KultasanomatTalvi 2007

Kullan ajatonta kimallusta ja kultaan sijoittamista käsittelevä lehti

Nr. 1

Sijoittajille suositellaan kul-taisen säännön noudat-tamista: säilytä 10–15 %

varallisuudesta fyysisenä kultana. Ohje voi tuntua vanhanaikai-selta, sillä kulta ei ole nykyään

maailman rahajärjestelmän osa, ja rahan sähköiset välineet tuntu-vat tuottavan enemmän voittoa. Toisaalta kultaan erikoistuneet analyytikot väittävät, että sijoi-tussalkun arvosta kannattaisi

juuri nyt vaihtaa jopa 35–50 % kultaan. Analyytikot lupaavat kullalle lähivuosina jopa 500 % suurempaa tuottoa. Onko se yli-päätään mahdollista? Mihin ky-seinen ennuste perustuu?

Pankkien perinteiset sijoitusra-hastot eivät koskaan lupaa asiak-kailleen yhtä korkeaa tuottoa.

Epäsuosittujen sijoituskohteiden uskomaton menestys

Tietyt sijoituskohteet ovat tuotta-neet aikojen kuluessa jopa kym-

menkertaisia tuottoja. Yhteisenä nimittäjänä niille on, että ne ovat olleet epäsuosittuja ennen niiden arvon kohoamista.

Viisaat sijoittajat ostivat esi-merkiksi Viron suurimman pan-kin, Hansapankin, osakkeita, kun niiden kappalehinta oli alle 100 kruunua – vaikkeivät pankit sitä heille suositelleetkaan. Nämä sijoittajat saivat myöhemmin kymmenkertaisen voiton.

Nouseeko kullan hinta taivaisiin?

Asiantuntijoiden kor-keimmat hinta-arviot ulottuvat jopa 16000 dollariin unssilta, mikä merkitsisi lähes 2500 prosentin hinnannou-sua.

Lue s. 3

Tummia pilviä dollarin

ylläAmerikan imperiumi on riippuvainen USA:n dol-lareista ja siitä, että öljyä myytäisiin jatkuvasti dollareilla. Ratkaisuksi tarjottu Iranin öljypörssi nopeuttaisi USA:n dolla-rin laskua ja siten myös Amerikan imperiumin luhistumista.

Lue s. 4

Harvinaiset kultarahat

Kultapandoja pidetään maailman tyylikkäimpi-nä kolikoina ainutlaa-tuisen teeman, kauniin ja taitavan muotoilun sekä korkean kultapitoi-suuden ansiosta.

Lue s. 5-7

Fyysisen kullan asema maailmassa

Kullalla on jokaisessa maailman valtiossa oma roolinsa – milloin suu-rempi, milloin vaatimat-tomampi.

Fyysisen kullan omis-tamisen perinne on kestänyt kautta aikain.

Lue s. 8

Sijoituskulta nousee arvoonsa

jatkuu sivulla 2

Rahamaailmassa vallitsee tällä hetkellä epävakaus. Edessämme on jännittäviä aikoja ja valintoja. Kultaan sijoittaminen on taannut vuosisatojen ajan parhaan mahdollisuuden säilyttää työn hedelmät ja selviytyä raskaista ajoista. Kulta ei ole milloinkaan antanut ma-nipuloida itsellään ja sen yrittäjät ovat saaneet kovan rangaistuksen.

Kulta tuntee oman arvonsa, sillä sitä on maailmassa rajallinen määrä. Kullan hinnan ennustetaan nousevan

rajusti seuraavien viiden vuoden aikana – jopa 500 %.Se ei ole mitenkään ihmeellistä, sillä maailman raha-

järjestelmä on epävakaa. Vanhan tähden on aika loistaa jälleen. Sijoituskulta ottaa pian kunnialla ansaitun ase-mansa historiassa nousten jälleen arvoonsa. Toivotam-me kullalle jatkossakin pitkää ikää läpi vuosituhansien. Ja älkäämme unohtako samalla omia mahdollisuuksi-amme!

“Teidän on valittava – luottaako kullan luonnolliseen vakauteen vai hallituksen jäsenten rehellisyyteen ja älykkyyteen.

Ja kaikella kunnioituksella kyseisten herrasmiesten suhteen, suosittelen teitä äänestämään kullan puolesta niin kauan kuin kapitalistinen järjestelmä on vallalla.”

(Bernard Shaw 1928)

www.tavex.fi

Sijoitustaivaan uusi komeetta on tulossa –Kullan tuoton odotetaan nousevan viiden vuoden

kuluessa 500 prosenttiaSijoitustaivaalle odotetaan komeettaa, joka on fyysinen kulta. Analyytikot rohkenevat ennustaa kullan tuottavuudeksi jopa 500 % lähivuosien aikana. Kuulostaa vaikuttavalta, mutta samalla myös uskomattomalta. Arviossa kuitenkin piilee suuri totuus.

Kultasanomat

www.tavex.fi Talvi 2007 �

Kultainen sääntö: se kenellä on kulta, määrää myös säännöt.

Sijoitustaivaan uusi komeetta on tulossa

Kolme vuotta sitten Bulgarias-sa oli liikkeellä yksityistämisar-vopaperi, jonka hinta oli 22 % nimellisarvosta. Se oli Bulgarian pörssin likvidein arvopaperi. Sen ostosuositusta ei löytynyt yh-destäkään luettelosta, joissa esi-teltiin suurta nousua odottavia arvopapereita. Sama arvopaperi nousi seitsemässä kuukaudessa 98 prosenttiin nimellisarvosta, eli nousua kertyi yli 400 %.

Hansapankki ja bulgarialai-nen yksityistämisarvopaperi ovat vain esimerkkejä epäsuosittujen osakkeiden menestystarinoista. Siksi on suuret edellytykset, että seuraava komeetta investointitai-vaalla on kulta, erityisesti fyysi-nen kulta.

Arvometallien pitoisuu-den vähentäminen on tuhonnut imperiumeja

Koko maailman varainhoidon historia on sidoksissa kultaan, sillä se on ollut rahan arvon ta-keena. Kulta esti hallituksia pai-namasta liikaa rahaa ja väestön säästöjen hupenemista inflaati-on aikana. Valtiot, jotka eivät noudattaneet kultakantaan pe-rustuvaa standardia, kokivat in-flaation aiheuttaman rahanarvon muutoksen, sillä hallitsijoiden halu lisätä menoja johti usein ta-louden romahtamiseen.

Roomassa keisari Neron ai-kana hinnat nousivat 20-ker-taisiksi vuosina 260–340 jKr., sillä kolikoiden hopeapitoisuut-ta vähennettiin 60 prosentista 4 prosenttiin. Hallitsijat saivat kuluttaa enemmän, mutta maa ajautui kaaokseen. Sivilisaatio tuhoutui.

Eurooppalaiset kansat kokivat 1800-luvun alussa inflaation, josta pääsemiseksi otettiin käyt-töön kultakantaan perustuva rahajärjestelmä ainoana mahdol-lisena maailmassa. Euroopassa kultakantaan siirtyi yli 50 valtio-ta vuoteen 1900 mennessä.

Kultakantaan perustuva järjes-telmä romahti ensimmäisen maa-ilmansodan jälkeen. Seurauksena oli hyperinflaatio Saksassa ja suu-ri lama USA:ssa.

Pankkien luottamuksen testaaminen loppuu

Vietnamin sodan seurauksena

USA luopui kultakannasta lopul-lisesti vuonna 1971. Yksikään valtio ei pysty rahoittamaan sotia veronmaksajien rahoilla: sotakulut pitää yleensä maksaa myöhemmin, ja maksaminen ta-pahtuu rahan arvon vähentymi-sen eli inflaation kautta.

Maailman rahoitusjärjestelmä on perustunut vuodesta 1971 lähtien ainoastaan luottamuk-seen. Keskuspankit päättävät liikkeellä olevan rahan määrästä maailmassa. Kyseinen kokeilu on kestänyt 35 vuotta, mutta se al-kaa nyt olla lähellä loppuaan.

Rahan ja sen vastineiden mää-rä ylittää moninkertaisesti maail-man tavaravarastot, mutta kaikki on näennäisesti kunnossa, sillä rahalla saa tavallisten hyödyk-keiden lisäksi rajoittamattomasti näennäisiä hyödykkeitä, kuten velkakirjoja, osakkeita, optioi-ta ja muita arvopapereita, jotka eivät ole todellisia hyödykkeitä, vaan lupaus antaa niitä vastaan todellisia hyödykkeitä. Todel-lisuudessa ei ole olemassa niin paljon hyödykkeitä. Maailma on ajautunut kaikkien aikojen suu-rimpaan finanssikriisiin ja tällöin kuvaan astuu kulta.

Vanha hyvä kulta

Sekavina aikoina ihmiset yrittävät säästää ostovoiman heikentyessä. Ensimmäinen keino on vaihtaa omat rahavarat vakaampaan valuuttaan. Virossa ja Latviassa vaihdettiin rupla-ajan lopulla ra-hat Suomen markkoihin ja USA:n dollareihin. Ensimmäinen pe-lastus tuntuu olevan euro, mutta dollarin romahtaessa sekään ei jää vakaaksi.

Seuraavaksi sijoittajat suuntaa-vat katseensa kiinteistöihin – pro-sessi on jo käynnissä, ja hinnat ovat moninkertaistuneet. Kiin-teistöjen arvo on kuitenkin vain näennäisesti vakaa, sillä suurten taloudellisten levottomuuksien aikana eivät kiinteistöjenkään ar-vot pysy ennallaan.

Jos joku olisi investoinut vuon-na 1973 Famagustan kaupungin kiinteistöihin, hän olisi voinut katsella niitä vuodesta 1974 läh-tien vain voimakkaalla kauko-putkella, sillä turkkilaiset joukot valloittivat Pohjois-Kyproksen ja ovat pysyneet siellä tähän päivään saakka. Joten kiinteistötkään ei-vät ole varma sijoituskohde.

Seuraavana mahdollisuutena onkin ”vanha hyvä kulta”. Kos-ka kullan määrä on maailmassa rajallinen, hallitukset eivät pysty

manipuloimaan sen hinnalla niin helposti. Kultaa on helppo säilyt-tää, se ei ruostu, ei liukene veteen eikä pala. Ainoa keino säilyttää työn hedelmät vaikeiden aikojen yli, on omaisuuden säilyttäminen kultana.

Pankit eivät säilytä omaisuuttamme, vaan me itse

Lähestyvä talouskriisi on aja-tuksena sietämätön suurimmalle osalle maailman väestöä ja sijoit-tajia – suuret enemmistöt ovat aina menettäneet omaisuutensa taloudellisissa kriisitilanteissa.

On ymmärrettävä, että omaisuut-ta eivät auta säilyttämään pankit, hallitukset tai rahoitustarkastus-viranomaiset, vaan viisaat ja har-kitut päätökset, jotka jokaisen on itse tehtävä.

Myös maailman keskuspankit ovat vaikeassa tilanteessa. Ne-kään eivät haluaisi valuuttareser-viensä arvon vähenevän. Varoja säilytetään tällä hetkellä eri va-luutoissa, mutta ensimmäiset val-tiot ovat jo ryhtyneet lisäämään kullan osuutta valuuttareservis-sään. Suurvaltiot eivät kuiten-kaan uskalla ryhtyä vaihtamaan omia valuuttareservejään kul-taan, sillä silloin myönnettäisiin,

ettei rahajärjestelmässä ole kaikki kunnossa. Siksi vaikeita päätök-siä lykätään mahdollisimman pitkään, pelataan korkotasoilla ja toivotaan ihmettä.

Jos fyysistä tai sähköistä ra-haa on laskettu liikaa liikkeelle, kostautuu se myöhemmin hyvin raskaasti. Rahajärjestelmien tuho sekoittaa ihmisten tavalliset arvo-varaukset ja maailmankatsomus-tavan.

Ainoa asia, mikä säilyy läpi epävakaiden aikojen, on kulta.

ALAR TAMMINGTavex-yhtiön hallintoneuvoston

puheenjohtaja

Artikkelissa esitetyt investointiesimerkit ovat Tavex -

yhtiön käytännön toimintatapoja. Tavex säilyttää kaikki vapaat

rahoitusvarat sijoituskullassa.

alku sivulla 1

Sijoitustaivaan uusi komeetta on tulossa

Koska kullan määrä on maailmassa rajallinen, hallitukset eivät pysty manipuloimaan kullan hintaa niin helposti.

Sijoittajan kultainen sääntö - säilytä 10-15 % varallisuudestasi fyysisenä kultana.

Minkälaista kultaa kannattaa ostaa?Vielä on helppoa ja edullista ostaa pieniä kultalaattoja ja -rahoja. Jos tulevaisuudessa taksinkuljettajat ja kukka-kauppiaat haluavat saada maksun kullassa, on myöhäistä sijoittaa kultaan.

Minkälaisia levyjä tai rahoja kannattaisi ostaa? Kyseessä pitäisi ehdottomasti olla sijoituskulta, sillä se on arvon-lisäverotonta. Sijoituskullasta valmistettujen laattojen kultapitoisuus on 999,9 eli ne sisältävät 99,99 % kultaa ja kultarahojen, jotka on valmistettu vuoden 1800 jälkeen, kultapitoisuus on 900 (90 % puhdasta kultaa). Kultalaa-toista kannattaa ostaa vähintään 50 grammaa painavia laattoja tai suurempia, sillä niiden hinta perustuu vain kul-lan hintaan. Pienemmät laatat ovat kalliimpia, sillä niiden valmistuskustannukset ovat korkeammat.

Kannattaa ostaa myös kullan markkinahinnan pohjalta myytäviä rahoja. Yleisimpiä ovat australialaiset kultarahat, jotka painavat yhden unssin (31,104 grammaa). On myös mahdollista ostaa 1800-luvun eurooppalaisia kultarahoja, jotka maksavat vain muutaman prosentin enemmän kuin niiden kultapitoisuus. Eurooppalaisia perinteisiä kultara-hoja ostettaessa on mahdollista saada vielä lisävoittoa,

sillä niiden myynti- ja ostohinta on ollut toisinaan jopa 60 % korkeampi kuin kullan hinta. Nykyisenä, näennäisen va-kaana aikakautena, niitä ostetaan ja myydään kullan mark-kinahinnan pohjalta.

Suosikaa China PandaaVielä yksi suositus viisaalle sijoittajalle – kannattaa ostaa China Panda -sarjaan kuuluvia kultarahoja, sillä niiden pai-nosmäärä on rajattu 150 000 kappaleeseen, ja joka vuosi tulee ulos kolikko uudella grafiikalla. Ainoastaan meneillä olevan vuoden kolikkoa myydään kullan hinnan mukaan. Kun vuosi vaihtuu ja ulos tulee kolikko uudella grafiikalla, vanhat kolikot ovat saattavana ainoastaan markkinoilta ja hinta voi olla 5–50 % kalliimpi. Ja taas on mahdollista saa-da lisävoittoa.

Kullan ostaminen ja myyminen ei ole nykyaikana mo-nimutkaisempaa kuin valuutan vaihtaminen. Suomessa se on mahdollista Tavexin konttorissa, muualla maailmas-sa useimmissa pankeissa. Toivon, että myös suomalaiset osallistuvat tällä kertaa kullan nousuralliin, eivätkä menetä rahojaan inflaation vuoksi.

ALAR TAMMING

Sijoittajan suositus

Kultasanomat

www.tavex.fiTalvi 2007 �

Kulta testataan tulella, mies kullalla. (Kiinalainen sananlasku)

Unssi kultaa maksoi 850 dollaria vuonna 1980. Maa-ilmantalous oli tuolloin epävakaa, mutta presidentti Reagan pystyi säästöpolitiikallaan viemään USA:n talouden tasapainoon. Ottaen huomioon hinto-jen suhteellisen nousun, 850 dollaria vuonna 1980 vastaa tällä hetkellä 2 100 dollaria. Eli toisin sanoen, 850 dollarilla sai ostaa vuonna 1980 yhtä paljon kuin nykyään 2 100 dollarilla. Kyseinen hinta on myös ensimmäinen etappi, jota kullan hinta alkaa lähivuosina tavoitella.

Jos kulta maksaa tällä hetkellä alle 600 dollaria unssilta, on nousutilaa riittävästi. Kultaunssi on ää-rimmäisen edullinen 1 500 dollariin saakka. Mutta analyytikot väittävät, että se on vasta alkua. Riittää,

että luottamus pankkeihin ja sähköiseen rahaan häviää, niin kullan hinta nousisi raketin tavoin huip-puun, erityisesti fyysisen kullan hinta.

Muutamat asiantuntijat ovat ennustaneet kul-lan hinnan nousevan jopa 16 000 dollariin unssilta, mikä merkitsisi lähes 2 500 prosentin hinnannou-sua. Myös sähköinen kulta tuntuu näennäisesti yhtä hyvältä – tarvitsee vain näppäillä tietokoneen näp-päimiä ja kauppa käy. Hyvin helppoa. Ihmiskunta ei ole vielä kokenut maailmanlaajuista sähköisen rahan romahdusta, eikä sellaisesta puhuta tai kir-joiteta yleisen paniikin välttämiseksi. Yksi harvoista tieteilijöistä, jotka käsittelevät kyseisiä mahdolli-suuksia, on futurologi Jeremy Rifkin.

Kullan hintamuutokset kautta aikain

19721973

19741975

19761977

19781979

19801981

19821983

19841985

19861987

19881989

19901991

19921993

19941995

19961997

19981999

20002001

20022003

20042005

US $

Onko korukulta hyvä sijoitusmuoto?Entisaikaan sijoitettiin rahaa kultakoruihin, jotka siirtyivät perintönä sukupolvelta toiselle. Ajat ovat muuttuneet, ja nykyään ei ole järke-vää sijoittaa kultaan siinä muodossa. Kulta on koruna ostettaessa noin kolme kertaa kalliimpaa kuin sijoituskulta.

Kultakoruissa tunneperäinen ja taiteellinen arvo on aineellista arvoa suurempi. Mutta jos haluaa sijoittaa kultaan, kannattaa ostaa kultara-hoja ja -levyjä, joiden pitoisuus on 999,9 ja marginaali vain pari pro-senttia.

Taulukossa on vertailtu korukullan ja sijoituskullan grammahintoja maailmanmarkkinoiden kullan hinnan suhteen. Korukullasta on las-kettu 1 grammaan korukultaa sisältyvän puhtaan kullan (pitoisuus 999,9) arvo.

Fyysinen kulta vai sähköinen kulta?Mitä mahdollisen sijoittajan pi-täisi tietää kultaan sijoittaessaan? Kultaan voidaan sijoittaa suo-raan ostamalla fyysistä kultaa tai välillisesti sertifikaattien, tilien, osuuksien, futuurien yms. avulla.

Kullan suurin etu eli investoin-nin turvallisuus tulee kuitenkin esiin vasta silloin, kun omistaa fyysistä kultaa laattojen tai raho-jen muodossa.

Sähköinen kulta

Kultaa voi ostaa myös sertifi-kaatteina, jolloin ei tarvitse pitää

hallussaan reaalista kultaa. Serti-fikaattien avulla on mahdollista ostaa ja myydä fyysisesti kultaa liikuttamatta. The Perth Mint Certificate Program (PMCP) on ainoa valtion takaama kullan sertifiointiohjelma. Maailmalla väitellään siitä, että sertifikaatti ei ole sama kuin oikean kullan omistaminen, sillä sertifikaatti on vain paperi, jolla ei ole arvoa kriisitilanteissa, sota-aikana tai finanssikriisin aikana. Sähköinen kulta on pikemminkin keinotteli-joiden työkalu kuin sijoituskohde – fyysinen kulta on varmempi.

Usein kysytyt kysymyksetViisi syytä ostaa kultaa

1. RIIPPUMATTOMUUSKulta tarjoaa turvallisuutta erityisesti riippumattomuutensa ansiosta. Kulta on valtioista, valuutoista, tuottavuudesta, luoton luotettavuudesta yms. riippuma-tonta. Taloudelliset ja poliittiset tekijät saattavat vaikuttaa kullan hintaan, mutta kullan arvo ja hyväksyttävyys jäävät aina muuttumattomiksi.

2. VARANTOVÄLINEETValtiot ja keskuspankit luottavat kultaan vakuusarvopapereina. Useat asian-tuntijat suosittelevat yksityissijoittajia säilyttämään 10-15 % varallisuudestaan pitkäaikaisesti jalometallina. Kokemukset ovat osoittaneet, että kultarahojen säännöllinen ostaminen suojaa pienempää sijoittajaa hintojen vaihtelulta.

3. TURVALLISUUSKultaa on aina pidetty kalliina ja arvokkaana. Kulta on todistanut vuosituhan-sien aikana olevansa luotettavin sijoituskohde.

4. VAKAUSHuolimatta mahdollisista hintavaihteluista avoimilla markkinoilla, on kullan arvo säilynyt huomattavan vakaana ja osoittanut jatkuvasti nousun merkkejä.

5. LIKVIDITEETTIKun omistaa kultaa, omistaa kansainvälistä valuuttaa, jota on mahdollista myy-dä jokaisessa maailman paikassa milloin tahansa. Kultarahojen lisäarvo piilee siinä, että ne ovat käypää rahaa useissa maissa (esim. Australian Nugget, USA:n Gold Eagle).

Aku Sorainen, asianajaja:“Kultakolikoiden keräämistä voi verrata mihin tahansa keräilyharrastukseen: postimerkeistä ja tulitikkuaskeista urheiluautoihin ja metsästys-palkintoihin. Suurin ero on se, etteivät kultakoli-kot vie paljoa tilaa – jollei niitä ole todella paljon – ja niiden pitäminen on kannattavaa. Niiden arvo jopa kasvaa, toisin kuin monen muun keräilykohteen.”

Kommenti

55 €

17 €13 € 15 €

0,00 €

10,00 €

20,00 €

30,00 €

40,00 €

50,00 €

60,00 €

Hinnat 17.01.2007

15,62 �

Kultasanomat

www.tavex.fi Talvi 2007 �

Kapitalismi ilman konkurssia on kuin kristinusko ilman helvettiä. (Frank Borman)

Yhdysvallat on on-nistunut tekemään uskomattoman teon – yksi valtio on ke-

rännyt veroja koko maailmalta. Imperiumien historia Kreikasta Roomaan osoittaa, että jokaisen imperiumin taloudellinen perus-ta muodostuu muiden valtioiden verottamisesta. Imperiumin kyky verottaa muita perustuu yksin-kertaisesti imperiumin vahvem-paan talouteen, jonka ansiosta sillä on myös vahvempi armeija, joka määrää verot väkivaltaisin tai poliittisin perustein. Yksi osa kyseisistä veroista kului tavalli-sesti imperiumin elintason kohot-tamiseen, ja toinen osa armeijan vahvistamiseen, mikä oli tarpeen uusien verojen perimiseksi.

Yhdysvallat onnistui 1900-luvulla ensimmäisen kerran his-toriansa aikana verottamaan maailmaa välillisesti, antamalla muiden maiden tavaroista vasti-neeksi USA:n dollareita. Aikojen kuluessa dollari kuitenkin deval-voitui. Kuinka se tapahtui?

Bretton Woods - järjestelmällä luotiin imperiumi

1900-luvun alussa Yhdysvalto-jen talous alkoi hallita maailman taloutta. Silloin dollari oli sidot-tu suoraan kultakantaan, minkä vuoksi dollarin arvo ei noussut eikä laskenut ja oli aina muun-nettavissa vastaavaan määrään kultaa. Suuri lama ja sitä edeltä-nyt inflaatio 1921–1929 lisäsivät oleellisesti liikkeelle laskettujen dollarisetelien lukumäärään il-man, että olisi lisätty niitä vastaa-van kullan määrää.

Tämä teki siihen saakka hyvin toimineen Yhdysvaltain dollarin kullalla takaamisen mahdotto-maksi, ja siksi presidentti Frank-lin Delano Roosevelt irrotti dollarin kultakannasta vuonna 1932. Dollarin ja kullan välinen määritelty arvo ei antanut Ame-rikalle mahdollisuutta saada kul-lalla taatuilla dollareillaan muilta valtioilta taloudellista hyötyä.

Yhdysvaltain imperiumi syn-tyi taloudellisesti 1945, jolloin perustettiin Bretton Woods -jär-jestelmä. Dollari muutettiin vain osittain kultaan sidotuksi. Kultaa saivat vaihtaa vain ulkomaiden

hallitukset, ei yksityinen sektori. USA:n dollarista oli tullut kysei-senä aikana kansainvälinen re-servivaluutta. Se oli mahdollista, sillä toisen maailmansodan ai-kaan USA toimitti liittolaisilleen elintarvikkeita ja sotatarvikkeita kultaa vastaan, jota ei suostunut myöhemmin palauttamaan dolla-reita vastaan.

Talousimperiumin synty ei olisi ollut mahdollista, jos dollari olisi jäänyt täysin kullalla turvatuksi, dollarivarantoja olisi säännöstel-ty olemassa olevia kultavarastoja vastaaviksi ja dollareita olisi saa-nut vaihtaa kullaksi etukäteen sovitulla tavalla.

Ulkovaltioiden vaatiessa vuon-na 1971 dollarikertymiensä vaih-tamista kultaan, USA:n hallitus viivytteli maksamista. Maksa-matta jättämisen perusteluna oli, että ”dollarin ja kullan välinen kytkös oli vahva”. Oikea vaiku-tus oli kuitenkin se, että USA:n hallitus joutui vararikkoon, sa-moin kuin jotkin yksityispankit ajautuvat konkurssiin.

USA oli ottanut muulta maa-ilmalta valtavan määrän hyö-dykkeitä ilman mitään halua tai mahdollisuutta palauttaa niitä joskus takaisin. Maailman valti-oita oli verotettu onnistuneesti ja sille ei mahdettu mitään – USA:ta ei voitu pakottaa konkurssiin. USA itse asiassa verotti maailmaa inflaatioverolla ja keräsi impe-riumin seigniorage-oikeudet.

Dollari linkittyy öljyyn

Vuoteen 1971 mennessä oli sel-vää, että USA:n hallitus ei pystyi-si ostamaan dollareitaan takaisin kullalla ja tarjosi vaihtoehdon – sopimuksen, joka pakotti maa-ilman valtioita säilyttämään vä-kisin USA:n dollareita. Vuosina 1972–1973 solmittiin öljysopi-mus Saudi-Arabian kanssa: USA tuki saudien hallitusta ja toisaalta saudit saivat myydä öljyään vain dollareita vastaan. Koska OPEC:in johtava maa oli pakotettu käyt-tämään dollaria, muiden OPEC-maiden oli seurattava mukana.

Niin kauan kun dollari oli ai-noa tapa maksaa öljystä, oli sen valta-asema taattu ja USA sai jatkaa muiden valtioiden verot-tamista. Jos dollari menettäisi valta-asemansa öljykaupassa,

seurauksena olisi Yhdysvaltojen imperiumin luhistuminen.

Saddam Hussein alkoi vaatia öljysuoritusten maksuvälineeksi euroa vuoden 2000 lopulla. Hä-nen vaatimuksensa joutui aluksi naurunalaiseksi, ja sittemmin se ignoroitiin. Mutta kun hän vaih-toi YK:ssa olevan 10 miljardin dollarin reservinsä euroiksi, hän-tä alettiin painostaa poliittisesti, jotta hän muuttaisi mielensä. Toiset valtiot, kuten Iran, halusi-vat myös maksun öljystä muissa valuutoissa, pääasiassa euroissa tai jeneissä. Dollarin asema oli selvästi vaarassa ja käyttöön oli otettava rangaistustoimenpide. Bushin sotaa Irakissa ei käyty joukkotuhoaseiden, ihmisoikeuk-sien puolustamisen, demokratian levittämisen tai öljykenttien val-loittamisen vuoksi, vaan dollarin puolustamiseksi. Sodalla osoi-tettiin, että se, joka vaatii mak-suvälineeksi muuta kuin USA:n dollaria, saa rangaistuksen.

Bushia on syytetty siitä, että hän lavasti Irakin sodan val-latakseen öljykentät. Kyseisen syytöksen esittäjät eivät osaa kui-tenkaan perustella, miksi Bush olisi halunnut öljykenttiä – hän-hän voi painattaa dollareita lisää ja ostaa maailmalta niin paljon öljyä kuin tarvitsee. Hänellä piti olla jokin toinen syy Irakin val-loittamiselle. Kaksi kuukautta Irakin valloittamisen jälkeen ”Oil for food” -ohjelma peruttiin, val-tion tilit vaihdettiin takaisin dol-lareihin ja öljyä alettiin myydä

jälleen vain dollareilla. Maailman valtiot eivät saaneet enää ostaa Irakista öljyä euroilla. Dollarin maailmanlaajuinen valta-asema oli palautettu ennalleen.

Iranin öljypörssi tuhoaisi dollarin ylivallan

Iranin hallitus ehdotti jokin aika sitten europohjaisen Ira-nin öljypörssin avaamista, mikä edellyttäisi eurojen käyttöä öl-jykaupassa. Se on taloudellisesti paljon suurempi uhka dollarin valta-asemalle kuin Saddamin teko, sillä se antaisi kaikille mah-dollisuuden käydä öljykauppaa pörssissä euroilla. USA:n dollari jäisi tällöin täysin syrjään. On mahdollista, että europohjainen öljykauppa otetaan maailmassa innokkaasti vastaan:

• Eurooppalaisten ei tarvitse ostaa ja säilyttää dollareita mak-saakseen öljystä, vaan he saavat käyttää omaa valuuttaansa.

• Kiinalaisille ja japanilaisille se antaa heille mahdollisuuden vähentää jättimäisen suuria dol-larivarantojaan.

• Venäläisille euron käyttöön-

otto on taloudellinen intressi. Suurin osa heidän kaupankäyn-nistään tapahtuu Euroopan, öljyä vievien maiden, Kiinan ja Japanin kanssa.

• Arabian öljynviejämaat siir-tyvät innolla euron käyttöön vaihtaakseen kasvavat ja halpe-nevat dollarikertymänsä.

Vain britit jäävät kahden tulen väliin, sillä he ovat tehneet pit-kään strategista yhteistyötä USA:n kanssa.

Dollarin romahdus

Romahtava dollari nostaa dra-maattisesti USA:n inflaatiota sekä nostaa korot paljon korkeam-malle. Liittovaltion pankin pitää tuolloin valita kahdesta huonos-ta vaihtoehdosta: deflaatio vai hyperinflaatio. Deflaatio vaatii rahan arvon alenemisen pysäyt-tämistä ja korkojen nousua. Se tuo mukanaan suuren laman, kiinteistöjen hintatason laskun sekä obligaatio-, osake- ja deriva-tiivimarkkinoiden romahtamisen johtaen todennäköisesti taloudel-liseen romahdukseen.

Koska dollari on maailman reservivaluutta, dollarin hyperin-flaatio eroaa kaikista hyperin-flaatioista, joita on tapahtunut historian aikana. Silloin maail-man keskuspankit ryhtyvät tais-telemaan dollarin tukemiseksi, jotta kansainvälinen rahajär-jestelmä ei romahtaisi ja jotta heidän reservinsä eivät haihtuisi ilmaan. Useat keskuspankit päät-tävät tukea dollaria laskemalla oman valuuttansa arvoa. Väistä-mätön tuho saattaa tapahtua no-peasti ja äkillisesti, tai se saattaa kestää pitkään ja olla kivulias. Silloin kulta palaa historialliseen ja arvostettuun asemaansa.

KRASSIMIR PETROV, Itävalta

makrotaloustieteilijä, sijoitusstrategi

Iranin öljypörssi soittaisi dollarille kuolemankelloja

Yhdysvaltain imperiumi on riippuvainen USA:n dollareista. Ratkaisuksi tarjottu Iranin öljypörssi nopeuttaisi USA:n dollarin laskua ja siten myös USA:n imperiumin luhistumista.

1957

$

$ 5,00

$ 10,00

$ 15,00

$ 20,00

$ 25,00

$ 30,00

$ 35,00

$ 40,00

$ 45,00

19611965

19691973

19771981

19851989

19931997

20012005

USA kokonaisvelkaa = 44 triljonaa $

2005. bruttokansan-tuotto dollareissa

miljardid

USA:n kokonaisvelka versus bruttokansantulo

Grandfather Econmomic Report, http://mwhodges.home.att.net/

Kultasanomat

www.tavex.fiTalvi 2007 �

Osta kultaa ja istu sen päällä. Se on tie menestykseen. (Tri Franz Pick)

KULTARAHAT

Gold Nugget -kultarahat tulivat markkinoille ensimmäisen kerran 1987. Kyseisellä kolikolla on ollut alusta lähtien kaksi ainutlaatuista ominaisuutta: kaksisävyinen matta tehoste ja suojaava muovikapse-li. Kyseiset lisäominaisuudet ovat vertaansa vailla, ja antavat Nugge-tille lisäarvoa muihin samanlaisiin kolikkoihin verrattuna.

Australialaisten kultarahojen laatu on huomattavasti parempi kuin useiden muiden, esimerkiksi amerikkalaisten ja kanadalaisten

rahojen.Kaikki rahat ovat Australiassa

käypää rahaa ja ne ovat harvo-ja käytössä olevia kultarahoja, joiden kuva-aihe muuttuu vuo-sittain. Lisäarvoa antaa myös se, että Nugget-rahoja lyödään vuo-sittain rajallinen määrä.

Kolikoiden arvopuolella on kuningatar Elisabeth II:n muoto-kuva. Tunnuspuolella on luonnol-lisesti kenguru.

Kultapitoisuus on 999,9 pro-millea.

Korkealaatuiset australialaiset Nugget ja Lunar -kultarahat

Arvopuoli Tunnuspuoli

Lunarin kolikko on ainutlaatuinen siitä, että joka vuosi julkaistaan uusi raha, jossa on vastaava kiina-laisen kalenterin mukainen hahmo. Lunareita valmistetaan vuosittain vain hyvin rajallinen määrä, jotta ajan mittaan myös kolikon keräi-lyarvo kohoaisi. Esimerkiksi yhden unssin Lunareita lyödään enintään 30 000 kpl vuodessa, mikä tekee Lunarit houkuttelevammiksi keräi-lijöille kuin muut kultarahat.

Lohikäärmeen, hevosen ja käär-meen vuoden yhden unssin kolikot on jo myyty loppuun, ja niitä on saatavana ainoastaan jälkimark-kinoilta 15–30 % kullan markki-nahintaa korkeampaan hintaan. Seuraavana ovat loppumassa rotan vuoden yhden unssin kolikot.

Kultapitoisuus on 999,9 promil-lea.

Kolikko on pakattu muovikapse-

liin ja myytävänä on lisäksi alkupe-räinen lahjapakkaus.

Jalometalliin sijoittamisen lisäk-si Lunarin kolikko on myös hyvin omaperäinen lahja ystävälle, per-heenjäsenelle tai liikekumppanille, kuvaten kyseisen henkilön synty-mävuotta.

Arvopuoli

Koko Nimellisarvo Halkaisija (mm) Kolikon paino (g) Kullan paino (g)

1 kg (32,1507 oz) 3000 AUD 75.3 1000.1 1000

10 oz 1000 AUD 60.3 311.067 311.04

2 oz 200 AUD 40.6 62.215 62.207

1 oz 100 AUD 32.1 31.107 31.104

1/2 oz 50 AUD 25.1 15.554 15.552

1/4 oz 25 AUD 20.1 7.777 7.776

1/10 oz 15 AUD 16.1 3.111 3.11

1/20 oz 5 AUD 14.1 1.556 1.555

Australialaiset Nugget ja Lunar -rahat

Tunnuspuoli

Erinomainen

lahjaidea!

Alk. 40.-

Rotta 1936 1948 1960 1972 1984 1996Härkä 1937 1949 1961 1973 1985 1997 Tiikeri 1938 1950 1962 1974 1986 1998Jänis 1939 1951 1963 1975 1987 1999Lohikäärme 1940 1952 1964 1976 1988 2000Käärme 1941 1953 1965 1977 1989 2001Hevonen 1942 1954 1966 1978 1990 2002Lammas/vuohi 1943 1955 1967 1979 1991 2003Apina 1944 1956 1968 1980 1992 2004Kukko 1945 1957 1969 1981 1993 2005Koira 1946 1958 1970 1982 1994 2006Sika 1947 1959 1971 1983 1995 2007

Kiinalaisen kalenterin vuodet

Krugerrand-rahoja on lyöty enemmän kuin muita puh-taasta kullasta lyötyjä kulta-rahoja yhteensä, eli noin 54 miljoonaa kappaletta. Tällä hetkellä Krugerrand on maa-ilman myydyin puhtaasta kullasta lyöty kolikko.

Krugerrandeilla käydään kauppa vain jälkimarkki-noilla, eli Krugerrand-rahan ostajat saavat aiemmin muil-la sijoittajilla olleita rahoja. Krugerrandeja valmistettaes-sa tavoitteena ei ollut tehdä

esteettisesti kauniita kolikoi-ta, vaan yksinkertaisesti kul-tapala, jolla on tietty paino ja arvo.

Arvopuolella on Etelä-Af-rikan taannoisen presidentin Paul Krugerin muotokuva, ja tunnuspuolelle on ikuistettu Etelä-Afrikan kansallistun-nus, hyppyantilooppi.

Krugerrand on laillinen maksuväline Etelä-Afrikan tasavallassa, ja sen kultapi-toisuus on 917 promillea.

Etelä-Afrikan Krugerrand – eniten myyty kultaraha

Koko Halkaisija (mm) Kolikon paino (g) Kullan paino (g)

1 oz 32.7 33.931 31.104

1,2 oz 27 16.965 15.552

1/4 oz 22 8.483 7.776

1/10 oz 16.5 3.393 3.11

Arvopuoli Tunnuspuoli

Buffalo-rahat laskettiin liik-keelle tämän vuoden kesä-kuussa ja ne ovat ainoita USA:n rahapajan lyömiä kultarahoja, joiden kultapi-toisuus on 999,9 promillea. Rahojen puhtauden takaa USA:n hallitus.

Rahan muotoilussa on käytetty 1913–1938 valmis-tetun amerikkalaisen viiden sentin kolikon kuva-aihetta, joka oli kuuluisan amerikka-laisen kuvanveistäjän James Earle Fraserin käsialaa.

Rahoja lyödään vain yh-

den unssin painoisina ja ne tunnetaan myös nimellä Intiaanin pää, sillä niiden arvopuolella on intiaanin sivuprofiili. Arvellaan, että intiaanihahmo on muotoiltu kolmen eri amerikkalaisen intiaanin mukaan.

Tunnuspuolella on puh-velin kuva, jonka malli asui New Yorkin eläintarhassa, ja oli nimeltään Musta Timant-ti. Lisäksi tunnuslauseet Jumalaan me luotamme (In God We Trust) ja Monesta yksi (E Pluribus Unum).

American Buffalo – kuuluisan kuvanveistäjän teos

Koko Nimellisarvo Halkaisija (mm)

Kolikon paino (g)

Kullan paino (g)

1 oz 50 USD 32.7 31.108 31,1035 g

Arvopuoli Tunnuspuoli

USA:n Gold Eagle – kultarahojen kaunotar

Nykyaikaisia Gold Eagle -kultarahoja on lyöty vuodes-ta 1986, mutta kotkahahmo on peräisin vuodelta 1795 – jo ensimmäisistä USA:ssa julkaistuista kultarahoista. Useissa USA:n kolikoissa on kotkahahmot ja koska myös vanhaa kolikkoa kutsuttiin Eagle’ksi, ne sekoitetaan usein toisiinsa.

Gold Eagle-rahojen sano-taan kuuluvan maailman kauneipiin kultarahoihin. Arvopuolella on kuva Au-

gustus Saint-Gaudensin Va-paudenpatsaasta aaltoilevine hiuksineen, soihtu oikeassa ja oliivinoksa vasemmassa kädessään.

Tunnuspuolella on kuva pesälleen laskeutuvasta uroskotkasta, joka kantaa oliivinoksaa. Pesässä on naa-raskotka vastakuoriutuneiden poikastensa kanssa. Tämä aihe symbolisoi amerikkalai-sia perhearvoja ja perinteitä.

Kultapitoisuus on 917 promillea.

KokoNimellis-

arvoHalkaisija

(mm)Kolikon

paino (g)Kullan

paino (g)

1 oz 50 USD 32.7 34.05 31.104

1/2 oz 25 USD 27 17.025 15.552

1/4 oz 10 USD 22 8.513 7.776

1/10 oz 5 USD 16.5 3.41 3.11

Arvopuoli Tunnuspuoli

Australialainen Lunar – kiinalaisen kalenterin tähtimerkeillä koristellut rahat

Kultasanomat

www.tavex.fi Talvi 2007 �

On vaikeaa sanoa mikä tekee onnelliseksi - köyhyys tai rikkaus ei ole kumpikaan johtanut siihen. (Kin Hubbard)

Gold Panda -kultarahoja pide-tään maailman tyylikkäimpi-nä kolikkoina ainutlaatuisen teeman, kauniin ja taitavan muotoilun sekä korkean kulta-pitoisuutensa vuoksi. “Kultaiset pandat” ovat hyvin kysyttyjä rahoja sekä keräilijöiden, sijoit-tajien että jalokivikauppiaiden keskuudessa.

Amerikan Gold Eagle, Kana-dan Maple Leaf, Etelä-Afrikan Krugerrand… Niihin ja muihin arvokkaisiin kolikkoihin ver-rattuna Gold Panda -kolikoita lyödään vähän, minkä vuoksi ne ovat yleensä kalliita. Esi-merkiksi vuonna 1982 lyötiin yhden unssin rahoja alle 16 000 kappaletta, 1983 yhteensä 22

447 ja 1984 yhteensä 23 330 kappaletta. Kiina on julkaissut eniten yhden unssin rahoja vii-me vuosien aikana – noin 150 000 kpl vuodessa.

Rahoihin on kuvattu Taivaan temppeli ja jättiläispandaKaikkien rahojen tunnuspuolen kuva-aiheena on jättiläispanda, joka on sekä Kiinan kansalliseläin että kansainvälinen uhanalaisten lajien suojelun symboli. Rahan arvopuolen kuva-aiheena on Pe-kingin Taivaan temppeli – ikivan-ha arkkitehtoninen mestariteos ja Kiinan suosituin turistikohde. Kolikon uloimman renkaan ylä-

Kiinalainen Gold Panda – maailman tyylikkäin kolikko

KULTARAHAT

Koko Nimellisarvo Halkaisija (mm) Kolikon paino (g) Kullan paino (g)

1 oz 500 CNY 32.103 31.162 31.103

1/2 oz 200 CNY 27 15.552 15.55

1/4 oz 100 CNY 21.95 7.776 7.77

1/10 oz 50 CNY 17.95 3.110 3.11

1/20 oz 20 CNY 13.92 1.555 1.55

Puhtaasta kullasta valmistuttujen rahojen ostaminen on yleinen tapa sijoittaa kultaan. Sijoituskul-lan arvo määräytyy yleensä pai-non mukaan, ja sen markkinahin-taan lisätään pieni välityspalkkio.

Kuinka suuria kannattaa hankkia?

Sijoitustoimintaan tarkoitettujen kultarahojen paino alkaa 1 uns-sista ja kultalaattojen paino 50 grammasta. Kyseisistä painoluo-kista alkaen marginaalit ovat pie-niä ja takaisinosto tapahtuu usein markkinahintaan tai jopa hieman korkeampaan hintaan. Käytännöl-lisintä on kuitenkin ostaa yhden unssin painoisia kultarahoja, sillä ne ovat yleisimpiä ja ne on helppo realisoida myöhemmin. Pienem-mät kultarahat ja -laatat on tar-koitettu ennen kaikkea lahjaksi, minkä tähden myös niiden hinta-marginaali on korkeampi. Pienistä kolikoista kannattaa ostaa histo-

riallisia ranskalaisia Marianne- ja sveitsiläisiä Vreneli-kolikoita, joita on mahdollista hankkia edullisesti kullan markkinahintaan ostettaes-sa niitä vähintään 40 kappaletta.

Puhtauden takaaminen

Suurin ero kultarahojen ja -laatto-jen välillä liittyy niiden puhtauden takaamisen muotoon. Kultarahoja julkaisevat eri maiden rahapajat ja kyseiset rahat ovat myös vastaa-van maan laillisia maksuvälineitä, kuten käteinen raha. Jokaisen rahan puhtauden takaa rahan jul-kaissut valtio. Kultalaatat eivät ole laillisia maksuvälineitä ja niiden puhtauden todistuksena on mu-kana aitoustodistus.

Hinnat

Sijoituskullan hinta koostuu yleensä kolmesta osasta (kullan

markkinahinta, valmistuskustan-nukset ja välityspalkkio). Kultara-hoja ja -laattoja ei myydä täten aivan markkinahintaan, mutta niitä ostetaan usein takaisin mark-kinahintaa korkeampaan hintaan. Ostettavan määrän kasvaessa hin-tamarginaalin osuus vähenee.

Numismaattinen arvo

Useiden kultarahojen, joita on lyö-ty rajoitettu määrä, numismaatti-nen keräilyarvo on vuosien kulu-essa noussut kullan arvon lisäksi. Sellaisia rahoja ovat esimerkiksi China Panda. China Pandan kuva muuttuu joka vuosi, ja kyseisiä 1 unssin rahoja lyödään vuosittain 150.000 kappaletta. Saman vuo-den kolikoita myydään markki-nahintaan, mutta vanhempien vuosien kolikoiden hinnat nou-sevat markkinoilla. Viime vuosien Pandojen lisähinta voi olla maail-man markkinahinnoille 5–50 %. Kun sijoitat tämän vuoden China

pandoihin, voidaan lähivuosina mahdollisesti kullan hintoihin vielä lisätä numismaattinen arvo.

Arvonlisävero

Koska kultarahat ovat samalla myös laillisia maksuvälineitä, nii-den myynnistä ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Kultalaattojen hintaan saatetaan joissain maissa lisätä arvonlisävero. Sijoituskulta on ollut Euroopan unionissa ar-vonlisäverotonta vuodesta 2000 lähtien.

Takaisinmyynti

Yksinkertaisinta on myydä yhden unssin painoisia kultarahoja, sil-lä ne ovat yleisesti hyväksyttyjä kaikkialla maailmassa ja niitä on myös helpompi myydä. Mikäli haluaa myydä kilon painoisen ra-han tai levyn, se pitää myydä yh-dellä kertaa. Pienempiä rahoja voi muuttaa rahaksi vähitellen.

Mistä ostaa?

Kultarahojen ja -laattojen ostajia ja myyjiä maailmalla on helppo löytää internetin hakukoneiden avulla.

Suomessa Tavex Oy myy puh-dasta kultaa sijoittamistarkoituk-sessa ilman arvonlisäveroa.

Numismaattisia kultakolikoita myy myös rahaliike Holmasto ja Rahapaja Oy, joissa kullan hintaan lisätään myös numismaattinen arvo.

MAREK VISKMANfinanssijohtaja

Tavex OY

Sijoittajan suositus

Kultarahat versus kultalaatat. Kumpia kannattaa hankkia?

KULTALAATATFortuna-kultalaatta

Kultalaatta on lyöty kullasta, jon-ka pitoisuus on 999,9. Laatat on pakattu erityiseen laminoituun pakkaukseen, joka sisältää myös sarjanumeron ja aitoustodistuk-sen. Fortuna-kultalaattojen työstö on hyvin korkeatasoista. Ne ovat suosittuja myös keräilijöiden kes-kuudessa.

Laatan arvopuolella on valmista-

ja PAMP Suissen logo. Tunnuspuo-lella on roomalainen hyvän onnen ja hedelmällisyyden jumalatar For-tunan kaunis hahmo pitelemässä runsauden sarvea, joka symboloi rikkautta.

Fortuna-kultalaattoja on saata-vana 1 g, 2,5 g, 5 g, 10 g, 20 g, 50 g ja 100 gramman painoisina.

Kultalaatta on valettu kullasta, jon-ka pitoisuus on 999,0. Laattaan on painettu myös yksilöllinen sarjanu-mero. Laatta on pakattu erityiseen laminoituun muovipakkaukseen ja mukana seuraa aitoustodistus.

Laatan arvopuolella on valmista-

ja PAMP Suissen logo ja sarjanume-ro. Laatan tunnuspuoli on tyhjä.

Saatavana on 100 ja 250 gram-man painoisia laattoja, etukäteen tilattaessa myös 500 gramman sekä 1 ja 12,5 kilon laattoja.

Valetut kultalaatat

osaan on kirjoitettu hieroglyfein ”Kiinan kansantasavalta”.

Juhlavuoden kunniaksi viisikiloinen kultarahaKiina julkaisi ensimmäiset ”kul-taiset pandat” vuonna 1982. Kiinan Gold Panda-rahan 10-vuotispäivänä julkaistiin viiden kilon kultaraha. Se on nykyisten kolikoiden joukossa ensimmäi-nen niin suuri kultaraha. Harvi-naiseksi rahan tekee myös se, että sitä valmistettiin vain kymmenen kappaletta.

Joka vuosi uusi kultainen pandaKolikon kuva-aihe on muuttunut joka vuosi vuodesta 1982 lähtien, mikä tekee Gold Panda -rahasta suositun keräilykohteen. Poik-keuksena on vuoden 2002 raha, joka on samanlainen kuin vuoden 2001 kolikko, sillä Kiinan halli-tus jäädytti Pandan muotoilun. Kyseinen käsky kuitenkin perut-tiin 2003 keräilijöiden toiveiden takia.

Pandakarhu on kuvattu ko-likoissa eloisana ja kiehtovana. Panda on joka vuosi eri asen-nossa tai ympäristössä – milloin bambunversoja syömässä tai kii-peilemässä puussa, leikkimässä yksin tai ryhmässä.

Kultapitoisuus on 999 pro-millea.

Arvopuoli Tunnuspuoli

Kultasanomat

www.tavex.fiTalvi 2007 �

Jos rahajärjestelmä sattuu joskus romahtamaan, kultakantaan palaaminen palauttaa tilanteen, vakavaraisuuden ja hyvinvoinnin. (Donald Hoppe)

HISTORIALLISET KULTARAHAT

K ulta oli merkittävässä asemassa päivit-täisessä kaupankäynnissä varhaisista ajoista lähtien 1900-luvun ensimmäi-

selle puoliskolle saakka. Sveitsi, Ranska, Belgia ja Italia päättivät vuonna 1871 standardisoida kultarahojensa painon ja nimellisarvon, jotta voisivat käydä kauppaa yhtenäisen nimellisarvon pohjalta. He sopivat 20 fran-gin kultarahasta, joka sisälsi 0,1867 unssia puhdasta kultaa. Jokainen valtio tuotti kauniita rahoja, jotka ku-vasivat kyseisten valtioiden ainutlaatuista alkuperää ja historiaa. 20 frangin kultarahat olivat Euroopan kau-pan selkäranka vuodesta 1800, 1930-luvun puoliväliin

saakka. USA hylkäsi kullan maksuvälineenä 1933, muu maailma lähti nopeasti mukaan, ja kultarahojen valmistus lopetettiin.

Kyseiset kultarahat ovat nykyään kappale historiaa ja mielenkiintoinen muisto menneestä kultakaudesta, ja siten historiallisesti arvokkaita. Nykyään niitä myy-dään vielä kullan markkinahintaan, samassa hintaluo-kassa uusien kultarahojen kanssa. Viime vuosisadalla oli ajanjakso, jolloin kyseisiä kolikoita myytiin jopa 60 % markkinahintaa korkeampaan hintaan. Tavex tar-joaa tällä hetkellä kahta sellaista kultarahaa: Sveitsin Vreneli ja Ranskan Kukko.

Ranskan Kukko – edullisin historiallinen kultaraha

20 dollarin amerikkalaista Liber-ty Double Eagle -kolikkoa kut-sutaan amerikkalaisten rahojen kuninkaaksi. Kyseisiä rahoja lyötiin 1849–1933. Amerikkalaiset ”kul-takotkat” olivat aluksi 10 dollarin kolikoita, ja kun markkinoille tuli-vat 20 dollarin kolikot, niitä alettiin kutsua nimellä Double Eagle. Niitä ei saa sekoittaa nykyaikaisiin Ame-rican Gold Eagle -rahoihin, joita on valmistettu vuodesta 1986 lähtien.

Kaksi vuosisataa USA:n rahoitusmarkkinoiden kulmakivenäLiberty Double Eagle -rahat sisäl-tävät lähes unssin kultaa. Kun 20 dollarin nimellisarvoinen Liberty julkaistiin ensimmäisen kerran, kul-lan hinta oli 20,67 dollaria unssilta. Double Eagle -kultarahojen kul-tapitoisuudeksi määrättiin 0,9675 unssia puhdasta kultaa, joka vastasi tuolloin 20 dollarin nimellisarvoa.

Kyseiset rahat olivat yksi USA:n talouden ja rahoitusmarkkinoiden kulmakivistä 1800- ja 1900-luvuil-la. 20 dollarin Liberty-kultarahoja käytettiin amerikkalaisen talouselä-män jokaisella sektorilla: tavallisten ihmisten keskuudessa ja usean mil-joonan dollarin kaupoissa kansain-

välisillä markkinoilla.Double Eagle -kultarahat symbo-

loivat suurta rahamäärää. Double Eagle -rahan arvo oli vuonna 1900 enemmän kuin enemmistön kuu-kausipalkka.

Vuonna 1900 New York Citys-sä yö Plaza-hotellissa maksoi 1,50 dollaria, teatterilippu Broadwayn teattereihin 35 senttiä, viiden ruo-kalajin illallinen parhaassa ravin-tolassa 75 senttiä, olut ja voileipä 5 senttiä. Olisi ollut vaikea saada 20 dollarin kultarahaa kulumaan viikonlopun aikana New Yorkissa, vaikka olisi eletty tuhlailevasti.

Korostavat rauhaa ja vapauttaArvopuolella on kuva vapauden-patsaasta (Lady Liberty), joka pään kohdalla on teksti “LIBERTY”. Kolikon reunassa on 13 tähteä, jotka kuvaavat Amerikan 13 siir-tokuntaa. Tunnuspuolella on kuva laskeutuvasta kotkasta, jolla on mukanaan oliivipuun oksa – perin-teinen rauhan symboli. Nuolikimp-pu symboloi sotilaallista urheutta. Tunnuspuolella on myös kaksi tun-nuslausetta ”Jumalaan me luotam-me” ja “Monesta yksi”.

Sveitsin Vreneli – perinteinen kultaraha

Perinteiset eurooppalaisen kultarahat historiallisten arvojen vaalijoina

Sveitsiläinen Vreneli on perinteinen kultaraha ja siksi suosittu sijoittajien keskuudessa. Kyseisiä rahoja lyö-tiin 1897–1935 ja uudelleen 1947–1949. Sveitsi on ol-lut vakaan ja vahvan rahoitusjärjestelmän synonyymi jo kauan – erityisesti koska Sveitsin valuutta on sidottu suureen määrään kultaa. Kaikki Sveitsin 20 frangin Vreneli-kolikot on lyöty valtion ainoassa rahapajassa Bernissä ja niiden kultapitoisuus on 900 (90 % puh-dasta kultaa).

Arvopuolella on Vrenelin rintakuva, hurmaava sveit-siläinen daami palmikoituine hiuksineen kantamassa kukkaseppelettä. Taustalla siintävät Sveitsin Alpit. Naisen pään kohdalle on kirjoitettu HELVETIA, jon-ka vuoksi kultarahaa kutsutaankin joskus Helvetiaksi. Kuva-aihetta pidetään sveitsiläisten kultarahojen kaik-kien aikojen onnistuneimpana.

Tunnuspuolella on kuva sveitsiläisestä kilvestä, jon-ka takana on nauhoin sidottu tammenoksa.

Kyseistä rahaa kutsutaan usein myös Ranskan Kulta-kukoksi.

Ranskan 20 frangin kultaraha on tällä hetkellä yksi edullisimmista ja täten myös suosituimmista historialli-sista eurooppalaisista kultarahoista. Kukko-kultaraho-ja lyötiin 1898–1914. Ensimmäisiltä vuosilta peräisin olevat rahat ovat erittäin harvinaisia. Kun USA:ssa 1930-luvulla kiellettiin kullan omistaminen, sulatettiin miljoonia Ranskan 20 frangin kultarahoja. Vieläkin suurempi määrä kultarahoja sulatettiin 1970- ja 1980-luvulla, kun kullan hinta nousi hyppäyksittäin 850 dol-lariin unssilta.

Arvopuolella kuvattu Marianne on Ranskan kansal-listunnus. Naishahmoa käytettiin ensimmäisen kerran tasavallan ja vapauden symbolina Ranskan suuren vallankumouksen aikaan. Mariannella on päässään fryygialaispäähine, jota käytettiin vallankumouksen symbolina. Naisen pään kohdalla on teksti ”REPUB-LIQUE FRANCAISE”.

Tunnuspuolella on kuva kopeasta kukosta ja teks-ti ”LIBERTÉ · EGALITÉ · FRATERNITÉ” (vapaus, tasa-arvo, veljeys). Fraasi oli suosittu Ranskan vallan-kumouksen aikaan.

Liberty Double Eagle – Amerikkalaisten rahojen kuningas

KokoNimellis-

arvoHalkaisija

(mm)Kolikon

paino (g)Kullan

paino (g)

0,1867 oz 20 franki 21 6.452 5.806

KokoNimellis-

arvoHalkaisija

(mm)Kolikon

paino (g)Kullan

paino (g)

0,1867 oz 20 franki 21 6.452 5.806

Koko Nimellisarvo Halkaisija (mm) Kolikon paino (g) Kullan paino (g)

0,9675 oz 20 USD 34 33.437 30.093

Bold-merkinnällä varustetut tuotteet on tarkoitettu sijoitustoimintaan.Reaaliaikainen hinnasto on saatavana osoitteesta www.tavex.fi

Kullan paino Tavex osti 17.01.2007

Tavex myi 17.01.2007

Tavexin osto- ja myynti-hinnan ero alle

6000 � kaupoissa

Tavexin osto- ja myynti-hinnan ero yli

6000 � kaupoissa

1 kg 15912 16853 6% 3%

10 oz 4949 5338 8% 5%

2 oz 990 1068 8% 5%

1 oz 487-500 505-537 4-8% 2,5-5%

0,9785 oz 497 542 10% 8%

1/2 oz 261-264 287-289 10% 5%

1/4 oz 128-132 150-152 20% 8%

0,18666 oz 88 97 10% 6%

1/10 oz 54-55 64-67 23% 15%

1/20 oz 33 41 27% 20%

Kullan paino Tavex osti 17.01.2007

Tavex myi 17.01.2007

Tavexin osto- ja myynti-hinnan ero alle

6000 � kaupoissa

Tavexin osto- ja myynti-hinnan ero yli

6000 � kaupoissa

250 g 3862 4023 4,2% 2,5%

100 g 1547 1617 4,5% 2,7%

50 g 780 820 5,5% 4%

20 g 316 338 7,5% 4,5%

10 g 161 176 9,5% 6%

5 g 86 96 12% 7%

2,5 g 44 52 20%

1 g 19 24 30%

Hinnasto Kolikot

Ihmisillä on väärä mielikuva siitä, että kullan hinta olisi muuttumaton, sillä koruliikkeessä myytävän kultasormuk-sen hinta on sama kuin viikko sitten. Sijoituskullan hinta muuttuu todellisuudessa reaaliajassa joka hetki.

LAURI HAASMA, Tavex -yhtiön hallituksen jäsen

Arvopuoli TunnuspuoliArvopuoli Tunnuspuoli

Arvopuoli Tunnuspuoli

Laatat

Kultasanomat

www.tavex.fi Talvi 2007 �

1. Kullan kemiallinen merkki on:a) EUb) KUc) AUg) GO

2. Maailman suurin kullan tuottaja on:a) USAb) Australiac) Etelä-Afrikan tasavaltad) Kiina

3. Kultaa on käytetty nykyisten tietojen perusteella:a) 88 vuosisataab) 77 vuosisataac) 66 vuosisataad) 55 vuosisataa

4. Kullan mittayksikkö on troy-unssi. Yksi unssi kultaa painaa:a) 31,1 gb) 25,6 gc) 29,6 gd) 28,4 g

5. Kulta on helposti taottavaa. Yhdestä unssista on mahdollista venyttää...

lankaa?a) 5 mailiab) 50 mailiac) 1 mailid) 100 mailia

6. Maailmassa tuotetun kullan määrä kautta aikojen on (v. 2001 tietojen mukaan):a) 14 500 tonniab) 145 000 tonniac) 1 450 000 tonniad) 14 500 000 tonnia

7. Maailman terästeollisuus tuottaa yhtä paljon terästä:a) 1 sekunnissab) 1 minuutissac) 1 tunnissad) 1 päivässä

8. Yksi tonni kultaa muodostaa kuution, jonka sivun pituus on:a) 37 cmb) 47 cmc) 57 cmd) 67 cm

9. Ranskan kuningas Francoise I maksoi vuonna 1529 kahdesta pojastaan 1,2 miljoonaa escudoa lunnaita Espanjan hallitsijalle Carlos I:lle. Kyseisten rahojen laskemiseen kului:a) neljä päivääb) neljä viikkoac) neljä kuukauttad) neljä vuotta

10. Vuonna 1931 irrotettiin Ison-Britan-nian punta kultastandardista, joka oli astunut voimaan vuonna:a) 1646b) 1717c) 1823d) 1901

11. Englannin rahapajan johtajaksi tuli vuonna 1696:a) William III Stuartb) William Shakespearec) Isaac Newtond) John Locke

12. Arsi Harjun Sydneyn olympiamitalissa on kultaa:a) 6 g

Kultaan liittyviä kysymyksiä

Kultaa vastaan panostaminen on sama kuin valtion varoihin panostaminen. Ja se, joka panostaa valtioon ja valtion varoihin, panostaa 6000 vuoden dokumentoitua historiaa vastaan. (Gary North)

HELSINGISSÄFabianinkatu 12Puh: +358 9 68 149 149 Sähköposti: tavex@dlc.fi www.tavex.fi Avoinna: Ma-Pe 9:00-18:00,La 10:00-16:00, Su - suljettu

TUKHOLMASSASmålandsgatan 9Puh: +46 8 678 20 30Sähköposti: tavex@tavex.sewww.tavex.se Avoinna: Ma-Pe 9.00-18.00La-Su - suljettu

Lisätietoja: Tavex OY

Mielenkiintoisia faktoja kullasta

Tiesitkö, että ...... kulta on niin muotoiltavaa, että yhdestä grammasta kultaa on mahdol-lista takoa yhden neliömetrin kokoinen kultalehti.

... arvometalleja mitataan troy-unsseissa. Sana on peräisin ranskalaisesta Troyesin kaupungista, jossa kyseistä mittayksikköä käytettiin ensimmäi-sen kerran. Troy-unssi on noin 10 % painavampi kuin tavallinen unssi.

... pysyvyytensä ansiosta lähes kaikki aikojen kuluessa kaivettu kulta on edelleen maan päällä jossain muodossa – paitsi se kulta, jota on lähetetty avaruuteen.

... arvellaan, että kaikki maailmassa aikojen kuluessa kaivettu kulta muo-dostaisi kuution, jonka sivun pituus olisi 20 m.

... puhdas kulta on 24-karaattista eli 99,999 prosenttisesti puhdasta. 100-prosenttisen puhdasta kultaa on lähes mahdotonta saada.

... kulta muodostaa helposti eri metallien kanssa metalliseoksia. Kyseisiä seoksia muodostetaan, jotta saataisiin kovempaa metallia ja eksoottisia värejä. Kuparia lisättäessä kullasta tulee punertavaa, rautaa lisättäessä si-nertävää, alumiinia lisättäessä purppuraan vivahtavaa, platinaa lisättäessä vaaleampaa ja luonnon vismutin sekä hopean lisääminen tekee kullasta tummempaa.

... kulta ei ruostu. Kullan sulamislämpötila on 1064,18 °C.

Kultaan liittyviä sanontoja

Kulta on ainoa varma sijoitus ...

Puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa

Intia on tiettävästi maailman suu-rin fyysisen kullan käyttäjä. Miksi?Intia on hyvä esimerkki fyysisen kullan käyttökulttuurista. Intias-sa käytetään vuosittain noin 650 tonnia kultaa ja siihen on eri syi-tä. Tärkein syy on perinnetekijät: esimerkiksi avioliiton solmimi-nen on mahdollista vasta sitten, kun molemmilla puolisoilla on riittävä määrä kultaa, yleensä ko-ruina. Kulta on tietyssä mielessä perheen toimeentulon mittari. Kullan vuosittainen kysyntä In-tiassa riippuu paljon sääolosuh-teista. Jos monsuuni tuo paljon sateita, maataloussektori on hy-vätuottoinen ja tulot kasvavat. Se puolestaan antaa useammille perheille mahdollisuuden naittaa tyttäret, sillä he pystyvät hankki-maan itselleen enemmän kultaa.

Intiassa käytetään korujen li-säksi kultalaattoja ja -rahoja. Kulta on ollut Intiassa hyvin lik-vidiä ja muunnettavissa helpos-ti rahaksi. Se on yksi osa Intian kulttuuriperinnettä.

Missä maissa on pitkät fyysisen kullan omistamisen perinteet?Eräs hyvä esimerkki on Vietnam: valtio tuo maahan puhdasta kul-taa vuoden ympäri tyydyttääk-seen kultalaattojen kysynnän. Talot, autot ja monet muut suuret hankinnat on arvioitu kullassa ja ne maksetaan kullalla, lisäksi kaikki säästöt sijoitetaan kultaan. Kullan hinta oli pari vuotta sitten 252 dollaria unssilta ja muutama viikko sitten unssi kultaa maksoi yli 600 dollaria, millä on ollut myönteinen vaikutus valtiolle.

Myös muilla maailman valti-oilla on vahvat kultaperinteet:

Turkilla, useilla Aasian ja Etelä-Amerikan valtioilla, sekä Yhdys-valloilla kultarahojen osalta, ja Saksalla myös pienempien laatto-jen osalta.

Miksi tavallinen amerikkalainen ostaa kultaa?Kultaa on aina pidetty Yhdysval-loissa turvallisena sijoitustapana, johon eivät vaikuta hallitusten päätökset tai luottoriskit. Geo-poliittiset jännitteet ja lisäänty-vä epävarmuuden tunne useissa maissa ovat lisänneet fyysisen kul-lan kysyntää.

Kullan kysyntä ja siihen liittyvä hintojen vaihtelu on sopiva mit-tari epävarmuuden mittaamiseen nykyajan maailmassa.

Kuinka hallitusten ja rahajärjestel-män vakaus liittyy kullan omista-miseen?Maissa, joissa hallitus, paikalli-nen valuutta ja talous eivät ole vakaita, kullalla on suuri merki-tys. Epävakaassa tilanteessa fyy-sisen kullan omistaminen tekee

riippumattomaksi pankkijärjes-telmästä ja hallituksesta. Kulta antaa ihmisille mahdollisuuden itsenäisyyteen ja se suojaa inflaa-tiolta ja devalvaatiolta.

Minkälaiset maailman tapahtu-mat ovat vaikuttaneet sijoituskul-lan ostamiseen?Traagiset tapahtumat New Yor-kissa vuonna 2001 muuttivat tapaa, miten riskejä tajutaan ja miten niitä arvioidaan. Nykyään on elettävä geopoliittisten jännit-teiden ja terrorismin pelossa, ja se on palauttanut meidät todellisten, käsin kosketeltavien arvojen luo.

Missä Euroopan maissa ostetaan eniten kultaa ja miksi?Arvometallien omistamisella on Saksassa on vahvat perinteet. Ita-lia on suuri kullan maahantuoja, mutta sitä tuodaan pääasiassa koruteollisuuden tarpeisiin. Sveit-sissä kultaa on yksityisten pank-kien tallelokeroissa, Ranskalla on Napoleon-kultarahansa. Kullalla on jokaisessa maailman valtiossa oma roolinsa – meillä on oma ge-neettinen siteemme kultaan.

Miksi kullan omistamisen perinne on Pohjois-Euroopassa suhteelli-sen heikko?Yleisesti ottaen etelän maissa on aina ollut kiinteämpi suhde kultaan kuin pohjoisessa, mikä on ilmeisesti perinteeseen liitty-vä kysymys. Pohjoisessa myös käytetään vähemmän kultakoru-ja. Mitä tulee fyysiseen kultaan sijoittamiseen, viime vuosina asiat ovat muuttuneet ja kiin-nostus kultalaattoja kohtaan on kasvanut huomattavasti. Poh-jois-Euroopassa on varmasti kas-vupotentiaalia.

HaastattelijaJAANA LISETTE LUTTER

Fyysisen kullan omistamisen perinne maailmassa

Kysymyksiin vastaa PAMP Suisse-yhtiön varapuheenjohtaja FREDERIC PANIZZUTTI.

b) 9 gc) 12 gd) 15 g

13. Kultaunssi maksoi vuonna 1973 noin 100 dollaria, samaan aikaan maksoi öljybarreli:a) 1,11 dollariab) 2,11 dollariac) 4,11 dollariad) 8,11 dollaria

14. Kuka USA:n presidenteistä kielsi Yhdysvaltojen kansalaisilta fyysisen kullan omistamisen vuonna 1933?a) Herbert Hooverb) Franklin D. Roosevelt

c) Woodrow Wilsond) Calvin Coolidge

15. Lakh on intialainen termi, joka tarkoittaa:a) määräystä 100 000 kultaunssin ostami-seksib) kultaliikkeen ryöstämistäc) häitä varten vanhemmilta myötäjäisinä annettavaa kultaad) Shivan kaulassa olevaa kuusikulmaista kaulakorua

Oikeat vastaukset:1=C | 2=C | 3=C | 4=A | 5=B | 6=B | 7=C | 8=A | 9=C | 10=B | 11=C | 12=A | 13=B | 14=B | 15=A