Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

30
Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys Erikoistutkija Paula Saikkonen & Tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen Sosiaalipolitiikan tutkimus, THL Tampere 20.9.2018

Transcript of Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Page 1: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Sosiaalinen kestävyys ja

eriytymiskehitys

Erikoistutkija Paula Saikkonen & Tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen Sosiaalipolitiikan tutkimus, THL

Tampere 20.9.2018

Page 3: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

ESITYKSEN SISÄLTÖ

× Sosiaalinen kestävyys

× Eriytymiskehitys Tampereella

× Katse tulevaan

Page 4: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Miksi sosiaalinen kestävyys?

Page 5: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Miksi sosiaalinen kestävyys?

× Sosiaalinen kestävyys pohjoismaisessa

hyvinvointivaltiossa

× Kaupunkikehityksen hyvät ja huonot puolet

× Kestävä kaupunkikehitys sisältää kaikki

kestävyyden osa-alueet

Aikajänne politiikkatoimissa?

Page 6: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Miten tarkas-tellaan?

× Kaupunkiseudut: Helsinki, Tampere & Turku

× Trendien seuraaminen pitkällä aikajänteellä

× Kaupunkiseutujen välillä on eroja

Page 7: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Tampere

Page 8: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

10

15

20

25

30

35

40

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

Gini-kerroin

Helsinki

Turku

Tampere

Koko Suomi

Tuloerojen kehitys Helsingissä, Turussa ja Tampereella 2004-2014 Gini-

kertoimella mitattuna, 20-64-vuotiaat

Tuloeroissa ei juuri muutosta Tampereella tutkimus-ajanjaksolla

Lähde: Saikkonen ym. (2018)

Page 9: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Eriytyminen Eriytymis-kehitys, eriar-voisuus

× Raportissa etninen tausta ja tulotaso tarkastelun kohteena

− Fokuksessa työikäinen väestö

× Erot asuinoloissa voivat kertoa eriarvoisuudesta

× Erilaisuusindeksi: Verrataan kahta eri ryhmää (tuloryhmä,

syntyperä); kuinka suuren osan tulisi vaihtaa asuinpaikkaa

jommastakummasta ryhmästä, jotta ryhmät sijoittuisivat

tasaisesti.

− Arvot 0-100, sopimuksenvaraisuus

Page 10: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Ulkomaalaissyntyisten 20-64-vuotiaiden määrä syntymämaaryhmittäin Tampereen seutukunnassa 2005 ja 2014

Lähde: Saikkonen ym. (2018)

0 500 1000 1500 2000 2500 3000

Venäjä/NL

Lähi-itä

Länsimaat

Muu Aasia

Muu Itä-Eurooppa

Viro

Kiina

Muu Afrikka

Muu

Somalia

2005

2014

Page 11: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Mitä tiedetään asumisesta? Liitekuviot 1, 2, 3

× Omistusasuminen 2005-2014 seutukunnassa

− Suomalaissyntyiset suurituloiset ei muutoksia

− Keskituloisten omistusasuminen Tampereella vähenemässä

− Pienituloisten omistusasuminen vähenemässä

× Omistusasumisessa yleistymistä ja vähenemistä eri

maahanmuuttajaryhmissä 2005 ja 2014.

× ARA-asunnot edelleen pienituloisten asumismuoto – tosin

Tampereella ero markkinavuokriin ei yhtä selvä kuin

Helsingissä.

Page 12: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Alueellisessa eriytymisessä lievää erojen kasvua sekä tulotason että

etnisen taustan mukaan

Page 13: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Eriytymis-kehitys Liitekuviot 4,5

× Tuloryhmien välinen alueellinen sijoittuminen

erilaisten tuloryhmien välillä suhteellisten tasaista

(seutukunta)

− Joskin pieni- ja suurituloisten välillä ero lievästi kasvava (2005-2014)

× Syntyperän mukaan tarkasteltuna (seutukunta)

− Länsimaalaiset – ei merkittävää muutosta

− Itäeurooppalaiset – lievästi vähenemässä

− Muut ulkomaalaissyntyiset – lievästi kasvamassa

Page 14: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

33

42

36

42

49

42

49

59

45

0 20 40 60

Helsinginseutukunta

Turun seutukunta

Tampereenseutukunta

Erilaisuusindeksi, %

20-64-vuotiaat länsimaiden ja Itä-Euroopan ulkopuolella syntyneet (verrattunasuomalaissyntyisiin)

Alle 18-vuotiaat, joilla ainakin yksi länsimaiden ja Itä-Euroopan ulkopuolella syntynytvanhempi (verrattuna täysin suomalaistaustaisiin)

Alle 18-vuotiaat, joilla kummatkin vanhemmat syntyneet länsimaiden ja Itä-Euroopanulkopuolella (verrattuna niihin, joilla ainakin yksi suomalaissyntyinen vanhempi)

Alueellinen eriytyminen syntymä- tai taustamaan mukaan eri ikäryhmissä 2014, postinumeroalueet seutukunnissa

Lähde: Saikkonen ym. (2018)

Lasten asuinpaikat ovat tutkimus-seuduilla eriytyneet vahvemmin etnisen taustan mukaan

Page 15: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Erilaisuusindeksit Tampereella kaupunginosatasolla

Lähde: Saikkonen ym. (2018)

20-64-v. tulotason mukaan 20-64-v. syntymämaan mukaan 0-17-v. taustamaan mukaan

0

10

20

30

40

50

60

20

05

20

07

20

09

20

11

20

13

Yhteensä

Länsimaat

Itä-Eurooppa

Muut

0

10

20

30

40

50

60

20

05

20

07

20

09

20

11

20

13

Yhteensä

Länsimaat

Itä-Eurooppa

Muut

0

10

20

30

40

50

60

20

05

20

07

20

09

20

11

20

13

Pieni- vs.suuri-

tuloiset

Pieni- vs.keski-

tuloiset

Suuri- vs.keski-

tuloiset

Page 16: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Tulo- ja syntymämaaryhmien ylikorostuminen

Turun seutukunnan postinumeroalueilla

v. 2014

Lähde: Saikkonen ym. (2018)

Tulo- ja syntymämaaryhmien ylikorostuminen

Tampereen seutukunnan

postinumeroalueilla v. 2014

Lähde: Saikkonen ym. (2018)

Page 17: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Ulkomaalaissyntyisten osuus 20-64-vuotiaista tutkimusseutukunnissa ja niiden keskuskaupunkien

suurimman maahanmuuttajaosuuden pienalueilla vuosina 2005 ja 2014

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

2005 2014 2005 2014 2005 2014

%

Seutukunta

Keskuskaupunginpienalueidensuurin arvo

Helsinginseutu

Turunseutu

Tampereenseutu

Lähde: Saikkonen ym. (2018)

Suurin muutos: maahanmuuttaja- väestön kasvu

Page 18: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Havainnot alueellisesta eriytymisestä

× Etnisen segregaation lievä vahvistuminen kokonaisuutena

katsoen johtuu myös siitä, että länsimaalaissyntyisten

osuus ulkomaalaissyntyisistä on pienentynyt

× Seututasolla lasten asuinpaikat ovat eriytyneet vahvemmin

etnisen taustan mukaan kuin aikuisten asuinpaikat,

Tampereen sisällä ei suurta eroa

× Tampereen seudulla ulkomaalaistaustaisten seudun

sisäinen muuttoliike näyttää olleen etnistä segregaatiota

vahvistavaa – Helsingissä vastaava muuttoliike on

lieventänyt segregaatiota (ks. Kauppinen & van Ham 2018);

Suomalaistaustaisten muuttoliike kaupunkiseutujen sisällä

on merkittävin etnistä segregaatiota vahvistava

väestöllinen prosessi

Page 19: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Katse tulevaan

Page 20: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Pohdintaa × Yleiskuva tai pelkkä trendi ei riitä valottamaan kokonaisuutta

× Ei merkittäviä muutoksia, mutta pienissä muutoksissa etenkin

tuloryhmien osalta kysymys erojen kasvusta.

× Kyse ei ole yksittäisistä alueista vaan kaupungin tai seutukunnan

dynamiikasta – esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten työllistyminen

lieventää segregaatiota

× Ryhmän ”muut ulkomaalaistaustaiset” seudun sisäinen muuttoliike

näyttää vahvistavan segregaatiota Tampereen seudulla: onko joitakin

esteitä tasaisemmalla sijoittumiselle?

Page 21: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Vaikutus-keinoja

× Paikkoihin, ihmisiin ja (liikenne)yhteyksiin vaikuttaminen

(van Ham & Tammaru 2016)

× Paikat & yhteydet

− Kaupunkisuunnittelu ja asuntopolitiikka

− Aluekehittäminen, palvelujen alueellinen kehittäminen

− Liikennepolitiikka

× Ihmiset

− Etenkin valtakunnallisella tasolla harjoitettava tulo- ja

varallisuuseroihin vaikuttava politiikka

− Kotouttamispolitiikka mutta myös syrjinnän vastainen

politiikka

− Luottamusta edistävä politiikka?

× Ei yksittäisen politiikan sektorin tehtävä eikä kyse vain

yksittäisistä alueista!

Page 22: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Tutkimus kehittä-misen tukena

× Politiikassa kilpailevat erilaiset tavoitteet ja ne

ovat ristiriidassa keskenään, erityisesti lyhyellä

aikajänteellä.

× Pitkän aikajänteen ongelma tutkimuksessa ja

arvioinnissa; täydellistä tietopohjaa ei ole, eikä

tule. Vrt. arvovalintojen merkitys

× Kaupungit talouden moottoreina, mutta miten

tuotokset jakautuvat?

Page 23: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Kiitos!

@PaulaS_Helsinki

@timomkauppinen

Page 24: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Lue lisää van Ham M, Tammaru T (2016) Pieni- ja suurituloiset asuvat

aiempaa eriytyneemmin eurooppalaisissa pääkaupungeissa.

URMI Politiikkapaperi 2016:1. http://urmi.fi/wp-

content/uploads/2016/11/URMI_policy_brief.pdf

Kauppinen TM, van Ham M (2018) Unravelling the

demographic dynamics of ethnic residential segregation.

Population, Space and Place.

https://doi.org/10.1002/psp.2193

Vaalavuo M, van Ham M, Kauppinen TM (2018, in revision)

Income mobility and moving to a better neighbourhood – an

enquiry into ethnic differences in Finland.

Page 25: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

ESITYKSEN LIITEKUVIOT

Page 26: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Liite 1. Omistusasumisen yleisyys 20-64-vuotiailla syntymämaan ja tuloviidenneksen mukaan Tampereen seutukunnassa 2005-2014, %

Tuloviidennekset ovat seutukunnan 20-64-vuotiaan väestön viidennekset (pieni = alin(1.), keski=3., suuri=ylin(5.), tulokäsitteenä asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti

Lähde: Saikkonen ym. (2018)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

Suomalaissyntyiset

Suurituloiset, muu

Suurituloiset, keskus

Keskituloiset, muu

Keskituloiset, keskus

Pienituloiset, muu

Pienituloiset, keskus0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

Ulkomaalaissyntyiset

Suurituloiset, muu

Suurituloiset, keskus

Keskituloiset, muu

Keskituloiset, keskus

Pienituloiset, muu

Pienituloiset, keskus

Page 27: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Omistusasumisen yleisyys 20-64-vuotiailla syntymämaan mukaan Tampereen seutukunnassa 2005 ja 2014

Omistusasumisessa yleistymistä ja vähenemistä maahanmuuttaja-ryhmästä riippuen

Lähde: Saikkonen ym. (2018) * Somaliassa syntyneiden tiedot puuttuvat v. 2005 ryhmän pienuuden vuoksi.

0 20 40 60 80

Suomi

Länsimaat

Venäjä/NL

Viro

Muu Itä-Eurooppa

Somalia*

Lähi-itä

Kiina

Muu Aasia

Muu Afrikka

Muu

%

2005 2014

Liite 2.

Page 28: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

%

Ulkomaalaissyntyiset,ARA-rajoituksistavapautuneet vuokra-asunnot mukana

Ulkomaalaissyntyiset,vain ARA-rajoitustenpiirissä olevat vuokra-asunnot

Suomalaissyntyiset, ARA-rajoituksista vapautuneetvuokra-asunnot mukana

Suomalaissyntyiset, vainARA-rajoitusten piirissäolevat vuokra-asunnot

ARA-vuokra-asuminen Tampereen 20-64-vuotiailla pienituloisilla syntymämaan mukaan

Mitä käy ARA- rajoituksista vapautuneille asunnoille?

Lähde: Saikkonen ym. (2018)

Liite 3.

Page 29: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Liite 4. Alueellisen sijoittumisen erilaisuus tuloryhmien välillä, 20-64-vuotiaat, postinumeroalueet seutukunnissa,

erilaisuusindeksi* (%)

Pienituloiset vs. suurituloiset Pienituloiset vs. keskituloiset Suurituloiset vs. keskituloiset

0

10

20

30

40

50

60

2005

2007

2009

2011

2013

Helsinki

Turku

Tampere

0

10

20

30

40

50

60

2005

2007

2009

2011

2013

Helsinki

Turku

Tampere

0

10

20

30

40

50

60

2005

2007

2009

2011

2013

Helsinki

Turku

Tampere

* Erilaisuusindeksi kuvaa sitä, kuinka suuren osuuden jommastakummasta vertailtavasta ryhmästä pitäisi vaihtaa asuinpaikkaansa toiselle postinumeroalueelle, jotta ryhmät olisivat sijoittuneet alueellisesti samaan tapaan.

Lähde: Saikkonen ym. (2018)

Page 30: Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys

Alueellisen sijoittumisen erilaisuus suomalaissyntyisiin verrattuna, 20-64-vuotiaat, postinumeroalueet seutukunnissa,

erilaisuusindeksi (%)

Länsimaalaiset Itäeurooppalaiset Muut ulkomaalaissyntyiset Ulkomaalaissyntyiset yhteensä

0

10

20

30

40

50

60

20

05

20

07

20

09

20

11

20

13

Helsinki

Turku

Tampere

0

10

20

30

40

50

60

20

05

20

07

20

09

20

11

20

13

Helsinki

Turku

Tampere

0

10

20

30

40

50

60

20

05

20

07

20

09

20

11

20

13

Helsinki

Turku

Tampere

0

10

20

30

40

50

60

20

05

20

07

20

09

20

11

20

13

Helsinki

Turku

Tampere

Lähde: Saikkonen ym. (2018)

Liite 5.