E L Ä K E T U R V A K E S K U S

SAK:n työympäristöseminaari Kiljavan opisto 23.10.2010

Työolot ja työurien pidentyminen

Eila Tuominen

E L Ä K E T U R V A K E S K U S

2

Tausta

Politiikkatavoitteet- väestön ikääntymiseen varautuminen: työurien pidentyminen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen - suunnanmuutos 1980- ja 1990 -lukujen vaihteessa- 2005 eläkeuudistus, sosiaalitupo 2009

- eläkkeelle siirtymisen mahdollisuuksia rajoitettu, ikärajoja muutettu ja korotettu, eläkemuotoja lakkautettu

Tavoitteisiin liittyvää tutkimusta tarvitaan - Työurat ja eläkkeelle siirtyminen yksi tutkimuksen kolmesta

painoalueesta ETK:n tutkimusohjelmassa - monipuolista tietoa tarvitaan työuriin ja eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavista tekijöistä

- tärkeää tutkia myös sitä, ovatko palkansaajien ajatukset eläkkeelle siirtymisestä yhdensuuntaisia eläkepolitiikan tavoitteiden kanssa

E L Ä K E T U R V A K E S K U S

3

Esityksen rakenne

Työolot ja työssä jatkaminen –tutkimus - aineistoina Tilastokeskuksen Työolot –tutkimusten aineistot,

jotka käsittävät noin 4000–5000 työikäisen (15–64-v.) henkilön haastattelut

- eläkeaikomuksia kysytty 45–64-vuotiailta palkansaajilta vuosina 2003 ja 2008. Molempina tutkimuskertoina lähes 2000 haastateltua

Mihin suuntaan eläkeaikomukset ovat muuttuneet vuosien 2003 ja 2008 välisenä aikana - muutokset eri palkansaajaryhmissä

- työurien pidentymisen arviointi palkansaajien eläkeaikomusten perusteella

Yksilöön ja työhön liittyvien tekijöiden merkityksestä työssä jatkamiselle

- sosiodemografiset tekijät, koettu terveys ja taloudellinen tilanne, työtä ja työoloja koskevat kokemukset, työpaikkaa kuvaavat tekijät

Yhteenveto

E L Ä K E T U R V A K E S K U S

4

Eläkeaikomusten muutos vuosien 2003 ja 2008 välisenä aikana,45–64-vuotiaat palkansaajat

%

E L Ä K E T U R V A K E S K U S

5

Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä eläkeaikomusten mukaan eri sektoreilla

45–64-vuotiaat palkansaajat

2003 2008 Muutos

vuotta

Yksityisalat 61,5 62,3 + 0,8

Kunnat 61,9 62,8 + 0,9

Valtio 61,8 62,9 + 1,1

Kaikki 61,7 62,5 + 0,8

E L Ä K E T U R V A K E S K U S

6

Kokoaikaiselle eläkkeelle 64+ iässä aikovien osuus työnantajasektorin mukaan 2003 ja 2008,

45–64 -vuotiaat palkansaajat

E L Ä K E T U R V A K E S K U S

7

45–64-vuotiaiden palkansaajien sosioekonominen asema

työnantajasektoreittain 2003 ja 2008

Yksityisalat Kunnat Valtio

E L Ä K E T U R V A K E S K U S

8

Kokoaikaiselle eläkkeelle 64+ vuoden iässä aikovien osuussosioekonomisen aseman mukaan, 45–64 -vuotiaat palkansaajat

%

E L Ä K E T U R V A K E S K U S

9

Kokoaikaiselle eläkkeelle ennen 63 vuoden ikää aikovien osuuseri toimialoilla, yksityisalojen 45–64-vuotiaat palkansaajat

Yksityisalat

E L Ä K E T U R V A K E S K U S

10

Kokoaikaiselle eläkkeelle 63 vuoden iässä aikovien osuuseri toimialoilla, yksityisalojen 45–64-vuotiaat palkansaajat

Yksityisalat

E L Ä K E T U R V A K E S K U S

11

Päähavainnot eläkeaikomusten muutoksesta 2003–2008

Keskimääräinen aiottu eläkkeellesiirtymisikä on noussut kaikissa palkansaajaryhmissä - aiottu eläkeikä on noussut keskimäärin vajaalla vuodella

- syynä nousuun on varhaisten eläkesuunnitelmien huomattava väheneminen Aiottu eläkeikä on noussut keskimääräistä enemmän valtion

palkansaajilla, alemmilla toimihenkilöillä ja tutkijakoulutuksen hankkineilla. - aiottu eläkeikä on noussut keskimääräistä enemmän myös huonoksi terveytensä kokevilla ja määräaikaisessa ja osa-aikaisessa työssä olevilla

Kiinnostus työssä jatkamiseen (64+) ei ole yleisesti lisääntynyt - julkisella sektorilla kiinnostusta työssä jatkamiseen on aikaisempaa enemmän,

yksityisellä sektorilla hieman aikaisempaa vähemmän

E L Ä K E T U R V A K E S K U S

Eläkeaikomukset (intentio)

Työolot ja työssä jatkaminen –tutkimuksen viitekehikko

Työhön liittyvät tekijätTyön vaatimuksetTyön merkitysVapaa-ajan arvostusTyöuran katkonaisuusEpätyypillinen työKoettu työttömyysKoettu työn epävarmuus

Organisaation kokoIkäpolitiikka ja työssä jatkamisen edistäminenEsimiestyön merkitysTyönantajasektoriToimialaTyöpaikan taloudellinentilanneTyöttömyysputken käyttö

Institutionaaliset tekijät Taloudelliset suhdanteetEläkejärjestelmä

YksilötekijätIkäSukupuoliKoulutusTerveysSiviilisäätyAmmatti

Tulot tutkimusajankohtanaEläkekertymä aiotussaeläkeiässäLisäeläketurva

Eläkkeelle siirtyminen

E L Ä K E T U R V A K E S K U S

13

Yksilöön liittyvät tekijät (ikä, terveys, koulutus, siviilisääty) ovat pysyviä selittäjiä eläkeaikomuksille - hyväksi koettu terveys perusedellytys työssä jatkamiselle - iän ja koulutustason nousun myötä kiinnostus työssä jatkamiseen lisääntyy - yksin asuvilla on parisuhteessa olevia enemmän kiinnostusta työssä jatkamiseen

Työhön ja työpaikkaan liittyvillä tekijöillä on suuri merkitys työssä jatkamissuunnitelmille - työn henkinen raskaus ja työssä koetut epävarmuustekijät (työttömyyden, lomautuksen, irtisanomisen uhka) aikaistavat eläkesuunnitelmia

- työkeskeisyys (ansiotyö tärkeä elämänalue) ja vajaaksi jäänyt työura lisäävät kiinnostusta työssä jatkamiseen

- suurissa työpaikoissa (500+), yksityisaloilla ja työpaikoissa, joissa työnantajan tukea työssä jatkamiselle ei ole, on halukkuutta työssä jatkamiseen vähemmän

Työssä jatkamisaikomuksia selittävät tekijät 1/2

E L Ä K E T U R V A K E S K U S

14

Ammatin ja toimialan merkityksestä - ammatti ei selitä työssä jatkamisaikomuksia, kun muut

yksilötekijät on vakioitu (sukup., ikä, terveys, koulutus, siviilisääty) - toimialoista vain kuljetus- ja liikennepalvelut eroavat merkitsevästi niin, että jatkamisaikomuksia on tällä alalla viitealaa (teollisuus) vähemmän

Taloudellisten tekijöiden merkityksestä - tutkimusajankohdan tulot: pieni- ja keskituloiset palkansaajat olivat halukkaampia jatkamaan työssä 63 ikävuoden jälkeen - oma tai työnantajan lisäeläkevakuutus tai muu säästäminen eläkeaikaa varten hieman aikaistaa eläkesuunnitelmia- tulevan eläkekertymän suuruus: niillä joilla oli odotettavissa keskimääräistä pienempi eläke, oli halukkuutta työssä jatkamiseen vähemmän kuin suurta eläkettä tulevaisuudessa nauttivilla (yksityinen sektori)

Työssä jatkamisaikomuksia selittävät tekijät 2/2

E L Ä K E T U R V A K E S K U S

15

Eläkkeelle siirtyminen myöhentyy vakaan talouskehityksen oloissa- varhainen eläkkeelle jääminen vähenee, työssä jatketaan aikaisempaa yleisemmin 63 vuoden ikään asti - ikääntyneiden (55–64 –v.) työllisyys on heikentynyt taloustaantuman aikana, mutta vähemmän kuin parhaassa työiässä olevien ja etenkin nuorten työllisyys

- 1990-luvun lopusta lähtien ikääntyneiden työllisyys on kasvanut ripeästi pääasiassa työssä pysyvyyden paranemisen johdosta

Työssä jaksamisen kysymykset taloudellisia kannustimia tärkeämpiä

- tärkeitä asioita ovat työkyvystä huolehtiminen, työssä jaksamista edistävien asioiden toteuttaminen työpaikoilla, työnantajan tuki työssä jatkamiselle sekä työn mielekkyys

Suurempi eläke ei ole yksistään riittävä kannustin – entä mikä on elinaikakertoimen vaikutus?

- elinaikakerroin alkaa leikata eläkkeitä tuntuvammin vasta vuosikymmenen puolivälissä

Yhteenveto