kunto ja muut huomiot ____________________________________________________________________________________________________________________________________ Pintamateriaalit: ____________________________________________________ Turva-alustat: ______________________________________________________ Aitaustarve: □ ei tarvetta □ osittain, ____________________________________

□ aitaus koko puiston osalta □ selvitettävä peruskorjauksen yhteydessä

Aitojen kunto: □ hyvä

□ huono Muuta:________________________________________________ ___

Kasvillisuuden suoja-aidat: □ on, ______________________________________ □ ei ole, ____________________________________

Ilkivalta: □ ei havaittavissa □ havaittavissa,

_______________________________________________________________

_______________________________________________________________

_______________________________________________________________

Puuston harvennus / poisto: □ ei tarvetta □ osittainen, merkitty karttaan

□ kiireellinen, ennen puiston peruskorjausta, arvio___ vuotta

□ vaaralliset puut, merkitty karttaan Esteettömyys: □ esteetön □ osittainen, __________________________________

□ suuret korkeusvaihtelut maastossa

□ vaikea pinta- ja turva-alustamateriaali, _______________

87


Palloilukenttä: □ olemassa oleva

□ ei palloilukenttää

Kunto ja pintamateriaali:_____________________________ Käyttö ja arvio käyttömäärästä:________________________ Varustus: ______________________________________

Luistelukenttä: □ talvisin luistelukenttänä □ ei luistelukenttää

Istutuksien kunto: □ hyvä, _____________________________________ □ kohtalainen, _________________________________

□ huono, ____________________________________

Leikkivälineiden kunto: □ hyvä, _____________________________________ □ kohtalainen, _________________________________

□ huono, ____________________________________

Leikkivälineluettelo ja mahdollinen käyttö perusparannuksen jälkeen: _______________________________________________________________

_______________________________________________________________

_______________________________________________________________

Arvio leikkivälineiden esteettömyydestä:

_______________________________________________________________

_______________________________________________________________

Muut rakenteet ja varusteet sekä niiden kunto: _______________________________________________________________

_______________________________________________________________

_______________________________________________________________

Muita huomioita:

_______________________________________________________________

_______________________________________________________________

_______________________________________________________________

_______________________________________________________________

89

Leikkipuistojen kehittämissuunnitelma LIITE 2 Oulun kaupunki LEIKKIPUISTOJEN ILKIVALLAN SEURANTALOMAKE LEIKKIPUISTON NIMI: Osoite: Kunnossapitäjän allekirjoitus: Päiväys: Kunnossapitäjä: PMV ILKIVALLAN KOHDE ILKIVALTA TOIMENPIDE

sotk

ettu

kaiv

erre

ttu

rikot

tu

polte

ttu

muu

tark

asta

ja

MUITA HUOMIOITA / TEHDYT TOIMENPITEET

maa

laus

korja

us

uusi

min

en

kuitt

aus

90


LEIKKIPUISTOJEN RAKENTAMIS- JA KUNNOSTUSAIKATAULU R rakentaminen KO korttelileikkipaikka TL tason lasku

P peruskorjaus KA kaupunginosaleikkipuisto T tasonnosto kohde

PO poistettava kohde KE keskusleikkipuisto

TOIM

ENPI

DEV

UO

SI

KOHDE

SUURALUE

KAUPUNGINOSA R

AK

ENTA

MIS

VUO

SI

PER

USK

OR

JAU

SVU

OSI

R

P

PO

KO

KA

KE

2007 Reslapuiston leikkipaikka Myllyoja Haapalehto 1979 x x

2007 Toivoniemen leikkipaikka ( länsi-osa) Tuira Koskikeskus 1959 x x

2007 Palosuon leikkipaikka Pateniemi Pateniemi 1983 xT x

2007 Kynsilehdon leikkipuisto Myllyoja Kynsilehto x x

2007 Kasteheinän leikkipuisto Kaijonharju Ritaharju x x

2007 *Sorsapuiston leikkipaikka Höyhtyä Höyhtyä 1984-85 x x

2007 Toivoniemen leikkipaikka (itäosa) Tuira Koskikeskus 1959 x x

2007 Jääkäripuiston leikkipuisto Keskusta Intiö 2006 x x

2007 Heinätorin leikkipuisto Keskusta Hollihaka 1965 2006 x x

2007 Venhopuiston leikkipaikka Koskela Toppila 1969 2006 x x

2008 Rajakylän keskusleikkipuisto Pateniemi Rajakylä 1979 2003 x

2008 Kyösti Kallion puiston leikkipaikka Keskusta Leveri 1958 x x

2008 Tervahaudan puiston leikkipaikka Tuira Tuira 1963 x x

2008 **Intiönkankaan leikkipaikka Keskusta Intiö 1978 x x

2008 Heikkeliininpuiston leikkipaikka Pateniemi Herukka 1980 x x

* Nimimuutos: uusi nimi, Höyhtyän keskusleikkipuisto ** Nimimuutos: entinen Intiönpuiston leikkipaikka

91





TOIM

ENPI

DEV

UO

SI

KOHDE

SUURALUE

KAUPUNGINOSA R

AK

ENTA

MIS

VUO

SI

PER

USK

OR

JAU

SVU

OSI

R

P

PO

KO

KA

KE

2008 Talvikankaan keskusleikkipuisto Korvensuora Talvikangas x x

2008 Veturipuiston leikkipaikka Höyhtyä Nokela 1959 1987 x T x

2008 Kaakkurinpuiston leikkipaikka Kaakkuri Kaakkuri 1993 x T x

2008 Pateniemen puiston leikkipuisto Pateniemi Pateniemi x x

2008 Koskelan puiston leikkipaikka Koskela Koskela 1982 x T x

2008 *Talvikkipuiston leikkipuisto Pateniemi Rajakylä 1978 2002 x T x

2009 Lundströmin puiston leikkipaikka Tuira Toppilansaari x x

2009 Jukkopuiston leikkipaikka Myllyoja Haapalehto x

2009 Silmupuiston leikkipaikka Kaijonharju Kuivasjärvi x x

2009 Keinupuiston leikkipaikka Höyhtyä Nokela 1961 x x

2009 Oinaansuon leikkipaikka Kaijonharju Kuivasjärvi 1991 x x

2009 Saverikkopuiston leikkipaikka Myllyoja Haapalehto 1976 x x

2009 Manttaalipuiston leikkipaikka Myllyoja Haapalehto 1983 x T x

2009 Sotkapuiston leikkipaikka Höyhtyä Höyhtyä 1969 x

2009 Pyykösenpuiston leikkipaikka Tuira Tuira 1965 1986 x x

* Nimimuutos: uusi nimi Rajakylän keskusleikkipuisto

92





TOIM

ENPI

DEV

UO

SI

KOHDE

SUURALUE

KAUPUNGINOSA R

AK

ENTA

MIS

VUO

SI

PER

USK

OR

JAU

SVU

OSI

R

P

PO

KO

KA

KE

2009 Kilpukan leikkipaikka Pateniemi Pateniemi 1996 x T x

2009 Metsokankaan keskusleikkipuisto Kaakkuri Metsokangas x x

2010 Puusepänpuiston leikkipaikka Keskusta Myllytulli 1995 x x

2010 Tiedonkehdon leikkipaikka Kaijonharju Linnanmaa 1994 x x

2010 Saarelankankaan leikkipaikka Sanginsuu Saarela 1994 x x

2010 Puistikkokadun leikkipaikka Keskusta Raksila 1995 x x

2010 Nykäsenkankaan leikkipaikka Myllyoja Kirkkokangas 1989 x x

2010 Allipuiston leikkipaikka Höyhtyä Höyhtyä 1964 1993 x x

2010 Peltolan leikkipuisto Oulunsuu Peltola 2001 x x

2010 Tuulaspuiston leikkipaikka Puolivälinkangas Pyykösjärvi 1975-76 2002 x x

2010 Tähtitarhanpuiston leikkipaikka Korvensuora Talvikangas x x

2010 Kesätien leikkipaikka Puolivälinkangas Välivainio 1980 x x

2010 Ritaharjun keskusleikkipuisto Kaijonharju Ritaharju x x

2010 Suolaheinikon leikkipaikka Pateniemi Rajakylä x x

2011 Ranta-Koskelan leikkipaikka Puolivälinkangas Pyykösjärvi 1996 x x

2011 Ahvenojan leikkipaikka Kaijonharju Kuivasjärvi 1996 x x

2011 Hupisaarten keskusleikkipuisto Keskusta Myllytulli 1984 2001 x x

93





TOIM

ENPI

DEV

UO

SI

KOHDE

SUURALUE

KAUPUNGINOSA R

AK

ENTA

MIS

VUO

SI

PER

USK

OR

JAU

SVU

OSI

R

P

PO

KO

KA

KE

2011 Elementtipuiston leikkipaikka Koskela Alppila x x

2011 *Hollihaan leikkipaikka Keskusta Hollihaka 1976 x T x

2011 Ulkometsän leikkipaikka Kaakkuri Metsokangas x x

2011 Hollipuiston leikkipaikka Keskusta Hollihaka 1958 1995 x x

2012 Routunpuiston leikkipaikka Höyhtyä Karjasilta 1958 1997 x x

2012 Hartaanpuiston leikkipaikka Tuira Tuira 1977 1997 x x

2012 Herukkalammen leikkipaikka Pateniemi Herukka 1997 x x

2012 Aution aukean leikkipaikka Puolivälinkangas Välivainio 1964 1997 x x

2012 Kummelipuiston leikkipaikka Koskela Taskila 1991 x x

2012 Kaakkuripuiston leikkipaikka Höyhtyä Höyhtyä 1958 x x

2013 Kastellinkentän leikkipaikka Oulunsuu Oulunsuu 1998 x T x

2013 Kumpulanpuiston leikkipaikka Oulunsuu Peltola 1985 1998 x x

2013 Iinatin leikkipuisto Maikkula Iinatti 1993 2002 x x

2013 Herukkapuiston leikkipaikka Pateniemi Herukka 1986 2002 x x

2013 Rytipuiston leikkipaikka Kaijonharju Kuivasjärvi x x

2013 Madekosken leikkipaikka Maikkula Madekoski 1996 x x

*Nimimuutos: Hollihaan keskusleikkipuisto

94





TOIM

ENPI

DEV

UO

SI

KOHDE

SUURALUE

KAUPUNGINOSA R

AK

ENTA

MIS

VUO

SI

PER

USK

OR

JAU

SVU

OSI

R

P

PO

KO

KA

KE

2014 Mannerheiminpuiston leikkipuisto Keskusta Vanhatulli 1984 1999 x x

2014 Gustav Bergbomin leikkipuisto Pateniemi Pateniemi x x

2014 Haukkapuiston leikkipaikka Kaukovainio Kaukovainio 1974 2000 x T x

2014 Kyytipojanpuiston leikkipaikka Maikkula Heikkilänkangas x x

2014 Knuutilankankaan leikkipaikka Maikkula Knuutila 1986 2001 x T x

2015 Kaislapuiston leikkipaikka Höyhtyä Lintula 1972 2000 x x

2015 Sääskipuiston leikkipaikka Puolivälinkangas Puolivälinkangas x x

2015 Tuiranpuiston leikkipuisto Tuira Tuira 1981 2002 x x

2015 Maahisen leikkipuisto Puolivälinkangas Puolivälinkangas 1979 2002 x x

2015 Helmipöllönpuiston leikkipaikka Kaijonharju Kuivasjärvi 1985 2001 x x

2015 Merikosken leikkipuisto Tuira Tuira 1958 2001 x x

2016 Meritoppilan keskusleikkipuisto Koskela Toppila 2001 x x

2016 Tolpankankaan leikkipuisto Kaakkuri Kiviniemi 2001 x x

2016 Käpälämäen leikkipuisto Kaukovainio Hiironen 2001 x x

2016 Pyräspuiston leikkipaikka Sanginsuu Saarela 2001 x T x

95





TOIM

ENPI

DEV

UO

SI

KOHDE

SUURALUE

KAUPUNGINOSA R

AK

ENTA

MIS

VUO

SI

PER

USK

OR

JAU

SVU

OSI

R

P

PO

KO

KA

KE

2016 Muuraojan leikkipaikka Sanginsuu Saarela 2001 x x

2016 Tähkäpään leikkipuisto Kaakkuri Perävainio 2001 x TL x

2016 Lassinpuiston leikkipaikka Tuira Tuira 1981 2001 x x

2016 Suokukkapuiston leikkipaikka Korvensuora Korvensuora 1985 2001 x x

2016 Navettakankaan leikkipaikka Kaakkuri Metsokangas x x

2017 Uumajan leikkipuisto Höyhtyä Karjasilta 1957 2002 x x

2017 Kainuunpuiston leikkipaikka Kaukovainio Kaukovainio 1979 2002 x x

2017 Ilmarisenpuiston leikkipaikka Kaijonharju Kaijonharju 1980 2002 x x

2017 Salmelanpuiston leikkipuisto Keskusta Myllytulli 1977 2002 x x

2017 Heikkilänrinteen leikkipaikka Maikkula Heikkilänkangas 2002 x x

2017 Rantavainion leikkipaikka Kaakkuri Kiviniemi 2002 x T x

2017 Tirolipuiston leikkipaikka Koskela Alppila 1973 2002 x x

2017 Kivekkään leikkipaikka Myllyoja Laanila 1973 2002 x x

2017 Lähimetsän leikkipuisto Kaakkuri Metsokangas x x

2018 Talvikkipuiston huoltorakennuksen leikkipaikka Pateniemi Rajakylä 2003 x x

2018 * Lumilinnan leikkipuisto Korvensuora Talvikangas 2003 x T x

*Nimimuutos: entinen Kuuraparran leikkipaikka

96





TOIM

ENPI

DEV

UO

SI

KOHDE

SUURALUE

KAUPUNGINOSA R

AK

ENTA

MIS

VUO

SI

PER

USK

OR

JAU

SVU

OSI

R

P

PO

KO

KA

KE

2018 Laivurin leikkipaikka Koskela Toppila 1985 2003 x x

2018 Niittyaron leikkipaikka Koskela Koskela 2003 x x

2018 Syynimaan leikkipuisto Kaijonharju Linnanmaa 2003 x x

2018 Hovisuon leikkipuisto Myllyoja Hintta 2002 x x

2018 Ajopelin leikkipuisto Maikkula Heikkilänkangas 2003 x x

2019 Valurin leikkipaikka Oulunsuu Värttö 1976 2004 x x

2019 Paraatipuiston leikkipaikka Korvensuora Talvikangas 1982 2004 x T x

2019 Vekarapuiston leikkipaikka Kaakkuri Kaakkuri 1996 2004 x x

2019 Puralan leikkipuisto Maikkula Maikkula 2004 x x

2019 Pirtinpuiston leikkipaikka Oulunsuu Oulunsuu 1987 2004 x x

2019 Myllyojan leikkipuisto Myllyoja Myllyoja 2003 x x

2019 Kuutamopuiston leikkipaikka Korvensuora Rusko 1987 2004 x x

2020 Honkalanpuiston leikkipaikka Pateniemi Pateniemi 1989 2005 x x

2020 Mäntylän leikkipaikka Höyhtyä Mäntylä 1983 2005 x T x

2020 Antellin leikkipuisto Tuira Toppilansaari 2005 x x

2020 Metelinkankaan leikkipaikka Kaakkuri Kaakkuri 2005 x x

2020 Hietasaaren keskusleikkipuisto Tuira Hietasaari 2005 x x

97





TOIM

ENPI

DEV

UO

SI

KOHDE

SUURALUE

KAUPUNGINOSA R

AK

ENTA

MIS

VUO

SI

PER

USK

OR

JAU

SVU

OSI

R

P

PO

KO

KA

KE

2020 * Kaijonharjun keskusleikkipuisto Kaijonharju Kaijonharju 2005 x x

2020 Hiukkavaaran keskusleikkipuisto Myllyoja Hiukkavaara x x

2021 Kariniemen leikkipaikka Myllyoja Hintta 2006 x x

2021 Tuohustulen leikkipuisto Korvensuora Korvensuora 1991 2006 x x

2021 Tikkapuiston leikkipaikka Kaakkuri Kiviharju 2006 x x

2021 Ojakankaan leikkipuisto Kaakkuri Kaakkuri 2006 x x

2021 Melojantien leikkipaikka Koskela Koskela 1976 2006 x x

2021 Lämsänjärven leikkipaikka Oulunsuu Oulunsuu 1987 2006 x x

2021 Karjakentän leikkipuisto Kaijonharju Kuivasjärvi 1988 2006 x x

2022 Castrenin leikkipuisto Puolivälinkangas Välivainio 1969 2006 x x

2022 Kontiokankaan leikkipuisto Maikkula Maikkula 1988 2006 x x

2022 Antti Pietilän puisto leikkipaikka Oulunsuu Oulunsuu 1992 2006 x x

2022 Jylkynrinteen leikkipaikka Kaijonharju Kuivasjärvi 2006 x x

* Nimimuutos: entinen Nyyrikin keskusleikkipuisto

98

Leikkipuistojen kehittämissuunnitelma

Oulun kaupunki | Tekninen keskus

TAITTO & KUVAT: Heidi Ollila 2007 · 12 suuntautuu ulos kotipihalta ja he hakeutuvat lähikentille...

Documents

Transcript of TAITTO & KUVAT: Heidi Ollila 2007 · 12 suuntautuu ulos kotipihalta ja he hakeutuvat lähikentille...