2 . 2014

Ruoka-Suomi -tiedotuslehti

Ruoka-Suomi -tiedotuslehti kertoo elintarvikealan kehittämistyöstä. Lehti ilmestyy vuonna 2014 neljä kertaa. Numeroiden ilmestymis- ja materiaaliaikataulu on seuraava:nro materiaalin dl ilm.1 29.1. 14.2.2 7.5. 23.5.3 27.8. 12.9.4 19.11. 5.12.

Kunkin numeron painomäärä on noin 2100 kpl. Jakelulistalla on 1800 elintarvikealan toimijaa. Levitä tiedotetta kaikille, joita elintarvikealan kehittäminen kiinnostaa.

Toimitus

Arja Meriluotopuh. (02) 333 6476arja.meriluoto@utu.fi

Heidi Valtaripuh. (02) 333 6416, 0400 487 160heidi.valtari@utu.fi

Turun yliopistoBrahea-keskus20014 Turun yliopistofax (02) 333 6331

Ruoka-Suomi -tiedotuslehden tarkoitus on palvella eri puolilla Suomea olevia elintarvikealan toimijoita ja yrityksiä kertomalla valtakunnan tason asioista, verkostoitumisesta ja muista kaikkia elintarvikealan kehittäjiä kiinnostavista asioista. Toisaalta tavoitteena on välittää eri alueellisten toimijoiden tietoja, kokemuksia ja aikomuksia muille hyödynnettäväksi. Toivottavasti löydät tiedotuslehdestä sinulle hyödyllisiä asioita ja rohkaistut ottamaan yhteyttä kirjoittajiin.

Toimitus odottaa aktiivisuutta elintarvikealan toimijoilta. Luiska tekstiä syntyy helposti. Kyse on aktiivisuudesta. Kertomalla asioista auttaa toisia ja voi toisaalta saada arvokasta palautetta omaan toimintaan muilta.

Ruoka-Suomi -tiedotuslehden julkaisija on Turun yliopiston Brahea-keskus. Lehden toimittamiseen on saatu maa- ja metsätalousministeriön tukea.

Lehti on luettavissa sähköisesti myös www.ruokasuomi.fi

Sisällys

Painopaikka: Paino-Kaarina

Lähiruokakentänkuulumisia 1 Maaseudunkehittämisentukenauusiohjelmajalaajayhteistyöverkosto 2 TervetuloaLähiruokaohjelmanhankkeidenpäätösseminaariin 2 Paikallistaruokaa!-lähiruokatreffeilläkohtasiyritysjaostaja 3 Pitkäjänteiselläkehittämiselläkonkreettisiatuloksia 4 -LounaFood-AitoamakuaVarsinais-Suomesta Neuvottelumenettelymahdollistaapaikallisettuotteetjulkisissahankinnoissa 5 LähiruoanhankintavihkonenjaLähis-opas-ohjeetkäytäntöön 6 Lähiruoka&luomu-messuilla 7 Ruoanilmastovaikutukset 8 Hintajatoimintaketjunluotettavuusratkaisevatviljelijänvalinnan 9 Erikoismyymälätkasvattavatmyyntiä 9 Kotimainenkasviproteiini-kysyntääjakehitystä! 10 Luomuelintarvikepäivä 10 Lähiruoalleuusiverkkokauppa 11 LuomuSM2014 11 Maaseutututkijatapaaminen 11 Elintarvikealanmikro-japk-yrityksetkaipaavatneuvontaa 12 Suomeenruoka&matkailu-strategia 12 Maa-jaelintarviketaloudentutkimuskeskuspalveleeelintarvikealan 13 toimijoita MTTtutkiijamallintaalähiruoankäytönlisäämistäjulkisissakeittiöissä 13 Kumppanuusmaataloudenkauttalähellätuotettuaruokaa 14 IntroduktionavettnyttkonceptiFinland 15 SuomensuosituinruokatapahtumajälleenHelsinginRautatientorilla 16 elokuussa JukkolaSystems-meijeri-japienpanimolaitteita 17 Onkolähiruokailmstoteko 17 Lähiruokaeimuutaannoksenhintaa 18 Eväitäruokasektorinkasvuun 19 Vesanganpäiväkoti-koulullasyödäänpianpaikallistasärkeäjaporkkanaa 19 MakujenLappiLuostolla 20 Selvityksetuusienliiketoimintamahdollisuuksienluojina 21 -Huomisenhämäläinenruokajajuoma-hankkeentuotoksia

TuotemaistiaisiaPaikallistaruokaatapahtumassa,s.3

Kevätonollutvarsin”lähiruokaisa”.Lähiruokaonvahvastiesillä,jajokapäiväesimerkiksileh-distöseuranta poimii lähiruokaan liittyviä ar-tikkeleita, yleensä useita/päivä. Ilahduttavaauutisoinnissa on, että se on pääsääntöisestiollutpositiivistajahyvässälähiruokahengessäkirjoitettua.

Media on tärkeässä roolissa asioiden esiinnostossa jakeskustelun jamielenkiinnonhe-rättämisessä.Olenlähiaikoinakiertänytkent-täähavahduttamassapäättäjiäjaruokaketjuntoimijoitaerityisestipohtimaanlähiruoansaa-mistamukaan julkisiinhankintoihin.Onollutiloseurata,mitennäistätapahtumistaonuu-tisoitu,jamitenkeskusteluonpaikkakunnillaja niiden lehdistössä tapahtumienkin jälkeenpysynythengissä.Mediankautta tavoitetaanmyöspaljonsellaisiahenkilöitä,joitatapahtu-miineisaadamukaan.

Toki uutisiin mahtuu ikävämpiäkin asioita,joista päällimmäisenä nouseemieleenmuu-tamien lähiruokamyymälöiden sulkeminenrahoitusvaikeuksienvuoksi.Luulennäidenta-paustentaustallaolevanenemmänliiketalou-dellistaneuvottomuuttajatoiminnanhuonoasuunnittelua kuin varsinaista kannattamat-tomuutta esimerkiksi asiakkaiden puutteenvuoksi.Työnallaolevanlähiruokasektorintut-kimuksenaineistostahuomaa,mitenosayri-tyksistäelääveitsikurkulla.Jatähänseikkaanmeidän kaikkien tällä sektorilla toimivien onnyt käynnistyneellä uudella ohjelmakaudel-la kiinnitettäväentistä tarkemminhuomiota.Kehittämishankkeet on tehtävä yritysten eh-doilla, ja niiden tarpeista, ei niille ulkoapäinannettuina. Liiketoimintamahdollisuuksienparantaminen on oltava kaiken lähtökohta,ja nimenomaan laajasti ymmärrettynä: liike-toimintaosaamista ja-ymmärrystäonvahvis-tettava koko ketjussa. Lähiruokayrittäjyys onyrittäjän toimeentulon mahdollistavaa elin-keinotoimintaa,eielämäntapa.

Lisäksitarvitsemmejatkossakinlähiruokatee-manvahvaaesilläoloaerimedioissakulutta-jienmielenkiinnon edelleen vahvistamiseksi.Alkuvuodestajulkistetutkuluttajatutkimukset(TNSGallupjaTaloustutkimus)osoittavat,että

lähiruoka on jatkanut vahvaa kasvuaan ku-luttajien kiinnostuksessa, ostohalukkuudessaja myös toteutuneena ostokäyttäytymisenä.Tähän ei saa kuitenkaan tuudittautua, vaanmeidänonpidettävälähiruoanpositiivistasa-nomaajatkossakinylläsitäreippaastijulkisuu-teen tuulettaen. Lähiruokaohjelma on tänäkeväänä yhdessä keskeisten yhteistyökump-paneidenkanssaollutmukanaGastrossa,senyhteydessä järjestetyssä Paikallista ruokaa –ammattilaistapahtumassa, Lähiruoka&Luomu-messuilla, Ruokapiiritreffeillä ja monessamuussa pienemmässä, niistä tarkemmin täs-sä lehdessä muualla tai Lähiruokaohjelmanblogissa. Tämäntapaiset tilaisuudet alan am-mattilaisten, kuluttajien ja kansalaisten kes-kenovatarvokkaita:tuodaanesiinlähiruokaatodellisenalisäarvonaostoskoriin,opitaanpu-humaansamaakieltä,välitetääntietoapuolinjatoisin,opitaanuusiatoimintatapoja,tutus-tutaanmuihin toimijoihin ja luodaan yhteis-työnaihioitaja-kontakteja.

Taannoin olin kuuntelemassa Valion edusta-janpuheenvuoroayrityksenuutuustuoteper-heenlanseerauksesta.Alustuksessakorostet-tiin, ettänykyajan viestinnän täytyy olla elä-

Lähiruokakentän kuulumisia

myksellistä, vuorovaikutteista, relevanttia javiihdyttävää.Kuluttajalletuleeantaamahdol-lisuusollamukanavuorovaikutteisestitiedon-tuottamisessa, ja ennen kaikkea viestinnänpitääkoskettaatunteita.Faktatietoapitääollaantaatarvittaessa,muttaviestinnänpääkärjeteivät saaolla kuivaa januivaa faktaa. Joskuskuulee puhuttavan, että tarinoiden kerrontatuotteidenjapalvelujenmyynnissäolisieilistäpäivää–väitän,ettäolemmevastatarinoidenkerronnanalkutaipaleella…Myöspienempienyritystentuleesatsataviestintätaitoihin.

Lähiruokasektorilta saamme uutta tietoaLähiruokaohjelmasta rahoitettujen hankkei-denvalmistuessa.Niidentuloksetjulkistetaan11.6.14 Helsingissä Säätytalolla pidettävässäseminaarissa,johonkaikkiolettetervetulleita.Seminaarista tarkemmin toisaalla tässä leh-dessä.

Kirsi ViljanenLähiruokakoordinaattoriMaa- ja metsätalousministeriö

1

Uusi maaseutupoliittinen kokonaisohjelmakorostaa paikallisten olosuhteiden huomi-oon ottamista maaseudun kehittämisessä japäätöksenteossa.Tämätarkoittaaesimerkiksihallinto- ja palvelujärjestelmien sovittamistapaikallisiin olosuhteisiin. MaaseutupolitiikanyhteistyöryhmäYTRhyväksyi 14.2.2014 kuu-dennen maaseutupoliittisen kokonaisohjel-man vuosille 2014-2020. Ohjelma on YTR:ntoimintaohjelmajakansallisenlaajanmaaseu-tupolitiikanväline.

Mahdollisuuksien maaseutu -kokonaisohjel-massa maaseutu nähdään erottamattomanaosa kansallista menestystä ja yhteiskuntaa.Visionmukaanmaaseutuonyritteliäisyyteenjaluovuuteenkannustavahyväelämisenym-päristö. Maaseutupolitiikassa korostetaankansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden vah-vistamista. Tavoitteena on, että maaseutuakehitetään entistä enemmän siellä toimivienihmisten ja yritysten tietoon, osaamiseen jaaktiivisuuteenperustuen.Maaseutupolitiikantoimeenpanossa politiikka-, kehittäjä-, tutki-ja- ja viranomaistoimijoiden, yrittäjien sekäkansalaisyhteiskunnan yhteistyö on entistätiiviimpää.

Ohjelmanteematsisältävätylikuusikymmentäkäytännöntoimenpidettä.Kärkitoimenpiteiksion nostettu lähidemokratian vahvistaminen,palvelujen järjestäminen, tieverkon kunnos-

ta huolehtiminen, tietoliikenneyhteyksienrakentaminen, maaseuturakentamisen edis-täminen,aluetalouttatukevatjulkisethankin-nat,yrittäjyydenvahvistaminen,osaavantyö-voimansaatavuus jahajautettuenergiantuo-tanto. Kokonaisohjelmassa on viisi teemaa,jotkaovat:

1)Osallisuusjalähidemokratia2)Asuminenjapalvelut3)Infrastruktuurijamaankäyttö4)Elinkeinotjaosaaminen5)Ekosysteemipalvelut

Ohjelmaa toteutetaan laajan verkoston tuella

Ohjelmaonaikaisempiakokonaisohjelmiatii-viimpi. Ohjelmavalmistelun yhteydessä YTRonuudistanuttoimintatapojaan.Aikaisemmatnoin10teemaryhmääon lopetettu janiidensijaanohjelmaatoteutetaanentistälaajempi-enjajoustavampienverkostojenyhteistyönä.Mukaan ovat tervetulleita kaikki kiinnostu-neettahot.Verkostojenyhteystiedot:

1. Kansalaistoiminta:RitvaPihlaja,etunimi.sukunimi@pp.inet.fi,puh.0400895140

2. Elämänlaatu:HeliTalvitie,etunimi.suku-nimi@minedu.fi,puh.0400598386

3. Maankäyttöjainfra:HeliSiirilä,etunimi.sukunimi@uva.fi,puh.0458924715

4. Elinkeinot ja osaaminen: Heidi Valtari,etunimi.sukunimi@utu.fi,puh.0400487160

5. Ekosysteemipalvelut:KatiPitkänen,etu-nimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0295251101

6. Harvaanasuttumaaseutu:TarjaLukkari,etunimi.sukunimi@kamk.fi, puh. 0400372082

7. Identitetsbaserat nätverk: Peter Backa,etunimi.sukunimi@studiecentralen.fi,puh.0405950444

Mahdollisuuksienmaaseutu-maaseutupoliit-tinenkokonaisohjelma2014–2020h t t p : / / w ww. t e m . f i / f i l e s / 3 8 8 0 0 /M a h d o l l i s u u k s i e n _ m a a s e u t u _Maaseutupo l i i t t inen_kokona i soh je l -ma_2014-2020.pdf

Lisätietojawww.maaseutupolitiikka.fi

Maaseudun kehittämisen tukena uusi ohjelma ja laaja yhteistyöverkosto

Tervetuloa Lähiruokaohjelman hankkeiden päätösseminaariin!

Hallitusohjelmaneuvotteluissa lähiruoka- ja luomuohjelmien toteuttamiseen korvamerkittiin ns. vihreän talouden määrärahaa. Siitä on rahoitettu muun muassa kuutta lähiruokahanketta, joita on toteutettu viime ja tämän vuoden aikana. Hankkeiden yhteinen päätösseminaari on 11.6.2014 klo 9.15 – 16.00 Helsingissä, Säätytalolla, osoitteessa Snellmaninkatu 9-11. Seminaarissa kuulemme tuloksia lähiruoan aluetaloudellisista ja ekologisista vaikutuksista sekä liiketoimintamahdollisuuksista ja kuluttajien lähiruokaan kohdistuvista odotuksista. Tilaisuudessa julkistetaan myös lähiruokayrittäjyyden alkutaipaleelle suunniteltu opas ja opas sopimuksellisuudesta lähiruokaketjussa. Tilaisuudessa kerrotaan Lähiruokaa ammattikeittiöihin -hankkeen opasmateriaaleista sekä ruotsinkielisestä sesonginmukaista lähiruokaa ja ruokailoa esiin nostaneesta kampanjasta materiaaleineen.

Iltapäivän osuudessa kerrotaan ruokaketjun kehittämismäärärahan tulevista hakukäytännöistä, rahoituksen painopisteistä vuodelle 2014 ja muista ajankohtaisista aiheista.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille lähiruoasta ja ruokaketjun kehittämisestä kiinnostuneille. Tilaisuuden tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen: www.mmm.fi/lahiruoka.

2

Helsingin Messukeskuksen Talvipuutarhassajärjestettiin Gastron yhteydessä oma am-mattilaistapahtuma 21.3.2014. Tilaisuudentarkoituksena oli lisätä elintarvikealan pie-nempien yritysten tunnettuutta HoReCa-sektorin ammattilaisten keskuudessa.Sisäänostajilla oli mahdollisuus tutustua eripuoliltaSuomeatulleisiinpaikallisiinyrityksiinja niiden toimintaan sekä maistella tuottei-ta. Ammattitapahtuma järjestettiin erillisenäGastrosta,koskaseolivainlyhyenaikaa,mut-taajankohtaGastronaikaan taasmahdollistisen,ettäkävijätvoivatyhdistääsekäkäynnintässä tilaisuudessa että vierailla Gastrossa.Tapahtuman järjestivät yhteistyössä AitojamakujaII-hanke,LähiruokaohjelmajaRuoka-Suomi-verkosto.

Tapahtumaan osallistui 21 yritystä ja vajaatsata sisäänostajaa. Tuotteita oli laidasta lai-taan: marja- ja vihannesjalosteita, juustoja,jäätelöitä, lihajalosteita, leipomotuotteita,luonnontuotteita sekä tilaviinejä ja viinoja.Tilaisuusjälleenkerrantodistisen,ettämeilläon todella monipuolisesti erilaisia tuotteita,jotkasoveltuvathyvinniinammattikeittiöiden

kuin kauppojen valikoimiin. Aktiivinen otetuotteiden kehittämisessä näkyy ja tuottaatulosta.

Sisäänostajia olisi voinut tapahtumassa vie-railla enemmänkin. Yritykset olivat panosta-neet omiin esittelypöytiinsä ja tuoneet tuot-teitamaistateltaviksi. Yrittäjät kiittelivät, ettätilaisuuteenolihelppotulla,kunperusraken-teetolivatvalmiina jasaivaintuodapaikalleitsensäjatuotteensa.Lisäksise,ettätapahtu-makestirajallisenajanjaolisitentiivis,saikii-tosta.Kokonaisuudessaanyrittäjiltäsaatupa-lauteoli varsinpositiivista jauseampi totesi,ettävoisitullavastaavanlaiseentapahtumaanuudestaankin jaonhyvä,ettätällaisia järjes-tetään.Yrittäjätnäkiväthyväksimyössen,ettäoli mahdollisuus tutustua toisten yritystentuotteisiinjasamallaverkostoitua.

Mikään asia ei ole kerralla valmis ja kehitet-tävää on myös tilaisuuden järjestämisessä.Muutamattuotteetolisivatvaatineetlämmit-tämistä,ettätuotteenkäyttötarkoitusjamakuolisivat päässeet oikeuksiinsa. Tähän ei ollutmahdollisuutta Talvipuutarhassa. Se, että ta-

Paikallista ruokaa ! -lähiruokatreffeillä kohtasi yritys ja ostaja

pahtumaeiollutGastronsisällä,verottikävi-jöidenmäärää,kuntilaisuuteenpititullaihanerikseen ja sinne oli myös vähän haastavaalöytää.Jatkossavastaavantilaisuudenkohdal-laolisitärkeää,ettäseolisijonkintapahtumansisällä, vaikkaolisikin jotenkinerillisestihuo-mioitujarajattu.

Mukanaolivatseuraavatyritykset

Hauhalan Hanhifarmi, Ollinmäen Viinitila,Tmi Juvan Hapankaali, Saariston MarjamaaOy,KyröntarhatOy,He-ViHasila,RobertsOy,KainuunCountryFoodOy,VuokatinViiniOy,Veraisen Leipomo Oy, Kotilan tila, LAromitOy, Ritvan herkku, Viskaalin tila ja teurasta-mo, Pohjolan PerunaOy,HerkkujuustolaOy,Penttiläntila,RönnvikinViinitila,LapinMariaOy, Vuonoksen Jäätelö ja Svarfvars - HyvänElämänRuokakauppaOy.

LisäätunnelmiajakuvialöytyyLähiruokaohjelmanblogistahttp://lähiruokaohjelma.blogspot.fi

3

Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin kirkkaasti sekä määrällisesti että laadulli-sesti. Elintarvikkeita jalostavien yritysten lukumäärän kasvu vuodesta 2009 14 % ja vuodesta 2012 19 kpl ovat kiistattomia osoi-tuksia hankkeen aikaansaamasta toimialan kehittymisestä yhä yritysmyönteisempään suuntaan sekä oikeiden asioiden tekemises-tä ja seuraamisesta (Ruoka-Suomi tilastot 2009-2013)

LounaFood–AitoaMakuaVarsinais-Suomesta-hankkeen 1.1.2008-31.12.2013 päätavoit-teena oli toimia Varsinais-Suomen alueellaelintarvikealan ja yrittäjyyden kehittäjänäolemalla verkoston koordinaattori, tiedotus-janeuvontatahosekä lähellä tuotetunruuanpuolestapuhujajatunnettuudenlisääjä.

Tavoitteisiin vastattiin monenlaisin toimin,joista tiedottaminen, neuvonta, elintarvike-alan verkoston yhteistyön lisääminenjalähel-lä tuotetun ruuan imagon edistäminenolivatetualalla.Näitätoimiatuettiinesim.tekemäl-lä erilaisia selvityksiä toimialan tilanteesta,

lisäämällä tuottajien ja käyttäjien välistä yh-teistyötä, neuvomalla viranomaismääräystenkäyttöönotossa sekä informoimalla elintarvi-kealanuusistatrendeistäjatutkimuksista.

Hanke seurasi elintarvikealan kehittymistäaktiivisestijatoiuusiatoimintatapojaomaanmaakuntaan niin toisten kehittäjien kuinyrityksienkin käyttöön. Elintarvikealan ver-kostotyöskentely oli tehokasta ja toimivaa.Toimialahankkeiden,seudullisenkehittämisensekä Leader -toimintaryhmien yhteistyö yh-distimaakunnallisenjaseudullisenkehittämi-sen ja selkeyttitoimijoiden rooliaalankehit-tämisessä.Erityisestielintarvikealan”matalankynnyksenneuvonta, yhden luukun -periaat-teella”löysipaikkansajuuritämänverkostonkautta.

Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiinkirkkaastisekämäärällisestiettälaadullisesti.Elintarvikkeita jalostavien yritysten lukumää-rän kasvu vuodesta 2009 14 % ja vuodesta201219kplovatkiistattomiaosoituksiahank-keen aikaansaamasta toimialan kehittymi-

sestä yhä yritysmyönteisempään suuntaansekäoikeidenasioidentekemisestäjaseuraa-misesta (Ruoka-Suomi tilastot 2009-2013).LounaFood -hanke edesauttoi yritysten väli-sen yhteistyön lisääntymistä sekä tuotteidenpääsyäerimyyntikanavienvalikoimiin raken-tamallasystemaattisestieritoimijoidenvälistävuoropuhelua.

Yritysten osaaminen ja yhteistyö toisten yri-tystenkanssalisääntyihankkeenaikana.Tästäovatosoituksenayrityksilleannetunneuvon-nansuurimääräsekätiedotustoimienrunsausmm.20 LounaFoodUutiset. Laadullisena tu-loksenavoidaannostaaesillemyösyrittäjiensuurikiinnostusyhteismarkkinointiinmm.yh-teisosastot messuilla. Ylipäätänsä hankkeentoimintaanosallistuirunsaastiyrityksiä,mikäon osoituksena toimenpiteiden tarvelähtöi-syydestä.

Hankkeen hallinnoijana ja toteuttajana oliTurun yliopiston Brahea-keskus. Hankkeenkeskeisinä yhteistyökumppaneina olivatmm.Varsinais-Suomen seutukuntien kehittämis-

Pitkäjänteisellä kehittämisellä konkreettisia tuloksia - LounaFood - Aitoa makua Varsinais-Suomesta

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Teurastus jalihanjalostus

Kalanjalostus MaHeVi jalostus Maidonjatkojalostus

Myllytuotteidenvalmistus

Leipomotoiminta Juomienvalmistus

Varsinais-Suomen elintarvikkeita jalostavat yritykset toimialoittain 2009-2013 (Lähde: Ruoka-Suomi 2009-2013).

4

0

50

100

150

200

250

< 5 5-9 10-19 20-49 > 50

keskukset, Leader –toimin-taryhmät, MTK Varsinais-Suomi, ProAgria Länsi-Suomi,Turun ammattikorkeakoulu,Funktionaalisten elintarvik-keiden kehittämiskeskus.Kokonaiskustannukset olivat786510euroa.Hankesai ra-hoituksen Varsinais-SuomenELY-keskukselta Manner-Suomen maaseudun kehit-tämisohjelmasta 90 % jaVarsinais-Suomenkunnilta10%.

Lisätietojaprojektipäällikkö Johanna Mattilapuh. 040 565 8121johanna.mattila@utu.fi

Varsinais-Suomen elintarvikkeita jalostavien yritysten koko 2009-2013 (Lähden: Ruoka-Suomi 2009-2013).

Lähiruoan saaminen julkisiin keittiöihin ontahtotila, jonka tulisi ilmetä jo organisaati-on tai kunnan strategioissa ja tavoitteissa.Tahtotilan lisäksi tarvitaan keinot, joiden et-simiseen pyrittiin vuosina 2012-2013 yhtenäParastaPöytäänPirkanmaalta-hankkeenosa-projektina.Tuloksetonkootturaportiksi,jokatarjoaaesimerkinmenettelytavasta,jollapie-nemmätkin tuottajat pystyvät osallistumaantarjouskilpailuun. Raportti liitteineen ja lisä-yhteydenottotietoineenonluettavissahttp://www.parastapoytaan.fi/materiaalit.html.

Pienillä tuottajilla on edelleen vaikeuksiaosallistuajulkisensektorintarjouspyyntöihin,mikäli elintarvikekilpailutukset toteutetaanlaajoina kokonaisuuksina avoimella menet-telyllä. Tuottajien osallistumista kilpailutuk-

Neuvottelumenettely mahdollistaa paikalliset tuotteet julkisissa hankinnoissa

seen voi rohkaista sallimalla osatarjoukset,puitejärjestelyinsekäneuvottelumenettelyllä.Pirkanmaalla päädyttiin lopulta neuvottelu-menettelyyn, josta saatiin hyviä kokemuksiasekä onnistunut ja rohkaiseva lopputulos.Neuvottelumenettelyon joustava jamahdol-listaa keskustelun ja tarjoajiin tutustumisen(sekätarjoajientutustumisenostajaan)minkäavullapystytäänkartoittamaaneriosapuoltennäkemyksiäjamahdollisuuksia.

Euroopanparlamenttion15.1.2014hyväksy-nyt uudet hankintadirektiivit. Jäsenvaltioillaon kaksi vuottaaikaa saattaa säännötosaksikansallista lainsäädäntöä. Suomessa uudenhankintalainarvioidaantulevanvoimaanvuo-den2016keväällä.Uudistuksessatarkoitukse-naonollutmm.hankintamenettelynhelpot-

taminen, jolloin pk-elintarvikeyritysten osal-listumismahdollisuudet julkisiin elintarvikkei-den kilpailutuksiin helpottuu. Uudistamisenmyötäerityisestineuvottelumenettelynavullajulkinensektorivoihankkiatarpeitaanparem-min vastaavia ja laadukkaampia tavaroita japalveluita

http://www.tem.fi/kuluttajat_ja_markkinat/tiedotteet_kuluttajat_ja_markkinat?89512_m=113191.

LisätietojaprojektistaAnette Mellin, projektipäällikkö, Parasta Pöytään Pirkanmaaltaanette.mellin@ahlman.fi

5

Maa- ja metsätalousministeriönLähiruokaohjelmanrahoittamassaLähiruokaaammattikeittiöihin -hankkeessa on tehty jul-kisille keittiöille ja niiden sidosryhmille työ-kaluja lähiruoan hankintaprosessin avuksi.Lähiruoan hankintavihkonen neuvoo hankin-ta-jaruokapalveluasiantuntijoitasekäpäättä-jiäkäytännönelintarvikeostoissa.Siinäonesi-tetty alla olevan kuvanmuodossa lähiruoka-hankinnan vaiheet ja annettu hankinta-asia-miehilleaskelmerkitlähiruoanostoprosessiin.Suomen- ja ruotsinkieliset vihkoset löytyvätEkoCentriannettisivuiltawww.ekocentria.fi>aineistot>oppaat.Vihkosiasaamyöspainet-tunaversiona.

Hankintavihkostakattavampijalaajempilähi-ruoan hankintaohjeistus on Lähis-oppaassa,jokaauttaatekemäänjaideoimaanhyviähan-kintapäätöksiäkotimaisenjapaikallistenlähi-ruokaketjujenhyväksi.Sähköinenopaswww.lahisopas.di tutustuttaa laajastiEU-,kansalli-sen,maakunta-jakuntatasonstrategisiinpää-töksiin sekä ruokaketjun kaikkiin toimijoihin,tuottajistajulkistenkeittiöidenruokapalvelui-hinsaakka.Oppaassaontuotekohtaisiahan-kintakriteeriehdotuksia tarjouspyyntöjen laa-

dinnanavuksijahyviäkäytännönesimerkkejäeri organisaatioista. Myös lähiruoan käytönedellyttämään ruokalistasuunnitteluun anne-taanvinkkejäruokapalveluidenavuksi.

Lähis-oppaan kohderyhmänä ovat pääasias-sa päättäjät, ruokapalvelut, yrittäjät ja han-kintayksiköiden asiantuntijat, mutta myöskaikki kuntalaiset. Opas valmistui joulukuus-sa useiden asiantuntijoiden työn tuloksena.Sitä on jo päivitetty kevään 2014 aikana jase tullaan kääntämään myös ruotsin kielel-le. Päivitysvastuu siirtyy hankkeen päätyttyäKuntaliitolle.

Lähiruokaa ammattikeittiöihin -hanket-ta hallinnoi EkoCentria ja osatoteuttajanaon Suomen Kuntaliitto. Hankkeen rahoit-tajana on maa- ja metsätalousministeriönLähiruokaohjelma.

Luelisääwww.lahisopas.fi, www.ekocentria.fi

http://www.facebook.com/pages/EkoCentria/189565041185527

Lähiruoan hankintavihkonen ja Lähis-opas- ohjeet käytäntöön

Copy

right

Eko

Cent

ria

• Tilaukset, seuranta, palaute

• Ristiriitojen ja ongelmien yhdessä ratkaiseminen

”Hankinta-asiamies vaihtuu”

”Yrittäjän tuotantokapasiteetti ei riitä ”

”Koontilaskutuksessa ongelmia ”

• Tilastointi ja raportointi päättäjille

• Tahtotila hankkia lähituotteita

• Hankintaverkoston kokoaminen

• Asiakkaan määrittely

sopimuskausi

ESIMERKKI HANKINTAPROSESSISTA JULKISISSA RUOKAPALVELUISSA

- Leipomotuotteet

Lähiruokahankinnan vaiheet

UUDEN KIERROKSEN VALMISTELU

Suunnittelu käynnistyy

Suunnittelu

hankintamenettely

sopimuskausi

aloi

te

• Muutoskoulutus

• Laatukriteerien määrittäminen yhdessä

tuottajat & ruokapalvelut

• Tuotetestaus >> tarvittava tuotekehitys

(suola %)

• Hankintamenettelyn vaihtoehdot

• Tarjouspyynnön valmistelu

• Tarjouspyyntö

kommenttikierrokselle

• Tarjousten valmistelu ja jättäminen

• Menettelyn valinta

... jatkuu HankintamenettelySuunnittelu jatkuu• Markkinoiden kartoitus:

“Mitä tuotteita mahdollista hankkia läheltä?”

• Hankinnan lähtötila ja tavoite “Millaista ruisleipää halutaan?” “Miten usein ruokalistalla?”

Ruoka-palvelut

Tuottajat ja YRITTÄJÄT

HankiNTA- TOIMIJAT

TUKKU-TOIMIJAT

Maistuvia lähileivonnaisia

asiakkaalle

Lähiruoan hankinta-asiamies

strateginen päätös lähiruoan hankkimiseksi

strateginen päätös lähiruoan hankkimiseksi

LisätietojaSari Väänänensari.vaananen@sakky.fipuh. 044 785 4025

–perusteluja ja ohjeita hankintoihin

Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden

asiakkaille

LÄHIS-OPAS

6

Huhtikuussa Helsingin Messukeskuksessalähellä tuotettu ja luonnonmukainen ruo-ka esittäytyivät aidon ruoan ystäville. Toistakertaa järjestetty tapahtuma keräsi yhdessämuidenviikonlopunmessutapahtumienkans-sa54000kävijäämaistelemaanjaostamaanmukaansaherkkuja.Messuillasaitietoaruo-an alkuperästä sekä oli mahdollisuus tavataruoka-alanasiantuntijoita.

Monipuolinenohjelmasisälsitietoiskujamm.slowfoodista,karjalaisestakeittiöstä, luomu-hunajanterveysvaikutuksista,ravitsemussuo-situksistajaympäristöystävällisestäsyömises-täsekämarjoistasuperfoodina.Tapahtumassakeskusteltiinmyösruoanyhteisöllisyydestäjaruokapiirienperustamisesta.

-Lähiruoanympärilläkäypositiivinenkuhina.Se luo selvästiuudenlaista yhteistyötä ja yh-teisöllisyyttäniinkuluttajienkeskuuteenkuintuottajienjakuluttajienvälille,sanoihallituk-sen lähiruokaohjelman koordinaattori KirsiViljanen,jokatoimiimyösLähiruoka&luomu-messujen suunnitteluryhmän puheenjohta-jana.

Messuillajärjestettiinmyöslähiruokapaneeli,jossaEU-vaaliehdokkaatkeskustelevatsuoma-laisen ruoan menestystekijöistä Euroopassa.

Keskustelemassa ovat Anne Bland (vihr.),Antti Kaikkonen (kesk.), Li Andersson (vas.),LiisaJaakonsaari(sd.),MatsNylund(r.),PirkkoMattila(ps.)jaSauliAhvenjärvi(kd.).

Vuoden 2014 lähiruokateko Remekselle

Vuoden lähiruokateko -palkinto myönnet-tiin LähiPuoti Remes Oy:n yrittäjä KimmoRemekselle. 2000 euron arvoisen palkinnonlahjoittiSuomenMessusäätiö.

KimmoRemesperustiLähiPuotiRemeksenal-kuvuonna2013.SenkotipaikkaonHumppilaja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.Yritysmyylähialueentuottajientuotteitaeri-laisille ja erikokoisille asiakkaille, joita ovatmm. ravintolat, keskuskeittiöt, pitopalvelu-yritykset, kahvilat sekä hoiva- ja palveluko-dit. LähiPuodin Herkut myy tuotteita kulut-tajille kahdessa toimipisteessä Humppilassa.Vuoden 2014 aikana Remeksen suunnitel-missaonperustaauusiamyyntipisteitämyösmuualle Suomeen. Lisäksi tulevana kesänälähtee liikkeelle lähellä tuotettuihin herkkui-hinkeskittyvämyymäläauto.

-Tarkoituksenammeontoimiatulevaisuudes-sa merkittävänä lähiruoan valtakunnallisenajakelijanajaharjoittaatoimintaauseallapaik-kakunnalla,kertooRemes.

Lähiruoka & luomu -messuilla

Lähiruokaa - totta kai ja Lisää Luomua osasto (vas). Kuvaaja Päivi Töyli - Ohjelmalavalla ravitsemusterapeutti Leena Putkonen Kuluttajaliitosta kertoi ohjeita juuri sinulle soveltuvaan

ruokavalioon, jonka peruspilareina ovat Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 (oik). Haastattelijana kehittämispäällikkö Heidi Valtari Turun yliopiston Brahea-keskuksesta. Kuvaaja

Matias Uusitalo.

Lähiruoka&luomu-messutjärjestetäänseu-raavankerran10.-12.4.2015.

Lisätietojawww.lahiruokaluomu.fiwww.facebook.com/lahiruokaluomu

Lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen ojensi vuoden

lähiruokateko kunniakirjan Kimmo Remekselle.

7

Ruoantuotannonjakulutuksenympäristövai-kutuksiinvoivaikuttaa,niinkodissa,kaupassakuin tuotantotilallakin tehtävillä valinnoilla.Myös ruoan tuotannon ja kulutuksen ilmas-tovaikutuksista tiedetään nykyään jo melkopaljon.

Kolme suurintaenergian kuluttajaa ja ympä-ristövaikutusten aiheuttajaa kotitalouksissaovatasuminen,liikkuminenjaruoka.Nemyösmuodostavatyhdessäyli70%kotitalouksienilmastovaikutuksista. Neljännes keskiverto-asukkaan aiheuttamista ilmastovaikutuksistajohtuuSuomessaruoasta.

Ruoan ilmasto-vaikutukset kertyvät ruoankokoelinkaarenajalta:alkutuotannossamaa-tilalla, elintarviketeollisuudessa, kaupassa,ravintoloissa, kuljetuksissa, ostosmatkoissaja ruoanvalmistuksessa ja säilytyksessäsekäruokajätteestä.Alkutuotannossasyntyy60%ruoan ilmastopäästöistä.Ruoan ilmastopääs-töihinvoimmevaikuttaakulutusvalinnoillam-me:minkälaista ruokaa syömme ja paljonkositä ostamme. Ilmastotietoiseksi kuluttajaksipääseepieninkinaskelin.

Ruoan ilmastopäästöt. Sisältää suomalaisenelintarviketalouden lisäksi tuonnin (esim. al-kutuotannossatuontienergiamukana),kuvas-saeihuomioidapeltojenhiilinieluja.(Kurppa,Sirpa jaRiipi, Inkeri2011.Kestäväkulutus jatuotanto-elintarvikkeetjaruokailu.)

Ruoka ruoaksi, ei roskiin

Kotitaloudet kantavat ruokaa kotiin vuosit-tain yli 400 kiloa henkilöä kohden ja peräti23 kiloa tästä ruoasta päätyy roskakoriin.Syömäkelpoisen ruoan poisheittäminenon suuri taloudellinen ja ekologinen rasite.Suomalainen kuluttaja heittää roskiin vuosit-tainnoin5%ostetustaruoasta.

Hävikkiä syntyy kotitalouksienohellamerkit-tävästi myös kaupoissa, elintarviketeollisuu-dessa ja ravintolasektorilla. Kauppojen ruo-kahävikkionSuomessanoin12-14kgjokaistaasukasta kohden ja ravintoloidenosalta lukuonvielähiemansuurempi,noin15-17kghen-kilöä kohden. Elintarvike-teollisuudessa hä-vikin arvioidaan olevan 75-140miljoonaa kgvuodessa.

Valmisruokaa ei mielletä ympäristöystäväl-liseksi. MTT:n vertailussa koti- ja valmis-keittiöruokien ympäristöystävällisyydes-tä ei kuitenkaan löydetty juurikaan eroja.Valmisruokatuotannon etuna ovat tehokkaatprosessit,muttaheikkoutenavähäinenseson-kilähtöisyysjaraaka-aineidensivuvirrat.

Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaiku-tukset ovat usein selvästi suuremmat kuinmitä esimerkiksi pakkausten valmistuksestatai jätehuollosta tai kuljetuksista aiheutuu.Yksinkertaisinjaedullisintapavähentääruoanaiheuttamaailmastokuormitustaonvähentää

ruoan haaskausta. Syömättömän ruoantuotantoketjun kasvihuonekaasupäästötovataiheutuneetturhaan.

Suosi kausiruokaa ja kasviksia

Ruoan aiheuttama ilmastovaikutus kas-vaa, kun ravintoketjun tuotantotasoillasiirrytään eteenpäin ja ravintoketju pite-nee. Lihan hiilijalanjälki on yleensä suu-rempi kuin kasvisten. Ravitsemuksellisestitasapainoisia lounasannoksia vertailleentutkimuksen mukaan sekaruokalounaatkuormittavat ilmastoa 2-3-kertaisesti ver-rattunakasvisaterioihin. Ilmastonkannaltasiis kasvispainotteinen tai kasvisruokavalioonsuositeltavavalinta.Vuodenajanmukai-setkasvikset,juurekset,hedelmätjamarjatovatilmastoystävällisimpiävalintoja.

Ruoanilmastotaakkaavoivähentäälisäämäl-lä kasvisruokailua ja kasvipainotteisuutta.Tilastojenmukaankeskivertosuomalainensyönykyisin enemmän lihaa vuodessa kuin kos-kaan aiemmin, vaikka lihamäärää voi perus-tellafyysisentyönraskaudellataiproteiinitar-peella.Peukalosääntönäruoassaraaka-aineetovat aterioiden tärkeimmät ilmastokuormi-tuslähteet.

Lähiruokaa lautaselle

Tuoreus,tunnettualkuperäjalähellätuotetutraaka-aineet liitetään lähiruokaan. Lähiruoanetujenydinonsiinä,ettälähiruokatuoruoan-tuottamisenosaksiarkielämää jaosaksimai-semaajakulttuuria.Lähiruoastaonhelpompitietää, miten se tuotetaan. Parhaimmillaanruoan-tuotannossa hyödynnetään seudunvahvuuksia,niitätuotantopanoksia,jotkasilleseudulleovatominaisia,onpasesittenviljavamaataiporonruoaksisopivajäkälä.

Vaikuta ruokahankintoihin

Voitehdottaaomantyöpaikantaiopiskelupai-kanravintolallekausi-,luomu-,lähi-jakasvis-vaihtoehtojentarjoamista.Kunnanpäättäjillevoi ehdottaa lähi- ja luomuruoanhankkimis-ta koulujen, päiväkotien ja ruokapalvelunkeittiöihin. Hyviä esimerkkejä näin tehneistäkunnista jo löytyy. Esimerkiksi Kiuruvedenkunnassa lähiruoan osuus kouluruokailunhankinnoistaolivuonna2011kasvanut joyli47prosenttiin,jatästäluomuruoanosuusoli14prosenttia.

Kaupoissa asioidessa voi rohkeasti kysellätuotteidenalkuperästä.Joskaupastaeilöydyluomutuotteita tai muita vastuullisia vaihto-ehtoja,niidenhankkimistavalikoimiinvoieh-dottaa.

LisätietoaIlmastonmuutos ja maaseutuwww.ilmase.fi

Ruoan ilmastovaikutukset

8

Lähi-japaikallisenruoankysyntäonkasvanutrajustimuutamanviimevuodenaikana.Asiatuottaa päänvaivaa sekä tuotteita markki-noiville,ettäniitä tuottavilleosapuolille.BraMat i Västra Nyland-lähiruokaprojekti tekikyselytutkimuksen v. 2013 uusimaalaisilleviljelijöille tuotteiden jakelukanavan merki-tyksestä.Tuottajatolivatkiinnostuneetmuut-tamaan totuttua, perinteistä jakelukanavaans. lähiruokajakelukanavaan, jos tuotteestasaatavahintaolisiparempi.

Kyselylomake lähetettiin 1030 tilalleHangossa,Raaseporissa,Inkoossa,PorvoossajaLoviisassa.Vastauksiasaatiin196kpl,vas-tausprosenttioli19.Tuottajista89%toimit-taatuotteensans.perinteisenjakelukanavankautta ja vain 11 % käyttää paikallista taivaihtoehtoista jakelukanavaa. Tuottajat ovatpääosin hyvin tyytyväisiä valitsemaansa ja-kelukanavaan.Vainalle10%vastanneistaeiolluttyytyväisiänykyiseensysteemiin.

Suurta muutoshalukkuutta jakelukanavanvaihtoon ei kyselyn mukaan ilmennyt tuot-tajapäässä.Vastanneista56,elinoin28%,eihaluamyydätuotteitaanpaikallisia jakeluka-naviakäyttäen,kun51eli26%vastanneistaovatkiinnostuneitatoimittamaantuotteensapaikalliseenjakelukanavaan.

Suurin osa tuottajista on tyytyväisiä nykyi-seen jakelukanavaansa eikä halua muuttaasitä, silti kiinnostus jakelukanavan muutok-seen nousee, jos tuotteesta saatava hintanousee.Vastaajistayli65%olikiinnostuneitakokeilemaanpaikallistajakelukanavaa.

Tärkeintäjakelukanavanvalinnassaolivastan-neidenmielestähinta,luotettavuus,yksinker-tainen toimintamalli ja joustavuus. Viljelijäteivätolehalukkaitamuuttamaanviljelykasve-ja,mikäonyksihaasteistatälläviljaatuotta-vallaalueella.

Lähde: Viljelijäkysely 2014 Bra Mat iVästranyland

LisätietojaKaisa Tolonenpuh. 040 55 77 991katolonen@gmail.com

Hinta ja toimintaketjun luotettavuus ratkaisevat viljelijän valinnan

Erikoismyymälät kasvattavat myyntiä

KuluttajatutkimusyritysNielsenjulkaisimaaliskuunlopussauuttatietoapäivittäistavaramyyn-nistä. Lidl kasvattimarkkinaosuuttaan eniten, asiakasvirta on kasvanut ja kotitaloudet ovatkäyttäneetviidenneksenaiempaaenemmäneurojaLidlissä.Muutostopaikatovatvastaavastimenettäneetasiakkaitaan.

K-ryhmämenettimarkkinaosuudestaan0,7prosenttiyksikköä,kuntaasS-ryhmäeteni0,1pro-senttiyksikköä.ValintatalojenjaSiwojenomistajaSuomenLähikauppamenettimarkkinaosuu-destaan0,3prosenttiyksikköä.

Nielsenmyöshuomauttaa,ettäruoanerikoismyymälöidenlukumääräonläheskaksinkertais-tunutviimeisenviidenvuodenaikana900myymälään.Niihinkuuluvatmuunmuassaluomu-,leipäjalähiruokaamyyvätliikkeet.

Erikoismyymälöidensiivupäivittäistavaramyynnistäonvain1,7prosenttia,muttaseonnous-sut vuodesta 2009 puoli prosenttiyksikköä. Se on jo enemmän kuin Stockmannin tai ABC-myymälöiden osuus päivittäistavaramyynnistä. Nielsen uskookin, että erikoismyymälöidenmyyntiylittäätällähetkelläpäivittäistavarakaupanverkkokaupanmyynnin.

Tutustulähi-jaluomuruokamyymälöihinosoitteessawww.ruokasuomi.fi,jossaetusivunluette-lossaon200myymälääeripuoliltaSuomea.

Heidi Valtariheidi.valtari@utu.fi

Kuva: LounaFood

9

Helsingissä 2.10.2014 pidettävä Luomuelintarvikepäivä tuo esille luomun kiinnostavimmat trendit, tuotteet ja tutkimustulokset. Pro Luomun järjestämä seminaari on suunnattu luomutuotteita valmistaville yrityksille sekä kaupalle ja ammattikeittiöille. Tiedon lisäksi tarjolla on oiva tilaisuus verkostoitumiseen.

Tapahtuman päättää illallisbuffet, jossa julkistetaan Vuoden Luomutuote -kilpailun sekä Suomen luomuisin kunta ja ravintola -kisan voittajat.

Ilmoittautuminen jatkuu syksyyn, mutta 31.5. mennessä ilmoittautuneiden kesken arvotaan 2 hengen illallinen Chef & Sommelier -ravintolassa!

Lisätietoja www.proluomu.fi/luomuelintarvikepaiva

Kotimainen kasviproteiini - kysyntää ja kehitystä!

Turun yliopiston Brahea-keskuksen Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke julkaisi maaliskuussa Kasviproteiiniketjun nykytilaselvitys-raportin. Raportissa selvitetään kotimaisen kasviproteiinin tuot-tamisen, jalostamisen ja hyödyntämisen nykytilaa Varsinais-Suomen haasteellisilla alueilla (Vakka-Suomi, Loimaa ja Turunmaa).

KasviproteiiniketjunnykytilaselvityksenmukaanVarsinais-Suomessaonkas-viproteiinintuottamiseenjahyödyntämiseenerittäinoivallisetlähtökohdat.Alueellaonhyvät ilmastollisetolosuhteet,ennakkoluulottomiaviljelijöitä,innovatiivisiaelintarvikejalostajiasekäkorkeatasoistateknologistaosaamis-ta. Kotimaisiin kasviproteiinivalmisteisiin suhtaudutaan erittäin myöntei-sestimyös alueen vähittäiskaupoissa,missä niiden kysyntä on jatkuvassanousussa.

Viljelyn kannattavuus, investointien kalleus ja jossainmäärin virheelliset/puutteelliset tiedot voivat kuitenkin hidastaa proteiinikasvien hyödyntä-mistä.Raportinpohjaltaonselvää,ettäsekäviljelyssäettäelintarvikejalos-tuksessa tarvitaan tulevaisuudessa tiivistä yhteistyötä tutkimustoiminnankanssa,mm.faktoihinperustuvankuluttajaviestinnänluomiseksi.

Uudet vuonna 2014 julkaistut ravitsemussuositukset rohkaisevat kasvi-proteiinilähteiden runsaampaan käyttöön. Tämä tulee todennäköisestilisäämään ammattikeittiöissä tarjottavan kasvisruoanmäärää ja edelleenkotimaisenkasviproteiininkysyntää.Tähäntarpeeseenolisikyettävävastaa-maanjatarjoamaankorvikkeitaulkomaisillekasviproteiinilähteille.

Kasviproteiinien terveellisyydestä, viljelijöiden, jatkojalostajien ja ku-luttajien näkemyksistä sekä tulevaisuuden näkymistä kertova julkaisu”Kasviproteiiniketjun nykytila Varsinais-Suomen haasteellisilla alueilla”löytyy sähköisenä Turun yliopiston Brahea-keskuksen sivuilta, osoitteestahttp://www.utu.fi/fi/yksikot/braheadevelopment/palvelut/osaamisalueet/elintarvikeala/Sivut/kasvipro.aspx

teksti Sanna Vähämikosanna.vahamiko@utu.fiMervi Louhivaaramervi.louhivaara@utu.fi

Uudenkaupungin Pullapirjojen hamppuleipä, kuvaaja Heidi Valtari. - Härkäpavut,

kuvaaja Antti Karlin

10

Toimiiko paikkakunnallasi

luomun käytönSuomen mestari?

Osallistu itse tai anna vinkki kollegalle!

Nyt etsitään Suomen eniten luomua tarjoavaaa kunnan ruokapalvelua ja yksityistä

ravintolaa. Kaikkien luomua käyttävien ammattikeittiöiden kannattaa osallistua.

Luomutuotteiden käyttäjien kärki julkistetaan Luomuelintarvikepäivässä Helsingissä 2.10.2014.

Katso tarkemmat osallistumisohjeet Portaat luomuun -sivustolta (www.portaatluomuun.fi). Luomun käyttötietoja voi lähettää elokuun 2014 loppuun saakka.

Lisätietoja:

Anu Arolaakso

Hankepäällikkö (Portaat luomuun)

Puh. 044 785 4048

www.ekocentria.fi

Tämän aineiston tuottamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea.

Raakatori.fi -verkkokauppa tuo päivittäista-varoiden myyntiin ja jakeluun tuoreen lä-hestymistavan. Keskeisenä ajatuksena ontuoda suomalaiset tuottajat sekä laadukkaatelintarvikkeet ihmisten saataville. Olemmelähteneet kehittämään täysin omaa verkko-kauppakokonaisuutta mahdollistaaksemmesellaisten toimintojen tuomisen saataville,jollaisia aikaisemmin ei ole laajalti näkynyt.Verkkokauppa avattiin vuoden 2013marras-kuussa, joten hyvinkin tuoreesta tulokkaastavoidaanvieläpuhua.

Raakatori onennemminkin kokonaisuusmo-nilleeriasiakas-jasidosryhmille,kuinainoas-taan yksisuuntainen verkkokauppa myyjältäasiakkaalle. Toiminnan johtoajatuksena ontuodaniinruoantuottajat,laadukkaatelintar-vikkeet, kuin kiinnostuneet asiakkaat samanpalvelunäärelle.Lisäksitietoruoanalkuperäs-tä,terveydestäjakäyttömahdollisuuksistaonyksikeskeisimmistätavoitteistaRaakatorilla.

Suomalaisille tuottajille ja valmistajilleRaakatori on kehittänyt todella yksinker-tainen kanavan tuotteidensa myymiseksi.Verkkokaupassa tuottaja hallinnoimyyntiäänomanylläpitosivunsakautta.Ylläpitosivullaonnäkyvissäomatmyynnissäolevat tuotteet jatyökalutmyynninkehittymisenseuraamiseksi.Hallinnoimalla myynnissä olevien tuotteidenmääriä ja seuraamallaostoja, tuottajanäkeereaaliaikaisestimyyntinsätilanteen.Näintie-detäänkokoajankysynnänmääräjasaadaanmahdollisuusmyynninmukauttamiseen ainatilanteenmukaan.Tämäantaajoustavuuttajaennakointivarmuuttatulevasta.

Elintarvikkeitatoimitetaantällähetkellälukui-siinnoutopisteisiinlähinnäEtelä-Suomenalu-eella. Toimitus noutopisteisiin on asiakkaalletäysin ilmainen. Tuotteet toimitetaan viikot-tain jokatorstainoutopisteisiin, jostaasiakasvoituotteetnoutaahaluamaansaaikaannou-

Lähiruoalle uusi verkkokauppa

topisteenaukioloajanpuitteissa.Säilyviätuot-teitatoimitetaanmyöspostitse.

Vaikka verkkokauppa onkin vasta aloittanuttoimintansaonuusiapalvelumallejajotulos-sa saataville. Raakatorin kunnianhimoisenatavoitteenaonluodaruokapiiriverkosto,jossakuka tahansavoiperustaaomanruokapiirin.Keskittämällä ostamastaan ruoasta saa mer-kittävää alennusta sekä toimituksen vaikkakotiin tai työpaikalle. Ruokapiiriohjelmankäynnistäminen on nyt Raakatorin seuraavaiso askel, jolla toivotaan ruoan yhä helpom-paatoimittamistatuottajiltaasiakkaille.

TutustuRaakatoriinosoitteessahttp://www-raakatori.fi

Lähiruoka maaseutututkimuksessa

Valtakunnan tasolla ja eri maakunnissa on meneillään useita lähiruokahankkeita. Mitä kehitys ja tutkimusnäky-miä lähiruokakentällä on? Mikä on luomuruoan ja -tuo-tannon merkitys ja suhde lähiruokatrendiin? Mitkä ovat kehittämisen ydinkohteet ja tulokset? Mitä laadullista ja määrällistä tietoa lähiruokakentältä on tuotettu ja mikä on niiden käytettävyys? Voidaanko jo puhua lähiruokasekto-rista ja mitä sen kehittämiseksi voidaan ja tulee tehdä? Mitkä ovat nousevat trendit, potentiaalisimmat kasvun alueet ja tehokkaimmat kehittämisen tavat. Pitääkö pie-nestä kasvaa suurta?

Maaseutututkijat kokoontuvat vuosittaiseen seminaariin 28.-29.8. Pieksämäellä. Yksi työryhmä paneutuu myös lä-hiruokaan. Tilaisuuden ohjelma ja muut tiedot tarkemmin osoitteessa www.mua.fi

11

Palautettamikro- ja pk-yrittäjien elintarvike-lainsäädäntöneuvojien, yrittäjien ja valvon-nankoulutuspäivistä

Elintarvike ja Terveys-lehti toteutti maa- jametsätalousministeriön tuella koulutuskier-roksen,jonkatavoitteenaolikouluttaaelintar-vikelainsäädäntöneuvonnan parissa työsken-televiähenkilöitä.Koulutuspäiviä järjestettiinkolmella paikkakunnalla hieman erilaisinohjelmin. Alkuperäinen tavoite oli kouluttaanimenomaanneuvonnanparissatyöskentele-viä,muttapaikallaolimyösyrittäjiäjaelintar-vikevalvonnan edustajia. Saadun palautteenperusteella tämä todettiin hyväksi menette-lyksi.

Koulutuskierroksen ohjelman laadinnassaMaa- jakotitalousnaisiltasaatuapuoliarvo-kasta.ElintarviketurvallisuusvirastoEvirasuh-tautuikoulutuksiinmyönteisesti.Eviranosuustoteutettiinsiten,ettäEviranpakkausmerkin-tä-asiantuntija ja Oiva-projektipäällikkö teki-vätluennot,pitivätneyhdelläpaikkakunnallajapaikallisetterveystarkastajatkahdellapaik-kakunnallakäyttäenapunaanEviranluentoja.

Eri tilaisuuksien sisältö painottui eri tavallajohtuen osallistujien taustoista. Joka tilai-suuteen kerättiin myös etukäteiskysymyksiä,joita kertyi lopulta lähes 20 ja näihin saatiinvastaukset joko luennoissa tai keskustelujenaikana.

Koulutuskierrokseenosallistuilähes100neu-vonnanjakoulutuksenparissatyöskenteleväähenkilöä, elintarvikevalvontaviranomaisiatavoitettiinnoin30 jayrittäjiävähänyli100.Yrittäjienosallistumista rajoitettiin lopultati-lojenkapasiteetintakia.

Yrittäjien ongelmat

Pienimuotoisen toiminnan kriteerit ovat täl-lä hetkellä akuutti haaste. Ilmeistä on, ettäsäädösten tulkinnassa ja soveltamisessa onkehittämisen varaa. Raakamaitoasia kirvoittirunsaasti etukäteiskysymyksiä ja myös kysy-myksiä paikan päällä, aihe todella hämmen-tää. Raakamaitoon liittyvät kysymykset javastaukset koottiin yhteen ja niistä lisättiinohjelmaanlyhytesitys.

Oiva-järjestelmä herättää paljon ky-symyksiä, samoin pakkausmerkinnät.Paikalla olleet Eviran asiantuntijat ja ter-veystarkastajat vastasivat kysymyksiin.Huoneistoilmoitusmenettelyn piiriin siirtymi-seenliittyypaljonpelkoja,joitaelintarvikeval-vonnanpaikallisviranomaisetpyrkivätpoista-maan.Elintarviketilojenpuhtaanapidostakai-vattiintietoalisää,yrityskoonkasvaessasiivo-uksen laatu saattaaunohtua.Omavalvonnankehittäminen askarrutti useita yrittäjiä, mikätasoriittääelintarvikevalvonnalle.

Ruokapiirit ja osuuskunnat - laajeneva ilmiö

Ruokapiiritoiminnan suosioon vahvassa kas-vussa, samoinerilaistenosuuskuntienmääräkasvaa ja internet-pohjaisten jakelujärjestel-mien kehitys onnopeaa. Sosiaalisenmediankäyttö ruokapiirien organisoinnissa laajeneevoimakkaasti.Suhtautuminenuusiinmyynti-tapoihin, toiminnanstatukseen jamyöselin-tarviketurvallisuusvastuisiin olisi pikaisestiyhteisesti sovittavia asioita. Valtakunnan eriosissasoisinoudatettavanyhteisiäkäytäntöjä.

Maa- ja kotitalousnaistenedustajat tarkaste-livatpienimuotoisenelintarviketuotannonyh-

teistyömahdollisuuksiaruokapiirien jaosuus-kuntienkanssa.Yhteistyössäonpaljonetuja,ketjulyheneejatuottajasaatuotteistaantoi-vottavastiparemmanhinnan.

Arvioita koulutuskierroksesta

Plussat

• Alueellisettilaisuudet• Paikallayrittäjiä,neuvonnanjavalvon- nanedustajia,yhteistyöverkostojen luominen• Puolueetonjärjestäjä• Koulutuspaikatopisto-taikouluympä- ristössä• Elintarvikelainsäädännöntulkintoihin saatiinvastauksetpaikanpäällä• Eviranläsnäolofyysisestijaesitysten kauttakoettiintärkeäksi• Etukäteiskysymystenpyytäminenajois- sa,vastauksetesityksissätaikeskustelu- osassa• Vilkaskeskusteluniinsalissakuintauoil- lakin

Miinukset

• Osallistujientiedollisetlähtökohdat eritasoisia• Osaetukäteiskysymyksistäoliniinlaajo- ja,ettäniihinvastaaminenolimahdo- tonta• Heterogeenisetryhmäthaastavialuen- noitsijoille• Osallistujamäärärajoittiryhmätyösken- telymahdollisuuksia

KirjoittajaPäätoimittaja Tapio VälikyläElintarvike ja Terveys-lehtiGallen-Kallelankatu 8, 28100 PORItapio.valikyla@elintarvikejaterveys.fiwww.elintarvikejaterveys.fi

Elintarvikealan mikro- ja pk-yritykset kaipaavat neuvontaa

SUOMEEN RUOKA&MATKAILU –STRATEGIARUOKA&MATKAILU -strategiaa tarvitaan, jotta erilaisilla ruokaan ja matkailuun liittyvillä hankkeilla ja toimijoilla olisi yhteinen päämäärä. Strategia tuo toimintaan koordinaatiota. Toimenpiteillä lisätään vaikuttavuutta niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti Suomen ruokamatkailun kehittämiseksi. Strategia tuotetaan maa- ja metsätalousministeriön ja MEKin yhteistyössä. Se laaditaan MEKin strategiasarjaan vuoden 2014 aikana. Strategiatyö tukee matkailustrategian lisäksi erityisesti hallituksen lähiruokaohjelman tavoitteiden saavuttamista. Lähiruokaohjelmaan on vuoden 2020 tavoitetilaksi kirjattu: ”lähiruoka on osa laadukasta matkailutuotetta, tuo lisäarvoa ja kannattavuutta maakuntien ruoka- ja matkailualan toimijoille ja lisää Suomen houkuttelevuutta matkakohteena”. Lähiruokaohjelmassa on kirjattu myös lukuisia teemaan liittyviä kehittämistoimia, joiden yhteen suuntaan saattamiseen nyt aloitettava strategiatyö on rakennettu.

www.ruokajamatkailu.fi

12

MTT:n elintarviketutki-mus kehittää terveellisiäja hyvinvointia edistäviäelintarvikeratkaisuja kes-tävän kehityksen ehdoil-la. Tutkimushankkeetovat toiminnassa pää-osassa, mutta yrityksilläja kehittäjillä on myöshyödynnettävänä kattavaosaaminen.

MTT on kansainvälisentason osaaja liittyen ruo-kaketjunvastuullisuuden jakestävyydenmit-taamiseenjaedistämiseen.ErityisestiMTTonollut kehittämässä kansainvälisestikin ainut-laatuista elintarvikkeiden ilmastovaikutustenelihiilijalanjäljenlaskentasuositusta,jalaske-nut useiden elintarvike- ja ravintolayritystenhiilijalanjälkiä ketjujen kehittämistoimien javiestinnän pohjaksi. Tulosten luotettavuus javertailukelpoisuus on tässä avainasemassa.Lisäksi parhaillaan kehitetään mm. vesi- jaravinnejalanjälkien mittaamista ja tarjotaanmyöstietoakuluttajille japäätöksentekijöillevastuullistenvalintojentueksi.

Elintarvikeketjun ruokahävikistäon saatuko-konaisuudessaan ensimmäinen kuva MTT:ntutkimuksienperusteella.Elintarvikeprosessit,esimerkiksi kasvistenjalostuksessa tai teu-rastusprosesseissa syntyy huomattava mää-rä hyödyntämätöntä sivuvirtaa. MTT:llä onkäynnissäuseitaprojektejanäidenongelmienratkaisemiseksi. Lisäksi parhaillaan valmistel-laan laaja-alaista ohjelmaa koko ruokaketjunresurssitehokkuuden lisäämiseksi jaympäris-tövaikutustenvähentämiseksi.

Jokioisten tuotekehityshallissaon lisäksi käy-tössä maito- ja kasvistuotteille sekä näidensivuvirtojen hyödyntämiseen kattava laite-kanta,mm.erilaistenkuumennuskäsittelyjen,fraktioinnin ja kuivausprosessien testaustavarten.Uutenahankintanalaitteistoatäyden-tääerilaisilleelintarvikekelpoisillehapatepro-sesseillesoveltua100 litranprosessitankki jasivuvirranjakeidenvedenpoistonoptimointiinsoveltuvalinko.

Tuotekehityshallinlisäksielintarviketutkimuk-senasiakkaatvoivathyödyntääMTT:nOulunyksiköntiloissaolevaavierasesineidentestira-taa.Testiradallaonkehitettykalliinapidetyilleröntgenmenetelmille korvaavia määritysme-

netelmiä. Lisäksi Oulussa kehitetään mikro-biologisia pikamenetelmiä haittamikrobienmääritykseen.

Osana kehittämistyötä MTT:llä on käytössäkehitystyön edellyttävät kemialliset - ja mik-robiologiset laboratoriot ja tarvittaessa laajakansainvälinenyhteystyökumppanienverkos-to.

Jatkossa MTT yhdistyy vuoden 2015 alus-ta Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- jakalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa-ja metsätalousministeriön tietopalvelu-keskuksen Tiken tilastopalveluiden kanssaLuonnonvarakeskukseksi. Yhdistyminen kas-vattaapalveluntarjontaamyöselintarvikepuo-lelle, sillä esimerkiksi riista- ja kalataloussek-torinkehittämistoimintaaonpaljonnykyisenRKTL:ntoimialueella.

Erkki VasaraTutkija, ETMpuh: 0400 699209sp:erkki.vasara@mtt.fiKirjoittaja toimii tutkijana MTT:n Biotekniikka- ja elintarviketutkimusyksi-kössä Jokioisilla. Hän vastaa erityisesti aluekehityshankkeiden toteutuksesta

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus palvelee elintarvikealan toimijoita

MTT:n arkisto. Kuva koehallista (kuvassa Taneli Arola)

Syksyllä 2014 käynnistyy uusi julkisten keittiöiden lähiruoan käytön lisäämistä edistävä hanke. Ruokaketjun alueellinen verkostomalli lähiruoan käytön lisäämiseksi julkisissa keittiöissä -hankkeen tavoitteena on kehittää Oulun Eteläisen alueella toimintamalli, jonka avulla voidaan edistää lähiruokayrittäjien verkostoitumista ja yhteistyötä ruokapalvelujen kanssa. Toimintamalli osoittaa esimerkin muodossa, miten lähiruokaverkosto rakennetaan, ja sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kuntien julkisten ruokapalvelujen ja lähiruokayrittäjien verkostoinnin edistämisessä kaikkialla Suomessa.

Hankkeessa toteutetaan tapaustutkimus, jonka kohteena on Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän ruokapalveluja. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan tutkimuskohteen lähiruoan tarve ja kysyntä sekä selvitetään Oulun Eteläisen lähiruokapotentiaali eli alueen yrittäjien kiinnostus verkostomallista. Hankkeen toisessa vaiheessa verkostomalliin sopiville yrittäjille sekä ruokapalvelujen edustajille järjestetään kohtaamistyöpajoja. Kolmannessa vaiheessa rakennetaan alueellinen verkostomalli, mikä sisältää ehdotuksen toimenpiteiksi ja organisaatioksi, jonka kautta vastaavaa alueellista toimintaa voidaan toteuttaa myös muualla. Neljännessä vaiheessa tutkimuksen tulokset kootaan yhteen loppuraportiksi, joka julkaistaan MTT Raportti -sarjassa.

Hankkeen toteuttaja on MTT Taloustutkimus ja hanke alkaa lokakuussa 2014. Valtakunnallista maaseudun tutkimus- ja kehittämishanketta (nk. YTR-hanketta) rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) varoista.

LisätietojaKirsi Korhonen, tutkijakirsi.korhonen@mtt.fipuh. 0295 31 7036

Toivo Muilu, professoritoivo.muilu@mtt.fitoivo.muilu@oulu.fipuh. 0294 48 1711

MTT tutkii ja mallintaa lähiruoan käytön lisäämistä julkisissa keittiöissä

13

Muutamavuosi sittenSuomeen rantautunutkumppanuusmaatalous kiinnostaa yhä use-ampia. Tänäkin kesänä pelloilla talkoillaanyhdessäjamonenperheenkasviksetsaadaanmuovikääreidensijaanirtotavarana.

Tyypillinentämänpäivänkeinoruoanhankin-taan on päivittäistavarakauppa. Perinteistenruokakauppojenrinnallaonmyösmuitavaih-toehtoja–etenkin joshaluaasuosiapaikalli-sestituotettuaruokaajayhteisöllisyyttä.

Termityhteisöntukemamaatalous,kumppa-nuusviljely ja kumppanuusmaatalous viittaa-vat lähiruoan vaihtoehtoiseen jakelumalliin,jossakuluttajatjakavatviljelijänkanssamaan-viljelynriskitjatuotot.Kansainvälisestitutuintermimenetelmästäonsanayhdistelmäcom-munitysupportedagriculture(CSA).

Intoa ja sitoutumista

Tyypillisesti kumppanuusmaatalouden kaut-ta on hankittu kasviksia ja hedelmiä, muttamahdollistaonmyösostaaesimerkiksi lihaa,kananmunia tai maitotuotteita. Jokaisessakumppanuusmaatalousryhmässä on omaterikoispiirteensä. Ryhmän muotoutumiseenvaikuttavatmuunmuassa päätöksenteon ra-kenteet, omistajuussuhteet,maksujärjestelytjaruoanjakelujärjestelyt.

Käytännössä kumppanuusmaatalouden pe-rustamiseentarvitaanpeltoa,osaavapuutar-huri tai viljelijä ja kiinnostuneita kuluttajia.Suurimerkitysvarsinkinalkuvaiheessaonmo-tivaatiollajasitoutuneisuudella.

Useimmiten alussa on muutama innostunutihminen, jotka saavat toiminnan pyörimään.Yleensä kuluttajat maksavat viljeltävästä sa-dosta etukäteen ja saavat maksua vastaanviikoittain osuuden sadosta. Satomaksullakatetaanviljelijäntaipuutarhurintyökulut javiljelynkokonaiskustannukset.

Tuottajan ja kuluttajan etu

Kumppanuusmaatalouteen osallistuvat ku-luttajat hyötyvät, kun he saavat tuorettaruokaa tuntemaltaan tuottajalta. Tuotanto-olosuhteet tiedetään ja niihin voidaan tar-vittaessa vaikuttaa. Usein viljeltävät tuotteetsuunnitellaan viljelijän ja kuluttajien kesken:

tällöin pystytään vastaamaan paremmin ku-luttajientarpeisiin.

Koska kuluttajat maksavat satomaksut en-nen satokauden alkua, ovat viljelijän tulotturvatummat. Tämä antaa mahdollisuudenkeskittyä markkinoinnin sijaan itse viljelyyn.Viljellyistä tuotteista saa varmasti takuuhin-nan, eikä tarvitse lähteä neuvottelemaankauppojenkanssa.Kuluttajienruokaankäyttä-märahapysyy tuotantoalueella jahyödyttääpaikallistayhteisöä.

Kumppanuusmaatalouden tavoitteena onsiisyhteisöllisestitukeapaikallistataloutta jahankkia lähellä tuotettua ruokaa kestävällätavalla ottaen myös ympäristön kestävyy-den huomioon. Tuotantoketjussa pyritäänvähentämään turhien välikäsien määrää.Läpinäkyvyyden lisääntyminen tuotannossaauttaakuluttajaanäkemään,mitenruokakas-vaapellolla.

Uusia ryhmiä syntyy koko ajan

Kumppanuusmaatalouttaonharjoitettumaa-ilmallajonoin40vuodenajan.Suomeenmallilevisimuutamavuosisittenjasuomalaisettoi-mijatmuokkasivatmallistaomannäköisensä.

Suurin osa Suomessa toimivista ryhmistä onosuuskuntavetoisia: kiinnostuneet kuluttajatperustavatosuuskunnan,vuokraavatpellonjapalkkaavatpuutarhurinviljelemään.Satojae-taanosuuskunnanjäsentenkesken.

Suomessaonmyös ryhmiä, joissaviljelijäonvetovastuussa ja kuluttajat hänen asiakkai-naan. Vuonna 2014 Suomessa harjoitetaankumppanuusmaataloutta jonoin 10 ryhmäs-sä ja uusia syntyy koko ajan lisää. Tänäkinkesänäpelloillatalkoillaanyhdessäjamonenperheen kasvikset saadaan muovikääreidensijaanirtotavarana!

Tekstin kirjoittaja Kaisa Myllykangas on laati-nut ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotita-lousnaisten hallinnoimalle YmpäristöAgro II –hankkeelle ammattikorkeakoulun opinnäy-tetyönsä pohjalta kumppanuusmaatalouteen liittyvää tiedotemateriaalia. Opinnäytetyössä tuotiin kansainvälistä tietoa Suomeen hyödyn-nettäväksi ja tarkasteltiin ulkomaisen opin so-veltuvuutta suomalaisiin olosuhteisiin.

Kumppanuusmaatalouden kautta lähellä tuotettua ruokaa

14

15

Foodscoutärettkonceptsomärutvecklat iSverigeavenpersonsomheterEvertBränd.Evertbrinner förattföra fram lokalakvalita-tiva gourmé produkter från hela landet. Destora producenterna försermarknadenmedenmängdavproduktersomärtillgängligaföralla, men många inom HoReCa (hotell, res-taurang,catering)branschenvillskiljasigfrånmängdengenomatterbjudanågotannorlun-da till sina kunder, gärnamed lokal anknyt-ning.Ävenkvalitetenspelarenviktig roll förHoReCaaktörerna.

Food Scout evenemang ordnas runt om iSverigeochtilldessatillfällenkanproducen-terhämtaprodukter,allt frånråvarortill fär-digaprodukterförutvärdering.FoodScoutut-värderarprodukternafrånsmaktillutseendeochproduktensstoryavprofessionellautvär-derare. Denna utvärdering sker i samarbetemed en grossist (Sorunda) som tar de bästaprodukterna i sittsortiment förvidaredistri-bution. En av de positiva sidornameddettasystem, är att priset på produkterna inte ärdetavgörandedågrossistentarproduktentillförsäljning.

Ikonceptetspelarkocklandslagetenviktigrollsomutvärderare.MångaavdeproduktersomFoodScoutharlyftframiSverigefannsävenpåSvenskakocklandslagetsborddådevannOSguldimatlagning2012.

Food Scout konceptet vann årets innova-törsprisiSverige2012.

Food Scout i Finland

Nils-Gustav Höglund som är dragare för detfinländskakocklandslagetfattadeintresseförFoodScoutochbestämdesigattintroducerakonceptetiFinland.BraMatiVästnylandpro-jektetsomärettlokalmatsprojektvarmedar-rangörfördetförstatillfälletiFinland.

FoodsScoutintroduceradesiFinlandnärmaresagtiEkenäsden24-25marsdettaår.Underförstadagenpresenterades idénbakomkon-ceptetavEvertBrandochunderandradagenutvärderadesprodukterna.UnderdagenhademanmöjlighetattprovsmakaproduktersomhadeklaratsigbraiSvenskaFoodScoututvär-deringar,bla.ostar,sylterochsafter.

Tolvproducenteranmäldesigtillutvärderin-gen i Ekenäs och tolv smått spända produ-center kom på plats med sina delikatesser.Produkterna som utvärderades var bl.a. ho-nung, sylt och bröd. Efter utvärderingen vardeltagarnamycketlättadeochbelåtna.Jurynhadeanalyseratnoggrantbådeprodukternasegenskaperochhistorienomdessa.

Utvärderingen genomfördes av åtta perso-ner. Projektchef Nils-Gustav Höglund. AnneliLehtinen,MerviPietarinenochMatsSjöblomfrånChipstersfood.StigHoffstedtfrånGastroNostra föreningen, Samuel Mikander frånFinländska kocklandslaget, utbildningsansva-rigaförkocklinjenpåAxxell,DanMannströmochAnn-LouiseErlund,BramatiVästnyland.

Introduktion av ett nytt koncept i Finland

Kockarna Dan Mannström och Samuel Mikander utvärderar produkter. Bild:Yle Maria Wasström

Ingalill Ihrcke var en av producenterna som presenterade sina produkter, produkterna bestod av granskottssirap och

grangelé. Bild: Yle/ Maria Wasström

Foodscoutkonceptetharsomavsiktattbliettåterkommande evenemang. Det finns ävenplanerattgenomföradetiövrigadelaravlan-det och redan nu planeras ettmotsvarandetillfällepåÅland.

Foodscoutkaninnebäraattnyaaffärsmöjlig-heterväxerframiregionenvilketharenposi-tiveffektfördenlokalaekonomin.Uppsvingetkan varamycketmer än ökad försäljning avprodukten, det kan även inspirera övriga attsatsa på produktutveckling, men även bidratillattortenblirmerakändblandturister.

Mika Nieminenmika.nieminen@novia.fi

Kotimaisista raaka-aineista valmistettuja,maakuntien lähiruoka- ja juomaherkkuja tar-joavaHerkkujenSuomijaolutjuhlaSyystobertulevat jälleenHelsingin Rautatientorille 21.-23.8.2013. Tänä vuonna neljättä kertaa jär-jestettävässä, suursuosion saaneessa ruoka-tapahtumassa on esillä sekä perinteisiä ettäuusiamaakuntiemmeherkkuja.Viimevuonnalähes 65 000 kävijää vieraili tapahtumassakahdenjapuolenpäivänaikana.

HerkkujenSuomionkerännytsekäkuluttajiltaettä ammattiväeltä kiitosta rennosta tunnel-masta, laadukkaasta elintarviketarjonnasta,pienistämaisteluannoksista,tyylikkäistäosas-toistaan ja laadukkaasta olutvalikoimastaan.Tapahtuman yhteydessä järjestetty ammat-titapahtuma on myös saanut kiitosta kaup-pojen, ravintoloiden ja ammattikeittiöidensisäänostajilta. Tapahtumaan osallistui viimevuonna kaikkiaan 150 yritystä ja muuta toi-mijaa.

HerkkujenSuomessakävijävoiostaapientenja keskisuurten elintarvikeyritysten tuotteitajanauttiasuomalaisenmaaseudunparhaistaraaka-aineista valmistettuja ruoka-annoksia.Olutjuhla Syystoberissa tarjolla on jälleenkymmenittäin kotimaisten oluidemme ehdo-tonta parhaimmistoa. Tänä vuonna ruoka-ja oluttarjonta pyritään yhdistämään viimevuotta paremmin ja Syystoberin terassialueyhdistämäänHerkkujenSuomeenentistäpa-remmin.

HerkkujenSuomi2014onavoinna

• torstai 21.8. (Taiteiden yö) klo 16-21.30(portitmenevätkiinniklo21)

• perjantai22.8.klo11-20(sisäänostaji-enammattilaistapahtumaklo9-11)

• lauantai23.8.klo9-8

Syystober olutteltta on joka ilta auki kello01:een. Syystober tarjoaa elävää musiikkiatunnettujen suomalaisten artistien esittämä-nä.HerkkujenSuomeenjaSyystoberiineipe-ritäsisäänpääsymaksua.

Tänä vuonna tapahtuman yhteydessä tul-laan järjestämään lehdistökierroksia, joissamediapääsee tutustumaanosastojen ruoka-tarjontaan ja tapaamaan yrittäjiä. HerkkujenSuomen markkinointia sosiaalisessa medias-sa tullaan tänä vuonna tehostamaan. Lisäksipyrimme tavoittamaan kattavasti Helsingissäolevat turistit, joiden määrä tapahtumassaon vuosi toisensa jälkeen kasvanut. Alueenohjelmalavalla grillataan ja esitellään raaka-aineiden tuottajia ja elintarvikeyrityksiä erimaakunnista.

HerkkujenSuomi-tapahtumaanovattätäjut-tuakirjoitettaessa ilmoittautuneetmaakunti-naHäme,Pirkanmaa,Lappi,Etelä-Pohjanmaa,Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Uusimaa jaVarsinais-Suomi. Järjestötelttaan on tulossatoistakymmentämuutamaatalouden jaelin-tarvikealantoimijaa.

HerkkujenSuomenpääjärjestäjänä ja yhteis-työkumppaneiden koolle kutsujana toimivatMaa- ja metsätaloustuottajain KeskusliittoMTK ry, Svenska lantbruksproducenternascentralförbund (SLC),Ruoka-Suomi -verkostojaLamminSahti.

Suomen suosituin ruokatapahtuma jälleen Helsingin Rautatientorilla elokuussa

Tapahtumaanmahtuumaakuntaosastojenul-kopuoleltakinmukaanmuutamiapk-elintarvi-keyrityksiä sekäelintarvikealan järjestötoimi-joita. Tapahtumaan osallistumisen kriteerinäon raaka-aineiden kotimaisuus tuoteryhmis-sä,joissakotimaistaraaka-ainettaontarjolla.Mikälioletkiinnostunuttapahtumaanosallis-tumisesta,niinotayhteyttätapahtumantuot-tajaanAnttiNärheen(p.0405741985,heina-herra@gmail.com).

Herkkujen Suomi on esillä merkittäviä eu-rooppalaisia ruokatapahtumia esittelevälläTastingEurope-sivustolla.

Viimevuodentapahtumaanvoittutustuakat-somallavideoitajakuviaviimevuodentapah-tumasta tapahtuman verkkosivuilta: www.herkkujensuomi.fi

Viestintäjohtaja Klaus Hartikainen, MTKpuh. 040 169 2060klaus.hartikainen@mtk.fi

16

Jukkola Systems - meijeri- ja pienpanimolaitteita

KokkolassaLohtajankaupunginosassasijaitse-vallaJukkolaSystemsOy:lläonylikahdenkym-menenvuodenkokemusmeijeri- jaelintarvi-kealaltajatätäosaamistahehyödyntävätniinSystemsin kuin Ranchin palveluissa. NäistäJukkola Systems Oy on nuori, vuonna 2007perustettu, pienpanimoiden perustamiseentailaajennukseentarvittavienlaitteidenvälit-tämiseenperehtynytyritys.Heiltälöytyykat-tiloita,säiliöitä,tasoja,pumppuja,venttiileitäym.ainasadoistalitroistatuhansiinlitroihin.

Jukkola Systems Oy toimii yhteistyössä KSB-partnersin kanssa. Tämä merkitsee myynti-,huolto- ja käynnissäpitopalveluita ympäriSuomenviidelläpaikkakunnallajasiksiJukkolaSystemsilläonkäytännössäkäytettävissäkokoSuomen kattava tuki- ja yhteistyöverkosto.Jukkola Systems Oy onkin merkittävä toimi-ja omalla alallaan ja yrityksen kasvu on pe-rustamisesta lähtien ollut voimakasta. Yrityspalvelee yrittäjiä kokonaisvaltaisesti. ”Meiltätoimitetaanvalmiitkuvat,suunnitelmatjapii-rustukset”kertooJanneJukkola.Juuritällaistasuunnitteluosaamisen yhdistämistä elintarvi-kealan tietotaitoon on yrittäjien keskuudes-sa kaivattukin. Referenssiä Jukkola Systems

Oy:ltä löytyy useista kohteista Suomesta, jaainaKiinastaasti.

Jukkola Ranch on pienmeijeri- ja pienjuus-tolakonsepti. Konsepti sopii erinomaises-ti maidonjatkojalostusta suunnittelevilleja jo toiminnassa oleville pienmeijereille.”Kauttammesaapienmeijerinavaimetkäteenperiaatteella.Seiniäemmekuitenkaanraken-na, mutta kaiken suunnittelusta laitteistojenasennukseenteemme”kertooJanneJukkola.Avaimet käteen -paketti sisältää juuston taijogurtin valmistukseen tarvittavan laitteistonasennuksensekämuuntuotannonkäynnistyk-sessätarvittavanlaitteiston.Laitekoulutuksenlisäksipakettisisältääperustuotannonresep-tejä,joitayrittäjäsittenvoimuokatajatkossaoman tilabrändinsä mukaan. Lisäksi yrittäjävoi tulevaisuudessa päivittää laitteistonsaJukkolaRanchinkauttavastaamaanuusiatar-peitaan.Lisätietojawww.jukkolasystems.fi

Janne Jukkolapuh. 0440 880 405janne.jukkola@jukkolasystems.fi

Hallituksen lähiruokaohjelma on täydessävauhdissa,muttaonkokyseessä ilmastoteko,josostatihanaaKaijanruisleipäätaiViikinleh-mienmaidostatehtyjämaukkaitajuustoja?

MTT:n professori Sirpa Kurpan mukaan lä-hiruoan kulutus ei aina ole ilmastoteko.Olemme juuri oppineet, että kuljetuksenosuus elintarvikkeen elinkaaressa on pie-ni, tutkimustenmukaan vain 1-3 prosenttia.Kuitenkin lähiruoassakuljetuksenosuuselin-kaarenaikaisissa päästöissä voi nousta 20-30prosenttiin. Tämä johtuu pienten erien kul-jettelusta, joka kuormittaa joko tuottajaa taikuluttajaa, jos yksittäinen tuote viedään taihaetaantilaltaerikseenautolla. (Maaseuduntulevaisuus10.2.2014)

Lähiruoan ilmastovaikutukseen voidaan vai-kuttaa suunnittelemalla hyvin logistiikka.Logistiikkaaon jopohtinutmuunmuassatä-

män Vuoden lähiruokateko -palkinnon saajaLähipuotiRemesOy:nyrittäjäKimmoRemes. LähipuotiRemestoimiiHumppilassa lähiruo-katukkuna, jonka tarkoituksena on toimiatulevaisuudessa merkittävänä lähiruuan val-takunnallisena jakelijana. Katoaako lähiruo-kaideologia keskusvarastojen uumeniin? Eikatoa, vaan hiottu logistiikka tuo lähiruoanvarteenotettavaksi vaihtoehdoksi useampiinkouluihinjakoteihin.

Toisaalta lähiruoan erilaisilla jakeluketjuillalisätään Suomen elintarvikehuollon sopeu-tumista ilmastonmuutokseen. Hajautettuelintarvikkeiden jakelujärjestelmä voi toimiamyösmyrskyjenaiheuttamien sähkökatkojenaikana.

Lähiruoka tarkoittaa lähialueella tuotettuaruokaa.Lähiruoanilmastotaakkavoiollapienitai suuri riippuen tuotantotavasta, kuljetuk-

Onko lähiruoka ilmastoteko?

sesta, ruoan valmistustavasta tai siitä kuinkasuuriosaruoastapäätyylopultakaatopaikal-le.

Lähiruokatuotetaanlähellä,jotenkuluttajallaonperiaatteessahyvätmahdollisuudetselvit-tääesimerkiksi se,ettäkuinkaenergiatehok-kuusonhuomioituleipomossatainavetassa.Optimoidusta toiminnasta voi tulla hyvä lisäbrändiin.Kukkopils-oluttölkissäontietosiitä,että olut on valmistettu tuulivoimalla. Tämävoituodalisääostajia,taiainakinvoivahvistaaostopäätöstä.Eliseuraavankerran,kunruoka-piirinitilaaHelsinginmeijeriliikkeen juustoja,olenehkä jokäynytkurkkimassaViikinnave-tanikkunoista,ettäonkosiellälantakouruissalämmöntalteenottokäytössäjaovatkovalai-simetpuhtaat,jottavalotehomaksimoituu.

Hanna Mattilahanna.mattila@mmm.fi

17

Kestävääliiketoimintaalähiruoasta-hankkeenja BarLaurean toteuttamassa lähiruokaselvi-tyksessätutkittiinvaikuttaakoruoka-aineidenvaihto tarjottavan ruoan hintaan. Aineksistavoitiin vaihtaa lähes kaikki lähivaihtoehtoonja vaihtoehdoille löytyi vertailukelpoinenhintaLähiruokatukkuRemeksenvalikoimista.Näkökulmana selvityksessä oli yksinomaanruoan hinta, eikä muita tekijöitä, kuten esi-merkiksisaatavuus,logistiikkataisopimuseh-dot.

BarLaurea on Laurea Ammattikorkeakoulunrestonomiopiskelijoiden oppimisympäristöjaopiskelijaravintola.Ravintolassakäypäivit-täintuhatkuntaruokailijaa,jotkaovatpääosinopiskelijoitajaLaureaAMK:nhenkilökuntaa.

Vertailu

Selvitykseen valittiin sellaiset lähiruokatuot-teet, joiden käyttö nähtiin mahdollisenaBarLaureassa. Vertailupohjana toimi ravinto-lankolmenviikonkiertäväruokalistajaruoka-aineiden hinnat syötettiin käytössä olevaanJamixRuoka -tuotannonohjausjärjestelmään.Lähiruokaraaka-aineet pyrittiin saamaanmukaan samassa muodossa kuin normaalis-sa ruokalistassa olevat ainesosat ovat, jot-ta vertailtavuus olisi mahdollisimman hyvä.Vaihdettavien raaka-aineiden ja tuotteidenvertailtavuuttahäiritsihiemanse,ettätäysinsamanlaisiatuotteitaeilöytynytlähiruokatar-jonnasta kuin normaalikäytössä olevat tuot-teetolivat.Senäkyimyöslistalla,jossamuu-tamiatuotteitajouduttiinvaihtamaanlähinnäalkuperääolevaanversioon.Muutamaruoka-lajijätettiinsellaiselleen,koskaniidenkorvat-tavuuslähituotteillaeionnistunut.Esimerkiksinaudanjauheliha jouduttiin vaihtamaan si-kanautajauhelihaan, mikä aiheutti sen, ettäosaasiakkaistaeivoinutsyödänäitätuotteitauskonnollisenvakaumuksensavuoksi.

Tulokset

Vertailussa saatiin yllättävä tulos jossa nä-kyi, että annoshinnat eivätmuuttuneet juurilainkaan.Osassaannoksiahintanousi,muttaosassa se jopa laski hieman. Koska vertailutehtiinkeskellätalvea,vaikuttitulokseentuot-

Lähiruoka ei muuta annoksen hintaa

Annosten hintavertailu normaaliannoshinta ja lähiruokahinta % -ero

Ruokaohje normaalihinta lähiruokahinta ero€ %-ero

Broilerkiusaus 0,87 0,73 -0,14 -16,2

Keltainen broilerkastike 0,78 0,68 -0,1 -12,8

Soijaperunasoselaatikko 0,4 0,35 -0,05 -12,5

Jauhellihabolognese 0,41 0,36 -0,05 -12,2

Kanaohratto 1,02 0,9 -0,12 -11,8

Broilerkasviskeitto 0,59 0,53 -0,06 -10,2

Kasvismakaronilaatikko 0,94 0,93 -0,01 -1,1

Kasvisgratiini 1,14 1,13 -0,01 -0,9

Itämainen possupata 1,26 1,25 -0,01 -0,8

Linssitäytteiset paprikat 0,91 0,91 0 0

Annosten hintavertailu normaaliannoshinta ja lähiruokahinta €-ero

Ruokaohje Normaalihinta € Lähiruokahinta € ero€ %-ero

Pinaattikeitto 0,3 0,31 0,01 3,3

Papu-kasviskeitto 0,24 0,33 0,09 37,5

Soijaperunasoselaatikko 0,4 0,35 -0,05 -12,5

Pinaattipannukakku 0,31 0,35 0,04 12,9

Jauhellihabolognese 0,41 0,36 -0,05 -12,2

Nakkikeitto 0,38 0,39 0,01 2,6

Linssimureke 0,47 0,48 0,01 2,1

Broilerkasviskeitto 0,59 0,53 -0,06 -10,2

Kinkkukiusaus 0,52 0,59 0,07 13,5

Kasviskiusaus 0,49 0,6 0,11 22,4

Keltainen broilerkastike 0,78 0,68 -0,1 -12,8

Tomaattifetapasta 0,71 0,71 0 0

teiden saatavuus. Vertailu koski ainoastaanpääruokia,ei lainkaansalaatteja tai jälkiruo-kia. Tomaatti on tunnetusti kallista keskital-vella ja sen saatavuus olematonta, joten sejätettiinkokonaanvertailunulkopuolelle.

Lähiruokavoittihintavertailunjauhelihaperu-nasoselaatikossa,jossaannoshintalaski0,27€,mikäoli lähes34%edullisempikuinnor-maaliannos. Annoksessa vaihdettiin peruna-

sose,nautajauhelihajasipulikuutiolähiruoka-tuotteisiin.Toisaaltatyömääränousi,kunval-misperunasosevaihdettiinmuusiperunoihin.

Lähikaalisuikalevetilihakaalilaatikontappiollevertailussa.Annoksenhintanousi26,5%ver-rattuna normaaliin tuotteeseen. Valkokaalinkilohintaoli0,86€kuntaaslähikaalisuikaleen3,48€/kg.Tässätaastyömääräolivähäisempivalmiintuotteenvuoksi.

Kuva1: Annoshintojen erot

18

Muutamissa annoksissa hinta ei muuttunutlainkaanvaihdettaessa raaka-aineet lähituot-teiksi.Esimerkiksimantelikala,linssitäytteisetpaprikattaitomaatti-fetapastapitiväthinnansamana. Lähes samaan tulokseen pääsivätkasvisgratiinijaitämainenpossupata.

Hyvinvaihdettavissaoleviatuotteitaovatesi-merkiksipinaatti,purjosipuli, kukkakaali, val-kosipulijakesäkurpitsa.Rypsiöljykinonmah-dollistavaihtaalähituotteeksi.

Lähiruuan kustannusvertailuraportti:http://www.laurea.fi/fi/kestavalahiruoka/Documents/Linkit/L%C3%A4hiruoan_kustan-nusvertailu_raportti.pdf

Kaisa Tolonen040 5577991katolonen@gmail.comLähteet:http://www.laurea.fi/fi/opiskelu/lbd/barlaurea/Sivut/default.aspx

Jyväskylässäonkäynnistymässäkevään2014aikana Lähiruokaa resurssiviisaasti julkisille keittiöille-hanke,jollapyritäänhelpottamaanlähiruoan käyttöä julkisissa ammattikeittiöis-sä. Tässä Jyväskylän ammattikorkeakoulunhallinnoimassa pilottihankkeessa ovat mu-kana Jyväskylän kaupungin liikelaitos Kylänkattaus, Jyväskylän hankintakeskus ja pilot-tikohteena Vesangan päiväkoti-koulu. HankeonosaSitranjaJyväskylänkaupunginyhteistäKohti resurssiviisautta -hankekokonaisuutta.Tuloksia odotetaan kesän ja syksyn 2014 ai-kana.

Tavoitteisiinpyritäänselvittämällähankinnal-lisia esteitä liittyen saatavuuteen, hankinta-hintaan ja logistiikkaansekäpyrkimälläpois-tamaan ne yhteistyössä hankintakeskuksen,verkko-tukkukauppatoimijan ja tuottajienkanssa. Lähiraaka-aineisiin pohjautuvan re-septiikanjatuotekehittelyntoteuttaminenta-pahtuuyhteistyössätuottajien,ammattikeitti-ön ja loppukäyttäjien kanssa. Tavoitteenaonlisäksi tehdä lähiruoan aluetaloudelliset vai-kutuksetnäkyväksipäättäjille.Näinerityisestisiitäsyystä,ettäJyväskylässäontehtyvaltuus-toaloite kotimaisen työn ja ruoan puolestakaupungin hankinnoissa. Aloitteessa koros-tetaan,ettälähituotteidensaaminentarjous-kilpailuun edellyttää elintarvikehankintojenkehittämistä ja laatuominaisuuksien, kutentoimitusaika, tuoreus, elinkaarikustannuksetja ympäristövaikutukset, huomioimista koko-naistaloudellisuudenarviointiperusteina.

Keski-Suomen ruoantuotannon aluetalou-dellisen vaikuttavuuden selvityksessä todet-tiin, että keskisuomalaisten elintarvikkeidenkäyttöosuus alueen julkiskeittiösektorilla onnoin 5 prosenttia (Määttä ja Törmä 2012).Selvityksessäsuositeltiin,ettäjulkiskeittiösek-torinelintarvikkeidenhankinnoilletulisilaatiaselvätpelisäännöt,joissakorostuutarjoustenkokonaistaloudellisuudenvaatimusjasensel-keäpaikallinentulkinta.

Saatavuusongelmatjulkisilleammattikeittiöil-le liittyvätmyöspaikallisen tuotannonvolyy-meihin. Pienten erien hankinta hajautetustiympäri maakuntaa asettaa suuret haasteetraaka-aineidenkilpailutukselle,hankinnallejatoimituksille.Ammattikeittiöilläeioleresurs-seja etsiä ja tilata tuotteita erikseen useiltatoimittajilta, samoin tuotteiden vastaanotontulee tapahtua tehokkaasti mahdollisimmanvähissä toimituserissä. Myös jalostusastettatulee nostaa, sillä ammattikeittiöt eivät voiottaa vastaan multajuureksia tai perkaama-tonta,pyöreääkalaa.Hankkeessahyödynne-täänkinverkostomaistatoimintaperiaatettajanettikauppajärjestelmääsekäluodaanlogisti-sia ratkaisuja paikallisesti tuotettujen raaka-aineiden saamiseksi riittävän kustannus- jatyöaikatehokkaastimyös julkisten keittiöidenkäyttöön.

Sitrantavoitteidenmukaisestialueellisellare-surssitehokkuudella haetaan lisää ekologistakestävyyttä siten, että hyödyt näkyvät myöstaloudellisenjasosiaalisenhyvinvoinninpara-nemisena.Energiatehokkuuttamuunmuassakuljetuskustannusten osalta parantamalla japäästöjävähentämälläkohennetaanpaikallis-talouttajakasvatetaanomavaraisuutta.Lähi-ja luomuruoan arvostus ja selvä kysynnänkasvu luovat puolestaan uusia liiketoiminta-mahdollisuuksia hyödyntämättömien raaka-aineidenjayhteistyönosalta.Käynnistyneessähankkeessa luodaankinmonistettava toimin-tamallisärkijalosteenjaporkkanantuotanto-ketjusta. Samalla tarkastellaan särkijalosteenympäristövaikutuksia elinkaarilaskelmienavulla.

Hankepäättyy15.12.2014.Tuloksista tullaantiedottamaanhankkeen kuluessa ja loppura-portissa, joka julkaistaanSitran ja Jyväskylänammattikorkeakoulunsivuilla.

Lisätietoahankkeestaprojektipäällikkö Leena Pölkkipuh. 050 401 1894leena.polkki@jamk.fi

Vesangan päiväkoti-koululla syödään pian paikallista särkeä ja porkkanaa

Eväitä ruokasektorin kasvuun

Akava on käynyt suomalaisen ruokajärjestelmän toimijoiden ja omien jäsenliittojensa kanssa vuoropuhelua mahdollisuuksista kehittää ruoka-alaa entistä vahvemmin ja saada ala vahvaan kasvuun. Tämän taustatyön pohjalta Akava haluaa nostaa keskusteluun seuraavia näkökohtia ja ehdottaa toimenpiteitä, joiden avulla Suomen ruokasektorista voidaan tehdä paremmin työllistävä ja talouskasvua merkittävästi edistävä ala.

http://www.akava.fi/files/12372/Evaita_ruokasektorin_kasvuun_Akavan_keskustelualoite.pdf

19

Pääsiäisajan matkailijoille tarjottiin Luostollarinnetapahtumien ja iltaohjelmien lisäksiuu-tena palveluna lappilaisia lähiruokatuotteitaja käsitöitä. Ensimmäistä kertaa tunturikes-kuksen edustalla lappilaiset yrittäjät myivätvalmistamiaan poronliha- ja naudanlihatuot-teita, kalatuotteita,marjatuotteita sekämat-kamuistoja.

”Pyrimmenäinjärjestämäänmatkailijoillehy-vänjahelponmahdollisuudenostaaharvem-min saatavia Lapin erikoistuotteita. Samallalappilaiset yrittäjät saivat yhden uuden tilai-suudenmyydätuotteitaansuoraankuluttajil-le”,kertooLAPPILUOII-työohjelmanelintarvi-ketoimialakehittäjäJussiVeijola.

Pyhä-LuostoMatkailuyhdistysry:ntoiminnan-johtajaAnuSummanenkertoo,ettäheolivatSodankylän kunnan ja Luoston matkailuyrit-täjienkanssamielelläänmukanajärjestämäs-sä tapahtumaa, joka tuo hyvän lisän alueen

matkailijoille ja vakituisille asukkaille kohdis-tettuun tuote- ja palvelutarjontaan. Myöspaikalliset ravintolat nostivat lähituotteetruokalistoilleen ja käyttivät niitä pääsiäisenäruokiensavalmistuksessa.

”Lähiruoankukinymmärtääomallatavallaan.Jonkunmielestä se on suomalaista ja toisenmielestä omalla alueella tuotettua ruokaa.Jälkimmäinenon lähempänävirallistamääri-telmää. Lähiruoka ja paikalliseen ruokakult-tuuriinperustuvattuotteetovattällähetkellävoimakastrendi jopasiinämittakaavassa,et-teitarjontaainariitätyydyttämäänkysyntää”,toteaaJussiVeijola.

Tavallisenkuluttajanonjoskushiemanhanka-lalöytääpieniä,paikallisiaelintarvikeyrityksiäjaheidäntuotteitaan.NytnetuotiinLuostollamatkailijoiden ulottuville. ”Saimme asiak-kailta ja yrittäjiltä positiivisesta palautetta jatulemme järjestämäänvastaavanlaisiamyyn-

Makujen Lappi Luostolla

titapahtumia Luostolla jamuuallakin Lapissatulevinakinmatkailusesonkeina.Matkailu onLapissa niin merkittävä elinkeino, että mat-kailuyrityksetjaniidenasiakkaatovatpienilleelintarvikeyrityksillemmeerittäin tärkeä koh-deryhmä”,Veijolasanoo.

Lappilaiset elintarvikeyrittäjät ovat jo aiem-min olleet yhdessä myymässä tuotteitaanerilaisilla messuilla Helsingissä ja muissaEtelä-Suomen kaupungeissa, mutta Lapinmatkailukeskuksissa yhteisesiintymisiä ei olejärjestetty.Luostontapahtumassaolimukanakymmenen elintarvikejalostajan lisäksi muu-tamakäsityöyrittäjätuotteineen

LisätietojaJussi Veijola, elintarviketoimialakehittäjäLAPPI LUO II-työohjelmajussi.veijola@mtt.fi puh. 040 739 8145

20

minen helposti on tärkeää. Kommentointija yhteydenotto pitää tehdä vaivattomaksi.Sosiaalisessa mediassa yrityksen tulee ollaaidosti:kommentteihintuleemyösvastatajariittävännopeasti.

Toiseen hankkeen selvitykseen ”Selvitys eri-laisista myyntikanavavaihtoehdoista hämä-läisille elintarvikealan pienyrityksille” onkoottupienyritystentärkeimmätmyyntikana-vatjatuotuesillejoitakinuusiamyyntikanava-malleja. Selvityksen tarkoituksena on auttaayrittäjää valitsemaan tuotteilleen parhaim-mat ja kannattavimmat myyntikanavat sekätuodaesilleniitäodotuksia, joitaerikanavatasettavat näille tuotteille. Elintarvikealanpk-yritysten toimintaympäristö 2013 -tutki-muksenmukaan käytetyimmät kanavat ovatsuoramyynti, vähittäiskauppa sekä kolman-tena yksityiset ammattikeittiöt. Kuluttajienkiinnostus ruoan alkuperää kohtaan on li-sännyt tuotteiden suoramyyntiä ja senmah-dollisuuksia. Suoramyynti on katteellisem-paa välikäsien jäädessä pois,mutta toisaaltamarkkinointijaviestintäjääyrittäjänharteille.Suoramyynnissä ratkaisevaa onkin yrityksensijaintijaitsetilantaitilamyymäläntunnelmajaaitous.

Vähittäiskaupassa on tärkeää ajatella tuotet-ta asiakkaan kannalta, ei kaupan. Tuotteellatulee olla jotakin lisäarvoa asiakkaalle jasille tulisi olla luontaista kysyntää. Pientenyritysten valttina ovat laadukkaat, kapeallesektorille suunnatut tuotteet. Selvitykseenon listattu useiden eri vähittäiskauppaket-jujen toimintatapoja sekä yhteystietoja.Ammattikeittiöosassa tuodaan esille yksityi-nen ja julkinen puoli erikseen, koska näidentoiminnatpoikkeavatmerkittävästitoisistaan.Ravintolasektorilla toimiessa on tärkeää ym-märtääkyseisenravintolanliikeideajatoimin-tatapa. Menestys rakentuu luottamukseenja tiiviiseen yhteistyöhön ravintolan kanssa.Maakuntamenuravintolat ovat tärkeä linkkipienille elintarvikeyrityksille, koska näillä ra-vintoloillaonjovalmiiksihalusuosiapaikalli-siaraaka-aineitamenuissaan.

Julkisten ammattikeittiön toimintaa sääteleehankintalaki. Hankintalakia ja Kanta- sekäPäijät-Hämeessätoimiviensuurimpienyhteis-hankintayksiköiden toimintaa ja kilpailutus-prosessia on avattu lyhyesti. Lisäksi selvityk-sessätuodaanesilletukutjaniidentoimintaa,lähiruokaan erikoistuneita kauppoja sekäverkkokaupanmahdollisuuksia.Uusinamyyn-

tikanavamalleinaonesitettymm.REKO-mallijaliikkuvatmyyntipisteet.

Selvitykset löytyvät sähköisenä www.kasvu-ahameessa.fi-teemaohjelmansivustoltakoh-dastahankkeet-huomisenhämäläinenruokajajuoma-selvityksetjauutiskirjeet.

Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakouluHuomisen hämäläinen ruoka ja juoma -hankeSanna.Lento@hamk.fi

Selvitykset uusien liiketoimintamahdollisuuksien luojina - Huomisen hämäläinen ruoka ja juoma -hankkeen tuotoksia

Huomisenhämäläinenruokajajuoma-hanketoimii kanta- ja päijäthämäläisen elintarvike-alanpienyrittäjyydenkehittämiseksiManner-Suomen maaseutuohjelmasta saatavalla ra-hoituksella.Tänäkeväänäonvalmistunutkak-siselvitystäelintarvikeyrittäjienavuksi.

Sosiaalisen median hyödyntäminen pien-ten elintarvikeyritysten viestinnässä -selvi-tykseen kerättiin lyhyesti ja selkeästi tämänpäivän tieto asiasta. Selvitys syntyi osanapienryhmätoimintaa, kun marjojen jatkoja-lostuksesta kiinnostuneet yrittäjät toivoivatlisätietoa sen hyödyntämisestä omassa toi-minnassaan. Kaikille avoimia tapaamisia jär-jestettiinkolme,missänäitäasioitaavattiinjaniitäkokeiltiinihankäytännöntasollatietoko-neella.YhdessäkokeiltiinFacebook-sivunluo-mista,kotisivujentekemistäGooglenpohjalla,karttalinkinsekäQR-koodinluomista.Pienelläopastuksellaasiateivättuntuneetniinvaikeil-ta. Valmistuneessa selvityksessä kerrotaanlyhyestiperusasiat sosiaalisenmedianpalve-luista,hyödyistäjahyödyntämisestäyritysesi-merkkienkautta.Vielävähäistäkäyttöäkuvaahyvin se, että pienten elintarvikeyritystennäkyvyys näissä palveluissa on vähäistä, esi-merkkejäolivaikealöytää.Ne,jotkataaskes-kittyvätmarkkinoinnissaanpuhtaastiesimer-kiksiFacebookinkäyttöön,ovatlöytäneetsiitähyvän kanavan imagonsa kehittämiseen jatuotteidensamarkkinointiin.Hyvänäesimerk-kinätästäonVääksynmyllyPäijät-Hämeestä,jokapanostaavalittuunmediaan jaonhyvinperehtynytsenominaisuuksiin.

Yhä suuremmalla osalla kuluttajista interneton ajankohtaisimman tiedon lähde, etenkinkun tietoa haetaan mobiililaitteiden avulla.Näinkesäntullessaolisikinsyytäjokaisenyri-tyksen miettiä, että onhan meillä kotisivut,Facebook ym. netissä näkyvät tiedot ajantasalla. Myös aukioloajat sekä yhteystiedotkarttalinkkeineen on oltava kunnossa. Onhyödyllistävälillä”googlettaa”omayrityksen-sä,jottavoivarmistualöydettävyydestäasiak-kaankannalta.Yrityksenkannattaa lisätätie-tonsaGooglen ilmaiseenPlaces forBusiness-palveluun, jolloin yrityksen yhteystiedot jaaukioloajat näkyvät Google-haussa, GoogleMapsissa, Google+ -palvelussa ja mobiililai-tesovelluksissa.

Verkkoviestinnässä on syytä ymmärtäämiel-lyttävänulkoasun,kirjoituksenvirheettömyy-den ja sivun nopean latautuvuuden merki-tys. Perustietojen; kuka, miksi, mistä, löyty-

21

Tapahtumat

23. - 24.5.2014 Villiruokakoulutus, Uurainen ja Jyväskylä (http://ruokacentria.com/wp-content/uploads/2014/02/villiruokakoulutus_ohjelma.pdf) 11.6.2014 Lähiruoka- ja ruokaketjuhankeiden ajankohtaisseminaari, Helsinki (www.mmm.fi/lahiruoka) kts. s. 213. - 14.6.2014 Neitsytperunafestivaali, Turku (www.neitsytperunafestivaali.fi)2. - 5.7.2014 Okra, Oripää (www.okramaatalous.fi)16.8.2014 Härkätien juhla, Hämeenlinna21. - 23.8.2014 Herkkujen Suomi -tapahtuma, Helsinki (www.herkkujensuomi.fi) kts s. 1628. - 29.8.2014 Maaseutututkijatapaaminen, Pieksämäki (www.mua.fi)kts. s. 1130. - 31.8.2014 Lokaali, Hankasalmi (www.facebook.com/lokaalitapahtuma)4. - 7.9.2014 Riga Food, Latvia (www.rigafood.com)15. - 21.9.2014 Pohjoismainen hävikkiviikko (http://www.kuluttajaliitto.fi/havikkiviikko)16.9.2014 Kasvun ja kansainvälistymisen reseptit, Food for Life -vuosiseminaari, Helsinki (www.foodforlife.fi)19. - 21.9.2014 Sadonkorjuujuhlat, Ahvenanmaa (www.skordefest.ax)20. - 21.9.2014 Weem Maan Wiljaa, Jyväskylä (www.wmw.fi)29.9. - 5.10.2014 Luomuviikko (www.luomuliitto.fi/luomutuotteet/luomuviikko)1.10.2014 Yhteistyöllä menestystä, Kuopio (http://www.maaseutu.fi/fi/index/viestinta/uutiset/ zQRGEvpVN.html)1. - 5.10.2014 Food & Fun, Turku (http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=504739&nodeid=23)2.10.2014 Luomu-elintarvikepäivä, Helsinki (info@proluomu.fi) kts. s. 102.10.2014 Yhteistyöllä menestystä, Tampere/ Seinäjoki (http://www.maaseutu.fi/fi/index/viestinta/uutiset/ zQRGEvpVN.html)3. - 5.10.2014 Turun ruoka- & viinimessut, Turku (www.turunmessukeskus.fi)8. - 10.10.2014 NordicFood 2014, Tampere (www.nordicfoodexpo.fi) 8.10.2014 Yhteistyöllä menestystä, Oulu (http://www.maaseutu.fi/fi/index/viestinta/uutiset/ zQRGEvpVN.html)9.10.2014 Yhteistyöllä menestystä, Helsinki (http://www.maaseutu.fi/fi/index/viestinta/uutiset/ zQRGEvpVN.html)9.10.2014 Maakunnallista ja valtakunnallista elintarvikealan kehittämistyötä käsi kädessä – tuloksia vuosien varrelta, NordicFood Tampere (anette.mellin@ahlman.fi ja paivi.toyli@utu.fi)19. - 23.10.2014 SIAL 2014 elintarvikealanmessut, Pariisi (ville.marjamaki@wulff.fi)23. - 24.10.2014 Järkeä hankintoihin – pohjoismainen hankintaseminaari, Helsinki23.- 27.10.2014 Salone del Gusto, Terra Madre 2014, Italia (www.salonedelgustoterramadre.slowfood.com) 4.11.2014 Omavarainen Lappi (jussi.veijola@mtt.fi)7. - 9.11.2014 ELMA Maaseutumessut, Helsinki (www.meidanviikonloppu.fi)25. - 26.11.2014 ”Komiasti luomua” valtakunnalliset Luomupäivät, Seinäjoki (www.luomuinstituutti.fi)

10. - 12.4.2015 Lähiruoka- ja luomutapahtuma, Helsinki (www.lahiruokaluomu.fi)16. - 18.6.2015 Nordic View to Sustainable Rural Development Riga, Latvia (http://njfcongress.eu)