Sähköauto: puhdas imago CLEANTECHdoc.mediaplanet.com/all_projects/5414.pdffessori Jarmo Partanen....

Hiilineutraalit kunnat: Uusikaupunki hyötyy talou-dellisesti HINKU-hankkeesta

EnergiatehokkuusBoliden Kokkola panostaa moderniin teknologiaan

Sähköauto: puhdas imago Säästä rahaa ja luo imagoa ekologisilla sähköautoilla

ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE

CLEANTECHN:o 2 / Syyskuu 2010

Severi Keinälä: Ekotehokkuus lisää yrityksen kannattavuutta

S i K i älä k h kk li ää i k

YMPÄRISTÖLIIKETOIMINTA LUO LISÄARVOA

Älykkäät sähköverkot Suomi on sähkönsiirron edelläkävijä

Sanna Marttinen: Puhtailla jakeilla on globaalit markkinat

6ASKELTA

ENERGIANSÄÄSTÖÖN

KU

VA

: JA

RM

O P

ER

ÄL

Ä

2 · ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI

HAASTEITA

Ympäristöliiketoiminta kasvualana

Ympäristöliiketoiminnan menestys luodaan yrityksissä. EK tekee työtä paremman liiketoimintaympäristön puolesta.

Ympäristöliiketoiminta on merkittävä sektori Suomen kansainväli-sen kilpailukyvyn, yritysten menestyksen ja kansallisen hyvin-voinnin kannalta. Panostuksia alan kehittymiseen ja kansainvälis-tymiseen on vahvistettava kohdentamalla innovaatiojärjestelmän resursseja oikein.

Ilmastokysymys, energian tarve ja ympäristöongelmat ovat synnyt-täneet nopeasti kasvavat ympäris-töliiketoiminnan markkinat maa-ilmassa.

Ympäristöliiketoimintaa ei ole määritelty tarkasti, mutta sitä voi

kuvata horisontaalisena ympäris-töön, energiaan ja energiatehokkuu-teen kytkeytyvänä toimialana.

Arviot alan maailmanmarkkinoi-den koosta vaihtelevat 1 000 miljar-din euron molemmin puolin ja kas-vun uskotaan olevan 10 % tasolla.

Suomen osaamispohja vastaa hy-vin ympäristöliiketoiminnan tar-peisiin ja ala on jo nyt kansainväli-sesti kilpailukykyistä.

Sitra käynnisti ympäristöohjel-man ja loi Cleantech Finland kä-sitteen. EK vie asiaa eteenpäin yl-läpitämällä Elinkeinoelämän ym-päristöfoorumia ja koordinoimalla omistamaansa Cleantech Finland -brändiä yhteistyössä Finpron kans-sa

Ympäristöliiketoiminnan edis-tämiseksi Suomessa ei ole luotu uu-sia rakenteita. Cleantech on integ-roitu tehokkaasti olemassa olevaan innovaatiojärjestelmään ja sen inst-rumentteihin. Olemassa olevien in-strumenttien painopistettä on siir-retty ympäristöliiketoiminnan tukemiseen. Esimerkiksi Tekesin ra-

hoitus ympäristö- ja energia-alalle on kasvanut 50 miljoonasta yli 230 miljoonaan euroon viiden vuoden aikana.

Strategisen huippuosaamisen keskittymistä erityisesti Cleen Oy, mutta myös FIMECC, TIVIT ja Met-sä-klusterin ohjelmat panostavat alan tutkimustoimintaan.

Osaamiskeskusohjelman (OS-KE) ympäristöteknologian osaamis-klusteri (Lahden tiede- ja yrityspuis-ton johdolla) ja energiateknologian osaamisklusteri (Merinova Oy:n joh-dolla) kehittävät alan tutkimus-, in-novaatio- ja koulutusympäristöjä.

Ympäristöliiketoiminnan kaupal-listamista ja kansainvälistymistä edistetään Cleantech Finland -brän-din avulla erityisesti EK:n, Finpron ja Lahden tiede- ja yrityspuiston voi-min. Brändin käyttäjien joukko laa-jenee yritysten kansainvälistymi-sen edistämisen kentässä. Brändin mahdollisimman laaja käyttö on toi-vottavaa, edellyttäen että noudate-taan Finpron kanssa luotuja viestin-nällisiä periaatteita. Tavoitteena on yhtenäinen Cleantech Finland viesti maailmalle, riippumatta mikä taho on toiminnan takana.

TEM rahoittaa Tekesin hankkeet kokonaisuudessaan. Finpron Clean-tech Finland -brändityötä TEM tu-kee 75 prosenttisesti noin miljoonal-

la vuodessa yritysten kattaessa nel-jänneksen kuluista. Mukana on jo yli 50 ympäristöliiketoiminnan etu-rivin yritystä. TEM-konsernin osit-tain rahoittama Lahden tiede- ja yri-tyspuiston ympäristöteknologian osaamisklusterissa on mukana yli 300 yritystä erityisesti Kiinan (Fin-nish Environmental Cluster for Chi-na FECC) ja Venäjän klustereissa.

Viime marraskuussa johdin Suo-men kaikkien aikojen selvästi suu-rinta yli 70 hengen viennin edistä-mis- ja teknologiavaltuuskuntaa In-tiaan. Matkan teema oli keskeisesti juuri ympäristöliiketoiminnassa. Suomalaisyritysten korkea osaa-minen sai ministeritapahtumissa suurta huomiota.

***Ympäristöliiketoiminta ei ole Suo-

men uusi Nokia. Se ei ole yksi teolli-suuden ala, josta voisi nousta yksi valtava menestystarina. Pikemmin-kin se on kysyntä- ja tarvelähtöinen lähestymistapa, josta on kehitty-mässä useita puroja ja jokia, joiden paisuminen vahvistaa Suomen ta-louden pohjaa pitkälle tulevaisuu-teen.

Ympäristöliiketoimintaan ja sen kansainväliseen menestykseen si-joittaminen on panostus ympäris-töön, yritysten kilpailukykyyn ja Suomen hyvinvointiin.

“Uusiutuvien energia-lähteiden potentiaali Suomessa on hyvä ja niiden käyttö voitaisiin kaksinkertaistaa.”

Peter LundProfessori,Aalto-yliopiston teknillinen korkea-koulu

SUOSITTELEMME

SIVU 10

Energiatehokkuus s. 61. Boliden Kokkola parantaa kannatta-vuuttaan säästämällä energiaa.

Hillitse päästöjä, luo talouskasvua s. 8-9 2. Uusikaupunki on hyötynyt Hiilineutraa-lit kunnat -hankkeesta

CLEANTECH N:O 2SYYSKUU 2010

Julkaisija:Suomi Mediaplanet OyUnioninkatu 18, 00130 Helsinki Toimitusjohtaja: Sauli AsikainenToimituspäällikkö:Päivi PuhtilaLayout: Lii TreimannBusiness Developer: Outi Keskinen

Vastuuss tästä numerosta:Projektipäällikkö:Antti KirmanenPuhelin: 09-565 84 035E-mail: [email protected]

Jaetaan Kauppalehden liitteenä [email protected]

Autamme lukijoitamme onnistumaan!

Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteis-työkumppaneilleen uusia asiakkaita. Kon-septimme perustuu korkealaatuiseen toi-mitukselliseen sisältöön, joka saa lukijam-me toimimaan.

”Suomenosaamispohjavastaa hyvinympäristöliiketoi-minnan tarpeisiinja on kansainväli-sesti kilpailukykyis-tä. Cleantech on integroitu tehok-kaasti olemassa olevaan innovaa-tiojärjestelmään.”

Mauri PekkarinenKauppa - ja teollisuusministeri.KUVA: LEHTIKUVA OY/ VALTIONEUVOSTON KANSLIA

ILMOITUSLIITE · 3TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI

FAKTAA

Energiahyödyntämisessä jätteen energiasisältö otetaan käyttöön kor-

vaamaan fossiilisia polttoaineita lämmön- ja sähköntuotannossa.

UUTTA ENERGIAA!

INSPIRAATIO

KUVA: SHUTTERSTOCK.COM

CLEANTECHFINLAND

www.cleantechfinland.com


AJASSA

Älykkäät sähköverkot tulevat ai-nakin monissa puheissa mullista-maan koko sähköjärjestelmän se-kä samalla tavan, jolla sitä ajatte-lemme. On muistettava, että kyse ei ole yksistään itse sähköverkosta, vaan isommasta kokonaisuudesta, jonka muuttaminen on pitkä pro-sessi.

– Verkon lisäksi pitää puhua säh-köntuotannosta, erityisesti pien-tuotannosta, sekä sähkönkäyttäjis-tä. Kaikkien näiden luonne muut-tuu vähä vähältä tulevaisuudessa, muistuttaa Lappeenrannan tek-nillisen yliopiston sähkötekniikan professori Jarmo Partanen.

Älykkyyttä automaatiostaSähköverkon ”älykkyys” tarkoit-taa yksinkertaistaen sitä, että verk-koon tuodaan entistä enemmän automaatiota. Verkon hallinta oh-jelmistoilla muokkaa sitä jousta-vammaksi ja käyttövarmemmak-si.

– Itse verkossahan meillä Suo-messa on käytössä jo hyvin paljon automaatio-ominaisuuksia, joita vasta nyt pidetään innovaatioina

muualla maailmassa. Oikeastaan meillä on jo käytössä älyverkon esiaste, ja tämä suuntaus tulee jat-kumaan voimakkaasti, Partanen kertoo.

Ratkaisevampi askel älyverk-koon siirtymisessä on automaa-tion laajentuminen sähkönkäyt-täjille, esimerkiksi kotitalouksiin. Etäluettavien sähkömittarien en-simmäistä sukupolvea asennetaan kovaa vauhtia ympäri Suomea. Tu-levaisuudessa tämänkaltaiset lait-teet antavat uusia välineitä hallita koko sähköjärjestelmää entistä te-hokkaammin.

– Kun nykyään tehotasapainoa hallitaan keskitetysti, eli sähköä on tuotettava yhtä paljon kuin ku-lutetaan, voidaan automaatiojär-jestelmien avulla joustaa myös sähkönkulutuksessa kuormien muuttuessa. Esimerkkitapaus voi-si olla voimalan putoaminen väli-aikaisesti verkosta, Partanen ku-vailee.

Joustoa ja varmuuttaSähköntuotannon lisäksi älyk-kään sähköverkon mahdollisuudet avautuvat myös siis sähkönkulut-

tajille. Omaa sähkönkulutusta voi halutessaan kontrolloida aivan eri tavalla kuin tänä päivänä, kun au-tomaation avulla kulutusta on tu-levaisuudessa mahdollista ohjata esimerkiksi ajallisesti edullisim-paan vuorokaudenaikaan. Lisäk-si verkon kaksisuuntaisuus mah-dollistaa sähkön pientuotannon ongelmattomamman liittymisen verkkoon.

– Jos pientalossa, korttelissa tai kaupunginosassa on vaikkapa pie-nimuotoista tuuli- tai bioenergian tuotantoa, siitä voi älyverkon myö-tä ohjata sähköä mahdollisuuksien mukaan myös verkkoon eli mark-kinoille. Asiakasrajapinnasta tulee näin kaksisuuntainen, Partanen selittää.

Myös verkon käyttövarmuus siirtyy älykkään verkon myötä eri tasolle. Vaikka sähkökatkoja voi potentiaalisesti tulla missä ver-kossa tahansa, älyverkko lähestyy pitkällä aikavälillä sataprosenttis-ta käyttövarmuutta.

– Automaation avulla jakelu-verkon katkot näkyvät mahdolli-simman vähän asiakkaille. Verkon vaurioitunut osa erotetaan ja jake-lua jatketaan toista kautta. Käytän-nössä esimerkiksi kuluneena kesä-nä koettuja pidempiä sähkökatko-ja ei tulevaisuudessa enää nähdä, Partanen sanoo.

JarmoPartanenSähkötekniikan professori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

KUVA:PERTTI RIKKILÄ

TULEVAISUUDEN SÄHKÖVERKKOA RAKENNETAAN JO

JUSSI TIIHONEN

[email protected]

Kysymys: Ovatko älykkäät sähköverkot pelkkää tyhjää mainospuhetta?

Vastaus: Oikein toteutet-tuna älyverkko tuo tulevaisuu-dessa tehokkuutta ja säästöjä niin sähkön tuottajalle kuin ku-luttajallekin.

YHTEINEN VAS-TUU

1ASKEL


Laki velvoittaa sähkönkulutuk-sen mittaamisen perustuvan to-dellisen tuntipohjaiseen tietoon vuoden 2013 loppuun mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, et-tä Suomessa on siirryttävä etä-luettaviin sähkömittareihin. Tä-mä ei tarkoita kuitenkaan siir-tymistä älykkääseen sähköverk-koon, vaan pikemminkin yhtä sen ensimmäisistä askelista.

– On hyvä muistaa, että nämä ovat ensimmäisen sukupolven mittareita, ja seuraava sukupol-vi tulee käyttöön jo ehkä kym-menen vuoden päästä, muistut-taa Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkötekniikan pro-fessori Jarmo Partanen.

Sähköyhtiöille tällä hetkellä asennettavien sähkömittarien eräs suuri haaste on tietotekni-nen. Mittareista rupeaa tulvi-maan entiseen verrattuna val-tavasti tietoa, ja monille yhti-öille ensimmäinen ponnistus onkin tiedon saannin ja oikeel-lisuuden varmistaminen.

– Vasta kun tietoa on olemassa ja se on oikein, voidaan sitä ru-veta soveltamaan liiketoimin-taan tai vaikkapa energiarapor-tointiin, Partanen painottaa.

Investointeja ja pilottejaSähkömittarit ovat vain yk-si askel älyverkkokehitykses-sä. Myös esimerkiksi nykyinen sähköverkko tarvitsee tulevai-suudessa investointeja. Strate-gioita luodessa kannattaa pitää älyverkkokehitys nytkin mie-lessä.

– Siitä on oikeastaan hyötyä, että varsinkin maaseudulle ra-kennetun verkon käyttöikä tu-lee 10–15 vuoden päästä vastaan. Sitä uusiessa voi tekniikkaakin miettiä uudestaan ja ratkais-ta, miten vaikkapa vuoden 2050 vaatimukset täytetään jo nyt, Partanen huomauttaa.

Älyverkkokehityksen tavoit-teena on sähköjärjestelmän en-tistä tehokkaampi ja varmempi käyttö. Mitä toimivampi verk-ko, sitä pienemmäksi sähköyri-tysten investointienkin olete-taan käyvän. Yrityksen kannat-taa tämän valossa miettiä, millä tavalla se lähtee kehittämään omaa toimintaansa.

– Esimerkiksi erilaisia pilot-tihankkeita on jo käynnissä, ja ne ovat sähköyhtiöille hyvä tapa lähteä mukaan kehittä-mään älyverkkoteknologiaa ja -sovelluksia. On tärkeää, että piloteissa keskitytään haastei-siin, jotka ovat mahdollisuuk-sien rajoissa, ja toteutetaan konkreettisesti toimivia palo-ja vähän kerrallaan, Partanen painottaa.

Mukaan älyverkkojen eturintamaan?

JUSSI TIIHONEN

[email protected]

Älykkään sähköverkon kehitys vaatii sähköyh-tiöiltä nyt ja tulevaisuu-dessa suuria investointe-ja. Pitkäjänteisellä työl-lä kehityksestä hyötyvät kaikki.

TAUSTAA

TULEVAISUUDEN SÄHKÖÄlykäs sähköverkko vaatii investointeja, mutta hyöty on lopulta sen arvoista.PHOTO: ISTOCKPHOTO.COM

Ajantasainen kulutustieto mahdollistaa paremman asiakaspalvelun ja älykkäät verkot

Sähköyhtiöt elävät parhaillaan suuressa murroksessa, kun ne siirtyvät mittaamaan sähkönkulutusta tuntipohjaisesti ja reaa-liaikaisesti vastatakseen uudistuneeseen lainsäädäntöön. Se, mikä tällä hetkellä näyttää monista haasteelta, muuttuu oikein toteutettuna ennennäkemättömäksi mah-dollisuuksien avaajaksi.– Ensimmäinen askel on monilla sähköyh-tiöillä se, että saadaan uusista, etäluettavista sähkömittareista ajantasainen tieto kuukau-siperusteiseen laskutukseen. Tulevaisuuteen mentäessä on kuitenkin vain luovuudesta kiinni, millä kaikilla tavoilla etäluennalla saa-tavaa ajantasaista kulutustietoa voi hyödyntää. Tieto luo pohjan myös älykkäiden sähköverk-kojen kehittämiselle, kertoo Landis+Gyrin

toimitusjohtaja Ari Tolonen.Landis+Gyr on älykkään energianmittauk-sen ja etäluentapalveluiden johtava yritys. – Etäluentaratkaisun suunnittelu lähtee aina asiakkaan tarpeista, oli kyse sitten älykkäis-tä mittareista, kommunikaatioteknologias-ta, tiedon edelleenkäsittelystä tai vaikkapa uusista tuoteinnovaatioista. Tuotteissamme on huomioitu myös tulevaisuuden vaati-mukset älykkäälle mittaukselle, Tolonen korostaa.

Ohjaa investointejasi älykkäästiÄlykkäät sähkömittarit mahdollistavat pa-remman asiakaspalvelun, ja myös kuluttajat voivat saada ajantasaista tietoa omasta energi-ankulutuksestaan. Myös tieto mahdollisista

sähkökatkoista saadaan entistä nopeammin. Landis+Gyrin etäluentaratkaisu tukee myös energiayhtiön sisäisiä prosesseja ja esimerkik-si investointien suunnittelu helpottuu älyk-kään mittauksen tuottaman tiedon avulla. – Verkon tilasta ja sähkön laadusta saadaan jatkuvaa ja luotettavaa tietoa, mikä on tärkeää esimerkiksi sähköverkkoa suunniteltaessa.Älymittarit paljastavat sähköverkosta pii-leviä ongelmia ja pullonkauloja, joita olisi aiemmin ollut vaikea havaita. Näin verkon kehittämiseen varatut resurssit saadaan var-masti kohdennettua oikein, Tolonen kertoo.Landis+Gyrillä on satavuotinen kokemus sähkön mittaamisesta, ja johtava osaaminen etäluentaratkaisuissa. Sen ammattitaito var-mistaa, että energianmittauksen uusi aika ei jää hyödyntämättä.– Ajantasainen laskutus ja tarkempi tieto sähkönkulutuksesta tarkoittavat parhaim-millaan kustannustehokkuutta, parempaa asiakaspalvelua ja selvää säästöä. Tässä voittavat niin sähköyhtiöt kuin niiden asiakkaatkin, Tolonen summaa.

Kohti parempaa energianhallintaa

Landis+Gyrin ecoMeter tuo tiedon energiankulutuksesta myös kotei-hin. Kuvassa Ari Tolonen.

UUTISIA

Tulevia ympäristö-alan tapahtumiaYmpäristö, Yhdyskunta, Ve-si & Viemäri, Jäte & Kierrä-tys -messut

6. - 9.10. Helsinki, Messukeskus

Elinkeinoelämän ympäris-töfoorumin syystapaami-nen

6.10. Helsinki, MessukeskusJärjestäjä: Elinkeinoelämän kes-

kusliitto

Green VTT -seminaari7.10. Helsinki, MessukeskusLisätietoja: www.vtt.fi/greenvtt

Ympäristöosaaminen on kil-pailuvaltti -seminaarisarja

12.10. Oulu, Lasaretti26.10. Vaasa, Best Western Hotel

Silveria3.11. Tampere, Hotelli Rosendahl9.11. Lahti, SibeliustaloJärjestäjä: Teknologiateollisuus

SymBio Vuosiseminaa-ri 2010. Kestävä kehitys ja puhdas ympäristö biotek-niikan keinoin

27.10. Helsinki, MessukeskusJärjestäjä: TEKES

Valtakunnalliset jätteen hyötykäyttöpäivät

16.-17.11. Lappeenranta, Ylioppi-lastalo

Järjestäjä: Lappeenrannan tek-nillinen yliopisto

Climate & River Basin Ma-nagement Symposium 2011

17–20.1.2011 Oulu, YliopistoJärjestäjä: Suomen Ympäristö-

keskus


Tehosta tehtaan energiankäyttöä

Energiankäytöllä on iso merki-tys Bolidenin Kokkolan tehtaalla – energiankustannusten osuus teh-taan kustannuksista on noin 40 prosenttia. Tehtaalla on paneudut-tu tehokkaaseen energian käyttöön jo vuosikymmenten ajan.

– Me olemme erittäin energia-intensiivinen yritys. Pyrimme kai-killa mahdollisilla tavoilla kehittä-mään tehtaan energiatehokkuutta edelleen. Fokuksemme on pienen-tää energiakustannuksia, paran-taa ympäristönsuojelukykyä ja sitä kautta parantaa kannattavuuttam-me. Haluamme erityisesti olla mu-kana Motivan ja TEM:in säästötal-koissa, energiavastaava Juha Mäen-pää kertoo.

Tehosta prosesseja, sääs-tät selvää rahaaTehtaalla on koko sen historia ajan investoitu energiankäytön vähen-tämiseen. Moottoreita on vaihdettu korkeamman hyötysuhteen moot-toreihin ja hankittu suuri määrä taa-

juusmuuntajia moottorikäyttöjä te-hostamaan, tehokkaampia laitteita ja niihin parempia säätöjä. Suurim-mat säästökohteet löytyvät sinkin valmistusprosessista.

– Meillä on kaksi liuoskiertoa, joissa on neljä virtapiiriä. Jokaises-sa virtapiirissä on yksi tasasuun-taaja. Sähkövirta syötetään ta-sasuuntaajilla altaisiin, joissa olevi-en alumiinilevyjen pinnalle kasvaa sinkkikerros. Vastikään tehdyssä projektissa laitoimme näitä levyjä lähemmäs toisiaan, mistä tuli heti merkittävä säästö. Toisaalta myös

tekninen vaativuus lisääntyi, Mä-enpää kertoo.

Suurin osa koko tehtaan energian-kulutuksesta tapahtuu näissä nel-jässä laitteessa, joten siellä prosentu-aalisesti pienetkin säästöt voivat olla tuhansien megawattien suuruisia ja rahallisesti isoja. Taajuusmuuntajat, moottorit ja lamput ovat kokonais-energian käytössä paljon pienempi asia, mutta edustavat muiden pro-sessivaiheiden energian käytössä isoa osaa. Säästö voi olla prosentuaa-lisesti iso, kun moottoriin laitetaan taajuusmuuntaja.

Kulutus alas kaikin keinoinVaikka paljon on tehtaalla jo tehty ja jossain vaiheessa myös fysiikan lait tulevat vastaan, pieniä keino-ja pyritään löytämään ja toteutta-maan koko ajan.

– Pyrimme hallitsemaan liuos-komponentteja, pitämään ne opti-mitasossa ja pienentämään hävi-öitä, joita tulee mekaanisista osista sekä pitämään laitteet mahdolli-simman hyvässä kunnossa.

– Käytämme BAT-tekniikkaa, joka on paras saatavilla oleva tekniikkaa. Emme katso pelkästään investoin-nin hintaa, vaan huomioimme lait-teiden koko elinkaarikustannukset. Laitteiden tulisi olla mahdollisim-man pitkäikäisiä ja vähän energiaa kuluttavia. Energiatehokkuusjär-jestelmän (ETJ) käyttöönoton myö-tä seuraamme aktiivisesti, missä kulutamme mitäkin energialajia ja etsimme koko ajan säästökohteita, Mäenpää sanoo.

ETJ osana ympäristöjärjestelmää turvaa energiatehokkuuden jatku-van parantamisen.

– Pidämme selvänä asiana, että pyrimme parantamaan kaikin kei-noin ympäristö- ja energia-asioita ja pitämään kulutuslukemat mah-dollisimman alhaisina, Mäenpää toteaa.

INSPIRAATIO

JOUNI SUOLANEN

[email protected]

Kysymys: Miten Bolidenin Kokkolan sinkkitehdas on on-nistunut tehostamaan energi-ankäyttöään?

Vastaus: Pienistä säästöis-tä jatkuvalla tarkkailulla kerryte-tään iso potti.

SÄÄSTÖVINKKEJÄ TUOTANTOTOIMINTAAN

1Hanki mahdollisimman ener-giatehokkaat laitteet ja seuraa

energiankulutusta ja laitteiden käyt-töä sekä reagoi nopeasti energian kulutuksessa esiintyviin poikkea-miin. Katso laitteen koko elinkaaren kustannusta, äläkä pelkästään han-kintainvestointia. Huolla ja pidä lait-teet hyvässä kunnossa.

2Paranna toimintaa jatkuvasti – parantaminen on yleensä aina

mahdollista. Jossain vaiheessa fysii-kan rajat tulevat vastaan, mutta pyri silloinkin pitämään korkea taso yllä.

3Vertaile energiankulutusta sa-man toimialan muihin yrityk-

siin, koska jokaisella toimialalla

on omat erityispiirteensä. Ota opiksi vertailun tuloksista ja ke-hitä toimintaa niiden mukaan. Vertaa mahdollisuuksien mu-kaan myös muihin toimialoihin ja omaksu niiltä hyviä käytäntö-jä.

4Käytä kaikkia hödykkeitä järkevästi kuten vettä, pai-

neilmaa, höyryä, kaukolämpöä ja valaistusta.

5Älä valaise ympärivuoro-kautisesti sellaisia tiloja ja

alueita, joita käytetään vain muu-tamia tunteja päivässä.

LÄHTEET: JUHA MÄENPÄÄ JA KAI HEINONEN.

2

1

3

BOLIDEN KOKKOLA 1. Sinkkiä lastataan laivaan.2. Uusimman teknologian käyttö säästää ympäristöä ja on taloudellisesti kannat-tavaa.3. Boliden Kokkola toimii Kokkolan suurteollisuus-alueella kymmenien mui-den yritysten kanssa.KUVA: ESA MELAMETSÄ

NÄIN ONNISTUIMME

TEHOKASTA ENERGIAA

AMA TTTTTEEEEEEEEEEEEEEEEEEEMMMMMMMMMAAAAAAAAAALLLLLLLLLLEEEEEEEEEHHHHHHTTI

TEHEHEHEHHHHHHHOOOOOOOOOOOOOOOKKKKKKKKKKKKKKAAAAAAAAAAAAAAAKKKKKKKKKKKK SSSSTSTSTSTSSTSTSTSAAAAAAAAAAAAA AAAA TTTTT

2ASKEL

Porin satama siirtyi sata-ma-alueelle hajautetusta valaistuksesta keskitet-tyyn ja säästää tuhansia euroja.

Porin Mäntyluodon satama kes-kitti valaistuksen vuoden alussa kuuteen ohjauskeskukseen lai-vojen lastausalueella. Yksi pää-laite ohjaa koko sataman valais-tusta hämärään aikaan. Valais-tusta tarjotaan sinne, missä on tuotantoa.

– Aikaisemmin valot menivät paikallisesti päälle ja pois eri tahtiin, ja valaistuksia jäi pääl-le turhaan. Automatiikka toimi epätäsmällisesti. Uudella jär-jestelmällä voimme optimoi-da hämäräajat niin, että saam-me helposti tunnin säästöajan päälle–pois-kytkennällä, ope-ratiivinen päällikkö Kai Heino-nen kertoo.

Satama toimii kahdessa vuo-rossa, yöllä toimintaa on vähän. Nyt sellaiset satamaosat, joissa ei ole toimintaa, voidaan keski-tetyllä ohjauksella himmentää noin 30 prosenttiin täydestä va-laistuksesta. Säästöt rahassa voi-vat nousta 10–30 prosenttiin, mi-kä tarkoittaa tuhansien eurojen vuotuista säästöä.

Vartiointiliike valvoo satamaa vuorokauden ympäri. Heinonen kaavaileekin, että vartijat voisi-vat hoitaa erillisenä palveluna myös valaistuksen säädöt, esi-merkiksi nosturivalvomon tila-uksesta. Myös vuorokauden ym-päri työskentelvät satamavalvo-jat voisivat ohjata valaistusta.

Järjestelmä toimii interne-tissä, joten sitä voi ohjata mis-tä tahansa. Kehitettävää on vie-lä käyttöliittymässä. Se pitäisi saada mahdollisimman helpok-si käyttää esimerkiksi grafiikan avulla niin, että eri alueiden va-laistuksia voidaan säätää kar-talta klikkaamalla. Myös iltaoh-jauksessa on vielä kehitettävää. Täysi valaistus on päällä liian usein paikoissa, joissa sitä ei tar-vita.

Kolmannes koko sataman alu-eesta on yhä keskitetyn ohjauk-sen ulkopuolella. Jatkossa on tar-koitus saada myös Tahkoluodon syväsatama ja Kemikaalisatama keskitetyn ohjauksen piiriin.

Kai HeinonenOperatiivinen päällikköKUVA:JAAKKO NIRHAMO

Keskitetty valaistuksen ohjaus säästää satamassa

JOUNI SUOLANEN

[email protected]


Cleantech ja sähköinen tulevaisuus

Cleantech tarkoittaa tuottei-ta, palveluita, prosesseja ja teknologioita, jotka vähentä-vät liiketoiminnan haitallisia ympäristövaikutuksia. Ym-päristöliiketoiminnan maail-manmarkkinat kasvavat nyt yli 10 prosentin vauhdilla ja monet maat haluavat osansa niistä. Suomessa Cleantech-yrityksiä on 2000.

Valitettavasti Suomen kan-santalouden menestystä ei voi rakentaa maan keskeisen sijainnin, yleisesti puhutun kielen, lyhyiden kuljetusetäi-syyksien, edullisen kustan-nustason tai runsaiden luon-nonvarojen varaan. Jäljelle jää lähinnä kaksi tekijää; korkea koulutustasomme sekä edul-linen sähköenergia teollisuu-delle.

Niinpä Cleantech-yhtiölle on loogista keskittyä energia-tehokkuuteen ja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen, mikä onnistuu ainoastaan sähköenergian avulla. Ratkai-suja on sekä sähköisessä talo-tekniikassa että Smart Grid - eli tulevaisuuden älykkäissä sähköverkoissa, sähköisessä talotekniikassa ja sähköauto-jen latausverkoissa.

Sähkö on puhtain tapa siirtää ja käyttää ener-giaa Sähköä voi tuottaa ilman päästöjä. Ydinvoiman kannal-la on etenkin Ranska. Norja on käytännössä kokonaan vesi-voimaan perustuvan sähkön maa. Saksa ja Tanska ovat puo-lestaan panostaneet uusiutu-van energian tuotannossaan aurinkoenergiaan ja tuulivoi-maan.

Sähkön siirron vaikutusta ympäristöön voi havainnollis-taa vertaamalla esim. Suomen ja Ruotsin välisen merikaa-peliyhteyden, Fenno-Skan-linkin, kapasiteettia vastaa-van energiamäärän siirtoon öljynä. Merikaapelin saas-teettoman siirtokapasiteetin

korvaaminen öljyllä vaatisi useita kymmeniä tuhansia öl-jyrekkoja maanteille.

Sähkö on ainoa energia-muoto, jonka siirrosta tai käy-töstä ei aiheudu paikallisia saasteita, minkä vuoksi lii-kennemuodot, jotka perustu-vat sähköön, tulevat valtaa-maan alaa kaupunkiliiken-teessä. Moni Euroopan maa tarjoaa sähköautoilijoille merkittäviä veroetuja, ja poh-joismaisista kaupungeista Os-lo on jo julistettu sähköautoi-lun pääkaupungiksi. Sähköau-toilua tukevissa kaupungeissa toimiville yrityksille avautuu uusia liiketoimintamahdolli-suuksia, kun autoja ladataan tienvarsilla ja kauppakeskuk-sissa. Mahdollisuuksia aukeaa niin latauspisteiden valmista-jille kuin pysäköintialan yrit-täjille.

Puhdasta ympäristöä voi-daan rakentaa myös sähköi-sen talotekniikan avulla. Kun rakentamismääräysten kiris-tyessä lämmön talteenoton hyötysuhde nostetaan kor-keaksi ja valaistus toimii läs-näolotunnistuksella, moni asia muuttuu. Passiivitalos-sa paljon parjattu perintei-nen sähkölämmitys on varsin kilpailukykyinen, sekä ym-päristön että kukkaron kan-nalta. Energiatehokas sähkön käyttö on mahdollista siten, että asumismukavuutta nos-tetaan ja sisäilman terveelli-syyttä parannetaan.

Cleantech-yhtiö huomioi päästöttömyyden lisäksi ma-teriaalien kierrätettävyyden ja valmistusprosessien puh-tauden. Tuotteiden valmista-minen lähellä markkinoita vähentää kuljetuksista aiheu-tuvia päästöjä. Cleantech-yh-tiö pyrkii kaikessa toimin-nassaan mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen. Kil-pailutilanteessa syntyy näin lisää työpaikkoja ja uutta kes-tävään kehitykseen perustu-vaa teknologiaa.

MP sponsorikolumni

Timo LuukkainenToimitusjohtaja, Ensto

AJASSA

Metsäteollisuus ku-luttaa Suomen säh-

köstä kolmanneksen. Merkittävä osa tästä ku-luu yhteen prosessiin: paperin raaka-aineen, massan, hiertämiseen mekaanisesti puusta. Ke-hitetyillä uusilla proses-seilla voidaan massan tuotannossa säästää säh-köä 5-15 %. (Lähemäki 1998, Tilastokeskus 2001.)

Sähkömoottorit, jotka tavallisesti

käyvät tarpeesta riippu-matta samalla nopeudel-la, kuluttavat noin 65 % Suomen teollisuuden sähköstä. Säätelemällä moottorin nopeutta taa-juusmuuttajilla voidaan sähkön kulutus usein vä-hentää puoleen. LÄHDE: ilmasto.org

SÄÄSTÖT

VINKKI



Kysymys: Miten Uusikaupunki on hyötynyt yhdistämällä kunnan voimavarat päästöjen vähentämisen ja energiansäästön taakse?Vastaus: Uusien yritysten, tuotteiden ja työpaikkojen syntyminen ovat suuria etuja.

Uusikaupunki on mukana Hiilineut-raalit kunnat -hankkeessa, jossa pyri-tään vähentämään hiilidioksidipääs-töjä EU:n asettamia tavoitteita enem-män ja sovittua aikataulua nopeam-min. Muut hankkeeseen osallistuvat kunnat ovat Mynämäki, Kuhmoinen, Padasjoki ja Parikkala.

Uusikaupunki oli vuonna 2008 edel-leen taantumasta ylös ponnisteleva kunta sekä asukasmäärän että työ-paikkojen määrän osalta. Vuoden 2008 keväällä Uusikaupunki lähti mukaan Tekesin, Suomen ympäristökeskuk-sen ja yritysten rahoittamaan hank-keeseen.

– Meillä oli tehty tuulivoimaselvi-tyksiä, kiinteistöjen kaukovalvontaa ja lämpötilojen säätöä. Olimme myös mukana Työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimuksessa. Ha-lusimme toisin sanoen uusia kaupun-gin imagoa. Kun lisäksi hanke ei mak-sanut meille mitään, lähdimme mie-lellämme mukaan, kaupunginjohtaja Kari Koski kertoo.

– Käänsimme lähestymiskulman selvästi elinkeinopolitiikkaan ja ym-päristöliiketoimintaan. Otimme yk-kösasiaksi työpaikkojen ja veroeuro-jen saamisen. Valtuustossa on hyväk-sytty ilmastonmuutoksen ehkäisy ja ympäristöasiat koko kaupungin kai-ken toiminnan läpitunkevaksi peri-aatteeksi.

Kilpailukykyä energiatehok-kuudellaSuureksi haasteeksi muodostui, mi-ten saadaan homma pysymään käsis-sä. Siksi kokonaisuudesta vastaamaan palkattiin jo eläkepäiville siirtynyt Reijo Laine. Neljässä eri sektorista – asukkaista, yrityksistä, kunnanhal-linnosta ja maataloudesta – keskityt-tiin aluksi yritysten kehitysideoihin. Hankkeessa on mukana noin 50 yri-tystä vaihdellen suurimmista pk-yri-tyksiin. Tulijoita olisi ollut alueen yh-teensä noin 700 yrityksen joukosta enemmänkin.

– Kaikkia emme voineet ottaa mu-kaan, koska meillä on se periaate, että teemme sen minkä lupaamme. Yrityk-set ja kuntalaiset vaativat pelkän pu-

humisen sijaan konkretiaa. Koko ajan pitää tapahtua ja pystyä mittaamaan, miten jokin toimenpide vaikuttaa esi-merkiksi ilmastonmuutokseen, Koski kertoo.

– Energiatehokkuus lisää yritysten kilpailukykyä. Asiantuntija käy läpi yritysten kanssa ympäristö- ja ener-gia-asioita, kuten laskee hiilidioksidi-tasetta Maakuntaliiton rahoituksella. Yritykset ovat innostuneita, koska ne voivat käyttää tietoja hyväksi markki-noinnissa ja sopimusneuvotteluissa. Myös rahoittajat edellyttävät jo usein lukuja.

Esimerkiksi alueen huippuyritys Yara Suomi Oy vähensi asentamallaan katalysaattorilla typpioksidipäästö-jä 1 200 000 tonnista 160 000 tonniin vuoden aikana. Lannoitetuotannon päästöjen aleneminen vaikuttaa sa-malla myös maatalouden päästöihin.

Yhteistyötä ja uusia tuotteitaAlueen yhteensä 16 000 asukkaasta noin 900 on ollut mukana ideoimas-sa hankkeessa. Yhteensä 1900 idean joukossa oli monia toteuttamiskelpoi-sia, kuten liikenteen ja jätehuollon pa-

rantamiseen kohdistuvia ehdotuksia. Kuntaan rakennetaan biovoimala, jo-ka käsittelee jäteveden puhdistamo-jen raskasmetallia sisältävän mullan niin, että sitä voidaan käyttää kaato-paikan verhoiluun. Uutta teollisuus-hallia lämmittämään saatiin maa-lämpö vain 60 000 euron lisäkustan-nuksella. Teollisuushalliin sijoittuu lähekkäin muun muassa neljä pientä biotech-yritystä.

– Yrityksiä yhdistävät yhteiset ti-laisuudet, joissa niiden välille syntyy yhteistoimintaa. Uskon, että kolmen vuoden jaksossa syntyy noin sata uut-ta työpaikkaa, Koski kertoo.

Yrityksissä on kehitetty uusia tuot-teita kuten sähkö- ja hybridiautot au-totehtaassa, Tukholman saaristossa toimivat hydridilossit, pelleteillä läm-piävät hybriditakat, biohajoavat huo-nekalumateriaalit, kalanperkeistä val-mistettava biopolttoöljy ja vähähiili-dioksidiset uusiorenkaat.

– Hanke on onnistunut erinomai-sesti, Koski kiittelee.

Yhdistä kunnan voimat, säästä ilmastoa ja energiaa

JOUNI SUOLANEN

[email protected]

MUUTOS

UUSIKAUPUNKI

INSPIRAATIO

”Käänsim-me lähesty-miskulman selvästi elinkeino-politiikkaan ja ympä-ristöliiketoi-mintaan. Ykkösasia-na on työ-paikkojen ja veroeurojen saaminen.”Kari Koski Kaupunginjohtaja

INSPIRAATIO

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) merentutki-muksen tavoitteena on tuottaa tietoa erityisesti

Itämeren suojeluun tähtäävän päätöksenteon tueksi yhdistämällä merentutkimus, valuma-alue-, ilmaston-muutos- ja sosio-ekonominen tutkimus tiiviillä hanke- ja tutkijayhteistyöllä.

SYKE

VINKKI


UUSIKAUPUNKIYhteistyöllä kohti energia- säästöjä.KUVAT: ESKO RUORANEN

Eettistä tehokkuutta

CRnet Verkoston asiantun joita: Timo Husu, Nina Storfors, Reijo Seppänen, Kaisa Sariola, Marke a Koivisto, Pen Viluksela, Elina Seikku, Olli-Pekka Mäkirintala, An Kylliäinen, Marja Ah ainen, Tiina Aulanko, Petri Sipilä , An Lauslah , Tuula Pohjola, Laila Törnroos, Kari Rissa ja Juha-Ma Puhakka. Kuvasta puu uvat Ilpo Pen nen, Mika Kuisma, Johanna Kujala, Sari Kuvaja ja Piia Nurmi.

Yritykset ja yhteisöt saavat CRnet Verkostolta kokonaisvaltaisen palvelun yritysvastuun eri osa-alueisiin. Yritysten valmentajina ja sparraajina toimivat CRnet Verkoston asiantun jat, joilla on laaja sekä teoree nen e ä käytännönläheinen oman erityisalueensa tuntemus.

Vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijätCRnet Verkosto tarjoaa yrityksille työvälineitä, etoa ja valmennusta ydinliiketoiminnan kehi ämiseen. Lähtökohtana ovat kestävän kehityksen mukaiset arvot ja ee nen te-hokkuus.

CRnet Verkosto keski yy laatu-, ympäristö- ja henkilöstöasioiden vastuulliseen kehit-tämiseen. Tavoi eena on liiketoiminnan suuntaaminen uudelle yhteiskuntavastuun tasolle. CRnet Verkostossa on tällä hetkellä 13 kokenu a osaajaa yritysvastuun eri osa-alueilta. Apuna heillä on ryhmä eri alojen erikoisasiantun joita.

CRnet Verkoston palvelukokonaisuusCRnet Verkoston palvelukokonaisuus muodostuu neljästä osa-alueesta: liiketoiminnan auditoinnit, erilaiset kehi ämishankkeet, valmennusohjelmat ja verkkokurssit sekä

etopankki uu skirjeineen. Lisäksi järjestämme vuosi ain kansainvälisen seminaarin ja kaksi työpajaa vastuullisen liiketoiminnan aiheista.

CRnet Verkoston etopankin avulla saa helpos yhdeltä sivustolta etoa vastuullises-ta liiketoiminnasta, sen ilmiöistä ja työkaluista. Mukana on myös oma laatu- ja lain-säädäntöosio. Kuukausi ain julkaistavat uu skirjeet sisältävät etoa alan uusimmista suuntauksista ja tutkimuksista sekä tapahtumista meillä ja maailmalla suomeksi sekä englanniksi.

www.crnet .fi [email protected] [email protected]

1

Kunnan resurssit huomioitava

1Energia- ja ilmasto-hankkeisiin kannattaa lähteä omin eväin kun-

nan omista lähtökohdista. Tie-tenkään pyörää ei kannata kek-siä uudelleen, mutta hanke ei onnistu matkimalla muita.

Kaikki osapuolet sitoutuvat

2 Tärkeätä on eri tahojen kuten kunnan, asuk-kaiden, yritysten ja

teollisuuden yhteen hiileen puhaltaminen. Kaikkien pitää olla mukana ja sitoutua täysillä hankkeeseen koko ajan. Muu-ten se ei onnistu.

Hankkeesta hyötyä monella osa-alueella

3Hankkeilla voidaan vahvistaa paikallista työllisyyttä, vauhdittaa

kotimarkkinakysyntää ja el-vyttää liike-elämää ja vienti-toimintaa.

Yhteistoiminta tärkeää

4Kyseessä on eri toimi-joiden välinen uuden-lainen yhteistoiminta,

jossa kohtaavat tutkimus ja käytäntö.

Asiantuntijat avuksi

5Eri alojen kuten bio-tieteiden, energian, markkinoinnin ja yri-

tyselämän asiantuntijat ovat olennainen osa ja apu hank-keen onnistumisessa. Kokonai-suuden koordinoija täytyy eh-dottomasti nimetä.LÄHTEET: KARI KOSKI JA WWW.YMPARISTO.FI/HIILINEUTRAALITKUNNAT

KARI KOSKEN VINKIT

5YHTEISTYÖLLÄ SÄÄSTÖJÄ

YHTETETETEEEEEISISISISSSSISISISIISISISTTTTTTTTTTTTTYYYYYYYYYYYYYYÖÖÖÖÖÖÖLÖLÖLÖLÖLÖLÖÖLÖLLÖLÖLÖLLÄLÄLÄLÄ YYYYYYYYYYYYYYYYÄÄ Ö Ä

3ASKEL


AJASSA

Uusiutuvat energiamuodot

KUNNILLA ON VALTAAKunnat voivat päättää usein luuluta enemmän energiankäyttömuodois-taan toteaa Peter Lund.KUVA: SHUTTERSTOCK

Laajasta kirjosta tärkeimmät uusiutuvien energialähteiden muodot ovat vesivoima, tuulivoi-ma, aurinkoenergia ja bioener-gia. Suomessa hyödynnetään pääasiassa vesivoimaa ja bio-energiaa, joiden osuus maamme energiankulutuksesta on nel-jännes. Bioenergiasta pääosa on puuenergiaa, mutta kasvunva-raa olisi runsaasti esimerkiksi peltoenergian, jätteiden ja bio-kaasun alueella.

– Aurinkoenergiaa hyödynne-tään Suomessa vähemmän kuin muualla Euroopassa, vaikka au-rinko-olosuhteet ovat Keski-Eu-roopan luokkaa, Aalto-yliopiston Teknillisen Korkeakoulun pro-fessori Peter Lund kertoo.

– Uusiutuvien energialähtei-den potentiaali Suomessa on hyvä ja niiden käyttö voitaisiin kaksinkertaistaa. Tämä edellyt-täisi bioenergian laajentamista ei-puupohjaisiin biomassoihin ja uusituvien energialähteiden laajempaa käyttöä, esimerkiksi tuulivoiman hyödyntämistä.

Kunnille iso hyötyKuntien ei pitäisi nähdä uusiutuvia energiamuotoja pelkästään energia-na, vaan tärkeää olisi ymmärtää nii-den laaja taloudellinen merkitys. Ko-konaan uuden liiketoiminnan ja uu-sien työpaikkojen luominen tulisi olla yhtenä johtoajatuksena silloin, kun kunnissa mietitään energia- ja

ilmastokysymyksiä. – Kokemus maailmalta osoittaa, että

kunnan visio ja tahtotila yhdistettynä kuntalaisten aktiivisuuteen sekä yh-teistyö yritysten kanssa luo avaimet menestykseen, Lund muistuttaa.

− Jos energiaa ja energiapalveluita pystytään tuottamaan omasta takaa sekä samalla hyödyntämään paikalli-

sia resursseja, jää energiaan käytetty raha paikalliseen talouteen. Jos sähkö, polttoaineet ja lämpö sen sijaan han-kitaan muualta, valuvat rahat pois.

Kuntapäättäjillä valtaUusiutuvat energiamuodot ovat päästöttömiä ja kierrätettävissä, eikä niistä synny pitkäaikaisia vaarallisia jätteitä. Suomessa eletään valtavien uusiutuvien energiaresurssien kes-kellä. Energia- ja ilmastopolitiikan ohjauskeinojen tulisi olla enemmän osallistuttavia kuin poissulkevia. Näiden suurten linjojen korjaami-sessa kunnilla on oma iso roolinsa.

Usein kunnalla on enemmän val-taa energiankäytön tehostamises-sa ja uusiutuvien energiamuotojen edistämisessä kuin luullaan. Hal-linnassa on erilaisia rahanarvoisia etuja, jotka voisivat motivoida yksi-tyiset ja yritykset investoimaan, esi-merkiksi rakennusoikeuksien, pysä-köintipaikkojen ja kunnallisten pal-velujen muodossa.

– Jos esimerkiksi ostaa bioekoau-ton, voisi saada ilmaisen pysäköin-tioikeuden, rakennusoikeutta taas voitaisiin myöntää enemmän, jos rakentaa matala- tai nollaenergiata-lon, Lund visioi.

– Usein menestys lähtee juuri täl-laisista sosiaalisista- tai palveluin-novaatioista. Välttämättä siis ei tar-vita suuria summia rahaa, mutta kylläkin fiksu bisnesmalli.

”Uusiutuvien ener-gialähteiden po-tentiaali Suomes-sa on hyvä.”

Peter LundProfessori, Aalto-yliopisto

Kysymys: Kannattaako kuntien ja yritysten käyttää uusiutuvia energialähteitä?

Vastaus: Uusiutuvien energialähteiden käyttö tuo paitsi taloudellista säästöä, myös kasvattaa työllisyyttä ja kunnioittaa ympäristöä

MIKAELA KATRO

[email protected]

TAUSTAA

FAKTA

EU:n tavoitteena on nostaa uu-siutuvan energian osuus 20 prosent-tiin kaikesta EU:n energianloppuku-lutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Suomelle on asetettu 38 prosentin tavoite uusiutuvan energiantuotan-non osalta.

Suomessa uusiutuvista ener-gianlähteistä hyödynnetään pää-asiassa vesivoimaa ja bioenergiaa. Aurinkovoimaa hyödynnetään lähin-nä talojen veden lämmityksessä ja kesämökkien piensähkön tuottami-sessa.

Uusiutuvien energiamuotojen etuja ovat mm. ympäristöystävälli-

syys, kotimaisuus ja hiilidioksidineut-raalisuus.

Uudet energiamuodot ovat paikallisia energialähteitä ja niiden hyödyntäminen auttaa koko kuntaa, esim. lisää työllisyyttä.

Uusista energiamuodoista ja niihin liittyvästä teknologiasta saat-taa syntyä vientituotteita, maailmal-ta löytyy monta menestystarinaa näistä.

Kuntien kannattaisi miettiä puhtaan ja tehokkaan energian stra-tegian luomista alueelleen, jonka läh-tökohtana on uskottava visio, haas-teet ja konkreettinen sitoutuminen.

Tuotteen elinkaariajattelus-sa tarkastellaan eri tuotteiden elinkaaren vaiheita valmis-tuksesta jalostukseen ja kulu-tukseen sekä käytön jälkeen tapahtuvaan hyötykäyttöön. Kussakin vaiheessa käytetään erilaisia panoksia, kuten ma-teriaaleja, energiaa tai vettä, ja aiheutetaan erilaisia päästöjä ja ympäristökuormitusta.

Kasvava trendiElinkaariarviointi on menetel-mä, jonka avulla pyritään sel-vittämään tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaiset ympä-ristövaikutukset ja eri tuottei-den väliset erot. Elinkaariarvi-ointi on kasvava trendi yrityk-sissä ja julkishallinnossa. Sitä pitäisi hyödyntää myös ihan jo-kapäiväisissä päätöksissä. Esi-merkiki ruokailla tulisi ympäris-töä huomioiden eli valitsemalla lounaslautaselle sesonkikasvik-sia ja -juureksia sekä maltillinen määrä lihaa tai kalaa. Toinen ta-pa olisi esimerkiksi pienentää asumisen ympäristövaikutuksia sähkönkulutusta vähentämällä ja varmistamalla, ettei lämmitä harakoille. Myös mm. kotimais-ten tuotteiden käyttäminen ja lähiseutumatkailu kunnioitta-vat ympäristöä.

Tikusta asiaaElinkaariarviointi on suositel-tu ja yleistyvä menetelmä, mut-ta tulosten esittämistä kulutta-jille ei ole juuri pohdittu. Siksi elinkaari- ja kulutustutkijat ovat yhdessä aloittaneet Mittatikku-hankeen.

Mittatikun avulla voidaan hahmottaa erilaisista tava-roista ja palveluista aiheutu-vien ympäristövaikutusten suuruusluokka. Mittatikulla voidaan myös vertailla vaihto-ehtoisia ratkaisuja, esimerkik-si kuinka suuri ympäristöhyöty on, kun automatka korvataan bussimatkalla. Mittatikusta pyritään kehittämään välinet-tä, jolla voidaan kuvata kulu-tuksen ympäristövaikutuksia ymmärrettävällä ja luotetta-valla tavalla.

Elinkaari- ajattelussa on kyse päivittäisestä päätöksen-teosta

MIKAELA KATRO

[email protected]

UUSIUTUVA ENERGIA

N TUOTTTTTTTTTAAAAAMMMMMAAAA TEEM

UUUUUUUSSSSSSSSSSSSIUIUUUIUIUIIUIUIUIUIUIUIUTTTTUTUUTUTUTUTUTUTUTUTUTUVVVVVAVAVAVAVAVAV

4ASKEL

KUVAT: ISTOCK.COM


Tarjoamme asiakasyrityksillemme oman pääoman ehtoista riskirahoitusta, pitkäaikaisia investointilainoja ja kehitysmaainvestointeihin liittyvää osaamista. Rahoitamme mm. kannattavia uusiutuvan energian

hankkeita yhdessä suomalaisten yritysten tai niiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

www.finnfund.fi

Finnfundilta riskirahoitusta yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä

Finnpartnership tarjoaa liikekumppanuustukea ja uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa

Finnpartnership on ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima liikekumppanuusohjelma. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille liikekumppanuustukea ja avustaa yhteistyökumppanien

löytämisessä. Tukea myönnetään nyt myös suomalaisen ympäristöteknologian pilottihankkeisiin.

www.finnpartnership.fi

Finnpartnership c/o Finnfund

PL 391Uudenmaankatu 16 B

00121 Helsinki

puh. (09) 3484 3314faksi (09) 3484 3346

Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund)

PL 391 Uudenmaankatu 16 B

00121 Helsinki

puh. (09) 348 434 faksi (09) 3484 3346

L&T Biowatti p. 010 4608

L&T Biowatti Oy on Lassila & Tikanoja Oyj -konser-niin kuuluva kotimainen bioenergiayhtiö. Tarjoamme kokonaisratkaisuja sekä asiakaskohtaisia palveluja energiantuottajille, puunjalostajille, metsänomistajille sekä pienkiinteistöjen lämmittäjille.

Puusta puhdasta energiaa

AJASSA

Suomi on maailman johtavia maita uusiutuvien energialähteiden ja erityisesti bioenergian hyödyntämisessä. Uusiutuvista energiamuodoista saadaan neljännes koko Suomen energian

kulutuksesta ja sähköntuotannosta niiden osuus on yli neljännes. Suomessa käytettävistä uusiu-tuvista energiamuodoista tärkeimpiä ovat bioenergia, varsinkin puu ja puupohjaiset polttoaineet, vesivoima, tuulivoima, maalämpö ja aurinkoenergia.

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on edelleen lisätä uusiutuvien energia-lähteiden käyttöä ja osuutta energian kulutuksesta. Tämä on energiansäästön ohella merkit-

tävimpiä keinoja saavuttaa Suomen ilmastotavoitteet. Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei li-sää hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi uusiutuvan energian käyttö edistää työllisyys- ja aluepoliittisia tavoitteita ja lisää huoltovarmuutta. Se myös tukee alan teknologian vientiä, josta on jo tullutkin merkittävä osa suomalaista vientiä.

Turve on Suomessa määritelty hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Sillä on merkit-tävä, noin 6 % osuus energiataseessamme. Kotimaisena polttoaineena turpeella on huomatta-

va aluepoliittinen, työllistävä ja energiahuollon varmuutta lisäävä vaikutus. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on säilyttää turve kilpailukykyisenä vaihtoehtona energiantuo-tannossa.

LÄHDE: TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ

ILMASTOTAVOITTEISIINUUSIUTUVALLA ENERGIALLA

FAKTAA



Jätteenkäsittelyyn, -hyödyntämi-seen ja -kierrätykseen on olemas-sa useita eri tapoja riippuen sii-tä, mitä jätejae sisältää ja kuinka suuri määrä jätettä on kyseessä. EU:n kaatopaikkadirektiivi aset-taa vain vähän rajoituksia ja kaa-topaikoille menee paljon kotitalo-uksista, yrityksistä ja palvelulai-toksista syntynyttä sekajätettä, josta voisi kierrättää vielä jopa 90 prosenttia.

Tärkeintä lajittelussa olisi saa-da vaarallisiksi luokitellut aineet pois sekajätteestä. Tästä syystä on-gelmajätteelle on olemassa omat, erilliset vastaanottopisteensä, jon-ne ihmiset voivat ilmaiseksi viedä jätteen.

− Jos jätteillä ei ole tarpeeksi suurta markkina-arvoa, kaatopai-kalle vietävästä jätteestä suurin osa on käsittelemätöntä. Suomes-sa on meneillään jätelainkoko-naisuudistus, johon liittyen ollaan valmistelemassa myös määräyk-siä, joiden mukaan kaatopaikalle ei saa viedä lainkaan hyödynnettä-vissä olevaa jätettä, Aalto-yliopis-ton teknillisen korkeakoulun jäte-huoltotekniikan professori Juha Kaila kuvailee.

− Puhtaille jakeille on olemassa laajat, globaalit markkinat. Euroo-pasta viedään käsiteltyjä jakeita mm. Kiinaan ja muualle Aasiaan. Investointibuumi bisneksessa on tällä hetkellä kova. Tiukentuva

jätelaki lisää entisestään ympä-ristönäkökulmasta vastuullisten yritysten kansainvälisiä kilpailu-mahdollisuuksia.

Kierrätä biojätteiden ravinteetBiojätteitä voidaan käsitellä bio-kaasuprosessissa, jonka seurauk-

sena syntyy biokaasua. Biokaasu on esimerkiksi puhtain polttoai-ne, jota nykymoottoreissa voidaan käyttää.

− Biokaasuteknologia on yleis-tymässä biojätteen hyödyntämis-menetelmänä, mutta uhkana ovat suuret polttolaitoshankkeet. Olisi toivottavaa, että biojätteiden polt-to estettäisiin lainsäädännöllä, sil-lä polttamalla estetään mahdolli-suus kierrättää biojätteiden ravin-teet, MTT:n erikoistutkija Sanna Marttinen kertoo.

− Biojätteiden näkökulmasta tär-keää on nimenomaan ravinteiden kierrätys. Biojätteet sisältävät sekä fosforia että typpeä, jotka ovat välttä-mättömiä ravinteita ruoan ja rehun tuotannossa. Fosfori on uusiutuma-ton luonnonvara, jonka on ennustet-tu loppuvan jopa ennen öljyä.

Jätteet puhtaiksiKotitalouksien ohuet jätevirrat asettavat jätteiden keräämiselle rajoja: joidenkin jätteiden erikseen kerääminen aiheuttaa ympäristö-kuormitusta eikä siis ole suositel-tavaa. Materiaalia tulee olla paljon, jotta kierrättäminen olisi taloudel-lisesti ja ympäristön kannalta kan-nattavaa.

− Ihmisten pitää ymmärtää, et-tei meidän systeemimme ole mi-tenkään suljettu systeemi emme-kä me voi kierrättää jätettä ikuises-ti, Kaila muistuttaa.

− Myös luonto pitää ottaa huo-mioon ja myös palauttaa jätettä ta-kaisin sinne. Turvallisesti, tieten-kin, Kaila lisää.

Jätteiden lajittelu – tulevaisuuden bisnes

SANNA MARTTINEN. MTT:n erikoistutkijan mukaan biokaasuteknologia on yleisty-mässä biojätteen hyödyntämismenetelmänä.

AJASSA

MIKAELA KATRO

[email protected]

Kysymys: Miten estää hyö-dyllisen jätteen vieminen kaato-paikoille?

Vastaus: Puhtaille jakeille on olemassa laajat ostomarkkinat, myös jätelainkokonaisuudistus asettaa rajoituksia.

FAKTAA JÄTTEIDEN LAJITTELUSTA

Jätteiden erittelyn taloudelli-nen hyöty syntyy puhtaiden jakei-den globaaleilla markkinoilla

Vaarallisten jätteiden erot-telu on olennaista: puhdas ja hy-välaatuinen jäte on helpompi kier-rättää

Jätteiden syntypaikalla erot-telu on paras keino saada suurin osa jätteestä uudelleenkiertoon

Kansainvälisten tutkimus-ten mukaan biokaasuteknologia on paras menetelmä teollisuuden ja yhdyskuntien biojätteiden hyö-dyntämiseen

Biokaasuteknologia mahdol-listaa biojätteiden ravinteiden kier-rätyksen

Biojätteiden kierrätys säästää uusiutumattomia luonnonvaroja ja energiaa

Biokaasu on uusiutuva ener-gialähde, jonka käytöllä voidaan saavuttaa merkittäviä päästöjen vähenemiä

Korvaamalla fossiilisia polt-toaineita biokaasulla saavutetaan merkittäviä ympäristöhyötyjä

Toimijoilla on valmiudet in-vestoida biokaasun liikennepoltto-ainekäyttöön, mutta lainsäädäntö uhkaa viedä pohjan kannattavuu-delta

Kaikki jäte ei voi kiertää ikui-sesti, vaan osa siitä on palautetta-va luontoon turvallisesti

ENERGIAA JÄT-TEISTÄ

TEEMMMMMAAAAAAAAALLLLLLLLLLEEEEEEEEEHHHHHHHHHTTTTTTTTTTIIIIIIIII

ENERERERERRRRRRRRGIGIGIGIGIGIGGIGIGIGIGIGIGIGIAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA JJJJJJJJJÄÄÄÄÄÄTÄTÄTÄTÄ -TTÄ

5ASKEL

Jätteenkäsit-telyjärjestelmät vertailussa

Metropolia Ammattikor-keakoulun bio- ja elintarvi-ketekniikan opiskelijat Ni-na Lindeman ja Taija Nord-ström ovat tehneet tutki-musta vanhustenhoitolai-tosten jätteenkäsittelyjär-jestelmistä.

Tutkimuksessa vertaillaan ma-nuaalisen ja osittain automati-soidun jätteenkäsittelyn toimi-vuutta, ergonomisuutta ja talou-dellisuutta keskenään.

− Alustavat tutkimustulokset osoittavat, että osittainkin auto-matisoitu järjestelmä on hygiee-nisempi ja fyysisesti vähemmän rasittava. Manuaalinen järjestel-mä on hyvin aikaa vievä osasto-jen jätekuljetuksista vastaavalle huoltomiehelle, jolloin ei jää riit-tävästi aikaa muille huoltotöil-le, Metropolia Ammattikorkea-koulun koulutuspäällikkö Riitta Lehtinen kertoo.

− Sekä automatisoidulla että perinteisellä järjestelmällä on vaikutusta asukkaiden, vieraili-joiden ja työntekijöiden viihty-vyyteen. Siisteyttä ja ilman ha-juttomuutta pidetään tärkeänä, Lehtinen toteaa.

Työn tässä vaiheessa ei ole vie-lä varmaa kumpi menetelmä on taloudellisesti kannattavampi, sillä järjestelmien vertailuun ei ole samanarvoisia mittareita. Manuaalisesta jätteenkäsitte-lystä mahdollisesti aiheutuvia sairauspoissaolojen ja liikunta-elinsairauksien kustannuksia ei tutkimuksessa ole huomioi-tu automatisoidun järjestelmän eduksi.

MIKAELA KATRO

[email protected]

Edistykselliset jätteiden siirto- ja keräysratkaisut

- kauppa- ja liikekeskuksiin

- sairaaloihin, hoitolaitoksiin

- ravintoloihin, suurkeittiöihin

- teollisuuteen

- asuinalueille

Hygieenistä ja tehokasta jätteenkäsittelyä

www.ecosir.com

AJASSA

Kotitaloudet tuottavat noin 315 kiloa jätettä asu-

kasta kohden vuodessa. Jättei-den synnyn ehkäisyllä ja kier-rätyksellä tuota määrää voi pie-nentää merkittävästi.

Jätteiden määrän vähen-täminen on jätelain yk-

köstavoite.

LÄHDE: KULUTTAJAVIRASTO

KIERRÄTYSVÄHENTÄÄROSKAA

FAKTAA


Noin 6 000 asumisoikeusasuntoa omistavalle TA-Asumisoikeus Oy:lle kiinteistöjen ja asumisen energian-kulutus on ylivoimaisesti suurin kiinteistöjen hoitomenojen kustan-nuserä ja noin kolmannes hoitokus-tannuksista. TA-Yhtymässä onkin tehty strateginen päätös pyrkiä pie-nentämään energiankäyttöä erilai-silla energiaratkaisuilla, kuten maa- ja aurinkolämpöä käyttämällä sekä passiivitaloilla. Yhtiöllä on tulossa energiaohjelma, jonka laadinnassa Motivan on ollut mukana.

– Pyrimme toimimaan yhteiskun-tavastuullisesti kuten pitämään asu-misen hintatason kohtuullisena ja asuinympäristön turvallisena sekä viihtyisänä. Energiansäästö ja ym-päristöasiat ovat meillä tapetilla jat-kuvasti. Vähän hiukkasia päästävät sähköautot nivoutuvat hyvin tähän ajattelutapaamme, TA-Asumisoike-us Oy:n toimitusjohtaja Panu Kärnä toteaa.

Yrityksen sähköautoissa korostuu energiansäästön ohella käyttötarve. Markkinointisihteerit käyvät jatku-vasti esittelemässä asuntoja ja isän-nöitsijät tarkastamassa paikkojen kuntoa. Sähköautot sopivat näihin tarpeisiin hyvin, koska ajo toistuu taajamissa lyhyillä matkoilla usein. Autoissa näkyvät teipit noudattavat yrityksen yleistä ilmettä.

– Sähköautot liittyvät paitsi kau-punkimaiseen liikkumisen tarpee-seen, myös yrityksen sisäiseen ja ulkoiseen markkinointiin. Ne vies-tivät omalle henkilöstölle ja talo-jen asukkaille, sidosryhmille sekä nykyisille ja uusille asiakkaille, et-tä haluamme osallistua ympäris-töstä huolehtimiseen. Jos saam-me niiden avulla vietyä viestiä, et-tä haluamme säästää energiaa, ne maksavat itsensä moninkertaises-ti takaisin, Kärnä kertoo.

Sähköautoissa on tulevaisuusIsännöitsijät ja markkinointisih-

teerit käyttävät sähköautoja toistai-seksi koeluonteisesti muiden vähä-päästöisten yritysautojen rinnalla.

– Sähköautoissa on tulevaisuus. Sähköauto yleistyy joka tapauk-sessa. Kysymys kuuluu vain, kuin-ka pian. Toimimme mieluummin etupainotteisesti. Ladattu sähkö-auto passiivitalon edessä on hyvä tulevaisuuden kuva, Kärnä pohtii.

Sähköautot yleistyvät, kun tuo-te opitaan tuntemaan nykyis-tä paremmin ja kun akut kehit-tyvät entistä tehokkaammiksi ja tavallisella verkkovirralla toimi-viksi. Kokemuksia tarvitaan lisää myös muun muassa talvikäytöstä

ja kokonaiskustannuksista. Auto-jen tekniikka kehittyy sekin koko ajan.

Myynnin volyymien kasvaessa sähköautojen hinnat laskevat. Kär-nä kaipaa halpakäyttöisille, saas-teettomille ja lähes äänettömille sähköautoille valtiovallan tukea ja omaa veroluokkaa.

– Yrityksille, joiden henkilöstö-kustannukset ja autojen käyttö-kustannukset ovat meitäkin suu-remmat, sähköautoilla on varsin suuri merkitys.

Säästä rahaa ja luo imagoa sähköautolla

TOIMITUSJOHTAJA PANU KÄRNÄ. Autojen hinta tulee myös laskemaan kysynnän kasvaessa ja teknologian kehittyessä. KUVA: ARTO TALME

INSPIRAATIO

JOUNI SUOLANEN

[email protected]

TA-Yhtiöt säästää asumi-sen energiaa ja yrityksen kustannuksia sähköautoil-la. Sähköautot on yritykselle uusi, merkittävä ”aluevalta-us” ja tärkeä symboli ajat-telutavasta.

LIIKU EKOLOGI-SESTI

IIIIIIILLLLLMMOITALEHHHHTTTTTTTTIIIIIIIII

LIIKKKKUUUUUU U EKEKEKEKKEEKEKEKEKEKEKEKEKEKOOOLOLOLOLOLOLOLOLOLOLOLOLOLOOOOOOGOGOGOGO I-

6ASKEL

FAKTA

Sähköautojen kehityksen vetureina ovat muun muassa suurkaupunkien huono ilman-laatu, ja viime aikoina öljyntuo-tannon rajojen saavuttaminen ja liikenteen päästöistä osal-taan johtuva maapallon ilmas-ton lämpeneminen.

Toistaiseksi akkupaketti vie paljon tilaa ja akkujen pai-nosta aiheutuu hyötykuorman menetystä, mutta akut kehitty-vät koko ajan pienemmiksi, ke-vyemmiksi ja tehokkaammiksi.

Kilometrit sähköautolla ovat selvästi nykyautoja edul-lisempia. Kun auton lataa säh-köllä, joka on tuotettu ilman kasvihuonekaasupäästöjä, ajaminen ei edistä ilmaston-muutosta.

Sähköautojen yleistyessä autopaikoille joudutaan raken-tamaan nykyistä tehokkaam-mat sähköpisteet akkujen la-tausta varten ja selvittämään latauksen kustannusvastuut. Sähköautojen sähkönkäyttöön tarvitaan erillinen ohjeistus.

Ehkä jo ensi vuosikym-menen puolivälissä sähköau-tot ovat massatuotannossa ja hinnat sen mukaiset. Hybridi-autojen rinnalla tulee olemaan bensa-, ja dieselautoja, mutta niiden suhde muuttuu ja käyt-tötarkoitukset eriytyvät.

LÄHTEET: PANU KÄRNÄ, WWW.SAHKOAUTOT.FI JA WIKIPEDIA.

JOHTAJALTA JOHTAJALLE

INSPIRAATIOFAKTAA

Autoveron muutos päästösidonnaiseksi vuonna 2008 pudotti autojen hintoja noin viidenneksellä ja hinnat ovat pysyneet sen jälkeen samalla tasolla. Auto-

veroprosentti määräytyy hiilidioksidipäästöjen (CO2) mukaan niin, että vähän päästävillä autoilla vero on matalampi. Hiilidioksipäästöjen yleinen aleneminen vuoden 2008 jälkeen on näin osaltaan pitänyt hinnat maltillisina. Auton hinta oh-jaa aina yritysauton hankintaa.

Suomessa odotetaan nyt mielenkiinnolla tuleeko valtiovalta seuraamaan muiden Euroopan maiden esimerkkiä, jotka ovat jo lähteneet kannustamaan

sähköautojen käyttöä. KUVA: AARRE RINNE, SHIFT2E

JOUNI SUOLANEN

EKOTEHOKKUUDELLA SÄÄSTÖJÄ


LowTech – HighTech – CleanTech

Ympäristöliiketoiminta on noussut vahvasti otsikoihin. Yritykset hakevat tästä uusia kasvun eväitä. Valtioiden tasolla vihreä talous ja ympäristöteknologia nousevat hallitusohjelmiin. Eikä syyttä. Mistä tä-mä hypetys on kotoisin ja löytyykö sen takaa todellisia kasvun eväitä Suomelle?

Huoli ympäristöstä on saavuttanut jo kypsän keski-iän. 1970-luvun alus-sa Rooman klubin ”Kasvun rajat” ra-portista huolestu-

neet teinit viettävät viisikymmen-vuotispäiviään. Räjähdysmäisen nopea teollisuustuotannon kasvu kehitysmaissa on edennyt lainsää-däntöä ja infrastruktuuria nope-ammin tuloksena todellisia ympä-ristökatastrofeja.

Näkyvästi pilaantunut ilma, pula puhtaasta vedestä ja ihmisten ter-veydelle aiheutetut vahingot me-diassa vahvistavat näkemystä tar-peesta panostaa vihreään talou-teen. Valitettavasti tarve yksinään ei luo markkinoita myöskään ym-päristöliiketoiminnalle.

Vihreä trendiLiiketoiminnan kasvu syntyy vain todellisen kysynnän pohjalta. Ky-syntä puolestaan syntyy vasta, kun joku on valmis maksamaan tar-jottavista tuotteista ja palveluista. Vuosituhannen vaihteen jälkeen tarve ympäristön kohentamiseen on kypsynyt kysynnäksi. Alkuun kysyntää vauhdittivat lainsäädän-nön asettamat vaatimukset ja jos-sain määrin kuluttajien ympäristö-tietoisuus. Kysynnän huikeat kas-vuprosentit saivat vauhtia vasta, kun ympäristöliiketoiminnan drai-veriksi nousivat taloudelliset teki-

jät niin yrityksissä kuin valtioiden tasolla.

Yrityskentässä havainto ympä-ristöliiketoiminnan taloudellises-ta kannattavuudesta etenee ripeäs-ti. Energian säästö, raaka-aineiden tehokkaampi hyödyntäminen ja logistiikkakulujen minimointi ko-hentavat viimeisen viivan alla ole-via lukuja. Samaan aikaan valtiot ja alueet ovat laskeneet ympäristöon-gelmien tuomia yhteiskunnallisia kustannuksia ja päätyneet inves-toimaan vihreään teknologiaan ja päästöjen vähentämiseen.

Viime vuosien taantuman yhte-ydessä elvytyspakettien miljardeja on suunnattu aloille, jotka ovat luo-neet kysyntää ja kehittävät nopeas-ti ympäristöliiketoiminnan mark-kinoita. Massiivisimmat esimer-kit löytyvätkin Kiinasta, USA:sta ja EU:n jäsenvaltioista. Ympäris-töliiketoiminnan kysyntä keskit-tyy edelleen teollisuusmaihin var-sinkin Länsi-Euroopassa ja Poh-jois-Amerikassa. Suomelle viiden tärkeimmän vientimaan joukossa ovatkin Saksa, USA ja Ruotsi.

Suomen näkökulmasta perintei-set markkinat ovat jatkossakin tär-keitä, vaikka kovin kilpailtuja aluei-ta. Nopean kasvun markkinoilla, eri-tyisesti Kiinassa ja Venäjällä, mutta myös Intiassa ja muualla Aasiassa ja Itä-Euroopassa uusista markkinoista on helpompi leikata merkittävä siivu kuin taistella kypsiltä markkinoilta kilpailijoilta vastaava kasvuosuus.

Entäs Suomessa?Biljoona-luokan kysyntä on jo ke-hittynyt ja kasvaa kymmenen pro-sentin luokkaa, monilla kapeilla sektoreilla tätäkin nopeammin. Mi-ten on Suomen ympäristöliiketoi-minnan tarjonnan laita?

Suomen osaamispohja vas-taa hyvin tähän kansainväliseen haasteeseen. Prosessiteol-lisuu-dessa on hiottu energian ja pääs-töjen minimoimista vuosikym-meniä. Kone- ja laite-teollisuus tuottaa ympäristöteknologiaa. Monissa yrityksissä siirretään painopistettä ky-syntälähtöisesti vihreisiin ratkaisuihin niin teol-lisuustuotteissa, kuin palveluissa ja raken-tamisessa.

Alan kasvua tuskin rajoittaa osaa-misen puute tai innovaatiojärjestel-män panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Keskeinen haas-te on toimijoiden pieni koko ja kyky kaupallistaa ja markkinoida maail-malle tätä osaamista.

Valtaosa yrityksistä on absoluut-tisesti pieniä ja suhteessa valta-viin ympäristöprojekteihin myös ”suuret” suomalaiset yritykset jää-vät usein liian pieniksi. Orgaanisen kasvun kautta yritykset eivät pys-ty vastaamaan nopeasti kasvaviin markkinoihin. On löydettävä kei-noja koota laajempia kokonaisrat-kaisuja partneroitumalla, luomal-la klustereita tai muita yhteistyön muotoja. Pitkällä tähtäimellä pelk-kä markkinointiyhteistyö ei riitä

vaan yhteistyötä on lavennettava kattamaan tuotteiden ja palvelujen kehittäminen.

Ketterä sopeutujaSuomessa ei ole luotu uusia raken-teita tai tehty näyttäviä budjetti-päätöksiä ympäristöliiketoimin-nan vauhdittamiseksi. Innovaatio-järjestelmä on näyttänyt sopeutu-miskykynsä ja ketteryytensä suun-naten olemassa olevia resursseja Cleantech-alan tukemiseen. Teke-sin tuet, strategisten huippuosaa-misen keskittymien valinnat, osaa-miskeskusten painotukset ja Fin-pron Cleantech Finland toiminta on tästä osoituksena. Kehitys on ol-lut nopeaa Sitran ympäristöohjel-man käynnistämänä vahvalla elin-keinoelämän tuella. Elinkeinoelä-män ympäristöfoorumi ja Clean-tech Finland -brändi luovat alustan, jota yritykset ja niiden toimintaa edistävät organisaatiot voivat hyö-dyntää.

Seuraavalle vuosikymmenelle siirryttäessä haasteita on niin yri-tyksille kuin julkiselle vallalle. Yri-tysten uudistumiskyky niin tuot-teissa kuin verkostojen ja kluste-reiden rakentamisessa ratkaisee alan kehityspolun. Julkisen sekto-rin panostuksilla erityisesti verkos-toitumisalustojen rakentamiseen ja riskin jakamiseen kannustetaan ympäristöliiketoiminnan kehit-tymistä Suomen talouden uudeksi tukijalaksi.

“Innovaatio-järjestelmä on näyttänyt so-peutumiskykyn-sä suunnaten olemassa ole-via resursseja Cleantech-alan tukemiseen.”

Severi KeinäläTeollisuusneuvosInnovaatio-osasto, TEM

AMMATILLINEN NÄKÖKULMA

GreenStream ja Kiina – täydellinen yhdistelmäYmpäristösektorin investoinnit Kiinassa kasvavat valtavaa vauhtia. Jo nyt Kiina on johtava maa Kioton pöytäkirjan projektimekanismien mukaisten päästöjä vähentävien hankkeiden määrässä: YK:n myöntämistä sertifi oiduista päästövähennysyksiköistä (CERs, Certifi ed Emission Reductions) noin puolet on peräisin Kiinassa toteutetuista hankkeista. Buumi jatkuu: arvion mukaan Kiinan cleantech-markkinoiden vuotuinen arvo tulee nousemaan lähivuosina 1000 miljardiin euroon.

GreenStream on mukana noin 50:ssä teollisuuden ja energian tuotannon päästövähennyshankkeessa Kiinassa: tuulivoima, aurinkoenergia, vesivoima, biokaasu, biomassa ja energiatehokkuus – päästövähennys- ja investointimahdollisuuksia löytyy lähes jokaiselta sektorilta.

GreenStream on Pohjois-Euroopan johtava uusiutuvan energian japäästövähennysrahastojen hallinnoija. GreenStreamin hallinnoimissa rahastoissa on yli 150 miljoonaa euroa. GreenStream hallinnoi myös Suomen valtion päästövähennyshankesalkkua. GreenStreamilla on toimipisteet Suomen ja Kiinan lisäksi Norjassa, Saksassa, Liettuassa, Venäjällä, Ukrainassa sekä Etelä-Afrikassa.

GreenStream Network Plc www.greenstream.net


Suomessa on vahvaa osaamista uusiutuvan energian alalla. Erityisesti pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuudet ovat huikeat. Tekesin Groove-ohjelma etsii kansain-välisestä kasvusta kiinnostuneita uusiutuvan energian yrityksiä. Tartu tilaisuuteen! Lisätietoa: http://www.tekes.fi /groove

Kasvua & kykyä

KERRO MIELIPITEESI,ME KUUNTELEMME!

Tavoitteemme on auttaa lukijoitamme

menestymään. Mielipiteesi ja ajatuksesi

ovat siis meille erityisen tärkeitä. Kuulisimme ne

mielellämme!

Anna palautetta ja autat meitä tekemään

sinulle entistäkin parempaa luettavaa.

Mikä miellytti tai motivoi? Mikä ei ajanut asiaan-

sa? Vastaamalla kyselyymme autat meitä

auttamaan sinua! Palautetta antamalla osallistut

arvontaan, jossa voit voittaa DeLonghin

BC0420 yhdistelmäkeittimen nautinnollisiin

kahvihetkiin.

WWW.MEDIAPLANET.COM/FI | [email protected] | PUH. 09 - 5658 4000

OSALLISTU KYSELYYN OSOITTEESSA WWW.MEDIAPLANET.FI/FEEDBACK

VOITA DELONGHIN

YHDISTELMÄ-KEITIN


Aja ttele puhdas ympäristö

THINK City

Nyt myynnissä THINK City, sähköauto CO2-päästöt 0 g/kmLataus sähköpistokkeestaTakuu 5 vuotta / 100 000 km

8.30 ILMOITTAUTUMINEN JA AAMUKAHVI

9.15 TILAISUUDEN AVAUSToimitusjohtaja Mikko Pukkinen, EK

9.30 YMPÄRISTÖLIIKETOIMINTA SUOMEN HYVINVOINNIN VETURIKSIMinisteri Mauri Pekkarinen, TEM

10.00 VESITUTKIMUKSEN HUIPPUOSAAMISKESKUS GLOBAALIN LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISTAJANASenior manager, Jani Saarinen, Kemira Oyj

10.30 SUOMALAISEN CLEANTECH-TEKNIIKAN VIENNIN VAUHDITTAMINEN MYYVÄN BRÄNDIN AVULLAToimitusjohtaja Kari Häyrinen, Finpro

11.00 YMPÄRISTÖN HYVÄKSI –PALKINNON JAKOMinisteri Jan Vapaavuori, YM

11.30 TAUKO, VERKOTTUMISTA JA TUTUSTUMISTA MESSUIHIN

13.00 LAAJA EDUSTUSTOVERKKO HYÖDYNNETTÄVISSÄ YRITYSTEN VIENNIN JA KANSAINVÄLISTYMISEN EDISTÄMISEENUlkoasiainneuvos Manu Virtamo, UM

13.30 ILMAISIA NEUVONTAPALVELUJA JA TALOUDELLISTA TUKEA SUOMALAISYRITYKSILLE MYÖS YMPÄRISTÖLIIKETOIMINTAAN KEHITYSMAISSAOhjelmajohtaja Siv Ahlberg, Finnpartnership

14.00 KAHVITAUKO

14.30 ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTOIMIALALLA TOIMIVIEN YRITYSTEN STRATEGISTEN TUTKIMUSHANKKEIDEN EDISTÄMINENToimitusjohtaja Tommy Jacobsson, Cleen Oy

15.00 TUKEA PK-YRITYSTEN YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAAN LIITTYVIIN KANSAINVÄLISTYMISHANKKEISIINJohtaja Mari Pantsar-Kallio, Lahden tiede- ja yrityspuisto

15.30 ENFUCELL SOFTBATTERY - YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISESTÄ TEKNOLOGIASTA ASIAKASYSTÄVÄLLISEKSI LIIKETOIMINNAKSIOperatiivinen johtaja COO Risto Huvila, Enfucell Oy

16.00 HUIPPUTEKNOLOGIAA RASKAAN JÄTEHUOLLON TIUKENTUVIEN LAATUVAATIMUSTEN KOHTAAMISEENMyyntipäällikkö Juha Mieskonen, BMH-Technology Oy

16.30 ELINKEINOELÄMÄN YMPÄRISTÖFOORUMI – MAKSUTON VERKOSTO SUOMALAISEN YMPÄRISTÖLIIKETOIMINNAN EDISTÄJILLEAsiantuntija Benny Hasenson, EK

16.45 TILAISUUDEN PÄÄTÖSSANAT

Tervetuloa!

TYÖKALUJA YMPÄRISTÖLIIKETOIMINNAN EDISTÄMISEEN JA KANSAINVÄLISTÄMISEEN

Elinkeinoelämän ympäristöfoorumin syysseminaari 2010 yhteistyössä Mediaplanetin kanssa

Aika: Keskiviikko 6.10.2010 klo 9.15 – 17.00

Paikka: Helsingin Messukeskus, kokoustila 101 cd, Holiday Inn Helsinki

hotellin viereinen sisäänkäynti, Messuaukio 1, 00520 Helsinki.

Ohjelma: Puheenjohtaja TeknL. Tapani Järvinen

Elinkeinoelämän ympäristöfoorumin syysseminaa-rissa esitellään yritysten ympäristöliiketoiminnan edistämiseen ja kansainvälistämiseen tarjolla ole-via työkaluja ja tukimuotoja. Avauspuheenvuoron pitää ministeri Mauri Pekkarinen ja Messusäätiön osoittaman Ympäristön hyväksi –palkinnon jakaa ministeri Jan Vapaavuori. Seminaarin esiintyjät edustavat yrityksiä ja niiden ympäristöliiketoimin-taa tukevia organisaatioita.

Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki yritysten sekä suomalaisen ympäristöliiketoiminnan edistämi-sestä kiinnostuneiden organisaatioiden edustajat.

Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää etukäteisilmoittautumisen.

Paikkoja on rajoitetusti, ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Lisätietoja Benny Hasenson p. (09) 4202 2543,

Tuuli Mäkelä p. (09) 4202 2542 ja Anneli Tontti

p. (09) 4202 2547 tai sähköpostilla [email protected].

Ilmoittautumiset osoitteessa www.ymparistofoorumi.fi

Sähköauto: puhdas imago CLEANTECHdoc.mediaplanet.com/all_projects/5414.pdffessori Jarmo Partanen....

Documents

Transcript of Sähköauto: puhdas imago CLEANTECHdoc.mediaplanet.com/all_projects/5414.pdffessori Jarmo Partanen....