SOS-LAPSIKYLÄN Kuulumisia€¦ · nuorilla on myös vel-vollisuuksia. Nuoret hoitavat ohjaajien...

SOS-LAPSIKYLÄN

Kuulumisia3 / 2012

Perheitä pitää tukea

ajoissa

2 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

kasvattaa, ei vain lapsia, vaan myös aikuisia. Kynnys puuttua perheiden sisäisiin asioihin tai vanhemman kykyyn on Suomessa edelleen tabu. Oikeastaan puuttumisen sijaan tulee ensin kohdistaa katse tukemiseen. Puuttuminen kuvaa aina jollakin tavoin tapahtumia menneessä. Tie-dämme hyvin, että peruutuspeiliin katsomalla on vaikea ohjata autoa eteenpäin.

Minun unelmassani lastensuoje-lulla on positiivinen merkitys ihmis-ten mielissä. Silloinkin, kun ystävä-, läheis- tai sukulaisverkosto ei riitä auttamaan, on olemassa luotettava viranomaisen ja järjestön auttava käsi, johon tarttua.

Pidetään huolta läheisistä,

Jari Ketolatoiminnanjohtaja

Pääkirjoitus

LAINA JOTA LYHENNETÄÄN VAI KATTEETON SHEKKI

JulkaisijaSOS-Lapsikylä rySnellmaninkatu 13, 00170 HELSINKIpuh. (09) 5404 880 faksi (09) 5404 8811keskustoimisto@sos-lapsikyla.fiwww.sos-lapsikyla.fiwww.sos-lapsikylakauppa.fiwww.sos-childrensvillages.org

PäätoimittajaAija Rikala, puh. 050 555 2515

ToimitussihteeriElina Pitkäranta, puh. 050 326 4872

UlkoasuHeli Rantala

Kansikuva Tuukka Troberg

PainoForssa PrintISSN 1235-4996

ToiminnanjohtajaJari Ketola, puh. (09) 5404 880

SOS-lapsikyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtajaSeppo Kemppinen

SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtajaPauli Leimio

Osoitteenmuutokset:[email protected]

SUOMEN PERUSTUSLAKI lupaa meille kaikille tasa-arvoisen kohtelun ja perusedellytykset hyvään elämään. Demokratian ja valtion perusta sekä oikeutus on resurssien jakamisessa ja erityisesti heikoimmassa asemas-sa olevien ihmisten huolehtimisessa. Meitä kaikkia järkyttänyt 8-vuotiaan lapsen surma omassa perhepiirissä, oman vanhemman käden kautta tuo esille suomalaisen yhteiskunnan suu-rimman ongelman: Suojelun vastuu

on siirtynyt liikaa pelkästään viran-omaisille, joilla ei ole riittäviä resurs-seja. Hoitamatonta lainaa maksetaan ulosmittaamalla lasten hyvinvointia.

Mikään järjestelmä ei kuitenkaan yksin ole riittävä turvaamaan ihmisten turvallista ja hyvää elämää. Jos ihmi-sen kyky asettaa omat tarpeet ainakin hetkittäin taka-alalle häviää, se mer-kitsee itsekeskeisen ja ’Jokainen on oman onnensa seppä’ -elämäntyylin valtaa. Lapsuus ja lapsuuden koke-mukset antavat meille vahvuutta ja kykyä joko suojella ihmistä tai pahim-massa tapauksessa lisätä pahoinvoin-tia. Hyvinvoinnin sekä pahoinvoinnin perimän on todettu siirtyvän yli suku-polvien. Lastensuojelussa katse onkin kohdistettava myös ylisukupolvisen pahoinvoinnin katkaisemiseen.

Edelleen liian usein lapset ja nuoret nähdään vain objekteina ja perätään aikuisten puuttumista häi-riökäyttäytymiseen. Koko kylän tulee

SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 3

Jag drömmer om ett barnskydd som har en positiv innebörd i män-niskors föreställningsvärld. Också när våra nätverk av vänner, närstående och släktingar inte kan ge tillräcklig hjälp finns det, hos en myndighet eller en organisation, en pålitlig hjälpande hand att sträcka sig ut efter.

Låt oss ta hand om våra närstående!

Jari Ketolaverksamhetsledare

Pääkirjoitus ......................................................................2

Asiaa ......................................................................................4

Päätoimittajalta..............................................................7

Historiaa..............................................................................8

SISÄLTÖKylillä kerrotaan.........................................................11

Kuulumisia maailmalta .........................................21

Tukeminen ......................................................................24

LÅN SOM AMORTERAS ELLER CHECK UTAN TÄCKNINGFINLANDS GRUNDLAG lovar oss alla en jämlik behandling och grundförutsättningar för ett gott liv. Grunden för demokratin och staten samt för deras berättigande är att de ska fördela resurserna och ha särskild omsorg om människor med svagare ställning. Vi har alla upprörts över att ett åttaårigt barn har bragts om livet av en förälder i sin egen familjekrets. Det blottar det finska samhällets största problem: Ansvaret för beskydd har i alltför stor utsträckning överflyt-tats på myndigheter utan tillräckliga resurser. Det oamorterade lånet beta-las nu tillbaka i form av utmätning av barns välfärd.

Inget system kan dock ensamt ga-rantera människor ett tryggt och gott liv. Om människors förmåga att åt-minstone för stunden bortse från sina egna behov försvinner, så innebär det en frammarsch för en självcentrerad livsstil, där var och en är sin egen

lyckas smed. Barndomen med sina erfarenheter ger oss kraft och förmåga att skydda människor, men resulterar i värsta fall i att illamåendet ökar. Det har konstaterats att både välfärd och illamående ärvs från generation till generation. Barnskyddet måste därför fokusera på att bryta trenden att över-föra illamående från en generation till en annan.

Barn och unga betraktas fortfa-rande alltför ofta som objekt och man efterlyser vuxnas ingripande mot stö-rande beteende. Men hela byn borde uppfostra, inte bara barn, utan också vuxna. Det är dock fortfarande tabu att ingripa i familjers inre angelägenheter och föräldraskap. I stället för att ingri-pa borde man egentligen rikta in sig på stöd. Ingripande vittnar alltid på något sätt om händelser i det förgångna, och vi vet alla mycket väl hur svårt det är att styra en bil framåt om man tittar i backspegeln.

Ledare


RAJAT JA TAVALLINEN ARKI ANTAVAT TURVAN NUORTEN KASVULLE

Asiaa

”Tavallista arkea täällä eletään”, kuvaa SOS-Lapsikylän nuorisokodin johtaja Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela elämää nuorisokodissa.

VAAJAKOSKELLA SIJAITSEVA SOS-Lapsikylän nuorisokoti on jo vuodesta 1974 lähtien tarjonnut kasvupaikan niin lapsikylistä kuin niiden ulkopuoleltakin tuleville nuo - rille, joiden tarpeisiin kodinomainen hoito ei syystä tai toisesta riitä. Jos

nuori pinnaa koulusta, on vaa raksi itselleen tai muille tai ei muu ten pysty elämään säännöllistä elämää, nuorisokoti on paikka, jossa näitä ongelmia on mahdollista ratkoa.

Murrosiän oireiluun ja rajatto-muuteen nuorisokodissa pyritään

puuttumaan asettamalla nuorelle selkeät rajat ja pelisäännöt, joihin nuori sitoutuu. Jos sovittuja asioita ei noudateta, siitä tulee seuraamuk-sia, esimerkiksi tietokoneen käyttöai-kaa vähennetään. Akuutin päihde- ja mielenterveysongelman hoitoon nuo-

Virkistäytymistä toukokuisella melontaretkellä Surkeenjärvellä. Kuvassa ohjaajat Riina

Lahtinen (vas.) ja Anni Niskanen.


8

risokodissa ei ole valmiuksia, mutta tavanomaiseen nuorisoikään kuu-luvaan kapinointiin pystytään kyllä vastaamaan. Jokaisella nuorella on omaohjaaja, joka on parhaiten perillä nuoren tilanteesta ja tarpeista.

Nuorten syrjäytymisen ehkäise-misessä peruskoulun loppuunsaat-tamisella on suuri merkitys. SOS-Lapsikylän nuorisokodilla tarjotaan kotiopetusta niille oppivelvollisuus-ikäisille nuorille, jotka eivät jostain syystä voi käydä koulua isossa ryh-mässä. Kotiopetukseen voidaan ottaa sekä nuorisokodilla asuvia nuoria että Jyväskylän kaupungin kouluista tu-levia nuoria. Kotiopetus toteutetaan Vaajakosken yläkoulun opetussuun-nitelman mukaisesti. Oppimateriaalit, kokeet ja arviointi tulevat Vaajakos-kelta. Päivittäisestä opetuksesta huo-lehtii nuorisokodin kotiopetuksesta vastaava ohjaaja.

Oikeuksia ja velvollisuuksia sopivassa suhteessaLapsen ja nuoren kasvun kannalta pa-rasta on säännöllinen ja turvallinen arki, ja tätä SOS-Lapsikylän nuori-sokodissakin eletään. Aamulla herä-tään kouluun, koulupäivän jälkeen tullaan välipalalle, tehdään läksyjä, syödään lämmin ruoka, rentoudutaan, harrastetaan ja tavataan kavereita. Viikonloppuisin käydään elokuvis-sa, urheilemassa ja muissa nuoren haluamissa harrasteissa, ja silloin ul-konakin on lupa olla hieman pidem-pään kuin arkena. Nuorisokodissa on viikoittainen yhteisen tekemisen ilta, johon jokainen saa esittää toiveita. On

käyty mm. kuntosalilla, uimahallissa, pelaamas-sa jalkapalloa, ajamassa kartingia ym. Kuluneen kesän kohokohtia olivat mm. Särkänniemen retki ja sisävesiristeily.

Oikeuksien ohella nuorilla on myös vel-vollisuuksia. Nuoret hoitavat ohjaajien opas-tuksella omat pyykkinsä ja siivoavat huoneensa. Sovittujen vuorojen mu-kaisesti siivotaan myös yhteiset tilat sekä laite-taan iltapalaa.

Ongelmiin täytyy puuttua ajoissaAnna-Liisa Hännikäi-nen-Uutela on huolis-saan nykytilanteesta, jossa kunnat joutuvat säästämään kaikessa, eikä riittäviä resursseja ehkäisevään ja avohuol-lon lastensuojelutyöhön ole. Nuorten kiireellis-ten sijoitusten voimakas lisääntyminen selittyy osittain sillä, että ajoissa tilanteisiin puuttumiseen ei ole resursseja. Eh-käisevään ja avohuollon työhön pa-nostamisella saattaisi olla mahdollista puuttua nuoren tilanteeseen niin, että ongelmat eivät kasaantuisi ja vältyt-täisiin monesti kalliilta laitoshoidolta.

”Uuden lastensuojelulain myötä ensisijainen sijoituspaikka lapsille ja nuorille on perhe, mutta kun si-

joitusta lykätään hyvin pitkään, ei ole olemassa perhettä, johon näin moniongelmainen nuori voitaisiin si-joittaa”, Hännikäinen-Uutela toteaa. Monesti ongelmat ovat havaittavissa jo alakoulussa, usein jopa päiväko-dissa, jolloin asiaan pitäisi puuttua ja tehdä moniam matillista ja mo-nialaista yhteistyötä. Hännikäinen-Uutela harmittelee myös sitä, miten ongelmien ilmetessä perheessä nuori ja vanhemmat ohjataan eri palvelujen pariin, vaikka tuloksellisempaa voisi olla koko perheen auttaminen yhdessä esimerkiksi perheen sisäistä vuorovai-kutusta tukien.

Näihin haasteisiin SOS-Lapsi-kylän nuorisokoti pyrkii vastaamaan aloittamalla perhekuntoutuspalvelut.

Tavallisen arjen lomassa kerätään voimia hiihtoloman lasketteluretkellä.

Akuutin päihde- ja mielenterveysongelman hoitoon nuorisokodissa ei ole valmiuksia, mutta tavanomaiseen nuorisoikään kuuluvaan kapinointiin pystytään kyllä vastaamaan.


Asiaa

Nuorisokodin tiloihin on remontoitu perhekuntoutusta varten tilat, joihin perheet voivat kuntien sosiaalitoimen ohjaamina tulla kuntoutumaan ja saamaan tukea muun muassa arjen hallintaan ja lastenkasvatukseen. Nuori-sokodissa on aloitettu lisäksi ammatillinen tukihenkilö -palvelu sekä kotiin kannettava perhetyö, jota voidaan tarjota myös päihde- ja maahanmuuttajaperheille.

Mikä työssä nuorten kanssa sitten on palkitse-vinta? ”Suurimpia onnistumisen kokemuksia tuovat ne hetket, kun tapaa vuosien jälkeen jonkun nuori-sokodissa varttuneen nuoren, jonka elämä on hyvällä mallilla – on koulutus, toimeentulo ja oma perhe”, Hännikäinen-Uutela sanoo. Jokainen nuori, joka jat-kaa vaikeuksien jälkeen opintojaan, saa peruskoulun suoritettua loppuun, haluaa aloittaa harrastuksen ja si-toutuu siihen tai näyttää muuten pääsevän murrosajan myllerryksistä eteenpäin, tuo tunteen, että työssä on onnistuttu ja nuorille on pystytty antamaan eväitä ja uskoa tulevaisuuteen. l

TEKSTI: ELINA PITKÄRANTAKUVAT: NUORISOKODIN ARKISTO

Trio Flute of Shame esiintyi Koop Arposen johdolla nuorisokodilla järjestetyssä SOSLapsikylä ry:n 50vuotisjuhlassa kesäkuussa.

Nuorten kiireellisten sijoitusten voimakas lisääntyminen selittyy osittain sillä, että ajoissa tilanteisiin puuttumiseen ei ole resursseja.

SOS-lapsikyläsäätiö jakoi apurahoja sijoitettuna olevien lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan tukemiseenSOS-LAPSIKYLÄSÄÄTIÖ jakoi tänä vuonna apu-rahoja perhehoitoon sijoitettujen lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan tukemiseen. Apurahoilla tuetaan kaikkiaan kuutta erillistä tutkimus- ja kehittämishan-ketta. Avustuksia jaettiin muun muassa SOS-lapsi-kyläsäätiön puheenjohtaja Pauli Leimion rahastosta.

Myönnetyillä apurahoilla toteutetaan lapsia ja nuoria osallistavia yhteisöteatteriprojekteja. Yksi teatteriprojekti toteutetaan SOS-lapsikylien lasten ja nuorten kanssa ja siinä haetaan ratkaisuja muun muassa koulukiusaamistilanteisiin. Toisen teatteri-

projektin avulla vahvistetaan sikiöaikana alkoholille altistuneiden, 10–13-vuotiaiden tyttöjen kasvua nai-seksi ja luodaan heille vertais- ja ystäväkokemuksia.

Teatteriprojektien lisäksi apurahoja kohdistetaan sijaishuollossa olevien nuorten kulttuurinvaihtoon mahdollistamalla heille osallistuminen kahteen kan-sainväliseen konferenssiin. Konferensseihin osallis-tuminen tukee nuorten kansainvälistymiskasvatusta ja antaa heille mahdollisuuden verkottua, jakaa vertais-kokemuksia ja solmia ystävyyssuhteita. l


Järjestävät Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS-Lapsikylä ry:n kanssa.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.perhehoitoliitto.fi

V valtakunnallisetlastensuojelun

perhehoidon päivät14.–15.11.2012Jyväskylä

Järjestävät Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS-Lapsikylä ry:n kanssa.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.perhehoitoliitto.fi

V valtakunnallisetlastensuojelun

perhehoidon päivät14.–15.11.2012Jyväskylä

Arvoisa lukijaSOS-Lapsikylä oli tänä kesä-nä ensimmäistä kertaa muka-na asuntomessuilla. Syyskuun alussa avattu Tampereen SOS-lapsikylä avasi kotinsa ovet messuvieraille, joiden määrä ja kiinnostus sijaisperheelle tarkoi-tettua kotiamme kohtaan oli suo-rastaan odottamattoman suurta. Vierailijajoukot tuntuivat olevan yhtä kiinnostuneita lapsikylä-työstä kuin sisustuskumppanim-me Avotakan raikkaista ja iloisis-ta ratkaisuista lastenhuoneissa.

Parasta asuntomessuilla oli kuitenkin se into, millä kodis-samme vierailleet nuoret ja vart-tuneemmatkin parit kyselivät si-jaisvanhemmuudesta. Kohtasin useita fiksuja, hyvin koulutettuja ja avoimin mielin elämään suh-tautuvia nuoria pareja, jotka olivat pohtineet mahdollisuutta tavalla tai toisella ryhtyä toimi-maan sijaisvanhempina. Erityi-sen vaikuttavaa oli myös, kun neljän salskean nuoren miehen joukko asteli sisään ja käynnisti intensiivisen keskustelun sijais-

vanhemmuuteen liittyvistä kysy-myksistä.

Jotkut sijaisvanhemmuudes-ta kiinnostuneet olivat pohtineet asiaa jo pitempään ja käyneet tehtävään kuuluvan valmennuk-sen. Toisilla ajatus oli orastavana mielessä. Kaikkia tuntui kuiten-kin yhdistävän kyky tarkastella asioita epäitsekkäästi oman na-van ulkopuolelta ja halu auttaa vaikeuksissa olevia lapsia. Tuli hieno tunne, että Suomessa on upeita nuoria aikuisia, jotka haluavat antaa vanhemmuut-ta vaikeissa tilanteissa eläville lapsille.

Sijaisvanhemmat ovat SOS-Lapsikylän ydinjouk-koa ja rekrytointi on jatkuvas-ti käynnissä. Nyt juuri muun muassa Tampereen uuteen ja vähitellen laajenevaan lapsiky-lään tarvitaan tarmokkaita ja lapsen etua ymmärtä-viä sijaisvanhempia. Kohtaamiset nuor-ten aikuisten kans-sa asuntomessuilla

Päätoimittajalta

loivat uskoa siihen, että hyviä, tehtävään sopivia ihmisiä löytyy jatkossakin.

Aija Rikalapäätoimittaja


Historiaa

Jokaisessa vuoden 2012 Kuulumisialehden numerossa historioitsija Maritta Pohls esittelee kurkistuksia SOSLapsikylä ry:n 50vuotiseen taipaleeseen. Pohlsin kirjoittama SOSlapsikylätyön historia ”Tavallista rakkautta” ilmestyy marraskuussa 2012.

50 VUOTTA KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ SUOMALAISESSA LASTENSUOJELUN KENTÄSSÄ

SOS-lapsikyläyhdistys juhlii 50-vuotista histo-riaansa. Ensimmäisenä toiminta vuonna 1966 Ta-piolan SOS-lapsikylässä asui 16 lasta kahdessa lapsikyläkodissa. Viime vuonna lapsikyläyhtei-söön sijoi tettujen lasten ja nuorten määrä oli 177 ja avohuollossa olevien määrä 72. Suomessa toi-mii kuusi SOS-lapsikylää ja yksi SOS-Lapsikylän nuorisokoti. Kiinnostus yhdis tyksen tarjoamiin palveluihin on suurta.


SOS-LAPSIKYLÄ on noussut pie-nestä yhteisöstä mittavaksi suomalai-sen lastensuojelun toimijaksi. Lapsi-kylien kehittymisen taustavoimana on ollut kansainvälisen ja suomalaisen osaamisen onnistunut yhdistämi-nen. SOS-Kinderdorf Internationa-lin (KDI) antama tuki on merkinnyt suomalaiselle lapsikylätoiminnalle tärkeää voimavaraa jokaisella viidellä kymmenvuotiskaudella.

Alkuvaiheissa Lastensuojelun Keskusliitto viivytti SOS-lapsiky-läyhdistyksen hyväksymistä keskus-liiton jäseneksi. KDI:n markkinointi Euroopassa koettiin liian mittavana eikä samanlaisen mallin toivottu le-viävän Suomeen. Lapsikyläaatteen pioneereille – Albin Gebhardtille ja Kaija Laitiselle – sekä heidän kanssa-toimijoilleen kansainvälisen järjestön tuki oli ensiarvoisen tärkeä. Kun vie-lä mainostamisen vahva ammattilai-nen, Ulkomainos Oy:n johtaja Ensio Hukkataival valjasti osaamisensa ja verkostonsa lapsikylätoiminnan käyt-töön, saatiin pystytetyksi kaksi ensim-mäistä lapsikylää, Tapiola (1966) ja Punkaharju (1972).

Myös 1970- ja 1980-luvuilla, SOS-lapsikylätyön rakentamisvai-heessa, edettiin Hermann Gmeinerin

ja hänen organi-saationsa tuen in-nostamana. Lapsi-kylämalli ei oikein istunut tuolloin vallitsevaan suoma-laisen sosiaalipoliit-tiseen näkemykseen. Sosiaalihallituksen pääjohtaja Margit Eskman oli esimer-kiksi sitä mieltä, että koko lapsiky-lätoiminta oli syytä lakkauttaa. Suomen kolmanteen ja nel-jänteen lapsikylään saatiin kuitenkin kannustusta ja rahoi-tusta KDI:ltä. Lapin SOS-lapsikylä avattiin vuonna 1979 ja Vihannin SOS-lapsikylä 1982.

1980-luvulla uusi lastensuojelu-laki (1984) ja siihen liittynyt laaja sosiaalihuoltolakipaketti paransivat kuntien maksukykyä huostaan otet-tujen lasten osalta ja muuttivat koko toimintaympäristön. SOS-Lapsikylän yhdistysmuotoinen ja lahjoittamista korostava julkikuva heikensi sen kil-pailuasemaa. Lapsikylien oli myös vaikea saada palvelukseensa riittä-

västi lapsikylä-äitejä vallitsevien kriteereiden puitteissa. Tämän seu-rauksena lapsikyläsijoitusten määrä väheni jopa huolestuttavasti. Kan-sainvälinen SOS-lapsikylämalli tar-josi taas ratkaisun, vahvan panostuk-sen jälkihuoltoon, mistä ajan mittaan muodostui yksi lapsikylätoiminnan vahvuuksista.

1990-luvulla Suomen SOS-lap-sikyläyhdistys kehitti toimintaansa suomalaisen yhteiskunnan ja lasten-

Lapsikylien kehit-tymisen tausta-voimana on ollut kansainvälisen ja suomalaisen osaamisen onnistunut yhdistäminen.

8


Tilaa adressi SOS-LapsikylältäNaivistitaiteilija Seija Juvan pastellipiirroksista on painettu

SOS-Lapsikylälle onnittelu- ja surunvalitteluadressit. Adresseja myydään lapsikylätyön hyväksi 18 euron hintaan. Hintaan sisältyy valkoinen kuori.

Adresseja voi ostaa SOS-lapsikyläkaupasta www.sos-lapsikylakauppa.fi

tai tilata puh. (09) 5404 880 tai [email protected]

suojelutyön näkemysten mukaisesti. Lapsikylävanhemman käsitettä laa-jennettiin myös isiin. Tässä amma-tillisuuden kasvattamisen vaiheessa SOS-Lapsikylä kiinnittyi vahvasti lastensuojelun kenttään ja pääsi irti eristäytyneisyydestä. Samaan aikaan tehtiin kiinteää yhteistyötä kansain-välisen lapsikyläyhteisön kanssa. Suomen SOS-Lapsikylä siirtyi tuet-tavien ja alkuvaiheessa olevien lap-sikylämaitten joukosta vanhojen ja vakiintuneiden maiden joukkoon.


Vanhan toimintamallin kriisiy-tyminen 2000-luvun alussa auttoi organisaatiota rakentamaan organi-saation, jossa toteutuu luottamusjoh-don ja osaavan henkilöstön työnjako. Kansainvälinen kattojärjestö toimi tässäkin vaiheessa suunnannäyttä-jänä ja antoi mallin osastojakoon, jossa lastensuojelusta, taloudesta, varainhankinnasta, viestinnästä ja henkilöstöhallinnosta vastaavat alan ammattilaiset. Nykyisin Suomen SOS-Lapsikylä on yksi lapsikylä-

Tohtori Maritta Pohls on espoo-lainen tutkija, jonka ensimmäinen teos oli Suomen Kulttuuri rahaston historia (1987). Pohlsin uusimpia kirjoja ovat Lotta Svärdin historia ”Käytännön isänmaallisuutta” (2009) ja Ellen Svinhufvudin elämäkerta ”Suomalainen sääty-läisnainen maalta” (2011).www.tutkimuksenaika.com

työn edelläkävijämaita ja osallistuu aktiivisesti KDI:n kehityshankkeisiin.

Maailmanlaajuinen lapsikyläyh-teisö kasvaa ja kehittää osaamistaan sallivan yhteistyön merkeissä. Eri puolilla maailmaa, erilaisissa yhteis-kunnissa ja kulttuureissa toimiva or-ganisaatio ei voi olla jäykkä. Laajassa yhteisössä luodaan toimintakäytäntö-jä, joita siirretään toisille lapsikylille sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. SOS-Lapsikylä kertoo yhteis-työn voimasta. l

Lapin SOS-lapsikylässä varttunut tuore ylioppilas Janica Hakala esitti kevään ylioppilasjuhlissa itse säveltämänsä ja sovittamansa kauniin kappaleen Mustavalkoista.

Viisaat, nuoret ja innokkaat,tämän kevään ylioppilaat.Viettämässä päivää isoa, tutussa rivissä on helppo seisoa. Tänään pois, jotain jää.Huomenna tulee paljon lisää.Tärkeitä elämässä on tajuta, että mikään ei ole mustavalkoista. ”Mustaa ja valkoista, tänään me kaikki juhlitaan. Mustaa ja valkoista, Lyyra avaa monta ovea.”

Muistot pystyy säilömään, tärkeimmät niistä jäävät elämään. Luokat ja käytävät vaihtuvat, yhteiset vuodet haihtuvat. Tänään pois jotain jää.Huomenna tulee paljon lisää.Tärkeintä elämässä on tajuta, että mikään ei ole mustavalkoista.

”Mustaa ja valkoista,tänään me kaikki juhlitaan. Mustaa ja valkoista, illalla lipat ehkä vinossa.”

Mustavalkoista: (san. Kirsi Nurmi/säv. & sov. Janica Hakala)

TEKSTI: MARITTA POHLSKUVAT: SOS-LAPSIKYLÄN ARKISTOT

Kylillä kerrotaan


Kylillä kerrotaan

Kesäkuussa SOS-lapsikylissä ja nuoriso-kodissa kokoonnuttiin juhlistamaan SOS-Lapsikylä ry:n 50-vuotista taivalta yhdessä lasten, itsenäistyneiden nuorten, nykyisten

ja entisten työntekijöiden, ystävien ja tukijoi-den kera. Samalla Punkaharjun SOS-lapsi-

kylässä vietettiin kylän 40-vuotisjuhlia ja Vihannin kylä täytti 30 vuotta. Seuraavassa

tunnelma paloja toimipisteiden juhlista.

KAARINAN SOSLAPSIKYLÄSSÄ

juhlistettiin lapsikylätoiminnan 50vuotisjuhlaa avaamalla

ovet lapsikyläkoteihin. Päivä huipentui yhteiseen aurinkoiseen

pihakonserttiin, jossa RokkiKokki viihdytti yleisöä tuttuun

raikkaaseen tapaansa. Avointen ovien kutsun oli kuullut

satakunta vierasta.

LAPIN SOSLAPSIKYLÄSTÄ jo itsenäistynyt nuori

Sonja Hietala veti 50vuotisjuhlassa ystäviensä kanssa

itse suunnittelemansa tanssi ja jumppaesityksen. Hieman

viileässä kelissä juhlijat saivat itsekin osallistua ja saivat

samalla hyvää mieltä ja liikettä kohmeisiin niveliin.

TAPIOLAN KYLÄSSÄ kylän nykyisistä ja entisistä

asukkaista ja työntekijöistä sekä lapsikyläystävistä koostunut

200 hengen joukko vietti SOSLapsikylän 50vuotisjuhlia iloisissa merkeissä. Kylän

työntekijöiden monilahjakkuus paljastui, kun kuoro solistien

johdolla nousi lavalle musisoimaan.


PUNKAHARJUN SOSLAPSIKYLÄSSÄ

vietettiin kylän 40vuotisjuhlia. Juhlassa mukana oli kylän nykyisen

väen lisäksi kylässä kasvaneita nuoria ja aikuisia sekä entisiä

työntekijöitä. Pitkien juhlapuheiden sijaan ohjelmassa oli mietitty lasten viihtyvyyttä. Kuvassa Punkaharjun

kylässä 37 vuotta sijaisvanhempana toiminut Mimmi Siikavirta

Punahilkan isoäidin roolissa.

VIHANNIN SOSLAPSIKYLÄN oma bändi esiintyi kylän 30vuotista ja

yhdis tyksen 50vuotista taivalta juhlista neessa

tilaisuudessa.

NUORISOKODILLA pikkuinen vieraamme

innostui juhlan tunnelmasta: yllätysnumerona Anttupoika

esitti juhlaväelle Hämähämähäkki laulun. Myös Koop Arposen trio Flute of Shame viihdytti juhlaväkeä.


Kylillä kerrotaan

Miten tähän päädyttiin?Huhtikuun alussa ei kellään meistä ollut vielä aavistusta-kaan, mitä on tulossa. Punkaharjulla on kauniilla, rauhal-lisella paikalla lähellä rantaa vanha, 60-, 70- ja 80-luvuilla hyvinkin suosittu Huviniemen tanssipaikka, joka on ollut erittäin monen itäsuomalaisen nuoren (ja vähän vanhem-pienkin) kesälauantaiden viettopaikka. Paikassa esiintyivät aikanaan kaikki eturivin artistit Henry Theelistä Juicen kautta Motörheadiin.

Huhtikuun loppupuolella entinen punkaharjulainen Ju-hani Virnes perusti Facebookiin ryhmän: Huviniemi aka Letkunlava (lavan vanhan osan rakensi aikanaan paikalli-nen VPK, tästä nimi Letkunlava). Ryhmä sai alusta lähtien suuren suosion. Samaan aikaan heräsi myös ajatus siitä, että Huviniemessä olisi hienoa vielä järjestää jotain. Näin alkoivat talkoot, joita suunnittelemassa ja toteuttamassa olin mukana alusta lähtien. Jossain vaiheessa heräsi myös kysymys siitä, mitäs teemme, jos rahaa jääkin vielä ylitse. Päädyimme Huviniemen alkuperäiseen ajatukseen, että teemme talkoilla, hyvällä mielellä ja nuorison hyväksi. Täten avustuskohteeksi valikoitui Punkaharjun lapsikylä. Nimeksi tapahtuma sai Muistelokarkelot.

Entiset ja nykyiset punkaharjulaiset ryhtyivät talkoo-hommiin. Toimittaja teki useita mediatiedotteita ja hienon blogisivun. Mainostoimisto ja kirjapaino huolehtivat liput, julisteet ja banderollit. Legendaarinen, vuosikymmeniä

TALKOOTYÖ ON VOIMISSAAN!Kirjoitan tätä elokuisena iltana Punkaharjun lapsikylän Tyynelä-kodissa, kun lapset nukkuvat. Päivän rannalla oleskelu kuumottaa iholla ja sirkat sirittävät hurjina. Mieli on hyvä ja rauhallinen. Olemme hankkineet talkoilla Punkaharjun lapsikylän lapsille ja nuorille suunnattuun stipendirahastoon yli 12 000 euroa ja ensimmäiset 300 euron stipendit jaoimme kolmelle nuorelle.

Talkooporukkaa Huviniemessä: Risto Loikkanen, Pekka Silvennoinen, Kirsti Lehto, Juhani Virnes ja Tuomo Värtinen.

Vappu Pöllänen Huviniemessä.


talkoolaisena toiminut järjestysmies lupasi tulla mukaan ja haalia vielä toisiakin vanhoja järkkäreitä. Aloimme mai-nostaa yrityksille sponsoripaketteja, joilla sai positiivista julkisuutta ja lippuja tapahtumaan. Julkisuutta saimme hyvin myös paikallisissa lehdissä.

Huviniemen omistaa nykyään Punkaharjun kunta ja sen on annettu rauhassa rapistua. Heräsi ajatus, että laho terassi

olisi hyvä saada kuntoon. Tuumasta toimeen ja talkoolaiset rakentajat löytyivät. Kunnan laskuun saimme tarvikkeet ja rakentaminen alkoi. Reilussa kolmessa viikossa oli terassi rakennettu ja näin juhlakansa sai ihailla auringonlaskua uudella terassilla. Talkooryhmässämme oli mukana myös lapsikylän vastaava ohjaaja Pölläsen Vappu, joka keksi että nuoriahan voisi tulla talkoisiin kesätöihin. Näinhän sitten tapahtui ja projekti työllisti neljä lapsikylän nuorta.

Suuri päivä oli 21.7.2012. Ohjelmassa oli 7 Stout Clan, Bud Jett Power Trio, Biisonimafia, Jukka Törmä, Velj. Kinnunen, Maarit ja Sami Hurmerinta sekä Pelle Miljoona United. Lisäksi oli myös 9-vuotias breikkaajapoika Vili Väkeväinen, joka hoiti oman osuutensa tyylikkäästi. Pai-kalla oli Ravintola Marino myymässä olutta, Hiukkajoen Kyläyhdistys pitämässä kahvilaa, paikallinen eläkeläisyh-distys myymässä makkaraa ja Kala Kutvonen myi tietenkin paistettuja Puruveden muikkuja.

Lipunmyynti hoitui kolmen näppärän lapsikylän nuo-ren ja kahden aikuisen voimin. Lippuja olimme painaneet

8

Talkooryhmässämme oli mukana myös lapsikylän vastaava ohjaaja Pölläsen Vappu, joka keksi että nuoriahan voisi tulla talkoisiin kesätöihin. Näinhän sitten tapahtui ja projekti työllisti neljä lapsikylän nuorta.

Terassi uudistui talkoovoimin.


1500 ja ne loppuivat jo ennen klo 22.00. Tunnelma oli koko illan aivan loistava, tätä myös esiintyjät kiitteli-vät. Järjestyshäiriöitä ei ollut ja kaikki sujui mallikkaasti. Ihmiset tulivat jut-telemaan, halailemaan ja kiittelemään hienosta tapahtumasta.

Kaiken kaikkiaan tapahtumaa tuki 48 eri yritystä. Suurin osa tuki ostamalla sponsoripaketteja, osa taas erilaisella työllä. Yrityksiä oli mm. Helsingistä, Vantaalta ja Lieksasta paikallisten lisäksi.

Aluksi pelkäsimme, että me järjes-täjät joudumme vielä itse maksamaan kuluja. Vaan toisin kävi. Nyt on laskut maksettu ja tilillä edelleen yli 12 000 euroa. Tulevina vuosina Punkaharjun lapsikylän lapset ja nuoret saavat ra-hastosta stipendejä ja sieltä voi myös hakea tukea erilaisiin suoraan lapsille ja nuorille suunnattuihin hankkeisiin. Stipendejä jaetaan niille, jotka ovat jaksaneet tsempata ja yrittää, hakeneet jatkokoulutukseen tai lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen. Olin itsekin näitä stipendejä jakamassa ja kyllä tuli tippa silmäkulmaan, niin liikuttavaa se vaan oli.

Kaikki sujui loistavasti ja Muiste-lokarkeloiden jälkeen minusta tuntui varmaan viikon verran, etteivät jalat oikein vielä koskettaneet maata ja naama oli jatkuvassa virneessä kuin hangon keksi konsanaan. Olen todella onnellinen, että sain olla näissä tal-

Ensimmäisten stipendien perustelut: • kesätöistä saatu positiivinen palaute• avulias ja iloinen asenne kanssakäymisessämme lapsikylätyössä• taiteelliset ansiot Muistelokarkeloiden valmisteluissa ja sinnikkyys koulunkäynnissä

Sitpendinsaajat: Mirka, Väinö ja Toni (kuva Heimo Paakkinen)

TAPAHTUMAN VERKKOSIVU:

HUVINIEMI.BLOGSPOT.FI

FACEBOOK: HUVINIEMI AKA LETKUNLAVA

koissa mukana. Tämä kaikki tehtiin yhdessä ja halukkaat saivat osallistua itse haluamallaan tavalla. Tämän te-kivät yli 1500 ihmistä käsittävä ylei-sö, talkoolaiset, yhteistyökumppanit, esiintyjät, ruoan ja virvokkeiden myy-jät, sen teimme ME! l

TEKSTI JA KUVAT: KIRSTI LEHTOLAPSIKYLÄVANHEMMAN SIJAINEN


Kylillä kerrotaan

Suomen kuudes SOS-lapsikylä avattiin tänä syksynä Tampereelle Vuoreksen kaupunginosaan. Kylään kuuluva sijaiskoti oli kesän ajan esillä Vuoreksen asuntomessuilla.

Sijaisvanhemmuus puhututti asunto messuilla

SOS-LAPSIKYLÄN sijaiskoti tarjosi asuntomessujen aika-na asunnossa vierailleilla noin 50 000 ihmiselle erinomaisen tilaisuuden tutustua sijaisvan-hemmuuten.

”Pääsimme kertomaan sijais-vanhemmuudesta laajalle yleisöl-le ja saimme runsaasti positiivista palautetta tärkeän asian esiin-tuomisesta”, Tampereen SOS-lapsikylän johtaja Jukka Kotka-vuori kertoo. ”Messujen aikana tavoitimme myös ihmisiä, jotka voisivat sopia sijaisvanhemmiksi vaikkapa tänne Tampereen SOS-lapsikylään”, hän lisää.

Laaja yhteistyöMessuilla mukanaolo oli SOS-Lapsikylälle suuri projekti.

Kotkavuori iloitseekin laajasta yhteistyöstä, joka mahdollisti sijaisvanhemmuuden ja lasten-suojelun esillä pitämisen asun-tomessuilla.

”On hienoa, että pääsimme tekemään yhteistyötä isolla rin-tamalla kaikkien sijaishuollon toimijoiden kanssa. Yhteistyö sijaishuollon toimijoiden välil-lä on todella tärkeää, sillä meillä kaikilla on jaettu tavoite tarjota lapselle mahdollisimman hyvää sijaishuoltoa”, Kotkavuori ko-rostaa.

Integroitu kyläTampereelle avattava SOS-lap-sikylä edustaa SOS-lapsikylien joukossa uutta tyyppiä. Sen si-jaan, että lapsikylä olisi raken-

nettu omaksi alueekseen, se si-jaitsee hajautettuna Vuoreksen kaupunginosassa. Sijaishuollon tuominen keskelle aivan taval-lista asuinaluetta on Jukka Kot-kavuoren mielestä oikea suunta.

”Lastensuojeluun päätyvät lapset eivät halua mitään muu-ta niin paljon kuin olla tavalli-sia lapsia. Sijoittumalla osaksi Vuoreksen kaupunginosaa kyke-nemme tarjoamaan lapselle sekä SOS-lapsikylän yhteisön tuen, että kokemuksen ”tavallisesta” arjesta”, Kotkavuori iloitsee. l

TEKSTI JA KUVA: TOUKO SIPILÄINEN


Kylillä kerrotaan

JOKAKESÄINEN Caldonazzon leiri on SOS-Lapsikyläs-sä vahva perinne ja kylissä odotetaan omaa osallistumis-vuoroa innolla. Tänä vuonna leirille osallistui noin 1000 Euroopan SOS-lapsikylissä kasvanutta nuorta, heidän joukossaan 30-henkinen suomalaisjoukko.

”Haluamme tarjota jokaiselle SOS-lapsikylissä kas-vavalle lapselle mahdollisuuden osallistua kerran SOS-lapsikylien kansainväliselle leirille Caldonazzossa”, Pun-kaharjun SOS-lapsikylän johtaja Jouni Kerppola kertoo. ”Mahdollisuus tavata SOS-lapsikylien nuoria ympäri Eu-rooppaa antaa nuorelle voimauttavan kokemuksen siitä, että hän ei ole vaikeiden kokemustensa kanssa yksin”, Kerppola jatkaa.

Caldonazzon leirillä luodaan yhteyksiäSuomen SOS-lapsikylistä osallistuttiin tänä kesänä 30 hengen joukolla kanvainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön leirille Italian Caldonazzossa.

Myös sijaisvanhempi Arto Peltomaa kiittelee Caldo-nazzon leirin siltoja rakentavaa vaikutusta. ”Pitkä bussi-matka antoi Suomen eri SOS-lapsikylien nuorille aikaa tutustua keskenään. Leirillä yhteyksiä muiden maiden osallistujiin löytyi muun muassa jalkapallon kautta, vaik-ka yhteistä kieltä ei aina ollutkaan kuin muutama sana”, Peltomaa kertoo. l

TEKSTI: TOUKO SIPILÄINENKUVA: ARTO PELTOMAA

SOSlapsikylien nuoret lähettivät viestinsä ilmapallojen vietäviksi kauniin Caldonazzojärven rannalta.


“MONET SOS-LAPSIKYLIEN nuoret ovat viettäneet Oravanpesällä kesä- ja talvilomiaan jo varhaisesta lapsuudesta lähtien. Tämä on monille todella muistorikas ja tärkeä paikka”, ohjaaja Jukka Vehkala kertoo seura-tessaan leiriläisten ongintakilpailua leirikeskus Oravanpesällä Raanujär-ven rannalla.

Oravanpesä on toiminut SOS-lapsikylien lapsille ja nuorille loman-

SOS-LAPSIKYLIEN NUORET saavat positiivisia kokemuksia Lapin luonnosta

Pellossa sijaitseva leiri keskus Oravanpesä on ollut jo 25 vuoden ajan paikka, josta SOS-lapsikylien lapset ja nuoret ovat saaneet myönteisiä kokemuksia ja eväitä itsetunnon rakentamiseen.

Kesäkelkkaradalla koettiin vauhdin hurmaa ja onnistumisen kokemuksia.

viettopaikkana jo 25 vuoden ajan. Kesäkuun nuortenleiri on lapsikylien vuosittainen kesäloman aloittava pe-rinne.

Positiiviset kokemukset raken-tavat itsetuntoaLeirille osallistuvat nuoret ovat kaik-ki kokeneet rankan huostaanoton ja useimmat ovat erityisen tuen tarpees-sa. Oravanpesän leiri tarjoaa nuorille

mahdollisuuden saada myönteisiä, itsetuntoa rakentavia kokemuksia.

”Pyrimme luomaan nuorille posi-tiivisia kokemuksia”, perhetyönteki-jä Kimmo Honkanen kertoo. ”Kovia kokeneelle lapselle myönteisten ko-kemusten merkitys itsetunnon raken-tajana on todella suuri.”

”Ei niiden kokemusten aina tar-vitse olla niin valtaviakaan. Ihan vain tavallinen mukavasti sujuva eläminen auttaa rakentamaan nuorten itsetun-toa.”, Tapiolan SOS-lapsikylän ohjaa-ja Olli Harjunen lisää.

Tämän vuoden leiri tarjosi nuo-rille niin suuria kuin pieniäkin elä-myksiä. Leiriläisten vierailulla Ou-nasvaaran kesäkelkkaradalle koettiin vauhdin hurmaa sekä onnistumisen iloa. ”Vika lasku me mentiin jo tosi lujaa”, eräs leiriläinen iloitsi hyvin sujuneen laskun jälkeen.

Tuttu kesäpaikkaMonille leirille osallistuville nuorille Oravanpesä on paikka, jossa on vie-tetty kesä- ja talvilomia lapsuudesta lähtien.

”Useilta huostaan otetuilta nuo-rilta puuttuu kokemus positiivisista rutiineista. Leirit Oravanpesällä on yksi niistä mukavista asioista, joista nuoren vuoden kierto alkaa rakentu-maan. Nuori tietää, että myönteisiä asioita on tulossa”, Jukka Vehkala ruotii leiritoiminnan tärkeyttä SOS-lapsikylien työssä.

Leiri mahdollistaa nuoren yksilöllisen huomioimisenLeirillä nuorten omat ohjaajat ehtivät viettää nuorten kanssa aikaa arjen kii-reiden ulkopuolella.

8


”Täällä leirillä nuoria on vain kaksi jokaista ohjaajaa kohden. Tä-mä mahdollistaa nuorten kohtaami-sen ja yksilöllisten tarpeiden huomi-oimisen”, ohjaaja Henri Lampinen toteaa ongintakilpailun lähestyessä loppuaan. ”Leirillä arjen kiireiden ja roolien ulkopuolella, Lapin luonnossa nuoren kanssa voi tapahtua kehitystä huomattavasti arjen tahtia nopeam-min.” Kimmo Honkanen nyökkää vie-ressä ja toteaa: ”Olen hirveän ylpeä, että meillä on mahdollisuus tarjota nuorille tällaisia kokemuksia. Niiden merkitys on heille suuri.” l

TEKSTI JA KUVAT: TOUKO SIPILÄINEN

MONEN VUODEN aikana Lapin SOS-lapsikylästä on tehty vajaan viikon mittainen melontaretki jol-lekin pohjoisen joelle. Ivalojoelta meillä on mukavimmat muistot. Jot-kut entiset nuoret ovat käyneet siel-lä jo viime vuosituhannen puolella. Juhlavuoden kunniaksi päätimmekin lähteä melomaan nykyisten nuorten ja jo aikuistuneiden nuorten kanssa

yhdessä. Yhteensä meitä oli mukana 11 henkeä.

Reissu oli todella kiva ja mie-leenpainuva. Muisteltiin vanhoja kommelluksia, entiset ja nykyiset nuoret saivat vaihtaa ajatuksia elä-mästä lapsikylässä ja erilaisissa yhtei-sissä tapahtumissa. Tälläkin matkalla sattui ja tapahtui. Välillä kosket me-nivät sujuvasti kuivana, välillä jokin

Tapiolan kylän Lauri nappasi Raanujärvestä virvelillä komean vonkaleen. Kala savustettiin ja siitä saatiin maistuva ateria! Kuva:Olli Harjunen

Yhdessä melomaan Ivalojoelle kanootti ”kippasi” ja uintireissu oli edessä. Muista kanooteista apu tuli nopeasti paikalle. Itsekin olin välillä auttajan ja välillä autettavan rooleis-sa. Näillä melontareissuilla olemme voineet aina lisätä keskinäistä ymmär-tämystä ja luottamusta. Oman pienen jännityksen ja onnistumisen tai epä-onnistumisen on voinut jakaa koko porukan kesken. Varmaan siksi muis-tot näiltä matkoilta ovat niin kivat ja sinne halutaan aina uudestaan. Viikko metsässä ja joella, välillä märkänäkin, ja yöt teltassa ovat kummasti nosta-neet kodin ja oman sängyn arvoa.

Lisämausteensa tämän vuoden melonnalle antoi yhteinen kokemus eri elämäntilanteissa olevien nuorten kanssa mahtavan luonnon keskellä. Meillä oli mukana fiksuja nuoria. Toivomme heille elämässä kaikkea hyvää! l

KAI LOMMAJOHTAJA, LAPIN SOS-LAPSIKYLÄ


KYMMENEN VUOTTA kestäneen tuhoisan sisällissodan seurauksena Sierra Leonessa on paljon orpoja sekä lapsia, jotka ovat vaarassa menettää perheensä.

SOS-lapsikyläjärjestö on toiminut maassa vuodesta 1974. Vuonna 2004 Suomen SOS-lapsikyläsäätiö raken-nutti Freetownin lapsikylän yhteyteen sosiaalikeskuksen ulkoasiainministe-

SOS-LAPSIKYLÄSÄÄTIÖN HANKE SIERRA LEONESSA pyrkii parantamaan yhteisön kykyä huolehtia lapsistaan

riön tuella. Viisi vuotta myöhemmin siellä aloitettiin ohjelma perheiden tukemiseksi. Ohjelman tarkoitus on parantaa lähiseudun huoltajien ja yhteisön kykyä huolehtia lapsistaan. Hankkeen tavoitteena on tavoittaa tuhat alle 18-vuotiasta lasta sekä hei-dän 240 huoltajaansa ja se toteutetaan yhteistyössä Sierra Leonen SOS-lap-sikyläjärjestön sekä kansainvälisen

kattojärjestön kanssa. Pitkällä tähtäi-mellä ohjelmalla pyritään turvaamaan erityisesti lasten ja naisten oikeuksien toteutuminen.

Hanketta edeltävässä kartoituk-sessa havaittiin, että alueen lapset kärsivät erityisesti aliravitsemukses-ta, sairauksista, huonosta koulutuk-sesta ja hyväksikäytöstä, joka ilme-nee muun muassa lapsityövoiman

Sierra Leonen lasten ja perheiden elämää leimaa äärimmäinen köyhyys, 70 % väestöstä elää alle yhdellä dollarilla päivässä. Köyhyyden lisäksi ihmisten elämää vaikeuttavat muun muassa huono terveydenhuolto, kehnosti toimiva koululaitos, sukupuolten eriarvoisuus ja seksuaalinen väkivalta.

Kuulumisia maailmalta

8


käyttönä. Kun perheillä ei ole varaa koulumaksuihin, ensin karsitaan tyt-töjen koulutuksesta, ja tällöin esimer-kiksi lapsityövoiman käyttö lisääntyy. Sukupuolten väliseen tasa-arvoon pyritään vaikuttamaan panostamal-la erityisesti tyttöjen koulutukseen. Perheiden fyysisiin perustarpeisiin vastataan toimittamalla ruokapaket-teja ja hyttysverkkoja sekä auttamalla perheitä terveyskeskus- ja koulumak-suissa ja muun muassa henkilöllisyys-todistusten hankkimisessa.

Valtaosa hankkeen piirin kuulu-vista 240 huoltajasta on yksinhuol-tajaäitejä. Keskeisimpänä tavoitteena jatkohankkeessa on auttaa huoltajia luomaan itselleen edellytykset hank-kia tuloja. Tämä tarkoittaa lukutai-don hankkimista sekä ammatillista ja muuta työnhakuun liittyvää koulu-tusta. Kun huoltajilla on työtä ja tu-loja, he voivat itse huolehtia lastensa perustarpeista. Hankkeen loppuessa huoltajien tulisi olla taloudellisesti riippumattomia ja kyetä itse vastaa-maan lastensa koulutuksesta, ravin-nosta, terveydenhuollosta ja muusta hyvinvoinnista.

Lasten perusoikeuksien toteutu-miseen liittyy edelleen vakavia puut-teita. Siitä syystä yhteisön sisällä tehtävä vaikuttamistyö lasten oike-uksien puolesta on tärkeässä asemas-sa. Vaikka Sierra Leone allekirjoitti YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen jo vuonna 1990 ja sovelsi näitä sitou-muksia kansalliseen lainsäädäntöön-sä, on linjausten ja käytännön välillä vielä suuri kuilu. Ohjelmassa annet-tavan koulutuksen myötä perheet ovat kyvykkäitä hoitamaan ja suojelemaan lapsiaan ja yhteisön kyky valvoa las-ten oikeuksia kasvaa.

Vaikka välittömät hyödynsaajat ovat kohderyhmän lapset ja heidän huoltajansa, on hankkeesta hyötyä myös laajemmalle yhteisölle. Alu-eellisena tavoitteena Sierra Leonen hankkeessa on alueen köyhyyden

vähentäminen. Siinä missä huoltajia autetaan saavuttamaan taloudellinen riippumattomuus, myös yhteisöä autetaan ottamaan vastuu hankkeen jatkumisesta. Tällä hetkellä hanketta toteuttaa paikallisen kumppanimme henkilöstö ja sen parissa työskente-lee paikanpäällä 13 henkilöä, joista suurin osa on sosiaalityöntekijöitä. Hankkeen päättyessä vuonna 2015

vastuu hankkeen jatkamisesta siirtyy paikalliselle yhteistyötaholle GAFF CBO:lle, jonka koulutuksessa pai-notetaan varainhankintaa hankkeen kestävyyden takaamiseksi. l

TEKSTI: RIIKKA TIITOLA-SALMIMIES

KUVAT: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSI-KYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI

Tärkeimpiä konkreettisia tuloksia, joita hankkeella pyritään saamaan aikaiseksi: 90% lapsista saa kaksi ateriaa päivässä huoltajien toimesta70% lasten hyväksikäytöstä perheissä, mm. lapsityövoimana vähentyy80% lapsista asuu asianmukaisissa tiloissa95% lapsista saa henkilöllisyystodistuksenyli 50% lapsista kehittyy koulussa ja pääsee luokalta70% perheistä on taloudellisesti itsenäisiä80% perheistä saa tulonhankintaan tähtäävää tukea ja koulutusta

Kun perheillä ei ole varaa koulumaksuihin, ensin karsitaan tyttöjen koulutuksesta, ja tällöin esimerkiksi lapsityövoiman käyttö lisääntyy.

Voit tukea Sierra Leonessa tehtävää työtä lahjoittamalla

SOS-lapsikylä säätiön tilille FI27 2386 1800 0100 66,

viite: 1339


UUDEKSI PRESIDENTIKSI valit-tiin intialainen Siddhartha Kaul, 57. Vastavalitun presidentin kunnianhi-moinen suunnitelma on, että järjestö pystyisi tarjoamaan rakastavan kodin miljoonalle haavoittuvissa oloissa elävälle lapselle vuosikymmenen loppuun mennessä.

Siddhartha Kaulin isä J.N. Kaul oli sosiaalityöntekijä ja hän oli mu-kana perustamassa Intian SOS-lapsi-kyläjärjestöä. Myöhemmin perhe asui Greenfieldsissä, joka oli ensimmäinen maan 39 lapsikylästä. Siddhartha viet-ti kylässä suuren osan nuoruuttaan. Siellä hän myös näki, kuinka hyvin perheet viihtyvät tukea tarjoavassa yhteisössä ja samalla hän oppi ym-

KANSAINVÄLINEN SOS-LAPSIKYLÄJÄRJESTÖ SAI UUDEN PRESIDENTIN

Kansainväliselle SOS-lapsikyläjärjestölle valittiin kesäkuussa Itävallan Innsbruckissa pidetyssä yleiskokouksessa uusi presidentti tehtävää vuodesta 1985 hoitaneen Helmut Kutinin jättäessä paikkansa.

märtämään lasten, nuorten aikuisten ja äitien tarpeita.

Kaulin edeltäjä ja oppi-isä Helmut Kutin on kuvaillut uutta presidenttiä hyväksi organisoijaksi, realistiseksi talousajattelijaksi ja ihmiseksi, joka ymmärtää hyvin monimuotoisuuden arvon. Nämä ominaisuudet tulivat selkeästi esiin myös, kun Siddhartha Kaul valvoi menestyksekästä SOS-lapsikyläjärjestön hätäapu- ja jäl-leenrakennusohjelmaa vuoden 2004 Aasian tsunamin jälkeen. Lapsikylä-urallaan Kaul on kohonnut lapsiky-län johtajasta SOS-lapsikyläjärjestön ylimpiin tehtäviin Intiassa, Sri Lan-kassa, Vietnamissa ja Kambodžassa. Ennen valintaansa presidentiksi Kaul

hoiti Aasian maanosan johtajan sekä varapääsihteerin tehtäviä. ”Hän kun-nioittaa kaikkia uskontoja ja ymmär-tää valtavan hyvin ihmisiä”, väistyvä presidentti Kutin sanoi.

Kansainvälisen SOS-lapsikylä-järjestön uusi presidentti Siddhartha Kaul ymmärtää riskiryhmiin kuulu-vien lasten ja perheiden ongelmien monitahoisuuden. ”Riippumatta siitä, ovatko perheet Sri Lankassa, Serbias-sa tai Espanjassa, jokainen lapsi, josta tulee elämässään pärjäävä nuori, tuo meidät lähemmäksi päämääräämme. Me toimimme suoraan jokaisen yk-sittäisen lapsen kanssa – se tekee or-ganisaatiostamme ainutlaatuisen.” l

Kuulumisia maailmalta


Tukeminen

SOS-Lapsikylän tukijoukkoihin on liittynyt Martinex Oy. Sinisiä ajatuksia -kampanja aktivoi suomalaisia kertomaan hyvää tekeviä ajatuksia Faceboo-kissa. Kampanjan kunniaksi Mauri Kunnaksen tytär Jenna Kunnas on suunnitellut Sinisiä ajatuksia -tuoteperheen.

SINISET AJATUKSET TEKEVÄT HYVÄÄ

TAVARATALOKETJU Bauhau-silla on käynnissä kampanja, jonka aikana yritys lahjoittaa jokaisesta Facebook-sivustaan ”tykänneestä” 50 senttiä Suomen SOS-lapsikylien toimintaan.

Bauhausin Facebook-kampan-jan ensimmäinen 500 euron lahjoi-tus tehtiin Vihannin SOS-lapsikylän

hyväksi. Lahjakortin luovut-ti Bauhausin Oulun tavarata-lon johtaja Mikko Kaarlela ja sen vastaanotti Vihannin SOS-lapsikylän apulaisjoh-taja Margit Vuorma.

Lahjoitusvarat tullaan käyttämään lasten iloksi. ”Käytämme lahjakortin Vihannin SOS-lapsikylän

leikkikentän ehostamiseen”, apu-laisjohtaja Margit Vuorma kertoi lahjoituksesta ilahtuneena.

Kampanjan aikana pyritään keräämään lahjakortit Suomen kaikkiin SOS-Lapsikyliin. Seuraa-vaksi Facebook-tykkäyksiä kerä-tään Kaarinan SOS-lapsikylän hyväksi. l

Maailma oli kylässäHELSINGISSÄ toukokuun lopussa vietetyillä Maailma Kylässä -festivaa-leilla pääsi SOS-Lapsikylän teltassa arvioimaan maailman SOS-lapsikylien määrää karttapallolta. Monta niitä onkin: tarjoamme lapselle rakastavan kodin 530 lapsikylässä ympäri maailman! l

Sinisiä ajatuksia tuoteperheen on suunnitellut Jenna Kunnas.


– KOSKA OLEMME suomalainen perheyritys, meille on luontevaa tukea suomalaisia perheitä. Jotta voisim-me jotenkin auttaa lapsia ja nuoria, loimme erityisen Sinisiä ajatuksia -kampanjan ja siihen liittyvän Sinisiä ajatuksia -tuoteperheen, joilla tuem-me SOS-Lapsikylän toimintaa, ker-too Martinexin toimitusjohtaja Riia Sandström.

SOS-Lapsikylä on vuoden alussa alkaneesta yhteistyöstä mielissään.

– On mukavaa päästä tekemään yhteistyötä Martinexin ja Herra Hak-karaisen kanssa, jonka Siniset ajatuk-set tukevat loistavasti toimintamme arvomaailmaa, toteaa SOS-Lapsikylän toiminnanjohtaja Jari Ketola.

Herra Hakkarainen tekee hyvääSinisiä ajatuksia -tuoteperheen kuosin on suunnitellut Mauri Kunnaksen ty-tär Jenna Kunnas.

– Martinexin toimeksianto oli erityisen lähellä sydäntäni, sillä on hienoa olla mukana suunnittelemassa tuotteita, joiden myynnillä autetaan lapsia ja nuoria. Halusin pysytellä

suomalaisille tutussa Mauri Kunnaksen maailmassa, mutta tuoda isän hahmoihin jotain omaani, kertoo Jenna Kunnas.

Leikkimielisessä kuosissa seikkailevat niin mustikat, venäjän-siniset kissat, sinivalaat kuin sinile-vätkin. Katsojalle jää löytämisen ilo: iloisesta kuosista on hauska bongata sinisiä elementtejä. Päähahmoksi nousee kaikille suomalaisille tuttu Herra Hakkarainen, hyväntahtoinen unissakävelijä.

Tämän vuoden tuoteperheeseen kuuluu mukilajitelma, matkamuki, lastenastiasto, kolme palapeliä, Herra Hakkaraisen talo, pyjamat ja lakanat sekä tyynyliinat. Tuotteita myyvät kaikki hyvinvarustetut tavaratalot. Kunkin tuotteen myynnistä lahjoite-taan yhdestä viiteen euroa SOS-Lap-sikylän toimintaan. Vuodelle 2013 on luvassa uusia Sinisiä ajatuksia, tuot-teita ja tempauksia.

Martinex järjestää syksyllä myös Sinisiä ajatuksia -tempauksia ainakin Helsingissä ja Turussa. Turun tapah-

KERRO OMA SININEN AJATUKSESI

tuma on lyöty jo lukkoon, se järjeste-tään Silakkamarkkinoiden yhteydessä 27.10. Luvassa on sinisiä ilotulituksia ja muuta mukavaa. l

Tuotesarja on osa Sinisiä ajatuksia -kampanjaa, johon kaikki voivat osallistua kertomalla oman Sinisen ajatuksensa Facebookissa www.facebook.com/sinisiaajatuksia.Siniset ajatukset uskovat hyvään. Ne luovat taianomaisia hetkiä, jotka kantavat pitkään. Samalla voi osallistua arvontoihin, joissa arvotaan Sinisiä ajatuksia -tuote-perheen tuotteita.

Kohti itsenäistä elämää

Itsenäistymisasuntoon muuttava Jenica

tutustumassa starttipaketin tuotteisiin.

Kuva: Kaisa Rajala

FISKARS-KONSERNI ja SOS-Lapsikylä aloittavat yhteistyön Suo-messa. Fiskars aikoo tukea erityisesti nuoria, jotka muuttavat pois lapsikylän sijaisperheestä ensimmäiseen omaan kotiinsa.

”Nuorten auttaminen on Fiskarsil-ta hieno valinta. On tärkeää, että sijais-huollon aikainen työ viedään loppuun tukemalla nuorta myös itsenäistymis-vaiheessa”, sanoo SOS-Lapsikylän toi-minnanjohtaja Jari Ketola. ”Itsenäis-tyminen tapahtuu vähitellen, ja nuori tarvitsee silloin kannustusta, ohjausta sekä taloudellista tukea.”

Yksi tuen muodoista on Fiskar-sin ”starttipaketti” kotiin ja keittiöön. Teema-sarjan klassisten lautasten ja mukien lisäksi starttipaketti sisältää paistinpannun ja monta muuta perustarviketta helpottamaan itsenäisen elämän aloittamista.

”Useimmat meistä saavat ensimmäiset astiansa van-hemmilta tai isovanhemmil-ta, mutta kaikki lapset eivät ole yhtä onnekkaita. Yh teis - työmme ta voit tee na on tu-kea kriittistä siirtymävaihet-ta lapsuudesta aikuisuuteen, kun nuoret jättävät SOS- lapsikylän ja aloittavat itsenäi-sen elämän”, Fiskarsin strate-giajohtaja Max Alfthan tote-

aa. ”Haluamme yhtiönä myös tarjota aktiivisesti harjoittelu- ja työpaikkoja SOS-lapsikylässä asuville tai niistä pois muuttaville nuorille.” l


JUHLAKONSERTILLA KERÄTTIIN VAROJA SOS-LAPSIKYLÄTYÖLLE

Tukeminen

Kansainvälisenä perheiden päivänä 15.5. Tampere-talolla saatiin nauttia SOS-Lapsi-kylä ry:n 50-vuotistaipaleen kunniaksi järjestetystä koskettavasta ’Rakastava koti jokaiselle lapselle’ -juhlakonsertista.

KONSERTIN OHJELMA koostui neljästä SOS-Lapsiky-län toimintaperiaatteisiin nojaavasta teemasta: vanhemmat, sisarukset, koti ja kylä. Musiikista vastasivat Lenni-Kalle Taipaleen johdolla Maarit Hurmerinta, Arttu Wiskari, Dave Lindholm, Olli Lindholm, Jippu, Kuningasidea, Emma Salokoski, Lauluyhtye Rajaton ja poikakuoro Pirkanpojat.


Suomessa: • Kuukausilahjoittaminen kotimaan toimintaan• Kertalahjoitus• Merkkipäivä- ym. keräys• Testamentti

Ota yhteyttä:Ota yhteyttä: SOS-Lapsikylä, puh. (09) 5404 880 tai [email protected]. Kuukausilahjoittajaksi voi liittyä verkkosivuillamme www.sos-lapsikyla.fi.

Tilinumerot:Nordea 238618-61564 FI76 2386 1800 0615 64, NDEAFIHHOP-pankki 578007-2247241 FI81 5780 0720 2472 41, OKOYFIHHSampo 800011-223081 FI91 8000 1100 2230 81, DABAFIHH

Käytäthän ystävällisesti maksaessasi henkilökoh taista viitenumeroasi auttaaksesi meitä säästämään pank-kien palvelumaksuissa ja helpottaak sesi lahjoi tuk sesi käsittelyä.

Ulkomailla:• Kansainvälisen SOS-lapsikylälapsen kummi 25 €/kk• Haluamasi kertalahjoitus SOS-lapsikylä sääti ölle, Nordea 238618-10066, FI27 2386 1800 0100 66, NDEAFIHH

Kummiksi voit liittyä verkkosivuillamme www.sos-lapsikyla.fi.

Tilisiirrot kansainvälisiä kummimaksuja varten posti-tetaan kummeille kerran vuodessa.

TULE TUKEMAAN SOS-LAPSIKYLÄTYÖTÄMyös yritykset voivat tukea SOS-lapsikylätyötäSOS-Lapsikylä etsii työnsä tukemiseen tahoja, joille pitkäjännitteisyys ja ammattimaisuus ovat tärkeitä arvoja. Tässä tapoja auttaa:

Yrityskumppani: Yhteistyön korkein taso. Yritys-kumppanuudessa sitoutuminen on suurinta ja yrityk-sen saama vastine on laajin. Kumppanuus solmi-taan vähintään kolmeksi vuodeksi, ja lahjoitusvarat kohdistetaan yhdessä sovittuun kohteeseen.

Yrityskummi: Yrityskummius voidaan sopia vuo-deksi kerrallaan ja yrityskummin kanssa sovitaan yhdessä, mihin kummin lahjoittamat varat kohdiste-taan. Halutessaan yrityskummi voi sitoutua myös pit-käaikaisempaan yhteistyöhön tuen määrän ollessa pienempi kuin yrityskumppanin.

Yritystukija: Yritystukijana voi tehdä kertalahjoituk-sen kuten esim. joulutervehdys tai merkkipäivä-muistaminen, mutta tuki voi olla myös useamman kerran vuodessa toistuva lahjoitus. Olemme avoi mia ehdotuksille, mikäli yritys haluaa olla tukemas sa toimintaamme jollakin muulla tavoin, esim. tuote-kampanjan muodossa.

Ota yhteyttä:Kei Heikkilä, varainhankintapäällikkö p. 040 747 [email protected]

Voit tukea toimintaamme Sinulle parhaiten sopivalla summalla. Kaikki vanhat tukimuodot ovat edelleen voimassa, ja voit halutessasi jatkaa tukemista kuten ennenkin.

Kiitämme lämpimästi kaikkia tukijoitamme!

Rahankeräysluvat: SOS-Lapsikylä ry/Poliisihallitus 2020/2011/3115/22.11.2011/1.1.2012–31.12.2013/koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa.

SOS-Lapsikylä ry käyttää varat kotimaiseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi 2012-2014.

SOS-lapsikyläsäätiö/Poliisihallitus 2020/2011/3552/22.11.2011/1.1.2012-31.12.2013/koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-lapsikyläsäätiö käyttää varat kotimaiseen ja kansainväliseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi 2012-2014.

Osoitelähde: SOS-Lapsikylä ry:n asiakas- ja jäsenrekisteri

SOS-Lapsikylä hakee jatkuvasti lisää sijaisvanhempia hoita-maan ja kasvattamaan meille sijoitettuja lapsia, jotka eivät voi asua omassa kodissaan. Me emme jätä sijaisvanhempaa yksin, vaan tarjoamme tehtävässä moniammatillisen tiimin ja yhteisön vahvan tuen. Lisäksi tuemme sijaisvanhempaa vapaa-aika-järjestelyissä. Tehtävässä voi toimia yksin tai pariskuntana. Lapsikylän sijaisvanhemmat toimivat joko työsuhteessa tai toimeksiantosuhteessa.

Olemme suuri ja vakavarainen yhdistys, jolla on 50 vuoden kokemus lastensuojelusta sekä lasten perhehoidosta.

Lapsikyliä on eri puolilla Suomea: Espoossa, Punkaharjulla, Vihannissa, Ylitorniolla, Kaarinassa ja syksystä 2012 alkaen myös Tampereella.

Ota yhteyttä rohkeasti ja avoimin mielin. Kerromme sinulle mielellämme lisää sijaisvanhemmuudesta lapsikylissä.

Yhteydenottoasi odottaa

Hannele Nikkanen, kehittämissuunnittelija puhelimitse 0400 875 880 tai sähköpostitse [email protected].

...Voisit sopia sijaisVanhemmaksi

jos haluat työsi olevan vaativaa ja palkitsevaa... jos pidät lasten ja nuorten hyvinvointia tärkeänä... jos koet lasten kanssa työskentelyn arvokkaaksi...

Suomessa on 17 000 lasta, jotka eivät voi turvallisesti asua omassa kodissaan.

SOS-Lapsikylä kerää heille tukijoukkoja. Liity ja autat!

www.sos-lapsikyla.fi/17000Yritystukijamme lahjoittavat 50 senttiä toimintaamme jokaista tukijoukkolaista kohden.Kutsu myös ystäväsi mukaan ja autatte yhdessä keräämään varoja suomalaisten lasten hyväksi!

SOS-LAPSIKYLÄN Kuulumisia€¦ · nuorilla on myös vel-vollisuuksia. Nuoret hoitavat ohjaajien...

Documents

Transcript of SOS-LAPSIKYLÄN Kuulumisia€¦ · nuorilla on myös vel-vollisuuksia. Nuoret hoitavat ohjaajien...