Syksy / Talvi — 2014 - Mandatum Life · 2019. 3. 18. · Syksy / Talvi — 2014 Johtolangat...

Syksy / Talvi — 2014

Johtolangat vavahduttavat sukututkijaa.

66

"Työ on siunaus, joka näyttää kiroukselta."

42

Pärjäisitkö sinäpuolella palkalla?

48

Tulokkaat mullistavat työelämänMutta miten nuoret tulevaisuuden toivot houkutellaan aiemmin töihin?

12 19

Royal Ravintoloiden toimitusjohtajaAku Vikström johtaa kentältä käsin.

52

”Haluan jalkautua,olla sykkeessä.”

Sisään siitä!

Tulossa uusi Audi TTS Coupé.

Uskalla ko?

auditt.fi

TÄSSÄ NUMEROSSA

11 PÄÄKIRJOITUS Petri Niemisvirran mukaan Suomella ei ole varaa siihen, että osa porukasta syrjäytyy. Syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten auttaminen on taatusti hyvä sijoitus.

12 TYÖELÄMÄN MULLISTAJAT Suomalainen yhteiskunta rakentuu kohta y- ja z-sukupol-vien harteille. Ja mitä nopeammin rakentuu, sen parempi, sillä Suomi pysyy pystyssä vain työuria pidentämällä.

20 HUIKEA DUUNIPAIKKA Anniina Raatikka perusti opiskelukaverinsa kanssa van-huspalveluita tuottavan yrityksen. Huikea Oy syntyi ha-lusta tehdä omaan arvomaailmaan sopivaa työtä ja tarjota nuorille mahdollisuuksia tutustua sosiaali- ja hoivatyöhön.

12

”Työelämässä on hienoja

nuoria. Meidän velvollisuutemme

on tukea heitä.”

Pekka Ojanpää

11

20”Me kuuntelemme

Huikeassa aktiivisesti nuorten ideoita ja annamme heille mahdollisuuden

vaikuttaa asioihin.”

Anniina Raatikka

NASA

, ESA

an

d the

Hub

ble S

M4

ERO

Tea

m

MUUALLA SAMOISTA AIHEISTA

”China and Germany are in a honeymoon period”…

”Kaikki kiinnostava on tapahtunut maailmankaikkeuden ensimmäi-sen sekunnin aikana. Sen jälkeen on ollut vain jäähdyttelyä.”

Suomalaisten vapaaehtoiset vakuutukset

…said Zhang Ming, head researcher for Chinese overseas investments at China's Social Science Academy. In 2013, the think tank selected Germany as the saf-est country in the world for China to in-vest in, based on its economic strength, financial stability, and warm relation-ships with China.

The Wall Street Journal (27.3.2014)

Kari Enqvist, nelonen.fi (9.6.2014)

Euroopasta löytyy edelleen kasvua. Salkunhoitajat Janne Holtari ja Samuli Outinen kertovat mistä. 32–35

Pitkästä jäähdyttelystä huolimatta kosmologian professori Kari Enqvist on innostunut ja motivoitunut työstään. 42–45

Kumpi on arvokkaampi, sinä vai auto? Suomalaiset vakuuttavat ahkerasti omaisuuttaan, mutta henkilövakuuttaminen on usein puutteellista. 48–49

Vakuutustutkimus 2014 / Finanssialan Keskusliitto

KotivakuutusVapaaehtoinen autovakuutus (kasko)

Vapaa-ajan tapaturmavakuutusHenkilövahingot korvaava matkavakuutus

Henkivakuutus kuoleman varaltaSairauskuluvakuutus

Vapaaehtoinen eläkevakuutusLainaturvavakuutus

LemmikkieläinvakuutusVenevakuutus

Urheiluvakuutus (lajikohtainen lisenssi)Säästöhenkivakuutus

Myrskyvahingot korvaava metsävakuutusSijoitusvakuutus (ml. kapitalisaatiosopimus)

Tuotekohtainen vakuutus (esim. kodinkone, silmälasit, kännykkä)Yksittäiseen sairauteen liityvä vakuutus (esim. syöpävakuutus)

En osaa sanoaMuu

95

69

60

50

37

26

18

10

10

9

8

8

6

5

5

3

1

2

TÄSSÄ NUMEROSSA

22 TUNTEMATON PALKKA Oikeudenmukainen ja läpinäkyvä palkkaus tukee organi-saation johtamista oikeaan suuntaan. Sumuinen palkka-järjestelmä ohjaa harhapoluille.

26 VALLANKUMOUS YLI RAJOJEN Jari Sarelahden mukaan digitalisoituminen heiluttaa yritysten segmentoitumista ja avaa herkullisia mahdolli-suuksia innovatiivisille tekijöille.

28 RAHASTA JA HENGESTÄ Tukikummit tekevät tärkeää työtä, syksy tuo mukanaan muotia ja timantteja, kuinka kesälajien ammattilaiset jaksavat kaamoksen keskellä ja muuta ajankohtaista.

32 KASVUN METSÄSTÄJÄT Eurooppalaisista yrityksistä löytyy edelleen kasvupotenti-aalia. Janne Holtari ja Samuli Outinen kääntävät kaikki kivet löytääkseen pk-sektorilta hyviä sijoituskohteita.

36 ODOTETTAVISSA ILTAAN ASTI Salkunhoidon johtaja Juhani Lehtonen piti lokikirjaa

Mandatum Life Korkosalkun kevään, kesän ja alkusyksyn tapahtumista.

38 KUNTIEN TUOTTAVAMPI TULEVAISUUS Enemmän aikaa vanhustenhoitoon, lyhyempiä jonotus-aikoja lääkäreille, parempaa palvelua kirjastoihin. Suori-tukseen perustuva palkkaus voi tehdä unelmien kunnasta totta.

41 MALLIOPPILAS EI TARVITSE RASAVILLIN RAJOJA Joillekin yrityksille tiukentunut sääntely on ylitsepääse-mätön kompastuskivi, toisille se ei ole haaste eikä mikään, pohtii Timo Vuokila kolumnissaan.

42 SIUNATTU TYÖ ”Työ on siunaus, joka näyttää kiroukselta”, totesi kirjailija Maksim Gorki 1800-luvun puolivälissä. Kysyimme val-mentajalta, yrittäjältä ja tutkijalta, mitä työ heille antaa ja mitä se merkitsee.

48 KÄÄNNÄ PAHA PÄIVÄ PAREMMAKSI Suomalaiset suhtautuvat optimistisesti yhteiskunnan huolenpitoon, vaikka sairastuminen, työkyvyttömyys tai kuolema vaikuttavat merkittävästi perheen talouteen. Etukäteen miettimällä pahan päivän voi muuttaa edes hitusen paremmaksi.

50 VIIMEISEN TAHDON ENSIMMÄISET SÄÄNNÖT Hyvällä suunnittelulla ja oikeilla sopimuksilla perintö ohjautuu toivotulla tavalla. Varainhoidon juridiikkaan erikoistunut Seppo Mikkola listasi perintösuunnittelun seitsemän muistisääntöä.

32

26

41

38

48

42

”Kasvaviin pieniin ja keskisuuriin

yrityksiin sijoittamalla

saa paremman tuoton pitkällä

aikavälillä.”

Janne Holtari

”Ihmisen pitää uskaltaa

unelmoida isosti ja

epärealistisesti.”

HenrikDettmann

22


”Ragnin kehittämien herkullisten täytteiden ansiosta uuniperunoista muodostui todellinen menestystarina.

Torilla kävivät monet Ragnin aiemmalta uralta tutut asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Osa tuli

uteliaisuudesta katsomaan, miten konkurssin tehnyt yrittäjä jaksaa.

Ragni, joka kutsui liiketoimiaan ’pottubisnekseksi’, sai usein kuulla kiitosta siitä, että oli aloittanut uuden uran, kun monet muut konkurssin tehneet ja omaisuutensa menettäneet masentuivat niin,

etteivät enää kyenneet tai halunneet jatkaa yrittäjinä. Suomessa konkurssin tekeminen koettiin

sekä yrittäjien että yleisön keskuudessa suureksi häpeäksi ja pilkan kohteeksi. […]

Ragni ei piitannut juoruista eikä luovuttanut. Kova työnteko ja yrittäminen olivat hänellä verissä.

Aamulla varhain hän meni Hotelli Rivoli Jardiniin auttamaan aamiaistarjoiluissa, päivä kului torilla uuniperunoita valmistaessa ja myydessä, ja iltaisin

hän meni vielä Rivoli-ravintolaan auttamaan henkilökuntaa.”

Ensimmäinen suomalainen henkivakuutusyhtiö Kaleva on nähnyt historiansa aikana maan itsenäistymisen, teollistumisen ja taloudelliset vaikeudet, myös maail-mansodat.Kun Helsingin pommitukset alkoivat marraskuussa 1939,

osa Kalevan pääkonttorista evakuoitiin Ouluun. Talvisodan evakkoretki jäi vain kuuden viikon mittaiseksi. Pian sen jäl-keen kun yhtiö oli jättänyt Oulun Kirkkokadulla sijaitsevan konttorin, taloon osui pommi ja se paloi maan tasalle.

Talvisodan aikana Kalevan pääkonttori oli auki kolme tuntia päivisin, helmikuussa työaika pidennettiin normaa-liksi. Talvisota repi Kalevassa erityisesti kenttäorganisaation vahvuutta.

Henkivakuutusyhtiö Kalevan arkistot

Tässä lehdessä Royal Ravintoloiden uusi toimitusjohtaja Aku Vikström sanoo, että tällä hetkellä Suomessa eletään vielä vaikeampia aikoja kuin 90-luvulla. ”Viimeiset lähes kymmenen vuotta ovat olleet taloudessa ja siten myös ravintola-alalla lähinnä kidutusta.” 52–57

Henkivakuutusyhtiö Kaleva täyttää tänä syksynä 140 vuotta. 58–61

Pirjo von Hertzenin kirjoittama ja elokuussa ilmestynyt Ragni Rissa-nen – Elämä lautasella (Sil-tala 2014) ker-too arvostetun suomalaisen hotelli- ja ravintola-alan yrittäjän elä-mäntarinan.

Kahvilayrittäjänä aloittanut Ragni Ris-sanen perusti vuonna 1962 ravintola Rivolin ja laajensi bisneksiään menestyksekkäästi kolmen vuosikymmenen ajan. 80-luvun lop-puun mennessä Rivoli-konsernin liikevaihto oli lähes sata miljoonaa markkaa ja se työllisti 450 hotelli- ja ravintola-alan ammattilaista.

90-luvun lamassa Rissanen menetti kaiken, myös henkilökohtaisen omaisuutensa. Vain Rivoli ja Hotelli Rivoli Jardin pystyivät jatka-maan keskeytyksettä toimintaansa. Rissanen ei lannistunut, vaan alkoi lyhentää velkataak-kaansa myymällä täytettyjä uuniperunoita Hietalahden torilla.

TÄSSÄ NUMEROSSA

52 HYÖKKÄÄJÄN ASENNE Perheyhtiö Royal Ravintolat on suomalaisen ravintola- ja hotellialan käsite. Vahvakin yritys ja brändi vaativat silti uudistamista ja vahvistamista. Tähän tehtävään on pal-kattu mies Marsista, Aku Vikström.

58 140 VUOTTA ELÄMÄÄ Kaleva on ensimmäinen kotimainen henkivakuutusyhtiö. Koettelemuksista syntynyt ja monista muutoksista vahvis-tunut yhtiö on tarjonnut suomalaisille turvaa ja hyvinvoin-tia vuodesta 1874.

62 NAINEN, JONKA TUTKIMUS VALITSI Suomalainen geriatri ja Alzheimer-tutkija Miia Kivipel-to määrittelee ryhmänsä kanssa uusia hoitosuosituksia, joilla voitaisiin ehkäistä maailmanlaajuinen muistisairaus-epidemia.

66 MENNEEN MAAILMAN RYTMISSÄ Sukututkimuksen pölyinen imago on kaukana totuudesta. Kaavamaisen sukupuun rakentamisen sijaan harrastus herättää historian henkiin ja tarjoaa tutkijalle niin paljas-tuksia kuin oivalluksiakin.

73 100 SANAA AJATTELEMISESTA Monelta vaaditaan päivittäin yhä enemmän päätöksiä, mutta aikaa mielipiteen muodostamiseen on aina vain vähemmän, kirjoittaa toimituspäällikkö Laura Helaniemi.

74 JOHTAJAA PALKITSEMASSA Yrjö Kopra peräänkuuluttaa ylimmän johdon parempaa palkkatietämystä. Kaava johtajan vuosiansion laskemi-seen on selkeä, mutta palkkataso riippuu siitä, miten yritys määrittelee kaavan painoarvot.

74

73 52

62

58

66

”Olemme tässä vähän

missiopohjallakin, kehittämässä suomalaista

ruokakulttuuria.”

Aku Vikström

”Alzheimerin on laskettu maksavan

maailmalle enemmän kuin

sydänsairaudet ja syöpä yhteensä.”

Miia Kivipelto


Vanhan talon vintiltä, lattialautojen alta, löytyi muutama ohuen ohut sivu käsinkirjoitettua tekstiä.Kirjeet on kirjoitettu tammi–helmi-

kuussa 1889. Niissä Ernfried kuvailee koukeroisella mustekirjoituksella sy-dämensä täyttänyttä iloa niistä elämän kauneimmista tunneista, jotka hän on viettänyt kaupungilla Ida-Karolinan kanssa. ”Mitä vanhempasi sanoivat, kun tulit kotiin niin myöhään?”

Vuosikymmeniä myöhemmin otetussa kuvassa pariskunta seisoo kotitalonsa edustalla.

”Ajattelu ja unelmointi täyttävät miele-ni, mutta ne ovat vain tyhjää siihen ver-rattuna, kun saamme syleillä toisiamme.”

Muun muassa L. Onervan ja Albert Edelfeltin elämää tutkineen Anna Kortelaisen mielestä ainutkertaisten asiakirjojen käsitteleminen on harras hetki ja etuoikeus. 66–71

Tee kalenteriisi jo nyt varaus Levi Sukseelle 29.–30.1.2015

Suositussa suoran puheen yritysseminaarissa on jälleen mukana merkittävä joukko omien alojensa huippuja ruotimassa myynnin ja markkinoinnin kompastuskiviä ja kulma-kertoimia. Tule mukaan avaamaan uusia latuja, nauttimaan inspiroivista keskusteluista ja heittämään verkot vesille Levin upeissa puitteissa.

Varmista, että kuulet ensimmäisenä uutiset keskustelua herättävästä ohjelmasta: levisuksee.levi.fi

Mikä on, kun ei myy?

Yhteistyössä

“Markkinointi on “Markkinointi on “Markkinointi on humpuukia, eihän humpuukia, eihän humpuukia, eihän sitä voi edes mitata.”sitä voi edes mitata.”sitä voi edes mitata.”

“Tulos tai ulos “Tulos tai ulos “Tulos tai ulos – pysyy myyjät – pysyy myyjät – pysyy myyjät tehokkaina!”tehokkaina!”tehokkaina!”

“Puhutaan siitä “Puhutaan siitä “Puhutaan siitä “Puhutaan siitä “Puhutaan siitä “Puhutaan siitä “Puhutaan siitä “Puhutaan siitä “Puhutaan siitä “Puhutaan siitä “Puhutaan siitä “Puhutaan siitä “Puhutaan siitä “Puhutaan siitä “Puhutaan siitä markkinoinnista markkinoinnista markkinoinnista markkinoinnista markkinoinnista markkinoinnista markkinoinnista markkinoinnista markkinoinnista markkinoinnista markkinoinnista markkinoinnista markkinoinnista markkinoinnista markkinoinnista

sitten, kun on sitten, kun on sitten, kun on sitten, kun on sitten, kun on sitten, kun on sitten, kun on sitten, kun on sitten, kun on sitten, kun on sitten, kun on sitten, kun on sitten, kun on sitten, kun on sitten, kun on tärkeät asiat käsitelty.”tärkeät asiat käsitelty.”tärkeät asiat käsitelty.”tärkeät asiat käsitelty.”tärkeät asiat käsitelty.”tärkeät asiat käsitelty.”tärkeät asiat käsitelty.”tärkeät asiat käsitelty.”tärkeät asiat käsitelty.”tärkeät asiat käsitelty.”tärkeät asiat käsitelty.”tärkeät asiat käsitelty.”tärkeät asiat käsitelty.”tärkeät asiat käsitelty.”tärkeät asiat käsitelty.”

11

Joskus kohdalle osuu onnekkaita sattumia, jolloin elämä ojentaa etsimäsi kuin tarjottimella. Viime vuoden keväällä kävi niin. Kittilän-lennolla viereeni istui ihminen, jolla oli vastaus Mandatum Lifella paljon puhuttuun asiaan. Vierustoverini oli Sakari Huovinen Tukikummit-

nimisestä organisaatiosta. Tasavallan presidentin suojeleman säätiön tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Keskustelin herra Huovisen kanssa koko lennon ajan, ja Lappiin laskeuduttuamme lupasin viedä asiaa eteenpäin. Mandatum Li-felle oli löytynyt oivallinen keino antaa hyvän kiertää.

Henkivakuutusyhtiöt ovat kautta historiansa kantaneet vas-tuuta suomalaisten hyvinvoinnista. Juuri vakuutus on ehkä paras esimerkki yhteisestä vastuunkannosta: koko toiminnan ideahan on antaa niiden, joilla ei mene huonosti, auttaa muita. Vakuutusrahat laitetaan yhteiseen kirstuun ja ne, joiden talo ei pala, auttavat kotinsa menettäneet takaisin jaloilleen.

Juuremme ulottuvat yli 140 vuoden taakse, henkivakuutus-yhtiö Kalevaan ja Henki-Sampoon. Perinteemme yritysvastuus-sa ovat pitkät, uskallan väittää meidän jopa kunnostautuneen asiassa erityisen hyvin. Olimme pohtineet Mandatum Lifessa yritysvastuun seuraavia askelia, ja Tukikummit tuntui yhdeltä sopivalta tavalta auttaa.

Päätimme osallistua Tukikummien toimintaan ohjaamalla osan riskivakuutusmaksuistamme vakuutusturvan ottamiseen sellaisille lapsille ja nuorille, jotka jäisivät muutoin vakuuttamat-ta. Idea ei ollut täysin omamme, se syntyi keskustelusta Kitti-län koneessa. Sakari Huovinen esitti erinomaisia kysymyksiä ja näkemyksiä siitä, miten organisaation kannattaa antaa hyvän

Petri NiemisvirtaKirjoittaja on Mandatum Lifen toimitusjohtaja.

”Syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten auttaminen on

taatusti hyvä sijoitus.”

Kuv

itus

: Tom

mi V

allis

to

kiertää. Vakuutus mahdollistaa esimerkiksi sellaisten urheilu-lajien harrastamisen, joihin syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret eivät voisi muuten osallistua. Se tuo myös turvaa niille, joille on käynyt erityisen huonosti sairauden tai onnettomuuden vuoksi.

Moni pitää tätä taatusti hyvänä asiana, mutta arvelen ainakin muutaman skeptisen lukijan tuhahtavan. Yrityksellä on taatusti oma etu asialistalla. Niin onkin.

Me haluamme työvoimaa ja asiakkaita tulevaisuudessakin. Meillä menee hyvin ja haluamme jatkaa samaa rataa ainakin seu-raavat 140 vuotta. Se ei onnistu, jollei Suomi voi hyvin.

Suomella ei ole varaa siihen, että osa porukastamme syrjäy-tyy. Syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten auttaminen on taatusti hyvä sijoitus.

Jokaisen yrityksen täytyy toki pohtia asiaa omasta lähtökoh-dastaan, mutta uskon monien voivan sijoittaa Suomen parem-paan huomiseen. Jos markkinoiden elinvoimaisuus ei tunnu riit-tävältä kannustimelta auttaa, on hyviä syitä paljon lisää. Ne eivät tosin liity liiketoimintaan vaan etiikkaan.

Suomessa ei saisi olla lapsia ja nuoria, joilla ei ole mielestään mitään menetettävää tai saavutettavaa.

Koska lapset, koska nuoret, koska tulevaisuus

12

Teksti: Annukka Oksanen — Kuvat: Marko Rantanen

Chillaava 90-luvun alussa syn-tynyt y-sukupolvi. Diginatiivien 2000-luvulla syntynyt z-sukupolvi. Milleniaanit. Rakkailla lapsilla on monta nimeä, mutta näiden nuor-ten harteille suomalainen yhteis-kuntakin kohta rakentuu. Ja mitä nopeammin rakentuu, sen parem-pi, sillä Suomi pysyy pystyssä vain

työuria pidentämällä.

13

”On kohtuullisen vakava asia, etteivät tuhannet nuoret pääse

ikinä kiinni töihin.” Pekka Ojanpää

mullistajat

14

S anotaan, että vuosituhannen vaihteen nuoret suhtautuvat työhön eri tavoin kuin aikaisem-mat sukupolvet. Nöyryys on poissa, työ on sarja projekteja ja vapaa-aika entistä elämyk-sellisempää. Mikä y- ja z-nuorille on työssä tärkeää? Miten suomalaisyritys saa houkuteltua töi-hin menestyksennälkäisiä nuoria, niitä, joista on aivan luontevaa pitää koko maailmaa työ-markkinoinaan? Ei ainakaan perinteisellä nyrkki pöytään -joh-tamisella.

Suomi on rikas maa, maailman mittakaavassa suorastaan supereliittiä. Monella suomalaisvanhemmalla on varaa ostaa jokseenkin huolettomasti jälkikasvulleen harrastusvälineitä, vaatteita ja matkoja. Miten nuoret saa motivoitua työntekoon, kun netistä voi shopata pilkkahintaan uudet vaatteet ja lentoli-pun Balille? Pelkkä palkka ei siihen riitä.

”Nykyisessä ilmapiirissä on vaikeaa ylläpitää ´ponnistelun kuria’”, ST1-konsernin hallituksen puheenjohtaja, yhteiskunnal-lisesti aktiivinen ja nuorten kanssa paljon toiminut Mika Ant-tonen sanoo.

Vauraassa ympäristössä nuori ajattelee herkästi, että tietyt asiat kuuluvat hänelle automaattisesti, eikä hän ymmärrä, että joidenkin asioiden eteen pitää ponnistella. Anttosen mielestä suomalaiset eivät ole valmiita tekemään yhtä paljon kuin ennen. Eikä se ole nuorten vika.

”Tässä elintason huumassa aikuiset eivät ole osanneet siir-tää työn arvostusta nuorille. Emme ole saaneet välitettyä heille, miksi töitä pitää tehdä: ilman työntekoa hyvinvointivaltio ei pysy pystyssä.”

N uorta on vaikeaa innostaa puhumalla verokerty-män tärkeydestä. Silti pitäisi yrittää motivoida työntekoon, sillä kaikki työ on merkityksellistä sekä yksilön, yritysten että yhteiskunnan kannal-ta.Liikkeenjohdon konsultointiyritys BearingPointin Suomen

henkilöstöjohtaja ja useilla toimialoilla työskennellyt hr-ammat-tilainen Mirka Fagerholm on Mika Anttosen kanssa samaa miel-tä siitä, että nuoret tarvitsevat korostetusti työlleen merkityk-sen, tarkoituksen. Mutta hänen mielestään yhteiseen vastuuseen vetoaminen ei toimi.

”Nuorta pitää houkutella töihin kertomalla, mitä makeita jut-tuja hän siitä itselleen saa.”

Mitä ne makeat jutut ovat? Eivät tavaraa.Taloudellisen tiedotustoimiston vuonna 2011 tekemän tutki-

muksen mukaan suuri osa nuorista mieltää työn osaksi elämän-tyyliä. Nuoret haluavat sovittaa työn muuhun elämäänsä, eivät muuta elämää työhön, kuten aikaisemmat sukupolvet. Työstä nauttiminen on tutkimuksen mukaan tärkeää. Se asettaa vaati-muksia työnantajalle.

”Työssä pitää olla mieltä, sen pitää olla vaihtelevaa. Nuorten pitää pystyä tekemään omaa työtään koskevia päätöksiä. He ha-kevat tosi jyrkkää oppimiskäyrää ja etenemismahdollisuuksia”, Fagerholm listaa.

Palveluyritys Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja Pekka Ojanpää sanoo, ettei nuoria ole vaikeaa saada töihin. Lassila & Tikanoja on yksi Suomen viidestä suurimmasta kesätyöllistäjäs-tä. Se palkkaa joka kesä yli tuhat nuorta.

Ojanpään mukaan nuoret arvostavat turvallista työsuhdetta, kehittymismahdollisuuksia ja hyvää työyhteisöä, ihan kuin van-hemmatkin. Kellokorttiympäristö ei ole kuitenkaan tätä päivää. Työn ja vapaa-ajan pitää joustaa.

”Tutkimusten mukaan itsenäinen, joustava ja merkitykselli-nen työ motivoi nuoria”, energisoija, tekniikan tohtori, pitkään johtajana Suomessa ja ulkomailla työskennellyt Merja Fischer sanoo.

Hän toimii Tekesin Liideri-hankkeen puheenjohtajana ja työs-kentelee vapaa-ajallaan Zestmark Oy:ssä, joka ponnistelee nuor-ten merkityksellisen elämän löytämiseksi.

Anttonen, Ojanpää, Fischer ja Fagerholm ovat yksimielisiä sii-tä, että nuorilla työn merkityksellisyys korostuu. Nuoret halua-vat tietää, mikä on työn suurempi tarkoitus, mutta he kysyvät kärkkäästi perusteluja myös yksittäisille työtehtäville. Pomon pitää pystyä perustelemaan, miksi tehdään juuri näin.

Merkitystä nuorille luo korostetusti eettisyys. Erityisesti ym-päristönsuojelu on tärkeää. Lassila & Tikanojan kulutusyhteis-kunnasta kierrätysyhteiskuntaan -slogan motivoi nuoria ja ST1:n Biofuelsiin on tunkua nuorista tekniikan opiskelijoista, jotka ha-luavat tulla kehittämään elintarvikejätteistä polttoaineita.

15

L iksalla motivointi ei toimi suurimpaan osaan, mutta Mika Anttonen muistuttaa, että nuoret eivät ole mikään homogeeninen joukko.”On niitäkin, jotka haluavat 20-vuotiaana bemarin alleen.”Mirka Fagerholm on Anttosen kanssa samaa mieltä siitä, että palkka ei ole nuorille kovin-kaan tehokas motivaattori. Sen sijaan on aiempaa tärkeämpää, että palkka on oikeudenmukainen. Fagerholmin kokemuksen mukaan nuoret ovat räjäyttäneet aiempien sukupolvien tabun omien ansioiden salailusta ja vertailevat avoimesti palkkojaan.

Läpinäkyvyys on nuorille tärkeää myös muussa yrityksen toi-minnassa. Työelämään on astumassa sukupolvi, joka on kaiken tiedon äärellä jo melkein vauvaiästä. Minkäänlainen salailu ja keinotekoiset raja-aidat eivät käy laatuun.

”Tämä sukupolvi ei pokkuroi titteleitä. Se nykäisee toimitus-johtajaa hihasta kertoakseen ideoitaan ja myös edellyttää, että toimitusjohtajalla on aikaa ideoiden kuunteluun”, Fagerholm ku-vailee.

BearingPoint kilpailee korkeakoulutettujen nuorten parhaim-mistosta. Se houkuttelee nuoria lupaamalla mielenkiintoisia töi-tä, näyttöihin perustuvaa nopeaa etenemistä ja muutaman kuu-kauden sapatteja intensiivisen työn vastapainoksi.

”Nytkin yksi surffaa tuolla maailmalla ja toinen lähtee tammi-kuussa.”

Töitä voi tehdä etänä, ja konsultinalkuja johdetaan coachaa-malla, valmentamalla. Jokaisella työntekijällä on oma coachinsa. Perinteinen käskien johtaminen on menneisyyttä.

Työkaverit ovat tärkeitä, sillä he eivät ole pelkkiä työkavereita vaan myös ystäviä. Tiimityössä porukka hitsautuu yhteen.

BearingPointilla työporukan viihtyvyys otetaan niin vakavas-ti, että firmaan pyrkivä konsultinalku tapaa mahdollisia tulevia kollegoitaan jo hakuprosessin aikana. Kaikilla hakuprosessiin osallistuneilla on veto-oikeus ennen lopullista valintaa.

Nuoret haluavat myös palautetta. Työhaastattelun jälkeen he kysyvät, miksei heitä valittu johonkin tehtävään ja haluavat tie-tää, mitä he voisivat tehdä paremmin.

Fagerholmin mukaan on selvää, että nykynuoret mullistavat työelämän lähivuosikymmenillä: luvassa on dynaamista tiimi-työtä, jossa väittely on kipakkaakin, töitä tehdään välillä kellon ympäri ja eri puolilla maailmaa.

Milleniaanit ovat kasvaneet aidosti globaalissa maailmassa. Tietotekniikan ansiosta heidän sukupolvikokemuksensa on ai-van erilainen kuin edellisten sukupolvien. Fagerholm luonnehtii, että ”tämä sukupolvi on kasvatettu valloittamaan maailma”.

”Perustyö ei ole seksikästä. Se on nuorille meiltä aikuisilta

välittyvä arvomaailma.”Mika Anttonen

16

K un itsevarmat nuoret astuvat työelämään, he ha-luavat matalahierarkkisia organisaatioita. Pomo-jen kulmahuoneet ovat jo menneisyyttä yhä use-ammassa yrityksessä. Nyt on muotia, että koko henkilöstö, osasto tai tiimi tekee työtä saman pöy-dän ääressä.

”Nykyisen, monilla toimialoilla vallitsevan työtyytymättömyy-den perusteella voi kysyä, kuka vanhasta työnteon mallista on oikeastaan nauttinut”, Mirka Fagerholm heittää.

Työntekijälähtöinen innovointi on Merja Fischerin mukaan yleistä esimerkiksi Tanskassa. Hänen mielestään tasa-arvoises-sa ja matalahierarkkisessa Tanskassa on Euroopan paras työelä-mä: työntekijöille annetaan oikeasti vastuuta ja vapauksia, mikä kannustaa innovoimaan.

Kuulostaa uuden sukupolven työntekotavalta. Ja hyödylliseltä myös yrityksen näkökulmasta.

Fischer puhuu yrityksen emotionaalisesta pääomasta. Se muodostuu esimerkiksi yrityksen läsnäolosta kotipaikkakunnal-la, työilmapiiristä huolehtimisesta ja hyvien asioiden puolesta puhumisesta. Emotionaalinen pääoma säteilee yrityksestä ym-päröivään yhteiskuntaan ja nuoret ovat sen herkkiä tulkitsijoita. Emotionaalista pääomaa kasvatetaan perinteisinkin keinoin.

”Uskollisuus luodaan jo varhaisnuoruudessa. Yrityksen läsnä-oloa voi olla esimerkiksi lapsille järjestetty joulujuhla. Kyse on yrityksen ja ihmisen kohtaamisesta. Ei pidä myydä sellutehtaan kulttuuria, vaan välittämisen kulttuuria.”

Kun nuorelle on tullut jo varhain hyvä käsitys yrityksestä, hän hakeutuu sinne töihin. Mutta vain, jos hän allekirjoittaa yrityk-sen arvot ja henkilöstöpolitiikan. Nuorta ei kiinnosta yritys, jon-ka brändi ei ole aidosti kunnossa. Työpaikkaa harkitseva nuori pystyy helposti selvittämään, miten yritys kohtelee henkilöstö-ään ja muita sidosryhmiään.

”Kannustava, energisoiva työilmapiiri on nuorille tärkeä”, sa-noo Fischer.

Sen luominen voi olla haasteellista sellaisilla keski-ikäisten kansoittamilla työpaikoilla, joilla töistä ja työoloista valittaminen on yleistä. Sosiaalinen media on ruokkinut valituskulttuuria en-tisestään.

”On hiton huono homma, jos nuorille välittyy arvomaailma, jossa pieni kolotus johtuu heti huonosta duunista”, Mika Antto-nen heittää.

”Ei uraa tarvitse valitaseuraavaksi 40 vuodeksi.

Työelämä on pieniäaskeleita.” Merja Fischer

17

S uomalaisessa yhteiskunnassa elää luja usko koulu-tukseen. Ehkä liiankin luja. ”Perustyö ei ole seksikästä. Se on nuorille meil-tä aikuisilta välittyvä arvomaailma. Jos me vähek-symme omassa käyttäytymisessämme suoritta-van tason töitä, asenne välittyy vahvasti nuorille”, Mika Anttonen väittää. Hän kertoo kysyneensä kerran SuomiAreenassa yleisöltä,

kuinka moni on suositellut lapselleen putkiasentajan ammattia. Yksikään käsi ei noussut. Kuitenkin suorittavan tason työnteki-jöistä on pulaa ja monella alalla voi tehdä hyvän uran.

Anttosen mielestä Suomeen on yritetty saada väkisin korke-aa koulutusstatusta. Merja Fischer pohtii, että Suomi rakentaa itsetuntoaan koulutuksen kautta. Ylikoulutus pönkittää nuoren kansakunnan itsetuntoa ja sillä haetaan hyväksyntää. Parille edelliselle, hyvinvointivaltiota rakentaneelle sukupolvelle pitkän koulutuksen tärkeys on taottu selkäytimeen niin lujasti, että muut ammattiin pätevöitymisen keinot ovat jääneet Suomessa vähemmälle huomiolle.

”Muodollisen koulutuksen rooli on korostunut suomalaisessa yhteiskunnassa. Korkeakoulututkinto ei tee kenestäkään parem-paa ihmistä. Ihmisyys ja hyvyys tulevat aivan muualta”, Fischer sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi Sveitsissä ei ole paljon akatee-misesti koulutettuja omasta takaa, koska suuri osa nuorista pä-tevöityy ammattiin kisällijärjestelmän kautta.

”Vanhalle, itseensä luottavalle maalle ei ole mikään ongelma tuoda lääkäreitä ja muita tarvittavia akateemisia ammattilaisia ulkomailta”, Fischer pohtii.

Pekka Ojanpään mielestä on sääli, ettei Suomessa hyödynnetä nykyistä enemmän oppisopimuskoulutusta.

”Oppisopimuskoulutuksessa nuori pääsisi aikaisin mukaan työelämään ja hänelle siirtyisi työpaikkojen hiljaista tietoa. Se on myös monelle koulunpenkillä viihtymättömälle loistava tapa hankkia ammatti”, Ojanpää sanoo.

S uomessa on keskusteltu paljon siitä, että opis-keluun menee liikaa aikaa ja opiskelujen aloit-taminen viivästyy.Mirka Fagerholmin mielestä opintojen aloit-taminen nopeutuisi, jos yliopistojen pääsy- kokeisiin ei pitäisi päntätä heti ylioppilaskir-joitusten jälkeen. Moni ei jaksa tuossa vai-heessa tarttua uudestaan kirjoihin, vaan pitää välivuoden tai pari.Fagerholm ja Mika Anttonen eivät ole sinänsä huolissaan

opintojen venymisestä, jos opinnot venyvät sen takia, että nuori on ollut töissä.

”Palkkaan ehdottomasti mieluummin kaupan kassalla tai liu-kuhihnalla työskennelleen kuin pelkästään opiskelleen”, Fager-holm sanoo.

Konsultille vähittäiskaupan tai tehtaan käytännön taitaminen on kullanarvoista pääomaa.

”Otan paljon mieluummin töihin kuusi vuotta opiskelleen ja siitä ajasta kaksi vuotta töihin käyttäneen kuin neljä vuotta pel-kästään opiskelleen. On tärkeämpää, että nuori tekee koko ajan jotain kuin että valmistuu mahdollisimman nopeasti”, Anttonen sanoo.

Koulun ja työelämän välistä kuilua pitäisi madaltaa. Fischer ehdottaa, että opettajat menisivät lukuvuoden päätyttyä kesä-kuun alussa viikoksi yrityksiin töihin, jolloin he osaisivat parem-min ohjata nuoria tulevaisuuteen. Näin he näkisivät työelämää muuallakin kuin koulussa.

Vapaaehtoistyössään Zestmarkissa Fischer on huomannut nuorten epävarmuuden. Hänen mielestään nuoret kaipaavat ki-peästi lisää tietoa siitä, millaista työelämä on.

”Ei työuraa tarvitse valita seuraavaksi 40 vuodeksi. Itse ver-taan työelämää mielelläni helminauhaan, jossa yksi työ on helmi, välissä olevassa solmukohdassa voi tehdä jotain muuta ja sitten tulee taas uusi helmi. Työelämä on pieniä askeleita”, hän muo-toilee.

Fischerin mukaan aikuisten rehelliset kertomukset työelä-mästä rohkaisevat nuoria omissa valinnoissaan aikana, jolloin kaikki on epävarmaa ja valinnanmahdollisuuksia on melkein rajattomasti. Nuorten on tärkeää ymmärtää, että epäonnistumi-nen on sallittua.

Niin melkein kaikille aikuisillekin on joskus käynyt.

18

M irka Fagerholmin mukaan suomalaisnuorilla menee keskimäärin hyvin, mutta käynnissä on jakautumi-nen. Yhdessä päässä ovat menestyvät, fyysisestä ja psyykkisestä terveydestään hyvin tietoiset nuoret. Pekka Ojanpää on näh-nyt merkkejä toisestakin päästä. Hän on huolissaan nuorten fyy-sisestä kunnosta.

”Huonot elintavat näkyvät työhöntulotarkastuksissa. On käy-nyt niinkin, että kuntotestattavasta nuorten miesten ryhmästä kukaan ei olisi kuntonsa perusteella selviytynyt ruumiillisesti raskaasta työstä”, hän kertoo.

Sitten ovat ne, joilta työelämään siirtyminen ei onnistu syystä tai toisesta. Suomessa tähän syrjäytyvien ryhmään kuuluu noin 30 000 nuorta. Usein he ovat toisen tai kolmannen polven työt-tömiä. Mika Anttonen, Fagerholm ja Ojanpää eivät näe yrityksis-sään syrjäytyjiä, mutta he sanovat melkein yhdestä suusta, että ongelma on olemassa.

”On kohtuullisen vakava asia, etteivät tuhannet nuoret pääse ikinä kiinni töihin”, Ojanpää sanoo.

Ongelmaan on yrittänyt pureutua myös vuonna 2013 voimaan tullut Nuorisotakuu, joka koskee kaikkia alle 25-vuotiaita perus-koulun käyneitä ja alle 30-vuotiaita vastavalmistuneita. Jokaisel-le takuun piiriin kuuluvalle taataan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työn-hakijaksi ilmoittautumisesta.

VTV:n tuoreen selvityksen mukaan Nuorisotakuulle asetet-tuja tavoitteita ei kuitenkaan saavutettu ensimmäisen vuoden aikana. Työttömien nuorten määrä ja nuorten virta yli kolmen kuukauden työttömyyteen jopa kasvoivat edellisvuoteen verrat-tuna. Epäonnistumiseen vaikutti ennen kaikkea huono taloudel-linen tilanne.

Merja Fischer ehdottaa peruskoulun ja lukion jälkeen kaikille avointa työelämäkoulutusta. Se voisi olla monelle tie opiskele-maan ja töihin kotiin jäämisen sijaan.

19

K enen vastuulla on nuorten sujuva solahtaminen työelämään? Se on meidän kaikkien vastuulla, keskustelijat sanovat melkein yhdestä suusta ja tarkoittavat tällä myös nuoria. Yhteiskunta ei voi istuttaa keneenkään onnellisuutta, työn tekemi-sen asenne on itsestä kiinni.

Lääkkeeksi keskustelijat eivät tarjoa valtion tukitoimia ja yri-tysten aseman helpottamista, vaan nuorista välittämistä. Sen näyttämistä, että nuoret ovat tärkeitä ja että heitä arvostetaan. Ajan käyttämistä nuoriin.

”Työelämässä on hienoja nuoria. Meidän velvollisuutemme on tukea heitä. Olen vakuuttunut, että nuori sukupolvi vie maata eteenpäin”, Pekka Ojanpää sanoo.

”Aikuisilla ei ole tarpeeksi aikaa nuorille, mutta välittämisen merkitys on hirveän suuri”, Mika Anttonen summaa.

Rajojen asettaminen ja työn merkityksen avaaminen nuorille on kovaa työtä, mutta se on avainasemassa, jos halutaan säilyt-tää nykyinen suomalainen yhteiskuntamalli.

”En ole kuullut hirveästi tällaista yhteisöllisyyteen perustu-vaa keskustelua”, Anttonen sanoo.

Merja Fischerin mukaan ei ole niinkään kyse siitä, että nuoret ovat muuttuneet, vaan yhteiskunta ja työelämä ovat muuttuneet.

”Meidän sukupolvellamme oli helpompaa”, hän sanoo ja muis-tuttaa, että me kaikki voimme tehdä joka päivä jotain sen eteen, että nuoret viihtyvät työelämässä.

”Kauppareissulla nuori kassa joutui laskemaan ostokseni kak-si kertaa. Hän oli ensimmäistä päivää töissä. Sanoin hänelle, että älä välitä, me olemme kaikki olleet joskus ensimmäistä päivää töissä.”

Niin yksinkertaista se on.

”Palkkaan mieluummin kaupan kassalla tai liukuhihnalla

työskennelleen kuin pelkästään opiskelleen.”

Mirka Fagerholm

20

”Vanhuspalvelut on kasvuala. Liikeideamme syntyi, kun opis-kelin yrityksen toisen perustajan Jenna Ylikosken kanssa yrittä-jyyden tradenomitutkintoa Tam-pereen ammattikorkeakoulun Proakate-miassa. Huikea Oy:llä loimme itsellemme työn, joka on lähellä omaa arvomaail-maamme.

Kotipalvelun lisäksi halusimme an-taa nuorille mahdollisuuden tutustua sosiaali- ja hoivatyöhön. Omasta koke-muksesta tiedän, että nuorena on vaikeaa päättää, mille alalle pitäisi lähteä. Näin voimme ehkä ehkäistä syrjäytymistäkin.

Yrittäminen Suomessa on kovaa työtä, varsinkin alussa. Tunnettuuden kasvatta-miseksi on verkostoiduttava ja myytävä. Myös työntekijöiden sivukulut ovat Suo-messa kovat. Ruotsissa käytössä oleva malli, jossa alle 30-vuotiaan palkkaami-sesta saa puolet sivukuluista anteeksi, sopisi meillekin.

Pirkanmaalla ja Tampereella toimiva Huikea Oy perustettiin joulukuussa 2013. Nyt näyttää hyvältä, yrityksemme laaje-nee. Kunnianhimoinen tavoitteemme on toimia viiden vuoden kuluttua koko Suo-messa.

Kaikki meillä töissä olevat nuoret ovat joko lukiossa tai ammattikoulussa. Tyypillisesti he tekevät meille töitä viisi tuntia viikossa. Liikeideamme mukaan nuoret työntekijämme esimerkiksi käy-vät ryhminä pitämässä ikäihmisille Väriä elämään -tuokioita, joissa harrastetaan yhdessä. Nuorten tuottaman kotipalve-lun lisäksi työllistämme Tampereella alan opiskelijoita ja vastavalmistuneita koti-palveluun ja saattoavuksi harrasteisiin tai esimerkiksi hammaslääkärissä käyntiin.

Sekä nuoret että ikäihmiset ovat in-noissaan näistä kohtaamisista.

On myönteistä, että media käsittelee aktiivisesti nuorten töitä, ja myös presi-dentti Sauli Niinistö pitää esillä nuorten

työllistymisasioita. Siitä tulee tukea. Tar-vittaessa voimme kysyä neuvoa myös yh-teistyökumppaneiltamme ja yrityskum-meiltamme.

Nuorille ei sovi liian jäykkä yrityskult-tuuuri. Me kuuntelemme Huikeassa aktii-visesti nuorten työntekijöidemme ideoita ja annamme heille mahdollisuuden vai-kuttaa asioihin. Työporukassa ei ole oike-astaan johtajaa, vaan se toimii ryhmänä. Työstä voi tehdä iloista, silloin innostus säilyy.

Koulujen ja yritysten pitäisi lähestyä toisiaan vielä paljon, vaikka oikeaan suun-taan on jo menty. Opiskelun tulisi vastata nykyistä enemmän tosi elämää, pitäisi tehdä oikeita projekteja yrityksissä.”

KOMMENTTI

Huikeaduunipaikka

Anniina Raatikka Kommentoija on tamperelaisen senioripalvelu Huikea Oy:n toinenomistaja ja perustaja.

Teksti: Annukka Oksanen — Kuva: Marko Rämä

MA

ND

ATU

M H

ENK

IVA

KU

UTU

SO

SAK

EYH

TIÖ

Työ tekijäänsä kiittääHarva kuitenkaan pelkällä kiitoksella elää. Hyvin suunnitellulla

palkitsemisella vaikutetaan yrityksen tuottavuuteen. Tehokas palkitseminen säästää yrityksen kustannuksia ja lisää palkitsemisen

vaikuttavuutta. Se on myös aidosti työntekijöiden arvostamaa. Varmista, että saat palkitsemiseen käytetyistä euroista enemmän irti.

www.mandatumlife.fi/palkitseminen

22

TUNTEMATON PALKKA

Oikeudenmukainen ja läpinäkyvä palkkaus tukee organisaation johtamista oikeaan suuntaan. Sumuinen palkkajärjestelmä ohjaa harhapoluille.

Teksti: Risto Pennanen — Kuvitus: Wonder Agency

23

Tasapuolinen kohtelu edellyttää, että yhtä vaativissa tehtävissä yhtä hyvin suoriutuvat ihmiset saavat samaa palkkaa. Tasa-puolisuus ei kuitenkaan aina to-teudu. Pahimmillaan työpaikan peruspalkkaus on sekava viidakko, johon on kasvanut vuosien varrella määrittele-mättömiä toimenkuvia, erilaisia lisiä ja tuntemattomia palkkaperusteita.

Viidakko syntyy yleensä monien sat-tumusten sivutuotteena. Tervettä palk-kajärjestelmää voivat sekoittaa muun muassa yrityskaupat, henkilöstön vaih-tuminen ja taloussuhdanteet.

”Jos jo peruspalkkaan kasautuu vuo-sien aikana selittämättömiä eroja, ne kertautuvat peruspalkkaan sidotun tulospalkkauksen yhteydessä”, sanoo palkkausjärjestelmiä kehittävän Innovan liiketoimintajohtaja Anna Ylikorkala.

Näin käy, koska monilla työpaikoilla suunnitellaan enemmän tulospalkkio-järjestelmää kuin peruspalkkausta. Se johtuu ainakin osin siitä, että työehto-sopimuksilla on perinteisesti ollut vahva rooli etenkin työntekijätason palkoissa.

Työehtosopimuksilla ei ole kuiten-kaan niin täydellinen monopoli palkka-uksessa kuin usein ajatellaan. Työpaik-kakohtaiset lisät ja muut palkkaliukumat tekevät pesäeroa tes-palkkoihin. Soppaa hämmentää erityisesti se, että toimenku-via määritellessä tehtävien vaativuus ei useinkaan näy tasapuolisesti palkoissa. Kun henkilöstö kokee palkkauksen epä-oikeudenmukaiseksi, syntyy kateutta ja tyytymättömyyttä. Ne puolestaan hei-kentävät motivaatiota ja lisäävät vaihtu-vuutta.

Yhä useammat kansainväliset yri-tykset ovat alkaneet viime vuosina luo-kitella toimenkuvia, ja samankaltainen luokittelu on levinnyt muillekin työpai-koille. Työnantajat ovat sisäistäneet, että palkka on paljon enemmän kuin korvaus tehdystä työstä. Se on johtamisen väline, joka motivoi ja ohjaa henkilöstöä.

”Työnantajat ovat alkaneet johtaa palkkausjärjestelmää niin, että se tukee muuta tekemistä”, Ylikorkala pohtii.

TEE PALKASTA JOHTAMISEN VÄLINE * Tee palkitsemisstrategia. Huolehdi,

että yrityksellä on ajan tasalla oleva palkitsemisstrategia ja palkkapolitiikka.

* Ohjaa tavoitteita kohti. Kytke palkitseminen aina tavoitteisiin, arvoihin ja strategiaan. Kerro miksi palkitaan ja mitä sillä tavoitellaan.

* Unohda pikavoitot. Edistä pitkäjänteistä ja suunnitelmallista palkkauksen kehittämistä.

* Kommunikoi! Paranna palkka- ja palkitsemistietämystä hyvällä viestinnällä.

* Muista neljä tärkeää askelta: huolehdi tavoitteiden asettamisesta, edellytysten luomisesta, palautteen antamisesta ja palkitsemisesta.

* Ota henkilöstö mukaan. Osallista työntekijät miettimään ja parantamaan palkitsemista.

* Seuraa vaikutuksia. Opettele tunnistamaan palkitsemisen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia.

Lähde: Hakonen, Hakonen, Hulkko-Nyman, Ylikorkala. Palkitse taitavammin – palkitsemistavat esimiestyön ja johtamisen välineenä. Sanoma Pro 2014.

Palkka on enemmän kuin korvaus tehdystä työstä. Se on johtamisen väline, joka

motivoi ja ohjaa.

24

V iestintä on palkkajär-jestelmän uudistamisen kriittisimpiä vaiheita, sil-lä palkat herättävät aina suuria tunteita. Muutos-ta seuraava ensireaktio on usein epäilevä, vaikka henkilöstö olisi-kin ilmapiirikyselyissä pitänyt vanhaa palkkajärjestelmää epäselvänä.

Uuden palkkajärjestelmän kehit-täminen tuottaa usein yllätyksiä. Kun henkilöstön palkat sijoitetaan pisteiksi

”vaativuusavaruuteen”, erottuu massasta säännöllisesti pisteitä, jotka ovat mui-den ylä- tai alapuolella. Nämä yllättävät yleensä työnantajankin. Epäjohdon-mukaisuuksille löytyy usein historial-linen selitys, kun erottuvien pisteiden taustat avataan.

Hyvin suunniteltu järjestelmä on itsessään viestintäväline, joka kertoo organisaation tavoitteista ja auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Palkkaus-järjestelmän julkistaminen kannattaa silti suunnitella huolellisesti. Uuden jär-jestelmän perusteet on hyvä avata moni-en kanavien kautta systemaattisesti niin, että järjestelmästä tulee mahdollisim-man läpinäkyvä.

Se ei tarkoita palkkojen julkistamista ilmoitustaululla.

”Läpinäkyvyys on sitä, että kaikki tietä-vät, millä perusteella palkka muodostuu, minkälainen palkitsemisen kokonaisuus on ja mitä itse kukin voisi tehdä palkkan-sa korottamiseksi”, sanoo Ylikorkala.

Onnistumisen varmistamiseksi on järkevää kouluttaa esimiehet järjestel-män käyttäjiksi, sillä heidän on kyettävä arvioimaan suoritusta oikeudenmukai-sella tavalla. Esimiehet ovat keskeisessä roolissa myös palkkaviestinnässä. Orga-nisaation yleiset viestintäkanavat raken-tavat maaperää uudelle järjestelmälle, mutta aidosti asiat avautuvat vasta arki-sen esimiestyön kautta.

Menestyvässä organisaatiossa työntekijät

tukevat toisiaan eivätkä keskity pelkästään omaan

tekemiseen.

P alkkajärjestelmän remontti käynnistyy tehtävänkuvien kartoittamisella. Kuvauksessa kerrotaan muun muassa, mitä osaamista tehtävän hoitami-nen vaatii ja millaista vastuuta siihen liittyy.

Innovan käyttämän Palkkavaaka-mal-lin avulla tehtävät pisteytetään niin, että työt voidaan jakaa erilaisiin vaativuus-luokkiin. Sen jälkeen luokille määritel-lään lähtöpalkkataso. Vaativuusluokkien rakentaminen on kriittinen askel kohti johtamista tukevaa palkkausta, sillä se selkeyttää palkkajärjestelmää oikeuden-mukaiseksi ja avoimemmaksi.

Oikeudenmukaisuus ei kuitenkaan tarkoita, että samassa tehtävässä toi-mivilla on automaattisesti sama palkka. Palkassa tulee näkyä myös hyvä suoriu-tuminen työssä.

”Onnistumisen arviointiin täytyy vain rakentaa selkeät kriteerit”, Ylikorkala toteaa.

Suoriutumiseen vaikuttavat muun muassa ammatinhallinta ja yhteistyö or-ganisaatiossa. Usein ajatellaan, että juuri oman työn tekeminen on ainoa onnistu-misen mittari. Yhä useammin organisaa-tion menestys on kuitenkin kiinni siitä, miten tiimit toimivat. Silloin menestyk-sen kannalta on aivan keskeistä, että ihmiset tukevat työssään kollegoitaan eivätkä keskity pelkästään omaan teke-miseen.

Oikeudenmukaisuus edellyttää selke-yttä ja johdonmukaisuutta. Järjestelmä on selkeä, kun henkilöstö ymmärtää sen perusteet. Johdonmukaisessa palkitse-misessa kriteereitä noudatetaan kaikki-en kohdalla ja perusteiden toteutumista arvioidaan objektiivisesti. Hajontaa ja epäselvyyksiä syntyy, jos esimiehet suh-tautuvat kriteereihin eri tavoin.

25

Toimivan palkkausjärjestelmän hyödyt voivat olla merkittävät, vaikka muutos ei tapahdukaan kertaheitolla.”Järjestelmä antaa mahdol-lisuuden ottaa tilanne haltuun siten, että asiat korjautuvat pitkällä ai-kavälillä. Muuten viidakko vain pahenee”, sanoo Ylikorkala.

Matalasuhdanne on hyvä hetki korja-ta vääristymiä ja luoda uusia pelisääntö-jä, joiden hyödyt korostuvat työmarkki-noiden vilkastuessa.

Palkkoja ei voi muuttaa kertarysäyk-sellä uusien vaativuusluokkien mukai-siksi. Kenenkään palkkaa ei esimerkiksi voi alentaa sillä perusteella, että palkka sattuu historiallisista syistä olemaan korkeammalla kuin uusi järjestelmä edel-lyttää.

Ensimmäiset korjausliikkeet voi kui-tenkin tehdä melko nopeasti. Jos hyvän työntekijän palkitseminen on selvästi vaativuusluokan ja suoriutumisen ala-puolella, liikutaan vaaravyöhykkeellä, johon kilpailijan on helppo iskeä. Tällöin työntekijän palkkaa voi korottaa välittö-mästi, jos siihen on varaa.

Pidemmällä aikavälillä oikeudenmu-kainen ja avoin palkkajärjestelmä sitout-taa, ohjaa ja parantaa työelämän laatua. Palkan tulee olla riittävällä tasolla, mutta yhtä tärkeää on, että palkitsemisen ko-konaisuus sopii yhteen yrityksen tavoit-teiden ja kulttuurin kanssa.

”Rahapalkka on vastine tehdystä työstä ja sen pitää olla riittävän hyvin hoidettu. Työssä suoriutumiseen ja mo-tivaatioon vaikuttavat kuitenkin monet muutkin tekijät, kuten työn sisältö, kan-nustava ilmapiiri ja johtaminen”, muis-tuttaa Ylikorkala.

TASA-ARVON TYÖKALUTyönantajien kannattaa poistaa kiireen vilkkaa perus-teettomat palkkaerot, jotka kielivät epätasa-arvosta. Hallituksen esitys uudeksi tasa-arvolaiksi ohjaa työn-antajia entistä yksityiskohtaisemmin tasa-arvoista toi-mintaa kohti.

Yli 30 hengen työnantajat joutuvat vastedes tiedot-tamaan henkilöstölle tasa-arvosuunnitelmasta, jossa on selvitys naisten ja miesten palkoista ja tehtäväluo-kituksista. Juuri vaatimus tehtäväluokituksen käyttä-misestä on selkeä uudistus esityksessä.

Palkkaerot voivat olla oikeudenmukaisia ja laillisia, jos ne perustuvat eroihin tehtävissä ja suoriutumisessa. Tehtäväluokitukset hälventävät huolta epäoikeuden-mukaisuudesta niin yrityksen sisällä kuin lainvalvojan silmissä.

Uudistus tukee hallituksen samapalkkaisuusohjel-maa, jonka tavoitteena on muun muassa sukupuolten välisen palkkaeron kaventaminen, sukupuolen mukai-sen työnjaon lieventäminen ja naisten urakehityksen vahvistaminen.

MARKKINATIETO TUKEE PALKKAUSTAPalkkavaaka on Suomessa kehitetty työn vaativuuden arviointiväline. Menetelmä soveltuu yhtä hyvin suorittavan työn kuin ylimmän tason tehtävien ryhmittelyyn, niin yksi-tyisellä kuin julkisella sektorilla.

Palkkavaaka-mallia käyttävät organisaatiot voivat osal-listua myös markkinavertailuun, joka tuottaa tietoa oman organisaation palkkatasosta toimialaan verrattuna. Sen avulla työnantaja näkee, millainen palkanmaksaja se on kil-pailijoihin verrattuna. Yksittäisten kilpailijoiden palkkausta järjestelmä ei paljasta.

Innova kerää vuosittain tietoa peruspalkoista, tulospalk-kioista ja käytössä olevista eduista. Jos toimiala on harvi-nainen, Innova voi tuottaa myös räätälöidyn markkinapalk-kavertailun valitun toimialan tai yritysklusterin työnantajille. Yhtiö kokoaa asiakkaan toiveiden mukaisen verkoston, johon kuuluu vähintään viisi organisaatiota sovituin kriteerein. Sel-vitys toteutetaan keräämällä tietoa valitun kohderyhmän palkoista, tehtävänimikkeistä ja käytössä olevasta vaati-vuusluokituksesta.

Palkitsemisen on sovittava

yhteen yrityksen tavoitteiden ja kulttuurin

kanssa.

26

Vallankumous yli rajojen

”Maaperä on hedelmällinen digitaalisten innovaatioiden vyörylle.”

Kuv

itus

: Tom

mi V

allis

to

P uettava teknologia, laitteiden internet, nettikaupankäynti, viestinnän reaaliaikaisuus. Olemme keskellä digitaalis-ta murrosta, joka ravistelee mitä erilaisimpia pelikenttiä ja toimijoita.

Mobiililaitteiden käytettävyyden kehi-tys, big data, pilvipalvelut ja kuluttajien kiinnostus ovat luoneet hedelmällisen maaperän digitaalisten innovaatioiden vyörylle. Internet ei myöskään ole lakan-nut kehittymästä, teknisesti se muuttaa muotoaan mahdollistaen yhä laajemmat sovellukset. Tuoreimmissa innovaatiois-sa kiihottajana on toiminut mobiilius. Ihmiset haluavat tiedon taskuunsa ja vapauden käyttää palveluita omien aika-taulujensa ja käyttömieltymystensä mu-kaisesti.

Digitalisoitumisen myötä asiakasuskol- lisuus mitataan päivittäin, kun muutok-set asiakassuhteissa ovat vain napin pai-nalluksen takana.

Digitalisoituminen heiluttaa myös yri-tysten segmentoitumista ja avaa uusia mahdollisuuksia innovatiivisille toimi-joille. Perinteisten toimialojen rajat nati-sevat ja kansallisvaltioiden sisälle raken-tuneet stabiloituneet toimijat kohtaavat ennennäkemättömiä haasteita, kun uu-sia pelinmuuttajia ilmaantuu markkinoil-

le ennakkoluulottomien konseptien kera. Hyvä esimerkki on verkkojätti Amazon, joka aloittaa kilpailun puhelinvalmista-jien kanssa. Amazonin kännykkä toimii integroituna ostopäätteenä talon omaan sähköiseen kauppa-alustaan ja mahdol-listaa siten laitteen aggressiivisen hin-noittelun.

Sosiaalisen median ansiosta uusi, on-nistunut palvelu voi breikata päivässä ja saavuttaa aiemmin uskomattomilta tun-tuneet volyymit hetkessä. Tulevien inno-vaatioiden tai murroksen ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, eikä yrityksen nä-kökulmasta kovin oleellistakaan. Tärke-ää on ymmärtää, mitkä tekijät ohjaavat digipalveluiden kehittymistä ja asiakkai-den tarpeita. Ymmärryksen jälkeen on vastattava haasteisiin. Oikean ja katta-van analyysin pohjalta tehdyt muutokset eivät auta yritystä vain pärjäämään, par-haimmillaan ne mahdollistavat yrityksen liittymisen pelinmuuttajien kerhoon.

Mobiili- ja www-palveluiden raken-tamisessa törmätään moniin teknisiin rajoitteisiin, jotka liittyvät tyypillisesti olemassa olevaan IT-arkkitehtuuriin ja datan laatuun tai saatavuuteen. Digi-palveluiden rakentaminen edellyttää uu-denlaista joustavuutta, reaaliaikaisuutta ja integroitavuutta järjestelmätasolla.

Uudet palvelut ovat tyypillisesti kokeilu-luonteisia, ja jo käynnistettyäkin palve-lua on kyettävä muuttamaan tiheästi.

Haasteet eivät kuitenkaan ole pel-kästään teknisiä, edellytykset on luo-tava paitsi konehuoneen myös kannen puolella. Liiketoiminta ja IT on saatava palvelunkehityksessä tiiviimpään yhteis-työhön kuin koskaan aiemmin, ilman keinotekoisia raja-aitoja. Innovaatio ja nopeus saavutetaan vain kyvykkyyksiä sekoittamalla ja toimintaa soveltuvasti johtamalla. Ketterä kehitys vaatii toimi-akseen uudenlaisia rooleja, osaamista ja vastuunjakoa – ja ennen kaikkea kykyä toteuttaa tarvittavat muutokset.

Digitalisoitumisen takana olevia muu-tosajureita on ymmärrettävä. Samalla on analysoitava omat edellytykset ja muutostarpeet sekä toteutettava tarvit-tavat kehitysaskeleet sopivalla tahdilla. Aktiivisille ja innovatiivisille yrityksille murros tarjoaa mitä herkullisimpia tilai-suuksia.

Eläköön vallankumous!

Jari SarelahtiKirjoittaja on Mandatum Lifen Tietohallinto-yksikön johtaja.

Kolumni

Jotta yritys ei kaatuisi,

PIDÄMME YRITTÄJÄN PYSTYSSÄ.

Jokainen yrittäjä vakuuttaa toimitilansa, koneensa ja autonsa. Myös useimmat vakuutusyhtiöt tarjoavat ensin turvaa omaisuudelle. Silloin tärkein voi unohtua. Jos yrittäjä sairastuu tai menettää työ-kykynsä, on koko yrityksen tulevaisuus vaarassa. Ja ensimmäisenä on uhattuna yrittäjän oma toimeentulo. If Oikea Turva varmistaa,

että sinut ja yrityksesi on oikein vakuutettu.

TEE TOIMEENTULOTESTI if.fi /oikeaturva

OIKEATURVA

If

if.fi /yritys010 19 15 00

28

Teksti: Noora Lintukangas ja Iina Thieulon

Life Journal on tuoreiden ajatusten foo-rumi henkilöstön palkitsemisesta ja si-touttamisesta, omistajayrittäjyydestä, varallisuuden kasvattamisesta sekä tule-vaisuuden turvaamisesta. Life Journalis-ta löytyvät juttujen, uutisten, kolumnien ja videoiden lisäksi Mandatum Lifen Sal-kunhoidon Markkinakatsaus Live -lähe-tykset sekä sosiaalisen median kanavien nostot.

mandatumlife.fi /life-journal

Mandatum Life osallistuu syrjäytymis-vaarassa olevien lasten ja nuorten aut-tamiseen lahjoittamalla kaikkein vai-keimmassa tilanteessa olevien perheiden lapsille tapaturmavakuutuksia. Lahjoit-taminen tehdään Tukikummit-säätiön kautta.

”Yhteinen vastuunkantaminen on va-kuuttamisen perusperiaatteita. Haluam-me laittaa hyvän kiertämään ja kantaa osaltamme vastuuta turvaverkon raken-tamisesta sellaisille perheille, jotka ovat arjessaan vaikeassa tilanteessa. Vakuu-tusturvan tarjoaminen on meille luonte-vin keino auttaa”, sanoo Mandatum Lifen toimitusjohtaja Petri Niemisvirta.

Lapsen tapaturmavakuutus antaa tur-vaa odottamattomien tilanteiden varalta ja korvaa esimerkiksi hoitokuluja tapa-turman sattuessa. Tapaturmavakuutus myös alentaa urheiluseurojen lisenssi-maksuja, mikä voi mahdollistaa lapsen harrastuksen.

Mandatum Life lahjoittaa uusien riski-vakuutusasiakkaiden ensimmäisen vuo-den vakuutusmak-suista noin yhtä prosenttia vastaa-van summan tapa-turmavakuutustur-van järjestämiseen. Tämä tarkoittaa, että vuodessa tapa-turmavakuutuksen saa yli 1 000 lasta tai nuorta.

Lisätiedot: mandatumlife.fi /tukikummit

LIFE JOURNAL - DIGITAALINEN RAHAN JA HENGEN MEDIA

POIMINTOJA LIFE JOURNALISTA:

MANDATUM LIFE ALOITTAA

YHTEISTYÖN TUKIKUMMIT-

SÄÄTIÖN KANSSA

”Sijoituksen arvo realisoituu vasta kun siitä luopuu. Yksi sijoittamisen kultaisista säännöistä kieltää rakastumisen sijoitus-

kohteeseen.”

Mandatum Lifen Varainhoidon johtaja Jukka Pirskanen pohtii taiteeseen

sijoittamista ja sijoittamisen taidetta galleristi Kaj Forsblomin kanssa.

”Työvoimapula on väistämätön tosiasia. Hyvä uutinen on se, että ihmiset ovat aiempaa halukkaampia muuttamaan ulkomaille

työn perässä. Jopa 80 prosenttia korkeasti koulutetuista työikäisistä pitää lähtemistä

mahdollisena.”

Tutkija Sally Khallashin mukaan suuryritysten menestys tulevaisuuden työmarkkinoilla riippuu niiden kyvystä huolehtia ulkomaisten osaajien hyvin-voinnista ja sopeuttamisesta uuteen

elinympäristöön.

Kuva: Jonas Lundqvist

29

Levin laskettelurinne ja lähiladut ovat auki koko talven, mutta mitä muita aktiviteetteja alueelta löytyy? Levin Matkailun toimitusjohta-ja Maria Virolainen antaa neljä talvista tärppiä.

REVONTULIBONGAUS. Lämmin makuualusta ja makuupussi, termarillinen kahvia, maukkaat eväsleivät. Niiden kanssa kelpaa pötköttää pimeässä luonnossa ja ihailla revontulia. Tänä talvena Levin verkkosivuille tulee revontulihälytys, joka kertoo otollisim-mat hetket ihailla taivaan väriloistoa. AVANTOUINTI. Immeljärven rannalta, kevyen hiihtomatkan päässä Leviltä, voi vuokrata savusaunan yksityiskäyttöön. Sau-nan yhteydessä on paikallistenkin suosima avantouintipaikka.

LASKETTELIJAN VÄLIPÄIVÄ

TAIDEREIPPAILU. Kuvataiteen ystävä vierailee taiteilija Kalervo Palsan ateljeemökissä ja museossa Kittilän kirkonkylässä, mistä matka jatkuu reippaasti hiihtäen Reidar Särestöniemen taitei-lijakotiin. Moottorikelkalla ehtii taidevisiitille ja korvapuusti-kahville Reijo Raekallion taidegalleriaan. TALVIKALASTUS. Kevättalvella, kun kaamos on taittunut, talviauringosta nautitaan pilk-kiretkillä. Ounasjoelta ja lähialueen järvistä voi nostaa ahventa ja parhaassa tapauksessa harria eli harjusta. Immeljärvestä pyydetään myös lohta.

Lisätiedot: levi.fi

A discussion rose in our FBpage: should Finland be more international & how to boost internationalization in the future? #tulevaisuudensuomi

Aaltoes @aaltoes 4.9.2014

22.10. klo 19 Messukeskuksessa pohditaan, miltä #TulevaisuudenSuomi näyttää. Paneelikeskustelussa

rohkeudesta, riskinotosta, yrittäjyydestä ja hyvinvoinnista tavataan opiskelijoiden haastamina keskustelijoina Antti Herlin,

Björn Wahlroos, Inka Mero, Mika Anttonen ja Jufo Peltomaa. tulevaisuudensuomi.org

30

Petra Diamonds uutisoi 9. syyskuuta löytäneensä eteläafrikkalaisesta Cullina-nin timanttikaivoksesta 232,08 karaatin valkoisen timantin, jota se kuvailee poik-keuksellisen kookkaaksi ja kirkkaaksi. Helmikuussa yhtiö kauppasi harvinaisen 29,60-karaatin sinisen timantin 25,6 mil-joonalla dollarilla. Kesäkuussa löydetty 122,50 karaatin sininen timantti on par-haillaan myynnissä.

Instituutiosijoittajille aukeaa lokakuussa mielenkiintoisia mahdollisuuksia, kun Mandatum Lifen uudet rahastot aloitta-vat toimintansa. Toimilupa rahasto- ja hallinnointiyhtiöille on saatu Luxembur-gin finanssivalvonnalta.

Salkunhoidon johtaja Juhani Leh-tonen kertoo, että rahastot tarjoavat tietyille instituutiosijoittajille sijoitus-kohteita eri markkina-alueille ja omai-suusluokkiin.

”Mukana on myös pohjoismaisittain ainutlaatuisia sijoitusmahdollisuuksia, kuten Nordic High Yield -tuotteemme.”

Rahastot perustuvat pääosin Manda-tum Lifen olemassa oleviin sijoituskorei-hin, joita hoitaa Mandatum Lifen Salkun-hoito. Uudet rahastot ovat: * ML Fixed Income Total Return Fund,

joka sijoittaa korkomarkkinoille ilman vertailuindeksiä.

* ML Nordic High Yield Total Return Fund, joka sijoittaa korkean riskin pohjoismaisiin yrityslainoihin ilman vertailuindeksiä.

* ML Global Equity Fund, joka sijoittaa globaaleille osakemarkkinoille.

* ML European Small & Mid Cap Equity Fund, joka sijoittaa eurooppalaisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

* ML Finland Equity Fund, joka sijoittaa kotimaisiin osakkeisiin.Muusikko-tuottaja Pharrell Williams

taitaa myös vaatesuunnittelun. New Yorkin muotiviikoilla lanseerattiin Wil-liamsin G-Starille suunnittelema RAW for the Oceans -ekovaatemallisto, jonka tekstiileissä hyödynnetään merestä tal-teen otettuja kierrätysmateriaaleja.

Wmagazine.com 9.9.2014

”Denim is one of the most cherished

fabrics on Earth. And we have

created the next generation.”

Bukowskin Fashion & Diamonds -syyshuutokauppaa käydään parhaillaan osoitteessa bukowskismarket.com/fi.

MUOTIA JA TIMANTTEJA

VAIHTOEHTOJA INSTITUUTIO-SIJOITTAJILLE

Sanctions and countersanctions top of the news agenda today. However, the market seems #Ukraine-

fatigued. Mostly flat price moves. #stocks

Mandatum Life Rahat@ML_Salkunhoito 12.9.2014

Stage ja catwalk valmistuvat Kaapelitehtaalla. Tunnelma

nousee kohti iltaa. #optiogaala

Arno Ahosniemi@arnoahosniemi 16.9.2014

Kauppalehti Option Gaala järjestettiin 16.9. Mukana gaalaillassa oli myös

Mandatum Life.

31

Talven tullessa kesälajien ammattilaiset aloit-tavat peruskuntokautensa. Kysyimme golfin ja purjehduksen ammattilaisilta, millaista heidän talviharjoittelunsa on, miten Suomen pitkään talveen motivoidutaan ja mikä aut-taa jaksamaan kaamoksen keskellä.

ROOPE KAKKO, AMMATTIGOLFAAJA”Olen siitä onnel-lisessa asemassa, että vietän talveni perheen kanssa Or-landossa, Floridassa. Talvella on ’kesälo-mani’, vaikka silloin-kin tulee treenattua jatkuvasti.

Vielä ei ole tullut ikävä lumeen ja los-kaan. Jos viettäisin talven Suomessa, voi-si motivoituminen sisäharjoitteluun olla haastavaa. Todennäköisesti lajiharjoit-telu jäisi vähälle ja fysiikkaharjoittelun osuus nousisi reilusti.

Floridassakin teen fysiikkaharjoitte-lua jämäkämmin talvella, mutta talvikau-si on tärkeä myös lajiharjoittelulle. Jos vaikka svingiin haluaa ajaa sisään jotain

uutta, työ pitää tehdä silloin. Talviharjoitteluun motivoituminen ei

tuota minulle minkäänlaisia ongelmia. Kriittisintä on varmasti se, kuinka pit-kään lajista kannattaa pitää täyttä huilia. Vähän aikaa on maltettava pitää taukoa, mutta liian pitkään ei voi lomailla. Mi-nulle se tarkoittaa noin kolmea viikkoa, joulua edeltävästä viikosta alkaen. Sitten vain takaisin hommiin, uudella innolla.”

KASIMIR JOHANSSON, NJK CHALLENGE TEAMIN PÄÄVALMENTAJA

”Purjehduskausi on Suomessa yllättä-vän pitkä: huhti-kuusta marraskuun puoliväliin. Siir-rymme kuivahar-joitteluun lokakuun aikana. Yleensä pur-jehtijat ovat innois-saan vaihtelusta, koska merelläkin alkaa olla kylmä. Selkeä talviaika ja peruskun-tokausi on vahvuutemme.

Purjehdukseen kuluu helposti monta tuntia, mutta talvitreenit tehdään paris-

sa tunnissa. Rakennamme tiimin yhtei-sissä harjoituksissa peruskuntoa, kestä-vyyttä, koordinaatiota ja voimaa.

Ulkomaanleirit pyrimme ajoittamaan ainakin maaliskuun alkuun, jolloin Suo-messa ei vielä pääse veteen. Kriittisin vaihe on joulunaika, kun talvi on pimeim-millään ja pidämme pienen loman.

Motivaation kannalta henkilökohtainen kontakti valmentajaan on tärkeä. Tun-nemme jokaisen purjehtijan henkilökoh-taiset vahvuudet ja motivaatiotason. Yh-teishenki ja ryhmäpaine auttavat paljon.Maajoukkuepurjehtijoilla panokset ovat kovemmat kuin nuorilla. He purjehtivat paljon ulkomailla talvikaudellakin. Myös Rion 2016 kesäolympialaiset nostavat motivaatiota.”

Mandatum Life on mukana tukemassa Roope Kakon ja NJK Challenge Teamin talvi- ja ke-säharjoittelua. NJK Challenge Teamiin kuu-luu nuoria purjehtijatoivoja ja Suomen par-haita maajoukkuetason purjehtijoita. njk.fi

Kahden tasavertaisen yrittäjän yhtiössä mo-lemmat ovat tärkeitä. Jos toiselle tapahtuu jotakin, on menetys suuri paitsi yrittäjän perheelle myös yhtiökumppanille. Henkilö-riskivakuutuksella voi suojata yrityksenkin tulevaisuutta.

Ongelma: Kaksi yrittäjää omistaa yrityksen puoliksi. Molemmat tuovat yritykseen kriittisen panoksen, ja jos jompikumpi jää liiketoiminnasta pois, ei yritys ole entisensä. Yrityksessä on kol-misenkymmentä työntekijää, ja molem-mat yrittäjät haluaisivat turvata paitsi perheensä myös yhtiökumppaninsa ja yrityksen selustan esimerkiksi kuoleman varalta.Ratkaisu: Asiassa on kolme tasoa: yri-tystoiminnan jatkuvuuden varmista-minen, mahdollisen osakassopimuksen toteutuminen sekä tietysti yrittäjän per-heen toimeentulo.

Koska yrityksessä on useita työnteki-jöitä, ei osaaminen ole täysin yhden hen-kilön varassa. Toiminnan jatkuminen on hyvin todennäköistä, vaikka tilanne vaa-tiikin uudelleenjärjestelyjä.

Osakassopimuksessa on usein sovittu osakkeiden lunastamisesta kuoleman-tapauksessa. Tämä voidaan rahoittaa

henkivakuutuksella, sillä puolison tai muun perheenjäsenen lisäksi edunsaaja-na voi olla yritys. Korvaussumman jako-osuudet määritellään tarkan kartoituk-sen perusteella vakuutusta ottaessa.

Lunastustilanteessa omaiset saavat korvauksen osakkeista, ja tämän lisäksi heille ohjataan osa suoraan henkivakuu-tuksesta. Omaisille voi langeta maksetta-vaksi esimerkiksi muuhun omaisuuteen liittyvää perintöveroa, joka pitää ottaa korvaussummassa huomioon asumisen ja elämisen lisäksi. Vakuutussumma kan-nattaa määritellä sopivan kokoiseksi kai-kille edunsaajille.

Kuolemantapauksen lisäksi myös pit-käaikaiset sairaudet ja työkyvyttömyys on hyvä ottaa huomioon vakuutusturvaa mitoitettaessa.

Ongelman ratkaisi Mandatum Lifen yritys-myynnin johtaja Lasse Alvesalo.

TURVAA MYÖS YRITYKSEN SELUSTA

KOHTI KESÄÄ

Ratkaisija

Kuvitus: Eero Johannes

Kuvat: Mandatum Life, NJK

32

Eurooppalaisissa yrityksissä on edelleen kasvupotentiaalia. Varsinkin pienistä ja keskisuurista yrityksistä löytyy mielenkiintoisia sijoituskohteita, jos

tuntee markkinan ja tekee tarkkaa tutkimustyötä.

Teksti: Pia Sievinen — Kuvat: Marko Rantanen

V iisi seminaarimatkaa, 47 analyytikkotapaamista, 119 yritystapaamista.Yhteenveto Samuli Outisen kalenterista maaliskuulta heinäkuulle on vaikuttava. Tämän ajan Outinen ja hänen kollegansa Janne Holtari ovat vastanneet salkunhoitajina toukokuussa 2014 lanseeratusta ML European Small & Mid Cap -sijoituskorista.

Kaksikon kohteena ovat pienet ja keskisuuret yritykset, joilla on hyvät pitkän aikavälin edellytykset kasvattaa liikevaihtoaan ja tulostaan.

”Sijoituskorin universumina on Eurooppa. Toinen rajaus kos-kee yritysten markkina-arvoa, joka on 200 miljoonasta kuuteen miljardiin euroon”, Outinen kertoo.

Kahden miehen tiimi on toiminut eurooppalaisten sijoitusten ja osakerahastojen parissa yli kaksi vuosikymmentä, Holtari vuodesta 2000 ja Outinen vuodesta 2007.

Nykyään Holtarin ja Outisen tehtävänä on poimia satojen yri-tysten joukosta kiinnostavimmat 60–70, joissa on erityistä poten-tiaalia.

Vaikka talouskasvu Euroopassa on ollut hidasta, markkinoilta löytyy jatkuvasti globaalisti toimivia yrityksiä, joilla on kasvupo-tentiaalia oman niche-juttunsa ympärillä.

”Meillä on vakaa uskomus, että kasvaviin pieniin ja keskisuu-riin yrityksiin sijoittamalla saa paremman tuoton pitkällä aika-

metsästäjät

”Intuitiolla on merkitys siinä mielessä, että on uskallettava myös tehdä

toisin kuin muut.”

Samuli Outinen

34

välillä. Pienillä ja keskisuurilla yhtiöillä on tyypillisesti erikois-osaamista ja vahva asema omalla kapeammalla alallaan”, Holtari tiivistää.

Tällaisten yritysten on helpompi kasvaa sekä orgaanisesti että yritysostoin, esimerkiksi laajentumalla uusille maantieteel-lisille alueille tai uusiin tuotteisiin.

”Menestyvät pienyritykset ovat usein myös yrityskauppojen kohteena, mistä sijoittaja luonnollisesti hyötyy”, Holtari selven-tää.

Hän ja Outinen pyrkivät poimimaan kiinnostavia yrityksiä eri toimialoilta ja hajauttamaan portfoliota. Tällä hetkellä korissa on esimerkiksi finanssiosakkeita, kestokulutushyödykkeitä ja teollisuusyrityksiä, kutakin noin 25 prosenttia.

”Ihanteellinen yritys on sellainen, jonka liiketoimintaa on help-po ymmärtää, jolla on selkeä strategia ja hyvä johto. Yrityksellä on myös vahva markkina-asema omalla alallaan, vahva tase ja hyvä kassavirta”, Outinen listaa.

KUKA?KTM Samuli Outinen on työskennellyt

osakemarkkinoilla vuodesta 2007.

MITÄ?Outinen on oppinut työssään, että kaikkeen ei voi vaikuttaa, eikä kaikkea voi tietää. Tuloksia syntyy, kun on val-mis tekemään töitä niiden eteen. Ou-tinen on myös pelannut jääkiekkoa yli

15 vuotta.

MISSÄ?Salkunhoitaja matkustaa ympäri Eu-rooppaa kvartaalien rytmissä etsien sijoituskohteiksi sopivia pk-yrityksiä.

H oltarin ja Outisen arki muodostuu tapaamisista yri-tysten johdon ja analyytikkojen kanssa, analyysien lukemisesta sekä markkinan ja kurssien kehityksen seuraamisesta. Digitaalinen murros näkyy salkunhoitajan työssä vahvasti. Euroopan pörssit avaavat aamulla kello 10 ja menevät kiinni kello 18.30, mutta nykyteknologia mahdollistaa työn teke-misen missä ja milloin vain.

”Kun olin meklari 90-luvulla, nopein keino lähettää viesti ulko-maisille asiakkaille oli faksi”, Holtari huomauttaa.

Nykyään aamulla herätessään hän käy jo kahvin valuessa tuo-reimmat uutiset läpi. Markkinainformaation kannalta tärkeim-mät uutismediat ovat Bloomberg ja Reuters, toimiston televisi-ossa pyörii lisäksi CNBC. Myös The Financial Timesia seurataan.

Salkunhoitajan työssä korostuu olennaisen tiedon poimimi-nen valtavasta uutisvirrasta. Uutisia voi lukea tuhansia sivuja, mutta merkityksellistä on, auttaako se onnistuneiden sijoitusten tekemisessä. Outinen arvostaa sitä, että salkunhoitajia on kaksi.

”Kun on pari filtteriä, joiden läpi tieto kulkee, jossain kohdassa se myös tarttuu”, Outinen toteaa.

Myös Holtari korostaa tiimin merkitystä korin performans-siin. Sijoituskorista vastaaminen työparina on harvinaista ja selkeä etu.

”Eurooppa on iso alue. Alati muuttuvan tilanteen ja koko maa-ilman tapahtumien seuraaminen sekä parhaiden 60 yrityksen poimiminen satojen joukosta vaatii tarkkuutta. Kaksi tekee kai-ken tämän paremmin, ja tarvittaessa pystymme hyvin nopeaan päätöksentekoon”, Holtari sanoo.

M istä sitten tunnistaa hyvän salkunhoitajan? Mit-kä ovat tärkeimmät työn edellyttämät ominai-suudet?”Kokemus ja ennen kaikkea kiinnostus”, Hol-tari ja Outinen sanovat yhdessä.Lisäksi vaaditaan paineensietokykyä, pitkäjänteisyyttä,

kurinalaisuutta, systemaattisuutta ja dynaamisuutta. On kyettä-vä mukautumaan maailman menoon ja hyväksymään tapahtu-vat muutokset. On oltava valmis ottamaan vastaan takaiskuja ja suhteutettava ne osaksi kokonaisuutta.

”Päätöksiä ostaa, myydä tai jättää ostamatta tai myymättä tehdään koko ajan. Jos kuusi päätöstä kymmenestä ovat oikeita, pärjää keskimäärin hyvin. Mutta silti ne neljä ottavat pannuun, ja se pitää hyväksyä”, Holtari muotoilee.

Salkunhoitajakaksikon track record on vaikuttava. Heidän hoitamansa rahastot ovat menestyneet erinomaisesti suhteessa vertailuindekseihin ja kilpailijoihin. Esimerkiksi rahasto, jonka parissa he aiemmin toimivat, on viisinkertaistanut arvonsa kah-dessatoista vuodessa.

”Välillä tulee kriisejäkin, mutta kun sijoittaa pieniin kasvaviin yrityksiin, voi odottaa positiivisia tuottoja pitkässä juoksussa”, Holtari toteaa.

Tiimin osaaminen on havaittu myös kansainvälisesti, mikä näkyy palkintoina erilaisten rahastojen hoitamisessa. Holtari on myös nostettu rahastonhoitajien arviointiin erikoistuneen Citywiren listaukseen, maailman parhaiden rahastonhoitajien joukkoon.

Työn lisäksi miehiä yhdistää urheilutausta ja suunnaton tahto voittaa.

Sillä tahdolla kaksikko on valmis kääntämään kaikki eteen tulevat kivet.

35

”Tämä ei ole kahdeksastaneljään hommaa, vaan tätä

tehdään sydämellä.”

KUKA?BSc. (Econ) Janne Holtari on työs-kennellyt osakemarkkinoilla vuodesta 1995 ja Eurooppaan sijoittavien rahas-tojen salkunhoitajana vuodesta 2000.

MITÄ?Holtari on opiskellut Yhdysvalloissa Louisiana State Universityssa. Hän on myös voittanut suomenmestaruuden

tenniksessä.

MISSÄ?Salkunhoitaja matkustaa kolmen kuu-kauden sykleissä ympäri Eurooppaa, seminaareissa, yritysjohtajia ja ana-lyytikkoja tapaamassa. Arjen kiinto-

piste on Helsingin Bulevardilla.

Janne Holtari

T yö salkunhoitajana on valinta, joka kulkee mukana 24/7. Työstä on pidettävä, jotta sitä jaksaa tehdä myös toimis-ton ulkopuolella. ”Normaalityöpäivänä ensimmäinen analyytikkopala- veri on kahdeksalta ja markkina menee kiinni puoli seitsemältä illalla. Asioista pitää pysyä kärryillä myös lomalla ja matkustaessa”, toteaa Holtari.

”Tämä ei ole kahdeksasta neljään hommaa, vaan tätä tehdään sydämellä.”

Tuloskaudella kaksikon aika kuluu intensiivisesti toimistolla. Parhaina päivinä tulevat kymmenien firmojen tulokset, jotka pitää analysoida nopeasti ymmärtääkseen, pitääkö koriin tehdä muutoksia. Tuloskaudessa menee puolitoista kuukautta. Sen jälkeen tavataan yritysten edustajia kuukauden verran, jonka jälkeen on pari viikkoa väliä ennen kuin kolmen kuukauden sykli alkaa alusta. Kvartaalitulokset ohjaavat Holtarin ja Outisen työ-tä siitä huolimatta, että kaksikon tähtäin on pidemmällä.

”Jokainen päivä on erilainen. Markkina muuttuu, eikä ikinä tie-dä etukäteen, millainen päivästä tulee”, Holtari kertoo.

Markkinaheilahtelujen lisäksi voi tapahtua muutakin, mitä ei voi ennakoida ja mihin ei voi vaikuttaa. Sellaisia ovat lähihistori-assa muun muassa poliittiiset konfliktit, finanssikriisi ja 9/11.

”Vaikka yrityksen tuntee kuinka hyvin ja sen tulos on hyvä, voi osakekurssi silti laskea liiketoiminnasta riippumattomista syis-tä”, Outinen pohtii.

Elokuussa, haastattelua tehdessä, ajankohtainen aihe on Venäjä-Ukraina-konflikti. Siitä johtuen markkina on Holtarin sa-noin ”turhautunut ja irrationaalinen”.

Vastaavasti onnistumiset kiehtovat: hyvät tuotot, mielenkiin-toiset yritystapaamiset ja jatkuva oppiminen.

”Uuden hyvän sijoituskohteen löytäminen on ylivoimaisesti mukavin juttu tässä työssä”, Outinen sanoo.

Pitkä kokemus tuo kyvyn tunnistaa hetket, jolloin on aika os-taa tai myydä, sekä kyvyn luottaa vaistoon.

”Intuitiolla on merkitys siinä mielessä, että on uskallettava myös tehdä toisin kuin muut. Joskus pitää myydä, vaikka kaikki näyttää erittäin hyvältä. Vastaavasti, jos kaikki näyttää erittäin huonolta, pitää uskaltaa ostaa”, Outinen kertoo.

”Pitäisi uskaltaa ostaa, kun itsestä alkaa tuntua tosi pahalta. Silloin yleensä tekee parhaat ostokset”, Holtari kiteyttää.

Toukokuu 2014Eurooppalaisilla korkomarkkinoilla odotetaan herkeämättä, alkaisiko EKP olla valmis signaloi-maan yhä elvyttävämmän rahapolitiikan suun-taan. Markkinoilla alkaa käydä selväksi, että kesäkuun alun kokouksessa EKP:n odotetaan ka-joavan ohjauskorkoihin.

Eteläisen Euroopan valtionlainamarkkinoilla meno jatkuu kiivaana paikallisten pankkien haa-liessa edelleen valtionlainoja. Saksassa kymmen-vuotisen valtionlainan korko laski alle 1,3 % tason, euroalueen infl aation pudottua +1,0 % tasolle vii-me vuoteen nähden. Something is cooking here.

Kesäkuu 2014EKP toimittaa, mitä odotettiin.

Ohjauskorko laskee 0,15 %:iin, ja keskuspankin oma talletuskorko (jolla liikepankit tallettavat ylimääräisen käteisensä) asetettiin ensimmäisen kerran keskuspankin historiassa negatiivisek-si, -0,10 %:iin. Pankit siis joutuvat maksamaan EKP:lle varojensa tallettamisesta keskuspankkiin.

Juoksuajaltaan lyhyiden joukkovelkakirjalaino-jen kysyntä kiihtyi euroalueella. EKP jättää ovet toistaiseksi auki QE:lle (Quantitative Easing) eli ohjelmalle, jossa se ostaa joukkolainoja suoraan jälkimarkkinoilta omaan taseeseensa ja lisää näin rahan määrää taloudessa.

Painotamme kuitenkin salkussamme edelleen pohjoismaisia yrityslainoja. Etelän ”hedelmät” alkavat silti tuoksua, ja aloitamme pitkästä ai-kaa valtionlainojen lisäämisen salkkuumme. Iso-Britannian valtionlainat läpäisevät haavimme, ja punnan ennakoidaan vahvistuvan euroa vastaan.

Heinäkuu 2014EKP:n kesäkuinen lisäelvytys saa aikaan ryntäyk-sen korkomarkkinoille. Lähes kaikki korkopaperei-den alaluokat keräävät kiinnostusta. EKP:n 400 miljardin euron uusi, niin sanottu TLTRO-ohjelma, jolla pankit saavat syksyllä hakea lainaa keskus-pankista, nähdään markkinoilla positiivisena.

Eteläisen Euroopan korkopaperit kohtaavat pankkilainojen ohella voimakasta kysyntää. Pi-täydymme kuitenkin edelleen pääosin pohjois-maisilla markkinoilla. EKP ei vieläkään julkista QE-ohjelmaa, mutta vihjaa sen mahdollisuudesta, jos tilanne vielä heikkenee.

Infl aatio painuu lisää. Vuositasolla ollaan enää +0,8 % vauhdissa euroalueella – pahasti EKP:n oman, 2 % pidemmän aikavälin tavoitteen alapuo-lella. Forward-korot sukeltavat lisää. Viiden vuo-den swap-korko on enää 0,66 % ja Saksan viiden vuoden valtionlainan korko on 0,35 %. Koskahan EKP:n hermo pettää?

Yritysten joukkolainojen kiivas liikkeeseenlaskutahti jatkuu. Mekin etsimme mie-lenkiintoisia vaihtoehtoja mustien kissojen ja koi-rien kanssa, mutta niitä ei tunnu löytyvän.

Pää kylmänä vaan – mahdollisuuksia tulee vielä.

Elokuu 2014Venäjän ja Ukrainan kriisi eskaloituu talouspa-kotteiden kiristämiseksi lännen ja Venäjän välillä, sotilaallisen tilanteen lisäksi. Yrityslainojen luot-toriskipreemiot ampaisevat kovaan nousuun elo-kuun alussa. Rullaamme luottoriskilisäsuojaus-tamme uuteen sopimusperiodiin – näitä suojia tarvitaan vielä.

Osakkeet ja muut riskilliset omaisuuslajit liu-kastelevat. EKP toteaa, että Ukrainan kriisi alkaa olla negatiivisten talouskontribuuttorien joukossa. Korot laskevat lisää.

Euroopan valtionlainojen korot laskevat keski-maturiteeteissa uusiin kaikkien aikojen pohjiin. Hollannissa ei löydy 300 vuoden datalla näin ma-

Odotettavissa iltaan asti

Salkunhoidon johtaja Juhani Lehtonen piti lokikirjaa Mandatum Life Korkosalkun kevään, kesän ja alkusyksyn tapahtumista. Kesän lämpimissä keleissä pidettiin pää kylmänä erikoista korkotilannetta seuratessa ja sopivia

käännöksen paikkoja odotellessa. Pitkään talveen lähdetään vastatuulipurjeilla.

talia korkoja. Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden tilannetta nykykorkotasolla seurataan Euroopan-laajuisesti.

Uusi vakavaraisuuskehikko (Solvency II) on astumassa voimaan tammikuussa 2016, kuitenkin pitkillä siirtymäsäännöksillä. USA:n high yield

-markkinoilta lähtee varoja reippaammalla tahdil-la. Spredit levenevät jenkeissä, joka on mielestäm-me enemmänkin paluuta normaalitilanteeseen ylikuumenemisen jälkeen. Euroopassa ja pohjois-maisilla markkinoilla suurempaa lunastusvirtaa rahastoista ei näy. Back in!

Osallistumme muun muassa Lindorffi n uus-emissioon ja ostamme jälkimarkkinoilta muitakin high yield -joukkolainoja. Euro alkaa heikentyä va-luuttamarkkinoilla. Se on pitkästä aikaa eurotalou-delle hyvä juttu. Vuonna 2014 korkosalkku on tuot-tanut sijoittajille + 3,3 % elokuun loppuun mennessä.

Syyskuu 2014Infl aation painuttua euroalueella 0,3 % vuositasol-le, eikä EKP:lla ole oikein muita vaihtoehtoja kuin kaivaa työkalupakista jälkimarkkinaoperaatiot li-säkoronlaskujen ohessa. EKP kertoo aloittavansa syksyllä yksityisen sektorin liikkeellelaskemien niin sanottujen abs-lainojen (asset backed securiti-es eli esimerkiksi pankkien luottokorttilainojen ar-vopaperistettuja joukkolainoja) ja covered bondien (ylivakuudellisia kiinneluottolainoja) ostamisen markkinoilta omaan taseeseensa. Määrät jäte-tään auki, mutta tiedossa lienee ostoja noin 500 miljardin euron edestä.

EKP:n tase nousee siis syksystä alkaen noin kolmanneksella, mikä on merkittävä liike. FEDin ja muiden suurten keskuspankkien taseen kasvat-tamisoperaatiot ovat korreloineet vahvan positii-visesti riskillisten omaisuuslajien kanssa. Siksi seuraamme EKP:n pian aloitettavaa toimintaa tarkasti. Ultrapitkät forward-korot lähtevätkin pieneen nousuun.

Markkinat alkavat vähitellen uskoa, että EKP:n

toimilla on merkitystä. Tosin Saksan kaksivuoti-nen majailee edelleen tukevasti ankkuriköysissä

-0,07 %:ssa. Euro heikkenee silti mukavasti, sillä EKP:n talletuskorko asetettiin jo -0,2 %:iin. Tä-män verran siis liikepankki joutuu keskuspankil-le maksamaan, mikäli se tallettaa ylimääräistä käteistä päivän päätteeksi EKP:lle. Ei ihme, että dollarit alkavat kiinnostaa. Tie euron lisäheiken-tymiselle on avattu.

Syksyn ja talven kelitLoppukesällä 2014 korkotaso kävi Euroopassa vaarallisen alhaalla. Keskuspankki joutui reagoi-maan pienen sisäisen ristivedon saattelemana, ja rajuin laskupaine koroissa hellitti.

Korkoriskin hallinta koko salkun tasolla tulee olemaan nyt äärimmäisen validi juttu. Raken-namme suojia pidempien Saksan valtionlainojen korkojen nousun varalle. Silti EKP:n politiikka on sementoinut lyhyemmät korot kohtalaisen pitkäk-si aikaa matalalle tasolle. Kokonaisuuden hallinta korostuu. Pidetään surffi päällä!

Infl aatio-odotukset ovat edelleen hyvin alhaal-la. Syksy ja talvi tulevat olemaan pitkiä. Onneksi ajan kulumisen vaikutus on kuitenkin korkosijoit-tajalle mieluista, sillä joka päivä on korkopäivä, jopa viikonloppuna.

Teksti: Juhani Lehtonen — Kuvat: Wonder Agency

38

KuntienTUOTTAVAMPI

tulevaisuusY ksityisellä sektorilla kokonais-palkkojen kehitys seuraa tutki-tusti tuottavuuskehitystä. Se tarkoittaa, että työstä maksetut palkkiot joustavat henkilön tai yksikön suoriutu-misen mukaan tai suhteessa toimialan kehitykseen.

Suomessa yli 60 prosenttia yrityksistä soveltaa joustavuuteen perustuvaa tulos-palkkausta, eikä ihme. Sen vaikuttavuu-desta löytyy tutkimusaineistoa monen väitöskirjan verran.

”Tulospalkkaus vaikuttaa tuottavuu-teen erityisesti silloin, kun tuntuva osa henkilön kokonaispalkasta määräytyy tuloksen mukaan. Järjestelmällä alkaa olla vaikutusta, kun tulospalkkion osuus on 3–4 prosenttia kokonaispalkasta”, sa-noo Innovan toimitusjohtaja Jani Mik-kola.

Mutta mitä tulospalkkauksella oike-astaan tarkoitetaan? Tiedetään, että par-haimmillaan se voi saada huippumyyjän tai kokonaisen organisaation kukoista-maan, mutta mitä muuta?

Enemmän aikaa vanhustenhoitoon, lyhyempiä jonotusaikoja lääkäreille,

parempaa palvelua kirjastoihin. Suoritukseen perustuva palkkakehitys voi

tehdä unelmien kunnasta totta.

Teksti: Pia Sievinen — Kuvitus: Wonder Agency

39

”Tulospalkkaus on peruspalkkaa täy-dentävä osa. Sen ei ole tarkoitus korvata nykyistä peruspalkkaa, vaan palkita ase-tettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja ylittämisestä”, Mikkola toteaa.

Tulospalkkauksen avulla voidaan myös parantaa palkitsemisen oikeuden-mukaisuutta ja jakaa palkkioita silloin kun jaettavaa on. Tulospalkkauksen an-siosta kokonaispalkat joustavat, mutta peruspalkkaus pysyy ennallaan. Yksityi-sellä sektorilla tulospalkkiojärjestelmien piiriin kuuluu useimmiten niitä hyödyn-tävien yritysten koko henkilöstö.

Mikkola uskoo, että yksityisellä puo-lella kasvavien kiinteiden palkkakustan-nusten kanssa ollaan tultu tien päähän. Tulospalkkauksen käyttöaste tulee kas-vamaan, sillä palkkojen on joustettava ympäristön muutosten tahdissa, myös yksittäisten toimialojen sisällä.

”Ei ole oikeastaan muuta suuntaa kuin se, että kokonaispalkkausjärjestelmästä tulee joustavampi”, Mikkola toteaa.

Tulospalkkaus voi toimia murrostilanteessa suoritusta

ohjaavana apuvälineenä.

K untien palkkakehitys viimeisten kolmen vuoden ajalta osoittaa, että julkisella sektorilla joustoa ei ole tapahtunut: kuntapuolen palkat kasvavat nopeammin kuin yksityisellä sektorilla. Samalla kuntapalveluiden tuottavuus, oli sitten kyse koulutus-, so-siaali- tai terveydenhoitopalveluista, on Tilastokeskuksen mukaan 2000-luvulla merkittävästi laskenut.

Mutta voiko kuntien yhteydessä edes puhua liiketoimintaan viittaavasta tuot-tavuudesta? Mikkolan mukaan voi.

”Tuottavuuden nostaminen kunnissa on nyt todella ajankohtaista. Luomalla uusia, tehokkaampia tapoja ja rakenteita kuntapalvelujen tuottamiseen paranne-taan kuntalaisten asiakastyytyväisyyttä ja kunnan henkilöstön työtyytyväisyyttä sekä luodaan tehokkaampia organisaati-oita. Tämä antaa mahdollisuuden mak-saa tuloksesta palkkioita sen tekijöille.”

Tällä hetkellä kuitenkin vain kymmeni-sen prosenttia kaikkien kuntien henkilös-töstä on jonkinlaisen tulospalkkauksen piirissä. Vihdin hallintojohtaja Noora Nordberg uskoo, että tulospalkkio lisäisi työn tuloksellisuutta kunnissa.

”Tulospalkkiojärjestelmä tekee ta-voitteet näkyviksi ja selkeiksi ja osoittaa toiminnan prioriteetit. Jos tavoitteet ja mittarit on laadittu oikein, järjestelmä auttaa keskittymään oikeisiin asioihin. Se parantaa henkilöstön tietoisuutta toi-minnan tuloksista ja vaikuttavuudesta”, Nordberg listaa.

Parhaimmillaan järjestelmä on työ-suorituksia monin tavoin ohjaava voima, joka paitsi kohentaa suoritusten määrää ja laatua myös kannustaa työntekijöitä uudenlaisten ratkaisujen löytämiseen. Nordberg kertoo esimerkin kunnallises-ta päivähoidosta.

”Huomion kiinnittäminen tuottavuu-teen – ja kustannuksiin – voi johtaa vaikkapa siihen, että työyhteisön sisällä löydetään luovia ratkaisuja ryhmien yh-distelemiseen ja jakamiseen, jolloin hen-kilöstömitoitus täyttyy lyhytaikaisissa poissaolotilanteissakin ilman ulkopuolis-ta sijaista.”

40

S itoutuminen, pitkäjänteisyys, roh-keus. Sitä kaikkea tulospalkkiojär-jestelmän käyttöönotto ja sovelta-minen Mikkolan ja Nordbergin mukaan edellyttää kuntajohdolta.

”Kokeilua ei saa keskeyttää esimerkik-si huonon taloudellisen tilanteen yllät-täessä, vaan työtä tulee tehdä pitkäjän-teisesti tuottavuuden saavuttamiseksi”, Nordberg sanoo.

Tuloksia ei välttämättä tule vuodes-sa. Toisaalta järjestelmän vaikuttavuus ja hyödyt voivat olla kauaskantoisempia kuin järjestelmää rakennettaessa on edes osattu kaavailla.

Onnistumisiin päästään, kun tulos-palkkiojärjestelmä rakennetaan huolelli-sesti organisaation strategiaa tukevaksi. Jos tulospalkkiojärjestelmä on tehty vain muodon vuoksi eikä palkkion määrällä ole vaikutusta, siitä ei ole myöskään hyö-tyä.

Käyttöönotto vaatii hyvää esimiestyö-tä ja suorituksen johtamista, selkeiden tavoitteiden asettamista ja vertailukel-poisten mittareiden luomista. Siksi on tärkeää, että johto ja päättäjät näkevät sen kunnan toiminnan kannalta hyödyl-lisenä järjestelmänä, johon on syytä pa-nostaa.

Oleellista on myös se, miten järjestel-mästä viestitään, miten se ymmärretään ja millaisena se koetaan.

”Vaikuttavuuden kannalta on tärke-ää, että järjestelmä on ymmärrettävä ja ihmiset tietävät, mistä palkkio tulee. Ih-misiä on osallistettava. Kun järjestelmää aletaan suunnitella ja lanseerata, sen ei pidä tulla annettuna”, Mikkola toteaa.

O llakseen toimiva tulospalkkio-järjestelmän ei tarvitse olla Mik-kolan mukaan ikuinen. ”Tulospalkkiojärjestelmä voi toimia

suoritusta ohjaavana apuvälineenä esi-merkiksi tilanteessa, jossa pitää saada aikaan muutos kunnan palvelurakentee-seen. Murroskohdan jälkeen järjestel-mää voidaan muuttaa.”

Mikkola kertoo esimerkin, jossa eräs suuri kaupunki paransi suorituksen johtamista ja rakensi tulospalkkiojärjes-telmän hammaslääkäreille ja suuhygie-nisteille vastatakseen haastavaan tilan-teeseen, jossa potilasmäärät kasvoivat nopeasti lainmuutoksen seurauksena.

”Sen lisäksi, että huomattavasti kas-vanut asiakasmäärä pystyttiin ottamaan vastaan, tulospalkkaus auttoi organisaa-tiota mukautumaan muutoksen. Järjes-telmän rakentamisen yhteydessä pohdit-tiin aivan uudenlaisia tapoja tehdä töitä. Se oli murrosvaiheessa tarpeen.”

Toinen ajankohtainen muutos on sote-uudistus, joka perustuu toisistaan irral-laan olevien sosiaali- ja terveyspalvelui-den laajaan integraatioon.

”Mitä muutos tarkoittaa kuntalaisille, esimerkiksi vanhusväestölle? Millaista palvelua tuotetaan, jotta ikääntyneiden arki olisi mahdollisimman hyvää? Miten mitataan palvelun vaikuttavuutta ja ase-tetaan sille tavoitteita? Miten palkitaan henkilökuntaa, kun onnistumisia saa-daan aikaan? Nämä kaikki ovat oleellisia kysymyksiä kunnan asiakastyytyväisyy-den ja tuottavuuden kannalta”, Mikkola listaa.

Muutostarve on nyt suuri julkisel-la sektorilla, joten mietittävää riittää varmasti monissa kunnissa. Varmaa on myös se, tulospalkkiojärjestelmän mahdollisuuksia yhtenä johtamisen tai palkitsemisen välineenä kannattaisi hyö-dyntää nykyistä laajemmin.

J os tulospalkkauksen vaikutus suo-rituksen paranemiseen on ilmei-nen, miksei kunnissa hyödynnetä sitä nykyistä laajemmin tuottavuuden kohentamiseksi?

Keskeinen haaste on suoritusten mit-taaminen, joka on julkisella sektorilla al-kutekijöissään. Mikkola esittääkin, että kunnissa p

Syksy / Talvi — 2014 - Mandatum Life · 2019. 3. 18. · Syksy / Talvi — 2014 Johtolangat...

Documents

Transcript of Syksy / Talvi — 2014 - Mandatum Life · 2019. 3. 18. · Syksy / Talvi — 2014 Johtolangat...