2 ¢ 2017

Kaikilla lapsilla on oikeus harrastaa

Gambialainen Theresa huolehtii 11 lapsesta

Futis yhdistää nuoria ympäri pallon

SOS- Lapsikylä

tukee lasten harrastus-toimintaa

Pääkirjoitus Sisältö

FACEBOOK facebook.com/SOSLapsikylaKatso yhdessä yli 78 000 tykkääjämme kanssa

uusimmat kuulumisemme ja osallistu keskusteluun!

TWITTER twitter.com/SOSLapsikylaPuheenaiheita meiltä ja maailmalta nopeampaa

tempoa kaipaaville.

INSTAGRAM instagram.com/soslapsikylaKuvia ja fiiliksiä kylistämme ja toiminnastamme

ympäri maailman.

YOUTUBE youtube.com/user/SOSLapsikylaTuoreet kuulumisemme videomuotoisena.

VIMEO vimeo.com/user9553418

Pieniä ja suuria unelmia

SOS-Lapsikylässä meillä kaikilla on yhteinen päämäärä ja teh-tävä, joka on auttaa lapsia kasvamaan perheissä Suomessa ja maailmalla. Haluamme, että jokainen lapsi ja nuori voisi kokea

olevansa rakastettu, arvostettu ja turvassa.Lapsen tai nuoren vastaus kysymykseen siitä, mitä hän haluaa

tehdä koulun jälkeen tai lomalla, tai mikä hänestä tulee isona, kertoo aikuiselle paljon siitä, mistä lapsi tai nuori unelmoi. Se kertoo myös siitä, miten hän voi.

Useimmilla lapsilla on huima kyky unelmoida isosti. Käytännön esteet eivät aseta rajoja, kun mielikuvitus auttaa ne voittamaan. ”Kohti ääretöntä ja sen yli”, totesi omakin poikani Toy Story -elokuvan Buzz Lightyearin tapaan.

Silloin, kun lapsen elämä on jatkuvaa selviytymistaistelua, huo-misesta on mahdoton unelmoida. Lapset, jotka elävät haavoittavissa oloissa, haaveilevat siitä, että huomenna olisi ruokaa, että äiti tai isä olisi kotona eikä huutaisi tai että aikuisuus olisi helpompaa kuin lapsuus.

”Jokainen lapsi on syntynyt unelmoimaan. Meidän aikuisten vastuulla on varmistaa, että kaikilla lapsilla on siihen mahdollisuus”, sanoi myös Suuria Unelmia -kampanjamme keulakuva JENNI VARTIAI-

NEN. Kaikista ei tietenkään voi tulla tunnettua taitelijaa, nobelistia tai bisnessankaria, mutta oikealla kannustuksella ja tuella kuka tahansa voi paremmin. Jokainen meistä voi olla tällainen tuki läheiselle lapselle tai nuorelle ja halutessaan myös ihan ventovieraalle. Yhdessä voimme muuttaa monen lapsen elämän. Unelmointi ei ole meille kenellekään pahasta. Annetaan ajatusten ja haaveiden lentää ja mahdollistetaan se myös muille! �

MARJA PAJULAHTI

toimitusjohtaja, SOS-Lapsikylä

2 PÄÄKIRJOITUS Pieniä ja suuria unelmia

3 UUTISIA Suomen ensimmäinen lapsikylä sulki ovensa, joulukortit myynnissä, Essity tukee SOS-Lapsikylää

6 PUHEENVUORO Turvapaikanhakijana Suomeen tulleesta Rohista tuli räppäri

7 LAHJOITTAJA Merkkipäiväkeräys on jaettu lahja

8 Kaikille oikeus harrastaa Harrastustukea vähävaraisille perheille Varkaudessa

12Futis yhdistää nuoria ympäri pallon SOS-Lapsikylä matkalla Pietarissa

14Muutos on aina mahdollinen Perheterapeuttinen perhekuntoutus auttaa perheitä Kuopiossa

17Lapsikylät varautuvat luonnonkatastrofeihin Hurrikaanit ja maanjäristys uhkasivat lapsikyliä

18 Syli täynnä lämpöä ja turvaa Gambiassa asuva lapsikylä-äiti Theresa huolehtii 11 lapsesta

20KOHTAAMISIA Psykologi Hillevi Westman kirjoittaa tunteiden säätelystä

21SVENSK RESUMÉ Alla har rätt till fritidsintressen, Fotboll för samman ungdomar i hela världen

JULKAISIJA SOS-LapsikyläKumpulantie 3, 00520 Helsinki, 00170 HELSINKI, puh. (09) 5404 880info@sos-lapsikyla.fi, www.sos-lapsikyla.fi, www.sos-childrensvillages.orgPÄÄTOIMITTAJA Marja Pajulahti, SOS-LapsikyläTOIMITUSSIHTEERI Tiina Tuominen, SOS-LapsikyläULKOASU JA TAITTO Pauliina Mäkelä, OSG Viestintä, www.osgviestinta.fiPAINO PunamustaISSN 2343-516X (painettu) ISSN 2343-5178 (verkkojulkaisu)OSOITTEENMUUTOKSET (09) 4257 9830, lahjoittajainfo@sos-lapsikyla.fi

2 KUULUMISIA

UutisiaKOONNEET Tarja Rehnström ja Tiina Tuominen

SUOMEN ENSIMMÄINEN lapsikylä sulki ovensa

SOS-Lapsikylän toiminta on käynnis-tynyt uusissa lapsikylissä Espoon Niittykummussa ja Vantaan Kivistös-

sä. Samalla SOS-Lapsikylä luopui Tapiolan lapsikylän tiloista. Uusissa lapsikylissä sijais-perheiden kodit sijaitsevat lähellä toisiaan muun asutuksen lomassa, eivät jatkossa enää samalla SOS-Lapsikylän tontilla kuten Tapiolassa.

Sekä Niittykumpuun että Kivistöön tulee kumpaankin kahdeksan sijaiskotia vuoteen 2020 mennessä. Niiden lisäksi asuntoja on muun muassa nuorten tuettuun asumiseen, perhekuntoutukseen ja perhetapaamisiin. Molemmista kylistä käsin hoidetaan myös tukiperhetoimintaa.

YHTEISÖLLISYYS VOIMAVARANATapiolan lapsikylän toiminta alkoi maalis-kuussa 1966, kun lapsikylä-äiti HELLI NYKÄNEN vastaanotti yhdeksän sisarusta, jotka olivat menettäneet vanhempansa. Kuluneiden vuosikymmenten aikana Tapiolan lapsikylä on tarjonnut turvallisen kodin ja yhteisön tuen lukuisille lapsille.

– Haluamme ehdottomasti säilyttää uusissakin lapsikylissä SOS-Lapsikylän erityi-syyden, yhteisöllisyyden ja moniammatillisen tuen. Kodit ovat riittävän lähellä toisiaan, jotta lapsikylä- ja sijaisvanhemmat voivat kokea, että läheltä löytyy ihmisiä, joilta voi saada vertaistukea. Lähellä koteja on myös lapsikylän ammatillinen tuki, SOS-Lapsikylän Etelä-Suomen aluejohtaja SOINTU MÖLLER ker-too.

VIIMEINEN HUUTOKAUPPA TAPIOLASSASOS-Lapsikylän kumppanina muuton uusiin tiloihin hoiti Niemi.

– Yhteistyö SOS-Lapsikylän kanssa oli meille luontevaa, ja se istuu hienosti osaksi

yhteiskuntavastuullista toimintaamme, tote-aa ESA NIEMI Niemi Palvelut Oy:stä.

Muuton myötä Tapiolan lapsikylässä järjestettiin myös viimeinen perinteikäs huutokauppa ja kirpputori. Huudot vasaroi Helsingin Huutokauppakamari. Tapahtumasta saatiin kasaan mukava potti pääkaupunkiseu-dun uusien lapsikylien toimintaa tukemaan. �

Tapiolan lapsikylän työ jatkuu Espoon Niittykummussa ja Vantaan Kivistössä.

SOS-Lapsikylän kumppanina muuton uusiin tiloihin hoiti Niemi.

Muuton yhteydessä järjestettiin huu-tokauppa, jolla tuettiin pääkaupunki-seudun lapsikyliä.

KUULUMISIA 3

Uutisia

TYTTÖ 10 V.

TYTTÖ 10 V.

TYTTÖ 5 V.

TYTTÖ 10 V.

TALVISTEN taidetuokioiden tuotoksia

POIKA 7 V.

POIKA 9 V.

POIKA 10 V.

POIKA 12 V.

Pyysimme SOS-Lapsikylän lapsia piirtämään kuvia siitä, millaisia odotuksia heillä on talven suhteen.

4 KUULUMISIA

Tukemalla SOS-Lapsikylän joulukampanjaa autat kovia kokeneita lapsia ja perheitä.

SOS-LAPSIKYLÄN JOULUKORTIT MYYNNISSÄ

SOS-Lapsikylän iloiset ja värikkäät jou-lukortit ovat nyt myynnissä myymä-löissä, joissa Karton kortit kuuluvat

valikoimaan.Kortit ovat RIIKKA JUVOSEN ja NADJA SA-

RELLIN käsialaa. Ostamalla joulukortin tuet SOS-Lapsikylän kotimaan toimintaa. �

OSTAMALLA ESSITYÄ TUET UUDISTUVAA SOS-LAPSIKYLÄÄEssityn brändit Lotus, Libero ja Libresse tukevat SOS-Lapsikylän työtä haavoittuvassa asemassa olevien suomalaisten lasten, nuor-ten ja perheiden hyväksi. Kampanja on esillä K-Citymarketeissa marraskuun ajan.�

Voiko LAPSEN UNELMALLE laittaa hintaa?

SOS-Lapsikylän joulukampanja jatkaa keväällä alkaneiden suurten unelmien teemaa. Kampanjassa nostetaan esiin lapsen haave yhteisestä ajasta turvallisen aikuisen kanssa. Kun ikätoverit toivovat joululahjaksi leluja ja pelejä, haavoittavissa oloissa

kasvavan lapsen toive voi olla yhteinen hetki leikkipuistossa tai iltasatu turvallisessa sylissä.SOS-Lapsikylä vastaa lasten tarpeeseen muun muassa kouluttamalla tukiperheitä

vaikeassa elämäntilanteessa oleville perheille ja rakentamalla uusia koteja huostaan otetuille, kovia kokeneille lapsille.

Joulukampanja käynnistyy marraskuussa Facebookissa, YouTubessa ja televisiossa Ylen kanavilla. Lisäksi lähetämme tukijoillemme uutiskirjeitä sähköpostilla kampanjaan liittyen.

Myös sinä voit olla mahdollistamassa lasten unelmia. Lahjoita osoitteessa www.sos-lapsikyla.fi/lahjakauppa �

Tule mukaan SOS-LAPSIKYLÄN YSTÄVÄKSI!

SOS-Lapsikylän ystävät -verkostot ovat uusi ja kehitteillä oleva vapaaehtoistyön muoto. Verkostojen ajatuksena on kerätä yhteen ihmisiä, jotka haluavat pitkäjänteisesti olla mukana lapsikylätoiminnassa ja kehittää vapaaehtoistyön tapoja.

Verkostojen tehtävänä on kehittää ja koordinoida vapaaehtoisten osallistumista lapsikylä-toimintaan. Lisäksi verkosto voi ylläpitää paikallista yhteistyötoimintaa sekä toimia mielipide-vaikuttajana ja lapsikyläaatteen puolestapuhujana.

Osana verkostoa voit osallistua tapahtumiin, esitellä lapsikylätoimintaa, lahjoittaa aikaasi ja ammattitaitoasi tai vaikka kerätä stipendirahastoa lapsikylän lapsille.

Nyt etsitään innokkaita ihmisiä käynnistämään toimintaa! Haluaisitko sinä tulla mukaan? Kerro, mitä haluaisit tehdä ja laita viestiä: tuomo.valve@sos-lapsikyla.fi. �

SOS-LAPSIKYLÄN KESKUSTOIMISTO ON MUUTTANUTSOS-Lapsikylän keskustoimisto on muuttanut kesällä kustannustehok-kaampiin tiloihin. Jatkossa posti ja vierai-lijat löytävät meidät osoitteesta Kumpulantie 3, 00520 Helsinki. Lahjoittajapalvelumme yhteystiedot (p. 09 4257 9830, lahjoittajainfo@sos-lapsikyla.fi) samoin kuin lahjoittaja-puhelimen aukioloajat (arkisin klo 10–15) säilyvät ennallaan. �

Pyöristä SOS-Lapsikylän lasten hyväksi Iittalan ja DNA:n myymälöissä marras-joulu-kuussa. Lahjoita ostosten yhteydessä ja olet mukana mahdollistamassa lasten unelmia.

KUULUMISIA 5

PuheenvuoroTEKSTI Pirkko Soininen KUVA Rohi Liam

”O len afganistanilainen. Tulin Suomeen turvapaikanhaki-jana vajaat pari vuotta sitten

Iranista. Muu perheeni jäi Iraniin. Minun oli pakko lähteä. Meidät salakuljetettiin Turkkiin ja sieltä kävelin Euroopan halki Suomeen.

Tuntui hyvältä saapua Suomeen. Olen vapaa täällä. Suomessa voin opiskella ilmaiseksi, Iranissa opiskeleminen maksaa ja on käytävä töissä opintojen rahoittamiseksi. Iranissa elämä oli niin vaikeaa, Suomessa synnyin uudestaan. Täällä minulla on hyvä elämä. Suomalaiset kohtelevat minua ihmise-nä. Iranissa afganistanilaisia kiusataan.

KOTI LÖYTYI SOS-LAPSIKYLÄSTÄAsun SOS-Lapsikylän tukiasunnossa Tapio-lassa. Lapsikylä on paras paikka. Olen käynyt myös kavereiden kämpissä ja niihin verrat-tuna lapsikylän asunto on paljon parempi. SOS-Lapsikylän työntekijät ovat auttavaisia. Aina kun olen tarvinnut jotain, he ovat autta-neet.

Meitä asuu täällä viisi poikaa. Kaikilla on oma huone. Olemme kuin veljiä keskenämme. Ohjaaja asuu lähellä. Jos tarvitsemme jotain, voimme soittaa hänelle ja hän auttaa no-peasti. Ensi keväänä täytän 18 vuotta. Silloin minun pitää muuttaa pois tästä asunnosta.

Opiskelen nyt aikuisten peruskoulussa. Jos opiskelen ahkerasti, valmistun nopeasti, mutta jos en jaksa opiskella, aikaa menee varmasti kauemmin. Juuri nyt minulla on lukujärjestyksessä yhteiskuntaoppia, maan-tietoa, suomen kieltä ja matematiikkaa.

Minulla on suomalainen tyttöystävä. Se on auttanut paljon kielen opiskelussa. Pystyn jo hyvin kommunikoimaan suomeksi. Hän on myös auttanut ymmärtämään suomalaista yhteiskuntaa.

LOHTUNA MUSIIKKI Musiikki on minulle tosi tärkeää. Kun jouduin jättämään kotimaani, aloin kirjoittaa runoja. Puran teksteihin tuntojani. Joku toinen tykkää jutella kaverin kanssa, kävellä tai käydä ran-nalla, minä kirjoitan sanoituksia.

Musiikkityylini on rap. Laulan yhteiskun-nasta ja ihmisten ongelmista. Kerron mitä

SUOMESSA ROHISTA TULI RÄPPÄRI

päässäni pyörii. Haluan nostaa esiin itselleni tärkeitä asioita.

Laulan äidinkielelläni dariksi, mutta kerron suomalaisille kuulijoille suomeksi, mistä laulu kertoo. Olen esiintynyt jo monilla festareilla Suomessa, kuten Kalliola Rockissa ja Kaikkien kansanjuhlissa. Nautin esiinty-misestä. Näen ihmisten kasvoista, kun he tykkäävät. Ihmiset ovat tulleet sanomaan keikan jälkeen, että dariksi räppääminen kuulostaa kivalta. Ei haittaa, vaikkeivat he ymmärrä sanoja.

En ajattele, että saan tästä rahaa, haluan vain, että mahdollisimman moni kuuntelee

biisejäni. Olen ladannut biisejäni YouTubeen ja Telegramiin, jota iranilaiset ja afganistani-laiset käyttävät. Telegramissa yhtä biisiäni on kuunneltu jo 48 000 kertaa. Toivottavasti saisin tehdä rap-musiikkia jatkossakin ja esiintyä ihmisille.

Haluan olla höydyllinen kansalainen. Toi-von, että saisin hyvän elämän. Jonain päivänä saan toivottavasti työn ja perheen. Minusta voisi tulla sähkömies. Jos jaksan opiskella, voisin jatkaa sähköinsinööriksi. Tai ehkä voisin elättää itseni musiikilla.” �

ROHI LIAM

Rohi Liam sanoo syntyneensä Suomessa uudestaan. - Täällä minulla on hyvä elämä.

6 KUULUMISIA

Halusin ohjata lahjat jollekin,

joka tarvitsee niitä minua enemmän.

Jo 10 vuotta sitten Juha päätti, että haluaa jakaa onnentoivotukset viipurilaiselle lastensairaalalle. Viime keväänä 60-vuo-

tissyntymäpäiviä suunnitellessaan hänelle oli jälleen selvää, ettei hän halua maljakoita ja viinipulloja.

– Halusin ohjata lahjat jollekin, joka tarvitsee niitä minua enemmän. Juhlia suunni-tellessani kysyin ystävältäni ja synttärijuhlien juontajalta Anna-Liisa Tilukselta, mikä olisi hyvä kohde. Hän kertoi SOS-Lapsikylästä, ja innostuin siitä heti, Juha sanoo.

Juha on mukana Lastenkli-nikan Kummien toiminnassa ja yksittäisissä hyväntekeväisyys-projekteissa. Juniorityötä hän tekee vapaamuotoisen jääkiek-koporukkansa kanssa.

– Lahjoituksen avulla pystyy oikeasti auttamaan ja vaikuttamaan konkreettisesti apua tarvitsevien tilanteeseen. Halusin ohjata oman lahjoituk-seni kotimaan kohteeseen, koska meillä on vielä niin paljon tehtä-vää omien lastemme hyväksi.

TEKSTI Johanna Pelto-Timperi KUVA Juha Vanhasen kotialbumi

MERKKIPÄIVÄKERÄYS on jaettu lahjaEspoolainen Juha Vanhanen tietää, että jaettu ilo kantaa kauas. Hän vietti 60-vuotisjuhliaan huhtikuussa ja ohjasi lahjavarat SOS-Lapsikylän kotimaan toiminnalle.

VAIN TILINUMERO JA VIITEJuha oli lahjoituksestaan yhteydessä SOS-Lap-sikylään, josta hänelle toimitettiin tilinumero ja viite. Nämä Juha liitti kutsuun.

– Se oli todella helppoa. Kun vielä koros-tin, että ihan oikeasti haluan lahjat SOS-Lap-sikylälle, niin vieraat toteuttivat toiveeni. Olen saanut pelkästään hyvää palautetta merkki-päivälahjoituksesta. Monet ovat todenneet, etteivät ole tulleet edes ajatelleeksi tällaista vaihtoehtoa. Toivon, että muutkin innostuvat ohjaamaan lahjansa hyväntekeväisyyteen.

Moni voi ajatella, ettei yksittäi-nen lahjoitus tunnu missään. Jos me kaikki ohjaamme lahjat hy-väntekeväisyyteen samalla tavalla, saamme jo paljon aikaiseksi.

Juha kertoo ihmisten pitä-neen SOS-Lapsikylää hyvänä keräyskohteena, koska SOS- Lapsikylän työ on konkreettista.

YHDESSÄ AUTTAENJuha ei halua pelkästään suositella merkkipäivälahjoitusten tekemis-tä, vaan lähes julistaa sitä, kuinka

auttamisesta saa voimaa. Hänen mielestään keräysmahdollisuudesta tulisi keskustella enemmän, jotta mahdollisimman moni tietäisi siitä.

– Yhdessä antamisesta tulee hyvä mieli. Hyväntekeväisyys antoi hienon lisän juhliini.

Juhan merkkipäiväkeräys tuotti mukavasti, ja summaksi kertyi 5 200 euroa. Siinä on mu-kana juontajapalkkio, jonka Anna-Liisa halusi antaa potin jatkoksi.

– Sain SOS-Lapsikylästä kauniin kiitos-kirjeen, jonka aion liittää omaan kiitoskirjee-seeni merkkipäiväkeräykseen osallistuneille. Syntymäpäivät tuottivat paljon hyvää mieltä minulle ja uskon ilon tarttuneen myös muihin, Juha miettii. �

SUOMESSA ROHISTA TULI RÄPPÄRI

Juha Vanhanen (ylärivi, toinen oik.) vietti perheensä (kuvassa) ja ystäviensä kanssa iloisen syntymäpäiväjuhlan.

PERUSTA OMA KERÄYS LAPSILLE JA PERHEILLE Oletko viettämässä merkkipäivääsi tai muuta juhlaa? Mitäpä jos onnitte-lukorttien ja kukkakimppujen anta-misen sijaan ilahduttaisit vaikeissa oloissa eläviä lapsia joko Suomessa tai maailmalla? Näin helppoa keräyksen perustaminen on:

• Mene osoitteeseen oma.sos-lapsikyla.fi

• Valitse keräyskohde valmiista vaihto-ehdoista.

• Pyydä ystäviltäsi lahjoitusta kerä-ykseesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai sähköpostin kautta.

• Voit seurata keräyksen etenemistä ja lukea ystäviesi tervehdyksiä keräyk-sesi sivulla.

Syntymäpäi-väsankari voi pyytää lahjojen ja kukkaterveh-dysten sijaan juhlavieraita muistamaan apua tarvitsevia lapsia. Keräyksessä huo-mionosoitukset voi ohjata valit-tuun kohteeseen Suomessa tai maailmalla.

Lahjoittaja

KUULUMISIA 7

Kaikille oikeus harrastaa

8 KUULUMISIA

TEKSTI Matleena Merta KUVAT Dreamstime

Kun perheen rahat ovat tiukassa, lasten harrastuksista on pakko luopua. SOS-Lapsikylä tukee vähävaraisten perheiden harrastustoimintaa Varkaudessa, jotta kaikki lapset saisivat tasapuoliset mahdollisuudet.

Harrastustuki on osa SOS-Lap-sikylän ennaltaehkäisevää työtä, jota tehdään yhdessä Varkauden kaupungin kanssa. Tähän mennessä SOS-Lapsikylä on tarjonnut tukea lähes 50 varkautelaiselle perheelle.

Nelilapsisessa perheessä rahat ovat aina olleet tiukassa, eikä avioero helpottanut asiaa. LIISA ja PETRI erosivat vuonna 2011.

– Emme me kur-juudessa elä, mutta kyllä elämä on sellaista jatku-

vaa rahasta murehtimista. Kaikki eivät ansaitse 7000 euroa kuukaudessa. Meillä jokainen talouteen tuleva euro on tärkeä, Petri toteaa.

Liisalla ja Petrillä on neljä lasta, joilla on kaikilla omat harrastukset. 17-vuotias Aliisa opiskelee urheilulukiossa ja harrastaa yleisur-

heilua. Leevi on 13-vuotias yläkoululainen, joka pelasi aiemmin tennistä, mutta vaihtoi la-jin sählyyn seurojen vähyyden vuoksi. 11-vuo-tias Anna yleisurheilee isosiskonsa tavoin ja kuopus, 8-vuotias Emma, soittaa pianoa.

– Kyllä me olemme monta kertaa keskus-telleet siitä, onko meillä oikeasti varaa näihin harrastuksiin. Saan kuntoutustukea, eikä minun tuellani makseta kuin ihan pakolli-set menot, ruoka ja vaatteet, Liisa huokaa. Kaupan alalla työskentelevän Petrinkin palkka jää melko pieneksi. Keväällä 2016 Petri ja Liisa saivat koulun Wilma-järjestelmän kautta viestin, jossa kerrottiin mahdollisuudesta hakea taloudellista tukea lasten harrastustoimintaa

KUULUMISIA 9

varten. Tuen tarjosi SOS-Lapsikylä, josta kumpikaan ei ollut aikaisemmin kuullut.

– Tuen hakeminen sujui helposti. Lähetämme urheiluseuroilta tulevat laskut SOS-Lapsikylän koordinaattorille, joka hoitaa maksut puolestamme, Petri selvittää.

Kaikki lapset ovat olleet mukana omissa harrastuksissaan useamman vuoden ajan. Lii-

san mukaan harrastaminen on auttanut lapsia myös pääsemään yli perhettä kohdanneista muutoksista, kuten vanhempien avioerosta.

– Harrastusten ansiosta lapset ovat saaneet kavereita ja näkevät, millaista elämä on kodin tai koulun ulkopuolella. Etenkin yleisurheilua harrastaville Aliisalle ja Annalle hyvässä kun-nossa pysyminen on tärkeä asia, Liisa kertoo.

APUA TUNTEIDEN KÄSITTELYYN – Harrastustuki on osa SOS-Lapsikylän ennaltaehkäisevää työtä, jota teemme yhdessä Varkauden kaupungin kanssa. Varat tuki-toimintaan tulevat yrityksiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta, kertoo SOS-Lapsikylän kehittä-jäkonsultti MIIA LAHTELA.

Tähän mennessä SOS-Lapsikylä on tar-jonnut tukea lähes 50 varkautelaiselle lapselle. Tarvetta olisi enemmänkin, sillä Lahtela kertoo saavansa viikoittain aiheeseen liittyviä yhteydenottoja.

– Toivoisimme myös voivamme tarjota tuen jatkossakin sitä jo saaville perheille, sillä pitkäjänteisyys on tärkeä osa ennaltaehkäisevää työtä. Harrastusmahdollisuuden tarjoaminen kaikille lapsille perheen taloudellisesta tilan-teesta riippumatta koetaan tärkeäksi valtion tasolla asti, ja painotamme yhteiskuntavastuu-näkökulmaa myös lahjoittajillemme.

Liisan mukaan urheileminen on opettanut lapsille tärkeää tiimipelaamista. Se on myös auttanut kohtaamaan ja käsittelemään häviä-mistä ja siihen liittyviä tunteita.

– Kyllä sillä on lapsille tosi tärkeä merkitys henkisesti. Lisäksi Aliisalla ja Annalla on diabetes, joten hyvässä kunnossa pysyminen on tärkeää myös sairauden hallinnan kannalta.

Perheen vanhimmalle tyttärelle Aliisalle yleisurheiluharrastus voi olla tie tulevalle uralle.

– Aliisa haaveilee liikunnanopettajan opinnoista.

TIEDOTUS ON TÄRKEÄÄVaikka tuen hakeminen sujui Petrin mukaan helposti, hän toivoisi, että vastaavista mah-dollisuuksista kerrottaisiin laajemminkin ja ne kohdistettaisiin nimenomaan apua eniten tarvitseville.

- Ei kukaan halua olla siinä tilanteessa, että joutuu ottamaan rahaa vastaan. Mutta kun tällainen tilanne tulee, olisi todella tärkeää, että ihmiset saisivat tietää, että heidän on mahdol-lista saada tukea.

SOS-Lapsikylän Miia Lahtelan mu-kaan Varkaudessa harrastustuesta päädyttiin kertomaan koulun kautta, koska tuki haluttiin kohdistaa nimenomaan kouluikäisille.

- Päädyimme siihen, että koulukuraattori oli paras henkilö ottamaan vastaan hakemuk-set, sillä hän tunsi jokaisen perheen tilanteen.

JUUSTOA LEIVÄN PÄÄLLEKolmen lapsen yksinhuoltaja LEENA on saanut tukea nuorimman tyttärensä ratsastusharras-tukseen. Tuesta hän kuuli koulun opinto-oh-jaajalta ja terveydenhoitajalta.

- Ilman tukea ratsastusharrastus ei olisi ollut mitenkään mahdollinen. Nuorin tyttäreni

Harrastaminen on auttanut lapsia pääsemään yli perheitä kohdanneista muutoksista, kuten vanhempien avioerosta.

10 KUULUMISIA

HARRASTUSMAHDOLLISUUS KAVENTAA HYVINVOINTIEROJA

SOS-Lapsikylän harrastustuki Varkaudessa on osa laajempaa yhteistyötä Varkau-den kaupungin kanssa.

- Olemme aloittaneet harrastustuen pilottina Varkaudessa, mutta tulevai-suudessa tavoitteena on laajentaa toimintaa koko maahan. Tarkoituksenamme ei ole sulkea pois valtion tai seurojen tarjoamia harrastustukimuotoja, vaan toimia niiden rinnalla, selvittää SOS-Lapsikylän kehittäjäkonsultti MIIA LAHTELA.

Harrastustoiminnan tukemisen taustalla on halu kaventaa terveys- ja hyvinvointie-roja, jotka syntyvät jo henkilön varhaislapsuudessa.

– Harrastus voi olla hyvin edullinen keino ehkäistä lapsen syrjäytymistä myöhem-min elämässä.

Lahtela kuitenkin huomauttaa, että pelkkä taloudellinen tuki ei riitä lapsen harras-tuksen mahdollistamiseen.

– Tarvitaan myös henkilöitä, jotka kuljettavat lapset harrastuspaikoille. Jos vanhem-mat eivät tähän kykene, auttaja voi olla vaikka kummi tai sukulainen. �

Harrastusten ansiosta lapset

ovat saaneet kavereita ja näkevät, millaista elämä on kodin tai koulun ulkopuolella.on teini-ikäinen ja kaksi vanhempaa sisarusta opiskelevat ammattiin. Elämämme on suoraan sanottuna köyhyysrajalla kituuttamista. Opis-kelin aikaisemmin työttömyystuella uuteen ammattiin ja valmistuin hiljattain, mutta töistä ei ole vieläkään tietoa, Leena huokaa.

Leenan mukaan harrastustuella oli perheelle äärettömän suuri merkitys, vaikka teini-ikäinen tytär onkin jo ehtinyt lopettaa hevosharrastuksen.

– Tuen ansiosta meillä jäi enemmän rahaa ruokaan. Tämä voi kuulostaa hassulta, mutta muuten meillä olisi ollut varaa vain leipään ja voihin.

Petrikin kertoo, että harrastustuen ansiosta esimerkiksi ruuasta ei ole tarvinnut tinkiä yhtä paljon kuin ilman tukea.

– Olen ehdottomasti sitä mieltä, että lapsilla pitää olla joku harrastus. Tuen ansiosta lapset ovat voineet harrastaa ja säästyneillä rahoilla on voinut sitten hankkia juustoa leivän päälle.

PALJON ILOA TALLILTAMARJAN 12-vuotias tytär LIINA on harrastanut ratsastusta 7-vuotiaasta saakka. Hevoset ja ratsastus ovat tytölle hyvin rakkaita.

– Kesän lopussa emme olleet vielä saaneet koulusta lukujärjestyksiä, emmekä tienneet, ehtiikö Liina ratsastamaan koulun jälkeen. Hän totesi, että lopettaa mieluummin koulun kuin ratsastuksen, Marja nauraa.

Liinan harrastuksen jatkuminen on kuitenkin ollut vaakalaudalla perheen taloudellisen tilanteen vuoksi. Marja on itse pienipalkkaisella hoitoalalla ja hänen miehensä työkyvyttömyyseläkkeellä. Perhe on saanut harrastustukea vuoden verran.

– Ratsastaminen on kallis harrastus ja tuen saaminen on perheellemme todella iso helpotus. Välillä olen miettinyt, miten tämä voi olla edes mahdollista.

Ratsastus on vahvistanut Liinan itseluot-tamusta. Tallilla käyvät ihmiset ovat Liinalle tärkeä yhteisö, jossa hän saa kasvaa ja kehittyä.

– Suuren eläimen hallinta tuo itsevarmuut-ta ja onhan ratsastus myös kokonaisvaltaista liikuntaa. Käymme tallilla yleensä yhdessä, ja joskus Liina on myös käynyt kahdestaan ystävänsä kanssa.

Marja kiittelee kaikkia harrastustukeen rahaa lahjoittaneita ja toivoo, että perhe saisi tukea vastakin.

– Tämä on Liinalle tärkeää. Hän saa tallilta niin paljon iloa.

Kaikkien harrastustukea saaneiden perheenjä-senten nimet sekä lasten iät on muutettu heidän yksityisyytensä suojaamiseksi. �

Haluatko tukea lasten harrastus-toimintaa Varkaudessa?

Saaja: SOS-lapsikyläsäätiöTili: Nordea FI27 2386 1800 0100 66Viite: 2202

Harrastustuen ansiosta esimerkiksi ruuasta ei ole tarvinnut perheissä tinkiä yhtä paljon kuin ilman tukea.

KUULUMISIA 11

Kansainvälinen nuorten jalkapallotapahtuma ke-räsi yhteen 1 000 ihmistä 64 eri maasta.

Kahdelle SOS-Lapsikylässä asu-valle pojalle avautui viime kesänä ainutlaatuinen mahdollisuus, kun he pääsivät mukaan kansainvä-liseen Football For Friendship -tapahtumaan Pietariin.

Kyseessä on venäläisen Gazprom-öljyjätin sponsoroima kansainvälinen sosiaaliohjelma, jonka arvoihin kuuluvat rauha, yhdenvertaisuus ja terveet elämäntavat.

Jatkuvasti kasvanut tapahtuma järjestettiin viime kesänä jo viidennen kerran. Tapah-tumaan kokoontui yli 1000 lasta, nuorta ja aikuista kaikkiaan 64 eri maasta, mikä on ta-pahtuman kaikkien aikojen ennätys. SOS-lap-

TEKSTITiina Tuominen KUVA Jukka Kotkavuori ja Football for Friendship

Futis yhdistää nuoria ympäri pallon

Football For Friendship -matkalla Pietarissa lapset pääsivät pelaamaan jalkapalloa ja tekemään omaa lehteä.

sikylien nuoria paikalla oli Suomesta, Virosta ja Bulgariasta.

Tytöt ja pojat eri maista osallistuvat ohjel-man puitteissa vuosittaiseen lasten foorumiin, kansainväliseen katujalkapalloturnaukseen sekä viettävät yhdessä kansainvälistä Jalkapallon ja ystävyyden päivää. Ohjelman kansainvälisenä lähettiläänä toimii legendaarinen jalkapalloilija FRANZ BECKENBAUER.

HYVÄLLÄ LOHKAISULLA VENÄLÄISEEN UUTISLÄHETYKSEENTapahtumassa oli tarkoituksena sekä pelata jalkapalloa että tehdä päivittäin omaa lehteä. Toinen mukaan lähteneistä pojista pääsi pe-

12 KUULUMISIA

laamaan ja toinen toimitti lehteä tapahtuman ajan.

- On hienoa, että nuorille haluttiin tarjota tällainen mahdollisuus. Pojat tutustuivat matkalla muiden maiden nuoriin. Ohjelmaa oli joka päivä iltaan saakka: toimittiin yhdessä, leikittiin, ryhmäydyttiin ja keskusteltiin, iloit-see mukana ollut Tampereen lapsikylän johtaja

JUKKA KOTKAVUORI.Hienoimpia hetkiä Kotkavuoren mukaan

oli, kun englantilainen entinen ammattilais-jalkapalloilija STAN COLLYMORE peluutti nuoria Talvipalatsin aukiolla Pietarissa.

- Toinen nuoristamme pääsi jopa pai-kallisen uutiskanavan lähetykseen, kun osasi oikeassa kohdassa sanoa Collymoren olevan maailman paras jalkapalloilija, Kotkavuori nauraa.

HUIPENNUKSENA MM-KISOJEN ESIKISATPaikan päällä nuorista muodostettiin kahdek-san joukkuetta, joissa kussakin oli kahdeksan pelaajaa eri maista. Joukkueet pelasivat toisiaan vastaan ja joka päivä tehtiin uusi lehti ”Daily Newspaper for Real Friends”, jossa kerrattiin päivän tapahtumia.

Lehteä reissun aikana toimittanut suoma-laispoika kertoo:

- Koko ryhmä lähti hotellilta klo 8.45. Projektin uusi päivä alkoi. Matkalla näimme paljon vanhoja taloja, jotka oli maalattu ja koristeltu hienoilla väreillä ja kuvioilla. Pietari on kaunis vanha kaupunki upeine teineen,

Football for Friendship -tapahtumassa SOS-lap-sikylän pojat tutustuivat muiden maiden nuoriin.

Futismatkalle osallis-tuneet nuoret toimitti-vat omaa lehteä.

rakennuksineen ja näkymineen. Pietarissa voi nähdä paljon upeita kirkkoja ja katedraaleja. Päästyämme areenalle satoi niin kovasti, että jouduimme odottamaan hetken bussissa ennen sisälle pääsyä. Avausseremonia pidettiin aree-nalla. Seremoniassa meille kerrottiin säännöt ja tutustuimme muihin joukkueisiin, joukku-eenjohtajiin ja valmentajiin. Aulassa saimme oman joukkueemme lipun ja sloganin. Meidän sloganimme oli ”Vihreä joukkue on unelma-joukkue”. Joukkueessani oli ihmisiä ympäri

maailmaa: Romaniasta, Japanista, Suomesta ja Vietnamista. Oli todella mielenkiintoista päästä osallistumaan Football For Friendship -tapahtumaan.

Tapahtuma huipentui siihen, että pojat pääsivät katsomaan Confederations Cupin loppuottelua Saksa–Chile.

- Pelaamassa oli maailman parhaita jalkapalloilijoita. Vaikka näimmekin heitä vain kaukaa, oli se kaikille hieno elämys, kuvaa Kotkavuori. �

KUULUMISIA 13

Perhekuntoutuksessa harjoitellaan tavallista arkea. Perheet käyvät kaupassa, laittavat ruokaa, leikkivät ja harrastavat.

14 KUULUMISIA

TEKSTI Matleena Merta KUVAT Dreamstime

Perheterapeuttinen perhe-kuntoutusyksikkö koostuu neljästä samassa pihapiirissä sijaitsevasta asunnosta, joissa vanhemmat asuvat lapsineen kolmesta yhdeksään kuu-kautta kestävän kuntoutuksen ajan.

– Perheet tulevat meille kuntoutukseen kunnan sosiaalityöntekijöiden ohjaamana. Valitettavasti tilanne on yleensä mennyt jo todella pitkälle siinä vaiheessa, kun perhe saapuu meille. Käytännössä tämä on usein vii-meinen toimi ennen huostaanottoa. Toivoisin, että tulevaisuudessa perheitä voitaisiin ohjata kuntoutukseen jo ennen kuin tilanne kärjistyy, selvittää SOS-Lapsikylän Kuopion toimipis-teen johtaja NIINA ASIKAINEN.

Perheterapeuttiseen perhekuntoutukseen tulevilla perheillä on usein pitkään jatkuneita ja monimuotoisia ongelmia.

– Perheissä voi olla traumoja, psyykkisiä pulmia, arjen hallinnan haasteita, päihteiden käyttöä tai väkivaltaa. Ongelmat ovat lähes aina ylisukupolvisia, eli vanhempien tietyt toimintatavat siirtyvät lapsille, jotka toteut-tavat niitä taas omassa perheessään. Toisaalta esimerkiksi vanhemman omassa lapsuudessaan kokema kaltoinkohtelu tai traumat voivat kuormittaa häntä ja vaikuttaa perheen sisäisiin suhteisiin, vaikka vanhempi itse ei väkivaltai-sesti toimisikaan.

Kun perhe saapuu kuntoutukseen, SOS-Lapsikylän työntekijät tutustuvat perheeseen ja heidän arkeensa. Kuntoutuksel-le sovitaan aina tavoite, jota perheen kanssa

pilkotaan pienempiin osiin ja konkretisoidaan. Perheet asuvat omissa asunnoissaan, mutta SOS-Lapsikylän työntekijät viettävät heidän kanssaan useita tunteja päivässä.

– Tarvittaessa autamme ensin asiakasta ymmärtämään, mihin tarvitaan muutosta ja miksi. Osa kuntoutukseen tulevista perheistä on hyvin kiitollisia ja avoimia vastaanottamaan apua. Osa taas tarvitsee aluksi tukea tilanteen hahmottamiseen. Vuoropuhelu asiakkaiden kanssa on hyvin avointa ja painotamme haas-teiden lisäksi myös hyviä asioita, joita löytyy ihan jokaisesta perheestä.

TAVALLISTA ARKEASOS-Lapsikylällä on perheterapeuttisia perhekuntoutusyksiköitä Kuopion lisäksi Jy-väskylässä, Vantaalla ja Rovaniemellä. Kuopion yksikössä työskentelee kahdeksan henkilön moniammatillinen tiimi, jossa on mukana esimerkiksi perheterapeutteja ja sosiaalityön-tekijä. Ympärivuorokautisen palvelun ansiosta perheet saavat tukea aina kun tarvitsevat.

– SOS-Lapsikylän työntekijät kulkevat perheenjäsenten rinnalla ja auttavat asioiden hoitamisessa. Pyrimme siihen, että perheen ar-jesta tulisi mahdollisimman tavallista. Syödään, nukutaan, ulkoillaan ja leikitään lasten kanssa. Tuemme asiakkaita elämään lapsen ikätasoi-sessa vuorokausirytmissä.

Vaikka kaikenikäiset lapset ja nuoret perheineen ovat tervetulleita perheterapeutti-seen perhekuntoutukseen, asiakkaana olevien perheiden lapset ovat useimmiten päiväko-ti- tai kouluikäisiä. Kuntoutuksessa haetaan pysyvää muutosta perheen arkeen ja perhedy-

SOS-Lapsikylän perheterapeuttinen perhekuntoutus aloitti toimintansa Kuopiossa keväällä 2017. Kokonaisvaltaisen ja intensiivisen kuntoutuksen tavoitteena on auttaa koko perhe yhdessä jaloilleen.

namiikkaan sekä pyritään takamaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

– Toivoisin, että kuntoutukseen voitaisiin ohjata sellaisiakin perheitä, joissa huostaanotto on jo tehty. Ensisijaisesti sosiaalityössä pyritään aina siihen, että lapsi saisi kasvaa syntymävan-hempiensa kanssa. Perheen jälleenyhdistä-minen ja huostaanoton purkaminen vaativat kuitenkin paljon panostusta, sillä säröt lapsen ja vanhempien välillä ovat usein syviä.

Perheterapeuttisessa perhekuntoutusyk-sikössä on tällä hetkellä neljä asuntoa, mutta kysyntää olisi enemmänkin.

– Pyrkimyksenämme on laajentaa toimin-taa tulevaisuudessa.

TAVOITTEENA PYSYVÄ MUUTOSPerhekuntoutus on hyvin intensiivistä työsken-telyä, ja vanhempien mahdollinen työssäkäynti tuleekin suunnitella tarkasti etenkin kuntou-tuksen alkuvaiheessa, jotta vanhemmat eivät kuormitu liikaa.

– Toki työ voi olla myös voimavara, mutta

Muutos on aina mahdollinen

Painotamme haasteiden

lisäksi myös hyviä asioita, joita löytyy ihan jokaisesta perheestä.

KUULUMISIA 15

siihen menevä aika on aina pois kuntoutukses-ta. Päiväkoti-ikäiset ovat yleensä myös kotona, ellei katsota, että päiväkodissa olo olisi hyväksi lapsen sosiaaliselle kehitykselle. Kouluikäiset lapset käyvät koulussa, jos he pystyvät. Mikäli lapsen kunto ei ole tarpeeksi hyvä koulussa käymiseen, lapsi voi tehdä koulutehtäviä kuntoutuksessa vanhempien ja työntekijöiden tuella.

Kuntoutuksen tavoitteena on pysyvä muu-tos. Eliniän aikana omaksutut toimintatavat ja käyttäytymismallit istuvat kuitenkin tiukassa, joten kuntoutuminen vaatii aikaa ja johdon-mukaisuutta.

– Kuntoutusjakson jälkeen perheet jatkavat usein kunnan perhetyöntekijöiden kanssa. Pyrimme edistämään muutoksen pysyvyyttä

ja jatkotyöskentelyä kertomalla, mitkä keinot toimivat kunkin perheen kanssa ja mitkä eivät. Ensiarvoisen tärkeää on suunnitella perheen kotiutumisvaihe ja jatkotuki huolella. Parhaassa tapauksessa kuntoutusjakson jälkeen perheen kanssa työskentelevät samat kunnan perhetyöntekijät kuin ennen kuntoutusta. Jatkuvuus on tärkeää onnistumisen kannalta.

OSA YHTEISÖÄKuopion yksikössä on ollut vasta muutamia perheitä, mutta myönteistä palautetta on jo tullut. Perhekuntoutusasunnot sijaitsevat sa-massa pihapiirissä tavallisella kerrostaloalueel-la, joten perheiden lapset ovat ystävystyneet sekä keskenään että muiden samalla alueella asuvien lasten kanssa. Kuntoutuksessa oleville

Yksi kuntoutuksen tärkeimmistä tehtävistä on antaa perheelle toivoa ja uskoa valoisampaan tulevaisuuteen.

perheille järjestetään myös yhteistä ohjelmaa, kuten kerhoiltoja, askartelua, kirjastoreissuja ja kahvihetkiä.

– Kuntoutuksessa olevat vanhemmat ovat ystävystyneet myös keskenään ja pitävät toisiinsa yhteyttä. Vertaistuki onkin tärkeä osa toimintaa.

Yksi kuntoutuksen tärkeimmistä tehtävistä on antaa perheelle toivoa ja uskoa valoi-sampaan tulevaisuuteen. Ongelmien lisäksi Asikainen haluaakin painottaa myös positiivi-sia asioita.

– Jokaisesta perheestä löytyy aina myös jotain hyvää. Haasteiden lisäksi haluan tuoda esiin myös perheen omia voimavaroja. Vaikka tilanne tuntuisi kuinka synkältä, muutos on aina mahdollinen. �

INSACO OY TUKEE SOS-LAPSIKYLÄÄ KUOPIOSSA

A loittaessaan toimintansa Kuopiossa keväällä 2017 SOS-Lapsikylä sai ensimmäi-

sen tukijansa korjausrakentamiseen erikoistuneesta Insacosta. Yritys on sitoutunut tukemaan SOS-Lapsikylää kolmen vuoden ajan. SOS-Lapsiky-län yritysyhteistyöpäällikkö Annemi Usva-Vänttinen kehuu Insaco Oy:ta edelläkävijän otteista.

- Kiitollisena toivotamme ensim-mäisen innostuneen yhteistyökump-panin tervetulleeksi joukkoomme. Olemme molemmat korjaamisen ammattilaisia. Yritysten tuki on mer-kittävä SOS-Lapsikylän uusien kotien mahdollistaja. Yrityksille yhteistyö SOS-Lapsikylän kanssa on erinomai-nen tapa ottaa vastuuta ympäröivästä yhteiskunnasta ja rakentaa lapsille parempaa tulevaisuutta, Usva-Väntti-nen toteaa.

Insaco Oy:n toimitusjohtaja Toni Tanskanen kertoo nuorena yrittäjänä saaneensa paljon tukea lähipiiriltään ja haluaa nyt vuorostaan osoittaa tuken-sa tulevaisuuden nuorille.

- Tämä on Insaco Oy:n historian isoin ja pitkäaikaisin sijoitus tulevaisuu-teen eli lapsiin. Olemme mielellämme mukana auttamassa ja kehittämässä SOS-Lapsikylän toimintaa Kuopiossa”, Tanskanen sanoo.

16 KUULUMISIA

Copyright © Free Vector Maps.com

MEKSIKO

YHDYSVALLAT

DOMINIKAANINENTASAVALTA

MéxicoHurrikaani Irma30.8.–16.9.2017

Hurrikaani Maria16.9.–3.10.2017

Huehuetoca

Tijuana

Morella

Tehuacán

Tuxtla GutiérrezComitán

HAITI

Coconut Creek

Santiago de los Caballeros

Los Jardines del Norte

Los Mina

Port-au-Prince

Santiago

Santo

Cap Haitien

Les Cayes

KARIBIANMERI

MEKSIKONLAHTI

Miami

Karibian alueen ja Meksikon SOS-lapsikylät ovat varautuneet hyvin erilaisiin luonnonmullis-tuksiin. Voimakkaimman myrs-kyluokituksen saaneen hurrikaani

Irman varalta SOS-lapsikyläjärjestöt Haitilla, Dominikaanisessa tasavallassa ja Yhdysvallois-sa tekivät mittavia varotoimenpiteitä.

Hurrikaanin reitille osuvat SOS-lapsikylät suojasivat perheiden talot ja varasivat runsaasti ruokaa, vettä ja perustarvikkeita. Järjestöt tekivät myös yhteistyötä paikallisten viran-omaisten kanssa.

Hirmumyrskyihin on varauduttu erityisesti lokakuussa 2016 Haitille iskeneen hurrikaani Matthew’n jälkeen. Tilanne on silti monissa maissa erittäin vaikea, sillä luonnonkatastrofien tuhojen korjaaminen kestää kauan. Vaikkei henkilövahinkoja tulisikaan, ovat maat hyvin hauraita, sillä monet perheet ovat menettäneet kotinsa ja omaisuutensa jo edellisen katastrofin iskettyä.

Kaikille SOS-lapsikylissä asuville lapsille, perheille ja työntekijöille on annettu selkeät toimintaohjeet katastrofin varalta. Esimerkiksi Haitin Cap-Haïtienin SOS-lapsikylä oli va-

TEKSTI Tiina Tuominen KARTTA Pauliina Mäkelä

rautunut tarjoamaan väliaikaista suojaa tarpeen vaatiessa. Lisäksi USA:n SOS-lapsikyläjär-jestö valmistautui paikallisten viranomaisten suosituksesta evakuoimaan Broward Countyn SOS-lapsikylän Floridassa.

PITKÄJÄNTEISTÄ APUA Hirmumyrskyt eivät ole ainoita luonnon-mullistuksia, jotka vaikuttavat SOS-lapsikylien elämään. Syksyllä 2017 Meksikoon iskeneen voimakkaan maanjäristyksen jälkeen SOS-lapsikyläjärjestö lähetti helpottavia uutisia: kaikkien maan lapsikylien lapset ja nuoret sekä henkilökunta olivat selvinneet vahingoittumattomina, eikä kylille koitunut järistyksestä vahinkoa.

Meksikossa, Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa jälleenrakentaminen ja tuhois-ta toipuminen kestävät vuosikausia. Koska SOS-lapsikyläjärjestö toimii yli 130 maassa ympäri maailman, järjestö on usein paikalla jo katastrofin sattuessa ja on valmiina tarjoamaan apuaan nopeasti. Katastrofin ollessa ohi monet muut avustusjärjestöt lähtevät pois, mutta SOS-lapsikyläjärjestö jatkaa pitkäjänteistä työtään alueella.

PERHEET TAKAISIN YHTEENSOS-lapsikyläjärjestö on myös varautunut ottamaan vastaan katastrofeissa yksin jääneitä lapsia ja majoittamaan heidät väliaikaisiin tiloihin. Lisäksi järjestö auttaa yksinäisiä lapsia löytämään vanhempansa katastrofien jälkeen. Vanhempansa kokonaan menettäneet lapset voivat saada uuden kodin SOS-lapsikylästä.

– Emme tienneet kahteen kuukauteen missä lapsemme olivat. Kysyimme apua polii-silta, mutta meille sanottiin, että emme näkisi lapsiamme enää koskaan. Eräänä päivänä viranomaisilta tuli kuitenkin tieto, että lapsem-me oli lähetetty SOS-lapsikylään, kertoo eräs maanjäristyksessä tyttärensä kadottanut isä Haitilta.

- SOS-lapsikylässä näin, miten hyvää huolta lapsista pidettiin. Lapsikylä-äidit kertoivat, kuinka he olivat tehneet kaikkensa pitääkseen lapset kunnossa. En ikinä unohda, millaista apua heiltä saimme. �

Lapsikylät varautuvat LUONNONKATASTROFEIHINSOS-lapsikylät selvisivät vahingoitta Meksikon maanjäristyksestä sekä Irma- ja Maria-hurrikaaneista.

Parhaiten autat Karibian ja Meksikon alueen lapsia ottamalla kummilapsen. Lue lisää: www.sos-lapsikyla.fi/kummiksi

KUULUMISIA 17

Syli täynnä lämpöä ja turvaa

– Lasten kanssa täytyy olla samalla tasolla, jotta voi ymmärtää heitä, lapsikylä-äiti Theresa Domez kertoo.

18 KUULUMISIA

TEKSTI JA KUVAT Elina Pitkäranta

Gambiassa Bakotehin SOS-lapsikylän pihamaalla lapset hyörivät värikkäästi pukeutuneen naisen helmoissa. Nainen ei ole heidän biologinen äitinsä, vaan 17 vuotta lapsikylä-äitinä toiminut Theresa Domez. Lapsille hän on kuitenkin aivan kuin oma äiti.

Theresasta huokuu lämpö ja aito välittäminen. Tunne näyttää olevan molemminpuolinen, sillä lapset pyrkivät koko ajan Theresan lähei-syyteen, kiipeävät syliin, kilpailevat

hänen huomiostaan eivätkä millään malttaisi jättää häntä haastattelun ajaksi rauhaan.

MITEN 11 LAPSEN KANSSA PÄRJÄÄ?Vuonna 2000 Theresa luki lehdestä, että Gam-bian SOS-lapsikyläjärjestöllä on lapsikylävan-hemman paikka auki. Hän haki paikkaa, mutta välissä ehti vierähtää vielä vuosi ennen kuin lapsikylästä soitettiin, että nyt hän voisi tulla. Lapsikylä-äidin työ alkaa harjoittelujaksolla, ja valmennukseen sisältyy myös teoriaope-tusta, jota annetaan Gambiassa sijaitsevassa SOS-lapsikyläjärjestön alueellisessa koulutus-keskuksessa. Siellä koulutetaan lapsikylä-äitejä Länsi-Afrikasta aina Lähi-itään saakka. Kah-den vuoden kuluttua valmennuksen alkamisesta Theresa nimitettiin virallisesti lapsikylä-äidiksi.

Tällä hetkellä Theresalla on huolehdit-tavanaan 11 lasta, joista nuorin on 3-vuotias. Tämän joukkion kanssa kädet todellakin ovat täynnä työtä. Apunaan Theresalla on lapsikylän henkilökuntaan kuuluva niin sanottu lapsikylä-täti, joka auttaa häntä päivisin muun muassa kodinhoidossa. Theresa kiittelee, että isommis-ta tytöistä on hänelle myös valtava apu.

Lapsista huolehtiminen ei ole helppoa, vaan siinä vaaditaan kärsivällisyyttä.

– Voidakseen huolehtia lapsista täytyy olla heidän kaltaisensa. Jos asettaa itsensä jalustalle eikä mene samalle tasolle lasten kanssa, silloin ei ymmärrä heitä, eivätkä he ymmärrä sinua. Yhteys jää puuttumaan, Theresa sanoo.

– Täytyy opetella, mistä jokainen pitää ja mistä ei. Kaikilla on omat tarpeensa.

LAPSET OVAT KAIKKI KAIKESSATheresan päivä alkaa kuudelta, jolloin hän herää rukoilemaan. Aamupesun jälkeen hän

suuntaa keittiöön laittamaan aamupalaa. Sitten hän laittaa lapset kouluun. Päivään mahtuu paljon ruuanlaittoa, pyykkäämistä ja siivoamis-ta. Ennen kuin lapset tulevat koulusta kotiin, Theresa ehtii myös hetkisen hengähtää. Lapset tulevat päiväkodista ja koulusta kotiin klo 12–14. Sitten syödään lounas, minkä jälkeen levätään pari tuntia. Neljän aikaan lapset alkavat tehdä läksyjä ja leikkivät ja pelailevat keskenään. Theresa puolestaan aloittaa päivälli-sen valmistamisen.

Theresasta huomaa, että vaikka lapsista huolehtiminen vie voimia, he ovat Theresalle kaikki kaikessa.

– Rakastan lapsiani ja he minua. Kun olen töistä vapaalla, kaipaan heitä kovasti! Käynkin joskus vapaapäivinäni lapsikylässä jopa tapaa-massa heitä, sillä en malta olla pitkään poissa heidän luotaan. Rakastan olla heidän kanssaan.

Theresalle on tärkeää jakaa kaikille lapsille huomiota tasapuolisesti, ettei kukaan tunne jäävänsä ilman.

– Tämä on minun elämääni ja tästä minä pidän.

LOMA PERUUNTUI LASTEN VUOKSI– Tykkään olla täällä lasten kanssa, eikä minul-la muuta tekemistä olisikaan. Käyn oikeastaan vain markkinoilla ja kirkossa ja siinäpä se on. Olen siis aina täällä katsomassa heidän peräänsä, mutta samoin he seuraavat, missä minä menen.

Viime talvena Gambiassa vallitsi presiden-tinvaalien jälkeen poliittinen epävarmuus siitä, suostuuko vaalit hävinnyt, 22 vuotta maata hallinnut presidentti luopumaan vallasta. Samana viikonloppuna, kun presidentin oli määrä vaihtua, Theresalla oli vapaata ja hän suunnitteli matkustavansa Senegaliin. Lähtöä edeltävänä yönä kaikki lapset kerääntyivät hänen sänkynsä ympärille ja anoivat, ettei Theresa lähtisi, sillä he uskoivat, ettei Theresa tulisi enää takaisin.

– Äiti, sinä et lähde minnekään etkä jätä meitä tänne. Tai muuten me tulemme mukaasi, lapset sanoivat.

Niinpä Theresa jätti reissun tekemättä ja jäi lapsikylään.

– Miten minä voisin ottaa ja lähteä, miten voisin jättää nämä lapset. He ovat minun lapsiani, Theresa sanoo lempeästi.

VIELÄ KOLME VUOTTAEnnen lapsikylä-äidiksi tuloaan Theresa työs-kenteli muun muassa lastentarhanopettajana. Hänen aviomiehensä on kuollut ja hänen biologiset lapsensa ovat jo aikuisia ja heillä on omia lapsia. Niin ikään hänen lapsikyläper-heestään jo neljä lasta on naimisissa ja osalla on lapsia.

Kovin paikka Theresalle on lapsikyläural-laan ollut erään pojan sydänvika.

– En voinut olla onnellinen, kun näin, mi-ten huonossa kunnossa poika oli. Diagnoosin jälkeen hänet lähetettiin Ranskaan leikkauk-seen, ja nyt hän on onneksi kunnossa, Theresa kertoo liikuttuneena.

Theresa iloitsee myös, että yksi tyttö hänen katraastaan on päässyt Norjan Punaisen Ristin stipendillä ensin Norjaan opiskelemaan ja nyt hän on stipendin turvin jatkamassa maiste-riopintoja Yhdysvalloissa. Tytöllä on vakaa aikomus palata takaisin Gambiaan, kunhan hän on saanut opintonsa valmiiksi.

Theresa on päättänyt, että hän jatkaa lapsikylävanhempana enää kolme vuotta, sillä hän tuntee olevansa väsynyt, vaikkei eläkeikä olekaan vielä vastassa.

– Tosin sanon näin joka vuosi, joten nähtä-väksi jää, Theresa sanoo ja puhkeaa hersyvään nauruun pyyhkien silmäkulmiaan paidanhel-maansa.

– Lähteminen ei tule olemaan helppoa, sillä nämä lapset ovat kuin omiani, mutta sit-ten kun lähtöpäätöksen on tehnyt, ei ole enää vaihtoehtoa. �

KUULUMISIA 19

T unteiden ilmaisua ja hallintaa opetellaan vauvavuosista lähtien vastavuoroisissa suhteissa toisiin ihmisiin. Vuorovaikutustilan-teeseen liittyy aina myös sanatonta viestintää, kuten ilmeitä,

eleitä, asentoja ja äänensävyjä. Ne vaikuttavat siihen, millaisen tunne-tilan vuorovaikutus kunkin mieleen saa viriämään.

Keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa. Kun ympäristö tai vuorovaikutustilanne koetaan uhkaavana, aktivoituu psykofyysinen hälytysjärjestelmä automaattisesti: pelko täyttää mielen, sydämen syke nousee ja hengitys tihentyy. Pakenemme, hyökkäämme tai jähmetymme. Miellyttävässä ja turvalliseksi koetussa ympäristössä tai vuorovaikutussuhteessa keho on rentoutunut ja tunnekokemus neutraali tai ilontäyteinen.

Ihmisen perustunteita ovat ilo, suru, viha, pelko, hämmästys, inho ja kiinnostus. Kulttuurista riippumatta ihmiset sijoittivat saman tunne-tilan samaan kohtaan kehossaan.

VANHEMMAT AUTTAVAT SÄÄTELEMÄÄN TUNTEITAOman tahdon ilmaisemisen harjoittelu kestää oikeastaan läpi elä-män. Uhmaikäisellä lapsella on vielä vähän keinoja käytössään. Nuo-ruusikäisellä ilmaisuun löytyy jo enemmän välineitä. Nuori ilmaisee mielipiteitään lähinnä sanallisesti, toki joskus oviakin saatetaan pais-koa. Lapsen viesti on: ”Minä olen tärkeä ja mielipiteilläni on väliä.”

Omat varhaiset kiintymyssuhteemme ja kuulluksi tulemisen kokemuksemme vaikuttavat siihen, kuinka kykenemme ottamaan vastaan lapsen tunteet. Olemmeko voineet kokea itsemme hyväksy-tyiksi ja ymmärretyiksi kaikkine tunteinemme? Vai olemmeko kenties joutuneet tukahduttamaan tunteemme, jotta vanhemmillemme ei tulisi paha mieli?

ON HYVÄ OSATA SANOA VASTAAN Vanhemman tehtävä on auttaa lasta säätelemään tunteitaan ja käyt-täytymistään. Näin lapsi kykenee kasvaessaan selviytymään erilaisis-ta vuorovaikutustilanteista itsenäisesti. Hän uskaltaa myös ilmaista mielipiteensä niin parisuhteissa kuin työelämän haasteissa.

Usein lapsen sukupuoli vaikuttaa siihen, millaista käyttäytymistä pidetään soveliaana. Laajassa suomalaisessa pitkittäistutkimuksessa seurattiin samoja henkilöitä eri ikäkausina. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi lapsuusajan kielellinen aggressiivisuus ei ennustanut henkilön muuttuvan epäsosiaaliseksi aikuisena. Sen sijaan aggres-siivisuus kääntyi jopa voimavaraksi erityisesti tyttöjen kohdalla. He olivat aikuisina energisiä, uskalsivat ottaa riskejä ja pitivät puolensa. Vanhemmat voivatkin olla itseensä tyytyväisiä, jos lapsi uskaltaa haastaa heitä.

Jos vanhemman omien tunteiden osoittaminen on lapsuusaikana tukahdutettu, voi hän päättää, että omien lasten kohdalla toimii toisin. Se ei ole helppoa, mutta se kannattaa. Ja se tuntuu hyvältä, myös sydämessä! �

Kohtaamisia

TUNTEIDEN KARTTOJA ja kiukkuenergiaa

Vanhemmat voivat olla

itseensä tyytyväisiä, jos lapsi haastaa heitä.

HILLEVI WESTMAN

Psykologi / Perheterapeutti / Theraplay®-terapeutti

20 KUULUMISIA

Svensk resumé

Alla har rätt till FRITIDSINTRESSEN

Ien fyrabarnsfamilj har det alltid varit ont om pengar och inte blev det lättare efter en skilsmässa. LIISA och PETRI, som bor i Varkaus, skilde sig 2011.

– Vi lever inte i fattigdom men livet är ändå en ständig oro över pengar. För oss är varenda intjänad euro viktig, menar Petri.

Liisa och Petri har fyra barn och de har alla sina egna fritidsintressen. 17-åriga ALIISA studerar på idrottsgymnasiet och utövar fri-idrott. LEEVI är 13 år och går i högstadiet. Han spelade tidigare tennis men bytte till innebandy på grund av dåliga klubbar. 11-åriga ANNA friidrottar precis som storasyster och minstingen EMMA, 8 år, spelar piano.

På våren 2016 fick Petri och Liisa ett

meddelande från skolans Wilma-system att det fanns en möjlighet för dem att ansöka om ekonomiskt stöd för barnens fritidsintressen. Det var SOS-Barnbyar Finland som erbjöd bidraget.

– Det var enkelt att ansöka om bidraget. Idag skickar vi inbetalningskorten från idrotts-föreningarna till koordinatorn på SOS-Barn-byar Finland, som tar hand om dem för vår räkning, säger Petri.

Liisa tycker att för friidrottsintresserade Aliisa och Anna är det särskilt viktigt att de kan få hålla sig i form.

– Tack vare sina fritidsintressen har barnen fått vänner men också fått ta del av hur livet kan vara utanför hemmet och skolan. �

SOS-BARNBYAR FINLANDS HUVUDKONTOR HAR FLYTTAT

SOS-Barnbyar Finlands huvud-kontor flyttade i somras till mer kostnadseffektiva lokaler. I

fortsättningen hittar posten och besö-kare oss på Gumtäktsvägen 3, 00520 Helsingfors.

Kontaktinformationen för givare (tel. 09 4257 9830, lahjoittajainfo@sos-lapsi-kyla.fi) precis som öppettiderna (varda-gar 10-15) kvarstår som tidigare. �

HJÄLP MED ATT HANTERA KÄNSLOR

-Bidraget för fritidsintressen är en del av SOS-Barnbyar Finlands förebyggande verksamhet, som vi

gör i samarbete med Varkaus stad. Stöd-verksamheten fungerar med skänkta medel från företag och privatpersoner, berättar MIIA

LAHTELA, utvecklingskonsult på SOS-Barnbyar Finland.

Hittills har SOS-Barnbyar Finland erbjudit stöd till närmare 50 barn i Varkaus. Men be-hovet är större än så, menar Lahtela som var-

je vecka tar emot samtal gällande bidraget. – Vi skulle vilja ha möjligheten att även i

fortsättningen kunna erbjuda stödet till famil-jer som redan får det, eftersom långsiktighet är viktigt i förebyggande arbete.

Enligt Liisa har idrotten lärt barnen att laganda är viktigt. Den har också lärt dem att uppleva och hantera förluster med efterföl-jande och förknippade känslor.

– Mentalt betyder det verkligen jätte-mycket för barnen. Men även för hälsans skull då både Aliisa och Anna har diabetes och att hålla sig i god form är mycket viktigt för att kunna hålla bukt på sjukdomen. �

KAN MAN SÄTTA PRIS PÅ ETT BARNS DRÖM?

SOS-Barnbyar Finlands julkampanj fortsätter med vårens påbörjade tema “Stora drömmar”. I kampanjen

lyfts barnets I kampanjen lyfts det from ett barns önskan om en stunds samvaro med en trygg vuxen. När alla jämnåriga önskar sig leksaker eller spel i julklapp, kan ett barn från svåra hemförhållanden ha en dröm om en gemensam stund i lekparken med en vuxen eller en godnattsaga i en trygg famn.

SOS-Barnbyar Finland uppfyller barnens behov bland annat genom att utbilda stödfa-miljer till familjer som har tuffa livsförhållan-den och genom att bygga upp nya hem för omhändertagna barn som fått utstå mycket.

Julkampanjen börjar i november på Facebook, Youtube och på Yle-kanalerna på TV. Utöver det skickar vi nyhetsbrev till våra givare via e-mail.

Du kan också vara med och förverkliga barnens önskedrömmar. Skänk via adressen www.sos-lapsikyla.fi/lahjakauppa �

KUULUMISIA 21

Famnen full av VÄRME OCH TRYGGHET

På SOS-barnbyars gård i Baku i Gambia håller barnen i en färglatt klädd kvinnas kjolstyg. Kvinnan är inte deras biologiska mamma utan THERESA

DOMEZ, som varit mamma i barnbyn i 17 år. Men för dessa elva barn är hon ändå som deras alldeles egna mamma.

Theresas dag börjar klockan sex, då hon

vaknar för att be en bön. Efter att ha tvättat sig styr hon stegen mot köket för att göra iordning frukost till barnen som ska till skolan. Under en dag blir det mycket matlagning, många tvättar och städning.

– För att kunna ta hand om barnen måste man vara som dem. Om man sätter sig själv på en piedestal och inte går ner på samma nivå

FOTBOLL FÖR SAMMAN UNGDOMAR I HELA VÄRLDEN

F örra sommaren fick två killar som bor i SOS-Barnbyar Fin-land en unik möjlighet att medverka i det internationella Football For Friendship-evenemanget i Sankt Petersburg.

Det var över 1000 barn från 64 olika länder som medverkade i evenemanget. Syftet med evenemanget var dels att spela fotboll, dels att dagligen göra en egen tidning.

– Det var personer från hela världen i mitt lag: från Rumä-nien, Japan, Finland och Vietnam. Det var verkligen intressant att få vara med på evenemanget, säger den finske pojken som under resan dessutom fick redigera tidningen.

En av resans höjdpunkter var när den före detta brittiske amatörfotbollsspelaren Stan Collymore tränade med ungdo-marna på Vinterpalatsets torg i Sankt Petersburg.

– En av våra ungdomar lyckades till och med komma med i de lokala nyheterna när han vid rätt tillfälle sa att Collymore var världens bästa fotbollsspelare, säger JUKKA KOTKAVUORI, chef för Tammerfors barnby, skrattande. Han var också med på resan. �

som barnen, då kan man inte förstå dem och de förstår inte dig. Då saknas förbindelsen, säger Theresa.

Man märker på Theresa att barnen är hennes allt trots att det tar på krafterna att ta hand om dem. Det är viktigt för henne att ge alla samma uppmärksamhet så att ingen av dem känner sig utanför.

– Jag älskar mina barn och de älskar mig. När jag är ledig från jobbet saknar jag dem oerhört mycket! Därför går jag ofta till barn-byn även på mina lediga dagar för att träffa dem. Jag kan helt enkelt inte vara ifrån dem några längre tider. Jag älskar att vara tillsam-mans med dem.

Theresa har bestämt sig för att bara stanna kvar som barnbyförälder tre år till även om pensionsåldern ännu inte är inne. Hon känner sig nämligen mycket trött.

– Men varje år säger jag samma sak, så vi får se, säger Theresa och brister ut i ett uppslupet skratt och torkar ögonvrårna med skjortärmen. �

För att kunna ta hand om

barnen måste man vara som dem.

22 KUULUMISIA

Näin voit AUTTAATEE LAHJOITUS VERKOSSALahjoitus lasten hyväksi Suomessa viitenumerolla: 8015, lasten hyväksi maailmalla: 9014Voit myös lahjoittaa verkkosivujemme kautta osoitteessa www.sos-lapsikyla.fi

TEE TEKSTIVIESTILAHJOITUSLähetä tekstiviesti SOS numeroon 16499 (10€)tai SOS20 numeroon 16499 (20€)

YRITYSYHTEISTYÖYrityksille on tarjolla monenlaisia tapoja tukea SOS-lapsikylätyötä. Tuki voi olla kampanjaluon-teista tai pidempiaikaista yhteistyötä. Ota yhteyttä yritysvarainhankinta@sos-lapsikyla.fi tai yritysyhteistyöpäällikkö Annemi Usva-Vänttiseen annemi.usva-vanttinen@sos-lapsikyla.fi p. 040 046 5020 niin etsimme yhdessä teille sopivan tavan auttaa.

KOULUJEN PÄIVÄTYÖKERÄYKSETKoulut voivat osallistua päivätyökeräykseen lasten hyväksi Suomessa tai maailmalla. Ota yh-teys lahjoittajapalveluumme, niin lähetämme lisätietoja taksvärkkipäivään osallistumisesta.

ALOITA OMA KERÄYS VERKOSSAOletko pian viettämässä merkkipäivää tai muuta juhlaa? Mitäpä jos onnittelu-korttien antamisen sijaan ilahduttaisit vaikeissa oloissa eläviä lapsia? Oman kerä-yksen perustaminen helppoa ja nopeaa. Käy perustamassa keräys sivuillamme: oma.sos-lapsikyla.fi tai ottamalla yhteys lahjoittajapalveluumme.

TESTAMENTTILAHJOITUSTestamenttilahjoitus on arvokas tapa varmistaa, että myös tulevaisuudessa lapsilla on mahdollisuus turvalliseen kotiin. Kysy lisätietoja ja tilaa maksuton tes-tamenttiesitteemme lahjoittajapalvelustamme p. 09 4257 9830 tai sähköpos-titse lahjoittajainfo@sos-lapsikyla.fi. Tarjoamme myös maksutonta lainopillista neuvontaa testamenttiasioissa.

VAPAAEHTOISTYÖVapaaehtoistyön kautta voit auttaa meitä esimerkiksi varainhankinnassa ja toi-minnan esittelyssä. Jos haluat antaa aikaasi vapaaehtoisena, ota yhteyttä: tarja.rehnstrom@sos-lapsikyla.fi

RAHANKERÄYSLUVATSOS-Lapsikylä ry/Poliisihallitus POL-2015-8741/1.1.2016–31.12.2020 koko Suomi, lukuun ottamatta Ahvenanmaa.SOS-lapsikyläsäätiö/Poliisihallitus POL-2015-8743/1.1.2016–31.12.2020 koko Suomi, lukuun ottamatta Ahvenanmaa.SOS-lapsikyläsäätiö/Ålands landskapsregering ÅLR 2017/3527/1.7.2017-30.6.2018/landskapet Åland

Voit liittyä kuukausi lahjoittajaksi, kummiksi

tai tehdä lahjoituksen verkkosivuillamme osoitteessa

www.sos-lapsikyla.fi

Lahjoittajapalvelumme palvelee numerossa

(09) 4257 9830 (ark. klo 10–15) ja sähköpostiosoitteessa

lahjoittajainfo@sos-lapsikyla.fi

KUULUMISIA 23