Sote-uudistus Varsinais-Suomessa – Valmistelun seuraavat askeleetVarsinais-Suomen kuntapäivä 17.3.2016

Muutosjohtaja Antti Parpo

Sote-uudistuksen

valmistelu

Varsinais-Suomessa

• Valmistelu on kuntavetoinen.

• Valmistelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kuntien sairaanhoitopiirin

ja aluehallinnon osalta maakuntaliiton ja muiden tarpeelliseksi

katsottujen organisaatioiden kanssa

• Valmisteluun perustetaan oma organisaatio ja ohjausrakenne.

• Valmistelussa huomioidaan Varsinais-Suomea laajempi alueellinen

sote-valmistelu mm. uudistuksessa poistuvan erva-yhteistyön

korvaamiseksi

Valmistelun lähtökohdat Varsinais-Suomessa (1)

• Olemassa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot ja

jäsenkunnat vastaavat nykyisten palveluiden järjestämis- ja

tuotantorakenteiden purkamisesta

• Sote-uudistuksen valmistelun aikana kunnat sitoutuvat välttämään

henkilöstöresurssien lisäämistä ja uusiin investointeihin sitoutumista.

Henkilöiden palkkaamisessa vapautuviin tehtäviin toimitaan kriittisesti

• Valmistelu käynnistetään tiiviillä projektisuunnitelmalla, joka sisältää

mm:

o Organisoitumisen, teema-/alatyöryhmineen

o Uudistamistyön Varsinais-Suomea koskevat tavoitteet

o Alustavan aikataulun

Valmistelun lähtökohdat Varsinais-Suomessa (2)

• Lakisääteiset sote-palvelut ovat tasalaatuisia ja yhdenvertaisia

maakunnassa uudet innovatiiviset palvelumuodot huomioiden

• Julkiset sote-palvelut tuotetaan tehokkaalla palveluintegraation

huomioivalla rakenteella sähköiset ja liikkuvat asiakaspalvelut

huomioiden. Palveluprosesseissa asiakasnäkökulman painoarvoa

nostetaan suhteessa ammattilaisten näkökulmaan.

• Varsinais-Suomi pysyy jatkossakin vahvana sote-sektorin

yliopistollisena ja alan muuta koulutusta laajasti hyödyntävänä

osaamisalueena

Sote-uudistuksen tavoitteita Varsinais-Suomessa (luonnos) (1)

• Itsehallintoalueen sote-palvelujen järjestämiselle ja tuottamiselle

muodostetaan omat organisaatiot

• Sote-palvelut järjestetään ja tuotetaan kustannustehokkaasti

talouden kantokyky huomioiden.

• Sote-palvelujen järjestäminen perustuu tietojohtamiseen ja

palvelujen vertailtavuuteen, järjestämisessä huomioidaan

asiakkaan valinnanvapaus ja sote-palvelujen integraatio.

Järjestämisen tueksi laaditaan itsehallintoalueen palvelustrategia.

• Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen luodaan kuntien kanssa

uudet yhteistyörakenteet ja toimintatavat

Sote-uudistuksen tavoitteita Varsinais-

Suomessa (luonnos) (2)

Sote-uudistuksen aikataulu

Sote-valmistelun temaattiset kysymykset (luonnos)

• Hallinto- ja sopimukset (omat vaalit)

• Erva-yhteistyön varmistaminen

• Talous- ja tietojohtaminen

o Valtion sote-rahoitus maakunnalle (sote-

järjestäjä)

o Maakunnan rahoitus palvelun tuottajille

o Kuntien talous ja valtionosuudet sote-

uudistuksen jälkeen

• ICT- ja sähköiset palvelut

• Kiinteistö- ja tukipalvelut

• Tutkimus-/koulutus ja kehittäminen

• Uudistuvat palvelut (palvelurakenteen/-

prosessien suuntaviivat)

• Henkilöstö

• Aluehallinto (alussa erikseen sotesta)

Luonnos sote-uudistuksen valmisteluorganisaatiosta Varsinais-Suomessa, 14.3.2016

OHJAUSRYHMÄ

KUNTAJOHTAJAKOKOUS

ALATYÖRYHMÄT

Hallinto-, laki- ja sopimustyöryhmä

Talous –ja tietojohtamisen

työryhmä

ICT- ja sähköisten palvelujen työryhmä

Kiinteistö- ja tukipalvelut -

työryhmä

Tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen

työryhmä

Palvelujen uudistamistyöryh

mä

Henkilöstötyöryhmä

Varautumisen työryhmä

*Alatyöryhmiä voidaan perustaa/lakkauttaa/yhdistää tai muulla tavoin muuttaa tarvittaessa valmistelutyön edetessä

*Sote-uudistuksen kuntajohtajakokous koordinoi ja ohjaa lisäksi rinnalla valmisteltavaa Varsinais-Suomen terveydenhuollon

järjestämissuunnitelman laadintaa

SOTE-JOHTAJAKOKOUS

Varsinais-Suomen sote-

johtajat, ml. shp:n/ehp:n

edustaja

Ruotsinkielinen jaosto

VARSINAIS-SUOMEN KUNTAKOKOUS

Intressiryhmien kuulemiset

(yritykset, järjestöt,

asiakasraadit,

kansalaiskuulemiset)

Yhteistoimintatyöryhmä

Erva-alueen yhteistyön

koordinointi

Varsinais-Suomen ajankohtaisia erityiskysymyksiä

• Erva-yhteistyön jatkuminen

• Erityishuolto järjestävän Kårkullan tulevaisuus (nykyinen

järjestämisvastuu jakautuu yli maakuntarajojen)

• Sairaanhoitopiirin yksi sairaala -strategia ja mm. Turunmaan sairaala

• Sairaanhoitopiirin ”vanheneva” potilastietojärjestelmä ja ICT-linjaukset

• Kuntien yksittäiset muutostarpeet jos sote-uudistuksen

periaatteiden mukaisia, syytä jatkaa ja edistää

Kevään valmistelutoimenpiteet• Projektisuunnitelman laadinta ja virallisen valmisteluorganisaation nimeäminen

toukokuussa 2016

• Muutosjohtajan kunta- ja ky-kierrokset (Tavoitteena kuulla kuntien ja ky:n

näkemykset ja tavoitteet sote-uudistukselle)

• Nykytilakuvauksen laadinta sote-valmistelun lähtökohdaksi

• Länsi-Suomen ns. erva-yhteistyön käynnistäminen

• Rinnakkaisprosessien kytkeminen sote-valmisteluun. (järjestämissuunnitelma,

sairaanhoitopiirin strategia 2016-2018)

• Potilas- ja asiakas ict:n periaattellisten ratkaisujen etsiminen kesällä/syksyllä.

• Valinnanvapauden toimeenpanoon valmistautuminen valtakunnallisia linjauksia

noudattaen

• Tulevan palvelutuotanto-organisaation periaatteiden hahmottelua

Sote-palvelujen

valinnanvapaus ja

rahoituksen

yksinkertaistaminen

ja sote-valmisteluSelvityshenkilöryhmän väliraportti 15.3.2016

TULKINTOJA

• Valtio on sosiaali- ja terveydenhuollon rahoittaja

• Säädetään valinnanvapauslainsäädäntö

• Palvelujen käyttäjä voi valita julkisen, yksityisen tai kolmannen

sektorin tuottajan

• Valinnanvapaus on pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin

erikoistason sosiaali- ja terveydenhuollossa

• Asiakkaan valinnan mahdollisuus turvataan yhtenäisillä

laatuperusteilla ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla

Suomen hallituksen linjauksia rahoituksesta

Suomen hallituksen linjauksia palvelutuotannosta

• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon monipuolisuutta lisätään

– Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat palvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa.

Lisäksi se voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita.

– Järjestämistehtävän ja tuotannon erottaminen itsehallintoalueen sisäisessä organisaatiossa, tätä

tukevat asiantuntijapalvelut

– Eri tuotantotapojen vertailtavuuden ja järjestelmällisen vertailun lisääminen ja kilpailun

tehostaminen

• Julkisten ja julkisesti rahoitettujen yksityisten sote-palvelujen laatu- ja

kustannustietojen tulee olla julkisia avoimen vertailun mahdollistamiseksi

– Yksityinen sektori ja avoin vertailu julkisen tuotannon kirittäjänä

Valinnanvapaus ja palvelujen integraatio

15

• Toiminnallinen integraatio vs. rakenteellinen integraatio

– Rakenteellinen integraatio: Palvelut tuotetaan saman organisaation toimesta

– Toiminnallinen integraatio: Palvelut tuotetaan eri organisaatioissa, mutta ne

toimivat yhteisyössä niin, että asiakkaan saamat palvelut muodostavan eheän

kokonaisuuden

• Valinnanvapaus toteuttaa suurelta osin toiminnallista integraatiota

– Palvelun järjestäjä erotetaan tuottajasta

– Julkiset palveluntuottajat kilpailevat yksityisten palveluntuottajien kanssa (julkisen

sektorin rooli kilpailijana?)

• Ohjauksen ja seurannan merkitys kasvaa olennaisesti, vastuu valtiolla ja

maakunnilla

• Valtiolla rahoittajana säätelytehtävä

– Rahoituksen kohdistaminen järjestäjille

– Palveluntuottajille kohdistuvan rahoituksen reunaehdoista päättämäinen

– Asiakasmaksuista päättäminen

– Auktorisointi (sekä toimiluvat ja laillistus)

– Seuranta, arviointi (tunnusluvut ja hyväksytyt toimintakäytännöt) sekä sanktioiden

määrääminen

– Viranomaisvalvonta

• Valtio päättää valinnanvapauden reunaehdoista/säätelystä, jonka puitteissa

maakunta voi päättää valinnanvapauden yksityiskohdista.

Valinnanvapauden toimeenpanon periaatteita

Va

ltio

R

ahoituksen o

soitta

min

en m

aakunnill

e,

yhte

iskunnalli

nen s

ääte

ly (

valin

nanvapa

ude

n

reunehdot) Maakunta

Yksityiskohtainen säätely, rahoituksen allokaatio

tuottajille

AsiakasValinnanvapaus

Julkinen palveluntuottaja

(maakunta)

Julkinen Oy

Yksityinen palveluntuottaja

3. sektori

Muut (perhehoito,sekamallit

ym.)

Sote-rahoitusP

alv

elu

tuo

ttaja

t

Palvelujen järjestäjä

• Tarkasti määriteltävissä olevat erikoissairaanhoidon palvelut (esimerkiksi

päiväkirurgia ja jotkin muut ennakolta suunnitellut leikkaushoidot)

• Avohoidon ja laitoshoidon lääkekustannukset maakunnalle

• Kuljetuspalvelujen (mm. sairausvakuutus, vammaispalvelulaki) rahoitus

kokonaisuudessaan maakunnalle

• Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö (pitkällä aikavälillä rahoitus voi siirtyä

kokonaan maakunnalle – muutos siirtymäkauden jälkeen?

• Työterveyshuollon sairaanhoidollisten palvelujen integrointi muuhun

terveydenhuoltoon. Erillisrahoituksesta saatetaan tältä osin luopua,

ennaltaehkäisevä osuus säilytetään – muutos siirtymäkauden jälkeenNykyisin

Kelan ja kuntien erikseen rahoittaman kuntoutuksen rahoitusuudistus vaatii

lisäselvitystä

Erityispalvelut ja erityiskysymykset rahoituksessa

Valinnanvapauden neljä vaihtoehtoa

• Omatiimin muodostavat

• Omalääkäri,

terveydenhoitaja/sairaanhoitaja,

sosiaalityöntekijä ja sosiaalineuvoja

• Voi vaihtaa säännöllisin väliajoin

• Toimii ”portinvartijana” ja palveluohjauksen

antajana muihin sote-palveluihin

• Rahoitus: Tarvepohjainen kapitaatio +

laatutavoitteiden + hyvinvointi ja

terveystavoitteiden lisärahoitus

•

1. OMATIIMI• Muut valinnanvapauden piiriin

kuuluvat yksittäiset palvelut

• Sosiaalityö, sosiaalinen kuntoutus, perhetyö,

kotipalvelu, kotihoito, asumispalvelut laitospalvelut,

liikkumista tukevat palvelut, päihdetyö,

milelenterveystyö, kasvastus- ja perheneuvonta,

äitys- ja lastenneuvola, kuntoutus ja terapia, koulu- ja

opiskelijaterveydenhuolto, suun terveydenhuolto,

työterveyshuolto, muu terveyden edistäminen ja

ennaltaehkäisy, määritellyt osat erikoisalojen

avohoidosta ja toimenpideyksiköiden toiminnasta

• Rahoitus: Kiinteän + muuttuvan rahoituserän

yhdistelmä/Hoitoepisodin ”pakettihinnoittelu” +

vaikuttavuuden lisäerät

• Julkinen, yksityinen tai kolmannen

sektorin sote-keskus

• Voi vaihtaa säännöllisin väliajoin

• Sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalinen

kuntoutus, perhetyö, päihdetyö,

mielenterveystyö, kasvatus ja perheneuvonta,

yleislääkärin vastaanotto, terveydenhoitajan ja

sairaanhoitajan vastaanotto, sosiaalityöntekijän

vastaanotto, muu terveyden edistäminen ja

ennaltaehkäisy

• Rahoitus: Tarvepohjainen kapitaatio +

laatutavoitteiden + hyvinvointi ja

terveystavoitteiden lisärahoitus

2. VÄESTÖVASTUINEN

SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS • Muut valinnanvapauden piiriin

kuuluvat yksittäiset palvelut

• Kotipalvelu, kotihoito, asumispalvelut

laitospalvelut, liikkumista tukevat palvelut,

äitys- ja lastenneuvola, kuntoutus ja terapia,

koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, suun

terveydenhuolto, työterveyshuolto

• määritellyt osat erikoisalojen avohoidosta ja

toimenpideyksiköiden toiminnasta

• Rahoitus: Kiinteän + muuttuvan

rahoituserän yhdistelmä/Hoitoepisodin

”pakettihinnoittelu” + vaikuttavuuden lisäerät

• Julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin

sote-keskus

• Voi vaihtaa säännöllisinä väliajoin

• Sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus,

perhetyö, päihdetyö, mielenterveystyö, kasvatus ja

perheneuvonta, yleislääkärin vastaanotto,

terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan, sosiaalihoitajan

vastaanotto, äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja

opiskelija terveydenhuolto, työterveyshuolto, muu

terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy

• Rahoitus: Tarvepohjainen kapitaatio +

laatutavoitteiden + hyvinvointi ja terveystavoitteiden

lisärahoitus

3. MONITOIMINEN SOSIAALI- JA

TERVEYSKESKUS • Muut valinnanvapauden piiriin

kuuluvat yksittäiset palvelut

• Kotipalvelu, kotihoito, asumispalvelut

pitkäaikainen laitoshoito, liikkumista tukevat

palvelut, kuntoutus ja terapia, suun

terveydenhuolto, määritellyt osat

erikoisalojen avohoidosta ja

toimenpideyksiköiden toiminnasta

• Rahoitus: Kiinteän + muuttuvan

rahoituserän yhdistelmä/Hoitoepisodin

”pakettihinnoittelu” + vaikuttavuuden lisäerät

• Julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin sote-keskus

• Voi vaihtaa säännöllisinä väliajoin

• Sisältää kaikki toiminta- ja palvelumuodot, ja

määritellyt erityispalvelut

• Suun terveydenhuollon erityisasema

harkittavana

• Rahoitus: Tarvepohjainen kapitaatio +

laatutavoitteiden + hyvinvointi ja

terveystavoitteiden lisärahoitus.

Erityispalvelujen osalta kiinteän + muuttuvan

rahoituserän yhdistelmä

4. INTEGROITU SOSIAALI- JA

TERVEYSKESKUS • Muut valinnanvapauden piiriin

kuuluvat yksittäiset palvelut

• Valinnavapaus rajoittuu integroidun sote-

keskuksen valintaan asioiointipaikaksi

• Voidaan täydentää valinnanvapautta

erityispalvelujen osalta (esim.

hoitokokonaisuudet ovat hyvin rajattavissa)

• Rahoitus: Kiinteän + muuttuvan rahoituserän

yhdistelmä/Hoitoepisodin ”pakettihinnoittelu” +

vaikuttavuuden lisäerät

• Yksinkertaistaa monikanavarahoitusta ja ehkäisee järjestelmässä

osaoptimointia

• Valinnanvapaus koskee pääasiassa vain peruspalveluita,

erityispalvelut soveltuvin osin. Erityispalvelujen osalta tarkka

määrittely tekemättä

• Vähentää sairausvakuutuksen merkitystä erillisenä palvelujen

korvausjärjestelmänä

• Supistaa työterveyshuollon todennäköisesti ennaltaehkäiseviin

palveluihin ja pitkällä aikavälillä saattanee siirtää ylioppilaiden

terveydenhoidon osaksi muuta terveydenhuoltoa (erityisasemat

uhattuna)

Yleisiä huomioita selvityshenkilötyöryhmän

esityksistä

• Erityispalveluista suurin osa pysyy julkisen palvelutuotannon

piirissä (vrt. sairaanhoitopiiri/myös ehkä erityishuoltopiiri)

• Peruspalvelut siirtyvät valinnanvapauden piirin merkittävin osin ja

palveluntuottaja voi olla julkinen, yksityinen tai kolmas sektori

– Sote-järjestäjä hyväksyy sote-keskuksen palveluntuottajaksi. Asiakas listautuu sote-

keskukseen. Sote-keskus saa rahoituksen kapitaatiomallilla, ts. asiakkaiden

listautumisen perusteella (portinvartija seuraaviin palveluihin). Riski: jos listautuvia

asiakkaita ei ole riittävästi suhteessa sote-keskuksen resursointiin????

– Palvelun järjestäjä hyväksyy kaikki asettamansa ehdot täyttävät ”täydellisen

valinnanvapauden piiriin kuuluvat palveluntuottajat”, Tuottaja saa rahoituksensa

palvelusuoritteista tai episoideista.

Vaikutuksia tulevaisuuden palvelutuotantojärjestelmään

Julkisin varoin rahoitetun

valinnanvapauden palvelutuotantomalli

*Erityispalveluita voi sisältyä valinnanvapauden piiriin erikseen rajatuissa yksittäisissä

palveluissa kaikilla palvelutasoilla

Sote-keskus- Julkinen, yksityinen, 3

sektori

- ”Portinvartija”/ohjaus

- Asiakaslistautuminen

Yksittäiset sote-

palvelut- Julkinen, yksityinen, 3

sektori

Erityispalvelut- Julkinen sektori

Valinnanvapaus

säännöllisin väliajoin

(kerran vuodessa?)

Valinnanvapaus

käyttökerroittain

Pääsääntöisesti ei

valinnanvapautta

• Palvelujen järjestäjän hallinnollinen työ lisääntyy merkittävästi

– Sopimusten hallinta

– Järjestelmän yleinen ohjaus ja valvonta

– Laatutyö, vaikuttavuusanalyysit

– Hinnoittelut-, tuotteistamiset (palvelupaketit)

• Palvelujen järjestäminen edellyttää merkittävästi nykyistä

parempia tiedollajohtamisen välineitä. Tällä hetkellä valmiudet

tietojohtamiseen ovat heikot (mm. tietojärjestelmät, tietosuoja ja

tiedon liikkuminen viranomaisten välillä). Palvelujen hallinnointi, ts.

järjestäjäorganisaation resursointi, vaatii nykyistä enemmän

resursointia.

Vaikutukset palvelujen järjestämiseen

• Mikä on perusta, jolle tulevaisuuden palvelutuotanto-organisaatio

rakennetaan, pl. erityispalvelut?

– Erityispalvelut pääsääntöisesti julkisesti tuotettuja (vrt.

sairaanhoitopiiri/erityishuoltopiiri?)

– Peruspalvelujen maakunnallinen oma tuotanto? (vrt. valinnanvapaus ja

markkinaehtoinen kilpailu)

– Peruspalvelujen julkinen oy?

– Julkisen tuotannon vetäytyminen ja yksityinen palvelutuotantomarkkina?

– Edellisten mix?

• Soveltuva peruspalvelujen palvelutuotanto-organisaatiomalli tai

periaate voidaan ratkaista vasta hallituksen valinnanvapautta

koskevien pitävien sote-linjausten jälkeen

Sote-valmistelun oleellinen kysymys