SAVONRANNAN SANOMAT 2-2010

Avoimesti puolueellinen Savonrannan asukkaiden ja kesäasukkaiden äänenkannattaja jo vuodesta 1995

15 v. JUHLAVUODEN15 v. JUHLAVUODEN NUMERONUMERO 2/20102/2010

Tässä lehdessä mm.

Sivu 2 Vuoden 2010 kylä

Rönkönvaara-Lapinlahti

Sivu 3 Rönkkö-talolla juhlittiin

Sivu 7 Vireä Säimen-Sönkkä kyläyhdistys

Sivu 9 Kirkon totuus

Sivu 11 Kuntokeskus-uimala puhuttaa

Sivu 12 Matti-Pekka Parkkinen

Sivu 13 Teemu Hirvonen

Sivu 14 Missä laajakaista luuraa?

Sivu 15 Hoidontarve lisääntyy…

Sivu 16 Koulu hyötyi kuntaliitoksesta

Sivu 17 Varsinaista hulabaloota

Sivu 19 Laura Voutilainen kävi laulamassa

Sivu 20 Jätevesiasiaa

Sivu 21 Esko ja Tomppa perusti firman

Sivu 21 Vuoden yrittäjä 2010

Sivu 23 Savonrannan näytelmäryhmä

Sivu 24 Vuoden Savonrantalainen valittu

www.et-team.fi

SAVONRANNAN SANOMAT 2 - 2010

2

Rönkönvaara-Lapinlahti kyläyhdistys ry kokoaa toimin-nallaan kyläläisiä yhteisiin tapahtumiin Rönkkötalolle. Tässä kyläläiset ovat kokoontuneet juhlimaan kyläta-

lon eli entisen Rönkönvaaran koulun 80-vuotisjuhlia elokuussa.

Rönkönvaara-Lapinlahti Etelä-Savon

vuoden kyläksi 2010 RRRR önkönvaara-Lapinlahti kylä valittiin

tänä vuonna Etelä-Savon vuoden ky-läksi 2010. Kylä on Savonlinnan pohjoisin, jossa asukkaita on noin 160.

Etelä-Savon vuoden kylä on nimitys, jonka Etelä-Savon maakuntahallitus myöntää vuosittain jollekin ansioituneelle maakun-nan kylälle. Usein valintaperusteina on mainittu kyläyhdistyksen aktiivisuus ja ky-län vireä toiminta muuten kuihtuvassa maakunnassa. Valinta perustuu Järvi-Suomen Kylät ry:n (Jäsky) esitykseen.

Esitystään Jäsky perustelee mm. seuraa-vasti: Pieni kylä on toteuttanut suuria hankkeita, talkootyö ja yhteistoiminta ovat voimissaan, tiedotus on avointa ja sään-nöllistä sekä kylän toiminta on pitkäjännit-teistä.

Suurista hankkeista voidaan tässä yhtey-dessä mainita Rönkönvaaran entisen kou-lun ostaminen ja kunnostaminen kylätalok-si, josta on muodostunut kylän keskipiste.

Talkootyönä on toteutettu monia korjaus-töitä. Myös naisten karjalanpiirakkaryhmä on paistanut ja myynyt valtavan määrän piirakoita ja muita leivonnaisia eri hankkei-

den omarahoitusosuuden rahoittamiseksi.

Avoin ja säännöllinen tiedottaminen on hoidettu kylän nettisivujen kautta sekä ja-kamalla postissa tiedotteita. Myös kaksi kertaa vuodessa ilmestyvässä Savonran-nan Sanomissa kyläyhdistys on tiedottanut toiminnastaan. Kylätalon edessä on iso ilmoitustaulu, jossa on omien ilmoitusten lisäksi myös Savonlinnan kaupungin tie-dotteita.

Pitkäjänteistä toimintaa kylä on harjoitta-nut pitämällä yllä Harjujärven virkistysalu-etta, uimarantaa ja saunaa.

Mikkelin läänin ja Etelä-Savon Vuoden ky-lä on valittu joka vuosi vuodesta 1989 al-kaen. Vuoden kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta.

Onnea Rönkönvaara-Lapinlahti kyläyhdis-tys ry:lle menestyksestä!

SAVONRANNAN SANOMAT 2/2010

Julkaisija: Savonranta-säätiö

Vastaava toimittaja: Raija Heikkilä, puh. 040 521 0136, email: [email protected]

Ilmoitusmyynti : Tarmo Heikkilä, puh. 045 114 0870, email: [email protected]

Taitto: Harri Voutilainen www.voutilainen.info

Paino: Lehtisepät

Norppapiirros Veikko Luostarinen

Savonrannan taksit

Huttunen Mika 044 313 2259 Käyhkö Pekka 0400 150 114 Parkkinen Matti-Pekka 0500 257 211 Sairanen Erkki 0400 254 190 Sairanen Jani 0500 678 315 Suomalainen Heikki 0500 679 222

Kotitalousvähennys joulu- ja uudenvuoden-siivouksesta

N yt viimeistään kannattaa pohtia, voisi-ko käyttämättömän kotitalousvähen-

nyksen käyttää esimerkiksi joulu- tai uu-denvuodensiivouksen teettämiseen.

Kotitalousvähennyksen saa tavanomaises-ta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossa-pito- ja perusparannustyöstä. Työ tulee teh-dä vähennystä vaativan henkilön käyttä-mässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnos-sa. Vähennyksen saa esimerkiksi joulusii-vouksesta, jos se on teetetty omaan tai vanhempien kotiin.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 3000 euroa kullekin verovelvolliselle. Puo-lisoista vähennyksen voi saada kumpikin, jolloin vähennykseen oikeuttavaa työtä voi teettää 6000 eurolla. Vähennyksen oma-vastuu on 100 euroa kutakin verovelvollista kohden.


3

Pankkipalvelut Savonrannalla. • Kassapalvelut klo 09.00 – 12.00 (ma – ke, pe) klo 12.30 – 16.15 (to) • Muissa asioissa aikavarauksella klo 9.00 – 16.15 Aikavaraukset konttorista tai puhelimitse numerosta 010 257 5701 • Voit hoitaa pankkiasioitasi myös Internet- asiakaspäätteellä joka päivä klo 5.30 – 22.00 • Ma – pe klo 10.00 – 16.30 ovat käytettävissäsi asiantuntijamme myös puhelimitse numeroissa Tili- ja korttipalvelut 010 257 5702 Säästämis- ja sijoittamispalvelut 010 257 5703 Luottopalvelut 010 257 5704

RRRR önkkötalon eli entisen Rönkönvaa-ran koulun 80-vuotista merkkitaivalta

juhlittiin elokuun 22. päivänä. Kylätalolle kokoontui koulun entisiä oppilaita, opetta-jia ja työntekijöitä sekä tietenkin kyläläisiä yhteiseen juhlaan muistelemaan menneitä ja iloitsemaan rakennuksen nykyisestä olemuksesta ja käyttötarkoituksesta.

Juhla aloitettiin yhteisellä ruokailulla. Muu-ripadoista tarjotut kasvis- ja lihakeittovaih-toehdot runsaine lisukkeineen tekivät hy-vin kauppansa – olihan juhlijoiden joukos-sa myös pitkästä matkasta tulleita.

Rönkönvaaran koulun entinen oppilas As-ko Mustonen iloitsi juhlapuheessaan muun muassa siitä, ettei entinen Savonrannan kunta lähtenyt hötkyilemään koulua myy-dessään, vaan malttoi katsoa, löytyisikö kiinteistölle muuta käyttöä.

- Yleensä on käynyt niin, että lakkautettu-jen koulujen rakennukset menevät sellai-seen käyttöön, että niistä ei ole enää hyö-tyä kyläläisille. Olen voinut sivullisena, mutta ”hengessä” mukana olevana seura-ta koulun muuttumista kylätaloksi. Se on ollut upea suoritus, Mustonen kiitti.

Mustonen asetti kyseenalaiseksi yhteis-kunnan mahdollisuudet hoitaa velvoitteen-sa ja vastuunsa tulevaisuudessa, koska niin valtio kuin kaupungit ja kunnat kamp-pailevat yhä pahenevan velkaantumisen keskellä.

- Paljon puhutaan ns. kolmannesta sekto-rista eli auttavista käsistä, jotka tekevät vapaaehtoistyötä yhteiskunnan hyväksi ilman erillistä korvausta. Tämä taito Rön-könvaarassa on osattu aina. Kylässä, jos-sa matka palvelujen ääreen on pitkä, on jouduttu toimimaan paljon omatoimisesti. Poru palveluista onkin suurinta siellä, mis-sä palvelut ovat lähimpänä. Voidaankin kysyä, että auttaako yhteiskunta kyläläisiä pärjäämään vai auttavatko kyläläiset yh-teiskuntaa palvelujen tarjoajina ja tuottaji-na, Mustonen huomautti.

Mustonen korosti puheensa lopussa jo yli 100-vuotiaan koulutusjärjestelmämme tär-keyttä.

- Koulutus on kaiken perusta. Tänä päivä-nä jokaisella on mahdollisuus käydä kou-lua perheen varallisuudesta riippumatta niin pitkälle, kuin lukuhaluja riittää. Koulu-tuksen tehtävänä on palvella yhteiskunnan tarpeita ja koulutuksessa pitää huomioida yhteiskunnan tarpeet pitkälle tulevaisuu-teen. Koulutus ja kouluttautuminen ovat elämän mittaisia tapahtumia, Mustonen vakuutti.

Opettajat ja oppilaat tapasivat toisiaan

Rönkönvaaran koulun entisistä opettajista juhlaan osallistuivat Pirkko Suomalainen (Hamnström), Anneli Laitinen (Paimio), Helka ja Veikko Tabell sekä Sirkka-Liisa ja Jaakko Jakkula.

Vuosina 1965–1975 opettajina toimineet Tabellit saapuivat Keiteleeltä asti. Veikko Tabell esitteli sanoin ja kuvin muistoja kuusi- ja seitsemänkymmentäluvulta. Hän oli koonnut yläluokan seinille runsaasti suurikokoisia valokuvia, joista juhlaväki tunnisti niin edesmenneitä kuin vielä elos-

(Jatkuu sivulla 4)

Rönkkötalolla juhlittiin rakennuksen 80-vuotispäiviä

Asko Mustonen korosti juhlapuheessaan koulutuk-sen merkitystä sekä kolmannen sektorin tärkeyttä yhteiskunnan auttajana.

S avonrannan Rönkönvaarassa asuva Liisa Kinnunen vastaanotti Suomen

Kylätoiminta ry:n myöntämän hopeisen ansiomerkin. Merkki myönnetään aktiivi-sesta toiminnasta kylällä. Merkin saami-sen edellytyksenä on vähintään 12 vuoden aktiivinen kylätoiminta. Liisa Kinnunen on osoittanut kunnioitetta-vaa aktiivisuutta jo 21 vuoden ajan. Tästä ajasta hän toimi 17 vuotta Rönkönvaara-Lapinlahti Kyläyhdistys ry:n sihteerinä. Kinnusen toimeliaisuus ei näytä vieläkään osoittavan laantumisen merkkejä. Ansiomerkkiä Kinnuselle on hakenut oma kyläyhdistys ja sen on hyväksynyt Järvi-Suomen kylät ry, jonka puolesta merkin luovutti Rantasalmella asuva JäSKY:n hal-lituksen jäsen ja varapuheenjohtaja Leena Suhonen. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Akseli Turtiainen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen my-häilevät taustalla.

Liisa Kinnusen aktiivisuus palkittiinLiisa Kinnusen aktiivisuus palkittiinLiisa Kinnusen aktiivisuus palkittiinLiisa Kinnusen aktiivisuus palkittiin


4

sa olevia tuttuja.

Vuosina 1972–1998 opettajina toimivat Jakkulat. Jaakko Jakkula kertoi muistoja omalta opettajakaudeltaan. Heidi Jakkula esitti sisarensa Kirsi Ojalan säestämänä lauluja, joita lauletaan koulussa sekä lau-luja, joita tehdään koulusta. Isä-Jaakko osallistui esitykseen näyttämällä opettaja-kaudelta kertyneitä lauluihin hyvin soveltu-via valokuvia.

Anneli Laitista ja Pirkko Suomalaista kiin-nosti, ovatko vessat ennallaan. Aikoinaan piharakennuksessa olivat erikseen tyttöjen ja poikien vessa sekä pienempi vessa opettajille.

- Muistan, kun istuin hämärissä mitään huomaamatta Yrjö Turtiaisen viereen vie-reiselle reiälle. Ei siihen aikaan vessassa ollut sähkövaloja, Pirkko Suomalainen muisteli nauraen.

Pirjo Pietikäinen (Nissinen), Paula Puusti-nen (Nissinen) ja Hellä Kräkin (Nissinen) ovat sisaruksia, jotka tallasivat koulutietä 1960-luvulla. Tyttöjen tie vei 60-luvun lop-pupuoliskolla Varkauteen.

Paula Puustinen on työskennellyt Kerman Savella 31 vuotta. Myös Hellä Kräkin ehti olla kahdeksan vuotta samassa työpaikas-sa sisarensa kanssa. Paula koristeli ja Hellä lasitti kuuluja Kerman Saven astioita. Pirjo Pietikäinen toimii nykyisin vammais-ten aikuisten ohjaajana ja hoitajana sekä ohjaajana palvelutalossa Pieksämäen kaupungin palveluksessa. Jokaiselle heille kuuluu hyvää. Vanhimmat sisaret Terttu ”Anis” ja Liisa eivät päässeet juhlaan.

Etelä-Suomesta entisen kansakoulunsa juhlaan saapuivat myös Kauppisen sisa-rukset Eeva-Liisa Sainio (Kauppinen), Eila Nevalainen (Kauppinen), Kirsti Villanen (Kauppinen) ja Raimo Kauppinen.

- On mukava tavata nuoruuden aikaisia naapureita ja koulukavereita. Lähinaapu-reitani Aira Parkkista (Turtiainen) ja Anita

Herttuaista (Turtiaista) en ole nähnyt aikoi-hin, kertoi Eeva-Liisa, jolla on Hämeenlin-nassa oma menestyvä ompelimo.

Espoossa nykyisin asuva Erkki Luostari-nen muisteli kansakouluaikojaan, jolloin

räkätin pesille kiivettiin teryleenihousut ja-lassa.

- Muistan saaneeni aika paljon jälki-istun-toja. Kuudennella luokalla alkoi englannin kielen opiskelu. En antanut silloin kielen opiskelulle mitään arvoa, vaikka olisi pitä-nyt. Nyt jälkeenpäin olen käyttänyt työkie-lenä englantia jo 26 vuotta. Suomen lisäk-si olen joutunut työskentelemään 21 valti-ossa, joista Australiassa, Sambiassa ja Chilessä olen käynyt kerran – muissa use-ammin, viittä kieltä sujuvasti puhuva Luos-tarinen laskeskeli.

Vähän historiaa

Jaakko Jakkulan laatiman ja kyläyhdistyk-sen sihteeri Anne Käyhkön päivittämän historiikin alussa todetaan, että Rönkön-vaaraan perustettiin koulupiiri jo vuonna 1924. Ensimmäiset kuusi vuotta koulua pidettiin Pesolanmäellä.

Koulun rakennusurakasta laadittiin huuto-kauppailmoitus. Urakoitsijaksi valittiin Ni-kolai Hana, koska hänet tunnettiin ”kykeneväksi ja varmaksi urakoitsijaksi”. Koulutyö uudessa koulussa aloitettiin vuonna 1930 syyslukukauden alussa. Koulua kävi tuolloin 33 oppilasta.

Koulun peruskorjaus otettiin esille vuonna 1967. Koulu peruskorjattiin, lämmitysjär-jestelmä vaihdettiin öljyllä toimivaksi vesi-keskuslämmitykseksi ja luokkien ja asun-tojen sisustus uusittiin. Myös vesihuoltojär-jestelmä rakennettiin ja viemärit uusittiin, joten oppilaat saivat lämpimät vessat.

Vuonna 1975 siirryttiin kansakoulusta pe-ruskouluun. Tällöin lakkautettiin kolmas opettajan virka ja 5–6 luokkien oppilaat siirtyivät kirkonkylän koululle. Takaisin Rönkönvaaran ala-asteelle 5- ja 6-luokkalaiset palasivat 1979. Vuodesta 1975 lähtien 7–9 luokkien oppilaat (silloinen yläaste) kävivät koulua Liperissä.

Esikouluopetuslupa saatiin Rönkönvaaran ja Sönkän kouluille lukuvuodeksi 1987–1988. Opetukseen osallistuminen oli va-paaehtoista. Sitä käytettiin kuitenkin sata-

(Jatkoa sivulta 3)

Rönkkötalolla juhlittiin ...

Rönkönvaaran koulun entiset opettajat Pirkko Suo-malainen (vas.) ja Anneli Laitinen tutkivat, ovatko ulkohuussin reiät pitäneet kuosinsa vuosien saa-tossa.

Paula Puustinen (vas.), Pirjo Pietikäinen ja Hellä Kräkin kävivät Rönkönvaaran kansakoulua 1960-luvulla.

HANKAVAARAN VETO RY TIEDOTTAA: la 12.2.2011 klo 14 Perinteinen potkukelkkailun Ruu-kinviesti 3-henkisin joukkuein. Kierretään potkukelkalla Sahalam-men ympäri. Sarjat: naiset, miehet, sekajoukkueet. Lähtö ja maali Myllykartanon piha-alueella. Paras kilpailuasu palkitaan. Tervetuloa myös yritykset ja järjestöt! la 26.2.2011 klo 12 Lasten hiihtokilpailut koulun maastossa. Sarjoja kaikenikäisille lap-

sille. Järjestelyissä mukana vapaa-aikatoimi. la 26.3.2011 klo 10–14 Pilkkikisat Lekotin edustalla Kaita-järvellä. Osanottomaksu 10 euroa sisältää makkaran, kahvin ja mun-kin. la 16.4.2011 klo 16 Kevätkokous ravintola Myllykartanossa. Kaikki ovat lämpimästi tervetullei-ta osallistumaan tapahtumiin! Lisätietoja: Puh. 050-585 6180/Esko Suomalainen pj


5

prosenttisesti.

1980- ja 1990-luvuilla Rönkönvaaran kou-lu oli edelläkävijä: koulussa pidettiin Sa-vonrannan kunnan ensimmäinen leirikou-lu, oppilaiden käyttöön hankittiin ensim-mäisenä Windows-käyttöjärjestelmällä toi-miva tietokone, Savonrannan kunnan kou-lujen ensimmäinen sähköpostiosoite ja toi-mivat kotisivut olivat Rönkönvaaran koulul-la ja oppilaat ovat mitanneet ilmatieteen laitokselle lumen syvyyttä yli 20 vuoden ajan.

Varsinaisen koulutyön ulkopuolista toimin-taa on ollut runsaasti. Rönkkötalolla on laulettu kauneimpia joululauluja, vietetty äitienpäiväjuhlia, pidetty piirakanpaistotal-koita, juhlittu syntymäpäiviä ja jopa häitä-kin. Kylätalolla on kokoontunut ikäihmisten kerho ja siellä on pidetty kansalaisopiston kursseja, joiden teemoina ovat olleet muun muassa jumppa, käsityöt ja vierai-den kielten opiskelu.

Musiikkia ja täytekakkukahvit

Tervetuliaissanat juhlassa lausui Rönkön-vaara-Lapinlahti kyläyhdistyksen puheen-johtaja Akseli Turtiainen. Tilaisuuden juon-si ja juonnon ohessa Jaakko Jakkulan laa-timan kylätalon historian esitteli Jari Käyh-kö. Akseli Turtiainen ja Anne Käyhkö otti-vat vastaan kyläyhdistyksen naisten onnit-telut koristellun ruisleivän muodossa.

Matti-Pekka Parkkinen toi Savonlinnan kaupungin tervehdyksen ja kertoi, että koululla opetellaan nyt iltaisin vaikeampia aakkosia, kun opiskellaan venäjää. Myös Parkkinen iloitsi siitä, että kunnan luotta-mushenkilöt tekivät aikoinaan viisaan pää-töksen, kun päättivät myydä koulun kyläta-loksi.

Kansanmusiikkiyhtye Ilakka esitti ohjaa-jansa Ari Kaartisen johdolla kolme laulua: Koulutie, Kasvupaikka ja Ei kauniimpaa. Kaartinen esitti yksin laulaen laulun, joka alkaa sanoilla Sua kiitän mä Luojani ar-mollinen. Heli Sairanen esitti sanoittaman-sa ja säveltämänsä laulun Poikien kujeet.

Tilaisuus päätettiin yhteisesti Savolaisen laululla, minkä jälkeen oli aikaa vapaaseen seurusteluun täytekakkukahvien irrotelles-sa kielenkantoja. Kylän oma taiteilija Veik-ko Luostarinen oli tuonut maalaamansa öljyväritaulut esille kylätalon seinille sekä näytille että myyntiä varten.

URHO KÄYHKÖ Säimenenniementie 60, 58300 SAVONRANTA

Likakaivojen tyhjennykset, lumien linkous, teiden lanaukset, puunajot ja maansiirrot

traktorilla, multaa ja pilkkeitä Puh. 0500 318 842

Rönkönvaaran koulua 1960-luvulla käyneet Tuula Ihalainen (Mustonen), Anita Herttuainen (Turtiainen), Eeva-Liisa Sainio (Kauppinen) ja Aira Parkkinen (Turtiainen) tapasivat toisensa pitkästä aikaa.

Rönkönvaaran koulun entisistä opettajista 80-vuotisjuhliin ehtivät Helka ja Veikko Tabell. Heitä jälleennäkemisestä iloiten tervehtivät sisarukset Marja-Leena Böök os. Luostarinen (vas.) ja Marjat-ta Silvennoinen os. Luostarinen.

Vuosikymmenen Rönkönvaaran koulussa opettaja-na toimineille Veikko ja Helka Tabellille (vas.) mais-tui lihakeitto ja kuulumisten vaihtaminen kyläläisten kanssa.

Rönkönvaaran koulussa opettajana toimineen Veikko Tabellin kokoama valokuvanäyttely sai Raakel ja Erkki Luostarisen muistelemaan hyvällä menneitä aikoja.

Rönkönvaaran koulun ensimmäinen keittäjä Kyllikki Karvinen kokeilee, miten padan hämmentäminen onnistuu juhlapäivänä. - Musta iso pata oli tuotu liedelle, kun tässä rakennuksessa keittäjänä aloitin, muisteli Karvinen.

KOKONAISVALTAISTA SÄHKÖURAKOINTIA

T:mi Mikko Käyhkö

SAVONRANTA puh. 0440 979 617 [email protected]

Uusi torialue ensi kesäksi

T orikauppiaat saavan uuden torin lä-helle nykyistä Sale-myymälää. Tori

rakennetaan Savonlinnan kaupungin ja Salen omistamalle maalle.

Entinen tori vanhan seurakuntatalon vie-ressä jäi torikauppiaiden mielestä syrjään asiakasvirroista, kun Osuuskauppa Suur-Savo rakennutti uuden Sale-myymälän ravintola Myllykartanon viereen.

Entinen tori palveli aikansa niin torikauppi-aita kuin asiakkaitakin. Nyt on uuden ja entistä ehomman torin vuoro.

Liikuntasalimaksut tulevat

S avonrannan koululla järjestetyssä kan-salaisillassa Savonlinnan kaupungin

vapaa-ajanohjaaja Simo Räty sai vastatta-vakseen kysymyksen liikuntasalivuokrista. Tähän asti salista ei ole peritty vuokraa sen käyttäjiltä.

- Yhtenäiseen käytäntöön mennään koko kaupungin alueella. Salin sijainnilla ei ole merkitystä, vaan vuokra määräytyy salin koon mukaan. Se tarkoittaa sitä, että tä-män kokoisen salin vuokra on 16 euroa tunnilta ja pienempien salien vuokra on 12 euroa tunnilta. Alle 18-vuotiaat saavat

(Jatkuu sivulla 8)


6

Linnalan opisto SAVONRANNAN KURSSIT KEVÄT 2011 KIELET

Venäjä 2 , ma 10.1.-21.2. ja 4.4.-18.4. klo18-19.30 (20 h), 15 €, Rönkkötalo.

Venäjä 3 , to 13.1.-24.3. klo 18-19.30 (20 h), 15 €, Koulukeskus.

Espanja 1 , pe 14.1.-25.2. ja 1.4.–15.4. klo 16-17.30, (20 h), 15 €, Rönkkötalo. Tuntiopettaja Raija Heikkilä.

KÄDENTAIDOT

Käsin tekemisen iloa, ke 12.1.-23.3. klo 17.45-20.15 (30 h), 27 €, Rönkkötalo.

Huiveja eri tekniikoin , to 10.2.-10.3. klo 17.45-20.15 (12 h), 13 €, Koulukeskus.

Kaunista keväiseen kotiin , to 17.3.-14.4. klo 17.45-20.15 (15 h), 16 €, Koulukeskus. Artenomi Anu Redsven.

Puutyö- ja entisöintikurssi , ma 10.1.- 4.4. klo 18-20.30, (36 h), 23 €, Koulukes-kus. Puuseppä Ilkka Hirvonen.

Askartelu– ja käsityökurssi koululaisille Sampola, to 13.1. - 14.4. klo 16 - 17.30 (24 h) 16€ Tuntiopettaja Raija Heikkilä

TEATTERI

Savonrannan näytelmäryhmä la 12.2.–16.4. klo 11–15 (24 h) joka toinen lauantai, Sampola. Näyttelemisestä kiin-nostuneet ottakaa yhteys puh. 040 521 0136/Raija Heikkilä. Pidetään suunnittelu-palaveri vuodenvaihteessa.

Ohjaaja Anja Tiainen.

MUSIIKKI

Kansanmusiikkikurssi. Bändikurssi. Piano. Mus.opettaja Ari Kaartinen.

TANSSI

Lasten musiikkiryhmä Hulabaloo , Sam-pola. Ohjaaja Heli Sairanen.

Em. kurssien ajankohdat ilmoitetaan Lin nalan opiston kevät 2011 esitteessä ja ko- tisivuilla www.linnala.net joulukuun aikana.

TIETOTEKNIIKKA

Tietotekniikkaa helposti ja vaivattomas-ti, jatko, ke 12.1.-16.2. klo 16-18.45 (20 h), 21 €, Koulukeskus. Tuntiopettaja Pekka Hynninen.

Tietotekniikkaa helposti ja vaivattomas-ti, jatko, ke 12.1.-23.3. klo 13-14.30 (20 h), 21 €, Rönkkötalo. Tuntiopettaja Pekka Hynninen.

Valokuvat kenkälaatikosta tietokoneel- le, la 15.1-26.3. klo 8.30-13.15 (36 h), 36 €, joka toinen lauantai, Koulukeskus. Tun-tiopettaja Markku Lybeck.

Ummikon tietotekniikka, la 19.3.-14.5. klo 8.30-14, (36 h), 36 €, joka toinen lau-antai, Koulukeskus. Tuntiopettaja Markku Lybeck.

LINNALAN OPISTO Sotilaspojankatu 7, 57100 Savonlinna p. 015 511 80

Arvostakaamme maaseutua!

M e laitakaupungin asukkaat saamme nauttia puhtaasta valkoisesta lu-

mesta ja asuinpaikasta, missä on tilaa hengittää. Maaseudulla voimme elää ren-nommin ja hitaammin kuin kaupunkien kiireisissä ruuhkissa. Osaammeko antaa tälle ylellisyydelle sille kuuluvan arvon?

Suurkaupunkien loskaisia katuja tallates-sa joutuu tämän tästä pysähtymään lii-kennevaloihin – olipa liikkeellä jalkaisin tai autolla. Autolle ei tahdo etsimälläkään löytyä parkkipaikkaa, ja jos sen onnistuu löytämään, pysäköiminen maksaa mansi-koita.

Meillä täysinäisiä pysäköintialueita näkee harvoin. Viime kesänä upouuden Salen täysi parkkipaikka oli ilo silmälle. Tuhat-kunta uutta tuotetta valikoimassa saivat mökkiläiset painamaan kaasua Kuortin ABC:n kohdalla. Moni mökkiläinen kertoi tekevänsä ostokset Salen hyvistä valikoi-mista. Jospa Salen tuotteiden hinnat saa-taisiin Prisman hintoja edullisemmiksi, niin pisimmällä tien päässä asuvan ei tar-vitsisi aina maksaa sitä korkeinta hintaa. Toisenlaisella hinnoittelulla ehkä saatai-siin kaupungin asukkaiden asiointiliikenne suuntautumaan maaseudulle päin.

Heinäkuussa Savonrannalla on vilkasta. Toivottavasti suunnitteilla olevat matkailu-palvelut tuovat toteutuessaan vilskettä myös talvikaudelle. Saarilandian, Lekotin ja Kääpäsaaren investointien toteuduttua

meillä on majoitustilaa. Majoitustilat eivät kuitenkaan täyty, ellei meillä ole tarjota mielekkäitä palveluja ja monipuolista oheisohjelmaa.

Harmittava takaisku paikkakunnan majoi-tuskapasiteetille on Bed & Breakfastin toi-minnan loppuminen. Yrittäjä sai seitse-män vuotta palvella matkailijoita ennen kuin jollakin välähti, että rakennuksen käyttötarkoituksenmuutos on tekemättä.

Rakennuksen käyttötarkoituksen muutta-minen liike- ja asuinkiinteistöstä majoitus-kiinteistöksi on kallista, koska hinnoitte-lussa perusmaksun lisäksi joutuu vielä maksamaan jokaisesta neliöstä. Omistaja päätti lopettaa majoitustoiminnan, vaikka huoneet oli juuri saatu remontoitua viihtyi-siksi.

Me savonrantalaiset olemme olleet sa-vonlinnalaisia jo kaksi vuotta. Kuntaliitok-sesta voidaan todeta, että aluejohtokunta on meille välttämätön myös jatkossa. Aluejohtokunnassa on paikallistuntemus-ta. Lisäksi se tekee päätöksiä nopeasti ja ottaa niissä huomioon paikallisten asuk-kaiden edun.

Savonranta-päivän juhlapuhuja professori Eero Uusitalo kiitteli savonrantalaista esi-merkkiä ja piti meidän aluejohtokuntaa uranuurtajana maassamme. Puhujan mielestä meidän omaksumaa käytäntöä voisi toteuttaa muidenkin kuntaliitosten yhteydessä.

Hyvää esimerkkiä paikallisväestön aktiivi-suudesta meillä näyttävät kyläyhdistykset. Rönkönvaara–Lapinlahti kyläyhdistys sai Etelä-Savon vuoden kylä 2010 –tittelin,

eikä syyttä. Kyläläiset touhuavat yhdessä pyyteettömästi. He ovat lunastaneet kylä-läisten yhteiseen omistukseen entisen kyläkoulun ja remontoivat siitä parhaillaan toimivaa kylätaloa.

Hyvää yhteishenkeä on myös Säimen–Sönkkä kyläyhdistyksessä. Kylällä vanha mylly on kunnostettu matkailijoiden nähtä-väksi. Sen esineistöä on luetteloitu ja myl-lyssä on järjestetty erilaisia näyttelyitä. Parhaillaan kyläläiset kunnostavat itsel-leen uimapaikkaa ja maisemoivat myllyn ympäristöä.

Maaseudun tekevät viihtyisäksi sen asuk-kaat. Uskon vahvasti, että maaseudun arvostus tulee nousemaan. Maksukykyi-set eläkeläiset palaavat kaupungin mels-keessä työuran tehtyään juurilleen. Pide-tään itse huoli siitä, että maaseutu pysyy elävänä ja meille parhaana paikkana asua ja elää.

Raija Heikkilä


7

Säimen-Sönkkä Kyläyhdistyksen kuulumisia

S äimen-Sönkkä Kyläyhdistys on kulu-van vuoden aikana kantanut kortensa

kyläyhdistysten vilkkaaseen toimintaan. Vaikka naapurimme Rönkönvaara-Lapinlahti Kyläyhdistys valittiin Etelä-Savon vuoden kyläksi, laakereilla ei mei-dänkään kyläyhdistyksen jäsenet ole le-päilleet. Onnea Naapurikylälle Säimen-Sönkän väeltä!

Kevään aikana meidän kyläyhdistyksel-lemme valmistui Säimenen Kangasjärven maaston luontopolkujen esite, jonka avulla entistä useampi retkeilijä on löytänyt kau-niin luontomme ja viettänyt viihtyisiä hetkiä Eräkämmen laavulla. Laavun vieraskirjan mukaan siellä ovat retkeilleet niin koti- kuin ulkomaisetkin vieraat. Myös monien järjestöjen ja yhdistysten jäsenet ovat ko-koontuneet laavulle nauttimaan yhdessä-olosta ja luonnon kauneudesta. Kesällä kyläyhdistys järjesti laavulla Lastentapah-tuman ja Akkainlaavun, josta pyritään saa-maan vuotuinen perinnetapahtuma laavul-le koko yön kestävine ohjelmineen.

Kesällä Säimenen kaupalla perinteinen petangue-peli on vakiinnuttanut kävijä-määrän noin 15 pelaajaan torstai- iltaisin. Myös lentopallopeli-illat Säimenen kentällä ovat keränneet innokkaita osallistujia naut-timaan pelin riemusta tiistaisin. Petangue-pelin perinteinen joukkuekilpailu käytiin 28.8.10 Säimenen kaupan pihalla, jolloin Unton voittoisa joukkue pokkasi kolman-nen perättäisen kerran ”pokaalin” itselleen. Syksyn tullen darts-tikanheitton harrastajat kokoontuvat Säimenen kaupalle, torstaisin klo 18.00. Tervetuloa mukaan!

Timo Hyvösen näyttelyt: Koivulassa sekä Säimenen- ja Vuokalan myllyillä ovat saa-neet suuren suosion. Timon näyttelyn vie-raskirjaan on nimiä kirjoitettu aina kauko-maita myöten. Timo on myös aktiivisesti kannustanut kylämme lauluntekijöitä toivo-malla paikallista musiikkia Etelä-Savon Onnenhetket lähetyksessä.

Säimen-Sönkkä Kyläyhdistyksen Kyläjuhla

-rantakala 24.7.10 oli kyläyhdistyksen pää-tapahtuma. Siellä Oili ja Erkki Hirvosen sekä Tiina Pesosen keittämän herkullisen rantakalan lisäksi nautimme Arto Pesosen ja Aarne Hirvosen lauluista. Tapahtumaan osallistui noin 90 -100 vierailijaa ja kylän asukasta.

Kesäonkikilpailu 2.8.10 Kangasjärven ran-nalla Lemmenkallion maastossa sai pie-nen, mutta innokkaan joukon onkiharrasta-jia mukaan. Iloinen puheensorina ja vie-ruskaverin: ”Tule sulle pieni kala, tule mul-le iso kala” loruilu, siivitti leikkimielistä on-kikilpailua. Kilpailun nuorin osanottaja Eki Reinikainen voitti koko kilpailun.

Kyläyhdistys on aloittanut Säimenen myl-lyalueen kehittämis- ja entisöintihankkeen. Rantaa on ennallistettu ja sinne on siirretty uimakoppi ja hirret tulevaa siltaa varten. Työt jatkuvat ensi keväänä.

Kyläyhdistyksen jäsenet ovat osallistuneet myös RannanKemut tapahtumaan järjes-tämällä tikkakilpailut, Savonranta päivään sketsillä: Savonranta on paras sekä Han-na Jääskeläisen ”Sateenkaaren alla” levyn julkaisujuhlaan.

Myös Palvelukoti Koivulassa ovat kyläyh-distyksen jäsenet käyneet laulamassa ja viemässä vanhuksille jouluterveiset. Sa-malla he ovat ammentaneet sydämensä täyteen joulurauhaa ja hiljaisuutta viettä-mällä hetken vanhusten seurassa.

Koivula valssin sanoin:

”Täällä ystävä ystävän kohtaa,

käsi käteen liittyy siihen jää.

Täällä menneisyys, nykyisyys hohtaa,

tämän hetken syliin mä jään.”

Toivotamme Rauhaisaa Joulunaikaa ja Onnea Vuodelle 2011

Kyläyhdistyksen puolesta: Kerttu Kyöttinen

Kesäillan iloa lentopalloa pelaten.

Petanguen voittaja joukkue 2010

Eräkämmen laavuretkellä: Verne ja Veera Stenius, Muhos

Nia Portaankorva, Jesse Tinnilä, Järvenpää Julia Väliheikki, Muhos

Vanha mummo tuli kävellen kahta isoa mustaa roskasäkkiä raa-haten. Yhdessä säkissä oli reikä ja sieltä luiskahti ulos yksi sa-tanen. Sen huomasi poliisi, pysäytti eukon ja kysyi mistä on ky-symys. - Kiltti konstaapeli, sanoi eukko. Koko säkki on täynnä satalap-pusia, mutta älä luule että minä olen varastanut ne. Minä asun aivan jalkapallokentän vieressä ja miehet käyvät pissillä puutar-hassani kun on jalkapallomatsi. Silloin kyttään siellä puutar-hasaksien kanssa ja sanon. "Satanen tänne tai muuten leikkaan pippelin". - Sehän ei ollut hullumpi idea, nauroi poliisi. Ovatko ne satasen seteleitä tuossa toisessakin säkissä? - Ei, sanoi eukko. Se on niin, että kaikki eivät halua maksaa!

Vuokalantie 212, SAVONRANTA Puh. 0400 177 721


8

Kuntosalin laajennus paikallaan

S avonrannan peruskoululla toimiva kuntosali Hikipisara on ainakin torstai-

sin käynyt liian pieneksi - tai kello yhden-toista kuntoiluporukka on kasvanut liian suureksi. Seitsemäntoista käyttäjää ei sa-lissa mahdu ponnistelemaan samanaikai-sesti.

Kuntoilijat toivovat nimenomaan koululla sijaitsevan Hikipisaran laajentamista ja toimivien suihkutilojen rakentamista kun-tosalin yhteyteen. Laitteita kuntosalilla on näiden käyttäjien tarpeisiin riittävästi – to-sin muutamat laitteet kaipaavat pientä korjausta.

Porukka on tottunut käyttämään koulun tiloissa olevaa kuntosalia ja haluaa käydä siellä edelleen. Entisen Salen tiloihin suunniteltua kuntokeskusta he vierasta-

vat.

- Meillä on tässä toimiva kuntosali. Isompi vaan saisi olla. Jospa viereisen luokan puolelle voisi seiniä levittää. Hyvä olisi olla miesten ja naisten erilliset wc:t ja suihkuti-lat, moni mietti.

- Minä kyllä mielelläni kävisin myös ui-massa. Se kun on nivelystävällinen liikun-tamuoto, eräs sanoi.

Toivottavasti hyvä ja kaikkia tyydyttävä ratkaisu löytyy. Entisen Salen tiloista on vedetty köyttä. Osa haluaa tiloihin uima-altaan ja osa ei. Kaksi kertaa kuntaliitok-sen vaikutuksia selvittävässä kansalaisil-lassa on uimahallista äänestetty. Käden-nostoäänestyksen voittivat uimahallin vas-tustajat. Päättäjien korkeimmalta pallilta on kuitenkin kantautunut viesti, että mi-kään ei pysty uima-altaan rakentamista estämään.

Jouluvalot Savonrannalle Savonrannalla asuva Hanna Hanikka on tehnyt aluejohtokunnalle aloitteen jouluva-lojen hankkimisesta paikkakunnalle. Joulu-valot toisivat kieltämättä piristystä ja valoa laitakaupungille.

Hanna ehdottaa sopiviksi paikoiksi valojen ripustamista varten Noidankattilan grillika-toksen vieressä olevaa isoa kuusta tai pa-loaseman pihassa olevaa isoa mäntyä. Myös keskustassa on pari isoa kuusta, joi-hin valot voisi ripustaa.

Hanna puolustelee aloitettaan sillä, että kun olemme nyt savonlinnalaisia, niin meil-le kuuluisi edes murto-osa siitä jouluvalo-jen määrästä, joka kaupungin keskustassa on. Kerimäellä kirkonmäellä kasvava kuusi saa jouluna valot, kuten myös linja-autoaseman kuusi. Miksipä ei myös meil-lä?

HYVÄ HANNA! Valoa meille kaikille

SAVONRANTALAISILLE

käyttää salia veloituksetta, Räty kertoi.

Maksullisena salien käyttö on tehostunut. Tyhjiä vuoroja on peruttu. Mikäli sählyä pelaamassa käy kolme kentällistä, niin sa-livuokra nokkaa kohti on vain euron. Se ei ole työssä käyvälle kallis investointi oman terveyden eteen.

Sosteri ei pelitä

S avonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine esitteli kaupungin talousarvion

Savonrannan peruskoululla järjestetyssä kansalaisillassa.

- Sosiaali- ja terveyspiiri Sosterin toiminnot on huono asia talouden kannalta. Neljässä vuodessa menot ovat kasvaneet 27 pro-senttia. Jos nousu jatkuu, vuonna 2012 on tuloveroprosentin nostaminen vääjäämättä käsillä, Laine sanoi.

Kaupungin olisi pitänyt ottaa sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut itselleen. Peruson-gelmana on se, että ihmisille haettiin oike-aa hoitopaikkaa. Kolmessa vuodessa tu-loksia ei ole tullut.

- Ongelmallista on se, että kaupungin työntekijöiden terveyshuolto ei enää ta-pahdu Savonrannalla, vaan Savonlinnas-sa. Kaupunki voisi käyttää omaa ohjausta antamalla kultaisen kädenpuristuksen sai-raanhoitopiirin johtajalle, rehtori Jukka Yli-Peltola neuvoi.

Teemu Hirvonen totesi, että ellei Sosteria olisi pistetty pystyyn, erikoissairaanhoito olisi karannut Mikkeliin. Luksusta on se, että 27000 asukkaan kaupungissa on ole-massa täyden palvelun keskussairaala.

Hiihtoladut pidetään kunnossa

S avonrannalla on yhden, kolmen ja vii-den kilometrin hiihtolatu niin koulun

maastossa kuin Lekotissakin. Noin 15 km pitkä latu on Lekotista Sönkkään.

Viime talvena koululaiset saivat hiihtää umpihangessa, kun ladut avattiin vasta iltakäyttäjille. Samoin meneteltiin luistelu-kaukalon kanssa.

Tulevana talvena pitkää latua pidetään au-ki vain viikonloppuisin. Lyhyet ladut pide-tään auki myös viikolla. Hiihtolomaviikolla hoidetaan kaikkia latuja.

(Jatkoa sivulta 5)

Syrjäkylällä asuva teini-iässä oleva poika valitteli isälleen, että elä-mässä ei ole mitään nautintoja.

- Kyllä niitä on. Kun menet illalla nukkumaan, niin heitä peitto pääl-täsi ja ole ilman niin kauan, että tulee vilu. Kun sitten vedät peiton päälle, niin jo on nautinto, isä va-kuutteli.


9

T änä päivänä tavallista Raamattuun luot-tavaa kristittyä lyödään median toimesta

rankasti. Miten voimme pitäytyä Raamatun sanassa? Mielipiteet Raamatusta ovat nyky-ään niin kirjavia, että joku Raamattua heikosti tunteva on aivan ymmällään. Mitä voimme us-koa, mitä oikein ajatella? Yksi sanoo yhtä ja toinen toista. Kuka voi sanoa, että toinen ihmi-nen on väärässä? Kai hänellä on oikeus omaan elämäänsä ja omiin mielipiteisiinsä? Jokainen luo oman maailmankatsomuksensa niin kuin haluaa. Me olemme erilaisia ja koem-me asiat eri tavoin.

Useimmat ihmiset uskovat sydämessään jo-honkin yliluonnolliseen. Mitä se on ja miten he sen itse kokevat, siinä he seuraavat milloin sanomalehtiä, milloin omia tuumailujaan tai mediaa. Myös kirkon piirissä olevat ihmiset seuraavat mielellään ajanmukaista kristillisyyt-tä ja hylkäävät pois loukkaavat Raamatun kohdat. Monet ajattelevat näin: Maailma on niin kamala paikka, että ihmiset ovat kyllin ahdistuneita ilman kirk-koakin. Kirkko ei ole tuomari, vaan lääkäri. Siksi ei saa puhua sii-tä, mitä Jumala vaatii, vaan siitä, mitä Jumala antaa.

Länsimaisen yhteiskunnan perustana on moniarvoisuus. Tämä moniarvoisuus on viime vuosikymmeninä kotiutunut kirkkoomme. Yhteiskunnallista moniarvoisuutta vastaa kirkossa erilaiset Raa-matun tulkinnat ja niistä nousevat opit. Vaikka suvaitsevaisuus tiettyyn pisteeseen asti on kristillinen hyve, monet keskenään risti-riitaiset opetukset aiheuttavat sekaannusta. Olemme keskellä se-kamelskaa. Kaikilla tuntuu olevan oma totuutensa.

Vanhan tarinan avulla voisimme hahmottaa tilannetta. Eräs maal-likko seurasi ystäväänsä rovastia yhden päivän ajan. Ensimmäi-sen tilaisuuden jälkeen rovastin luo tuli innokas ihminen, joka ajoi voimakkaasti omaa mielipidettään. Rovasti katsoi häntä silmiin ja totesi: "Olet aivan oikeassa." Siirryttiin toiseen tilaisuuteen, jonka jälkeen rovastin luo tuli toinen ihminen ja alkoi puhua aivan sa-masta asiasta, nyt täysin päinvastoin. Rovasti katsoi häntä silmiin ja totesi: "Olet aivan oikeassa." Ällistynyt ystävä otti autossa asian puheeksi. "Miksi ihmeessä sinä voit tehdä noin? Hehän puhuivat aivan toisiaan vastaan! Sinun olisi pitänyt sanoa toiselle, että hän on väärässä ja toiselle, että hän on oikeassa. Ei noin voi tehdä! Rovasti katsoi häntä silmiin ja totesi: "Olet aivan oikeassa."

Kysymme mikä on totuus?

Jo antiikin aikana kiistettiin, että onko olemassa jotakin sellaista kuin totuus. Onko jokaisella vain oma totuutensa? Kristuksen Kir-kossa hallitsee vain yksi totuus, Jumalan sana. Kristillinen usko ei perustu ihmisten tuumailuun eikä tuntemuksiin, vaan Jumalan il-moitukseen. Tämä ilmoitus on meillä Raamatussa. Se ilmoittaa selvästi, että on olemassa oikea ja väärä tie, taivas ja kadotus. Ihminen joko on taivaan tiellä tai sitten ei ole. Harmaata välialu-etta ei ole. Kun Jeesus syntyi maailmaan, pimeyteen syttyi valo. Tämä oli ennustettu noin 700 vuotta aikaisemmin profeetta Jes-ajan toimesta. Tämä jouluna tutuksi tullut ilmoitus kuuluu: Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus.

Silloin pyhä Jumala kääntyi syntistä maailmaa kohti ja lähestyi ih-miskuntaa. Hän raivasi Kristuksen ristillä syntiselle ihmiselle tien taivaan pyhyyteen. Joka sen uskoo, on autuas ja matkalla taivaa-seen. Joka sen torjuu, on onneton ja matkalla kadotukseen. Tämä on totuus, joka ei muutu toiseksi siitä, että ihminen torjuu sen tai siitä, että ihminen ei koe sen koskettavan hänen omaa elämään-sä.

Jumalaton maailma elää omaa elämäänsä. Kristuksen kirkolla on valonaan Jumalan sana, jota se seuraa. Se kertoo meille sen, mitä Ju-mala tahtoo meidän tietävän. Itse asiassa tie-dämme uskonasioista vain vähän, mutta tar-peeksi pelastustamme varten. Ihmisjärki on sokea Jumalan totuudelle. Emme tunne syn-tiämme emmekä erityisesti Kristuksen ristiä. Vaikka koko maailma huutaisi muuta kuin Raamattu sanoo, me pidämme kiinni Jumalan sanasta. Sanoohan Raamattu, että kaikki kan-sat ovat Jumalan edessä " kuin tomuhiukka-nen vaa'assa ".

hmisellä on hämärä taju Jumalasta ja siksi ih-minen etsii Jumalaa. Tämän vuoksi maailmas-sa on uskontoja. Tarvitsemme puhetta hänel-tä, jota emme näe. Puhe on Raamattu. Se on elävää Jumalan sanaa. Se toimii elämän tasol-la. Se on kuin valo pimeässä. Se ei kerro kaik-kea. Se ilmoittaa kuitenkin valon lähteen. Mi-ten me voisimme sen varmasti tietää? Se täy-tyy testata. Voimme panna sen testiin omassa

elämässämme. ”Joka tahtoo noudattaa hänen tahtoaan, pääsee kyllä selville siitä, onko opetukseni lähtöisin Jumalasta vai puhun-ko omiani.” (Joh 7:17)

Jaakko Parkkinen Savonlinna-Säämingin seurakunta Savonrannan kirkkopiiri

Kirkon totuus


10

Savonrannan kehittämissäätiön toiminta vuonna 2010 S avonrannan kehittämissäätiö perustet-

tiin vuonna 2008. Sen tavoitteena on turvata kuntaliitoksen jälkeen savonranta-laisen kulttuurin säilyminen ja Savonran-nan elinkeinoelämän edistäminen.

Vuoden 2010 aikana on säätiön toiminta alkanut saada omat muotonsa. Savonran-talaisten viihtyvyyttä edistettiin pitämällä yllä eri kylillä virkistysalueita yhteistyössä savonrantalaisten yhdistysten kanssa.

Rönkönvaaran Harjujärven rannalla oleva Harjujärven virkistysalue on ollut Rönkön-vaara-Lapinlahti kyläyhdistyksen hoidetta-vana. Säimenen myllyn aluetta hoitivat Sa-vonranta-Seura ja Säimen-Sönkkä kyläyh-distys. Säimenen mylly oli auki kesäaikaan ja myllyn alueella järjestettiin myös kesäte-atteriesityksiä. Säimenen Koivula-tilan alu-eelle on rakennettu retkeilyreittejä ja uima-ranta kyläläisille.

Vuokalan myllyä hoitivat Savonrannan kä-dentaitajat. Vuokalan myllyn tiloissa on toiminut käsityömyymälä ja kädentaitajien harras-tustilat sekä mylly- ja sähkövoimalamuseo. Kaikki edellä mainitut tilat annettiin yhdistyk-sen käyttöön korvauksetta.

Em. lisäksi säätiö kehitti Oriniemen leirialuetta rakentamalla alueelle uuden päärakennuk-sen. Uusittujen Oriniemen tilojen vuokraus aloitettiin syyskesällä 2010.

Säätiö julkaisi vuonna 2010 kaksi numeroa Savonrannan Sanomat -lehteä. Numerot il-mestyivät keväällä ja joulukuussa. Säätiön kotisivuja www.savonranta.fi kehitettiin entistä monipuolisemmiksi vuoden 2010 aikana. Näiden viestinten tavoitteena on ennen kaikkea Savonranta-tietouden levittäminen ja savonrantalaisen kulttuurin edistäminen.

Savonrannan kehittämissäätiö on osallistunut Savonrannan elinkeinoelämän edistämi-seen mm. lupaamalla 100.000 euron takauksen Darekon Ky:n hallin saneeraamiseen ja laajentamiseen. Tämä laajennus mahdollistaa yrityksen toiminnan jatkamisen ja laajenta-misen Savonrannalla.

Säätiö aloitti vuoden 2010 alussa Kääpäsaaren lomakylän kehittämisen kunnostamalla kolme lomamökkiä ja saunan. Vuoden lopulla saadaan neljäs mökki kunnostettua vuok-rauskuntoon.

Loma-asuntojen vuokraus on alkanut varsin onnistuneesti. Vuoden 2011 aikana aloite-taan uusien loma-asuntojen rakentaminen Kääpäsaaren eteläosaan Savonlinnan kau-pungin ja yrittäjien toimesta. Kääpäsaaren keskialueen asemakaava valmistuu vuoden 2010 lopulla. Se mahdollistaa Kääpäsaaren kehittämisen suureksi lomakyläalueeksi.

Säätiö on jakanut Savonranta-mitaleja ansioituneille savonrantalaisille ja palkinnut lajis-saan Suomen mestaruustasolla menestyneitä savonrantalaisia. Kaikille ammatillisen tut-kinnon vuonna 2010 suorittaneille savonrantalaisille on annettu stipendi.

Säätiö on antanut pienen lahjoituksen Itä-Suomen yliopistolle opettajainkoulutuksen säi-lyttämiseksi Savonlinnassa. Em. lisäksi säätiö myönsi tunnustuspalkinnon Rönkönvaara-Lapinlahti kyläyhdistykselle, koska kylä valittiin vuoden kyläksi Etelä-Savossa.

Antti Erämaa Savonrannan kehittämissäätiön asiamies

Maaherra oli entisessä Savonrannan kunnassa tarkastuskierroksella. Hän kysyi kunnanjohtajalta, että minkälainen kuolleisuus on ollut pitäjässä? - No, se on meillä pruukannu olla yks nokkoo kohti, kunnanjohtaja vastasi.


11

Raija-Liisa Parkkonen esitti, että Sirkalle ja Siirille perustetaan rahasto ja perintörahat pannaan poiki-maan sen sijaan että ne käytettäisiin isoja käyttö-kustannuksia aiheuttavaan kuntokeskus-uimalaan.

Savon Parketti & Rakennuspalvelu

Parkettien ja laminaattien asennus * Puulattioiden hionta ja lakkaus

Oiva Mononen puh. 050 585 6216

K untokeskus-uimala puhututti kansa-laisillassa

Yhdeksi mielenkiintoisimmista keskuste-lunaiheista Savonrannan koululla 23.11. järjestetyssä kansalaisillassa nousi suun-nitteilla oleva kuntokeskus-uimala. Sen puolustajat ja vastustajat kävivät tiukkaa kädenvääntöä.

Entisen Sale-myymälän tyhjiin tiloihin suunnitellaan rakennettavaksi kuntokes-kus, johon kuuluisi myös pienimuotoinen uimala ja kahvio. Hanke toteutettaisiin ns. Sirkan ja Siirin perintörahoilla, joita on 283.000 euroa. Perinnön sai entinen Sa-vonrannan kunta, kun perinnönjättäjillä ei ollut omia perillisiä.

Savonrannan kunnan valtuusto teki aikoi-naan päätöksen kuntokeskus-uimalan ra-kentamisesta. Savonlinnan kaupunki on kuntaliitossopimuksessa sitoutunut tähän päätökseen.

- Kaupunki noudattaa rehellisyysperiaatet-ta tässä asiassa. Savonrannan silloisella valtuustolla on ollut legitiimi oikeus tehdä tämä päätös. Me noudatamme valtuutettu-jen tekemää päätöstä, kaupunginjohtaja Janne Laine totesi.

Hankkeen tulee toteuttamaan Savonlinnan Yritystilat Oy. Se edellyttää kuitenkin, että Savonrannan kehittämissäätiö sitoutuu vastaamaan käyttökustannuksista sen jäl-keen, kun perintörahat on käytetty lop-puun.

Seppo Sorri toivoo kuntokeskus-uimalan sijaan rakennettavaksi monitoimitaloa, jos-sa olisi kokoontumistiloja järjestöille ja eri-laisia mahdollisuuksia nuorten harrastus-toiminnalle.

- Uimalahankkeesta on tehty äänestyksiä kyläläisten keskuudessa ja vastustus on kasvanut koko ajan. Mitään kustannusar-viota ei hankkeesta ole vielä tehty eikä suunnitelmia esitetty. Kaupunginjohtaja on sanonut, että hankkeesta ei saa aiheutua kaupungille käyttökustannuksia. Toiminta tulee olemaan tappiollista. Kenellä on va-raa käyttää kuntokeskus-uimalaa? Ketkä ovat vastuunkantajia? Sorri penäsi

Savonlinnan ja Savonrannan kuntaliitos toi 2,4 miljoonaa euroa Savonrannalle. Nyt suunnitteilla olevat ja aloitetut matkailu-

hankkeet tuovat toteutuessaan paikkakun-nalle matkailijoita, jotka toivon mukaan päivän lasketeltuaan kävisivät vielä illalla uimassa. Kuntokeskus-uimala edistää par-haiten paikallisten ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.

- Kokoustiloja ei tarvita lisää. Kaikki savon-rantalaiset mahtuisivat nykyisiin tiloihin pi-tämään kokouksiaan vaikka samana ilta-na. Hanke toteutetaan KVR-urakkana, jot-ta rahat saadaan riittämään. Halli- ja kah-vilatoiminnan pyörittämiseen tarvitaan yrit-täjä. Säätiö tarvitaan mukaan kustannuk-siin, Matti-Pekka Parkkinen sanoi.

Teemu Hirvonen ei ole lämmennyt kunto-keskus-uimalalle. Hän pelkää hankkeen aiheuttamia kovia käyttömenoja.

- Kymmenen vuoden kuluttua täällä on paljon vähemmän asukkaita kuin tällä het-kellä. Valtuusto teki aikoinaan huonon päätöksen. Mielestäni huonoja päätöksiä pitäisi saada muuttaa. Entäs sitten, kun säätiön varat ovat lopussa. Pahimmassa

tapauksessa kuntokeskus-uimala on sul-jettuna, Hirvonen totesi.

Raija-Liisa Parkkonen esitti, että Sirkalle ja Siirille perustetaan rahasto ja perintö sijoi-tettaisiin niin, että se tuottaisi.

- En ole kuntokeskuksen enkä uimahallin kannattaja. Päätös on kuitenkin tehty ja siinä pitää pysyä. Hankkeen toteutuessa sitä pyörittämään tarvitaan paljon vapaa-ehtoisia ja paljon tarvitaan käyttäjiä sitä käyttämään.

Vilkkaan keskustelun jälkeen Janne Laine esitti, että savonrantalaiset kokoaisivat sil-

loisen valtuuston kasaan ja tekisivät uu-den päätöksen, jossa antaisivat oikeuden päätöksentekoon nykyiselle Savonlinnan kaupunginvaltuustolle.

- Itse päätöksenteossa mukana olleena esitän, että ei muistella vanhoja eikä kerä-tä valtuustoa uudestaan kasaan. Pysytään tehdyissä päätöksissä, esitti Juha Hirvo-nen lopuksi.

Suurin pulma Savonrannalla on saada paikkakunnalle työpaikkoja, jotka houkut-telisivat tänne lapsiperheitä. Matkailijat yk-sistään eivät takaa kuntokeskus-uimalalle tarpeeksi käyttäjiä tasaisesti ympäri vuo-den, vaan käyttäjiksi tarvitaan myös pai-kallisväestöä.

Kirjoittajan mieleen palaa entiset hyvät ajat 1980-luvun alkupuolella, jolloin nykyi-sellä teollisuusalueella oli 120 työpaikkaa. Paikkakunnalla oli vähintään kolme kaikkia niitä palveluja, joita nyt on yksi (mm. kau-pat, kampaamot ja pankit). Perhepäivähoi-tajia, joita nyt on kaksi, oli tuolloin 18 ja he kaikki olivat täystyöllistettyjä. Lieneekö tot-ta, että ”Aika entinen ei koskaan enää pa-laa.”

Kuntokeskus-uimala puhututti kansalaisillassa

Savonrannan silloisella valtuustolla on ollut legitiimi oikeus tehdä tämä päätös. Me nou-datamme valtuutettujen tekemää päätöstä, kaupunginjohtaja Janne Laine totesi.


12

M aaseudun väestökehitys on ollut vuosikymmenten ajan laskeva. Monet työikäiset ovat muuttaneet pois ja jäl-

jelle on jäänyt ikääntyvien joukko. Monilla kylillä uskotaan, että kohta viimeinen sammuttaa valot.

Joillakin kylillä ihmiset ovat alkaneet itse taistella apatiaa vas-taan ja työskennellä eri keinoin kylän elinvoiman säilyttämi-seksi. Yhteinen tekeminen yhdistää ja luo hyvää henkeä kyläl-le. Viihtyvyyttä voi edistää monella tavalla; yhteiset tilat, pik-kujoulut, hirvijuhlat, kansalaisopisto ym. asiat kokoavat väen yhteen. Vaikka väki väheneekin kylältä ja keski-ikä nousee, on kaikkien hyvinvoinnista huolehdittava. Kun kylällä on hy-vä henki ja asukkaat viihtyvät, näkyy se myös ulkopuolelle. Se saattaa houkutella myös uusia asukkaita kylälle. Voi siis syntyä myös positiivinen kierre.

Kylän kehittämistä pitäisi osata katsoa myös pitemmällä täh-täimellä. Maa- ja metsätalous eivät nykyisellään työllistä pal-joakaan, joten ne eivät yksin voi säilyttää maaseudun runko-asutusta. Matkailu on edelleen kehittyvä elinkeino ja siksi ky-lien tulisikin suunnitelmissaan pohtia riittävän ajoissa kaavoi-tuksellisia mahdollisuuksia, jotta elinkeinon sijoittumiselle olisi edellytyksiä. Maaseutukylille tulisi saada tarjolle myös asuntotontteja, sillä monet arvostavat maaseutumaista asuin-ympäristöä ja riittävän isoja tontteja.

Matkailijat ja kesäasukkaat pelastavat yhä useamman maaseu-tukylän palvelujen säilymisen. Perusasutus ei luo riittävää ky-syntää esim. lähikaupan palveluille, mutta yhdessä mökkiläis-ten ja lomailijoiden ostovoiman kanssa se pystyy säilyttämään palveluja. Myös kesäasukkaiden on miellyttävämpi tulla lo-mailemaan, jos mökkiseudulla on elävä maaseutu ja toimiva kylä.

Alempi tieverkko on viime vuosina päässyt rapistumaan, kun valtion toimien pääkohde on ollut uusien väylähankkeiden ra-kentaminen. Rahaa ei ole riittänyt tarpeeksi kaikkiin kohtei-

siin. Nyt on kuitenkin lupailtu, että tulevaisuudessa painopiste siirtyisi enemmän olemassa olevan tieverkon kunnossapitämi-seen.

Matkailuhankkeiden eteneminen luo edellytyksiä myös tiestön peruskorjauksille, sillä kriteerinä tulee kuitenkin olemaan lii-kennemäärät.

Kesämökkiläiset irtautuvat arjestaan sillä, että he tulevat maa-seudulle tekemään jotain leipätyöstään poikkeavaa. Siksi he haluavat rakentaa ja korjata. Viettää viikonlopun tai lomakuu-kauden työleiriä kesämökillään. Paikallisten asukkaiden on vaikea ymmärtää miksi he eivät halua olla joka viikonloppu ravintolassa, tanssimassa tai laulamassa karaokea. Tätä kaik-kea on tarjolla ympäri vuoden jokaisessa kaupungissa. Loma ajan tarjonnan pitää olla erilaista, kuten kesäteatteria, musiik-kitapahtumia tai vaikkapa saappaan heittoa.

Aikanaan MTK mainosti, ettei ”Suomalaista maaseutua voi tuoda”. Meillä joko on tai sitten ei ole elävä maaseutu. Elin-tarvikkeita voi tuoda, mutta ei maaseutua. Onneksemme maa-seudun arvo on nousemassa. Kotimaisen energian kysyntä kasvaa, puhdas vesi nousee arvoon arvaamattomaan ja suoma-lainen ruoka lähellä ja luonnonmukaisesti tuotettuna saa ku-luttajilta yhä suurempaa arvostusta. Hyvät asiat pysyvät ja pa-ranevat. Näin myös suomalainen maaseutu.

Matti-Pekka Parkkinen

Yhteinen etu

Matti-Pek

ka

Parkki

nen

Myös kes

äasukkaid

en on m

iellyttä-

vämpi tull

a lomailem

aan, jos m

ökki-

seudulla o

n elävä m

aaseutu ja

toimiva

kylä.

Eduskuntavaalit 17.04.2011


13

Teemu

Hirvon

en

K irjoitan tätä kolumnia 19 tunnin vaikuttamisen sekä autoilun jälkeen, lehden päätoimittajan paineen alaisena maanantain

ja tiistain välisenä yönä. Joten katsokaa sormien läpi niitä mahdol-lisia epäjohdonmukaisuuksia joita tämä teksti voi sisältää.

Savonranta on kohta ollut kaksi vuotta Savonlinnan kaupungin-osa, joten lienee paikallaan tehdä välitilinpäätös ja vetää yhteen alkanutta taivalta Saimaan saariston keskuskaupungissa.

Kaupunkimme on ollut kovien haasteiden edessä maailmanlaajui-sen talouden taantuman iskiessä rajusti myös syrjäiseen nurk-kaamme Savossa. Vaikka kaupungin talous onkin ollut kovilla ja vakava työttömyys runnelleet seutukuntaa, olemme selvinneet tähän asti ilman laajoja peruttamattomia ongelmia.

Keskeinen haaste on siis ollut talous. Korkea työttömyys, heikko verotulojen kehitys ja suuri sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve laittaa kaupungin kuin kaupungin koville. Ikäviin säästötoimenpi-teisiin on jouduttu turvautumaan ja vaikeilta päätöksiltä ei ole voitu säästytty.

Peruspalvelut on kuitenkin pystytty järjestämään kuntalaisille, ja ne on onnistuttu säilyttämään myös hyvätasoisina. Erityismainin-nan ansaitsee ehdottomasti savonlinnalaisten lasten laadukas koulutus. Tuntikehys ja oppilaiden terveydenhuoltopalvelut ovat selvästi maan keskitasoa parempia, ja oppimistuloksiakaan ei tar-vitse hävetä. Tämä on hieno saavutus meiltä savonlinnalaisilta, kun ottaa huomioon talouden realiteetit ja suomalaisen koulutuk-sen kansainvälisestikin verraten korkean tason.

Työttömyyden ongelmaan Savonlinna on pyrkinyt vastaamaan ennakkoluulottomalla elinkeinopolitiikalla ja lisäämällä merkittä-västi työllisyyden hoitoon tarkoitettua rahoitusta. Iloiten voi todeta että työllisyyden hoidon tärkeydestä on vallinnut vankka yhteisym-märrys kautta eri poliittisten ryhmien.

Savonlinna on myös tänä aikana onnistunut kattamaan vanhat alijäämänsä. Ja voi siinä mielessä hengähtää helpotuksesta. Tarkkaa taloutta ei kuitenkaan kannata unohtaa tai muuten vajo-amme siihen samaan suohon josta olemme juuri pääsemässä ylös.

Kaupunki on investoinut voimakkaasti peruspalvelukiinteistöihin sekä elinkeinopoliittisesti tärkeisiin hankkeisiin. Velkaa on jouduttu

ottamaan, mutta sen määrä onnistuttu pitämään valtakunnan kes-kiarvon alapuolella. Valitettava tosiasia kuitenkin on että tulevai-suudessa odottavat massiiviset investoinnit, jotka tulevat vääjää-mättä nostamaan kaupungin velkaantumisastetta.

Elinkeinopolitiikassa ja edunvalvonnassa Savonlinna on onnistu-nut olosuhteet huomioon ottaen varsin hyvin. Kaupungin tehok-kaalla myötävaikutuksella matkailuhankkeiden investointikanta on n. 100 miljoonaa euroa, UPM kehittää vaneritehdasta n. 20 mil-joonalla eurolla, rinnakkaisväylän työt on saatu käyntiin ja uusia yrityksiä on syntynyt kiitettävästi.

Savonrannalla tärkeän Darekon Electron toimitilojen remontointi käynnistyy monien vaiheiden jälkeen ensi keväänä. Toivottavasti yritys säilyy kaupunginosassa ja työllistää tulevaisuudessa vielä suuremman joukon työntekijöitä, sen verran kovasti remontin puo-lesta jouduimme taistelemaan.

Savonlinnan vene- ja rakennusteollisuus on nousemassa laman jäljiltä, venäläisten matkailijoiden määrä on kasvu-uralla sekä kau-punkimme kuuluisimman asukin, saimaannorpan kanta on pääse-mässä yli laskusuhdanteestaan. Ja asumme puhtaan Saimaan äärellä Suomen kuudenneksi vetovoimaisimmassa matkailukau-pungissa. Eli on meillä rasitteistamme huolimatta myös syytä iloita ja olla ylpeä.

Maailmanlopun maalailuja olemme jokainen saaneet lukea lehdis-tä ihan riittämiin, joten halusin kirjoittaa jotain positiivista. Toivotta-vasti positiivinen vire kaupungissamme tarttuu myös asenteisiim-me. Tulevaisuuden haasteet eivät tule olemaan helppoja, mutta kun niihin tarttuu oikealla asenteella, niin suurtenkin pulmien rat-kaisu on helpompaa.

Ollaan siis ylpeitä kotikunnastamme Saimaan saaristossa, ei an-neta maailman masentaa vaan muutetaan se. Kohtalo on omissa käsissämme.

Teemu Hirvonen

Kaupunginhallituksen jäsen (sd.)

Välitilinpäätös

Ollaan siis

ylpeitä ko

tikunnasta

mme

Saimaan s

aaristossa

, ei anneta

maailman

masentaa

vaan muu

tetaan

se. Kohtal

o on omis

sa käsissä

mme.

Käytä äänioikeuttasi


14

HUOLTO JA KAHVIO PARKKINEN KY SAVONRANTA P. 015-679055

MYYMÄLASTÄ - voiteluaineet - autotarvikkeet - moottorisahat - juomat - veikkaus - arpamyynti

PUBISTA - lounaat - pizzat - pikkulämpimät - elintarvikkeet

ALKON TILAUSPALVELU / MH-ASIAMIES

www.k-rauta.fi/savonlinna

K untaliitoksen käytännön vaikutuksia selviteltiin marraskuun 20. päivänä

Rönkkötalolla Järvi-Suomen Kylät ry:n pi-tämässä seminaarissa. Vastauksia kunta-laisten kysymyksiin antoivat Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine, kaupungin-hallituksen puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen ja Savonlinnan kaupungin kans-liapäällikkö Antti Erämaa.

Savonlinnan kaupunki ei ole mukana val-takunnallisessa laajakaistahankkeessa. Veikko Simelius Heinäveden Varistaipa-leelta halusi tietää, missä laajakaista luu-raa?

- Odotamme laajakaistaa. Odotamme ke-hitystä. Haluamme toimia niin että kenen-kään ei tarvitse olla kylällä viimeinen, joka sammuttaa valot, Simelius vaati.

Kaupunginjohtaja Janne Laineen mukaan ensin seurataan mitä muut saavat aikaan. Myös laajakaistan korkea hinta arveluttaa. On laskettu, että yksityiskäyttäjän makset-tavaksi jää seitsemän euroa metrille, mikä maaseudulla merkitsee helposti jopa 14.000 euron kustannuksia taloutta kohti.

- Pilottina ei kannata lähteä ensimmäisten joukossa. Laajakaistan hinta tulee yksityis-käyttäjälle korkeaksi, Laine totesi.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen pitää toimivaa ja nopeaa laajakaistaa etätyön kannalta olennaisena asiana.

- Kuntaliitoksen yhteydessä henkilöstö ei meinannut millään ymmärtää, että työka-veri voi tehdä töitä Savonrannalta käsin. Kuntaliitosten yhteydessä kunnan toimin-toja pitää säilyttää liittyvissä kunnissa, jot-ta maaseutualueella säilyy työpaikkoja. Asenteissa on vielä paljon korjaamista, Parkkinen sanoi.

Seminaarin paneelikeskustelijat eivät pys-ty vakuuttamaan Simeliusta siitä, että odottaminen on viisasta.

- Kuinka moni tuli tänne Mersulla, kun olisi päässyt Ladalla? Simelius kysyi.

- Minä tulin tänne Skodalla, Laine vastasi.

- No sitten minä ymmärrän tämän hinta-keskustelun, Simelius vastasi.

Savonrannalla siis odotetaan yhä nopeaa ja jokaisen kyläläisen sekä loma-asukkaan saatavilla olevaa laajakaistaa – etätyön kannalta erittäin tarpeellista kaistaa, joka yhdistäisi syrjäkylien asukkaat muuhun maailmaan.

Missä laajakaista luuraa?

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine (vasemmalla), kansliapäällikkö Antti Erämaa ja kaupunginhalli-tuksen puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen vastasivat Rönkkötalolla järjestetyssä paneelissa kuntaliitok-sen vaikutuksesta esitettyihin kiperiin kysymyksiin.


15

Kiitämme asiakkaitamme hyvästä yhteistyöstä. Toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Majoitustoimintamme on päättynyt elokuussa 2010.

SAVONRANNAN BED AND BREAKFAST

K untien varat eivät tulevaisuudessa riitä kattavaan terveydenhuoltoon.

Tarvitaan valtiota asettamaan hoidot tärke-ysjärjestykseen.

Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa räjähdys-mäisesti vuosina 2030–2040. Hoidettavien tautien määrä kasvaa väestön vanhetessa. Samalla kasvaa potilaiden eriarvoisuus ter-veydenhuollossa.

Näitä asioita Savonrannan Lions Club ry:n marraskuun kokouksessa piipahti selvittä-mässä Sosterin eli Itä-Savon sairaanhoito-piirin kuntayhtymän tulosaluejohtaja Saku Linnamurto.

Sosterin hallintosääntö on uudistettu. Elä-mänkaarimalli on purettu, joten palveluja ei jaeta enää lapsiin, aikuisiin ja vanhuksiin kohdistuviksi.

Tulevaisuudessa jokainen terveysasema huolehtii omien palveluidensa kehittämi-sestä, joita Sosteri tukee mm. kansan ter-veystyön ylilääkärin panoksella. Erikoissai-raanhoidosta maksaa se, joka palveluja käyttää. Miten uudet hinnat näkyvät kunta-laskuina?

- Tähän saakka esimerkiksi hammaslääkä-rissä käynti on maksanut 80 euroa. Kunta-laskutuksessa se voi olla kalliimpi. Kaikille

suoritteille laaditaan laskutushinnat. Suorit-teita tuli paljon lisää. Aiemmassa yhteislas-kutuksessa kustannusten jakautuminen toteutettiin tasalaskutusperiaatteella. Nyt valtuustot ja hallitukset joutuvat puntaroi-maan tarkoin kaikkia kustannuksia, Linna-murto sanoo.

Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella on 46.000 asukasta. Päivystyksen ylläpito on miltei yhtä kallista kuin 100.000 asukkaan piirissä.

- Uusi terveydenhoitolaki astuu toivottavas-ti voimaan 1.5. Silloin nähdään miten pe-rusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoi-don lainsäädäntöä yhdistetään. Mikäli pai-kallisessa kehittämisessä Itä-Suomen sai-raanhoitopiiri toteutuu, siinä olisivat muka-na Savo-Karjalan kunnat. Tällöin sairaan-hoitopiirin alueella olisi 600.000 asukasta. Jouduttaisiin myös päättämään, miten ku-kin sairaala erikoistuu. Valtuustoon tarvit-taisiin 54 kunnan edustus, Linnamurto sel-vittää.

Valtioneuvosto vaatii tämänhetkisen tiedon mukaan kesäkuun loppuun mennessä jo-kaiselta kunnalta vastausta, mihin 20.000 asukkaan perusterveydenhuoltopiiriin kukin kunta haluaa kuulua.

Savonlinnassa saa hyvää hoitoa

Savonlinnassa hoitotakuu toteutuu parhai-ten. Uhkasakot eivät paina samalla tavalla päälle kuin Etelä-Suomessa.

- Savonlinnassa saa Suomen parasta te-konivelkirurgiaa, koska oman ammattitai-toisen ortopedin ohella kirurgiaa ostetaan Kuopiosta. Helena Puonti pystyy tekemään rintasyöpäleikkaukset siten, että tuntoher-mot säilyvät. Se on erikoista Suomessa. Mikäli Itä-Suomen sairaanhoitopiirin toteu-tuessa rintasyöpäleikkaukset päätettäisiin keskittää Savonlinnaan, niin joka vuosi lei-kattaisiin 600–700 rintasyöpää, Linnamurto tietää.

Kruunupuisto Punkaharjulla on voittanut Kelan kilpailuttaman reumakuntoutuksen. Se tulee vahvistumaan kuntoutusyksikkö-nä. Savonlinnan ainoa vanhainkoti Päivä-rinne sijaitsee Savonrannalla. Se on toimi-nut liian pienellä miehityksellä, joten sinne on palkattu kaksi lähihoitajaa lisää.

- Omaishoitoa kannattaa tukea, koska se on inhimillistä ja edullista. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä. Sitä kannattaa tu-kea, jos vaan löytyy omainen, joka jaksaa tehdä raskasta hoitotyötä, Linnamurto li-sää.

Hoidontarve lisääntyy – säilyykö yhdenvertaisuus

Sosterin tulosaluejohtaja Saku Linnamurto selvitti terveydenhuollon tulevaisuudennäkymiä Savonran-nalla.

Vanhusväestön määrän jatkuva kasvu asettaa ter-veydenhuollolle haasteita muun muassa potilaiden tasa-arvoisessa kohtelussa.


16

S avonlinnan kaupungin opetuspäällikkö Tuija Kauppinen kertoi Savonrannalla

järjestetyssä kansalaisillassa, että opetus-työssä on käynnissä suuri murros. Kau-pungissa on kolme yhtenäiskoulua, joista kaksi ydinkaupungissa ja yksi Savonran-nalla. Opetussuunnitelmia päivitetään vuo-den 2011 alussa.

- Oppilasmäärä Savonrannalla on n. 80. Koulurakennus ja koulu säilyvät, mutta ryhmäjakoja ja sisäisiä järjestelyjä joudu-taan miettimään, Kauppinen huomautti.

Rehtori Jukka Yli-Peltolan mielestä kunta-liitos on tuonut enemmän hyvää kuin huo-noa. Ainoana haittana hän näkee byrokra-tian.

- Enemmän on ollut hyvää. Opettajat ovat voineet kouluttautua työajalla. Sijaisia on saatu hyvin. Myös koulunkäyntiavustajille on annettu mahdollisuus tehdä sijaisuuk-sia, Yli-Peltola kertoi.

Savonrannan koulu on mukana KivaKoulu-hankkeessa ja laatuhankkeessa. Koululla on neljän hengen kehittämisryhmä.

- Kehittämisryhmän perustimme, koska emme halunneet odottaa mitään tekemät-tä sitä tuomionpäivää, jolloin henkilökun-taa vähennetään. Säilytämme opetuksen tason. Vertaistuki ja mahdollisuus kollego-jen tapaamiseen ovat kuntaliitoksen muka-naan tuomia hyviä asioita. Ongelman tul-lessa voi aina kilauttaa kaverille ja apu löy-tyy, Yli-Peltola huomautti.

Koulu hyötyi kuntaliitoksesta

Koululaiset voivat lähteä luottavaisin mielin maailmalle peruskoulun oppimäärän suoritettuaan. Savonran-nalla opetus on laadukasta. Kuvassa keväällä 2010 peruskoulunsa päättäneitä koulun juhlasalissa.

H ankavaaran Veto ry palkitsi kolme ur-heilullisesti aktiivista nuorta syyskoko-

uksessaan. Stipendin saivat Noora Mononen, Joonas Janhunen ja Juuso Janhunen.

Noora Mononen on ottanut osaa kotipaikka-kunnalla järjestettyjen kilpailujen lisäksi myös naapurikunnassa Kerimäellä järjestettyihin ju-niorihiihtoihin sijoittuen niissä ensimmäiseksi. Mikkelissä Noora osallistui Koululiikuntaliiton hiihtokilpailuihin.

Kesällä Noora on osallistunut Kerimäellä jär-jestettyihin yleisurheilukilpailuihin. Kuulassa hän on ollut lyömätön. Juoksussa hän sai hope-aa ja pituudessa pronssia. Kerimäellä järjeste-tyssä viiden kunnan ottelussa Noora sijoittui 60 metrin juoksussa hopealle.

Veljekset Juuso ja Joonas Janhunen ovat olleet aktiivisia niin hiihdossa kuin yleisurheilussa-kin. Molemmat osallistuivat Junioricup-hiihtoihin Kerimäellä. Lopputuloksissa Joonas oli toinen ja Juuso kolmas.

Juuso edusti Savonlinnan joukkuetta minimaa-kuntaviestissä. Molemmat ottivat osaa Koulu-liikuntaliiton hiihtokisoihin Mikkelissä ja Pris-ma-hiihtoihin Savonlinnassa.

Kerimäellä järjestetyissä Maastocupin kisoissa Juuso oli lyömätön. Joonas sijoittui kahdesti ykköseksi ja kahdesti kolmanneksi. Yhteistu-loksissa molemmat nappasivat ykkössijan.

Yleisurheilu-cupin kisoissa Kerimäellä mo-lemmat ottivat ykkös- ja kakkossijoja. Yhteis-tuloksissa Juuso oli ykkönen ja Joonaksen si-joitus oli kolmas. Pojat kilpailivat myös Sa-vonlinnassa järjestetyissä Piirikunnallisissa kisoissa, Heinävedellä S-Marketin ja Seura-kunnan kisoissa sekä Juvan piirihuipentumas-sa.

Veto haluaa kannustaa nuoria liikkumaan. Vuoden 2011 talousarviossa stipendien lisäksi varattiin 350 euroa matkakustannuksiin, joita vanhemmille aiheutuu nuorten kilpailumat-koista.

Nuorissa on urheiluhenkeä

Juuso Janhunen (vas.), Joonas Janhunen ja Noora Mononen osallistuvat aktiivisesti niin hiihto- kuin yleisurheilukilpailuihin kotipaikkakuntansa lisäksi myös ympäristökunnissa.

Pikku-Kalle läksi ensimmäisenä kouluaamunaan reippain mielin kouluun. Hän jäi seisomaan koulun kohdalle tien toiselle puolelle. Koulun päätyttyä opettaja pysähtyi kotimatkallaan Pikku-Kallen kohdalla ja kyseli, että miksi tämä ei ole ollut koulussa koko päivänä. - No, kun äiti sanoi, että ei saa mennä tien yli ennen kuin auto on mennyt. Tästä ei ole koko päivänä mennyt yh-tään autoa, Pikku-Kalle vastasi.


17

L asten ja nuorten Hulabaloo-musiikkiryhmää ohjaavalla Heli Sairasella saa olla silmät edessä ja takana, kun 18 virkeää

lasta osallistuu harjoituksiin. Linnalan opintoryhmä pyörii Savon-rannalla jo neljättä vuotta. Lapset osallistuvat niin monilukuisesti, että ryhmä on pitänyt jakaa kahteen osaan.

Pienemmät askartelevat sillä aikaa, kun ohjaaja harjoittelee isom-pien kanssa. Piirustusvälineet ovat koko ajan esillä. Tauoilla las-ten käsissä on syntynyt ystävänpäivä-, joulu- ja äitienpäiväkortteja sekä erilaisia piirustuksia, käpytonttuja ja korvakoruja.

- Nyt olemme harjoitelleet enemmän laulamista. Olen opettanut samat laulut sekä pienille että isoille, jotta pystymme tarvittaessa esiintymään yhdessä. Tänä syksynä harjoituksissa on otettu 2-ääni käyttöön. Lapset laulavat sopraanoa ja minä alttoa. Kaikki pysyvät hyvin äänessä, Heli kertoo.

Esiintymisvarmuuden lisääntymisestä kertoo se, että nyt lapset uskaltavat laulaa ilman ohjaajansa tukea. Aikaisemmin Helin piti

laulaa aina mukana. Linnalan antama tuntimäärä 2 h/viikko ei kui-tenkaan riitä, vaan esiintymisiä varten tarvitaan ylimääräisiä har-joituskertoja.

Lapset oikein kinuavat, että milloin meillä on esiintymisiä. He ovat rohkeita ja aktiivisia. Suuri osa heistä käy pianotunneilla. Olemme esiintyneet muun muassa Päivärinteen turinatuvassa, kesäteatte-rin näytelmissä ja Savonranta-päivässä, Heli luettelee.

Ensi kesänä Hulabaloo ohjaajineen esiintyy Rannan Kemujen Lasten Kemuissa.

Aktiivista toimintaa

Hulabaloo on paljon muutakin kuin laulua ja tanssia. Erilaisten esiintymisten lisäksi lapset ovat kalastaneet, marjastaneet, ajel-leet mönkijöillä ja lumikelkoilla sekä savustaneet kalaa. Näissä tapahtumissa he tekevät kaikkea muuta kuin mitä lauluja tanssi-harjoituksissa tehdään.

Arja Rantala seuraa lasten edistymistä Tampereelta käsin ja vas-taa askartelun ohjauksesta. Puhelin ja sähköposti ovat hyviä ja nopeita apuvälineitä. Arja on aiemmin suunnitellut tansseihin ko-

reografian sekä valmistanut esiintymisasuja. Myös Tahkolla töissä oleva Anna Sairanen ohjaa lapsia tanssin ja piirtämisen maail-maan Savonrannalla käydessään.

Lasten valokuvista ja piirustuksista koottu näyttely ”Lasten puu-hia” oli esillä kirjastossa lokakuussa.

- Osa näyttelyn kuvista piirrettiin viime joulun alla ja osa on talven ja tämän syksyn aikana tehtyjä. Osa kuvista on Lasten Kemujen satoa. Kemuissa, jotka Helin kanssa kahdestaan vedimme heinä-kuussa, oli noin 70 lasta. Piirustukset ja kuvat kertovat kaikesta siitä, mitä lasten kanssa olemme tehneet, Arja kertoo.

Hulabaloon harjoituksissa on mukava käydä. Esiintyminenkin on kivaa. Toivomme, että Savonrannalla järjestettäisiin myös askar-telu- tai käsityökursseja nuorille. Neulomiskerho olisi mukava. Koulussa neulomme lapasia ja sukkia. Neulomiskerhossa voisim-me tehdä uudet ja paremmat, toivovat Iida Jääskeläinen ja Jutta Soivio.

Savonrannan Sale on tukenut Hulabaloota sponsoroimalla harjoi-tusten mehut ja keksit. Tukensa ovat antaneet myös Savonlinnan kaupungin kulttuuritoimi, Savonrannan kulttuuripalvelut ja aluejoh-tokunta.

VARSINAISTAVARSINAISTAVARSINAISTAVARSINAISTA

Harjoitusten tauolla voi askarrella vaikkapa joulukortteja. Kuvassa askartelijat Hanna Ojuva (vas.), Senja Staufenbiel, Marita Nousiainen, Maria Ojuva, ohjaa-jat Heli Sairanen ja Arja Rantala, Petra Silventoinen, Jonna Sairanen ja Noora Mononen.

Sampolan harjoituksissa kaikki kolme ohjaajaa samanaikaisesti läsnä. Kuvassa takana Maria Ojuva (vas.), Heli Sairanen ja Anna Sairanen sekä edessä Jutta Sairanen, Arja Rantala, Vilma Jääskeläinen ja Petra Silventoinen.

Hulabaloo esiintyy mielellään. Tässä he laulavat ohjaajansa Heli Sairasen säes-täminä Päivärinteen turinatuvassa tänä syksynä.


18

KYLÄ-PUOTI

Taloustavaroita, pienrautakauppa, ra-kennustarvikkeiden tilausmyynti, keittiö-

kalusteita, leluja, karkkia, ym.

Avoinna: Ma – Pe: 9 – 17, La: 9 – 14 Kauppatie 3, Savonranta Puh: 0440 543 181

Osuuskunta Savonrannan savuko

Isännöintiä ja kiinteistöhoitopalveluja Vuokalanratti 1, Savonranta

Puh: 0440 679 167

Savonrannan Toimintakeskus ry Tarvitsetko tekijää: siivoukseen, remont-

tiin, pihatöihin, pesulaa, ym.

E lettiin sotatalvea rajan pinnassa. Miehet olivat sotimassa Naiset joutuivat hoitamaan kotona myös miehiset askareet. Eevan isä oli muiden mukana ”siellä jossakin”.

Pakkanen narskui kengän alla. Oli vielä pimeää. Naapurin leskiemäntä oli pyytänyt 14-vuotiasta Eevaa seurakseen myllymatkalle.

Matkaa myllylle oli 25 kilometriä. Hevospelillä piti lähteä varhain liikkeelle. Kuorma oli las-tattu täyteen viljaa. Lisäksi kuormaan piti ottaa hevosen syömiset – heinää ja kauraa.

Matka taittui lampaan vuodasta tehdyn lämpimän vällyn alla. Myllyssä viljat jauhatettiin jauhoiksi. Jauhoja odotellessa hoidettiin muut tärkeät asiat.

Äkkiä pillit alkoivat soida. Tuli ilmahälytys. Eeva ja naapurin emäntä joutuivat odottele-maan kauan hälytyksen loppumista. Kotimatka siirtyi pitkälle iltapäivään hämärän ja pi-meän rajamaille.

Kotimatka ei sujunut odotusten mukaisesti. Kokonaisen päivän pakkasessa seissyt hevo-nen uupui. Se ei jaksanut enää jatkaa matkaa. Ei auttanut muu kuin etsiä yösijaa.

Matkalaiset poikkesivat ensimmäiseen tien vierellä olevaan taloon. Talonväki otti ystäväl-lisesti vastaan niin matkalaiset kuin hevosenkin. Hevoselle järjestyi lämmin tallipaikka.

Talon emäntä oli paistanut päivällä leipää. Leivän tuoksu viipyi vielä isossa tuvassa. Vä-syneet matkalaiset nauttivat lämmintä ruisleipää uunijuuston kera.

Ruuan päälle oli nautinto nousta tuvan uunille nukkumaan. Tupa oli iso. Iso oli uunikin. Sinne mahtui hyvin vieretysten. Uni saavutti nopeasti kylläiset matkalaiset lämpimän uu-nin päällä.

Aamulla oli hyvä jatkaa kotimatkaa. Hevonen oli levännyt ja virkeä. Matka taittui nopeasti. Kotona kukaan ei ollut ehtinyt hätäillä, koska sota-aikaan viipyminen oli luonnollista tois-tuvien ilmahälytysten takia.

Tositarinan myllymatkastaan kertoi vuonna 1925 syntynyt Eeva Muhonen

PS Eeva olisi mielellään ilmoittanut kotiin myllymatkan yllätyksistä, mutta sota-aikaan ei ollut vielä kännyköitä eikä sähköposteja.

Eevan myllymatka Ystävän käsiYstävän käsiYstävän käsiYstävän käsi Ei aamulla koskaan tietää voi, mitä päivä tänään eteen tuo joku hetki tuo surun ja kyyneleet, joku ilon, kauaksi pois kadonneen. Ystävä kun käden ojentaa, ja auttaa hädässä avun tarvitsijaa, täyttää sydämen usko vielä huomi-seen, ja päivään ovet aukenee. Siksi tunnen: Kuinka näinä päivinä, valuu rakkaus peitoksi ylleni, olen pieni lapsi suojassa elämäntuulelta, ja Ystävän lämmin käsi saa uskomaan, että siivet kantavat taivaan rannan taa. Ei ilta koskaan lupaa kysele, ei eilisen menneitä usein mietiskele, joskus äkkiä kaikki pois katoaa, polku elämän tiellä hetkeksi katkeaa. Siksi tunnen: Kuinka näinä päivinä, valuu rakkaus peitoksi ylleni, olen pieni lapsi suojassa elämäntuulelta, ja Ystävän lämmin käsi saa uskomaan, että siivet kantavat taivaan rannan taa. Kerttu Kyöttinen

SAVONRANNAN KUNTOUTUS

HANNU LOIKKANEN Puistotie 10, 58300 Savonranta

Puh. 040-538 6359

Kun kyydin tarve koittaa Meille voit aina soittaa...

TAKSIT TILAUSAJOT TRAKTORITYÖT

Rönkönvaara-Lapinlahti Kyläyhdistys ry tiedottaa:

Kevätkokous ja kyläyhdistyksen 30-vuotisjuhla sunnuntaina 20.2.2011 Rönkkötalolla. Pilkkiongintakilpailut sunnuntaina 3.4.2011 Harjujärven uimarannalla.


19

K esällä kirpparille asteli kaksi rei-pasta naista. Aikansa pyörivät ja

katselivat. Eivät juuri mitään löytä-neet, mutta pois lähtiessään toinen ky-syi, ettei sattuisi tyhjiä kananmunaken-noja mistään löytymään?

Löytyihän niitä. Tarkkana tyttönä sääs-tän kaikkea mahdollista. Kipaisin ko-toa muovikassillisen munakennoja ja utelin, että mitähän näistä syntyy – uu-siopaperia kenties? Ei syntynyt pape-ria.

Olin jo autuaallisesti unohtanut muna-kennot, kun sain sähköpostilla kuvan upeista ruusuista. Else Päivisen käsissä tyhjät munakennot olivat muotoutu-neet värikkäiksi ruusuiksi. Ruusuja käytetään takan ja saunanuunin sytyk-keinä.

Itse en raaskisi ruusuja uuniin panna, mutta ruusumestari Else kertoi niiden olevan mitä parasta sytykettä.

Lopuksi voidaan tunnustaa, että Else Päivi-nen (os. Behm) on kotoisin Savonrannalta. Uimaan hän on oppinut leipomon vierellä olevassa suvannossa (sama paikka on teräs-vaari Erkki Makkosen terveyskeskus).

Else laittaa ruusujen myötä Myllykoskelta terveiset kaikille Savonrannan Sanomien lu-kijoille. Viimeistään ensi kesänä hän palaa Hankavaaran mökille nauttimaan lämpimistä kesäpäivistä.

Raija Heikkilä

Sytykeruusut

L aulaja ja viihdetaiteilija Laura Voutilai-nen kokosi Savonrannan vierasvenesata-

massa sijaitsevan Ravintola-kahvila Noidan-kattilan täyteen väkeä Savonranta-päivänä 1.8.2010. Kansa osoitti suosiotaan esiintymis-lavan edessä seisten ja laulamalla esiintyjän mukana.

Laura Voutilainen sai tänä vuonna Tapsan Tahdeissa 10. kerran jaetun Iskelmä-Finlandian, joka on arvostettu kevyen musiikin tunnustuspalkinto. Sen saajan valitsi tänä vuonna näyttelijä, laulaja Pirkko Mannola, jo-ka perusteli valintaansa seuraavasti: Laura Voutilainen on kansainvälinen, karismaattinen, lahjakas ja muuntautumiskykyinen taiteilija, joka on kaatanut moni raja-aitoja.

Laura Voutilainen on taiteilijanimi. Laulajan virallinen nimi on Sanna Laura Heikkilä (os. Voutilainen). Hän on syntynyt 17.5.1975 Jy-väskylässä. Nykyään hän asuu Hollolassa mie-hensä muusikko Juha Heikkilän ja kahden lap-sensa kanssa.

Voutilainen aloitti musiikkiopinnot jo viisi-vuotiaana. Ensimmäisen bändinsä Kevytlinjan hän perusti 15-vuotiaana. Varsinaisesti suuren yleisön tietoisuuteen ja tunnetuksi Laura tuli pari kuukautta myöhemmin ilmestyneen toisen cd-singlensä Kerran / Kyynelvirta siivittämä-nä. Vuonna 1994 julkaistua ensimmäistä albu-mia Laura Voutilainen on myyty 135 000 kpl.

Voutilainen on itse tuottanut useita konsertti- ja show-kiertueita. Televisioesiintymisiä Vou-tilaiselle on kertynyt jo reilusti yli 200 eri ker-taa.

Nykyisin Voutilainen toimii myös omien levy-jensä tuottajana yhdessä miehensä Juha Heik-kilän kanssa, sekä tekee itse levyihinsä sävel-lyksiä ja sanoituksia.

Laura on mukana 19.9.2010 alkaneessa MTV-3:n Tanssii Tähtien Kanssa -kilpailussa. Lau-ran parina ohjelmassa nähdään Marko Kerä-nen. Pari sijoittui kilpailussa toiseksi.

Niin Savonrannalla lomailevat kesäasukkaat kuin paikallisväestö pitivät kovasti laulajan luonnollisesta ja rennosta esiintymisestä. Kuu-lijoiden toivelauluista tuli niin pitkä lista, että kaikki laulamalla yö ei olisi riittänyt alkuun-kaan.

Laura Voutilainen otti yleisönsä Savonrannalla luonnollisella ja rennolla esiintymisellä. Kansa tungeksi aivan laulajan eteen, jossa se lauloi artistin mukana.

Laura Voutilainen kokosi väkeä Noidankattilaan


20

Rakennusinsinööri Seppo Kosonen:

K enenkään ei pidä nyt hätäillä jäteve-siremontin kanssa. On hyvä malttaa

ja odottaa niin kauan, kunnes viranomai-sen asettama aikaraja vahvistetaan, neu-voo tänä syksynä oman yrityksen perusta-nut rakennusinsinööri Seppo Kosonen.

Seppo Kosonen tarjoaa syyskuussa perus-tamansa Ins.tsto S. O. Kosonen Oy -nimisen yrityksen palveluina muun muassa jätevesiselvityksiä ja -suunnitelmia viran-omaisten antamien ohjeiden mukaisesti.

- Suunnitelmassa katsotaan vanhat jäteve-sikaivot kuntoon ja tehdään tai jatketaan imeytyskenttiä tarpeen vaatiessa. Tarkoi-tuksena on, että kukaan ei tee omin päin turhaan kalliita hankintoja, kun asiantunti-japalvelut ovat käytettävissä, Kosonen sa-noo.

Muita yrityksen tarjoamia palveluja ovat erilaiset rakennussuunnitelmat aina pienis-tä vapaa-ajanasunnoista suuriin liike- ja teollisuusrakennuksiin. Kosonen taitaa myös erikokoisten rakennustyömaiden vastaavan mestarin työt.

- Teen esimerkiksi vapaa-ajanasunnon pe-rustussuunnitelman ja jätevesisuunnitel-man. Paikallistuntemusta omaavana voin hankkia urakoitsijan, joka pystyy asenta-maan umpisäiliön ja kaivamaan myös imeytyskentän. Etenkin Etelä-Suomesta kotoisin olevat rakennuttajat ovat helpottu-neita, kun voin taata heille luotettavat ura-koitsijat, Kosonen vakuuttaa.

Oma yritys perustuu vankalle ammatti-taidolle

Seppo Kosonen on valmistunut rakennus-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1988. Valmistumi-sen jälkeen hän on hankkinut yli 20 vuo-den kokemuksen rakennesuunnittelusta eri työnantajien palveluksessa.

Viime vuosina Kosonen on suunnitellut ra-kenteet erinäisiin kohteisiin, joista voidaan mainita muiden muassa Ruokolahden lii-kuntahalli, Kajaanin Sotilaskoti, Vii tasaaren yläaste, Marjoniemen Palvelukoti, Savonlinnan hoivakoti Hoiva10 sekä Keri-mäen koulukeskus ja Tanhuvaaran urhei-luopisto.

Katso lisää yrittäjän kotisivuilta osoitteessa www.seppokosonen.fi.

- Vankka työkokemus ja sen aikana suori-tetut pätevöitymiset sekä jatkokoulutukset ja kurssit rohkaisivat perustamaan oman yrityksen. Teen mielelläni töitä Savonlin-nan talousalueella, koska asun Savonlin-nassa ja minulla on vapaa-ajanasunto Sa-vonrannalla, Kosonen sanoo.

Harrastuksista hyvää oloa

Seppo Kosonen sanoo rakkaimmaksi har-rastuksekseen musiikin. Hän säveltää se-kä soittaa kitaraa ja laulaa Headick-nimisessä Hurriganes-coverbändissä. Ko-sonen on ollut järjestämässä Savonrannan suurinta musiikkitapahtumaa Rannan Ke-muja.

- Hyvän kuntoni salaisuus on keilailu. Kuu-lun savonlinnalaiseen Full-Roller -keilaseuraan. SM-kisoja olen kolunnut vaihtelevalla menestyksellä. Saavutuksis-tani voisin mainita kovatasoisen seuramme mestaruuden tänä vuonna.

Nikkarointia Kosonen harrastaa Savonran-nan veistokerhossa. Hänen soitintelinees-sä komeilee neljä omatekoista sähkökita-raa. Suurimpana nikkaroinnin kohteena on oman kesäpaikan rakentaminen Kaitajär-ven Lennonlahteen Savonrannalla.

Rakennusinsinööri Seppo Kosonen on nykyisin itsenäinen yrittäjä. Syyskuussa hän perusti oman yrityksen aikomuksenaan toimia rakennusasioissa asiakkaan apuna siten, että työt hoituvat viran-omaisten määräysten mukaisesti.

Maltti jätevesiremontissa varjelee

suurilta kustannuksilta

KAIKKI KODIN

REMONTTITYÖT • Keittiöremontit • Kylpyhuone • WC • Muut rakennustyöt • Suunnittelu ja mitoitus

Puusepänliike Ossi Räsänen Puh. 0400 465 074 Email: [email protected] Kalusteasennus Alvo Immonen Puh. 050 366 4728 Email: [email protected]

Sähkötoimisto Kuuramaa Oy

Asentajat: Kaasinen 050-5670 495, Enonkoski

Punnonen 050-5670 516, Louhi Tuukka Kuuramaa 050-3026 375 Marja Kuuramaa 050-5643 305 Työtilaukset suoraan myös asentajilta

Eräs savonrantalaisrouva pii-pahti taannoisella Australian matkallaan lihakauppaan osta-maan siankinkkua. Hän kun ei tainnut kieltä, niin taputti pulle-aa takapuoltaan ja sanoi: Röh… röh… röh… Kauppias sattuikin olemaan suomalainen ja kysyi: Kinkkuakos rouva tarkoittaa? – Hyvänen aika! Työhän puhutte suomea. Turhaan mie teille eng-lanniksi selitin, vastasi rouva.

Aluejohtokunta päätti tarjota Savonrannan Yrittäjät ry:lle 300 euroa jouluvalojen järjes-tämisestä Savonrannan kir-konkylän keskustaan vuonna 2010.


21

- uusittu pilkekone - Omenamehuasema

Kysyntä rohkaisi perustamaan oman yrityksen

Esko Silvennoinen ja Tomi Pesonen palvelevat

E rilaisia rakennus- ja metsäalan palve-luja tarjoava ET-Team Oy aloitti toi-

mintansa syyskuun alussa Savonrannalla. Yrityksen perustajina ovat paikkakunnalla asuvat Esko Silvennoinen ja Tomi Peso-nen.

- Ihan kysynnän pohjalta lähdettiin perus-tamaan yritystä. Niin mökkitalkkaripalvelu-ja kuin rakennus- ja remonttipalveluja meiltä on kysytty paljon, Tomi Pesonen sanoo.

Yritys tarjoaa myös kiinteistönhoitopalvelu-ja, metsänhoitopalveluja, polttopuiden te-kopalveluja ja myös polttopuiden myynti-palveluja.

- Mökkiläiset käyvät mielellään mökillään talvellakin, jos mökki on valmiiksi lämmi-tetty ja tie aukaistu perille asti. Voidaan lämmittää saunakin valmiiksi, kun tiede-tään saapumisaika, Esko Silvennoinen lu-paa.

Yrityksellä on kalustoa erilaisiin rakennus- ja korjaustöihin. Myös metsätöissä tarvitta-vat laitteet on olemassa.

Esko Silvennoinen on koulutukseltaan puuseppä. Hän on tehnyt erilaisia raken-nustöitä jossain määrin koko elämänsä ajan.

- Työkaluja on ainakin kertynyt kokonainen autokuorma, Silvennoinen huomauttaa.

Tomi Pesonen on valmistunut ammattikor-keakoulusta tradenomiksi. Häneltä sujuvat muiden töiden ohessa yrityksen pyörittä-misessä tarvittavat paperityöt.

- Jos jotain työtä emme itse osaa, niin etsi-tään osaaja. Muutama yhteistyökumppani meillä jo on. He ovat valmiita lähtemään hommiin tarvittaessa, yrittäjät vakuuttavat.

Jatkossa yrittäjät toivovat voivansa tehdä asiakkaidensa kanssa pidempiaikaisia so-pimuksia, muun muassa vuosisopimuksia. Yrittäjät toimivat aluksi Savonrannan ja Kerimäen alueella

Tomi Pesonen (vas.) ja Esko Silvennoinen perusti-vat yrityksen, joka tarjoaa rakennus- ja remonttipal-veluja sekä mökkitalkkaripalveluja Savonrannalla. Katso lisää www.et-team.fi

S avonrannan Säimenessä asuva Arto Peso-nen valittiin Vuoden yrittäjäksi 2010. Va-

linnan teki Savonrannan Yrittäjät ry kokouk-sessaan 10.12.2010.

Arto Pesonen on toiminut yrittäjänä jo pitkään. Oman Koneurakointi Arto Pesonen -yrityksen lisäksi hän on osakkaana Niilo Hämäläisen ja Mikko Laamasen kanssa yrityksessä, jonka nimi on Kaivuupalvelut Savonranta Oy.

Oman yrityksensä puitteissa Arto Pesonen tyh-jentää likakaivoja, tekee lumitöitä ja maansiir-totöitä sekä niittää tienvarsia. Osakeyhtiön ni-missä valmistuu rakennusten pohjia ja teitä, pihojen tasauksia, viemäröintitöitä ja kaivoja sekä kaapelien asennuksia.

Yhtiöllä on syvyysmittalaitteella varustetut 15 ja 23 tonnin tela-alustaiset kaivinkoneet ja trak-torikaivurit.

Arto Pesonen harrastaa metsästystä. Hirven-metsästysaikaan hän näki tänä syksynä pihapii-rissään pellon laidassa karhun useaan ottee-

seen. Arto ruokkisi mielellään karhuja riista-pellon avulla. Tämä siksi, että karhut eivät sit-ten tulisi niin helposti ihmisten pihapiireihin syötävää etsimään.

Artolta sujuu myös laulaminen. Hän on nuore-na haaveillut lauluopinnoista. Liikkuva ja työn-täyteinen elämä on estänyt lauluopinnot. Tänä syksynä Arto on aloittanut lauluharrastuksen Linnalan kansanmusiikkiryhmä Ilakassa.

Karaoke Artolta on sujunut hyvin tähänkin asti sekä erilaiset lauluesitykset ystävien ja tuttujen juhlapäivinä. Arto on laulanut myös paikallisin voimin tuotetuille levyille useita kauniita laulu-ja.

Onnea Vuoden yrittäjälle!

Arto Pesonen Vuoden yrittäjäksi 2010


22

J o monia, monia vuosia sitten, heti Sa-vonrannalle muuton jälkeen, havaitsin

kuinka runsasta ja monimuotoista toimin-taa ja tapahtumarikasta elämää Savonran-nalta löytyy. Erityisesti kesäkausi on pääl-lekkäisyyksiin asti täynnä lukemattomia mielenkiintoisia tilaisuuksia.

Eläkeyhdistyksemme vetäjäksi tämän vuo-den alusta valittuna havaitsin konkreetti-sesti kuinka monipuolista ja aktivoivaa toi-minta voi olla yhden yhdistyksen sisällä.

Joka toinen maanantai eläkekerhomme kokoontuu vanhiksella. Osanottajamäärä on yleensä noin 25 henkeä. Tapaamiset alkavat yhteislaululla, jota seuraa kahvit lisukkeineen. Kerhotilaisuuksiin pyrimme saamaan ulkopuolisen puhujan. Mm. seu-raavat kerhossa jo käyneet tulevat mie-leen: diakonissa Sirpa Litmanen, seura-kuntapappimme Jaakko Parkkinen, toimin-takeskuksen vetäjä Pekka Lindholm ja kansalainen Tarmo Heikkilä. Uskon, että parasta meille ikäihmisille on tuleminen yhteisiin kerhoihin, toistemme tapaaminen, yhdessä jutteleminen ja juoruilu hyvässä mielessä.

Yhdistyksemme matkapäällikkö Esko Mak-konen järjestää toimintavuoden aikana useita terveys-, teatteri- ja konserttimatko-ja ja matkoja muuten vaan eri kohteisiin. Aika usein bussit täyttyvät.

Yhdistyksessämme on monia palveluhen-kisiä toimijoita. He käyvät mm. Päivärin-teellä ulkoiluttamassa vanhuksia.

Yhdistystoiminta antaa mahdollisuuden osallistua myös naapurikuntien yhdistysten tilaisuuksiin. Niistä ilmoitetaan lehdissä ja niihin toivotaan väkeä. Itsekin pyrimme li-säämään ilmoituksilla osallistujia mm. ran-takalatapahtumaan. Yhdistykset vuorol-laan järjestävät kesäjuhlan. Meidän vuo-romme oli viime kesänä ja juhla oli oikein onnistunut. Eläkeliitto on yli 126 000 jäse-nen valtakunnallinen liitto ja jo oman alu-eemme jäsenistöstä löytyy juhliin monen alan esiintyjiä.

Eläkeliiton SavonrannanEläkeliiton SavonrannanEläkeliiton SavonrannanEläkeliiton Savonrannan yhdistys ry:llä vireää ja yhdistys ry:llä vireää ja yhdistys ry:llä vireää ja yhdistys ry:llä vireää ja runsasta toimintaarunsasta toimintaarunsasta toimintaarunsasta toimintaa

K untaliitoksen yhtenä seurauksena oli vuoden 2009 alusta Savonrannan

kirkkopiirin irtautuminen Kerimäen seura-kunnasta ja liittyminen Savonlinna-Säämingin seurakuntaan Savonrannan kirkkopiirinä.

Kirkkopiiriin kuuluu kirkkoneuvoston ni-meämä piirineuvosto. Piirineuvoston kau-deksi on määritelty kaksi vuotta. Jakso on mielestäni liian lyhyt, mutta kai siihenkin on omat syynsä. Meidän piirineuvostom-me jäsenmäärä on kuusi lisättynä seura-kuntapastorilla virkansa puolesta.

Piirineuvoston kokouksiin voivat läsnäolo- ja puheoikeuksilla osallistua Sln-Ski kirk-koneuvoston valitsema edustaja, srk:n kirkkoherra ja talousjohtaja.

Piirineuvostolle myönnetään vuotuinen määräraha kirkkopiirin oman toiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen. Määrära-han kohdentamisesta päättää piirineuvos-to. Määräraha ei ole suuri, mutta siihen on tyytyminen.

Olen itse kokenut piirineu-voston merkittäväksi mah-dollisuudeksi tehdä kirkko-neuvostolle parannus- ja kehittämisehdotuksia. Ym-märrykseni mukaan seura-kuntamme talous on hyvin hoidettu ja antaa mahdolli-suuksia toteuttaa piirineu-voston ehdotuksia. Usein piirineuvoston ehdotukset ovat lähtöisin seurakunnan työntekijöiltä tai seurakun-talaisilta. Sillä ei ole väliä mistä parannusehdotukset tulevat. Pääasia on, että kehitys menee eteenpäin.

Piirineuvoston muiksi tehtäviksi on määri-telty suunnitella ja ideoida kirkkopiirin alu-een toimintaa yhdessä työntekijöiden kanssa ja olla tarvittaessa työntekijöiden tukena.

Piirineuvoston kokouksissa olemme jo kuulleet melkein kaikkia työntekijöitä. Kuu-lemisilla on haluttu saada käsitys työnteki-jöiden olosuhteista, heidän parannusehdo-tuksistaan, heidän työssä viihtymisestään jne. Ts. tarkoitus on ollut kartoittaa vaikut-tamismahdollisuuksia työntekijöiden työs-sä viihtymiseen.

Henkilökohtaisena käsityksenäni totean saaneeni erittäin hyvän kuvan kirkkopiirim-me nykyisistä työntekijöistä. Kaikki asiat heidän kanssaan ovat hoituneet esimerkil-lisesti.

Olen jo parina kesänä käynyt mielihyvällä ottamassa valokuvia hyvin hoidetusta san-karihautausmaaosiosta.

Piirineuvoston tehtävänä on myös jakaa kiitosta. Kiitos hautausmaatamme hyvin hoitaneelle henkilökunnalle.

Lopuksi esimerkki eräästä piirineuvostolle seurakuntalaisehdotuksena tulleesta asi-asta, jonka veimme eteenpäin. Toivomuk-sena esitettiin, että kirkon tiloihin hankittai-siin sopiva WC ja että sille keksittäisiin so-piva nurkkaus. Ei mennytkään pitkään, kun jo saimme nähtäväksemme yhden mallivaihtoehdon. Asia etenee! Kiitos päät-täjille ripeästä toiminnasta. WC olisi tär-keätä saada mm. kauempaa tuleville kir-kossa kävijöille kuin myös kirkon työnteki-jöille.

Seppo Sorri piirineuvoston vpj.

SavonlinnaSavonlinnaSavonlinnaSavonlinna----Säämingin seurakunnan Säämingin seurakunnan Säämingin seurakunnan Säämingin seurakunnan Savonrannan kirkkopiirin Savonrannan kirkkopiirin Savonrannan kirkkopiirin Savonrannan kirkkopiirin piirineuvosto toimiipiirineuvosto toimiipiirineuvosto toimiipiirineuvosto toimii

Tapahtumista löytyy toukosiunaus, siivous-talkoot keväällä, pilkkikisat, ulkoilupäivät ym. Kaikkia tapahtumia, joihin jäsenillä on mahdollisuus osallistua, on mahdotonta lis-tata. Se on todettava, että halutessaan olla ”joka paikan höylä”, hiki tulee pintaan.

Minulle henkilökohtaisesti yksi tämän vuo-den retkistämme kohoaa yli muiden. Se

suuntautui Eläkeliiton lomakeskukseen Lehmirantaan elokuussa. Paikka on viehät-tävä ja se tarjoaa monipuolisia terveys- ja kokouspalveluja. Matkan kaikkein mieliin painuvin osio oli Marskin majaan tutustumi-nen ja eritoten Marskin lounaan nauttimi-nen.

Lounas oli juhlava sinivalkoinen tilaisuus. Lounas sattui vaimoni syntymäpäiväksi ja siksi hän sai Marskin ryypyn tuplana eikä kehdannut edes humaltua.

Tervetuloa jäseneksi ja mukaan toimintaan! Tervetulleita ovat kaikenikäiset vauvasta vaariin! Alle 16-vain vanhempien luvalla.

Seppo Sorri Eläkeliiton Savonrannan yhdistys ry:n pu-heenjohtaja.


23

V iime kesänä Savonrannan näytelmä-ryhmän Säimenen kotiseutumuseon

alueella esittämässä näytelmässä paljas-tettiin salaisuuksia. Näytelmässä suku oli kokoontunut Esteri-mummon 80-vuotispäiville. Juhlapäivän aikana paljas-tuivat vähitellen perheen salaisuudet. Jo-kaisella oli jotain ikävää salattavaa.

Näytelmä kertoi myös vanhusten asemas-ta nykyaikana. Omaishoitajan osakaan ei ole mukava, joten Esteri-mummon lapset päättivät laittaa äitinsä laitoshoitoon. Rak-kaus ja ystävyys eivät kuitenkaan katso elettyjen vuosien määrään. Salaperäinen nuoruudenrakastettu astui kuvioihin. Näy-telmässä kävi loppujen lopuksi hyvin vain Esteri-mummolle.

Hiekkahentuset-niminen näytelmä oli nel-jäs Anja Tiaisen Savonrannan näytelmä-ryhmälle kirjoittama ja ohjaama näytelmä. Aikaisemmat näytelmät ovat olleet Albat-rossi, Haetannooko tuo mittää ja Jouluksi kotiin.

Savonrantalainen Heli Sairanen vastasi näytelmän musiikista. Vanhojen tuttujen laulujen lomassa kuultiin myös ihan uusia sanoituksia ja sovituksia. Lukemattomia ovat olleet ne tunnit, jotka Heli on viettänyt kitaran ja pianon seurassa lauluja sanoitta-essaan ja sovittaessaan. Äänentoistosta ja miksauksesta vastuun kantoi Ville Räisä-nen.

Näytelmäryhmä koostuu eri-ikäisistä har-rastajista. Nuoret ovat olleet ahkerasti mu-kana joka kesä. Useamman kesän koke-muksella näyttelevät koululaiset Jonna Sairanen, Jutta Soivio ja Ida Jääskeläinen. Ensimmäistä kertaa mukana oli Ahti Kaut-to.

Aikuisista näytelmän Esteri-mummoa esitti aikaisemmilta vuosilta tuttu Annikki Karvi-nen. Myös Heli Sairanen, Anna-Mari Kaut-to, Esko Suomalainen, Seppo Sorri ja Rai-ja Heikkilä ovat osallistuneet kesänäytel-män tekemiseen aikaisemmin. Pirkko Sorri on toiminut kuiskaajana ja jatkoi samassa roolissa edelleen.

Hiekkahentuset-näytelmän esitykset olivat Säimenen myllyllä 9.-18.7. Esityksiä oli yhteensä kahdeksan. Viime kesänä katso-jia ei karsinut sade eikä ukkonen. Jatkuva helle sen sijaan sai ainakin iäkkäämmän väen pysymään kotosalla ja etsimään var-joisia paikkoja. Muun muassa Palvelukoti Koivulan ja Vanhainkoti Päivärinteen väki ei helteen takia voinut tulla näytelmää kat-somaan.

Vähän hullu pitää olla

Ohjaaja Anja Tiainen sanoo, että kesäteat-terissa näyttelevän pitää olla jonkin verran hullu.

- Jonkin sortin ihmisille näytteleminen is-kee, mutta toisille se on uhrautumista. Näytteleminen vaatii sitoutumista. Harjoi-tuksissa ja esityksissä pitää olla mukana, Tiainen sanoo.

Kouvolassa vakituisesti asuvalla Anja Tiaisella on vapaa-ajanasunto Savonran-nalla, joten kesäteatteriesitysten ohjaus onnistuu kyllä suunnittelemalla ja sovittele-malla aikatauluja yhteen.

Tiainen on ollut harrastajateatterissa mu-kana kuusitoista vuotta. Näytelmiä hän on kirjoittanut ja ohjannut vuodesta 1995 läh-tien. Vuosina 2001–2004 hän suoritti työn-sä ohessa draamakasvatuksen cumlaude-arvosanan Jyväskylän yliopistossa. Nykyi-sessä työssään Tiainen toimii opinto-ohjaajana ja ilmaisutaidon opettajana Kou-volan Lyseon lukiossa.

Näytelmäryhmä jakoi stipendejä

Savonrannan näytelmäryhmässä harrasta-janäyttelijät näyttelevät ilman palkkaa. Syksyllä esitysten jälkeen katsotaan, jääkö

viivan alle jotain. Sen verran on aina jää-nyt, että näyttelijöille on järjestetty ilmai-nen teatterimatka ruokailuineen. Tänä vuonna matka suuntautui Varkauteen. Siellä katsottiin Varkauden teatterin esittä-mä musikaali Zorbas.

Zorbaksessa pääosaa näytellyt Ossi Ahla-puro hurmasi. Nuoret pitivät hyvänä luon-nenäyttelijänä Zorbaksen apulaista. Näy-telmäryhmän varttuneempi väki pohti, että olikohan näytelmässä esitetyt alastonkoh-taukset liian raflaavia nuorille. Näin ei kui-tenkaan ollut. Nuoret pitivät esityksestä, mutta eivät itse riisuuntuisi näytelmässä.

Savonrannan näytelmäryhmä jakoi neljälle nuorelle 80 euron stipendin teatterimatkal-ta paluun aikana. Näin nuoria halutaan kannustaa terveellisen harrastuksen pa-riin. Nuoret oppivat toimimaan ryhmässä. Esiintyminen antaa heille rohkeutta muun muassa koulun suullisten esitysten tun-neille. Nuoret olivat tyytyväisiä ja pitivät rahamäärää sopivana palkkiona uurastuk-sestaan.

Savonrannan näytelmäryhmä palkitsi itsensä viime kesän uurastuksesta tekemällä teatterimatkan Varkau-den teatteriin katsomaan Zorbasta. Ennen esitystä ryhmä nautti maukkaan aterian ravintola Oskarissa.

Suvun salaisuudet paljastuivat syntymäpäivillä

Kerimäentie 4, 58200 KERIMÄKI Puh. +358 15 541 146

Jyrki Kosonen GSM: +358 400 272 829 kosonen(at)matka-kosonen.fi

www.matka-kosonen.fi


24

KAIKKI MAANRAKENTAMISEEN JA RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT TYÖT

KAIVUUPALVELUT SAVONRANTA OY Puh.050-581 5292 / Arto Pesonen

Syvyysmittalaitteella varustetut 15 t. ja 23 t. tela-alusteiset kaivinkoneet + traktorikaivurit

• Rakennusten pohjat ja tiet • Pihojen tasaukset • Viemäröinti ja kaivojen teko • Kaapelien asennukset

Nikke-Rakennus Oy - Rakennusurakointi

Koneurakointi Arto Pesonen

- Likakaivojen tyhjennykset - Lumityöt - Maansiirtotyöt - Tienvarsiniitto

Maansiirto ja Auraus Mikko Laamanen

- Siirtokuljetukset ja trukkityöt - Teiden hoito, roskalava - Kuorma-auto ja traktorityöt

Puh. 050-581 5292 Puh. 0500-762 603 Puh. 0400-843 391

Aila Rahkolasta Vuoden savonranta-lainen 2010

S avonrannan Rönkönvaarassa asuva Aila Rahkola valittiin tänä vuonna

Vuoden savonrantalaiseksi. Valinnan teki-vät savonrantalaiset äänestämällä eri puolilla entisen Savonrannan kunnan alu-etta olevissa äänestyspisteissä. Kunnian puuhakas Aila sai vastaanottaa Savon-ranta-päivän juhlassa heinäkuun viimeise-nä päivänä.

Aila Rahkola on aktiivinen toimija Rön-könvaara-Lapinlahti kyläyhdistyksessä. Hän on yksi niiden ahkerien piirakanpais-tajien joukossa, joiden käsissä syntyneillä karjalanpiirakoilla on lunastettu Rönkön-vaaran entinen koulu kyläläisten yhteisek-si kylätaloksi.

Kylätalo on lunastettu entiseltä Savonran-nan kunnalta käteisellä. Piirakanmyynti jatkuu edelleen kyläyhdistyksen hankkei-den hyväksi. Seuraavaksi Rönkkötalolla toteutetaan keittiöremontti.

Piirakoiden lisäksi kylätalolla kokoontuva ryhmä paistaa kalakukkoja ja muita lei-vonnaisia. Aila Rahkola ottaa tilauksia vastaan puh. 050 326 2800.

SAVONRANNAN SANOMAT 2-2010

Documents

Transcript of SAVONRANNAN SANOMAT 2-2010