Sääntely - Miksi yhteiset pelisäännöt ovat kansainvälisesti tarpeen?
-
Upload
finanssialan-keskusliitto-federation-of-finnish-financial-services -
Category
Economy & Finance
-
view
135 -
download
1
description
Transcript of Sääntely - Miksi yhteiset pelisäännöt ovat kansainvälisesti tarpeen?
1
Piia-Noora Kauppi
SÄÄNTELY - MIKSI YHTEISET PELISÄÄNNÖT OVAT KANSAINVÄLISESTI TARPEEN?
2
MIHIN SÄÄNTELYÄ TARVITAAN?
Estämään markkina-häiriöitä
Suojaamaan markkina-toimijoiden oikeuksia
Edistämään kilpailua ja
läpi-näkyvyyttä
Lisäämään talouden yhdenty-
mistä
LUOMAAN EDELLY-TYKSIÄ
KASVULLE!!!
3
KEPPI
Itsesääntelyn epäonnistuminen johtaa sääntelyyn.
Itsesääntely saattaa olla tehotonta ilman sanktioita.
Jos periaatepohjainen sääntely ei toimi, mennään yksityiskohtaisiin sääntökirjoihin.
Jos markkinaehtoiset ratkaisut eivät tuota tuloksia, lainsäätäjä ”pakottaa” markkinat oman muottinsa mukaiseen ratkaisuun.
PORKKANA
Sitoutuminen suurempaa itsesääntelyssä.
Usein joustavampaa.
Käytännön tietämys parempaa.
Täytäntöönpano on helpompaa, sääntely oikein kohdennettua, oikein ajoitettua ja täyttää tavoitteensa.
Mutta mitä tehdä ”vapaamatkustajille”?
SÄÄNTELY VS. ITSESÄÄNTELY – KEPPI JA PORKKANA
4
Rahamarkkinat ovat aidosti globaalit
24/7 toimintaa
Tarvitaan entistä yhtenäisempää sääntelyä!
Ylikansalliset toimijat tarvitsevat ylikansallista valvontaa
EU:n sisämarkkinoiden kilpailukyky ja mahdollisuudet uuteen kasvuun riippuvat hyvin paljon rahoitusmarkkinoiden toimivuudesta
UUDISTUKSET VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ ILMAN FINANSSIKRIISIÄ
5
Teknologia > EU oli 10 vuotta kilpailijoitaan edellä aiemmin, mutta muut ovat ottaneet kiinni vauhdilla.
Riittävän yhtenäisen säädösympäristön puuttuminen on ollut kasvava ongelma > Esimerkki: Kun yritys haluaa mennä uusille markkinoille, yli puolet markkinoille pääsyn kustannuksista on oikeudellisia kustannuksia.
OVATKO EU:N FINANSSIMARKKINAT RIITTÄVÄN KILPAILUKYKYISIÄ GLOBAALISTI?
6
ERILAISIA NÄKÖKULMIA SÄÄNTELYYN
Luottamus
Vakaus ja tasapainoKilpailukyky
7
Finanssialan tärkein tuotannontekijä on luottamus.
Parhaimmillaan hyvä sääntely lisää luottamusta:• Luomalla tasaisen pelikentän.• Edistämällä läpinäkyvyyttä.• Pitämällä ”häiriköt” pois markkinoilta.
Hyvää sääntelyä ei synny ilman toimijoiden keskinäistä luottamusta. • Lainsäätäjä• Viranomaiset• Valvojat• Markkinatoimijat• Asiakkaat
LUOTTAMUS
8
Parhaimmillaan sääntely luo toimintaympäristöön vakautta.
Tällaisen sääntelyn on oltava:
• johdonmukaista ja ennakoitavissa• kohtalaisen pysyvää• paremman lainsäädännön periaatteita kunnioittavaa• vaikutusarvioinnit ja konsultaatiot asianmukaisesti tehtyä• tarpeen vaatiessa joustavaa toimintaympäristön muuttuessa• avoimille ja globaaleille markkinoille soveltuvaa• tehokkaasti täytäntöönpantavaa
VAKAUS JA TASAPAINO
9
Hyvä sääntely voi tehdä paljon hyvää finanssialan kilpailukyvylle ja huono voi tuhota kaiken.
Riskejä:
Ylisääntely ajaa toimijat ja toiminnan muualle
Liiallinen sääntely saattaa heikentää finanssialan mahdollisuuksia toteuttaa perustehtäväänsä > kasvu heikompaa, tehottomat rahoitusmarkkinat pitävät yllä tehottomia rakenteita, riskit keskittyvät jne.
Mahdollisuuksia:
Tasapainon löytäminen finanssialan sääntelyssä edesauttaa koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kasvattamista.
KILPAILUKYKY
10
PANKKIUNIONI ON TARPEEN!
11
Kannatamme finanssialan yhteistä sääntökirjaa ja yhteisiä valvonnan periaatteita. Pankkiunionia ja kriisinratkaisua koskeva järjestelmä on saatava pikaisesti voimaan.
Pankin omistajilla ja velkojilla on jatkossa ensisijainen vastuu kustannusten kattamisesta pankkikriisin yhteydessä.
Komission esitys yhteisestä kriisirahastosta merkitsee pankkien keskinäistä yhteisvastuuta. Koska yhteisvastuuseen liittyy aina riski väärinkäytöksistä, sen käytölle olisi asetettava selkeät rajat.
Euroalueen pankkien nykyiset ongelmat on ratkaistava ennen kuin yhteisvastuu alkaa. Yhteisen rahaston varoja käytettäisiin, jos omistajien ja velkojien saamisilla ei voida tai ei haluta kattaa kaikkia kriisinhoidon kustannuksia.
PÄÄLINJAUKSET
12
MIHIN UUSI SÄÄNTELY ON JOHTANUT?
13
Nykyisin Jatkossa0
500
1000
1500
2000
2500
3000
EBA:n norminantoAsetusDirektiivi
LUOTTOLAITOKSIA KOSKEVA EU-REGULAATION MÄÄRÄ MONINKERTAISTUMASSA: ESIM. CRD IV -UUDISTUS
Arvio sivumääristä EBA=European Banking Authority
14
PANKKIEN PÄÄOMAVAATIMUKSET KASVAVAT
Lähde: Fiva
15
YRITYS SAA SUOMESSA HALVEMPAA LAINAA KUIN MUUALLA EUROALUEELLA
%, uusien yrityslainasopimusten keskikorko – 3 kk:n euribor (12 kk:n liukuva ka.)
16
Toimenpide Miten on näkynyt?
Kustannusten leikkaaminen Henkilöstövähennykset
Oman pääoman lisääminen Osakeannit, osinkopolitiikan muuttaminen
Tuottojen lisääminen Asiakasmarginaalien kasvu ja leveneminen
Luotonannon kasvun hidastaminen / uudelleen kohdentaminen
Rahoituksen saatavuus (esim. pk- sektori)
Pankin pitkäaikaisen rahoituksen lisääntyminen
Kilpailu määräaikaistalletuksista
Riskiprofiilin muuttaminen RWA – tasojen ”optimointi” sisäisiin malleihin siirtymisellä
ESIMERKKEJÄ PANKKIEN SOPEUTTAMISTOIMISTA
17
Merkittävä osa pankkien kustannusten noususta tuntuu asiakkaiden kukkarossa nousevina lainamarginaalei-na ja asiakasmaksuina.
Lainojen hinnoitteluun vaikuttaa eniten luottoriski ja pankkien varainhankinnan kustannus.
Taloyhtiölainojen osalta korotukset näkyvät rahoitus-vastikkeiden kallistumisena.
Yleisen arvonlisäveron korotukset ovat nostaneet vakuutus-maksuveroa, joka kohdistuu pääasiassa vahinko-vakuutuksiin, esimerkiksi koti-, kiinteistö-, auto-, liikenne- ja muihin omaisuus-vakuutuksiin.
SÄÄNTELYN JA VEROJEN KUSTANNUSTEN NOUSU TUNTUU ASIAKKAIDEN KUKKAROSSA
18
MISSÄ KRIISISSÄ ME ELÄMME?
19
Pankkikriisi
Kasvu- ja kilpailukyky –
kriisi
Velkakriisi
EUROALUEEN KRIISI
EKP:n toimet• ohjauskorko • SMP + OMT• LTROt
• Pankkiunioni• Kriisinhallinta- mekanismi
?
• ERVV&EVM• Velkojen leikkaus
20
MAAILMANSOTAVELKA ILMAN MAAILMANSOTAA
9.6.2011© Finanssialan Keskusliitto 20
Lähde: Suomen Pankki
21
JOIDENKIN EUROMAIDEN VELKA NOUSI KESTÄMÄTTÖMILLE TASOILLE ELVYTYKSEN SEURAUKSENA
%
60%
Maastrichtin sopimusta 60% velkasuhteesta ei noudatettu alunperinkään
22
EUROALUEEN VAIHTOTASE KOKONAISUUTENA YLIJÄÄMÄINEN – USA:LLA HUOMATTAVA ALIJÄÄMÄ. MIKSI
EUROALUE ON KRIISISSÄ EIKÄ USA?
Vaihtotaseiden yli- ja alijäämät, maailma, Mrd. EUR
Euroalueella ei yhteistä finanssipolitiikkaa
FED:lla vapaammat kädet toteuttaa elvyttävää
rahapolitiikkaa
US$ reservivaluutta
23
EUROALUEEN SISÄLLÄ VAIHTOTASEEN EPÄTASAPAINOT SUURIA
Mrd. EUR
24
HARMAA VS. MUSTA TALOUS
25
FK vastustaa harmaata taloutta ja veronkiertoa niiden kaikissa muodoissa.
Automaattinen tietojenvaihto laajenee - FK tukee hankkeita, joilla torjutaan kansainvälistä veronkiertoa
Säästöverodirektiivi
FATCA
OECD:n standardi
Alan toimien ja sääntelyn tulee ehkäistä esim. asiakkaiden mahdollisuutta välttää veroja.
VEROPARATIISIT JA HARMAA TALOUS KURIIN
26
Oikeusvarmuus on tärkeää.
Termit on määriteltävä: mikä on veroparatiisi, mitä on aggressiivinen verosuunnittelu, millainen toiminta on laitonta/sopimatonta, harmaa talous vs. musta talous.
Veronkierron ehkäisyyn tähtäävien toimien tulee olla mahdollisimman globaaleja ollakseen toimivia.
Suomalainen finanssiala ja elinkeinoelämä toimivat vahvalla pohjalla.
Väliyhteisölainsäädäntö
Verotusmenettelylain veronkiertosäännös
Siirtohinnoittelusäännöstö
VEROPARATIISIT JA HARMAA TALOUS KURIIN
27
Veronumerolaki (1.9.2012)Kaikilla työntekijöillä oltava esillä henkilötunniste, josta näkyy veronumero.
Työntekijät ilmoitettava veronumerorekisteriin.
Työmaa-avain, osa Finvoice-verkkolaskua ja sähköistä laskunvälitystä.
Tilaajavastuulain uudistaminen
Lakisääteisen tapaturmavakuutuslain uudistaminen
Kuittipakko
Rahanpesua koskevan sääntelyn uudistaminen
Harmaa talous – musta tulevaisuus –kampanjaPalkka pankkitilille
Vaadi työsopimus ja –todistus
Vakuutusturva
”Vain aasi on muuli” – älä anna tiliäsi rikolliseen käyttöön
FK TORJUU HARMAATA TALOUTTA