Suomalainen sementti · 2018. 10. 17. · faatinkestävä SR-sementti. Henkilöstövahvuus...
Transcript of Suomalainen sementti · 2018. 10. 17. · faatinkestävä SR-sementti. Henkilöstövahvuus...
Suomalainen sementti
Historia ja merkitys ............. 5
Sementin historia ................................. 5
Parainen ja Lappeenranta ................... 7
Raaka-ainetta riittää ............................ 9
Sementin merkitys rakentamisessa ... 10
Sementin valmistus ........... 13
Portlandklinkkerin valmistus ............. 13
Valmistus kuivamenetelmällä ........... 14
Klinkkerin koostumus ........................ 15
Ympäristövaikutukset ........ 19
Sementtistandardit ............ 21
Standardi SFS-EN 197-1 .................. 21
Sementtien päälajit ........................... 21
Rakennussementtien
merkitseminen ................................... 22
Lujuusluokat ...................................... 22
Muut ominaisuudet ............................ 22
Koostumusvaatimukset .................... 23
Rakennussementit ............. 24
Sementtien kelpoisuus ja
CE-merkintä ...................... 26
CE-merkintä....................................... 26
Muut merkinnät .................................. 27
Valmistajan laadunvalvonta ............... 27
Asiakasinfo ........................................ 27
Sementin ominaisuudet ..... 29
Sementin reaktiot veden kanssa ....... 29
Sitoutuminen...................................... 29
Valesitoutuminen ............................... 30
Lujuuden kehitys................................ 30
Lämmönkehitys ................................. 30
Hienous ............................................. 32
Kiinto- ja irtotiheys ............................. 32
Tilavuuden pysyvyys ......................... 32
Sulfaatinkestävyys ............................. 32
Väri .................................................... 33
Lämpötila ........................................... 33
Kuljetus ja käsittely .......... 35
Varastointi/Säilyvyys .......................... 35
Kuljetus .............................................. 35
Käsittely ............................................. 37
Betonin ominaisuudet ........ 39
Lujuus ................................................ 39
Säilyvyys............................................ 40
Pakkasenkestävyys ........................... 41
Raudoituksen korroosio ..................... 42
Kemiallinen kestävyys ....................... 42
Lämpökäsittely................................... 43
Sulfaattirasitus ................................... 43
Happorasitus ..................................... 43
Kemiallisen rasituksen estäminen ..... 44
S anasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 6
Sisällysluettelo
Sementti – maailman yleisin
sideaine
3
5
Jo ennen Kristuksen syntymää et-
ruskit käyttivät jauhettua kalkkia laastin
sideaineena. Myöhemmin roomalaiset
alkoivat käyttää poltettua kalkkia ja ke-
hittivät siitä roomalaissementin.
Kansanvaellusten aikana roomalais-
sementti katosi käytöstä, kunnes se tuli
uudelleen esiin 1700-luvun puolivälissä.
Tämä käynnisti myös sementin kehitys-
prosessin, joka johti Aspdinin portland-
sementtiin.
Englantilainen Isaac Johnson pa-
ransi 1843 Aspdinin menetelmää polt-
tamalla raaka-aineseoksen sintrausläm-
pötilaan saakka. Vasta tästä voidaan
katsoa nykyisen portlandsementin val-
mistuksen alkaneen. Ensimmäinen var-
sinainen portlandsementtiuuni sijaitsi
Englannissa Kentissä.
Vuonna 1885 sai englantilainen
Frederick Ransome patentin raaka-aine-
seoksen polttamisesta kiertouunissa,
minkä jälkeen menetelmä kehittyi nope-
asti. Jo 1900-luvun alussa alkoi kierto-
uunien teollinen valmistus. Uusi valmis-
tustekniikka mahdollisti sementin laadun
parantumisen ja alensi ratkaisevasti kus-
tannustasoa.
Suomessa sementin valmistus
aloitettiin Saviolla 1869. Tuotanto oli vain
4 000 tonnia vuodessa, mutta valmis-
tus jouduttiin lopettamaan vuonna 1894
huonon menekin takia.
Nykyinen sementin tuotanto al-
koi Paraisilla 1914 ja Lappeenrannassa
1938. Sementtiä valmistettiin myös
Virkkalassa 1919-1994 ja Kolarissa
1968-1989.
On vaikea sanoa, kuka sementin keksi ja kuka sitä käytti
ensimmäisenä. Englantilainen Joseph Aspdin kuitenkin patentoi
kehittämänsä portlandsementin 1824. Nimensä tämä sementti sai
Portlandista, Englannin rannikolta, jossa esiintyy Aspdinin
kehittämän sementin väristä kiveä.
Sementin historia
Parainen ja LappeenrantaParaisten tehdas on valmistanut sementtiä kotimaan markkinoille vuodesta 1914 alkaen.
Sementin valmistuksen pääraa-ka-aine kalkkikivi saadaan tehtaan välittömässä läheisyydessä sijaitse-vasta avolouhoksesta. Käytössä ole- va uunilinja on otettu käyttöön 1975. Sementtijauhatuksessa on käytössä kol-me jauhatuspiiriä.
Paraisten tehtaalla voidaan tuottaa 1 000 000 tonnia sementtiä vuodessa.
Suurin osa tuotetusta sementistä toimitetaan irtosementtinä omalla laival-la rannikolla sijaitseville sementtiasemil-le tai säiliöautoilla suoraan asiakkaiden varastosiiloihin.
Vajaa 10 prosenttia sementtituotan-nosta pakataan säkkeihin ja myydään rautakauppojen kautta pienrakentajille.
Henkilöstövahvuus Paraisten tehtaal-la on noin 110 henkilöä.
Lisäksi Paraisilla valmistetaan ja väli-tetään lisäaineita ja rouheita betoniteol-lisuuden käyttöön.
Lappeenrannan sementtitehdas ja kalkkikivilouhos sijaitsevat teol-lisuusalueella Lappeenrannan kaupun-gin laidalla. Tehtaan sementtituotanto li-sääntyi merkittävästi, kun uusi moderni tuotantoyksikkö otettiin käyttöön vuoden 2007 alkupuolella. Uusi tuotantoyksik-kö sisältää esilämmitystornin, klinkkerin polttouunin ja klinkkerin jäähdyttäjän, jot- ka edustavat uusinta sementin tuotan-non tekniikkaa.
Uuden yksikön rinnalla toimii edelleen toinen vuonna 1967 valmistuneista teh-dasyksiköistä. Sementtijauhatuksessa on käytössä kolme jauhatuspiiriä.
Suurin osa Lappeenrannan tuotan-nosta kuljetetaan säiliöautoilla irto-sementtinä suoraan asiakkaille. Tuotantovalikoimaan kuuluu myös sul-faatinkestävä SR-sementti.
Henkilöstövahvuus Lappeenrannan tehtaalla on noin 70 henkilöä.
Lappeenrannassa on valmis-tettu sementtiä vuodesta 1938.
7
Suomalaista sementtia_Korjatut sivut_051112.indd 2-3 5.11.2012 17.10
Sementti on maailman yleisin sideai-
ne. Sementin pääraaka-ainetta, kalkkiki-
veä, esiintyy kaikissa maanosissa ja mel-
kein kaikissa maissa. Sementtiklinkkeri
koostuu pääasiallisesti viidestä alkuai-
neesta: hapesta (O), piistä (Si), alumii-
nista (AI), raudasta (Fe) ja kalsiumista
(Ca). Ne ovat myös maankuoren viisi
yleisintä alkuainetta.
Suomen valkoinen tai harmaa, kitei-
nen kalkkikivi on niin vanhaa, että siitä
ei ole löydetty eläinjäänteitä. Sen iäk-
si on radiometristen määritysten avul-
la arvioitu noin 2 000 miljoonaa vuotta.
Se on kovempaa kuin esimerkiksi Keski-
Euroopan maissa. Kalkkikiven kovuus
vaihtelee 1,8 ja 3,0 välillä Mohsin ko-
vuusasteikolla ja on Suomessa noin 3.
Raaka-ainetta riittää
Mitä kovempaa kalkkikivi on, sitä enem-
män energiaa tarvitaan sen murskaami-
seen.
Kalkkikiveä ovat myös Kreikan ja
Italian marmori, Tirolin dolomiitti, Tanskan
ja Englannin liitukalliot sekä Etelämeren
koralliriutat. Kaikkien näiden erilaisten
kalkkikivien pääosana on kalsiitti- eli
kalsiumkarbonaatti -niminen mineraali,
CaCO3. Sen lisäksi kalkkikivet voivat si-
sältää vaihtelevia määriä magnesium-
karbonaattia, MgCO3.
Suomen kalkkikiviesiintymät riittä-
vät sadoiksi vuosiksi, vaikka sementin
tuotanto nousisi huomattavasti tämän
päivän tasosta.
Mineraali Kovuus Mohsin naarmutuskovuus
Talkki 1 kynsi naarmuttaa helposti Kivihiili 1-2 kynsi naarmuttaaKipsi 1,5-2 kynsi naarmuttaaKalsiitti 1,8-3 kupariraha naarmuttaaDolomiitti 3,5-4 puukko naarmuttaaFluoriitti 4 puukko naarmuttaaApatiitti 5 puukko naarmuttaaMaasälpä 6 teräsviila naarmuttaaKvartsi 7 naarmuttaa lasiaTopaasi 8 naarmuttaa kvartsiaKorundi 9 naarmuttaa topaasiaTimantti 10 ei naarmuunnu
Eräiden mineraalien kovuudet Mohsin kovuusasteikolla (1-10)
9
0
500000
1000000
1500000
2000000
2500000
1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010
Tonn
ia
Semen*n kulutus Suomessa 1900 -‐ 2011
,0
,500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010
Miljoo
naa tonn
ia per vuo
si
Vuosi
Semen3n kulutus maailmassa 1950 -‐ 2010
Cembureau Global Cement Report 7th Edi>on:
898
648 637 568 565 546 538 532 513
418 409 351 337 335 332 320 313 313 301 287
251 227 201 184 159 132
0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000
Luxemburg
Turkki
Sveitsi
Itävalta
Italia
Portugali
Belgia
Espanja
Slovenia
KroaGa
Puola
Tsekki
Norja
Suom
i Romania
IrlanG
Bulgaria
Ranska
Saksa
Alankomaat
Unkari
Ruotsi
Viro
LieM
ua
Iso-‐britannia
Latvia
kg/hen
kilö
Kreikan ja Tanskan Gedot puuMuvat
Cembureau-‐maiden semen4n kulutus henkilöä kohden 2010
0
500000
1000000
1500000
2000000
2500000
1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010
Tonn
ia
Semen*n kulutus Suomessa 1900 -‐ 2011
10 11
Sementin merkitysrakentamisessa
Nykypäivän rakennustekniikka perustuu pitkälti betoniteknologiaan. Betonirakennusten osuus Suomessa on noin 40 % koko rakennustuotannosta, laskettuna valmistuneiden rakennusten rakennustilavuuksista. Suomessa sekä elementtirakentamisen että valmisbe- tonin käyttö on maailman huipputasoa.
Sementin tuotanto on kotimarkki-nateollisuutta. Tuotanto perustuu noin 80 %:sesti kotimaisiin raaka-ainevaroihin. Sementin raaka-aineiden kotimaisuu-saste on huomattavasti koko teollisu-uden raaka-aineiden kotimaisuusastetta korkeampi.
Kotimaisella sementin tuotannolla turvataan asiakaskunnan joustava palvelu. Näin sementti on luotettavasti saa- tavissa ja sen laatu on tasainen. Lisäksi asiakas-neuvonta on kansainvälisestikin katsot-tuna korkealla tasolla.
Sementti on rakennuksissa varsin ”näkyvä” tuote. Rakennuskustannuksissa se ei taas sitä ole. Sementin osuus tal-onrakennustoiminnan tuotantokustannuk-sista on vain noin 2 %.
Suomalaista sementtia_Korjatut sivut_051112.indd 4-5 7.11.2012 9.59
13
Sementin valmistus
Sementin jauhatusRakennussementit valmistetaan jau-hamalla klinkkeriä, seosaineita ja kip-siä kuulamyllyllä hienoksi jauheeksi. Seosaineina käytetään kalkkikiveä ja granuloitua masuunikuonaa. Sementin sitomisajan säätämiseksi siihen lisätään kipsiä. Rakennussementtien ominaisu-uksia säädetään klinkkerin koostumuk-sella, jauhatushienoudella ja seosainei-den suhteilla.
Portlandklinkkerin valmistusKlinkkerin pääraaka-aine on kalkkikivi, jonka pääosana on kalsiumkarbonaatti, CaCO3. Kalkkikivilouhoksen sivukivistä ja muun teollisuuden sivutuotteista saa-daan sementin valmistuksessa tarvit-tavia muita komponentteja: piioksidia (SiO2), rautaoksidia (Fe2O3) ja alumiin-ioksidia (AI2O3).
Raaka-aineeksi louhittu kivi murskata-an ja lajitellaan ja siirretään raaka-ainesiiloihin. Kiviainesten kemiallisten koostumusten perusteella määritetään raakaaineiden syöttösuhteet ja raaka-ai-neet syötetään raakajauhemyllyyn, jossa ne jauhetaan hienoksi.
Valmis raakajauhe syötetään es-ilämmitysjärjestelmään, jossa jauhe kuumenee nopeasti savukaasujen an-siosta, joita se kohtaa pudotessaan alaspäin kiertouuniin. Kiertouunissa, jonka pituus on noin 100 metriä, tapah-tuu sementtiklinkkerin poltto. Kalkki-, pii-, alumiini- ja rautayhdisteet reagoivat kal-siumyhdisteiksi ja sintraantuvat sement-tiklinkkeriksi, kun materiaalin lämpötila nousee noin 1400°C:seen.
Uunin loppupäässä sementtiklinkkeri jäähdytetään ilmajäähdyttimissä nope-asti noin 200°C:seen. Klinkkeri muistut-taa tässä vaiheessa karkeaa soraa.
Suomalaista sementtia_Korjatut sivut_071112.indd 6-7 7.11.2012 10.11
14 15
Klinkkerin koostumus
Suurin osa sementin ominaisuuksista
riippuu klinkkerin koostumuksesta (se-
mentin komponentit ja niiden ominaisuu-
det on esitetty alla olevassa taulukossa).
Klinkkerin päämineraalit ovat aliitti (C3S),
Kaaviokuva sementin valmistamisesta kuivamenetelmällä.
beliitti (C2S), aluminaatti (C
3A) ja ferriitti
(C4AF), joilla kullakin on erityispiirteen-
sä. Säätelemällä näiden neljän mineraa-
lin keskinäisiä suhteita voidaan vaikuttaa
sementin ominaisuuksiin.
Sementin komponentit ja niiden ominaisuudet
Klinkkeri
Trikalsiumsilikaatti (C3S) Nopea lujuudenkehitys, suuri loppulujuus, korkea
3 CaO . SiO2 hydrataatiolämpö (500 kJ/kg), sulfaatinkestävä
Dikalsiumsilikaatti (C2S) Hidas lujuudenkehitys, suuri loppulujuus, alhainen
2 CaO . SiO2 hydrataatiolämpö (250 kJ/kg), sulfaatinkestävä
Trikalsiumaluminaatti (C3A) Suuri reagointinopeus ja vedentarve, pieni loppulujuus
3 CaO . Al2O
3 ja erittäin korkea hydrataatiolämpö (1340 kJ/kg), ei
sulfaatinkestäväTetrakalsiumaluminaatti- Hidas lujuudenkehitys, pieni loppulujuus, korkea ferriitti (C
4AF) 4 CaO. Al
2O
3 .Fe
2O
3 hydrataatiolämpö (420 kJ/kg), sulfaatinkestävä
Vapaa kalkki Reagoi nopeasti veden kanssa kalsiumhydroksidiksi, CaO
v Ca(OH)
2. Korkea pitoisuus voi aiheuttaa nopeamman
sitoutumisen ja tuotteen paisumisen
Magnesiumoksidi Reagoi hitaasti veden kanssa magnesiumhydroksidiksi, MgO Mg(OH)
2. Korkea pitoisuus voi tällöin ajan mittaan
aiheuttaa lopputuotteessa paisumista ja halkeamista
Alkaliyhdisteitä Alkaliyhdisteet nopeuttavat hydrataatioreaktioita, nostavat hieman alkulujuustasoa ja laskevat vastaavasti loppulujuustasoa
Lisätään jauhatuksessa
Kipsi Kipsi hidastaa C3A:n reaktioita antaen sementille sopivan
CaSO4 . 2 H
2O sitoutumisajan
Seosaineet: kalkkikivi, granuloitu Seosaineiden suhteilla ja sementin jauhatushienoudella masuunikuona säädellään sementin lujuustasoa ym. ominaisuuksia
Rautasulfaatti Pelkistää vesiliukoisen kromaatinFeSO
4 . 7H
2O
Käytetyt lyhenteet:CaO=CSiO2=SAI2O3=AFe2O3=F
n
16 17
1.Kalsiumkarbonaatti hajoaa kalsiumoksi-diksi ja hiilidioksidiksi noin +900°C:ssa.
2.Lämpötilan noustessa kalsiumoksidi reagoi edelleen m uiden komponenttien kanssa m uodostaen ensin silikaatti- ja aluminaattiyhdisteitä.
SiO2
CaCO3 CaOvap
C2SC3S
Al2O3 + Fe2O3
C2A+C2AF
Raakajauhe
Raakajauhe
Klinkkeri-komponentit
Esilämmitys KalsinointiPoltto-vyöhyke Jäähdytys
1.2.
3.4.
Klinkkerimineraalien muodostuminen
3.Prosessin jatkuessa polttovyöhykkeessä faasireaktiot etenevät j a klinkkerimine-raalit muodostuvat.
4.Jäähdytyksen aikana nämä mineraalit saavuttavat lopullisen muotonsa.
C°
1000
1200
1400
800
600
400
200
Suomalaista sementtia_Korjatut sivut_051112.indd 8-9 5.11.2012 17.11
Suurin osa tästä hiilidioksidista on
peräisin kalkkikiven hajoamisesta kemi-
allisessa reaktiossa, joka on välttämätön
osa sementin valmistusprosessia. Vain
noin 40 % hiilidioksidipäästöistä on pe-
räisin lämmitykseen tarvittavasta kivihii-
lestä.
Suomessa sementin valmistuksen
ympäristövaikutuksia on jo pitkään voi-
tu vähentää polttoprosessia kehittämäl-
lä. Uudenaikaiset sementtiuunit ovat
vähentäneet sementin valmistuksen
vaatimaa energiamäärää, sen aiheut-
tamaa hiilidioksidikuormitusta ja hiuk-
kaspäästöjä entiseen verrattuna mer-
kittävästi. Merkittävä askel sementtite-
ollisuudessa otettiin jo 1970-luvulla, jol-
loin sementin valmistuksessa siirryttiin
märkämenetelmästä kuivamenetelmään.
Lappeenrannan uusi uuni edustaa tässä
suhteessakin aivan maailman huippua.
Myös Paraisten tehtaan tekniikkaa
on modernisoitu. Finnsementti ottaa
ympäristövastuunsa vakavasti ja kai-
kissa toiminnoissa otetaan huomioon
myös ympäristövaikutukset. Materiaalit
valitsemme mahdollisuuksien mukaan
energiaa ja luonnonvaroja säästävistä
vaihtoehdoista. Tuotantoprosesseja py-
rimme kehittämään myös vanhojen uu-
nien kohdalla siten, että niistä olisi mah-
dollisimman vähän haittaa luonnolle.
Vaihtoehtoisia polttoaineita, esimerkiksi
autonrenkaista valmistettua kumisilppua
ja lihaluujauhoa, olemme jo muutaman
vuoden ajan käyttäneet sementtituotan-
non lisäpolttoaineena ja työ vaihtoeh-
toisten polttoaineiden hyödyntämiseksi
jatkuu edelleen.
Finnsementti käyttää sementissä
seosaineita. Seosaineiden käytöllä voi-
daan vähentää klinkkerin määrää se-
mentissä ja näin osaltaan pienentää se-
mentin valmistuksen hiilidioksidipäästö-
jä. Vaihtoehtoisten polttoaineiden ja se-
osaineiden käytön edellytyksenä on kui-
tenkin aina se, ettei tuotteen laatu kärsi.
Ympäristövaikutukset
Portlandklinkkerin poltto vaatii korkean lämpötilan, jopa
1400…1450°C, joten sen energian tarve on suuri. Lisäksi
klinkkerin poltossa syntyy huomattava määrä hiilidioksidia.
19
Sementtistandardi SFS-EN 197-1 mää-
rittelee tavallisten sementtien koostu-
mus- ja laatuvaatimukset sekä vaatimus-
tenmukaisuuden ehdot.
Standardin mukaan sementti on hydrau-
linen sideaine, jolla tarkoitetaan hienok-
si jauhettua epäorgaanista materiaalia,
joka veden kanssa sekoitettaessa muo-
dostaa pastan, joka sitoutuu ja kovettuu
hydrataatioreaktioiden kautta ja joka ko-
vettumisen jälkeen pitää lujuutensa ja
pysyvyytensä jopa veden alla.
Tavallisten sementtien valmistuksessa
käytetään portlandklinkkeriä ja seosai-
neita.
Standardi ryhmittelee sementit viiteen
päälajiin niiden koostumuksen perus-
teella:
CEM I Portlandsementti
CEM II Portlandseossementti
CEM III Masuunikuonasementti
CEM IV Pozzolaanisementti
CEM V Seossementti
Päälajit jaetaan edelleen eri sementti-
lajeihin käytetyn seosaineen ja seosai-
nemäärien perusteella. Standardi käsit-
tää yhteensä 27 erilaista sementtilajia.
Standardi tuntee sementin seosainee-
na masuunikuonan (S), kalkkikiven (L
tai LL), silikan (D), pozzolaanit (P tai Q),
lentotuhkan (V tai W) ja poltetun liuskeen
(T).
Portlandsementti CEM I sisältää
portlandklinkkeriä ja enintään 5 % sivu-
osa-aineita laskettuna klinkkerin ja sivu-
osa-aineiden yhteisestä määrästä.
Portlandseossementit CEM II, joi-
den tunnus on CEM II/A sisältävät port-
landklinkkeriä ja pääsääntöisesti 6 - 20 %
seosaineita laskettuna klinkkerin ja
seosaineiden yhteisestä määrästä.
Poikkeuksen tekee portlandsilikase-
mentti CEM II/A-D, jossa silikan määrä
on 6 - 10 %.
Portlandseossementit CEM II, joi-
den tunnus on CEM II/B sisältävät port-
landklinkkeriä ja 21 - 35 % seosaineita
laskettuna klinkkerin ja seosaineiden yh-
teisestä määrästä.
Sementtistandardit
21
22 23
Muiden sementtilajien kohdalla saman-laista muistisääntöä ei voi antaa, koska seosainemääristä riippuvat merkinnät A, B ja C vaihtelevat sementtilajik-ohtai-sesti.
Sementtien merkitseminen Uuden standardin mukaan rakennusse-mentit tulee yksilöidä vähintään sement-tilajin tunnuksella (sisältää seosaine-tunnuksen), lujuusluokkaa kuvaavalla luvulla ja varhaislujuutta kuvaavalla kirjaimella.
Lujuusluokat ja varhaislujuus Rakennussementit jaetaan kolmeen standardilujuusluokkaan, jossa stan-dardilujuudella tarkoitetaan sementin puristuslujuutta 28 vuorokauden iässä. Lujuusluokat ovat 32,5, 42,5 ja 52,5.
Joka standardilujuusluokalle on lisäk- si otettu kaksi varhaislujuusluokkaa, joissa N tarkoittaa normaalia varhais-lujuutta ja R korkeaa varhaislujuutta. Standardilujuudelle ja varhaislujuudelle asetetut vaatimukset ovat sivun 23 tau-lukossa 2.
Muut ominaisuudetTavallinen rakennussementti katso-taan alhaislämpösementiksi, jos sen hydrataatiolämpö ensimmäisten 7 vuorokauden aikana ei ylitä 270 J/g (testausstandardi EN 196-8). Rakennussementti luokitellaan sement-ti-standardin (SFS-EN 197-1) mukaan sulfaatinkestäväksi, kun portlandsementin (CEM I) klinkkerin trikalsiumaluminaatti- pitoisuus (C3A) on korkeintaan joko 0%, 3% tai 5%, tai masuunikuonasementin (CEM III) kuonapitoisuus on vähintään 66% tai pozzolaanisementissä (CEM IV) on luonnon pozzolaaneja tai silikaattipitoista lentotuhkaa 11…55 % ja klinkkerin trikalsi-umaluminaattipitoisuus (C3A) on korkein- taan 9%.
Suomalaista sementtia_Korjatut sivut_071112.indd 10-11 7.11.2012 10.11
24 25
Kai
kki S
emen
tit
Tyyp
illin
en a
rvo
Vaa
timus
K
lorid
it K
rom
i (V
I) ≤
2 ppm
*≤
0,08%
K
iinto
tihey
s 31
00 k
g/m
3
Irtot
ihey
s 10
00...
1100
kg/
m3
* kun
säi
lyvy
ysai
ka o
n ≤
3 kk
≤0,1
%≤
2 ppm
SEME
NTIT
Tyyp
illine
nar
voSt
anda
rdin
vaat
imus
(SFS
-EN
197-
1)
Kuva
us
Plus
sem
entti
CEM
II/B-M
(S -L
L) 42
,5 N
Lujuu
s 1d
Lujuu
s 2d
Lujuu
s 28d
Sitom
isaika
Hien
ous (
Blain
e)
Yleis
sem
entti
CEM
II/A-M
(S-L
L) 42
,5 N
Lujuu
s 1d
Lujuu
s 2d
Lujuu
s 28d
Sitom
isaika
Hien
ous (
Blain
e)
Rapi
dsem
entti
CEM
II/A-L
L 42,5
RLu
juus 1
dLu
juus 2
dLu
juus 2
8d
Sitom
isaika
Hien
ous (
Blain
e)
10...1
4 MPa
21...2
6 MPa
46...5
2 MPa
160..
.220 m
in43
0...47
0 m2/k
g
11...1
7 MPa
22...2
9 MPa
46...5
2 MPa
160..
.200 m
in37
0...44
0 m2/k
g
17...2
3 MPa
31...3
7 MPa
50...6
0 MPa
160..
.200 m
in45
0...52
0 m2/k
g
≥ 10
,0 MP
a≥
42,5
MPa j
a≤
62, 5
MPa
≥ 60
min
≥ 20
,0 MP
a≥
42,5
MPa j
a≤
62, 5
MPa
≥ 60
min
≥ 20
,0 MP
a≥
42,5
MPa j
a≤
62, 5
MPa
≥ 60
min
Plus
seme
ntti o
n talo
udell
inen j
a mon
i-kä
yttöin
en se
mentt
i. Par
haim
milla
an se
n om
inaisu
udet
ovat
valm
isbeto
nissa
, mutt
a sil
le löy
tyy kä
yttök
ohtei
ta my
ös er
ilaisi
ssa
beton
ituote
- ja el
emen
ttisov
elluk
sissa
. St
abilo
inti o
n yks
i erity
iskäy
ttöko
hteist
a. Ym
päris
töystä
vällis
empi
seme
nttiva
ih-toe
hto.
Yleis
seme
ntti o
n edu
llinen
seme
ntti,
joka s
ovelt
uu se
kä va
lmisb
etonii
n että
be
toniel
emen
tteihi
n. Sa
atava
na va
in irto
seme
nttinä
Rapid
seme
ntti s
ovelt
uu va
lmisb
etonii
n, er
ilaist
en be
tonitu
otteid
en va
lmist
ukse
en
sekä
nope
an lu
juude
nkeh
ityks
en an
siosta
er
ityise
sti el
emen
ttituo
tantoo
n sek
ä tal
vibeto
noint
iin.
Pika
sem
entti
CEM
I 52,5
RLu
juus 1
dLu
juus 2
dLu
juus 2
8d
Sitom
isaika
Hien
ous (
Blain
e)
SR-s
emen
ttiCE
M I 4
2,5 N
Lujuu
s 1d
Lujuu
s 2d
Lujuu
s 28d
Sitom
isaika
Hien
ous (
Blain
e)
Mega
sem
entti
CEM
I 42,5
RLu
juus 1
dLu
juus 2
dLu
juus 2
8d
Sitom
isaika
Hien
ous (
Blain
e)
Valko
sem
entti
CEM
I 52,5
RLu
juus 1
dLu
juus 2
dLu
juus 2
8d
Sitom
isaika
Hien
ous (
Blain
e)
27...3
3 MPa
41...4
6 MPa
58...6
8 MPa
140..
.180 m
in56
0...59
0 m2/k
g
12...1
6 MPa
24...2
9 MPa
51...5
7 MPa
160..
.200 m
in36
0...40
0 m2/k
g
17...2
0 MPa
30...3
3 MPa
57...6
3 MPa
170..
.240 m
in39
0...41
0 m2/k
g
18...2
4 MPa
36...4
4 MPa
68...7
8 MPa
90...1
40 m
in38
0...41
0 m2/k
g
≥ 30
,0 MP
a≥
52,5
MPa
≥ 45
min
≥ 10
,0 MP
a≥
42,5
MPa j
a≤
62, 5
MPa
≥ 60
min
≥ 20
,0 MP
a≥
42,5
MPa j
a≤
62, 5
MPa
≥ 60
min
≥ 30
,0 MP
a≥
52,5
MPa
≥ 45
min
Pika
seme
ntti s
ovelt
uu n
opea
n luju
uden
-ke
hityk
sen a
nsios
ta er
ittäin
nope
aa
muott
ikier
toa va
ativa
an el
emen
tti- ja
beto-
nituo
tantoo
n. Er
ityisk
äyttö
kohte
ita ov
at ko
rkealu
juus-
ja jän
nebe
tonit.
SR-se
mentt
i on s
ulfaa
tinke
stävä
se
mentt
i, jok
a sov
eltuu
erity
isesti
kemi
al-lis
esti r
asite
ttuihi
n koh
teisii
n. SR
-seme
ntti
valm
isteta
an er
ikoisk
linkk
erist
ä, jon
ka
C3A-
pitois
uus o
n ≤ 3,
0 %.
Mega
seme
ntti s
ovelt
uu va
lmisb
etonii
n, ele
mentt
eihin
ja er
ilaist
en be
tonitu
ot-tei
den v
almist
ukse
en. S
aatav
ana v
ain
irtose
mentt
inä.
Valko
seme
ntti s
ovelt
uu va
lkoist
en ja
vä
rillist
en el
emen
tti- ja
beton
ituott
eiden
va
lmist
ukse
en.
Finnsementti Oy:nrakennussementit
Suomalaista sementtia_Korjatut sivut_071112.indd 12-13 7.11.2012 10.11
26 27
Suomalaista sementtia_Korjatut sivut_071112.indd 14-15 7.11.2012 10.11
Sementeillä on lujuuden lisäksi useita
ominaisuuksia, joilla on merkitystä beto-
nituotteiden valmistuksessa.
Tällaisia tekijöitä ovat:
• kemiallinen koostumus sekä
seos- ja lisäaineet
• sementin reaktiot veden kanssa
• sitoutuminen
• lujuudenkehitys
• hienous/veden tarve
• kiinto- ja irtotiheys
• lämmönkehitys
• tilavuuden pysyvyys
• kemiallinen kestävyys
• väri
• lämpötila
• säilyvyys
Sementin reaktiot veden
kanssa
Sementin tärkein ominaisuus on sen
kyky reagoida veden kanssa liimaksi,
josta muodostuu veteen liukenema-
ton materiaali. Betonissa tätä kovet-
tunutta sementtiliiman osuutta kutsu-
taan usein sementtikiveksi.
Sementin reagoidessa veden kanssa
reagoivat klinkkerimineraalien alumi-
naattiyhdisteet ensin. Jotta reaktio ei ta-
pahdu heti veden lisäyksen jälkeen, on
sementtiin lisätty kipsiä, mikä hidastaa
aluminaatin reaktioita antaen massalle
sopivan työstöajan.
Sementin ominaisuudet
Aluminaattiyhdisteillä ei ole suurtakaan
merkitystä lujuuteen, mutta ne ovat vält-
tämättömiä sementin varhaisreaktioiden
ja klinkkerin polton kannalta. C3S ja C
2S
sen sijaan vastaavat sementin lujuudes-
ta. C3S reagoi nopeammin veden kans-
sa muodostaen kalsiumsilikaattihydraat-
teja. C2S vastaa myöhemmästä lujuuden
kehityksestä.
Sitoutuminen
Kipsilisäyksellä varmistetaan sementille
sopiva sitoutumisaika.
Lujuusluokan 52,5 sementtien alkusitou-
tumisajan tulee olla vähintään 45 min,
lujuusluokan 42,5 vähintään 60 min ja
lujuusluokan 32,5 vähintään 75 min
määritettynä standardin SFS-EN 196-3
mukaisesti. Sementin sitoutumisaika
riippuu myös lämpötilasta. Nyrkkisään-
tönä voidaan sanoa, että reaktionopeus
kaksinkertaistuu eli sitoutumisaika lyhe-
nee puoleen, mikäli lämpötila kohoaa
10˚C:tta.
Sitoutumisvaiheessa olevaa betonia ei
saa enää täryttää, sillä silloin jo muo-
dostunut heikko sementtikivi rikkoutuu ja
seurauksena voi olla huomattava lujuu-
den kato.
Kovettuminen eli varsinaiset lujittumisre-
aktiot alkavat sitoutumisen päätyttyä eli
29
0
10
20
30
40
50
60
70
80 Pu
ristuslujuu
s (MPa
)
Ikä (d)
Semen6en lujuudenkehitys SFS EN 196-‐1
Pika Rapid Mega Yleis Plus SR Valko
1d 2d 7d 28d 91d
0 50 100 150 200 250
Plus
Yleis
Rapid
Mega
Pika
SR
Valko
Sementtien sitomisaika
30 31
Suomalaista sementtia_Korjatut sivut_051112.indd 16-17 7.11.2012 10.02
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100
Plus
Yleis
Rapid
Mega
Pika
SR
Valko
Sementtien vaaleus
32 33
Suomessa portlandsementti katsotaan sul-faatinkestäväksi, mikäli se on valmistettuklinkkeristä, jonka C3A-pitoisuus on korkein-taan 0%, 3% tai 5%. (Ks lisäksi s. 22). Mitä pienempi pitoisuus, sitä kestävämpi tuote.
Suomalaista sementtia_Korjatut sivut_071112.indd 18-19 7.11.2012 10.11
35
Suomalaista sementtia_Korjatut sivut_071112.indd 20-21 7.11.2012 10.12
koinen kromaatti aiheuttaa yliherkille ih-misille allergiaoireita. Vuonna 2005 voi-maan tulleen asetuksen (514/2004) mu-kaan sementin kromaattipitoisuus (Kromi VI) ei saa ylittää 2 ppm. Rajan ylittävää sementtiä ei saa myydä eikä käyttää. Haitalliset vesiliukoiset kromiVI-yhdis-teet passivoidaan sementin jauhatuksen yhteydessä rautasulfaatilla, joka pelkis-tää vesiliukoisen kromaatin veteenliuke-nemattomaksi yhdisteeksi. Siten tehtaal-ta lähtevän sementin kromaattipitoisuuson alle 2 ppm. Rautasulfaatin pelkistys-kyky säilyy säkkisementissä vähintään 6 kuukauden ajan pakkauspäivämää-rästä, kun säkit varastoidaan kuivassa ja tasalämpöisessä tilassa.
36 37
Suomalaista sementtia_Korjatut sivut_071112.indd 22-23 7.11.2012 10.12
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
100
0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1
Puristuslujuu
s 28 d (M
Pa)
Vesisemen5suhde
Vesisemen5suhteen vaikutus betonin lujuuteen
Plus Yleis Rapid Pika Mega SR Valko
39
Suomalaista sementtia_Korjatut sivut_051112.indd 24-25 7.11.2012 10.02
40 41
Säilyvyys
Betonin ja betonirakenteiden kyky vas-
tustaa ympäristörasituksia on nor-
maalisti erittäin hyvä eli niiden säily-
vyys on hyvä. On kuitenkin kolme ra-
situsta, jotka pitää ottaa huomioon:
• pakkasrasitus
Betonissa olevan veden jäätyessä sen
tilavuus kasvaa 9 %, mikä saattaa aiheut-
taa sisäistä halkeilua.
• korroosio
Raudoitukset ruostuvat, jolloin
raudoituksen poikkipinta-ala pienenee
ja paisuvat korroosiotuotteet aiheuttavat
usein ympäröivän betonikerroksen
halkeamista ja rapautumista.
• kemiallinen rasitus
Erilaiset kemikaalit tunkeutuvat beto-
niin aiheuttaen rapautumista liuottamal-
la sementtikiveä tai betoniin tunkeutuvat
aineet aiheuttavat sellaisia tilavuuden-
muutoksia, että materiaali rapautuu.
Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että mitä
tiiviimpää betoni on, sitä parempi on sen
säilyvyys. Hyvän tiiviyden saavuttami-
seksi tarvitaan:
• alhainen vesisementtisuhde
• riittävä sementtimäärä
• hyvä tiivistystyö
• hyvä jälkihoito
• rakenteen suunnittelu siten,
että halkeilu estetään
Betonin korkea lujuus ei aina takaa hyvää säilyvyyttä.
Pakkasenkestävyys
Kostean betonin jäätyessä laajenee ka-
pillaarihuokosissa oleva vesi noin 9 %.
Tällöin syntyy hydraulinen paine, jonka
vaikutuksesta jäätyvä vesi tunkeutuu il-
matäytteisiin suojahuokosiin. Jotta beto-
ni ei vaurioidu jäätyessään, tulee suoja-
huokosia olla riittävän paljon ottamaan
vastaan laajenevan vesimäärän paine.
Suojahuokoset aikaan saadaan huokos-
tavaa lisäainetta käyttämällä.
Eri vaihtoehdot betonin huokosveden jäätyessä
Riittävästi ilmahuokosia
Liian vähän ilmahuokosia
Ei lainkaan ilmahuokosia
Jäätä
Ilma-kupla Jäätä
Jäätä
Etäisyys ilmakuplaan liian suuri.
Ilma-kupla
Molemmissa kuvissa betonin ilmapitoisuus on
sama. Mitä pienempiä ilmakuplat ovat, sitä ly-
hyemmäksi tulee niiden etäisyys.
Normaalisti tarvittava ilmamäärä on
3,5 - 7 %, mutta siihen vaikuttavat useat
tekijät, kuten esimerkiksi:
• käytettävä huokostin
• sementtiliimamäärä
• betonin lujuus
• betonin notkeus
• massan lämpötila
• massan kuljetus ja tiivistys
• seosaineet
• jälkihoito
• pakkasrasituksen ankaruus
42 43
kaasti betonin tiiviydestä ja suojakerrok-
sen paksuudesta.
Kemiallinen kestävyys
Betonirakenteen kyky vastustaa kemial-
lista rasitusta riippuu lähinnä:
• betonin tiiviydestä, jolla oleellisesti voidaan hi-
dastaa rasituksen etenemistä
• betonin kemiallisesta koostumuksesta ts. se-
mentin ja runkoaineen koostumuksesta
• betonin lämpökäsittelyn oikeasta suorituksesta.
Raudoituksen korroosio
Sementin reagoidessa veden kanssa
syntyy mm. kalsiumhydroksidia ja be-
tonin huokosveden pH nousee yli 13.
Tämä emäksinen ympäristö antaa rau-
dalle ja teräkselle erittäin hyvän korroo-
siosuojan ruostumista vastaan. Kupari
säilyy myös hyvin.
Alumiinimetalli ei kestä suoraa koske-
tusta tuoreen tai kostean betonin kans-
sa. Samoin lyijyn ja sinkin kestävyys on
heikko. Mikäli näitä metalleja sijoitetaan
betoniin, ne olisi ensin suojattava suoral-
ta kosketukselta.
Sulfaatit reagoivat kalkin ja aluminaat-
tien kanssa ja muodostavat tällä tavoin
uusia, tilavuudeltaan suurempia tuotteita
aiheuttaen betoniin sisäisiä jännityksiä.
Reaktiotuotteiden tilavuuskasvu on noin
330 %. Sen takia sulfaatinkestävältä
sementiltä vaaditaan alhainen trikalsiu-
maluminaatti (C3A) -pitoisuus.
Sulfaattipitoista maata tavataan kaikkial-
la missä ollaan tekemisissä vanhan me-
renpohjan ja kiisupitoisen maan kanssa.
Happorasitus
Epäorgaaniset hapot, kuten suola- ja
rikkihappo vahvoina liuoksina (alhainen
pH), liuottavat kaikki sementtikiven kom-
ponentit. Betonia vaurioittavista orgaani-
sista hapoista voidaan mainita maito-
happo. Tätä esiintyy meijerien ja viherre-
huvalmistuksen jätevesissä.
Happohyökkäys voidaan parhaiten tor-
jua käyttämällä niin tiivistä betonia, et-
tei happo pääse tunkeutumaan betonin
sisään vaan rasittaa ainoastaan betonin
pintaa. Sivun 45 taulukossa selvitetään
eriasteisia kemiallisia rasituksia sekä nii-
den vaatimia toimenpiteitä betonin val-
mistuksessa. Vaikeimmissa olosuhteis-
sa on välttämätöntä suojata betoni jonkin
tyyppisellä tiheällä päällysteellä.
Lämpökäsittely
Betonin liian korkean lämpökäsittelyläm-
pötilan seurauksena saattaa betoniin
muodostua hydrataatiotuotteita, jotka ei-
vät ole pysyviä.
Tällaisia ovat monosulfaatit, jotka myö-
hemmin muodostavat ettringiittiä, jol-
loin tilavuuskasvu on erittäin voimakas.
Syntyvä vaurio näyttää samanlaiselta
kuin pakkasvaurio. Vaurioita ei synny,
mikäli betonin lämpötilaa ei nosteta yli
60˚C:n.
Sulfaattirasitus
Vakavin kemiallisen rasituksen aiheut-
taja betonille Suomessa lienee sulfaatti-
ioni.
Terästen korroosion eteneminen betonissa
Terä
kset
saa
vute
taan
Max. sallittu korroosio
Aika
Alkuvaihe Etenemisvaihe
Rakenteen elinikä
Korroosioaste
CO2Cl-
Betonin sisällä olevat teräkset on erittäin
hyvin suojattu korroosiolta betonin kor-
kean pH:n johdosta. Korroosiota voi kui-
tenkin tapahtua silloin, kun betoni on kar-
bonatisoitunut raudoitukseen asti tai kun
klorideja on tunkeutunut aina teräkseen
saakka. Teräskorroosio riippuu voimak-
Eräässä sulfaatinkestävyyskokeessa betoni-
palkkeja pidettiin 10 %:n natriumsulfaatti-
liuoksessa. Kuvanottohetkellä palkkeja
oli pidetty liuoksessa kaksi vuotta. Yleis-
portlandsementistä tehdyt palkit hajosivat
täysin, kun sen sijaan sulfaatinkestävästä
sementistä tehdyt palkit säilyivät vahingoittu-
mattomina.
Betonin tiiviydellä on usein paljon suu-
rempi merkitys betonin kemialliseen kes-
tävyyteen kuin sementin koostumuksel-
la. Aggressiivisissa olosuhteissa kestä-
vältä betonilta edellytetään aina alhaista
vesisementtisuhdetta, hyvää tiivistystyö-
tä ja erittäin huolellista jälkihoitoa.
Pohjavesien keskimääräinen sulfaattipitoisuus SO4
2- (mg/l)
Kuva: Betoninormit 2004, by50 s. 92
44 45
Suomalaista sementtia_Korjatut sivut_051112.indd 26-27 5.11.2012 17.11
46 47
KÄYTETYT LYHENTEET
CaO = C, SiO2 = S, AI
2O
3 = A, Fe
2O
3 = F
AALIITTI
Trikalsiumsilikaatti, 3CaO . SiO2, (C
3S), yksi
portlandklinkkerin pääkomponenteista
B BELIITTI
Dikalsiumsilikaatti, 2CaO . SiO2, (C
2S), yksi
portlandklinkkerin pääkomponenteista.
BETONI
Betonimassasta syntyvä kivikova materiaa-
li, jossa rakennussementtiä on käytetty liittä-
mään kiviainesrakeet toisiinsa.
BETONIMASSA
Sementin, kiviaineksen, veden ja mahdollisten
lisäaineiden seos ennen kovettumistaan.
DDOLOMIITTI
Sekä mineraali CaMg (CO3)
2 että sen muo-
dostama kivilaji. Esiintyy usein kalsiitin (kalk-
kikiven) kanssa.
EETTRINGIITTI
Neulamaisia kalsiumsulfoaluminaattikiteitä
(3CaO . AI2O
3 . 3 CaSO
4 . 32H
2O), jotka muo-
dostuvat sementtipastan C3A:sta ja kipsistä.
Muodostuvat myös ympäristön sulfaatin vai-
kutuksesta. Aiheuttaa tilavuuden kasvua. On
myös kutsuttu sementtibasilliksi.
GGEELIHUOKONEN
Sementtigeeliin muodostuneet huokoset, joi-
den suuruusluokka on 10-7 - 10-5 mm = 1Å -
100Å.
HHAPPORASITUS
Hapot liuottavat lähinnä sementtikiven kal-
siumhydroksidin. Korkeina pitoisuuksina myös
muut komponentit.
HIENOUS
Sementin hienous voidaan arvioida sen omi-
naispinta-alan mukaan. Tämä on sementtipar-
tikkelien pinta-ala yksikössä m2/kg. Määritetään
yleensä Blainen menetelmän mukaan.
HUOKOSTUS
Huokostettu betoni on betoni, johon sekoi-
tusvaiheessa on lisätty huokostava lisäaine.
Tämän avulla saadaan pyöreitä, halkaisijal-
taan 0,01-1 mm, tasaisesti jakautuneita ilma-
kuplia betoniin. Näin saadaan mm. parempi
pakkasenkestävyys, työstettävyys ja tiiviys.
HYDRATAATIO
Sementin ja veden välinen reaktio, jolloin muo-
dostuu sementtikivi, joka sitoo runkoaineen ra-
keet toisiinsa.
HYDRATAATIOLÄMPÖ
Sementin hydrataatiossa kehittyvä lämpö.
HYDRAULINEN OMINAISUUS
Aineen kyky reagoida veden kanssa siten, että
kiinteätä vedenkestävää reaktiotuotetta muo-
dostuu sekä vedessä että ilmassa.
IIRTOTIHEYS
Materiaalin (esim. sementin) massan ja irtoti-
lavuuden (tilavuus tyhjätila mukaan luettuna)
suhde yksikössä kg/m3.
KKALKKIKIVI
Kivilaji, jonka pääkomponentti on kalsiumkar-
bonaatti CaCO3.
KALSIITTI
Kalsiumkarbonaatti CaCO3, mineraali.
Kalkkikiven pääkomponentti.
KALSINOINTI
Kalsiitin hajoaminen kalkiksi CaO (poltettu
kalkki) ja hiilidioksidiksi CO2.
KALSIUMHYDROKSIDI
Ca(OH)2. C
3S:n ja C
2S:n eräs hydrataatiotuo-
te.
KALSIUMSILIKAATTIHYDRAATTI CSH
Hydrataatiotuote, joka syntyy sementin reagoi-
dessa veden kanssa.
KAPILLAARIHUOKONEN
Sementtikiveen muodostuneet mikroskoop-
piset kanavat halkaisijaltaan 10-5 - 10-3 mm =
0,01 - 1 μm, jotka voivat sisältää vettä.
KARBONATISOITUMINEN
Ca(OH)2 reagoi ilman hiilidioksidin CO
2:n
kanssa kalsiumkarbonaatiksi CaCO3, jolloin
sementtikiven korkea pH laskee. Ca(OH)2
+
CO2 > CaCO
3 + H
2O.
KIINTOTIHEYS
Materiaalin (esim. sementin) massan ja kiinto-
tilavuuden (tilavuus ilman tyhjätilaa) suhde yk-
sikössä kg/m3.
KIPSI
Kalsiumsulfaatti, joka sisältää kidevettä,
CaSO4
. 2H2O. Käytetään sementin sitoutumi-
sen säätämiseen.
KLINKKERIMINERAALIT
Klinkkeri koostuu neljästä päämineraalista
C3S, C
2S, C
3A ja C
4AF.
LLISÄAINE (SEMENTIN)
Rakennussementtiin yleensä jauhatuksen yh-
teydessä pienissä määrin lisätty aine, jonka
tarkoituksena on parantaa sementin jauhatus-
ominaisuuksia.
LISÄAINE (BETONIN)
Betoniin sekoituksen yhteydessä pienissä
määrin lisätty aine, jonka avulla voidaan vai-
kuttaa betonimassan tai kovettuneen betonin
ominaisuuksiin. Esim. notkistin tai huokostin.
MMASUUNIKUONA
Raudan valmistuksen alkuvaiheessa masuu-
nissa muodostuneesta emäksisestä silikaat-
tisulatteesta nopeasti jäähdyttämällä saatu
tuote, jolla on piilevät hydrauliset ominaisuu-
det ja jota voidaan käyttää rakennussementin
seosaineena.
PPAKKASENKESTÄVYYS
Kovettuneen betonin kyky kestää toistuvan
jäätymisen ja sulamisen aiheuttamat rasituk-
set.
PIILEVÄ HYDRAULINEN OMINAISUUS
Aineen kyky muuttua hydrauliseksi heräteai-
neiden esimerkiksi portlandsementin vaiku-
tuksesta.
POZZOLAANI
Aine, joka muodostaa esimerkiksi portlandse-
mentin hydrataatiossa vapautuvan Ca(OH)2:n
kanssa sementtikiven kaltaisia pysyviä reakti-
otuotteita.
SSEMENTTI
Rakennussementti, hienojakoinen, port-
landklinkkerin sekä seosaineiden hydrauliseen
aktiivisuuteen perustuva sideaine, joka veden
kanssa sementtikiveksi muuttuneena liittää yh-
teen betonin aineosat.
SEMENTTIKIVI
Sementtiliimasta kovettumalla syntyvä mine-
raalinen aine, joka yhdessä runkoaineen kans-
sa muodostaa betonin.
SEMENTTILIIMA
Sementin ja veden seos ennen kovettumista.
SEOSAINE
Rakennussementin osaksi soveltuva aine, ku-
ten masuunikuona, pozzolaani, kalkkikivi tai
muu mineraalinen epäorgaaninen aine, joka li-
sätään sementtiin jauhatuksen yhteydessä.
SINTRAANTUMINEN
Tietyssä lämpötilassa materiaali kiteytyy uu-
delleen, jolloin partikkelit sitoutuvat toisiinsa.
Sementtiklinkkerin sintraantumislämpötila on
1280 - 1450˚C.
SITOUTUMISAIKA
Aika veden lisäyksestä siihen hetkeen, jolloin
standardipasta saavuttaa tietyn jäykkyyden
(standardin SFS-EN 196-3 mukaan määritel-
tynä).
Sanasto
jatkuu...
48 49
SUOJAHUOKONEN
Huokostavan lisäaineen avulla betoniin muo-
dostuneet huokoset (0,01...1 mm), jotka pysy-
vät ilmatäytteisinä ja parantavat betonin pak-
kasenkestävyyttä.
TTIIVISTYSHUOKONEN
Sementtikiveen epätäydellisen tiivistyksen
seurauksena jäänyt ilmakupla.
51
52
Finnsementti Oy, 21600 Parainen, puh. 0201 206 200, fax 0201 206 311