Sote- ja maakuntauudistusUudenmaan Maakuntaparlamentti 23.11.2017

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala

11.10.2017

MuutosohjelmaOulu 2020

Tavoitteet

▪ Varautua maakunnan perustamiseen sekä Oulun

kaupungin muuttuvaan rooliin, asemaan ja tehtäviin

vuodesta 2020 alkaen.

▪ Tunnistaa keskeiset toimintatavat ja -mallit sekä

muutostarpeet myös kuntalaisten näkökulmasta.

▪ Tukea kaupungin talouden tasapainottamista.

▪ Tehdä henkilöstöpoliittiset linjaukset ja päätökset.

▪ Tehdä tarvittavat organisaatiota ja päätöksentekoa

koskevat muutokset.

Muutosohjelma Oulu 2020 on suunnitelma,

tarvittavat päätökset tehdään erikseen.

Sote- ja maakunta-uudistuksen vaikutukset

Henkilöstö

▪ Yli 4000 henkilöä siirtyy Oulun kaupungilta maakuntaan.

Liikelaitokset ja yhtiöt

▪ Arvioitu vaikutukset liikelaitoksittain ja yhtiöittäin.

Toimitilat

▪ Maakunnalle vuokrattavien toimitilojen tasearvo on 84 miljoonaa

euroa (kaupungin tilojen kokonaistasearvo on 536,1 miljoonaa

euroa).

▪ Maakunnalle vuokrattaisiin määräajaksi noin 15 %:a kaupungin

omistamista tiloista. Vuokra-aika 3+1 vuotta, sen jälkeen maakunta

päättää, mitä tiloja se tarvitsee.

Irtain omaisuus

▪ Hyvinvointipalveluiden irtaimen käyttöomaisuuden arvo 4,74

miljoonaa euroa, omaisuus siirtyy korvauksetta maakunnalle.

▪ Palo- ja pelastustoimen sekä ensihoidon mukana siirtyvän irtaimen

omaisuuden kirjanpitoarvo 5,1 miljoonaa.

Talous

▪ Liikevaihto supistuu 1,3 miljardista noin 600 miljoonaan euroon.

▪ Lainat jäävät kuntaan ja tästä syystä suhteellinen velkaantuneisuus

nousee 63 prosentista yli 130 prosentin.

Kuntien toimitilat ja niiden riski

??????Maakunnan käytössäKuntien käytössä2020 2023

❖ Kuntien vuokraus-toiminta

yhtiöitettävä

❖ Mitä tapahtuu toimitiloille,

mikäli julkisesti tuotetut

palvelut eivät menesty.

❖ Erikoistoimitiloille ei ole

markkinoita!!!

❖ Maakunnan SoTe-palvelut tarjotaan

pääosin kuntien nykyisissä

toimitiloissa

❖ Yksityiset toimijat hankkivat omat

toimitilansa hyvissä ajoin

❖ Kunnat hankkineet toimitilansa

1. omaan taseeseen,

2. vuokrattu ulkoiselta toimijalta tai

kunnan omalta yhtiöltä,

3. myyty ja takaisinvuokrattu (sale & lease

back) tai

4. hankittu elinkaarimallilla.

PeVL:n lausunnon huomioiminen jatkovalmistelussa:

❖ Tiedote 15.11.2017: ”Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi jatkovalmistelun lähtökohdaksi, että

määräaikaisen sääntelyn tarkoituksena ei ole taata korvausta kaikille kunnille.”

❖ Taloudestaan huolehtineet ja toimitilat omaan taseeseen hankkineet kunnat ovat huonommassa

asemassa, koska varmuus toimitilojen vuokrauksesta on vain siirtymäajalle!

LOPPUTULOKSENA KUNNILLE EPÄREILU JA KUNTIEN KESKEN EPÄOIKEUDENMUKAINEN RATKAISU!

Kuntien hallinto ja tukipalvelut

Kuntien tukipalveluiden volyymit puolittuvat

• onko jäljelle jäävä tarve riittävä kunnan omaan tuotantoon?

• tukipalveluiden skaalautuvuus alaspäin on heikkoa => vaikutus

palvelutuotannon tehokkuuteen

Kuntien hallinnon ja palveluiden keventäminen

• keskitetyssä hallinnossa (ja palveluissa) toimivien työntekijöiden osalta

täyttyy harvoin 50 %:n osuus tehtävistä => ei velvoitetta ottaa maakuntaan

alle 50 %:sia

YHTEINEN TUOTANTO?

Kaupungin ja sairaanhoitopiirin

toteuttamat yhteistyörakenteet

Oulun kaupungin ja sairaanhoitopiirin perustamat yhteiset palveluyhtiöt:

• Monetra Oy: talous- ja henkilöstö-hallinnon palvelut, yhteishankinnat, rekrytointi, tulkkipalvelut

• Oulun Työterveys Oy: työterveyshuolto

• Oulun Tuotantokeittiö Oy: ateriatuotanto

• Oulun Pesulapalvelu Oy

Yhteiset yhtiöt luovat pohjan kaupungin ja maakunnan yhteiselle palvelutuotannolle

Yhteisyrityksissä

osakkaina kuntia ja

sairaanhoitopiiri

Suhteellinen velkaantuneisuus

kasvaa räjähdysmäisesti!Case: Oulu

63 % => 133 %

Oulussa integroidut perustason sote-palvelut

Oman toiminnan (sis. ostopalvelut) menokasvu

on ollut maltillista vuosina 2013-2016Erikoissairaanhoidon menokasvu on ollut edelleen voimakasta

20.11.2017

Asukaskohtaiset menot 2013 2016

Muutos

€/asukas

Muutos

€/asukas %

€/asukas ilman esh 1 966,90 1 970,64 3,74 0,2

€/asukas esh 1 028,97 1 123,90 94,93 9,2

€/asukas yht. 2 995,87 3 094,54 98,67 3,3

Menoja on oikaistu siten, että PPSHP:n toiminnaksi siirtyneet toiminnat on lisätty esh:n menoiksi vuodesta 2013 alkaen.

Asukaskohtaiset menot ovat kasvaneet kolmessa vuodessa 3,3 %.

• Asukaskohtaiset menot ilman erikoissairaanhoitoa ovat pysyneet lähes ennallaan

vuodesta 2013 vuoteen 2016.

• Erikoissairaanhoidon menokehitys on ollut edelleen voimakasta; asukaskohtaiset

menot ovat kasvaneet keskimäärin 9 % vuodesta 2013 vuoteen 2016.

Erikoissairaanhoidon menojen kasvu

TP 2013 -TP 2016, ennuste 2017 ja TAES 2018

Ennen Palvelumallia kasvu keskim.

5,5 %/v.

2013 TA jaTP *)

2014 TA jaTP *)

2015 TA jaTP *)

2016 TA jaTP

2017 TA jaennuste

TAES 2018

Alkuperäinen TA 189 350 000 196 070 000 209 598 000 217 806 000 226 446 000 234 385 000

Tilinpäätös 199 412 920 207 613 321 215 089 015 225 447 882 232 446 000

50 000 000

100 000 000

150 000 000

200 000 000

250 000 000

Erikoissairaanhoidon menot 2013 - 2018Vuonna 2017 kasvaa 3,1 %

TA2018:kasvua 0,8 %

Palvelumallin aikana kasvu keskim. 4,2 %/v.Vuonna 2017 arvio 3,1 %

TAES2018:kasvua 0,8 %

Oulu on 6. halvin tarvevakioiduissa kustannuksissa suurten ja

keskisuurten kuntien vertailussa (v. 2015: 8. halvin)

Ennen v. 2011

• Laboratoriopalvelut PPSHP – Nordlab

• Reumalääkäri

V. 2011

• Apuvälinepalvelut ja radiologia 1.1.2011

V. 2013

• Lääkehuolto 1.1.2013

• Silmätautien erikoislääkäritoiminta 1.1.2013

• Aikuispsykiatrian laitoshoito 28.10.2013

V. 2014

• Ihotautien erikoislääkäritoiminta 1.1.2014

• Kehitysvammaisten laitoshoitoa asumispalveluiksi

20.1.2014

V. 2015

• Gastroenterologinen toiminta 1.1.2015

V. 2016

• Kardiologia ja sisätautivastaanotto 1.1.2016

• Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäritoiminta

1.8.2016

• Lääkintälaitehuolto

V. 2017

• Suun terveydenhuollon välinehuolto 27.2.2017

Päällekkäisyyksien purkaminen

Oulun kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteistyössä

Suunnitteilla

Lasten- ja nuorisopsykiatrian avopalvelut

Aikuispsykiatrian avopalvelut

Oulun kaupungilla vielä omana esh:na

Geriatrian avopalvelut

Lastenlääkäreitä

Fysiatri / lääkinnällinen kuntoutus

Gynekologeja ad OYS lasten ja naisten

sairaala

Oulun kaupungin ja

sairaanhoitopiirin yhteistyö

Sairaala- ja

välinehuolto-

palvelut

Monetra Oy

Oulun

Tuotantokeittiö Oy

Oulun

Työterveys Oy

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan rakentuminen

19 Sote-organisaatiota

7 Ympäristö-thuollon yt-aluetta

7 Lomituspalvelualuetta

7 Maaseutuhallintoa

2 Pelastuslaitosta

1 Pohjois-Pohjanmaan liitto

1 TE-palvelut

1 Ely-keskus

1 Aluehallintovirasto

Pohjois-Pohjanmaan maakunta

LUOVA

46 2

Tukipalvelut•Henkilöstö• ICT•Talous, omaisuus, vastuut ja velat•Hallinto•Toimitilat ja kiinteistöt•Hankinnat

•Lääkehuolto •Välinehuolto •Tilat, laitteet ja laitehuolto•Kuvantaminen ja laboratorio•Logistiikka ja tavarahankinta

Poliittinen ohjausryhmä

Johtoryhmä

PoPSTer-hankeSOTE

Työryhmät•Lapset ja perheet •Nuoret aikuiset ja työikäiset•Ikäihmiset•Välittömän avun tarve•Avohoito ja vastaanotto•Sairaala- ja vuodeosastohoito•Mielenterveys- ja päihdepalvelut•Vammaispalvelut•Toimintakyky ja kuntoutus•Koulutus ja tutkimus•Tukipalvelut

Maakunta-uudistus

Ohjausryhmä

Johtoryhmä

Työryhmät•Maakuntastrategia, maakuntakaava, alueidenkäyttö ja liikennejärjestelmätyö•Elinkeino ja työllisyys sekä aluekehittäminen ja rahoitus•Pelastustoimi ja varautuminen•Maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä lomituspalvelut

Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen

järjestäytyminen kevät 2016-syksy 2017

Sote-ryhmä

Viestintä

Yhdistetty maku-sote-valmistelu syksy 2017-

Vapaaehtoinen poliittinen seurantaryhmä (12 jäsentä)

Johtoryhmä = tuleva VATE(13+13 virkamiestä)

Laaja seurantaryhmä (60–70 jäsentä)

Epävirallinen yhteistoimintaelin(9 työnantajan +

9 henkilöstön edustajaa)Muutosjohtaja, vastuuvalmistelijat, muut

valmistelijat (XX...)Muutosjohtaja

Marjukka Manninen

Sote-vastuuvalmistelija

Sirkku Pikkujämsä

POPSTER –loppuraportti 9.8.2017

Maakuntavalmistelun tiekartta syksy 2017-Konsernirakenne

• konsernijohto ja –palvelut, liikelaitokset, yhtiöt jne.

Konsernin johtamis- ja ohjausjärjestelmä

• konsernin sisäinen johtamis- ja ohjausjärjestelmä

• poliittinen / luottamuselin -ohjausjärjestelmä

Maakuntastrategian ja palvelustrategiakokonaisuuden valmistelu

• monituottajuus / valinnanvapaus osana

Monialaisen maakunnan strategisen järjestämistoiminnon suunnittelu

• tuottajien ohjausjärjestelmät

• sisältäen lisäksi mm. valvonnan, strategisen hankinnan

Monialaisen maakunnan palveluverkon ja saavutettavuuden yleiset periaatteet

• monikanavaisuus, fyysinen palveluverkko

Vuoropuhelun ja kumppanuuksien rakenteet

• strateginen yhteistyö mm. kunnat, järjestöt

Monialainen maakunnan substanssi- ja tukitoimintojen yhteensovittaminen ja integraation varmistaminen

• palvelut, varautuminen ja erityistilanteet

Ylimaakunnallisten tehtävien linjaukset

Missä onnistuttu? Mitä haasteita?PITKÄLLÄ OLLAAN

• Eri toimijoiden ja päättäjien sitoutuminenvalmisteluun

• Järjestämisen toiminnot

• Tietojohtaminen

• Toimintojen ja palveluiden sisällöt

• Osin integraatiossa erityis- ja perustason välillä ja sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä

”VAIHEESSA” / ALETTU EDISTÄÄ

• Konsernirakenne

• Johtamis- ja ohjausjärjestelmä

• Palvelutuotanto

• Yhteistyöalueen näkökulma

AKTIIVISESTI KANSALLISESSA VALMISTELUSSA

• Yhteistyö kansallisesti ja muiden maakuntien kesken

• Edustajia hyvin monissa kansallisissa työryhmissä

• Valmistaudutaan henk.koht.budjetin pilotointiin ja selvitetään muita pilotointeja

HAASTEITA TUO

Kansallisten päätösten ja linjausten ”hitaus”

• Laithan eivät ole edelleenkään voimassa...

• Onkohan meillä koko hallitusta huomenna?...

Uskon horjuminen

• Tuleekohan maku/sote-uudistuksesta mitään?

• Entä, jos maku/sote-uudistuksesta ei tulekaan mitään?

Osaamisresurssin saatavuus ja riittävyys

• Arjen / nykyisten organisaatioiden on kuljettava toimintakykyisinä maakuntaan

• Riittääkö valmisteluun käytettävissä oleva rahoitus

• Mitä uutta osaamista täytyy hankkia?

Uusien peruskuntien asema, valta ja rooli

• Tukipalvelut

• Edunvalvonta painottuu, kehittämistyö siirtyy

Kaikki muutokset eivät johdu maku/sote-uudistuksesta

• digitalisaatio, osaamisen riittävyys

Huomioita valinnanvapauslakiluonnoksesta

▪ kuntalaisten yhdenvertaisuus laissa esille

nostettujen valintaoikeuden mahdollisuuksien

suhteen (esim. Oulu - Pohjois-Suomi)

▪ sote-keskusten palveluvalikoiman vaatimukset

ristiriitaisia ja epätarkoituksenmukaisia

▪ osaajien riittävyys

(maakunnan sote –keskus, sote-keskus, esh)

▪ asiakassetelin pakottavat velvoitteet ja laaja

käyttö

▪ maakunnan liikelaitos myöntää asiakassetelin –

kuka tosiasiallisesti terveydenhuollossa?

▪ asiakassetelin vaikutukset erikoissairaanhoitoon

(päivystys - kiireettömät hoidot,

keskittämisasetus) - erikoissairaanhoidon

työnjako ja keskittäminen

▪ asiakassuunnitelman koordinointi/tiedon

kulku, maakunnan integraatiovastuun

todelliset mahdollisuudet

▪ yhteiskunta ottaa vastuulleen aikaisemmin

asiakkaiden itse maksamat hoidot

(esim. silmälääkärit, suun protetiikka)

▪ passiivisesta listauksesta

sote-keskukseen pitäisi luopua

▪ henkilökohtaiseen budjetointiin ja

erikoissairaanhoidon asiakasseteliin

tarvitaan pilotointia! (92§)

▪ kustannusten kasvamisen riski ja niiden

vaikutusten arviointi puutteellinen

▪ lakiesitys joiltakin osin edelleen sekava

Faktat kasvupalveluista

• Oulussa asuu 49 % maakunnan väestöstä

• Oulussa on 54 % maakunnan työpaikoista

• Oulussa on 95 % maakunnan tutkimus- ja kehityspanoksista

• Oulun kaupunki käyttää 140 htv kasvupalveluiden toteutukseen (BusinessOulu),

Ely ja TE-toimisto yht. 220 htv

• Maakunnan työttömistä yli 50% Oulussa.

• Lähes kaikki yritystoiminnan ja tutkimuksen kansainvälisyys panostukset keskittyvät

Ouluun ja Oulun kaupunkiseudulle.

• Käytännössä Oulun seutu on ollut koko Pohjois-Suomessa ainoa kasvava seutukunta

jo usean vuoden ajan.

Kasvupalveluiden valmistelussa on oltava erityisen huolellinen, jotta vältetään

päällekkäisten palveluiden ja rakenteiden synnyttäminen, koska julkinen talous

ei sitä kestä.

Oulun kaupungin lausunnon keskeiset kärjet:

1. Kasvupalvelujen järjestämisvastuu tulee laissa alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

säätää myös muille suurille kaupunkiseuduille.

2. Kuntien ja kaupunkien rooli ja resurssit tulee säätää lakiin alueiden kehittämisestä ja

kasvupalveluista. Työllisyyden hoito ja resurssit tulee olla yhden toimijan vastuulla.

3. Valtion ja kaupunkiseutujen väliset sopimukset eli kasvu- ja MAL sopimukset tulee säätää lakiin

alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista.

4. Kaupungin resurssit kasvun ja elinvoiman kehittämiseen tulee turvata laissa alueiden

kehittämisestä ja kasvupalveluista.

Kiitokset!

www.ouka.fi