Tähdistö 1-2/2015

Eurooppanuorten julkaisu 1-2/2015

Stjärnkraft Stardom

Lähialueiden teemanumero

Euroopan integraatio ja Länsi-Balkan

s. 4

EU ja Israel – monimut-

kainen naapu-ruussuhde

s. 10

Ajankohtaista: kansallisetvaalit ja EU

s. 27

Eurooppa ja Pohjois-

Afrikka - niin kaukana mutta

niin lähellä s. 16

EU och säkerheten

s. 6

2 Tähdistö Eurooppanuorten julkaisu 1-2/2015

Visuaalinen ilmeHenri Häkkinenwww.henrihakkinen.com

ilmoitusmarkkinointiPetri Mahlberg, 050-491 3801 [email protected]

PainoPrinton

Kirjoittajien mielipiteet eivät sido julkaisijaa.

4 16106 27

JulkaisiJaEurooppanuoret ry

PäätoimittaJaJuha Kekomäki

VastaaVa PäätoimittaJaMariam Rguibi

oikolukuJuha Kekomäki

tekstitRiina Bhatia & Turun Eurooppanuoret, Carl Haglund, Heidi Hautala, Marleena Holmberg, Hannu-Pekka ikäheimo, Jesse Jääskeläinen, Jasmiini Kaasinen & Tampereen Eurooppanuoret, Juha Kekomäki, Tuomas Lassinharju, Pekka Masonen, Tapio Raunio, Anna Rautvuori, Mariam Rguibi, Elisa Selinummi, Sari Siikasalmi

kuVatAlueiden komitea, Riina Bhatia & Turun Eurooppanuoret, CMi, Jasmiini Kaasinen & Tampereen Eurooppanuoret, Elina Lehtinen, Euroopan komissio, Euroopan parlamentti, Eurovision, Heidi Hautala, iStockphoto, JEF Europe, Jesse Jääskeläinen, Sari Siikasalmi, Valtioneuvosto/Statsrådet

sisällys 1-2/2015

Puheenjohtajalta & Päätoimittajalta ..............................................................3

Euroopan integraatio ja Länsi-Balkan ...........................................................4

Kolumn: EU och säkerheten ............................................................................6

CMI – 15 vuotta ratkaisemassa konflikteja ...................................................8

EU ja Israel – monimutkainen naapurisuhde ...............................................10

Viisut ja Eurooppa .............................................................................................13

Eurooppa ja Pohjois-Afrikka: niin kaukana mutta niin lähellä ..................16

Itäinen kumppanuus uudistuu toukokuussa Riiassa ..................................20

Alumnin tervehdys ............................................................................................23

EU:n instituutiot tutuiksi: Alueiden komitea ................................................24

Pelätäänkö Brysselissä kansallisia vaaleja? ...................................................27

Nuorten suuri vaalipaneeli ja vinkkejä vaalipaneelin järjestäjille ............29

Eurooppanuorten järjestöpäivät.....................................................................31

Alueiden kuulumisia – Tampere .....................................................................32

Alueiden kuulumisia – Turku ..........................................................................34

Mukaan Eurooppanuorten kv-toimintaan ....................................................35

Euroopan integraatio ja Länsi-Balkan

EU ja Israel – monimut-

kainen naapu-ruussuhde

Ajankohtaista: kansalliset vaa-

lit ja EU

Eurooppa ja Pohjois-

Afrikka - niin kaukana mutta

niin lähellä

EU och säkerheten

3

täSSä numeroSSa keskitytään ennen kaikkea euroo-pan unionin kaakkois- ja etelänaapureihin. Itä-eurooppa on ollut vuosien 2014 ja 2015 aikana paljon esillä mediassa, joten se rajattiin lehden ulkopuolelle. on helppoa unohtaa, että lähialueilla on ukrainan lisäksi monia muitakin valti-oita, joiden kehityksellä on erittäin suuri merkitys euroo-pan unionin ja sen jäsenvaltioiden tulevaisuudelle. Lähi-alueiden lisäksi tarkastelemme muun muassa kansallisten vaalien mahdollisia vaikutuksia valtioiden eu-politiikkaan ja lanseeraamme uuden palstan, jossa esitellään euroopan unionin instituutioita. ensimmäisenä on vuorossa ehkä hieman heikommin tunnettu alueiden komitea.

Lähialueiden valinnan toinen tarkoitus oli herättää lukija ajattele-maan, mitä euroopalla oikeastaan tarkoitetaan. miksi ja miten jokin alue määritellään lähialueeksi eikä osaksi eurooppaa? esimerkiksi euroopan unioniin kuuluu tällä hetkellä alueita muun muassa aasias-ta ja latinalaisesta amerikasta. eurooppa on käsite, eikä sille ole ole-massa minkäänlaista universaalia ja kaikkien hyväksymää määritel-mää. jokainen meistä määrittelee siis oman eurooppansa itse. toivottavasti tämä tähdistön numero herättääkin lukijan pohtimaan omaa määritelmäänsä ja kyseenalaistamaan omia premissejään.

Juha KekomäkiPäätoimittaja

Euroopan lähialueet. Termi toistuu usein käsiteltäessä vaikkapa Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Mitä lähialueisiin kuuluu? Mitä niillä oikeastaan tarkoitetaan? Lähialueet valittiin vuoden 2015 ensimmäisen Tähdistön teemaksi kahdesta syystä. Niis-tä ensimmäinen oli esitellä lukijalle Euroopan unionin naapureita. Toinen syy oli haastaa lukija ajattelemaan Euroopan määritelmää.

Puheenjohtajalta & Päätoimittajalta

Päätoimittajalta

Tässä Tähdistössä pohditaan Euroopan rajoja ja tutustutaan Euroopan unionin eteläisiin lähialueisiin. Tämän numeron päätoimittajana ansiokkaasti toiminut Juha Kekomäki kertoo alla enemmän lehden sisällöstä.

Puheenjohtajalta

tätä kirjoittaessani yksi päivän suurimpia uutisia on ollut edellisen päivän vaalien tulos. Sen perusteella voidaan sanoa, että merkittävä määrä suomalaisista tuntuu kaipaa-van takaisin suljetumpien rajojen aikaan. Se tuntuu äkkiä selkeältä ja turvalliselta. todellisuudessa olisimme tuskin pystyneet suojautumaan yhteiskunnallisilta muutoksilta tekemällä Suomesta muusta maailmasta irrallaan olevaa lin-noitusta.

Päivän toinen pääuutinen on ollut jälleen satojen surkeita oloja ja turvattomuutta paenneiden ihmisten hukkuminen Välimereen ihmissalakuljettajien aluksen jouduttua merihä-tään Italian. eurooppaan suuntautuva ihmissalakuljetus ei ole uusi ilmiö, mutta tilanne on pahentunut eu:n lähialueen heikentyneen turvallisuustilanteen myötä, ihmiset pakene-vat esimerkiksi sisällissotia Libyassa ja Syyriassa. Pelkästään vuoden alusta eurooppaan pyrkineitä on hukkunut jo 1500.

epätoivoisten matkojen syyt ovat yleensä lähtömaan tilan-teessa, ei niinkään euroopan houkuttelevuudessa. Yksi tehokkaimmista keinoista euroopan turvallisuuden takaa-miseksi olisikin muun maailman ja erityisesti eu:n lähi-alueiden vakauden ja demokratiakehityksen pitkäjänteinen tukeminen. Lisäksi kuolemien ehkäisemiseksi voidaan teh-dä paljon myös auttamalla Välimeren rannalla sijaitsevia eu-maita tehostamaan rannikkonsa partiointia ja varaamal-la riittävät resurssit pelastusoperaatioihin. tämä tarkoittaa myös muiden eu-maiden resurssien käyttämistä yhteisen raja-alueen valvontaan.

on tärkeää muistaa, että rajat ovat ihmisen keksintö, ei luon-nonilmiö tai muuttumaton totuus. ne perustuvat parhaim-millaan yhteiselle sopimukselle ja pahimmillaan silmittömäl-le väkivallalle. rajat voivat muuttua tai niitä voidaan siirtää. niitä valvotaan ja ylläpidetään, tarvittaessa voimakeinoin.

rajat voivat myös suojella meitä ympäröivältä maailmalta ainakin väliaikaisesti ja sulkea ei-toivotut ilmiöt tai ihmiset ulkopuolelle. joskus tuntuu, että ne suojelevat meitä myös totuudelta. rajat eivät kuitenkaan kykene muuttamaan ulko-puolelle jäävää maailmaa olemattomaksi. Hätä ja kärsimys eivät katoa maailmasta sillä, että ummistamme silmämme. tautiepidemioiden tai ilmastonmuutoksen kaltaiset globaa-lit ongelmat eivät myöskään tunne rajoja. emme voi piilou-tua niiltä rajatarkastuspisteiden tai aitojen taakse, emmekä onnistu ratkaisemaan niitä ilman kansallisvaltioiden rajat ylittävää politiikkaa ja kansainvälistä yhteistyötä.

rajoilla on tarkoituksensa, niistä tuskin koskaan kokonaan luovutaan, eikä ole syytäkään. meidän on kuitenkin ymmär-rettävä niiden historiallinen luonne ja tiedostettava, että ne voivat paitsi suojella meitä erilaisilta ongelmilta, myös pahentaa niitä. Linnoitus voi olla turva, mutta se voi muut-tua yhtä helposti hallitsijoidensa vankilaksi. Varmaa on, että parempaa maailmaa on mahdotonta rakentaa vain omasta nurkkauksesta käsin.

Mariam Rguibi Eurooppanuorten puheenjohtaja

eurooPan integraatio ja länsi-Balkan

EU:n laajentuminen on rauhanprosessiLaajentuminen on edistänyt vakautta, hyvinvoin-tia ja demokratiaa euroopassa. kun eu vuon-na 2012 sai nobelin rauhanpalkinnon, laajentu-minen mainittiin keskeisenä valintakriteerinä. Vuosikymmenten aikana kuuden perustajavalti-on yhteisö on laajentunut 28 jäsenen unioniksi. eu on, ongelmistaan huolimatta, kenties maailman-historian menestyksekkäin ja vetovoimaisin rau-hanprojekti, joka nyt etenee myös sodan vain vähän aikaa sitten runtelemissa Länsi-Balkanin maissa. elintasokuilun tasoittuminen ja uusien jäsenvalti-oiden sitoutuminen yhteisiin pelisääntöihin ja nii-den valvontaan helpottaa rajat ylittävien ongelmien ja uhkien torjumista. Laajentumisen myötä eu:n kansainvälinen painoarvo kasvaa, eu:n sisämark-kinat laajenevat ja edellytykset maanosan pitkän aikavälin talouskasvulle ja työllisyydelle lisääntyvät. Viimeaikaiset levottomuudet ja epävakaus ukrainas-sa ja muualla eu:n naapurustossa ovat entisestään korostaneet vakaan ja yhtenäisen eu:n tärkeyttä. Seuraavat jäsenmaat Länsi-Balkanilta?eu:n laajentuminen on viime vuosina jäänyt talous- ja eurokriisin sekä ulkopoliittisten kriisien hallitse-malla eu-agendalla taka-alalle. euroopan komission puheenjohtaja jean-Claude juncker on todennut, ettei uusia jäseniä tulla ottamaan komission viisivuotisen toimintakauden aikana (2014–2019). Vaikka seuraa-va laajentuminen voisi tosiasiassakin toteutua aikai-sintaan 2020 – luvulla, on tämä ilmoitus aiheuttanut huolta Länsi-Balkanin maissa, onhan eu-jäsenyys nii-den jokaisen tavoite. Laajentumisprosessi kuitenkin jatkuu kussakin maassa omaa tahtiaan. Voidaankin ennakoida, Islannin hallituksen ilmoitettua, ettei se enää jatka jäsenneuvotteluita eu:n kanssa ja turkin jäsenyysneuvottelujen hitaan etenemisen takia, että seuraava eu:n jäsenmaa tulee Länsi-Balkanilta.

entisen jugoslavian maista Slovenia on ollut eu:n jäsen jo vuodesta 2004 ja kroatia vuodesta 2013. tällä hetkellä jäsenyysneuvotteluja käyvät Länsi-Balkanin maista Serbia ja montenegro. Sekä Serbiassa että montenegrossa on tapahtunut edistystä, mutta paljon työtä on vielä jäljellä erityisesti oikeusvaltio- ja perus-oikeuskysymyksissä.

makedonian jäsenyysneuvotteluiden avaamisen estee-nä on maan nimikiista kreikan kanssa. myös maan

heikentynyt sisäpoliittinen tilanne on hidastanut välttämättömien uudistusten toteutumista. albanian tule tehdä vielä paljon töitä ennen jäsenyysneuvotte-lujen avaamista, erityisesti julkisen hallinnon refor-min edistämiseksi, oikeuslaitoksen kehittämiseksi, vähemmistöjen oikeuksien parantamiseksi, korrupti-on ja järjestäytyneen rikollisuuden kitkemiseksi sekä medianvapauden parantamiseksi.

Bosnia-Hertsegovina ja kosovo ovat edenneet muita alueen maita hitaammin. Bosnia-Hertsegovinan eu-lähentymisen vauhdittamiseksi eu sopi joulukuussa 2014 uudesta etenemistavasta, jossa Bosnia-Hertse-govinan päättäjät laativat yhdessä eu:n kanssa pitkän ajanjakson uudistusohjelman talouden, oikeusvaltion, hyvän hallinnon ja hallintorakenteiden kehittämisek-si. uuden etenemistavan myötä vakautus- ja assosi-aatiosopimus astuu viimein voimaan kesällä 2015 (vakautus- ja assosiaatioprosessi valmistaa Länsi-Bal-kanin maita jäsenyyteen).

myös kosovon eu-perspektiivi on viime aikoina muuttunut konkreettisemmaksi vakautus- ja assosi-aatiosopimuksen neuvottelemisen myötä. kosovon keskeisiin haasteisiin lukeutuvat oikeusvaltion kehit-täminen, järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption vastaiset toimet sekä suhteiden normalisointi Serbian kanssa.

Ilmapiiri Länsi-Balkanilla on parantunut ja maiden välinen yhteistyö vahvistunut. taloudellinen kehitys, heikko kilpailukyky, korkea työttömyys, järjestäyty-nyt rikollisuus, ihmiskauppa ja laiton maahanmuutto ovat esimerkkejä haasteista, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan alueellista yhteistyötä. rakenteelliset uudis-tukset ovat välttämättömiä maiden kilpailukyvyn parantamiseksi ja investointien houkuttelemisek-si. alueellinen yhteistyö tukee myös demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä. kroatian liittymisen myötä

Teksti: Anna Rautvuori

Euroopan integraatio ja Länsi-BalkanBalkanin niemimaa on osa Eurooppaa ja Euroopan unionin seuraavat jäsenmaat tulevat mitä todennäköisimmin Balkanilta. Tällä hetkellä alueen valtioiden haasteet ovat hyvin samankaltaisia toistensa kanssa.

“Oikeusvaltiokysymykset sekä taistelu järjestäyty-

nyttä rikollisuutta vastaan tulee olla laajentumispoli-

tiikan ytimessä.”

5

eurooPan integraatio ja länsi-Balkan

eu:n ulkoraja ja tullimuuri siirtyivät Länsi-Balkanille. eu:n ja kroatian yhteinen päämäärä on, ettei unionin ulkorajan siirtymisen tulisi hankaloittaa tai vähentää kauppavaihtoa Länsi-Balkanilla. kroatia on esimerkil-lisesti jakanut osaamistaan jäsenyysprosessista alueen maille.

kuitenkin myös jännitteet nousevat alueella edelleen pintaan herkästi, ja jugoslavian hajoamisesta seu-ranneita ongelmia – vähemmistöjen asemaa, sodissa kadonneiden kohtaloa, pakolaisten paluuta, rajakysy-myksiä, sotarikos- ja omaisuuskysymyksiä – ratkotaan vielä pitkään. ukrainan kriisin myötä useat Venäjälle läheiset Länsi-Balkanin maat ovat joutuneet tasapai-noilemaan lännen ja Venäjän välillä. eu:n jäsenyyttä tavoittelevien maiden tulisi vähitellen yhtyä kaikkiin eu:n ulkopoliittisiin kantoihin. Hankalin tilanne on Serbialle, joka on Venäjän läheisin kumppani alueella.

Laajentuminen on Suomen EU-politiikan keskiössäSuomi on tukenut johdonmukaisesti euroopan unio-nin laajentumisen jatkamista yhdessä sovittujen peri-aatteiden pohjalta. Hallittu laajentuminen on Suomen poliittisten ja taloudellisten etujen mukaista ja yksi Suomen eu-politiikan keskeisistä tavoitteista.

oikeusvaltiokysymykset sekä taistelu järjestäyty-nyttä rikollisuutta ja korruptiota vastaan tulee olla laajentumispolitiikan ytimessä. myös talouskysy-mykset, mm. kasvu, kilpailukyky ja julkisen talou-den hoito sekä toimiva julkishallinto kuuluvat laa-jentumisen kolmeen peruspilariin. kriteereistä ei voida tinkiä, koska jäsenyyden olennainen merkitys liittyy juuri unionin sääntöjen ja arvojen omaksu-miseen.

Liittymistä ei tule kiirehtiä poliittisista syistä, sillä parhaat kannustimet uudistuksille ovat neuvottelu-prosessin yhteydessä. Liittymistä ei tulisi myöskään hidastaa poliittisia esteitä asettamalla, esim. kah-denvälisten kiistojen vuoksi. myös eu:n tulee pitää kiinni sitoumuksistaan ja sillä pitää olla valmius hyväksyä uusi jäsenmaa, kun kriteerit täyttyvät.

Laajentumiselementin tulee pysyä aktiivisena osa-na euroopan integraation tulevaisuutta. eu ei ole vain vapaakauppaa vaan se on arvoyhteisö, jonka kautta demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta juur-rutetaan eurooppalaisiin maihin.

keskeinen väline jäsenyysvalmiuksien vahvistami-sessa on unionin twinning- ja taIeX-toiminta. näi-den välineiden avulla myös Länsi-Balkanin maat voivat käytännönläheisellä tavalla kehittää ja mukauttaa hallintoaan ja lainsäädäntöään eu-käy-täntöjä vastaaviksi. myös Suomi on mukana toteut-tamassa näitä hankkeita.

Kirjoittaja työskentelee Ulkoasianministeriöllä EU:n laajentumisen ja Länsi-Balkanin yksikössä.

“EU on kenties maailman-historian menestyksekkäin

rauhanprojekti.”

laaJentumisen PerusPeriaatteet

EU:n jäsenyyttä voi hakea jokainen eurooppalai-nen valtio, joka täyttää unionin liittymisehdot ja kunnioittaa EU:n demokraattisia arvoja ja sitoutuu edistämään niiden toteutumista (sopi-mus Euroopan unionista, 49. artikla). Laajentu-mispolitiikan yhteisesti sovitut lähtökohdat ovat laajentumisen ehdollisuus, uskottavuus ja kun-kin hakijamaan eteneminen omien ansioidensa mukaan. Maastrichtin sopimuksen mukaan Eu-roopan parlamentin ja kaikkien jäsenvaltioiden tulee hyväksyä uudet laajentumiset.

Jäsenten tulee täyttää ns. Kööpenhaminan kriteerit sekä varsinaiset liittymisehdot (nk. acquis communautaire). Kööpenhaminan kri-teerien mukaan jäsenyyttä hakevalla valtiolla on oltava demokraattinen järjestelmä sekä toimiva markkinatalous. Erityistä huomiota kiinnitetään oikeuslaitosta ja perusoikeuksia sekä oikeutta, vapautta ja turvallisuutta koskeviin kysymyksiin. Lisäksi Länsi-Balkanin valtioille on määritelty lisäkriteereitä, jotka liittyvät lähinnä alueelliseen yhteistyöhön ja naapuruussuhteisiin (ns. vakau-tus- ja assosiaatioprosessin ehdot).

Jäsenyysneuvottelut koostuvat 35 neuvottelu-luvusta. Neuvottelujen eteneminen perustuu kriteerien täyttämiseen jokaisen neuvottelulu-vun osalta. Kunkin jäsenyysneuvotteluja käyvän maan tulee tehdä tarvittavat muutokset lain-säädäntöönsä ja toimintaansa ennen jäsenyyttä ja olla täysin valmis jäsenyyteen sillä hetkellä, kun liittymissopimus astuu voimaan. Jäsenyys-neuvotteluprosessin odotetaan nykyisellään vievän 8-10 vuotta. integraatio on myös moni-vaiheista siten, että EU-jäsenyyden toteutuessa maat eivät aina heti liity rahaliittoon tai Scheng-en-alueeseen.

Info


kolumn: eu och säkerheten

Kolumn: EU och säkerheten

Text: Carl Haglund Foto: Statsrådet

Under ett par decennier efter kalla krigets slut kändes Europa som ett relativt säkert område vad militära hot beträffar, men läget har förändrats snabbt. Under de senaste åren har den säkerhetspolitiska omgivningen i Europa och dess närområden blivit mer och mer oförutsebar.

VäPnade konfLIkter har kommit allt närmare europa. fortsättningsvis pågår det en väpnad kon-flikt i det europeiska landet ukraina med ryssland som en part i kriget. och trots att läget i ukraina har blivit något bättre efter minsk-avtalet, är vi fortfa-rande långt från en lösning på krisen. ryssland visar inga tecken på att landet skulle börja respektera ukrainas suveränitet varken i Östra ukraina eller på krim-halvön. tvärtom, rysslands ökat militära upp-trädande och aggressiva retorik runtomkring europa är oroväckande. På sistone har vi också fått läsa om stridigheter mellan Israel och palestinierna i Gaza, läget i Libyen samt ISIS-krigarnas grymheter i Syrien och Irak.

allt detta understryker behovet av att förnya euro-peiska unionens säkerhetsstrategi som har formule-rats redan 2003 och uppdaterats 2008. efter det har omständigheterna förändrats väsentligt och nu är det dags att tänka över hur man ska agera för att säker-ställa freden i europa. därför det är också viktigt att den gemensamma säkerhets- och försvarspolitiken (GSfP) i år åter igen finns på europeiska rådets agen-da. Vad ska vi då göra?

Samtliga initiativ som förstärker eu:s roll som en säker-hetsgemenskap är välkomna och värda att diskutera. den 8:e mars 2015 framförde eu-kommissionens ord-förande jean-Claude juncker en idé om ett gemensamt mer utvecklat eu försvar inklusive en gemensam eu-ar-mé. ur alliansfritt finländskt perspektiv är idén intres-sant men knappast genomförbar, inte åtminstone på kort sikt. 22 av eu:s 28 medlemsländer är också med-lemmar i nato och de har ingen lust att skapa parallel-la försvarsarrangemang som överlappar dem som redan finns. det innebär att även i framtiden kommer försva-ret i europa att bygga på enskilda medlemsstaters och nato:s förmågor. Hur de nationella förmågorna och eu:s samarbete med nato ska utvecklas i framtiden är nyckelfrågor vid toppmötet. också frågor som är relate-rade till försörjningsberedskapen är ytterst viktiga för finland.

Inom eu måste vi alla ha ett trovärdigt försvar, men eu:s styrka grundar sig inte på det militära. den base-rar sig på gemensamma värden, politisk enighet och en bred verktygslåda. element, som bör utnyttjas också i den nya säkerhetsstrategin. det mest synliga verkty-get, som man har använt i samband med ukraina-kon-flikten, är sanktionerna mot ryssland men även andra verktyg har utnyttjats. eu har bland annat gett ett betydande ekonomiskt och materiellt bistånd till ukrai-na och stärkt samarbetet med ukraina i försvars- och säkerhetsfrågor.

Hittills har eu varit enigt om hur man har reagerat på rysslands agerande, men vi kan inte ta för givet att det gäller också i framtiden. det är helt naturligt att olika eu medlemsländer har olika syn på ryssland, men där finns också en risk. risken är att eu blir delat och obe-slutsamt, vilket inte är i någons intresse. därför är det oerhört viktigt att vi håller ihop, eftersom det är det enda sättet att reagera på rysslands beteende under de senaste tiderna. Sanktionerna, som eu och uSa har lagt på ryssland, verkar ha effekt och de ska inte lyftas bort så länge ryssland inte respekterar sina grannars suverä-nitet och slutar med sitt trotsiga vapenskrammel.

I dagens förändrade läge måste vi stärka europas för-svar men det är minst lika viktigt att vi upprätthåller eu:s enighet.

Carl Haglund är Finlands försvarsminister och Svenska Folkpartiets ordförande.

Carl Haglund

7

POHJOLAN

VOIMA ON

VOIMAVAROJEN

YHDISTÄJÄ

www.pohjolanvoima.fi


cmi – 15 Vuotta ratkaisemassa konFlikteja

CMI – 15 vuotta ratkaisemassa konflikteja

Teksti: Juha Kekomäki Kuvat: Elina Lehtinen, CMI, iStockphoto

2000-luvulla maailman konfliktit ovat entistä monimuotoisempia ja rauhanrakentami-nen haastavaa. Suomalainen Crisis Management Initiative juhlii tänä vuonna 15-vuotista taivaltaan. Tähdistö haastatteli suomalaisen CMI:n viestintäjohtaja Elina Lehtistä nyky-päivän konfliktinratkaisusta.

eLIna LeHtInen toimii viestintäjohtajana CmI:lla ja vetää viiden hengen viestinnän ja varainhankinnan tiimiä. Lehtisellä on miehensä kanssa kolme lasta ja koira. tämän lisäksi häneltä löytyy kaksi maisterin tutkintoa, toinen Helsingin yliopistosta ja toinen Har-vardista. Lehtisellä on kokemusta toimittajan työstä muun muassa Yleltä ja Helsingin Sanomista. Vaihdos toimittajan työstä viestinnän puolelle tapahtui Leh-tisen asuessa Qatarissa, jossa hän työskenteli Bell Pottinger -yhtiössä viestintäkonsulttina. CmI:ssa hän aloitti työskentelyn vuonna 2010.

CmI eli Crisis management Initiative on president-ti martti ahtisaaren vuonna 2000 perustama kan-salaisjärjestö, joka ehkäisee ja ratkaisee konflikteja maailmalla. CmI vaikuttaa tälläkin hetkellä noin 15 pitkäaikaisen projektin kautta maailman haastavim-milla alueilla, kuten ukrainassa, Palestiinassa, etelä-Sudanissa ja Libyassa. Lehtisen mukaan CmI:n toi-minnalle on juuri nyt paljon kysyntää. - ei voi sanoa, että maailmalla olisi konflikteja enem-män kuin koskaan, mutta tämän päivän konfliktit ovat monimuotoisempia ja vaikeampia kuin aikaisem-min. meidän kaltaistemme riippumattomien toimijoi-den kysyntä maailmalla on lisääntynyt.

CmI:n kaltaisen, niin kutsutun yksityisen diplomaat-tisen toimijan toimintamahdollisuudet eroavat huo-mattavasti valtion vastaavista. - Valtiot tekevät aina virallista ulkopolitiikkaa. me olemme puolueeton, riippumaton ja ketterä järjes-tö, jonka ei tarvitse valtion tavoin pelätä kasvojen-sa menettämistä. ja kun vertaa valtioon, meidän on

mahdollista käyttää erilaisia metodeja konfliktinrat-kaisussa. Voimme olla innovatiivisia, koska meillä ei ole samalla tavalla hävittävää, selvittää Lehtinen ja jatkaa, että myös suomalaisuudesta on selvästi etua maailmalla.

tiettyjen konfliktien pariin CmI päätyy monia eri reit-

Nykyaikaiset konfliktit ovat monimuotoisempia kuinaikaisemmin

Elina Lehtinen

”Jos naiset eivät ole muka-na rauhanprosesseissa mil-

lään tavalla, kuinka voisi ajatella, että rauha voisi

olla kestävä, jos puolet kan-sakunnasta jätetään sen

ulkopuolelle?”

9

cmi – 15 Vuotta ratkaisemassa konFlikteja

tejä. joskus yhteyttä ottaa konfliktin toinen osapuoli, joskus molemmat, mutta harvoin kuitenkaan valtion päämies. konfliktinratkaisijana CmI on jo hyvin tun-nettu maailmalla. usein edellinen hyvin tehty työ poi-kii uuden toimeksiannon. jokaista projektia harkitaan tarkasti ennen kuin konfliktinratkaisuun ryhdytään, sillä yksi hanke kestää yleensä noin kolme vuotta. - aina ennen kuin aloitamme uuden hankkeen, olem-me tehneet pitkäaikaisen toteutettavuus-suunnitel-man, jossa kartoitamme konfliktin toimintaympäris-tön. tässä konfliktianalyysissä kartoitetaan konfliktin toimijat ja meidän toimintamahdollisuutemme. Silloin kun lähdemme mukaan johonkin, olemme vakuuttu-neita siitä, että se on meidän kaltaisemme hanke ja meidän osaamisaluettamme.

Poliittisen tahdon puutteen Lehtinen nostaa 2000-luvun konflikteissa suurimmaksi rauhan esteek-si. - Yleensähän kaikissa konflikteissa on loppupeleissä kysymys siitä, että vaaditaan sitä poliittista tahtoa, taitoa ja oikea ajoitus. jäätyneessä konfliktissa joku hyötyy sen olemassaolosta, kontrolloi sitä ulkopuolel-ta käsin ja heille siitä on etua.

Lehtinen tunnistaa myös suurten toimijoiden Yhdis-tyneiden kansakuntien ja euroopan unionin potenti-aalin ja haasteet. turvallisuusneuvoston päätöksente-komekanismissa hän näkee vielä kehittämisen varaa. eu:lla hän näkee hyvät mahdollisuudet olla vahva rau-hanvälittäjä. - eu:n ulkopolitiikka ei ole riittävän yhtenäistä. Siellä ei pystytä aina tekemään päätöksiä vaan kalastellaan liikaa omaa etua. Lähtökohdat olisivat hyvät, mutta eu tarvitsisi yhtenäisemmän ja vahvemman ulkopo-liittisen ”äänen”, Lehtinen pohtii.

Sukupuoli- ja tasa-arvoasiat nousevat 2000-luvun kon-fliktinratkaisussa aikaisempaa enemmän esille, ja syys-tä. on hyvä muistaa, että naisten konflikteissa kokema väkivalta poikkeaa hyvin paljon miesten kokemasta väkivallasta ja naisten osallistuminen rauhanraken-tamisen prosessiin tuo siihen aivan uuden ulottuvuu-den. naisten roolin kasvattaminen rauhanvälityksessä onkin CmI:lle tärkeää.- Yksi meidän toiminnan pääperiaatteista on inklusii-visuus eli otetaan kaikki mukaan siihen rauhanproses-siin. usein tällä tarkoitetaan naisia, mutta myös muita ryhmittymiä, jotka eivät muuten olisi mukana rauhan-prosessissa. uskomme vahvasti, että jos kaikki eivät ole mukana rauhan tekemisessä, rauhasta ei voi tulla kestävää.

Yk:n tilastojen mukaan viimeisten 15 vuoden sisällä

syntyneistä rauhansopimuksista alle kaksi prosenttia oli naisten solmimia. - jos naiset eivät ole mukana rauhanprosesseissa mil-lään tavalla, kuinka voisi ajatella, että rauha voisi olla kestävä, jos puolet kansakunnasta jätetään sen ulko-puolelle? kysyy Lehtinen.

CmI:n hallituksen puheenjohtajana toimiva president-ti ahtisaaren toiminta saa Lehtiseltä paljon kehuja. - me olemme kuin se lapsi, jonka hän on lähettänyt maailmalle. nykyisin hän kutsuu itseään kummise-däksi, eikä enää isäksi, Lehtinen naurahtaa. - Hän on tunnelman luoja ja inspiraation lähde toimis-tollamme. Hänellä on ihan poikkeuksellinen kyky saa-da ihmisistä esiin parhaat puolet ja hän kunnioittaa ja arvostaa jokaista omana itsenään.

Lehtinen ei vielä puhuisi Suomesta rauhanvälityksen suurvaltana. tämän tavoitteenhan lanseerasi vuonna 2010 silloinen ulkoasiainministeri alexander Stubb. erityisesti taloudellisessa panostuksessa konfliktin-ratkaisuun Suomi jää kauas esimerkiksi norjasta ja Sveitsistä. - taloudelliset panostukset eivät tietenkään tee kaik-kea itsestään, mutta se luo mahdollisuuksia. Pysty-tään kouluttamaan ihmisiä ja ottamaan lisää ihmisiä mukaan toimintaan. Stubbin avauksen jälkeen ulko-ministeriössä on tehty paljon työtä rauhanvälityksen eteen ja siitä on tehty yksi prioriteeteista, mutta suurvallaksi on vielä matkaa. tämän pitää olla kan-sallinen projekti, jossa ulkoministeriön lisäksi ovat mukana myös muut toimijat, kuten valtioneuvosto, presidentti ja kansalaisyhteiskunta. Suomalaisilla on kuitenkin yleisesti hyvä maine maailmalla ja siitä pitää ottaa kaikki irti, Lehtinen toteaa.

Crisis manaGement initiatiVe (Cmi)

•PresidenttiMarttiAhtisaariperustijärjestönvuonna 2000

•Riippumatonjavoittoatavoittelematon kansalaisjärjestö

•Yksimaailmanjohtavista konfliktinratkaisujärjestöistä

•15pitkäaikaistaprojektiamaailman haastavimmilla alueilla

•80erialojenammattilaista22erikansallisuudesta

•ToimipisteetHelsingissäjaBrysselissä

•Liikevaihtoolivuonna2014noin7,5miljoonaa

Info


ISraeL oLI yksi ensimmäisistä maista, joka solmi diplo-maattisuhteet euroopan talousyhteisön kanssa, ja eu:sta on vuosien mittaan tullut Israelin tärkein kauppakump-pani. Samaa ei voi kuitenkaan sanoa poliittisesta yhteis-työstä, jota on leimannut jatkuvat pettymykset ja epäluu-lo, joka juontaa juurensa osittain holokaustiin ja osittain euroopan yhteisön vuonna 1980 tekemään Venetsian julistukseen. julistus oli ensimmäinen kerta, kun eY vaati silloin jasser arafatin johtaman Palestiinan vapautusjär-jestön (PLo) ottamista mukaan Israelin ja Palestiina väli-siin rauhanneuvotteluihin. julistus sai aikanaan täystyr-mäyksen Israelissa eikä israelilaisten päättäjien epäluulo eu:n todellisia tavoitteita kohtaan Lähi-idän rauhanpro-sessissa ole vieläkään täysin hälvennyt.

enemmistö israelilaisista kannattaa yhteistyön syventä-mistä euroopan kanssa, ja vuonna 2011 teetetyn kyse-lyn mukaan peräti 81 prosenttia israelilaisista kannattaa maan eu-jäsenyyttä (virhemarginaali 3,3 prosenttia). Vuonna 2009 teetetyn kyselyn mukaan vastaava luku oli 69 prosenttia. kyselyt teettänyttä tutkimusryhmää johti Ben-Gurionin yliopiston eurooppa-tutkimuksen linjan johtaja Sharon Pardo, jonka mukaan mielikuva israelilai-sista anti-eurooppalaisina on väärä. Pardo onkin toden-nut, että israelilaiset tuntevat vahvaa yhteenkuuluvuutta eurooppaan historiallisesti ja kulttuurisesti sekä saman-kaltaisten elämäntapojen vuoksi.

Israelin ja eu:n välisten suhteiden laillisen pohjan muo-

Teksti: Marleena Holmberg Kuvat: Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti

EU ja Israel – monimutkainennaapurisuhdeEuroopan unionin ja Israelin välisiä suhteet ovat olleet pitkään läheiset, mutta eivät ongelmattomat. Uuden EU:n ulkoasioiden korkeimman edustajan Federica Mogherinin myötä Israelin ja Palestiinan konflikti on noussut uudelleen yhdeksi EU:n ulkopolitii-kan painopisteistä. Israelissa taas viimeisten parlamenttivaalien jälkeen rauhanprosessi näyttää ottaneen ainakin retorisen taka-askeleen Benjamin Netanjahun Likud-puolueen vaalivoiton myötä.

eu ja israel – monimutkainen naaPurisuhde

Ma’ale Aduminin siirtokunta Jerusalemista katsottuna

11


dostaa vuonna 2000 voimaan astunut assosiaatiosopi-mus. Suhteita käsitellään myös eu:n naapuruuspolitiikan (enP) sekä ranskan entisen presidentti nicolas Sarkozyn aloitteesta vuonna 2008 perustetun Välimeren unionin (ufm) kautta. ufm perustettiin epäonnistuneen Barcelo-nan prosessin raunioille siten, että kaikki eu-maat otet-tiin Saksan vaatimuksesta mukaan unioniin. Israelin tuki ufm:n luomiselle perustui pitkälti Sarkozyn läheisiin hen-kilökohtaisiin suhteisiin Israelin johdon kanssa.

eu:n ja Israelin suhteita leimaa vahva yhteistyö talous-, tiede- ja tutkimussektoreilla. Israel on useaan otteeseen ilmaissut halustaan syventää suhteita euroopan unioniin entisestään, mihin on euroopassa suhtauduttu lähin-nä myönteisesti. neuvottelut suhteiden päivittämisestä uudelle tasolle aloitettiinkin vuonna 2007, ja ne etenivät hyvin aina vuoteen 2009 asti, jolloin Israel aloitti Gazas-sa maahyökkäyksen koodinimellä operaatio Valettu lyi-jy (Cast Lead). operaation jälkeen puheet integraation syventämisestä loppuivat käytännössä kokonaan, eikä muutos näytä todennäköiseltä ennen kuin Israelin ja Palestiinan välisissä rauhanneuvotteluissa saadaan aikaan huomattavaa edistystä.

eu on pyrkinyt lisäämään vaikutusvaltaansa Lähi-idän rauhanneuvotteluissa koko 2000-luvun ajan. Pyrkimyksiä vaikeuttaa Israelin vastustus ja väitteet eurooppalaisten puolueellisuudesta arabimaiden hyväksi. erimielisyydet Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin selvittelyssä ovat vaikuttaneet vahvasti ei vain Israelin ja eu:n suhteisiin vaan myös Israelin ja joidenkin eu-maiden kahdenvälisiin suhteisiin. euroopassa koettiinkin historiallisia hetkiä, kun ruotsi päätti lokakuussa 2014 tunnustaa Palestiinan valtion ensimmäisenä maana Länsi-euroopassa. ruotsin esimerkin innoittamina useiden muiden eu-maiden parla-mentit ovat järjestäneet neuvoa-antavia äänestyksiä pales-tiinalaisvaltion perustamisen puolesta. myös euroopan parlamentti järjesti vastaavan äänestyksen joulukuussa 2014, jolloin 498 meppiä äänesti tunnustamisen puolesta ja 88 vastaan.

eu:n tuore ulkoasioiden korkea edustaja federica mogh-erini näyttäisi jatkavan pyrkimyksiä eu:n vaikutusval-lan lisäämiseksi Lähi-idän rauhanprosessissa. Vain päi-vä ennen Israelin maaliskuun 2015 parlamenttivaaleja mogherini ilmoitti, että kansainvälinen yhteisö punnitsee parhaillaan Lähi-idän kvartetin roolia ja muotoa uudel-leen. kvartettiin kuuluu eu:n lisäksi Yk, Yhdysvallat ja Venäjä. Samana päivänä mogherini nimitti eu:n uudeksi Lähi-idän rauhanprosessin erityisedustajaksi italialaisen diplomaatti fernando Gentilinin. nimitys on merkittävä

signaali rauhanprosessin tärkeydestä mogherinin asia-listalla, sillä tämän edeltäjä Catherine ashton lakkautti kyseisen pestin vuosi sitten vedoten rauhanprosessin vähäiseen edistymiseen. Vieraillessaan Suomessa maalis-kuussa 2015 mogherini myös nimesi Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin ratkaisemisen yhdeksi komission viides-tä painopisteestä ulkoasioiden saralla.

Israelin parlamenttivaalit 2015: mitä seuraavaksi?Israelissa käytiin ennenaikaiset parlamenttivaalit maa-liskuussa 2015 kaksi vuotta etuajassa. edellinen hallitus kaatui joulukuussa 2014 erimielisyyksiin budjetista sekä ehdotetusta peruslakimuutoksesta, joka määrittelisi Isra-elin juutalaisten kansallisvaltioksi. ennen parlamentin hajottamista pääministeri Benjamin netanjahu erotti oikeusministeri tzipi Livnin ja valtiovarainministeri Yair Lapidin.

äänestysaktiivisuus vaaleissa nousi 71,8 prosenttiin, joka on korkein koko 2000-luvulla. Vaalien voittajaksi nousi valtaa pitäneen pääministeri netanjahun johtama keskusta-oikeistolainen Likud-puolue, joka sai yhteensä 30 paikkaa maan 120 henkisestä parlamentista eli knes-setistä. toiseksi 24 paikalla nousi Isaac Herzogin johtama keskusta-vasemmistolainen sionistileiri, joka yhdisti Isra-elin työväenpuolueen sekä liberaali Hatnuah-puolueen, jonka netanjahun erottama oikeusministeri Livni perusti vuonna 2012. kolmanneksi vaaleissa puolestaan kiri ara-bipuolueiden ja vasemmistopuolue Hadashin yhteislista, joka keräsi 13 paikkaa. Lista koostuu aatteellisesti hyvin erilaisista puolueista, joita yhdisti yksi tavoite: ylittää edel-lisen ulkoministeri avigdor Liebermanin aloitteesta kah-desta prosentista yli kolmeen nostettu äänikynnys.

Likudin voitto suurella enemmistöllä oli ennusteiden perusteella yllättävä. netanjahu todistikin jälleen olevan-sa taitava poliitikko ja kääntämään lähes varmalta tappi-olta näyttäneen tilanteen lopulta murskavoitoksi. Suurin syy tähän on se, että netanjahu onnistui houkuttelemaan äänestäjiä pienemmiltä oikeistopuolueilta omaan leiriinsä. Vain päivää ennen vaaleja netanjahu sanoi uutissivusto nrG:lle antamassaan haastattelussa, että pääministerinä hän jatkaisi siirtokuntien rakentamista ja ettei palestiina-laisvaltiota perustettaisi hänen valtakaudellaan – viesti selvästi vetosi äänestäjiin.

kommentti sai aikaan suuren mediamylläkän ympäri maailmaa. Huomiotta ei jäänyt myöskään paikka, jossa netanjahu antoi haastattelun. kyseessä on Har Homan siirtokunta Itä-jerusalemissa, joka on yksi Israelin ja Pales-tiinan välisen konfliktin kiistellyimmistä yksityiskohdista.

”Erimielisyydet Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin sel-vittelyssä ovat vaikuttaneet vahvasti ei vain Israelin ja EU:n suhteisiin vaan myös Israelin ja joidenkin EU-maiden kah-

denvälisiin suhteisiin.”



Siirtokunta alueella, joka tunnetaan palestiinalaisten kes-kuudessa sen arabiankielisellä nimellä jabal abu Ghneim, on erityisen vaikea pala nieltäväksi palestiinalaisille, sillä se käytännössä täydentää Itä-jerusalemin saarron siir-tokunnilla sekä vaikeuttaa kulkua Betlehemistä ramalla-hiin. Har Homan siirtokunta on myös kiristänyt Israelin ja eu:n välejä sen perustamisesta vuonna 1997 lähtien.

eu:n ulkosuhteiden korkea edustaja federiga mogherini kommentoi vaalitulosta onnittelemalla netanjahua vaa-livoitosta. Samaan hengenvetoon mogherini totesi eu:n olevan sitoutunut yhteistyöhön Israelin kanssa sekä tuke-van rauhanneuvottelujen jatkamista Israelin ja Palestii-nan välillä. Vaalitulos ei ole kuitenkaan muuttanut eu:n tärkeintä tavoitetta: pyrkimystä kahden valtion malliin. diplomaattilähteiden mukaan eu:ssa toivotaankin, että netanjahun kommentit palestiinalaisvaltion perusta-mista vastaan, olivat vain vaalikiihkoa. netanjahu onkin vaalien jälkeen pehmentänyt jyrkkää sanomaansa, joka oli kirvoittanut kitkerän reaktion myös obaman hallinnolta.

Hallitusneuvottelut vaalien pohjalta ovat olleet odotetus-ti vaikeat, eikä hallitusta ole tätä artikkelia kirjoitettaes-sa vielä muodostettu. Viimeisimpien tietojen mukaan netanjahu neuvottelee oikestopuolueiden kanssa koali-tiohallituksen muodostamisesta. tehtävä ei kuitenkaan ole helppo, sillä Likudin aiemmat hallituskumppanit joko vaihtoivat leiriä, kuten keskustapuolueet, tai kärsivät raskaat vaalitappiot, kuten ulkoministeri Liebermanin johtama oikeistolainen Yisrael Beiteinu sekä juutalainen koti -puolue, jotka molemmat menettivät noin puolet pai-koistaan. mikäli netanjahu haluaa muodostaa oikeisto-koalition, on sen saatava vaa’ankieliasemaan kymmenellä paikallaan nousseen, loppuvuodesta 2014 perustetun kes-kustalaisen kulanu-puolueen tuki. Puoluetta johtaa aiem-min Likudin ministerinäkin toiminut moshe kahlon.

toinen vaihtoehto olisi muodostaa yhtenäishallitus sio-nistileirin kanssa. Vaikka netanjahu ilmoitti heti vaalien

jälkeen, ettei yhtenäishallitus ole vaihtoehto, on lehdis-tössä spekuloitu netanjahun vaihtaneen mieltään. tär-keimpänä tekijänä pidetään netanjahun halua parantaa välejä Valkoisen talon kanssa. tällöin työväenpuolueen Herzog nousisi ulkoministerin paikalle. työväenpuolu-eessa on kuitenkin paljon yhteistyön vastustajia, eikä ole varmaan, onnistuisiko Herzog saamaan rivinsä koalition kannalle. netanjahu tiettävästi pyrkisi myös estämään sionistileirin toisen puolueen, Hatnuahin, liittymisen hal-litukseen puolueiden johtajien erimielisyyksistä johtuen. kyselyiden mukaan israelilaisista jopa 49 prosenttia kan-nattaisi Likudin ja työväenpuolueen yhteishallitusta kun taas 35 prosenttia olisi mieluummin oikeistokoalition puolella.

netanjahulla on aikaa tehdä ehdotus hallituksesta touko-kuun 6. päivään asti. eu:n kannalta toivottava ratkaisu olisi laaja yhtenäishallitus yli blokkirajojen. mikäli netan-jahu kuitenkin kieltäytyy jatkamasta rauhanneuvotteluja palestiinalaisten kanssa, on eu:ssa väläytelty myös pakot-teiden asettamista Israelille, kuten vuodetuista asiakir-joista käy ilmi. Varsinkin jerusalemin kiristynyttä tilan-netta on seurattu huolestuneina eu:ssa. on kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että eu ryhtyisi pakotelinjalle. Ilman Yhdysvaltojen tukea kyseisillä toimilla tuskin olisi suurta vaikutusta nykytilanteeseen. ainoa todennäköi-nen muutos olisi Israelin ja eu:n välien kiristyminen enti-sestään.

Lähdekirjallisuutta: Pardo & Peter, Uneasy Neigbours – Israel and the European Union (2010); Whitman & Wolf (edit.), The European Neigh-bourhood Policy in Perspective (2010)

Kirjoittaja työskentelee järjestökoordinaattorina Euroop-palaisessa Suomessa sekä valmistelee väitöskirjaa Turun yliopistoon EU:n rauhantoimista Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa 2000-luvun alkupuolella.

Federica Mogherini ja Benjamin Netanjahu

13

Teksti: Tuomas Lassinharju Kuvat: Eurovision

Viisut ja EurooppaEurovision laulukilpailut on jokakeväinen iloittelukarnevaali, joka yhdistää yhdeksi illaksi kansakunnat islantilaisista azerbaidžanilaisiin. 60-vuotiaalle kilpailulle on annettu myös poliittisia merkityksiä esimerkiksi Euroopan integraation suhteen.

Viisut ja eurooPPa

euroVISIon LauLukILPaILu on television historian pitkäaikaisin musiikkiohjelma. eurovision laulukilpailu keksittiin vuonna 1950-luvun puolivälissä, kun euroopan yleisradioliitto European Broadcasting Union (eBu) halu-si kehittää uusia kansainvälisiä viihdeohjelmia. Vuonna 1954 eBu oli perustanut uuden kansainvälisen televi-siolähetysten välitysverkon, jota kutsuttiin eurovisioksi. Suomi on ollut mukana eurovisio-verkossa vuodesta 1960 lähtien. Verkkoon liittyminen mahdollisti muun muassa sen, että suomalaiset kykenivät seuraamaan ensimmäistä kertaa olympialaisia television välityksellä.

eBu:ssa ryhdyttiin miettimään, millaisia yhteisiä viih-deohjelmia voitaisiin kehittää eurovisio-ohjelmavaihdon piiriin kuuluvien maiden välille. Sveitsin television johtaja marcel Bezençon kehitti ajatuksen yhteisen laulukilpailun perustamisesta vuonna 1955.

eBu:n toiminta kansainvälisenä radioliitona ilmentää oivaltavasti toisen maailmansodan jälkeistä kulttuuri-ilmapiiriä. uuden suursodan välttämiseksi koettiin tär-keänä lisätä euroopan valtioiden välistä yhteistyötä.

Yhteisten televisio-ohjelmien uskottiin tuovan euroopan valtiot, kansat ja niiden erilaiset kulttuurit lähemmäk-si toisiaan. eBu:n tarkoituksena on ollut siten kehittää euroopan kulttuurista integroitumista. toisaalta eBu:n perustaminen edustaa myös kylmän sodan kahtiajakau-tumista. Itä-euroopan sosialistiset valtiot olivat perus-taneet oman radioliittonsa (oIrt), ja eBu perustettiin tämän läntiseksi vastineeksi.

ensimmäiset eurovision laulukilpailut järjestettiin touko-kuussa 1956 Sveitsissä, jossa sijaitsi eBu:n pääkonttori. mukana oli vain seitsemän osallistujamaata. osallistuja-lista ilmentää kuitenkin erinomaisesti euroopan integ-roitumisprosessia. kilpailuun osallistui nimittäin isäntä-maa Sveitsin lisäksi juuri ne kuusi maata, jotka perustivat vuonna 1951 euroopan hiili- ja teräsyhteisön.

Seuraavien kymmenen vuoden aikana kilpailuun alkoi osallistua useita Länsi-euroopan valtioita. Vuoteen 1965 mennessä osallistujamäärä oli kasvanut jo 18 maahan. mukana olivat muun muassa espanja ja Portugali, jotka olivat tuolloin vielä oikeistodiktatuureja, sekä Pohjois-


Viisut ja eurooPPa

maat ja jugoslavia. jugoslavia oli ainoa sosialistinen val-tio, joka osallistui kylmän sodan aikana euroviisuihin. Stalinin ja titon välirikon seurauksena jugoslavia ei liit-tynyt Varsovan liittoon, minkä myötä jugoslavialla oli mahdollisuus olla mukana länsieurooppalaisissa instituu-tioissa, kuten eBu:ssa.

usein väitetään eurovision laulukilpailun ilmentävän eurooppaa tai olevan jonkinlainen euroopan laulukil-pailu. tämän vuoksi ihmetellään, minkä vuoksi Israel tai kaukasuksen valtiot saavat osallistua kilpailuun. Loppu-jen lopuksi ainoa kriteeri euroviisuihin osallistumiselle on eBu:n jäsenyys. Itä-euroopan sosialistiset valtiot eivät olleet eBu:n jäseniä, joten kylmän sodan aikana eurovii-sut olivat vain Länsi-euroopan kilpailu. Israel sen sijaan on ollut eBu:n jäsenvaltio siinä missä muutkin jäsenvalti-ot ja sen vuoksi valtio on osallistunut kilpailuun säännölli-sesti vuodesta 1973 lähtien.

joka tapauksessa euroviisujen ja euroopan kuulumisen välille on asetettu yhteyksiä. tällainen näkökulma nousi varsinaiseen kukoistukseensa 1990-luvun alussa sosialis-min romahdettua, kun entisen itäblokin valtiot alkoivat osallistua eurovision laulukilpailuihin.

1980- ja 90-lukujen vaihteessa itäisen keski-euroopan valtioissa syntyi diskurssi eurooppaan palaamisesta. dis-kurssin mukaan kansalaiset kokivat, että heidän valtion-sa on ollut Varsovan liiton aikana poissa luonnollisesta yhteydestään eurooppaan. ”Paluu eurooppaan” olikin yksi sosialististen valtioiden vallankumousten retorisista teemoista.

entiset Varsovan liiton valtiot halusivat sanoutua irti sosi-alistisesta menneisyydestä integroitumalla poliittiseen Länsi-eurooppaan, esimerkiksi hakeutumalla euroopan unionin ja naton jäseniksi. monien valtioiden oli kuiten-kin odotettava 2000-luvulle, ennen kuin ne täyttivät näi-den kansainvälisten tahojen jäsenyyden kriteerit. eurovi-sion laulukilpailut tarjosivat näille valtioille välittömästi mahdollisuuden integroitua eurooppalaiseen kulttuuri-toimintaan.

uusia valtioita alkoi osallistua laulukilpailuun vuodesta 1994 lähtien. edellisen vuoden kilpailuissa romanian television edustaja oli tutustumassa euroviisuihin paikan päällä. Hän ilmaisi, että romania on aina halunnut olla osa eurooppaa ja eurovision laulukilpailu on merkittävä eurooppalainen instituutio, joka toimii ilman poliittis-ta unionia, minkä vuoksi romania haluaa ehdottomasti osallistua kilpailuun.

”Eurovision laulukilpailut tarjosivat entisille Varsovan liiton valtioille välittömästi mahdollisuuden integroi-tua eurooppalaiseen kult-

tuuritoimintaan.”

Euroviisuesitysten pohjalta on syntynyt kansainvälisiä ilmiöitä. Epic Sax Guy Sergei Stepanov

15

Viisut ja eurooPPa

”EBU:n tarkoituksena on ollut kehittää Euroopan kulttuurista integroitumista.”

Euroviisut ovat tunnettuja spektaakkelimaisista esityksistään

Liettualaista kulttuuria Indianan yliopistossa laajasti tutkinut Björn Ingvoldstadt on tutkimuksissaan osoit-tanut, että vuosituhanteen vaihteessa Liettuassa viisut assosioitiin eurooppalaisuuteen ja kansainvälistymi-seen. Liettualaisessa diskurssissa euroviisut myivät mielikuvaa euroopasta ja kilpailuun osallistuminen ilmensi eurooppalaiseen yhteisöön kuulumista.

Ingvoldstadt on antanut Liettuan euroviisukarsinnoille poliittisen merkityksen, koska niissä liettualaiset saivat itse ensimmäistä kertaa valita edustajiaan eurooppaan. Yleiskeskusteluissa pidettiin tärkeänä esimerkiksi sitä, että euroviisuedustajan on ehdottomasti laulettava eng-lanniksi, koska englanninkielisyyden katsottiin edus-tavan tulevaisuutta ja eurooppalaisuutta. Vastaavasti venäjänkielinen laulu olisi assosioitu menneisyyteen ja neuvostomiehitykseen, vaikka Liettuassa on paljon venäjää äidinkielenään puhuvia asukkaita.

euroviisujen ja euroopan unionin välille vedettiin yhtäläisyysmerkit myös Virossa maan voitettua kil-pailun vuonna 2001. Viro oli ensimmäinen uutta kaartia edustava Itä-euroopan valtio, joka ylsi viisu-voittoon. Virolaisten poliitikkojen juhlapuheissa his-toriallinen viisuvoitto oli osoitus Viron eurokelpoisuu-

desta. Viron silloinen ulkoministeri toomas Hendrik Ilves julisti Viron olevan ”ensimmäinen Itä-euroopan maa, joka on voittanut eurovision laulukilpailut” ja ”ensimmäinen Itä-euroopan maa, joka pääsee euroo-pan unioniin”. Ilveksen mukaan voitto myös todisti Viron olevan monikulttuurinen eurooppalaisvaltio. Viron pääministeri mart Laar julisti Viron ”harppaa-van eurooppaan laulaen”. euroviisuvoiton syvempinä merkityksinä esitettiin, että se auttaa virolaisia kas-vamaan neuvostoaikaisista komplekseista ja todistaa virolaisille maan palanneen takaisin eurooppalaiseen kontekstiin.

Vaikka edellä mainitut, voitonhuumassa esitetyt lau-sunnot saattavat vaikuttaa hieman huvittavilta, niissä saattaa piillä realistinen pohja. kyselytutkimukset osoittivat, että viisuvoiton jälkeen virolaisten euroo-pan unioniin liittymisen kannatus kasvoi ja nousi pysyvästi yli 50 prosentin.

Kirjoitus perustuu osittain kirjoittajan kandidaatintut-kielmaan ”Et saa pelätä paluutasi” – Baltian ja itäisen Keski-Euroopan integroituminen Eurooppaan Eurovision laulukilpailun kautta.


Vuonna 1987 marokko anoi euroopan talousyhtei-sön jäsenyyttä. Hakemus hylättiin Brysselissä saman tien: maa tuskin täytti jäsenyydelle asetettuja ehtoja mutta ennen kaikkea koska marokko ei ole ”eurooppa-lainen” maa. Hylkääminen ei ole kuitenkaan haitannut marokon suhteita eurooppaan. Hakemus oli enemmän symbolinen ele, joka kuvasti marokon halua assosioi-tua eurooppaan. espanja ja Portugali oli hyväksytty eeC:n jäseniksi vuotta aiemmin.

oman aikamme näkökulmasta katsottuna marokon hakemus vaikuttaa vain huonolta vitsiltä. mieliku-viamme Pohjois-afrikasta hallitsevat helposti arabi-kevättä seurannut kuohunta ja väkivalta, terrorismi, laittomat maahanmuuttajat ja köyhyys, jotka kaikki tukevat jo 1990-luvulla vakiintunutta päähänpintty-mää ”sivilisaatioiden törmäyksestä” eli länsimaiden ja islamilaisen maailman ikuisesta kamppailusta ja kes-

kinäisestä yhteensopimattomuudesta. näin Pohjois-afrikka edustaisi meille eurooppalaisille vain uhkaa, joka torjutaan parhaiten eristäytymällä siitä. oivalli-nen pubivisan pähkinä kuuluukin: milloin algeria kuu-lui euroopan talousyhteisöön?

marokon hakemus herättää aiheellisen ja ajankohtai-sen kysymyksen euroopan ulottuvuuksista ja siitä, miten haluamme määritellä ”eurooppalaisuuden” – itsellemme ja muille – ja mihin kuvittelemme olevam-me matkalla?

jos pitäydymme ahtaasti maantieteellisissä rajoissa, silloin marokko ja muut Pohjois-afrikan maat jäävät selkeästi eurooppalaisen kerhon ulkopuolelle. maan-tieteellinen rajaus on silti kaikkea muuta kuin ongel-maton. Historian perintönä euroopan unioniin kuuluu jo nyt alueita, jotka sijaitsevat kaukana maanosamme

Teksti: Pekka Masonen Kuvat: iStockphoto

Eurooppa ja Pohjois-Afrikka:niin kaukana mutta niin lähelläPohjois-Afrikka ja Eurooppa ovat aina olleet maantieteellisesti lähellä toisiaan. Näin ollen myös alueiden historiassa on paljon yhteistä. Euroopan unionin nimi itsessään pitää sisällään termin Eurooppa, joka voidaan kuitenkin määritellä eri tavoin. Mikään mää-ritelmä ei ole yksin täydellinen ja eri tilanteissa onkin käytetty eri määritelmiä. Niiden mukaan Pohjois-Afrikka on välillä lähempänä ja välillä kauempana Eurooppaa.

eurooPPa ja Pohjois-aFrikka: niin kaukana mutta niin lähellä

17

ulkopuolella, jopa Intian valtamerellä ja etelä-ame-rikassa, vaikka harva suomalainen osannee nimetä eurosetelien karttapuolen pikkulaatikoiden täplät. entä miten pitäisi suhtautua niihin maihin, jotka his-torian oikuista sijaitsevat osittain maantieteellisessä euroopassa? onko siis kazakstan – turkin tavoin – ”eurooppalainen” maa, koska se ulottuu uraljoen tälle puolen mutta kaukasuksen väärällä puolella sijaitseva azerbaižan ei, vaikka maa isännöi euroopan yleisradi-oliiton laulukilpailun vuonna 2012?

toisaalta maantiede ei estänyt aasialaisen kyproksen jäsenyyttä, jonka kohdalla sovellettiin kulttuurista määritelmää: kyproksen tasavallan asukkaat ovat kris-tittyjä ja puhuvat kreikkaa, siis ”eurooppalaisia” (toisin kuin saaren pohjoisosan asukkaat). entä atlanttinen kap Verden saaret, jonka asukkaat ovat niin ikään kris-tittyjä ja puhuvat portugalia? Vuonna 2005 Portugalin entinen presidentti mário Soares ehdotti vakavissaan saarten hyväksymistä eu:n jäseneksi. Yhtä ongelmal-lisia ovat kaukasuksen valtioista Georgia ja armenia, joita on vaikea mieltää kulttuuriltaan ”aasialaisiksi” tai edes Lähi-idän maiksi. entä jos Israel päättäisi hakea jäsenyyttä? Hylättäisiinkö hakemus, koska Israel ei ole maantieteellisesti ”eurooppalainen” eikä kulttuuril-taan kyllin ”länsimainen”?

kulttuurisen määritelmän rajana pidetään yleensä islamia, jonka katsotaan edustavan eurooppalaiselle elämäntavalle vierasta ja vihamielistä arvomaailmaa. tämäkään tulkinta ei ole ongelmaton, sillä historial-lisesti islam on ollut eurooppalaisten uskonto alusta

lähtien ja se on yhä vahvasti läsnä Balkanilla: Bosnian, kosovon, albanian, makedonian, Bulgarian ja roma-nian muslimit eivät edusta mitään ulkopuolista ja ”epä-eurooppalaista” etnistä ryhmää vaan maiden asukkai-ta, jotka eri syistä omaksuivat menneisyydessä islamin uskonnokseen. osmanien valtakunnassa ei harrastettu kristittyjen pakkokäännyttämistä. maahanmuuttajien myötä islamista on tullut arkipäiväinen ilmiö kaikissa eurooppalaisissa maissa, mikä on puolestaan herättä-nyt oikeistopopulisteissa pelon euroopan islamilais-tumisesta. mitään merkkejä tällaisesta kehityksestä ei ole nähtävissä, vaikka esimerkiksi Suur-Lontoon asuk-kaista on tätä nykyä muslimeja noin 12 prosenttia. Harvempi tietänee, että esimerkiksi euroopan unio-niin kuuluvan afrikkalaisen mayotten saaren asukkaat ovat kaikki muslimeja ja siellä sovelletaan islamilaista tapaoikeutta.

kolmas tapa määritellä eurooppalaisuus voisi olla his-toriallinen, mikä on väljempi kuin maantieteellinen tai kulttuurinen rajaus. tällöin eurooppalaisiin voidaan lukea myös ne, jotka haluavat liittyä kerhoon, koska he tuntevat kuuluvansa joukkoon. tulkinta ei silti tar-koita kerhon ovien avaamista selälleen vaan jäsenyy-delle olisi yhä ehtonsa, mutta ne eivät enää perustuisi vanhentuneisiin etnisiin tai uskonnollisiin stereotypi-oihin. ennen kaikkea, historiallinen määritelmä olisi armeliaampi edellä kuvailluille euroopan lähialueille, myös Pohjois-afrikalle.

Historiallisesti Pohjois-afrikka eli maghreb on aina kytkeytynyt enemmän pohjoisiin eli eurooppalai-siin naapureihinsa kuin Lähi-itään. tällöin ”Pohjois-afrikalla” tarkoitetaan vain atlasmaita (marokko, algeria, tunisia), joita ei yhdistä pelkästään ranskan siirtomaavallan perintö. maantieteellisesti atlasmaat muodostavat eräänlaisen saaren, jota lännessä ja poh-joisessa rajoittaa meri; etelässä ja idässä autiomaa. Vastaavasti egypti, jonka yhteyksiä länteen rajoittaa Libyan autiomaa, on aina, faraoiden ajoista lähtien, suuntautunut Lähi-itään. konkreettisesti suuntautu-minen näkyy omana aikanamme kielissä: Lähi-idän ja egyptin arabit ymmärtävät hyvin toisiaan, mutta eivät Pohjois-afrikassa puhuttua arabiaa.

antiikin aikana Pohjois-afrikka kuului rooman alai-suuteen ja keisariajalla se luettiin valtakunnan tär-keimpiin provinsseihin, siinä missä Hispania ja Gallia edustivat periferiaa, Britanniasta puhumattakaan. egyptin ohella Pohjois-afrikka ruokki rooman. näin Pohjois-afrikka sisältyi myös läntisen eli latinankie-lisen kulttuurin piiriin, minkä myötä alueen kristityt tunnustivat rooman piispan hengellisen johtajuuden, kun taas egyptin kristityt liittyivät itäiseen kirkkoon. Läntisen kirkon tärkeimmät varhaiset kirkkoisät – tertullianus, Cyprianus ja augustinus – olivat kotoisin Pohjois-afrikasta.Pohjois-afrikan kohtalon muutti uuden uskonnon eli islamin syntyminen Lähi-idässä 600-luvun alussa. arabit valloittivat Bysantille kuuluneen egyptin vuon-


EU ulottuu jo nyt yli Euroopan maantieteellisten rajojen. Guadeloupe, Karibianmeri, Ranska, EU



na 642 ja aloittivat sieltä käsin etenemisensä länteen. taustalla ei ollut mitään Suurta Suunnitelmaa kristi-kunnan tuhoamiseksi vaan sama imperiumien laajen-tumisen logiikka, joka ohjasi niin rooman valtakunnan kuin eurooppalaisten siirtomaavaltojen laajentumista: valloitettujen alueiden hallinta pakottaa siirtämään rajoja kauemmas. turvatakseen valtansa egyptissä arabien oli häädettävä bysanttilaiset Pohjois-afrikasta. Hyökkäys länteen käynnistyi 670 mutta Pohjois-afri-kan alistaminen osoittautui paljon vaikeammaksi kuin esimerkiksi Persian tai keski-aasian valloitus. Paikal-listen asukkaiden eli berberien vastarinta murtui vas-ta 700-luvun alussa. tässä kohdin voisimme pysähtyä muodikkaaseen jossitteluun: millaisessa euroopassa eläisimme, jos kuningatar kahinan johtama berberien liitto olisi onnistunut pysäyttämään arabien etenemi-sen atlasmaihin?

arabien valloitus erotti Pohjois-afrikan euroopasta ja liitti se osaksi valtavaa umaijadi-kalifien hallitsemaa maailmanvaltaa ja arabialais-islamilaista kulttuuria. muutos oli kuitenkin hidas eikä alueelle muuttanut uutta väestöä vaan arabit muodostivat harvalukuisen hallitsevan yläluokan. Islam oli pitkään vain kaupun-kien uskonto, kun taas maaseudulla ja autiomaassa berberit noudattivat omia ikivanhoja uskomuksiaan ja tapojaan. myöskään kristinusko ei kadonnut yhtäk-kiä vaan vielä uuden ajan alussa alueella eli paikallis-ten kristittyjen yhteisöjä (ristiretkien alkaessa puolet egyptiläisistä oli yhä kristittyjä). kristinuskon hiipumi-sen tärkein syy oli yhteisöjen eristyneisyys ja hajanai-suus. Vailla yhteyksiä samanuskoisiin Pohjois-afrikan kristittyjen oli vaikea vastustaa islamilaisen kulttuurin

painetta. Samasta syystä islam katosi andalusiasta, kun alue siirtyi kristittyjen valtaan 1200-luvulla.

myös kielellinen arabialaistuminen oli hidas prosessi ja vieläkin kesken. algeria ja marokko esiintyivät mie-lellään ”arabimaina”, vaikka joka viides algerialainen puhuu yhä äidinkielenään berberikieliä ja marokko-laisista vähintään joka kolmas. tunisiasta berberikie-let ovat jo kadonneet. Berberikielten puhujia on myös euroopassa: ranskassa heitä asuu puolitoista miljoo-naa ja yksi heistä on jalkapalloilija Zidane (kuten myös ruotsin vuoden 2012 euroviisuvoittaja Loreen).

Berberikielet eli tamazight eivät ole mitään sukua ara-bialle ja niitä kirjoitetaan muinaisiin foinikialaiseen kirjaimiin perustuvilla aakkosilla. Virallinen suhtautu-minen berberikieliin oli atlasmaissa pitkään kielteistä, myös ranskan siirtomaakaudella, mutta nyt algerias-sa tamazight on tunnustettu ”kansalliseksi kieleksi” ja sitä saa käyttää koulujen opetuskielenä. marokossa tamazight korotettiin vuonna 2011 maan viralliseksi kieleksi arabian rinnalle.

Islamilaisen maailmanvallan poliittinen yhtenäisyys päättyi pian. Huonoon kohteluunsa tyytymättömät berberit aloittivat jo vuonna 739 kapinan ja karkotti-vat arabit alueelta. Berberit hyväksyivät islamin mut-ta sopeuttivat sen omaan kulttuuriinsa, minkä vuoksi Lähi-idän muslimit pitivät heitä harhaoppisina. kapi-nan seurauksena Pohjois-afrikkaan muodostui useita berberien valtioita, jotka laajenivat myös euroopan puolelle: sekä Iberian niemimaalle että Sisiliaan ja muille läntisen Välimeren saarille.

Miten Eurooppa määritellään?

19


Lähdekirjallisuutta: Jamil M. Abun-Nasr, A History of the Maghrib in the Islamic Period. 3rd edition (Cambridge University Press 1987).

Hichem Djaït, La fondation du Maghreb islamique (Amal Editions 2004).

Richard Fletcher, Moorish Spain (Weidenfeld and Nicolson 1992).

John Freely, Light from the East. How the Science of Medieval Islam Helped to Shape the Western World (I.B. Tauris 2010).

Bruce Maddy-Weitzman & Daniel Zisenwine (eds), The Maghrib in the New Century: Identity, Religion, and Politics(University Press of Florida 2007).

Tuomo Melasuo, Algerian poliittinen kehitys 1800-luvulta vapaussotaan 1954 (Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus 1999).

Susan Raven, Rome in Africa. 3rd edition (Routledge 1993).

Islamilaisen Pohjois-afrikan ja kristillisen euroopan kohtaaminen keskiajalla ei ollut vain väkivaltainen vaan espanjan ja Sisilian kautta eurooppaan välittyi uusia ja mullistavia keksintöjä, kuten tuliaseet, sekä arabien vaalima antiikin kreikkalainen tiede ja filoso-fia, mikä puolestaan käynnisti Italiassa renessanssina tunnetun ilmiön. Portugalilaiset tuskin olisivat uskal-tautuneet löytöretkilleen ilman astrolabia, kvadranttia ja latinalaispurjetta, jotka omaksuttiin Pohjois-afri-kasta.

kehitys kohti Pohjois-afrikan ja euroopan nykyistä suhdetta käynnistyi uuden ajan alussa, jolloin voi-masuhde läntisellä Välimerellä alkoi hitaasti mutta peruuttamattomasti kääntyä länsimaiden eduksi (itäi-nen Välimeri säilyi vielä pitkään turkkilaisten hallus-sa). näkyvä merkki muutoksesta oli espanjalaisten saa-vuttamat pysyvät jalansijat Pohjois-afrikan rannikolla. euroopan unioniin kuuluvat marokkolaiset kaupungit Ceuta ja melilla eivät ole imperialismin ajan jäänteitä vaan myöhäiskeskiaikaisen reconquistan reliikkejä. Pohjois-afrikassa vaikuttivat osittain samat syyt, jotka johtivat Lähi-idän taantumiseen. Löytöretkien myötä idän kauppa siirtyi Välimereltä atlantille. Islamilainen maailma menetti innovatiivisuutensa ja alkoi käpertyä itseensä etsien lohtua loistavasta menneisyydestään, mutta näin muslimeilta jäi huomaamatta länsimaissa alkanut tieteellis-tekninen kehitys ja sen seuraukset.

modernin ajan alkaessa Pohjois-afrikka näyttäytyi eurooppalaisille takapajuisena ja heikkona alueena,

joka olisi helposti alistettavissa. ranska käynnisti algerian valloituksen 1830, mikä johti yli sata vuot-ta kestäneeseen siirtomaakauteen. tunisia tunnusti ranskan ylivallan 1881. marokko säilytti itsenäisyy-tensä vuoteen 1912, jolloin ranska ja espanja jakoivat sen keskenään. Idässä britit miehittivät egyptin 1882 ja Italia valloitti turkille kuuluneen Libyan 1912.

Siirtomaakausi merkitsi alueen väestölle raskasta aikaa, mikä huipentui algerian pitkään ja veriseen vapaussotaan 1950-luvun lopulla. marokko ja tunisia itsenäistyivät rauhanomaisesti jo 1956. kolonialismin vaikutukset eivät kuitenkaan olleet pelkästään nega-tiivisia eivätkä ne ole suoraan syynä Pohjois-afrikan nykyiseen tilanteeseen. Yhtäältä kolonialismi tuotti Pohjois-afrikan valtiot nykyisine rajoineen ja kan-sallisine identiteetteineen, mutta se myös käynnisti modernisaation sekä avasi yhteyden eurooppaan, joka on säilynyt ja hyödyttänyt atlasmaita myös itsenäisyy-den aikana.

ja se pubivisan oikea vastaus on: vuosina 1957–62, jol-loin alger oli ranskan toiseksi suurin kaupunki.

Kirjoittaja on yleisen historian dosentti Tampereen yliopistossa ja hänen kirjoittamansa tietokirja ”Rajaseu-dun Galilei ja muita outoja tarinoita menneisyydestäni” ilmestyi vuoden 2014 syyskuussa. http://rajaseudungalilei.omasivu.fi

Marokon hakemus herättää aiheellisen ja ajankohtaisen ky-symyksen Euroopan ulottuvuuksista ja siitä, miten haluam-me määritellä ”eurooppalaisuuden” – itsellemme ja muille

– ja mihin kuvittelemme olevamme matkalla?


itäinen kumPPanuus uudistuu toukokuussa riiassa

Itäinen kumppanuus uudistuu toukokuussa Riiassa

Teksti: Heidi Hautala Kuva: Nina Lindfors

Itäisen kumppanuuden avulla Euroopan unionin on tarkoitus saattaa naapurivaltioita läheisemmiksi kauppakumppaneiksi. Maailmanpoliittinen tilanne on kuitenkin muut-tunut paljon Itäisen kumppanuuden perustamisajoista ja toukokuussa järjestettävässä huippukokouksessa parlamentaarikkojen tuleekin pohtia, miten kumppanuutta voitaisiin uudistaa.

Venäjän ja eurooPan unionin välisessä voi-makentässä yhteisinä naapureina on kuusi valtio-ta, ja ajatus Itäisestä kumppanuudesta syntyikin muutama vuosi sitten, jotta nämä valtiot voitai-siin saattaa eu:n läheisimmiksi yhteistyökumppa-neiksi. Vähemmän tunnettua lienee, että eu:lla ja Itäisillä kumppaneilla on myös parlamentaarinen yleiskokous euronest, jossa euroopan parlamen-tin ja kumppanimaiden parlamenttien jäsenet tekevät yhteistyötä.

”EU:n tulee antaa tukeaan sen mukaan, miten kukin

kumppanimaa sitoutuu uu-distamaan yhteiskuntaan-

sa ja valtiotaan.”

Heidi Hautala

21

itäinen kumPPanuus uudistuu toukokuussa riiassa

Venäjä ei jäänyt seuraamaan lähentymistä sivusta, vaan sen varoitukset johtivat moniin todellisiin vaikeuksiin. ääriesimerkki on ukraina, jota Venäjä estää sotimalla lähentymästä länttä, mutta esteitä on rakennettu myös moldovan, armenian ja Georgian eteen.

armenia keskeytti äkisti vuonna 2013 kolme vuotta käy-dyt, loppusuoralla olleet neuvottelut assosiaatiosta ja vapaakaupasta eu:n kanssa saatuaan Venäjältä vakavan varoituksen vastatoimista. Georgian maksama hinta oli vuoden 2008 sodan seurauksena kahden alueen, etelä-ossetian ja abhasian menetys Venäjän etuvartioksi. moldovaan kuuluva transnistria on sekin niin sanottu jäätynyt konflikti, joka luo valtioon epävakautta. kai-kesta huolimatta ukraina, moldova ja Georgia jatkavat assosiaatioprosessiaan eu:n kanssa.

Sain katsella maaliskuussa turkissa sijaitsevaa raamatul-lista ararat-vuorta armenian puolelta rajaa, joka on sul-jettu maiden välirikon takia, jonka tärkein syy on turkin vastahakoisuus tunnustaa sata vuotta sitten ottomaani-en valtakunnassa tapahtunutta puolentoista miljoonan armenialaisen kansanmurhaa. Lisäksi armenia ja azer-baidzan ovat käytännössä sodassa keskenään armenian miehittäessä Vuoristo-karabahia azerbaidzanissa.

azerbaidzan jättäytyi pois maaliskuussa armenian pää-kaupungissa jerevanissa pidetystä Itäisen kumppanuu-den parlamentaarisesta yleiskokouksesta. azerbaidzan on vaurastuva ja ylpeä öljyvaltio, joka tukahduttaa ihmis-oikeuksia yhä ankarammin. eu:lla ei ole ollut vaikutus-valtaa tilanteen kääntämiseksi myönteiseen suuntaan, mutta kaupankäynnin ja energiasuhteiden edistäminen tässä tilanteessa merkitsisi eurooppalaisten arvojen kiel-tämistä.

riiassa pidetään toukokuun loppupuolella huippukoko-us. myös parlamentaarikkojen on syytä pohtia, miten Itäistä kumppanuutta uudistetaan tilanteessa, joka on perustamisajoista muuttunut perusteellisesti. Samalla kun eu:n suhteet itäisiin kumppaneihinsa ovat jatkos-sa yksilöllisempiä. energiariippuvuuden torjuminen ja oikeusvaltiokehityksen edistäminen ovat kaikkia yhdis-täviä tavoitteita.

”Myös parlamentaarikko-jen on syytä pohtia, miten Itäistä kumppanuutta uu-distetaan tilanteessa, joka

on perustamisajoista muut-tunut perusteellisesti.”

Yleisimmin tuetaan ajatusta muovata kumppanuut-ta kunkin valtion erityistilanteen mukaan. ”more for more” -periaatteesta on syytä pitää kiinni, eli eu:n tulee antaa tukeaan sen mukaan, miten kukin kump-panimaa sitoutuu uudistamaan yhteiskuntaansa ja valtiotaan. ukraina, Georgia ja moldova saavat varmasti jatkossa eu:lta enemmän. toisaalta esim. armenialla ei ollut vaihtoehtoa, kun Venäjä ilmoitti sulkevansa kaasuhanat, jos maa ei tee u-käännöstä eu-tieltä. europarlamentin puhemies martin Schulz on todennut, että paras tae kumppanien omille valinnoille on jatkaa reformejaan. eu-komissio on hyvin sitoutunut esim. oikeusvaltiokehityksen tuke-miseen.

ei riitä, että toimitaan vain valtioiden kesken. Viisu-mivapaus on myös kansalaisille erittäin tavoiteltava etu. tästä näkökulmasta viisumivapautta tulisikin nopeuttaa. Itäisten kumppanivaltioiden jäätyneissä konflikteissa valtioiden alueellisen yhtenäisyyden palauttamista vaikeuttaa myös Venäjän harjoittama informaatiosota, jolloin on edistettävä myös kon-fliktialueilla asuvien ihmisten mahdollisuutta näh-dä, onko ”länsi” tosiaan suuri vihollinen.

kansalaisyhteiskunnan osallistaminen Itäiseen kumppanuuteen on ehkä paras keino vauhdittaa reformeja, joiden myötä hallitukset joutuvat vastaa-maan toimistaan kansalaisille. Hankalin tilanne on Valko-Venäjällä, joka kärvistelee Venäjän otteessa, mutta jonka ei voi odottaa muuttuvan demokrati-aksi vielä aikoihin. Siksi kaikki eu:n tuki tuleekin osoittaa vaikeuksissa olevalla kansalaisyhteiskun-nalle.

riippuvuus Venäjän energiasta yhdistää eu-maita ja Itäisiä kumppaneita. Siksi viimemainitut tulisikin kutsua mukaan parhaillaan rakentuvaan eu:n ener-giaunioniin. Parlamentaarikot korostavat uusiu-tuvaa energiaa ja energiatehokkuutta, jonka alalla idässä on saavutettavissa paljon.

ukrainan kriisin keskelläkin olisi löydettävä edes joitain vuorovaikutuskanavia eu:n ja Venäjän kes-ken. on pohdittu, voisiko eu:n ja Venäjän vapaa-kauppa-alueiden sääntöjä koettaa sovittaa yhteen. Venäjä on jatkuvasti esittänyt, että tulisi muodostaa yhteinen vapaakauppa-alue ”Vladivostokista Lissa-boniin”. euronestin puheenjohtajana teetin tutki-muksen, joka osoittaa useimpien itäisten kumppani-en kärsivän menetyksistä ja rangaistustoimista oletettuakin enemmän, jos ne suuntautuvat kohti euroopan unionia. olisi kaikkien osapuolten etu, jos kauppapolitiikassa tapahtuisi lientymistä.

Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen (vihreät) ja Euronestin rinnakkaispuheenjohtaja.


Linnaseminaari on taas täällä! Eurooppanuoret järjestää loppukesän päätapahtuman 21.–23.8.2015, paikkana edellisvuoden tapaan suosittu Haikon kartano Porvoos-sa! Teemana vuoden 2015 Linnaseminaarissa tulee ole-maan Suomi 20 vuotta Euroopan unionissa. Luvassa ajatuksia herättäviä puheenvuoroja ja mielenkiintoisia keskusteluja sekä Eurooppa-henkistä seuraa! Euroop-panuorten jäsenille viikonloppu kustantaa 60 euroa, ei-jäsenille 90 euroa. Helsingistä järjestetään osallistumis-maksuun sisältyvä linja-autokuljetus Porvooseen.

Linnaseminaari – Slottseminariet –

Castle Seminar 21.–23.8.2015

linnaseminaari – slottseminariet – castle seminar 21.–23.8.2015

Slottseminariet är här igen! Unga Européer arrangerar sensommarens huvudevenemang den 21.–23.8.2015. Som plats fungerar omtyckta Haiko gård i Borgå. Årets tema är Finland: 20 år i Europeiska unionen. Temat behandlas av många bra talare. Kom med och delta i intressanta diskussioner i gott sällskap!

The Castle Seminar is here again! JEF-Finland organizes the main event of the late summer (August 21st - 23rd) in Haikko Manor, Porvoo. The theme of the year is Finland: 20 years in the European Union. Expect evocative speeches, interesting conversation and good Europe-oriented company! For the members of JEF-Finland the seminar costs 60 euros, for others 90 euros.

lisätietoJa Ja ilmoittautumisohJeet löydät esimerkiksi FaCebookista!

For more inFormation see FaCebook!

mera inFo Finns t.ex. På FaCebook!

23

alumnin terVehdys: ohoy, Pirates For euroPe!

Alumnin tervehdys:Ohoy, pirates for Europe!Tuskastuttavan monet seminaaripuheenvuorot ja vieraskynät alkavat lattealla maiskutte-lulla maailman muutoksesta. Digitalisaatio jyllää, työ muuttuu, perinteinen puoluepoli-tiikka murtuu eikä Eurooppakaan ei ole enää entisensä. Voivoi, mikä nyt avuksi?

en VoI SIetää tätä. minusta on vuosien varrella keh-keytynyt varsinainen anti-maiskuttelija. Vähemmän valitusta, enemmän ideoita ja tekoja.

Voivottelunvastaisuuteni syykin on selvä. eurooppa-nuoret.

eurooppanuorten eri tehtävissä viettämäni aika muutti minut - ja ehkä monet muutkin - voivottelijasta muu-toksen tekijäksi. ei ensimmäisellä Linnaseminaarilla vain ruikutettu eu:n ongelmista, Ventotenessä ihme-telty pelkkää hankalaa hallintoa tai toimistolla kauhis-teltu nuorten alhaista äänestysaktiivisuutta eu-vaa-leissa. niissä hetkissä rakennettiin uusia, ehkä ainakin ideaalitasolla toimivampia malleja, haastettiin suoraan istuvaa ministeriä, toteutettiin miltei olemattomilla taidoilla euroopanomistaja -kampanjaa ja marssittiin lopulta ateenan kaduillakin.

kyllä, ehkä kaikessa oli idealistinen ja naiivikin pohja-vire. Siitäkin huolimatta tai ehkä juuri siksi kaikki fak-tat tarkistettiin ja tietoa eu:sta pakkautui pääkoppaan parin gradun verran. ja kun tehtiin, ei kukaan perään-kuuluttanut sektorirajoja, ammattiosaamista tai eri-tyislahjoja. jos täytyi opetella koodaamaan itse käsin verkkosivu, se opeteltiin ja tehtiin. jos kaksinkertainen kirjanpito ei ollut tuttua, pian siitä tuli.

anti-maiskuttelu on itseasiassa nykyisen työ- ja vapaa-aikani tärkeintä valuuttaa - miltei elämänkatsomus. reippaalla tekemisellä muutetaan maailmaa, tehdään

bisnestä, luodaan elämyksiä ja autetaan muita. kohtalo tottelee piinavan usein tekemistä.

toivon, että nykyiset eurooppanuoret jaksatte pitää kiinni rohkeasti tekemisen meiningistä. Siitä hyötyy juuri nyt visiota kipeästi kaipaava eurooppa - ja ehdot-tomasti te tekijät itse.

jobsia lainaten: why join the navy if you can be a pirate?

Kirjoittaja on viestintätoimisto SEK Publicin toimitus-johtaja ja toimi Eurooppanuorten hallituksen jäsenenä vuonna 2001, pääsihteerinä 2002-2003 ja puheenjohta-jana 2004. Lisäksi hän oli Tampereen Eurooppanuorten perustajajäsen.

”Toivon, että nykyiset Eu-rooppanuoret jaksatte pitää

kiinni rohkeasti tekemisen meiningistä. Siitä hyötyy

juuri nyt visiota kipeästi kai-paava Eurooppa - ja ehdot-

tomasti te tekijät itse.”

Teksti ja kuva: Sari Siikasalmi

Sari Siikasalmi


eu:n instituutiot tutuiksi: alueiden komitea

EU:n instituutiot tutuiksi:Alueiden komitea

Teksti: Hannu-Pekka Ikäheimo Kuva: Alueiden komitea

Monien mielestä Euroopan alueiden komitea on EU:n turhin toimielin. Kuntatason polii-tikoille se tarjoaa kuitenkin oivan foorumin vaihtaa parhaita käytäntöjä ja verkostoitua muiden maiden kollegoihinsa. Myöskään sen roolia eurooppalaistumisen vahvistajana ei tulisi väheksyä.

Innostunut yliopistomiesalkuvuoden merkittävin suomalaisuutinen eu:sta on ollut markku markkulan (kok, ePP) valinta euroopan alueiden komitean puheenjohtajaksi. Valinnan teki 350-jäseninen komitea uuden toi-mikautensa 2015-2020 avaavassa täysistunnossa Brysselissä torstaina 12. helmikuuta. markkula on pestissä ensimmäinen pohjoismaalainen. Hän johtaa alueiden komiteaa 2,5 vuotta.

tapasin markkulan alueiden komitean täysis-tunnossa viime joulukuussa. olin tuolloin seu-

raamassa alueiden komitean edellisen kauden viimeistä täysistuntoa Brysselissä. jo tuolloin huhuttiin siitä, että markkula saattaa nousta alu-eiden komitean seuraavaksi puheenjohtajaksi. diplomi-insinöörin koulutus sekä pitkä työhis-toria yliopistomaailmassa ja myös monipuolinen kansainvälinen kokemus kuuluivat markkulan puheissa, joissa vilisivät termit innovaatio, kou-lutus ja tutkimus. joulukuun täysistunnossa hän esitteli valmistelemansa lausunnon euroopan komission teollisuuspolitiikkapaketista. Lau-

Suomen valtuuskunta

2525

sunnossa otettiin kantaa laaja-alaisesti komissi-on teollisuuspoliittisiin kärkihankkeisiin, kuten eurooppa 2020 -strategiaan, arvioitiin niiden alu-eellisia vaikutuksia ja määriteltiin merkittävim-mät asiakohdat paikallis- ja alueviranomaisten näkökulmasta.

Neuvoa-antava toimielinLausuntojen tekeminen on alueiden komitean työskentelyn kovaa ydintä. neuvoa-antavana toimielimenä sen tärkein tehtävä on tuoda esiin paikallisia ja alueellisia näkemyksiä eu:n lainsää-däntöön. komission, neuvoston ja parlamentin on kuultava alueiden komiteaa ennen paikallis- ja aluehallinnon toimialaan vaikuttavien eu-tason päätösten tekoa.

Lissabonin sopimus vahvisti alueiden komitean asemaa. Sen mukaan euroopan komission on nyt kuultava alue- ja paikallisyhteisöjä sekä niiden eu:ssa toimivia yhteenliittymiä jo lainsäädäntö-menettelyä edeltävässä vaiheessa. käytännössä tämä tapahtuu siten, että alueiden komitea järjes-tää paikallis- ja alueviranomaisten kuulemisia.

Pelkkä keskustelukerho? Vuodesta 2010 alueiden komitean jäsenenä toiminut markkula ei niele väitettä, että aluei-den komitea olisi pelkkä kallis keskustelukerho. Hänen mielestään vuonna 1994 toimintansa aloittaneen toimielimen merkitys on kiistaton: euroopan parlamentin, neuvoston ja komission on kuultava sitä ennen paikallis- ja aluehallinnon toimialaan vaikuttavan lainsäädännön ja muiden päätösten tekemistä.

markkulan mielestä tärkeintä alueiden komitean työskentelyssä on eurooppalaisten demokratia-käytäntöjen kehittäminen sekä tätä varten ver-kostojen luominen eri maiden toimijoiden välille. markkula korostaa, että uudet tavoitellut ratkai-sut syntyvät vain yhteiskunnallisten innovaatioi-den kautta. oikeiden henkilöiden löytäminen ja suhteiden rakentaminen on kuitenkin pitkäjän-

teistä työtä. myös oman paikan hahmottaminen eu:n institutionaalisessa kehyksessä vie aikaa.

Jäsenten valintakäytännöt vaihtelevatLissabonin sopimuksen myötä alueiden komitean toimikausi pidennettiin neljästä viiteen vuoteen. jäsenten valintakäytännöt vaihtelevat maittain, mutta jäsenten tulee olla oman alueensa paikal-lis- tai alueyhteisöjen vaaleilla valittuja edustajia.

Suomalaiset jäsenehdokkaat alueiden komiteaan valitsee valtioneuvosto kuntaliiton esityksen pohjalta, lopullisen päätöksen alueiden komite-an jäsenistä tekee eurooppa-neuvosto. jäsenten valinnassa noudatetaan muun muassa alueellista ja poliittista edustavuutta sekä lakia naisten ja miesten tasa-arvosta.

alueiden komiteassa on 350 jäsentä, Suomella edustajia on yhdeksän, joista yksi on aina ahve-nanmaalta. Suomen valtuuskunnan varsinaiset jäsenet ovat Pauliina Haijanen (Laitila), Mark-ku Markkula (espoo), Anne Karjalainen (kera-va), Antti Liikkanen (rovaniemi), Ossi Marti-kainen (Lapinlahti), Satu Tietari (Säkylä), Ilpo Haalisto (nousiainen), Sirpa Hertell (espoo) sekä ahvenanmaan maakuntahallituksen edusta-ja Gun-Mari Lindholm.

Työskentely tapahtuu poliittisissa ryhmissäalueiden komitean työskentely tapahtuu sekä poliittisissa ryhmissä että maakohtaisissa val-tuuskunnissa, joihin edustajat kokoontuvat hio-maan yhteisiä kantojaan ennen tärkeitä kokouk-sia. alueiden komiteassa toimii viisi poliittista ryhmää, jotka poikkeavat osin euroopan parla-mentin poliittisista ryhmistä: euroopan kan-sanpuolueen ryhmä (ePP), euroopan sosiaalide-mokraattisen puolueen ryhmä (PeS), euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä (aLde), euroopan allianssiryhmä (ea) ja tuoreimpana vuonna 2015 aloittanut euroopan konservatiivi-en ja reformistien ryhmä (eCr).

Vain poliittisilla ryhmillä on palkattua avustavaa henkilökuntaa. tämä jakaa mielipiteitä, koska useat edustajat mieltävät olevansa ensisijaisesti alueidensa edustajia eu:n päätöksenteossa

Läheisyysperiaatteen valvojaalueiden komitean täysistuntoa seuratessa voisi helposti päätyä varsin kriittiseen näkemykseen ins-tituution toiminnasta. Pitkiä lausuntoja käydään läpi kohta kohdalta ja useissa kohdissa pysähdytään äänestämään korjausehdotuksista sanamuotoiluihin.


”Neuvoa-antavana toimie-limenä sen tärkein tehtävä on tuoda esiin paikallisia ja alueellisia näkemyksiä EU:n

lainsäädäntöön.”


Hätäinen johtopäätös on kuitenkin syytä haas-taa. kunnat ja alueet toimeenpanevat reilusti yli puolet eu:n lainsäädännöstä, joten olisi erikoista, jos niitä ei kuultaisi ollenkaan eu:n päätöksente-koprosessien aikana. kysymys on myös läheisyys-periaatteen toteutumisesta, joka on yksi eu:n perustamisperiaatteita. Sen mukaan päätökset tulee tehdä niin lähellä kansalaista kuin mahdol-lista.

euroopan parlamentin jäsenet Olli Rehn (alde) ja Sirpa Pietikäinen (ePP) pitävät juuri lähei-syysperiaatteen valvomista alueiden komitean yhtenä tärkeimmistä tehtävistä. rehnin mukaan eu:n on oltava iso isoissa asioissa ja pieni pienissä asioissa, ja alueiden komitean yhtenä tehtävänä on valvoa tämän periaatteen toteutumista. Pie-tikäinen taas muistuttaa, että euroopan unionin integraatiossa on kyse yhtä lailla alueiden kuin jäsenvaltioidenkin välisestä yhteistyöstä:

Sekä Pietikäinen että rehn myös vakuuttavat säännöllisesti lukevansa alueiden komitean lau-suntoja. Pietikäinen muistaa ainakin digiagen-daa, resurssitehokkuutta ja luomulainsäädännön uudistamista koskevat lausunnot.

rehn taas nostaa esiin alueiden komitean lausun-non eu:n metsästrategian käsittelyn yhteydessä, jonka hän sanoi lukeneensa suurella mielenkiin-nolla. muita viime vuosina euroopan parlamentin kantoihin vaikuttaneita lausuntoja hän muistelee tulleen ainakin biotaloudesta, energian sisämark-kinoista, koulutuksen uudelleenajattelusta ja jät-teiden laittomien siirtojen estämisestä. Hän ei näe syytä, miksei näin olisi jatkossakin. Eurooppalaistumisen edistäjä Pidemmän aikavälin perspektiivistä alueiden komitean merkitys voidaan nähdä myös yhtenä tärkeänä palasena eurooppalaisen demoksen

rakennusprosessissa. työskentely alueiden komi-teassa avaa kunnallispoliitikoille ikkunat euroop-paan ja tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia eri maiden kollegoiden kanssa. eu-yhteistyöstä tulee helpommin lähestyttä-vää, kun mahdollisimman monet tahot pääsevät näkemään ja tekemään sitä käytännössä.

meillä Suomessa elää vahvana käsitys, että edus-tuksellisten elinten täytyisi pystyä muuhunkin kuin puhumiseen. Harvoin mietimme sitä, että parlamentin kantasana on parler, puhua. edus-kuntakin on oikeastaan puhekunta. toki toimi-elinten legitimiteetti riippuu myös niiden tehok-kuudesta kansalaisten silmissä, mutta ei pitäisi väheksyä puheenkaan merkitystä. myös sillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset.

Kirjoittaja on Eurooppalaisen Suomen tiedotus-päällikkö.

”Pidemmän aikavälin perspektiivistä alueiden komitean merkitys voi-

daan nähdä myös yhtenä tärkeänä palasena euroop-palaisen demoksen raken-

nusprosessissa.”

Tilaa palkittu UP-lehtiUudistuneen Ulkopolitiikka-lehden ulkoasu on palkittu vuoden parhaana!

Toukokuun numerossa UP kysyy, voiko Kiina ratkaista ilmastonmuutoksen. Opiskelijana saat vuositilauksen hintaan 25 euroa (norm. 39 euroa). Uutena tilaajana saat lahjaksi kirjan ja yhden aiemmin ilmestyneen numeron.

ulkopolitiikka.fi/tilaa


27

Pelätäänkö Brysselissä kansallisia Vaaleja?

Pelätäänkö Brysselissä kansallisia vaaleja?

Teksti: Tapio Raunio Kuvat: iStockphoto

Kansallisten vaalien merkitys valtioiden EU-politiikalle on valtava, mutta usein EU-asiat jäävät kotimaan politiikan teemojen varjoon vaalikeskusteluissa. Iso-Britanniassa puolu-eet ovat sisäisesti hajanaisia EU-kysymyksissä ja vuonna 2017 saarivaltiossa saatetaankin järjestää kansanäänestys unionijäsenyydestä. Manner-Euroopassa Iso-Britannian käytös alkaa jo kyllästyttää monia.

kanSaLLISISSa ParLamenttIVaaLeISSa tulee keskustella kotimaan politiikasta, euroopan parla-mentin vaaleissa eu-politiikasta. tällainen ajatte-lu ei vastaa todellisuutta. kansallisen ja euroopan tason politiikan esityslistat ovat vahvasti sidoksissa keskenään – kuten ajankohtaiset esimerkit Venäjä-pakotteista tai euroalueen talouden vahvistamises-ta selkeästi osoittavat. Lisäksi on muistettava, että kansallisten parlamenttivaalien tulosten pohjalta muodostettavat hallitukset edustavat jäsenmai-taan eu:n neuvostossa sekä eurooppa-neuvostossa. täten kansalliset vaalit tarjoavat luontevaan aree-nan eurooppa-poliittiselle väittelylle.

tarkasteltaessa eri jäsenmaiden kansallisia vaaleja havaitaan kuitenkin eu-politiikan jääneen valtaosin

kotimaan politiikan teemojen jalkoihin. Suomen kevään 2011 eduskuntavaalit olivat tässä suhtees-sa poikkeus euroalueen ongelmien ja lainapakettien noustua vaalien pääteemaksi. Samalla tutkimuk-set kuitenkin kielivät eu-kysymysten kasvaneesta merkityksestä – eu vaikuttaa yhä useamman kan-salaisen puoluevalintaan ja vastaavasti integraation suhteen sisäisesti hajanaiset puolueet voivat menet-tää ääniä näkemyserojensa takia. tästä eurooppa-politiikan roolin lisääntyneestä vaikutuksesta huo-limatta äänestäjät valitsevat aivan ymmärrettävästi puolueensa tai ehdokkaansa ensisijaisesti jäsenval-tioiden sisäpoliittisten tekijöiden perusteella.

Syrizan voitto kreikan tammikuisissa vaaleissa osoitti kuinka kansalliset vaalit voivat vaikuttaa

Downing Street 10 seuraavalla asukkaalla saattaa olla paljonkin merkitystä EU:n kannalta


unionin päätöksentekoon. maan velkaohjelmia ankarasti ennen vaaleja arvostellut puolue on val-taannousunsa jälkeen tasapainoillut vaalilupaus-tensa pitämisen ja eu:n ehtojen noudattamisen välillä. Suomessakin euroalueen ongelmien politi-soituminen ennen kevään 2011 eduskuntavaaleja johti maamme hallituksen erityisvaatimuksiin kah-denkeskisistä vakuuksista euroalueen maille myön-nettäville lainoille. Pelätäänkö Brysselissä sitten kansallista demokratiaa? ei varsinaisesti, sillä eu-piireissä on totuttu kansallisten vaalien tuomaan epävarmuuteen.

Äänestetäänkö Britanniassa maan EU-jäsenyydestä?erityisen mielenkiintoinen tapaus on Iso-Britannia, jonka toukokuun alussa pidettäviä vaaleja seura-taan harvinaisen tarkasti ympäri unionia. eu:sta irtautumista tavoitteleva ukIP on karismaattisen johtajansa nigel faragen tahdittamana vakava uhka konservatiivipuolueelle. faragea ei voi luonneh-tia perin kansanomaiseksi, mutta hänen terävään kieleensä ja mieleenpainuviin eu-sutkautuksiin voi tutustua esimerkiksi Youtube-klippien kautta. ennen kaikkea ukIP uhkaa viedä äänestäjiä konser-vatiiveilta viime vuoden euroopan parlamentin vaa-

lien tapaan. tosin Britanniassa sovellettava enem-mistövaalijärjestelmä – jossa kustakin vaalipiiristä valitaan yksi kansanedustaja – pitänee huolen siitä, että ukIP:in paikkaluku alahuoneessa jää hyvin alhaiseksi.

Pääministeri david Cameron on luvannut järjestää vuonna 2017 kansanäänestyksen maansa unioni-jäsenyydestä mikäli konservatiivit voittavat vaalit. kansanäänestystä edeltäisivät neuvottelut eu:n kanssa, jossa Cameron pyrkisi määrittelemään uudestaan Ison-Britannian jäsenyysehdot. konser-vatiivit ovat olleet integraation suhteen sisäisesti hajaantuneita aina 1950-luvulta lähtien. unioniin maltillisemmin asennoituvat tahot ovat kuitenkin ajautuneet puolueessa viime aikoina pahasti paitsi-oon. työväenpuolue ei kannata kansanäänestystä, mutta senkin rivit ovat hajallaan eu-politiikassa.

eu-jäsenyys ja kansanäänestys eivät jaa vain brit-tejä: euroopassa on paljon kansalaisia ja poliitik-koja, jotka ovat kyllästyneet Ison-Britannian ven-koiluun. useat johtavat eurooppalaiset poliitikot ovat ilmaisseet haluttomuutensa neuvotella Bri-tannian kanssa maan asemasta unionissa. kyse ei ole niinkään Britannian vuosikymmeniä jatku-neesta hankalasta suhteesta eurooppaan vaan tavasta, jolla unionista puhutaan saarivaltiossa. tanska ja Irlanti ovat aiheuttaneet kansanäänes-tyksineen päänvaivaa unionille, mutta siellä on pääasiassa vältytty asettamasta kansallista ja eu:n etua selkeästi vastakkain. Britanniassa on toisin: kansallisessa eu-diskurssissa Bryssel näyttäytyy usein vallanhimoisena direktiivitehtaana ja eurooppa etäiseltä, erilaiselta maanosalta. Van-halla mantereella tällaista vastakkainasettelua ei katsota aina hyvällä. Samalla ’Brexit’ kuitenkin merkitsisi uutta tilannetta integraatiolle: yksikään muu jäsenmaa ei ole toistaiseksi edes vakavasti harkinnut eroa unionista.

Kirjoittaja on valtio-opin professori Tampereen yliopistossa.

Pelätäänkö Brysselissä kansallisia Vaaleja?

”Pääministeri David Came-ron on luvannut järjestää

vuonna 2017 kansanäänes-tyksen maansa unionijäse-nyydestä, mikäli konserva-

tiivit voittavat vaalit.”

Iso-Britannian seuraavat parlamenttivaalit järjestetään 7.5.2015

29

nuorten suuri VaaliPaneeli 2015 ja Vinkkejä VaaliPaneelin järjestäjille

Nuorten suuri vaalipaneeli 2015 ja vinkkejä vaalipaneelin järjestäjille

Teksti ja kuvat: Mariam Rguibi

Eurooppanuoret järjesti yhteistyössä EYP Finlandin ja Pääkaupunkiseudun Eurooppa-nuorten kanssa Nuorten suuren vaalipaneelin Helsingissä vaaliviikon maanantaina 13. Huhtikuuta. Iloksemme yleisö oli löytänyt tilaisuuden ja tupa oli täynnä. Keskustelua oli mahdollista seurata myös reaaliaikaisena ”striiminä”. (Tallenne keskustelusta on katsot-tavissa Eurooppanuoret.fi –sivuilla.)

keSkuSteLuun oSaLLIStuIVat Ahto Apajalah-ti (pir), Patrik Gayer (rkp), Mia Haglund (vas), Jarmo Keto (ps), Matti Nemi (sdp), Daniel Sazonov (kok), Teppo Säkkinen (kesk), Maria Ohisalo (vihr) sekä Remo Ronkainen (kd). edus-tettuna oli siis kaikkiaan yhdeksän puoluetta, mikä rajasi hieman käsiteltävien aiheiden määrää. kysy-mykset koskivat pitkälti kevään eduskuntavaa-leissa eniten puhututtaneita talous- sekä ulko- ja

turvallisuuspolitiikkaa, mutta keskustelua syntyi myös esimerkiksi perustulosta, maaseudun tule-vaisuudesta ja siitä, minkälainen rooli Suomen tulisi ottaa kehitysyhteistyön tekijänä. ehdokkai-den väliset mielipide-erot korostuivat selkeimmin talous- ja ulkopolitiikasta keskusteltaessa. Sen sijaan kaikki ehdokkaat olivat yhtä mieltä siitä, että euroopan unionin tulee toimia ilmastonmuu-toksen torjunnan edellä kävijänä.

mieti etukäteen, kuinka monta keskustelijaa on sopiva määrä. onko tärkeintä, että edustettuna on mahdollisimman monta eri ryhmittymää vai tehdäänkö rajaus mahdollisesti jollakin muulla perusteella? asiaa on hyvä pohtia etukäteen jo senkin takia, että jonkun poliittisen ryhmän poisjättäminen on syytä kyetä perustelemaan.

joskus ehdokkaat ovat niin kiireisiä, ettei järjestäjien toivoma henkilö tai kaavailtu kakkosvaihtoehtokaan pysty aikatau-lusyistä ottamaan osaa keskusteluun. tällaisessa tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä puuttuvan panelistin edustaman puolueen piiritoimistoon. Yleensä joko toiminnanjohtaja tai järjestösihteeri auttaa mielellään etsimään ehdokkaan, jonka aikatauluihin tapahtuma sopii.

Paneelin kulun suunnitteluun ja kysymysten miettimiseen kannattaa käyttää riittävästi aikaa. jos paneelin juontaminen tuntuu ylivoimaiselta, voi keskusteluun pyytää moderaattoriksi vaikkapa jonkin yhteistyöjärjestön puheenjohtajaa tai esimerkiksi tuttua toimittajaa.

Vaalipaneelin mainostaminen ei juuri poikkea muiden tapahtumien mainostamisesta. nuorten vaalipaneelin mainostami-sessa hyödynnettiin sellaisia ilmaisia ja helposti toteutettavissa olevia keinoja kuten sosiaalista mediaa ja sähköpostilistoja.

kannattaa kokeilla myös vaalipaneelin järjestämistä yhden tai useamman muun järjestön tai vaikkapa oman opiskelupai-kan opiskelija- tai oppilaskunnan kanssa. Yhteistyöstä muiden kanssa on hyötyä esimerkiksi kysymysten keksimisessä ja käytännön järjestelyjen hoitamisessa. usein yhdessä toimiminen auttaa myös yleisön keräämisessä. Pientenkin budjettien yhdistäminen taas voi mahdollistaa vaikkapa kahvitarjoilun ennen paneelin alkua.

erityisesti kestoltaan pidemmissä paneeleissa kysymysten formaattia voi olla hyvä hieman vaihdella, jotta yleisö ja panelistit pysyvät hereillä. käyttöön voi ottaa esimerkiksi punaiset ja vihreät äänestyslaput, joita voidaan käyttää lyhyiden, kyllä- tai ei-vastauksen vaativien kysymysten yhteydessä.

Kirjoittaja on Eurooppanuoret ry:n puheenjohtaja

VINKKEJä VAALIPANEELIN JäRJESTäJäLLE

nuorten suuri VaaliPaneeli 2015 ja Vinkkejä VaaliPaneelin järjestäjille

1

2

3

4

5

6

Kuplivaa elämäniloaKuplilla on oma viehätysvoimansa, riippumatta siitä, onko kyseessä aito

samppanja vai kuohuviini. Elämästä tulee hetkessä juhlavampaa. Sitä mieltä olemme ainakin me Viking Linella yhdessä huippukokki Michael Björklundin

kanssa, joka on puolestaan yhdessä samppanja- ja viiniasiantuntija Essi Avellanin kanssa suunnitellut ainutlaatuisen teemamenun.

Kuplivat viikot Punaisilla laivoilla 1.–31.5.2015.

Tilaa kätevästi ennakkoonTiesitkö, että Viking XPRS:n Ennakkotilaus on helppo ja edullinen tapa

hankkia kaikki juhlajuomat yhdellä kertaa? Lähde autolla laivalle, valitse haluamasi tuotteet ennakkotilauslistalta ja maksa tilauksesi myymälään.

Voiko shoppailu olla tämän helpompaa?

Lue lisää netissä! vikingline.fi /ennakkotilaus

vikingline.fi

haluamasi tuotteet ennakkotilauslistalta ja maksa tilauksesi myymälään. haluamasi tuotteet ennakkotilauslistalta ja maksa tilauksesi myymälään.

31

eurooPPanuorten järjestöPäiVät

Eurooppanuorten järjestöpäivätTeksti ja kuva: Jesse Jääskeläinen

eurooPPanuorten PerInteISet järjestöpäi-vät keräsivät jälleen alueaktiiveja ympäri Suomea. tapahtuma käynnistyi iltapäivällä allianssi-talolla puheenjohtaja mariam rguibin avauspuheenvuo-rolla. osallistujat pääsivät tämän jälkeen äänen esit-täytymisillään ja oman alueensa kuulumisilla, jolloin jokainen aluejärjestö kertoi vuorollaan, mitä he oli-vat suunnitelleet keväälle ja tulevien eduskuntavaa-lien varalle. aluejärjestöt vaikuttivat toinen toistaan aktiivisemmilta ja tapahtumien kirjo oli monipuoli-nen. Luvassa oli seminaareja vapaakauppasopimuk-sesta, federalismista ja yritystoiminnasta eu:ssa. Lisäksi lähes jokainen aluejärjestö tarjosi omanlai-sensa kattauksen eduskuntavaalipaneelin muodos-sa. ennen muuta alueiden edustajat uusia toimijoita myöten vaikuttivat innostuneille kevään toiminnas-ta. alueiden kuulumisista jatkettiin suoraan koulu-tukseen. Luvassa oli tiukka setti järjestöviestinnästä, materiaalipankista ja tapahtumien suunnittelusta. koulutuksen jälkeen osallistujat saivat rentoutua yhteisen illanvieton merkeissä allianssi-talolla ja myöhemmin Helsingin keskustan lähettyvillä.

järjestöpäivien toinen päivä aloitettiin aamupalalla allianssi-talolla Pasilassa. ensimmäisenä ohjelma-numeronsa aloitti liittohallituksen jäsen elisa Seli-

nummi ”älä anna hallinnon ahdistaa” -koulutuksel-la, josta jatkettiin ryhmätyöskentelyyn. osallistujat jakautuivat luottamustehtäviensä mukaisesti työ-ryhmiin, joissa keskusteltiin oman toiminta-alueen kehittämisestä. edellisillan jatkot eivät osallistujien aamuiseen aktiivisuuteen vaikuttaneet, sillä useampi rohkeni nostaa kätensä ja kysyä visaisia kysymyksiä.

Hyviä keskusteluja syntyi myös lounastauolla, jol-loin paikalle alkoi saapua myös alueiden komitean kokouksen osallistujia. Päivän aikataulu oli kuiten-kin tiukka, joten siirtyminen seuraavaan aiheeseen tehtiin vilkkaasti. Luvassa oli perehdytys euroopa-nuorten kattojärjestön jef:n toimintaan sekä eurooppanuorten kansainväliseen toimintaan, jois-ta alustamassa oli jef:n aktiivinen toimija Henrik manner. järjestöpäivät päätettiin alueiden komite-an järjestäytymiskokouksella, jossa puheenjohtajak-si valittiin eveliina kauhanen Helsingistä. Sisältörik-kaiden, hauskojen ja opettavaisten järjestöpäivien sekä lukuisten uusien tuttavuuksien jälkeen oli aika lähteä takaisin omille paikkakunnille. Seuraavaksi ovella onkin jo kevät ja eduskuntavaalit.

Kirjoittaja on Eurooppanuoret ry:n varapuheenjohtaja


alueiden kuulumisia – tamPere

Alueiden kuulumisia – Tampere

Teksti ja kuvat: Jasmiini Kaasinen & Tampereen Eurooppanuoret

TEN järjestää tänä keväänä kaikille avoimia tapahtumia, joista tarkemmat tiedot löyty-vät Facebook-sivuiltamme. Esimerkiksi 23.4. The F Word -tapahtumassa otetaan selvää käsitteestä federalismi ja Eurooppa-päivänä 9.5. TEN ja Eurooppalainen Tampere tuovat kehitysyhteistyön Tammelantorille! Keväisin terveisin, TEN:n hallitus

Tampereen Eurooppanuoret on toiminnallaan pitänyt Eurooppa-asiat Pirkanmaalaisten huulilla. Olemme järjestäneet runsaasti tapahtumia niin yksin kuin myös muiden järjestöjen kanssa. Lisäksi TEN on kerännyt medianäkyvyyttä sekä so-siaalisessa että perinteisessä mediassa: vuoden alussa loimme upouudet profiilit Instagramiin ja Twitteriin, ja huhtikuussa vaalien alla Aamulehti julkaisi kannanottomme eurooppalaisen terrorismintorjunnan puolesta. Ohessa joitakin TENin kevään kohokohtia!

33

alueiden kuulumisia – tamPere

TEN:n kehitysyhteistyöseminaari - asiantuntijapuhujat Sirpa Paatero ja Satu Hassi keskustelemassa kehitysyhteis-työn eurooppalaisesta teemavuodesta ja YK:n vuosituhat-tavoitteista.

TEN osallistui keväällä mm. JEFin Democracy Under Pressure -tempaukseen Twitterissä. Twitterissä olemme myös jakaneet Eurooppanuorten kanssa huippusyitä kuu-lua EU:hun ja kertoneet kuulumisia tapahtumistamme.

7 oikein? -vaalipaneeli pidettiin yhteistyössä monen muun järjestön kanssa. Kevään aikana TEN on toiminut paljon yh-dessä Tampereen yliopiston ainejärjestöjen kanssa ja myös tiivistänyt suhdettaan Eurooppalaiseen Tampereeseen.

Suomen 20-vuotista EU-taivalta juhlistava julistenäytte-ly: TEN suunnitteli Tampereen kaupungin rahoituksella julisteita, jotka kertovat Tampereen ja EU:n suhteista kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana.

Tampereen ylioppilaslehti Aviisin haastattelu “Eurooppa, johon voi vaikuttaa” esitteli järjestön toimintaa.


alueiden kuulumisia – turku

Alueiden kuulumisia – TurkuTeksti ja kuva: Riina Bhatia & Turun Eurooppanuoret

turun eurooPPanuoret järjesti paneelikeskus-telun turun yliopistolla iltapäivällä 7.4. transat-lanttisesta kauppa- ja investointisopimuksesta. noin sata kuulijaa täytti lehterit, kun Helsingin Sanomien politiikan ja talouden toimittaja Paavo teittinen jakoi puheenvuoroja Heikki Patomäel-le (HY, prof.), marissa Varmavuorelle (attaC), jarkko Heinoselle (turun kauppakamari), mar-kus Penttiselle (akava) ja Vesa-Pekka Poutaselle (euroopan komission Suomen edustusto). Yleisö sai kuulla laajan kirjon näkemyksiä sopimuksesta ja miten se vaikuttaisi tulevaisuuden työntekijään – hyvässä ja pahassa. Luentosalin seinällä twitter-seinä toisti ahkerasti yleisöä viihdyttäneitä ja mie-tityttäneitä lausuntoja.

Viisihenkinen paneeli esitti miellyttävästi eriäviä mielipiteitä värikkäässä keskustelussa. Positiivi-seen pooliin kuuluneet Heinonen, Penttinen ja Poutanen toistivat halukkaasti sopimuksen edis-tävän talouskasvua ja mahdollistavan eurooppa-laisten tuotteiden helpomman pääsyn atlantin takaisille markkinoille, tuotteiden standardivaati-muksia yhtenäistämällä.

Puheenvuoroissa talouskasvu tuo työtä ja yrittä-jyyttä, mikä on tulevaisuuden työntekijälle ehdot-toman hyvä asia. arvioitiin, että 20 % sopimuksen hyödystä tulisi madaltuneista tullitariffeista ja 80 % sääntelyn yhtenäistämisestä ja standardisoin-nista. kiitosta sai myös salatuksi syytetyn proses-

sin avoin kuulemiskierros uuden kauppakomissaa-ri malmströmin myötä.

Vasta-argumenttina saimme kuulla, että ttIP:n tuoma standardien yhtenäistäminen hyödyttää tiettyjä talouden sektoreita, mutta edut jäävät suurten negatiivisten kokonaisuuksien varjoon, kun luonto, ihmisoikeudet ja demokratia kärsivät. moderaattori teittinen kertoi, kuinka investoin-tisuojasopimuksen nojalla ranskalainen Veolia oli haastanut egyptin välimiesmenettelyyn käytän-nössä sen takia, että egypti halusi tuolloin nostaa minimipalkkaa.

osa näki sopimuksen pääosin positiivisena, osa negatiivisena, mutta ”kuuma peruna” oli pian selvillä: investointisuojasopimus. Sen ongelmat ovat ilmeisesti tulleet esiin nafta-sopimuksen myötä Pohjois-amerikassa. tämä sai yhden pane-listin kääntämään kelkkansa täysin hänen perus-tellessaan, ettei toimivaa eurooppalaista oikeus-järjestelmää kannata ulkoistaa uudelle valtioiden ulkopuoliselle yksityiselle toimijalle. Investointi-suojasopimus tulisi siis poistaa sopimusneuvotte-luista, mutta kuten euroopan komission edustaja muistutti, komissio neuvottelee juuri sen mandaa-tin puitteissa, minkä jäsenmaat ovat sille antaneet, kunnes toisin päätetään.

myös paneelin varsinaista teemaa, työntekijän tulevaisuutta, päästiin tapahtuman loppupuolella käsittelemään. keskustelua herätti erityisesti sopi-muksen vaikutukset eurooppalaiselle yliopistojär-jestelmälle ja työpaikkojen sijainnit tulevaisuu-dessa, mikäli sopimus astuu voimaan. Suomessa arvioitiin erityisesti metalliteollisuuden hyötyvän sopimuksesta.

tapahtuma oli onnistuneen poikkitieteellinen, ja saimme paikalle myös muitakin kuulijoita kuin opiskelijoita. Paneelin suosiosta järjestäjinä päät-telimme, että vaalikeväästä huolimatta oli hedel-mällisempää pitää ajankohtaiseen aiheeseen keskittyvä paneeli ehdokaspaneelin sijaan. ttIP-sopimus ei valitettavasti ole saanut huomiota kevään vaalikeskusteluissa, vaikka se luultavasti löytyy muodossa tai toisessa tulevan eduskunnan työlistalta. Yhdestä asiasta paneelissa saatiin kon-sensus: sopimusneuvotteluiden takaraja on Yhdys-valtain presidentinvaalit marraskuussa 2016.

35

miten mukaan eurooPPanuorten kansainVäliseen toimintaan?

Miten mukaan Eurooppanuorten

kansainväliseen toimintaan?

Teksti: Elisa Selinummi

EHdoTToMASTi PARAS tapa lähteä mukaan kansain-väliseen toimintaan on osallistuminen seminaariin. Eurooppanuoret ja muut JEF-Europen jäsenjärjestöt järjestävät vuoden aikana useita tapahtumia. Niihin haetaan osallistujat erillisellä hakuilmoituksella, sillä valitettavasti voimme tukea vain rajallista määrää osallistujia. Kukaan ei kuitenkaan ole liian kokematon: matkalla oppii ja jostain on aloitettava. Muista siis hakea, jos vähänkin kiinnostaa!

Lisäksi on mahdollista pyytää, että Eurooppanuoret tukevat osallistumistasi muihin kv-tapahtumiin. Tällai-sia ovat esimerkiksi Eurooppalaisen Suomen, Eurooppa-federalistien ja muiden Eurooppaliikkeeseen kuuluvien järjestöjen seminaarit.

Lyhyt opas osallistumiseen

1. Bongaa seminaari netistä, uutiskirjeestä tai JEFin sivuilta. 2. Hae mukaan ja tule valituksi. 3. Ilmoittaudu ja odota vahvistusta. 4. Osta lennot itse tai neuvottele toimiston kanssa. 5. Osallistu seminaariin ja tule JEF-addiktiksi. 6. Kirjoita oppimastasi raportti ja innosta muita osallistumaan. 7. Muistele vielä eläkkeellä yhtä elämäsi parhaista hetkistä!

Kotimaassa kansainvälistä toimintaa ohjaa erikseen nimetty työryhmä. Sen jäsenet pääsevät tekemään kv-kannanottoja, vaikuttamaan Eurooppanuorten kantoi-hin kokouksissa (kuten FC tai kongressi) ja parhaimmil-laan myös järjestämään omaa seminaaria Suomessa. Haku alkaa keväällä, joten ole valmiina ja tule mukaan!

LIITY JÄSENEKSI!

eurooppanuoret rytunnus 500125800003 Vastauslähetys

Postimaksu maksettu

nimi ........................................................................

Lähiosoite ...............................................................

Postinumero ja -toimipaikka ...........................................................

Puhelin ....................................................................

Sähköposti ..............................................................

Syntymävuosi .........................................................

kyllä, haluan liittyä eurooppanuoret ry:n jäseneksi

en liity jäseneksi, mutta haluan uutiskirjeen sähköpostiini kahden viikon välein.

Liittyä voit myös netissä!Lue lisää www.eurooppanuoret.fi

Yhteystiedot / Contacteurooppanuoret ry / jef-finlandHermannin rantatie 12 BfI-00580 Helsinkitel: +358 9 6811 [email protected]

Mariam RguibiPuheenjohtaja / [email protected]+358 44 264 5683

Antti AhonenPääsihteeri / Secretary [email protected]+358 41 460 7921

Facebook: Eurooppanuoret (JEF-Finland)

Twitter: Eurooppanuoret

Instagram: eurooppanuoret

YouTube: Eurooppanuoret (JEF-Finland)

eurooppanuoret ryEurooppanuoret ry on vuonna 1997 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton nuorten kansalaisjärjestö, johon voivat liittyä kaikki alle 35-vuotiaat. Järjestön toiminnan tavoit-teena on lisätä nuorten tietoisuutta Euroopan yhdentymisestä ja sen vaikutuksista sekä toimia keskustelufoorumina ja vaikut-tamiskanavana Eurooppa-asioista kiinnostuneille nuorille. Näitä tarkoituksia varten yhdistys järjestää tapahtumia ja kampanjoi-ta, harjoittaa julkaisutoimintaa sekä osallistuu eurooppalaisen kattojärjestönsä Young European Federalistsin toimintaan. Tervetuloa toimintaamme mukaan!

www.eurooppanuoret.fi

Facebook: Eurooppanuoret (JEF-Finland)

Twitter: Eurooppanuoret

Instagram: eurooppanuoret

YouTube: Eurooppanuoret (JEF-Finland)

Tähdistö 1-2/2015

Documents

Transcript of Tähdistö 1-2/2015