Squash1• 2013

Junioreiden ja senioreiden SM-kisat

Carl-kriStian rUnDMan

kuninkaallista squashia

Olli tuominen:ViiDeS FinniSh Open -VOittO

3

Squash 1• 2013

päätoimittajaJari Metherjari.mether@squash.fi

julkaisijaSuomen Squashliitto ryRadiokatu 2000093 SLUpuh. 044 525 0421fax (09) 3481 2411

ulkoasuGraafinen Suunnittelu Mercury

ilmoitukset, aineistot ja osoitteenmuutoksetToiminnanjohtaja Hannu MäkinenSuomen Squashliitto ryhannu.makinen@squash.fi

juttuehdotuksetPäätoimittajalle

painoMustasaaren Painotalo OY

issnISSN-L 1799-9170ISSN 1799-9170 (painettu)ISSN 1799-9189 (verkkojulkaisu)

etukansiCarl-Kristian RundmanKuva: Petteri Repo

squash-lehden numeron 1.2013 avustajatLeo Hatjasalo, Inka Luhtala,Hannu Mäkinen & valmennustiimi,Marko Nakari, Patrik Nyström,Petteri Repo, Poku Salo,SLU Viestintä, Tommi Tapola,Lauri Tarasti, Heikki Teräsvirta,Olli Tuominen, Raimo Yliranta

Kiitos!

Nettiliite osoitteessa squash.fi/lehti. Squash-lehden seuraava numero 2.2013 ilmestyy 19.6. ja sen aineistopäivä on 29.5.

Squash-lehti on Suomen Squashliitto ry:n jäsenjulkaisu. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Squash.fi/lehti

Jari Mether Pääkirjoitus

George W. Bush (President): Condi! Nice to see you. What’s happening? Condoleezza Rice (Secretary of State): Sir, I have the report here about the new leader of China. George: Great. Lay it on me. Condi: Hu is the new leader of China. George: That’s what I want to know. Condi: That’s what I’m telling you. George: That’s what I’m asking you. Who is the new leader of China? Condi: Yes. George: I mean the fellow’s name. Condi: Hu. George: The guy in China. Condi: Hu. George: The new leader of China. Condi: Hu. George: The Chinaman! Condi: Hu is leading China. George: Now whaddya’ asking me for? Condi: I’m telling you Hu is leading China. George: Well, I’m asking you. Who is leading China? Condi: That’s the man’s name. George: That’s who’s name? Condi: Yes.(Lähde: James Sherman)

VIeStINtä oN HaaStaVa LajI – paitsi politiikassa, myös urheilussa. Sen ovat kuluneen talven aikana karvaasti kokeneet ai-nakin Suomen jääkiekkoliitto, Kalervo Kummola ja jukka jalonen. Ihan helppoa ei ollut myöskään Suomen Palloliitolla sen tiedotta-essa (1.2.2013) toimitusjohtaja Kimmo j. Lipposen erosta.

Haastavaa on toki meilläkin oman lajimme kanssa. Kaikki ei aina onnistu ajatellulla tavalla, väliin tulee muutama let ja stroke.

Suomalaisella squashilla on nyt imu päällä, on hyvä te-kemisen meininki. ja kun syksyllä laji saa historiansa isoimman boostin nouse-malla olympialajiksi, kuten vahvasti uskon, meidän tu-lee olla täällä viestinnällisesti valmiina.

Liiton viestintästrategia tulee pikimmiten päivittää ja hyväksyttää liiton hallituk-sessa. Sähköisen viestinnän painopistettä tulee vahvistaa, mikä tarkoittaa samalla tiedon kulun nopeutumista ja yhä useam-man laji-ihmisen osallistumista sisällöntuotantoon mm. sosiaalisen median kautta.

Viestinnän rakenteet tulee varmistaa keveiksi ja notkeiksi sekä liiton ja kentän vuorovaikutus saada entistä vaivattomammaksi.

MeIdäN tuLee VaHVIStaa mediaosaamistamme. olem-me marginaalilaji ja siksi meidän tulee olla ennakoivia, ajankoh-taisia ja kiinnostavia. Näimme viime vuonna, kuinka hyvä media-arvo olli tuomisen eM-kullalla oli ja kuinka kauan se kantoi eteenpäin. Mutta me näimme myös tänä talvena, kuinka vaati-mattomasti ollin Finnish open -voitto noteerattiin mediassa. ja tähän kohtaan hatunnosto ollille siitä henkilökohtaisesta panok-sesta, jonka hän tekee median suuntaan. Se sataa samalla suoraan suomalaisen squashin laariin.

Nyt hihat ylös ja squashviestintä nikkiin!

KUVa: PeTTeRI RePO

Viestintä on haastava laji

Luonnon inspiroima DUNLOP SQUASH BIOMIMETICS -sarja saatavilla

hyvin varustetuista urheiluliikkeistä ja Pro Shopeista kautta maan.

Maahantuonti ja markkinointi Berner Oy Sportpuh 020791 4000sport@berner.fi

“There is so much power...like...insane!”

5

Leo Hatjasalo Puheenjohtajalta

uosi 2013 on lähtenyt squash-rintamalla todella vauhdikkaas-ti käyntiin. tammikuun tapah-tumista mainittakoon Lahti

open, juniorien SM-kilpailut järvenpäässä ja seniorien SM-kilpailut Mikkelissä sekä Hartwall jaffa Cup espoossa. tämän lisäksi pelattiin luonnollisesti myös liigakierrokset.

Helmikuussa kisatahti pysyi ennallaan. Savcor Finnish open PSa-kisan voiton taisteli itselleen ykköspelaajamme, vuoden 2012 euroopan mestari Olli Tuominen. Sa-moihin aikoihin Mikkelissä kisattiin myös Marskin Pultti Squash Cup. Kuun lopussa oulussa järjestettiin jo perinteikäs terva Cup, johon osallistui tänä vuonna mukavasti erityisesti nuoria pelaajia.

Maaliskuun alussa Helsinki Squash Rackets Club järjesti yhteistyössä Suomen Squash-liiton ja kansainvälisen Women’s Squash associationin kanssa Helsingin talihallissa Planeetta Internet dunlop Cup:n. Kyseisen squash-kilpailun historia ulottuu jo 40 vuo-den taa. Kilpailuun oli ilmoittautunut yli 90 pelaajaa, joista 20 ulkomailta. Merkittävää oli myös se, että kilpailuun oli ilmoittautunut pelaajia, jotka osallistuivat samaiseen turna-ukseen myös 40 vuotta sitten. Maaliskuussa on niin ikään kilpailtu espoo Women’s open, ja tätä kolumnia kirjoittaessani tuleva viikonloppu näyttää jälleen lajimme osalta tapahtumarikkaalta; Sotilaiden SM-kilpailut esport Centerissä espoossa sekä järvenpää open -eliittikisa järvenpäässä.

alkuvuonna sekä squashliitto että etenkin seurat ovat jälleen kunnostautuneet esimer-killisellä tavalla ja tuoneet squashkilpailut ja -tapahtumat kaiken kansan ulottuville ja kiitos mainion on-line video-streaming’in kilpailumme ovat tavoittaneet myös kan-sainvälisiä katsojia. tällaiset saavutukset tuovat jälleen lajille sitä paljon kaivattua näkyvyyttä ja toivottavasti lopultakin myös yhä enemmän kotimaisen median huomiota.

euroopan Squashliitto eSF järjesti tam-mikuussa Helsingissä ’Level II -valmen-

tajakurssin’, johon osallistui yhteensä 12 valmentajaa, 11 Suomesta ja yksi venäläinen valmentaja. He kaikki läpäi-sivät kurssin hienosti ja saivat todistuksensa. Liiton toimin-nanjohtaja Hannu Mäkinen muistelee, että SSQL:ssä on tuskin koskaan aiemmin ojennettu todistuksia näin suurelle joukolle ympäri maata tulevia valmentajia, ja vieläpä valmentajia, joilla jokaisella on joko henkilökohtainen valmennettava tai niin kutsuttu junnuryhmä omassa seuras-saan. tämä tekee tapauk-sesta merkittävän. oli myös todella hienoa saada kurssille mukaan venäläinen valmentaja. tällaiset valmentajien väliset kohtaamiset luovat osaltaan pohjaa suunnitteilla olevaan välittömään ja läheiseen myös kilpailutoiminnan ulkopuolelle ulottuvaan Squash-yhteistyöhön.

Squashliitto on omalta osaltaan pitänyt ennalta sovitut sisäisiin toimintoihinsa liit-tyvät linjauksensa hyvin ja toiminnanjohtaja on luotsannut hallituksen kanssa sovittuja asioita oivallisesti eteenpäin liiton toimihen-kilöitten avustamana. alkuvuoden tapah-tumista liiton tasolla mainittakoon uuden päävalmentajan valinta. Siitä huolimatta, että Mika Montoa tuskin tarvitsee sen suuremmin teille, hyvä squashväki, esitellä, muutama sana hänestä lienee kuitenkin paikallaan. Mika Monto on urheilija hen-keen ja vereen. Hän on toiminut vuosia eri tehtävissä lajin parissa ja tuntee omakseen niin vaativan valmennustoiminnan kuin la-jin muutkin osa-alueet. Pelaajaurallaan hän on sijoittunut maailmanlistalla 50 parhaan pelaajan joukkoon. toivotamme kaikki Mikalle onnea ja menestystä vaativassa tehtävässään.

uskon, että kuluvasta vuodesta muodostuu jälleen loistava, ja tekijöitään palkitseva

..squash-vuosi. edelleen ajankohtaisena tavoitteena ja jatkuvana haasteena Suomen Squashille tulee olla pysyvä näkyvyys eri medioissa ja mahdollisuus siten vaikuttaa lajin kaikenmuotoiseen kehittymiseen. ”Palkintoja” odotellessa meidän kaikkien on edelleen mahdollisuus vaikuttaa, uskoa ja toivoa, että yhteisestä unelmastamme tulee tosi – squash tulee valituksi olympialajiksi syksyllä 2013!

Kiitän teitä Suomen squashväki alkuvuoden 2013 aikana jälleen tekemästänne loistavasta työstä kansallisen squashin eteen.

Kevään kilpailutapahtumia odotellessa toivon teille kaikkea hyvää ja turvallista alkukevään menoa – edelleen reilun pelin merkeissä!

Leo HatjasaloPuheenjohtajaSuomen Squashliitto

Kansallisen squashin asema lujittumassa!

V

//--...että yhteisestä unelmastamme tulee tosi... --//

KUVa: PeTTeRI RePO

Jutut6–8 Joka pallo täyttä draamaa Jari Mether

16–17 Savcor Finnish Openia jo neljännesvuosisadan ajan Jari Mether

18 Squashlehden lukijatutkimus tulokset Jari Mether

20–21 Muistikuviani Maailman squashliitosta Lauri Tarasti

27 Ovatko nuoret huippupelaajamme kehittymässä oikeiksi urheilijoiksi? Hannu Mäkinen

28 Urheilu ja media Eila Ruuskanen-Himma, Satu Harkke

30–31 Oman elämänsä talonmies Jari Mether

34–35 Vauhdikkaita pelejä ja hengen antimia Jari Mether

36 Viides etappi: Home sweet home Olli Tuominen

Kilpailut10–13 Juniorien SM-kisat Raimo Yliranta

14–15 Olli Tuomiselle viides Finnish Savcor Open -voitto Heikki Teräsvirta

33–34 Seniorit kohtasivat Mikkelissä Jari Mether

Ilmiöt22–25 Squashmaajoukkueemme 2012–2013 SSqL

28 Mika Monto squashin päävalmentajaksi Jari Mether

Palstat3 Pääkirjoitus Jari Mether

5 Puheenjohtajalta Leo Hatjasalo

9 Kirjaesittely: Huipulle Jari Mether

37 Squash Fun Stuff Marko Nakari

38 Jälkipelit Jari Mether

KUVa: PeTTeRI RePO

Sisältö

KUVa: PeTTeRI RePO

s. 14–15Savcor Finnish Open 2013

s. 6–8 henkilökuva: C.-k. rundman

s. 10–13iloa, tsemppiä ja kuhinaa

KUVa: PeTTeRI RePO

KUVa: POKU SaLO

6 7

arl-Kristian, tai siis ”Rundis”, valmistui teatterikorkea-koulusta vuonna 1986 Jou-ko Turkan oppilaana. Se oli

kova koulu, joka antoi, mutta myös otti joilta-kin oppilailtaan paljon.

”Hyvää oli se, että hyvä fyysinen kunto ja siitä huolehtiminen tuli minulle elämänmit-taiseksi asiaksi. Systeemiin kuului, että aamun ensimmäiselle tunnille piti tulla hikisenä. Mi-nulla se tarkoitti aamulenkkiä ja lisäksi meil-lä oli paljon tanssia ja akrobatiaa. Silloin olin hyvässä kunnossa”, Rundis muistelee.

”teatterikorkeakoulussa joutui sietämään kovaa painetta ja keskeyttäneiden opiskelijoi-den määrä oli turkan aikana korkeimmillaan. Mutta hyvää koulussa on, että riippumatta vallalla olevasta opetuksellisesta metodista – turkka tai joku muu – koulu tuottaa vuosit-tain vakiomäärän hyviä näyttelijöitä.”

Näyttelijän ammatissa mennään syvälle itseen ja käydään läpi omanlaisensa psyko-analyysi, sillä jos et tunne itseäsi etkä ole si-säisesti sinut itsesi kanssa, on vaikeaa mennä sisään rooleihin. on helppo nähdä, kuinka tästä on varmasti apua myös urheilussa. Kes-kittyminen ja pelaaminen on totaalista, huo-no suoritus ei yksinkertaisesti kelpaa. tai kuten Rundiksen näyttelijäkollega Kristo Salminen sanoo:

”ero urheilun ja näyttelemisen välillä on se, että näyttelijälle rimaa hipoen ylitys ei riitä.” jos syystä tai toisesta ei jonakin iltana pääse esitykseen täysin sisälle, oma suoritus ei tyydytä, vaikka yleisö ei mahdollisesti eroa hyvään iltaan verrattuna huomaakaan.

urheilu alkoi teatterista”en lapsena harrastanut juurikaan urhei-lua. Mökkisulkista pelattiin ja kaikkia eteen

tulleita palloja potkittiin, mutta ei sen kum-mempaa. teini-iässä olin huonokuntoinen ja ylipainoinenkin.”

Varsinaisesti Rundiksen urheiluharrastus alkoi teatterikorkeassa, jonne hän pääsi toi-sella yrittämällä vuonna 1982.

”turkka oli lanseerannut sellaisen jutun, että osana opintoja piti juosta 3000 metriä Cooperissa, punnertaa ja vetää leukoja. Kun sain kesän alussa tiedon, että olin päässyt kouluun, lähdin siltä istumalta katsomaan, mikä oli päivän kunto. No, se oli 1600 metriä. Parin kuukauden kuluttua juoksin 2850 met-riä ja syyskuussa tuli huipputulos, suurin piir-tein 3000 metriä”, Rundis muistelee.

Kun Carl-Kristian valmistui vuonna 1986, juokseminen jäi pikku hiljaa sen jäl-keen, kun hän oli esittänyt tV-elokuvas-sa ”Maailman paras” juoksijalegenda Paavo Nurmea nuorena.

”Squashin aloitin broidin kanssa vuonna -81 Lepakon hallilla Porkkalankadulla Hel-singissä. Mutta näyttelijäkaverini Risto Autio ohjasi minut tarkemmin lajin saloihin. Risto oli pelannut jo aiemmin ja osasi neuvoa. Pe-lattiin Metro-Squashissa, CitySquashissa ja Lönkalla. Sulkiskin tuli opiskeluaikana jossa-kin vaiheessa mukaan ja koko opiskeluaika oli muutenkin hyvin urheilupainotteista.”

salibandya ZoomissaSalibandykin on Rundikselle tuttu peli. Se porukka perusti raittius-ja urheiluseura Zoo-miin salibandyjaoston.

”Siinä jengissä oli muun muassa näytteli-jät Risto Kaskilahti ja Ville Virtanen. Seuran keulahahmoksi tuli tuottaja Rimbo Salomaa, joka toimi pelaajavalmentajana. Zoomin joh-tohenkilöt eivät kai oikein tykänneet, että Zoomin nimellä pelattiin salibandya, mutta

kun siirryttiin 35-vuotisten sarjaan ja voitet-tiin SM-kultaa, se oli ihan ok kaikille. Myö-hemmin voitettiin vielä 40- ja 45-vuotisten Suomen mestaruudetkin”, Rundis luettelee, koska kaikesta on tarkat muistiinpanot. Niin tarkat, että esimerkiksi vuonna 2000 Rundis pelasi yhden (1) kerran squashia, mutta 145 kertaa tennistä. Plus muut lajit päälle.

racketlonista rakas lajiSalibandyn Rundis jätti 5–6 vuotta sitten, kun polvesta meni nivelkapseli. ”Se alkoi olla niin kovaa hommaa, että piti ajatella amma-tinharjoittamistakin ja niin päätin, että on parempi jättää tämä laji.”

Mutta kun squash, sulkapallo ja tennis olivat tuttuja, niin miksi ei sitten racketlonia. Lahden Finnish open -kisoista vuonna 2004 se lähti. alkulohkosta ei ollut asiaa jatkoon, mutta kipinä sydämessä oli syttynyt. Myö-hemmin mitaleita on tullut tasaiseen tahtiin: SM-hopeaa (M45) ja Fo-hopeaa (M50) vuonna 2010, SM-hopeaa (M50) vuon-na 2012, MM-kisojen 9. sija (M50) vuonna 2012.

Rundiksen ranking on tällä hetkellä 28. ja M50-luokassa 3. Kaikissa ym. finaaleissa on tullut pataan Harri Kilpiseltä. Näkee, että se käy vähän luonnon päälle, mutta samalla nä-kee, että tilanne saattaa muuttua.

”sarkolan koulu se vasta koulu olikin”Carl-Kristian Rundman valmistui teatteri-korkeakoulusta vuonna 1986, jonka jälkeen työ näyttelijänä on ollut intensiivistä.

”Meillä ei suvussa ollut näyttelijöitä, mut-ta vanhemmat veivät meitä lapsia usein teat-teriin. Sieltä se magia syntyi. Yksi mieleen-painuvimmista kokemuksista ja muistoista

TEkSTi: Jari Mether ■ kUVAT: Petteri Repo

Joka pallo täyttä draamaaCarl-Kristian Rundman:

Kun näyttelijä Carl-Kristian Rundmanin kanssa menee squashkentälle, jokainen pallo on

lajityyppinä täyttä toimintadraamaa. Toimintaa on se periksi antamattomuus ja tiukka

taistelu pisteistä. Vahvaa draamaa ja ilmaisua puolestaan voi kokea jokaisen onnistuneen

tai epäonnistuneen ratkaisun jälkeen. Se tempaa vastaansanomattomasti mukaansa ja

tarjoaa teatterin tavoin loistavan inspiroivan ja energisoivan session myös vastustajalle.

C

8 9

TEkSTi: Jari Mether, laillistettu psykologi Kirjaesittely

oli Lilla teaternin ”jorden runt på 80 dagar” Lasse Pöystin ja Asko Sarkolan tähdittämi-nä. oman valmistumiseni jälkeen olen näy-tellyt useastikin Sarkolan kanssa. Se se vasta koulu olikin” Rundis kiittelee vanhaa kolle-gaansa.

televisiosarja Helppo elämä (MtV3) on meille monelle tuttu ja sen uusinnathan alkoivat tämän vuoden alussa. Sarjaa teh-tiin kaikkiaan kolme tuotantokautta ja se oli Rundikselle yksi uran kohokohdista. Muis-tattehan Tapio Mikkosen huikean roolin, joka toi Rundikselle parhaan miesnäyttelijän Venla-palkinnon vuonna 2009 sekä kansain-välisen Seoul International drama awards-voiton paras miesnäyttelijä-kategoriassa vuonna 2010.

”Loistava käsikirjoitus, loistava casting ja loistava ohjaus. Sarja oli huikea kokemus mi-nulle”, Rundis hehkuttaa.

Kuninkaan Puhe tuli Helsingin Kaupun-ginteatterin ohjelmistoon maaliskuussa 2012. Näytelmässä Rundiksella on Yrjö VI:n rooli änkyttävänä kuninkaana. Näytelmä oli hui-kea menestys ja Rundis miespääosan esittäjä-nä vertaansa vailla: ”Carl-Kristian Rundman loisti Kuninkaan puheessa” (Ilta-Sanomat 16.3.2012 - Sanna Ala-Seppälä).

”Hyvä tarina, josta on tehty myös erin-omainen elokuva. tässä näytelmässä kontakti yleisöön oli aivan poikkeuksellinen. Sen tunsi illasta toiseen näyttämöllä. Sellaista hehkua en ole koskaan kokenut”, Rundis muistelee.

Kuvaavaa näyttelijän tekemälle tausta-työlle on tämän näytelmän kohdalla se, että Rundiksen piti opetella änkyttämään. ”tapa-sin Suomen änkyttäjien yhdistyksen jäseniä ja keskustelimme muun muassa siitä, millais-ta on se pelko, joka änkyttävillä ihmisillä on, kun he tietävät, että änkytys alkaa jossakin vaiheessa puhetta. oli valtavan tärkeätä oppia

ause on lainaus Christina Fors-sellin kirjasta Huipulle, hen-kinen valmentautuminen ur-heilussa (tietosanoma, 2012).

Kuinka monta kertaa olet pelannut viiden erän ottelun squashissa? aivan, ties kuinka monta kertaa. on pelattu kenties 40 minuut-tia, kenties tunti ja viides erä alkaa. Pelatut neljä erää ovat osoittaneet, että pelaajat ovat tässä ottelussa hyvin tasavahvoja. onko tähän tilanteeseen edetty voittamalla eriä vuorotel-len, vai kenties niin, että toinen on noussut tasoihin 0–2 tappioasemasta. Sekään ei ole merkityksetöntä. Kysymys on pitkälti siitä, kumpi onnistuu viidennessä erässä parem-min keskittymään, kokoamaan ajatuksensa ja luottamaan tiukoissakin palloissa itseensä ja omiin ratkaisuihinsa. Kyse on pelaajan henki-sistä valmiuksista.

Forssellin kirja alkaa hyvin. Hän esittää kysymyksen ”Miksi henkistä valmentautu-mista?” ja vastaa siihen itse. Hänen mukaansa henksien valmentautumisen tavoitteena on, että urheilija

voi paremmin ja nauttii enemmän•pääsee kehittämään henkisiä ja muita vah-•vuuksiaan systemaattisestihaastaa itseään positiivisella tavalla•saa kaiken irti itsestään ’silloin kun pitää’•saa uskoa omaan potentiaaliinsa ja virtaa •kehittää omia kykyjä entisestäänsaa käyttöönsä henkisiä työkaluja, jotka •toimivat sekä urheilukentällä että muussa elämässä.

henkinen pyöräForssellille tärkeä käsite kirjassa on henki-nen pyörä, jonka avulla hän käsittelee monia urheilijalle tärkeitä käsitteitä ja asioita, ku-ten itseluottamusta, keskittymiskykyä, tavoit-teenasettelua, jännityksen ja suoritustilan-teiden hallintaa sekä motivaation ja elämän tasapainon hallintaa. Kaikki keskeisiä asioita urheilijalle, mutta kuinka muuntaa ne omiksi vahvuuksiksi.

uskallan sanoa, että liian moni suomalai-nen urheilija kohtaa henkisen valmennuksen mahdollisuudet sattumalta tai liian myöhään. Henkinen valmennus on valmennuksen isos-sa kuvassa edelleen lapsipuolen asemassa. tämä on siis yleinen toteamus kaikki lajit huomioiden, sillä tämä alue kehittyy kovaa vauhtia ja aletaan ymmärtää ja hyväksyä osa-na valmennusprosessia.

harjoitteluaivan kuten squashin taitoharjoitusten osalta (kämmenlyönti, stoppari, liikkuminen jne.), myös henkinen valmentautuminen tapah-tuu harjoitellen. Keskittymiskyvyn tietoista parantamista voidaan harjoitella aivan kuten stoppariakin, itseluottamus paranee asteittain ja sen kanssa voidaan työskennellä. oikotietä ei kuitenkaan ole ja ajoittain tulee takapakkia. Mutta tietoisuuden ja ymmärryksen lisään-tyessä nämä valmiudet pala palalta tulevat osaksi squashpelaajankin työkalupakkia.

Suomen Squashliitolla olisi osapuolten niin halutessa käytössään erinomainen voi-

mavara henkisen valmennuksen alueella. en-tinen huippupelaaja ja psykologi Kai Pelto-nen tuntee lajin läpikotaisin ja olisi varmasti suureksi avuksi maajoukkueillemme psyykki-sen valmennuksen alueella. Hänen johdollaan maamme kärkipelaajat tutustuisivat henkisen valmennuksen mahdollisuuksiin ja saisivat myös käytännön ohjausta sen eri osa-alueiden kehittämisessä osana henkilökohtaista val-mennustaan.

”different strokes for different folks”Kukin meistä om oma yksilönsä ja koko-naisuutensa, niin ihmisenä, urheilijana kuin valmentajanakin. Se, mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Siksi hyvä valmenta-ja tuntee valmennettavansa hyvin, he keskus-televat paljon ja etsivät hyviä toimintatapoja, joiden mukaisesti jokaisen urheilijan valmen-nusohjelma ”räätälöidään” juuri hänelle sopi-vaksi. Kuten Forssell hyvin kirjoittaa:

”tämä kirja ei kerro, mikä on oikein juu-ri sinulle. Sen saat itse (yhdessä valmenta-jasi kanssa, toim. lisäys) selvittää: se on osa huipullesi vievää polkua. olemme jokainen oman itsemme valmentajia, ja mitä parem-min tunnemme itsemme sitä tehokkaammin ja inspiroivammin voimme itseämme val-mentaa.”

jos uskot henkisen valmennuksen tarjo-amiin mahdollisuuksiin, tämä kirja antaa si-nulle paljon tietoa ja käytännön esimerkkejä ja harjoitteita siitä, kuinka voit kehittää itseä-si yhä vahvemmaksi urheilijaksi.

Kysy itseltäsi, minkälaiset tavoitteet si-nulla on urheilijana, jonka jälkeen kysy, voiko henkinen valmentautuminen tarjota sinulle jotakin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. jos vastauksesi on kyllä, ryhdy töihin. Andre Agassin sanoin:

”oma itsepuheluni alkaa iltapäivällä suihkussa. Silloin alan kertoa itselleni mielet-tömiä asioita uudestaan ja uudestaan, kunnes uskon niihin.”

”Kun urheilija lähestyy lajinsa huippua, tasoerot muihin urheilijoihin pienenevät.

Tällöin henkisistä vahvuuksista tulee usein ratkaisevia.”

HUIPULLE

L

Keskittyminen ja pelaaminen on

totaalista, huono suoritus ei yksin- kertaisesti kelpaa

ymmärtämään näitä ihmisiä ja se auttoi mi-nua suuresti rooliin valmistautuessani.”

”seuraava työ on aina tärkein””Muistan, kuinka nuorena ihailin Ryhmik-sen (Ryhmäteatteri) silloisia näyttelijöitä Kari Heiskasta, Pertti Sveholmia, Vesa Vierikkoa, Kari Väänästä ja Pirkka-Pekka Peteliusta. Kaikkien näiden kanssa olen saanut sittem-min tehdä töitä ja kokea itseni tasavertaiseksi heidän kanssaan. Hienoja näyttelijöitä kaik-ki”, Rundis kehuu. ulkomaista näyttelijäesi-kuvaa hänellä ei varsinaisesti, mutta ”onhan Robert De Niron roolisuoritus Raivo härkä -elokuvassa sellaista totaalista antautumista, ettei voi kun haukkoa henkeään.”

jokainen näyttelijä arvostaa omalla taval-laan huomionosoituksia ja sitä, että heidän työtään ja elokuvan tai näytelmän välittämää tarinaa ja viestiä arvostetaan. Mutta se ei aja

näyttelijää eteenpäin. eteenpäin ajaa seuraava rooli, joka on aina se tärkein.

Rundis valmistautui alkuvuonna uuteen päärooliinsa – kuninkaana. Lilla teaternissa sai maaliskuun 1. päivänä ensi-iltansa näytel-mä nimeltä ”Kungen”. Satiirinen näytelmä sijoittuu 1700-luvulle, mutta sijoittuu kuiten-kin samalla nykyaikaan. Åminnen kartanos-sa Halikossa järjestetään pukujuhlat ja illan isäntänä toimii Björn Wahlroos.

”esitän näytelmässä kuvitteellista Björn Wahlroosia, mutta eihän nimi taida ihan sat-tuma olla”, Rundis vihjaa.

olisiko nyt kultamitalin vuoro?Maaliskuun lopussa pelataan Racketlonin SM-kisat. Rundiksen tavoitteena on SM-hopea (M50). olisiko kuitenkin niin, että vii-mevuotinen hopeamitali muuttuu nyt kultai-seksi? jotenkin tuntuu siltä.

Björn Wahlroos ja rakas laji.

10 11

TEkSTi: Raimo Yliranta ■ kUVAT: Petteri Repo

ikä erottaa juniori SM-kisat muista turnauksista? ensinnäkin se, että pelaamassa on vain juniorei-ta. Paikalla on luonnollisesti myös paljon aikuisia, niin lasten vanhempia, valmentajia kuin muita

taustahenkilöitä. Itse asiassa järvenpään hallille oli kyseisenä viikonloppuna pakkautunut kolmattasataa ihmistä pelaamaan ja seuraamaan kisoja. Yksi monista vanhemmista oli eSRC:n Harry Lilja, joka toi lauantaina poikansa Sebastianin hallille. Harry puki kokemansa hienosti sanoiksi; ”oli suuri ilo kokea sitä kuhinaa hallilla, mikä oli vastassa aamulla, kun astelimme ovesta sisään.” Sana kuhina kertonee kaiken oleellisen.

Kuinka itse kisoissa sitten kävikään? Monet ennakkosuosikeis-ta pitivät kutinsa ja nappasivat sarjavoiton. jotkut heistä voit-tivat kultamitalinsa miltei näytöstyyliin. onko tämän taustalla johdonmukainen harjoittelu, hyvä turnausvalmistautuminen vai pelaajan ylivoimaisuus/vastustajien heikkous? on totta, että osa 17- ja 19-sarjojen junioreistamme harjoittelee tätä nykyä erit-täin paljon, jopa 6–10 kertaa viikossa. tällainen määrä kentällä, ohjattuja harjoituksia, tuottaa useimmiten myös hyviä tuloksia. Nähtäväksi jää, kuinka työ (jos nyt työstä voi puhua) palkitaan, kun pelaajat siirtyvät aikuisten sarjoihin.

Tammikuun 19.–20. Squashpalvelu Järvenpäässä

pidettyihin Juniorien SM-kilpailuihin kokoontui

laaja rintama maan junioripelaajia. Turnaukseen

osallistui 86 pelaajaa mittamaan oman tasonsa

suomalaisessa juniorisquashissa. Ikähaitari oli

poikkeuksellisen leveä. Kilpailujen nuorin osallis-

tuja ei ollut vielä aloittanut oppivelvollisuuttaan,

kun taas vanhimmilla oli jo henkilöauton ajokortti

taskussaan. Mukana oli sekä ammattilaisuraansa

aloitteleva tyttöjuniori että squashin saloihin vas-

ta edellisenä vuonna innostuneita pikkupelureita.

Taso- ja ikäero oli suuri, mutta mitäpä siitä, kaikille

heille löytyi oma tärkeä paikkansa näissä kisoissa.

I loa, Tsem ppiä ja Kuhinaa

M

Juniorien SM-Kisat:

juniorien suomen mestarit

2013: T11: Viola Joutsi SquNa

P11: Oskari Laitinen, OSKT13: Saana Valasma, OSK

P13: Samuli Niskala, SC RukaT15: Henrietta Huuhka, SqK

P15: Sebastian Lilja, eSRCT17: Riina Koskinen, SqK

P17: Miko Äijänen, JSKT19: emilia Soini, eSRCP19: Jami Äijänen, JSK

T11: hetki ennen kuperkeikkaa, Jane kotila, ESRC (vas.) ja Nea Ollikainen, ESRC.

Valmentajan

muistiinpanot:

tärkeä osa sitä

johdonmukaista

työtä, jota tehdään

pelaajien taustalla.

”Analyysin paikka”,

sanoi kärjen

Leksa, Sqk.

Juniorit, valmentajat, vanhemmat ja turnausjärjestäjät; tästä se kuhina on tehty.

”Squashhallin sökörinki.”

12 13

eniten mitaleita saavuttivat eSRC (12), SqK (5) sekä oSK ja HSRC (molemmat 3). Myös jSK, MiSq, SC Ruka, SquNa ja tSK pääsi-vät mitalien makuun. Hienoa oli huomata, että jo ennalta vahvojen junioriseurojen lisäk-si mitalikantaan pääsi Squashnallet Porista, kun Viola Joutsi saavutti kultaa t11-sarjassa. Myös 13-sarjan Stengårdin sisaruksista, Ka-millasta ja Atesta saatamme kuulla lisää tule-vaisuudessa. Koko viikonlopun pelejä tiiviisti seurannut Hannu Mäkinen totesikin osu-vasti, ”Hienoa huomata, että mitaleita meni kaikkiin pääilmansuuntiin”.

Sykähdyttävää oli seurata t11-sarjan ottelui-ta. Nuorimmat osallistujat olivat 6- ja 7-vuo-tiaita. Virallinen kilpailupallo oli musta kak-sipisteinen. tähän pelivälineeseen osa tytöistä pääsi tutustumaan ensimmäistä kertaa. Pallon pomppu – tai siis ettei se kylmänä pomppaa juuri ollenkaan – olikin sitten aikamoinen haaste. Moni piste syntyi väärästä syötöstä. Sydäntä lämmittävää oli nähdä miten tytöt, kaikesta huolimatta, osasivat nauttia pelistä. Kerran jos toisenkin, syöttövuorojen vaihtu-essa, heidät nähtiin kirmailevan kentällä yli-määräisiä kiekuroita. taisi mukaan mahtua pari kuperkeikkaakin.

juniorikisojen yksi tavaramerkki on ”3 quarters” eli englantilainen peli. Hallin kenttäkapasiteet-ti olikin siten 100 %:sti käytössä. ei tarvittu kuin erätauko ja saman tien juniorit siirtyivät varpusparven lailla pelaamaan ”enkkua”. tämä ralli alkoi aamulla klo 9:stä ja päättyi vasta kun hallin ovet pantiin kiinni. enkku on tapa iloita pelaamisesta ja yhdessäolosta. Harjoitteen so-siaalinen merkitys on suuri, sillä kuka tahansa voi hypätä kentälle jonon jatkoksi.

Mutta eipä unohdeta junioreiden vanhempia ja muita taustajoukkoja. Lämmin kiitos teille, olitte osaltanne luomassa hienoa kisatunnel-maa. olitte esimerkillisesti mukana lastenne ja seuranne junioreiden kisamatkalla. osalla teistä matkustaminen alkoi jo perjantaina ja päättyi vasta sunnuntaina puolen yön maissa. Pitkä matka, mutta varmastikin antoisa. Itse ottelut sujuivat Fair Play -hengessä ja katso-mosta kuuluikin kannustusta niin omille pe-laajille kuin vastustajillekin.

tähän loppuun halusin säästää mielestä-ni tärkeimmän asian, esikuvan merkityksen squashyhteisössämme. Lajin perinnettä tule vaalia ja parhaat pelaajat ovat aina esikuvia. Me voimme vuodesta toiseen ihalla Tuomi-sen Ollin asennetta valmistautua kilpailuun, pelata ottelu, antaa haastatteluja ja jutella muiden pelaajien kanssa. joskus hänenkin varmasti tekisi mieli purkaa tyytymättömyy-tään hieman kovaäänisemmin. Mutta hän ei tee sitä, koska tietää satojen ja taas sato-jen silmäparien seuraavan hänen tekemisiään turnauksessa. Samalla tavalla vanhemmilla junioreilla on rooli toimia esikuvana nuorem-milleen. Kokeneemmilta poimitaan lyöntejä, eleitä, lauseita jne…… olen iloinen, koska olen pannut merkille, että jo vuosikymme-nien ajan peliosaaminen ja kanssakäymisen aakkoset ovat siirtyneet ikäpolvelta toiselle. juniorikisoista kumpuaa uusia tulevaisuuden tähtiä, squashin harrastajia, klubipelaajia ja seura-aktiiveja. annetaan heille kaikille mah-dollisuus kehittyä ja nauttia pelistä.

SM-kilpailut voiva t alkaa, ainakin juniori t ova t valmiina!

Emppa & Mika.

Wau!

Juniorikisoista kumpuaa uusia tulevaisuuden tähtiä, squashin harrastajia, klubipelaajia ja seura-aktiiveja.

14 15

TEkSTi: Heikki Teräsvirta ■ kUVAT: Poku Salo

avcor Finnish open pelattiin helmikuussa jälleen Mikkelissä. Kyseessä on harvinaisen pitkä yhtäjaksoinen ammattilaiskil-

pailuputki, sillä naisten ja/tai miesten Savcor Fo on pelattu nyt 25 kertaa. Miesten Savcor Fo mestaruuden vei jälleen kerran Olli Tuo-minen. egyptin Karim Abdel Gawad ku-kistui 112 minuuttia kestäneessä letpallojen sävyttämässä loppuottelussa erin 3–2. Neljän-nessä erässä Gawad johti jo 8/2, mutta olli otti lopulta taisteluvoiton pistein 14/12.

Naisten mestariksi pelasi vasta 16-vuotias egyptin Yathreb Adel, joka kuuluu WSa-kiertueen nouseviin tähtiin. MiSq:n Saara Valtola esitti kotiyleisölleen uransa parasta squashia. englannin Victoria Bell (WSa-ranking 65.) pysäytti kuitenkin toisen kier-roksen ottelussa hyvin pelanneen Saaran ete-nemisen semifinaaleihin.

Savcor Finnish openin täydelliset tulok-set ja Poku Salon ottamat valokuvat löytyvät squash.fi:n Savcor Finnish open -sivuilta.

areenana jälleen kokolasikenttä Viimevuotiseen tapaan Savcor Finnish openin ottelut, miesten karsinnan 1. kierros-ta lukuunottamatta, pelattiin Kauppakeskus Stellaan pystytetyllä kokolasikentällä. Mikke-linSquash ry:n rutinoitunut noin 30 henkeä käsittänyt kisaorganisaatio selvisi järjestely-urakastaan jälleen kunnialla. Seuran puheen-johtajana tänä keväänä aloittanut Erno Teit-ti kertoikin kisan jälkeen hämmästelevänsä MiSq:n jäsenten pyyteetöntä halua talkoo-työhön, joka mahdollistaa kisojen menestyk-sellisen läpiviennin vuodesta toiseen. Markku ”Mape” Olkkonen, joka selosti squash.fi:ssä kaikki streematut ottelut ja hoiti samanai-kaisesti myös kuulutukset Stellan tähtitoril-la, korosti samaa asiaa: ”Kisaorganisaatiosta löytyi valtava määrä tahtoa käyttää siviilityön ammattitaitoa kisajärjestelyihin. oli myynti-miestä, rakennusmiestä, lääkäriä, sähkömies-tä, johtaja-ainesta, organisoijaa, pelkäämä-

Savcor Finnish Open 2013

Olli tUOMiSelle ViiDeS SaVCOr FinniSh Open -VOittO

S

”Jatkossa finaalit kannattaa pelata sunnuntaina.”

Savcor Finnish Open

on brandi.

töntä esiintyjää, turvallista autonkuljettajaa, atK-ammattilaista, äänitarkkailijaa, tulos-palvelun pitäjää, valokuvaajaa, mediatiedotta-jaa, ad:tä ja vankkaa squashosaamista lajin markkinointiin ja otteluiden tuomarointiin”.

näkyvyydessä parannettavaatV ei valitettavasti ollut tämän vuoden Sa-vcor Fo:ssa lainkaan paikalla. erno teitin mielestä jatkossa olisikin tehtävä kaikki voi-tava tämän asiantilan korjaamiseksi. Finaali-pelit siirrettiin aikanaan maanantaiksi juuri tV-näkyvyyden takia. tänä vuonna tuotti maanantain pienehkö finaalien yleisömäärä

järjestäjille kuitenkin pettymyksen. erityises-ti naisten finaalissa oli Kauppakeskus Stellan katsomo puolityhjä. oliko kuuden päivän ki-sarupeama uuvuttanut squashin ystävät? ”jat-kossa finaalit kannattaa pelata sunnuntaina. uskoisin viikonlopuksi tulevan entistä enem-män myös ulkopaikkakuntalaisia kisoja seu-raamaan”, toteaa Mikkelin Squash ry:n tuore puheenjohtaja erno teitti.

Vajaasti miehitetty katsomo ei kuiten-kaan kerro koko totuutta. Kilpailupaikal-la liikkui tapahtuman aikana todella paljon kauppakeskuksen asiakkaita. osuuskauppa Suur-Savo kirjasi kauppakeskuksessa kisojen

aikana 47 840 asiakaskäyntiä. Finaalipäivänä kello 17–20 oli kävijöitä runsaat 1600. Mi-ten nykyistä suurempi osa kauppakeskuksen asiakkaista saataisiin ohjatuksi istumakatso-moon ja sitä kautta tekemään lähempää tut-tavuutta squashin kanssa? tässä on tulevien vuosien kisojen yksi avainkysymys.

tV-lähetysten puuttuminen ei haitan-nut todellisia lajifriikkejä, sillä kaikki ottelut olivat nähtävissä suorina lähetyksinä squash.fi:ssä. Antti Lindin seurantatietojen mukaan squash.fi/live -sivustoilla oli Savcor Fo:n aikana kaikkiaan 9 672 käyntiä. (Suomi: 5 200, uK: 1 000, Itävalta: 390 (Birgit Cou-fal WSa-finaalissa maanantaina) ja egypti: 350). Kävijöitä kirjautui listoille kaikkiaan 75 eri maasta. Yhden käynnin kesto oli kes-kimäärin reilut 4 minuuttia. Finaaliotteluita seurasi parhaimmillaan noin 400 henkilöä.

Medianäkyvyyttä arvioitaessa kannat-taa muistaa, että kisalauantaina Hesarissa oli

puolen sivun kokoinen juttu emilia Soinis-ta, Savcor Fo:sta ja squashista mahdollisena olympialajina.

savcor fo:n tulevaisuus?Savcor Finnish open on merkittävä brändi suomalaisessa squashissa. Näin ollen Mikkelin Squash ry:llä on vahva tahtotila jatkaa tapah-tuman vuosittaista järjestämistä ja kehittämis-tä. Myös tärkeimmät yhteistyökumppanim-me, Savcor Group, osuuskauppa Suur-Savo, Mikkelin kaupunki ja Suomen Squashliitto, tähtäävät pitkäaikaiseen yhteistyöhön ja sitä kautta pysyviin positiivisiin vaikutuksiin.

Lähivuosien kehittämiskohteita ovat ta-pahtuman medianäkyvyyden lisääminen ja uusien ihmisten houkutteleminen kisakatso-moon. Markku olkkonen luettelee kehittä-mismahdollisuuksina myös otteluiden oheis-ohjelman lisäämisen (otteluiden väliajat), yhteistyökumppaneiden henkilöstölle suun-

katse palloon ja pallo syvälle takanurkkaan.

Tiukan reissu- ja pelirupeaman palkinto: iso lautanen.

natut virkistyspalvelut sekä kokolasikentän hyödyntämisen squashin markkinoinnissa ja nuorten valmennuksessa. Realistina Mape muistaa mainita myös tärkeän reunaehdon: kisaorganisaation voimavarat ovat kuitenkin aina rajalliset.

16 17

TEkSTi: Jari Mether

Savcor Finnish Open on mer-kittävin Suomessa vuonna 2013 järjestettävä ammatti-laiskilpailu sekä miesten että

naisten osalta. Sillä on huomattava merkitys suomalaisen squashin menestyksen raken-tamisessa. Tapahtuman alku juontaa vuo-teen 1990, josta lähtien Mikkelissä on pe-lattu huippusquashia katkeamattomasti.

Miten kaikki squashin osalta sai alkunsa?

Kaikki alkaa yleensäkin aktiivisuudesta. täs-sä tapauksessa oveen koputtivat Mikkelin Squash-aktiivit Heikki teräsvirta ja juha Pekonen. tunsin molemmat jo ennetään ai-kaansaaviksi . Herrat olivat vakuuttuneita tuija Paarman kyvyistä ja pyysivät Savcoria tukemaan tuijaa menestykseen! Valitsimme tuolloin squashin Savcorin nimikkolajiksi, jota koko firma alkoi harrastaa.

Heikki ja jussi esittelivät visionsa Mikkelin noususta squash’in huipulle. Minun oli help-po jakaa ja hyväksyä tuo tavoite varsinkin, kun reitti huipulle oli kuviteltavissa. aloitim-me naisista ja näin sai alkunsa Savcor Fin-nish open for Ladies. uskoimme esimerkin voimaan. Niinpä Mikkelin Squashista tulikin sittemmin suomalainen suurseura lajissaan.

1. Savcor Group Oy on yhtiönä perustettu vuonna 1981 ja se on kokonaisuudessaan Savisa-lon perheen omistuksessa. Sa-

vcor Groupilla on enemmistöosakkuus kah-dessa pörssiyhtiössä. Savcor Group Ltd on listattuna australian pörssissä ja Cencorp Oyj on pörssissä Helsingissä.

Kansainvälisyys on olennainen osa Savcoria. Onko ajatuksissa ollut ryhtyä squashin spon-soriksi myös esim. Australiassa, joka on tun-netusti kova squashmaa? Vai onko Mikkeli ja vahva yhteys kotiseutuun ollut keskeinen motiivi Savcor Finnish Openin historiassa?

Kyllä kysymyksessä on ollut puhtaasti koti-seutuun sidottu harrastus. olemme toki tu-keneet squashia kansallisestikin mm. viime vuoden euroopan mestaruuskisoissa. tavoit-teenamme on ollut kuitenkin kehittää lajin harrastusta erityisesti Mikkelissä. Squash on erinomainen ja älykäs kuntolaji, johon high-tech Savcorin on helppo samaistua. toivom-me hartaasti Suomen menestyvän squashissa. Kuten sanot, squash on australiassa suosittu laji, jonka tapahtumia seurataan tiivisti. on mukava lukea aussilehdistä Mikkelin Savcor Finnish openin tuloksia jo pelejä seuraavina päivinä.

Savcorin liiketoiminnasta vain 5 % on enää Suomessa, yhtiös-tä on kasvanut kansainvälinen toimija usealla mantereella.

Onko suomalaisuus Savcorin yrityskulttuu-rin kulmakiviä vai toimitaanko maassa maan tavalla?

Kaikissa maissa savcorilaiset seuraavat Sav-corin arvoja: tasa-arvo, jatkuva oppiminen, asiakkaan arvostus, Velvollisuudentunto ja elämän rakastaminen. Nämä luovat yritys-kulttuurin, josta olemme ylpeitä. Suomalai-suus ei Savcorissa arvoja lukuunottamatta näy muuten kuin suoruutena ja mutkattomuu-tena, joita ominaisuuksia minäkin johtajana pyrin kaikin tavoin kannustamaan. toki kaik-kialla toimitaan maassa maan tavalla. Lahjuk-sia Savcor ei maksa.

Savcorin yhtenä keskeisenä arvona on Rakkaus elämään. Sen mukaisesti menestykse-käs liiketoiminta ilman elämää

ja sen hyvää laatua olisi merkityksetöntä.

Squash istuu ilmeisen hyvin savcorilaiseen arvomaailmaan?

Kyllä vain. ensinnäkin squash on lajina so-pivan kokoinen niin, että Savcorin kokoinen yritys pystyisi halutessaan näkymään globaa-listikin. Squash on myöskin ns. tulevaisuu-den laji, joka on lisännyt markkinaosuuttaan koko ajan kiristyvässä kilpailussa eri urheilu-lajien kesken. tällainen kilpalukyky ja yrit-teliäisyys on aina ollut Savcorinkin kasvun ja menestyksen perusta. Kaiken lisäksi squash on dynaaminen ja nopea peli, jossa reaktioky-ky, nopea päätöksentekokyky ja salamanno-peat liikkeet ovat valttia. tällaiseen lajiin on ketterän yrityksen helppo samaistua.

Squashia pelataan maailmalla hyvin monen-laisessa maissa ja kulttuureissa. diversiteettien ymmärtäminen ja kunnioitus on sekin Sav-corille, sen monimuotoiselle liiketoiminnal-le ja Savcorin työntekijöille ominaista. tämä on erinomainen esimerkki Savcor arvoista ensimmäisen – tasa-arvo – soveltamisesta. eipä Rakkaus elämään arvoammekaan pysty täyttämään, jollei itseään rakasta esimerkiksi liikkumalla tai hankkimalla mielelleen mo-nipuolisia virikkeitä vaikkapa maailmalta tai taiteista. Niin liiketoiminta kuin kaikki muu-kin ihmisen toiminta on merkityksetöntä, jollei se paranna yksilön tai yhteisön henkistä elämää. Hyvästä työstään ja tuloksista on jo-kaisen ihmisen osattava ja voitava nauttia.

Maailmankuulu Vaganovan balettiakatemia avasi viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 270-vuotisen historiansa

aikana ovensa koulun ulkopuolelle. Balet-tiakatemia aloitti yhteistyön Savcor Ballet’n kanssa järjestäen ensimmäisen baletin Mas-ter Class-kurssinsa Mikkelissä. Lisäksi Savcor on ollut aktiivisesti mukana baletin maail-massa jo 18 vuotta.

Mistä tämä yhteistyö Vaganovan kanssa juontaa juurensa? Baletti yleensäkin näyttää olevan lähellä Savcorin arvomaailmaa?

aloitan tuosta toisesta kysymyksestä. Savcor ”joutui” todellakin sattumalta baletin kieh-tovaan maailmaan jo vuonna 1995. tuol-loin Neuvostoliiton romahtamista seuran-nut rahapula iski aiemmin vahvasti tuettuun taiteeseenkin. Pietarilaisten jälkeen myös moskovalaisten piti lähteä hankkimaan lei-pänsä kiertueilla. Meiltä, vaimoltani ullalta ja minulta, kysyttiin vain, josko haluaisimme Bolshoin baletin ja Maija Plisetskajan tanssi-maan Mikkeliin. Maijan ollessa tuolloin tun-nettu kymmenien vuosien ajalta maailman

ykköstähtenä, lähes jumalaisena, ensimmäi-nen vuonna 1995 järjestämämme Savcor Bal-let oli jättimenestys. Savcor yhtiönä on sen jälkeen ollut nimisponsori yksityishenkilöinä järjestämissämme, nyt jo maailmankuuluissa balettitapahtumissa.

Vaganova-yhteistyö on vain looginen jatko kehitykselle. olemme halunneet luoda jo-takin tapahtumia pysyvämpää suomalaisil-le baletin ystäville ja harrastajille. Vaganova tuntee meidät, kunnioittaa aikaansaamisiam-me ja halusi pyydettäessä aloittaa yhteistyön kanssamme.

Baletissa yhdistyvät harmoniaan kaikki kau-neimmat taiteen muodot: ihminen itse liikkeissä kauneimmillaan, kuvaamataide näyttämönäkymien luomisessa ja maailman kaunein musiikki. Missään lajissa ei maail-man parhaaksi pääse ilman sisäistä rauhaa ja voimaa. taiteet ovat yksi keino henkisen kyvykkyyden lisäämisessä. Kaikki maailman huiput busineksen suurmiehistä urheilijoi-hin ja taiteentekijöihin allekirjoittavat tämän. Niin myös me Savcorissa uskomme ja olen varma, että maailman squash-huiput ovat asi-asta samaa mieltä!

2. 3. 4. 5.

Savcor Finnish Openia jo neljännesvuosisadan ajan Finalistit Olli ja Heke työn touhussa 2010. Sport Forumin katsomo vuoden 2010 Savcorin finaalin jälkeen.

KUVa: POKU SaLO KUVa: HeIKKI TeRÄSVIRTa

18 19

altaosa (91 %) tutkimukseen vastanneista on pelannut squas-hia yli viisi vuotta, joten voim-me ajatella heidän myös luke-

neen lehteämme näinä vuosina ja näin heillä on perspektiiviä antaa palautetta.

Puolet vastanneista (51 %) kertoo luke-vansa lehden kokonaisuudessaan ja kolme neljästä lukijasta käyttää sen lukemiseen 15–60 minuuttia. Lisäksi puolet vastanneista ker-too säilyttävänsä lehteä ainakin puoli vuotta. tämä kaikki on lehden tekijöille luonnolli-sesti mieluisaa tietoa – ottaen erityisesti huo-mioon sen, että niin moni aktiivi squash- ihminen on vapaaehtoisesti osallistunut leh-den tekemiseen omilla kirjoituksillaan. eivät ole jutut menneet hukkaan!

mitä luetaan?Lukijat pitävät erityisen paljon henkilöhaas-tatteluista, 96 % vastanneista sanoo olevansa niistä hyvin tai melko kiinnostunut. Viime numerossa aloitimme uuden juttusarjan mie-lenkiintoisista squashihmisistä esittelemällä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto e.j. Penttilän ja tässä numerossa squashhar-rastuksestaan meille kertoo näyttelijä Carl-Kristian Rundman. ja lisää on luvassa!

Kisaraportit ovat edelleen suosittuja, 81 % vastanneista on niistä hyvin tai melko kiin-nostunut. tämä on mielenkiintoinen ja tärkeä tieto, onhan kuitenkin niin, että squash.fi -si-vusto seuraa kisoja hyvinkin tarkasti ja rapor-

toi niistä kattavasti. Vastanneista 90 % kertoo seuraavansa squash.fi -sivustoa säännöllisesti, mikä on ilahduttavaa ja tärkeä palaute liitolle ja sivuston päätoimittajalle Poku Salolle. Hy-vää työtä on siis tehty myös verkossa!

Yleisellä tasolla urheiluun liittyvät asi-at kiinnostavat lukijoita vain kohtuullisesti, mutta sen sijaan lehden kolumnit saavat kii-tosta: 74 % vastanneista on hyvin tai melko kiinnostunut lehden kolumneista. erinomai-nen huomio tuli yhdeltä vastanneelta:

”Squash-lehteä lukevat halleilla myös muut kuin squashseurojen jäsenet. Heitä varten lehdessä tulisi olla tarjolla säännöllistä infoa, miten squashia voi harrastaa ympäri Suomea.”

juuri näin, tästä lehden toimituksen tulee ottaa onkeensa, etenkin, kun 73 % vastan-neista kiinnostaa opetus- ja valmennusjutut joko hyvin tai melko paljon.

ulkoasua kehutaanLehden ulkoinen ilme uusittiin edellisen pää-toimittaja Petteri Revon toimesta. uudistus oli onnistunut ja se saakin vastaajilta kiitosta.

Yli 90 % vastanneista pitää lehden sivu-kokoa ja sivumäärää hyvänä. edelleen lehden ulkoasu houkuttelee valtaosaa vastanneis-ta tarttumaan lehteen ja lukemaan sitä, sa-moin lehden kuvitus saa paljon kiitosta. tässä kohtaa lehti kiittää erityisesti kahta ammat-titaitoista kuvaajaa, jotka ovat toimineet an-siokkaasti lehden kuvatoimittajina jo kauan: kiitokset Petteri Revolle ja tommi tapolalle.

sähköinen mediaSquash-lehden sähköinen versio on selkeäs-ti vähemmän luettu. Vastaajista puolet seu-raa sitä joko satunnaisesti tai vain joskus ja lähes 40 % ei seuraa sitä lainkaan. olemme yrittäneet aktivoida lukijoitamme lisäämällä nettilehteen mahdollisuuden kommentoi-da joitakin juttuja kustakin numerosta, mut-ta ainakaan toistaiseksi se ei ole kiinnostanut lukijoita joitakin yksittäisiä kommentteja lu-kuun ottamatta.

Kuten jo aiemmin todettukin, squash.fi -sivusto on erittäin suosittu. Vastaajista 90 % seuraa sitä säännöllisesti. Kukaan ei vastaa, etteikö joskus seuraisi sivustoa. tämä on erittäin hyvä tieto ja rohkaisee liittoa kehit-tämään sivustoa entistä lukijaystävälliseen suuntaan samoin kuin liiton viestinnästä vas-taavien tulee huolellisesti miettiä rajankäyntiä painetun ja sähköisen viestinnän välillä.

Liittohan on myös mukana sosiaalisessa mediassa Facebookin kautta. Se on painottu-nut kisojen aikaiseen nopeaan interaktiiviseen viestintään ja löytää varmasti yhä enemmän lukijoita jatkossa.

vinkit otettu vastaanKyselyn lopussahan oli avoin kommenttiruu-tu, johon vastaajat saattoivat kirjoittaa kom-menttejaan, ideoitaan ja ehdotuksiaan.

Päätoimittaja kiittää!

> Jatka keskustelua nettilehdessä >

Kerroimme Squash-lehden edellisnumerossa lukijatut-kimuksesta, johon jokaisella asiasta kiinnostuneella oli mahdollisuus tutustua ja vas-tata tutkimuksen kysymyksiin. Tutkimus oli squash-fi -sivus-tolla ja kun suljimme linkin, tutkimukseemme oli vastannut 87 lehden lukijaa, joista 78 oli miehiä ja yhdeksän naisia. Kiitokset kaikille tutkimukseen osallistuneille, vastauksenne meille ovat arvokkaita.

Squash-lehden lukijatutkimus

”TYYLIKÄS LEHTI, JOTA ON KIVA LUKEA”

V

TEkSTi: Patrik Nyström ■ kUVA: inka LuhtalaTEkSTi: Jari Mether ■ kUVA: Poku Salo

4444NYT ALKAVAT SEKA4PELIT!

Miten tyytyväinen kaiken kaikkiaan olet Squashlehteen?

Haluaisin, että lehdessä olisi nykyistä enemmän

Kuinka tärkeää sinulle on, että saat oman squashlehden kotiisi?

erittäin tärkeää melko tärkeää en tarvitse omaa Squashlehteä

22 %

65 %

9 %4 %

40 % 54 %

6 %

erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen

melko tyytymätön erittäin tyytymätön

60

50

40

30

20

10

henkilö-haastat-

teluja

lyhyitä uutisia

laajoja ja perusteel-lisia juttuja

muuta

NYT ALKAVAT SEKA4PELIT!tule mukaan leikkimieliseen seka4pelit -kisaan! Tapahtuma järjestetään perjantaina 17.5.2013 Talihal-lissa. Säännöt ja pelin idea käydään läpi ennen aloitusta.

Valitse itsellesi ennakkoon pari ja ilmoittaudu. Voit myös ilmoittautua ilman peliparia, tällöin kilpailujärjestäjät pyr-kivät löytämään sinulle kilpailuparin. Kilpailussa ei ole tär-keintä voitto, vaan osanotto. Illan edetessä pidetään grilli kuumana ja syödään pientä purtavaa hyvässä seurassa. ilmoittautumiset 13.5. mennessä osoitteessa squash.fi.

20 21

TEkSTi: Lauri Tarasti ■ kUVAT: Tommi Tapola ja Lauri Tarastin arkisto

orld Squash Federation (WSF) on käännetty suomen kielelle Maailman squashliitoksi taikka Kansainväliseksi squashliitoksi.

Itse käytän nimeä Maailman squashliitto, joka kuulostaa mahtavalta. Liitto itsessään on kui-tenkin pieni, työntekijöitäkin vain muutama. Siltä puuttuvat suuret tV-tulot, ja kilpailutoi-minnan painopiste huipulla kuuluu ammatti-pelaajien järjestöille PSa:lle ja WSa:lle.

olen kahdesti Lontoossa vieraillessa-ni sopinut tapaamisesta liiton toimitusjohta-jan kanssa, ensin liiton grand old manin Ted Walbuttonin ja sittemmin vain lyhyen aikaa toimitusjohtajana olleen Christian Leighto-nin kanssa. olisin mielelläni mennyt liiton toimistoon, mutta he tulivat tapaamaan mi-nua, ted ravintolassa ja Christian hotellissa. toimistoa ei minulle näytetty. Se sijaitsikin Lontoon ulkopuolella.

Kuuluin kahdeksan vuotta Maailman squashliiton lääketieteellisen komissioon. Komissio ei kokoontunut tuona aikana ker-taakaan. ei ollut varaa järjestää kokouksia. Kaikki asiat hoidettiin sähköpostitse. onnis-tuihan sekin.

olen ottanut kahdesti osaa Maailman squashliiton vuosikokoukseen, joka yleensä pidetään miesten joukkuemaailmanmesta-ruuskisojen yhteydessä. Nuo kokoukset olivat vuonna 1995 ja 1999 egyptissä, Kairossa. toi-min samalla Suomen maajoukkueen johtajana. Vuoden 1999 kisoissa Suomi saavutti kunni-oitettavan viidennen sijan. olimme aiemmin kerran eli vuonna 1991 peräti pronssimitaleilla.

Squashin peliareena oli ikimuistoinen, hiekkaerämaassa Kairon ulkopuolella kah-

den mahtavan pyramidin keskellä. egyptin sysimustassa illassa valaistu kokolasikenttä, katsomot ja pyramidit loivat uskomattoman upean näkymän. Siinä olisi ollut tutustumis-kohde järvenpäässä toimivalle aktiiviselle squashseniorikerholle ”egyptin pimeys”.

Niin kuin tiedämme, egypti on squashin suurmaa. Pelikentät ja julkinen huomio olivat sen mukaisia. Suomen suurlähetystö järjesti pyynnöstäni molemmilla kerroilla vastaan-oton Suomen squashjoukkueelle kutsuen sa-malla vastaanotolle egyptin squashliiton joh-toa ja muitakin vieraita, joihin kuului vanha ystäväni, YK:n ympäristöjärjestön uNeP:in entinen pääjohtaja Mustafa Tolba. Katselin hänen asunnostaan Kairon keskustassa 13. kerroksen parvekkeelta kauas horisonttiin niitä pyramideja ja loputonta hiekkaa, missä ympäristössä squashin maailmanmestaruus-kisojen areena sijaitsi. eikä kokolasikentällä mitään katosta tarvittu, sillä ei egyptissä sii-hen aikaan vuodesta koskaan sada!

tulin näissä vuosikokouksissa tunte-maan WSF:n johtoa. Kun sittemmin kävi selville, että olin tullut valituksi Maailman anti-dopingjärjestön Wada:n oikeudelli-seen komiteaan ja KoK:n urheiluoikeuden komissioon, minut kutsuttiin myös WSF:n lääketieteellisen komission jäseneksi. olin siellä ainoa juristijäsen, minkä vuoksi osalleni lankesivat komission oikeudelliset asiat. Niis-tä ylivoimaisesti vaativin oli laatia WSF:n antidopingsäännöstö, joka myös ammattipe-laajien järjestöjen PSa:n ja WSa:n tuli hy-väksyä. Säännöstö hyväksyttiin valmistamani luonnoksen pohjalta vuonna 2003 eli samana vuonna, jolloin Maailman anti-dopingsään-

Muistikuviani Maailman squashliitosta

Wnöstö tuli voimaan. Sittemmin molemmat säännöstöt on kokonaan uudistettu.

doping ei ole ollut suuri ongelma squas-hissa, koska se on pääasiassa taitolaji. Muuta-mia tapauksia on kuitenkin ollut: toimikau-tenani kolme ranskalaista pelaajaa jäi kiinni dopingista, Itävallan ykköspelaaja tuomittiin kahden vuoden kilpailukelvottomuuteen, oli epäselvyyttä eräiden pelaajien testijärjestelyis-sä. Muihinkin oikeudellisiin asioihin oman komissioni ulkopuolella jouduin mukaan ku-ten rangaistaessa David Palmeria sopimatto-masta käyttäytymisestä squashturnauksessa, laadittaessa sponsorisopimuksia ja myönnettä-essä kilpailujen järjestämisoikeuksia ehtoineen.

jäin pois WSF:n lääketieteellisestä ko-missiosta vuonna 2008, mutta vuonna 2011 osallistuin pyynnöstä WSF:n vetoomusoike-uden ”appeal Panel” toimintaan. Paneelissa oli vain kaksi jäsentä, ted Wallbutton ja alle-kirjoittanut. tapaus koski Pakistanin squash-liiton pääsihteeriä, joka oli huolimattomuu-desta toimittanut ilmoittautumisen nuorten squashmaailmanmestaruuskisoihin aivan liian myöhään ja vielä väärään paikkaan. Seurauk-sena oli, ettei Pakistanin nuorten joukkue päässyt pelaamaan. Pääsihteeri syytti sitten siitä WSF:n intialaista presidenttiä Rami Ramachandrania ja WSF:n toimistoa. Sitä seurasi WSF:n kurinpito- ja vetoomuslau-takunnan tuomio: Pääsihteerille vuoden toi-mitsijakielto ja 500 punnan sakko. Pääsihtee-ri valitti tästä appeal Paneliin. alkoi vilkas sähköpostiviestin vaihto englanti – Suomi – Pakistan. Paneelin ratkaisuksi tuli kumota tuomio, koska säännöt koskivat vain toimin-taa itse kisoissa eivätkä pakistanilaiset olleet lainkaan saapuneet kisapaikalle. Kyse ei siten ollut kilpailusääntöjen vastaisuudesta. tämä ratkaisu kuitenkin menetti merkityksen-sä sen jälkeen, kun Pakistanin liitto ilmoitti vaihtaneensa pääsihteerinsä.

Minulle yllättävä seuraus oli, että Pakis-tanin squashliitto alkoi lähettää minulle säh-köpostitse vuosikatsauksiaan, jotka ovatkin aika jännittävää luettavaa Pakistanin armeijan

korkea-arvoisten upseerien miehittäessä lii-ton johtopaikat.

Vaikka Maailman squashliitto on pieni, squash maailmalla ei ole pientä. Squashkenttiä on yhteensä noin 50 000 185 maassa ja pelaa-jia on miljoonia maailman kaikilla mantereilla. WSF:llä itsellään on 135 kansallista jäsen-liittoa. Kun Rio de janeiron olympiakisoissa on 28 urheilulajia, olisi squash tässä joukos-sa kansainvälisimpien lajien joukossa. Mutta olympialajiksi valinta ei ole mitään logiikkaa, jossa vain asiaperusteet ratkaisisivat, vaan se

on suhdetoimintaa Kansainvälisen olympia-komitean 105 yksityisen jäsenen keskuudessa. tätä ei WSF ole toistaiseksi ymmärtänyt ja on siksi jäänyt valinnan ulkopuolelle.

Mutta nyt näyttää WSF:n presidentti Ramachandran onnistuneen saamaan sellai-sen sponsorituen liiton olympiahankkeelle, että liitto on voinut perustaa lobbaustoimis-ton Lausanneen aivan KoK:n päämajan lä-heisyyteen ja valita päälobbariksi samaisen

konsultin, joka veti rugbyn vuoden 2016 olympiakisoihin. olen itse antanut pienen panoksen tähän olympialajivalinnan lobba-ukseen sekä vuoden 2012 että 2016 olym-piakisoja ajatellen lähettämällä ennen va-lintakokousta henkilökohtaisen kirjeen ja/tai sähköpostin tuntemilleni 7–10 KoK:n jäsenelle, viimeksi kolme kuukautta sitten KoK:n varapresidentille, saksalaiselle Tho-mas Bachille, ja olen luvannut WSF:n nykyi-selle toimitusjohtajalle George Mieras´ille tehdä saman ennen ensi syksynä Buenos ai-resissa pidettävää vuoden 2020 olympiakiso-jen lajivalintakokousta.

tämän ohella squash on uudistunut kat-sojamyönteisemmäksi kokolasikenttien myö-tä, viimeisimpänä uutuutena lasikopin sivulle siirretty ovi, jolloin näkyvyys pääkatsomoon paranee. Samalla televisioinnille tarjoutuu pa-remmat ja monipuolisemmat kuvauskulmat.

Parantuneesta suhdetoiminnasta todis-taa sekin, että viime jouluna sain ensimmäistä kertaa joulutervehdyksen WSF:n presiden-tin Ramachandranin nimissä. Mutta vieläkin enemmän minua lämmitti Poku Salon loka-kuussa 2012 ottama valokuva WSF:n edel-lisestä presidentistä, squashin historian suu-rimmasta pelaajasta Jahangir Khanista, jolla oli WSF:n vuosikokouksessa tukholmassa rinnassaan Lauri tarastin squashpinssi. usko-matonta! Petri ”Levo” Levomäki lahjoitti mi-nulle tuon valokuvan kehyksissä. olisiko aika ottaa pinssi esiin ja tehdä siitä uusi painos!

Siltä pienehköltä osalta, joka on edellä käynyt ilmi, on ollut mielenkiintoista ja jän-nittävääkin elää WSF:n mukana. eläköön WSF ja squash!

Vaikka Maailman squashliitto on pieni,squash maailmalla ei ole pientä.

Alla pyramidin äärellä 1999, tässä tammikuussa 2013.

Jahangir khan ja Laurin pinssi!

SquashmaajoukkueemmeSquashmaajoukkueemme 2012–20132012–2013

jaakko vähämaaSYNTYM Ä aIK a 16.8.1993SeURa espoo Squash Rackets Club, eSRC

matias tuomiSYNTYM Ä aIK a 30.9.1985SeURa espoo Squash Rackets Club, eSRC

olli tuominenSYNTYM Ä aIK a 15.4.1979SeURa Helsinki Senators

henrik mustonenSYNTYM Ä aIK a 6.11.1990SeURa Ylivieskan Squash, Lahti Squash

tatu knuutilaSYNTYM Ä aIK a 4.3.1993SeURa Helsinki Senators

elina kononenSYNTYM Ä aIK a 20.2.1986SeURa espoo Squash Rackets Club, eSRC

emilia korhonenSYNTYM Ä aIK a 13.9.1995SeURa espoo Squash Rackets Club, eSRC

emilia soiniSYNTYM Ä aIK a 16.10.1995SeURa espoo Squash Rackets Club, eSRC

saara valtolaSYNTYM Ä aIK a 31.3.1988SeURa Mikkelin Squash, MiSq

Miehet

naiset

janne järvinenSYNTYM Ä aIK a 24.8.1981SeURa espoo Squash Rackets Club, eSRC

SquashmaajoukkueemmeSquashmaajoukkueemme 2012–20132012–2013

tytöt alle 17 v.

pojat alle 17 v.pojat alle 19 v.

tytöt alle 19 v.

miko äijänenSYNTYM Ä aIK a 18.7.1997SeURa Järvenpään Squashklubi, JSK

mirko muukkonenSYNTYM Ä aIK a 30.10.1997SeURa Mikkelin Squash, MiSq

nuutti ruokangasSYNTYM Ä aIK a 4.8.1997SeURa Oulun Squash Klubi, OSK

matias hänninenSYNTYM Ä aIK a 22.8.1996SeURa Squash Kuopio, SqK

jami äijänenSYNTYM Ä aIK a 18.41996SeURa Järvenpään Squashklubi, JSK

nea falckSYNTYM Ä aIK a 23.10.1997SeURa espoo Squash Rackets Club, eSRC

riina koskinenSYNTYM Ä aIK a 17.4.1997SeURa Squash Kuopio, SqK

kristian rautiainenSYNTYM Ä aIK a 31.12.1995SeURa espoo Squash Rackets Club, eSRC

emilia korhonenSYNTYM Ä aIK a 13.9.1995SeURa espoo Squash Rackets Club, eSRC

emilia soiniSYNTYM Ä aIK a 16.10.1995SeURa espoo Squash Rackets Club, eSRC

saana pohjavaaraSYNTYM Ä aIK a 9.11.1997SeURa Tampereen Squashkerho, TSK

maarit ekholmSYNTYM Ä aIK a 5.8.1997SeURa Helsinki Squash Rackets Club, HSRC

SquashmaajoukkueemmeSquashmaajoukkueemme2012–20132012–2013

27

sitin Mike Harrisille, Mika Montolle, ari Pelkoselle ja Sami elopurolle muutamia nuoriin (junnuikäisiin) huip-

pupelaajiimme liittyviä kysymyksiä. Kukin heistä arvioi asioita omasta näkökulmastaan eikä vastauksia ole näin ollen eritelty. olen pyrkinyt löytämään kuitenkin suurimman yh-teisen nimittäjän kuhunkin asiakokonaisuu-teen liittyen.

lahjakkuusKysymykseen nuorten huippupelaajiem-me lahjakkuudesta verrattuna sitä aiempiin ”kultaisiin” ja muihin sukupolviin, niin ollaan yhtä mieltä siitä, että nykypelaajat ovat aivan riittävän lahjakkaita perusominaisuuksiltaan. Lahjakkuudesta puhuttaessa tulee valmenta-jien vastauksissa selvästi esiin muuan ”lahja”: se on kova halu harjoitteluun, innokkuus op-pia uusia asioita, halu kilpailla, kootusti halu tehdä valtavasti töitä.

harjoittelun määräNuoret huippupelaajamme harjoittelevat täl-lä hetkellä ikäänsä nähden pääsääntöises-ti riittävästi. Riittäväksi harjoittelumääräksi katsotaan 1–2 krt. päivässä kuutena päivänä viikossa. on kuitenkin tiedossa, että esim. englannin vastaavanikäiset junnut treenaavat kahdesti päivässä.

Harjoittelumääristä puhuttaessa tulee valmentajilla heti esiin muuan seikka. Se on henkilökohtaisen harjoittelun merkityksen korostaminen (yksinlyönti, fysiikka…). Val-mentajan läsnäolo tai poissaolo ei saa vai-kuttaa sen kummemmin määriin kuin laa-tuunkaan. tämä seikka tuntuu olevan lähes päällimmäisenä kaikilla valmentajilla.

harjoittelun laatuSamassa yhteydessä harjoittelun määriin liittyen vastattiin kysymykseen harjoittelun laadusta. Hieman vaikeasti määriteltävä laa-tu tarkoittanee pääsääntöisesti jokaisen har-

joitteen ottamista tosissaan ja tekemistä niin hyvin kuin sillä hetkellä osaa ja pystyy. tämä koskee niin aamutreenejä, harjoituskeskuksen treenejä, leirejä sekä erityisesti omatoimista harjoittelua. englantilaisen squashin urhei-lijan polun ( kaikilla lajeilla omansa) termi ”learn to train” kuvaa hyvin tilannetta, jossa junnut nyt ovat. Yleisesti ottaen taso nousee koko ajan ja nukahtamisia tapahtuu yhä har-vemmin.

leiritNykyiseen leirijärjestelmään ollaan yksimieli-sesti tyytyväisiä. Määrä (5 /v) on riittävä. Lei-reillä pelaajat saavat pienen aavistuksen aikui-sen urheilijan arjesta. Leirit, joilla on mukana aikuisia kilpa- ja huippupelaajiamme, ovat merkitykseltään vertaansa vailla. Leireillä myös harjoitusten tehot (laatu) pyrkivät ny-kyään nousemaan korkealle.

etelä-suomi /muu suomiKehä III:n ulkopuolella asuvien huippu-junnujen osalta todettiin tilanteen olevan luonnollisesti haastava. Kuitenkin on myös muistettava se, että harjoitteiden ja erityises-ti henkilökohtaisten harjoitteiden 100 % to-teuttaminen käytettävissä olevin resurssein antaa tukevat eväät junioriaikana. Vastuun-otto omasta tekemisestä on näkynyt monella pelaajalla myöhemmin rajuna peräänanta-mattomuutena – tätä ominaisuutta ei osta-malla saa.

kansainväliset turnauksetKansainvälisten junnukisojen (SS-taso) ar-vostus on kaikilla valmentajilla huipussaan. Kisoihin voi osallistua suurempi määrä urhei-lijoita ja kovien otteluiden määrä on yleensä taattu. Välitavoitteena ja tason mittarina, sekä tietysti sosiaalisena tapahtumana ne palvele-vat kaikkia tasapuolisesti. Parhaiden juniorei-den tulisi osallistua vähintään neljään suureen SS-kisaan kaudessa.

valmentajien välinen yhteistyöjunnuvalmennukseen osallistuu eri rooleissa olevia valmentajia. Mike Harris on kantanut kokonaisvastuuta tittelillä ”head of coaching”. Nyt paikan ottaa Mika Monto. Mika on myös muutaman juniorin henkilökohtainen valmentaja (emilia Soini, Kristian Rauti-ainen). Mika myös paikkaa ja auttaa muita valmentajia viikkotreeneissä ja leireillä. ari Pelkonen vastaa tällä hetkellä u17/u19-vuo-tiaista, Mäkelänrinteen aamutreeneistä sekä harj.keskuksen torstaitreeneistä (maanantai-treenit vetää Kari Laurikainen). Sami elopu-ro harjoittelee kerran viikossa äijäsen poiki-en kanssa ja opastaa heitä valmentautumisen kivikkoisella tiellä. tämän lisäksi monella muulla junioripelaajalla on niin ikään oma henkilökohtainen valmentaja, mikä on äärim-mäisen hieno asia.

Keskusteluissa valmentajien kanssa olen ilokseni huomannut, että vuoropuhelua käy-dään jo melko paljon kaikkien eri valmenta-jien kesken. toki tätä pitää edelleen lisätä pa-rantaaksemme yhteistä ymmärrystä siitä, mitä suomalainen squash-valmentaminen on ja mihin suuntaan sitä halutaan kehittää. Myös tulevaisuuteen suunnitellut workshopit Mike Harrisin ja valmentajien välillä edesauttavat yhteisten tavoitteiden määrittelyssä.

Lopuksi valmentajat arvioivat ulkopuo-lisen avun (fysiikka, ravinto, psyyke) tarpeen todeten, että kaikki apu on hyvä olla saatavilla sitä tarvittaessa, mutta niiden erityisasemaan asettaminen vie ajatuksen helposti pois pääasi-asta – laadukkaasta päivittäisestä harjoittelusta.

Loppulauseena totean, että kaikki mah-dollisuudet tulla huippupelaajaksi ovat ole-massa.

oma tekeminen ratkaisee.asennetta on löytymässä.

Mikea, Mikaa, aria ja Samia kiittäen, Hannu Mäkinen

> Jatka keskustelua nettilehdessä >

Valmentajat pohtivat

Ovatko nuoret huippupelaajamme kehittymässä oikeiksi urheilijoiksi?

E

ari pelkonenmika montomike harris

Valmentajat

Tässä numerossa julkaisemme naisten, miesten, alle 19 v.

ja alle 17-vuotiaiden maajoukkueet ja valmentajat.

Seuraavassa numerossa esittelemme

alle 15-vuotiaiden maajoukkueen.

Kuvat: Tommi Tapola ja Poku Salo

28

ediakentän laajentuminen ja monipuolistuminen on radi-kaalisti muuttanut liikunnan ja urheilun toimintaympäris-

töä. Internet on nykyisin valtaosalle lajeista tärkein mahdollisuus saada uutta medianä-kyvyyttä. Lajiliittojen on oltava siellä, mis-sä harrastajat ja fanit ovat. Sosiaalinen me-dia kasvattaa tarttumapintaa lajiin. Lajien ja seurojen sisäinen ja ulkoinen yhteistyö, avoin ja aktiivinen vuorovaikutus, läsnäolo eri foorumeilla ja markkinointikampanjat ovat toteutettavissa internetin avulla. Inter-net on mediakanava, jota hyödyntäen urhei-lutapahtuma elää vaikka läpi vuoden seu-raavaan tapahtumaan saakka.

Lajien on suunnitelmissaan syytä ottaa huomioon koko mediakenttä: internet, tv, radio, mobiili, sosiaalinen media, painet-tu media – kaikessa monipuolisuudessaan. on sukellettava vieläkin syvemmälle: järjes-tön johtamisessa ja viestinnässä on otettava huomioon, että viestintä on kaksisuuntaista, yksittäisestä ihmisestä on tullut viestintävai-kuttaja ja mahdollinen sisällöntuottaja. Lii-kuntajärjestössä tämä merkitsee, että kaikki viestivät. Sosiaalista mediaa ei voi tarkastel-la vain mediana, vaan kyse on laajasta muu-toksesta, joka heijastuu järjestön johtami-seen, toimintatapoihin ja kulttuuriin. uudet

välineet on aihetta valjastaa järjestön ydin-tehtävän tueksi.

Pienten lajien tv-näkyvyyden vähene-minen ei ole lajeille vain uhka vaan myös iso mahdollisuus, jos laji osaa ottaa uusia viestintäkeinoja käyttöönsä. uusi sähköisen viestinnän aikakausi aikaansaa monia haas-teita, mutta luo samalla uudenlaisia mah-dollisuuksia. Hyödyntämällä näitä mah-dollisuuksia voidaan viestintää tehostaa ja monipuolistaa ja auttaa lajia menestymään entistä paremmin. Lisäksi väylät ja työkalut ovat ainakin toistaiseksi pääosin maksut-tomia.

on saatava aikaan läpi Suomen ulottu-vaa koulutusta,jotta järjestöissä osataan hyö-dyntää uusia mahdollisuuksia. Sähköinen media tulisi olla järjestöjen strategiatyössä mukana yhtenä läpileikkaavana lähtökoh-tana. järjestöissä tarvitaan mediasisältöjen yhteistä kehitystyötä ja yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa, erityisesti liikkuvan kuvan mediatuotannoissa. on myös vaiku-tettava liikuntapaikkojen teknisiin valmiuk-siin ja tekijänoikeuksiin.

Teksti: Viestintäjohtaja Eila Ruuskanen-Himma, SLU, Liikkuva kuva -selvitystyön ohjausryhmä ja yritysstrategisti, viestinnän asiantuntija Satu Harkke

Urheilu ja media

M

Mika Monto (36) on valittu miesten ja naisten squashmaajoukkueiden päävalmen-tajaksi 1.2.2013 alkaen. Pestiä aikaisemmin hoitanut englantilainen Mike Harris jatkaa Squashliitossa konsultoivassa roolissa ja on mukana vielä keväällä joukkueiden eM-ki-soissa amsterdamissa Monton apuna.

Monto on entinen ammattilaispelaaja, jonka aktiiviura loppui kymmenisen vuotta sitten. uran parhaat saavutukset olivat Suo-men mestaruus 1999 ja joukkue-eM-hopea 1998. PSa-listalla Monton paras sijoitus oli 45., ja Suomea hän edusti aikuisten maa-otteluissa 48 kertaa. tällä hetkellä Helsin-ki Senatorsia edustava Monto on edelleen Suomen rankingissa sijalla 5.

Monto valmensi miesten maajoukkuet-ta jo vuosina 2007–2010. tällä hetkellä hä-nen henkilökohtaisia valmennettaviaan ovat emilia Soini ja Kristian Rautiainen.

”tämä on mielenkiintoinen ja jopa her-kullinen ajankohta sitoutua valmennuskuvi-oon. Suomessa on kasvamassa uusi sukupol-vi lupaavia pelaajia, jotka kolkuttelevat pian maajoukkueen ovia ja yritän omalta osaltani auttaa heitä saavuttamaan potentiaalinsa pe-laajina. tämän porukan uran huippuvuo-det ovat kuitenkin vasta kymmenen vuoden päästä, joten työtä riittää. olli tuominen ei enää kovin montaa vuotta jaksa heilua, toi-vottavasti kuitenkin vielä muutaman, että pystyy omalta osaltaan puskemaan nuoria pelaajia eteenpäin. Henrik Mustosella on pelivuosia jäljellä vielä reilusti, tosin hyppäys maailman ihan terävimpään kärkeen vaatii vielä asteen tai kaksi lisää määrätietoisuutta.”

Maajoukkueiden kevään päätavoite on siis amsterdamin eM-kisat toukokuussa. Kesäkuussa on ohjelmassa miesten MM-kisat Mulhousessa Ranskassa.Teksti: Jari Mether

MIKA MONTO SQUASHIN PÄÄ-

VALMENTAJAKSI

www.meltron.fi

Valon Ylivoimaa.

Meltron_Choir-Ad-2013.indd 4 13-03-13 12:36 PM

30

TEkSTi: Jari Mether (myös PHYk:n kasvatti)

tekijä päätöksessäni siirtyä täysammattilaiseksi oli se, että sain ammattitaitoista ohjausta ja valmennusta jo niin varhain.”

”ja tietysti isona osana hyvää valmentautumista on se, että olen saanut harjoitella ja kilpailla terveenä, olen säästynyt ko-konaan loukkaantumisilta. tai rikkoontuihan mulla polvesta kierukka joitakin vuosia sitten, mutta sekin meni muuttohom-missa”, tuominen naurahtaa.

ammatilaisuustuominen pääsi siis suoraan täysammattilaisuuden imuun. ei tullut kuilua eikä edes kuoppaa, vaan ura lähti hyvin nousuun.

”Kun ranking vielä nousi, pääsin mukaan isompiinkin ki-soihin, joskus karsinnan kautta, mutta kuitenkin. tässä amma-tissa on hirveän tärkeätä, että pääsee tietyn rajan yli, niin että sut huomataan ja että sä oot jotakin niissä oikeissa piireissä. Yksi mieleen painunut etappi oli joukkueiden eM-hopea ko-tikisoissa vuonna -98. Silloin me kaikki pelattiin ylärajoillam-me, joukkueen henki oli niin hyvä, että se nosti meidän jokai-sen tasoa. Mahtava kokemus”, tuominen muistelee.

tuomisen ura jatkuu edelleen. Meneillään on hänen 17. kautensa ammattilaisena, kiertäminen jatkuu.

Matkapäiviä kertyy vuositasolla 100–150 ja toinen puoli tätä kaikkea kilpailemisen ja valmentautumisen rinnalla onkin juuri matkustaminen.

”olen aina hoitanut kaiken itse, matkaliput, yhteistyö-kumppanit, juttujen kirjoittamisen ja mediakontaktit. olen aina tykännyt olla oman elämäni talonmies, se on sopinut mi-nulle, opastanut ja antanut valtavasti eväitä elämään”, tuomi-nen toteaa.

voittaminen”Kaikki ammattilaisuudessa kulminoituu siihen, voitatko vai häviätkö. tulokset ratkaisevat. Henkinen paine on jatkuva, osittain siihen tottuu, mutta se on aina läsnä ja tätä ulkopuo-listen saattaa joskus olla vaikeata ymmärtää. tähän on vain to-tuttava, muuta vaihtoehtoa ei ole.”

Viime vuoden euroopan mestaruuden kotiyleisön edessä voitettuaan tuominen totesi jatkavansa uraansa ainakin muu-taman vuoden. Hän kokee olevansa fyysisesti ja henkisesti hyvässä kunnossa sekä uskoo voivansa saavuttaa urallaan vielä jotain isoa. Miksi hän ei siis jatkaisi uraansa.

Kun tuominen nyt 33-vuotiaana kertaa uraansa taakse-päin, hän sanoo: ”oon mä kuitenkin kohtalaisen kova jätkä.”

Niin on – hirmuisen kova jätkä.(Tämä artikkeli perustuu Olli Tuomisen esitykseen, jonka hän piti Laurin Tarastin johtajaturnauksessa 8.1.2013 Talin sulkapallo- ja squashkeskuksessa)

ikä vei olli tuomisen Kannel-mäestä egyptin pyramideil-le, New Yorkin Grand Central Stationille ja muille maailman

kaikille huippuareenoille? Mikä teki hänestä maailmanluokan pelaajan ja Sami Elopuron jälkeen maamme menestyneimmän squash-pelaajan?

tämä on tarina olli tuomisen urheilijan polusta ja sen taustoista.

”Koulusta ajettiin aina fillarilla suoraan hallille ja pelattiin kavereiden kanssa, kunnes äiti soitti ja komensi kotiin syömään. eikä pelaaminen tietenkään loppunut ruoan jäl-keenkään. Pelasin juniorina varmasti tuhansia tunteja lyhyen sulkapallomailan ja softpallon kanssa kotimme eteisessä. etuseinänä toimi rappukäytävään johtava väliovi ja takaseinänä 3 m päässä ollut WC:n ovi. Hallin treenien jälkeen pelit siis jatkuivat lähes poikkeukset-ta kotona ja sen tiesivät myös rappukäytä-vän asukkaat. uskon, että jokainen jo silloin rapussamme asunut muistaisi edelleen sen paukkeen, mikä softpallosta lähtee, kun se lyödään täydellä kämmensvingillä rappu-käytävän välioveen, joka yhdessä rapunoven kanssa muodostaa mukavan kaikukopan. jos joku talon silloisista asukkaista sattuu luke-maan tätä kirjoitusta juuri nyt, niin haluaisin pahoitella tuolloin korvianne jyrsinyttä jys-kettä ja samalla kiittää ymmärryksestä, kuin-ka suuri merkitys jokaisella paukahduksella olisi uralleni.”

”Kodilla oli siis iso vaikutus mun squash-uraan; niin isällä, joka valmensi alussa kuin isoveli timolla. Muistan esimerkiksi hyvin, kun oltiin Pirkkolan pururadalla lenkillä ja aina kun timo lähti uudelle kierrokselle, se

kysyi, lähdenkö vielä mukaan. No, eihän siinä ollut vaihtoehtoa” tuominen muistelee alku-taivaltaan.

tuominen korostaa nuorena tehtyjen ko-vien kunto- ja lajipohjien merkitystä. aivan samalla tavalla kuin jääkiekkoilijat ja jalkapal-loilijat puhuvat pihapeleistä ja ulkojäistä kor-vaamattomina palasina omassa kehityksessään.

”Isä valmensi alussa sekä timoa että minua ja sitten Ari Pelkonen tuli mukaan. aloin osallistua juniorileireihin ja kaikki muuttui pikkuhiljaa systemaattisemmaksi. osallistuin myös junnukisoihin, talin jaffa-Cup’a pelasin 12-vuotiaasta 16-vuotiaak-si saakka. Palkinnoksi tuli kassillinen jaffaa, mikä luonnollisesti sopi minulle mainiosti.”

koulu ja armeija”Kävin yläasteen Pohjois-Haagan Yhteiskou-lussa (PHYK) ja silloin treenattiin jo paitsi iltapäivisin ja iltaisin, myös aamuisin. treeni-määrät kasvoivat ja kaikessa oli hyvä tekemi-sen meininki”, tuominen muistelee.

Lukion tuominen kävi Mäkelänrin-teen urheilulukiossa. Pelkosen rinnalle tuli Simo Tarvonen ja heidän johdollaan otettiin isompi askel kohti ammattimaista toimintaa. treenimäärät kasvoivat edelleen samalla kun harjoitteiden laatu parani. tali ja Mäkelän-rinne olivat tuomiselle tärkeitä paikkoja. ei tarvinnut koskaan soitella ja kysellä pelikave-ria, näissä paikoissa ”oli aina tarjolla herkulli-sia päänahkoja.”

”ensimmäinen iso saavutus tuli vuonna 1997, kun voitin junioreiden euroopan mes-taruuden Vantaan Hiekkaharjun hallilla. Sil-loin viimeistään alkoi kyteä ajatus ammatti-laisuudesta, tästä voisi oikeasti tulla jotakin.”

Varusmiespalveluksensa tuominen suo-ritti koulun jälkeen Lahden urheilukoulussa.

”armeija oli hyvää aikaa. Kun menin int-tiin, PSa-rankingini oli 82 ja kun tulin ulos sieltä, se oli 30. armeijan aikana osallistuin paljon kisoihin – itse asiassa niin paljon, että komppanian päällikkö napsautti mulle yhden ylimääräisen palveluspäivän. Kun muut lähti-vät siviiliin, minä jäin vielä yhdeksi päiväksi, mutta se ei siinä aamukammassa paljoa pai-nanut. Intti oli ollut mulle hyvä aikaa, myös urheilullisesti”, tuominen kiittelee.

kuiluMoni nuori urheilija törmää uransa nuoruus-vaiheessa siihen suureen eroon, mikä juniori- ja aikuisurheilun välillä on – tai voi olla. Se ero voi joillekin olla niin suuri, että ura tyssää siihen, ellei urheilijan ympärillä ole toimivaa tukiverkkoa, joka auttaa vaikeina hetkinä.

”Minun kohdallani tuota kuilua juniori-ajoista ammattimaiseen valmentautumiseen siirtymisessä ei koskaan tullut. tästä iso kiitos menee kodille, timo-veljelle ja muille pelaa-jille, jotka aina jaksoivat tiukoissa paikoissa auttaa minua. timokin pelasi ammattilaisena ja ohjasi minua niissä asioissa niin kuin vain isoveli pikkuveljeään voi opastaa. toinen iso

M

Kaikki alkoi Helsingin Kannelmäestä. Kantsun pellolle oli noussut 10-kenttäinen

squashhalli, isä-Tuominen halusi kokeilla lajia ja innostui. Kun vuonna 1979

syntynyt Olli oli kasvanut mailankorkuiseksi, pääsi hän aina joskus isän ja

neljä vuotta vanhemman Timo-veljen mukana hallille. Loppu on historiaa.

Olli Tuominen:

”Oman elämänsä talonmies”

Kerää mukava peliporukka ja tule tutustumaan

TALIN SULKAPALLO- JA SQUASH- KESKUKSEEN! 3 pelivuoroa (3 x 1 h) + 2 tunnin sauna yhteensä vain 95€.

Voimassa pe-su 31.5. asti. Ei koske vakiovuoroja tai aiemmin tehtyjä varauksia.

Varaukset puhelimitse: 050-4399800

Lisätiedot myös: www.talihalli.fi

TALIN SULKAPALLO- JA SQUASHKESKUS Huopalahdentie 28, Helsinki

LÖYDÄT TALIHALLIN MYÖS FACEBOOKISTA!

...komppanian päällikkö napsautti mulle yhden ylimääräisen palveluspäivän.

32 33

TEkSTi: Jari Mether ■ kUVAT: Poku SaloSeniorit SM-kisat

enioreiden SM-kisat pelat-tiin tammikuun loppupuolella Mikkelissä, jossa oli alkuvuo-desta melkoinen squashputki.

SM-kisojen jälkeen seuraavana viikonloppu-na Mikkelin Squash isännöi liigakierrosta ja heti perään starttasi Savcor Finnish open, maamme merkittävin kansainvälinen squash-turnaus.

Finnish openin alku Mikkelissä juon-taa vuoteen 1990. Siitä lähtien kaupungissa on pelattu ammattilaisten huippusquashia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta joka vuosi. tämä jatkuvuus hakee vertaistaan jopa koko squashmaailmassa ja on yksi pitkäikäi-simmistä squashkisoista euroopassa, kenties toiseksi vanhin British openin jälkeen.

huh - kolme peliä samana päivänääijäkisoissa on siis leppoisa tunnelma. Pelit otetaan tosissaan, muttei vakavasti. Mitä nyt joku videoi omat ottelunsa ja toinen vaihtaa pinkin gripin ihan vain vastustajan mielen-rauhaa järkyttääkseen. omalle kohdalleni (M55) osui kolme ottelua lauantaipäivälle. Menestys ei tällä(-kään) kertaa päätä hui-mannut, pataan tuli kaikissa peleissä ja krop-pa oli notkea kuin ratapalkki. Mutta viihty-vyydeltään ja tunnelmaltaan kisa oli vallan mainio, kuulumisia vaihdettiin ja siteitä sekä erilaisia polvitukia vertailtiin asiantuntevasti.

Sunnuntaina pelattiin sijoitusottelut, joita omassa luokassani oli kaksi. Valitettavasti oma kroppa vaan ei tällaista pelimäärää kestä, vaan

minun oli sunnuntaiaamupäivän pelin jälkeen annettava luovutusvoitto viimeiselle vastusta-jalleni. Vaikka kuinka tekisi mieli, kroppa ja hieman järkikin sanoo, että ”anna olla.”

missä naiset?Kilpailujen johtaja Juha Pekonen oli paikal-lislehti Länsi-Savon sivuilla lievästi pettynyt osallistujamäärään ja erityisesti siihen, ettei naisten luokkia päästy pelaamaan lainkaan. olisiko ollut niin, että naisia oli ilmoittautu-nut kisoihin kaksi ja se ei oikein riitä. Miten saisimme seniorinaiset innostumaan näistä kisoista. No, ilmeisesti ihan ensimmäiseksi pitäisi luopua naisten kohdalla seniori-sanas-ta ja ryhtyä puhumaan vaikkapa lady-squas-hista. Muutenkin jo aktiiviuransa lopettaita

Ikämiesten squashkisoissa on oma tunnelmansa. Ei ole kiire kentälle ottelujen välissä pelaamaan

englantilaista eikä erien välissä lyömään muutamaa nikkilyöntiä vakuuttaakseen itselleen,

että ”kyllä kulkee.” Hiljaa hyvä tulee, kuten sanonta kuuluu.

Seniorit kohtasivat Mikkelissä

S

3332

naisia on kovin vähän seurojen ohjaus- ja val-mennustehtävissä mukana. Siinä toivoisi saa-tavan muutos aikaan, sillä heillä olisi valtavas-ti annettavaa nuorille tyttö- ja naispelaajille.

vuoden 2013mestarit:

M35 erno Teitti, MiSqM40 Tommi Ryyppö, YlivSqM45 esa Naukkarinen, KSQ

M50 Kari Lehtola, WSKM55 Olli Lintunen, MiSq

M60 Torbjörn Koivisto, eSPM65 Heikki Teräsvirta, MiSq

Grand Old Squash Men: Heikki Teräsvirta ja Bertil Walli.

kari Lehtola ja rystylyönti. Ja ne polvet.

kari kattelus ja kämmenlyönti. Huomaa polvien taivutus.kultaa Erno Teitti (vas.), hopeaa Marko kämäräinen, pronssia Oskari Valtola (suihkussa).

34 35

TEkSTi: Jari Mether ■ kUVAT: Tommi Tapola

erinne alkoi ”vanhalta talilta”, siirtyi sittemmin Merihakaan ja on nyt uuden sulkapallo- ja squashkeskuksen myötä pa-

lannut talihalliin. jo 18. kertaa järjestettyyn tapahtumaan tuli tällä kertaa ennätysmää-rä osallistujia, yhteensä 30 squashin ystä-vää, minkä johdosta mm. illan isäntä luopui omasta pelipaikastaan, jotta kaikki ilmoittau-tuneet varmasti saisivat riittävästi liikuntaa.

kattava kutsulistatarastin 50 henkilön kutsulista on kattava läpileikkaus yhteiskuntamme vaikuttajista ja samalla kuvaa hänen monipuolista työuraan-sa ja moninaisia tehtäviä ja hankkeita, joissa hän on ollut ja on mukana. Kutsulistalla on ministereitä ja kansanedustajia, työmarkkina-osapuolten johtoa, järjestöjohtajia, yritysmaa-ilman edustajia ja maamme urheilun huippu-vaikuttajia.

”Sääntönä on aina ollut, että illan pu-heenvuoron pitäjäksi ei pääse, ellei itse pelaa”, tarasti kertoo. alustajien lista on vaikuttava, vai mitä mieltä olette: Jyri Häkämies, Tuija Brax, Mikko Mäenpää, Seppo Nevala, Jaak-ko Rauramo, Henri Kuitunen, Mikko Van-ni, Jörn Donner ja moni muu, siis yhteensä 18 nimeä.

tammikuun alussa pidetyssä tilaisuu-dessa alustajana toimi – ensimmäistä kertaa – squashpelaaja, kun Olli Tuominen kertoi omasta urheilijan polustaan otsikolla ”Mat-ka mestaruuteen.” ollin mietteet omasta squash urastaan ja sen vaiheista löydät toisaal-ta tässä lehdessä.

yleisurheilusta squashiinLauri Tarasti on alkujaan yleisurheilija, tar-kemmin sanottuna pikajuoksija. Hänen en-nätysaikansa 100 metrillä on kunnioitettavat 10,8 sekuntia tehtynä vuonna 1964 Riihimä-en urheilukentän tiilimurskalla. urheilutaus-ta toi tarastin aikoinaan myös valmennuk-sen pariin ja yksi hänen valmennettavistaan

1970-luvun alkupuolella oli nuori keihään-heittäjä Heikki Hämmäinen. Nykyään aalto yliopiston tietoverkkotalouden professorina toimivan Hämmäisen paras saavutus oli B-ju-nioreiden SM-hopeaa tuloksella 69,54 metriä.

”Heikkihän se toi minut squashin pariin, kun menimme vuonna 1982 Suomen Silkki-kutomon hallille Helsingin Herttoniemessä.

Suomen Squashliiton kunniapuheenjohtaja Lauri Tarasti käynnisti

vuonna 1995 perinteen, joka on katkeamattomana jatkunut ja

koonnut yhteen yhteiskuntamme vaikuttajia pelaamaan squashia

ja ”nauttimaan samassa yhteydessä annoksen hengen ravintoa”,

kuten Tarasti itse asian ilmaisee.

”Vauhdikkaita pelejä ja hengen antimia”

P

Lauri ojensi tilaisuudessa maajoukkuepaidat Jane Moilaselle ja kyösti Vihermaalle.

Siellä kutomakoneiden jyskeessä squashkär-pänen puraisi ja siitä lähtien olen ollut lajin parissa mukana”, kertaa tarasti 30 vuoden ta-kaisia muistoja.

Hämmäinen puolestaan on yksi Laurin turnauksen uskollisista osallistujista.

”Muutama turnaus on vuosien saatossa jäänyt väliin, mutta muuten olen aina ollut mukana”, Hämmäinen toteaa.

uskollisesti mukanatilaisuuden päätteeksi tarasti halusi kiittää kahta uskollisinta turnaukseensa osallistujaa. tarasti luovutti squashmaajoukkueen paidat Jane Moilaselle ja Kyösti Vihermaalle, jot-ka eivät vuosien saatossa ole missanneet kuin kenties yhden tapahtuman.

jane Moilasta lainaten: ”aina on tultu, kun kutsu on käynyt.”

Ollin ensimmäinen maila.

Heikki Hämmäinen ja hänen valmentajansa.

Hetki ennen Ollin esitystä.

36 37

TEkSTi JA kUVA: Olli Tuominen

tiistai 8.6.edessä on seikkailuni pisin siirtymä. Zurihis-tä Frankfurtin ja Hannoverin kautta Ham-puriin on komeat 901 kilometriä. Saksan autobahnoja pitkin moinen matka ei kuiten-kaan huoleta. Mikäli reitille ei osu suurempia ruuhkia, ajon pitäisi edetä reippaasti ja alle yhdeksän tunnin.

Ilma on lämmin, mutta pilvinen. Sää-tiedotus lupasi sadetta: mitä nekin tietävät? alkumatkan hissuttelun jälkeen saavutan viimein Saksan ja Sveitsin raja-aseman. eu-tähdistöllä ympäröity deutschland-kyltti saa, vielä aamu-uniset, silmäni rävähtämään auki ja moottorin kehräämään. tunnen adrenalii-nin virtaavan kuin parhaassa pelihurmokses-sa. Matka alkaa taittua. Saksalaismaatilat vi-lisevät silmissäni ja kypäräni tuuletusaukoista lehahtaa sisään rehellinen lannan tuoksu. tämä se vasta on elämää! on aika pysähtyä jäätelölle sekä juottamaan ratsuni.

Matka taittuu jouhevasti. Kasselin kau-pungin tienoolla mukavan mutkikas tie ku-luttaa renkaiden reunoja. jostain ilmestyy paikallinen mersu, joka yrittää karkuun. Lä-hestyessäni Hampuria huomaan taivaalle kerääntyneet pilvet. Luvattu sade tuleekin vasta nyt. Kietoudun hieman hätiköiden hi-ostavaan kumi-asuuni ja pysähdyn lähes heti poistamaan sen uudelleen. Hetken kuluttua alkaa kuitenkin sataa. ”aloittelijan puuhas-telua”: mietin omaa säänarviointikykyäni ja päätän jatkaa sateen läpi nahka-asussani.

Mukavasti vilvoittava sade kestää vain het-ken. ajan onnistuneen matkan päätteeksi el-ben joen alittavaa tunnelia pitkin Hampuriin.

keskiviikko 9.6.Linnut laulavat minut hereille kello viisi, enkä tahdo saada enää unta. Mietin, pitäisi-kö minun lähteä ajamaan jo aamun tuntei-na. ehtisin ongelmitta tukholmasta kotiin vievään lauttaan, vaikka matkaa kertyisi liki 1000 kilometriä. Nukahdan mietteisiini.

Minut herätetään yhdeksältä, mutta jään vielä lepäämään. olen päättänyt yöpyä Mal-mössä, jonne matkaa on kohtuulliset 430 ki-lometriä. Lähetän ystävälleni viestin, pakkaan tavarani ja lähden ajamaan puolilta päivin. aamutaivasta peittänyt pilvimatto on kai-konnut auringon tieltä. Muuan lapsijoukko vilkuttaa hyvästit tien yli kulkevalta kävelysil-lalta. Vastaan rennosti vasemmallani ja jatkan moottoritielle, kohti Puttgardenin lauttaa. Kohta olen jo tanskan puolella, enkä vielä-kään ole saanut vastausta yöpaikkapyyntööni. ”Miksi jätin viestin lähettämisen näin myö-häiseen?” : tiuskin itselleni.

Soitan läpi puolet Malmöön squash-har-rastajista tuloksetta. on siis otettava käyttöön varasuunnitelma. Saan yöpaikan Norrköpin-gistä, mutta yksi puhelu tuo hetkessä 440 ki-lometriä lisää ratsastettavaa. arvioin ehtiväni perille yhdeksän ja kymmenen välillä.

Illan hämärtyessä ilma viilenee. Pysähdyn lisäämään vaatteita ja olen kiitollinen ettei sada. Riemuitsin liian aikaisin. tavoitan no-peasti edessä roikkuvat pilvet ja matka jatkuu kosteammissa tunnelmissa.

Sadeasuni pitää minut kuivana, mutta se ei juuri suojele yhä laskevalta lämpötilalta. Sormistani lähtee tunto ja kroppani kangis-tuu kuutosvaihteelle.

Pysähdyn tankkaamaan. Kuuma kaakao lämmittää vain hetken, kunnes viimein näen tutun talonkulman. Seikkailuni ensimmäinen ja viimeinen tuskientaival on takanani. ”Perus- taisteluvoitto”: totean itselleni. Nyt kotiin on enää kiven heitto.

torstai 11.6.Stadsgårdenin kyltit johdattavat minut sata-maan. on aika lastata laiva moottoripyörällä sekä lähes kolmen viikon matkakokemuksel-la. trippimittari on pysähtynyt 6254 kilomet-riin. Kuulen massiivisten moottoreiden mu-rahtavan käyntiin. Kaiken kansan lomalaiva alkaa lipua hitaasti kohti Helsinkiä. Vaihdan moottoripyörävermeeni farkkuihin sekä vii-meiseen puhtaana olevaan pariin squash-sukkia ja suuntaan kannettavani kanssa lai-vankannelle tunnelmoimaan. tuomisen tarakkakyyti on reissurunoa vaille valmis.

Kulutettuja kenkiäAhmittuja kilometrejäPaluun haikeusKättelee koti-ikävääElämän moottoritieOn mutkainen

Viides etappi

Home sweet home.

PiiRROS: Marko Nakari

Marko Nakari on monelle squashpelaajalle tuttu ja kova pelimies joidenkin vuosien takaa. Julkaisemme kussakin Squash-lehdessä yhden Markon lajiaiheisen piirroksen.

tämä juttu oli viimeinen olli tuomisen Helsingin Sanomille kirjoittamasta juttu-sarjasta alkukesästä 2010. Moottoripyöräreissun aikana olli osallistui henkilökoh-taisiin eM-kisoihin Saarbrückenissa Saksassa ja sijoittui kisoissa toiseksi. Squash-lehti julkaisee nyt tämän aiemmin julkaisemattoman jutun otsikolla Viides etappi.

38

Jälkipelit 1.2013

Miksi hyväksyä ei-toivottua käyttäytymistä?

otimaamme squashissa on tänä talvena tapahtunut kaksi toi-sistaan irrallista tapausta, jotka toimivat tämän Jälkipeli-kolum-

nin polttoaineena. Toisessa tapauksessa kyse on epäurheilijamaises-ta käyttäytymisestä ja toisessa välinpitämättömästä ja ylimielisestä suhtautumisesta mediaan kohdistunutta pyyntöä kohtaan. Kumpikin tapaus on tapahtunut squashkentän ulkopuolella, mutta liittynyt kiin-teästi lajiimme.

OLennaiSTa Tämän jutun kannalta ei ole, ketkä urheilijat ovat kyseessä; olennaista on, miten näihin tapauksiin on suhtauduttu.Squashilla ei ole maassamme kirjoitettua ohjeistoa siitä, kuinka pe-laajan tulee käyttäytyä kentän ulkopuolella edustaessaan seuraansa, maajoukkuetta, liittoa tai lajiaan. On lähdetty siitä, että pelaajat osaa-vat käyttäytyä ja noudattaa hyviä tapoja ja heidän oma harkintansa riittää. Pääsääntöisesti näin toki onkin.

POLiiSin LiiKKuminen ja näkyminen ihmisten keskuudessa alen-taa merkittävästi rikoksia yhteiskunnassamme. Pitäisikö meidän sa-maa logiikkaa noudattaen luoda käyttäytymisohjeisto pelaajillem-me? Pitäisikö meidän myös sanktioida sellainen epäurheilijamainen

tai välinpitämätön käytös, joka kategorisesti ei tähän lajiin kuulu ja tahrii lajin mainetta? Tarvitsemmeko me tällaisen koodiston, jotta sen pelkkä olemassaolo osaltaan ehkäisisi ei-toivottua käyttäytymis-tä? Sillä jos näihin poikkeustapauksiin ei puututa, se tarkoittaa, että ne sallitaan.

PiTäiSiKö meidän ajatella, että ”tekevälle sattuu” tai ”yritetään ymmärtää” tai ”koska liitto ei ole saanut mitään virallista raporttia, asialle ei voi tehdä mitään.”

TOTTa Kai voidaan tehdä. Ylilyöntitilanteissa ei enää tarvitse yrit-tää ymmärtää.

nyKyTiLanTeeSSa, jOSSa kirjallista käyttäytymisohjeistoa ei ole, Squashliiton valmennusvaliokunnan ja/tai kilpailuvaliokunnan jäsenten oma etiikka ja moraali riittävät täysin ryhtyä asioiden vaati-miin toimenpiteisiin, jos sellainen katsotaan aiheelliseksi.

On Kuin ampuisi omaan nilkkaansa, jos asian kuittaa toteamalla: ”Kos-ka emme ole saaneet asiasta virallista raporttia, asiaa ei ole olemassa.”

K

TEkSTi: Jari Mether

seikkailu. tartu hetkeen.TÄYSIN UUSI VOLVO V40 CROSS COUNTRY.SUUNNITELTU SINUA VARTENTäysin uuden Volvo V40 Cross Country -mallin vahva ulkoasu ja suurempi ajokorkeus tekevät matkoistasi upeita seikkailuja, joita muistelet pitkään. Euroopan turvallisimmaksi testatun V40 -mallin isoveli on viisiovinen ja viisipaikkainen hatchback, jonka skandinaavinen design, huippuluokan turvallisuus ja ajamisen nautinto on suunniteltu sinua varten.

Täysin uusi Volvo V40 Cross Country -mallisto alkaen: autoveroton hinta 26 850 €, autovero 4 928,43 €, kokonaishinta 31 778,43 € + toimituskulut 600 €. Autoetu alkaen: vapaa 675 €/kk, käyttöetu 480 €/kk. EU-yhd. 3,8−8,3 l/100 km, CO2 99−194 g/km. Volvo Sopimus alkaen: 43 €/kk (3 vuoden sopimus, 20 000 km/vuosi).

Kuvan auto erikoisvarustein.volvocars.fi

VolvoV40-crosscountry-squashlehti-A4.indd 1 3/8/13 2:52 PM

KUVa: PeTTeRI RePO

Me kaikki vanhemmat pelaajat olemme roolimalleja näillekin tytöille.Meillä kaikilla on henkilökohtainen vastuu siitä, että he oppivathyviä käyttäytymismalleja oman lajinsa parissa.

ISKE KIINNI URAANHELMI HIGHWAY

Helmi & huippu-urheilu.

Suosittelen!Olympiapikaluistelija

Mika Poutala

squash_takasivuA4_13k.indd 1 2/21/13 9:53 AM