2 www.sol.fi

Pääkirjoitus:

Työn imua tavoittelemassa

Puhdasta asiaa

SOL osti ruotsalaisen

siivous- ja toimitilapalveluja

tuottavan Renerietin

Ministeri Lauri Ihalainen:

Työmarkkinat muuttuvat

Kajaanilaisesta Osuuskauppa

Maakunnasta tuli SOL

Palveluiden asiakas

Pesulavieras:

Souvareiden Lasse Hoikka

Matkailukeskus Ruka

palvelee läpi vuoden

Kuusamolaiset yrittäjät vievät

yhdessä asioita eteenpäin

12

4

6

8

12

18

21

22

24

Ammattimainen siivous

pitää TuottoOmistuksen

huoneistot kunnossa

Eläkeläinen nauttii

työpäivistä

Työhyvinvointi on

yhteinen asia

SOLin tavoitteena

on O tapaturmaa

Auringon alla:

Peppi Kaira

Esimieskoulutus antaa

eväitä hyvinvointiin

Henkilöstöuutiset

Hymyn valokeilassa:

Maini Virokannas

26

28

31

34

37

38

41

43

Päätoimittaja Jussi Ylinen:

”Hymyn voima on mahtava”

HYMYN viikon teemasivut käsittelevät

työhyvinvointia

28–36

Sisältö 1 | 2013

Työministeri Lauri Ihalainen olisi valmis lisäämään työperäistä maahanmuuttoa.

www.sol.fi 3

SOLISTI ON SOL KONSERNIN ASIAKAS- JA HENKILÖSTÖLEHTI Päätoimittaja Jussi Ylinen, SOL Palvelut Oy, jussi.ylinen@sol.fi

Toimitusneuvosto Anu Eronen, Peppi Kaira, Juhapekka Joronen, Jussi Ylinen, Jaana Ryynänen, Tuija Valmela, Merja Oljakka, Kimmo Kallonen

Toimitus Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, www.omnipress.fi Toimituspäällikkö Vaula Aunola, puhelin 050 596 5426,

vaula.aunola@omnipress.fi Ulkoasu HANK, Oona Kavasto Kannen kuva Kaisa Siren Painopaikka PunaMusta Oy, 2012 Painos 20 000 kpl. 441 619

Painotuote

31 – Ei ole ollenkaan yhden- tekevää minkälainen tunnelma työpaikalla on, Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen painottaa.

Kaikkia tarvitaan ja jokainen pitää ottaa aidosti mukaan työyhteisöön.

– Myymälän siisteys on aivan olennainen asia asiakastyytyväi- syyden kannalta, Osuuskauppa Maakunnan toimi-alajohtaja Osmo Arffman kertoo.

’’

22

18

– Talvella on paljon tapahtumia ja toimintaa, mutta kylä toimii myös kesällä, Rukakeskuksen toimitusjohtaja Miia Porkkala kertoo.

4 www.sol.fi

SOLIN HYMYN VIIKON teemana on tänä vuonna meille kaikille tärkeä asia – työ-

hyvinvointi. Pyrimme edistämään työhyvinvointia sekä haastamaan myös

muita organisaatioita ja ihmisiä keskustelemaan hyvinvoinnista työpaikoilla.

Työhyvinvointia voidaan parantaa monin keinoin ja SOL haluaa olla edis-

tämässä tätä positiivista suuntausta. Työhyvinvoinnista voi lukea enemmän

tämän lehden sivuilta 28–42.

Hyvinvointi työssä on tulosta siitä, että työllä on tarkoitus. Työnkuva on

selkeä ja toiminnassa otetaan huomioon ihmiset yksilöinä ja yhteisön jäseni-

nä. On myös tärkeää, että työn vaatimusten ja hallinnan välillä on tasapaino.

Kun voimme kokonaisvaltaisesti hyvin, suoriudumme töistämme paremmin ja

meillä on myös paremmat mahdollisuudet vaikuttaa muidenkin hyvinvointiin.

Työhyvinvointi ei ole vain liikuntaa ja terveyttä vaan se käsittää sekä fyysisen

että psyykkisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesti. Tarkoituksenmukaista on,

että pystymme elämään tasapainossa työn ja muun elämän suhteen.

SOLin yksi arvo on iloinen työn tekeminen. Meille on tärkeää, että joka

päivä kaikilla on mukava, turvallinen ja luottavainen olo mennä töihin palvele-

maan asiakkaitamme yhdessä muiden kanssa. SOL huolehtii työhyvinvoinnis-

ta työterveyshuollon menetelmin ja erilaisin kohdennetuin kehittämisohjelmin

osana SOL Life -ohjelmaa. SOL haluaa tarjota työntekijöilleen turvallisen

työn, huolehtia työntekijöiden terveydestä ja työkyvyn säilyttämisestä mahdol-

lisimman pitkään sekä luoda aurinkoisen työilmapiirin kaikille SOLilaisille ja

asiakkaillemme. Viime kesänä palkkasimme työhyvinvointipäällikön toteutta-

maan näitä tärkeitä tavoitteita.

Työntekijän kokonaishyvinvointiin vaikuttaa ratkaisevasti suhde omaan

lähimpään esimieheen. SOL kouluttaa esimiehiä kohtamaan ja tukemaan

alaisiaan. Tavoitteena on, että kaikilla SOLilaisilla on mahdollisuus onnistua

työssään. Esimiehen tärkeänä tehtävänä on myös uusien työntekijöiden riit-

tävä ja tarkoituksenmukainen perehdyttäminen. Välittämällä ja opastamalla

me osoitamme heidän olevan tärkeitä. Olemalla läsnä arjessa esimies pystyy

innostamaan ihmiset toteuttamaan asiakkaillemme palvelulupauksemme.

Suurimmalle osalle meistä todellinen työtyytyväisyys syntyy kuitenkin siitä,

että työ on suoritettu hyvin. Silloin koetaan onnistumisen iloa, saadaan oikeu-

denmukaista tunnustusta ja asiakas kokee työmme tärkeäksi. Asiakkaiden

odotukset ja oma osaaminen ovat tasapainossa. Tavoitteena on, että työmme

olisi tarpeeksi haastavaa, mutta hallittavaa ja seurauksena olisi ajoittain työn

imua. Asiakastyytyväisyyskäyntien avulla palveluvastaavilla on myös mahdolli-

suus saada suoraa palautetta asiakkaalta ja näin vaikuttaa omaan työhönsä.

Mitä voin itse tehdä työhyvinvoinnin parantamiseksi? Loppusilauksen

työhyvinvointiin antaa jokainen työntekijä itse. Suvaitsevaisuus, välittäminen,

hyvät tavat ja positiivinen asenne muita ihmisiä kohtaan tekevät arjestamme

aurinkoisemman. Tartu koulutusmahdollisuuksiin ja kehitä itseäsi. Pidä itses-

täsi huolta kokonaisvaltaisesti. Hyvinvoinnin avaimet löytyvät myös itseltäsi.

Työhyvinvointi on yksilön ja koko työyhteisön yhteinen asia, johon me

jokainen voimme vaikuttaa. Tehdään yhdessä meille työpaikka, jossa kaikki

voivat hyvin.

Aurinkoisin työhyvinvointiterveisin,

JUHAPEKKA JORONEN

TOIMITUSJOHTAJA, SOL PALVELUT OY

Työn imua tavoittelemassa

Suvaitsevaisuus, välittäminen, hyvät tavat ja positiivinen asenne muita ihmisiä kohtaan tekevät arjestamme aurinkoisemman.

Pääkirjoitus

’’

Toimitusjohtaja

Juhapekka Joronen

saa voimia arkeen

lenkkipolulta.

– Urheilu on oikeasti

tärkeä osa hyvinvoin-

tiani, olen aina

tykännyt liikkua ja

lajeja on monta.

6 www.sol.fi

asiaaPuhdas

ta

’’Terveystalo on Suomen johtava työterveyspalveluja tuottava yritys.

Terveystalo hoitamaan SOLilaisia

SOLILAISTEN työterveyspalvelut siirtyi-

vät vuodenvaihteessa Terveystalolle.

– Työterveyspalveluista järjestet-

tiin kilpailutus, ja Terveystalo valittiin

valtakunnallisten palvelujen katta-

vuuden ja laadun ansiosta, kertoo

SOLin henkilöstö- ja lakiasioista vas-

taava johtaja Timo Sairanen.

SOLilaisille kuuluu yleislääkäri-

tasoinen työterveyshuolto, ja palve-

luiden laajuus pysyy pääpiirteittäin

samana työterveyshuollon tarjoajan

vaihduttua.

Terveystalon verkostoon kuuluu

lähes 150 toimipaikkaa yli 60 paikka-

kunnalla eri puolilla Suomea. Yli

3 000:n yleis- ja erikoislääkärin palve-

luista koostuva verkosto on Suomessa

yksityisen sektorin laajin.

Terveystalo on Suomen johtava työ-

terveyspalveluja tuottava yritys. Vuon-

na 2011 sen työterveyspalvelujen piiriin

kuului noin 20 prosenttia Suomen

työssäkäyvästä väestöstä. Terveystalos-

sa on kokonaisuudessaan vuosittain yli

1,8 miljoonaa lääkärikäyntiä.

SOLin työterveyslääkärit löytyvät Terveystalolta. Kuva: Terveystalo.

HYMYn viikolla viedään hyvinvointia työhönSOL-KONSERNI viettää HYMYn viikkoa

28.1.–1.2.2013. Tänä vuonna teemana on

työhyvinvointi. HYMYn viikolla tempais-

taan asiakasyrityksissä eri puolilla maa-

ta ja kampanjaan on haastettu useita

asiakasyrityksiämme mukaan.

SOL järjestää muun muassa veren-

paine-, sokeri- ja Inbody-mittausta ja

fysioterapeutti on kutsuttu kertomaan

työergonomiasta. Taukojumpan tärkey-

destä muistutetaan. Työpaikkaruoka-

loissa tehdään kalorilaskentaa sekä

vertailua terveellisten ja vähemmän

terveellisten ruokien välillä.

asiaaPuhd

asta

Rovaniemen pesulat laajensivat palveluvalikoimaansaROVANIEMEN SOL Pesulapalvelut on uusi-

nut pesulan konekannan vastaamaan

alueen kasvanutta tarvetta. Uudistusten

myötä Rovaniemen pesula pystyy pal-

velemaan entistä paremmin yritysten

työvaatteiden ja tekstiilien pesetyksiä ja

kotitalouksien liinavaatepesetyksiä.

– Olemme lisänneet vesipesuka-

pasiteettia, jonka ansiosta on mah-

dollista pestä isompia vesipesumääriä

nopeammin ja laadukkaammin, kertoo

alueen palvelupäällikkö Ilse Räisänen.

Kasvaneen kysynnän vuoksi halusimme

panostaa nopeampiin toimitusaikoihin

sekä laadukkaaseen lopputulokseen,

jatkaa Räisänen.

– Erityisosaamistamme ovat palvelu-,

hoito- ja terveydenhuoltoalan sekä teol-

lisuuden työvaatepesetykset, hotelli- ja

palvelualan raskaampien tekstiilien

kuten peittojen, tyynyjen ja verhojen

pesetykset. Meillä on hyvät kuljetus-

järjestely ja palvelemme myös Oulun

talousaluetta, kertoo Räisänen.

Jokaisessa SOL Pesulassa tekstiili-

huollon asiantuntija pesee ja huoltaa

kaikki vaatteet ja kodintekstiilit.

Rovaniemen pesulassa työskentele-

vät alan ammattilaiset, jotka saivat

koulutuksen uusiin toimintoihin.

Nuorten rekrytointi-tapahtumat käynnistyivät

SOL PALVELUT ja Henkilöstöpalvelut osallistuvat

useille nuorten työllisyysmessuille Uudella-

maalla. Rekrytointipäivät kutsuvat paikalle

kaikkien koulujen oppilaita löytämään työtä

opiskelun ohessa, valmistumisen jälkeen tai

vaikka välivuodeksi. Myös TE-toimistojen

asiakkaat ja työpaikan vaihtoa harkitsevat

ovat tervetulleita tapahtumaan.

Tarjolla on työpaikkoja monelta eri

alueelta. Tule tapaamaan meitä SOL pisteellä

ja löydä itsellesi uusi ura!

14.2. Nuorten mahdollisuuksien tori –

Nuorille kohdistettu rekrytointitapahtuma,

TE-toimisto Myyrmäki, Vantaa

7.3. Rekryfestarit – Hyvinkään kaupungin-

talo, Hyvinkää

14.3. Nuorten mahdollisuuksien tori –

Nuorille kohdistettu rekrytointitapahtuma,

TE-toimisto Myyrmäki, Vantaa

11.4. Nuorten mahdollisuuksien tori –

Nuorille kohdistettu rekrytointitapahtuma,

TE-toimisto Myyrmäki, Vantaa.

VA

ULA

AU

NO

LA

www.sol.fi 7

Kesätyöpaikkoja tarjolla SOL TARJOAA nuorille kesätyöpaikkoja ympäri

Suomea. Kesätyöntekijöiden hakuprosessi

ajoittuu helmi-maaliskuulle ja huhtikuussa

tehdään jo työhaastatteluja.

– Tarjoamme monipuolisia töitä jopa

16–17-vuotiaille. Etenkin tapahtumien narikka-

ja aulapalvelut ovat olleet mieleisiä, palvelu-

päällikkö Heidi Johansson kertoo.

– Rohkeasti vaan hakemaan

kesätöitä ja ajoissa

liikkeelle,

kannustaa

Johansson.

’’Jokaisessa SOL Pesulassa tekstiilihuollon asiantuntija huoltaa kaikki

tekstiilit.

SOL avasi uusia pesuloita

Lokakuussa avattiin pesula Kauppakeskus

Hyvinkään Willaan. Pesula sijaitsee parkkitasossa

postin vieressä. Pesula on otettu hyvin vastaan ja

pesula on täyttynyt huoltoa kaipaavista vaatteista.

Lähderanta saa myös oman pesulan, kun

Lähdekeskukseen aukeaa 24.1 kauan

kaivattu pesula. SOL on toiminut

aiemminkin Lähderannassa.

8 www.sol.fi

SOL osti viime marras-

kuussa ruotsalaisen siivo-

us- ja toimitilapalveluita

tuottavan Renerietin ja

avasi samalla uuden

markkina-alueen. Noin 600 työnte-

kijää työllistävä yhtiö on erikoistunut

liikennevälineisiin, pääosa sen asiak-

kaista muodostuu laivoista, junista ja

lentokoneista.

Piipahdamme Tukholmassa tutus-

tumassa SOL Sverigeksi muuntau-

tuvan Renerietin toimistossa, lähellä

Viking Linen laivaterminaalia. Meitä

vastassa on yhtiön toimitusjohtaja

Ingrid Rosander, joka toivottaa

iloisesti tervetulleeksi.

– Yhdistyminen SOLin kanssa

on meille jännittävää aikaa. Tulee

olemaan hauskaa edetä tulevaisuu-

dessa yhdessä SOLin kanssa. Suurin

ero on siinä, että meillä on jatkossa

huomattavasti enemmän resursseja

käytettävissämme kuin aikaisemmin,

sillä olimme SOLiin verrattuna aika

pieni yhtiö.

SOL on yrityskaupalla saanut

vahvan aseman ruotsalaisten liiken-

nevälineiden siivouksessa.

– Reneriet on tehnyt paljon töitä

sellaisissa siivouskohteissa, jotka ovat

lähellä julkisissa liikennevälineissä

matkustavia ihmisiä. Näille kohteille

on ominaista, että ne siivotaan nope-

asti suuren henkilökunnan avulla.

Näihin kuuluvat Helsingin ja Turun

reittilaivat, lentokoneet sekä junat.

– Meillä on hyvät yhteydet rau-

tateille ja teemme paljon yhteistyötä

muun muassa Sverige Järnvägenin

(Ruotsin VR) kanssa, joten sitä kaut-

ta saattaa avautua mahdollisuuksia

kasvaa myös muualla Ruotsissa.

Osana SOL konsernia voimme nyt

tarjota asikakkaidemme käyttöön

suuren yrityksen resurssit.

Suuret odotukset yhteistyölle

SOL Sverigessä uskotaan, että yri-

tyksen toimintaan saadaan uusia

toimintoja sekä resursseja kasvaa ja

kehittyä.

– Me uskomme saavamme SOLil-

ta monia hyviä asioita. SOLilla on

paljon sellaisia rutiineja ja prosesseja,

joita voimme ottaa käyttöömme tääl-

lä Ruotsissa. On varmasti myös sel-

laisia hyviä toimintoja, joita me puo-

lestamme voimme antaa SOLille.

– SOLilla on paljon kokemusta,

josta voimme ottaa oppia.

SOL laajeni RuotsiinSOL osti siivous- ja toimitilapalveluja tuottavan Renerietin.

TEKSTI MARTINA MARTIALA / KUVAT RIKARD LILJA

SOL MAAILMALLA

www.sol.fi 9

Yrityskaupalla SOL sai vahvan aseman siivousalan markkinoilla naapurimaassa.

’’

10 www.sol.fi

Rosanderia kiinnostavat myös

SOLin pesulatoiminnot. Rosanderin

mielestä olisi hienoa tuoda SOL-

pesulat myös ruotsalaiseen katuku-

vaan.

– Mitä enemmän olen pesula-

palveluja miettinyt, sitä varmempi

olen siitä, että täältä löytyy riittävästi

kysyntää pesulapalveluille. Emme

ole kuitenkaan vielä tehneet tarkem-

paa markkinatutkimusta pesulatoi-

minnasta.

Pesuloiden perustamisessa olen-

naista onkin löytää juuri oikeat

toimipaikat, läheltä suuria asiakas-

virtoja.

Asiakkaille myös junan- ja autonkuljettajia

Reneriet on tuottanut asiakkailleen

erilaisia henkilöstö- ja kiinteistöpal-

veluja, joille on ollut markkinoilla

kysyntää.

– Me olemme esimerkiksi vuok-

ranneet henkilökuntaa asiakkaillem-

me. Rautateille olemme kouluttaneet

kuljettajia ja kun heidän tilalleen

tarvitaan korvaajia, me toimitamme

näihin tehtäviin uusia henkilöitä.

Meillä on myös kuorma-autonkuljet-

tajia ja muita erityisalueiden ammat-

tilaisia palveluksessamme. Uskon,

että pystymme laajentumaan jatkos-

sa tälläkin alueella.

Asiakaskunnassa onkin näkyvissä

SOLin kansainvälisten toimintojen

johtajan, Lauri Leskisen mukaan

selvä trendi.

– Asiakkaat haluavat ostaa mah-

dollisimman kattavasti eri palveluja

samalta toimijalta. Eli siivouksen

lisäksi asiakkaat toivovat saavansa

– Odotamme mielenkiinnolla

mihin pääsemme yhdessä SOLin

kanssa, SOL Sverigen toimitusjohtaja

Ingrid Rosander (vas.) sanoo.

Renerietillä ja SOLilla on ollut jo pitkään

yhteinen hyvä asiakas, Viking Line.

Kuvassa (alla) Tukholman terminaalissa

työskentelevä Rafi Akmal.

www.sol.fi 11

samalta palveluntoimittajalta myös

muut palvelut, kuten esimerkiksi toi-

mitila- ja vartiointipalvelut.

Siivousta osataan arvostaa Suomessa

Siivousmenetelmät eivät Rosanderin

mukaan eroa Suomen ja Ruotsin

välillä, mutta hänen käsityksensä

mukaan siivoojat ovat Suomessa

paremmin koulutettuja kuin ruotsa-

laiset kollegansa.

– Suomessa on mahdollisuus

päästä yleiseen siivousalan koulutuk-

seen, joka meiltä puuttuu kokonaan.

Ruotsissa jokainen yritys hoitaa itse

oman henkilökuntansa koulutuksen.

Ehkä siksi Ruotsissa puhutaankin

”vain siivouksesta” vaikka pitäisi

puhua laajemmin puhtaanapidosta

ja hygieniasta.

Koulutuksen puute vaikuttaa

Ruotsissa myös alan arvostukseen.

Rosanderin mielestä alan arvostus

onkin Suomessa korkeammalla

tasolla kuin Ruotsissa. l

Juuri sopiva yhtiö SOLilleSOLIN kansainvälisistä toiminnoista

vastaava johtaja Lauri Leskinen on tyy-

tyväinen uuteen yksikköönsä Ruotsissa.

Reneriet on monessa mielessä juuri sopi-

va yritys SOLille.

– Heillä on jo valmiina meidän kal-

taisemme matala organisaatio, jossa

ihmiset kohtaavat helposti toisiaan. Kiin-

nitimme jo yrityksen ostovaiheessa huo-

miota niihin asioihin, jotka ovat SOLin

arvojen mukaisia.

– Meitä kiinnosti Reneriet myös siksi,

että sillä on oma vahva erikoisalansa.

Se on erityisen vahva liikennevälineiden

siivouksessa, eli asiakkaina on laivoja,

junia ja lentokoneita. On hienoa, että

Renerietin kokoinen yritys on onnistunut

saamaan asiakkaita esimerkiksi kaikista

liikennemuodoista. Monet asiakkaat

ovat myös erittäin tunnettuja, Leskinen

kiteyttää.

Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee

Tukholmasta Arlandan lentokentälle lii-

kennöivän Arlanda Express -junan.

Leskisen mukaan vie hieman aikaa

ennen kuin SOL Sverige on tutun aurin-

koisen SOLin ilmeen mukainen.

– SOL Sverigen toimintoja integroi-

daan kevään aikana SOLiin. Meillä on

eri alueita, joiden parissa nyt työsken-

nellään, kuten esimerkiksi taloudellinen

raportointi, henkilöstö, myynnin kasvat-

taminen ja uusi yhteinen asiakkaamme

Viking Line. Heidän uusimman laivansa,

Viking Gracen, aloitus on ollut mie-

lenkiintoinen yhteinen projektimme

molemmissa satamissa, Turussa ja Tuk-

holmassa.

Leskisen mukaan SOLin tavoitteena

on hakea Ruotsissa vahvaa kasvua. Kas-

vua haetaan orgaanisesti, SOL Sverigen

myötä, eikä laajentumista haeta uusien

yritysostojen kautta.

Perheyritys on tunnettu tekijä Ruotsin liikennevälineiden siivouksessa.

’’

Tukholma

Lauri Leskinen

SOL PALVELUKONSERNI tuottaa

monipuolisia siivous- ja toimitila-

palveluita, kiinteistö- ja turval-

lisuuspalveluita sekä pesula-

palveluita ja kotipalveluita.

Henkilöstöpalvelut on uusin

toimiala. Kansainväliset

tytäryhtiöt toimivat

Virossa, Venäjällä,

Latviassa ja

Ruotsissa.

Riika

Moskova

Pietari

Tallinna

Liikennevälinesiivouksessa tarvitaan

hetkellisesti suurta kapasiteettia.

12 www.sol.fi

YHTEISKUNTA

– En vastusta vuokra-

työtä. Sen pelisäännöt

ovat parantuneet.

Vuokratyö on usein

tapa tulla työmark-

kinoille myös maa-

hanmuuttajille, Lauri

Ihalainen sanoo.

www.sol.fi 13

Työministeri Lauri Iha-

lainen (sd) on kovassa

paikassa. Teollisuuden

rakennemurros kaatuu

päälle koko ajan. Tästä

haastattelustakin Ihalainen kiirehtii

metsäteollisuuden strategiapalave-

riin. Paperin kysyntä maailmalla on

supistunut, tehtaita Suomessakin on

suljettu.

Paljon uutta on kuitenkin tulossa,

kuten biokemia ja puukerrostalora-

kentaminen. Ei tilanne mitenkään

lohduttomalta näytä, Ihalainen sanoo.

Toinen murrosala on tieto- ja

viestintäteknologia eli ICT. Tähän

asti noin 40 prosenttia työnsä

menettäneistä on löytänyt nopeasti

töitä. Ohjelmistoyhtiöt ovat pal-

kanneet lisää väkeä. Tilanne on

kuitenkin edelleen synkkä. ICT-alan

irtisanomisluvut ovat pahentu-

massa. Nokiasta, Nokia Siemens

Networksista ja isoilta alihankki-

joilta Suomessa työnsä menettävi-

en osaajien määrä on kasvanut jo

14–15 000:een. Lohdullista on, että

Nokian tuella on syntynyt sentään

jo yli 400 nuoryritystä, Ihalainen

sanoo. Toivottavasti mahdollisimman

moni saa siivet alleen.

Hallitusohjelmassa asetettiin kun-

nianhimoinen tavoite painaa työt-

tömyys viiteen prosenttiin ja nostaa

työllisyysaste 72 prosenttiin. Se on

oikea tahtotilana, vaikka sen saa-

Vihreäävaloa”Tarkoin harkittu” työperäinen maahanmuutto

saa kasvaa, sanoo työministeri Lauri Ihalainen. TEKSTI JUKKA REINIKAINEN / KUVAT TIMO PORTHAN

14 www.sol.fi

vuttaminen on karkaamassa käsistä,

Ihalainen myöntää. Työllisten osuus

työvoimasta on nyt 69 prosenttia.

Työ- ja elinkeinoministeriön arvio

on, että työttömyysaste on tänä

vuonna 8,1 prosenttia (7,8 prosent-

tia 2012).

Jos talous kasvaa tänä vuonna alle

prosentin ja ensi vuonna 1–2 pro-

senttia, se vaikuttaa työllistämisen

edellytyksiin.

Naapurimailla menee paremmin.

Ruotsissa ja Tanskassa työllisyysaste

on selvästi suurempi kuin Suomessa,

lähes 75 prosenttia työvoimasta. Erot

Suomeen ovat antaneet meillä aihet-

ta itsekriittiseen ihmettelyyn ja Ruot-

sin talousihmeen syiden pohdiske-

luun. Ruotsissa kehuja ovat saaneet

niin työhön kannustavat verouudis-

tukset kuin panostukset aktiiviseen

työvoimapolitiikkaan. Suomessakin

työvoiman tarjontaa halutaan lisätä.

– Ruotsin työttömyys on ollut

kasvussa, erityisesti nuorten työttö-

myys, Ihalainen huomauttaa.

Finanssikriisi vei työpaikat,palvelut vahvistuneet

Suomen työttömyystilanteen osa-

syynä on finanssikriisi, joka nopeutti

rakennemuutosta ja vei 100 000

työpaikkaa, takaisin on saatu 52 000.

Ongelmia pahentaa se, että avoimet

työpaikat ja työttömät eivät kohtaa

alueittain, toimialoittain ja ammatti-

ryhmittäin.

Työvoimareservit pitäisi saada

paremmin käyttöön, erityisesti nuor-

ten, yli 60-vuotiaiden ja maahan-

muuttajien kohdalla.

Toivoton tilanne ei ole, ei teolli-

suus ole Ihalaisen mielestä mikään

iltaruskon ala. Tarvitaan eri osa-

puolten kesken vahvaa sitoutumista

kestävään kasvuun, rohkeutta ja vas-

tuullisuutta, Ihalainen patistaa.

– Oulussa Nokian vanavedessä

työttömiksi joutuneista 1700 on

löytänyt uuden työpaikan, mutta

saman verran on edelleen työtä vail-

la. Hyviä tuloksia on saatu aikaan

monella muullakin paikkakunnalla,

kuten Uudessakaupungissa, joka on

malliesimerkki onnistuneesta raken-

nemuutoksesta, Ihalainen sanoo.

Vaikka teollisuus rypee ahdin-

gossa, palvelualojen työllisyys on

jopa vahvistunut myös finassikriisin

jälkeen. Kyse on ennen kaikkea

teollisista palveluista, jotka kehitty-

vät teollisuuden perässä. Jos ei ole

teollista pohjaa, ei ole palvelujakaan.

Usein tietotekniikka on se linkki,

joka yhdistää palvelut ja teollisuu-

den, Ihalainen korostaa.

Näkyykö tämä elinkeinopolit-

tiisessa ajattelussa? Palvelualojen

arvostusta tulisi nostaa, ministeri

vastaa.

Maahanmuuttokasvaa vauhdilla

Työvoiman tarjontaa olisi Ihalai-

sen mukaan lisättävä. Keinoina

ovat muun muassa osa-aikatyön ja

osa-aika eläkeen yhteensovittami-

nen, pienten lasten vanhemmille

tarkoitetun vanhempain vapaan ja

kotihoidon tuen sekä päivähoidon

kehittäminen niin, että kotiäidit pää-

sevät halutessaan joustavammin työn

syrjään kiinni. Tämä voi johtaa osa-

aikatöihin, jotka kuitenkin monelle

sopivat. Pätkätöiden iso osuus on

Ihalaisen mielestä kuitenkin ongel-

ma, niitä on yli neljännes työsuh-

teista, ja määrä on pysynyt vakiona

viime vuosina.

– Myös osittaisen työkyvyttömyys-

eläkkeen ja osa-aikatyön yhdistelmiä

tulisi kehittää, jotta osatyökykyiset

pääsisivät takaisin työelämään. Sosi-

aali- ja terveysministeriön toimen-

pideohjelma tästä on tulossa tämän

vuoden alkupuolella. Myös tarkoin

harkittu työperäinen maahanmuut-

to voi lisääntyä. Suomessa on nyt

noin 190 000 maahanmuuttajaa, ja

määrän ennakoidaan kasvavan 2020

mennessä 330 000:een. Kasvun syi-

nä ovat perhe, humanitaariset seikat,

opiskelu ja työ. Tämä on iso mah-

dollisuus myös työvoiman saannin

kannalta, Ihalainen sanoo.

Ihalainen on ilahtunut siitä,

että eläkkeelle siirtymisensä jäl-

keen 30–40 000 ihmisestä on tullut

”paluumuuttaja” työelämään.

– Toisaalta työpaikkoja ei kyetä

täyttämään, jos esimerkiksi pää-

kaupunkiseudun asunto-ongelmaa

ei saada helpotettua. Asunnot ovat

kalliita ja vuokra-asuntoja on riittä-

mättömästi.

Vuokratyölisääntyy

Palvelusektorilla on Ihalaisen

mukaan runsaasti vuokratyöläisiä.

Vuokratyö on Ihalaisen mukaan

tullut jäädäkseen, eikä hän siinä näe

isoa ongelmaa.

– Pelisäännöt ja työsuhteet ovat

selkiintyneet. Tilaajayrityksen luot-

tamusmies hoitaa esimerkiksi myös

vuokratyöläisten edunvalvonnan.

Vuokratyöt ovat valtaosin määräai-

kaikaisia, ja ne saisivat enenevässä

määrin olla pysyviä. 80 prosenttia

vuokratyöläisistä on alle 35-vuotiai-

ta. Hyvää onkin se, että vuokratyö

on tapa tulla työmarkkinoille myös

maahanmuuttaneille. Se on kuin

pidennetty koeaika, Ihalainen luon-

nehtii.

Vaikka Ihalainen ei pidä vuok-

ratyötä toivottavana tulevaisuuden

kuvana, hän kuitenkin uskoo, että

sen teettäminen kasvaa. Vakiintuneet

vuokrayritykset ovat myös kehittä-

neet pelisääntöjä toimia uskottavam-

min työnantajana.

Kiinteistöpalvelujaulkoistetaan?

Palvelusektorin kehittämiseksi esi-

merkiksi SOL-yhtiössä toivotaan,

että kuntien kiinteistöpalveluita

ulkoistettaisiin rohkeammin. Ympä-

ristö- ja jätehuollosta kunnat ovat

ulkoistaneet noin 90 prosenttia ja

kokemukset ovat myönteisiä. Kiin-

teistöpuolella osuus on vain 15

prosenttia. Esimerkiksi Inkoossa ja

Pudasjärvellä SOL tekee kaikki kun-

nan kiinteistöhuollot ja -hoidot sekä

siivouksen.

YHTEISKUNTA

Hyvää on se, että vuokratyö on tapa tulla työmarkkinoille myös maahan-muuttaneille. Se on kuin pidennetty koeaika.

’’

www.sol.fi 15

Lauri Ihalainen

kutsuu työnanta-

jia, työntekijöitä ja

järjestöjä

kansallisiin

talkoisiin nuorten

syrjäytymisen

torjumiseksi.

16 www.sol.fi

Ihalainen sanoo tuntevansa tilan-

teen. Hän viittaa muun muassa

EU:ssa valmisteilla olevaan uuteen

hankintadirektiiviin, jonka nojalla esi-

merkiksi urakoita pilkkomalla myös

pienten ja keskisuurten yritysten olisi

helppo osallistua kuntien järjestämiin

kilpailuihin. Direktiivin valmistuttua

myös kansallinen hankintalaki tulee

uudistuksen kohteeksi.

– En näe mörkönä sitä, että yksi-

tyisen sektorin osuus teollisissa pal-

veluissa kasvaa. Tärkeää sen sijaan

on, että yhteiskunta suojaa perus-

palveluiden pysymisen yhteiskunnan

suojaamana julkisena palveluna.

Ihalainen toivoo, että kuntien

osaaminen kilpailuttamisessa

kohenisi. Hän muistuttaa, että palve-

luilla tulee olla selkeät laatukriteerit,

jotka tilaaja määrittää ja joiden nou-

dattamista valvotaan.

Nuorten syrjäytyminenmaksaa 300 miljoonaa

Ihalaisen ehkä keskeisin huolenaihe

ovat nuoret. Lukuina ongelma on

tämä: alle 25-vuotiaista 31 000 on

työttömyyskortistossa, alle 30-vuoti-

aista yli 50 000. Mutta sitten

35 – 40 000 alle 30-vuotiasta on

”mustassa aukossa” työn ja koulu-

tuksen ulkopuolella. Tämä maksaa

yhteiskunnalle vuosittain 300 mil-

joonaa euroa.

– Peruskoulun jälkeen nämä nuo-

ret eivät ole päässeet tai menneet

jatko-opiskeluun tai peruskoulu- ja

toisen asteen koulutus on peräti

keskeytetty. Monelle näistä nuorista

elämän perustaitojen hallinta tuottaa

vaikeuksia.

Tämän ongelman ratkaisemiseksi

hallitus käynnisti vuoden alussa kär-

kihankkeeksi nimeämänsä nuorten

yhteiskuntatakuun.

– Se on nuorten syrjäytymisen

torjumiseksi vakava yritys, johon

elinkeinoelämän, työntekijäpuolen

ja järjestöjen – kaikkien osapuolten

tulisi sitoutua, Ihalainen sanoo pai-

nokkaasti.

Tavoitteena on, että jokaiselle alle

25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuo-

tiaalle vasta valmistuneelle tarjotaan

työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-

tai kuntoutuspaikka. Nyt noin

17 prosenttia alle 25-vuotiaista

ohittaa yli kolmen kuukauden työt-

tömyyden rajan ja ajautuu kohti

pitkittyvää työttömyyttä. Myönteistä

Ihalaisen mukaan on se, että nuorten

riski jäädä pitkäaikaistyöttömäksi on

pienempi kuin ikääntyneellä ihmisel-

lä, mutta riski on olemassa.

Tärkein syy nuorten syrjäytymi-

seen ja nuorisotyöttömyyteen on

heikko koulutus. On hätkähdyttävää,

kuinka paljon koulutus vaikuttaa

työuriin. Se jää tytöillä vain 22 vuo-

den ja pojilla 26 vuoden mittaiseksi

kun ollaan vain peruskoulun varassa.

Koulutus nostaa työuraa keskimää-

rin kuudella vuodella.

Lauri Ihalainen sanoo olevansa

enemmän huolissaan nuorten kuin

ikääntyvien ihmisten työttömyydestä.

Näin jo taloudellisista syistä: työelä-

mään tulee vuosittain 10 000 nuorta

vähemmän kuin työelämästä eläk-

keelle siirtyviä. Nuoriso on niukke-

neva voimavara, jota ei pidä päästää

syrjäytymään.

Hallitus yrittää parantaa nuorten

työllistymistä yrityksille annettavalla

sanssirahalla, joka on 650 euroa per

henkilö kuukaudessa vuoden ajan.

Myös oppissopimuskoulutuksen

korvausta nostetaan alkuvaiheessa

800 euroon kuukaudessa.

Ihalainen katsoo, että pitkällä

sihdillä työnteon kannustavuutta

tulee lisätä, jotta se on edullisempaa

kuin korvauksilla eläminen. Hän ei

lämpene sille, että nuorten palkkoja

alennettaisiin tai palkkojen sivukulu-

ja, sotu-maksuja, leikattaisiin. Näistä

kokeiluista ei ole saatu hyviä työllis-

täviä tuloksia. Haaste on tiedostettu,

ja jo nyt nuorten sisääntulopalkat

ovat alemmat kuin vakituisessa työ-

suhteessa.

Ihalainen toivoo, että maan eri

osissa työ syrjäytymisen estämiseksi

jalkautetaan, mennään yrityksiin

ja luodaan projekteja, joilla nuoria

saadaan töihin. Hyvä esimerkki on

Vantaan Petra-projekti. l

YHTEISKUNTA

Pitkällä sihdillä työnteon kannustavuutta tulee lisätä, jotta se on edullisempaa kuin korvauksilla eläminen.

’’

Työmarkkinoiden pullonkaulat

• Nuorissa ongelmaryhmä on nuoret työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella.

• Korkeakouluista valmistutaan liian myöhään.

• Suomessa pienten lasten äidit pitkään kotona.

• Maahanmuuttajissa paljon työikäisiä, mutta työttömiä muuta maata väestöä enemmän.

• Suomessa sairauspoissaolot eivät ole vähentyneet.

• Eläkkeelle siirtymisiän odote kasvanut, mutta tavoite on kova.

• Pitkäaikaistyöttömyys ongelmana.

• Sosiaaliturvan ja verotuksen yhteensovitus luo kannustinongelmia. Lähde: TEM

www.sol.fi 17

SOL työllistää

SOL on merkittävä palvelualojen

työllistäjä Suomessa. Tällä hetkellä

konsernin palveluksessa on noin

10 000 työntekijää hyvin erilaissa

tehtävissä.

– SOLin työntekijämäärä kasvaa

tänäkin vuonna noin kymmenen

prosenttia, SOLin henkilöstöasioi-

den palvelupäällikkö Heidi Johans-

son kertoo.

Nuorten osuus on merkittävä

SOL on Suomessa erittäin suuri

nuorten työllistäjä. Yhtiön palkkalis-

toilla on 2 000 nuorta ja kokemuk-

set ovat myönteiset.

– Rekrytoimme nuoria erilaisista

tapahtumista, vierailemme oppilai-

toksissa ja teemme yhteistyötä pai-

kallisten TE-keskusten kanssa. Moni

nuori tulee meille ensin kesätöihin

ja hakee sitten valmistumisen jäl-

keen vakituista paikkaa, Johansson

sanoo.

SOL tarjoaa töitä myös eläke-

ikäisille.

– Tarjoamme joustavan vaihto-

ehdon, tehdä töitä niin paljon kuin

jaksaa. Meillä on jopa muutamia

yli 70-vuotiaita menestyksekkäästi

töissä, Johansson sanoo.

– Pyrimme työllistämään

mahdollisuuksien mukaan myös

vajaatyökykyisiä ihmisiä. Meillä on

siitäkin hyviä onnistumisia.

Koulutusta kaikille

– Panostamme urakehitysmah-

dollisuuksiin, mikä myös sitouttaa

työntekijöitä. Työntekijämme voivat

suorittaa työn ohella ammattitut-

kinnon monilla eri ammattialoilla ja

jatkaa siitä esimerkiksi esimieskou-

lutukseen, Johansson sanoo.

SOLin verkkosivuilla oleva säh-

köinen työnhakulomake on tärkein

rekrytointikanava. Johansson

toivoo, että työnhakijat täyttävät

kaikki hakemuksen kohdat ja eri-

tyisesti myös niin sanotun avoimen

kerrontaosion.

– Siinä voi tuoda esiin omia vah-

vuuksia ja voimavaroja esimerkiksi

joltain elämän osa-alueelta tai

harrastuksesta, mikä voi vaikuttaa

valintaan, hän muistuttaa.

– Työvoiman

tarjontaa on

lisättävä osa-

aikatyön ja

osa-aikaeläk-

keen yhteen-

sovittamisella

sekä kotihoi-

don tuen ja

päivähoidon

kehittämisellä

niin, että koti-

äidit pääsisivät

joustavasti töi-

hin, sanoo Lau-

ri Ihalainen.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

1 850

1 800

1 750

1 700

1 650

1 600

1 550

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Palvelujen työllisten määrän kehitys (kausitasoitettu)

460

440

420

400

380

360

340

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Teollisuuden työllisten määrän kehitys (kausitasoitettu)

Tu

ha

tta

he

nk

eä

Tu

ha

tta

he

nk

eä

18 www.sol.fi

SOL SIIVOUSPALVELUT

Siistiä kaupankäyntiä

Asiakkaan

kaupassa

kulkeman

reitin pitää olla

aina puhdas.

Palveluvastaava

Mari Heikkinen

vauhdissa.

www.sol.fi 19

Vähittäiskaupan alalla

kilpailu on kovaa ja

myymälöiden visuaali-

nen ilme on yksi tärkeä

valintaperuste, kun

kuluttaja valitsee, missä myymälässä

asioi. Tuotteiden houkuttelevalla,

huolellisella esillepanolla raken-

netaan hyvää myymälämielikuvaa.

Mutta ennen kaikkea on perusasi-

oiden, kuten myymälän siisteyden

oltava kunnossa, toimialajohtaja

Osmo Arffman toteaa.

– Sillä on iso merkitys asiakas-

tyytyväisyyden kannalta. Myymälän

siisteys on aivan olennainen asia ja

vaikuttaa tutkitusti ostopaikan valin-

taan, Arffman jatkaa.

SOL on huolehtinut kajaani-

laisten Osuuskauppa Maakunnan

Prisman, S-markettien, Sokoksen ja

ABC-liikenneasemien puhtaudesta

syyskuusta alkaen.

– Siivouskohteita on kaikkiaan

17 Kajaanissa ja lähellä sijaitsevissa

maakunnissa, SOLin palveluesimies

Minna Meriläinen kertoo.

Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyn-

tiin.

– Suorastaan yllättävän jouhevas-

ti, olisin odottanut, että alkuvaiheen

hankaluuksia olisi ollut enemmän.

– Asiakkaan on koh-

dattava siisti ja hyvän

näköinen myymälä,

kun hän astuu ovesta

sisään, Kajaanilaisen

Osuuskauppa Maakun-

nan toimialajohtaja

Osmo Arffman kertoo.

TEKSTI VAULA AUNOLA KUVAT PEKKA AGARTH

– Saamme lisäarvoa siitä,

että ostamme ulkopuolisel-

ta toimittajalta ne palvelut,

joita emme itse niin hyvin

osaa, Osuuskauppa Maa-

kunnan toimialajohtaja

Osmo Arffman kertoo.

20 www.sol.fi

Toki uudelle kumppanille annetaan

aina vähän aikaa, että toiminta saa-

daan kunnolla käyntiin, Arffman

sanoo.

– Meidät on otettu todella hyvin

vastaan kaikissa kohteissa ensim-

mäisestä päivästä alkaen. Me emme

ole vain joku alihankkija vaan selke-

ästi yhteistyökumppani, Meriläinen

lisää.

Tehoa toimintaan

Osuuskauppa Maakunta on ostanut

siivouspalvelut ulkopuoliselta toi-

mittajalta jo pitkään. Arffman ker-

too, että ulkoistamisella saadaan toi-

mintaan tehoa ja kustannussäätöjä.

– Saamme lisäarvoa siitä, että

ostamme ulkopuoliselta toimitta-

jalta ne palvelut, joita emme itse

niin hyvin osaa. Ammattitaitoiset

työntekijät suorittavat siivoustyön

paremmin ja kustannustehokkaasti.

Meidän ei myöskään tarvitse kantaa

vastuuta sopivien työntekijöiden

rekrytoimisesta niin moniin kohtei-

siin, Arffman lisää.

Osuuskauppa Maakunta pyrkii

pitkäaikaiseen kumppanuuteen ja

siivouspalveluja ei kilpailuteta joka

vuosi.

– Eikä edes joka toinen. Kilpailu-

tukseen lähdetään vain silloin, kun

prosessiin halutaan lisää kustan-

nustehokkuutta ja tietenkin laatua.

Laatuodotukset ovatkin sitten hyvin

korkealla, kun uusi kumppani aloit-

taa toiminnan, Arffman sanoo.

– Kun laadimme tarjousta, myy-

jämme kiersivät kaikki kohteet ja

tapasivat niiden vastuuhenkilöt.

Näiden tietojen pohjalta teimme

sitten palvelunkuvauksen asiakkaal-

le. Toiminnan aloittamisen jälkeen

olemme yhdessä asiakkaan kanssa

tehneet siihen tarvittavia täydennyk-

siä ja muutoksia, Meriläinen kertoo.

– Oli hyvä, että varsinaisen toi-

minnan käynnistämisen valmiste-

luun jäi reilusti aikaa. Alkuaikojen

suurin haaste oli osaavan ja sitou-

tuneen henkilökunnan rekrytointi,

Meriläinen lisää.

Hyvää kanssakäymistä

Yhteisiä palavereita on pidetty

tiheästi. Meillä on ollut kehityskes-

kusteluja kuukauden välein SOLin

normaalien myymälässä toteutet-

tujen asiakastyytyväisyysmittausten

lisäksi, Arffman kertoo.

– Tavoite on, että jatkossa homma

sujuu niin, että muutama palaveri

vuodessa riittää. Edustan sellaista

näkemystä, että ongelmat ratkais-

taan heti, eikä niitä pantata seuraa-

vaan palaveriin, Arffman lisää.

– Kanssakäyminen Osuuskauppa

Maakunnan henkilökunnan kanssa

on ollut todella sujuvaa. Kuunte-

lemme heitä tarkasti ja haluamme

aidosti tehdä heille hyvää laatua, ja

myös meitä kuunnellaan, Meriläi-

nen kertoo.

Meriläinen kertoo käytännön

esimerkin.

– Yhdessä toimipaikassa palve-

luvastaavat eivät päässeet toimisto-

tiloissa illalla kunnolla töihin, kun

pöydillä oli niin paljon tavaraa. Otin

asian esille, tilanne korjaantui heti

ja asiakas pääsee nyt nauttimaan

paremmasta työn jäljestä.

Konseptoitua puhtautta

SOLilla on paljon kokemusta alalta

ja pitkälle kehitetty oma konsepti

myymäläsiivoukseen.

– Hangosta Inariin työt tehdään

periaatteessa samalla ohjeistuk-

sella, jota sitten vaan muokataan

asiakkaan toivomusten ja tarpeiden

mukaan. Näin pystymme tarjoa-

maan kustannustehokasta ja tasa-

laatuista palvelua joka paikassa,

Meriläinen kertoo.

– Ohjeistuksesta löytyvät oikeat

työvälineet, aineet, työmenetelmät ja

jopa ergonomiaohjeet.

Osuuskauppa Maakuntaa pal-

velee kaksi palveluesimiestä Minna

Meriläinen ja Sirpa Klemetti.

– Kun meitä on kaksi, asiakas voi

aina kääntyä tutun ihmisen puoleen,

myös loma-aikoina, silloin vuorotte-

lemme töissä, Meriläinen kertoo. l

Osuuskauppa Maakuntaon kainuulaisten oma kauppa.

Vuonna 1917 perustetun

monialayrityksen omistaa noin

30 000 kainuulaista asiakasomista-

jaa. Maakunta-konsernin toimialoja

ovat päivittäis- ja käyttötavarakaup-

pa, matkailu- ja ravitsemiskauppa

sekä polttonestekauppa. Maakunta

on liikevaihdoltaan suurin Kainuu-

seen rekisteröity yritys, joka työllis-

tää suoraan noin 500 kainuulaista.

SOLin palveluesimies Minna Meriläinen (oik) kehuu, että Osuuskauppa Maakunnan työnte-

kijät ovat ottaneet uuden kumppanin loistavasti vastaan. Hän käy Kajaanin Prismassa

viikoittain. Keskustelemassa palveluvastaava Mari Heikkinen (vas) ja kohdevastaava Miia

Hartikainen.

Siivoojien ammatti- taito näkyy kustannus-tehokkuudessa.’’

RSouvareilla on suuri

joukko innokkaita faneja,

jotka matkaavat pitkiä-

kin matkoja eri puolille

Suomea nähdäkseen

suosikkiyhtyeen lavalla. Lapin lähet-

tiläisiksi kutsutut Souvarit kertovat

lauluissaan tarinoita Lapista, sen

laajoista erämaista, korkeista tuntu-

reista, komeista vesistöistä ja tietysti

kullasta.

– Meidän suosiomme perustuvat

näihin Lapin lauluihin, kuten Kulta-

maa, Lumiperhonen, Inarinjärvi tai

Kylmän kukkia, yhtyeen perustaja,

laulaja Lasse Hoikka kertoo.

– Olemme tarkkoja siitä, mitä

esitämme keikoillamme ja mitä levy-

tämme. Kaikki laulumme on tehty

juuri meille ja ne kertovat usein mei-

dän omista kokemuksistamme.

Souvareissa soittavat nykyään

Jukka Lampela harmonikkaa,

Jorma Hietala bassoa, Jouni Ruo-

kamo kosketinsoittimia sekä Timo

Salmela rumpuja.

Ahkeraa keikkailuaYhtye keikkailee ahkerasti ympäri

Suomea, mutta Souvarit osaavat

myös levätä ja huolehtia itsestään.

– Meillä on keikkailussa selkeät

periodit. Heinä- ja elokuu kuluvat

tiiviisti Etelä-Suomessa ja ruska-ajaksi

palataan Lapin lavoille. Joulunajan

rauhoitamme lomailuun ja tammi-

kuun lopussa käynnistyvät kevään

keikat. Kevät onkin kaikkein kiivainta

aikaa, keikkailemme maaliskuun

puolivälistä aina vappuun saakka. Par-

haimmillaan esimerkiksi huhtikuuhun

mahtuu 20–24 keikkaa, Hoikka sanoo.

Yhtyeeltä ilmestyi viime syksynä

koko pitkän uran kattava 30-vuo-

tisjuhlakirja. Yhtye myös levyttää

tasaiseen tahtiin ja loppuvuonna jul-

kaistiin uusin albumi, Meitä enkelit

koskettaa. Yhtyeellä onkin jo yli 20

kultalevyä, enemmän kuin millään

muulla tanssiyhtyeellä Suomessa.

SOLin loistava pesula

Lasse Hoikka asuu Rovaniemellä ja

käy säännöllisesti SOLin Pohjolan-

kadun pesulassa.

– Mitä laadukkaampi puku, sitä

parempi on viedä se SOLiin pestä-

väksi, hän sanoo.

– Olemme käyttäneet SOLia

jo kolme vuotta ja olemme olleet

todella tyytyväisiä. Olemme saaneet

loistavaa palvelua, tytöt ovat tulleet

vastaan, kun joskus on ollut kiire

keikalle. Puhtaat paidat on saatu tar-

vittaessa jo parin tunnin sisällä.

– Yleensä pyrin kyllä tuomaan

vaatteet ajoissa, pari kolme päivää

ennen kuin tarvitsemme niitä.

Tiivis keikkatahti kuluttaa vaattei-

ta ja Hoikka kertoo yhtyeen vaihta-

van kaikki esiintymispukunsa kolme

kertaa vuoden aikana. l

Keikkavaatteet kuntoonSouvarit on kiertänyt ihastuttamassa tanssikansaa ympäri Suomea jo

kolmen vuosikymmenen ajan. Kovassa käytössä olevat esiintymispuvut

puhdistetaan säännöllisesti SOLin Rovaniemen pesulassa. TEKSTI JA KUVA KARI MARTIALA

www.sol.fi 21

Olemme saaneet loistavaa palvelua.’’

PESULAVIERAS | SOUVARIT

Rovaniemen

SOLin pesulan

iloista asiakasta,

Souvareiden

Lasse Hoikkaa

palvelevat

Julia Haste ja Pia

Tohmola.

22 www.sol.fi

Rukakeskuksen toimitus-

johtaja Miia Porkkala

iloitsee, että Rukalla on

riittänyt kävijöitä heti

ensilumista saakka. Kan-

sainvälistä tunnelmaa ja näkyvyyttä

Rukalle ovat tuoneet talvilajien ja

kumparelaskun maailmancupit.

Kun Rukan keskustan raken-

nussuunnitelma kymmenen vuotta

sitten esiteltiin, kovin moni epäili

valtavan suuren ja kalliin hankkeen

onnistumista. Mutta niin vain kaikki

suunnitelmat ovat toteutuneet, ja

vielä hienosti. Kylä on tällä erää val-

mis, parkkipaikat ovat maan alla ja

alueen ilme yhtenäinen ja tyylikäs.

– Koska Rukan keskusta on pieni

alue tunturin kainalossa, ei se voi

laajentua holtittomasti. Kylä on nyt

toimiva ja palveluja on runsaasti. Tal-

vella on paljon tapahtumia ja toimin-

taa, mutta panostamme myös siihen,

että kylä toimii myös kesällä.

–Se on mainio tukikohta matkai-

lijoille, jotka vaeltavat tunturissa ja

laskevat koskia ja palaavat kylään

yöksi lakanoiden väliin, Miia Porkka-

la kertoo.

Kaikki Rukalla kävijät eivät ole

huippulaskijoita, jotka tykittävät

alas ihan mistä vain. Rauhallisempia

laskijoita varten on tehty tunturin

laitoja kulkeva valaistu ja lumetettu

loiva reitti, joten kylässä voi piipah-

taa vaikka lounaalla tai hotellissa

päiväunilla.

Tämän vuoden uutuuksia

Rukan rinteitä on mukava sujutella

alas, ja jokaiselle on sopivan vaikeita

ja helppoja rinteitä. Tämän talven

uutuus on Vuosselin puolella oleva

Rosa & Rudolf -lastenmaa. Siellä

on pikkuisille laskettelijoille kolme

taikamattohissiä sekä naru-ja som-

pahissit.

Uusinta uutta Rukalla on tänä

talvena työnsä aloittanut kyläpäällik-

kö Tuukka Puijola.

– Kyläpäällikön tehtävänä on

Tunturin sylissäRuka on idyllinen

kylä, joka on kasvanut

kukoistukseensa

vuosi vuodelta. Se elää

lumesta, mutta yhä

enemmän myös kesästä.

TEKSTI TARJA SALO

KUVAT PAAVO HAMUNEN JA RUKAKESKUS

RUKA | SOL PALVELUT

säwww.sol.fi 23

Kuusamolaiset ovat tottuneet tekemään asioita yhdessä, ja se kantaa hedelmää.

’’

Toimitusjohtaja Miia Porkkalan isä lää-

käri Juhani Aho tuli yrittäjäksi Rukalle jo

40 vuotta sitten. – Ellei hän olisi uskonut

Rukan tulevaisuuteen silloin, niin ei oltaisi

nyt tässä.

kehittää ja koordinoida Rukan kylän

tapahtumia yhteistyössä Rukan

yrittäjien kanssa. Hän tekee myös

tiivistä yhteistyötä Ruka-Kuusamo

Matkailuyhdistyksen kanssa.

Kyläpäällikkö myy myös Rukan

kylän mainos-, tori- ja muita myynti-

paikkoja sekä ideoi yhdessä yrittäjien

kanssa tulevaisuuden kehittämistoi-

mia. Eli Rukasta kuullaan vielä.

Tyytyväinen asiakas tulee takaisin

Miia Porkkalalla ja hänen neljällä

sisaruksellaan on pitkät Ruka-

perinteet, sillä heidän isänsä, lääkäri

Juhani Aho tuli yrittäjäksi Rukalle

jo 40 vuotta sitten.

Juhani Aho on ollut Rukan

kehityksen voimamies, joka on

aina uskonut suhdeverkostoihin ja

yrittäjien ja Kuusamon kaupungin

väliseen yhteistyöhön. Hyvät puitteet

ovat tärkeitä, mutta asiakaspalvelu

on se, joka tuo tyytyväiset asiakkaat

takaisin.

Aho Group -yritykseen kuuluvat

Rukakeskuksen lisäksi myös Pyhä-

tunturi Oy ja Lääkärikeskus Aava

Oy, jonka toimitusjohtaja on Antti

Aho. Rukakeskus Oy:n ja Pyhätun-

turin Oy:n hallituksen puheenjohtaja

on Kari-Jussi Aho. Lapsista Ville

Aho on kaupallinen johtaja. l

Rukan matkailuyrittäjillä on syytä

hymyyn, sillä lumi tuli tänä talvena

Rukan rinteisiin ja metsiin kuin van-

hoina hyvinä aikoina. Rinteet avattiin

jo lokakuun 23. päivä ja siitä talvi-

ihanuudet alkoivat.

24 www.sol.fi

Sanotaan, että ensivaikutel-

ma on tärkeä. Talvisena päi-

vänä Rukalla sanon käsipäi-

vää iloiselle ja sympaattisel-

le naiselle. Palvelupäällikkö

Anne Määttä kertoo minulle, mitä

SOL Rukalla tekee ja miten.

Hän tuntuu heti kättelyssä järjes-

telmälliseltä ihmiseltä, ja se jos mikä

on hyvä ominaisuus, kun on kyse sii-

vouksesta ja työnjohdosta. Tapaam-

me lauantaina keskellä päivää, mutta

Anne Määtällä ei tunnu olevan kiire

mihinkään. Kaikessa rauhassa ja

perusteellisesti hän kertoo Rukan

SOLilaisten kuulumiset.

Ruka on erittäin vilkas matkailu-

kohde, jossa käy tuhansia ja tuhansia

suomalaisia ja ulkomaalaisia turis-

teja niin talvella kuin kesällä. Ja kun

yöpyjiä on paljon, on paljon myös

siivottavaa.

SOLin toiminta Kuusamossa

alkoi vuonna 2004. Ensimmäinen

asiakas oli Kuusamon kaupunki, ja

siivouskohteina olivat koulut. Sit-

ten mukaan tuli Rukakeskus Oy:n

tytäryhtiö TuottoOmistuksen ensim-

mäinen kohde eli RukaSuites. Nyt

SOLilla on Rukan alueella yli 500

hotellihuonetta ja huoneistoa siivot-

tavana.

Huoneistoja, kouluja ja kauppoja

Määttä luettelee SOLin siivoamia

kohteita Rukalla, ja lista on kunnioi-

tusta herättävä. TuottoOmistuksen

kohteita ovat RukaVillage, RukaSui-

tes, MastonAitio, AurinkoRinne ja

RukaTonttu. SOL siivoaa myös Res-

telin perinteisen Rukahovin ja hel-

mikuun puolivälissä avattavan uuden

Ruka Ski Chalets -hotellin.

Kuusamossa kohteita ovat Holi-

day Club Tropiikki ja Sokos hotelli.

Kuusamon kaupungin kanssa on

paljon yhteistyötä, ja kohteita ovat

koulut, päiväkodit, hoivayksiköt, ter-

veyskeskuksen päivystyspoliklinikka.

Uutuutena SOL hoitaa myös ruuan-

jakelua.

Koillismaan Osuuskaupan sii-

vouskohteita on useita. Kuusamossa

Prisma, Taivalkoskella S-market ja

ABC-liikenneasema, S-Marketit

Posiolla, Kemijärvellä ja Sallassa

sekä Ruka Market.

Näin meillä RukallaRukan menestyksen salaisuus on yrittäjien yhteistyössä.

SOL tekee oman osansa niin, että matkailijat viihtyvät. TEKSTI TARJA SALO � �UVA� PAAVO HAMUNEN

Vantaalaiset

kaksostytöt Lin-

da (vas.) ja Miia

Mäkinen ovat

nyt SOLilaisia ja

siivoavat Rukal-

la. Linda muutti

Kuusamoon

sikäläisen poi-

kakaverin takia,

ja Miia-sisko tuli

perässä.

RUKA | SOL PALVELUT

www.sol.fi 25

Viimeinen silaus on tärkeä.

’’

Töissä on paljon paikallisiaAnne Määttä on kuusamolainen,

ja niin ovat monet muutkin SOLin

palkkalistoilla Rukalla ja Kuusamos-

sa olevat. Paikalliset työntekijät ovat

työhönsä sitoutuneita, vastuuntun-

toisia ja vaihtuvuus on pientä.

Kuusamon alueella SOLilla on

noin sata vakituista työntekijää. Kol-

mesta esimiehestä yksi hoitaa hotellit,

yksi kaupungin kohteet ja yksi osuus-

kaupan ja muut pienemmän kohteet.

Sesonkiaikana väkimäärä kasvaa, ja

viikonloppuina apuna ovat opiskelijat.

– Olemme saaneet hyvin työnteki-

jöitä, aina on uusia halukkaita töihin,

Anne Määttä kertoo.

Hyvää organisointikykyä tarvitaan

– Työvuorojen suunnittelu on esi-

miehelle haasteellista. Lomaosak-

kaiden ja huoneistojen vaihtopäivät

osuvat samoille päiville, joten kiirettä

pitää. Lauantait ovat kaikkein han-

kalimpia päiviä, kun tekemistä on

niin paljon.

Suurin osa siivottavista kohteista

on huoneistoja eli tavallaan koti-

siivousta. Viikon aikana siivotaan

kerran tai niin kuin usein asiakas

haluaa. Hotellihuoneet siivotaan päi-

vittäin. Pyyhkeet vaihdetaan, pölyt

pyyhitään ja tehdään täydennykset.

Viimeinen silaus siivouksessa on

tärkeää. Anne Määttä kertoo, miten

pääsee näkemään kokonaisuuden

asiakkaan silmin.

– Siivooja voi istahtaa hetkeksi ja

katsoa miltä näyttää: onko päiväpeite

suorassa, ovatko sohvatyynyt paikoil-

laan, ovatko verhot ojennuksessa,

matot suorassa.

Toiset sotkevat, toiset eivät

On tärkeää, että jokaiseen kohtee-

seen löytyy juuri oikeaan aikaan

oikea siivousporukka. Ja jos eteen

tulee erityisen likainen kohde, joka

vaatii tuplamäärän tekijöitä, se vaatii

erityisjärjestelyjä.

– Jotkut lomailijat vaan sotkevat

enemmän kuin muut. Jääkaappiin on

jätetty ruokaa pilaantumaan, uuniin

on unohtunut paistetun kalan rippeet,

hellalla on viikon vanha puurokatti-

la, pesutilat ovat siivottomat, Anne

Määttä kertoo tyynesti eikä valita.

Asiakasta ajatellen

Anne Määttä on ollut siivousalalla 28

vuotta ja kertoo pitävänsä työstään.

– Tykkään, että on kiire ja pidän

organisoinnista. Kun sotkuisen huo-

neen saa puhtaaksi, siitä tulee hyvä

olo. Kyllähän sitä joskus tulee väsy-

mys, mutta aina ajatellaan asiakasta

ja siitä vain jatketaan.

– Vaikka tätä työtä ei aina arvos-

teta ja meidän poisjäämisemme olisi

katastrofi, Anne Määttä sanoo ja

nauraa iloisesti päälle.

Hän kertoo, että yhteistyö mui-

den SOLilaisten kanssa sujuu hyvin,

ja Rovaniemellä oleva palvelujohtaja

Niko Simonen auttaa aina. Piiripa-

lavereita pidetään kerran kuussa ja

Helsingissä on aika ajoin koulutusta.

– Mutta se Helsingissä käynti

on sitten sellainen kolmen päivän

rupeama, kun Kuusamo on niin

kaukana.

Rukalla SOL on toiminut jo

vuosia ja uusi asiakas helmikuun

puolivälistä on Pyhä, joka on myös

Rukakeskuksen ja TuottoOmistuk-

sen hiihtopaikka.

Minkälainen on Anne Määtän

mielestä ihanteellinen lomalainen?

– Olisihan se kiva, jos asiakas teki-

si niin kuin on sovittu: veisi roskat

ja pesisi astiat. Jotkut jopa ottavat

pois likaiset liinavaatteet, ja sekös on

meistä mukavaa. l

Palvelupäällikkö Anne

Määttä pitää organi-

soinnista eikä kiirekään

haittaa. – Tätä työtä

tehdään asiakkaita aja-

tellen ja kun sotkuisen

huoneen saa puhtaaksi,

siitä tulee hyvä olo.

26 www.sol.fi

TuottoOmistus on omis-

tusmalli, joka perustuu

huoneiston vuokraamiseen

silloin, kun omistaja ei

käytä sitä itse. Huoneistot

ovat omistajien käytössä kuukauden

kesällä ja kuukauden talvella, ja muiksi

ajoiksi omistajan pitää antaa huoneisto

vuokralle. Rukakeskus Oy:n tytäryhtiö

TuottoOmistus hoitaa huoneistoja

kaiken aikaa omistajien puolesta.

Rukakeskus Oy:n kaupallinen

johtaja Ville Aho on tyytyväinen

tähän amerikkalaistyyliseen omis-

tusmalliin, sillä näin omistaminen

on helppoa eivätkä huoneistot ole

tyhjillään silloin, kun omistajat eivät

niitä käytä.

Huoneistoista pidetään huolta

TuottoOmistuksen kohteet ovat

hyvin varusteluja kuin ”omia kote-

ja”, kaiken pitää olla kunnossa, paik-

kojen siistit ja tavaroiden paikallaan.

- Siivoushuolto on huoneiston

ylläpidon kannalta tärkeä. Jos asiakas

siivoaa itse, taso vääjäämättä aikaa

myöten laskee, Ville Aho sanoo.

– Ammattitaitoinen siivous pitää

tason kunnossa. Kyllähän se maksaa,

mutta asunnon kunnon kannalta

hyvä siivous on pitkän päälle järkevää.

TuottoOmistuksella on Rukalla hoidossaan 350 huoneistoa,

joiden puhtaudesta vastaa SOL. Kaiken a ja o on, että

huoneistot pysyvät koko ajan hyvässä kunnossa.TEKSTI TARJA SALO � �UVA� PAAVO HAMUNEN JA RUKAKESKUS

Tasoa ja tehoa

– Olemme ylittäneet SOLin kanssa siivo-

ukselle asetetut laatuvaatimukset, Ruka-

keskus Oy:n kaupallinen johtaja Ville Aho

kertoo.

Ammattimainen

siivous pitää huo-

neistot kunnossa.

RUKA | SOL PALVELUT

www.sol.fi 27

Aina valmiina palvelukseenKUN kutsu käy, SOLin palveluesimies Harri Kihlman hyp-

pää autoonsa, oli sitten päivä tai yö. Hän asentaa ja kor-

jaa kylmäkoneita, ja niillä on paha tapa mennä rikki yöllä.

Oulusta kotoisin oleva Harri Kihlman tuli Kuusa-

moon Raahen ja Porvoon kautta. Hän tapasi nykyisen

avovaimonsa rallireissulla Rovaniemellä, ja siitä alkoi

yhteinen taival Kuusamoon. Perhe asuu Lauri-vauvan

kanssa Kuusamossa, mutta Harrin työmaata ovat myös

Taivalkoski, Posio, Salla, Savukoski ja Kemijärvi.

Rukalla Kihlmania työllistää Riipisen riistamyymälöi-

den kylmälaitteiden huolto, ja paljon hommia on myös

Koillismaan Osuuskaupan kiinteistöissä.

Päivystysvuoron aikana Harri Kihlman on tavoitetta-

vissa 24/7. Suuren osan töistä hän tekee yöllä kello yhden

ja kolmen välillä, jolloin laitteiden sulatukset ovat päällä.

Ja jos tuolloin tulee vika, eivätkä laitteet sulatuksen jäl-

keen kylmene niin kuin pitää, Kihlman tulee apuun.

– En haluakaan tehdä töitä kahdeksasta viiteen, vaan

tämä rytmi sopii minulle hyvin.

– Suurin ongelma ovat välimatkat, jotka ovat täällä

todella pitkät. Asennusten lisäksi teen pari kolme kertaa

kuussa paperitöitä eli tarjoukset, suunnittelun ja lasku-

tukset. Siivouspuolen tytöt joskus auttavat paperihom-

missa, Harri Kihlman kertoo.

Iso asiakas on myös kuusamolainen Juustokaira,

jonne Kihlman kavereiden avustuksella siirsi sulate-

juustolinjaston Porvoosta. Porvoon Kylmäpalvelu irrotti

laitteet Porvoossa, josta ne tuotiin rekalla Kuusamoon

ja asennettiin uudelleen käyttöön. Moni epäili homman

onnistumista, mutta niinpä Kihlman vain onnistui.

Kuusamolaisen SOLin palveluesimies Harri Kihlmanin

palvelualue on laaja ja mies hurauttaa vaikka pari sataa

kilometriä pohjoiseen, Savukoskelle, jos kylmäkoneet

reistailevat.

Yritykset kehittävät toimintaa

Yritykset kehittävät yhteistyössä toimintatapoja jatku-

vasti tehokkaammiksi.

– Koska siivous on sesonkiluonteista, olemme SOLin

kanssa yhdessä kehittäneet muun muassa tietojärjes-

telmiä, joista he näkevät ajoissa mitä työtä ja missä on

tulossa, Ville Aho sanoo.

Asiakkaiden palaute on tärkeää, ja siivoustyytyväi-

syyttä tilastoidaan koko ajan. Viime vuonna keskiarvo

huoneistojen siivoushuollosta asteikolla 15 oli 4,3, joka

on yli tavoitetason. Ja tämä on se siivoustaso, johon

TuottoOmistus pyrkiikin. Ylilaatua ei ole tarkoituskaan

havitella.

Ville Aho pitää myös

tärkeänä SOLin yleisil-

mettä kuten yhtenäisiä

työasuja. Asiakkaan silmis-

sä SOLilaiset ovat Rukan

henkilökuntaa siinä missä

muutkin tunturissa työs-

kentelevät.

TuottoOmistus on kes-

kittänyt kaikki siivoukset

SOLille. Helmikuussa

SOL ryhtyy siivoamaan

TuottoOmistuksen kohtei-

ta myös Pyhällä. l

Hyvä siivous on huoneiston arvon säilymisen kannalta tärkeää.

’’

28 www.sol.fi

TYÖHYVINVOINTI

– Kyllä meille van-hemmillekin on käyttöä työelämäs-sä. Ikärasismiin en ole törmännyt koskaan, palvelu-vastaava Oili Rapo kertoo.

Tämä on niin kiva työ kun olla ja voi.

’’

www.sol.fi 29

Tammikuinen pakkaslumi

narskuu jalkojen alla,

kun palveluvastaava Oili

Rapo avaa aamuhämä-

rissä Rovaniemeläisen

Kaukon koulun oven ja työpäivä

koulun keittiössä alkaa.

– Ensin napsautan vesihauteen

päälle ruokaa odottamaan, sitten

teen maito- ja leipätilaukset ja laitan

ruokasalin valmiiksi. Samalla keitän

kahvit opettajille ja saatan leipoa

tuoretta pullaa tai tehdä vadillisen

voileipiä. Tykkään passata heitä.

Ruoka tuodaan keskuskeittiöltä

vartin yli kymmenen ja puoli yksi-

toista sali on täynnä nälkäisiä.

– Ruokailussa autan pienempiä

oppilaita, voin kaataa maidon lasiin

tai kantaa kiisselin pöytään. Huoleh-

din myös, ettei leipä lopu ja luuttua-

kin tarvitaan aika usein, että saadaan

syödä puhtaalta pöydältä.

Ruokailun jälkeen Oili tiskaa ja

siivoaa keittiön valmiiksi seuraavaa

päivää varten.

– Tämä on niin kiva työ kun olla

ja voi. Minua myös arvostetaan tääl-

lä ja se tuntuu mukavalta.

Oili toimii myös varamummona

monelle.

– Kuuntelen oppilaiden ilot ja

surut. Monenlaisia vaikeitakin asioi-

ta on täällä yhdessä pohdittu.

Työrupeama koululla päättyy

puolen päivän aikaan, mutta Oilin

työpäivä saattaa vielä jatkua.

– Koululla olen töissä SOL Hen-

kilöstöpalveluiden kautta. Lisäksi

teen sijaisuuksia SOL Palveluille

lähiseudulla ja aamupäivän aikana

puhelin soi aika usein. Joskus on

tullut viisikin soittoa, mutta minä

menen aina sinne, minne on ensim-

mäiseksi pyydetty. Tänään lähden

Scandic Hotellille kerroshoitajan

tehtäviin iltapäiväksi. Se sijaitsee

näppärästi kotimatkalla.

Jouten ei aika kulu66-vuotiaan eläkeläisen herätyskello

soi jo kuudelta aamulla.

– En vain osaa olla jouten. Kokei-

lin täysipäiväistä eläkkeellä oloa

kokonaisen kuukauden verran ja se

riitti. Olin toki töissä ollessani joskus

haaveillut eläkepäivistä, mutta ei se

niin hauskaa ollutkaan. Tai minulle

se ei ainakaan sopinut, en halua

istua koko päivää kotona sukkia

kutomassa, kun voi tavata ihmisiä ja

olla hyödyksi.

Työelämä pitää Oilin myös ajan

hermolla.

– Työkavereiden kanssa tulee

juteltua ajankohtaisista asioista ja

kaikesta muustakin. Olen houkutel-

lut töihin muitakin eläkeläisiä, että

pysyvät pirteämpinä.

Oilin mielestä muutaman tunnin

päivässä kestävät työt sopivat hyvin

eläkeläisille.

– Ja niitähän voi ottaa aina silloin,

kun haluaa. Monet ovat vain liian

ujoja hakemaan töitä. Mietitään,

ettei niitä töitä näin vanhoille anne-

ta, kun viisikymppisiäkin pidetään jo

ikäloppuina. Minä en ole ainakaan

sellaiseen ikärasismiin törmännyt eli

rohkeasti liikkeelle vaan.

Eläkeiässä tehty työ myös kartut-

taa työeläkettä tulevaisuudessa.

– Siitä ilosta pääsen nauttimaan

68-vuotiaana. ➜

Työ tuo iloa elämään

Eläkeläinen Oili Rapo nauttii täysillä työnteosta.

– Kissanpäivät eivät olleet minua varten. TEKSTI VAULA AUNOLA / KUVAT KAISA SIRÉN

SOL tarjoaa töitä kaikenikäisille

30 www.sol.fi

Uusia haasteitaMaalaistalon tyttö lähti töihin jo

16-vuotiaana ja 25-vuotiaana hän oli

Osuuskaupan myymälänhoitaja.

– Siitä työstä lähdin Saarioisten

konsultiksi. Kun työ näytti niin muka-

valta siellä kaupassa, halusin kokeilla

sitä. Ei se kuitenkaan niin hohdokasta

ollutkaan, auton ratissa kului aikaa

tuntikausia kelillä kuin kelillä. Lope-

tin puolen vuoden jälkeen ja menin

SOLille töihin siivoamaan.

Hotellin kerroshoitajan työ vaih-

tui yllättäen vasta avatun kukkakau-

pan hoitoon.

– Annoin uudelle yrittäjälle neu-

voja siitä, minkälainen ihminen myy-

mälänhoitajan hommaan kannattaisi

palkata. Seuraavana päivänä puhelin

soi ja minulle tarjottiin samaista työ-

paikkaa, jota en siis ollut edes hake-

nut, Oili nauraa.

Muutaman kuukauden kuluttua

tästä alkoivat Oilin floristin opinnot.

– Se oli kansainvälistä hommaa.

Lensin Hollantiin ja Tanskaan osta-

maan kukkia, jotka sitten myytiin

täällä Rovaniemellä. Siinä työssä

viihdyin kahdeksan vuotta.

– Minua ei ole koskaan irtisanot-

tu, vaan olen itse halunnut lähteä

oppimaan uusia asioita.

Oilille on kertynyt kokemusta

myös monenlaisesta yrittämisestä

vuosien varrella.

– Minulla on koulutus myös mar-

jojenkäsittelyyn ja yhteen aikaan

myimme marjahyytelöä Helsingissä-

kin. Tupperware-astioitakin on tullut

kaupattua ja vuonna 1985 olin vuo-

den paras myyjä Suomessa.

Viimeiset viisi vuotta ennen

eläkkeelle jäämistä Oili oli SOLin

palveluvastaavana Rovaniemen Yli-

opistolla.

– Viihdyin siellä ja tykkään siivoa-

misesta. Se on myös monipuolista

liikuntaa, kuten eräs nuori mies

Marttojen koulutustilaisuudessa

aikanaan esitelmöi. Siivoustyö pitää

minut kunnossa nytkin.

Ahkeruus palkitaanMiten konkari neuvoo nuoria, jotka

ovat vasta aloittamassa työelämässä.

Miten siellä pärjätään?

– Minä ainakin tartun toimeen

heti enkä odota, että joku tulee

kertomaan, mitä pitää tehdä. Enkä

mieti ensimmäiseksi, kuuluuko tämä

homma minulle, työelämässä oma-

aloitteisuus palkitaan. Ohjeita ja

neuvoja kannattaa myös kuunnella,

niin työt sujuvat helpommin.

– Työssä pitää tehdä tulosta niin

pärjää.

Mahtava kotijoukkoOili pääsee töistä Scandic Hotellilta

neljältä ja ajaa kotiin. Siellä odottaa

ruoka valmiina. Vuosi sitten rakennus-

alalta eläkkeelle jäänyt aviomies hoitaa

kotityöt sillä aikaa, kun Oili on töissä.

– Rakennusalalla työt ovat niin

raskaita, ettei niitä enää vanhana jak-

sa tehdä. Aamukahvilla luen lehdestä

tarjoukset ja teen ostoslistan. Minua

passataan kotona ja minä passaan

muita. Meillä on aina jaettu koti-

työt niin, että se tekee, joka kerkiää

ja osaa. Esimerkiksi silityshommat

ja napin ompelut jätän suosiolla

miehelleni, joka on niissä paljon

parempi.

Siinä on varmaan yksi ensi kesä-

nä 50-vuotishääpäiväänsä juhlivan

pariskunnan onnen salaisuuksista.

– Päivittäinen tunnin lenkki kuu-

luu myös aina meidän ohjelmaan.

Teemme sen joka ilta, kävellen tai

hiihtäen. Seurana on toisinaan myös

työkavereita.

Illalla Oilikin suostuu tarttumaan

kutimeen.

– Sukan kutominen on ihan

mukavaa puuhaa. Telkkaria katsom-

me aika vähän, lähinnä ajankohtaisia

ohjelmia. l

Olen vaihtanut työpaikkaa, kun olen halunnut lähteä oppimaan uusia asioita.

’’

Palveluvastaava Oili Rapon keittiön ovet ovat aina auki opettajille ja oppilaille. Vertti Turunen tuli hakemaan voileipää.

Oili kuulee päivän kuulumiset Anna Korteniemeltä (oik) ja Maija-Liisa Kuusimäeltä.

www.sol.fi 31

TYÖHYVINVOINTI

Työhyvinvointiasioiden

lähettiläs Ilmarisen yli-

lääkäri Seppo Kettunen

on esiintynyt usein myös

SOLin esimieskoulutusti-

laisuuksissa ja painottanut työhyvin-

voinnin tärkeyttä. Hän myös toimii

Ilmarisen edustajana SOL Life

-työhyvinvointi- ja työkykyohjelman

johtoryhmässä.

– Kun työpaikalla voidaan hyvin,

tuottavuus paranee, ihmiset sitou-

tuvat työhönsä, on vähemmän

sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia

eläkkeelle jäämisiä.

Inhimillisten tekijöiden lisäksi

töissä viihtyminen on kansantalou-

dellisesti tärkeää. Kun työeläkejär-

jestelmämme perustettiin vuonna

1961, yhtä eläkeläistä kohti oli

kymmenen kansalaista töissä. Tällä

hetkellä työntekijöitä on neljä.

– On ennustettu, että tulevai-

suudessa meillä on vain kaksi töissä

Työ on hyvinvoinnin lähde

– On tärkeää ymmärtää

työhyvinvoinnin ja

työkyvyn välinen suhde,

Ilmarisen ylilääkäri

Seppo Kettunen sanoo.TEKSTI JA KUVA VAULA AUNOLA

32 www.sol.fi

käyvää ihmistä yhtä eläkeläistä koh-

den ja siihen tilanteeseen jäädään.

Työhyvinvoinnista on siis syytä pitää

kiinni, että vältymme ennenaikaisilta

eläkkeelle jäämisiltä.

Hyvinvoinnin kulmakivet

– Hyvinvointi on henkilökohtai-

nen kokemus, jota voimme mitata

erilaisilla tuntemuksia arvioivilla

kyselyillä. Tietenkin myös työpaikan

poissaolojen määrä kertoo jotain.

Työpaikalla saadut hyvät ja huo-

not kokemukset vaikuttavat ihmi-

seen kokonaisvaltaisesti. Yhteisön

tilanne heijastuu sen jäseniin ja

negatiiviset tuntemukset voivat joh-

taa välillisesti sairastumisiin.

– Jos työpaikalla on mukava teh-

dä töitä, saattaa selkävaivoistakin

kärsivä ihminen olla hyvin tehokas,

mutta jos ilmapiiri on huono voi se

johtaa siihen, että mennään lääkä-

riin kysymään, että voisikohan sitä

jo päästä eläkkeelle näiden vaivojen

takia.

Työhyvinvoinnista on käytössä

monenlaisia tieteellisiä määritelmiä.

Kettunen jakaa käsitteen neljään

pääkohtaan.

– Työhyvinvoinnin kannalta eri-

tyisen tärkeitä ovat arvostaminen,

osaaminen, ristiriitojen ratkaisutaito

ja jokaisen työntekijän ja esimiehen

oma vastuu siitä, mitä itse työpai-

kalle tuo.

Lähiesimiesten rooli on työhy-

vinvoinnissa hyvin tärkeä, Kettunen

toteaa.

– Näihin haasteisiin esimiesten

pitää kouluttautua ja kasvaa.

Sopu ja arvostus kunniaan

Kaikkia tarvitaan ja jokainen pitää

ottaa aidosti mukaan työyhteisöön,

Kettunen painottaa.

– Meillä jokaisella on työpaikalla

oma tehtävämme, joka meidän pitää

hoitaa, mutta sen lisäksi meidän

pitää antaa arvostusta muillekin

työntekijöille. On myös hyvä muis-

taa, että me ihmiset olemme erilai-

sia.

Kun työpaikalla ihmissuhteet

toimivat, ristiriidatkin on helppo

selvittää.

– Esimiehillä on tässä asiassa

suuri vastuu, ristiriitoja ei pidä

lakaista maton alle, vaan niihin on

tartuttava heti. Selvittämättöminä

kriisit vain kasvavat ja aiheuttavat

ongelmia. Yleensä ongelmat saadaan

ratkaistua maalaisjärjellä, kunhan ne

vaan otetaan puheeksi.

Työyhteisöllä on myös inhimilli-

nen rooli lähimmäisenä.

– Kenenkään elämä ei ole tasais-

ta, aina ei voi olla kymppiviikkoja.

Kettunen rohkaisee olemaan

avoin.

– Yksityiselämässä sattuneet mur-

heet, kuten avioero kannattaa kertoa

esimiehelle ja työkavereille niin

muut ymmärtävät, jos olet alla päin.

Pidä huolta osaamisesta

Kun uutta tekniikkaa tuodaan työ-

paikalle, on huolehdittava siitä, että

kaikki perehdytetään sitä käyttä-

mään.

– Jos et opi uusia menetelmiä, voi

se helposti johtaa siihen, ettet enää

suoriudu työtehtävistäsi kunnolla tai

osa niistä jää jopa hoitamatta. Tämä

taas johtaa urakehityksen pysähty-

miseen ja motivaation laskemiseen.

Kettusen mukaan nämä ovat

niitä asioita, joita esimiesten täytyy

erityisesti seurata.

– Näissä tilanteissa työpaikoille

syntyy myös helposti riitatilanteita.

Kiusaaminen kuriin

Työterveyslaitoksen mukaan palkan-

saajista noin kuusi prosenttia kokee

kiusaamista töissä.

Kettusen mukaan työpaikkakiu-

saaminen aiheuttaa kiusaamisen

uhrille ryhmästä erottamisen uhan

tunteen, mikä voi johtaa pahimmil-

laan sairastumiseen.

– Tiedetään, että erilaiset mene-

tykset laukaisevat masennuksen,

jos henkilö on taipuvainen siihen.

Työpaikkakiusaaminen on usein pit-

käkestoista ja voimakkaasti stressaa-

vaa. Se johtaa uupumukseen ja sitä

kautta masentumiseen.

Työpaikkakiusaaminen voi läh-

teä liikkeelle hyvin monenlaisista

tilanteista. Taustalla voivat olla esi-

merkiksi kärjistyneet ihmissuhde- ja

vuorovaikutusongelmat tai kilpailu-

tilanne.

– Lähiesimiehen on heti puu-

tuttava näihin tilanteisiin, että ne

saadaan ratkaistua. Myös työtervey-

denhuollosta saa apua. Jos kiusaaja

on oma esimies, kannattaa kääntyä

asiassa suoraan työterveydenhuollon

puoleen.

Jokaisen vastuulla

– Meidän jokaisen on annettava

oma panoksemme työssä viihtymi-

sen hyväksi, Kettunen toteaa.

– Kannattaa miettiä, mitä tuom-

me mukanamme työpaikalle. Kun

avaat työpaikan oven, astuuko sisään

positiivista energiaa säteilevä ihmi-

nen vai jotain aivan muuta. Meillä

on vastuu itsestämme.

Töissä jaksamiseen vaikuttavat

myös elintavat.

– Terveellisellä ruokavaliolla,

liikunnalla, kohtuullisella alkoholin

käytöllä ja riittävällä unella on niil-

läkin merkityksensä, kun mietitään

työhyvinvointia. l

Työpaikalla tulevat hyvät ja huonot kokemukset vaikuttavat ihmiseen kokonais-valtaisesti.

’’

Työyhteisöllä on myös inhimillinen rooli lähimmäisenä.

’’

www.sol.fi 33

– Ei ole ollen-

kaan yhdente-

kevää minkä-

lainen tunnel-

ma työpaikalla

on, Ilmarisen

ylilääkäri

Seppo Kettunen

painottaa.

34 www.sol.fi

Vakuutusosakeyhtiö Poh-

jola on SOLin kumppani

työturvallisuusasioissa.

Lakisääteisten vakuu-

tusasioiden lisäksi sieltä

saadaan tarvittavaa asiantuntija-apua

työturvallisuuden kehittämiseen ja

koulutukseen. Työturvallisuusasian-

tuntija Emilia Koskinen on opas-

tanut monia SOLin esimiehiä näissä

asioissa.

– Johdon sitoutuminen työturval-

lisuusasioihin on kaikkein tärkeintä.

Heiltä pitää lähteä viesti, että työtur-

vallisuusasiat ovat tärkeitä ja SOLissa

tämä on mielestäni toteutunut hyvin.

Työturvallisuusorganisaatiolla

on asiantuntijan rooli. Se opastaa ja

tiedottaa asioista. Varsinainen työ-

turvallisuustyö tehdään siellä missä

töitäkin tehdään.

– Työpaikoissa vastuu turvallisen

työn tekemisestä kuuluu kaikille sekä

työnantajan edustajille että työnte-

kijöille.

Esimiesten suuri vastuuEsimiehillä on paljon vastuuta työ-

turvallisuus asioissa. SOLin esimies-

koulutuksessa niille on annettu hyvin

aikaa ja esimiehet saavat oppia työ-

turvallisuuslakia ja käytännön taitoja.

– Esimerkiksi, miten työturval-

lisuusriskejä voi tunnistaa ja miten

tärkeää riskiarviointien tekeminen

on.

Jokaisessa työpisteessä tehdään

työturvallisuuteen liittyvien riskien

kartoitus jo ennen kuin siellä kukaan

työskentelee.

– Tässä käytetään apuna erilaisia

valmiita analyysimenetelmiä, jotka

sitten muokataan kuhunkin tilantee-

seen sopiviksi.

SOLin työpaikoilla kartoituksen

tekee esimies yhdessä alueen työsuo-

jeluvaltuutetun kanssa.

– Uusien työntekijöiden huolel-

linen perehdytys työsuojeluasioihin

on myös esimiesten tärkeä tehtävä.

Tilastot kertovat, että ensimmäisten

työpäivien aikana uudessa paikassa

tapahtuu tavallista enemmän tapa-

turmia.

Ollaan turvallisesti

töissäLäheltä piti -tilanteiden tarkka analysointi on tehokas

keino löytää työpaikan vaaranpaikat, kertoo Pohjolan

työturvallisuusasiantuntija Emilia Koskinen. TEKSTI JA KUVA VAULA AUNOLA

TYÖTURVALLISUUS

www.sol.fi 35

Työturvallisuus-työ tehdään siellä missä töitäkin tehdään.

’’

i

– Myös työmat-

kalla sattuneet

tapaturmat

lasketaan työ-

tapaturmiksi,

kertoo Pohjolan

työturvallisuus-

asiantuntija

Emilia Koskinen.

36 www.sol.fi

Kaikki hyötyvätTurvallisuus työpaikoilla hyödyttää

kaikkia.

– Asiakkaamme säästyvät kus-

tannuksilta, me korvauksien maksa-

miselta ja ennen kaikkea työntekijät

säästyvät ikäviltä vahingoilta, jotka

voivat johtaa vaikka pysyvään vam-

mautumiseen, jota ei millään rahalla

voi korvata.

Työpaikoilla turvallinen toimimi-

nen tarkoittaa kaikkien asianmukais-

ten suojavälineiden käyttöä ja oikeita

työskentelytapoja. Töissä turvalli-

suuskulttuurin pitää olla korkealla ja

oikopolkuja pitää välttää.

– On hyvin inhimillistä, että emme

ajattele turvallisuusriskejä arjen kes-

kellä vaan mielessä pyörivät aivan

muut asiat. Turvallisista työskente-

lytavoista pitää tulla niin vahva tapa,

että sääntöjä ei ohimennen rikota,

vaikka työpaikalla olisi kuinka kiire

tai jotenkin muuten poikkeuksellinen

tilanne.

– Kaikki työturvallisuuteen liitty-

vät vastuut on myös määriteltävä niin

selkeästi että kaikki tuntevat omansa.

Vahingoista otetaan opiksiJos vahinko sattuu, siitä otetaan opik-

si. Kaikki sattuneet tapaturmat tutki-

taan tarkkaan SOLin oman tapatur-

mien tutkintakäytännön mukaan.

– Tapaturmien ehkäisy perustuu

paljolti ennakointiin. Kun tapatur-

maan johtaneet syyt saadaan selvillä,

voidaan työskentelyolosuhteita ja

työskentelytapoja muuttaa niin, että

ainakaan samanlaista vahinkoa ei

pääse kenellekään enää tapahtumaan.

– Raportoinnissa on tapahtunut

viime vuosina suuri asennemuutos

positiiviseen suuntaan. Ennen tapa-

turmia saatettiin jopa piilotella.

SOLin tiukka nollalinjaEnnaltaehkäisyyn tarvitaan kaikkia.

SOLin tiukka tavoite on 0 tapatur-

maa vuodessa. SOL Life työhyvin-

vointiohjelmaan kuuluva Läheltä piti

-kampanja käynnistyi viime keväänä

yhteistyössä Pohjolan kanssa.

Kaikille työntekijöille on jaettu

taskuun mahtuvia raportointilomak-

keita. Kampanjan aikana on kerätty

tietoa myös aiemmin sattuneista,

mutta ilmoittamatta jääneistä tapah-

tumista.

Työturvallisuuslaki on jo vuosia

velvoittanut siihen, että työntekijän

tulee ilmoittaa työnantajalle, jos hän

havaitsee puutteita työturvallisuudes-

sa ja työnantajan on vastattava tähän

ilmoitukseen kertomalla, miten epä-

kohta poistetaan.

– Vaikka tämä laki on ollut voi-

massa jo pitkään, näitä ilmoituksia

tulee kuitenkin vähän. Tässä asiassa

tarvitaan aktiivista panosta myös

työntekijöiltä.

Kaikki työpaikoilla sattuneet

Läheltä piti -tilanteet pitäisi aina tut-

kia. Näin voidaan tunnistaa työpai-

koilla vaanivat riskit ajoissa ja korjata

työskentelyolosuhteet turvallisiksi.

Pohjola on muiden vakuutusyhti-

öiden tavoin mukana valtakunnalli-

sen tapaturmavakuutuslaitosten liiton

toiminnassa. Liitto tilastoi ja tutkii

muun muassa työtapaturmia. Vakuu-

tusyhtiössä seurataan myös tarkasti

alan tutkimustuloksia.

– Haluamme tarjota aina ajan

tasalla olevaa asiantuntemusta myös

omien asiakkaidemme käyttöön. l

On inhimillistä, että emme ajattele riskejä.

’’

Jos loukkaat itsesi töissäTapaturman sattuessa toimi näin:

1. Ilmoita omalle esimiehelle

2. Käy lähimmällä terveysasemalla

tai työterveyshuollossa

3. Täytä Pohjolan tapaturmailmoi-

tus ja SOLin Ilmoitus sattuneesta

tapaturmasta -lomake esimiehesi

kanssa.

VIIME vuoden aikana SOL Palvelut

Oy:n piirissä oli työpaikka- ja työ-

matkatapaturmia yhteensä 421.

Ajanjakson työtapaturmista

aiheutui 1927 sairaspäivää. Kes-

kimäärin sairauspoissaolopäiviä

tuli 4,5 päivää / vahinko (2011: 6

päivää). Säästö vähentyneistä

sairaupoissaolokustannuksista on

noin 270 000 euroa.

Yhtään kuolemaan johtanutta

tapaturmaa ei sattunut SOLilai-

sille. Tilastoitujen työtapaturmien

määri miljoonaa työtuntia kohden

oli 57,2.

Vuonna 2012 SOLilaisten tyypil-

lisiä työtapaturmia olivat raajoihin

ja selän alueelle kohdistuneet

ruhjeet, haavat ja venähdykset,

päähän kohdistuneet iskut, silmän

roiskevammat, sormien viiltohaa-

vat, sekä kaatumiset ja liukastu-

miset. Silmän roiskevammat sekä

neulanpistot vähenivät merkittä-

västi 2012.Suurin osa tapaturmista

oli liukastumisia ja kaatumisia. Nii-

tä sattui esimerkiksi junissa ja lai-

voilla, missä on korkeita askelmia.

Myös työmatkoilla sattui kaatu-

misia ja liukastumisia. Lisäksi tuli

pään ruhjeita, ulosajoja autolla ja

polkupyöräonnettomuuksia.

Nämä listaukset ovat yhte-

neväisiä Tapaturmavakuutuslaitos-

ten liiton tilastojen kanssa, joiden

mukaan palvelualalla eniten

tapaturmia sattuu henkilön liikku-

misen ja esineiden käsittelemisen

yhteydessä.

Turvallinen toimintatapa on paras.

’’

SOLIN Työhyvin-

vointipäällikkö

Anu Källman hoitaa

myös työsuojelu-

päällikön tehtäviä

vuoden alusta

lähtien.

www.sol.fi 37

allaAuring

on

Hymyn voima on ihmeellinen.’’

Hymy

EINO Leino kirjoittaa runossaan

Hymyilevä Apollo seuraavasti:

Paha ei ole kenkään ihminen,

vaan toinen on heikompi toista.

On hyvää rinnassa jokaisen,

vaikkei aina se esille loista.

Hymy jo puoli on hyvettä

ja itkeä ei voi ilkeä.

RUNON säkeistössä on kiteytetty-

nä merkittävä osa SOLin ihmis-

käsityksestä. Jokainen haluaa

tehdä hyvää työtä, jos hänelle

annetaan siihen mahdollisuus ja

kannustusta. Kukaan ei tahal-

laan epäonnistu.

MEIDÄN tehtävämme on saada

jokaisesta ihmisestä esille par-

haat ominaisuudet, saada ihmi-

set kukoistamaan. Tyytyväiset,

aurinkoiset SOLilaiset luovat

ympärilleen iloa ja hyvää mieltä.

HYMYN voima on ihmeellinen.

Hymyillessään ihminen tuntee

itsensä tyytyväisemmäksi ja

se saa hänet hyvälle tuulelle.

Hymy säteilee hyvää mieltä

myös kanssaihmisiin. Hymy on

SOLilainen tapa viestiä itselle

ja muille, että osaan tehtäväni

ja haluan palvella asiakkaitani

niin, että he saavat ylivoimaista

palvelua ja hyvää mieltä.

HYMYILEMINEN on ilmainen tapa

tehdä itselle ja muille hyvää.

Hymy yhdistettynä hyvään

palveluun ja keltaiseen väriin

toimii kuin auringon lämpö ja

valo. Naurava iloinen työyhteisö

luo työhyvinvointia sen aidoim-

massa muodossa.

SOLIN perinteisen HYMYn vii-

kon teemana on tänä vuonna

työhyvinvointi. SOLin arvoista

yksi on iloinen työn tekeminen.

Muistuttakoon se meitä jokaista

siitä, että voimme merkittävästi

vaikuttaa itsemme ja muiden

hyvinvointiin.

Hymyyn hymyllä vastataan.

Kokeillaanpa.

Aurinkoisin SOL-terveisin,

PEPPI KAIRA

Peppi Kaira on SOLin

palveluyritysten emoyhtiö

SOLEMO Oy:n ja SOL

Pesulapalvelut Oy:n

toimitusjohtaja.

38 www.sol.fi

22 SOLin esimiestä

valmistui esimies-

valmennuksesta 13.

joulukuuta Helsin-

gin Kämp Hotellissa pidetyssä val-

mistujaistilaisuudessa. Syyskauden

aikana pidetyssä valmennuksessa

haluttiin nostaa esiin työhyvinvoin-

nin merkitystä.

Esimiehet oli jaettu kolmeen

pienryhmään, ja ryhmistä yksi kokei-

li syksyllä pilottina Firstbeat-hyvin-

vointimittausta.

Firstbeat on sydämen sykevariaa-

tiota mittaava laite, joka kiinnitetään

elektrodeilla rintakehälle. Laitetta

käytetään yötä päivää yhden vapaa-

päivän ja kahden työpäivän ajan.

Samaan aikaan pidetään päiväkirjaa

päivien tapahtumista.

Mittauksen tuloksena on laaja

raportti, joka paljastaa hyvinvoinnin

eri osa-alueet: arki- ja kuntoliikun-

Esimiesten hyvinvointi testattiinSOLin esimiesvalmennuksesta valmistui uusi ryhmä

joulukuussa. Osa valmistuneista oli mukana pilotissa, jossa

testattiin esimiesten hyvinvointia Firstbeat-menetelmällä. TEKSTI VEERA SALOHEIMO / KUVAT TIMO PORTHAN

KOULUTUS

Pieni Firstbeat-

mittauslaite kiin-

nitetään kahdella

elektrodilla rinta-

kehään. Laitetta

pidetään kolme

vuorokautta. Näin

saadaan tehtyä

monipuolinen

hyvinvointimittaus.

Mukaan valmennukseen?Tarkkaile koulutus-

portaalia ja keskustele oman esimiehesi

kanssa.

nan vaikutukset, unen laadun, stres-

sihetket ja palautumisen syvyyden.

Tauko kannattaa

– Testi paljasti, että työpäivien aikana

esimiehillä tapahtuu palautumista

vähän. Tauot ovat aika minimaalisia.

Työpäivät ovat hektisiä ja riski jättää

huolehtimatta omasta hyvinvoinnista

on suuri. Kannustammekin esimiehiä

löytämään omia tapoja saada itsensä

rauhoittumaan tähän hetkeen, kertoo

konsultti Satu Kaski, joka veti First-

beatia kokeillutta pienryhmää.

Ensi vuonna Firstbeat-testin tule-

vat tekemään kaikki esimiesvalmen-

nukseen osallistuvat.

– Työn suunnittelu, tauotus ja

rytmitys ovat tärkeässä roolissa.

Lounastauot kannattaa pitää tau-

koina. Jokaisella on vapaus ja vastuu

omasta työstään, mutta työkaverit

voivat ehdottaa myös toisilleen, että

nyt pidetään yhdessä tauko, toteaa

SOLin henkilöstön kehityksestä vas-

taava johtaja Merja Oljakka.

Vertaistukea ryhmissä

Työhyvinvoinnin lisäksi esimiehillä

on muitakin tyypillisiä, yhteisiä haas-

teita.

– Ajanhallinta, priorisointi, itse-

hallinta ja arkiset johtamistilanteet

ovat monien esimiesten haasteita,

joihin keskityimme antamaan työ-

kaluja valmennuksessa, sanoo omaa

pienryhmäänsä vetänyt konsultti

Päivi Frantsi.

Elokuusta joulukuulle kestäneen

valmennuksen aikana oli eri puolilla

maata viisi lähitapaamista, joissa

osallistujat myös yöpyivät.

– Pienryhmissä tunnelma kehittyy

läheiseksi ja kollegojen tuki muodos-

tuu valtavan isoksi. Muita seuraa-

malla oppii itsekin, pohtii kolmatta

www.sol.fi 39

Konsultit Tapani Frantsi (vas.) ja Päivi Frantsi, SOLin henkilöstön kehityksen johtaja Merja Oljakka sekä konsultti Satu Kaski kertovat,

että esimiesvalmennus on pienentänyt henkilöstön vaihtuvuutta.

Pienryhmissä tunnelma kehittyy läheiseksi ja kollegojen tuki muodostuu valtavan isoksi.

’’

Välitehtävissä analysoidaan itseä ja omia käyttäytymis-malleja.

’’

Palveluesimies Hanna Reponen piti hyvinvointimittausta pysäyttävänä.

– Testin mukaan uneni laatu on hyvä, mutta palautuminen ei ole riittävää.

Työ liikuttaa HannaaVantaalainen Hanna Reponen oli yksi

joulukuussa valmistuneista esimiehistä.

Siivouspalveluissa toimivan palveluesi-

miehen tunnelmat olivat onnelliset ja

haikeat.

– Nyt tuntuu hyvältä ja haikealta.

Meillä oli hyvä ryhmähenki. Olen saanut

neuvoja ja tukea, ihan kuin olisi ollut

terapiassa.

Hanna huolehtii muun muassa Hel-

singin Glo-hotellista lähes viidenkym-

menen alaisensa kanssa. Firstbeat-hyvin-

vointimittaus paljasti, että eri kohteiden

välillä siirtyminen käy liikunnasta.

– Testi kertoi, että kohteiden välien

kävely oli hyvää kuntoliikuntaa. Vapaa-

päivänä tehtyä kävelylenkkiä laite taas ei

oikein huomioinut.

Kokonaisuudessaan Hanna piti hyvin-

vointitestiä erittäin pysäyttävänä.

– Ymmärsin konkreettisesti hyvinvoin-

tini osa-alueita, kun tulokset tulivat. Olin

ajatellut, että työstä tulee palauduttua,

mutta näin ei ollutkaan. Taukoja ja rau-

hoittumista saisi olla enemmän.

Esimiesvalmennus antoi Hannan

mielestä hyviä työkaluja arjen työhön,

esimerkiksi henkilöstöjohtamiseen.

– Aiemmin vastuut ja rajat saattoivat

häilyä, mutta nyt tuli vahvistusta omaan

esimiesrooliin. Pysyn tiukkana tiettyjen

rajojen sisällä enkä lähde lipsumaan liian

henkilökohtaiselle alueelle. l

40 www.sol.fi

pienryhmää vetänyt konsultti Tapani

Frantsi.

Hyvät mallit käyttöön

Esimiesvalmennuksen aloittaa joka

syksy uusi ryhmä. Osallistujat jaetaan

pienryhmiin, joissa toteutetaan suurin

osa valmennuksesta, mutta myös yhtei-

siä osuuksia on. Lähitapaamisten välillä

on välitehtäviä.

– Välitehtävät liittyvät arkijohtami-

seen. Niissä analysoidaan itseä ja omia

käyttäytymismalleja. Tarkastellaan

aiempia reaktioita ja lähdetään ulos

huonosti toimivista malleista, Satu

Kaski havainnollistaa.

Valmentajat ovat SOLin ulkopuolisia

konsultteja. Satu Kaski Clear Mindista

sekä Päivi ja Tapani Frantsi Konsultit

Frantseista ovat pitkään olleet SOLin

yhteistyökumppaneita.

Esimiesvalmennukseen pääsee mukaan

vähintään vuoden SOLissa työskennelleitä

palveluesimiehiä, jotka ovat käyneet SOL

ON -koulutukset ja joille talon tavat ovat

jo tuttuja. Mukaan otetaan kaikissa SOLin

palveluissa toimivia palveluesimiehiä.

Joulukuussa valmistunut ryhmä oli

yhdeksäs kautta aikain valmistunut esi-

miesryhmä. Valmennuksen on käynyt

noin 200 esimiestä.

Firstbeat mittaa hyvinvointia

• stressi

• palautuminen

• terveysliikunta

• elämäntavat

• fyysinen kuormittuminen

• uni

Mittaus perustuu sydämen

syketietoa analysoivaan tieto-

koneohjelmaan, joka tunnistaa

fysiologisia muutoksia

sykevälivaihtelusta.

Mikko Kivisalon vyö

on saanut reilun vuo-

den aikana monta

reikää lisää. Samalla

vyö on ollut merkkinä

etapeista kilojen pudottamisessa. Vip-

paskonsteja ja oikotietä ei ole.

– Vahva motivaatio on tärkeintä,

sanoo Mikko, muuttunut mies.

Mikko Kivisalo pääsi opiskeluaikoi-

naan töihin SOLiin ja viihtyi erinomai-

sesti. Kun nuorimies valmistui tieto-

tekniikan insinööriksi (AMK) hän sai

vakituisen työpaikan SOLista atk-suun-

nittelijana. Viimeisen opiskeluvuoden

aikana tapahtui kuitenkin melkoinen

muutos – SOLin ovesta asteli sisään

Mikko, mutta 50 kiloa kevyempänä.

Laihduttamiseen meni aika tarkal-

leen vuosi ja kolme kuukautta. Tavoit-

teena oli ensin 20 kiloa, mutta kun

pääsin vauhtiin, niin siitä eteenpäin

jatkaminen oli aika helppoa.

Mikko sanoo, että laihduttamiseen

ja painonhallintaan liittyi monta pientä

asiaa. Mikko halusi paremman kunnon

ja sanojensa mukaan elää myös elämää,

jossa kehon raamit olisivat pienemmät.

Hän tarkkaili turhia hiilihydraatteja,

www.sol.fi 41

uutiset

Henkilöstö

-

Laihduttamiseen

tarvitaan

tasapainoista

ruokavaliota

ja aimo annos

liikuntaa lisäksi.

Varsinkin alku-

aikoina laskin

kalorit tarkkaan,

Mikko kertoo.

kiloa katosi50

– Mistään ei tarvitse

luopua kokonaan.

Tärkeää on muistaa

kohtuullisuus. TEKSTI MIRKKA KORTELAINEN

KUVAT ANTERO AALTONEN

Mikon hurja motivaatio palkittiin

jotka eivät itse asiassa edes pitäneet

nälkää, vaan päivän mittaan piti syö-

dä useamman kerran kaikenlaista.

Siitä oli päästävä eroon.

Kokikset pois ja liikkumaan

– Jätin pois myös suosikkijuomani eli

kokikset ja korvasin ne maustetuilla

lähdevesillä. Kokiksien juonti olikin

yksi suuri syy silloiseen painooni.

Pelkkään karppaukseen en kuitenkaan

usko enkä sitä suosittele – vaan tarvi-

taan tasapainoista ruokavaliota ja aimo

annos liikuntaa lisäksi, hän jatkaa.

Mikko aloitti reippaalla kävelyllä

ja kunnon noustua alkoivat myös

juoksulenkit. Maanmainioksi Mikko

toteaa Cross-trainerin. Tähän hän

lisäsi vastuksia pikku hiljaa ja piti

myös mielessään, että kilo rasvaa

vastaa noin 7 000 kaloria.

– Mikä onkaan parempaa kuin

katsoa hyvää elokuvaa olohuoneessa

ja liikkua samalla. Laskin alkuvai-

heessa hyvin tarkasti kalorit ja se toi-

mi kohdallani hyvin, hän summaa.

Liittyykö atk-suunnittelijan

ammattikuvaan jotain, mistä voisi

olla hyötyä painonhallinnassa ja laih-

duttamisessa?

Siihen pohdintaan Mikko nauraa

makeasti.

– No, ehkä. Tutkin tarkkaan tuot-

teiden energiapitoisuus- ja muita

tilastoja ja seurasin myös painon-

pudotusta säännöllisesti puntarilla.

Eli jollain tavalla tykkään datasta ja

raporteista, hän miettii.

Mikon mukaan kerran viikossa

punnitseminen voi olla ihan paikal-

laan. Laihduttajan on hyvä muistaa,

että paino ei tosiaankaan tipu koko

ajan tasaisesti ja saattaa jopa hetkelli-

sesti nousta.

Se ei ole salaisuus

Mikko Kivisalo syö kunnon aterian

joka päivä. Näin nälkä pysyy loitolla.

Sekä aamiaisen, jossa on mukana

proteiinipitoista särvintä.

– Laihduttamiseen liittyy kohtuul-

lisuus. Ja aika pian se muuttuu rutii-

niksi. Kavereilta olen saanut hyvin

tukea – tosin heillä on myös terveel-

lisemmät elämäntavat kuin minulla,

Mikko myhäilee.

Mikko ei tarttunut painonhallin-

nan erityistuotteisiin tai ryhmätukeen.

Motivaatio on ollut niin korkealla,

että olen suoriutunut ihan omalla

innolla, hän toteaa.

Myös vaatekaapin sisältö piti

uusia kokonaan. Se ei ollut kuiten-

kaan säästeliään miehen mielestä

mitenkään mukavaa. Entisiin housui-

hin kuitenkin mahtuisi kaksi Mikkoa.

Mikko on löytänyt myös uudelleen

mieluisan harrastuksensa – shakin

peluun ja lisäksi hän liikkuu säännöl-

lisesti. Jokunen kokiskin menee vielä

joskus, mutta kaikella on rajansa.

– Ja kokkaan myös. Välillä ren-

toudun tekemällä ison pellillisen

pizzaa, josta riittää moneksi päiväksi

syötävää. Päällisinä ovat esimerkiksi

kinkku, pepperoni, tomaatti, sipuli

ja herkkusienet sekä reilusti juustoa,

Mikko luettelee. l

42 www.sol.fi

Mikko oli juuri luopunut kokiksesta, mutta voittikin kilpailusta yllättäen 125 tölkkiä. Muutaman hän joi itse ja jakoi loput ystävilleen.

’’Oman moti-

vaation lisäksi

tukenani oli

ystävien kan-

nustus, Mikko

kertoo.

The Sunniest Loser!Vuoden alussa käynnistyi

SOLin toimihenkilöille tarkoi-

tettu painonpudotuskisa The

Sunniest Loser. Kampanjan

tavoitteena on kannustaa

pysyviin elämäntapamuutok-

siin laihdutuskuurin sijaan,

siksi Aurinkoisin Pudottaja

– kisan voittaja ratkeaa vasta

vuoden 2013 SOL Päivillä. Kisa

on kokeilu ja jos se onnistuu,

kutsutaan seuraavaan kisaan

koko henkilökunta.

MAINI VIROKANNAS työskentelee SOL

kouluttajana kuudetta vuotta. Työ on

mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Kou-

lutusaiheet, -paikat ja ryhmät vaihtu-

vat jopa päivittäin. Yksikään ryhmä

ei ole samanlainen ja joskus aloitus-

vaiheessa pitää tehdä opetukseen

muutoksia, jotta koko ryhmä saisi

mahdollisimman paljon opista irti.

Hän sanoo, että hyvä ja toimiva

koulutusryhmä edesauttaa oppimista.

– On hienoa viedä asioita eteen-

päin ja tehdä yhteistyötä mukavien ja

avoimien ihmisten kanssa. Koulutuk-

sissa huomaa ihmisten erilaisuuden

ja tämän tuoman rikkauden. Ryhmä

muodostuu yksilöistä, sanoo Maini.

Hyvä fiilis on tärkeää

Haasteellisinta hänen mukaansa on

ryhmän lähtötason arviointi. Ja se,

että ryhmään luodaan hyvä fiilis. Se

tuo luottamusta, rentouttaa ja lisää

vuorovaikutusta.

Tähän kuuluu Mainin mukaan

esimerkiksi ryhmäläisten esittäytymi-

nen toisilleen.

– Työnantajan järjestämä koulutus

on meille etuoikeus. Kaikilla on eri-

lainen tausta, koulutus ja kokemus,

mutta oma ammattiosaaminen, työn

hallinta ja sen varmistaminen on

työn sujuvuuden kannalta oleellista,

hän sanoo.

Työssä tarvittavien tietojen ja tai-

tojen päivittäminen kuuluu jokaisen

työnkuvaan.

Jännitys purkautuu eri tavoin

Koulutettavilla voi olla ryhmässä

olemiseen, vaikka esiintymiseen liit-

tyvää jännitystä, kielitaidon puutetta

tai opiskeluista on saattanut vieräh-

tää jo pitkä tovi.

– SOLin sisäisissä koulutuksissa ei

kyllä tarvitse jännittää. Usein esimer-

kiksi huomaan, että jo ensimmäisellä

tauolla tehdään tuttavuutta ja vaih-

detaan yhteystietoja, hän kertoo.

Maini sanoo, että esimerkiksi

esiintymisen jännittämisestäkin

pääsee eroon – ainakin kun esiintyy

paljon.

– Esimerkiksi muutaman koulu-

tustilamme tuolin jalat nitisevät ja

natisevat. Niissä on istunut ”keikku-

massa” monta jännittäjää aikoinaan,

hän kuvailee.

Joskus kun on ollut iso koulutus-

tila käytössä ja ihmiset ovat jääneet

tilan takaosaan, niin Mainin on

pitänyt kysyä, että siirtyvätkö he

lähemmäksi etuosaa, vai tuleeko hän

koulutettavia vastaan.

Mainin mukaan yhä enemmän

koulutusta viedään verkkoon.

– Silti ihminen on aina minulle se

tärkein asia ja pidän siitä, että saan

olla koulutettavien kanssa, hän pai-

nottaa.

Maini on marjarohmu

Mainin perheeseen kuuluu mies,

14-vuotias poika ja kotoinen maa-

tiaiskissa Viiru, joka on kaikkien

kaveri.

– Tykkään marjastaa tosi paljon ja

viihdyn hyvin luonnossa. Myös lei-

pominen on antoisaa ja rentouttavaa

vastapainoa työlle. Kumpikin käy –

suolainen ja makea, hän sanoo. l

Mainilla on hyvä meininki

TEKSTI MIRKKA KORTELAINEN KUVA ANTERO AALTONEN

www.sol.fi 43

valokeilassa

Hymyn

’’SOLin koulutuksissa ei tarvitse jännittää.

Koulutusryhmän hyvä tunnelma auttaa oppimaan.

Hyvä fiilis

on tärkeää

ryhmässä.

Mainin

lämpimässä

halauksessa

on SOL:n

ekonalle.

SOL Kiinteistö-palvelut 24hSOL Kiinteistöpalvelut kattaa ympäri

Suomen monipuolisesti koko toi-

mialan palveluketjun. Kiinteistö-

palveluiden ympärivuorokautisessa

asiakaspalvelussa käytetään SOL in

omaa toiminnanohjausjärjestelmää

sekä valvomo- ja hälytystekniikkaa.

Aina ajan tasalla olevat tekniset

valmiudet ja henkilökunnan jatkuva

koulutus antavat valmiudet vastuul-

lisen ja tehokkaan kiinteistönhoidon

tuottamiseen.

Kysy lisää ja aloita yhteistyö kanssamme.

• Kiinteistöjen yleishuolto

• Kiinteistöjen tekninen huolto

• Ulkoalueiden hoito

• Kiinteistömanageeraus

SOL Palvelut OySOL Henkilöstöpalvelut OySOL Pesulapalvelut OyVanha talvitie 19 A

00580 Helsinki

Vaihde 020 5705

Asiakaspalvelu 020 5700 720

www.sol.fi

SOL SiivouspalvelutSOL ToimitilapalvelutSOL Kiinteistöpalvelut

SOL KotipalvelutSOL Turvapalvelut

SOL HenkilöstöpalvelutSOL Pesulapalvelut