Ruotsin halvat valmistalot tunkeutuvat markkinoille ... · "maila oppaan ostajille. Ruotsissa...
1
38 Helsingin Sanomat, sunnuntaina 4. toukokuuta 1986 TALOUS Ruotsin halvat valmistalot tunkeutuvat markkinoille Oulu (HS) Ruotsalaiset talo- tehtaat jatkavat rynnäkköään Suo- meen. Kuusi suurinta ruotsalaista pientalovalmistajaa aloittaa lähi- viikkoina uuden invaasion julkaise- "maila oppaan ostajille. Ruotsissa uskotaan, että vain vienti pelastaa monet kituvat yritykset kriisialaksi julistetussa pientalotehtailussa. Naapurimaan pientalonikkarit ai- kovat myydä suomalaisille viitisen- sataa "villaa" kuluvana vuonna ja kuusisataa ensi vuonna. Suomalai- set eivät kuitenkaan vapise naapu- reiden edessä. He pelkäävät enem- män toinen toisiaan kuin lahden takaa tulevaa kilpailua. Ruotsalaisten taktiikka perustuu nopeaan pystytykseen avaimet kä- teen -periaatteella. Sähkö ja lvi- asennuksen hoitavat talotehtaan omat miehet. Kaikki tämä tapah- tuu kuukaudessa. He lupaavat, et- tei ostajan tarvitse vaivautua kuin maksamaan. Mitään erityisiä finnmalleja eivät naapurin tehtaat markkinoi. Ne sa- novat kuitenkin tarjoavansa pohja- ratkaisujen muuntelua. "Eskon puumerkin täytyy näkyä. Muuten talo ei ole minun," suuren Boro AB:n myyntitykki Hakan En- holm kuvailee. Pakkohan se on; jokaiseen ta- loon on sovitettava sauna. Tyyppi- talossa ala Svensson on sen sijaan kylpyhuone ammeinecn. Hinta-asetta hiottu pitkään • Tänne jo asettunut Älvsbyhus teki keväällä huikeimman hintatar- jouksen: sadan neliön talo kodin- koneineen 260 000 markkaa, talvi- toimituksesta viidentpnnin alennus. Ostajat kysyivät äimistellen, mi- ten tämä on mahdollista? ' Tekniikkaa on hiottu vuosikym- meniä, ruotsalaiset vastaavat. Bo- ro-yhtiö perustettiin jo vuonna 1923. Monet muut puskivat tuhan- sia taloja jo silloin, kun suomalai- set rakensivat vielä hartiapankilla lähes kaikki talonsa. Muutama vuosi sitten tuotanto romahti vuosikymmenen takaisesta 53000:n talon ennätyksestä. Nyt rakennetaan 13 000 — 14 000:n taloa vuodessa. Suurin syypää alan kurimukseen oli marginaaliverouu- distus, jonka mukaan asuntolaino- jen korkoja ei saa enää määrättö- mästi vähentää verotuksessa. Uu- distus tappoi viidessä vuodessa yli puolet pientalovalmistajista. Eikä tauti hellitä vieläkään, tosin se on laantumassa. Mieletön taistelu henkiinjäämi- sestä pani tehtaat tosissaan keksi- mään keinoja, millä laatua paran- netaan ja hinnat pidetään kurissa. Tehtaat huomasivat, että niiden kannattaa ottaa haltuunsa koko Boron työntekijät ahertavat talo päivässä-tahtiin Luulajassa Suomen ja Norjan vientiin erikoistuneella tehtaalla. tuotantoketju. Useilla on oma sa- ha, ovi- ja ikkunatehdas, keittiöka- luste- ja komerotehdas. Ne ostavat kaikki kodinkoneet yhdeltä suurel- ta valmistajalta. Näin häviävät tuk- kuportaan välistä vetämät summat. Kuin raketti Ruotsin villavalmis- tajien kärkeen sujahtanut Boro pe- rusti vuosi sitten uuden tehtaan Luulajaan, runsaan sadan kilomet- rin päähän rajalta. Sieltä yhtiö ai- koo uittaa eri puolille Suomea en- sin viisikymmentä, sitten sata taloa, sitten ... Yhtiö ei kavahda naapuria Älvs- byhus Ab:tä, jonka tuotannosta neljännes menee rajan yli, lähinnä pohjoiseen ja rannikolle. Juuri Pohjanmaalla naapurit pitävät hal- lussaan paikoin yli kymmenesosaa markkinoista. Yhteistä operaatiota junaileva Erik F u r u Ruotsin kaupallisesta edustustosta sanoo pian ilmestyvän opaskirjan antavan pe.ustietoa ruotsalaisista talovalmistajista ja heidän tuotteistaan. Sen kustantaa Ruotsin Vientineuvosto sekä osal- listujat Begus Hus, Boro, Gull- rjngshus, LB-hus, Myresjöhus ja Älvsbyhus. Furu myöntää, etteivät tehtaat aiemmin aina selvittäneet tarpeeksi tarkkaan meikäläisiä rakennusmää- räyksiä ja normeja. Näin saattoi ostajille tulla hankaluuksia. Nyt niiden käytössä on alan asiantunti- joita ratkomassa näitä pulmia. Edullisia lainoja ruotsalaiset ei- vät vielä pjaiy ostajilleen järjestä- mään. "Keinoja mietitään parhail- laan, mutta valmista ei ole vielä tarjottavana. Hypoteekkipankki ja HOP ovat meidän asiakkaittemme ystäviä," Hakan Enholm sanoo sa- laperäisesti. Ruotsalaisten aikeet eivät hät- käytä meikäläisiä alan miehiä. "Tuonti vastaa vielä yhden keski- kokoisen tehtaan tuotantoa. Ei se heilauta meitä kumoon", sanoo Suomen Puutaloteollisuus ry:n joh- taja Pertti F o r s t r ö m . "Ennem- min omat syövät kovassa kilpailus- sa toisiaan". Forström uskoo naapureiden ta- kavuosien "hutilointien" olevan kansan muistissa. Hän sanoo tyyty- väisen talonostajan olevan paras myyntimies. Puskaradio välittää sa- nomaa kotimaisista tuotteista. Juuri laatu ja muunneltavuus ovat suomalaisten valtit. "Kilpaili- joiden edullinen hinta perustuu paljolti tiukkaan tyyppitaloon, jota ei paljoa muunnella. Me taas pys- tymme muuntelemaan lähes mielin määrin mallejamme". MARJA SALMELA Vesto ja Makrotalo koviin tappioihin Perusyhtymä-konserniin kuulu- vat alakonsernit Vesto ja Makrota- lo tekivät kumpikin viime vuodelta erittäin huonot tulokset. Kumpikin alakonserni keräsi todellista tappio- ta lähes 50 miljoonaa markkaa. Veston toimitusjohtaja Touko Allonen myöntääkin vuosiker- tomuksessa, että vaikka tappiolli- nen tulos olikin ennustettavissa jo vuoden alussa, niin silti toteutuma oli paljon arveltua heikompi. Allosen mukaan tulokseen vai- kutti epäterve taistelu markkina- osuuksista ja siitä johtunut alhai- nen hintataso, mutta "myös yrityk- sen omissa toimissa oli huomautta- mista". / Veston viime vuoden liikevaihto oli 530 miljoonaa markkaa, mikä on 13 prosenttia edellisvuotta vä- hemmän. Käyttökateprosentti pu- tosi 3,6 prosentista 2,8 prosenttia miinukselle. Nettotulos jäi 47 miljoonaa markkaa tappiolliseksi, kun poisto- ja oli tehty vain 1,5 miljoonaa ja varastovarauksia oli purettu 41 mil- joonaa. Perusyhtymän Makrotalo Oy, jo- ka teki loistavan nousun vuosina , 1982-84, koki myöskin romahduk- sen viime vuonna. Kun käyttökate oli 1984 kokonaista 15,8 prosenttia, se putosi viime vuonna 2,2 prosent- tia miinukselle. Liikevaihto oli 552 miljoonaa, ja nettotulos meni tappiolliseksi 46 miljoonaa markkaa. Poistoja yritys teki vain 2,3 miljoonaa ja purki 42 miljoonalla varauksia, joita se oli edellisenä vuonna kasvattanut 53 miljoonalla. Evl-maksimipoistoja ei vuosikertomuksessa ole kehdattu kertoa. Makrotalon näkymät kuluvalle vuodelle ovat melko hyvät, koska sillä on tilauskannassa suuret, noin 300 miljoonan markan, kaasukylä- toimitukset Neuvostoliittoon. Bud- jetoitu liikevaihto on 805 miljoo- naa, josta vienain osuus on puolet. Kun Perusyhtymään kuuluva YIT on jo aiemmin ilmoittanut yli sadan miljoonan tappioista, kon- sernin kokonaistappiot viime vuo- delta nousevat reilusti yli 200 mil- joonan markan. Keskon automaattivarasto Hakkilassa valmistumassa Keskon tähän asti suurin raken- nusprojekti, Hakkilan keskusvaras- to II on valmistumaisillaan Van- taan Hakkilassa. Hajallaan olevien tilapäisvarastojen ja kolmensadan henkilön Helsingin Keskon muutto jättimäiseen taloon alkaa kesällä. Investoinnin kustannukset ovat noin 300 miljoonaa markkaa. Rakennusmassa pitää sisällään automaattisen korkeavaraston li- säksi mm. tuoretavaravaraston, tekstiili- kodintarvike ja teollisuus- elintarvikevarastot. Varasto toimii tietotekniikan oh- jaamana. Sen avulla pidetään kir- jaa 30 000:sta lavapaikasta, ohja- taan kofkeavaraston ja jakeluva- rastojen välistä liikennettä ja huo- lehditaan täydennyksistä. Varaston toimintoja ohjataan kolmella pien- tietokoneella ja kahdellakymme- nellä mikrolla, jotka ovat yhteydes- sä Keskon päätietokoneeseen Ka- tajanokalla. Tavarat kulkevat varaston uume- nissa 'itsestään', erilaisissa auto- maattikuljettimissa. Vihivaunut liikkuvat ilman kuljettajaa, tietoko- neohjauksella vainuten tiensä lat- tiapinnoilleen alla olevan ohjaus- kaapelin välityksellä. Varaston automatiikka huolehtii siitä, että eri artikkeleita siirtyy korkeavarastosta jakelupaikoille si- tä mukaa kuin niitä siellä tarvitaan. Tietokoneohjelma kerää varastosta myydyn tavaran etukäteen lastaus- paikalle odottamaan sovittua kulje- tuspäivää. Näin vältytään huippu- kuormitusten aiheuttamilta ruuh- kilta. Ohjelma vartioi, ettei myyntipäi- vältään vanhentuneita tuotteita lä- hetetä asiakkaille. Sen avulla ohja- taan esimerkiksi hedelmät lähte- mään ulos siinä järjestyksessä kun ne saavuttavat varastossa oikean kypsyysasteen. Rakennus on tilavuudeltaan yksi maamme suurimmista talonraken- nusalan hankkeista: kuutiotilavuus on puoli miljoonaa kuutiometriä eli yhtä kuin viisi alkuperäistä edus- kuntataloa ja lattiapinta-alaa noin 60 000 neliötä. • Keskon tiedotusosastolla keskus- varastoa onkin soviteltu erilaisiin asemiin Helsingin kartalle. Monta- ko korttelia se peittäisi, kun lähde- tään Mantan tasolta kohti Manner- heimintietä? - ' • ' l f Mutta oliko' pohdittu riittävästi itse varastoinvestoinnin järkevyyt- tä. Tarvitaanko nykytukkukaupas- sa niin suurta varastoa? ', Kesko on kansainvälisesti kat- soen ainutlaatuinen muodostelma, vastaa johtaja Jouko Tuuna- nen. Sillä on ncljäntuhannen K- kauppiaan ohella yhteensä 30000 tukkuasiakasta. Uudella keskusva- rastolla on noin kymmenentuhatta asiakasta. Käytännössä se merkit- see, että artikkelien lukumäärä ja niiden materiaalinen alue on ennä- tyksellisen taaja. Sitä ei kannata yrittääkään esimerkkiluetteloin ku- vata. Näin Tuunanen perustelee sitä', että näin suurta keskusvarastoa sit- tenkin tarvitaan ja että se on Eu- roopassa ainutlaatuinen varasto. . Mobira rakentaa Turkkiin autopuhelinjärjestelniän Mobira rakentaa Turkkiin noin 53 miljoonan markan arvoisen NMT-pohjaisen solukkorakentei- sen autopuhelinjärjestelmän. Yhtiö on tehnyt tätä koskevan sopimuk- sen Turkin posti- ja telehallituksen kanssa. Tiukassa kilpailussa saatu sopimus käsittää ensimmäisessä vaiheessa järjestelmän rakentami- sen Ankaran ja Istanbulin suurkau- punkialueille. Kyseessä on ensimmäinen Mobi- ran saama kokonaisen solukkopu- helinjärjestelmän tilaus ja tällaise- na se on merkittävä päänavaus pyrkimyksissä laajoihin kokonais- toimituksiin maailmanmarkkinoil- la, sanoi markkinointijohtaja Tais- to To iva n e n.Verkon kapasi- teettia lisätään jatkossa ja se laa- jennetaan kattamaan myös Turkin muut suurkaupungit sekä niiden väliset päätiet. Toimitettava järjes- telmä perustuu Pohjoismaissa kehi- tettyyn NMT-järjestelrnään, joka on käytössä Pohjoismaiden lisäksi myös useissa Euroopan, Lähi-idän sekä Kaakkois-Aasian maissa. Rakennettava solukkojärjestel- mä koostuu automaattikeskuksista, monikanavaisista tukiasemista, kes- kusten välisistä puhelinyhteyksistä sekä autoon asennettavista tai kan- nettavista tilaajalaitteista. Rakenta- minen käsittää myös Turkissa ta- pahtuvan radioteknisen järjestel- mäsuunnittelun sekä varsin laajan projektiteknisen toteuttamisen. Kokonaisvastuu sopimuksen to- teuttamisesta on Mobiran PMR-di- visioonalla Espoossa. Järjestelmän keskukset toimittaa Telenokia. Tu- kiasemat tulevat Mobiran Oulun tehtaalta ja tilaajalaitteina toimivat matkapuhelimet Mobiran NMT- tehtaaita Salosta. Puhelinjärjestelmä Kiinan öljykentille Nokia toimittaa puhelinkeskus- järjestelmän Kiinaan Daqingin öl- jykentille. Kyseessä on Kiinan suu- rin ja maailman kuudenneksi suu- rin öljykenttä. Alueella asuu 800 000 ihmistä. Nokian allekirjoittamat kaksi so- pimusta sisältävät digitaalisia puhe- linkeskuksia, digitaalisia siirtojär- jestelmiä, autoradiopuhelinverkon keskuksen, tukiasemia ja autopu- helimia. Nokia avasi viime vuonna toimis- ton Kiinaan ensimmäisenä suoma- laisena yrityksenä. Sillistä tehtiin silakkaa ministeriön päätöksellä Sillin ja silakan ero riippuu kaup- pa- ja teollisuusministeriön päätök- sen mukaan rasvapitoisuudesta ei- kä enää pyyntipaikasta. Vuoden alusta voima?n tulleen päätöksen mukaan Suomeen tuotu- jen, Pohjanmeren sillistä valmistet- tujen sillimarinaadien rasvapitoi- suus on 8—12 prosenttia. Kotimais- ten, Valion omistaman Kalayhty- män valmistamien silakkasäilykkei- den rasvapitoisuus on A—8 prosent- tia. Vuoden alusta voimaan tulleen päätöksen jälkeen ruotsalaisia Poh- janmeren sillituotteita ei enää saa sanoa silliksi. Ne ovat viranomais- ten mukaan silakkaa, koska niiden rasvapitoisuus alittaa kymmenen prosenttia. Ktm:n päätöksellä nyt silliksi muutettujen, ruotsalaisten, her- meettisesti pakattujen marinaadien markkinaosuus Suomessa on noin 80 prosenttia ja Kalayhtymän val- mistamien silakkamarinaadien osuus samassa ryhmässä 10 pro- senttia. Sillin muuttaminen silakaksi on \ksi keino sopeutua muodollisesti Gatt-saannöksiin, joiden mukaan Suomi on sitoutunut kieltämään elintarvikkeiden määrälliset tuonti- rajoitukset. "Neljäs sukupolvi" Aasian talouskehityksen kärjessä Turku (HS) "Aasian talou- den neljännen sukupolven muodos- tavat tällä vuosikymmenellä Indo- nesia, Intia, Bangladesh ja Kiina", ennusti valt. kand. Annamari A n - t i k a i n e n Turun korkeakoulu- jen yhteiskunnallib-taloudellisen tutkimus)hdistyksen seminaarissa. Seminaari käsitteli itä- ja kaak- kois-Aasian taloudellista kehitystä, jossa Antikaisen mukaan voidaan erottaa neljä vaihetta. Ensimmäise- nä jo 1950- ja 1960-luvuilla koettiin "Japanin ihme". Sen mallia teollis- tumisessa seurasivat 60-luvulla Hong Kong, Taiwan ja Etelä-Ko- rea. Seuraavalla vuosikymmenellä lähtivät Thaimaa, Malesia ja Filip- piinit kehittämään työvoimavaltais- ta vientiään ja tällä vuosikymme- nellä on mm. Intian ja Kiinan vuoro. Itä-Aasian sosialististen maiden avautumisesta lähimarkkinoille puhunut valt. kand. Marita Sii- ka muistutti, kuinka sekä Kiina että Pohjois-Korea ovat viime vuo- sina viestineet halukkuuttaan talou- delliseen yhteistyöhön länsimaiden kanssa. Kiina perusti jo viime vuosikym- menellä nk. erikoistalousvyöhyk- keitä. Korean Demokraattinen Kansantasavalta on puolestaan jul- kistanut vuonna 1984 lain yhteisyri- tyksistä. . Erityisen houkuttelevina länsi- maiset öljy-yhtiöt ovat pitäneet Kii- nan mannerjalustalla suoritettavia öljynporausprojekteja. Eräiden las- kelmien mukaan ne ovat öljy-yh- tiöille kaksi kertaa niin tuottavia kuin muualla Aasian Tyynenmeren alueella. Siten Kiinaan suunnatuista ulko- maisista investoinneista ohjautui 1983 peräti kolmannes sopimuk- siin, joissa pyrittiin merenalaisen öljyn hyödyntämiseen. Seminaarissa todettiin, että Suo- mi on aktivoitunut varsin hitaasti Aasian kaukomaiden asettamiin haasteisiin. Vasta aivan viime ai- koina on ollut poliittisesti tarkoi- tuksenmukaista ryhtyä rakenta- maan merkittäviä suhteita esim. Kiinaan. Myös Marita Siika huomautti, että Suomi on tulossa uudistuvan Kiinan markkinoille vasta jälkiju- nassa. Tämän vuoden aikana rataa sähköistetään kuitenkin ennätys- vauhtia. Kiinan ulkoministeri saa- puu Suomeen toukokuussa ja Suo- men pääministeri vierailee Kiinassa syyskuussa. KUIN HANKIT ELÄMÄSI ASUNNON MYYDÄÄN ARVQHUONEISTOJA - HS-ASUNTOSIVUILTA t ts/tkö yksilöllistä ja erikoista asun- toa? Aloitteletko uutta elämää lasten lennettyä pesästä? Tarvitsetko edustus- huoneiston? Haluatko löytää varman sijoituskohteen? Voisitko jo asua niin kuin aina olet haaveillut? Myydään an/ohuoneistoja -ilmoi- tusluokassa tarjottavat asunnot ovat sijaintinsa, laatutasonsa, tilaratkaisu- jensa, varustelunsa ja useimmiten tun- nelmansakin ansiosta poikkeuksellisia. Arvohuoneistojen hinnat lähtevät 1,2 miljoonasta markasta. Valikoima on siis omaa luokkaansa. Myydään arvohuoneistoja -il- moitukset löydät tutuilta HS-asunto- sivuilta, ennen Myydään huoneistoja -ilmoituksia. Lisätietoja Arvohuoneistot -ilmoit- telusta saat myyntipäällikkö Marja- liisa Veltheim'iltä (vaihde 90-1221),, HS-puhelinpalvelusta, (90) 122 661 i sekä lähimmästä HS-asiakaspalvelu- konttorista. Myydään arvohuoneistoja^ilmoi- tusluokkaa julkaistaan HS-asunto-^\ sivuilla. '•' ; ; ' / HELSINGIN SflNOMAT ASUNTOILMOfTTELU .** X.
Transcript of Ruotsin halvat valmistalot tunkeutuvat markkinoille ... · "maila oppaan ostajille. Ruotsissa...
38 Helsingin Sanomat, sunnuntaina 4. toukokuuta 1986
TALOUS
Ruotsin halvat valmistalottunkeutuvat markkinoille
O u l u (HS) Ruotsalaiset talo-tehtaat jatkavat rynnäkköään Suo-meen. Kuusi suurinta ruotsalaistapientalovalmistajaa aloittaa lähi-viikkoina uuden invaasion julkaise-
"maila oppaan ostajille. Ruotsissauskotaan, että vain vienti pelastaamonet kituvat yritykset kriisialaksijulistetussa pientalotehtailussa.
Naapurimaan pientalonikkarit ai-kovat myydä suomalaisille viitisen-sataa "villaa" kuluvana vuonna jakuusisataa ensi vuonna. Suomalai-set eivät kuitenkaan vapise naapu-reiden edessä. He pelkäävät enem-män toinen toisiaan kuin lahdentakaa tulevaa kilpailua.
Ruotsalaisten taktiikka perustuunopeaan pystytykseen avaimet kä-teen -periaatteella. Sähkö ja lvi-asennuksen hoitavat talotehtaanomat miehet. Kaikki tämä tapah-tuu kuukaudessa. He lupaavat, et-tei ostajan tarvitse vaivautua kuinmaksamaan.
Mitään erityisiä finnmalleja eivätnaapurin tehtaat markkinoi. Ne sa-novat kuitenkin tarjoavansa pohja-ratkaisujen muuntelua. "Eskonpuumerkin täytyy näkyä. Muutentalo ei ole minun," suuren BoroAB:n myyntitykki Hakan E n -h o l m kuvailee.
Pakkohan se on; jokaiseen ta-loon on sovitettava sauna. Tyyppi-talossa ala Svensson on sen sijaankylpyhuone ammeinecn.
Hinta-asettahiottu pitkään
• Tänne jo asettunut Älvsbyhusteki keväällä huikeimman hintatar-jouksen: sadan neliön talo kodin-koneineen 260 000 markkaa, talvi-toimituksesta viidentpnnin alennus.
Ostajat kysyivät äimistellen, mi-ten tämä on mahdollista?' Tekniikkaa on hiottu vuosikym-meniä, ruotsalaiset vastaavat. Bo-ro-yhtiö perustettiin jo vuonna1923. Monet muut puskivat tuhan-sia taloja jo silloin, kun suomalai-set rakensivat vielä hartiapankillalähes kaikki talonsa.
Muutama vuosi sitten tuotantoromahti vuosikymmenen takaisesta53000:n talon ennätyksestä. Nytrakennetaan 13 000 — 14 000:ntaloa vuodessa. Suurin syypää alankurimukseen oli marginaaliverouu-distus, jonka mukaan asuntolaino-jen korkoja ei saa enää määrättö-mästi vähentää verotuksessa. Uu-distus tappoi viidessä vuodessa ylipuolet pientalovalmistajista. Eikätauti hellitä vieläkään, tosin se onlaantumassa.
Mieletön taistelu henkiinjäämi-sestä pani tehtaat tosissaan keksi-mään keinoja, millä laatua paran-netaan ja hinnat pidetään kurissa.
Tehtaat huomasivat, että niidenkannattaa ottaa haltuunsa koko
Boron työntekijät ahertavat talo päivässä-tahtiin LuulajassaSuomen ja Norjan vientiin erikoistuneella tehtaalla.
tuotantoketju. Useilla on oma sa-ha, ovi- ja ikkunatehdas, keittiöka-luste- ja komerotehdas. Ne ostavatkaikki kodinkoneet yhdeltä suurel-ta valmistajalta. Näin häviävät tuk-kuportaan välistä vetämät summat.
Kuin raketti Ruotsin villavalmis-tajien kärkeen sujahtanut Boro pe-rusti vuosi sitten uuden tehtaanLuulajaan, runsaan sadan kilomet-rin päähän rajalta. Sieltä yhtiö ai-koo uittaa eri puolille Suomea en-sin viisikymmentä, sitten sata taloa,sitten ...
Yhtiö ei kavahda naapuria Älvs-byhus Ab:tä, jonka tuotannostaneljännes menee rajan yli, lähinnäpohjoiseen ja rannikolle. JuuriPohjanmaalla naapurit pitävät hal-lussaan paikoin yli kymmenesosaamarkkinoista.
Yhteistä operaatiota junailevaErik F u r u Ruotsin kaupallisestaedustustosta sanoo pian ilmestyvänopaskirjan antavan pe.ustietoaruotsalaisista talovalmistajista jaheidän tuotteistaan. Sen kustantaaRuotsin Vientineuvosto sekä osal-listujat Begus Hus, Boro, Gull-rjngshus, LB-hus, Myresjöhus jaÄlvsbyhus.
Furu myöntää, etteivät tehtaataiemmin aina selvittäneet tarpeeksitarkkaan meikäläisiä rakennusmää-räyksiä ja normeja. Näin saattoi
ostajille tulla hankaluuksia. Nytniiden käytössä on alan asiantunti-joita ratkomassa näitä pulmia.
Edullisia lainoja ruotsalaiset ei-vät vielä pjaiy ostajilleen järjestä-mään. "Keinoja mietitään parhail-laan, mutta valmista ei ole vielätarjottavana. Hypoteekkipankki jaHOP ovat meidän asiakkaittemmeystäviä," Hakan Enholm sanoo sa-laperäisesti.
Ruotsalaisten aikeet eivät hät-käytä meikäläisiä alan miehiä."Tuonti vastaa vielä yhden keski-kokoisen tehtaan tuotantoa. Ei seheilauta meitä kumoon", sanooSuomen Puutaloteollisuus ry:n joh-taja Pertti F o r s t r ö m . "Ennem-min omat syövät kovassa kilpailus-sa toisiaan".
Forström uskoo naapureiden ta-kavuosien "hutilointien" olevankansan muistissa. Hän sanoo tyyty-väisen talonostajan olevan parasmyyntimies. Puskaradio välittää sa-nomaa kotimaisista tuotteista.
Juuri laatu ja muunneltavuusovat suomalaisten valtit. "Kilpaili-joiden edullinen hinta perustuupaljolti tiukkaan tyyppitaloon, jotaei paljoa muunnella. Me taas pys-tymme muuntelemaan lähes mielinmäärin mallejamme".
MARJA SALMELA
Vesto ja Makrotalokoviin tappioihin
Perusyhtymä-konserniin kuulu-vat alakonsernit Vesto ja Makrota-lo tekivät kumpikin viime vuodeltaerittäin huonot tulokset. Kumpikinalakonserni keräsi todellista tappio-ta lähes 50 miljoonaa markkaa.
Veston toimitusjohtaja ToukoA l l o n e n myöntääkin vuosiker-tomuksessa, että vaikka tappiolli-nen tulos olikin ennustettavissa jovuoden alussa, niin silti toteutumaoli paljon arveltua heikompi.
Allosen mukaan tulokseen vai-kutti epäterve taistelu markkina-osuuksista ja siitä johtunut alhai-nen hintataso, mutta "myös yrityk-sen omissa toimissa oli huomautta-mista". /
Veston viime vuoden liikevaihtooli 530 miljoonaa markkaa, mikäon 13 prosenttia edellisvuotta vä-hemmän. Käyttökateprosentti pu-tosi 3,6 prosentista 2,8 prosenttiamiinukselle.
Nettotulos jäi 47 miljoonaamarkkaa tappiolliseksi, kun poisto-ja oli tehty vain 1,5 miljoonaa javarastovarauksia oli purettu 41 mil-joonaa.
Perusyhtymän Makrotalo Oy, jo-ka teki loistavan nousun vuosina
, 1982-84, koki myöskin romahduk-sen viime vuonna. Kun käyttökateoli 1984 kokonaista 15,8 prosenttia,se putosi viime vuonna 2,2 prosent-tia miinukselle.
Liikevaihto oli 552 miljoonaa, janettotulos meni tappiolliseksi 46miljoonaa markkaa. Poistoja yritysteki vain 2,3 miljoonaa ja purki 42miljoonalla varauksia, joita se oliedellisenä vuonna kasvattanut 53miljoonalla. Evl-maksimipoistoja eivuosikertomuksessa ole kehdattukertoa.
Makrotalon näkymät kuluvallevuodelle ovat melko hyvät, koskasillä on tilauskannassa suuret, noin300 miljoonan markan, kaasukylä-toimitukset Neuvostoliittoon. Bud-jetoitu liikevaihto on 805 miljoo-naa, josta vienain osuus on puolet.
Kun Perusyhtymään kuuluvaYIT on jo aiemmin ilmoittanut ylisadan miljoonan tappioista, kon-sernin kokonaistappiot viime vuo-delta nousevat reilusti yli 200 mil-joonan markan.
Keskon automaattivarastoHakkilassa valmistumassa
Keskon tähän asti suurin raken-nusprojekti, Hakkilan keskusvaras-to II on valmistumaisillaan Van-taan Hakkilassa. Hajallaan olevientilapäisvarastojen ja kolmensadanhenkilön Helsingin Keskon muuttojättimäiseen taloon alkaa kesällä.Investoinnin kustannukset ovatnoin 300 miljoonaa markkaa.
Rakennusmassa pitää sisälläänautomaattisen korkeavaraston li-säksi mm. tuoretavaravaraston,tekstiili- kodintarvike ja teollisuus-elintarvikevarastot.
Varasto toimii tietotekniikan oh-jaamana. Sen avulla pidetään kir-jaa 30 000:sta lavapaikasta, ohja-taan kofkeavaraston ja jakeluva-rastojen välistä liikennettä ja huo-lehditaan täydennyksistä. Varastontoimintoja ohjataan kolmella pien-tietokoneella ja kahdellakymme-nellä mikrolla, jotka ovat yhteydes-sä Keskon päätietokoneeseen Ka-tajanokalla.
Tavarat kulkevat varaston uume-nissa 'itsestään', erilaisissa auto-
maattikuljettimissa. Vihivaunutliikkuvat ilman kuljettajaa, tietoko-neohjauksella vainuten tiensä lat-tiapinnoilleen alla olevan ohjaus-kaapelin välityksellä.
Varaston automatiikka huolehtiisiitä, että eri artikkeleita siirtyykorkeavarastosta jakelupaikoille si-tä mukaa kuin niitä siellä tarvitaan.Tietokoneohjelma kerää varastostamyydyn tavaran etukäteen lastaus-paikalle odottamaan sovittua kulje-tuspäivää. Näin vältytään huippu-kuormitusten aiheuttamilta ruuh-kilta.
Ohjelma vartioi, ettei myyntipäi-vältään vanhentuneita tuotteita lä-hetetä asiakkaille. Sen avulla ohja-taan esimerkiksi hedelmät lähte-mään ulos siinä järjestyksessä kunne saavuttavat varastossa oikeankypsyysasteen.
Rakennus on tilavuudeltaan yksimaamme suurimmista talonraken-nusalan hankkeista: kuutiotilavuuson puoli miljoonaa kuutiometriä eliyhtä kuin viisi alkuperäistä edus-kuntataloa ja lattiapinta-alaa noin
60 000 neliötä.• Keskon tiedotusosastolla keskus-
varastoa onkin soviteltu erilaisiinasemiin Helsingin kartalle. Monta-ko korttelia se peittäisi, kun lähde-tään Mantan tasolta kohti Manner-heimintietä? - ' • ' l
f
Mutta oliko' pohdittu riittävästiitse varastoinvestoinnin järkevyyt-tä. Tarvitaanko nykytukkukaupas-sa niin suurta varastoa? ',
Kesko on kansainvälisesti kat-soen ainutlaatuinen muodostelma,vastaa johtaja Jouko T u u n a -n e n . Sillä on ncljäntuhannen K-kauppiaan ohella yhteensä 30000tukkuasiakasta. Uudella keskusva-rastolla on noin kymmenentuhattaasiakasta. Käytännössä se merkit-see, että artikkelien lukumäärä janiiden materiaalinen alue on ennä-tyksellisen taaja. Sitä ei kannatayrittääkään esimerkkiluetteloin ku-vata.
Näin Tuunanen perustelee sitä',että näin suurta keskusvarastoa sit-tenkin tarvitaan ja että se on Eu-roopassa ainutlaatuinen varasto. .
Mobira rakentaa Turkkiinautopuhelinjärjestelniän
Mobira rakentaa Turkkiin noin53 miljoonan markan arvoisenNMT-pohjaisen solukkorakentei-sen autopuhelinjärjestelmän. Yhtiöon tehnyt tätä koskevan sopimuk-sen Turkin posti- ja telehallituksenkanssa. Tiukassa kilpailussa saatusopimus käsittää ensimmäisessävaiheessa järjestelmän rakentami-sen Ankaran ja Istanbulin suurkau-punkialueille.
Kyseessä on ensimmäinen Mobi-ran saama kokonaisen solukkopu-helinjärjestelmän tilaus ja tällaise-na se on merkittävä päänavauspyrkimyksissä laajoihin kokonais-toimituksiin maailmanmarkkinoil-la, sanoi markkinointijohtaja Tais-to To i v a n e n.Verkon kapasi-teettia lisätään jatkossa ja se laa-jennetaan kattamaan myös Turkinmuut suurkaupungit sekä niidenväliset päätiet. Toimitettava järjes-telmä perustuu Pohjoismaissa kehi-tettyyn NMT-järjestelrnään, jokaon käytössä Pohjoismaiden lisäksimyös useissa Euroopan, Lähi-idänsekä Kaakkois-Aasian maissa.
Rakennettava solukkojärjestel-mä koostuu automaattikeskuksista,monikanavaisista tukiasemista, kes-kusten välisistä puhelinyhteyksistäsekä autoon asennettavista tai kan-nettavista tilaajalaitteista. Rakenta-minen käsittää myös Turkissa ta-
pahtuvan radioteknisen järjestel-mäsuunnittelun sekä varsin laajanprojektiteknisen toteuttamisen.
Kokonaisvastuu sopimuksen to-teuttamisesta on Mobiran PMR-di-visioonalla Espoossa. Järjestelmänkeskukset toimittaa Telenokia. Tu-kiasemat tulevat Mobiran Ouluntehtaalta ja tilaajalaitteina toimivatmatkapuhelimet Mobiran NMT-tehtaaita Salosta.
PuhelinjärjestelmäKiinan öljykentille
Nokia toimittaa puhelinkeskus-järjestelmän Kiinaan Daqingin öl-jykentille. Kyseessä on Kiinan suu-rin ja maailman kuudenneksi suu-rin öljykenttä. Alueella asuu800 000 ihmistä.
Nokian allekirjoittamat kaksi so-pimusta sisältävät digitaalisia puhe-linkeskuksia, digitaalisia siirtojär-jestelmiä, autoradiopuhelinverkonkeskuksen, tukiasemia ja autopu-helimia.
Nokia avasi viime vuonna toimis-ton Kiinaan ensimmäisenä suoma-laisena yrityksenä.
Sillistä tehtiinsilakkaaministeriönpäätöksellä
Sillin ja silakan ero riippuu kaup-pa- ja teollisuusministeriön päätök-sen mukaan rasvapitoisuudesta ei-kä enää pyyntipaikasta.
Vuoden alusta voima?n tulleenpäätöksen mukaan Suomeen tuotu-jen, Pohjanmeren sillistä valmistet-tujen sillimarinaadien rasvapitoi-suus on 8—12 prosenttia. Kotimais-ten, Valion omistaman Kalayhty-män valmistamien silakkasäilykkei-den rasvapitoisuus on A—8 prosent-tia.
Vuoden alusta voimaan tulleenpäätöksen jälkeen ruotsalaisia Poh-janmeren sillituotteita ei enää saasanoa silliksi. Ne ovat viranomais-ten mukaan silakkaa, koska niidenrasvapitoisuus alittaa kymmenenprosenttia.
Ktm:n päätöksellä nyt silliksimuutettujen, ruotsalaisten, her-meettisesti pakattujen marinaadienmarkkinaosuus Suomessa on noin80 prosenttia ja Kalayhtymän val-mistamien silakkamarinaadienosuus samassa ryhmässä 10 pro-senttia.
Sillin muuttaminen silakaksi on\ksi keino sopeutua muodollisestiGatt-saannöksiin, joiden mukaanSuomi on sitoutunut kieltämäänelintarvikkeiden määrälliset tuonti-rajoitukset.
"Neljäs sukupolvi" Aasiantalouskehityksen kärjessä
T u r k u (HS) "Aasian talou-den neljännen sukupolven muodos-tavat tällä vuosikymmenellä Indo-nesia, Intia, Bangladesh ja Kiina",ennusti valt. kand. Annamari A n -t i k a i n e n Turun korkeakoulu-jen yhteiskunnallib-taloudellisentutkimus)hdistyksen seminaarissa.
Seminaari käsitteli itä- ja kaak-kois-Aasian taloudellista kehitystä,jossa Antikaisen mukaan voidaanerottaa neljä vaihetta. Ensimmäise-nä jo 1950- ja 1960-luvuilla koettiin"Japanin ihme". Sen mallia teollis-tumisessa seurasivat 60-luvullaHong Kong, Taiwan ja Etelä-Ko-rea.
Seuraavalla vuosikymmenellälähtivät Thaimaa, Malesia ja Filip-piinit kehittämään työvoimavaltais-ta vientiään ja tällä vuosikymme-nellä on mm. Intian ja Kiinanvuoro.
Itä-Aasian sosialististen maidenavautumisesta lähimarkkinoillepuhunut valt. kand. Marita S i i -ka muistutti, kuinka sekä Kiinaettä Pohjois-Korea ovat viime vuo-sina viestineet halukkuuttaan talou-delliseen yhteistyöhön länsimaidenkanssa.
Kiina perusti jo viime vuosikym-menellä nk. erikoistalousvyöhyk-keitä. Korean Demokraattinen
Kansantasavalta on puolestaan jul-kistanut vuonna 1984 lain yhteisyri-tyksistä.
. Erityisen houkuttelevina länsi-maiset öljy-yhtiöt ovat pitäneet Kii-nan mannerjalustalla suoritettaviaöljynporausprojekteja. Eräiden las-kelmien mukaan ne ovat öljy-yh-tiöille kaksi kertaa niin tuottaviakuin muualla Aasian Tyynenmerenalueella.
Siten Kiinaan suunnatuista ulko-maisista investoinneista ohjautui1983 peräti kolmannes sopimuk-siin, joissa pyrittiin merenalaisenöljyn hyödyntämiseen.
Seminaarissa todettiin, että Suo-mi on aktivoitunut varsin hitaastiAasian kaukomaiden asettamiinhaasteisiin. Vasta aivan viime ai-koina on ollut poliittisesti tarkoi-tuksenmukaista ryhtyä rakenta-maan merkittäviä suhteita esim.Kiinaan.
Myös Marita Siika huomautti,että Suomi on tulossa uudistuvanKiinan markkinoille vasta jälkiju-nassa. Tämän vuoden aikana rataasähköistetään kuitenkin ennätys-vauhtia. Kiinan ulkoministeri saa-puu Suomeen toukokuussa ja Suo-men pääministeri vierailee Kiinassasyyskuussa.
KUIN HANKIT ELÄMÄSI ASUNNONMYYDÄÄN ARVQHUONEISTOJA -
HS-ASUNTOSIVUILTA
t ts/tkö yksilöllistä ja erikoista asun-toa? Aloitteletko uutta elämää lastenlennettyä pesästä? Tarvitsetko edustus-huoneiston? Haluatko löytää varmansijoituskohteen? Voisitko jo asua niinkuin aina olet haaveillut?
Myydään an/ohuoneistoja -ilmoi-tusluokassa tarjottavat asunnot ovatsijaintinsa, laatutasonsa, tilaratkaisu-jensa, varustelunsa ja useimmiten tun-nelmansakin ansiosta poikkeuksellisia.Arvohuoneistojen hinnat lähtevät 1,2miljoonasta markasta. Valikoima onsiis omaa luokkaansa.
Myydään arvohuoneistoja -il-moitukset löydät tutuilta HS-asunto-sivuilta, ennen Myydään huoneistoja-ilmoituksia.
Lisätietoja Arvohuoneistot -ilmoit-telusta saat myyntipäällikkö Marja-liisa Veltheim'iltä (vaihde 90-1221),,HS-puhelinpalvelusta, (90) 122 661 isekä lähimmästä HS-asiakaspalvelu-konttorista.
Myydään arvohuoneistoja^ilmoi-tusluokkaa julkaistaan HS-asunto-^\sivuilla. '•' ; ; '
/
HELSINGIN SflNOMATASUNTOILMOfTTELU .**
X.
