,

SAUVON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA

elämyksiä, yhdessäoloa ja oppimisen iloa

v. 2016 - 2017

SISÄLLYSLUETTELO

1. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET

1.1 Tehtävä 1.2 Arvoperusta1.3 Oppimiskäsitys1.4 Laaja-alainen osaaminen

Ajattelu ja oppiminen

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen

2. KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI2.1 Toimintakulttuuri 2.2 Oppimisympäristö

2.3 Yhteistyö vanhempien kanssa 2.4 Yhteistyö perusopetuksen kanssa

3. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET 3.1 Monipuoliset työtavat

Leikki Eheyttäminen

3.2 Esiopetuksen henkilöstö Opettajan tehtävä

3.3 Lapsen kehittymisen havainnointi sekä oppimisen seuranta ja arviointi

4. OPPIMISKOKONAISUUDET

4.1 Ilmaisun monet muodot4.2 Kielen rikas maailma 4.3 Minä ja meidän yhteisö4.4 Tutkin ja toimin ympäristössäni4.5 Kasvan ja kehityn

5 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA

6 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO

7 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS

Lähdeluettelo

2

1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 1.1 Tehtävä

Esiopetus on tavoitteellista toimintaa. Lasten osaamistasolle ei kuitenkaan opetussuunnitelmassa aseteta yhteisiä tavoitteita, vaan tavoitteet pohditaan yksilöllisesti. Tavoitteiden asettelu tehdään yhteistyössä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa. (OPS 2014, 14.)

Esiopetus on suunnitelmallista oppimisen ohjausta ja kasvatusta. Sen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä lapsen lähtökohdat huomioon ottaen. Esiopetuksessa tuetaan ja seurataan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennalta ehkäistään lapsella mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia.

Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus, muodostavat lapsen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Yhteistyötä tehdään myös sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua tukevien toimijoiden kanssa. Sauvon esiopetussuunnitelma on päivitetty opetushallituksen vahvistaman uudistetun valtakunnallisen esiopetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaisesti. Esiopetussuunnitelman hyväksyy Sauvon kunnan sosiaali– ja terveyslautakunta.

3

Tukeakseen lapsen persoonallisuuden kehitystä esiopetuksen on rakennuttava kodin kanssa tehtävälle yhteistyölle. Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, on tärkeää, että opettaja ja huoltajat sekä esiopetuksen toteuttamiseen osallistuva henkilöstö kantavat yhdessä vastuun lapsen säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen. Lapsen säännöllinen osallistuminen esiopetukseen lisää myös hänen ryhmään kuuluvuudentunnettaan.

Esiopetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta päivästä. Esiopetus järjestetään siten, että lapsen hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Lapsen esiopetuksen päivän tulee rakenteeltaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn, leikkiin ja muuhun toimintaan, yhdessä tekemiseen ja oppimiseen, omaan rauhaan sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. Esiopetusta järjestetään vähintään 700 tuntia vuodessa, neljä tuntia päivittäin puoli yhdeksästä puoli yhteen. Sauvon kunnan järjestämä esiopetus tapahtuu sosiaalitoimen alaisuudessa, Sauvon kunnan omistamissa tiloissa. Esiopetuksessa noudatetaan pääsääntöisesti Sauvon perusopetuksen lukuvuosirytmiä. Esiopetussuunnitelmaa arvioidaan vähintään kahden vuoden välein lisäten siihen Opetushallitukselta tulleet määräykset.

1.2 Arvoperusta

Esiopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi yksilönä ja yhteisönsä jäsenenä. Lapsilla on oikeus oppia sekä rakentaa käsitystään itsestään ja maailmasta omien lähtökohtiensa mukaisesti. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään opetukseen. Kannustava palaute ja oikeudenmukainen kohtelu kuuluvat hyvään esiopetukseen. Lapsilla on oikeus ilmaista itseään ja ajatuksiaan, käsitellä tunteita ja ristiriitoja sekä kokeilla ja opetella uusia asioita. Esiopetus tukee lasten kykyä ymmärtää arvoja, noudattaa terveellisiä elämäntapoja sekä kehittää tunnetaitojaan ja kauneudentajuaan. (OPS, 2014, 15.)

Sauvossa esiopetustoimintaa ja siihen liittyviä kasvatuksellisia arvoja pyritään kehittämään yhteistyössä vanhempien kanssa syksyisin heille suunnatun kyselyn avulla. Kyselyssä selvitetään mitä vanhemmat pitävät tärkeänä lapsen esiopetus- ja hoitopäivässä ja minkälaisia yhteistyötoiveita heillä on. Esiopetusvuoden lopussa vanhemmat voivat antaa palautetta siitä, miten heidän arvostamiaan asioita on käytännössä toteutettu.

4

1.3 Oppimiskäsitys Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan lapset omaksuvat uusia tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajien, eri yhteisöjen ja lähiympäristön kanssa. Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu yhdistyvät. Olennaista oppimisessa on lasten oma toiminta ja luottamus omiin mahdollisuuksiinsa oppijana. (OPS, 2014, 16.)Lapsi oppii vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan, antamalla virikkeitä toisten ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen. Lapsi harjaantuu keskustelemaan, kyselemään, kertomaan omista havainnoistaan, pohtimaan ympärillä olevia ilmiöitä ja kuuntelemaan toisia. Kaiken lähtökohtana on lapsen kyky ja halu oppia, jota voidaan vahvistaa innostamalla lasta aktiiviseen osallistumiseen ja saamaan sitä kautta onnistumisen kokemuksia. Edellä mainittuja taitoja lapsi kehittää parhaiten pienryhmätyöskentelyn avulla.

Lapsi opettelee esiopetuksessa oppimaan ja hankkimaan taitoja ja tietoja elämäänsä varten. Hänelle tarjotaan mahdollisuus kasvaa, oppia ja kehittää omaa persoonallisuuttaan monipuolisesti lapselle luontaisella tavalla, leikin, mielikuvituksen ja toiminnan kautta. Uuden oppiminen perustuu lapsen aikaisemmille kokemuksille, tiedoille ja taidoille. Keskeistä esiopetuksessa on innostaa lasta oppimaan uusia asioita oman kiinnostuksensa mukaisesti ja kehityksensä edellyttämällä tavalla.

Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma. Lapsi oppii parhaiten toimiessaan itselleen mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla. Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja luova tekeminen ja ilmaisu ovat lapselle ominaisia toimintatapoja. Terveen itsetunnon ja oppimaan oppimisen taitojen tukeminen lapsen positiivisella kannustamisella ja järjestämällä mahdollisuus myönteisiin oppimiskokemuksiin on merkityksellistä.

1.4 Laaja-alainen osaaminen

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Se vahvistuu vähitellen oppimisen polun aikana eri tiedon- ja taidonaloihin liittyvässä opiskelussa sekä arjen toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen osaamisen tarve korostuu ympäröivän maailman muuttuessa. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu ja työn teko sekä kansalaisena toimiminen edellyttävät nyt ja tulevaisuudessa laaja-alaista, tiedonalarajat ylittävää osaamista. Lasten laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa opeteltavia tietosisältöjä enemmän se, miten esiopetuksessa työskennellään, millaisiksi oppimisympäristöt

5

rakennetaan sekä miten lasten oppimista ja hyvinvointia tuetaan. (OPS 2014, 16.)

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet:

Ajattelu ja oppiminen

Esiopetuksen tehtävä on rohkaista ja auttaa lapsia kehittämään ajattelun ja oppimisen taitojaan sekä vahvistaa lasten luottamusta omaan osaamiseensa.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Esiopetuksen tehtävä on antaa lapsille mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja turvallisesti vertaisryhmän ja lähiyhteisön aikuisten kanssa.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Esiopetuksessa lapset harjoittelevat yhteiselämän pelisääntöjä, kuten leikeissä ja peleissä toistensa kanssa toimimista sekä erilaisiin tilanteisiin sopivaa käyttäytymistä. Lisäksi opetellaan selviytymään arkipäivän tilanteissa omatoimisesti ja ryhmän jäsenenä. Lapsia kannustetaan omatoimisuuteen mm. ruokailussa, pukeutumisessa ja siisteydessä sekä pieniä työtehtäviä tekemällä kuten pöydän pyyhkiminen ja kattaminen, leikkien ja toiminnan jälkeen tavaroiden paikoilleen laittaminen, oman vaatenaulakon ja omien tavaroiden (reppu, vihot, kynät, sakset ym.) järjestyksestä huolehtiminen.

Monilukutaito

Monilukutaito sisältää erilaisia lukutaitoja, kuten peruslukutaidon, numeerisen lukutaidon, kuvalukutaidon ja medialukutaidon. Monilukutaitoon liittyy laaja tekstikäsitys, jonka mukaan tekstit voivat olla muun muassa kirjoitettuja, puhuttuja, audiovisuaalisia tai digitaalisia. Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten monilukutaidon kehittymistä yhteistyössä huoltajien kanssa. (OPS 2014, 18.)

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Sauvon esiopetuksessa tieto-ja viestintäteknologiaa käytetään oppimisen tukena. Teknologiaa hyödynnetään esimerkiksi erilaisissa projekteissa (animaatiot, tietokoneella kirjoittaminen, toiminnan dokumentointi valokuvaamalla tai videoimalla). Lisäksi voidaan käyttää oppimispelejä esimerkiksi lukivalmiuksien vahvistamiseen.

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämäänsä vaikuttavissa asioissa (YK:n yleissopimus lastenoikeuksista 1989). Esiopetuksen

6

tehtävä on tukea lasten vähitellen kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Tämä tapahtuu esimerkiksi suunnittelemalla toimintaa yhdessä lasten kanssa ja sopimalla yhteisesti ryhmän säännöistä.

2 KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

2.1 Toimintakulttuuri

Toimintakulttuuri näkyy esiopetusyhteisön vuorovaikutuksessa, ilmapiirissä sekä pedagogisissa käytännöissä ja vaikuttaa aina lasten kohtaamaan esiopetuksen laatuun. Hyvä toimintakulttuuri edistää oppimista ja hyvinvointia esiopetusyhteisössä. (OPS 2014, 22.)

Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet:* Kaikille yhteinen esiopetus, jossa kukin lapsi voi toimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä.* Oppimisen ja oivalluksen ilo* Lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana* Hyvinvointi ja turvallinen arki Opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumista vastaavaa toimintaa arvioidaan kuukausittain pedagogisten suunnittelu- ja arviointikeskustelujen avulla. Lisäksi toteutunutta toimintaa arvioidaan päivittäin tehtyjen päiväkirjamerkintöjen kautta suhteessa esiopetussuunnitelman sisältöalueisiin sekä tavoitteisiin. Päiväkirjaa käytetään myös vanhempien informoimiseen esiopetuksen toiminnasta. Sauvon esiopetuksessa toimintakulttuurin laatua arvioidaan myös keväisin vanhemmille suunnatun palautekyselyn avulla. Vanhemmilta saatu palaute toimii myös esiopetustiimin ryhmäkehityskeskustelujen pohjana.

2.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja terveyttä edistävä. Tärkeintä oppimisympäristössä ovat ihmiset, erilaiset tilanteet sekä toimintamahdollisuudet. Hyvä psyykkinen oppimisympäristö on henkilöstön, lasten vanhempien ja lasten yhdessä muodostama kannustava kokonaisuus, jossa vallitsee, myönteinen, iloinen, avoin, turvallinen ja kannustava ilmapiiri. Ohjaava ja innostava opettaja on myös osa oppimisympäristöä. Toimiessaan yhteistoiminnalisen oppimisen keinoin ja vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, ryhmän aikuiset muodostavat sosiaalisen oppimisympäristön.

7

Hyvä fyysisen oppimisympäristön tila tukee lapsen luontaista uteliaisuutta ja tiedonhalua sekä omatoimisuutta. Se tarjoaa lapselle tilaisuuksia havaitsemiseen, elämyksiin ja pohdintaan ja mahdollisuuden rakentaa niihin pohjautuvat leikkinsä tarpeen ja tilanteen vaatimalla tavalla. Oppimismateriaalit ovat lapsen saatavilla, kehittäen siten lapsen itseohjautuvuutta ja hänen tietoisuuttaan omasta oppimisestaan. Samalla lapsen itsetunto vahvistuu ja oppimisesta tulee iloinen asia. Hyvä oppimisympäristö myös elää tarpeen mukaan erilaisten aiheiden ja projektien myötä lasten motivaation herättäjänä tai sen syventäjänä. Luonnollisesti oppiminen tapahtuu myös parhaiten siellä, mistä löytyvät kyseiseen aiheeseen liittyvät tarvittavat tiedot ja materiaalit (esim. metsä, kirjasto, teemalliset retket jne.). Lasten fyysisen tilan tulee olla esteettisesti miellyttävä ja sen tulisi tarjota mahdollisuus myös omaan rauhaan ja lepoon.

2.3 Yhteistyö vanhempien kanssa

Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Esiopetuksen henkilöstö tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa osaltaan lapsen kasvatuksesta esiopetusaikana. Vastuu huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä on esiopetuksen henkilöstöllä. Kodin ja esiopetuksen välinen toimiva kasvatuksellinen kumppanuus ja yhteistyö edistää lapsen kasvua, kehitystä, oppimista ja lisää turvallisuuden tunnetta.

Syksyllä esiopetusvuoden alkaessa vanhemmat täyttävät lapsistaan haastattelulomakkeen. Lomakkeen avulla selvitetään lapsen vahvuuksia ja ominaispiirteitä sekä perheen arvoja, kasvatuskäytäntöjä ja toiveita. Lomaketta hyödynnetään vanhempainkeskustelun yhteydessä. Vanhempien ja henkilöstön väliset säännölliset tapaamiset antavat mahdollisuuden vaihtaa kuulumisia lapsesta sekä luovat tilaisuuden antaa palautetta puolin ja toisin. Esiopetusvuoden aikana vanhempien ja lapsen kanssa käydään tarvittaessa useampiakin henkilökohtaisia keskusteluja. Vanhempaa tiedotetaan lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa sekä pyydetään lupa lapsen asioiden käsittelyä varten muiden yhteistyötahojen kanssa. Vanhemmalla on mahdollisuus olla mukana lapsensa asioiden käsittelyn aikana moniammatillisen oppilashuoltotyöryhmän kokouksissa.

Vanhemmat ovat tervetulleita seuraamaan lapsensa päivää esiopetuksessa myös muulloin kuin esim. avointen ovien päivänä. Lapsille suunnatun toiminnan suunnittelussa vanhemmilta tulleita ideoita ja mahdollista erityisosaamista hyödynnetään yhteistyön merkeissä mielellään. Arkisissa tiedotusasioissa käytetään Wilma-viestintää.

2.4 Yhteistyö perusopetuksen kanssa

8

Sauvon kunnalla ja Paimion kaupungilla on ollut yhteinen tehostetun ja erityisen tuen kehittämishanke vuosina 2010-2012. Hankkeen tavoitteena oli löytää uusia toimintatapoja esiopetuksen ja perusopetuksen ensimmäisten luokkien opettajien välille. Alku- ja esiopetuksen opettajien yhteistyönä on syntynyt keväällä 2012 esiopetuksen ja koulun yhteinen toimintasuunnitelma, vuosikello.

Tammikuun aikana esikoululaisten huoltajille järjestetään kouluvalmiutta käsittelevä vanhempainilta. Illan alustajina ovat olleet koulun erityisopettaja ja luokanopettaja. Maaliskuussa tulevilla 1. luokkien ja esiopetuksen opettajilla on yhteinen tapaaminen, jossa mukana tarvittaessa ovat terveydenhoitaja, erityisopettaja ja rehtori. Tulevista ekaluokkalaisista tehdyt havainnointilomakkeet, jotka ovat olleet lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman yhtenä pohjana, luovutetaan vanhempien suostumuksella heidän luokkansa tuleville opettajille. Huhtikuussa eskarilaiset tekevät koululle välitunti- ja luokkatuntivierailuja sekä mahdollisuuksien mukaan luokanopettajat vierailevat eskarissa. Toukokuussa koulun opettajat järjestävät lapsille kouluun tutustumiskäynnin sekä vanhemmille informaatiotilaisuuden kouluun liittyvistä asioista. Lisäksi toukokuussa eskarilaiset saavat tulevat koulukumminsa ja ruokailevat koulun ruokasalissa. Kesäkuussa kouluterveydenhoitaja tekee tulevien 1. luokkalaisten terveystarkastukset. Lisäksi vuoden varrella on mahdollista järjestää yhteisiä liikuntahetkiä, piha- ja välituntivierailuja, leikki- ja muisteluvierailuja koulussa / eskarissa. Koulun alkaessa lapsi voi viedä kasvunkansionsa opettajalle, jotta hän voi tutustua lapsen kehityskulkuun ja lapsella jo oleviin taitoihin.

3 ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET

3.1 Monipuoliset työtavat

Aktiivinen oppiminen

9

Aktiivinen oppiminen on tutkivaa ja toiminnallisia menetelmiä hyödyntävää oppimista, joka tapahtuu parhaiten luonnollisissa arkipäivän tilanteissa. Lasta kannustetaan ja ohjataan ottamaan asioista selvää, hänen uteliaisuuttaan tuetaan ja kysymyksiinsä vastataan ja myös hänelle itselleen annetaan mahdollisuus löytää vastaus mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Vastaukset löytyvät parhaiten ohjaamalla lasta havaintojen tekoon, kuvailemiseen, vertailemiseen ja luokittelemiseen. Näin lapsi oppii uusien käsitteiden ja syy-yhteyksien muodostamista. Lisäksi tällainen ongelmakeskeinen työskentelytapa tuo oppimiseen vuorovaikutussuhteita, omakohtaista tiedonhankintaa ja kokeiluja, tavoitteellisuutta ja se pohjautuu aikaisemmin opittuun ja useimmiten konkreettisiin käytännön tilanteisiin.

Leikki - ”Lapsi ei leiki oppiakseen, mutta oppii leikkiessään.” Leikin ja oppimisen maailmat ovat erottamattomat. Leikki esiopetuksessa on tärkeää, koska se on lapsen elämään oleellisesti kuuluvaa toimintaa ja siten luontainen tapa oppia erilaisia asioita. Lapsi leikkii sitä mitä on oppinut ja on parhaillaan oppimassa. Leikit liittyvät hänen fyysiseen, emotionaaliseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseensä. Esiopetusikäiset lapset ovat jo taitavia leikkijöitä, heiltä sujuvat roolileikit ja he alkavat olla kiinnostuneita sääntöleikeistä ja erilaisista peleistä. Leikkiessään lapsi on aktiivinen tekijä ja kokija, hän käy läpi tunteitaan, kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Lapsi käsittelee uutta tietoa, oivaltaa asioiden välisiä yhteyksiä ja jäsentää näin uusia kokemuksiaan aiemmin oppimaansa. Samalla lapsen kyky oppia itsestään oppijana vahvistuu.

Toteutuvan toiminnan suunnittelussa onnistuneet ratkaisut ovat kiinni opettajan herkkyydestä ja kyvystä oivaltaa lasten toiminnan logiikkaa leikissä. Leikin oikeanlainen hyödyntäminen ei rasita lasta, koska lapset eivät mieti leikkiessään omaa oppimistaan tai sosiaalista kehitystään. Omaehtoisen leikin kautta lapsen mielikuvitus rikastuu ja hän oppii kieltä, abstraktia ja luovaa ajattelua, vuorovaikutustaitoja ja ryhmäsääntöjä. Leikeissä toteutuu lasten keskinäinen vuorovaikutus, leikin riemu ja toiminnan ilo. Myös liikunnalliset taidot ja hienomotoriikka kehittyvät monissa leikkitilanteissa. Aikuisen tärkeänä tehtävänä on luoda suotuisat edellytykset lapsen omaehtoiselle leikille, mutta hän voi myös taitavalla ja oikeanlaisella ohjauksella vaikuttaa leikin onnistumiseen, laatuun ja kestoon. On kuitenkin muistettava, että lapsella on myös oikeus pitää leikki omana aarteenaan.

Havainnoimalla lasten leikkiä aikuinen saa arvokasta tietoa lapsen kokonaisvaltaisesta kehityksestä sekä mitä lapsi on oppinut tai parhaillaan oppimassa. Havaintojen perusteella suunnitellaan lisää, uutta, lapsen kehitystä tukevaa toimintaa.

10

Sauvossa toteutettavassa esiopetuksessa leikillä on keskeinen sija. Lapsilla on päivän mittaan paljon omaa leikkiaikaa, joka tapahtuu joko ulkona tai sisällä. Samoin opittavat uudet asiat ”tarjoillaan” pääsääntöisesti leikkien muodossa. Lapsen luonnollisen kehityksen myötä, kuusivuotias nauttii sääntöleikeistä ja siten kehittää tietämättään sosiaalisia taitojaan ja käsityksiään esimerkiksi oikeasta ja väärästä.

Esiopetuksen opettajat hyödyntävät tätä vaihetta käyttäen pelejä, vanhoja perinneleikkejä ja ns. didaktisia leikkejä eli leikkiä, jonka tavoitteena on jonkin asian tai käsitteen oppiminen. Niihin liittyy lisäksi melkein aina ryhmän muiden jäsenten huomioon ottaminen. Eheyttäminen Esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiseen. Esiopetuksen keskeisten sisältöalueiden aiheita ei käsitellä oppiainejakoisesti, vaan ne pyritään eheyttämään luonnollisiin, lapsen elämänpiiriä koskettaviin ja toisaalta lapsen maailmankuvaa laajentaviin ja jäsentäviin teema- tai projektikokonaisuuksiin. Teemojen ja projektien suunnittelussa ja niiden toteutuksessa lapset ovat alusta asti mukana. Lapsilta tulevat ehdotukset ja ideat otetaan huomioon ja toimitaan lapselle merkityksellisten asioiden pohjalta monipuolisesti, elämyksellisesti ja eri aistien käyttöä hyödyntäen. Opettajan tulee tiedostaa eri sisältöalueille asetut lapsen valmiuksia kehittävät tavoitteet ja arvioida niiden toteutumista teema- ja projektityöskentelyssä.

3.2 Esiopetuksen henkilöstö Esiopetuksen henkilöstö huolehtii yhdessä lapsen hoidollisesta, kasvatuksellisesta ja opetuksellisesta päivästä. Esiopetusajan lisäksi lapsi voi olla myös päivähoidossa. Esiopetuksesta vastaavat lastentarhanopettajat työskentelevät pääsääntöisesti esiopetusaikana. Muu hoito- ja kasvatushenkilöstö vastaavat osaltaan hyvästä ja turvallisesta päivähoitopäivän kulusta. Toiminnan sisältöjen tavoitteiden toteutumisesta ja suunnittelusta vastaa voimassa olevan opetussuunnitelman puitteissa esiopetusryhmän lastentarhanopettaja. Lapsen hyvän päivän suunnittelusta ja sen toteutumisen tavoitteista vastaa koko esiopetuksen henkilöstö yhdessä.

Opettajan tehtävä Opettajan tehtävänä on toimia oppimisen ohjaajana ja kannustajana edesauttamalla

11

lapsen ajattelua ja pohtimista sekä toimia positiivisen ja monipuolisen oppimisympäristön luojana. Tärkeää on myös ohjata lasta tiedostamaan oma oppimisensa ja havaitsemaan, että lapsi itse voi vaikuttaa onnistumiseensa oppimisessa. Jo esiopetusvuoden aikana lapsen käsitykset itsestään oppijana sekä orientoitumisensa oppimiseen alkavat vakiintua. Näin erilaiset oppimistyylit ja varsinainen oppimisprosessi pääsevät oikeuksiinsa. Lopputulos ei ole tärkein, mutta motivoituneiden lasten aikaansaannokset ovat silti yleensä yllättäviä. Työmenetelminä käytetään koko ryhmälle suunnattua yhteistä toimintaa, pienryhmätoimintaa, jossa korostuu yhteistoiminnalliset työtavat sekä lapselle yksilöllisesti suunnattua toimintaa. Lisäksi opettajan tehtävä on havainnoida ja arvioida mitä ryhmän lapset jo osaavat ja mitkä aihealueet kiinnostavat heitä. Näin mahdollistetaan kullekin lapselle mahdollisimman yksilöllinen oppimisprosessi ja edelleen kehittyminen.

3.3 Lapsen kehittymisen havainnointi sekä oppimisen seuranta ja arviointi Lapsen kehittymisen seuranta tapahtuu vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa. Kehityksen arviointi perustuu lähinnä havainnoinnille. Sauvon kunnan päivähoidon ja neuvolan yhteistä, lapsesta tehtyä” viisvee ” – havainnointipakettia hyödynnetään vanhempien luvalla lapsen aloittaessa esiopetuksen. Se antaa ensisijaista tietoa lapsen siihenastisesta kehityksestä. Päähuomio on sosiaalisen kasvun, yhteistyökyvyn, ilmaisu- ja työskentelytaitojen kehityksessä. Esiopetuksessa olevien lasten kanssa tehdään syksyn aikana kouluvalmiudesta viitteitä antavia tehtäviä, joihin kuuluu kielellistä tietoisuutta, käsitteiden ymmärtämistä, matemaattista ajattelua, hahmottamista, hieno- ja karkeamotoriikkaa sekä keskittymiskykyä ilmaisevia tehtäviä. Tehtävistä saatujen havaintojen avulla opettaja voi yksilöllisesti toimia kunkin lapsen oppimisedellytysten mukaan, kehittäen ja vahvistaen niitä sekä uusia haasteita tarjoten.

Ensimmäinen esiopetuksen tavoitteista kertova ja lapsen henkilökohtaisia valmiuksia kartoittava keskustelu käydään vanhempien, lapsen ja esiopetuksen lastentarhanopettajan kanssa syys-/lokakuussa. Keskustelun yhteenvetona laaditaan lapselle oma, lasta kiinnostavia asioita ja lapsen arkipäivään liittyviä asioita koskeva esiopetuksen oppimissuunnitelma. Sitä täydennetään tarpeen mukaan esiopetusvuoden aikana mahdollisten uusien, lasta kiinnostavien ja tarpeellisten oppimistavoitteiden mukaan. Yhtenä tavoitteena on, että lapsi vähitellen tulee tietoiseksi omasta oppimisestaan ja siihen vaikuttavista asioista.

Esiopetusvuoden lopulla, huhtikuussa tehdään yhteenveto lapsen esiopetusvuodesta. Vanhemmille esitellään lapsen kehityksestä kertova ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman yhtenä osana tehty havainnointilomake, joka vanhempien luvalla toimitetaan tulevalle opettajalle kouluun. Mikäli lapsen kehityksen havainnoinnin perusteella ilmenee

12

kouluvalmiusarvioinnin tarvetta, esiopetusvuoden toinen vanhempainkeskustelu pyritään tekemään jo joulukuun aikana. Mahdollista koululykkäystä varten lapselle on suoritettava koulupsykologin toimesta kouluvalmiusarviointi, jonka jälkeen on anottava koulun aloittamista koskeva lykkäyspäätös koulutoimenjohtajalta. Selvitettäessä mahdollisia kehitys- ja oppimisedellytysten ongelmia voi mukana keskustelussa olla huoltajien suostumuksella erityislastentarhanopettajan ja koulupsykologin lisäksi esim. erityisopettaja, terveydenhoitaja, rehtori ja sosiaalityöntekijä. Siirtyminen kouluun tulisi tapahtua kaikkien osapuolten yhteisymmärryksen ilmapiirissä.

Lastentarhanopettajan tulee yhteistyössä muun henkilöstön kanssa edistää lapsen edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointi tukee lapsen minäkuvan kehittymistä ja oman työskentelyn jäsentämistä. Arvioinnin kohteena olevat asiat liittyvät lapselle tuttuihin jokapäiväisiin asioihin ja toimintaan. Tukena lapsen itsearvioinnille kootaan esiopetusvuoden aikana yhdessä hänen kanssaan jo aiemmin tuttua kasvunkansiota sekä minä-vihkoa.

Esiopetusvuoden lopussa lapset saavat todistuksen osallistumisestaan esiopetukseen kyseisenä toimintakautena. Esiopetuksen tavoitteena on tukea onnellisen lapsuuden rakentumista niin, että lapsi saa matkaevääksi elämyksiä, onnistumisen iloa ja yhdessäoloa!

4 OPPIMISKOKONAISUUDET

4.1 Ilmaisun monet muodot

Esiopetuksessa lapsia rohkaistaan ja ohjataan käyttämään ilmaisun eri muotoja.Lasten oppimisedellytykset, sosiaaliset taidot ja myönteinen minäkuva vahvistuvat, kun he saavat valmiuksia ympäröivän maailman jäsentämiseen. Nämä valmiudet kehittyvät, kun lapset tutkivat, tulkitsevat ja ilmaisevat itseään ja maailmaa erilaisia ilmaisun taitoja harjoittelemalla. Harjoittelu tukee myös lasten keskittymiskyvyn ja itsesäätelytaitojen kehittymistä. (OPS, 2014, 31.)

Suullinen ja kehollinen ilmaisu

Esiopetuksessa luova ilmaisu on merkittävä osa lapsen emotionaalista kehitystä. Vuorovaikutustaidot ja itsetunto kehittyvät yhdessä toimien. Lapsen luovuus, mielikuvitus ja itseilmaisu harjaantuvat parhaiten liikkumalla, tanssimalla ja draamaharjoituksilla, joita tehdään erilaisiin asiayhteyksiin tai

13

näytelmiin liittäen. Lapselle järjestetään mahdollisuus taidekokemuksiin ja niiden työstämiseen. Tämä kaikki tukee lapsen aistiherkkyyden ja havaintokykyjen kehittymistä. Luova ilmaisu liittyy erilaisten teemakokonaisuuksien yhteyteen. Teemakokonaisuuksiin voimme liittää myös kameran ja videokameran käytön harjoittelua.

Musiikki

Musiikki on lapselle luontainen tapa ilmaista itseään. Yhdessä musisoiminen on sosiaalinen tapahtuma, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä. Musisointi ei ole pelkästään laulamista tai soittamista, vaan myös loruilua ja rytmiikkaa. Rytminen liike kehittää myös motoriikkaa. Tanssi osana musiikkia kehittää musiikin tulkintaa ja samalla harjaannuttaa kehon koordinaatiota ja tasapainoa. Musiikki ruokkii luovuutta, tarjoaa älyllisiä haasteita ja kehittää rentoutus– ja vuorovaikutustaitoja ryhmän lasten ja aikuisten välillä. Lisäksi se rikastuttaa tunne-elämää auttaen käsittelemään erilaisia tunteita.

Tavoitteet: • pyritään herättämään kiinnostus ja myönteinen asenne musiikkia

kohtaan • lapsi tutustuu erilaisiin musiikkityyleihin • lapsi saa mahdollisuuksia nauttia ja iloita musiikista ja sen

tuottamisesta • lapsi harjaantuu kuuntelemisessa ja jäsentämään kuultua

äänimateriaalia • lapsi saa kokemuksia erilaisista rytmeistä ja siten hänellä on

mahdollisuus kehittää omaa rytmitajuaan • lapsi tutustuu musiikillisiin peruskäsitteisiin elämysten,

havaintojen ja kokemusten kautta

Esimerkkejä toteutuksesta: • äänen käyttö ja laulaminen • erilaisen musiikin kuuntelu • rytmisoittimiin tutustuminen • kansanperinteeseen tutustuminen • havainnoidaan, kuunnellaan eläytyen/liikkuen

- rytmejä (perusrytmi, sana/melodiarytmi, kaikurytmi) - tempon vaihteluja (hidas – nopea) - melodian sävelkorkeutta (korkea-matala) ja sävellajia

(duuri-molli) - dynamiikkaa (hiljainen - voimakas)

Kuvallinen ilmaisu ja käden taidot

14

Esiopetuksessa tuetaan lasten kuvallisen ajattelun ja kuvailmaisun kehittymistä tekemällä, tulkitsemalla ja arvioimalla erilaisia kuvia (OPS, 2014, 32). Kuvallisen ilmaisun avulla lapsi tottuu työstämään kokemuksiaan kuviksi. Työskentelyn pääpaino on prosessissa, ei niinkään hienoissa lopputuloksissa. Tärkeää on myös lapsen toiminnan kunnioittaminen ilman kysymystä osaamisesta, näköisyydestä tai esittävyydestä. Kuvallista ilmaisua ja kädentaitoja voidaan käyttää esiopetuksessa eri sisältöalueiden eheyttämisen välineenä. Esimerkiksi matemaattista lukumääräkäsitettä ja luontotietoutta vahvistetaan piirtämällä ja maalaamalla talitiaisen pesään viisi munaa. Kädentaidoissa on olennaista kokeilu, tutkiminen ja oivaltaminen.

Tavoitteet: • lapsella on mahdollisuus keksiä, tutkia ja kokeilla erilaisia

työtapoja ja tutustua erilaisiin materiaaleihin ja välineisiin sekä kokea tekemisen iloa

• lapsen hienomotoriikka kehittyy • lapsen avaruudellinen ajattelu harjaantuu

Esimerkkejä toteutuksesta: kuvallinen ilmaisu - taiteen tutkiskelu ja tulkitseminen kuvien, kirjojen ja näyttelyiden

avulla - värit - piirtäminen, maalaaminen- mediaesitysten tekeminen• kolmiulotteisuus, muovailu erilaisista massoista ja savesta,

rakentelu • askartelu • tekstiilityöt - neulan käyttö - kankaan painanta - sormivirkkaus, virkkaus - huovutus tekninen työ

- naulaaminen, sahaaminen ja maalaaminen

4.2 Ki elen rikas maailma Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten kielellisten taitojen kehitystä kokonaisvaltaisesta kielen merkityksen hahmottamisesta kohti yksityiskohtaisempaa kielen rakenteiden ja muodon havaitsemista (OPS, 2014, 32). Olennaista on ohjata lasta huomaamaan, että kieli on ajattelun, vuorovaikutuksen ja ilmaisun väline.

15

Lasta rohkaistaan ilmaisemaan itseään puhumalla ja kertomalla ajattelustaan sekä harjaannutetaan toisten kuuntelemista ja ymmärtämistä rikastuttamalla lapsen sana- ja käsitevarastoaan. Lasten kielellisen tietoisuuden kehittymistä edistetään kielellä leikkien, loruillen sekä tutustuen monipuolisesti puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. Lasten kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa tuetaan leikkien ja toiminnallisten harjoitusten avulla. (OPS, 2014, 33.) Tavoitteet: • lapsi harjoittelee kuuntelemaan puhetta ja sen osia: kirjain, tavu, sana ja

lause sekä kirjain-äänneyhteyttä • lapsella on mahdollisuus

- eläytyä eri rooleihin - kehittää mielikuvitustaan - rikastuttaa sana- ja käsitevarastoaan sekä leikitellä kielellä

lapsille tarjotaan mahdollisuuksia leikilliseen kirjoittamiseen ja innostetaan tunnistamaan ja tuottamaan eri tavoin kirjaimia, sanoja ja tekstejä.lasta innostetaan tarinoiden tekemiseen lapsi tutustuu suuraakkosiin

Esimerkkejä toteutuksesta: • keskustelut, sadut, lorut, arvoitukset, kuvakerronta, sadutus, digitarinat,

kirjat, sanomalehti, kielellistä tietoisuutta kehittävät tietokonepelit • roolileikit, esiintyminen, vierailut teatteriin • riimittely • kirjainten nimien harjaannuttamista erilaisten asiayhteyksien yhteydessä • äänteiden erottelun harjaannuttamista erilaisten leikkien avulla • sanan eri osiin tutustuminen

4.3 Minä ja meidän yhteisö

Esiopetuksen tehtävä on vahvistaa lasten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnan monimuotoisuutta ja toimia siinä (OPS, 2014, 34).

Tutustuminen suomalaiseen kulttuuriin ja perinteeseen toteutuu kalenterivuoden mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan joulu- ja pääsiäisperinteet, itsenäisyyspäivä sekä laskiainen ja äitien–ja isänpäivä. Lisäksi mahdollisesti erilaisiin projekteihin liittäen esim. Aleksis Kiven -, Kalevalan – ja Runebergin päivä sekä YK:n päivä. Esiopetusvuoden aikana vietämme kaikkien eskarilaisten syntymäpäivät. Esiopetusvuoden aikana, jokin teemakokonaisuus käsittelee Sauvon historiaa ja kulttuuria. Aiheita niihin saadaan esimerkiksi Sauvossa pidettävistä näyttelyistä, Selkun esittämistä näytelmistä sekä museon erilaisista teemoista.

16

Tutustuttamalla lasta sauvolaiseen kulttuuriin vahvistetaan hänen kotiseutuidentiteettiään. Lisäksi pyritään toimimaan yhteistyössä sauvolaisten kulttuurin ja liikunnan parissa toimivien henkilöiden kanssa.

Etiikka ja katsomuskasvatus

Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Eettinen kasvatus tukee persoonallisuuden tasapainoista kehitystä, luo turvallista ilmapiiriä ja kehittää elämänmyönteisyyttä. Lasta tuetaan oman minän ja oman toiminnan arvostamisessa sekä toisen lapsen ja aikuisen kunnioituksessa. Lasta opetetaan tekemään pohdintaa oikeasta ja väärästä, ratkaisemaan ristiriitoja yhdessä sopien sekä tekemään yhteistyötä lasten ja aikuisten kanssa.

Esiopetuksen katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja katsomukset (OPS,2014, 35).Katsomuskasvatus liitetään arjen asioihin, juhliin ja ajankohtaisiin tapahtumiin, joilla on uskonnollista tai katsomuksellista merkitystä (OPS,2014, 35).

Tavoitteet: • lasta ohjataan tunnistamaan tunteitaan, toimimaan ystävällisesti,

oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti toisia kohtaan• lapsi harjoittelee tekemään yhteistyötä toisten kanssa • lapsi harjoittelee ratkaisemaan ristiriitoja rauhanomaisesti • lasta ohjataan tervehtimään, kiittämään sekä pyytämään anteeksi • lasten kanssa pohditaan oikean ja väärän erottamista

Esimerkkejä toteutuksesta: • keskustelut, joissa etsitään vastauksia lasta askarruttaviin

kysymyksiin • kirjat, tarinat, nukketeatteriesitykset… joissa käsitellään

suvaitsevaisuutta, oikeudenmukaisuutta, rehellisyyttä ja ystävällisyyttä

• kirkkovuoden juhlapyhät (joulu ja pääsiäinen)• kouluunlähtösiunaus esiopetuksen kevätkirkossa Karunassa

4.4 Tutkin ja toimin ympäristössäni

Matematiikka

Lapsen matemaattista ajattelua ja valmiuksia tuetaan ohjaamalla lasta kiinnittämään huomiota luonnollisissa arkipäivän tilanteissa

17

ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin sekä kertomaan niihin liittyvästä ajattelustaan. Lukujonotaitoja harjoitellaan lukualueella 0-20 erilaisten leikkien ja pelien avulla. Runsas havainnollisuuden käyttö tukee lapsen matemaattista ajattelua.

Tavoitteet: • lapsen matemaattiset valmiudet, tiedot ja taidot kehittyvät

seuraavilla sisältöalueilla: • lukukäsite 0-20: lukusana, lukumäärä ja numeromerkki

(tunnistus) • yhteenlaskun käsite

- lisää, kuinka monta yhteensä • vähennyslaskun käsite

- pois, kuinka monta jää • geometria: perusmuodot (ympyrä, kolmio, neliö, suorakulmio) • kolmiulotteinen rakentelu ja avaruudellinen hahmottaminen• mittaaminen: pituus, tilavuus ja paino • arkipäivän matematiikka

- arviointi- ja ongelmanratkaisutehtävät - tutkiva työtapa

• vertailut - enemmän- vähemmän - yhtä paljon/monta - kevyempi - painavampi - pidempi - lyhyempi - samanlainen – erilainen

• aika - kello (puolet tunnit ja tasatunnit) - viikonpäivät ja vuodenajat- eilen – tänään – huomenna

Esimerkkejä toteutuksesta: - pelit - leikit - tarinat - laulut - liikunta - keskustelut - työtehtävät - luokittelu - vertailu - sarjoittaminen - lukujonotaitojen harjoitteleminen lasten ollessa jonossa

18

Luonto ja ympäristö

Luonto- ja ympäristöasioiden oppimisen lähtökohtana on vahvistaa lapsen elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja rakennettuun ympäristöön, johon Sauvon kunta tarjoaa hyvät puitteet. Lapsi saa ikänsä mukaista ohjausta luonnosta ja ympäristöstä huolehtimiseen.

Tavoitteet: • lapsi saa kokemuksia ja elämyksiä luonnosta ja muusta

ympäristöstä eri aistien avulla• lapsi harjaantuu havaitsemaan, arvostamaan ja kokemaan

kauneutta luonnossa ja ihmisten rakentamassa ympäristössä • lasta ohjataan luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön, eläinten ja

kasvien suojeluun sekä siisteydestä huolehtimiseen • lapsi opettelee löytämään syy-seurausselityksiä • lapsi tutustuu sauvolaiseen luontoon ja rakennettuun ympäristöön

Esimerkkejä toteutuksesta: • retket • lähiympäristön kasvien ja eläinten havainnointi • vuodenaikojen havainnointi • luonnonilmiöiden havainnointi • pienet kokeet eri havaintovälineillä• kierrätys• tutustuminen ihmeelliseen ihmiseen

4.5 Kasvan ja kehityn

Liikunta

Kuusivuotiaiden lasten liikunnan kokonaismäärästä suurin osa muodostuu lapsen omaehtoisesta liikunnasta. Liikunnan avulla lapsi saa monipuolisia kokemuksia. Oman kehon hahmotus, perusliikkeiden hallinta, sosiaaliset taidot ja terveelliset elämäntavat kehittyvät liikuntaleikkien ja pelien avulla. Aikuisen tulee huolehtia,

19

että lapsella on joka päivä useita mahdollisuuksia liikkua monipuolisesti vaihtelevassa ja liikkumisen innostavassa ympäristössä. Sisäliikuntaa varten esiopetuksella on omat salivuorot yläkoulun liikuntasalissa sekä Touhutalossa. Ulkoliikunta tapahtuu pääasiassa omassa pihapiirissä, lähialueen ulkoliikuntapaikoissa sekä metsässä. Talvella ulkoilemme sään suosiessa luistinkentällä ja hiihtoladulla läheisillä kentillä.

Tavoitteet: • lapsi saa mahdollisuuden monipuoliseen liikuntaan • motoristen perustaitojen harjaannuttaminen: tasapaino-,

liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot• liikuntalajien alkeita• lapsen kehonhallinta vahvistuu • lapsen taito hahmottaa omaa kehoaan ja sen eri osia suhteessa

ympäröivään tilaan, käytettävään aikaan ja voimaan kehittyy. • lapsen rytmisyys kehittyy• lapsi harjoittelee yhteistyötaitoja ja hän ymmärtää sääntöjen

merkityksen

Esimerkkejä toteutuksesta: • Sisäliikunta

- kävely, juoksu, kiipeäminen, riippuminen, heiluminen, hyppääminen, työntäminen, kieriminen, pyöriminen, tasapaino, kuperkeikan teko, pallon heitto ja kiinniotto

- leikit ja pelit - satujumppa, musiikkiliikunta, tanssi

• Ulkoliikunta - pihaleikit ja hyppynarulla hyppiminen- kävely- ja metsäretket - keinuminen- pallon potkiminen ja pallon lyöminen sekä pallopelit- yleisurheilu - luistelu ja hiihto

Terveys ja hyvinvointi

Esiopetuksen tehtävänä on luoda pohjaa terveyttä ja hyvinvointia arvostavalle ja liikunnalliselle elämäntavalle sekä kehittää lasten terveysosaamista ja turvataitoja (OPS, 2014, 37).

Tavoitteet: - harjoitellaan hyviä ruokatapoja - maistellaan erilaisia ruokia ja pohditaan terveellisen ruoan

merkitystä

20

- lapsi harjaantuu pukeutumaan/riisuutumaan itsenäisesti ja huolehtimaan omista vaatteistaan

- lapsi harjoittelee huolehtimaan WC-hygieniasta ja käsien puhtaudesta

- harjoitellaan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä - pohditaan levon ja liikunnan yhteyttä päivittäiseen hyvään oloon- tuetaan lasten turvallisuuden tunnetta

Esimerkkejä toteutuksesta: - päivittäisten ruokailu- ja pukeutumistilanteiden hyödyntäminen- lautasmalli- eskarin säännöt- kirjat, tarinat, laulut- keskustelut kauniista tavoista, terveellisestä ja monipuolisesta

ravinnosta sekä asianmukaisesta vaatetuksesta- pohditaan yhdessä lasten mieltä askarruttavia kysymyksiä- retket (turvallisuus- ja tapakasvatus) - vierailut eskariin (poliisi, palopäällikkö, terveydenhoitaja,

suuhygienisti…) - rentoutumisharjoitukset joustavasti päivän toimintojen

yhteydessä

5 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA

Lapsella on lain mukaan oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsella on myös oikeus saada esiopetuksessa maksutta opetukseen osallistumisen edellyttävä oppilashuolto.

Valtakunnallisen esiopetussuunnitelman perusteiden mukaan lapselle esiopetuksessa annettava tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Esiopetuksessa jokaiselle lapselle annettava yleinen tuki on osa kaikkea kasvatusta ja opetusta. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin esiopetustilanteisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen oppimisen valmiuksien, myönteisen minäkuvan ja tekemisen ilon vahvistamiseen kaikissa työskentelytilanteissa. Tuki rakennetaan lastentarhanopettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä sekä vuorovaikutuksessa huoltajan ja lapsen kanssa. Tarvittaessa esiopetuksessa voidaan käyttää erityislastentarhanopettajan palveluja esimerkiksi konsultointi ja lapsen tarpeisiin kohdennetut oppimistuokiot.

21

Lapselle laaditaan yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa esiopetuksen aloitusvaiheessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, jonka avulla lapselle pyritään turvaamaan parhaat edellytykset kasvaa ja oppia. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehdään Sauvossa jokaiselle esiopetuksessa olevalle lapselle. Se koostuu lastentarhanopettajan tekemästä lapsen kehityksen havainnoinnista, lapsen ja vanhemman haastattelusta sekä vanhemman, lapsen ja lastentarhanopettajan yhteisesti laatimista lapsen esiopetusvuoden oppimistavoitteista. Oppimistavoitteiden myötä jokainen esiopetuksessa oleva lapsi saa perusopetuslain edellyttämää yleistä tukea. Suunnitelma lisää lastentarhanopettajien tietoisuutta lapsen kehitysvaiheista ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma toimii siten yhteisenä kasvatuskumppanuuden välineenä huoltajan ja opettajan välillä. Saamansa tiedon puitteissa vanhemmat voivat myös paremmin tukea lastaan. Suunnitelma antaa myös pohjan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymisen arvioinnille. Tuen tarpeen kasvaessa lapsen tulee saada tehostettua tukea. Tehostettua tukea annetaan lapselle esiopetuksessa silloin kun yleinen tuki ei riitä. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti ja yksilöllisesti lapsen kasvua ja oppimista ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Lapsi voi tällöin tarvita tuen useita muotoja. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä lasta varten kokonaisuutena, ja tuki järjestetään laadultaan ja määrältään lapsen kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tehostettu tuki perustuu lastentarhanopettajan, erityislastentarhanopettajan, oppilashuoltoryhmän ja lapsen huoltajan yhteiseen tilannearvioon ja suunnitteluun, pedagogiseen arvioon lapsen tilanteesta.

Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä pedagogisen arvion pohjalta. Lapsen esiopetuksen lastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettaja laativat kirjallisen pedagogisen arvion, jossa kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena sekä lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista. Lapsen oppimisvalmiudet, kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet sekä arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea. Tarvittaessa ja etenkin silloin, kun on kyse lapsen kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään lapselle osana yleistä tukea laadittua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä huoltajan luvalla lapselle jo mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Oppilashuollollisen käsittelyn jälkeen lapselle annettava tehostettu tuki kirjataan hänelle laadittavaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan.

22

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa käytetään osana yleistä ja tehostettua tukea. Tehostettua tukea varten tehtävä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laativat lastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettaja yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat.

Tehostettua tukea varten laadittavan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman lomakkeena käytämme Sauvon varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistä lomaketta. Tehostetun tuen aikana lapsen kasvua ja oppimista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Jos lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelmaa tarkistetaan vastaamaan tuen tarvetta. Tarvittaessa myös lapsen siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin arvioidaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Erityisen tuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon esiopetuksen lastentarhanopettajan ja erityislastentarhanopettajan, oppilashuollon moniammatillisen työryhmän sekä huoltajan näkemys lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta ja muista esiopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat esiopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen antamiseksi tehdään sivistysjohtajan allekirjoittama kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä.

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä kuullaan lapsen huoltajaa ja tehdään lapsesta kirjallinen pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatii esiopetusryhmän lastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettaja oppilashuoltoryhmän tarvittavalla tuella. Pedagogisessa selvityksessä kuvataan lapsen oppimisen eteneminen, lapsen saamat tehostetun tuen toimenpiteet sekä kuvaus lapsen kokonaistilanteesta. Erityisen tuen päätöksen jälkeen lapselle laaditaan HOJKS, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva kirjallinen suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä lapsen erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen esiopetuksen ja muun tuen antaminen. Jos lapselle on annettu tehostettua tukea, henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään osana tehostettua tukea tehtyä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Lisäksi huoltajan luvalla hyödynnetään lapselle ennen esiopetuksen alkamista mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa sekä otetaan huomioon mahdollisessa pedagogisessa selvityksessä todetut asiat. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman lomakkeena käytämme Sauvon varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistä lomaketta. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma tarkistetaan

23

tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran toimintakaudella, lapsen tarpeiden, tuen tarpeen ja tavoitteiden mukaiseksi. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta, mikäli perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa. Esiopetus kestää pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä yhden tai kaksi vuotta. Tavoitteena on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyy opiskelussaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Jos lapsi ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tehdään päätös sen päättämisestä, jolloin lapsi siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavin tavoin: Lapsi aloittaa esiopetuksessa, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää kahdeksan vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös, jonka tekee koulutoimenjohtaja.

Lapsella, jolla on vaikeuksia oppimisessaan, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun esiopetuksen ohella. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan lapsille, joilla on esimerkiksi kielellisiin, matemaattisiin tai motorisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, vaikeuksia oman toiminnan ohjauksessa, tarkkaavaisuudessa tai vuorovaikutustaidoissa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä ja ehkäistä kehityksen ja oppimisen vaikeuksia. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla tuen tasoilla. (OPS, 2014,53)

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen

24

erityisopetuksen toteuttamistavoista esiopetuksessa tiedotetaan kaikille huoltajille. Sen toteuttamista suunnitellaan ja sen tarvetta ja vaikutuksia arvioidaan opettajien keskinäisenä yhteistyönä sekä yhdessä lapsen ja huoltajan kanssa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään lapsen saamaan muuhun opetukseen. (OPS, 2014, 53)

6 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Sillä edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria ja varmistetaan kaikille tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain.

Esiopetuksen oppilashuollon moniammatillisen työryhmän tavoitteet: Toiminta esiopetuksen oppimisympäristön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Lapselle tarjottava tuki ja ohjaus kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä sekä muissa vaikeuksissa. Yhteistyö kodin, muun varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa sekä oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Toimenpiteet ja työn- ja vastuun jako, erilaisten ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi kuten kiusaaminen, väkivalta, häirintä sekä tapaturmat, onnettomuudet ja kuoleman tapaukset. Esiopetuksen kuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen. Ruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen toteuttaminen. Oppilashuollon moniammatillinen työryhmä on luonteeltaan esiopetuksen toimintaa koordinoiva ja ohjaava. Sauvon esiopetuksen oppilashuollon toiminta Oppilashuollon moniammatillisen työryhmän kokoonpano: Kiertävä erityislastentarhanopettaja, esiopetusryhmien lastentarhanopettajat, päivähoidonohjaaja, neuvolan terveydenhoitaja, terveyskeskus/koulupsykologi ja puheterapeutti. Lisäksi työryhmään liittyy tarvittaessa sosiaalityöntekijä ja perheohjaaja. Kevätkausi:

25

Vanhemmille jaetaan esiopetukseen ilmoittautumisen yhteydessä tiedote esiopetuksen oppilashuollosta. Kevään oppilashuollon moniammatillisen työryhmän palaverissa kartoitetaan tulevan syksyn kokonaistilannetta esiopetuksen kannalta. Palaverissa käsitellään vain niitä lasten tietoja, jotka ovat opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta oleellisia. Näiden tietojen pohjalta voimme suunnitella esiopetusryhmät ja niiden henkilökuntamitoituksen lapsien tarpeita mahdollisimman hyvin palvelevaksi. Syyskausi: Oppilashuollon esiopetusryhmäkohtainen palaveri pidetään syyskuussa vko 39. Läsnä ovat kiertävä erityislastentarhanopettaja, päivähoidonohjaaja, esiopetusryhmän lastentarhanopettaja sekä ryhmän muut tarvittavat työntekijät. Palaverissa kartoitetaan ryhmän lasten asiat. Tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevien lasten vanhemmat kutsutaan vuorollaan oppilashuollon moniammatillisen työryhmän palaveriin vko 43. Palaverissa käsitellään tarvittavat lapseen liittyvät asiat, joiden perusteella päivitetään esiopetusvuonna toteutettavat tehostetut tai erityiset tukitoimet. Paikalla ovat henkilöt, joiden tehtäviin asian käsittely välittömästi kuuluu. Käsitellyistä asioista tehdään salassa pidettävä muistio, joka säilytetään lapsen esiopetusryhmässä. Lisäksi vko 43 palaverissa käsitellään yleisiä ja ajankohtaisia oppilashuollollisia asioita. Ryhmän koolle kutsujana toimii vuosittain erikseen nimetty esiopetuksessa toimiva lastentarhanopettaja. Salassapito, tietojen saanti ja luovutus Oppilashuoltoon osallistuvilla työntekijöillä on salassapitovelvollisuus, eivätkä he saa ilmaista sivullisille, mitä he ovat oppilashuollon tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden, henkilöstön tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Siitä huolimatta oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Opetuksen järjestäjällä on myös salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. (Perusopetuslaki 40§ ja 41§) Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän järjestämään perusopetuslain mukaiseen opetukseen tai toimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä.

26

Jos oppilaan opetus järjestetään muussa kuin oppilaan asuinkunnan koulussa, opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa oppilaasta oppivelvollisen valvontaa varten oppilaan asuinkunnalle. (Perusopetuslaki 40 § ja 41 §) Yhteistyön merkeissä Sauvon esiopetuksessa pyritään aina hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Ensisijainen yhteyshenkilö vanhempien ja muiden yhteistyötahojen suuntaan on ryhmän esiopettaja. 7 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS a. Ruotsinkieliset

Ruotsinkielinen esiopetus järjestetään Kemiössä tai Kaarinassa.

b. Romanikieliset Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet ja annetaan mahdollisuuksien mukaan romanikielen opetusta. Romanikielen opetuksen tarkoituksena on vahvistaa romanilapsen identiteettiä ja kulttuuritietoisuutta sekä antaa hänelle mahdollisuus toimivaan kaksikieliseen kulttuuri-identiteettiin.

c. Viittomakieliset Viittomakielisessä opetuksessa lasten kielitausta voi olla jokin seuraavista: viittomakieli äidinkielenä, ensikielenä tai toisena kielenä. Viittomakielinen esiopetus toteutetaan ensisijaisesti viittomakielisessä ryhmässä tai sekaryhmässä, joka koostuu viittomakielisistä ja puhuttua kieltä käyttävistä lapsista. Opetuksen kielelliset tavoitteet ja pedagogiset ratkaisut kytkeytyvät läheisesti lasten kielitaustaan, joka otetaan erityisesti huomioon laadittaessa olla lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tai henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa. Lapselle tulee antaa kasvatuksen ja opetuksen myötä mahdollisuus omaksua viittomakielinen kulttuuriperintö. Viittomakielisen opetuksen ja kasvatuksen turvaamiseksi voidaan käyttää tulkkausta. b. Maahanmuuttajat

Esiopetusikäisen maahanmuuttajalapsen opetus on mahdollista järjestää muun esiopetuksen yhteydessä. Esiopetukseen osallistuvan maahanmuuttajalapsen tausta otetaan huomioon, vaikka opetuksessa toteutetaan esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. Lisäksi maahanmuuttajien opetuksella on erityistavoitteita, joihin pyritään Sauvon kunnan resurssien ja erilaisten ratkaisumallien rajoissa. Opetuksella tuetaan suomen kielen ja mikäli mahdollista myös lapsen äidinkielen kehittymistä sekä mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. Lapsen identiteetin rakentumiselle on merkityksellistä, että hän tulee tietoiseksi oman etnisen ryhmänsä kulttuuriperinnöstä ja oppii

27

arvostamaan sitä. Tämän toteutumiseksi on tärkeää, että lapsen kulttuuriin kuuluvia asioita arvostetaan ja että ne näkyvät esiopetuksen arkipäivässä.

Lähdeluettelo: Hagström Barbro, Saloranta Outi, Rekilä-Ojama Eeva-Liisa: Esiopetus tavoitteellisen oppimispolun alkuna, Opetushallitus 2001 Hakkarainen Pentti: Kehittävä esiopetus ja oppiminen, PS-kustannus 2002 Hakkola Kirsti, Virsu Marjut: Entäs jos… Laulava puu ja muita tarinoita teematyöskentelystä, Tammi 2000 Kankaanranta Marja: Kertomuksia kasvusta ja oppimisesta – portfoliot siltana päiväkodista kouluun, Jyväskylän yliopistopaino 1998

28

Karlsson Liisa, Riihelä Monika: Ajattelu alkaa ihmetyksestä, ryhmätyöstä yhteistoiminnalliseen oppimiseen, VAPK-KUSTANNUS. HELSINKI 1991 Karvonen Pirkko: Hyppää pois – lapsen motoriikan arviointi ja kehittäminen, Tammi 2000 Korhonen Riitta: Opettaja-lehti 49-50/2002 Lummelahti Leena: Yksilöllinen esiopetus, Tammi 2001 Opetushallitus: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000, Opetushallitus 2000 Opetushallitus: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, Opetushallitus 2010 Opetushallitus: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, Opetushallitus 2014Riihelä Monika, Karlsson Liisa: Ajattelu alkaa ihmetyksestä. Sauvon kunnan perhepäivähoidon liikuntakasvatussuunnitelma: Kaikki hakkiset hyppimään…2008 Sauvon kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 2008 Siniharju Marjatta: Esiopetuksen laatu ja merkitys, vanhempien ja perusopetuksen ensimmäisen vuosiluokan opettajien arvioimana. Arviointi 1/2007 Opetushallitus Tornéus Margit: Löytöretki kieleen: lasten kielellisen tietoisuuden kehittyminen, Valtion painatuskeskus 1991 Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriö. Opetusministeriö. Nuori suomi ry Helsinki 2005 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Stakes. Sosiaali- ja terveysalantutkimus- ja kehittämiskeskus 2005 Paimion ja Sauvon oppilashuollon käsikirja esi-, perus- ja lukio-opetuksessa 31.12.2010 Sauvon varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma v. 2011

29