Montako Suomelle uutta lajia?

PUTTE-ohjelman tuloksia vuodesta 2003

METSO-tutkimusseminaari

Säätytalo 16.11.2016

Susanna Anttila

Suomen ympäristökeskus

Seppo Leinonen

Puutteellisesti tunnettujen ja

uhanalaisten metsälajien

tutkimusohjelma

PUTTE

● Ympäristöministeriön rahoittama tutkimusohjelma

● Tarjonnut tutkimusrahoitusta vuosina 2003 – 2016 vuosittain

0,5 – 1,5 milj. euroa

● Osa METSO-toimintaohjelmaa

● Ohjelman tavoitteita mm.

○ Lisätä tieteellisesti korkeatasoista metsiensuojelua ja

uhanalaisuusarviointeja tukevaa lajistotutkimusta

○ Selvittää puutteellisesti tunnettujen eliöryhmien lajistoa,

levinneisyyttä, runsautta ja ekologiaa

○ Siirtää lajisto-osaamista nuorille tutkijoille

○ Lisätä luontoharrastuneisuutta ja parantaa tiedonkulkua

laadukkaiden määritysoppaiden avulla.

2

Panu Halme

Laaja kirjo hankkeita ja toteuttajia

PUTTE

● Yhteensä 68 tutkimushanketta

● Yli puolet hankkeista lajiryhmän tai lajin esiintymisen,

ekologian, taksonomian tutkimusta

● Lähes 20 määritysoppaan valmisteluhanketta

● Lisäksi mm. elinympäristölähtöisiä tutkimuksia,

tutkimusmenetelmien ja tietojärjestelmien kehittämistä

● Puolet hankkeista koskee selkärangattomia, neljännes

sieniä: selvä painottuminen heikoimmin tunnettuihin

lajiryhmiin.

● Eniten PUTTE-hankkeita ovat toteuttaneet Helsingin

yliopisto: 37 hanketta (suurin osa LUOMUS)

● Suomen ympäristökeskuksella 11 hanketta

● Jyväskylän, Joensuun, Oulun ja Turun yliopistot,

Metla/Luke, harrastajat, ELY-keskukset, Metsähallitus

3

Julkaistut yhteenvedot

Tulosten yhteenvetoja

● Ensimmäisen ohjelmakauden

loppuraportti 2008 (toim. Juslén ym.)

● Juslén & Sirkiä: The unknown

northern green. Biodiversity &

Conservation 2013

● Populaaria tietoa PUTTE-tutkimuksen

annista: Metsän salainen elämä 2016

(toim. Hallanaro ym.)

● http://www.ymparisto.fi/putte

4

Tarinoita luonnosta ja luonnon

tutkimisesta

Metsän salainen elämä -kirja

● Kirja avaa monimuotoisuuden merkitystä, mutta ei

oppikirjamaisesti, vaan tarinoiden kautta

● Suurelle yleisölle harvemmin vastaan tulevia asioita: biologisen

tutkimustyön ja metodiikan kuvausta

● Hienoa tutkijoiden osallistuminen populaarin kirjan tekemiseen!

● WWF:n Vuoden luontokirja –kisan finaalissa

5

Terhi Ryttäri

”Tässä vaiheessa täytyy paljastaa,

että mieleeni hiipi pieni epäilys.” *

* Anne Koivunen: Harmaasulkukotilo etsii kotia. Metsän salattu elämä.

PUTTE-hankkeiden tuottamat julkaisut

● 229 vertaisarvioiduissa sarjoissa julkaistua artikkelia

● Noin 60 muissa tieteellisissä sarjoissa julkaistua artikkelia

● 34 opinnäytetyötä

● 18 kirjaa, joista suurin osa määritysoppaita

● 14 netissä julkaistua aineistoa tai atlasta

6

PUTTE-määritysoppaat

● Käävät – puiden sienet

● Suomen sieniopas

● Limasienet & Suomen limasienet

● Suomen jäkäläopas (Tieto-Finlandia voittaja 2011)

● Suomen rupijäkälät

● Suomen kotilot ja etanat – opas maanilviäisten maailmaan

● Suomen lukit ja valeskorpionit

● Suomen verkkosiipiset

● Suomen luteet, johdatus luteiden mielenkiintoiseen

maailmaan

● Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat, osat I ja II

● Suomen kukkakärpäset ja lähialueiden lajeja.

● Suomen sarvijäärät

● Hyppivät ja hohtavat – Suomen sepät, sepikät, rikkasepät ja

jalokuoriaiset 7

Veikko Rinne

229 artikkelia vertaisarvioiduissa

sarjoissa

● 120 artikkelia eli yli puolet käsitteli selkärangattomia

○ Noin puolet kaksisiipisiä

○ pistiäiset ja hämähäkkieläimet myös hyvin esillä

● 25 % käsitteli sieniä (mm. seitikit, kääväkkäät, mikrosienet)

● 10 % jäkäliä

● 10 % nisäkkäitä (liito-orava ja lepakot)

8

Opinnäytteet

● Tutkimusosaaminen siirtyy nuoremmalle sukupolvelle

● 34 opinnäytettä: 9 väitöskirjaa ja loput maisteritutkintoja

● 17 sieniaiheista opinnäytettä

○ mikrosienet keskiössä

● Jäkälistä 5 opinnäytettä

● Muutama opinnäyte, joissa käsiteltiin lajiryhmien välisiä

suhteita tai eri lajiryhmiä samassa elinympäristössä

9 Kimmo Syrjänen

Monta

No, montako Suomelle uutta lajia?

● PUTTE-hankkeissa on löydetty Suomelle uusia lajeja yli 1 900

○ Hyönteislajeja vajaa 900 (esim. 685 kaksisiipistä)

○ Sieniä lähes 800 lajia (esim. seitikkejä, kääväkkäitä,

mikrosieniä)

○ Hämähäkkieläimiä vajaa 200 lajia

○ Jäkäliä noin 70 lajia

● Tieteelle uusia lajeja yli 500, tästä suurin osa hyönteisiä ja

sieniä, esim.

○ Kaksisiipisiä 180 lajia

○ Kantasieniä n. 200 lajia

10

● Vuoden 2010 uhanalaisuuden arvioinnissa voitiin

PUTTE-hankkeiden tuottaman tiedon ansiosta

arvioida 3 000 – 4 000 lajia enemmän verrattuna

edelliseen arviointiin.

● Seuraavaan v. 2020 punaiseen kirjaan voidaan

arvioida yli 1 000 lajia enemmän.

● Arvioinnin laatu paranee, kun lajien taksonomia,

ekologia ja levinneisyys tunnetaan paremmin

● Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin laatu

paranee

● Uhanalaisuusarviointien tulokset kohdentavat

hallinnon toimenpiteitä ja voimavaroja

varmemmin oikeisiin kohteisiin

11

Parantunut lajitieto vie suojelua eteenpäin

Tieto parantaa mahdollisuuksia

toimia oikein ja resurssitehokkaasti

Seppo Leinonen

PUTTEn vaikuttavuudesta

● Kansainvälisestikin merkittävä rahoituslähde

tutkimusaloilla, joiden rahoitus on muutoin hyvin

rajallista

● Tuettu etenkin taksonomian alan tutkimusta,

mutta myös ekologian ja evoluutiobiologian alaa

sekä näiden alojen yhteistyötä (mikä on tärkeää, ks.

Halme ym. Biodivers Conserv (2015) 24)

● Viestinnän ja kirjojen kautta suuren yleisön

tietoisuus Suomen luonnon monimuotoisuudesta

ja sen turvaamisesta lisääntynyt

● PUTTE auttaa osaltaan valtavirtaistamaan

luontoasioita kaikkialle yhteiskuntaan

12

PUTTE-ohjelmalla on suuri rooli Suomen luonnon

monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja

toimintaohjelman tavoitteiden toteuttamisessa.

Seppo Leinonen

Kuva: Kimmo Syrjänen 13

Kiitos!

Pitkäjänteisen luonnonsuojelutyön

tulee jatkossakin pohjautua

vankkaan tutkimustietoon

http://www.ymparisto.fi/putte