yhdistiiiiteena onLstaminenia suurel-otka voi-rkututkijaoittaja eiaan ylei-Lnen olisit tutkijat

Edison,cet tutki-aan ? Taiuosisato-.t olisivatmustensatietonsa

ra vaatii,ro, mistii

LUSSeUran

rikki ter-,e yhteis-r olemmeme omannatkaisiaedustajiatoivotta-:utkimus-

Ilkka Korhonen

Nimi Sota-arkisto saattaa tuoda helpostimieleen paikan, jossa t iukkai lmeiset soti laatvart ioivat salaisia asiakir joja, ja jonne pi i i isy

vaatii pitkiin paperisodan tai viihintiiiinkinao.virkamiesten runsaskZit ist?i lahjontaa. Ni i inl ienee asia viel i i esim. Venii j i i l l i i , mutta ne,jotka omassa Sota-arkistossamme ovatkiiyneet, ovat kyllli huomanneet, ettii niiinhiin

asia ei lainkaan ole, vaan yleisi lme ei juuri

eroa muista julkisista arkistoista. Soti las-henki lct i t i i saattaa ni ikyi i tutki jasal issatutkimusty<itii tekemiissii, mutta arkistonkoko henki lokunta on sivi i lej i i .

Ti issi i esityksessi i on si is tarkoitus paneu-

tua Sota-arkistoon ja sen kokoelmiin nimenomaan sukututki jan ni ikokulmasta. Ensinl ienee kuitenkin syyti i paneutua Sota-arkis-toon kokonaisuutena, sen vaiheisi in, tehtA-vi in, kokoelmiin jne. I tsesti ini voin t i issi iyhteydessi i kertoa mycis jonkin sanan. OlenSota-arkistossa tutki jan virkanimikkeella ja

toimin sota-arkistonhoitajan apulaisena el is i i s o len ark is ton ns .kakkosmies . Tehteven iova t as iak i r jaha l l innon puo le l la , e l i ho idankent[ l le pi i in tapahtuvaa neuvontaa, ohjausta,koulutusta ja valvontaa. Arkistoon suoritet-tavat asiakir jaluovutukset tapahtuvat minunkauttan i .

YLE I STA SOTA-ARKI STOSTA

Lyhyesti sanoen Sota-arkisto on puolustus-hal l innon so.puolustusminis ter i t jn ja puolus-tusvoimien sekii sisiiasiainministerit icinkuuluvan rajavartiolaitoksen arkistoviran-omainen ja keskusark is to. Se s i is ohjaa javalvoo nliden hall innonhaarojen toimintaa jaottaa vastaan niiden pysyviisti s[i lytetti ivi itasiakirjat. Tiim?in l isi iksi se antaa tietojahallussaan olevien asiakirjojen pohjalta jatoisaalta antaa asiakirjoja halukkaidentutkittavaksi. Lisiiksi se ottaa vastaan mycisyksityisti i asiakirja-aineistoa ja toimii asian-tunti jana erilaisissa niin arkistolaitosta

SOTA-ARKISTO JA SUKUTUTKIJA

yleensii, puolustushall innon asiakirjahall in-toa kuin sotahistoriaakin koskevissa asioissa.

Sota-arkisto kuuluu organisatorisestipuolustusvoimiin. Se on osa vuonna 1993toimintansa aloittanutta Maanpuolustuskor-keakoulua. Timii asema on tietyn historiall i-sen kehityksen tulos, ei niinkii i in sen toimin-taa kuvastava. Oikeampi paikka olisi suoraanPiii iesikunnan alainen laitos.

Sota-arkisto sijaitsee Helsingin Kruunu-haassa. Sen kiiytcissii oleva rakennus on alunperin Venii j i in armeijalle v.1885 valmistunutvil jamakasiini. Arkistorakennukseksi se onsikii l i erikoinen, etta kaikki sii i lytysti lat, si isarkistovarastot, ovat maan p2i2ill2i, neljiissiikerroksessa, kellarit i loja ei ole lainkaan.Tilat ovat jo j i i i imiissii ahtaiksi, ja niinpiiarkistolla on sii i lytysti la myds Hiimeenlin-nassa, vanhalla kasarmialueella olevassarakennuksessa. Siell i i voi hAtati lassa kiiydiiasiakirjoja tutkimassa, mutta normaalitapa-uksessa ne ti lataan Helsinkiin. Pii5osaHiimeenlinnassa olevasta aineistosta onuutta, siis viime vuosikymmeninii syntynyttAaineistoa, mutta l isi iksi siell i i si jaitsevatkaikk i sot i lastuomiois tu inten as iak i r ja t .

Arkisto perustetti in kesii l l i i 191 8 kerii i i-mii i in kiiydyn vapaussodan aineisto talteen.Tissii vaiheessa arkistoon kertyi niin asiakir-joja kuin esineistcii i . Ji i lkimmiiiset siirretti inkymmenen vuoden kuluttua perustettuunSotamuseoon. Nii in ollen arkiston vanhinaines o l i vuodel ta 191 8. Val t ionark is tonkanssa tehdyn vaihtokaupan ansiosta arkis-toon siirretti in sielta koko autonomian ajansotaviien asiakirja-aines, vuodesta l812alkava. Sota-arkistossa ollut punaistenjoukkojen aineisto siirretti in vastaavastivaltionarkistoon.

Jotain tunnuslukuja arkiston toiminnastaon myris hyvii niihd2i, jotta voi sijoittaa senomal le paikal leen maamme ju lk is ten ark is to-jen joukossa. Arkiston hyllymetrimii i ir l i onnoin 32 000, mikii oikeuttaa kirkkaasti

toiseen ti laan maamme arkistojen joukossa.Kun/jos tapaturmavirastoon vieli i kuuluvaSotilasli i i ikinti iarkisto l i i teteAn osaksi Sota-arkistoa, nousee hyllykilometrimii i ir i i yl i40:n, mikii l i ihentelee jo Kansall isarkistonmiii ir i l . Pieni osa, parisen prosenttia koko-naismiii ir i isti i on salaista aineistoa. Lukuunot-tamatta eriiitii oikeude l I i s ia as iak irj oj a, tiim Ziaines on sodanji i lkeistA tuotantoa.

Tutkijakiiynteji i on vuodessa noin 5000.Tutkijoiden koostumus on monenkirjava.Niiitii on viiitciskirjanlaatijoista gradunteki-jci ihin, yleisesikuntakurssia suorittavistakapteeneista nuoriin kadetteihin, t ieteiskir-jail i joista muisteli joihin. Moni kiiy tutki-massa oman sodanaikaisen joukkonsavaiheita omien muistojen vahvistamiseksi.Arkiston karttakokoelma, joka kesittaemm.luovutetun alueen ja muidenkin entisenNeuvostoliiton karttoja, on suosittu eri syistiinaapurimaahan matkaavien keskuudessa.Varsinaisia sukututkijoita on vieli i melkoviihiin. Tieto siitii, ettii Sota-arkistolla onjotain annettavaa myds sukututkijoil le, eil iene levinnyt kovin laajalle.

Tiissii yhteydessii korostan, etta tutkijaksivoi ovesta vapaasti ki ivell i i kuka tahansa,mitaan ennakkoilmoittautumisia tai lupia eitarvita. Tutkijapalvelumme on saanut kiitostapalvelualtt iudestaan ja toimitusten nopeu-desta. Yleensa t i laamansa saa vars in p ian,tietenkin joskus syntyy ruuhkiakin. Tutkija-salin l4 paikkaa tdyttyvdt tarkkaan vilk-kaimpina aikoina, mutta jostain aina lciyde-ti i i in tutkimustilaa, varsinkin kauempaatul le i l le .

Muusta yleisrinpalvelutoiminnasta mainit-sen selvityspyynndt ja muut tiedustelut.Vuonna 1994 vastatti in kaikkiaan n.3000erilaiseen kirjall iseen tiedusteluun, joistamonet ovat varsin suuritciisi i i . Niimii l i i t tyvetmm. palvelustietoihin, rintamatunnuksiinyms. Huomattava osa tiedusteluista tuleenykyisin ulkomailta. Nii it i i ovat mm. It i i-Karjalassa suomalaisten miehittamilla alueil-la olleiden kantaviiesto<in kuuluneidenhenkilci iden kyselyt omista vaiheistaan.Varsinaisia tutkimuksia ei arkisto voi tehda,vaan jokainen joutuu tulemaan sen itsetekemiilin.

Sota-arkiston henkilcimii i ir i i on l5 vakinais-ta ja lis?iksi 3 tilapeistA tyiintekijiiii, mikii onaivan mitetiin siihen tvdmiiiirii[n niihden.

joka odottaa tekijii?insii. Erilaiset juoksevatasiat vaativat tekijiinsli, jolloin eriis arkistonperustyci, arkistonjiirjestiiminen, jii?i viihei-selle huomiolle. Kuitenkin sota-arkistossa onjiirjestettiiviiii ja luetteloitavaa aineistoamittavat miiiirlit. Niinpe sukututkijakin voiyhta ainoaa asiakirjaa etsiess?iiin saadaeteensA metrin verran mappeja ja tiedon, ettiiko.asiakirja on mahdoll isesti jossain nii isti ikansioista ja jos ei l i lydy, tuodaan seuraavametri. Tai sitten tutkija saa voimapaperiinviime sotien aikana tiukasti sidotun paketin,jota nyt yli 50 vuoden kuluttua avattaessaldytyy asiakirjojen l isi iksi kuollut t i i i . No,ti i l l i i iset tapaukset ovat marginaalisia, yleen-sii sentiiiin luettelot pitiiviit paikkansa jaasiakirjatkin ovat kohtuull isessa kunnossa.Erityisesti suojeluskuntien asiakirjat ovatkehno s sa j ?irj e stykse ss ii.

SOTA-ARKI STON KOKOELMAT

No niin, tiissii on tullut perustietoa Sota-ar-kistosta ja sitten voinkin siirtyi i varsinaiseenasiaan eli sukututkimukseen. Selvii i i t ieten-kin on, ettii mikii2in perusarkisto t?illii sarallaSota-arkisto ei ole. Sukupuun runko on muo-dostettava muualla. Sota-arkiston mahdoll i-suus on sitten antaa puulle lisiiii tuuheutta,siis tiiydentiiii esi-isien (tiissii tapauksessanimen omaan isien ) eliimiinvaiheita ja sitenelAvditteA sukutaulua. Sielt i i on siis mahdol-lista saada lisiitietoja sotaviien palveluksessaolleista henkil6isti i . Uudemmissa asiakir-joissa on tietoja myiis sukulaisuussuhteista.Ensin kuitenkin lyhyt katsaus vanhan sotavii-kemme vaiheis i in .

AUTONOMIAN AJAN SOTAVAKI

Suomen sotaviiki oli kokonaan viirviittylivuosina l8l2-54. Aluksi perustetti in mm.kolme jiiiikiirirykmenttiii, kussakin kaksipatalj oonaa. Vuonna I 8 I 9 j iiekiirirykmenteis-tii kaksi muutettiin jalkaviikirykmenteiksi jav.1827 kaikista kolmesta rykmentisti i tulitarkk'ampujaprikaateja, kussakin edelleenkaksi pataljoonaa. Kaikki niimii joukot lak-kautet t i in v .1830.

Ruotujakolaitos oli ki iytcissii vv.l854-68.Yhdeksiin ruotutarkk'ampuj apatalj oonanrinnalla toimi neljii viirviittyii joukko-osas-toa. Niimii olivat Suomen Kaarti ja Krena-

t<iciritarlriekipaa

Asevemiilin !Arpa saaktiivi-velus stnarykmrtarkkautreserviktarkkamjoutunerjiilkeenMuiden

Asev€ja v i im,lopetti3 .Suom,Suomensuomaltmainittzmeenlinpaikoil lreservilveniiliiitrakennusel le , Oparantoilman k,

AUTOI

Aloittalhimmashetkeksarkiston1 8 1 2 . ton tokitoja kolasmatetossa. (Ruotsinfi lmiruljoutua j

Sota-imian ajkoelma.periytylhan kaisarjoistle. Se osaatiota

6

juoksevati arkistoniii vlhai-stossa onaineistoaiakin voiIn saada

)don, ette.in niiistiiseuraava

apaperiinL paketin,.vattaessatiii. No,

ia, yleen-kansa ja

iunnossa.jat ovat

Sota-ar-sinaiseen,ii tieten-lii sarallaon muo-nahdoll i-Iuheutta,rauksessar ja sitenmahdol-rluksessaasiakir-

luhteista.I sotave-

rlrviittyiii in mm.n kaksimenteis-rteiksi jaistii tuliedelleenrkot lak-

I 854-68.pljoonan

fto-osas-! Krena-

tciriritarkkampujapataljoona sekii kaksi me-riekipaasia, el i laivastoj oukkoa.

Asevelvol l isuuteen perustuvaan j i i r jestel-

mii?in Suomessa si irrytt i in vuonna 1881.Arpa sai kutsunnassa ratkaista, joutuiko miesakti ivi- vai reservipalvelukseen. Akti ivipal-velus suoritett i in Suomen Kaart issa. Rakuu-narykmentisse tai si t ten jossain kahdeksassatarkkampujapatal joonassa. Reservi harjoit tel ireservikomppanioissa, joi ta ol i nel j i i jokaista

tarkkampujapatal j oonaa. Akti ivipalvelukseenjoutuneet palvel ivat kolme vuotta, jonkaj?i lkeen he ol ivat kaksi vuotta reservissi i .Muiden palvelusaika kesti vi isi vuotta.

Asevelvol l inen sotavi iki lakkautett i in 1902.ja vi imeiseni i suomalaisena joukko-osastona

lopett i toimintansa Henkivart iovi ien3.Suomalainen tarkkampujapatal joona el iSuomen Kaart i vuonna 1905. Esimerkkini isuomalaisjoukkojen kasarmien kohtalostamainit takoon, miten ki ivi 7:nnen el i Hi i-meenlinnan tarkk'ampujapatal joonan maja-paikoi l le. I tse patal joonan ja sen Urjalanreservikomppanian kasarmit luovutett i inveni i l i i is i l le. Lammin reservikomppanianrakennukset joutuivat vankeinhoitohal l i tuk-sel le; Oriveden komppanian kasarmista tul iparantola ja Saari j i i rven rakennukset j i i iv i i t

ilman kiyttciii.

AUTONOMIAN AJAN ASIAKIRJAT

Aloittakaamme asiakirjojen tutkiminen van-himmasta pii i isti i ja siirtykii i imme saman tienhetkeksi Sota-arkiston ulkopuolelle. Sota-arkiston asiakirja-aineisto alkaa siis vuodesta1812. Si ta vanhempaa mi l i taar ia ineis toakinon toki olemassa. Suomalaisia joukko-osas-toja koskeva Ruotsin-vallan aikainen soti-lasmateriaali on tutkittavissa Kansall isarkis-tossa. Osittain se on alkuperii isenA, osittainRuotsin Sota-arkistosta kuvattuina mikro-fi lmirull ina. Nli it i ikin sukututkija saattaajoutua jossain vaiheessa tutkimaan.

Sota-arkiston vanhin sarja on siis autono-mian ajan suomalaisen sotaviien asiakirjako-koelma, nimelti i i in Militaria-sarja. Nimiperiytyy Valtionarkistosta, Sota-arkistossa-han kaikki on "militariaa". Se on arkistonsarjoista antoisin ti imiin hetken sukututkijal-le. Se on j i ir jestetty kronologisesti ja organi-saatiota seuraten.

Miti i sukututkija sitten voi Mil itaria-sarjas-ta lciytiiii ja miten? Mikali etsitty henkilcikuuluu alipiiiillystririn tai miehistri<in, ovattiirkeimmiit liihteet viirv?ityn sotav?ien jaruotuviien ajalta ns.katselmusrullat (mcinster-rullor) ja asevelvoll isen sotaviien ajaltaj oukko-osastokohtaiset miehist<iluettelot.

Katselmusluetteloista tietoja hankittaessaon tiedettiivii etukateen etsityn henkilonjoukko-osasto. Sotilaat on merkitty joukko-osastojensa rull i in vakanssinumeroidensamukaisessa ji ir jestyksessa. Mikali tutkija eit iedii teta numeroa, hiin saattaa joutua selaa-maan kirjaa enemmiinkin, jotta lciytiiii etsi-tyn. Katselmusrul l is ta saa mm. seuraaviajenkikit ietoja: iki i, syntymiil i i2ini, pituus,aviosii i i ty, palvelukseenastumisvuosi sekiipalvelussopimuksen uusiminen ja sen p i tuus.

Kun tutkimuksen kohteena on asevelvoll i-sessa sotaviiessii palvellut henkilci, on tieto-jen hankkiminen helpompaa. Jos etsitynjoukko-osasto ei ole tiedossa, se saattaakiytyii ns. kutsuntaluettelosta. Autonomianajan kutsuntaluettelot muodostavat Sota-arkistossa oman sarjansa (K-sarja). Henkil<i-t ietojen l isi iksi luettelosta loytyviit maininnatkelpoisuudesta sotapalvelukseen sekii jou-tuminen joko palvelukseen ta i reserv i in .Kutsuntaluettelot laaditt i in l i i ineitt?iin, jossaon mainittu, mihin kutsuntapiiri in kukinmaamme kunta kuului.

Asevelvoll isen sotavaen miehistri luette-loihin soti laat on merkitty aakkosji ir jestyk-sessd, tai sitten niissii on aakkosell iset ha-kemistot miehisti i. Luettelon antamista tie-doista mainittakoon syntymiipaikka ja -aika,isiin nimi ja ammatti, lapsien nimet, uskonto,ammatti, lukutaito, palveluksen vaiheet jareserviin siirtyminen. Palveluksen kulkua voiseurata pli ivi iki iskyjen, sairaskirjojen jaran gai stuspdiviikirj oj en kautta. Diaarikirj oj aselaamalla voi l<iyti i i i ko. henkikii i koskeviakirjeita. Samoja tietoja loytyy mycis reservi-komppanioiden arkistoista.

Mainituissa luetteloissa esiintyviit my<isjoukko-osastojen upseerit, mutta nii ist?i ontietoja muissakin yhteyksissii. Otettakoontiiss?i esil le Haminan kadettikoulun arkisto,josta loytyy mm. koulutodistuksia sekli an-sioluetteloita. Viimeksi mainitut ovat valitet-tavasti enimmiikseen venii j i inkielisi i i .

Autonomian ajan lopuksi otettakoon vieli ihuomioon, etti i Suomeen sijoitetun runsaslu-

kui sen veniiliii sen sotaviien asiakirj at liihtiviitpiidasiassa joukkojensa mukana Venii j i i l le,jonka eri arkistoista niit l i voi kiytae. Asiakir-joja on myds Kansall isarkistossa. Sota-arkis-tossa niit i i ei ole lainkaan.

ITSENAISYYDEN AIKA

Ajan kuluessa tulevat myds Suomen itsenli is-tymisen ji i lkeiset asiakirjat sukututkijalle yh2iti irkeiimmiiksi. Vuodelta 1918 Sota-arkis-tossa on ns. Vapaussodan historian komiteanarkisto, josta tutkija voi l<iytiiii henkil<ikuviavalkoisten, siis hall ituksen puolella taistel-leista. Valkoisten joukkojen asiakirjat ovatmyris tutkittavissa. Punaisten asiakirjojapuolestaan on paitsi Kansall isarkistossamycis Tyciviien arkistossa ja Kansan arkistos-sa.

Itsenii isyyden alkuaian mielenkiintoi-suuksiin tuutuuut mycis lt i i-Karjalan vapaut-tamiseen tiihdiinneet sotaretket sekii Vironvapaussodan suomalaiset vapaaehtoiset.Niimii aineistot ovat mycis osittain tallella, jane sisii l t i ivi it mm. henkil<iluetteloita ja sota-piiivekirjoja. Jotta niiitii keksii tutkia, pitiiiit ietenkin olla tieto tai aavistus ko.henkilcinosall isuudesta ti i l l i i iseen toimintaan.

Vapaussodan ji i lkeen luoti in Suomen rau-hanajan puolustusvoimat osittain uudellapohjalta. Asevelvoll isuus sii i lyi mutta arpo-minen ji i pois. Kaikki kelvoll iset saivatastua varusmiespalvelusta suorittamaan.Kantakirj aj iirj este lmii otetti in taas kiiyttcirin.Siihen merkitt i in edelleen kaikki asevelvoll i-set. Hakemiston avulla kirjasta lciytyy halut-tu henkil<i, jonka palvelusura on siita luetta-vissa. Kantakirjoja, jotka siiilyteteen Sota-arkistossa, pidetti in vuoteen 1930 saakka,jolloi j i ir jestelmZi muuttui. Siirrytt i in edel-leenkin voimassaolevaan kantakorttijiirjes-telmiiiin.

Kantakorttien tiedot ovat periaatteessa sa-mat kuin kantakirjoissakin. Suurin ero onsiiilytyspaikassa. Kantakortit siiilytetiiiinnykyisissii soti lasli i i inien esikunnissa niinkauan kuin mies on asevelvoll inen, siis re-servissii tai nostoviiessli. Yleensii tiimiitarkoittaa 60 vuoden ikii?i. Sen jiilkeen kortitsiirretiiiin edelliimainittuun Sotilasliiiikint[-arkistoon, joka, kuten sanottu liitetiiiin vuo-den 1996 aikana Sota-arkistoon.

Jiirjestelmii nykyiselliiiin on hankala, koskatutkittaessa henkikin sodanaikaista palvelua_tdytyy tietdd, mihin joukkoon hiin on kul-loinkin kuulunut. Tiimii tieto on saatavissavain kantakorteista, ja vasta kun se on saatu,voidaan kaydii etsimiiiin hiinen komppaniansavaiheita sotapiiiviikirjojen ym. asiakirjojenavulla. Kaatuneista ja kadonneista henki-lci isti i on tekeil l i i t iedosto, josta vaivattakiytyy tiedot siihen merkityista vainajista.Nii iden avulla on mahdoll isuus saada sel-vyyttii ko. henkil<in katoamiseen liittyvistiiolosuhteista j a tapahtumista.

Kun henkilcin joukko-osasto on selvitetty,voidaan ryhtyii tutkimaan ko. yksik<in vaihei-ta eri liihteistii, mm. sotapiiivdkirjat, piiivii-kiiskyt, kirjelmAt, kiiskyt, luettelot jne.

Puolustuslaitoksen palveluksessa olleistahenkilciistii on itsenliisyyden alusta alkaenlaadittu ansioluettelot. Neihin on henkilt i- japalvelustiedot merkitty varsin tarkoin. Nii it i ipideti i i in luonnoll isesti edelleenkin.

Muista kuin mainittuihin ryhmiin kuulu-neista henkildistii on mahdotonta liiytaetietoja muuten kuin tietiimiillii jotain ko.henkilcin joukko-osastosta tai palveluspai-kasta. Tarkoitan esimerkiksi sodanaikaistalotta- tai tydpalvelua. Niiistii on merkintcijiiliihinnii palkka- ja piiiviirahalistoissa, jotkalaaditt i in joukko-osastoittain.

Suojeluskunta- ja Lotta Sviird-jArjestcijenarkistoja penkomalla voi l<iytiiZi tietoja niiiss2ij i ir jestdissii akti ivisesti toimineista henki-l<iist[. Ja jos jonkun sukulainen on liihettiinytsotamuistonsa Sota-arkistoon, kiytyviit neyksi ty isark is to jen joukosta.

Koska ti issii lopussa on oltu varsin l i ihell i inykyaikaa, on tietenkin huomioitava tieto-suojan rajoitukset.

Sota-arkisto

Kiiyntiosoite: Siltavuorenranta 16, Helsinki

Post iosoi te: PL266, 00171 HELSINKI

Puhelin: 90-161 6362

Tutkijasalin aukioloajat:1 .9 . - 31 .5 . ma-pe 8 .00 -16 .00

t i - to 8.00- 16.001.6.- 3 1.8. joka p i i iv i i 8 .00- 16.00

Marja-Li

Paikall istys, ettiiyhteisistrpiiZitciksiisyntiiiinsj i l le , jo ie l in .

Hall inrkimyksetkall isellrseudun tkupuoleldet, siiilltehtevie.liihinniikoska kiloin vielon slii\1 500-luvvain vordenkintuomiokr

Kerejiivuodessamismiehrtelt i in sesasioita.mysten 1myris hapidetti in

KihlakI 600-luvsuurvaltatettyiniivaltakunrTii l laisettuomiokrset peruu

Nimisrkien lurluvun kujiirjesti kjana mn