synsygus - SUOL · 2016. 9. 9. · synsygus Suomen uskonnonopettajain liitto ry:n jäsentiedote...

synsygussuomen uskonnonopettajain liitto ry:n jäsentiedote

02/2008

synsygus Suomen uskonnonopettajain

liitto ry:n jäsentiedote

toimituksen osoite [email protected]

osoitteenmuutokset tms. Marja Laine,

[email protected]

päätoimittaja Kati Mikkola

toimittajat Kristiina Holm, Annukka Kalske,

Taija Lamminaho, Jarno Parviola, Elina Ruoko,

Marja Tanhuanpää

taitto Sari Väkelä, [email protected]

ilmoitushinnat 1/1 460 € (keskiaukeama

1000 €), 1/2 290 €, 1/3 210 €, 1/4 180 €,

1/8 125 €

painatus Tyylipaino Oy

julkaisija Suomen uskonnonopettajain liitto ry

2 Pääkirjoitus

3 Puheenjohtajan tervehdys

4 Tulevia tapahtumia

6 Uskonnonopetuksella on edelleen paikkansa!

10 Aika nuorekasta menoa 70-vuotis- juhlaillallisilla

12 10 kysymystä kautensa päättäneelle päätoimittajalle

13 Kolumni

14 Yksi koti, kaksi kulttuuria

18 Sodoman kansan perilliset – Näkökulmia homoseksuaalisuuteen islamin piirissä

20 Punjabi shaadi (= punjabi bröllop)

24 Loukkaako kaikkitietävä Jumala kansalaisten yksityisyyden suojaa?

28 Kulttuurien kerrostumissa – Uskonnonopettajat Yad Vashemissa Israelissa

32 A hand in hand – kaksikielinen ystävyyskoulumme Jerusalemissa

34 Upin palsta

35 Yhteystiedot ja jäsenkaavake

36 Paikalliskerhot

37 Virikemateriaalit

40 Haastattelu: Uskonnonopetus osana kulttuuriperintöopetusta

42 Kirja-arvostelu: Kuka päättää ja mitä päättää – Kysymyksiä elämästä, hoidosta ja kuolemasta

issn 1457-912X

p ä ä k i r j o i t u s

Synsyguksen salaisuus

Aloitan tunnustuksella. Ensityökseni Synsyguksen päätoimittajana minun piti sel-vittää eräs mieltäni askarruttanut kysymys. Mitä Synsygus tarkoittaa? Muistan

aiemminkin lehteen kirjoittaessani etsineeni tuloksetta tuota kryptistä sanaa sivis-tyssanakirjasta. Nyt astetta ponnekkaampi yritys virtuaaliaalloilla tuotti tulosta. Sana löytyy Uuden testamentin kirjeestä filippiläisille, jossa Paavali kutsuu erästä henkilöä Synsygukseksi. Kyseessä saattaa olla miehen nimi tai yksinkertaisesti lämmin puhut-telu. Synsygus nimittäin merkitsee iestoveria. Nykyisessä kirkkoraamatussa Synsygus on suomennettu ”uskolliseksi työtoveriksi”. Niinpä tietysti: vaikeahkosti lausuttavaa sanaa ei sattumalta arvottu lehtemme nimeksi sen aloittaessa ilmestymisen vuonna 1964, reilut neljännesvuosisata uskonnonopettajain liiton perustamisen jälkeen.

Nyt käsillä olevan lehden teemana on koti ja yksityisyys. Tutkimusten mukaan koti on valitettavan monille kaikista paikoista se vaarallisin. Kodin seinät suojaavat toisinaan vääriä asioita: valtaosa väkivallanteoista ja surmatöistä tapahtuu yksityis-kodeissa. Suurimmalle osalle ihmisistä koti edustaa onneksi myönteisempiä asioita. Koti on symboli lämmölle ja turvalle. Kotirauhaan kuuluu yksityisyys eli päätösvalta siitä, kenet päästää kynnyksen yli. Koti-ikävä muistuttaa kodista kaukomailla ja reis-sussa rähjääntyneille kotiinpaluu on juhlan ja helpotuksen hetki. Tässä lehdessä kotia ja yksityisyyttä lähestytään eri puolilta. Millaisia haasteita arkeen tuo se, että koti on myös eri kulttuurien kohtauspaikka? Miten yhteisen kodin perustaminen on rituali-soitu intialaisissa häissä? Millaiset mahdollisuudet yksityisyyteen ja kodin perustami-seen ovat seksuaalisilla vähemmistöillä islamilaisissa maissa? Koskeeko vaatimus ko-tirauhan kunnioittamisesta myös Jumalaa?

Koti on fyysinen paikka: kotitalo, kotiseutu, kotimaa. Z. Topelius havainnollisti kan-sakoulujen oppikirjaksi 1870-luvulla laatimassaan Maamme kirjassa, kuinka lapsen tuli-si koulussa oppia laajentamaan omaa perhettään ja kotiaan kohtaan tuntemansa kiin-tymys ja rakkaus koskemaan koko isänmaata ja sen kansalaisia. ”Mikä on Suomi? Maa monien maiden joukossa. Mikä on isänmaa? Se on meidän suuri kotimme.” Lehtem-me sisältää kirjoituksia myös toisesta isänmaasta, jolla ei ole lapsista pulaa. Israelis-sa ja Palestiinassa kysymykset kodista ja kotimaasta latautuvat kulttuurisesti, poliit-tisesti ja uskonnollisesti räjähdysherkin panoksin. Osoituksena rauhanomaisen rin-nakkaiselon mahdollisuudesta ovat muutamat koulut, joissa juutalaiset ja arabit istu-vat pulpeteissa vieretysten – ja ovat kuin kotonaan.

Koti onkin ennen kaikkea henkinen tila, jossa ihminen tuntee itsensä hyväksy-tyksi ja arvokkaaksi. Määritelmäksi sopii kiteytys, jonka mukaan koti on paikka, jos-sa sinua ymmärretään. Jollekin henkinen koti löytyy uskonnosta, toiselle mielekkääs-tä työstä, kolmannelle samanhenkisten ystävien joukosta. Tammikuussa näitä saman-henkisiä ihmisiä oli mahdollisuus löytää ja tavata juhlakengät jalassa, kun liiton 70-vuotista taivalta juhlittiin seminaarilla Helsingin yliopistolla ja illallisilla Svenska Klub-benilla. Seminaariin oli saatu arvovaltaisia puhujia ja iltajuhlaan rennon kotoisa tun-nelma. Mikä lopulta on se ies, joka uskonnonopettajatovereita yhdistää? Ieshän tar-koittaa vetojuhtien valjastuslaitetta, joten kysymys kuuluu: Mihin tavoitteisiin meidät on valjastettu? Seminaariesitel-mien perusteella keskeiset päämäärät ovat rakennuspali-koiden tarjoaminen nuorten oman elämänkatsomuksen rakentamiseen ja eri tavoin ajattelevien suvaitsevaiseen kohtaamiseen. ●

Siinä meille kelpo ies, parahin Synsygus!

Kati Mikkola

p u h e e n j o h t a j a n t e r v e h d y s

�

juhlamielellä!

Liittomme 70-vuotissyntymäpäiväjuhla on nyt vietetty. Oli upeaa, kun yliopiston pie-

neen juhlasaliin saimme niin suuren joukon juhlaseminaarilaisia. Puitteet olivat mahtavat, mutta niin oli seminaarin sisältökin. Vaikka tie-

dotusvälineet nostivat eniten esille opetusministerin lyhyen lausuman henki-löseurakuntien puolesta, sai uskonnonopetus runsaasti palautetta ja kannus-tusta arvokkaasta roolistaan ja työstään yhteiskunnassamme. Uskontojen vai-kutus kaikkialla maailmassa on kiistattomasti lisääntymässä toisin kuin muu-tama vuosikymmen sitten ajateltiin. Juuri meidän mallimme toteuttaa uskon-tokasvatusta, joka siis lähtee liikkeelle oman uskonnon opetuksesta, näyttää olevan paras ja käyttökelpoisin malli silloin, kun halutaan antaa kattavat eväät eri kulttuurien kohtaamiselle.

Juhlaseminaarin esitelmät olivat huikeaa kuultavaa. Parhaat kiitoksemme kaikille esiintyjille! Esitelmiin voi käydä tutustumassa myös liittomme koti-sivuilla. Ne ovat siellä juhlaseminaariotsikon alla ja salasanamme takana. Myös seminaarista ja hienosta iltajuhlastamme on kuvakavalkadi kotisivuillamme. Myös iltajuhlamme oli ainutlaatuinen. Kiitos hyvä seminaari- ja iltajuhlavä-ki! Kiitos kaikille, jotka omalta osaltanne vaikutitte juhlaseminaarimme ja il-tajuhlamme onnistuneeseen toteutumiseen! Myös sunnuntain liittomme juh-lamessussa Johanneksen kirkossa oli aikamoinen joukko meikäläisiä. Parhaat kiitoksemme Tuomiokirkkoseurakunnalle ja erityisesti Johanneksen kirkon väelle, että saimme yhdessä viettää juhlamessua!

Vuoden vaihteessa liittomme ”virkailijakunnassa” tapahtui muutos. Mo-nivuotinen päätoimittajamme Taija Lamminaho siirtyy koulu- ja lapsikiirei-den vuoksi Synsyguksemme toimituskunnan jäseneksi. Tahdon tässä kiittää Sinua, Taija neuvokkuudestasi, taitavuudestasi ja siitä, että olet ollut valmis tekemään antaumuksella ja työtunteja laskematta töitä lehtemme korkean ta-son hyväksi. Olet tehnyt tämän kaiken lähes korvauksetta. Kiitos Taija ja on-nea kouluun paluuseesi sekä erityisterveiset Pikku Ainollesi! Taijan tilalle Syn-syguksen päätoimittajan paikalle astui vuodenvaihteessa Kati Mikkola, joka jo aiemmin on ollut monella tapaa liiton aktiivisessa toiminnassa. Olen var-ma, että lehti on jälleen erinomaisissa käsissä! Meillähän on aina ollut näissä asioissa hyvä rouvaonni. Tervetuloa Kati!

Muistutan tässä vielä, että aloitamme kolmivuotisen aluekoulutushank-keen paikalliskerhojen kautta. Koulutusta pyritään järjestämään kaikilla pai-kalliskerhopaikkakunnilla tai niiden alueella. Koulutuksen tarkoitus on uskon-nonopettajien ammatillisen identiteetin tukeminen, erityisesti pienten paikka-kuntien uskonnonopetuksen tukeminen, kuntarakenteiden muutoksen tuo-maan haasteeseen vastaaminen sekä nuorten uskonnonopettajien tukeminen heidän astuessaan uuteen tehtävään. On myös tärkeää, että varttuneempien opettajien työssä jaksamista tuetaan sekä annetaan mahdollisuus omaan uu-distumiseen. Merkittävää tässä prosessissa on se, että varttuneemman uskon-nonopettajakunnan hiljainen tieto tulee tallennettua ja siirrettyä uusille opet-tajasukupolville. Eihän jokaisen sukupolven tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Tarkempaa tietoa hankkeesta lähetämme lähiaikoina kerhojen puheenjohtajille.

Laitamme asiasta myös nettisivuillemme tiedot-teen. Nyt kuitenkin toivon, että me kaikki alkai-simme miettiä, millaista paikalliskoulutusta juu-ri minä ja oma alueeni tarvitsisi ja mitä ideoita minulla itselläni olisi tuoda vaihtopöydälle jaet-tavaksi.

Tätä lukiessasi ovat hiihtolomat hyvässä vauh-dissa ja ylioppilaskirjoitukset painavat päälle. Toi-von, että sitten keväämmällä lähdet virkistymään kevätseminaariimme Helsinkiin. Myös syyssemi-naari Tartossa ensi syyskuun puolessa välissä kan-nattaa merkata kalenteriin.

Mutta nyt työ jatkuu juhlan jälkeen. Toivon, että pidentyvä keväinen päivä antaa sinulle yhä li-sääntyvässä määrin voimia, iloa ja intoa työhösi ja muuhun elämääsi.

Hyvän voinnin ja siunauksen toivotuksin Si-nua, hyvä Kollega nyt ajattelen! ●

Hannu Koskinen

huom!

Jäsensivujen uusi salasana on eeva

�

maaliskuuUskonnon ainereaalikoe järjestetään 17.3.2008. Pisteytysohjeet löydät tuttuun tapaan salasanan takaa kotisivuiltamme www.suol.fi.

pistekokoukset:

helsingin pistekokous tiistaina 18.3.2008 klo 16.30 Ressun lukiossa (Kalevankatu 8–10, Helsinki).

tampereen seudun paikalliskerhon pistekokous keskiviikkona 19.3.2008 klo 18.00 (Nuorisotoimiston kokoushuone, Kyttälänkatu 1 A, 2. krs., käynti sisäpihan kautta)

pohjois-karjalan paikalliskerhon pistekokous tiistaina 18.3. klo 18.00 Niinivaaran lukiolla Joensuussa (Tikkamäentie 17).

oulun seudun paikalliskerhon pistekokous keskiviikkona 19.3. klo 16.30 Stockmannin vinttikahvilassa.

Varsinais-suomen paikalliskerhon pistekokous keskiviikkona 19.3. klo 18.00 Raision lukiossa (Kirkkoväärtinkuja 18).

satakunnan paikalliskerhon pistekokous (UE/PS/FI) torstaina 27.3.2008 klo 17.00, Kuninkaanhaan urheilulukiossa (Presidentinpuistokatu 8, 28130 Pori, puh. 02-6215283)

Lisätietoa pistekokouksista saat paikalliskerhojen puheenjohtajilta (yhteystiedot tässä lehdessä ja osoitteesta www.suol.fi / esittely ja yhteystiedot / kerhojen yhteystiedot)

huhtikuuKevätseminaari Helsingin yliopiston Soveltavan kasvatustieteen laitoksella 12.4.2008. Lisätietoja seminaarista löydät tästä lehdestä ja nettisivuiltamme. Synsygus 3/2008 ilmestyy huhtikuussa. Lehteen tuleva aineisto on jätettävä 25.3.2008 mennessä.

toukokuuLiitto palkitsee uskonnon ylioppilaskirjoitusten parhaat vastaajat.

Lisätietoja kesän matkoista löydät tästä lehdestä!

t u l e v i a t a p a h t u m i aLOUTRAKISTA PAAVALIN

JALANJÄLJILLE 8.–15.6.2008 Lähde Kotimaan matkaklubin ja Raamattuvisan yhteiselle matkalle Loutrakiin, antiikin historian aitiopaikalle, jossa voit viettää lomaa historian ja mytologian ympäröimässä ilmapiirissä. Mukana myös Raamattuvisan voittajat ... ja sinä? Loutrakista on helppo päästä erillisillä retkillä Paavalin jalanjäljille ja Apostolien tekojen tapahtumapaikoille Ateenaan, Korintiin ja Peloponnesoksen niemimaalle. Matkanjohtajana on Kirkkopalvelut Oy:n kulttuurijohtaja Seppo Koistinen. Matkakohteeseen ja viikon aikana tarjolla oleviin retkiin voit tarkemmin tutustua osoitteessa http://www.aurinkomatkat.fi Valitse kesä 2008 valikosta Loutraki. Majoitus on hotelli Bakosissa kahden hengen huoneessa, 680 euroa/hlö, lisämaksu omasta huoneesta on 105 euroa. Lennot: meno Finnair su 8.6.2008 klo 7.�5, paluu Finnair su 15.6.2008 klo 12.20. Varaukset ja lisätiedustelut Aurinkomatkojen ryhmämyynnistä, p. 010��6 7��7 tai sähköpostilla [email protected]

Uutuuksia materiaalipalvelussa

Ideoita kirkkohistoriaan:

Villa Lanten ikuinen

Rooma -materiaalipaketti

10 €. Hintaan lisätään posti-

tus- ja toimituskulut.

Materiaalipalvelussa uusia

tuotteita etiikkaan, dogma-

tiikkaan, katoliseen kirkkoon

ja Mikael Agricolan elämänvaiheisiin – tarkemmat tiedot

ja hinnat lehden lopussa.

IKUINEN ROOMA MATERIAALIA USKONNONOPETTAJIEN

VILLA LANTEN KURSSILTA KESÄLTÄ 2006

5

Tule pohtimaan, keskustelemaan, kyselemään ja kyseenalaistamaan! Kevätseminaarissa kokoonnumme tällä kertaa uskonnonopetuksen peruskysymysten äärelle yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Nuorten uskonnonopettajien järjestämässä tapahtumassa pohdimme mm. keitä me uskonnonopettajat oikein olemme ja mistä lähtökohdista meidän tulisi työtämme tehdä – nyt ja tulevaisuudessa.

Seminaari järjestetään la 12.�.2008 Helsingin yliopiston Soveltavan kasvatustieteen laitoksella (Siltavuorenpenger 20 R). Ilmoittautumiset seminaariin ja iltatilaisuuteen (mainitsethan kummankin erikseen!) SUOL:n toimistoon [email protected] tai puhelimitse Emmi Kosuselle p. 0�56752869 (klo 15 jälkeen) 28.�.mennessä.

8.�0–9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi

9.00–9.15 Tervetuliaissanat ja musiikkiesitys

9.15–10.00 Prof. Arto Kallioniemi: Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella? – Eri uskonnonopetusmallien sopivuus suomalaiseen koulujärjestelmään

10.00–10.�5 Prof. Antti Räsänen: Virsilaulua ja nutturoiden narinaa? – Mitä suomalaiset odottavat uskonnonopetukselta?

11.00–11.�5 TT Elina Hella: Olemmeko luterilaisia? – Mitä on luterilaisuus uskonnonopetuksessa?

11.�5–12.�5 Lounas omakustannehintaan

12.�5–1�.15 Uskonnonopettaja haastattelussa – Haastattelijana UPI:n yläaste ja lukiotyöstä vastaava Juha Luodeslampi

1�.15–1�.00 FT, TM Martin Ubani: Onko vakaumus kompetenssia? – Uskonnonopettajan ammatillinen kehityskaari

1�.00–1�.15 Kahvi

1�.15–15.15 Dos. Jyri Komulainen: Miksi olemme olemassa uskonnonopettajina? – Suuntia kriittiseen uskonnonopetukseen

15.15– Paikalliskerhojen puheenjohtajien kokoontuminen

Seminaari järjestetään yhteistyössä UPI:n kanssa. Seminaarin hinta 25 euroa/15 euroa.

Vilkkaan keskustelun jälkeen illan rentouttavasta ohjelmasta vastaa Edita. Menemme katsomaan suuren suosion saavuttanutta Broadwaymusikaalia ”The Producers” Helsingin kaupunginteatteriin (sis. väliaikatarjoilun). Olet tervetullut nauttimaan virvokkeita ennen esitystä Editan tiloihin. Kokoonnumme klo 17.00 Siltasaarenkatu 1� edessä, josta Editan edustaja tulee meidät noutamaan. Teatterille lähdemme klo 18 (n. 10 min kävely). Huom! Vain 50 ensiksi ilmoittautunutta mahtuu mukaan!

seminaari/suol/upi 2/2

suomen uskonnonopettajain liitto ry:n

kevätseminaari 12.4.08

uskonnonopetus – nyt!

6

Suomen uskonnonopettajain l i i t to 70v

laaja-alaisen yleissiVistyksen asialla

Tilaisuuden aloitti Sibelius-lukion kamarikuo-ro upealla musiikkiesityksellään. Avaussanat lau-sui liiton puheenjohtaja Hannu Koskinen. Alku-tervehdyksessään Koskinen loi lyhyen katsauksen uskonnonopettajain liiton historiaan. Liitto pe-rustettiin Helsingin uskonnonopettajien kerhon aloitteesta vuonna 1938. Koskisen mukaan liit-to on historiansa aikana puolustanut laaja-alais-ta yleissivistyksellistä osaamista. Uskonnonope-tuksen asema on ollut veitsenterällä useaan ottee-seen, mutta päättäjät ovat aina lopulta olleet tu-kemassa uskonnonopetuksen säilyttämistä osana koulusivistystä.

Tällä hetkellä uskonnonopetuksen asema on Koskisen mukaan vakaa. Tämän hetken haaste on kuitenkin kuntien rakennemuutos. Liitto onkin käynnistänyt hankkeen erityisesti pienten paik-kakuntien uskonnonopettajien toiminnan tuke-miseksi.

taVoitteena itsensä ja muiden ymmärtäminen

Opetusministeri Sari Sarkomaa välitti juhlayleisöl-le valtiovallan tervehdyksen ja onnittelut. Minis-teri kiitti liittoa toiminnasta uskonnonopetuksen

uskonnonopetuksella on edelleen paikkansa!suomen uskonnonopettajain liiton juhlaseminaari

ja eettis-sosiaalisen kasvatuksen puolestapuhujana. Puheessaan Koti, koulu ja uskonnonopetus oman kulttuuritradition välittäjinä ministeri painotti uskonto-kasvatuksen tärkeyttä useasta näkökulmasta. Oman uskonnon opetus on tär-keää yksilön identiteetin rakentamisessa. Lisäksi oman uskonnon tunteminen luo perustan uskontodialogille, muiden uskontojen kohtaamiselle.

Muiden uskontojen tunteminen on Sarkomaan mielestä tärkeää kansain-välistyvässä maailmassa. Uskonnonopetus voi olla auttamassa kulttuurienvä-liseen ymmärtämykseen niin meillä kuin maailmalla. Maahanmuuttajien tu-lisi myös saada riittävästi tietoa suomalaisesta kulttuurista ja perinteistä. Us-konnonopetuksella on Sarkomaan mukaan tärkeä rooli arvopohjan rakentaja-na sekä ihmisenä kasvamisessa. Positiiviseen uskonnonvapauteen kuuluu oi-keus saada sivistystä omasta uskonnosta. Ministerin mukaan teologinen tie-dekunta on edelleen tärkeä osa yliopistoa, pelkkä uskontotiede ei hänen mu-kaansa riitä. Hyvät oppimistulokset ovat ministerin mukaan sen varassa, että meillä on korkeasti koulutetut ja hyvin työtään tekevät opettajat.

Juhlaseminaaria vietettiin Tuomiokirkon

kupeessa Helsingin yliopistolla.

Seminaariyleisö kuunteli korva tarkkana, mitä mieltä

opetusministeri Sari Sarkomaa on uskonnonopetuksesta.

Suomen uskonnonopettajain liitto vietti 70-vuotisen

taipaleensa kunniaksi juhlaseminaaria Helsingin yliopiston

pienessä juhlasalissa 26.1.2008. Puhujiksi oli kutsuttu

valtiovallan, kirkon, yliopiston ja median edustajia.

Arkkipiispa Jukka Paarma ja SUOL:n

puheenjohtaja Hannu Koskinen.


7

hyVä ihmisyys ja postmodernin ajan haasteet

Arkkipiispa Jukka Paarma toi seminaariin Suomen evankelis-luterilaisen kir-kon tervehdyksen. Paarma yhtyi opetusministerin kantaan uskonnonopetuk-sen tärkeydestä ja painotti, että monikulttuurisuuden keskellä on tärkeää tun-tea oma uskonnollinen taustansa. Arkkipiispan mukaan ihminen voi olla to-della suvaitsevainen vain, jos hän tuntee selvästi oman identiteettinsä.

Puheessaan Paarma pohti hyvää ihmisyyttä. Hän aloitti siteeraamalla G. H. von Wrightiä: ”Ihminen ei voi koskaan varmasti tietää, mitä hyvä on, mut-ta silti hänen on lakkaamatta tavoiteltava sitä. Ihmisen osaksi jää ikuinen rau-hattomuus.” Arkkipiispa pohti viime vuosina tehtyjä Word Values –arvotut-kimuksia, joiden mukaan suomalaiset kertovat kyllä mielellään arvostavansa perinteisiä hyvinä pidettyjä asioita, kuten ympäristönsuojelua, rauhaa, turval-lisuutta, luovuutta, lähimmäisiään ja perinteitä. Tästä huolimatta tutkimukset osoittavat myös, että suomalaiset ovat minäkeskeisempiä kuin koskaan.

Valtava informaatiotulva on aikaansaanut sen, että kaaoksen keskellä on ”tartuttava johonkin reunaan, jo-honkin palaan”, koska kokonai-suuksien hahmottaminen on tul-lut erittäin vaikeaksi. Postmoder-ni ihminen on tullut entistä tie-toisemmaksi siitä, ettei suuria pää-määriä voi saavuttaa. Tilalle on tullut spontaanius, hetkeen tart-tuminen, epäily ja auktoriteetti-kritiikki. Myös eettiset kannat on muodostettava itse. Yhteisöllisyy-den tilalle on tullut individualis-mi, joka korostaa vapautta, riippu-mattomuutta sekä elämyshakui-suutta, ja jossa tavallinen arki ei enää ole ns. oikeaa elämää. Moni kokee elämän meressä navigoides-saan turvattomuutta ja ahdistusta.

Mielenterveysongelmien suuri määrä niin lapsilla kuin aikuisillakin antaa ark-kipiispan mielestä aihetta postmodernin ajan ihanteiden kritisointiin.

Paarma korosti, että kirkkojen julistuksessa ihmisarvo tulee nostaa ylitse muiden arvojen. Jokaisen ihmisarvo on yhtäläinen, riippumatta suorituksis-ta tai tehokkuudesta. Paarman puheessa sijansa sai myös yhteiskuntakritiikki. Jeesuksen sanat ”Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten” voi-taisiin hänen mielestään nykyään muuttaa esimerkiksi muotoon: ”Firma on ihmistä varten eikä ihminen firmaa varten”. Yhteiskunnan instituutioiden on palveltava yhteiskuntaa, ei toisin päin.

Lopuksi Paarma tarkasteli Raamatun ihmiskuvan pohjalta nousevaa kris-tillistä ihmiskäsitystä luomiskertomusten ja syntiinlankeemuskertomuksen va-lossa. Paarman mukaan Raamatun alkulehdiltä käy ilmi, että Jumala loi ih-misen elämään kolmessa perussuhteessa, suhteessa Jumalaan, lähimmäiseen ja luontoon. Näissä suhteissaan ihminen on vastuullinen toimija. Syntiinlan-keemuksen vuoksi ihminen on kuitenkin paradoksaalinen kokonaisuus. Hän on yhtä aikaa sekä hyvää tahtova ja rakastava että itsekäs ja pahaa toteuttava. Siksi kristillisen uskon perussymbolina on risti, joka tuo armon rikkinäisyy-den ja ristiriitaisuudenkin keskelle.

peruskoulutus VahVuutena, täydennyskoulutuksessa kehittämistä

Helsingin yliopiston vararehtorin, kasvatustietei-den professori Hannele Niemen teemana oli Tule-vaisuuden koulutuslinjat ja uskonnonopetus. Välitet-tyään onnittelut yliopiston puolesta, Niemi keskit-tyi tarkastelemaan uskonnonopettajien koulutuk-sen ja uskonnonopetuksen tulevaisuudennäkymiä sekä kansainväliseltä että kansalliselta kannalta.

Kansainvälisesti katsoen suomalainen opettaji-en peruskoulutus on Niemen mukaan hyvällä ta-solla, koska opettajilta vaaditaan ylempi korkea-koulututkinto. Edes Euroopassa tämä ei ole ylei-nen tilanne. Erityisesti opettajien täydennyskoulu-tus vaatisi Suomessa kuitenkin yhtenäistämistä ja systematisointia. Niemi peräänkuulutti tutkimus-pohjaisen koulutuksen kehittämistä. Opetusminis-teriön selvitystyöryhmän laatiman Opettajankoulu-tus 2020 -raportin mukaan opettajia tulisi tulevai-suudessa enenevässä määrin ohjata tiedonhankin-taan ja reflektointiin sekä antaa heille valmiuksia käyttää tutkimustietoa ja omasta työstä saatua ko-kemusperäistä tietoa työnsä kehittämiseen.

Erityisinä tulevaisuuden haasteina Niemi mai-nitsi väestörakenteen muutokset sekä maahan-muuttajataustaisen väestön tarpeiden huomioimi-sen kouluissa. Kansallinen muuttoliike vaikuttaa maassamme siten, että erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa väestötappiot ovat merkittävät. Tämä tuo mukanaan uhkakuvia, joissa pieniin koului-hin ei synny uskonnonopettajan virkoja ja opetus hoidetaan epäpätevin voimin. Kysymys kuuluukin, pitäisikö tulevaisuudessa yhdistää eri kouluasteiden opettajuutta ja virkoja siten, että pätevällä opettajal-la olisi työtehtäviä useammilla kouluasteilla.

Helsingin

yliopiston

vararehtori

Hannele Niemi.

8 Kirjakaupoista kautta maan sekä Kotimaa-yhtiöiden kaupasta Hietalahdenranta 13, Helsinki (ma-pe klo 9-17) www.kotimaa-yhtiot.fi /kauppa

Toimivat oppimateriaalit lukiolaiselle

MIKKO YRJÖNSUURI

Hyvän olemusJohdatus etiikkaan

Kevään 2008 aikana uudistuva lukion fi losofi an syventävän kurssin oppikirja Hyvän olemus, Johdatus etiikkaan pyrkii osaltaan vastaamaan arjen kasvaviin haasteisiin. Uudistuksessa kirjan henkeä on muokattu nykypäivän tarpeita vastaavaksi: uudessa Hyvän olemuksessa keskeiset käsitteet ja termit on avattu varsinaisen tekstin yhteyteen, lukujen loppuun on lisätty ylioppilaskirjoitusten etiikkaa käsitteleviä kysymyksiä ja kuvitus on uusittu. Uutta kirjassa on myös luku Modernin maailman haasteet. Ovh. 18,40

TAPIO AHOKALLIO – MATTI TIILIKAINEN

Filosofi a Prima NovaSelkeä ja kattava fi losofi an oppikirja lukio-laiselle. Teos johdattaa lukijansa länsimaisen fi losofi an juurille, kultakin aikakaudelta on valittu keskeiset teemat ja fi losofi t aikansa tulkeiksi. Ovh. 18,80

ARTO HAAPALA – UKRI PULLIAINEN

Taide ja kauneusJohdatus estetiikkaan

Taiteen vaikutus ja tehtävät yhteiskunnassa ja henkilökohtaisessa elämässä. Tarjoushinta 10,00 (Voimassa 31.5.2008 asti)

Maksuton Filosofi a Prima Novan opettajan aineisto verkosta

Filosofi a Prima Novan käyttäjä: rekisteröidy nettisivuillamme, niin saat opettajan aineiston sähköisessä muodossa veloituksetta käyttöösi.

www.kirjapaja.fi> oppimateriaalit > opettajan aineistot verkosta

TULOSSA KEVÄÄLLÄ

2008

Uudistettu

Hyvä opettaja

vastaa oppikirjakyselyyn netissä

www.kirjapaja.fi /oppikirjakysely

tai kouluusi lähetetyllä lomakkeella!


Väestötieteilijöiden mukaan pääkaupunkiseu-dun oppilaista viidennes tulee olemaan maahan-muuttajataustaisia vuoteen 2025 mennessä. Nie-men mukaan suunnitteilla on, että tähän haastee-seen vastataan opettajankoulutuksessa kulttuuri-tiedon moduuleilla, englanninkielisten pedagogis-ten opintojen järjestämisellä sekä maahanmuutta-jataustaisten opettajien erityiskoulutuksella. Myös ryhmäkokoihin tulisi Niemen mukaan kiinnittää huomiota. Opetusministeriön raportin mukaan ryhmäkoko ei saisi ylittää 20:tä opiskelijaa.

Professori Niemi näkee, että uskonnonopetus edistää kulttuurien lukutaitoa, toimii vastavoima-na fundamentalismille sekä edistää vastuuntuntoa ja empatiaa. Uskonnonopetuksella on tärkeä teh-tävä arvokysymyksistä keskustelun ja kommuni-koinnin edistäjänä sekä identiteetin rakentajana.

ilotulitusta uskontokasVatuksen puolesta

Iltapäivän viimeisestä esityksestä vastasi Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen. Ruo-kasen esitelmää Uskonnonopetus ja yhteiskunta luonnehdittiin yleisön joukossa suoranaiseksi ilo-tulitukseksi uskontokasvatuksen puolesta. Puhe si-sälsi monia perusteluja siihen, miksi uskontoa tu-lee opettaa korkeatasoisesti. Ruokasen mukaan se on yhteiskunnan etu. Uskonnoista ei pääse eroon kieltämällä ja ainoa keino uskonnon väärinkäytön ehkäisemiseksi on uskonnon riittävän hyvä tunte-mus. Ruokasen mukaan ”järkevä poliitikko ja muu päättäjä ajaa tänään teologisen tutkimuksen ja us-konnonopetuksen lisäämistä, ei sen vähentämistä – jos hän ajattelee maapallon laajuisia ilmiöitä ja nykyistä kehityksen suuntaa”. Ruokasen mukaan pinnallinen uskontotieto, uskontojen vertailu ja historia ei riitä. Uskontoa on opetettava ymmär-tämään aidosti, sisältäpäin.

Uskonnonopetus ja syvällinen kulttuurien tuntemus hyödyttää ihmistä ja yhteisöä monin tavoin, ja auttaa eteenpäin jopa globaalissa liike-elämässä. Uskonnot tarjoavat järjestystä kaaokseen niin yhteiskunnallisesti kuin yksi-lön tasollakin. Joissain tapauksissa uskonto voi olla kulttuurin ytimen säilyt-täjä, kuten Puolassa kommunistivallan aikana. Ruokanen näkeekin, että us-konnoilla on yhteiskunnan eheyden ja jatkuvuuden kannalta hoidettavanaan kolme keskeistä tehtävää: eettisen perustan rakennustehtävä, pyhyyden koke-muksen välittäminen sekä toivon säilyttämisen ajatus. Suomessa Ruokanen näkee uskonnon vaikuttaneen vahvasti eettisiin arvoihin kuten rehellisyyden arvostukseen osana sosiaalista pääomaa.

Uskonto voi Ruokasen mukaan olla myös kansan oopiumia. ”Terrorismi ja yhteiskunnallinen kapina sikiää yhteisöissä, jotka kokevat olevansa osatto-mia ja eristettyjä. Tällaisten yhteisöjen jäseniä voidaan manipuloida ja kiihot-taa uskonnollisin argumentein, varsinkin jos uskonnon opettajat ovat samaa maata.” Tärkeäksi tulevaisuuden haasteeksi Suomessa Ruokanen näkee isla-min ja muiden maahamme tulevien uskontojen korkeatasoisen opetuksen jär-jestämisen. Tämä on hänen mukaansa paras ase taistelussa terrorismia ja muu-ta uskonnon väärinkäyttöä vastaan.

sisäistä rauhaa ja kulttuurien lukutaitoa

Päätössanoissaan uskonnonopettaja Eija Suokko muistutti, että elämme alituisen muutoksen maailmassa, johon tarvitsemme sisäistä rauhaa. Tarvitsemme myös kulttuurien lukutaitoa. Uskonnonopetus tarjoaa näitä molempia. Suokon mie-lestä pelkkä pänttääminen ei auta, oikea tieto ei välttämättä johda oikeaan te-koon. Moraalin perusta on myötäelämisessä ja arvojen perusta itsearvostuksessa. Oman arvottomuuden kokemuksesta kumpuaa usein pahaa ja väkivaltaa.

Kaikissa päivän aikana kuulluissa puheenvuoroissa tuli tavalla tai toisella esiin se, että uskonto nähdään osaksi suomalaista kulttuuriperinnettä, jonka siirtäminen koetaan tärkeäksi. Uskonnonopetuksen toivotaan yhtäältä autta-van oman identiteetin rakentamisessa ja eettis-sosiaalisessa kasvatuksessa, toi-saalta antavan avaimia muiden kulttuurien ymmärtämiseen. Puheenvuorois-sa korostettiin, että muiden ymmärtäminen ja suvaitsevaisuus on mahdollis-ta vain siellä, missä ihmiset kokevat itsensä arvokkaiksi ja tuntevat itsensä se-kä oman uskonnollisen ja kulttuurisen taustansa. ●

Teksti: Outi Raunio-HannulaKirjoittaja on uskonnon ja psykologian lehtori Hyvinkään yhteiskoulussa

Kuvat: Kati Mikkola

Suomen

Kuvalehden

päätoimittaja

Tapani

Ruokanen.

Liisa Odiah ja Titta Koivukoski kakkukahveilla.

Kirjakaupoista kautta maan sekä Kotimaa-yhtiöiden kaupasta Hietalahdenranta 13, Helsinki (ma-pe klo 9-17) www.kotimaa-yhtiot.fi /kauppa

Toimivat oppimateriaalit lukiolaiselle

MIKKO YRJÖNSUURI

Hyvän olemusJohdatus etiikkaan

Kevään 2008 aikana uudistuva lukion fi losofi an syventävän kurssin oppikirja Hyvän olemus, Johdatus etiikkaan pyrkii osaltaan vastaamaan arjen kasvaviin haasteisiin. Uudistuksessa kirjan henkeä on muokattu nykypäivän tarpeita vastaavaksi: uudessa Hyvän olemuksessa keskeiset käsitteet ja termit on avattu varsinaisen tekstin yhteyteen, lukujen loppuun on lisätty ylioppilaskirjoitusten etiikkaa käsitteleviä kysymyksiä ja kuvitus on uusittu. Uutta kirjassa on myös luku Modernin maailman haasteet. Ovh. 18,40

TAPIO AHOKALLIO – MATTI TIILIKAINEN

Filosofi a Prima NovaSelkeä ja kattava fi losofi an oppikirja lukio-laiselle. Teos johdattaa lukijansa länsimaisen fi losofi an juurille, kultakin aikakaudelta on valittu keskeiset teemat ja fi losofi t aikansa tulkeiksi. Ovh. 18,80

ARTO HAAPALA – UKRI PULLIAINEN

Taide ja kauneusJohdatus estetiikkaan

Taiteen vaikutus ja tehtävät yhteiskunnassa ja henkilökohtaisessa elämässä. Tarjoushinta 10,00 (Voimassa 31.5.2008 asti)

Maksuton Filosofi a Prima Novan opettajan aineisto verkosta

Filosofi a Prima Novan käyttäjä: rekisteröidy nettisivuillamme, niin saat opettajan aineiston sähköisessä muodossa veloituksetta käyttöösi.

www.kirjapaja.fi> oppimateriaalit > opettajan aineistot verkosta

TULOSSA KEVÄÄLLÄ

2008

Uudistettu

Hyvä opettaja

vastaa oppikirjakyselyyn netissä

www.kirjapaja.fi /oppikirjakysely

tai kouluusi lähetetyllä lomakkeella!

10

aika nuorekasta menoa 70-Vuotis- juhlaillallisilla

onnittelijoiden Vuolautta

Ennen varsinaisen juhlaillallisen alkua puheenjohtaja Hannu Koskinen ja va-rapuheenjohtaja Eija Suokko ottivat virallisia onnitteluja vastaan kabinetin puolella. Arvokkaat herrat ja yksi vähemmän arvokas neito katselivat seinil-tä kun lähetystö toisensa jälkeen kävi onnittelemassa vuosipäiväänsä juhlivaa liittoa. Edustettuina olivat monet sisarjärjestöt. Kauneimman puheen lausui muuten kotitalousopettajien liiton edustaja ja hienoimman kukkakimpun toi-vat psykologian opettajien liiton edustajat.

Lahjoja ja kukkia tuli, ja henkilökunta oli valppaana ja kantoi lisää mal-jakoita. Yliopistoa edustivat professori Arto Kallioniemi ja yliopistonlehtori Jyri Komulainen. Opetushallituksesta onnittelijoita tuli myös kaksin kappa-lein, kun opetusneuvokset Antti Vanne ja Pekka Iivonen kävivät vuorotellen kehumassa Suomen uskonnonopettajain liittoa. Onnittelijoiden joukossa oli-vat myös Seurakuntaopiston säätiö ja Uskonnonpedagoginen instituutti. Lah-jaksi he antoivat koulupukuja Kirkon ulkomaanavun kautta. Oiva lahjaidea. Myös Helsingin ja Tampereen seurakuntayhtymät Pappisliiton ohella kuului-vat onnittelijoiden joukkoon.

muisteluita, taikatemppuja ja huikeaa musiikkia

Juhlaväen asetuttua paikoilleen aloitti Taika-Petteri avustajineen ohjelmansa. Puheenjohtaja Hannu Koskinen pääsi ensimmäiseksi avustajaksi. Ihan ei vie-lä sujunut kolmen knallin jonglööraus. Hieman vielä täytyy kotona salaa har-joitella. No, Taika-Petteri osasi Hannunkin puolesta. Emeritus puheenjohta-ja Hannu Välimäki muisteli puheessaan kahteen otteeseen liiton alkutaivalta ja kiitteli ohessa kaikkia vastuunkantajia vuosien varrelta.

Juhlaseminaarista ja vuosikokouk-

sesta selvittyä oli aika laittaa par-

haat päälle ja suunnistaa Svenska

Klubbenille. Hulppea talo vielä hulp-

peammalla paikalla kutsui vieraita

soihduin valaistuna. Sisältä talo oli

mikäli mahdollista vielä upeampi.

Arvokasta portaikkoa pitkin nous-

tiin juhlakerrokseen ja peilien ja

kristallien lomaan ja alle oli katettu

juhlapöydät, joiden rinnalla suurem-

matkin pidot olivat kalpeamassa.

Luvassa oli tasokasta ohjelmaa ja

maukasta ateriointia.

Lämmin tervehdys SUOL:n entiseltä puheenjohtajalta

Anja Toloselta (oik.). Halauksen saavat Hannu Koskinen

ja Eija Suokko.

Kotitalousopettajien liiton

onnittelut, taustaseinällä

onnitteluita seurannut

neito Eevan asussa.

Jannika RiippaRantapöyhölä alias Laura Paljakka avautuu

päiväkirjahuoneessa juhlayleisön riemuksi.


Jonglöörauksen, akrobatian ja supliikin lisäksi Taika-Petteri taitaa myös vatsastapuhumisen taidon. Riemastuttavin esitys oli ehdottomasti Satumaa-tango, jonka Hannu Koskinen esitti vain aukoen suutaan. Laulusta huoleh-ti Taika-Petteri. Herkesipä Koskinen muistelemaan taannoista ylioppilaskir-joituskysymystäkin Satumaasta. Kiitoksen hän antoi tehtävän laatineelle sil-loiselle YTL:n jäsenelle Suol ry:n kunniajäsenelle Juha Sepolle. Ihastuttavien, suorastaan hurmaavien, lauluesitysten siivittäminä juhlaväki nautti maistuvan seisovan pöydän antimia. Erityisesti lohi ja paahtopaisti raikkaiden salaattien kanssa sulivat suussa ja pönöttivät vatsassa. Makean jälkiruoan ja kahvin jäl-keen jatkettiin ohjelmaa.

uusia toiminnallisia menetelmiä ja preussilaista kuria

Taas yksi Suolin työryhmä oli valmistanut ratkiriemukkaan esityksen erilaisista uskonnonopettajista. Laura Paljakka, Vesa Soikkeli, Heli Silvola ja Juha Luo-deslampi esittivät erilaisia opettajia ja purkivat sydäntään päiväkirjahuoneessa. Kaikki esitykset olivat loistavia ja esiintyjät vieläkin loistavampia. Oletko si-nä Masa-vaan pohjamudista, jolla kerran oli usko lapsuuden? Vai uraasi aloit-televa sinisilmä, jolta homma ei oikein onnistu mutta intoa on? Tai osaamat-tomuuteen ja kurittomuuteen pettynyt wannabe-upseeri? Vaiko kenties villa-sukkia pakanalapsille kutova hössö? Esiintyihän joukossa vielä parhaat päivän-sä nähnyt hippikin opettamassa sanskritia. Harmikseni mukana ei ollut vatsa-kasta keski-ikäistä miesopettajaa, joka luulee olevansa komea ja hauska. Nyt täytyi tyytyä ihailemaan jykevää Kake Kettusen marssipoljentoa. Karttakeppi on nössöille, ruoska sen olla pitää.

Opetusvinkki: Ottakaa pari, josta toinen kääntyy selin. Kuvitelkaa sel-kään Eurooppa-keskeinen maailmankartta. Törkätkää sormi ensin paikkaan, josta uskonpuhdistus sai alkunsa ja sitten Jerusalemiin. Toinen opetusvinkki: Osoittakaa sormellanne kohti Vaasaa ja sitten kohti Kustaanmiekkaa. Tämä on oiva siirtymä opetettaessa konstantinolaista käännettä. Sormi ikään kuin kääntyy, ymmärrättehän.

seuraaVat 70 Vuotta

Juhlan jälkeen on taas aika palata arkeen. Arki-nen työ on uskonnonopetuksenkin selkäranka. Seminaarin luennoitsijat ja iltajuhlan onnittelijat kehuivat kilvan korkeatasoista uskonnonopetus-ta. Luokkahuoneissa työ tehdään tärkeäksi ja tar-peelliseksi. Ruohonjuuritason aherrus ja työhön panostaminen takaavat sen, että Suomen uskon-nonopettajain liitto viettää vielä tulevaisuudessa-kin monet monituiset juhlat. Paras keino torjua ulkoapäin tulevat uhat on se, että tekee työnsä niin hyvin, että kukaan ei uskalla epäillä sitä tar-peettomaksi. ●

Teksti: Jarno ParviolaKirjoittaja työskentelee uskonnon lehtorina Etelä-Hervannan koulussa Tampereella. Kuvat: Kati Mikkola

UPI:n onnittelukomitea Hannu Harri (oik.), Sari Nevalainen ja

Juha Luodeslampi. Taustalla professori Risto Saarinen.

SUOL:n

materiaalipalvelun

hoitaja Marja

Honkaheimo

ja Antti Vanne

Opetushallituksesta.

Irma VuorioHellman

ja Antti Mattila.


11

Juhlaillan riemua. Kuvassa Helsingin Normaalilyseon

uskonnon ja psykologian lehtori Annikki Huhta miehensä

Simo Huhdan kanssa.

12


1. kuinka kauan toimit synsyguksen pää-toimittajana, ja miten aikoinaan päädyit tehtävään?Alun alkaen ajattelin ”piipahtavani” päätoimit-tajana, mutta pestini venyi sitten lopulta kolmen vuoden mittaiseksi. Olin vasta tullut toimituskun-taan, kun edellinen päätoimittaja lopetteli kaut-taan ja hän minut sai houkuteltua ryhtymään pää-toimittajaksi.

2. mikä tehtävässä on ollut antoisinta?Ehdottomasti ihmiset. Ilman päätoimittajan teh-tävääni olisin monta ystävää ja tuttavaa köyhem-pi. Uskonnonopettajien lisäksi olen saanut tutus-tua myös monien muiden alojen asiantuntijoihin lehden sisällön tiimoilta sekä lehden tekoproses-siin liittyen. Lisäksi nämä kolme vuotta ovat tar-jonneet erinomaisen näköalapaikan sille, mitä us-konnonopetukselle kuuluu.

10 kysymystä kautensa päättäneelle päätoimittajalle

Taija ja ”toimiston” väki.

Taija Lamminaho kukitettiin kiitoksin

SUOL:n vuosikokouksessa ansiokkaasta

taipaleesta Synsyguksen päätoimittajana.

3. mikä puolestaan on ollut raskainta?Kyllä se on aikataulu eli miten saa sovitettua lehden teon omaan työhön ja per-he-elämään. Jatkona seuraa sitten alituinen riittämättömyyden tunne. Päätoi-mittajan, kuten myös muita liiton tehtäviä, hoidetaan kunkin toimijan kotoa käsin. Mitään yhteistä työtilaa tai toimistoa ei ole kuten toisinaan luullaan. Tästä väärinkäsityksestä johtuen joskus puhelut tai postit kohottavat veren-painetta, kun niitä ottaa vastaan kitisevä lapsi sylissä…

4. mikä on ollut tärkein tehtävässä oppimasi asia tai taito?Jaa-a, ellei tietoteknisiä taitoja oteta huomioon niin kyllä se paksunahkaisem-maksi kasvatti: ”Ihastuttaa tai vihastuttaa – pääasia, että jotain tapahtuu!”

5. mikä on mieluisin muistosi vuosien varrelta?Hauskoja muistoja on monia. Hih, minkäs niistä nyt ilkeäisi tässä kertoa. Jo-kainen painosta tullut lehtilähetys on ollut huojentava kokemus ja muuta-mia ratkihauskoja juttujakin on kolmen vuoden aikana lehteen saatu. Tämä nyt ei suoranaisesti lehden tekoon liity, mutta hyvät naurut irtosi, kun tois-sa kesäisen liiton suunnitteluseminaarin jälkeen sain postia. Olin seminaarin aikana lainannut eräälle osallistujalle pari kolikkoa. Seminaarin jälkeen läh-

din ulkomaan matkalle enkä sen vuoksi seminaaria muistel-lut. Kotiin palattuani ison postikasan keskellä oli kuori, jos-ta löytyi kahden euron kolikko latinankielisen katekismuk-sen kanteen teipattuna!

6. mikä taas on ollut noloin moka tai kommellus? Hmm, kerran on ainakin tainnut käydä niin, että soitin pai-noon vasta kun lehti oli jo tullut sinne taittajalta, että ”päi-vää vaan, meiltä olis lehti tulossa…” Tavallisesti kun ilmoi-teltiin jo viikkoa etukäteen. Tietotekniikka aiheuttaa myös omat hankaluutensa: sähköposti tukkeutuu tai posti ei tu-

Taija Lamminaho päätti päätoimittajan kautensa Synsyguksessa

tämän vuoden alussa. Toimituskunta haluaa kiittää Taijaa

hienoista vuosista ja hyvin tehdystä työstä! Taija jatkaa edelleen

toimituskunnan jäsenenä. Nyt on kuitenkin hyvä hetki udella,

millainen Synsyguksen päätoimittajan pesti oli.


1�

myrsky ja mylVäys

T yömatkalla autoradiossa nuorisobändi ”Sturm und Drang” soittaa sitä ns. tukkaheviä. Kun opettajana työpaikallaan luokkahuoneessa, koulun käytä

vällä ja ruokalassa katselee nuorisoa, niin väistämättä palaa mieleen tämä sanapari. Miten sen nyt sitten parhaiten kääntäisi…myrsky ja mylväys?

Aika osuvan nimen ovat pojat laittaneet bändilleen. Nimellähän viitataan – todennäköisesti – saksankielisen, saksalaisen kulttuurin ajanjaksoon 1700luvun lopulla. Ainakin kirjallisuudessa ”myrskyn ja mylväyksen” aikakaudella uppouduttiin individualismiin ja melankoliaan ja sitten tässä itseriittoisuuden ja tunteikkuuden hybriksessä riehaannuttiin oikein kunnolla. Nyt kirjat on korvannut netti, tuo aineen kuudes olomuoto, ja siellä tunnutaan elävän melkoista myrskyn ja mylvinnän aikakautta. Vapautta, fiilistä, ahdistusta ja minä! Kun ennen hullaannuttiin Goetheen, niin nyt saavat toisenlaiset nuoret Wertherit ahdistua ja kärsiä.

Tuohon edellä mainittuun teokseen viitaten ajattelin ensin otsikoida tämän jutun ”nuoren opettajan kärsimyksiksi”. Tulin toisiin aatoksiin. En ole pessimisti. En haluaisi nähdä tätä opettajauran alkutaipaletta ongelmaisena, vaan pikemminkin haasteellisena. Tosin jos sanon sitä vain haasteelliseksi, niin ehkä vähättelen. Sen kuitenkin opin jo ensimmäisenä koulupäivänä, että kasvattamassahan tässä ollaan. Opettaminen jää täällä peruskoulussa usein sivuseikaksi. Toisaalta haastavuus tekee tästä työstä mielenkiintoisen ja motivoi, enkä nyt valehtele. Pientä kärsimystä tämä nuori opettaja on kuitenkin kokenut kun on huomannut, että sitä luovuutta ja dynaamisuutta ei tarvita niinkään oppiaineen substanssin pedagogisissa innovaatioissa vaan ihan tavallisessa ryhmänhallinnassa, ihmissuhteissa ja läsnäolossa.

Kun pohdiskelin työhöni liittyviä haasteita, kolme haastetta nousi mieleeni. Ensimmäisenä ovat ns. tietoyhteiskunnan haasteet, jotka opetussuunnitelman perusteissa muotoillaan kauniisti mediakasvatukseksi. On selvää, että uskonnonopettajan tulee olla aineenopettajien etulinjassa kehittämässä tieto ja viestintätekniikkaa osaksi opetustaan. Uskonnonopetusta ei voi olla ilman nettiä! Vaikka atk:t Wilmoineen ja Frontereineen nakertavatkin tehokkaasti perinteisiä vuorovaikutustaitoja, niin niistä on opetuksessa myös oikeasti hyötyä. Ja ne nuoret Wertherit…tällä hetkellä yläkoulussa taitaa opiskella ensimmäinen sukupolvi, joista jotkut lukevat paremmin näytöltä kuin paperilta.

Toiseksi mieleen tulee yhteisöllisyys. Minä yllätyin. Miten paljon koulu voikaan olla laitos, olematta kuitenkaan kunnon yhteisö. Kun koulusta puuttuu henki, niin miten se hengittää? Kun ei hengitä, niin kuolee. Myös meidän koulu mainostaa itseään ”yhtenäiseksi peruskouluksi”. Se yhtenäisyys on valitettavasti olemassa vain kun rehtori puhuu siitä. Asia on vaan niin vaikea muuttaa käytännöksi. Yhtenäiseksi? Mitä se yhtenäisyys tarkoittaa? Sitä ehkä pitäisi kouluissa miettiä laajemmin.

Kolmas haaste ovat tietysti oppilaat. Oppilasaineksen kirjo on aivan valtava. Uskonnonopettajalta vaaditaan varsinkin pääkaupunkiseudun kouluissa todella paljon tarkkuutta ja tietoutta kohdata erilaisia persoonia, kulttuureja ja ongelmia. Toisaalta koulun heterogeenisuus on hieno mahdollisuus saada aikaan tunneille aitoa kulttuurien ja katsomusten välistä vuorovaikutusta. Tosin se vaatii rohkeutta.

Muutenkin tuntuu, että peruskoulun opettaja pääsee pisimmälle rohkeudella haastaa itseään, oppilaitaan ja työyhteisöään. Kunhan ensin tottuu törmäämään seiniin ja uskaltaa jatkaa yrittämistä. Viisaampi ja kokeneempi kollega kertoi, että siihen kyllä tottuu. ●

Henri JärvinenKirjoittaja on uskonnon, historian ja elämänkatsomustiedon opettaja Porolahden peruskoulussa Vantaalla.

kolumni

le ollenkaan perille, jolloin olen au-tuaan tietämätön lähettäjän tärkeistä aikomuksista. Toisinaan lähetettyjä tiedostoja ei saada kirveelläkään au-ki tai posti hukkuu laatikkoon vies-tien paljouteen. Näistä aiheutuu sit-ten erinäisiä kommelluksia.

7. mitkä kolme asiaa tulee ensimmäisenä mieleesi sanasta ”uskonnonopettaja”?Intohimoinen suhde työhön, asian-sa tunteva ja osaava, huumorintaju ja luova hulluus…ups, siinä oli jo neljä.

8. millaisena näet uskonnon-opetuksen aseman ja merki-tyksen nyky-suomessa? Asema on mielestäni julkisuudessa annettua kuvaa vakaampi. Kaikkial-la ei suinkaan kyseenalaisteta uskon-nonopetuksen merkitystä. Itse koen uskonnonopetuksen sisältöjen ole-van tärkeitä nuorten maailmanku-van rakentajia ja on hienoa olla mu-kana pohtimassa oikeasti merkityk-sellisiä asioita! Toisaalta mitä tulee us-konnonopetuksen asemaan koulus-sa niin ajattelen, että on viisasta py-syä hereillä maailman tapahtumis-ta ja koulujärjestelmän muutoksis-ta. Silloin työnkuvaan mahdollises-ti tulevaisuudessa tulevat muutokset eivät ole uhka ja niihin on helpom-pi sopeutua.

9. mistä haaveilet tulevaisuu-dessa?Tietysti paremmista työnäkymistä, isommasta asunnosta ja rauhallisesta elämästä.

10. millaisia terveisiä haluaisit lähettää synsyguksen lukijoille? Reipasta kevättä ja tsemppiä työ-hön!

1�

Kahden eri kulttuurin jakamaa yhteistä elämää voi hyvällä syyllä kutsua arkipäi-vän ekumeniaksi: vaikka perheissä jae-

taan sama uskonto, oma kulttuuritausta vaikut-taa elämään rikastuttavalla, mutta toisinaan myös hämmentävällä tai jopa hermostuttavalla tavalla. Yhteisen elämän järjestäminen vaatii molempi-en kulttuurien kunnioittamista. Uskonnossa tun-nustuskuntaa tärkeämmäksi nousevat kristinus-kon perusopetukset ja yhteinen uskonnonharjoit-taminen.

Intiasta, Länsi-Bengalista kotoisin oleva Nili-ma ja suomalaissyntyinen Lari tapasivat toisensa vuonna 2004 opiskellessaan Englannissa ja työs-kennellessään samassa kristillisessä tuliaiskaupassa Canterburyn katedraalissa. Häitä vietettiin helmi-kuussa 2007 Suomessa ja reilu puoli vuotta myö-hemmin Intiassa. Kiinasta kotoisin oleva Yiwei eli Tony taas muutti Suomeen opiskelemaan ja vuon-na 2005 lupautui kaverinsa häihin laulamaan kap-paleen ”I finally found someone”. Kappaletta säes-tämään pyydettiin kirkkomusiikinopiskelija Han-na. Tony ja Hanna menivät naimisiin helmikuun alussa tänä vuonna.

yksi koti, kaksi

kulttuuria

lari ja nilima haluaVat juurtua suomeen

Larin ja Niliman koti on Turussa. ”Aluksi suunnitelmissamme oli palata Eng-lantiin, mutta Jumalalla oli muita suunnitelmia meille. Tuntuu turvalliselta asua maassa jossa edes yksi meistä on maan kansalainen.” Suomeen sopeutu-minen ei ole ollut helppoa, sillä myös Lari on asunut suuren osan elämästään Tansaniassa ja Englannissa. Lari kehuu vaimonsa positiivista asennetta uutta kotimaata kohtaan: Nilima pitää suomen kielestä ja suomalaisista asioista kuten ruisleivästä, pullasta, saunomisesta! Perheessä puhutaan englantia. Molemmat ovat asuneet englanninkielisessä maassa niin pitkään, että kieli tuntuu yhtei-seltä äidinkieleltä. Silti yhteisenä haaveena on puhua molempien omia kieliä. Toisen kielen osaaminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, auttaa ymmärtä-mään puolisoa paremmin ja helpottaa kommunikointia sukulaisten kanssa. Nilima on opiskellut suomea ja puhuu sitä jo jonkin verran. Lari osaa nepa-lin alkeet. Lapsille olisi tarkoitus opettaa kaikkia kolmea kieltä.

suomi ja intia, kulttuurien ääripäät?

Ensimmäisen kerran kulttuuriero tuli selvästi esiin, kun pari vieraili Niliman perheen luona Intiassa. Sukulaisten kiinteät välit ja yhdessä tekeminen olivat Larille yllätys. Serkkujen, tätien ja isovanhempien kanssa tehdään asioita yhdes-sä ja usein myös asutaan yhdessä. Ulospäin kulttuurierot näkyvät lähinnä hin-dinkielisessä musiikissa ja intialaisessa ruuassa, jota pari syö lähes joka päivä.

Molempien mielestä monikulttuurisuus on rikkaus ja se antaa toisenlai-sen perspektiivin elämälle. Kulttuurien välisiä ongelmia pari ei ole kokenut kohdanneensa, sillä molempien tausta on hyvin kansainvälinen. Parin van-hempien kohtaaminen on sen sijaan ollut haasteellisempi, sillä Afrikassa pit-kään asuneet suomalaiset Heinot ja Niliman intialaiset vanhemmat näyttä-vät välillä olevan kaksi kulttuurien ääripäätä. Pitkään ulkomailla asunut pa-ri toteaa hauskasti: ”Suomessa ollessa tuntuu siltä, että täällä eletään kuplas-sa... Ihmetellään muitten ihmisten erilaisuutta, vaikka totuus on mielestäm-me toisin päin: Suomi ja suomalainen kulttuuri se vasta outoa ja muista poik-keavaa onkin! Me (suomalaiset) olemme vähemmistö ja edustamme erilais-ta elämäntapaa.”

Yhtenä aamuna lähtiessäsi

töihin kaikki on ennallaan.

Illalla palatessasi sieltä huomaat

rakastuneesi päivän aikana

tutustumaasi henkilöön. Olet itse

suomalainen, ainakin melkein,

mutta ihastuksesi kohde on aivan

toisesta kulttuurista. Mitä teet?

Lari ja Nilima tapasivat Englannissa.

Koti ja yks i ty isyys

Tulevien lasten kasvattamisesta ei myöskään ole erimielisyyksiä: lapset py-ritään kasvattamaan molempiin kulttuureihin. Suomesta tärkeinä arvoina pari mainitsee rehellisyyden ja tasa-arvon, Intiasta taas kunnioituksen vanhempia kohtaan ja perheen läheisyyden myös suurperheen kesken. Molempien mie-lestä Suomessa, ja Euroopassa yleensäkin, varttuminen antaa enemmän tilai-suuksia nuorelle ihmiselle.

hindusta kristityksi, suomesta aFrikkaan

Uskonnon näkökulmasta Niliman tausta on mielenkiintoinen. Hänen äitin-sä on hindu ja isänsä buddhalainen. Nilima itse oli hindu, muttei pitänyt us-kontoa erityisen tärkeänä: ”Ajattelin, että siihen vain kuulutaan tai on synnyt-ty.” Nilimasta tuli kristitty jo ennen Lariin tutustumista ja uuden uskonnon kautta hänen käsityksensä muuttui: ”Kristinusko ei ole uskonto, vaan se on uskomista Jumalaan… uskomista Jeesukseen, puhumista Jumalan kanssa ja Ju-malan läsnäolon tunnetta jokapäiväisessä elämässä.” Vanhan uskonnon jättä-minen ei ole ollut helppoa ja intialainen perheyhteisö on suhtautunut asiaan varauksella. Nilima kokee tulleensa väärinymmärretyksi ja jopa halveksituk-si, sillä perhe ei ymmärtänyt, mitä kristinuskon sanoma pelastuksesta merkit-si hänelle. Nilima kertoo, että uskonnosta puhuttaessa ”mieluiten sanon us-kovani Jeesukseen kuin olevani kristitty”.

Larille usko on elämän tärkein asia. Hän on kasvanut luterilaisessa per-heessä, mutta vanhemmat ovat lähetystyöntekijöitä ja se on muokannut ko-ko elämää, maailmankuvaa ja nykyistä tilannetta. Tansaniassa Lari kävi kan-sainvälistä koulua ja Englannissa teologian opinnot suoritettiin suurimmak-si osaksi anglikaanien parissa. Lari kertookin, että on ensimmäistä kertaa elä-mässään todella tutustumassa Suomen luterilaiseen kirkkoon. ”Välillä tuntuu siltä, että katson sitä ulkopuolisin silmin. Uskonnonopetuksen ja rippikoulu-leirien kautta olen oppinut lukemattomia uusia asioita luterilaisuudesta ja lu-terilaisista nuorista.”

molemmat antaVat uutta uskoon

Larin ja Niliman mielestä Suomessa korostetaan hartautta, hiljaisuutta ja sakra-mentteja. Luterilaiset jumalanpalvelukset ovat hyvin erilaisia verrattuna Poh-jois-Intian helluntaikirkkoon, jossa Nilima kävi Intiassa asuessaan. Molemmat kuitenkin kokevat, että heitä yhdistää pyrkimys syvälliseen rukouselämään se-kä yhdessä että yksin. Molemmat pitävät myös uskonnollisesta musiikista. Ni-limalta Lari kertoo oppineensa rukousta sekä kauniin tavan sytyttää Jeesuk-selle kynttilä pienen Jeesus-ikonin eteen. Nilima taas on tutustunut luterilai-seen jumalanpalvelukseen ja hän kokee, että ”se on erittäin rauhallinen, hy-vin järjestäytynyt ja lohduttava.” Helluntailaistaustan vuoksi hän kokee kui-tenkin joskus tarvetta ylistää Jumalaa ”avoimemmin ja kuuluvammin” kuin luterilaisessa jumalanpalveluksessa. Yhteisesti he toteavat: ”Keskeisin asia jo-ka meitä yhdistää on halu tehdä työtä Jumalalle.”

hanna ja tony opetteleVat toistensa kieltä

Tony tuli opiskelemaan Suomeen 7 vuotta sitten ja valmistui vuonna 2005. Hänen oli tarkoitus jatkaa opintojaan jossain toisessa maassa, mutta se jäi haaveeksi, sillä Hanna sekoitti suunnitellut kuviot. Hannan opinnot kirkkomuusikoksi ovat kesken ja Tonykin on saanut töitä Suomesta, jo-ten tällä hetkellä maan vaihtoa ei suunnitella. Pa-rin yhteinen kieli on englanti, mutta molemmat tekevät töitä oppiakseen toisen kielen. Suomessa englannin puhuminen ei ole ongelma, vaikka po-rukassa kielen vaihtaminen onkin joskus hermos-tuttavaa. Kiinassa sen sijaan on vaikea pysyä kes-kustelussa mukana ilman tulkkia!

yhteinen ”kompromissikulttuuri”

Suurin ero kulttuurien välillä on aikakäsityksessä ja suunnitelmien teossa. Tonyn mukaan Aasiassa vapaa-ajan viettäminen on erilaista kuin Suomes-sa, sillä kilpailu on osa elämää lapsesta saakka: ih-misten pitää ajatella enemmän miten elämästä sel-viää ja kuinka saa hyvän opiskelupaikan ja myö-hemmin työpaikan. Hänen mielestään Suomessa asioista otetaan vähemmän paineita ja lapsesta as-ti on mahdollista harrastaa eri asioita.

Ajankäytön erot tulevat esiin, kun yritetään esimerkiksi suunnitella yhteistä vapaa-aikaa. Myös Hannan mielestä suunnitelmien tekeminen on

Yiwein ja Hannan yhdisti musiikki.


15

16

joskus hankalaa, syy vain on eri. Hannan mieles-tä ongelmia tuottaa se, että huomisesta puhumi-nen tarkoittaa hänelle valmiiden suunnitelmien tekemistä ja Tony usein ottaa ne vain pohdintana tai hyvien ideoiden esittelynä. Kolmas iso asia on ruokakulttuuri. Hannalle kiinalainen tapa syödä yhdessä ja viipyä ruokapöydässä pitkään jutellen oli täysin uutta.

Kulttuuri näkyy arjessa lähinnä ruuassa, sillä ruuanlaittoa rakastava Tony tekee pääasiassa kii-nalaista ruokaa. Hanna laittaa jälkiruuat, joten ne edustavat ruokapöydän suomalaista kulttuu-ria. Monikulttuurisuus on monessa mielessä hyvä asia, sillä molemmat kokevat oppineensa suvait-sevaisemmiksi ja kasvaneensa paljon myös oman kulttuurin tuntemisessa. Yhdessä käydään läpi mo-lempien kulttuurien hyviä ja huonoja puolia. Kah-den kulttuurin perheessä muodostetaan jonkinlai-nen ”kompromissikulttuuri” yhdessä, ja sen luo-minen tuo arkeen hauskoja tilanteita.

Yhteiselämä samasta kulttuurista olevan ihmi-sen kanssa on toisinaan vaativaa ja eri kulttuurit tuovat tapojen vuoksi vielä lisähaasteen yhdessä-ololle. Joskus on hankala selittää toiselle, miksi jot-kut asiat tehdään omassa kulttuurissa tietyllä taval-la. Kielikin tuottaa joskus ongelmia, sillä molem-pien puhuessa vierasta kieltä voi olla vaikea ker-toa syviä ajatuksia ja tuntoja. Molemmat korosta-vat oman asenteen merkitystä ja joustavuutta, jo-ta joskus tarvitaan todella paljon.

Tuleville lapsille olisi tarkoitus opettaa mon-ta kieltä ja ainakin kaksi eri kulttuuria. Hanna ja Tony toivovat, että lapset oppisivat tuntemaan molempien kulttuurit. Tämän vuoksi on tärke-ää tietää sekä maiden historiasta että vanhempi-en perhekulttuureista ja traditiosta. Molempien mielestä on tärkeää opettaa lapsille myös kristil-linen kulttuuri.

eri lähtÖkohta, yhteinen usko

Hannan kotona uskonto on ollut merkittävässä asemassa. Raamattua luettiin koko perheen kesken ja seurakunnassa käytiin säännöllisesti. Hanna on lisäk-si käynyt lukion jälkeen lähetystyökoulua Uudessa-Seelannissa. Hän kertoo: ”Rukouksen merkitys on suuri ja uskon Jumalan johdatukseen elämässäni.” Tonyn perheessä Kiinassa ei harjoitettu mitään uskontoa. Suomeen tultuaan eräs opiskelijaystävä oli vienyt Tonyn lähetys-seurakuntaan mukanaan. Tony oli aluksi epäileväinen, mutta innostui rauhasta ja rakkaudesta, mikä ihmisil-lä oli. ”Päätin antaa elämäni Jumalan käsiin ja aloin laulaa mukana seurakun-nan kuorossa. Kävin kasteella ja löysin Pelastajan elämääni ja hän on parasta mitä minulle on tapahtunut.”

Uskonto on jokapäiväinen asia ja pari kokee, ettei sen harjoittamisessa ole eroa. Tähän vaikuttaa varmasti se, että Tonykin tutustui kristinuskoon vas-ta Suomessa. Molemmat käyvät aktiivisesti seurakunnassa, lukevat Raamat-tua ja rukoilevat yhdessä. ●

Teksti: Elina Ruoko

Kirjoittaja opiskelee uskonnon ja psykologian aineenopettajaksi Helsingin yliopistossa.

Mappa StellareHyvät matkat syntyvät käsityönä

Teemme pedagogisia opintomatkoja hyödyntäen tutkivan oppimisen teoriaa käytännössä.

Mappa Stellare srl, via d’Andrade 34/703, 16154 Genova, Italia. [email protected], www.mappastellare.com

tel +3901042173 ma-pe 10.00-18.00.

mappa stellare


Psykologia koskettaa jokaista. PS tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden oppia

tuntemaan itseään ja ymmärtämään muita. Sarjan tutkiva ote, runsaat

esi merkit ja pohdintaa vaativat harjoitukset valmistavat ainereaaliin.

Innostava tutkimusmatka psykologian maailmaan!

OPETTAJALLE!

PS-sarjan käyttäjät saavat kurssien 3–5 opettajan aineistot sähköisinä Otavan Lumo -klubista: www.otava.fi /lumo.

kustannusosakeyhtiö otava • www.otava.fi/oppimateriaalit • asiakaspalvelu 0800 17117

UUTUUS!

TULOSSA 2009!

• PS Lukion psykologia 6 Sosiaalipsykologia

• Kertauskirja abeille

Psykologia koskettaa jokaista. PS tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden oppia

tuntemaan itseään ja ymmärtämään muita. Sarjan tutkiva ote, runsaat

esi merkit ja pohdintaa vaativat harjoitukset valmistavat ainereaaliin.

Innostava tutkimusmatka psykologian maailmaan!

OPETTAJALLE!

PS-sarjan käyttäjät saavat kurssien 3–5 opettajan aineistot sähköisinä Otavan Lumo -klubista: www.otava.fi /lumo.

kustannusosakeyhtiö otava • www.otava.fi/oppimateriaalit • asiakaspalvelu 0800 17117

UUTUUS!

TULOSSA 2009!

• PS Lukion psykologia 6 Sosiaalipsykologia

• Kertauskirja abeille

18

sodoman kansan

perillisetnäkökulmia

homoseksuaalisuuteen islamin

piirissä

islam tutkimuskohteena

Islamista puhuttaessa on muistettava, ettei islam ole yhtenäinen järjestelmä, ku-ten ei kristinuskokaan. Muslimit jakautuvat pääsääntöisesti sunneihin ja shii-oihin, ja nämä edelleen lukuisiin eri lakikoulukuntiin. Lisäksi paikallisten kult-tuurien ja uskonnon erottaminen on monissa tapauksissa mahdotonta. Moni-muotoisuus huomioon ottaen jonkinlainen yleistys ”islamilaisesta ajattelusta” voidaan kuitenkin nähdä mielekkäänä.

Tutkimuksessa on otettava huomioon myös uskonnon historialliset juuret. Islamilainen ajattelu on eräänlainen jatkumo Lähi-idän uskonnoille, juutalai-suudelle ja kristinuskolle, sillä muslimien mukaan Muhammad oli viimeinen profeetta samassa ketjussa kuin esimerkiksi Aabraham ja Jeesus.

Tämän jatkumon takia ei ole yllättävää, että islamin seksuaalieettiset suun-taviivat sivuavat monissa kohdin kristillisiä näkemyksiä. Islamilaisen homosek-suaalisuuden tutkimus on lisäksi kerroksittaista ja jakaantuu seksuaalisuuden tutkimukseen yleensä sekä tältä pohjalta nousevaan homoseksuaalisuuden tut-kimukseen.

muuttumattomat ideaalit

Islamia on kautta aikojen pidetty seksuaalisuuteen myönteisesti suhtautuva-na uskontona, jopa vastakohtaisena asketismia ja pidättäytymistä ylistävälle kristinuskolle. Koraanista löytyykin monia seksuaalisuutta ylistäviä kohtia ja olihan profeetalla itselläänkin vaikuttava määrä vaimoja.

Vaikka seksuaalisuus on muslimeille rikkaus, säädellään sen muotoja tarkas-ti. Koraani, hadíthit, eli kirjallinen perimätieto profeetan ajan tapahtumista, ja profeetan sunna, eli profeetan menettelytapa eri asioissa, määrittelevät seksuaali-suutta. Tähän kaikkeen sekoittuu vielä aiemmin mainitut paikalliset kulttuurin muodot. Yhtenäinen ajatus lienee kuitenkin sama: seksuaalisuus on aviopuoli-soiden välinen, perheen perustamiseen liittyvä asia. Näin ollen esimerkiksi esi-aviolliset suhteet ja samaa sukupuolta olevien välinen kanssakäyminen on tor-juttavaa. Tällainen käyttäytyminen vaarantaa yhteisön käsityksen pyhästä, joka palautuu Jumalan asettamaan luomisjärjestykseen. Miehelle ja naiselle on mää-rätty omat tehtävänsä, eikä mies voi käyttäytyä kuin nainen tai toisinpäin.

lootin kansa ja paratiisin pojat

Pääasiassa homoseksuaalisuuden vastustamista perustellaan Koraanin ker-tomuksella Lootin kansasta. Vanhaan testamenttiin pohjautuva kertomus ei esiinny Koraanissa koskaan kokonaan, vaan se olettaa taustalle muiden pro-feettojen ilmoitukset, eli Genesiksen version aiheesta.

Koraanin katkelmat eivät tuo esiin Raamatussa kuvattua Lootin insestistä suhdetta tyttäriinsä, vaan ainoastaan homoseksuaalinen toiminta torjutaan. On arveltu, että insesti oli arabialaisessa kulttuurissa niin suuri tabu, ettei sitä tarvinnut mainita. Homoseksuaalisuus sen sijaan saattoi olla niin yleistä, että sen kieltäminen piti legitimoida Koraanissa.


Historian saatossa käsityksemme

esimerkiksi ihmisyydestä, ihmis-

oikeuksista ja seksuaalisuudesta on

muuttunut. Uskontojen haasteeksi

onkin noussut muuttumattomien

totuuksien suhteuttaminen näihin

muuttuneisiin käsityksiin. Homosek-

suaalisuuteen suhtautumisen kanssa

eivät painiskele ainoastaan Suomen

ev.lut. kirkko ja kristillinen maailma,

vaan myös maailman 1,3 miljardia

muslimia.

Muslimien pyhä kirja sisältää myös päinvastaisia kuvauksia homoerotiikas-ta. Paratiisikertomuksissa viiniä tarjoilevien nuorten poikien kauneutta yliste-tään ja heidän ihailunsa asetetaan hyväksyttävään valoon. Eräiden perimätie-tojen mukaan profeetan heimossa homoseksuaalisuus oli yleistä ja profeetan sanotaan suhtautuneen homoseksuaaleihin myönteisesti. Uskaliaimmat ovat ehdottaneet, että jopa profeetalla itsellään olisi ollut miesrakastajia. Monista tulkinnan mahdollisuuksista ja villeistä arvailuista huolimatta homoseksuaa-lisuus on islamin piirissä melko yksiselitteisesti tuomittavaa ja se on krimina-lisoitu islamilaista lakia noudattavissa maissa.

homoseksuaalisuus roolipelinä

Samaa sukupuolta olevien välisiä suhteita tarkastellaan islamilaisessa kontekstissa lähinnä miestenvälisenä toimintana, seksuaalisena aktina, jossa toinen osapuoli on aktiivinen penetroija ja toinen passiivinen vastaanottaja. Homoseksuaalisuus terminä on peräisin 1800-luvulta ja sisältää kulttuurista ja kontekstista riippuen erilaisia merkityksiä. Islamilaiseen maailmaan termi on tullut lännestä, samoin kuin ajatus homoseksuaalisuudesta identiteettinä tai elämäntapana.

Yhden homoseksuaalisuuskategorian sijaan samaa sukupuolta olevien vä-liset suhteet nähdään sosiaalisina rooleina ja valtasuhteina. Toimijat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: aktiiviset (rakastajat), passiiviset (nuoret rakastetut) ja aikuiset miehet, jotka hakeutuvat passiiviseen rooliin.

Seksuaalista toimintaa vallankäytön keinona kuvaa hyvin lainaus Daniel Eastermanilta (1993): ”For a Moroccoan to go to bed with a man presents no problems of sexual identity. Getting fucked does.” Tutkimuskirjallisuudesta nou-see lukuisia samantyylisiä esimerkkejä. Leimaavaa on, että jaottelu hetero- ja ho-moseksuaaleihin ei ole lainkaan niin kuvaava kuin erottelu nautinnon ottajaan (subjekti) ja antajaan (objekti). Nautinnon antaja on alisteisessa suhteessa nau-tinnon ottajaan, ja näin ollen akti voidaan nähdä pikemminkin objektin häpäi-synä tai hyvän mieskunnon osoituksena kuin homoseksuaalisena suhteena. Ku-ten kristinuskon sisällä käytävässä keskustelussa, voidaan islamin kohdallakin to-deta, että kahden samaa sukupuolta olevan välinen rakkaussuhde tarkoittaa eri asiaa kuin vanhojen tekstien valtasuhteita kommentoivat kiellot.

monisyiset käytännÖt

Vaikka suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on teoriatasolla kielteistä, isla-milaisessa kulttuurissa on kautta aikojen hyväksytty normistosta poikkeavaa seksuaalista käyttäytymistä. Esimerkiksi arabialaisesta runoudesta löytyy pal-jon homoeroottisia viitteitä. Myös miesten pukeutuminen naiseksi tietyssä elä-mänvaiheessa on hyväksyttävää monissa maissa.

Homoseksuaalien elämä nykyisissä islamilaisissa maissa vaikuttaa monien lähteiden perusteella ihmisoikeuksien riistolta ja ajojahdeista selviytymiseltä. Osittain tilanne varmasti onkin tämä, ja ikäviä todisteita kuvineen esitellään esimerkiksi Iranian Queer Organization (IRQO) internet-sivustolla (www.irqo.net). Monille homoseksuaalina muslimina eläminen on ainaisen pelon sävyt-tämää. Osa homoseksuaaleista luultavasti pystyy islamin mukaiseen elämään. He hankkivat perheen ja vaientavat seksuaalisen orientaationsa tai yhteiskun-nan velvoitteet täytettyään ajautuvat avioliiton ulkopuolisiin suhteisiin, joita usein katsotaan läpi sormien.

Iranin presidentti antoi hiljattain lausunnon, jonka mukaan Iranissa ei ole homoseksuaaleja. Lausunto ei kiellä sitä tosiasiaa, että tietty osa ih-misistä on kiinnostunut samasta sukupuolesta. Tämän joukon katsotaan Iranissa syntyneen vää-rään ruumiiseen, ja valtio tarjoaa heille avustus-ta sukupuolenvaihdosleikkauksiin. Mikäli vaih-dos tehdään, voivat henkilöt hankkia perheen ja elää normaalia elämää loukkaamatta yhteiskun-nan järjestystä, joka perustuu jyrkkään sukupuo-lidikotomiaan.

Jotkut muslimit taas pitävät homoseksuaali-suuttaan osana, jonka Jumala on heille antanut. Homoseksuaalisuus on tietynlainen kohtalo, tapa elää. Länsimaiseen ”mulle-heti-kaikki” -ajatteluun tottuneena tyyni suhtautuminen elämän realiteet-teihin yllättää. Homoseksuaali muslimi voi kokea elämänsä eheäksi ja tärkeäksi, vaikka hänen tehtä-vänsä on muualla kuin perheen perustamisessa.

Toisille homoseksuaalisuus on eräänlainen py-hä sota, jihad. Suurella pyhällä sodalla tarkoite-taan islamin piirissä aseellisen sodan sijaan henkis-tä kamppailua. Joillekin homoseksuaaliksi synty-minen ja oikeuksien puolesta taisteleminen näyt-täytyy uskonnollisena kilvoitteluna, henkisenä py-hänä sotana.

Kaiken kaikkiaan islamilaisessa maailmassa homoseksuaalisuus esiintyy hyvin erilaisena asia-na kuin kristillisessä lännessä. Erilaisuus liittyy toki uskontoon, mutta pitkälti myös erilaiseen suhtau-tumiseen yksilöön ja hänen rooliinsa yhteiskun-nan osana. Kulttuurien väliset erot eivät tietenkään oikeuta ihmisoikeuksien polkemiseen, esimerkik-si rankaisuun uskonnollisen vakaumuksen tai sek-suaalisen suuntautumisen perusteella. Tutkimus ja opetus voivat tuoda lisävaloa vaiettuun aiheeseen ja osaltaan edesauttaa ihmisarvon toteutumista. Uskontotieteen periaatteiden mukaisesti tämän tulee kuitenkin tapahtua uskovien vakaumuksia kunnioittaen, ja niin paljon kuin mahdollista, län-simaisesta maailmankuvasta irtautuen. ●

Anu VirtanenKirjoittaja on teologian kandidaatti, joka valmistelee Helsingin yliopiston Uskontotieteen laitokselle haastatte-luihin perustuvaa Pro gradu -työtä homoseksuaalisuuden kokemuksesta islamin piirissä.

Aiheesta enemmän:Islamic homosexualities: culture, history, and literature. Stephen O. Murray and Will Roscoe (ed.). New York: New York University Press. 1997.


19

20

Jag har valt att beskriva bröllopet ur makens perspektiv. Det beror på att jag fått närvara på flera av mina kusiners bröllop, och de råkar vara män. In-

dien är än idag ett starkt patriarkalt samhälle. Eftersom mannen är den som fortsätter att bo hemma och sköter om sina föräldrar, så eftersträvar de fles-ta familjerna att få minst en son. Det är dyrt att ha en dotter eftersom hon nödvändigtvis inte har utbildning eller deltar i att tjäna pengar för familjen. De välbärgade familjerna upplever det lönlöst att bekosta dotterns studier för att hon efter vigseln ofta ändå stannar hemma för att sköta hushåll och barn. Därför är det få kvinnor som får möjligheten till eller själva väljer en akade-misk utbildning. Men äktenskapsmarknaden blir allt mera konkurrenskraftig och välutbildade män önskar allt mer dela sitt liv med en akademiskt utbil-dad fru. Orsakerna till detta är många, men en orsak är att man önskar dela sitt liv med någon som är på samma tankenivå. Äktenskapet varar förhopp-ningsvis livet ut och för att det ska bära bör personligheterna, bakgrund och utbildning matcha varandra så väl som möjligt. Det blir även allt vanligare att kvinnor uppmuntras att fortsätta sin karriär efter att äktenskapet ingåtts. Men nu ska jag återgå till att berätta om själva bröllopet och förberedelserna i samband med detta.

hela liVet är en FÖrBeredelse FÖr äktenskapet

Födelseögonblicket avgör till vilket horoskop du hör, vilka egenskaper du kom-mer att utveckla och det begränsar också urvalet av vem det lönar sig för dig att gifta dig med. På basis av exakt födelsetid och – ort läggs en personlig ast-ralkarta och med hjälp av denna kan den mest lämpliga livspartnern hittas. Det finns två olika sorts äktenskap, kärleksäktenskap och arrangerat äktenskap. Arrangerat äktenskap är mer uppskattat och respektabelt än kärleksäktenskap. Om man i dagens läge själv finner sin partner, låter en respektabel familj på-skina att bröllopet var arrangerat för att uppehålla sin sociala status.

Mina kusiners bröllop var dock från början till slut traditionellt arrangera-de av föräldrarna. Föräldrarna lade upp en profil över sin son och satte via äk-tenskapsbyråer ut annonser på nätet samt en kort kontaktannons i en respek-

punjaBi shaadi

(= punjabi bröllop)

Det sägs att punjaberna har de

mest detalj- och färgrika samt

extravaganta bröllop i hela

Indien. Eftersom min fars sida

av släkten är indier eller närmare

bestämt punjaber (dvs. hemma

ifrån delstaten Punjab) så har jag

blivit ombedd att berätta lite mer

om hur dessa bröllop går till. Det

är ingen lätt uppgift eftersom

bröllopen brukar variera i både

längd och omformning. Dessutom

beror festerna och ceremonierna

på om man tillhör makens eller

makans sida, vardera har sina

egna riter.


Varun och Swati offrar ghee till elden.

terad dagstidning, Hindustani Times. I de flesta dagstidningar finns en skild sektion för detta som kallas för matrimonials. Det finns två huvudsektioner, för dem som söker en potentiell hustru och för dem som söker en potentiell make. I den lilla kontaktannonsen brukar det finnas uppgifter som kasttillhö-righet, horoskop och en kort beskrivning av kandidatens ålder, längd, vikt och utbildning. Också kontaktuppgifter finns med. När föräldrarna hittat två till tre lämpliga kandidater, presenteras dessa för sonen, som nu får ta del av va-let och säga sitt. Sedan ordnas det träff med blivande bruden och hennes fa-milj och på basis av detta möte görs det slutliga valet. Ifall parterna inte god-känner varandra söks andra lämpliga kandidater eller så påbörjas valproces-sen på nytt efter en lämplig tid.

Ifall de väljer varandra hålls en roka/rokana (förpliktelse) ceremoni där de båda parterna förbinder sig till varandra fram till bröllopet. Sonen går till den blivande brudens hem, överräcker gåvor och avger ett muntligt löfte att sökan-det är förbi och valet är gjort. Den här ceremonin sker oftast ca 6 månader före själva bröllopet. Paret är härmed officiellt bundna till varandra vilket inte be-tyder att de har rätten att fritt träffa varandra. Skulle de önska träffa varandra privat bör flickan alltid ha med sig en nära äldre släkting som fungerar som ett förkläde så att inget olämpligt kan ske före äktenskapet. De får inte kyssas, gå hand i hand eller visa någon ömhet för varandra i offentligheten. Närhet hör till själva äktenskapet och visas bakom lykta dörrar och vädras inte öppet.

Teknikens framfart har dock underlättat kommu-nikationsmöjligheterna mellan blivande par. Det är inte förbjudet att ringa åt varandra, men samta-len bör vara sakliga och korrekta. Mobiltelefonen hindrar nära släktingar från att höra de diskussio-ner som förs och Internet ger chatt, mail och sky-pe möjligheter m.m. På det här sättet kan paret verkligen utan hinder lära känna varandra.

BrÖllopet Varar Flera dagar

Vanligen varar bröllopet i 4–5 dagar. Före själva vigseln hålls förberedande böner, ceremonier och fester. Jag skall presentera de mest centrala och vik-tiga ceremonierna. Först kommer magni (förlov-ningen, ring ceremonin) som hålls några dagar fö-re vigseln. Den kan hållas antingen hos brudgum-men (dulha) eller på en offentlig festplats (t.ex. ho-tell) och arrangeras av brudgummens familj. Först anländer brudgummen med sin familj och senare eskorteras bruden (dulhan) med sin närmaste fa-milj till festplatsen. Pandit (prästen) har förberett en gemensam bön för paret. På golvet har man lagt madrasser så att de bildar en fyrkant, där sitter bruden och brudgummen med familj mitt emot

Varuns och Swatis förlovningsfest. Uppe till vänster: Pajal (Nagesh fru), Meenakshi,

Natasha, Nidhi (alla tre mina systrar), jag (Anita), (bakom mig står min man) Asko, Nagesh

(min kusin), Vikram (min lille bror står framför mig), Varun och Swati samt (Nagesh dotter)

Vanshika.


21

22

varandra. Prästen sitter så att bruden och hennes familj blir på högra sidan och brudgummen med sin familj på vänstra. I mitten finns en thali (tall-rik) och på den en skål med ris, vatten, geru (rött pulver blandat med vatten, bildar tillsammans en pasta), rökelse, ljus, sötsaker, blommor m.m.

Till förlovningen behövs även en kokosnöt som är ett gott omen. Familjen offrar pengar till prästen och de närmaste släktingarna följer präs-tens instruktioner vid bönen. Huvudena bör vara täckta vid bönestunden. När bönen är över, gratu-lerar man paret genom att mata dem med mithai (sötsaker). Brudens familj överöser makens släk-tingar med gåvor som smycken och pengar (sha-gun). Genom att ge möjligast dyrbarare gåvor be-varar eller får man högre social status. Paret sätter sig sedan på utsirade förgyllda stolar och låter sig fotograferas tillsammans med släkten. Sedan är det tur för makens familj att överräcka gåvor till bru-den. Traditionellt brukar dessa bestå av ett dyrbart halsband som överräcks av makens familj och en förlovningsring som ges av maken.

I dagens läge har man ofta slagit ihop två ceremonier under en och samma dag, så även chunni chadana kan firas under samma tillställning. Ceremonin går egentligen ut på att brudens närmaste släktingar går till makens hem för att motta ’suhag ki pitari’ (en dekorerad korg med gåvor från makens moder) en gåva som ofta består av mehendi (henna), kläder, en röd handdekorerad skarf (dupatta/chunni), smycken, armband, frukt m.m. Men vid förlovning-en kan dessa överräckas samtidigt med andra gåvor och makens moder klär den blivande bruden i skarfen som ett tecken av välsignelse och genom detta välkomnar bruden till familjen. Efter allt detta hör det även till att man äter festmat och umgås fritt, lär känna varandra.

FÖrBeredelser inFÖr Vigseln

Dagen före vigseln kan böner hållas i hemmet och på kvällen är det fest med mat och dans för brudgummen, hans släktingar samt vänner. Bruden genom-går flera egna riter före bröllopsdagen men dessa kommer jag inte att gå ige-nom dessvidare här. På bröllopsmorgonen hålls kangna bandana (snörceremo-nin) hemma både hos brudgummen och bruden, där prästen ber för äktenska-pet och binder mouli (garn) med dekorationer runt armleden. Dess uppgift är att genom vigseln skydda paret mot allt ont, garnet används så länge tills det slits och faller av. Efter detta går makens systrar eller närmaste kvinnlig släkt till templet med röda skarfar om huvudet eskorterade av orkester. De dansar hela vägen fram till templet och fyller den dekorerade lerkrukan de har med sig med heligt vatten, ber om välsignelse för äktenskapet och dansar hela vä-gen tillbaka med lerkrukan på huvudet.

När de anländer hem bör de förutom vattnet ha med sig lite stoft från mar-ken. Stoftet, en del av vattnet samt haldi (gurkmeja, en krydda med gulaktig färg) blandas ihop till en pasta som sedan smetas på den blivande makens an-sikte, händer och fötter av de kvinnliga släktingarna. Denna rit kallas för up-tan eller haldi ceremoni. Efter det bör maken tvätta sig i det heliga vattnet och därmed blir han rituellt renad och får inte vistas utomhus förrän själva vigseln. Därefter klär maken på sig den tradititonella bröllopsskruden dvs. sherwani (en lång kappa), skarf, churidar (byxor veckade vid vristerna), jooti och turban. Sehra bandhi - familjen samlas runt maken, ber för och ger honom pennings-gåvor (shagun). Sedan binds en sehra (en huvudbonad med en slöja av blom-mor) fast i turbanen och makens ögon pyntas med kajal. Maken eskorteras ut där ett pyntat sto och en orkester väntar på att föra maken till templet. Släkten följer med, uppklädda i sina festkläder och dansande till templet. På vägen do-neras pengar åt de fattiga för att motta välsignelse för bröllopet.

Efter tempelvisiten fortsätter resan till en del med bil tills följet närmar sig festplatsen eller brudens hem (där bröllopsfesten hålls). Bilen byts ut mot häst och vagn och släkten eller bröllopsföljet (baharaat) eskorterar maken till festplatsen. Allt detta sker på kvällen under mycket skratt, musik och dans. Milni kallas mötet med brudens familj. Utanför festplatsen möts båda släkter-na och makens släkt (männen) välkomnas med blomgirlander. Brudens och brudgummens manliga släkt utkämpar en kamp och testar varandras styrka genom att lyfta på varandra. Vid det här laget når brudgummen fram och vid ingången pågår en skämtsamt strid mellan brudgummens och brudens när-maste kvinnliga släkt. Maken bör övertyga släkten om att hans ambitioner är hederliga och förse dessa med gåvor. Festplatsen är oftast dekorerad med färg-granna ljus (som påminner om julljus), bord och sittplatser åt alla gäster som

Varun & Swati på bröllopsdagen.


kan vara upp till 1000 personer. Ett upphöjt och dekorerat podium med två tronliknande säten för brudparet. Det finns servitörer som ser till varje gästs behov, hämtar både dricka och mat från otaliga stånd med olika maträtter, drycker och efterrätter. Dj:n eller orkestern spelar kända bollywoodlåtar och senare under kvällen tas dansgolvet i bruk.

Vigsel eFter midnatt

Efter midnatt börjar själva vigselceremonin som kan hållas antingen utomhus eller inomhus beroende på årstiden. Vigseln sker dock alltid under en blom-dekorerad baldakin (mandap) och av en präst (pandit). Vigseln innehåller oli-ka ritualer (pheras) som allt sker enligt vedaskrifterna. Hela ceremonin inleds med böner till de olika gudarna bl.a. Ganesha och Agni (eldens gud). En ha-van (en helig eld) hör vigseln till. Eldens gud tillkallas och matas med offer-gåvor (ghee, sked, bitar av sandelträd, vatten, blommor, prasaad = sötsak som offergåva), ris, garn (mouli), kokosnöt, ylle, ett kärl för elden. Inför Agni av-ger brudparet olika löften, bl.a. lovar maken att se efter sin hustru. Sedan lä-ser prästen mantran, reciterar ur skrifter och offrar till elden. Också vid vigseln hålls en snörceremoni. Vid denna ceremoni hör det till att brudens far över-låter bruden till maken. Hustrun får även som gåva ett heligt halsband (man-galsutra) vars uppgift är att skydda äktenskapet och maken ifrån faror. Smyck-et får inte tas bort utan bärs fram till döden. Efter att bruden mottar smycket strös det rött pulver (sindhoor) vid mittbenan i håret. Mangalsutra och sind-hoor är tecken på att kvinnan är gift.

En central del av vigseln är även saptapadi (=sjusteg) då paret går fyra varv medsols och sedan 3 varv motsols runt elden (havan). Brudens sari binds fast i ett rosa tygstycke och vid makens utstyrsel, så att bruden och brudgumen är bundna till varandra. Paret avger sju löften där de lovar värna om sitt äkten-skap på alla sätt. Härmed är paret gifta. Hela vigselceremonin tar ca. 2–3 h, efter det är det dags för släkten gratulerar det nyblivna paret.

hustrun lämnar BarndomsFamiljen Bakom sig

Nu lämnar hustrun sin familj bakom sig (vidaai) och följer hädanefter sin man. Pa-ret följs till bröllopsbilen som för dem till makens hus. Hemma tas paret emot av makens mor och släkt. Ett fat med mjölk och röd pulver står framme och den nya bruden ska trampa i detta och ta sitt för-

sta steg in till huset. Det symboliserar lycka och renhet. Även en lerkruka ställs vid ingången och när den nyblivna bruden stigit in skall hon sparka till krukan (som innehåller ris och slantar) för att visa att hon är den nya kvinnan i huset. Efter det söndras krukan för att symbolisera att den gamla epoken härmed har avslutats och en ny epok in-leds. Bruden hämtar fertilitet och rikedom med sig. Makens mor välsignar och välkomnar den nya bruden till sitt hem genom att möta henne med aarti (metalltallrik med ljus och ghee som offer till gudarna) och visar ödmjukhet och välsignelse åt paret på det här sättet.

lekar i Väntan pÅ soluppgÅngen

Natten fortsätter med olika sällskapslekar och pa-ret skådar stjärnor till soluppgången då de äntligen får gå och lägga sig. Följande dag kommer makens närmaste släktingar för att hälsa på paret och det är vanligt att på kvällen ännu ordna en mottag-ningsfest där släktingarna än en gång samlas för att ge gåvor, äta, dansa tillsammans och fira det nya äktenskapet. ●

Anita AhtiainenReligionslärare i Botby högstadium och Brändö gymnasium

Milni = mötet med brudens släkt vid

ingången till festplatsen.


2�

2�

O vatko Jumalan hyvyys ja kaikkitietävyys yhteensopivia ominaisuuk-sia? Joidenkin ajattelijoiden mukaan eivät, sillä jos Jumala tietäisi kaikki asiat, hän tietäisi myös kaikkein arimmat yksityisasiamme.

Tämä taas loukkaisi yksityisyyttämme, eikä täydellisen hyvä olento syyllistyi-si tuollaiseen tekoon. Niinpä ”kaikkitietävä” Jumala ei tiedä kaikkea, vaikka Hän tietenkin voisi tietää kaiken, jos niin päättäisi. Mutta Hän ei päätä, kos-ka Hän on hyvä.

Onko tuollainen kanta perusteltu? Näkemyksen kannattajien mukaan Ju-malan kaikkitietävyydestä ei seuraa, että Hän tietää kaiken, vaan pelkästään, että Hän halutessaan voisi tietää kaiken. Tämän ratkaisun hyvä piirre on siinä, että monien ihmisten mielestä on toivottavaa, ettei meitä koko ajan tarkkail-la. Jos uskovien keskuudessa ryhdytään ajattelemaan, ettei jatkuvaa tarkkailua ole, tämä voi tuoda suuria helpotuksen tunteita. Jumalan valvovaa katsetta on tiedetysti käytetty esimerkiksi uhkailevassa kasvatuksessa hyväksi.

Jumalan kaikkitietävyyden kieltävät kirjoittajat sanovat, että Jumalan hy-vyys ilmenee siinä, että häntä sitoo samat säännöt kuin meitä ihmisiä. Ihmiset eivät saa luvatta selvittää toistensa tietoja; niinpä Jumalallakin on lähtökohtai-nen velvoite olla tietämättä asioita, joita emme esimerkiksi rukouksessa pal-jasta. Yksityisyyden suojan arvo perustuu viime kädessä autonomian arvoon. Moraalinen kasvu ja esimerkiksi vastuun tunteminen omista ajatuksista ovat mahdollisia vain, jos Jumala kunnioittaa yksityisyyttämme. Hyvyydessään Ju-mala antaa meille vapauden kehittyä, eikä tiedä asioitamme.

tietämätÖn kaikkitietäVä?

Näkemys, että Jumala päättää hyvyydessään kunnioittaa yksityisyyttämme ei-kä tiedä esimerkiksi salaisten ajatustemme sisältöä, on kuitenkin melko ongel-mallinen. Kuten aihetta koskevassa keskustelussa on huomautettu, on outoa väittää, ettei kaikkitietävä olento tiedä kaikkea. Joko Jumala on kaikkitietävä ja tietää kaiken, tai sitten Hän ei yksinkertaisesti ole kaikkitietävä.

Teologisesti ajatellen normaali kanta on, että Jumala on kaikkialla läsnä.

loukkaako kaikkitietävä

jumala kansalaisten

yksityisyyden suojaa?

Länsimaisessa ajattelussa uskonnon-

filosofiset kysymykset liittyvät usein

Jumalan oletettuihin ominaisuuksiin,

täydelliseen hyvyyteen, kaikkitietä-

vyyteen ja kaikkivoipuuteen. Tyypilli-

nen uskonnonfilosofinen kysymys on

pahan ongelma. Jos Jumala on hyvä

ja kaikkivoipa, miten on mahdollis-

ta, että maailmassa on niin paljon

pahaa – luonnonkatastrofeja, moraa-

lisia rikoksia ja kärsimystä? Paljon

vähemmän pohdittu kysymys koskee

Jumalan oletetun hyvyyden ja kaikki-

tietävyyden suhdetta.


Toinen seikka on, että Jumalan tieto yksityisasioistamme ei välttämättä haittaa moraalista kasvuamme eikä kykyämme tuntea vastuuta ajatuksistam-me. Jos henkilö uskoo, ettei Jumala lue hänen ajatuksiaan, tämä ei kai hait-taa hänen kehittymistään ja vastuuntunnon ottamista omista uskomuksista. Yleisemminkin on niin, että yksityisyyden suojan loukkaus ei yleensä haittaa ihmisten tekemisiä, jos he eivät tiedä mitään loukkauksesta. Voin esimerkik-si laulaa suihkussa nuotin vierestä täysin rauhassa, jos en tiedä, että itse asias-sa minua kuunnellaan.

Tässä yhteydessä on myös huomattava, että henkilö, joka uskoo, että Ju-mala lukee hänen ajatuksiaan, voi tuntea suurempaa vastuullisuutta ajatuksis-taan kuin henkilö, joka uskoo, ettei häntä tarkkailla. Tosin tällainen vastuun-tunto muistuttaa kenties pikemminkin pelkoa kuin autonomisista valinnois-ta kumpuavaa vastuuntuntoa.

Monet ajattelevat, ettei Jumala itse asiassa riko velvollisuuksiaan, vaikka hän tietää arimmatkin yksityisasiamme. Niin sanotun ”Ought entails Can” –periaatteen mukaan teon tekeminen voi olla velvoitettua vain, jos sen voi teh-dä. Kaikkitietävänä olentona Jumala ei yksinkertaisesti voi olla tietämättä kaik-kea. Näin ollen Hänellä ei ole myöskään velvoitetta siihen.

Tämä ratkaisu on yhteensopiva Jumalan oletetun kaikkivoipuuden kans-sa, sillä kaikkivoivan olennon ei tarvitse pystyä loogisesti mahdottomiin asi-oihin. Ratkaisussa ei myöskään tarpeettomasti eroteta Jumalan moraalia ih-misten moraalista. ”Ought entails Can” –periaate koskee myös meitä ihmisiä. vain periaatteen seuraukset ovat Jumalalle erilaiset kuin ihmisille, koska Hän eroaa ominaisuuksiltaan ihmisistä.

jumalan VelVoite tietää

Ehkä ongelmaan on kuitenkin vieläkin parempi ratkaisu. Voidaan ajatella, että Jumalan velvollisuutena on tietää ajatuksemme ja kaikki muutkin asiat meistä. Vain näin Hän voi arvioida synnillisyyttämme ja esimerkiksi armahtaa mei-dät. Tietäessään asiamme Hän toimii kuten hänen tuleekin, ja Hänen hyvyy-tensä ilmenee myös kaikkitietävyytenä.

Tavanomaisimmat yksityisyyden loukkaukset ovat tarkkailu ja häirintä. Vaikka tarkkailija voi saada tarkkailemalla uusia tietoja, tarkkailun tuomitta-vuus ei perustu laajentuneeseen tietomäärään. Joskus yksityisyyden suojaa lou-kataan myös rikkomalla ihmisen oikeutta kontrolloida häntä koskevia henki-lökohtaisia tietoja. Tämä voi tapahtua levittämällä tietoja, hankkimalla tieto-ja tai tulemalla enemmän tai vähemmän tahallisesti tietoiseksi jostakin (etu-käteen tai jälkikäteen). Jumalan kannalta vain jälkimmäinen seikka on rele-vantti, sillä Jumalan tietämisen tapa on erilainen kuin ihmisten: hän ei joudu esimerkiksi tarkkailemalla hankkimaan tietoja.

Se, minkälaista informaatiota meidän oletetaan jakavan, riippuu sosiaali-sista rooleista. Lääkärille paljastamme asioita, joita emme paljasta kollegoil-lemme. Puolisoille puhumme asioista, joista emme keskustele pankkivirkaili-joiden kanssa. Yleensä informaatiota paljastetaan vapaaehtoisesti, mutta toi-siaan informaation jakamista koskevat säännöt oikeuttavat myös muunlaisen tiedonsiirron.

Yksilön oikeus kontrolloida häntä koskevia tietoja ei ole rajaton: esimerkiksi tartuntatautien hoidosta vastuussa olevilla viranomaisilla voi olla oikeus hank-kia tietyt tiedot henkilöstä vastoin tämän tahtoa. Tällöin ihmisen oikeutta yk-sityisyyteen ei varsinaisesti loukata (tai jos loukataan, loukkaus on oikeutettu),

ONgELmA:

Jos Jumala on olemassa, Hän on kaikkitietävä ja täydellisen hyvä.

Jos Jumala on kaikkitietävä, Hän tietää kaikki asiat.

Jos Jumala on täydellisen hyvä, Hän ei tiedä ainakaan kaikkein arimpia yksityisasioitamme, sillä tällainen tietäminen loukkaisi oikeuttamme yksityisyyteen ja olisi moraalisesti väärin.

VASTAUKSIA:

margaret Falls-Corbitt ja F. michael mc-Lain 1992: Jumalan kaikkitietävyydestä ei seuraa, että Hän tietää kaiken, vaan pelkästään, että Hän halutessaan voisi tietää kaiken.

Scott A. Davison 1997: Jumala ei riko velvollisuuksiaan, vaikka Hän tietää arimmatkin yksityisasiamme. Ought Entails Can periaatteen mukaan teon tekeminen voi olla velvoitettua vain, jos sen voi tehdä, eikä Jumala kaikkitietävänä yksinkertaisesti voi olla tietämättä kaikkea. Näin ollen Hänellä ei ole myöskään velvoitetta siihen.

Ehdotus: Jumalan velvollisuutena on tietää ajatuksemme ja kaikki muu, jotta Hän voi arvioida synnillisyyttämme ja esimerkiksi armahtaa meidät. Tietäessään asiamme Hän toimii kuten Hänen tuleekin, ja Hänen hyvyytensä ilmenee myös kaikkitietävyytenä.


25

26

vaikka hänen yksityisyytensä piiriä tietysti ka-vennetaan. Ehkäpä Jumalan asema on saman-lainen. Tietämällä kaiken hän kaventaa yksityi-syyttämme, mutta tämä on ongelmatonta, kos-ka Jumalan tehtävänä on ihmisten synnillisyy-den arviointi. Jumalaa voitaisiin verrata vaikka-pa asioitamme selvittelevään konstaapelijouk-koon, jolla on toimiinsa hyvä syy. Poliisin teh-tävät ovat kuitenkin melko kapeita, kun taas Ju-malan tulee tietää kaikki asiat, esimerkiksi hau-reellisten ajatusten frekvenssi kullakin yksilöllä. Edellä esitetyn kannan mukaan Jumalan on han-kalaa arvioida synnillisyyttämme, ellei Hän tiedä kaikkea. Synnillisyyden kannalta relevantin tie-don valikointi edellyttänee tietoa kaikesta, jotta re-levantin aineiston voi valita. Toisinaan väitetään, ettei Jumalalla ole mitään syytä edes arvioida syn-nillisyyttämme, ellei Hän ole antanut meille edes mahdollisuutta kehittyä moraalisiksi persooniksi kunnioittamalla yksityisyyttämme. Kuten edellä todettiin, on kuitenkin syytä olettaa, etteivät mo-

UUT

TA!

PAINOKASTA SISÄLTÖÄ LUKIONPSYKOLOGIAAN JA FILOSOFIAAN

[email protected] palvelunumero 020 450 010 www.oppinet.fi

Yhteiskunnan Odysseian Opettajan opas valmistuu talvella 2008. Ennen varsinaisen oppaan ilmestymistä käyttäjille on tarjolla opettajan materiaalia osoitteessa: www.oppinet.fi .

UUTU

US

Uudistettu kirjasarja tarjoaa tuoreimman tutkimustiedon selkeästi ja auttaa ylioppilaskokeeseen valmistautumisessa.

Kaikkiin kirjoihin liittyvät sähköiset opettajan materiaalit, jotka ovat ladattavissa osoitteessa: www.oppinet.fi .

Persoonan ABIpaketti on päivitetty joulukuussa 2007. Sähköisessä muodossa oleva ABIpaketti auttaa

opiskelijaa valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin. Sarjan käyttäjille aineisto on maksuton, ja se löytyy osoitteesta: www.oppinet.fi .

raalinen kasvu ja vastuuntunto edellytä yksityisyyttä Jumalan edessä. Empii-risesti ottaen oletus vaikuttaa uskottavalta, sillä monet ihmiset, jotka ovat us-koneet olevansa jatkuvan tarkkailun alla, ovat onnistuneet kasvamaan melko normaaleiksi kansalaisiksi.

Edellä ei ole otettu yleisemmin kantaa kaikkitietävyyden aiheuttamiin ky-symyksiin. Saattaa hyvin olla, että esimerkiksi tahdonvapaus edellyttää, ettei Jumala ole kaikkitietävä. Jos Jumala tietää etukäteen tekomme, tämä kai riis-tää meiltä vapauden valita tekojamme? Vai onko näin?

Jumalan tapaa tietää sopisi pohtia enemmänkin. Jos henkilölle kerrotaan jotakuta koskeva henkilökohtainen tieto, joka ei hänelle kuulu, hän ei välttä-mättä ole vastuussa tapahtuneesta, vaikka osallistuukin juorun kohteena ole-van henkilön yksityisyyden kaventamiseen. Ehkä Jumalallinen tieto on sellais-ta, ettei siitä voi joutua vastuuseen.

Ajatus, että Jumalan tehtävänä on arvioida synnillisyyttämme, on yhteen-sopiva sen näkemyksen kanssa, että armossaan Jumala ei lopulta tuomitse ke-tään (eikä kukaan joudu esimerkiksi helvettiin). Armahtaminenkin edellyttää tietoa ihmisten tekemisistä ja ajatuksista, muutenhan niiden tekijöitä ja ajat-telijoita ei voi armahtaa. Jos Jumala ei selvitä tekemisiämme, hän on välinpi-tämätön, ei armollinen.

Ajatus Jumalan velvollisuudesta tietää yksityisasiamme on siinä suhteessa epätyydyttävä, että he, jotka kärsivät Jumalan oletetusta tarkkailusta, eivät saa

ratkaisusta suurta iloa. Pientä lohtua ajatus saattaa kuitenkin tuoda. Kun ymmärrämme, että henki-lökohtainen informaatio jakautuu eri tahoille aina hyvin eri tavoilla, saatamme ymmärtää Jumalan kaikkitietävyyden oikeissa suhteissa. Kaikki infor-maatiota saavat tahot ovat erityistapauksia, ja kai-kille kuuluu eri määrä informaatiota ja erilaista in-formaatiota. Jumala on vain yksi erityistapaus – to-sin hyvin poikkeuksellinen erityistapaus. ●

Juha RäikkäTurun yliopiston käytännöllisen filosofian lehtori

Tässä artikkelissa käsitellään uskonnonopetuksen roolia kokonaisvaltaisessa koulukasvatuksessa. Vuoden 1989 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (artikla 27) toteaa, että lapsella on oikeus ”hänen ruumiillisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta riittävään elintasoon”. Tällä sopimuksella valtiot sitoutuvat luomaan ja ylläpi-tämään lapsen kokonaisvaltaisen kasvun puittei-ta ja edellytyksiä. Kokonaisvaltainen kasvatus on oikeastaan väljä ideologia, joka pyrkii ottamaan huomioon ihmisyyden ja ihmisen toiminnan mo-niulotteisuuden. Niinpä ”kokonaisvaltaisuus” täy-dentää aina aiempaa yksipuolisena pidettyä ihmis-käsitystä: affektiivisuus täydentää kognitiivisuutta ja Gardnerin moniälykkyysteoria täydentää aiem-paa lahjakkuuskäsitystä. Luonnollisesti esitettyjä malleja yritetään myöhemmin täydentää esimer-kiksi konatiivisella ulottuvuudella, naturalistisella tai spirituaalisella älykkyydellä (ks. esim. Gardner 1999). Käsitys ”hyvästä kokonaisesta ihmisestä”

on sidottu aikaan ja paikkaan, ja hyvistä yrityksis-tä huolimatta ”ihminen” näyttää pysyvän ihmeen diminutiivina.

YK:n yleissopimusta mukaillen viimeisen kah-denkymmenen vuoden aikana spiritualiteetti on noussut yhdeksi kansainvälisen uskontokasvatuk-sen tieteellisen keskustelun keskeiseksi käsitteeksi. Spiritualiteettia on alettu tarkastella kouluopetuksen läpäisevänä teemana fyysisen, sosiaalisen, moraali-sen ja psyykkisen kehityksen rinnalla (Carr 2000). Käsitteenä ’spiritualiteetti’ on kuitenkin monimer-kityksellinen ja kulttuurisesti latautunut. Latinan spiritualitas on käännös kreikan sanasta pneumati-kos. Alun perin termillä on viitattu kaikkeen Juma-lan Hengestä lähtöisin olevaan elämään (Lewis & Short 1987). Suomessa on käytössä väljästi ainakin neljä käsitettä, jotka viittaavat edelliseen alueeseen: hengellisyys, henkisyys, uskonnollisuus ja viime aikoina siis spiritualiteetti. Lisäksi Pohjoismaissa voidaan puhua elämänkatsomuksesta tai elämän-tarkoituksesta (Stifoss-Hanssen 1999). Vaikka

Erikoinen piirre aikamme japanilaisessa yhteiskun-nassa on erilaisten uusien uskontojen suuri määrä ja niiden saama kannatus. Ilmiö on kiinnostava, sillä japanilaisia ei yleensä länsimaissa mielletä erityisen uskonnollisiksi. Mielikuvaamme maallistuneesta Japanista tukee suurkaupunkien ulkonaisesti hy-permoderni elämäntapa.

Ohessa lähestyn Japanin uusia uskontoja histo-riallisesta näkökulmasta.1 Tarkastelen japanilaisten suhdetta uskonnollisuuteen ja erityisesti kysymyk-siä, missä tilanteissa uudet uskonnot ovat syntyneet ja kuinka niihin on suhtauduttu, sekä eräitä uusien uskontojen tyypillisiä piirteitä. Lopuksi pohdin, mi-tä merkitystä Japanin uusilla uskonnoilla on moder-nin yhteiskunnan kannalta.

Teoksessaan Religion in Contemporary Japan Ian Reader toistaa opettavaisen anekdootin, jonka hän

omien sanojensa mukaan on kertonut useasti eri yh-teyksissä (s. 3). Reader keskusteli kahden japani-laisen professorin kanssa. Koska Reader on uskon-totieteilijä, puhe kääntyi pian Japanin uskontoihin. Tällöin professoreista toinen kysyi kollegaltaan, mi-hin buddhalaiseen lahkoon tämä kuuluu. Kollega vastasi: ”En tiedä. Kukaan ei ole vielä kuollut per-heessämme.”

Anekdootti kertoo paljon japanilaisten suhteesta uskontoon. Reader kuitenkin varoittaa länsimais-ta lukijaa tekemästä liian hätäisiä johtopäätöksiä. Professori ei kysynyt, onko hänen kollegansa yli-päänsä buddhalainen eikä kollega kieltänyt kuulu-vansa mihinkään lahkoon. Hän totesi vain olevansa epätietoinen perheensä uskonnollisesta sitoutumi-sesta. Epätietoisuus johtui siitä, että hänen perhees-sään ei oltu tarvittu buddhalaisen temppelin palve-luja. Japanissa syntymään ja lapsuuteen liittyvät rituaalit ovat shintolaisia, kun taas hautajaiset jär-jestetään lähes poikkeuksetta buddhalaisin menoin.

teologinen aikakauskirja

teologisk tidskrift

- Tasokasta ja mielenkiintoista luettavaa- Mukana ajankohtaisessa keskustelussa- Katsauksia teologiseen kirjallisuuteen- Voi vähentää verotuksessa

Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa (576 sivua/vsk). Lehti tilataan liittymällä jäseneksi Teologiseen Julkaisuseuraan. Varsinainen jäsenmaksu vuonna 2008 on 35 euroa (opiskeli-jat 16 euroa). Jäsenyys ei aiheuta muita velvoitteita!

Aiheesta enemmän: Carasik, Michael, ”The Limits of Omniscience”, Journal of

Biblical Literature 119 (2000), 221– 232.Davison, Scott A., “Privacy and Control”, Faith and

Philosophy 14 (1997), 137–151.Falls-Corbitt, Margaret ja McLain, F. Michael, “God and

Privacy”, Faith and Philosophy 9 (1992), 369–386.Räikkä, Juha, ”Pahan ongelma” teoksessa J. Räikkä ja H.

Siipi (toim.), Ajattele, filosofoi (Tammi, Helsinki 2006), 120–129.

Räikkä, Juha, Yksityisyyden filosofia (WSOY, Helsinki 2007).


UUT

TA!

PAINOKASTA SISÄLTÖÄ LUKIONPSYKOLOGIAAN JA FILOSOFIAAN


Yhteiskunnan Odysseian Opettajan opas valmistuu talvella 2008. Ennen varsinaisen oppaan ilmestymistä käyttäjille on tarjolla opettajan materiaalia osoitteessa: www.oppinet.fi .

UUTU

US

Uudistettu kirjasarja tarjoaa tuoreimman tutkimustiedon selkeästi ja auttaa ylioppilaskokeeseen valmistautumisessa.

Kaikkiin kirjoihin liittyvät sähköiset opettajan materiaalit, jotka ovat ladattavissa osoitteessa: www.oppinet.fi .

Persoonan ABIpaketti on päivitetty joulukuussa 2007. Sähköisessä muodossa oleva ABIpaketti auttaa

opiskelijaa valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin. Sarjan käyttäjille aineisto on maksuton, ja se löytyy osoitteesta: www.oppinet.fi .

Suomalaisille uskonnonopettajille

tarjoutui lokakuussa 2007 mahdol-

lisuus osallistua Yad Vashem -insti-

tuutin Jerusalemissa järjestämään

koulutukseen. Erityisesti suomalai-

sille kasvattajille suunnatussa

kokonaisuudessa pyrittiin tarjoa-

maan uusia näkökulmia holokaustis-

ta annettavaan opetukseen. Kurs-

sille osallistui monialainen joukko

kasvatus- ja tiedotusalan ammat-

tilaisia. Myös koulutuksen anti oli

monipuolinen ja monitasoinen.

28

Jerusalemissa toimivan Yad Vashem -instituutin tehtävänä on ylläpitää juu-talaisten joukkotuhon muistoa ja edistää sen tutkimusta. Instituutti järjes-

tää vuosittain kymmeniä eri maalaisille opettajille räätälöityjä kursseja. Kou-lutuksessa yhdistyivät historiantutkimus ja pedagogiikka. Kymmenpäiväi-sen kurssin sisältö jakautui historiantutkijoiden sisältöluentoihin, asiantun-tijaoppaiden vetämiin museovierailuihin ja Yad Vashemin omien opettajien demonstraatioihin siitä, miten holokaustia voi opettaa koululuokassa.

Luennoitsijoina kurssilla toimi israelilaisten yliopistojen tutkijoita ja pro-fessoreja, kuten tunnetut holokaustin tutkijat Yehuda Bauer ja David Ban-kier. Mukana oli myös Suomen Kansallisarkistossa tutkijana toimiva Oula Silvennoinen, joka kertoi suomalaisten osuudesta tapahtumiin. Kotimais-ta näkökulmaa aiheeseen toi myös suomenjuutalaisen sotaveteraanin Leo Millnerin alustus. Vuonna 1971 Israeliin muuttanut Millner vieraili kurs-silla yhdessä Suomen suurlähetystön edustajien kanssa.

Kurssin vapaamuotoisempaa puolta edusti kahden päivän retkiohjelma Raamatun keskeisille tapahtumapaikoille, kuten Genesaretinjärvelle, Jor-danjoelle, Kapernaumiin, Autuuksien vuorelle, Öljymäelle ja Itkumuurille. Luonnonihmettä päästiin todistamaan Kuolleessa meressä kävellessä.

Vaikea aihe ja miten siitä opettaa

Holokaustin luonne maailman järjestäytyneimpänä kansanmurhana on asia, joka on henkisesti sangen raskas. Koulutuksessa huomioitiin aihepiirin vai-keus pysymällä tyylikkäissä ratkaisuissa, jotka tukevat oppimista. Esimer-kiksi draamaharjoituksissa ei koskaan asetuta holokaustin uhrin asemaan tai muutoinkaan simuloida asioita, jotka eivät ole ulottuvissamme.

Opetuksessa korostettiin opettajien merkitystä ja vastuuta holokaus-tia käsiteltäessä. Etenkin pienten lasten kohdalla on tärkeää, että opettaja-na on henkilö, jolla on pitkäaikainen ja turvallinen suhde lapsiin. Tärkeää

kulttuurien kerrostumissauskonnonopettajat

yad Vashemissa israelissa

Yad Vashemin holokaustimuseo edustaa

modernia museoarkkitehtuuria.

29

kymmenen poimintaa matkapäiväkirjasta

6.10. Koulutuksemme alkoi illalla yhteisellä tutustumisella. Meille kerrottiin, että siitä voi ahdistua, kun näkee joka paikassa aseita ja jokaiseen kauppaan mennessä pitää mennä turvatarkastuksen läpi. Jännittävää.

7.10.Kuulimme valloittavan luennon siitä, miten vaikea on määritellä juutalaisuutta. Moniarvoista maailmaamme kuvaa hyvin se, että Ranskassa juutalaiseen perheeseen syntynyt katolinen arkkipiispa puhuu jiddishiä, toisin kuin PohjoisAfrikasta muuttanut päärabbi.

8.10.Ruokatauolla olemme jokaisena päivänä syöneet ulkona sämpylää ja juoneet cocacolaa samaan aikaan nuorten israelilaisten sotilaiden kanssa. Heidän tulee osana asepalvelustaan osallistua myös holokaustia käsittelevälle kurssille. Pääsisipä kärpäseksi kattoon.

on myös opetuksen räätälöiminen kullekin ikäryhmälle sopivaksi. Oppilai-den iän huomioiminen näkyy paitsi käsiteltävien asioiden sisällöissä myös tarkastelun tasossa: yksilöiden ja perheiden tasosta edetään ajan myötä suu-rempien kokonaisuuksien, kuten yhteisöjen ja kansakuntien, toiminnan kä-sittelyyn. Yksilön näkökulmaa ei kuitenkaan pidä unohtaa vanhempienkaan opiskelijoiden tunneilla, sillä se tuo tapahtumiin inhimillisen tason. Tarkas-telun kohteena ei ole junanvaunuihin sullottava karja tai anonyymit ruu-miskasat, vaan ihmiset joilla oli nimi, osoite ja ystävät, suunnitelmat, haa-veet ja pelot. Apuna yksilötarinoiden käsittelyssä toimivat laajat materiaalit uhrien todistuksia ja valokuvia.

Historiantutkimus kertoo meille mitä holokaustissa tapahtui, opetuk-sessa tapahtumille annetaan merkitys. Kurssin sisällöissä huomioitiin sekä juutalaisten uhrien, sivustakatsojien että rikoksiin syyllistyneiden näkökul-mia. Motiivina holokaustin opetukselle korostettiin sen yleisinhimillistä sa-nomaa: ”Never again”. Opettajien tulee osaltaan huolehtia siitä, etteivät vas-taavat kauhutapahtumat toistuisi tulevaisuudessa.

Etiikan opetuksessa kauhujen lisäksi on tärkeää tuoda esiin myös autta-jien näkökulma. Toisen maailmansodankin aikaan oli monia ei-juutalaisia, jotka olivat valmiita riskeeraamaan oman turvallisuutensa auttaakseen hädäs-sä olevia. Miten sivustakatsojasta tulee auttaja? Miksi kaikista ei tule?

Jokainen kurssin käynyt sai mukaansa tukevan paketin itse valitsemiaan oppimateriaaleja, jotka sisältävät dokumenttiaineistoja, historiantutkimuk-sia, muistelukerrontaa ja opetuskäyttöön suunniteltuja tuntikokonaisuuk-sia. Materiaalipaketit sisältävät runsasta kuva-aineistoa, joista osa on juliste-koossa. Suomalaisittain julistemateriaalin käyttö on hiukan vieraampaa pe-dagogiikkaa, jota oli hyödyllistä oppia.

Vakavien asioiden äärellä Yad Vashemissa. Etualalla UPI:n lehtori Sari Nevalainen.

Hollannista Israeliin muuttanut Daniel Rozenga

opettaa julistekokoisten dokumenttikuvien

käyttöä.

�0

turVa-aidan tuolla puolen

Kurssilla korostettiin, että holokaustin käsittelyä ei tulisi opetuksessa sekoit-taa tai liittää nyky-Israelin ja Palestiinan tilanteen käsittelyyn. On perustel-tua ajatella, että holokaustin käsittely luokkaopetuksessa on mielekästä si-toa nimenomaan sen universaaliin eettiseen merkitykseen. Koska kurssi jär-jestettiin Jerusalemissa, tarjosi se samalla kuitenkin mahdollisuuden tutus-tua myös nyky-Israeliin. Kurssin jälkeen muutamat maassa vietetyt lisäpäi-vät avasivat maailman myös turva-aidan tuolla puolen, Länsirannalla. Isra-elin kansalaisilla ei ole sinne ilman poikkeuslupia pääsyä, koska Israel ei voi taata siellä kansalaistensa turvallisuutta.

Aidan ensisijainen tarkoitus on tosin ollut estää ja kontrolloida kulkua nimenomaan toiseen suuntaan. Israel alkoi rakentaa Länsirannan turva-aitaa syyskuussa 2000 alkaneen toisen intifadan eli palestiinalaisten kansannou-sun seurauksena. Aidan tarkoituksena on sanottu olevan terroristien pääsyn estäminen Israelin kaupunkeihin. Haagin kansainvälinen tuomioistuin an-toi vuonna 2004 päätöksen, jonka mukaan aita on kansainvälisen oikeuden vastainen ja se pitäisi purkaa. Betonimuurin rakentaminen kuitenkin jatkuu edelleen, samoin kuin kiistely sen tavoitteista.

Ramallahin lähellä sijaitsevassa Bir Zeitin yliopistossa turva-aita ja sen tar-kastuspisteet ovat vaikeuttaneet opiskelijoiden liikkumista kodin ja yliopis-ton välillä. Monin paikoin turva-aita kulkee alueilla, joilla asuu palestiina-laisia molemmin puolin. Matka, joka ennen toista intifadaa kesti parikym-mentä minuuttia, vie nyt tunnin tai enemmän. Kulkuluvan saaneet opiske-lijat jonottavat aamuin illoin tarkastuspisteiden jonoissa luovuttaen tentti-kirjansa läpivalaistaviksi.

Suuri osa Länsirannalla asuvista ei-mikään-maan-kansalaisista voi kuiten-kin vain haaveilla tarkastuspisteen läpäisystä saati matkoista ulkomaille. Bet-lehemissä 13-vuotias Diana esitti kainon pyynnön: jos sattuisin tapaamaan samana päivänä Betlehemissä vierailleen Condoleezza Ricen, voisinko kysyä tältä, pääsisikö Diana edes kerran käymään Jerusalemissa. Meillä passillisil-la matka taittui reittibussilla 20 minuutissa.

Betlehemiläisessä tyttökoulussa opiskeleva 1�vuotias Diana yhdessä isänsä Hanin kanssa.

9.10.Tustustuimme Yad Vashemin vastikään uusittuun ja taidolla koottuun holokaustimuseoon. Aihe on raskas, mutta yksilöiden tarinoiden kautta on löydettävissä sen kokoisia paloja, joita voi pohtia. Videolla mies kertoi, että lakin puuttuminen keskitysleirillä johti teloitukseen. Hänen lakkinsa oli kadonnut tai joku oli vienyt sen. Yöllä hän varasti toisen pojan lakin. Seuraavana päivänä kuuluivat laukaukset. Mikä mahtoi olla oikein?

10.10.Haaretzlehden toimittaja Dani Rubinstein kuvasi luennossaan holokaustia eräänlaiseksi juutalaisten uudeksi uskonnoksi, joka yhdistää maailman juutalaiset yhdeksi kansaksi. Päivien aikana on käynyt selväksi, että holokausti on tärkeä osa myös israelilaista identiteettiä.

11.10.Päivän teema oli sivustakatsomisen problematiikka. Mille kaikelle olemme sivustakatsojia tänään? ”Educators cannot be bystanders.”

12.10. Genesaretin järvellä ajeli poliisivene, kalastajia ei näkynyt. Turistilaivassa nostettiin Israelin lipun viereen Suomen lippu Maammelaulun soidessa taustalla. Sen jälkeen ämyreistä kantautui gospel, ja kauppiaalta sai ostaa muistokoruja joko Daavidin tähdellä tai tyhjällä ristillä varustettuna. Diskurssien karkeloa!

13.10.Yhdellä mahdollisista Jeesuksen teloituspaikoista kokoontuvat tänäänkin kansanjoukot, sillä siinä on bussien solmupysäkki. Ristiinnaulittiinko Jeesus palestiinalaisella bussiasemalla? Turistit parveilevat sen vieressä haudalla, joka ei ole enää tyhjä. Jono virtaa sisään ja ulos. Via Dolorosa on täynnä kauppiaita ja taskuvarkaita. Siellä on siis elämää.

14.10.Tänään mietittiin, miten kohdata luokassa holokaustin kieltäminen ja antisemitismi. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan kolmasosa ruotsalaisista nuorista ei ollut varma, onko holokausti tapahtunut. Aikana, jolloin keskitysleirin läpikäyneitä on vielä elossa, kiistellään siitä, onko niitä edes ollut. Vastalääkkeet holokaustin kieltämiseen ovat asiakirjadokumentit ja silminnäkijätodistukset.

15.10.Tänään tapasimme holokaustista pelastuneen Esther Schlesingerin. Hänen kuolleilla sukulaisillaan ei ole hautaa, mutta kertomalla oman tarinansa hän samalla rakentaa rakkailleen muistomerkin.

�1

Raya opiskelee insinööriksi Bir Zeitin yliopistossa.

Koulussa arabian lisäksi ranskaa ja englantia opiskeleva Diana kertoi, ettei hän ole koskaan nähnyt ilmielävänä ikäisiään israelilaisia tyttöjä – vain joita-kin israelilaisia naissotilaita. Dialogin paikat ovat Länsirannalla harvassa. Tur-va-aidan betoniin on maalattu naisen kuva ja teksti ”I’m not a terrorist.” Sitä-kään ei tosin voi lukea muurin toiselta puolen.

Myös israelilaiset maksavat koko ajan pelostaan / turvallisuudestaan. Ra-vintolassa laskuun lisätään vapaaehtoinen ”turvallisuuslisä”, ja illalla Länsi-Je-rusalemissa bussilla liikkuessani jokaisella bussipysäkillä oli aseistettu sotilas vartioimassa, keitä ajopeliin astui.

Libaraalin israelilaisen Haaretz-lehden toimittaja Dani Rubinstein kuvasi Yad Vashemin kurssilaisille pitämässään luennossa Israelin ja Palestiinan tilan-teen problemaattisuuden perustuvan siihen, että kummallakin osapuolella on tavallaan oikeus kaikkiin kiistanalaisiin alueisiin. Luopuminen on siis vaikeaa. Vaikka Rubinstein esitti varsin optimistisia arvioita siitä, että sekä israelilaisten että palestiinalaisten murskaenemmistö olisi valmis kompromissiratkaisuun alu-eiden jakamisessa, hän ei ollut lainkaan optimistinen sovun toteutumisen suh-teen. Syynä tähän ovat molemmilla puolilla vaikuttavat ja kaikenlaisista myön-nytyksistä kieltäytyvät ääriryhmät. Lähi-idän tilanne osoittaa konkreettisesti, mi-ten tuhoavaa uskonnollinen ja poliittinen fundamentalismi voivat olla.

tuleVasta

Korkeatasoisia koulutuksia järjestetään suomalaisille opettajille Yad Vashemis-sa myös tulevaisuudessa, todennäköisesti jo tänä vuonna. Jos vain on mah-dollista, kannattaa osallistua! Kymmenen päivää yhden teeman äärellä voi tuntua paperilla pitkältä, mutta käytännössä kurssista saa monipuolisia ide-oita moneen muuhunkin asiaan sekä vinkkejä opetusmenetelmiin ja omaan pedagogiikkaan. http://www.yadvashem.org/ tarjoaa valtavasti materiaalia ja tietoa holokaustista ja instituutin toiminnasta. Suomen Lähi-idän instituutti http://www.fime.fi/saatio/ vastasi yhdessä Joensuun yliopiston kanssa kurssin käytännön järjestelyistä Suomessa. ●

Teksti: Juha Luodeslampi ja Kati MikkolaKuvat: Kati Mikkola

Temppelivuori on pyhä sekä juutalaisille

että muslimeille. Itkumuurin vieressä on

muslimien Kalliomoskeija.

�2

kansainVälisyyttä kurkelan koulussa

Toimin luokanopettajana keravalaisessa Kurkelan koulussa, jossa opiskelee noin 160 oppilasta luokilla 1–6. Opetuksesta vastaavat kuusi luokanopetta-jaa, englannin kielen opettaja, laaja-alainen erityisopettaja sekä kaksi avusta-jaa. Koulun painopistealueita ovat oppimisen kehittäminen, kansainvälisyys ja englannin kieli. Koulullamme on kummikoulu Keniassa ja ystävyyskoulut Venäjällä, Virossa, Norjassa, Yhdysvalloissa ja Israelissa. Lisäksi olemme mu-kana Euroopan unionin Comenius-projektissa (2006–2009) yhdessä turkki-laisen ja espanjalaisen koulun kanssa.

Syksyllä 2005 kartoitimme koulumme sen hetkisiä kansainvälisiä projek-teja ja pohdimme tulevaisuuden näkymiä. Mielessämme kyti halu laajentaa kansainvälistä toimintaamme Afrikkaan tai Aasiaan. Olin kuullut tuttaviltani israelilaisesta koulusta, jossa opiskellaan kahdella kielellä arabiaksi ja hepreak-si. Nettihaun perusteella löysin Jerusalemissa, Galileassa ja Wadi Arassa sijait-sevat kaksikieliset koulut. Innostuin asiasta entistä enemmän ja kerroin kou-luista rehtorillemme. Aloitimme sähköpostikirjeenvaihdon Jerusalemin kou-lun toisen rehtorin kanssa ja tiedustelimme mahdollisuutta opettajavierailuun. Jo saman vuoden syksyllä vierailimme rehtorin kanssa Jerusalemissa.

juutalaiset ja araBit yhdessä

“The Max Rayne School – a hand in hand school for bilingual education” pe-rustettiin Jerusalemiin vuonna 1997. Nykyinen koulurakennus ja viihtyisä pi-ha-alue vihittiin käyttöön lokakuussa 2007, johon asti koulu toimi vuokrati-loissa. Koulua johtaa kaksi rehtoria, juutalainen ja arabi.

Luokat ovat alakoulusta yläkouluun asti, ja jokaista luokkaa opettaa kaksi luokanopettajaa, joista toinen on juutalainen ja toinen arabi. Uskonnoltaan ja kulttuuriltaan opettajat voivat kuitenkin olla muutakin kuin juutalainen

a hand in hand

– kaksikielinen ystävyyskoulumme

jerusalemissa

”Shira, Milla on täällä!” kuulen

tytön äänen huudahtavan hepreaksi

koulun käytävällä. Pian kaksi

ujosti hymyilevää tyttöä pujahtaa

opettajainhuoneeseen ja vilkuttaa

minulle oven suusta. ”Shalom!”

huikkaan tytöille ja pyydän heidät

luokseni. Halaamme lämpimästi ja

kyselemme toistemme kuulumisia.

Kerron meidän tulevan pian heidän

luokkaansa ja he juoksevat kiljuen

pois paikalta: ”Milla on täällä! Hei,

kaikki, Milla on täällä!” Tulee tunne,

että meitä on odotettu.

Paula KorpiTassi

ja Milla Toivanen

jerusalemilaisen

ystävyysluokan

kanssa.

��

ja muslimi, sillä osa arabiopettajista on kristittyjä ja osa juutalaisopettajis-ta ateisteja. Myös jokaisen luokan op-pilaissa on taustaltaan sekä juutalai-sia että arabeja. Kaikkien kolmen pää-uskonnon, islamin, juutalaisuuden ja kristinuskon, juhlat näkyvät koulun arjessa.

odotettua postia

Ensimmäisellä vierailullamme Jeru-salemin ystävyyskoulussa solmimme suhteita sekä koulun johtoon että luo-kanopettajiin. Tämän olemme havain-neet tärkeäksi kaikissa kansainvälisis-sä projekteissamme, onhan niissä ky-se yksilöiden välisestä vuorovaikutuk-sesta. Sovimme, että aloitamme pieni-muotoisen kirjeenvaihdon oman luok-kani (tuolloin 2. luokka) ja paikallisen

luokan välillä. Seuraavan kevään aikana luokkamme lähetti ensimmäisen pa-ketin perinteisiä paperikirjeitä. Saadessamme muutaman kuukauden kuluttua vastaukseksi israelilaisen paketin, ei oppilaiden ilolla ollut rajaa, niin hauska oli avata omien kirjeenvaihtokavereiden postia.

Olemme jatkaneet kirjeenvaihtoa tuosta hetkestä lähtien ja paraikaa meil-tä on lähdössä taas paketti kohti Jerusalemia. Kirjeiden mukana on lähtenyt muutakin, kuten valokuvia, piirustuksia, makeisia ja esittelyjä omasta maas-tamme. Lisäksi olemme toimittaneet Jerusalemiin näytteille muutamia käsi-töihin ja kuvataiteeseen liittyviä projektitöitämme. Koulumme henkilökun-taa on vieraillut ystävyyskoululla kolme kertaa ja jokaisella kerralla olemme opettaneet paikallisille oppilaille jotain suomalaista esimerkiksi käsitöiden ja musiikin avulla.

oppia, ystäViä ja oiValluksia

Kansainvälissä projekteissamme emme ole mielestäni kos-kaan menettäneet mitään. Kansainvälinen yhteistyö vaatii toki opettajilta lisäpanostusta perustyön lisäksi, sillä yhteis-työn tekeminen tarkoittaa aina hyvää etukäteissuunnitte-lua ja toteutus on nivottava yhteen muun opetuksen kans-sa. Englannin opetuksen osalta tämä käy hyvin, sillä vie-raan kielen käyttö todellisissa kommunikointitilanteissa on usein mielekkäämpää kuin työkirjan harjoitusten tekemi-nen. Opetuksen näkökulmasta olen saanut hankkeen kaut-ta vahvistusta sille, että kahden opettajan samanaikaisope-tusta tulisi kokeilla Suomessakin laajemmin.

Kansainväliset hankkeet laajentavat oppimista luokan ja koko Suomen ulkopuolelle kohti muuta maailmaa. Is-raelilainen ystävyyskoulumme on avannut koulullemme

ainutlaatuisen ikkunan Lähi-itään, sen tämän het-kiseen tilanteeseen, mutta myös menneisiin aikoi-hin. Oppilaat ovat muun muassa hämmästyneinä todenneet: ”Onko maa, josta uskonnon tunnilla kerrotaan, todellakin olemassa?”

Ystävyyskouluhankkeemme kautta olemme saaneet lisää kontakteja Israeliin ja henkilökohtai-sesti olen saanut ihania uusia ystäviä. Ystävyyskou-lumme on antanut meille konkreettisen esimerkin siitä, että rauhan eteen voidaan tehdä todellisia te-koja, jotka edistävät sitä aluksi ehkä pienellä alu-eella. Tulevaisuudessa ystävyyskoulumme entiset oppilaat ovat merkittävällä paikalla kasvattaessaan omia lapsiaan ja toimiessaan yhteiskunnassaan pa-remman tulevaisuuden eteen. Yhteistyömme tule-vaisuuden haaveena olisi vierailla oppilasryhmän kanssa Jerusalemissa tai saada sieltä vieraita omal-le koulullemme. Valitettavasti monet suomalaiset vanhemmat pitävät Israelin tilannetta liian vaaral-lisena matkustamista ajatellen. ●

Milla Toivanen Luokanopettaja Kurkelan koulussa Keravalla

Linkki: http://handinhand.org.il/

Jerusalemilaiset oppilaat tutkivat keravalaisten ystäviensä

luokkakuvaa.

��

u p i n p a l s t a

arVokasta jo monta Vuosikymmentä

Suol juhli 70vuotispäiviään arvovaltaisten puhujien ja vieraiden joukossa. Juhlallisuuksien tiimellyksessä ei voinut välttyä ajatukselta, että ainakin 70 vuotta Suomessa on ollut joukko

ihmisiä aktiivisesti miettimässä oppiaineen parasta. Itse oppiaine sinänsä on ehkä vain ilmausta siitä, että koulussa halutaan opettaa ihmiselämälle arvokkaita asioita. Nyt jos koskaan tarvitsemme arvokasta tietoa ja näkemystä monikulttuurisuudesta ja monenlaisista arvoista oman perinteen tuntemuksesta puhumattakaan.

Arvot ovat suosittu puheenaihe ja niiden parissa voi ihmetellä sujuvasti monenlaisia näkökulmia. Koulu perustuu tietylle varsin hyvin virallisissa asiakirjoissa määritellylle arvopohjalle, jota kaikkien oppiaineiden tulee ilmentää. Jos arvopohja ja oppiaine ovat ristiriidassa, on jompikumpi väärin, arvo tai oppiaine. Uskonnonopetus tukee nykyistä koulun yleistä opetussuunnitelmaa ja arvopohjaa varsin kattavasti. Koko kouluelämässä on kuitenkin piirteitä, joita kannattaa pohtia.

Kouluelämä on monimuotoisuudessaan mielenkiintoinen arvojen laboratorio. Jos tunneilla ja koulun käytävillä tehdyt ratkaisut eivät ole linjassa lausuttujen arvojen kanssa syntyy melkoinen uskottavuusongelma. Koulun tehtävänä on kuitenkin edistää ihmisen hyvää ja periaatteessa hyvää on tarjolla muutamaa eri sorttia. Hyvän kategoriat löytyvät tiiviissä muodossa Henrik Von Wrightin filosofiasta. Hänen mukaansa hyviä on kuudenlaisia.

Välineellistä hyvää edustaa esimerkiksi lyijykynä, koska sitä käytetään tiettyyn tarkoitukseen, johon se on hyvä. Sama pätee moniin muihin työkaluihin ja välineisiin, kuten tulostimeen ja tietokoneeseen. Välineelliseen hyvään liittyvät väitteet voivat olla tosia tai epätosia objektiivisessa mielessä. Tällöin tarvitaan kuitenkin joku, joka käyttää välinettä, koska välineellisyyteen kuuluu, että välineet eivät käytä itse itseään.

Taito liittyy tekniseen hyvyyteen. Jos joku on hyvä jalkapalloilija, sillä tarkoitetaan että hän on keskimääräistä parempi lajissaan teknisesti.

Kolmas hyvän laji on lääketieteellisesti tai terveydellisesti hyvä. Jos ihmisen elimistö on normaali ja toimii kuten sen pitääkin, niin silloin elimistö on hyvä. Toisaalta nauttiminen terveydestä, terveyden tunne, edustaa myös hyvää. Esimerkiksi koululiikunta on hyvää jälkimmäiseltä kannalta ajateltuna.

Utilitaarinen hyvä toimii edistäjänä tai suojelijana jollekin asialle. Kysymys on ennen kaikkea yleisen hyvinvoinnin toteutumisesta. Tällaista hyvää edustavat esimerkiksi sosiaaliviranomaiset. Utilitaarisen hyvän toinen muoto, hyvän tekeminen, liittyy aina johonkin elävään yksittäiseen olioon, jolle tehdään hyvää tai edistetään olion hyvinvointia.

Hedonistinen hyvä viittaa nautintoon ja mielihyvään. Kun kuljemme kadulla ja koemme pullan tuoksun, olemme osallisia passiivisesta mielihyvästä. Tällainen passiivinen mielihyvä perustuu usein aistimuksiin, tuoksuihin, makuihin, tuntemuksiin. Aktiivista mielihyvää tuottaa jonkin asian innokas harrastaminen tai tutkiminen. Sinänsä sillä ei ole väliä tuottaako tavoiteltu asia tai tutkiminen jotakin hyvää, mutta tavoitteen toteutuminen tuottaa tyydytyksen.

Jäätelön maku on puhdas makuasia, jonka vain yksilö kokee. Maun kuvailu ei ole varsinainen arvo. Näin ollen hedonistinen hyvä ei voi olla tosi tai epätosi samalla tavoin kuin muut hyvän muodot.

Inhimillinen, moraalinen hyvä on hyvää sinänsä. Se poikkeaa ratkaisevasti kaikista muista hyvän lajeista. Voimme sanoa jostakin ihmisestä, että hän on hyvä ihminen. Tällöin tarkoitamme, että hän on moraalisessa mielessä hyvä. Hyvä ihminen tekee moraalisesti hyviä tekoja.Näillä kuudella tavalla myös koulu ja oppiaine voivat olla hyviä eilen, tänään ja tulevaisuudessa. Hyvän puolesta kannattaa yrittää ainakin vielä toiset 70 vuotta. ●

Juha Luodeslampi

h a l l i t u s

puheenjohtaja HANNU KOSKINEN Minkkiläntie 12�, �12�0 Uurainen puh/fax (01�) 811 ��7, 0�0 5517 198Suolahden lukio ja yapuh (01�) 57�� 2��, fax (01�) 57�� 2�[email protected]

varapuheenjohtaja EIJA SUOKKOPajamäentie 1 A 7, 00�60 Helsinki puh (09) 506� 00�, 0�00 510 50�EteläTapiolan lukiopuh (09) 816� 910�, fax (09) 816� [email protected]://gamma.nic.fi/~suo/index.htm

OUTI KÖNNI Paasikivenk. 18 A 21, 0�200 Kerava(09) �108 7��6, 050 ��09 967 [email protected]

JARNO PARVIOLA Opiskelijankatu 18 A 28, ��720 Tampere puh (0�) �18� 087, EteläHervannan koulu [email protected]

LAURA PALJAKKAKuusmiehenkaari 2 A 10, 00670 Helsinkipuh 050 �562 �9�, fax (09) 1�6� 859Martinlaakson lukio, [email protected]

IRmA VUORIO-HELLmANVisakoivuntie 7 A, 021�0 Espoo puh (09) �557 825, 0�0 777� �78Kallion lukiopuh (09) �108 ��2�, fax (09) �108 ��irma.vuorio[email protected]

ha l l i t u k s e n v a r a j ä s e n e t

mARJATTA JÄRVITöyrätie 11, 62100 Lapua, (06) ��88 669

VESA NESTERantakatu 8 A 17, 65100 Vaasap. (06) �171 97�, [email protected] lyseon lukio ja aikuislukiopuh (06) �25� �20

mARJA NIEmIPähkinätie 8B 27, 01710 Vantaa(09) 8555 5�5, 0�00 7�[email protected], [email protected]

EIJA NIIRANENSarakatu 19, 70820 Kuopio, p. (017) �6�2929Kuopion Yhteiskoulu, [email protected] ULLA ÅSTENVänrikinkatu 2 B 19, 20500 Turkup. (02) 2�22 71�, [email protected]

SUSANNA PIRINENRajakatu 28, 70600 Kuopio, p. (017) 2811 �68

t o i m i n n a n j o h t a j a

EmILIA KOSUNENEerikinkatu �2 B 1�, 00180 Helsinkip. 0�5675 [email protected]

m a t e r i a a l i p a l v e l u

mARJA HONKAHEImO Merenneidontie 28 G 1�, 02�20 EspooPuh. 0�� 5186 72�[email protected] lukio (vanhempain vapaalla)

y h t e y s t i e d o t j a j ä s e n k a a v a k e

Suomen uskonnonopettajain liitto ry

Jäsenasiat: marja Laine, Vaakatie 10 D 193, 00440 Helsinki

[email protected], puh.0400 676294

JÄSENKAAVAKE llmoittaudun SUOL ry:n jäseneksi/ ilmoitan muutoksia:

Nimi:________________________________________________________________

Osoite:______________________________________________________________

Postinumero ja -toimipaikka:____________________________________________

puhelin:______________________________________________________________

sähköposti:___________________________________________________________

Kouluaste: 1 yläkoulu 2 lukio � yläkoulu+lukio

� alakoulu 5 opiskelija 6 eläkeläinen

7 ei opetustyössä

8 muu, mikä _______________________________________

päätoiminen ____ sivutoiminen ____ Päiväys ja allekirjoitus:_________________________________________________

Jäsenmaksut: päätoimiset 50 €, eläkeläiset, äitiyslomalaiset, sivutoimiset, opiskelijat ja työttömät 25 €

Lähettämällä tämän kaavakkeen taloudenhoitajalle, saat postissa jäsenmaksulomakkeen.

Suomen uskonnonopettajain liitto ry, PL 335, 00101 Helsinkihttp://www.suol.fi

Suomen uskonnonopettajain liitto ry on uskontoa opettavien pedagoginen ainejärjestö. Jäsenet (noin 1000) ovat pääasiassa peruskoulun ja lukion opettajia. Liitto on perustettu vuonna 19�8.

Säännöissä määritellään, että Suomen uskonnonopettajain liitto ry• Toimii koulun uskonnonopetuksen sekä eettisen ja sosiaalisen kasvatuksen hyväksi• Edistää jäsentensä ammatillista ja tieteellistä toimintaa• Valvoo jäsentensä yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja

p ä ä t o i m i t t a j a

KATI mIKKOLA Mariankatu 25 B �6, 15110 Lahtipuh 0�0 51�� [email protected]

t a l o u s - j a j ä s e n a s i a t

mARJA LAINE Vaakatie 10 D 19� 00��0 Helsinki [email protected] puh.0�00 676 29�

S U O L r y : n p a i k a l l i s k e r h o t / p u h e e n j o h t a j i e n y h t e y s t i e d o t

Espoon ja Kauniaisten uskonnonopettajatEija SuokkoPajamäentie 1 A 7, 00�60 Helsinkip. (09) 506 �00� [email protected]

Helsingin seudun uskonnonopettajatLiisa FranssilaYlinen, Itäkeskuksen lukioKarppitie 5A, 006�0 Helsinkipuh. 0�� 05 1062 /työ (09) �108 2777liisa.franssila[email protected]

Etelä-Karjalan uskonnonopettajatTitta KorhonenLauritsalan lukio ja [email protected]. 0500 9072�8

Etelä-Pohjanmaan uskonnonopettajatLeena Muurimäki, Kurikan lukio Savitie 6 a 2, 61�00 Kurikkapuh. (06) �520�[email protected]

Kainuun uskonnonopettajatArja TikkanenBrahenkatu 22 A 6, 87100 Kajaanip. (08) 6120 �27

Keski-Pohjanmaan uskonnonopettajatMaarit Pakarinen,[email protected] Finell, [email protected]

Keski-Suomen uskonnonopettajatJukka HellaTarhakatu 8, �1500 [email protected] tai [email protected]

Kuopion uskonnonopettajatAnnaLiisa KeihänenPohjolankatu 12, 70�00 Kuopioanna[email protected] Niiranen (siht), [email protected]

Kymenlaakson uskonnonopettajatLauri FrostiAhomutka 7, �5�60 Valkealap. (05) �868 [email protected]

Lahden seudun uskonnonopettajatPäivi PalorantaRuotsinkatu 6, 15210 [email protected]

mikkelin uskonnonopettajatEija PeuraMikkelin lyseoPorrassalmenkatu �0, 50100 Mikkeli

Oulun seudun uskonnonopettajatMarjaKaisa Heikkinen, Kuusiluodon lukio Maunonkatu 1, 90100 Oulup. 0�0 7192 05�[email protected]

Pohjois-Karjalan uskonnonopettajatAnne RiekkinenLaatokankatu 12, 80200 Joensuup. 0�5 1�� 86�[email protected]

Rovaniemen alueen uskonnonopettajatAntti PaananenPiisamintie 17 96500 Rovaniemipuh. 0�0 727�[email protected]

Satakunnan uskonnonopettajatVesa Nissinen (pj.), [email protected] 10 B, 28�00 UlvilaJarkko Kivelä (siht.), [email protected] 26, 28�00 Pori

Svenskspråkiga ReligionslärareBerith KlooSundsgatan 2729, 65200 Vaasa 20tel. (06) �12 1�96

Tampereen seudun uskonnonopettajatMinna TakalaOmakatu �� as 1� ��500 TAMPERE p. 0�1 5�6 6016 [email protected]

Tornion seudun uskonnonopettajatEeva PeuraRatavarrentie 1, 95�50 Torniopuh. (016) ��2 192 tai 0�0 827 6199

Vaasan seudun uskonnonopettajatVesa NesteRantakatu 8 A 17, 65100 Vaasap. (06) �17 197�[email protected]

Varsinais-Suomen uskonnonopettajatTiina SaarinenBetaniankatu 18 as. �20810 [email protected]

�6

Uutuuksia materiaalipalvelussa:

UUSI! Angus M. Gunn: JEESUS OPETTAJANA TäNääN. Jeesuksen opetusmenetelmät nykypäivänä. 5 e ___

UUSI! Tanhuanpää Marja (toim.): RANSKALAINEN VISIITTI. Uskonnonopettajien opintomatka Pariisiin ja Burgundiin

8.–17.6.2007. Materiaalipaketti ja päiväkirjat. 6� sivua + liitteet. 15 e ____

UUSI! ETIIKAN RYHMäTYöMATERIAALIA. Koonnut: Marja Niemi. 60 sivua 7 e ____

UUSI! ETIIKAN RYHMäTYöMATERIAALIA II. Koonnut: Marja Niemi. �2 sivua. 6 e ____

UUSI! ETIIKAN RYHMäTYöMATERIAALIA III. Koonnut: Marja Niemi. �5 sivua 6 e ____

UUSI! ETIIKAN TEHTäVIä. Koonnut: Marja Niemi. �9 sivua. 6 e ____

UUSI! MATERIAALIA DOGMATIIKAN OPETUKSEEN. Koonnut: Marja Niemi. �8 sivua. 6 e ____

UUSI! PIISPAN KIRJURI. Koonnut: Marja Niemi. Lehtileikkeitä Mikael Agricolan elämänvaiheista. 25 sivua. 5 e ____

UUSI! KATOLINEN KIRKKO. Koonnut: Marja Niemi. Lehtileikkeitä katolisesta kirkosta: paaviudesta, Vatikaanista, eri maissa ilmenevästä katolisuudesta... �9 sivua. 6 e ____

Marja Niemi: ISLAMLEHTILEIKKEITä vuosilta 2000–2006. 10 e ____

KRISTINUSKO NYKYPäIVäN AMERIKASSA. Lehtileikkeitä vuosilta 1985–2007 7 e ____

EKUMENIA: Lehtileikkeitä vuosilta 1981–2006. Koonnut: Marja Niemi 7 e ____

Reijo E. Heinonen: HILJAISET VEDET – VASTUUN VIRRAT �� e ____

Reijo E. Heinonen: PERHOSEN PERSPEKTIIVI – MIELIKUVAT JA ARVOT OPETUKSESSA �0 e ____

SIMPUKKA JA MATKASAUVA – pyhiinvaellus Santiago de Compostelaan 8.6. –16.6.2006: materiaalipaketti ja matkapäiväkirja. 15 e ____

MIKAEL AGRICOLA – kokoelma lehtileikkeitä. Kevät 2005. Koonnut Marja Niemi. 5 e ____

Marja Niemi: KRISTINUSKO SUOMESSA 850VUOTTA. LEHTILEIKEPAKETTI 5 e ____

HABEMUS PAPAM – Paavin vaihtuminen lehdistössä. Lehtileikkeitä ja oppilastehtäviä. Koonneet ja laatineet Eija Suokko ja Jarno Parviola. Kätevät kierrekannet. 15 e ____

Mika Aspinen: "KOINONIA" – Materiaalia lukion ja yläasteen raamaattuopetukseen (1996) 1� e ____

TERVEISIä FARAOLTA – Egyptin matkan matkapäiväkirja ja materiaalipaketti Egyptin muinaisesta uskonnosta. 87 s. Toim. Jarno Parviola. 16 e ____

ONNETTOMUUDEN TAPAHDUTTUA – suruhartauden toteuttaminen. Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 200�:1. 9 e ____

Parviola, Jarno (toim.): ROME SWEET ROME – uskonnonopettajat opintomatkalla Roomassa �.–12.6.200�. Matkapäiväkirja ja materiaalipaketti. 18 e ____

Marja Niemi: MATKALLA SEIMELLE. Virikemateriaalia seimeen liittyvästä perinteestä. 5 e ____

Marja Niemi: KRISTINUSKOSTA ERONNEET YHTEISöT SUOMESSA – Mormonit ja Jehovan todistajat 5 e ____

Marja Niemi: OPINTOMATKA HELSINKIIN 17.8.200� – Hare Krishnaliike, juutalainen synagoga ja AlHuda moskeija 5 e ____

Marja Niemi: KELLOT KUTSUVAT – OPINTOMATKA VALAMON LUOSTARIIN 6.10.200�. 5 e ____

Marja Niemi: MARTTI LUTHER. Virikemateriaalia uskonpuhdistajasta. 7 e ____

Marja Niemi: MIKä MIES OLI MARTTI LUTHER? Lehtileikkeitä Martti Lutherista. � e ____

Marja Niemi: SUOMEN EV.LUT.KIRKON HERäTYSLIIKKEET. Lehtileikkeitä ja kalvopohjia herätysliikkeistä. 6 e ____

Marja Niemi: VAPAAT SUUNNAT ELI PROTESTANTTISET VäHEMMISTöT SUOMESSA. Lehtileikepaketti aiheesta. � e ____

Marja Niemi: PYHä BIRGITTA – KOKO EUROOPAN SUOJELIJA. Monipuolinen lehtileikepaketti Skandinavian voimanaisesta. 6 e ____

Parviola, Jarno (toim.): LUTHER, JA BACH! Kesän 200� Saksan opintomatkan matkapäiväkirjat ja laaja materiaalipaketti Lutherista. 111 s. 16 e ____

Korva, AnniMaria – Odiah, Liisa – Riihelä, Henna – Tuori, Johanna: PAISTOVALMIITA TOTEUTUSTAPOJA

YLäKOULUN JA LUKION USKONNONTUNNEILLE. MAUSTA ITSE! 15 e ____

VIRIKEmATERIAALIT/Helmikuu 2008

SUOL/Materiaalipalvelu: Marja Honkaheimo, Merenneidontie 28 G 1� 02�20 ESPOOp. 0�� 5186 72�, [email protected]

�7

Parviola, Jarno: SANKAREITA JA PYHIä – PYHIä SANKAREITA Kesän 2002 Irlannin opintomatkan matkapäiväkirjat ja materiaalipaketti kelttiläisestä kulttuurista. 100s. 15 e ____

Mäkinen Virpi: VINKKEJä RAAMATTUTIEDON OPETUKSEEN.Elämyksellisiä, omaa ajattelua vaativia tehtäviä. Tuntitoteutus helppoa. 25 s. (yläkoulu, lukio) 8 e ____

Niemi Marja: OPINTOMATKA HELSINKIIN VUONNA 1998 (moskeija, krisnaliike, buddhalainen keskus.) Hyvä pohja retkien suunnitteluun. 16s. � e ____

Niemi Marja: VALAMON LUOSTARI 1999. Nummelan lukion UE5 kurssilaisten opintomatka 29.8.1999 kurssimateriaaleineen. �1s. 6 e ____

Niemi Marja: SAATANANPALVONTA.Osa I. Laaja lehtileikepaketti opetuskäyttöön. 80s. (lukio, yläkoulu) 12 e ____

Niemi Marja: SAATANANPALVONTA HOUKUTTAA NUORIA. Osa II. �5 s. (lukio, yläkoulu) 9 e ____

Niemi Marja: SHAMANISMI. Lehtileikepaketti (yläkoulu, lukio) �1s. 5 e ____

Niemi Marja: MEDIAN ETIIKKA. Lehtileikkeitä. �2 s. 5 e ____

Parviola Jarno: TUHAT JA YKSI TORIITA. Japanin matkan matkapäiväkirjat sekä laaja oppimateriaalipaketti kalvopohjineen Japanin uskonnoista. 78s. (yläkoulu, lukio) 1� e ____

Suokko, Eija: DOKUMENTTITEHTäVIä MAAILMANUSKONTOIHIN 11 e ____

OSA I: Islam, hindulaisuus ja eri uskontojen pyhiä tekstejä /tuntivirikkeeksi sekä aineistopohjaisiin kokeisiin) 50s. 11 e ____

OSA II: Kiinan uskonnot, buddhalaisuus (tuntivirikkeeksi sekä aineistopohjaisiin kokeisiin) 50 s. 11 e ____

Molemmat osat yhdessä tilattuina 20 e ____

Suokko, Eija: VINKKEJä MAAILMANUSKONTOJEN OPETUKSEEN. Virikemateriaalia yläkoululle ja lukiolle. 11 e ____

Suokko Eija: IDEOITA DOGMATIIKKAAN �0 s. 11 e ____

Suokko Eija: OPPILASTöITä JA TEHTäVIä ERI KURSSEIHIN �0 s. 11 e ____

Suokko Eija: DOKUMENTTITEHTäVIä JA SUOMEN KIRKKOHISTORIAAN (tunneille ja kokeisiin sopivia kuva ja tekstidokumentteja tehtävineen) 50s. 11 e ____

Suokko Eija: USKONTO SUOMALAISESSA KIRJALLISUUDESSA JA ROCKMUSIIKISSA (tunneille ja kokeisiin sopivia tekstidokumentteja tehtävineen) �5s. 11 e ____

Suokko Eija AKTIVOIVIA TYöTAPOJA KIRKKOHISTORIAN OPETUKSEEN I (peruskoulu, lukio). Didaktisia vinkkejä, valmista opetusmateriaalia. Aihealue vanhasta ajasta uskonpuhdistukseen. �0 s. 10 e ____

Suokko Eija: AKTIVOIVIA TYöTAPOJA KIRKKOHISTORIAAN II (lukio, peruskoulu) Didaktisia vinkkejä, valmista ohjeismateriaalia. Aihealue valistuksen ajasta nykypäivään.�0 s. 10 e ____

MOLEMMAT “KirkkohistoriaSuokot” yhdessä tilattuna 18 e ____

Suokko Eija: AKTIVOIVIA TYöTAPOJA ETIIKAN OPETUKSEEN I �0s. (lukio, yläkoulu) 10 e ____

Suokko Eija: AKTIVOIVIA TYöTAPOJA ETIIKAN OPETUKSEEN II �0s.(lukio, yläkoulu) 10 e ____

MOLEMMAT “EtiikkaSuokot” yhdessä tilattuna 18 e ____

Materiaalin tilaukset kannattaa tehdä joko kuun puolivälissä tai lopussa, sillä materiaali postitetaan kuun 15. ja �0. päivän tienoilla.

Tilaukset toivotaan tehtävän sähköpostitse. (Kesäkuukausina materiaalipalvelun hoitajan tavoittaa parhaiten puhelimitse.)

TILAAJA:____________________________________________________________________________________________________________

OSOITE: ____________________________________________________________________________________________________________

Toimituskulut lisätään. Liitä kuitit verotukseen. Huom! Muista maksaessasi käyttää ehdottomasti viitenumeroa. Viitenumeron käyttä

minen helpottaa kirjanpitoa ja säästää kustannuksia, sillä viitteettömät maksut tulevat Materiaalipalvelulle kalliiksi. Materiaalipalvelun

hoitajalle voi erinomaisesti soittaa iltaisinkin, sillä hänellä ei ole toimistoa ja materiaalipalvelua hoidetaan työn ohessa, kotoa käsin.

�8

TUTU

STU!


Arkki-sarja yhdistää uskonnon vahvan sisällön aktiiviseen oppimiseen. Kirjat valmentavat opiskelijaa ainereaaliin.

SELKEÄÄ JA LUOTETTAVAA TIETOA USKONNON OPETUKSEEN

Kerronnaltaan havainnollinen ja sisällöltään luotettava. Syntynyt kokeneiden opettajien ja hyvien asiantuntijoiden yhteisvoimin.

Jokaiseen kurssiin liittyvät koevinkkipaketit, jotka löytyvät osoitteesta: www.oppinet.fi .

Kirjasarjan käyttäjille aineisto on maksuton. Kirjasarjaan kuuluvat myös painetussa

muodossa olevat opettajan oppaat.

UUDI

STETTU

Arkin ABIpaketti on päivitetty joulukuussa 2007. Materiaali sisältää harjoitusmateriaalia ylioppilaskirjoituksiin valmentautuvalle opiskelijalle. Kirjasarjan käyttäjille aineisto on maksuton. ABIpaketti osoitteessa: www.oppinet.fi .

TUTU

STU!


Arkki-sarja yhdistää uskonnon vahvan sisällön aktiiviseen oppimiseen. Kirjat valmentavat opiskelijaa ainereaaliin.

SELKEÄÄ JA LUOTETTAVAA TIETOA USKONNON OPETUKSEEN

Kerronnaltaan havainnollinen ja sisällöltään luotettava. Syntynyt kokeneiden opettajien ja hyvien asiantuntijoiden yhteisvoimin.

Jokaiseen kurssiin liittyvät koevinkkipaketit, jotka löytyvät osoitteesta: www.oppinet.fi .

Kirjasarjan käyttäjille aineisto on maksuton. Kirjasarjaan kuuluvat myös painetussa

muodossa olevat opettajan oppaat.

UUDI

STETTU

Arkin ABIpaketti on päivitetty joulukuussa 2007. Materiaali sisältää harjoitusmateriaalia ylioppilaskirjoituksiin valmentautuvalle opiskelijalle. Kirjasarjan käyttäjille aineisto on maksuton. ABIpaketti osoitteessa: www.oppinet.fi .

�0

Uskonnolla osana kulttuuriperintöä on kirjassa oma osionsa. Kirjassa avataan kulttuuriperintöä esimerkiksi uskonnollisen taiteen ja loit-sujen avulla. Suomen Tammen yhteistyöverkoston edustaja ja kirjan

työryhmän jäsen, erityisasiantuntija Heljä Järnefelt Opetushallituksesta ker-too haastattelussamme tarkemmin uskonnonopetuksen suhteesta kulttuuri-perintöopetukseen.

millaisena näette uskonnonopetuksen ja kulttuuriperintÖopetuksen suhteen?

Uskonnonopetuksella on oma tehtävänsä uskontotietouden välittäjänä ja eet-tisen pohdinnan virittäjänä, mutta samaan aikaan se on myös osa kulttuuri-perintöopetusta.

Kulttuuriperintöopetuksessa tarkastellaan yhteiskunnallisten ilmiöiden jat-kumoja ja niiden vaikutuksia yksilöön ja hänen tekoihinsa eri aikoina.

uskonnonopetus osana kulttuuriperintÖopetusta

Kulttuuriperintöopetuksen

yhteistyöverkosto Suomen

Tammi on julkaissut uuden

kirjan, joka lähetetään kouluille

lähipäivinä. YHDESSÄ OPPIMAAN

− opas monikulttuurisen

kulttuuriperintökasvatuksen

toteutukseen antaa vinkkejä

käytännön opetusjärjestelyihin

esimerkiksi museoiden kanssa. Kirjasta

löytyy myös tehtäviä tunneilla

toteutettavaksi.

Erityisasiantuntija

Heljä Järnefelt

Opetushallituksesta.

h a a s t a t t e l u

Uskonto on luonut ja luo yhä ilmaisutarpeen abstrakteille käsitteille. Sa-nan, kuvan, äänen sekä liikkeen toistosta ja rytmistä on muodostunut aiko-jen saatossa uskontoon liittyviä, tunnistettavia merkkejä. Eri aikakausilta us-konnon merkkejä löytyy niin arjen ja juhlan viettotavoista kuin kirjoista, tau-luista, lauluista, tanssista, rakennuksista, pukeutumisesta, koruista, sisustami-sesta, ruoista, ihan joka puolelta ympäriltämme. Näiden merkkien tulkinnan harjoittelu on kulttuuriperintöopetusta. Tulkinta liittyy myös katsomukselli-seen yleissivistykseen, jota ihminen tarvitsee selviytyäkseen sekä omassa yhtei-sössään että kommunikoidessaan muiden yhteisöjen kanssa.

Uskonnon ja kulttuuriperinnön opetuksella on paljon yhteyksiä histori-anopetukseen. Historianopetuksesta tämä mielestäni kuitenkin eroaa siinä ta-voitteessa, että tiedon tulkintaa tarvitaan enemmän yksilön identiteetin vah-vistamiseen ja sosiaalisen pääoman kartuttamiseen.

kuinka taVallinen uskonnonopettaja Voi huomioida opetuksessaan kulttuuriperinnÖn?

Nykyisissä opetussuunnitelman perusteissa, niin perusopetukselle kuin lukio-opetukselle, on aikaisempaa selvemmin ohjeistettu kulttuuriperintönäkökul-man huomioon ottamiseen uskonnonopetuksessa. Tämä velvoite esiintyy niin aihekokonaisuusajattelussa kuin johdannossa oppiaineen opetukseen. Tämä onkin saattanut aiheuttaa jonkinmoista hämminkiä, koska käsitteenä ja sana-na kulttuuriperintöopetus on kohtalaisen uusi. Kysehän ei ole suinkaan uu-desta asiasta, kuten käy ilmi jo edellisen kysymyksen kohdalla merkkejä ku-vatessani. Luulen, että uskonnonopettaja on aina ennenkin käsitellyt kysei-siä esimerkkejä.

Uskonnonopettajilla on yleensä hyvin laaja kulttuurihistorian tuntemus. Se luo hyvän pohjan opintokeskusteluille ilmiöiden taustoista. Oppilaita kyl-lä kiinnostaa pohdiskella miksi jokin asia toteutetaan määrätyllä tavalla, ovat-ko laulun sanat hokemia, millainen on sovelias alttaritaulu, mikä yhteys kir-kon polttajilla voisi olla kirkonrakentajiin. Nuorilla on ennakkoluuloton ky-ky löytää sekä uusia kysymyksiä että vastauksia.

Kulttuuriperintöopetus ei ole vain perinnön siirtämistä edelliseltä suku-polvelta seuraavalle. Viisas opettaja ei riistä oppilaaltaan löytämisen iloa. Kult-tuuriperinnön tuntemus antaa aineksia myös uuden luomiseen. Esimerkiksi symbolimerkitysten tunteminen voi innostaa taideteosten tekemiseen. Se on yksi tutkimisen tapa, jolla uskontoa voi lähestyä ja oppia.

suomen tammen tuorein kirja opastaa monikulttuuriseen kulttuuriperintÖopetukseen. mitä tämä tarkoittaa?

Suomen Tammi on hanke, joka on jo vuodesta 1998 asti kehittänyt laajas-sa yhteistyöverkossa kulttuuriperintöopetusta. Silloin tällöin nousee esiin ky-symys, josko hankkeeseen liittyy suomalaisuuden nationalistisia pyrkimyksiä – meidän kulttuuriperintömme on arvokkaampaa ja parempaa kuin toisten. Tästä ei kerta kaikkiaan ole kysymys vaan siitä, että kulttuuriperintömme on yhtä upeaa ja samanarvoista kuin muidenkin maiden.

Yhdessä oppimaan -kirjan tavoite on lähestyä kaikille kulttuureille yhtei-siä arvoja ja niiden ilmentymiä sekä esitellä keinoja, joilla aiheita lähestytään. Lähtökohtana on suomalaisuus, joka on kulttuuriltaan monikerroksinen ja

joka runsastuu kiihtyvällä vauhdilla. Halittu muu-tos vaatii toistemme arvostusta ja jatkuvaa vuoro-puhelua. Keskustelun avaukseksi kirjassa esitel-lään joitakin niistä monitahoisista taustoista, joi-ta kulttuuriimme kuuluu.

Joskus voi tuntua, että kulttuuriperinnön alue on niin laaja, että omat tiedot loppuvat kesken. Kirjassa on kulttuuriperinnön tutkijoiden ja mui-den asiantuntijoiden johdantotekstejä aiheisiin ja nykyisen museopedagogiikan kuvauksia. Nämä ovat esimerkkejä siitä, miten kouluopetuksen op-pimisympäristöt ovat viimeaikoina monipuolis-tuneet ja opettaja on saanut työnsä tueksi eri alo-jen asiantuntijoita.

Kirjaan on koottu myös opettajien kehittämiä aktiivisia työtapoja, joiden avulla tai ääressä voi koota sekä kulttuuriperinnön tietoja taito-osaa-mista että pohdiskella yhteisiä arvoja. Parhaimmil-laan tällaisessa työskentelytavassa olisi myös hyvä mahdollisuus tunnekasvatukselle.

Muista kysellä kirjaa koulultasi! Kirjaa lähe-tetään kutakin koulua kohden vain yksi kappa-le. YHDESSÄ OPPIMAAN − opas monikulttuu-risen kulttuuriperintökasvatuksen toteutukseen jul-kaistaan myös netissä: www.edu.fi/projektit/tam-mi > Aineistot> Verkkoaineistot ●

Haastattelija Marja Laine

�2

Moniarvoinen terveys on lääketieteen etiikan professori Veikko Launiksen laatima läpileik-

kaus lääketieteen ja terveydenhuollon eettisistä kysy-myksistä. Teos on johdanto lääketieteellisen etiikan filosofiseen tarkasteluun ja soveltuu siten erinomai-sesti taustoittavaksi perusteokseksi uskonnon, filoso-fian ja elämänkatsomustiedon etiikan kurssien sisäl-töihin niin opettajille kuin opiskelijoillekin.

Teos auttaa seuraamaan kriittisemmin yleistä kes-kustelua lääketieteen kysymyksistä. Se sisältää filoso-fiseen argumentaation perustuvaa kriittistä pohdintaa esimerkiksi itsemääräämisoikeudesta, joka kytkeytyy moniin kirjassa käsiteltyihin terveysalan etiikan kes-keisiin kysymyksiin, kuten huumeiden virkistyskäy-tön laillistamiseen, itsemurhan moraaliseen luontee-seen, tutkimuksen etiikkaan, hoitosuhteeseen, hoito-alan ammattietiikkaan, lapsen itsemääräämisoikeu-teen ja ikäsyrjintään. Paikoin kirjaan olisi kaivannut perusteellisempaakin tarkastelua. Tosin tällöin teok-sen sivumääräkin olisi kasvanut tai vaihtoehtoisesti käsiteltävien ongelmien kirjo olisi ollut niukempaa.

Kirjoittajan omat käsitykset ovat selkeästi esillä. Kirjoittajan huoli terveydenhuollon resurssien riit-tävyydestä ja tämän vaikutuksista niin hoitohenkilö-kunnan ja potilaiden turvallisuuteen kuin tutkimuk-sen eettisyyteenkin on tuotu esille selväsanaisesti. Kir-joittajan perehtyneisyys käytännön tason ongelmiin terveydenhuollon alalla tuntuu vakuuttavalta. Kir-jassa on myös joitakin valaisevia tapausesimerkkejä – joskin niitä olisi voinut olla enemmänkin.

Artikkeleista koostuvan teoksen ensimmäinen lu-ku taustoittaa myöhempiä lukuja. Siinä luodaan lyhy-esti katsaus moraalifilosofiseen käsitteistöön arvoista. Myös jokaisen käsiteltävän ongelman yhteydessä mää-ritellään lyhyesti ja yleistajuisesti keskeiset käsitteet. Näin teos tarjoaa oivan eettisen välineistön moraalifi-losofiseen keskusteluun niillekin, jotka eivät ole aiem-min juurikaan syventyneet filosofiseen etiikkaan.

Launiksen käsitys arvoista edustaa prinsipilis-miä, joka lähenee relativismia. Kirjoittajan mukaan terveysalan moraalikysymykset tulee nähdä moniar-voisen yhteiskunnan kysymyksinä. Tällöin ei voida löytää perusteita lainsäädännölle, joka edistää joi-denkin tiettyjen maailmankatsomusten näkemyk-siä esimerkiksi vanhemmuusihanteista tai itsemur-

han tuomittavuudesta. Kirjoittaja puolustaa filosofista näkemystä, jossa pyritään kuitenkin luomaan joitakin yleisiä periaatteita, joita voidaan soveltaa yksittäista-pauksiin. Pluralismin mukaisesti Launis katsoo, ettei yhden yleispätevän objek-tiivisen ohjeen löytäminen ole mahdollista, mutta uskoo, että harkinnan, kyseen-alaistamisen ja monipuolisten näkemysten vaihdon kautta voidaan luoda peri-aatteita, jotka ovat perusteltuja ja yhteensopivia erilaisten moraaliarvostelmien ja teorioiden kanssa.

Kirjoittaja kritisoi vuonna 2007 voimaan astunutta hedelmöityshoitolakia sen heikoista perusteista sekä kyseenalaistaa sijaissynnyttämisen kieltämistä ja ihmisk-loonaamista vastaan kohdistettuja argumentteja. Kirjoittaja lähtee vanhemmuu-den käsitteen määrittelyllä ja päätyy käsitykseen, ettei ole perusteita pitää geneet-tistä tai biologista vanhemmuutta todellisen vanhemmuuden riittävänä tai välttä-mättömänä ehtona. Tärkeämpää on hänen mukaansa vanhemman sitoutuminen lapseen. Samaa sukupuolta oleville tulisi myös sallia hedelmöityshoidot. Yksilöitä ei ole perusteltua asettaa seksuaalisen suuntautuneisuuden mukaan eriarvoiseen asemaan, mitä tulee perheenperustamisen mahdollisuuteen.

Pohtiessaan sijaissynnyttämistä kirjoittaja ottaa esimerkiksi Raamatusta tapauk-sen Abrahamista, Saarasta sekä Hagarista ja osoittaa, että sijaissynnyttäminen on tunnettu kautta aikojen. Toisaalta esimerkki 42-vuotiaasta äidistä, joka synnyttää tyttärensä ja tämän miehen sukusoluista alkunsa saaneen lapsen, herättää kirjoit-tajan mukaan monia kysymyksiä, joita tulisi sopimuksin ratkaista. Launis koros-taa, että on tärkeää kunnioittaa jokaisen itsemääräämisoikeutta ja siihen liittyvää mahdollisuutta lisääntymiseen. Hän ei luonnollisestikaan katso, että lisääntymiseen liittyvät asiat tulisi jättää täysin lainsäädännön ulkopuolelle, mutta esimerkiksi si-jaissynnyttämisen kieltäminen yhteiskunnassa, jossa lapsettomuus katsotaan jois-sakin tapauksissa hoitoa vaativaksi ongelmaksi, ei ole riittävän perusteltua.

Ihmisen kloonaamista käsitellessään Launis osoittaa jälleen perinteisten argu-menttien filosofisen kestämättömyyden. Luonnollisuusargumenttiin nojautuen tu-lisi kieltää myös hedelmöityshoidot ja syntyvyyden säännöstelytekniikat. Myöskään geneettiseen ainutlaatuisuuteen vetoaminen ei ole pätevää argumentaatiota. Onko pahempaa olla kloonattu vai olla kokonaan syntymättä? Mahdollisuus elämään voi-daan nähdä arvona, joka menee jopa oikeuden ”olla ainutkertainen” edelle. Lisäksi ”luonnolliset” identtiset kaksoset ovat myös geeniperimältään samanlaisia. Kirjoitta-ja osoittaa nykylainsäädännön ongelmallisuuden, vaikka näkeekin tällä hetkellä ole-van perusteita ihmiskloonauksen kieltämiselle tai ainakin rajoittamiselle.

Kaiken kaikkiaan Moniarvoinen terveys tarjoaa moraalifilosofisen, mutta kuiten-kin käytäntöön sidotun näkökulman tärkeisiin hoito- ja terveysalan kysymyksiin. Teoksen antina on perusteltujen ja vaihtoehtoisten näkökulmien tarjoaminen yleisinä totuuksina pidettyihin perusteluihin. Launis kertoo pyrkimyksenään olevan selkeyt-tää lääketieteen ja hoitoalan kysymyksistä käytyä keskustelua. Tässä tekijä onnistuu hyvin. Teksti on sujuvaa ja filosofinen argumentaatio on helposti seurattavaa.

Kirjaa voi tilata osoitteesta [email protected] (hinta 28 euroa). ●

Elisa Mikkola Kirjoittaja on uskonnon ja filosofian lehtori Tammerkosken lukiossa Tampereella

KUVITUS: KIRJAN KANSI: TIEDOSTOSSA KAKSI ERI VERSIOTA,

VIHREÄ ON TOTEUTUNUT KIRJAN KANSI, MUTTA MYÖS VAALEAMPAA VOI KÄYTTÄÄ, JOS SE TOIMII MUSTAVAL-KOISENA PAREMMIN (jos tilaa on niukasti, kuva kannesta voi

k i r j a - a r v o s t e l u

kuka päättää ja mitä päättää – kysymyksiä elämästä, hoidosta ja kuolemasta

Veikko launis

moniarVoinen terVeys.

Turku: Aeropagus, 2007

uskon ja epäuskon käännekohtia

Virossa ja sen lähialueilla

Liiton syysseminaari syksyllä 12.–14.9.08 Tartossa.

Luvassa mm. tietoa uskonnollisuudesta ja uskonnonopetuksesta entisen Neuvostoliiton

vaikutuspiirissä olleissa maissa asiantuntija dosentti Pille Valkin kertomana ilta setukaisten vieraana heidän ruokakulttuuristaan ja taiteestaan nauttien tutustumista

Viron kulttuuripääkaupunkiin Tarttoon suomalaisten suosimaan Tarton yliopistoon historialliseen Hugo Treffnerin kouluun keskiaikaiseen helmeen, Jaanin kirkkoon

Tarkempi ohjelma seuraavassa Synsyguksessa ja aikanaan myös kotisivuillamme. Seminaari järjestetään yhteistyössä UPI:n kanssa.

Liiton jäsenmaksulomakkeet on postitettu helmikuun alussa. Jos et ole vielä maksanut jäsenmaksuasi, niin toimithan pikimmiten! Jäsenmaksun maksaneille lähetetään tämän vuoden kuluessa SUOL:n 70vuotisjuhlakirja.

Sinulla on vielä mahdollisuus myös onnitella 70vuotiasta liittoamme: voit liittää nimesi kirjan tabula gratulatoriaan maksamalla 20 euroa tilille 8000101068122 maaliskuun loppuun mennessä (merkitse maksaessa tekstikenttään ”juhlakirja” sekä maksajan nimi).

M – Suomen Posti Oyj

Uskonnonpedagoginen instituuttiJärvenpääntie 640, 04400 Järvenpää, puh. (09) 2719 61

www.seurakuntaopisto.fi

Opintomatkan kohteena on, Genova, joka sisältää valtavan kulttuurikerrostumien kirjon. Matka on suunniteltu niin, että se soveltuu uskonnonopettajien lisäksi myös luokan- histo-rian-, äidinkielen-, sekä kuvaamataidon opettajien koulutusmatkaksi, joten voit ottaa myös kollegasi mukaan ja matkalle ovat tervetulleita muutkin asiasta innostuneet.Genova on suurkaupunki ja Välimeren suurin satama ahtautuneena pienelle maakaista-leelle, jota pohjoisesta painavat vuoret: sekä Alpit että Apenniinit kohden turkoosia Väli-merta. Genovalaisen portinvartijan poika oli myös herra, joka mullisti maailman: Kristoffer Kolumbus. Meritasavallan menneestä loistosta kertovat mahtavat barokkikirkot, suuri Do-gen palatsi, Unesconkin suojelukseensa ottama Garibaldi-katu mahtavine palatseineen ja suuret taideaarteet kirkoissa sekä yli 20 kaupungin museossa.Poimintoja ohjelmasta:Tutustumme koko Euroopan suurimpana säilyneeseen keskiaikaiseen keskustaan ja kapei-siin kujiin. Tutustumme Genovan barokkikirkkojen kieleen, mikä kertoo meille myös vas-tauskonpuhdistuksen ideologiaa. Kolmen vanhemman taiteen museon taideannin kautta saamme seurata kristillisen ja mytologisen aiheiston merkitystä ajan ihmisille. Retki laival-la vanhaan Pyhiinvaelluskeskukseen: San Fruttuosoon. Retkemme vie meidät myös Porto-finoon, minkä Pyhän Yrjänän kirkossa uskotaan olevan sen nimikkopyhimyksen maalliset jäännökset.Tarkempi ohjelma: www.seurakuntaopisto.fi/upiMatkan hinta on 1 055 euroa/henkilö kahden hengen huoneessa. Lisämaksu yhden huo-neesta on 125 euroa. Hinnat voimassa, jos ryhmässä on vähintään 15 maksavaa matkusta-jaa.Alustavat hinnat sisältävät lennot Milanoon, majoituksen Genovassa kahden tähden hotel-lissa aamiaisella, kolme lounasta, yhden illallisen, bussikuljetukset lentokentältä hotelliin ja takaisin, Portofinon laiva liput, sisäänpääsyt ohjelman mukaan sekä FT Liisa Väisäsen opastuksen.Ilmoittautuminen: [email protected] tai puh. (09) 2719 627.

Hyvä uskonnonopettaja, mitä tekisit kesäloman kunniaksi? Entä jos lähtisit matkalle:GENOVA, ITALIA KESÄKUU 4-8. 2008Kolumbus, kristinusko, nykyisyys ja men-neisyys – ajan kerrostumat.

synsygus - SUOL · 2016. 9. 9. · synsygus Suomen uskonnonopettajain liitto ry:n jäsentiedote...

Documents

Transcript of synsygus - SUOL · 2016. 9. 9. · synsygus Suomen uskonnonopettajain liitto ry:n jäsentiedote...