Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 5 - JulkaisutRatatekniset ohjeet (RATO) osa 5 Sähköistetty rata (LO...
Transcript of Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 5 - JulkaisutRatatekniset ohjeet (RATO) osa 5 Sähköistetty rata (LO...
Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 5
Sähköistetty rata
Liikenneviraston ohjeita 23/2018
Liikennevirasto
Helsinki 2018
Kannen kuva: Simo Toikkanen
Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi)
ISSN-L 1798-663X
ISSN 1798-6648
ISBN 978-952-317-579-2
Liikennevirasto
PL 33
00521 HELSINKI
Puhelin 0295 34 3000
OHJE
11.6.2018 LIVI/4551/06.04.01/2018
Väylätekniikka
LISÄTIETOJA Juha-Matti Vilppo Liikennevirasto puh. 0295 34 3985 Liikennevirasto
PL 33 puh. 0295 34 3000 [email protected] www.liikennevirasto.fi
00521 HELSINKI faksi 0295 34 3700 [email protected]
Vastaanottaja
Säädösperusta Korvaa/muuttaa
Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 5 Sähköistetty rata
(LO 21/2013 )
Kohdistuvuus Voimassa
Rautatiet 12.6.2018 alkaen
Asiasanat
Rautatiet, sähköistys, ohjeet
Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 5 Sähköistetty rata
Liikennevirasto on hyväksynyt RATOn osan 5 Sähköistetty rata.
Ohje on voimassa koko Liikenneviraston hallinnoimalla rataverkolla
sähköistyksen suunnitteluun ja rakentamiseen ja liittyvissä töissä.
Tekninen johtaja Markku Nummelin
Ylitarkastaja Juha-Matti Vilppo
Ohje hyväksytään sähköisellä allekirjoituksella.
Sähköisen allekirjoituksen merkintä on viimeisellä sivulla.
4 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Esipuhe
Liikenneviraston hallinnoiman rataverkon pituus on n. 6000 km, josta 55 % on säh-
köistettyä rataa. Ratajohtojärjestelmänä on 25 kV 50 Hz. Vetokaluston näkökulmasta
sähkönsyöttö on koko sähköistetyllä rataverkolla samanlainen, vaikka ratajohdon
syöttöjärjestelmänä on joko 25 kV tai 2x25 kV.
Ratasähköverkkoa syötetään 88 syöttöaseman kautta. Syöttöasemat saavat oman
sähkönsä 110 kV liittymästä, jonka omistaa Liikennevirasto. Liittymäjohto kytkeytyy
joko Fingridin tai alueellisen jakeluverkon 110 kV johtoon.
Sähkörataverkon kautta siirtyvä sähköenergian määrä vuositasolla on noin 780 GWh.
Tämä vastaa noin prosenttia Suomen vuotuisesta sähköenergian kulutuksesta.
Ratasähköä käytetään pääasiassa junaliikenteen tarpeisiin. Se toimii sähkövetoisen
kaluston energianlähteenä. Osa ajojohdinjärjestelmässä liikkuvasta energiasta hyö-
dynnetään vaihteiden lämmittämiseen. Tätä energiaa voidaan hyödyntää myös
vaununlämmitysmuuntajien kautta. Energiaa käytetään siis sähköistetyn rautatien
tarpeisiin.
Tämä ohje esittelee sähköistetyn radan suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä asioi-
ta. Tässä ohjeessa ei käsitellä kunnossapitotöitä eikä ohjeisteta radalla työskentelyä.
Helsingissä toukokuussa 2018
Liikennevirasto
Väylätekniikkaosasto
Korjaukset ohjeen voimaantulon jälkeen:
Merkitty liitteeseen 25, että erotusjakso on poistettu käytöstä (20.6.2018)
Korjattu liitteen 43 kuvat (20.6.2018)
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 5
RATO 5 Sähköistetty rata
Sisällysluettelo
5 SÄHKÖISTETTY RATA .................................................................................................. 10
5.1 MÄÄRITELMÄT, SYMBOLIT JA LYHENTEET ............................................................. 10
5.2 RAUTATEIHIN SOVELLETTAVAT MÄÄRÄYKSET JA OHJEET ............................... 17 5.2.1 Yhteentoimivuuden tekniset eritelmät ..................................................................... 17 5.2.2 Standardit, määräykset ja ohjeet .............................................................................. 17
5.2.2.1 CENELEC standardit .................................................................................. 17 5.2.2.2 Materiaali- ja laitestandardit .................................................................. 20
5.2.2.2.1 Kaapelit, johtimet ja langat ...................................................... 20 5.2.2.2.2 Liittimet ......................................................................................... 21 5.2.2.2.3 Eristimet ........................................................................................ 21
5.3 SYÖTTÖJÄRJESTELMÄT 25 KV JA 2X 25 KV ............................................................. 21 5.3.1 Liikenteen asettamat vaatimukset ............................................................................ 21 5.3.2 Liikkuvan kaluston asettamat vaatimukset ............................................................. 21 5.3.3 Syöttöjärjestelmän suunnittelu ................................................................................. 21
5.3.3.1 Imumuuntajajärjestelmä 25 kV ............................................................... 21 5.3.3.2 Säästömuuntajajärjestelmä 2x25 kV ..................................................... 22
5.3.4 Paluuvirtatien suunnittelu .......................................................................................... 23 5.3.4.1 Imumuuntajajärjestelmä 25 kV .............................................................. 23 5.3.4.2 Säästömuuntajajärjestelmä 2x25 kV ..................................................... 24 5.3.4.3 Poikittaisyhdistykset ................................................................................ 24 5.3.4.4 Käyttömaadoitukset ................................................................................. 25
5.3.5 Pääkaavio ....................................................................................................................... 25 5.3.6 Ryhmityskaavio ............................................................................................................ 26
5.4 SYÖTTÖASEMASUUNNITTELU .................................................................................. 27 5.4.1 Pääkaavio ....................................................................................................................... 27 5.4.2 Syöttöasemien yleissuunnittelu ................................................................................ 27
5.4.2.1 Paikan valinta ............................................................................................ 27 5.4.2.2 Kytkinlaitoksen sisäinen tilankäyttö ..................................................... 28
5.4.3 Rakennesuunnittelu .................................................................................................... 28 5.4.3.1 Yleistä.......................................................................................................... 28 5.4.3.2 Tekniset vaatimukset ............................................................................... 28 5.4.3.3 Laitetilan perustukset .............................................................................. 28 5.4.3.4 Muuntajaperustukset ja öljyallas ........................................................... 28 5.4.3.5 Ulkokenttä ja kulkutiet ............................................................................. 29
5.4.4 Sähkösuunnittelu ........................................................................................................ 30 5.4.4.1 Yleiset sähkötekniset vaatimukset ........................................................ 30
5.4.4.1.1 Standardit .................................................................................... 30 5.4.4.1.2 Nimellis- ja koejännitteet .......................................................... 30
5.4.4.2 Päävirtapiirit ............................................................................................... 31 5.4.4.2.1 Sähkötekninen mitoitus ............................................................. 31 5.4.4.2.2 Johtimet ja varusteet................................................................... 31 5.4.4.2.3 Kaapelit ......................................................................................... 31 5.4.4.2.4 Liittimet ........................................................................................ 32
5.4.4.3 Kojeet ja kojeistot ..................................................................................... 32 5.4.4.4 Maadoitukset ............................................................................................. 32
5.4.5 Apuvirtapiirit ja sähköasennukset ............................................................................ 33
6 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
5.5 RATAJOHDON RAKENNE ............................................................................................ 34 5.5.1 Ratajohdon määrittely ................................................................................................ 34 5.5.2 Suomessa käytetyt ratajohtotyypit .......................................................................... 36
5.6 RATAJOHDOLLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET ................................................... 37 5.6.1 Sähköiset vaatimukset ................................................................................................ 37 5.6.2 Radan ja sen rakenteiden asettamat vaatimukset ................................................. 37
5.6.2.1 Aukean tilan ulottuma .............................................................................. 37 5.6.2.2 Raiteen asento ja asema .......................................................................... 39 5.6.2.3 Turvalaitteet ............................................................................................... 39
5.6.3 Liikkuvan kaluston ja raiteen aseman asettamat vaatimukset ........................... 40 5.6.4 Ratajohdon asema ........................................................................................................41
5.6.4.1 Ratajohtopylvään ja siihen kiinnitettävien varusteiden asema ........ 41 5.6.4.2 Ajojohtimen asema ................................................................................... 41
5.6.4.2.1 Ajojohtimen asema sivuttaissuunnassa ................................. 41 5.6.4.2.2 Ajojohtimen korkeus .................................................................. 42
5.6.4.3 Muiden johtimien asema .......................................................................... 43 5.6.4.4 Ratajohdon toleranssit ja säätövarat ..................................................... 44
5.6.4.4.1 Pylvään ja perustuksen aseman toleranssit ja
teräsrakenteiden sallitut taipumat .............................................................. 44 5.6.4.4.2 Ajojohtimen toleranssit ja säätövarat ..................................... 44
5.7 RATAJOHDON SUUNNITTELU ................................................................................... 47 5.7.1 Ratajohtorakenteiden sijoitus ................................................................................... 47
5.7.1.1 Sijoitussuunnittelun kulku ...................................................................... 47 5.7.1.2 Tarvittava perusaineisto .......................................................................... 48 5.7.1.3 Yleissijoitus ................................................................................................ 48
5.7.1.3.1 Kiristyskentät ............................................................................... 48 5.7.1.3.2 Imumuuntaja ............................................................................... 49 5.7.1.3.3 Säästömuuntaja .......................................................................... 49 5.7.1.3.4 Ankkuroinnit ................................................................................ 50 5.7.1.3.5 Erotusjakso .................................................................................. 50 5.7.1.3.6 Ryhmityseristimet ....................................................................... 51 5.7.1.3.7 Erottimet ....................................................................................... 51
5.7.1.4 Pylvässijoitus ............................................................................................. 52 5.7.1.4.1 Pylväs- ja portaalityypit ............................................................. 52 5.7.1.4.2 Sijoitusperusteet ......................................................................... 55 5.7.1.4.3 Kannatusrakenteen valinta ....................................................... 56 5.7.1.4.4 Perustukset .................................................................................. 57 5.7.1.4.5 Harukset ........................................................................................ 57
5.7.1.5 Johdinsijoitus ............................................................................................. 58 5.7.1.5.1 Ajojohtimen rakenne eri raiteilla ............................................. 58 5.7.1.5.2 Jänteen pituus ja siksakit .......................................................... 58 5.7.1.5.3 Ajojohtimet vaihteissa ............................................................... 59 5.7.1.5.4 Ajojohtimet kiristyskentissä ..................................................... 60 5.7.1.5.5 Ajojohtimen ripustimet .............................................................. 63 5.7.1.5.6 Kääntöorret ja kiristyslaitteet ................................................... 63 5.7.1.5.7 Muut 25 kV:n johtimet ................................................................ 65 5.7.1.5.8 Paluujohdin .................................................................................. 65 5.7.1.5.9 Reduktio-, kiskonvarmistus- ja M-johdin ............................... 66
5.7.2 Rakenteiden ja komponenttien suunnittelu ............................................................ 66 5.7.2.1 Yleistä .......................................................................................................... 66 5.7.2.2 Ajolanka ...................................................................................................... 67
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 7
RATO 5 Sähköistetty rata
5.7.2.3 Kannatin ..................................................................................................... 68 5.7.2.4 Y-köysi ........................................................................................................ 68 5.7.2.5 Ripustimet .................................................................................................. 68 5.7.2.6 Kääntöorret ................................................................................................ 69
5.7.2.6.1 Yleistä ........................................................................................... 69 5.7.2.6.2 Päätyypit ...................................................................................... 69 5.7.2.6.3 Pituus ............................................................................................ 69 5.7.2.6.4 Systeemikorkeus......................................................................... 70 5.7.2.6.5 Ajolangan ripustustapa kääntöorteen .................................... 70 5.7.2.6.6 Ohjain ........................................................................................... 70
5.7.2.7 Paluuvirtatien johtimet ............................................................................. 71 5.7.2.8 Muut 25 kV johtimet .................................................................................. 71 5.7.2.9 Eristimet ...................................................................................................... 71 5.7.2.10 Kiristyslaitteet ........................................................................................... 72
5.7.2.10.1 Painokiristyslaitteisto ................................................................ 72 5.7.2.10.2 Pneumaattishydraulinen kiristyslaite ..................................... 72 5.7.2.10.3 Jousikiristyslaite ......................................................................... 72
5.7.2.11 Ankkuroinnit .............................................................................................. 73 5.7.2.12 Erotusjakso ................................................................................................. 73 5.7.2.13 Ryhmityseristimet ..................................................................................... 73 5.7.2.14 Sähköiset liitännät .................................................................................... 73
5.7.2.14.1 25 kV virta- ja potentiaaliliitännät ........................................... 73 5.7.2.14.2 Paluu- ja M-johtimen liitännät ................................................. 74
5.7.2.15 Liittimet ...................................................................................................... 75 5.7.2.15.1 Yleistä ........................................................................................... 75 5.7.2.15.2 Mekaaniset ominaisuudet ......................................................... 75 5.7.2.15.3 Sähköiset ominaisuudet ............................................................ 75 5.7.2.15.4 Raaka-aineet ................................................................................ 75 5.7.2.15.5 Rakenne ........................................................................................ 75
5.7.3 Rakenteiden kuormitusten laskenta ........................................................................ 76 5.7.3.1 Kuormitukset ............................................................................................. 76
5.7.3.1.1 Kuormitustyypit .......................................................................... 76 5.7.3.1.2 Jääkuorma .................................................................................... 77 5.7.3.1.3 Tuulikuorma................................................................................. 78 5.7.3.1.4 Lämpötilan aiheuttama kuorma ............................................... 78 5.7.3.1.5 Asennus- ja kunnossapitokuorma ........................................... 78 5.7.3.1.6 Satunnaiskuorma ........................................................................ 78
5.7.3.2 Rakenteiden määritys kuormitusten perusteella ................................ 78 5.7.4 Sähköistetyn radan laitteiden käyttölupa ............................................................... 79
5.7.4.1 Käyttölupamenettely ................................................................................ 79 5.7.4.2 Käyttölupahakemus .................................................................................. 79
5.8 DOKUMENTOINTI......................................................................................................... 80 5.8.1 Piirrosmerkit ................................................................................................................. 80 5.8.2 Syöttöasemadokumentit ............................................................................................ 80 5.8.3 Suunnittelussa tuotettavat sähköratadokumentit ................................................. 81 5.8.4 Dokumenttien korjaus ja arkistointi ......................................................................... 81
5.9 SÄHKÖTURVALLISUUS ............................................................................................... 82 5.9.1 Yleistä 82 5.9.2 Kosketusjännitesuojaus ............................................................................................. 82
5.9.2.1 Suojamaadoittaminen .............................................................................. 82 5.9.2.2 Kiskopotentiaalista aiheutuva kosketusjännite .................................. 83
8 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
5.9.3 Ulkopuolisen verkon PE- tai PEN-johtimen yhdistäminen paluukiskoon.......... 84 5.9.4 Ratajohtopylväiden maadoitukset ............................................................................ 85
5.9.4.1 Pylvään perusmaadoitus .......................................................................... 85 5.9.4.2 PKL-pylväiden sekä, vaihteenlämmitys-, vaununlämmitys- ja
säästömuuntajiin liittyvien pylväiden maadoittaminen ....................................... 85 5.9.4.3 Pylvään maadoittaminen paluukiskoon ................................................ 85 5.9.4.4 Pylvään maadoittaminen M-johdinalueella .......................................... 86 5.9.4.5 Potentiaalin ohjauselektrodi ................................................................... 88 5.9.4.6 Eristämismenettely ................................................................................... 88 5.9.4.7 Liitäntä pylvääseen ................................................................................... 88 5.9.4.8 Suunnitelmaluetteloiden maadoitusmerkinnät ................................... 88
5.9.5 Johtimien etäisyysvaatimukset sekä suojaus jännitteisen osan koskettamiselta89 5.9.5.1 Yleistä .......................................................................................................... 89 5.9.5.2 Vapaa ilmaväli ............................................................................................ 90 5.9.5.3 Johtimen sijainti ........................................................................................ 90
5.9.5.3.1 Avorata .......................................................................................... 90 5.9.5.3.2 Tasoristeys ................................................................................... 91 5.9.5.3.3 Ratapiha sekä laituri- ja kuormausalueet .............................. 92 5.9.5.3.4 Kallioleikkaus .............................................................................. 92 5.9.5.3.5 Rautatiealueella olevat rakennukset, avovarastot ja muut
mekaaniset rakenteet .................................................................................... 97 5.9.5.3.6 Opastin ....................................................................................... 100 5.9.5.3.7 Valaisin ....................................................................................... 105 5.9.5.3.8 Suojaus radan ylittävällä sillalla ............................................ 105
5.9.6 Jännitelujuus .............................................................................................................. 109 5.9.6.1 Eristimien pintaryömintämatkat .......................................................... 110 5.9.6.2 Koestamattomat vapaat ilmavälit ........................................................ 110
5.9.7 Varoituskilvet ja pylvääseen kiipeämisen estäminen ......................................... 110 5.9.7.1 Varoituskilvet ........................................................................................... 110 5.9.7.2 Ratajohtopylvääseen kiipeämisen estäminen .................................... 111
5.10 RATAJOHTOVERKON ENERGIATASEEN HALLINTA ............................................. 111
LIITELUETTELO
Liite 1 (SSR 8.6200) Eri ratajohtotyypit
Liite 2 (SSR 8.6201) I-pylväs
Liite 3 (SSR 8.6202) Harustettu I-pylväs
Liite 4 (SSR 8.6203) Yhden raiteen imumuuntajateline
Liite 5 (SSR 8.6204) P-portaalit
Liite 6 (SSR 8.6207) Kehäportaalit
Liite 7 (SSR 8.6209) Ulokepylväs (ristikkojalalla)
Liite 8 (SSR 8.6301) Y-köydellinen ajojohdin, ohjainripustus
(SSR 8.6303) Y-köydetön ajojohdin, sivutukiripustus
Liite 9 (SSR 8.6311) Virroittimen kontaktiosan muoto
Liite 10 (SSR 8.6312) Pääteankkuroinnit
Liite 11 (SSR 8.6314) Keskiankkurointi
Liite 12 (SSR 8.6315) Y-köysi
Liite 13 (SSR 8.6317) Ratajohdon erilaisia ripustimia
Liite 14 (SSR 8.6319) Erilaisia kääntöorsityyppejä
Liite 15 (SSR 8.6320) Erilaisia kääntöorsityyppejä
Liite 16 (SSR 8.6321) Erilaisia kääntöorsityyppejä
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 9
RATO 5 Sähköistetty rata
Liite 17 (SSR 8.6324) Ohjaimen käytönrajojen tarkistus, suora rata
(esimerkki)
Liite 18 (SSR 8.6325) Ohjaimen käytönrajojen tarkistus, kaarre (esimerkki)
Liite 19 (SSR 8.6327) Ohjaimet ja ohjaimen tuet
Liite 20 (SSR 8.6330/1) Sauvaeristintyyppejä
Liite 21 (SSR 8.6330/2) Tukieristintyyppejä
Liite 22 (SSR 8.6330/3) Rulla-, lautas- ja haruseristin
Liite 23 (SSR 8.6330/4) Ryhmityseristin
Liite 24 (SSR 8.6330/6) Ryhmityseristin
Liite 25 (SSR 8.6330/7) Erotusjakso
Liite 26 (SSR 8.6330/8) Erotusjakso
Liite 27 (SSR 8.6330/9) Erotusjakso
Liite 28 (SSR 8.6332) Pitkittäiserottimen liitäntä ajojohtimeen
Liite 29 (SSR 8.6334) Ratapihaerottimen liitäntä ajojohtimeen
Liite 30 (SSR 8.6335) Ajojohtimien välinen virtaliitäntä suljetussa kentässä
ja vaihteessa
Liite 31 (SSR 8.6336) Yksiraiteisen radan imumuuntajaliitäntä ratajohtoon
Liite 32 (SSR 8.6337) Kaksiraiteisen radan imumuuntajaliitäntä ratajohtoon
Liite 33 Imumuuntaja asennettuna P-pylvääseen
Liite 34 (SSR 8.6339) Syöttöjohtimen liitäntä ajojohtimeen
Liite 35 (SSR 8.6340) Ryhmitysjohtimen liitäntä ajojohtimeen
Liite 36 (SSR 8.6341) Radanylitysjohtimen liitäntä ajojohtimeen
Liite 37 (SSR 8.6342) Kannattimen ja ajolangan välinen potentiaaliliitäntä
Liite 38 (SSR 8.6343) Erotuskentän potentiaaliliitäntä
Liite 39 (SSR 8.6345) Paluu- ja M-johtimen liitäntä PKL-pylväällä ja
PKL-pylvään liitäntä paluukiskoon
Liite 40 (SSR 8.6346) Paluujohtimen yhdistäminen radanylitysjohtimeen
Liite 41 (SSR 8.6347/1) Paluujohtimen kannatusrakenne ja kiristysketju
Liite 42 (SSR 8.6347/2) M-johtimen kannatusrakenne ja kiristysketju
Liite 43 (SSR 8.6350) 80 ja 100 mm2 ajolankojen poikkipintojen mitat
Liite 44 (SSR 8.6351/1) Erilliskiristetyn ajojohtimen 1-osainen
kiristyslaitteisto I-pylväällä painot rinnakkain
Liite 45 (SSR 8.6351/2) Erilliskiristetyn ajojohtimen 1-osainen
kiristyslaitteisto I-pylväällä painot peräkkäin
Liite 46 (SSR 8.6352) 2-osainen kiristyslaitteisto
Liite 47 (SSR 8.6353) Jousi- ja pneumaattishydraulinen kiristyslaitteisto
Liite 48 (SSR 8.6417) Paluukiskojen välinen poikittaisyhdistys ratapihalla ja
avoradalla (yksi- ja kaksikiskoisen raidevirtapiirin
alueella)
Liite 49 (SSR 8.6501) Pääkaavio, 25 kV:n järjestelmä
Liite 50 Pääkaavio, 2x25 kV:n järjestelmä
Liite 51 (SSR 8.6505) Muuntajan kuljetusauton vaatimat tilat
syöttöasemalla
Liite 52 Ratajohtotyyppien jakautuminen rataosittain
(8.6.2012)
10 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
5 Sähköistetty rata
5.1 Määritelmät, symbolit ja lyhenteet
Tähän sanastoon on kerätty yleisimmät sähköradan sähköistykseen liittyvät termit.
Ajojohdin Ajolangan ja kannattimen tai vain ajolangan muodos-
tama johdin.
Ajojohtimen rakennekorkeus Kannattimen ja ajolangan välinen pystyetäisyys muu-
alla kuin ajojohtimen kannatuskohdassa.
Ajolangan ohjain Kääntöorren osa, johon ajolanka voidaan kiinnittää ja
jonka tarkoituksena on parantaa ajojohtimen jousta-
vuutta ja pitää ajolanka sivusuunnassa paikallaan.
Ajolanka Ajojohtimen alempi osajohdin, josta virroitin ottaa
tehoa.
Akselinlaskentajärjestelmä Raiteen vapaanaolon valvontajärjestelmä, joka perus-
tuu osuuden päissä olevien laskentapisteiden välillä
olevien akselien lukumäärään.
A-köysi Kannattimettomassa ajojohtimessa ajolangan ripus-
tamiseen käytetty apuköysi.
a-kisko Ratajohtopylvään puoleinen kisko. Vastaavasti b-kisko
on kauempi kisko
Aukean tilan ulottuma (ATU) Pitkin raidetta ulottuva tila, jonka sisäpuolella ei saa
olla kiinteitä rakenteita eikä laitteita.
EJP Erotusjakson paikka.
Eristysjatkos Ratakiskon sähköisesti eristävä katkaisu.
Erotusjakso Rakenne, jossa ajojohdin on vierekkäisten syöttö-
alueiden rajalla eristetty pituussuunnassa kahdesta
peräkkäisestä kohdasta, joiden väliin jää maadoitettu
osa.
Erotusjaksoalue Erotusjakson kohdalla oleva alue, jossa keskeytetään
tehon otto ajojohtimesta.
Erotuskenttä Kiristyskenttä, jossa on siirtymäjänne ja erotusväli.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 11
RATO 5 Sähköistetty rata
Erotusväli Erotuskentän tai ryhmityseristimen ilmaväli, joka on
ajojohtimen kahden sähköisen ryhmän rajana.
Esiriippuma Ajolankaan tehty vähäinen riippuma, jonka tarkoituk-
sena on kumota jänteen keskialueen suuremman jous-
tavuuden haitallinen vaikutus virranottoon.
Impedanssisilta Keskipistekuristin, jota käytetään kaksikiskoisen rai-
devirtapiirin alueella paluuvirran johtamiseen eristys-
jatkoksen yli (raidekuristin) sekä rakenteiden, paluu-
johtimen ja M-johtimen maadoittamiseen paluukis-
koon (maadoituskuristin).
Raidekuristin toimii myös raidevirtapiirin syöttöpään
tai relepään muuntajana. Maadoituskuristin yhdistää
maadoituskohteen kiskoihin (50 Hz), mutta ei oikosul-
je kiskoja raidevirtapiirin kannalta (125 Hz).
Imumuuntaja (IM) Muuntaja, jonka ensiö on sarjassa ajojohtimen kanssa
ja toisio paluujohtimen kanssa ja jonka tarkoitus on
pakottaa paluuvirta kulkemaan paluujohtimessa.
Imumuuntajaväli Kahden peräkkäisen imumuuntajan väli.
Kaksikiskoisesti eristetty
raidevirtapiiri
Raidevirtapiiri eristetyllä raideosuudella, jossa raiteen
molemmat kiskot ovat paluukiskoja.
Kaksoisorsipylväs Pylväs, johon on kiinnitetty kaksi kääntöortta samalle
puolelle.
Kannatin Ajojohtimen ylempi osajohdin, joka kannattaa ripus-
timien välityksellä ajolankaa.
Keräilyjohdin Maassa tai ilmassa oleva maadoitusjohdin, jolla useita
ratajohtopylväitä tai muita suojamaadoitettavia osia
liitetään paluukiskoon.
Keskiankkuroinnin keski-
pylväs
Pylväs, jossa keskiankkurointiköysi on kiinnitetty kan-
nattimeen kääntöorressa.
Keskiankkurointi Ajojohtimen (ajolangalla ja kannattimella erillinen
kiristys) tai vain kannattimen (ajolangalla ja kannat-
timella yhteinen kiristys) ankkurointi painojakson
keskivaiheilla.
Kiintoajojohdin Tunneleissa ja halleissa käytettävä ajojohdintyyppi,
jossa ajolanka on asennettu kiinteästi ilman kiristys-
laitteita.
Kiristyskenttä Ajojohdinjänteet alueella, jossa raiteen peräkkäisten
ajojohdinosien päät on viety toistensa ohi kiristyspyl-
väille niin, että alta kulkeva virroitin voi koko ajan
koskettaa ainakin toista ajolankaa.
12 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Kiristyskenttäväli Saman raiteen kahden peräkkäisen kiristyskentän siir-
tymäjänteen keskipisteen väli.
Kiristyslaite Ajojohtimen kiristyspylväässä oleva varuste, jonka
tehtävänä on pitää ajojohtimen köysivoimat mahdolli-
simman vakiona.
Kiristyspylväs Pylväs, johon kiristetään tai ankkuroidaan yksi tai
useampia radan suuntaisia johtimia niin, että pylväs
mahdollisine haruksineen ottaa vastaan johdinten
köysivoimia.
Kiristyspyörästö Kiristyslaite, jossa on köysipyörästö ja kiristyspaino.
Kiristysväli Keski- tai pääteankkuroinnin ja kiristyslaitteen väli-
nen ajojohdinosuus.
Kiskonvarmistusjohdin
(K-johdin)
Yhtä paluukiskoa käytettäessä tämän rinnalle kytket-
tyjohdin, joka varmistaa paluuvirtatien kiskon kat-
keamisen varalta.
Kiskonvarmistusjohtimen
kiskoonliitäntä (KKL)
Kiskonvarmistusjohtimen yhdistäminen paluukiskoon.
Kohtaamisjänne Vaihteen ajojohdinjänne, jossa virroitin kohtaa vierei-
sen raiteen ajolangan.
Konsoli Pylvääseen tavallisesti kääntöorren jatkeeksi kiinni-
tettävä rakenne.
Kuormituskohta Kohta, jossa sähköveturi, -juna tai kiinteä sähkölaite
(esim. vaihteenlämmitysmuuntaja) ottaa tehonsa ajo-
johtimesta.
Kytkentäryhmä Kytkinlaitteiden, ryhmityseristimen, erotuskentän tai
erotusjakson rajaama ratajohdon virtapiirin metalli-
sesti yhtenäinen osa.
Käyttökeskus Keskus, jossa käyttöpäivystäjä tekee keskitetysti säh-
köradan kytkentämuutoksia ja valvoo energian käyt-
töä.
Kääntöorsi Pylvääseen tai vastaavaan kannatusrakenteeseen
kiinnitetty, eristimillä varustettu ajojohdinta kannat-
tava rakenne, joka pääsee kääntymään vaakatasossa.
Liitäntäjohdin Osajohtimien, johtimien sekä johtimen ja kojeen väli-
siin liitäntöihin käytetty johdin, joka on tavallisesti
taipuisa, lyhyehkö ja löysänä riippuva.
M-johdin Yleensä ilmassa oleva maadoitusjohdin, jota käyte-
tään ratajohtopylväiden ja muiden rakenteiden maa-
doittamiseen paluukiskoon.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 13
RATO 5 Sähköistetty rata
M-johtimen kiskoonliitäntä
(MKL)
M-johtimen liitäntä paluukiskoon.
Ohitusjohdin Ajojohtimen rinnalle kytkettävissä oleva muualta kuin
syöttöasemalta lähtevä johdin, jolla voidaan ohittaa
radan pituussuunnassa yksi tai useampia ajojohtimen
sähköisiä ryhmiä.
Ohitusjohto Paluujohtimellisessa järjestelmässä ohitusjohdin ja
tämän oma paluujohdin.
Painojakso Ajojohdinosuus, jonka molemmissa päissä on kiristys-
laite (-paino).
Paluujohdin Paluuvirtaa varten oleva johdin, joka liitetään paluu-
kiskoon jokaisen imumuuntajavälin keskivaiheilla.
Paluujohtimen kiskoon-
liitäntä (PKL)
Paluujohtimen yhdistäminen paluukiskoihin.
Paluukisko Paluuvirtatien osana toimiva metallisesti yhtenäinen
ratakisko.
Paluukiskojen
poikittaisyhdistys
Useampiraiteisella radalla rinnakkaisten paluukisko-
jen välille joko suoraan tai impedanssisiltojen keski-
pisteen kautta tehty metallinen yhdistys.
Paluuvirta Kuormituskohdasta tai vikapaikasta syöttöasemalle
palaava virta.
Paluuvirtatie Osa sähköradan virtapiiriä, jota pitkin virta palaa
kuormitus- tai vikapaikasta syöttöasemalle.
Pitkittäiserotin Saman pääraiteen ajojohtimen sekä mahdollisen
imumuuntajan kanssa sarjassa oleva erotin.
Poikittaiserotin Eri pääraiteiden ajojohtimien välinen erotin.
Portaali Kannatusrakenne, jonka muodostavat jalkoina olevat
pylväät ja niitä yhdistävät orret (portaaliorret).
Potentiaalinohjauselektrodi Yleensä renkaanmuotoinen johdin, jonka tarkoitus on
tasoittaa maapotentiaali askel- ja kosketusjännit-
teiden pienentämiseksi.
Potentiaalintasaus Johtavien osien välinen liitäntä, jonka tarkoituksena
on saavuttaa tasapotentiaali
Puristusorsi Kääntöorsi, jossa ajolangan kulmavoima vaikuttaa
kääntöorren kiinnityskohtaan päin.
Pylväsetäisyys Pylvään etureunan vaakasuora etäisyys raiteen kallis-
tamattomasta keskiviivasta.
14 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Pääkaavio Kaaviollinen esitys rataosan sähköistyksestä. Pääkaa-
viosta voidaan käyttää myös nimitystä yleiskaavio.
Pääkaavio on sähköistysurakkaa varten tehtävä suun-
nitelmadokumentti.
Pääteankkurointi Ajojohtimen pään kiinteä ankkurointi kiristyspylvää-
seen tai vastaavaan.
Radanylitysjohdin Poikittain radan ylittävä sähköratajärjestelmän muu
virtajohdin kuin liitäntäjohdin.
Raidevirtapiiri Raiteen vapaanaolon valvontajärjestelmä, joka perus-
tuu eristysjatkosten rajaamaan raideosuuteen, jolla
kiskoilla kulkeva yksikkö havaitaan akselien muodos-
taman virtapiirin shuntatessa osuuden päähän kytke-
tyn vastaanottimen sisääntulon.
Ratajohto Ajojohtimen ja mahdollisen paluujohtimen tai vasta-
johtimen sekä kannatusrakenteiden ja varusteiden
muodostama johto.
Ratalaite Ratalaitteilla tarkoitetaan kiinteästi rataan liittyviä
laitteita ja järjestelmiä. Laitteet ovat ratakonstruktion
osia tai myös radan varteen ja erillisiin rakennuksiin
sijoitettuja laitteita ja järjestelmiä. Uusilla ratalaitteil-
la tarkoitetaan laitteita, joita ei ole käytetty aikai-
semmin Suomen rataverkon sähköistämisessä.
Reduktiojohdin (R-johdin) Imumuuntajattomassa ja säästömuuntajattomassa
järjestelmässä paluukiskojen rinnalle kytketty johdin,
jonka tarkoituksena on pienentää maan kautta palaa-
vaa virtaa.
Reduktiojohtimen kiskoon-
liitäntä (RKL)
Reduktiojohtimen yhdistäminen (tavallisesti 300...500
m välein) paluukiskoihin.
Ripustin Rakenne, jolla ajolanka on ripustettu kannattimeen.
Ryhmityseristin (RE) Varuste, joka jakaa ajojohtimen kahteen sähköiseen
ryhmään siten, että alta kulkeva virroitin voi ottaa ko-
ko ajan tehoa.
Ryhmitysjohdin Yhden tai useampia jänteitä sisältävä johdin, jota käy-
tetään lähekkäisten eri sähköistä ryhmää olevien joh-
dinten välisiin kytkentöihin.
Ryhmityskaavio Ajantasainen kaaviollinen esitys tietyn rataosan rai-
teiden jakaantumisesta sähköradan kytkentäryhmiin.
Ryhmäerotin Ratapihan sivuraiteiden tai sivuraiteen ja pääraiteen
ajojohtimien välinen erotin.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 15
RATO 5 Sähköistetty rata
Siirtymäjänne Kiristyskentän keskimmäinen jänne, jossa virroittimen
kosketus siirtyy ajolangalta toiselle.
Siksak Ajolangan vaakasuora poikkeama raiteen keskiviivas-
ta (kallistetussa raiteessa kallistetusta keskiviivasta)
ajojohtimen kannatuskohdassa.
Sivuunvientijänne Jänne, jossa ajojohdin siirtyy sivusuunnassa pois vir-
roitintilan kohdalta.
Sivuunvientikenttä Siirtymäjänteetön kiristyskenttä.
SSR RATOn osaa 5 edeltänyt Liikenneviraston ohjeko-
koelma. Sähköistyksen kiinteiden laitteiden suunnit-
telu ja rakentaminen.
Suljettu kenttä Kiristyskenttä, jossa on siirtymäjänne mutta ei erotus-
väliä.
Systeemikorkeus Kannattimen ja ajolangan välinen pystyetäisyys ajo-
johtimen kannatuskohdassa.
Syöttöasema (SA) Kytkinlaitos, josta syötetään teho sähköradalle.
Syöttöjohdin Syöttöaseman ja ajojohtimen välinen muu johdin kuin
radanylitys- tai liitäntäjohdin.
Syöttöjohto Syöttöjohdin ja tämän oma paluu- tai vastajohdin.
Syöttömuuntaja eli
päämuuntaja (PM)
Syöttöasemalla oleva muuntaja, jolla kantaverkon 110
kV jännite alennetaan sähköradan syöttöjännitteen
suuruiseksi (25 kV tai 2x25 kV).
Syöttösäästömuuntaja
(SAM)
Muuntaja, jonka ensiö on kytketty 25 kV syöttömuun-
tajan toisioon, toisio ajojohtimen ja vastajohtimen
väliin ja toision keskipiste paluukiskoon ja jolla 25 kV
jännite nostetaan 2x25 kV:iin. Käytetään, kun 25 kV
järjestelmän syöttöasemalta syötetään 2x25 kV järjes-
telmää.
Sähköistysjärjestelmä 25 kV Suomessa yleisesti käytetty sähköistysjärjestelmä,
jossa 25 kV käyttöjännite syötetään ajojohtimen ja
paluukiskon väliin.
Sähköistysjärjestelmä
2x25 kV
Sähköistysjärjestelmä, jossa 25 kV käyttöjännite syö-
tetään ajojohtimen ja paluukiskon väliin ja samansuu-
ruinen, mutta vastakkaismerkkinen jännite -25 kV vas-
tajohtimen ja paluukiskon väliin.
Sähkörataohjeet Liikenneviraston laatimat sähköradalla työskentelyä
ja sähköradan käyttötoimintaa koskevat ohjeet.
16 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Säästömuuntaja (AM) Sähköistysjärjestelmässä 2x25 kV radanvarteen sijoi-
tettu muuntaja, jonka tarkoitus on pakottaa paluuvirta
palaamaan vastajohtimessa.
Säästömuuntajallinen
sähkörata
Sähköistysjärjestelmällä 2x25 kV sähköistetty sähkö-
rata.
Tavallinen maadoitus Yhdellä maadoitusjohtimella tehty maadoitus.
T-pylväs Pylväs, johon on kiinnitetty kääntöorsia vastakkaisille
puolille.
Ulokepylväs Kannatusrakenne, jonka muodostaa jalkana oleva pyl-
väs ja siihen kiinnitetty ulokeorsi.
Vaihteenlämmitysmuuntamo
(LM)
Muuntamo, joka muuntaa ajojohtimen jännitteen (25
kV) vaihteen sulanapitojärjestelmään syötettäväksi
jännitteeksi.
Varmistettu maadoitus Vähintään kahdella (sähköiset ja mekaaniset vaati-
mukset yksinään täyttävällä) maadoitusjohtimella
tehty maadoitus.
Vastajohdin Järjestelmään 2x25 kV kuuluva johdin, jolla on yhtä
suuri, mutta vaiheeltaan vastakkainen jännite maata
vastaan kuin ajojohtimella.
Vaununlämmitysmuuntamo
(LA)
Muuntamo, joka muuntaa ajojohtimen jännitteen (25
kV) vaunujen seisontalämmitykseen sopivaksi suur-
jännitteeksi (1500 V).
Veto-orsi Kääntöorsi, jossa ajolangan kulmavoima vaikuttaa
kääntöorren kiinnityskohdasta poispäin (tai sen suu-
ruus on nolla).
Virroitin Osa, jonka kautta sähköveturi tai -juna ottaa ajolan-
gasta tehoa.
Välikytkinasema (VK) Muu katkaisijoita sisältävä sähköradan kytkinlaitos
kuin syöttöasema.
Yksikiskoisesti eristetty
raidevirtapiiri
Raidevirtapiiri eristetyllä raideosuudella, jossa vain
toinen kisko on paluukisko.
Y-köysi Apuköysi, joka parantaa kannattimellisen ajojohtimen
joustavuutta kannatuskohdassa.
Yleiskaavio Ks. pääkaavio.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 17
RATO 5 Sähköistetty rata
5.2 Rautateihin sovellettavat määräykset ja
ohjeet
5.2.1 Yhteentoimivuuden tekniset eritelmät
Yhteentoimivuudella tarkoitetaan Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän soveltu-
vuutta junien varmaan, turvalliseen ja keskeytymättömään liikennöintiin sellaisella
suoritustasolla, joka näiltä radoilta vaaditaan EU:n direktiiveissä. Direktiivien edellyt-
tämät vaatimukset, joilla mahdollistetaan olennaisten vaatimusten noudattaminen ja
varmistetaan Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuus, on esitetty
Yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä (YTE). YTEjä sovelletaan uusiin, uudistet-
tuihin ja parannettuihin osajärjestelmiin. Sähkörataan liittyvät vaatimukset on esitet-
ty tavanomaisen rautatiejärjestelmän energiaosajärjestelmää koskevassa yhteen-
toimivuuden teknisessä eritelmässä ENE YTEssä. Myös kohdassa 5.2.2.1 esitettyjä EN
standardeja tulee noudattaa ENE YTEssä määritetyssä laajuudessa.
Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi) julkaisee määräykset, joita on noudatettava
Suomen rataverkoilla. 5.2.2 Standardit, määräykset ja ohjeet
Sähköasennusten on täytettävä sähköasennusten turvallisuutta koskevat suomalaiset
viranomaismääräykset. Olennaiset turvallisuusvaatimukset ja EU:n rautatiedirektii-
vien vaatimukset täyttyvät toimittaessa standardien ja Liikenneviraston ohjeiden mu-
kaisesti.
• Sähköturvallisuuslaki (1135/2016 ja muutokset)
•
• Trafin julkaisemat rautateitä koskevat määräykset
• SFS-EN 50341-1 Vaihtosähköilmajohdot yli 45 kV jännitteellä.
Osa 1: Yleiset vaatimukset, yhteiset määrittelyt.
• SFS-EN 50341-3-7 Vaihtosähköilmajohdot yli 45 kV jännitteellä Osa 3–7:
Suomen kansalliset velvoittavat määrittelyt
• SFS-EN 50423-1 Vaihtosähköilmajohdot yli 1 kV ja korkeintaan 45 kV
jännitteellä. Osa 1: Yleiset vaatimukset, yhteiset määrittelyt.
• SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset
• SFS 6001 Suurjänniteasennukset
• SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus
• SFS 6003 Pienjänniteilmajohdot Liikenneviraston viimeisimmät ohjeet on tarkistettava Liikenneviraston internetsivul-
ta osoitteesta http://www.liikennevirasto.fi/ ohjeluettelo, eikä niistä saa poiketa ilman
Liikenneviraston kirjallista lupaa.
5.2.2.1 CENELEC standardit
Seuraavassa on lueteltu rautatiesähköistykseen liittyviä kansainvälisiä EN-standar-
deja. Ensisijaisesti tulee noudattaa Liikenneviraston ohjeita.
18 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
EN 50119 Railway applications. Fixed installations. Electric
traction. Overhead contact lines
EN 50121-1 Railway applications. Electromagnetic compatibility.
Part 1: General
EN 50121-2 Railway applications. Electromagnetic compatibility.
Part 2: Emission of the whole railway system to the
outside world
EN 50121-3-1 Railway applications. Electromagnetic compatibility.
Part 3-1: Rolling stock. Train and complete vehicle
EN 50121-3-2 Railway applications. Electromagnetic compatibility.
Part 3-2: Rolling stock. Apparatus
EN 50121-4 Railway applications. Electromagnetic compatibility.
Part 4: Emission and immunity of the signalling and
telecommunications apparatus
EN 50121-5 Railway applications. Electromagnetic compatibility.
Part 5: Emission and immunity of fixed power supply
installations and apparatus
EN 50122-1 Railway applications. Fixed installations. Part 1: Protec-
tive provisions relating to electrical safety and earthing
EN 50122-2 Railway applications. Fixed installations Part 2:
Provisions against the effects of stray currents caused
by d.c. traction systems
EN 50122-3 Railway applications .Fixed installations Part 3: Mutual
Interaction of a.c. and d.c. traction systems
EN50124-1 Clearances and creepage distances for all electrical and
electronic equipment
EN 50124-2 Railway applications. Insulation coordination.
Part 2: Overvoltages and related protection
EN 50125-1 Railway applications. Environmental conditions for
equipment. Part 1: Equipment on board rolling stock
EN 50125-2 Railway applications. Environmental conditions for
equipment. Part 2: Fixed electrical installations
EN 50125-3 Railway applications. Environmental conditions for
equipment. Part 3: Equipment for signalling and
telecommunications
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 19
RATO 5 Sähköistetty rata
EN 50149 Railway applications. Fixed installations. Electric
traction. Copper and copper alloy grooved contact wires
EN 50151 Railway applications. Fixed installations. Electric
traction. Special requirements for composite insulators
EN 50152-1 Railway applications. Fixed installations. Particular
requirements for a.c. switchgear. Part 1: Single-phase
circuitbreakers with Un above 1 kV
EN 50126-1 The Specification and Demonstration of Reliability,
Availability, Maintainability and Safety (RAMS) –
Part 1: Generic RAMS Process
EN 50149 Copper and copper alloy grooved contact wires
EN 50163/A1 Railway applications. Supply voltages of traction
systems
EN 50163 Railway applications. Supply voltages of traction
systems
EN 50206-1 Railway applications. Rolling stock.Pantographs.
Characteristics and tests. Part 1: Pantographs for main
line vehicles
EN 50206-2 Railway applications. Rolling stock. Pantographs.
Characteristics and tests. Part 2: Pantographs for metros
and light rail vehicles
EN 50317/A1 Railway applications. Current collection systems.
Requirements for and validation of measurements of the
dynamic interaction between pantograph and overhead
contact line
EN 50317/A2 Railway applications. Current collection systems.
Requirements for and validation of measurements of the
dynamic interaction between pantograph and overhead
contact line
EN 50317 Railway applications. Current collection systems.
Requirements for and validation of measurements of the
dynamic interaction between pantograph and overhead
contact line
EN 50318 Railway applications. Current collection systems.
Validation of simulation of the dynamic interaction
between pantograph and overhead contact line
EN 50329 Railway applications. Fixed installations. Traction
transformers
20 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
EN 50345 Railway applications. Fixed installations. Electric
traction. Insulating synthetic rope assemblies for
support for overhead of contact lines
EN 50367 Railway applications. Current collection systems.
Technical criteria for the interaction between
pantograph and overhead line (to achieve free access)
EN 50388 Railway applications. Power supply and rolling stock.
Technical criteria for the coordination between power
supply (substation) and rolling stock to achieve interop-
erability
EN 50405 Railway applications. Current collection systems.
Pantographs, testing methods for carbon contact strips
5.2.2.2 Materiaali- ja laitestandardit
5.2.2.2.1 Kaapelit, johtimet ja langat
Seuraavassa on listattu standardit, joihin viitataan tässä ohjeessa. SFS 3713 (1989) Control cables. PVC-insulated, PVC-sheathed control
cables with concentric copper conductor MCMO
Ohjauskaapelit. PVC-eristeinen ja PVC-vaippainen
ohjauskaapeli konsentrisella kuparijohtimella MCMO
SFS 3714 (1986) Control cables. PVC-insulated, PVC-sheathed control
cable MMO, MKMO
Ohjauskaapelit. PVC-eristeinen ja PVC-vaippainen
ohjauskaapeli MMO, MKMO
SFS EN 13602 (2002) Kupari ja kupariseokset. Sähköjohtimissa käytettävä
vedetty pyöreä kuparilanka
SFS 5701 (1991) Bare conductors. Bare conductors and steel wires
Avojohtojen johtimet. Avojohtojen johtimet ja teräsköy-
det
DIN 40500 Teil 4 Kupfer für Elektrotechnik:
(1973) Drähte aus Kupfer und silberlegiertem Kupfer;
Technische Lieferbedingungen
DIN 43138 (1980) Flexible Seile für Fahrleitungsanlagen und Rück-
leitungen
DIN 48201 Teil 2 Leitungsseile. Seile aus Kupfer-Knetlegierungen (Bz)
(1981)
BS 2W.11 (1967) Preformed corrosion-resisting steel wire rope
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 21
RATO 5 Sähköistetty rata
5.2.2.2.2 Liittimet
SFS 2663 (1975) Construction and testing of connectors for power cables
and overhead lines
Vahvavirtaliittimien rakenne ja koestus 5.2.2.2.3 Eristimet
SFS 3741 (1992) Insulators. Stay insulators
Eristimet. Haruseristimet
5.3 Syöttöjärjestelmät 25 kV ja 2x 25 kV
5.3.1 Liikenteen asettamat vaatimukset
Syöttöjärjestelmä mitoitetaan ennustetun liikenteen suurimman junamäärän mukaan.
Mitoituksessa otetaan huomioon junatyypit, junapainot sekä käytetyn vetokaluston
ottama teho ja tehokerroin. Liikenteen ottama maksimiteho ja syöttöjärjestelmän vir-
rat ja jännitteet saadaan selville käyttämällä tehtävään soveltuvaa simulointiohjel-
mistoa. Jos syöttöalueella on samanaikaisesti vain muutama juna, voidaan mitoitus
suorittaa vetokaluston maksimitehojen perusteella. 5.3.2 Liikkuvan kaluston asettamat vaatimukset
Ajojohtimen jännitteen nimellisarvon ja vaihteluvälin pitää olla standardin EN 50163
mukainen ja jännitteen laadun pitää täyttää EN 50388 vaatimukset. Junan ottama
suurin virta on 500 A. Virroittimen asettamat vaatimukset on esitetty kohdassa 5.6.3. 5.3.3 Syöttöjärjestelmän suunnittelu
Syöttöjärjestelmä suunnitellaan siten, että se on mitoitettu suunnitteluperusteiden
mukaiselle liikenteelle ja syöttöasemien teho ja välimatkat valitaan siten, että ra-
tajohdon jännite täyttää kohdan 5.3.2 vaatimukset. Syöttöjärjestelmän tulee täyttää
myös Viestintäviraston määräyksen 43 C / 2004 M mukaiset vaatimukset telejohtoi-
hin indusoituneista häiriötasoista ja standardin EN50121-2 mukaiset vaatimukset ra-
diohäiriötasoista sekä standardin EN50122-1 kosketusjännitevaatimukset.
Sähköistysjärjestelmäksi valitaan joko imumuuntajilla varustettu 25 kV järjestelmä tai
säästömuuntajilla varustettu 2x25 kV järjestelmä. Valinta tehdään pääasiassa talou-
dellisin perustein ottaen huomioon syöttöasemien liittämismahdollisuudet 110 kV
verkkoon. 5.3.3.1 Imumuuntajajärjestelmä 25 kV
Imumuuntaja on 25 kV järjestelmässä käytettävä 1:1 virtamuuntaja, jonka ensiö kytke-
tään sarjaan ajojohtimen ja toisio paluujohtimen kanssa. Paluujohdin yhdistetään pa-
luukiskoon imumuuntajavälin puolivälissä. Imumuuntaja pakottaa paluuvirran kulke-
maan paluujohtimen kiskoonliitäntäpisteestä (PKL) paluujohtimeen, joten paluu-
virran kiskossa kulkema matka on korkeintaan puolet imumuuntajavälin pituudesta. Imumuuntajien välimatka saa olla korkeintaan 2,6 km. Näin varmistetaan, että kisko-
potentiaali ja viestijohtoihin indusoituneet jännitteet jäävät riittävän pieniksi. Perus-
tellusta syystä voidaan Liikenneviraston luvalla käyttää pitempää imumuuntajaväliä.
22 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Joiltakin rataosilta voidaan imumuuntajat jättää pois, kun on todettu paluuvirran ai-
heuttamien haittojen jäävän vähäisiksi.
Imumuuntajan pitää pystyä imemään kuormitusvirta lähes kokonaan ja suurin osa
vikavirrasta. Tekniset ominaisuudet on määritelty tarkemmin imumuuntajan tekni-
sessä eritelmässä.
5.3.3.2 Säästömuuntajajärjestelmä 2x25 kV
Säästömuuntajajärjestelmässä ratajohto varustetaan vastajohtimella ja säästömuun-
tajalla. Syöttömuuntajan 50 kV toisiokäämi kytketään ajojohtimen ja vastajohtimen
väliin ja käämin keskipiste kytketään paluukiskoon. Radalle asennetaan ajojohtimen
ja vastajohtimen väliin säästömuuntajat (AM), joiden keskipiste kytketään paluukis-
koon. Näin teho siirretään 50 kV jännitteellä ja junat saavat 25 kV jännitteen. Suu-
remman siirtojännitteen ansiosta järjestelmän tehonsiirtokyky on huomattavasti
imumuuntajajärjestelmää parempi ja syöttöasemien välimatka voi olla merkittävästi
pitempi.
Suurin osa paluuvirrasta kulkee paluukiskossa ja M-johtimessa lähimmille säästö-
muuntajille. Säästömuuntajien välimatka saa olla korkeintaan 7 km, jotta kiskopoten-
tiaali ja indusoituneet jännitteet eivät ylitä raja-arvoja. Perustellusta syystä voidaan
Liikenneviraston luvalla käyttää pitempää säästömuuntajaväliä. Säästömuuntajien impedanssi pitää olla mahdollisimman pieni, jotta mahdollisim-
man suuri osa kuormitusvirrasta kulkisi lähimpien säästömuuntajien kautta ja kau-
emmas kiskoja pitkin menevä paluuvirta jäisi mahdollisimman pieneksi. Säästömuun-
tajan tekniset ominaisuudet on määritelty tarkemmin säästömuuntajan teknisessä
eritelmässä. Useimmissa tapauksissa säästömuuntajien asentaminen ja kunnossapito tehdään
radalta. Muuntajiin sovelletaan samoja etäisyysvaatimuksia raiteesta kuin ratajohto-
pylväisiin. Jos muuntajassa tarvitaan paalutettua perustusta, on raiteen stabiiliuden
varmistamiseksi muuntajan pienin sallittu etäisyys raiteen keskilinjasta 3,5 m. Sääs-
tömuuntajaa ei saa sijoittaa tasoristeysten näkemäalueelle.
Säästömuuntajan kosketussuojauksen on täytettävä sähköturvallisuusvaatimukset
ilman ympärille rakennettavaa suoja-aitaa. Muuntajan tulee olla luotettavasti koteloi-
tu eikä sen ulkopuolella saa olla paljaita jännitteisiä osia. Muuntajan ulkorakenteen
täytyy kestää ilkivaltaa. Muuntaja on varustettava katolla tms., joka estää veden pää-
syn muuntaja-altaaseen. Muuntaja on liitettävä ajojohtimeen ja vastajohtimeen maa-
kaapelilla, esimerkiksi AHXCMK 1x95/50 mm2, 26/45 kV.
Muuntajan öljyallas on mitoitettava siten, että siihen mahtuu muuntajan koko öljy-
määrä ja lisäksi 100 mm vettä.
Yhdyskaapelin ratajohdon puoleiseen päähän on asennettava 25 kV ylijännitesuojat
suojaamaan muuntajan A- ja B-napoja.
Vastajohdin on standardin SFS 5701 mukainen Al/Fe 152/25 mm2 johdin.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 23
RATO 5 Sähköistetty rata
Turvallisuussyistä vastajohdin tulee asentaa radan puolelle pylvästä. Portaaleilla va-
rustetuilla ratapihoilla vastajohdin on asennettava portaaliorren yläpuolelle. Telejoh-
toihin tms. indusoituvien vaara- ja häiriöjännitteiden pienentämiseksi saattaa olla
jossakin tapauksessa tarpeen käyttää toistakin vastajohdinta, joka asennetaan nor-
maalisti pylvään ulkosyrjälle samalle korkeudelle kuin ensimmäinen vastajohdin. Ti-
lan puutteen vuoksi (sillanalitus, kallioleikkaus tms.) voidaan käyttää toiselle vasta-
johtimelle muutakin sijoitusta. Toisen vastajohtimen asentamiseen on varauduttava
pylväiden ja perustusten mitoituksessa. 5.3.4 Paluuvirtatien suunnittelu
Paluuvirtatien johtavuus pitää olla aina varmistettu joko yhteen hitsatulla tai vähin-
tään 25 mm2 kuparijohtimilla lenkitetyllä paluukiskolla. Mekaanista kestävyyttä vaati-
vat kiskoliitokset on tehtävä Liikenneviraston hyväksymillä 50 mm2 kiskoliitäntäjoh-
timilla.
Kiskonjatkokset voidaan edelleen tehdä kahdella 25 mm2 kuparijohtimella. Sidekiskon
molemmat päät liitetään kiskoon kahdella johtimella alla olevan kuvan mukaisesti.
Lyhyihin kiskon suojassa oleviin johtimiin ei kohdistu samalla tavoin mekaanista rasi-
tusta kuin kiskosta muihin rakenteisiin kytkettyihin johtoihin.
Myös vaihteiden paluuvirtatien varmistamisessa voidaan käyttää kahdennettuja
25 mm2 kuparijohtimia, jos johtimet on hyvin suojattu mekaaniselta rasitukselta.
Raiteiden tai kiskojen poikittaisyhdistykset tehdään 50 mm2 kiskoliitäntäjohtimella.
Tilapäisen kiskonjatkoksen yli on asennettava vähintään 25 mm2 Cu ohitusjohdin: Vaununlämmityspostien alueella molemmat kiskot pitää lenkittää 185 mm2 Cu-johti-
mella tai hitsata yhtenäiseksi.
5.3.4.1 Imumuuntajajärjestelmä 25 kV
Paluujohdin on reaktanssin pienentämiseksi ja luotettavuuden parantamiseksi jaettu
kahdeksi osajohtimeksi, joiden välimatka on normaalisti 80 cm. Johtimet sijaitsevat
yleensä allekkain. Paluujohtimena käytetään standardin SFS 4080 mukaista alumii-
nijohdinta 107 Al. Kaksi- tai useampiraiteisella radalla voidaan esimerkiksi tilanpuut-
teen takia kahden johtimen 107 Al sijaan käyttää yhtä SFS 4080 mukaista alumii-
nijohdinta 201 Al. Tällöin sen rinnalla pitää normaalissa käyttötilanteessa olla toisen
raiteen paluujohdin. Paluujohtimet yhdistetään paluukiskoon imumuuntajavälin kes-
kellä PKL:ssä kohdan 5.3.4.4 mukaisesti (liite 39). Paluujohtimet tulee aina asentaa
eristimille myös PKL kohdassa.
24 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
5.3.4.2 Säästömuuntajajärjestelmä 2x25 kV
Säästömuuntajajärjestelmässä virta kulkee junasta paluukiskoa pitkin lähimmille
säästömuuntajille, joita syöttää ajojohdin-vastajohdin -piiri. Säästömuuntajan keski-
piste yhdistetään paluukiskoon kohdan 5.3.4.4 mukaisesti.
5.3.4.3 Poikittaisyhdistykset
Kaksi- tai useampiraiteisella radalla sekä ratapihalla poikittaisyhdistyksillä yhdiste-
tään sähköistettyjen raiteiden paluukiskot.
Paluujohtimen kiskoonliitäntäkohdan, imumuuntajan ja ratapihan raiteiden paluukis-
kojen poikittaisyhdistykset ulotetaan myös sähköistämättömiin raiteisiin (liite 48).
Poikittaisyhdistykset tehdään paluujohtimen kiskoonliitäntäkohtaan, imumuuntajan
ja säästömuuntajan luona, ratapihan päihin tulovaihteen läheisyyteen, raidevirtapii-
rittömän osuuden alku- ja loppupäihin sekä muualla joka toisen MKL pylvään kohdal-
la, enintään 430 m välein (ratapihalla n. 500 m, liite 48).
Raidevirtapiirittömällä raiteella tulee poikittaisyhdistysten kohdalla yhdistää myös
raiteen molemmat kiskot toisiinsa. Linjalla tulee a- ja b-kiskot yhdistää jokaisen MKL-
pylvään kohdalla.
Kaksikiskoista raidevirtapiiriä käytettäessä tehdään poikittaisyhdistykset paluujohti-
men kiskoonliitäntäkohtaan, ratapihan päihin tulovaihteen läheisyyteen sekä lisäksi
kohtiin, joissa molemmissa raiteissa on enintään 30 m etäisyydellä toisistaan keski-
pisteellä varustetut impedanssisillat.
Poikittaisyhdistyksen paikkaa valittaessa on otettava huomioon, että poikittaisyhdis-
tys ei saa eristämättömänä joutua sallittua etäisyyttä (5 m) lähemmäksi rataa ristei-
levää kaapelia tms. (ks. Liikenneviraston julkaisu "B7 Maakaapeleiden kaivu- ja asen-
nusohjeet").
Kaksi- tai useampiraiteisella radalla tehdään paluukiskoon yhdistetyn syöttöaseman
sekä välikytkinaseman kohdalle kaksi poikittaisyhdistystä, mieluimmin aseman maa-
doituksen ja paluukiskon välisten äärimmäisten maadoitusjohtimien kohdalle, mutta
kaksikiskoista raidevirtapiiriä käytettäessä molemmat poikittaisyhdistykset voidaan
liittää samoihin impedanssisiltoihin.
Paluujohtimen kiskoonliitäntäkohdan imumuuntajan tienoon ja yksikiskoisen raide-
virtapiirin alun poikittaisyhdistykset tehdään sähköistettyjen raiteiden osalta kahdel-
la erillisellä 50 mm2 kiskoliitäntäjohtimella, kun taas muissa poikittaisyhdistyksissä
riittää yksi 50 mm2 kiskoliitäntäjohdin. Poikittaisyhdistysjohtimet upotetaan raitei-
den välissä 50...80 cm syvyyteen. Poikittaisyhdistyksen osana saa olla myös portaalin
orsi.
Raiteita, jotka erkanevat sähköistetyltä alueelta, käsitellään potentiaalin kannalta ku-
ten sähköistettyjä raiteita. Jos kiskopotentiaali ylittää lyhytaikaisesti (t < 5 min) 65 V
tai jatkuvasti 50 V, kiskot varustetaan potentiaalin leviämisen estämiseksi eristysjat-
koksilla raiteen erkanemiskohdan lähellä.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 25
RATO 5 Sähköistetty rata
5.3.4.4 Käyttömaadoitukset
Käyttömaadoittamisella tarkoitetaan virtapiirin osan maadoittamista niin, että käyt-
tövirta voi kulkea maadoituksen kautta. Sähköratajärjestelmään kuuluvia käyttö-
maadoituksia ovat paluujohtimen kiskoonliitäntä (PKL), 2x25 kV järjestelmän syöttö-
muuntajan keskipisteen ja säästömuuntajan maadoitus, vaihteenlämmitysmuuntajan,
vaununlämmitysmuuntajan ja vaununlämmityspostien maadoitukset sekä välikytkin-
aseman maadoitus.
Käyttömaadoitusjohtimen (-johtimien) katkaisu voi synnyttää katkeamakohdan päi-
den välille hengenvaarallisen jännitteen.
Käyttömaadoitusten liityntäpylväät tulee aina yhdistää paluukiskoon kolmella maa-
doitusjohtimella (50 mm2 kiskoliitäntäjohdin) vaikka pylväällä olisi M-johdin. Näistä
kolmesta maadoitusjohtimesta yksi sijoitetaan maan pintaan.
Maadoitus tehdään eri raiteiden paluukiskoon, jos raiteita on useita. Yksiraiteisella
linjaosuudella akselinlaskentajärjestelmän alueella pylvään yksi maadoitusjohdin lii-
tetään raiteen kauempana olevaan (b-) kiskoon ja toiset raiteen pylväänpuoleiseen
(a-) kiskoon.
Käyttömaadoitukset merkitään maadoitusliittimiin kiinnitettävillä sinisillä metallikil-
villä, joissa on maadoitusmerkki sekä maadoitettavan pylvään tunnus.
PKL-pylväät merkitään maastossa maalaamalla 0,3 m leveä sininen rengas pylvään
ympäri. Maalauksen alareunan korkeus on 2,0 m perustuksen pinnasta. 5.3.5 Pääkaavio
Pääkaavio on sähköradan rakennus- tai muutostyötä varten tehtävä suunnitelmado-
kumentti, joka esittää työn valmistumishetken tilanteen.
Sähköradan pääkaaviossa esitetään sähköistetyn radan päävirtapiirit, jotka muodos-
tuvat ajojohtimesta, paluujohtimista, vastajohtimesta ym., sekä sähkörataan liittyvät
laitteet mukaan lukien syöttöasemien ja välikytkinasemien pääpiirien laitteet.
Pääkaaviossa esitetään myös "karttakatselmuksen" perusteella valitut alustavat syöt-
töasemien paikat, erotusjaksot, erotuskentät, ryhmityseristimet sekä sähköiset ryh-
mät.
Sähkörata jaetaan erotuskenttien ja ryhmityseristimien avulla ryhmiin, jotka voidaan
erottaa erottimilla jännitteettömiksi käytön ja kunnossapidon tarpeiden mukaan.
Ryhmät suunnitellaan siten, että mille tahansa raiteelle otettu jännitekatko haittaa
liikennettä mahdollisimman vähän.
26 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Ryhmityksessä sovelletaan seuraavia periaatteita:
• Liikennepaikat ja linjaraiteet erotetaan yleensä omiksi ryhmikseen.
• Liikennepaikat jaetaan ryhmiin käyttötarpeen mukaan.
• Linjalla ryhmien suurin pituus riippuu liikenteellisestä tarpeesta, noin 10 km
tai enemmän. .
• Suurilla ratapihoilla ryhmitys suunnitellaan ratapihan toimintojen mukaan
niin, että kaikki kunnossapitotyöt voidaan suorittaa liikennettä oleellisesti
häiritsemättä.
Ryhmien numerointi:
• Liikennepaikoilla ja ratapihoilla ryhmät numeroidaan juoksevasti.
• Linjalla ryhmänumero on perinteisesti ollut 00. Uusissa hankkeissa
pyritään käyttämään juoksevaa numerointia. Yksiraiteisella radalla käytetään
vain parittomia numeroita. Kaksiraiteisella radalla toisella raiteella tulee
käyttää parillisia ja toisella parittomia numeroita.
• Väliaikaisten, työnaikaisten ryhmien numeroinnissa voidaan käyttää
numeroiden lisäksi kirjaimia esim. 01a
Erottimien yksilöinti:
• Erottimet ryhmien välillä tulee yksilöidä viereisten ryhmien numeroiden
mukaan siten, että pienempi ryhmänumero tulee ensiksi, esim. E01 09.
• Jos linjalla käytetään ryhmää 00, yksilöidään liikennepaikan pienempien
kilometrilukemien puoleisessa päässä olevat erottimet kaksiraiteisella radalla
E0001 ja E0002 ja suurempien kilometrilukemien puoleisessa päässä olevat
erottimet E0300 ja E0400.
• Syöttöasemien puolivälissä olevan erotusjakson yli olevat erottimet tulee
yksilöidä kaksiraiteisella radalla E7000 tai E8000. Yksiraiteisella radalla
käytetään yksilöintiä E7000.
5.3.6 Ryhmityskaavio
Ennen uuden sähköradan käyttöönottoa laaditaan pääkaavion pohjalta ryhmityskaa-
vio, jonka sisältö on paluuvirtatien merkintöjä lukuun ottamatta sama kuin yleiskaa-
viossa. Sähköradan muutostöiden osalta ryhmityskaaviota päivitetään jatkuvasti työn
edetessä siten, että ryhmityskaavio kuvaa aina sähköradan todellista tilannetta.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 27
RATO 5 Sähköistetty rata
5.4 Syöttöasemasuunnittelu
5.4.1 Pääkaavio
Syöttö- ja välikytkinasemien pääkaaviot laaditaan sähköradan pääkaavion pohjalta.
Pääkaaviossa esitetään aseman pääpiiri kojeineen sekä suojauksen, ohjauksen ja mit-
tauksen periaate standardien edellyttämässä laajuudessa (liitteet 49 ja 50). 5.4.2 Syöttöasemien yleissuunnittelu
5.4.2.1 Paikan valinta
Syöttöasemien sijainnit ja niiden keskinäiset etäisyydet tulee määritellä suunnitellun
liikenteen tarvitseman tehon ja ratajohdossa syntyvän jännitteen aleneman perusteel-
la Syöttöaseman paikan valinta suoritetaan alustavasti kohdassa "sähköradan pääkaa-
vio" mainitussa karttakatselmuksessa. Paikan valintaan vaikuttavia seikkoja ovat täs-
sä katselmuksessa:
• Syöttöasemat tulee yleensä sijoittaa imumuuntajajärjestelmässä yksi-
raiteisella radalla 30–35 kilometrin ja kaksiraiteisella radalla 40–45 kilo-
metrin etäisyydelle toisistaan. Säästömuuntajajärjestelmässä syöttöasemien
välimatka voi olla noin 90 km. Välikytkinaseman korvaava erotusjakso
pyritään sijoittamaan kahden syöttöaseman puoliväliin. Edellä esitetystä
periaatteista voidaan kuitenkin poiketa, mikäli siihen on erityistä syytä
(risteysasema).
• olemassa oleva 110 kV johto tai mahdollisuus rakentaa 110 kV johto halutulle
asemapaikalle (yhteydenotto verkkoyhtiöön; liittymismahdollisuudet ja
kustannukset)
• mahdollisuus rakentaa tieyhteys asemalle
• raiteistosuunnitelmat
• maanomistusolosuhteet
• erotusjakson sijoitusmahdollisuus
• kaavoituksen asettamat vaatimukset Paikalla suoritettu katselmus tehdään karttakatselmuksessa valituille asemapaikoille.
Katselmuksessa arvioidaan alueen soveltuvuus aiottuun tarkoitukseen, määritellään
ylitysjohdon tai syöttöpylvään ja erotusjakson paikat, valitaan mahdollisista vaihto-
ehdoista edullisin jne. Paikan valintaan vaikuttavia seikkoja ovat tällöin:
• rakennusteknilliset olosuhteet, kuten alueen korkeussuhteet, perustamis-
olosuhteet, viemäröinti jne.
• maadoitusolosuhteet ja vaatimukset
• maisemalliset näkökohdat
• näkemäalue (RATO 9)
28 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
5.4.2.2 Kytkinlaitoksen sisäinen tilankäyttö
Kytkinlaitosrakennuksessa varataan tilat mm. seuraaville kojeistoille ja laitteille:
• 25 kV kojeisto,
• omakäyttökeskus,
• tasasähkökeskus,
• paikallisohjaus,
• kaukokäyttökojeisto,
• palosammutuslaitteisto
• kirjoituspöytä ja kaksi tuolia,
• ilmoitustaulu,
• työmaadoitusvälineet,
• varastohyllykkö.
5.4.3 Rakennesuunnittelu
5.4.3.1 Yleistä
Rakennukset ja rakenteet suunnitellaan yleisesti käytettyjen standardien, normien,
ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Lisäksi on noudatettava muita jäljempänä koh-
teittain esitettyjä suunnitteluperusteita. Rakennuksille ja rakenteille asetetut raken-
nustekniset vaatimukset on esitetty syöttöasemien teknisissä määreissä.
5.4.3.2 Tekniset vaatimukset
Rakenneratkaisuissa, materiaalivalinnoissa ym. suunnittelukysymyksissä on otettava
huomioon seuraavat seikat:
• rakenteiden lujuus,
• paloturvallisuus,
• pintojen sään- ja kulutuksen kestävyys,
• kojeiden ja laitteiden kiinnitysmahdollisuus,
• kaapelitiet,
• ovien koko ja aukeamissuunta,
• rakennusten sisäpintojen pölyämättömyys,
• lämmön ja kosteudeneristys sekä ilmanvaihto,
• vesikaton kallistussuunta,
• kunnossapitokustannukset. 5.4.3.3 Laitetilan perustukset
Perustuksen yläpinnan korkeuden maanpinnasta tulee olla vähintään 400 mm. Perus-
tuksen sisään, rakennuksen alle jää kaapelointitila, jonka korkeuden tulee olla reu-
noilta vähintään 700 mm ja keskeltä vähintään 900 mm. Rakennuksen alla olevan ti-
lan tuule-tusta varten tehdään perustukseen joka sivulle halkaisijaltaan 125 mm tuu-
letusaukko, joka peitetään ritilällä. 5.4.3.4 Muuntajaperustukset ja öljyallas
Perustukset mitoitetaan kuormituksen ja kentän maaperätutkimusten perusteella.
Teräsbetoniset perustukset voidaan valaa paikalla tai rakentaa elementeistä. Betonin
tulee olla laadultaan C35/45-3, P20.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 29
RATO 5 Sähköistetty rata
Muuntajan perustus rakennetaan siten, että siihen muodostuu öljyallas. Allas raken-
netaan vesitiiviistä betonista ja se lämpöeristetään. Elementeistä rakennettu perustus
jälkivaletaan käyttöpaikalla yhteen. Öljyallas peitetään betonikannella, jonka massa jäähdyttää altaaseen valuvan öljyn
niin, että sen paloherkkyys pienenee. Kannessa pitää olla sopivasti rakoja, jotta öljy
valuu altaaseen.
Altaan tilavuus valitaan siten, että siihen mahtuu 400 mm vettä ja sen lisäksi koko
muuntajan öljymäärä. Sadevesi poistetaan siirrettävällä pumpulla.
Veden poistoa varten syöttöasemakentälle on rakennettava pumppauskohdan lähei-
syyteen poistoputki, joka viemäröidään kentän ulkopuolelle, ja pistorasia pumppua
varten.
Altaan reunoille sijoitetaan sekä 110 kV että 25 kV kojetelineitä ja joissakin tapauksis-
sa 110 kV johdon kevytrakenteinen päätepylväs.
5.4.3.5 Ulkokenttä ja kulkutiet
Alueen pintaan tulee sepelikerros pölyämisen estämiseksi ja alueella liikkumisen hel-
pottamiseksi. Rikkaruohojen ja puiden juurtumisen hidastamiseksi asemille laitetaan
suodatinkangas pintasepelin alle. Pintavesien poisto alueelta on järjestettävä. Alueen
salaojitustarve on riippuvainen maakerrosten vedenläpäisevyydestä. Maarakennus-
työt tehdään työselitysten ja piirustusten mukaisesti. Muuntajan kuljetusreitille asetetaan seuraavat vaatimukset (liite 51):
• Portin leveys on vähintään 6 m.
• Muuntajan kuljetusta varten on varattava riittävän avara reitti kuljetusautolle
ja nosturille.
• On varattava tila nosturille, jolla muuntaja siirretään kuljetusalustalta perus-
tukselle,
• Kuljetusväylän kantavuuden on oltava riittävä 50 tonnin syväkuormaus-
lavetille.
Moduulirakennuksen kuljetusta varten on varattava riittävän avara kuljetusreitti perä-
vaunulliselle kuorma-autolle sekä asemalle tilat autolle ja nosturille.
Tarvittavat tieliittymät ja teiden rakennekerrokset on suunniteltava Liikenneviraston
antamien ohjeiden mukaisesti.
Ulkokentän hoitokäytäville asetettavat vaatimukset ovat:
• hoitokäytävän leveys 4 m,
• kaarteiden säteet 5 m.
Liikennejärjestelyjä suunniteltaessa on huomioitava mahdollisuus laajennuksiin.
30 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
5.4.4 Sähkösuunnittelu
5.4.4.1 Yleiset sähkötekniset vaatimukset
5.4.4.1.1 Standardit
Sähköteknisten suunnitelmien, kojeiden ja rakenteiden on täytettävä kohdassa 5.2.2
esitettyjen määräysten ja standardien vaatimukset. Lisäksi laitteiden, joille ei ole
SFS- tai CENELEC-standardia, on täytettävä kyseistä laitetta koskevan IEC-standar-
din vaatimukset.
5.4.4.1.2 Nimellis- ja koejännitteet
Taulukko 5.4.1 Nimellis- ja koejännitteet
110 kV
laitteet
25 kV
laitteet
Paluujohti-
men laitteet
Verkon nimellisjännite 110 25 1)
Suurin käyttöjännite normaalitilassa/ kV 123 27,5
Nimellistaajuus/ Hz 50
Syöksykoejännite (1,2/50 μs) sisään asennettavat kojeet
(kestoarvo)/ kV
170 45
Syöksykoejännite (1,2/50 μs) ulos asennettavat kojeet
maata vastaan ja napojen välillä (kestoarvo)/ kV
550 200 45
Syöksykoejännite (1,2/50 μs) ulos asennettavat kojeet
erottimen avausvälille (kestoarvo)/ kV
630 220 52
Eristyskoejännite maata vastaan ja 110 kV napojen välil-
lä:
– sisään asennettaville kojeille (kestoarvo)/ kV 70
– ulos asennettaville kojeille (sadekestoarvo)/ kV 230 95 15
Eristyskoejännite erottimen avausvälille
– sisään asennettaville kojeille (kestoarvo)/ kV 95 25
– ulos asennettaville kojeille (sadekestoarvo)/ kV 265 110 25
Eristyskoejännite 2x25 kV järjestelmässä napojen välillä
(kestoarvo)/ kV
– sisään asennettaville kojeille (kestoarvo)/ kV 95
– ulos asennettaville kojeille (sadekestoarvo)/ kV 110
– 2x25 kV järjestelmässä syöksykoejännite (1,2/50 μs)
napojen välillä (kestoarvo)/ kV
250
1) Jännite maata vastaan Koejännitteet on käsitelty tarkemmin kappaleessa 5.9 ja laitteiden teknisissä eritel-
missä.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 31
RATO 5 Sähköistetty rata
Taulukko 5.4.2 Laitteilta vaadittavat lämpötilakestävyydet.
Ympäristölämpötila-alue
– sisään asennettaville kojeille/ °C -5...+40
– ulos asennettaville kojeille/ °C -40...+40, Pohjois-Suomessa (* -50…+40
(* linjan Oulu–Iisalmi pohjoispuolella 5.4.4.2 Päävirtapiirit
5.4.4.2.1 Sähkötekninen mitoitus
• 110 kV nimellisvirta: ≥ 630 A,
• 10 vuoden ennusteeseen perustuva 110 kV oikosulkuvirta: yleensä <31,5 kA,
• 10 vuoden ennusteeseen perustuva 110 kV maasulkuvirta,
• 25 kV nimellisvirta: 800 A
• 25 kV oikosulkuvirta: 6,3 kA/2 s
5.4.4.2.2 Johtimet ja varusteet
Varsinainen johdinaine on alumiinia tai kuparia. Sinkittyä terästä voidaan käyttää uk-
kosjohtimina, virtajohtimien tukirakenteina (esim. Fe/Al köydet) sekä maanpäällisinä
maadoitusjohtimina varsinkin sähkötilan ulkopuolella.
110 kV kokoojakiskostoissa käytetään molemmista päistä nivellettyä ø100/88 mm
putkikiskoa 2 m vaihevälillä ja 11 m jänteellä. Se kestää dynaamisesti 31,5 kA x 2,5
oikosulkuvirran aiheuttamat rasitukset.
Lyhyet 110 kV kytkinlaitoksen ja 25 kV ulkokytkinlaitoksen kojeiden väliset johdotuk-
set ja liitäntäjohdotukset (ns. jompit) tulee tehdä taipuisista johtimista.
25 kV syöttöjohdossa tai muussa 15 m pidemmässä 25 kV asemajohdossa ovat köy-
sijohtimien vähimmäisetäisyydet toisistaan ja paluujohtimesta 1,25 m ja paluujohti-
mien etäisyydet toisistaan vähintään 0,6 m.
5.4.4.2.3 Kaapelit
Imumuuntajajärjestelmässä päämuuntajan a-napa liitetään 25 kV kytkinlaitokseen
kaapelilla. Kun päämuuntajan teho on 7,5 MVA, käytetään 300 mm2 Al+50 mm2 Cu,
26/45 kV kaapelia ja 12,5 MVA muuntajalla käytetään 2x(300 mm2 Al+50 mm2 Cu),
26/45 kV kaapelia. Päämuuntajan x-napa liitetään paluujohtimiin kahdella 300 mm2
Al+50 mm2 Cu, 3 kV kaapelilla. 25 kV kytkinlaitoksen katkaisijalähdöt liitetään ra-
tajohtoon yhdellä tai kahdella 300 mm2 Al+50 mm2 Cu, 26/45 kV kaapelilla. Säästömuuntajajärjestelmässä 12,5 MVA päämuuntajan a-napa ja b-napa liitetään
2x25 kV kytkinlaitokseen yhdellä 300 mm2 Al+50 mm2 Cu, 26/45 kV kaapelilla ja
käämin keskipiste (navat n1 ja n2 yhdessä) paluukiskoon yhdellä 300 mm2 Al+50 mm2
Cu, 3 kV kaapelilla. 2x25 kV kytkinlaitoksen katkaisijalähdöt liitetään ajojohtimeen ja
vastajohtimeen yhdellä 300 mm2 Al+50 mm2 Cu, 26/45 kV kaapelilla.
Liityntä rataan voidaan tehdä myös avojohdolla esim. muutostöiden yhteydessä.
32 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
5.4.4.2.4 Liittimet
Kahden johtimen sekä johtimen ja kojeen välisen liittimen on vastattava mekaaniselta
lujuudeltaan ja sähkönjohto-ominaisuuksiltaan ko. johdinta.
Liitinrunko ja puristuskannet ovat epämagneettisia ja pultit aluslevyineen ruostumat-
tomia. Sinkittyjä jousialuslevyjä ei saa käyttää. Liitettäessä yhteen erimetallisia joh-
dinosia käytetään korroosion välttämiseksi tarvittaessa siirtymäliittimiä (esim. välillä
alumiini-kupari ja kupari-sinkki). Liittimissä ei saa esiintyä näkyvää eikä kuuluvaa
koronaa.
5.4.4.3 Kojeet ja kojeistot
Laitteiden tulee täyttää kohdan 5.4.4.1 vaatimukset. Käytettävistä laitteista pyydetään
valmistajalta standardien edellyttämät ja teknisissä eritelmissä vaaditut tiedot.
Kojeille suoritetaan standardien edellyttämät ja teknisissä eritelmissä määritellyt laji-
ja kappalekokeet valmistajan toimesta. Lajikokeet eivät saa ilman rakennuttajan
suostumusta olla viittä vuotta vanhempia.
Kojeiden ja kojeistojen yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset on esitetty syöttö-
aseman teknisissä määreissä.
5.4.4.4 Maadoitukset
Syöttöasemalla kosketusjännite ei saa ylittää standardin SFS 6001 kuvassa 9.1 an-
nettuja sallitun kosketusjännitteen UTp tai lisäresistansseja käytettäessä USTp raja-
arvoja. Sallittujen arvojen katsotaan toteutuvan, jos:
• mittauksilla määritetty maadoitusjännite ei ole suurempi kuin kuvan 9.1
mukaisen sallitun kosketusjännitteen UTp arvo kaksinkertaisena tai
• kuvan 9.1 kosketusjännitteiden UTp toteutuminen on osoitettu mittaamalla Jos sallittuja kosketusjännitteen arvoja ei saavuteta, voidaan toteuttaa liitteessä D
kuvatut erityistoimenpiteet.
Syöttöaseman maadoitusjännite määritetään voltti-ampeerimenetelmällä.
Syöttöaseman yläjännitepuolen maasulussa syntyvä maasulkujännite esiintyy myös
radalla syöttöaseman läheisyydessä, joten mittauksilla pitää varmistua, että koske-
tusjänniterajoja ei ylitetä.
Pienjänniteverkon PEN-johdin voidaan yhdistää sähköradan maadoitusjärjestelmään,
jos kiskopotentiaalista aiheutuva kosketusjännite ei yhdistämisen jälkeen ylitä 50 V
raja-arvoa ja sähköradan paluuvirta ei vahingoita PEN-johdinta (EN50122-1).
Syöttöaseman ulkopuolelle menevien johtavien rakenteiden, kuten kaapeleiden tai
eristettyjen metalliputkien aiheuttamat vaaralliset kosketusjännitteet tulee estää
standardissa SFS 6001 esitetyillä keinoilla.
Syöttöaseman ympäristössä sijaitsevaan puhelinverkon kaapeliin tai maadoitukseen
siirtyvä jännite saa olla enintään 650 V.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 33
RATO 5 Sähköistetty rata
Syöttöaseman ja radan maadoitukset yhdistetään keskenään aina, mikäli em. jännite-
vaatimukset pystytään hoitamaan yhdistämisen seurauksena oleellisesti laajentu-
neessa potentiaalikentässä. Yhdistäminen suoritetaan kolmella johtavuudeltaan vä-
hintään 25 mm2 kuparijohdinta vastaavalla johtimella, jotka eristetään aseman maa-
doitusalueella. Liitännät tehdään siten, että ne voidaan helposti avata kaikki joko ra-
dan tai kaikki aseman puoleisessa päässä mittauksia varten.
Syöttöaseman maadoitusruudukko tehdään 25 mm2 Cu johtimesta, ellei maasulkuvir-
ta tai oikosulkuvirta yksinapaisten kojetelineiden välillä edellytä käyttämään em. suu-
rempia poikkipintoja. Ruudukon vähimmäissyvyys (irtomaassa) on 75 cm. Rakennuk-
sen, muuntajan ja pylväiden perustusten alle sekä muutamiin paaluihin (mikäli paa-
luttamaan joudutaan) sijoitetaan rakennustöiden yhteydessä Cu 25 mm2 elektrodeja.
Myös 110 kV johtoaukeille ja radan varteen voidaan sijoittaa lisäelektrodeja poikki-
pinnaltaan vähintään 25 mm2 Cu.
Jos vaihejohdin katketessaan voi sinkoutua huonosti sähköä johtavaan rakenteeseen
(rakennuksen katolle) tai rakenteeseen, jonka maasta eristetyt osat (betoniteräkset)
voivat siirtää vaarajännitteen maasta eristämättömältä hoitotasolta tai maasta koske-
teltaviin paikkoihin, asennetaan tällaisten rakenteiden päälle maasulkuvirtakestoinen
maadoitus varmistamaan vian nopea laukaisu.
Välikytkinaseman maadoitusimpedanssille ei aseteta vaatimusta, koska maadoitus
aina yhdistetään radan maadoitukseen, joka on avoradalla määräävä. Yhdistäminen
suoritetaan vähintään kahdella 25 mm2 Cu johtimella. Rakennuksen ja pylväsperus-
tusten alle sijoitetaan kuitenkin 25 mm2 Cu elektrodeja.
Maadoituselektrodeihin ja niistä lähteviin maadoitusjohtimiin jätetään löysää (Z mut-
kia) maan liikkumisen seurauksena olevan johtimen katkeamisvaaran vuoksi. Maadoi-
tukset tehdään siten, että niiden kunto voidaan mitata määräaikaistarkastuksissa. 5.4.5 Apuvirtapiirit ja sähköasennukset
Apuvirtapiireillä tarkoitetaan laitoksen toiminnalle, valvonnalle ja yleiselle turvalli-
suudelle välttämättömiä ohjaus-, suojaus-, mittaus-, merkinanto- ja hälytyslaitteita
sekä näiden apujännitejärjestelmiä.
Apuvirtapiirien sähköasennusten yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset on esitetty
syöttöaseman teknisissä määreissä.
34 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
5.5 Ratajohdon rakenne
5.5.1 Ratajohdon määrittely
Ratajohto on ajojohtimen ja mahdollisen paluujohtimen tai vastajohtimen sekä kan-
natusrakenteiden ja varusteiden muodostama järjestelmä.
Ajojohdin on ratajohdon osa, joka on määritelty alla yhteentoimivuuden teknisiä eri-
telmiä mukaillen.
Ajojohdin koostuu radan yläpuolelle ripustetusta ajolangasta ja kannattimesta, sekä
niihin kuuluvista yhdistävistä liitännöistä, potentiaali- ja virtaliittimistä, eristimistä ja
muista varusteista, mukaan lukien syöttö- ja ohitusjohtimien liitynnät ajojohtimeen ja
ajolangan dynamiikkaan merkittävästi vaikuttava kääntöorren ohjain. Ajojohdin on
asennettu liikkuvan kaluston ulottuman ylärajan yläpuolelle, ja se syöttää kalustoon
sähkövirtaa virroittimien välityksellä.
Kannatusosat, kuten kääntöorret (paitsi ohjain), pylväät, portaalit ja perustukset sekä
muut johtimet ja varusteet, kuten paluujohtimet, muuntoasemien syöttöjohdot, kyt-
kinlaitteet ja muut eristimet, eivät ole osa yhteentoimivuuden osatekijänä olevaa ajo-
johdinta.
Kuvissa 5.5.1, 5.5.2 ja 5.5.3 on esitetty ratajohtorakenteet erilaisilla sähköistysjärjes-
telmillä avoradalla ja ratapihalla (vain järjestelmä 25 kV).
Kuva 5.5.1 Ratajohto avoradalla, järjestelmä 25 kV
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 35
RATO 5 Sähköistetty rata
Kuva 5.5.2 Ratajohto avoradalla, järjestelmä 2x25 kV
Kuva 5.5.3 Ratajohto ratapihalla, järjestelmä 25 kV
36 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
5.5.2 Suomessa käytetyt ratajohtotyypit
Alla listatut Suomessa käytettävät ratajohtotyypit poikkeavat toisistaan lähinnä käy-
tetyn kiristystavan ja - voiman sekä y-köyden pituuden osalta.
Yksityiskohtaiset tiedot eri ratajohtotyypeistä löytyvät kunkin ratajohtotyypin omista
suunnittelu- ja viimeistelyohjeista.
Suomessa käytettävät yleisimmät ratajohtotyypit:
– SR70
– (SR70 parannettuna nopeudelle 200 km/h)
– SR65
– S71
– SR160
– SR220
– VRR220
– RT220
– Y-köydetön Yllä olevan listan ajojohtimissa on kannatin (köysi), johon ajolanka on ripustettu.
Esimerkiksi tunneleissa voidaan käyttää myös ns. kiintoajojohdinta, joka muodostuu
esim. alumiinikiskosta ja siihen kiinnitetystä ajolangasta. Kiintoajojohdin tulee suun-
nitella kohdan 5.6 mukaisesti. Kiintoajojohtimen asennuksen toleranssit tulee määrit-
tää käytettävän kiintoajojohtimen tyypin mukaisesti siten, että kiintoajojohdin täyttää
virranoton laadun osalta ajojohtimelle asetetut vaatimukset.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 37
RATO 5 Sähköistetty rata
5.6 Ratajohdolle asetettavat vaatimukset
5.6.1 Sähköiset vaatimukset
Sähköiset vaatimukset on esitetty tarkemmin kohdassa 5.9. 5.6.2 Radan ja sen rakenteiden asettamat vaatimukset
5.6.2.1 Aukean tilan ulottuma
Ratajohdon suunnittelussa ja rakentamisessa on noudatettava Liikenneviraston jul-
kaisun RATOn osa 2 kohdan "Aukean tilan ulottuma" (ATU) määräyksiä alla esitetyin
täsmennyksin: Ratajohtopylväiden pylväsetäisyys Pylväsetäisyydellä tarkoitetaan ratajohtopylvään etureunan etäisyyttä raiteen keski-
linjan kautta asetetusta pystysuorasta tasosta. Pylväsetäisyyden tulee olla uusille
pylväille 3,10 m. Olemassa oleville pylväille voidaan käyttää pääraiteella pylväs-
etäisyyttä 2,75 m ja sivuraiteilla 2,50 m suurkuljetusraiteita lukuun ottamatta. Pie-
nempiin pylväsetäisyyksiin tarvitaan aina Liikenneviraston lupa. Pylväsetäisyys mita-
taan suoralla avoradalla kiskonselän tasossa ja suoralla laiturialueella laiturin tasos-
sa. Mikäli perustuksen yläpinnan korkeus on suurempi kuin viereisen raiteen kiskon-
selän korkeus + 25 cm, mitataan pylväsetäisyys perustuksen etureunasta. Kaarteissa
ja vaihdealueilla pylväsetäisyyteen lisättävä vaihde- ja kaarrelevitys lasketaan 3,20 m
korkeudella kiskonselästä.
Taulukossa 5.6.1 on esitetty suositeltavat pylväsetäisyydet pää- ja sivuraiteilla
erisäteisissä kaarteissa.
Väliarvot voidaan interpoloida suoraviivaisesti. Siirtyminen suoran raiteen pyl-
väsetäisyydestä kaarteen pylväsetäisyyteen tapahtuu suoraviivaisesti alkaen 17 m
ennen siirtymäkaaren alkua ja päättyen siirtymäkaaren ja ympyräkaaren rajapisteessä
sekä siirtymäkaarettomissa kaarteissa 17 m matkalla ennen kaarteen alkua.
Pylvään nimellisetäisyyttä määritettäessä taulukosta 5.6.1 saatavat arvot voidaan
pyöristää ylöspäin täyteen 10 cm:iin (esim. taulukosta 5.6.1 saatava arvo 3130 mm
korotetaan 3200 mm:ksi). Kallistamattoman raiteen osalla pylväsetäisyys korotetaan
seuraavaksi täydeksi 10 cm:ksi, mikäli kaarteen säde on pienempi kuin 5000 m.
Vaihteiden läheisyyteen sijoitettavien pylväiden pylväsetäisyyttä määritettäessä tulee
vaihdelevitykseen lisätä mahdollinen vaihteen kallistuksesta aiheutuva lisälevitys.
Suurkuljetusraiteita ovat pääraiteet ja ratapihojen erikseen määritettävät suurkulje-
tusraiteet. Näiden raiteiden ja niiden välisten vaihdeyhteyksien pylväsetäisyytenä
käytetään taulukon 5.6.1 pääraiteen mukaisia raiteen pylväsetäisyyksiä (3100 mm +
ATU:n mukainen kaarrelevitys).
38 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Taulukko 5.6.1. Ratajohtopylväiden miniminimellisetäisyydet raiteen keskilinjasta kaar-
teissa
Kaarteen säde (m)
Pääraide Sivuraide
Sisäkaarre (mm)
Ulkokaarre (mm)
Sisäkaarteessa kallistamattomassa raiteessa sekä ulkokaarteessa kallistamattomassa ja kallistetussa raiteessa (mm)
Normaali * Poikkeuksellinen minimi *
180 3650 3300 3300 2700 200 3630 3280 3280 2680 250 3590 3250 3250 2650 300 3570 3220 3220 2620 400 3590 3190 3190 2590 500 3570 3180 3180 2580 600 3560 3160 3160 2560 700 3550 3160 3160 2560 800 3550 3150 3150 2550 900 3540 3140 3140 2540 1000 3500 3140 3140 2540 1100 3480 3140 3130 2540 1200 3440 3130 3130 2530 1300 3440 3130 3130 2530 1400 3410 3130 3130 2530 1500 3410 3130 3130 2530 1600 3400 3130 3130 2530 1700 3370 3130 3130 2530 1800 3370 3120 3120 2520 1900 3370 3120 3120 2520 2000 3350 3120 3120 2520 2500 3320 3120 3120 2520 3000 3310 3120 3120 2520 3500 3230 3120 3120 2520 4000 3220 3110 3110 2510 5000 3160 3110 3110 2510 7000 3240 3110 3110 2510 10000 3200 3110 3110 2510 Suora rata 3100 3100 3100 2500 *asennustoleranssi ja pylvään puolileveys lisätään perustuksen keskipisteen mittoihin Taulukon 5.6.1 sarakkeen 3 mukaisia pylväsetäisyyksiä käytetään suurkuljetus-
raiteeksi ilmoitettujen kallistamattomien sivuraiteiden minimipylväsetäisyyksien
määrittämiseen sisä- ja ulkokaarteessa. Kallistetun sivuraiteen sisäpuolella huomioi-
daan kallistuksen vaikutus pylväsetäisyyteen siten, että vastaavansäteisen kallista-
mattoman raiteen pylväsetäisyyteen lisätään suunnitelman (profiili, mittapiirustus)
mukainen raiteen kallistuksen arvo kolminkertaisena. Pylväsetäisyys on 3100 mm myös ratapihalla, joka ei sijaitse kaarteessa.
Perustuksen keskipisteen etäisyyttä raiteesta määritettäessä lisätään taulukon 5.6.1
etäisyyksiin pylvään puolileveyden lisäksi myös perustuksen työtoleranssi raidetta
vastaan kohtisuorassa suunnassa (30 mm) raiteen sivuttaisaseman toleranssi
(50 mm).
Pylvään etureunaa lähempänä olevien korkeudella 0…4250 mm kiskonselästä sijait-
sevien rakenteiden kuten kiristyspainojen ja erottimien ohjainkoteloiden minimi-
etäisyys pää- ja suurkuljetusraiteista on 2750 mm + ATUn mukainen kaarrelevitys
sekä sivuraiteesta 2500 mm + ATUn mukainen kaarrelevitys.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 39
RATO 5 Sähköistetty rata
Ratajohtopylväiden sijoittamista henkilölaitureille on vältettävä. Tämä koskee erityi-
sesti kiristyspylväitä. Pylväitä ei saa sijoittaa kuormausalueelle. Kuormausalueet on
merkitty ratapihakaavioihin. Pylväitä tukevia haruksia ei sallita laitureilla.
Pylvään vähimmäisetäisyys laitureiden vaara-alueen ulkoreunasta on 2500 mm.
Sijoitettaessa ratajohtopylväitä henkilölaitureille on pylvään nimellisetäisyyden olta-
va vähintään taulukon 5.6.2 mukainen (etäisyydet koskevat ainoastaan reunalaiturei-
ta, muuten RATO 16 mukaisesti).
Taulukko 5.6.2 Pylväsetäisyys raiteen keskiviivasta raiteen nopeuden funktiona reuna-
laitureilla.
Raiteen suurin nopeus (km/h) 0–60 61–120 >120 Pylväsetäisyys raiteen keskiviivasta (m) 4,8 5,3 5,8
Pylvään sijaintia ja korkeutta sekä perustuksen korkeutta määriteltäessä on otettava
huomioon laiturin reunan etäisyys 1,80 m ja laiturin korkeus 0,55 m.
Imumuuntajapylväisiin sovelletaan taulukon 5.6.1 mukaisia pääraiteen pylväsetäi-
syyksiä. Jos imumuuntajapylväässä ei ole ajojohtimen kääntöorsia tms. kiinnitysosia,
tulee sen pylväsetäisyyden olla vähintään 3,5 m.
5.6.2.2 Raiteen asento ja asema
Ratajohtorakenteet on suunniteltava siten, että raiteen asennossa ja asemassa säh-
köistystöiden jälkeen tapahtuvista muutoksista aiheutuvat säädöt ja muutokset ra-
tajohtorakenteissa voidaan tehdä mahdollisimman helposti.
Raiteen asennossa ja asemassa tapahtuvien muutosten sekä kannatusrakenteen
mahdollisen liikkumisen varalta kääntöorret tulee suunnitella siten, että ajolankaa
voidaan siirtää kääntöorsia säätämällä vaakatasossa vähintään 90 mm sen teoreetti-
sen aseman molemmin puolin.
Raiteen korkeusaseman muutosta (teoreettiseen asemaan nähden) vastaavat ajo-
langan korkeuden muutokset, avoradalla +250...-150 mm ja ratapihoilla +150...0 mm,
on voitava toteuttaa kääntöortta säätämällä tai kääntöorren kiinnittimien korkeutta
muuttamalla.
5.6.2.3 Turvalaitteet
Turvalaitteiden ja ratajohtorakenteiden ja -laitteiden suunnittelu ja rakentaminen tu-
lee sovittaa yhteen. Opastimet tulee sijoittaa ja ratajohto kannatusrakenteineen
suunnitella siten että:
• Ratajohdon kannatusrakenteet aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa
opastimien näkyvyydelle.
• Ratajohdon jännitteisistä osista tulee olla riittävät suojaetäisyydet opastimiin
tai opastimet tulee suojata asianmukaisesti (ks. kohta 5.9).
40 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
• Erotusjaksoa ei saa sijoittaa opastimen eteen alueelle, jolle sähkömoottori-
junan tai -veturin jokin virroitin osuu sen joutuessa pysähtymään opastimelle.
Myös imumuuntajat tulee sijoittaa niin, ettei virroitin pysähdyttäessä
suunnitellusti jää imumuuntajakentän alueelle. Toisaalta erotusjakson tulee
olla riittävän etäällä opastimen takana, jotta opastimelle pysähtynyt
sähköjuna tai -veturi ehtii saavuttamaan erotusjaksoalueen ohittamiseen
rullaamalla tarvittavan nopeuden (ks. kohta 5.7 ja RATO 6).
• Ratajohdon paluuvirtatien ja tarvittavien suojamaadoitusten kiskoon liitynnät
tulee toteuttaa turvalaitosten raidevirtapiirien edellyttämällä tavalla (ks.
kohdat 5.3.4 ja 5.9.4). 5.6.3 Liikkuvan kaluston ja raiteen aseman asettamat vaatimukset
Virroittimen kelkan profiili on määrätty yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä ja
sen leveys on 1950 mm. Kuvassa 5.6.1 on esitetty sähkövetureiden ja -junien virroit-
timen kontaktiosan (kelkan) 260 mm sivuittaisliikkeen vaikutus ajolangan asemaan.
Kuvassa 5.6.2 on kuvattu virroittimen sivuittaisliikkeen mitoitusperusteita. Raiteen
sivu- ja kallistuspoikkeamalle on varattu yhteensä ±105 mm. (ks. kuva 5.6.2). Veto-
kaluston jousituksesta aiheutuva virroittimen sivuttaispoikkeama on 125 mm. Kuvas-
sa on esitetty myös ajolangan siksakin vaihtoehdot 300 mm (uudet asennukset) ja
400 mm (vanhat asennukset).
Kuva 5.6.1 Virroittimen yläosan sivuttaisliike suhteessa raiteen keskilinjaan
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 41
RATO 5 Sähköistetty rata
Kuva 5.6.2 Virroittimen yläosan sivuttaisliikkeen mitoitusperusteita ja ajolangan
siksak
5.6.4 Ratajohdon asema
Tavoitteena on määrätä ratajohdon asema niin, että se täyttää liikkuvan kaluston
asettamat vaatimukset. Erilaisten radalla olevien kohteiden - kuten opastimien, taso-
risteysten, laitureiden, ylikulkusiltojen yms. - vaikutus esitetään tarkemmin kohdassa
5.9. 5.6.4.1 Ratajohtopylvään ja siihen kiinnitettävien varusteiden asema
Pylvään ja siihen kiinnitettävien varusteiden sijoituksessa on otettava huomioon "Au-
kean tilan ulottuma" eli ATU ja erilliset pylväsetäisyyttä koskevat täsmennykset (ks.
kohta 5.6.2.1).
5.6.4.2 Ajojohtimen asema
Ajojohtimen aseman on täytettävä liikkuvan kaluston asettamat vaatimukset.
5.6.4.2.1 Ajojohtimen asema sivuttaissuunnassa
Ajettavan ajojohtimen kulku on järjestettävä siten, että ajolanka myös tuulikuormalla
(ks. kohta 5.7.3.1.3) pysyy virroittimen päällä. Suunnitteluarvona ajolangan sallitulle
maksimipoikkeamalle raiteen keskiviivasta tulee käyttää arvoa 36 cm. Kääntöorren
kohdalla ajolangan poikkeama raiteen keskiviivasta (ns. siksak) on normaalisti
± 30 cm tai itseisarvoltaan pienempi.
42 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Vanhoilla asennuksilla, joissa siksak suoralla radalla on 40 cm, voidaan maksimipoik-
keamalle käyttää arvoa 46 cm. Tästä ei tarvitse vähentää pylvään muuttuvaa taipu-
maa, joka on rajoitettu 13 cm:iin lähinnä ajojohtimen aseman takia, mutta mittaa ei
tule pidentää, vaikka pylvään muuttuva taipuma jäisikin alle sallitun. Kaarteissa siksakille sallittu arvo määräytyy suurimman sallitun maksimipoikkeaman
perusteella.
5.6.4.2.2 Ajojohtimen korkeus
Ajolangan pienin sallittu korkeus kiskotasosta on kuormaulottuman perusteella
560 cm. Toisaalta virroittimen ulottuvuus rajoittaa suurimman sallitun korkeuden
650 cm:iin kiskotasosta (ks. kuva 5.6.3). Ajolangan korkeuden nimellisarvoksi ajo-
johtimen kannatuspisteen kohdalla on mikäli mahdollista valittava 615 cm, (A-
köydellisessä ajojohtimessa kuitenkin 630 cm). Sillan alituksessa voidaan ajolankaa joutua laskemaan, jotta kohdassa 5.9 esitetyt
sähköiset etäisyydet siltaan saataisiin täytetyksi. Erityisesti tällöin on ajolangan kor-
keudessa otettava huomioon jääkuorman vaikutus. Kuitenkin sillan rakennusaikana
saadaan jääkuorma jättää ottamatta huomioon, edellyttäen että huolehditaan mah-
dollisen jääkuorman poistamisesta.
Uusia ylikulkusiltoja rakennettaessa sillan vaadittu alituskorkeus määräytyy radan
maksiminopeuden mukaan. Alla on listattu silloilta vaadittavat alituskorkeudet kis-
konselästä mitattuna radalle määritellyn nopeuden mukaan. Ohjeellisista arvoista
voidaan poiketa Liikenneviraston luvalla, mikäli ajojohdin on mahdollista tuoda mata-
lammalle sillan kohdalla. Nopeus: Sillan minimikorkeus kiskonselästä
< 160 km/h 6,75 m
160-220 km/h 7,0 m
> 220 km/h 8,0 m Kun ajolangan korkeutta muutetaan, tulee ajolangan suurimman kaltevuuden (ajo-
langan ripustuskorkeuden ero peräkkäisillä pylväillä jaettuna jänteen pituudella) ja
suurimman kaltevuuden muutoksen (ajolangan tekemä kulma ripustuspisteessä)
täyttää taulukossa 5.6.3 esitetyt vaatimukset:
Taulukko 5.6.3 Suomessa käytetyt arvot ajolangan korkeudenmuutokselle nopeuden
funktiona
Maksimi nopeus Maksimi kaltevuus Kaltevuuden muutos km/h <160 1/300 1/600 160 1/600 1/1200 220 1/1000 1/2000
Yllä olevan taulukon arvot ovat ohjeellisia. Tarkat arvot löytyvät ratajohtokohtaisista
viimeistelyohjeista.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 43
RATO 5 Sähköistetty rata
Siirtyminen raiteen suunnasta maksimikaltevuuteen - ja päinvastoin - tapahtuu
yleensä yhdessä jänteessä, jonka suunniteltu kaltevuus on puolet käytetystä maksi-
mikaltevuudesta ja jossa virroittimen liikerataa pyöristetään ajolangan esiriippumaa
muuttamalla. Radan kaltevuustaitteen pyöristyksen aiheuttamat kulmat kompensoi-
daan ajolangan esiriippumaa muuttamalla.
Kuva 5.6.3 Ajolangan korkeus
5.6.4.3 Muiden johtimien asema
Myös muiden johtimien, kuten paluu-, vasta- ja ohitusjohtimien, pitää olla tasoris-
teysten kohdalla vähintään 5600 mm etäisyydellä kiskonselän tasosta kaikissa sää- ja
kuormatiloissa. Muualla johdinten etäisyydet määräytyvät kohdan 5.9 mukaan.
44 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
5.6.4.4 Ratajohdon toleranssit ja säätövarat
5.6.4.4.1 Pylvään ja perustuksen aseman toleranssit ja teräsrakenteiden
sallitut taipumat
Pylvään ja perustuksen etäisyyden toleranssi radan sivuttaissuunnassa on ± 3 cm.
Tämä 3 cm lisätään suunnitteluvaiheessa pylvään nimellisetäisyyteen. Elementtiperustuksen toleranssi on +10...-5 cm. Kuitenkaan saman portaalin vierek-
käiset perustuspinnat eivät saa poiketa toisistaan enempää kuin 5 cm - mikäli perus-
tuspinnoilla on sama suunnitteluarvo. Jos vierekkäisillä perustuspinnoilla on eri
suunnitteluarvo, lasketaan poikkeamat suunnitteluarvoista; tällöin poikkeamien ero-
tus saa olla enintään 5 cm. Laiturilla on perustuspinnan oltava vähintään 5 cm laiturin
tasoa ylempänä. Perustusten suunnittelussa ja rakentamisessa on noudatettava Liikenneviraston oh-
jeita.
Pylväiden yms. kannatusrakenteiden suurin sallittu pysyvä taipuma on 1,0 % pituu-
desta. Rataa vastaan kohtisuorassa suunnassa on suurin sallittu muuttuva taipuma
13 cm. Radan suunnassa sallitaan teräspylväille tuulikuormalla kokonaistaipuma 2 %
ja pysyvä taipuma (myös kiristyspylväille) 1 % pylvään pituudesta. Muille teräsraken-
teille, kuten kääntöorsille, sallitaan yleensä kokonaistaipuma 1,5 % osan pituudesta.
I-pylväiden suurin sallittu kiertymä on 3° pituudesta.
Rakenteen pysyvällä taipumalla tarkoitetaan nollasään kuormitusta vastaavaa elastis-
ta taipumaa joka häviää, kun kuormitus poistetaan. Muuttuvalla taipumalla tarkoite-
taan edellisen lisäksi tulevaa lyhytaikaisempaa elastista taipumaa, jonka suuruuden
määrää tavallisesti tuulikuorma ja poikkeustapauksissa esim. pakkanen tai jääkuor-
ma. Kokonaistaipumalla tarkoitetaan suurinta elastista taipumaa eri sää- ja kuormati-
loissa. 5.6.4.4.2 Ajojohtimen toleranssit ja säätövarat
Ajojohtimen asennukseen ja huoltoon liittyvät toleranssit on esitetty taulukossa 5.6.4. Ajolangan korkeuden asennustoleranssi on normaalisti -5...+10 cm suunniteltuun
615 cm korkeuteen nähden. Vaihteen jänteissä ja jänteissä joissa ripustuspisteen
suunnittelukorkeus poikkeaa 615 cm:stä, käytetään toleranssia ± 2 cm. Sillanalituk-
sissa ja lyhyissä jänteissä (≤ 40 m) käytetään toleranssia ± 1 cm. Ripustuskorkeuden lisäksi tulee tarkistaa jänteen päiden välinen korkeusero. Ajolan-
gan kaltevuus ei saa olla taulukon 5.6.3 arvoja suurempi.
Ajolangan siksakin toleranssi ripustuspisteessä on ± 3 cm.
Ajolangan ja kannattimen kiristysvoiman toleranssi johtimen lämpötila-alueella: Pääraide: ± 10 % nimellisestä kiristysvoimasta
Sivuraide: ± 20 % nimellisestä kiristysvoimasta Y-köyteen kiinnitettävän (ajolangan) ripustimen ripustinvoiman toleranssi on ± 5 N.
Systeemikorkeuden toleranssin ohjearvo on ± 10 cm.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 45
RATO 5 Sähköistetty rata
Y-köyden pidikkeen etäisyyden toleranssi kannattimen kannatuspidikkeestä on
±3 cm.
Ripustinpituuden toleranssi on ± 5 mm.
Ripustinvälin toleranssi on yleensä ± 10 cm. Mikäli jännepituuden virhe on niin suuri,
ettei ripustinvälin toleranssi ± 10 cm riitä, jaetaan jänteen virhe tasan muiden kuin Y-
köyden ripustimien kesken.
Ohjaimen etäisyyden toleranssi lähimmästä ripustimesta on ± 5 cm.
Kääntöorresta on voitava säätää ajolankaa vaakatasossa ± 9 cm ja pystytasossa
+25...-15 cm (vrt. kohta 5.6.2.2). Kuitenkin ratapihoilla riittää korkeussäätövaraksi
+15...0 cm. Liikenneviraston luvalla voidaan esim. tunneleissa pienentää em. säätöva-
roja tarvittaessa sekä pysty- että vaakatasossa.
Taulukko 5.6.4 Yhteenveto ratajohdon toleransseista
KOHDE TOLERANSSI
ASENNUS HUOLTO PERUSTUKSET – rataa vastaan kohtisuora etäisyys ± 3 cm ATU – radan pituussuunnassa ± 50 cm – valuperustuksen korkeus ± 5 cm -25…+ 5 cm – elementtiperustuksen korkeus ± 10 cm -25…+ 10 cm – portaalin perustusten korkeusero – portaalin perustusten välimatka – jäykkänurkkaisen portaalin perustusten väli-
matka – portaalin perustusten kiertymä eri perustuksia
yhdistävältä suoralta
5 cm ±30 mm ±10 mm
+-0,5°
10 cm
– X-mitta, perustuksen pinnan ja maanpinnan korkeusero 60 cm
– kallistuma ± 0 cm ± 4 cm PYLVÄÄT – etäisyys raiteen keskiviivasta ± 3 cm ATU – raiteen pituussuunnassa ± 50 cm – pylvään huipun kallistuma tai taipuma rataa
vastaan kohtisuoraan johtimien asennuksen jälkeen
0...+ 5 cm ± 10 cm
– pylvään huipun kallistuma tai taipuma radan pituussuunnassa tavallisilla pylväillä ± 5 cm ± 20 cm
– pylvään huipun kallistuma tai taipuma radan pituussuunnassa kiristyspylväillä ± 10 cm ± 20 cm
– pylvään suurin sallittu taipuma ± 10 cm ± 10 cm – I-pylvään suurin sallittu kiertymä 3 % 3 % PORTAALIT – jalkojen huipun kallistuma tai taipuma kaikkiin
suuntiin ± 5 cm ± 10 cm
46 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
KOHDE TOLERANSSI
ASENNUS HUOLTO
KIRISTYSLAITTEET – painojen korkeus (huom. kitka) Piir. P4-272 ± 40 cm – käyrä tasauslevy ± 2 cm ± 5 cm – suora tasauslevy ± 5 cm ± 10 cm KÄÄNTÖORREN KÄÄNTYMÄ (huomioi lämpötila) – yksittäinen kääntöorsi ± 10 cm ± 20 cm – kaksoiskääntöorsi ± 5 cm ± 10 cm KENTTIEN ILMAVÄLI – erotuskenttä 0...+ 2 cm 0...+ 5 cm – suljettu kenttä ± 2 cm ± 5 cm – yhdensuuntaiset vaihdelangat ± 2 cm ± 2 cm
AJOLANGAN SIKSAK – 30 cm ± 3 cm ± 10 cm – 40 cm ± 3 cm ± 10 cm – vaihteissa ja kentissä ± 2 cm ± 5 cm – erotusjakso ± 2 cm ± 5 cm – ryhmityseristin (raiteen keskiviivasta) ± 10 cm
AJOLANGAN RIPUSTUSKORKEUS (nimelliskorkeus 615 cm minimikorkeus 560 cm maksimikorkeus 650 cm) – normaalisti - 5... +10 cm – siltojen alitukset ja tunnelit ± 1 cm – vaihteet (huomioitava ajolangan ripustuskor-
keusero) ± 2 cm
– ripustuskorkeusero viereisillä pylväillä (1 cm / 10 m) 2...6 cm 5…7 cm
RIPUSTIMET – kaltevuus ± 3 % ± 10 % AJOLANGAN KULUMINEN AJOLANKA 100 mm2 (∅ = 12 mm) – ajolangan yleiskuluminen (20 %) ∅ ≤ 9,2 mm – ajolangan paikallinen kuluminen (30 %) ∅ ≤ 8,3 mm AJOLANKA 80 mm2 (∅ = 10,6 mm) – ajolangan yleiskuluminen (20 %) ∅ ≤ 8,1 mm – ajolangan paikallinen kuluminen (30 %) ∅ ≤ 7,3 mm – ripustimien kuluminen ≤ 50 % – ryhmityseristimien ja erotusjaksojen ripustimien
kuluminen tai vaurioituminen ≤ 20 %
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 47
RATO 5 Sähköistetty rata
5.7 Ratajohdon suunnittelu
Varsinaisen ratajohdon lisäksi tässä kohdassa käsitellään siihen oleellisesti liittyviä
rakenteita ja laitteita, kuten imumuuntajia. Syöttö- ja välikytkinasemiin liittyviä ra-
kenteita käsitellään kohdassa 5.4. Tässä osiossa viitataan Liikenneviraston tyyppi-
kuviin. Kyseiset tyyppikuvat ovat saatavilla Liikenneviraston sähköpiirustusarkistosta.
Ratajohdon kiinteiden laitteiden sijoitussuunnittelua varten laadittava perusaineisto
sisältää sähkö-, rakennus- ja ratateknisiä kaavioita, piirustuksia ja tiedostoja. Niihin
kuuluvat mm.
• sähköradan pääkaavio
• raidegeometriatiedostot
• rataprofiili
• ratapihakaaviot/ raiteistokaaviot
• ratapihojen mittapiirustukset
• siltojen tms. esteiden aukkopiirustukset
• turvalaitesuunnitelmat
• ilmajohtoristeämät
• radanvarren kaapeleiden kaapelikartat. 5.7.1 Ratajohtorakenteiden sijoitus
5.7.1.1 Sijoitussuunnittelun kulku
Sijoitussuunnittelu alkaa yleissijoituskaavion laatimisella. Siinä esitetään syöttö- ja
välikytkinasemien sekä imu- tai säästömuuntajien, erotuskenttien ja erotusjaksojen
paikat.
Yksityiskohtaisempi suunnittelu alkaa sijoituskartan laatimisella. Pääpaino on koh-
dan 5.7.1.4.2 mukaisesti tehtävällä pylvässijoituksella. Johtimien sijoitussäännöt on
myös huomioitava ja varmistettava erikoispaikkojen osalta (esim. sillan alitus).
Kun sijoituskartat ovat valmiit, pidetään pylväspaikkakatselmus, Tarvittaessa katsel-
moidaan maastoon merkityt pylväspaikat. Sijoituskartat korjataan katselmuspöytä-
kirjan mukaisiksi.
Seuraava vaihe on pylväsluetteloiden ja portaalikaavioiden laatiminen. Niissä esite-
tään yksityiskohtaisesti kannatusrakenteiden tyypit, mitat sekä kuormitukset perus-
tusten määritystä varten.
Työmaalla mitataan perustusten lopulliset paikat ja jänteiden pituudet. Mittauksiin
kuuluu pylväsperustusten x-, y- ja z-koordinaatit, joista lasketaan ratageometriatieto-
jen avulla pylväsetäisyydet ja jänteet. Nämä tiedot tarvitaan ajojohtimen kääntö-
orsien ja ripustimien suunnittelua varten. Ajojohdintiedot annetaan pääosin ajojohdin- ja kääntöorsiluetteloissa. Joistakin eri-
koispaikoista (esim. sillan alitus) tehdään erilliset piirustukset. Paluu-, M-, ohitus-
ym. johdinten sijoitus on suunniteltu jo pylvässijoituksen (pylväsluettelo) yhteydessä. Viimeisessä suunnitteluvaiheessa määritetään sähköiset liitännät. Ajojohtimen taval-
liset (potentiaali- ja virta-) liitännät esitetään ripustinlaskennan (lähtöarvo-) luet-
teloissa, mutta erottimien ym. liitännöistä tehdään erilliset piirustukset.
48 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Ennen liikenteelle ottoa rataosalla tehdään tarkastuksia sekä suoritetaan koeajoja ja
sähköteknisiä (impedanssi- ja potentiaali-) mittauksia. Ratajohdon jännite-etäisyys-
mittausten ym. palautetietojen perusteella täydennetty ja tarkistettu suunnit-
teluaineisto luovutetaan Liikennevirastolle rataosan valmistuttua. 5.7.1.2 Tarvittava perusaineisto
Ratajohtosuunnittelu tarvitsee lähtöaineistoksi ennen uuden suunnitteluprojektin al-
kua vähintään seuraavat dokumentit:
– raidegeometria
– rataprofiili
– nykyiset raiteisto- ja linjakaaviot
– sähköistettävät raiteet
– nopeuskaavio
– nykyinen sähköistys
– kartoitustiedot
– sähköradan pääkaavio
– lämmitysmuuntajat
– mahdolliset työvaihesuunnitelmat
– nykyiset turvalaitesuunnitelmat
– suunnitelmiin vaikuttavat esteet esim. valaistus, ilmajohtoristeämät, kaa-
peloinnit, sillat, tunnelit ja rakennukset.
5.7.1.3 Yleissijoitus
Ajojohtimen köysivoimien ja aseman on pysyttävä riittävän tarkasti vakioina läm-
pötilan vaihdellessa. Siksi johdin on varustettava kiristyslaitteilla, ja kiristysväli on
rajoitettu ratajohtotyypin mukaan. Pitkillä kiristysväleillä, varsinkin kaarteissa, on
tarkistettava, etteivät ajojohtimen kiristyksen toleranssit ylity (vrt. kohta 5.6.4.4.2).
5.7.1.3.1 Kiristyskentät
Pääraiteen ajojohdinosuudet on päätettävä kiristyskentissä, joiden tulee sisältää nor-
maalisti siirtymäjänne ja kaksi sivuunvientijännettä sekä tarvittaessa apujänteitä. Eri-
koistapauksissa voidaan käyttää siirtymäjänteetöntä sivuunvientikenttää, ns. piste-
mäistä kenttää, mutta tämän käyttöön tarvitaan Liikenneviraston lupa.
Sähköisten ominaisuuksien perusteella jaetaan kiristyskentät erotuskenttiin ja suljet-
tuihin kenttiin; sivuunvientikenttä vastaa suljettua kenttää. Erotuskenttä muodostaa
sähköisen ryhmän rajan, joten sen siirtymäjänteessä on ajojohtimien välinen suun-
niteltu etäisyys normaalisti 45 cm. Myös imumuuntajan kohdalla käytetään erotus-
kenttäetäisyyksiä. Suljetun kentän siirtymäjänteessä riittää johtimien välille tavalli-
sesti 20 cm mekaaninen etäisyys.
Kiristyskentän siirtymäjänteessä tulee alempana olevan ajolangan suunnitellun etäi-
syyden pysyä alueella 0...42 cm raiteen keskiviivasta kaikissa sää- ja kuormatiloissa.
Tästä syystä jyrkkä kaarre lyhentää siirtymäjännettä normaalista 60 m:stä tai
55 m:stä.
Toisaalta jänne ei saa olla niin lyhyt, että ajolangat nousevat liikaa ennen yhteistä
tangenttipistettään. Käyttämällä siirtymäjänteen toisessa päässä pienempää nostoa
kuin tavallinen 40 cm, ei kuitenkaan alle 10 cm, voidaan jännettä lyhentää enemmän.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 49
RATO 5 Sähköistetty rata
Suurille nopeuksille tehtävissä ajojohtimissa (väh. 200 km/h) ajolanka nousee 3. as-
teen käyrän muotoisesti ajettavalta kääntöorrelta sivuunvientiorrelle. Ajettavalla or-
rella käytetään lisäksi Y-köyttä. Ajolangan nosto on 32...50 cm. Erotuskentässä, jossa
ajolangan nosto on alle 50 cm tai radan maksiminopeus on yli 160 km/h, käytetään
aina ohutta sauvaeristintä. Kiristyskenttiä on käsitelty myös kohdassa 5.7.1.5.4 Kiristyskentän paikkaa valittaessa on otettava huomioon seuraavat seikat:
• On vältettävä jyrkkiä kaarteita.
• On pyrittävä sijoittamaan siirtymäjänne niin, ettei virroittimen liikkeen
suunta siinä muutu. Siksi on vältettävä muuttuvaa ajolangan korkeutta ja
rataprofiilin pyöristysaluetta.
• Painokiristystä ei tulisi sijoittaa laiturialueelle.
• On vältettävä sijoittamasta kiristyskenttää ahtaisiin paikkoihin, kuten siltojen
alle tai tunneleihin, joissa ei voida käyttää kentän tavallisia kääntöorsia.
• Jos radalle tulee imumuuntajat, on kenttäjaon sovittava yhteen imumuun-
tajajaon kanssa.
• Ajolangan köysivoima saa johtimen lämpötila-alueella -40...+50 °C muuttua
enintään ± 10 % pääraiteilla ja ± 20 % sivuraiteilla. Köysivoiman muutos on
tarkistettava kiristysväleittäin.
• Erotuskentän siksakit, kääntöorsien pituudet ym. on valittava siten, ettei ero-
tusväli pienene alle 31 cm lämpötila-alueella -40...+ 50 °C. Siksakit ovat
hitaasti ajettavilla raiteilla Liikenneviraston tyyppipiirustuksen LA4-148
mukaiset. Suuremmilla nopeuksilla käytettävät siksakit on esitetty ko.
suunnitteluohjeissa.
5.7.1.3.2 Imumuuntaja
Imumuuntajajärjestelmässä paluuvirran aiheuttamien häiriöiden ja vaarojen vähen-
tämiseksi on otettu käyttöön imumuuntajat. Ne ovat kytkennältään sarjamuuntajia
(ensiö sarjassa ajojohtimen ja toisio paluujohtimen kanssa), joiden muuntosuhde on
1:1. Imumuuntajan sijoittamista on käsitelty myös kohdissa 5.3, 5.6.2.1.ja 5.6.2.3;
Imumuuntajien sijoituksessa on otettava huomioon seuraavat vaatimukset:
– Imumuuntajan kohdalle ajojohtimeen on pystyttävä tekemään erotusväli, sijoit-
tamaan erotuskenttä. Ryhmityseristintä voidaan käyttää erotusvälinä vain Liiken-
neviraston luvalla.
– Ratajohto ja opastinjärjestelmä on sovitettava yhteen. Sähköjunien virroittimet
eivät saa pysähtyä imumuuntajakentän kohdalle. Myös opastimien näkymä ja tar-
vittavat jännite-etäisyydet tulee huomioida (RATO 6 ”Turvalaitteet”).
5.7.1.3.3 Säästömuuntaja
Säästömuuntajajärjestelmässä siirtojännitteenä ajo- ja vastajohtimen välillä käyte-
tään 50 kV jännitettä paremman tehonsiirtokyvyn saavuttamiseksi. Säästömuuntajilla
voidaan myös pienentää paluuvirran aiheuttamia häiriöitä ja vaarajännitteitä. Sääs-
tömuuntaja kytketään ajo- ja vastajohtimen välille ja sen käämin keskipiste yhdiste-
tään M-johtimeen, joka yhdistetään paluukiskoon. Tällä tavoin ajojohtimen jännite
50 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
kiskoa vasten on 25 kV. Säästömuuntajan sijoittamista on käsitelty tarkemmin kappa-
leessa 5.3.
5.7.1.3.4 Ankkuroinnit
Ajojohdinosuus on ankkuroitava keskeltä, kun sen molemmissa päissä on kiristys-
painot. Ankkuroinnin keskipylvääksi on valittava painojakson keskimmäinen tai sitä
lähellä oleva pylväs niin, ettei kiristysvälin sallittuja maksimiarvoja ylitetä (kohta
5.6.4.4.2). Keskipylvääksi ei saa valita erotusjaksopylvästä eikä normaalisti vaihde-
pylvästä, varsinkaan I-pylvästä. Keskiankkuroinnin kääntöorren sijaitessa portaali-
orressa on tarkistettava ripustuspalkin kestävyys ja taipuma.
Mahdollisimman läheltä keskipylvästä on pyrittävä löytämään kiristyspylväät, joissa
ei ole ennestään kiristystä tai harusta pylvään sillä puolella, johon keskiankkuroin-
tiköysi kiinnitettäisiin. Poikkeustapauksissa voidaan sijoittaa kaksi keskiankkuroinnin
(tai muun johtimen) kiristystä päällekkäin P- ja R-pylvääseen, mikäli pylvään muu
kuormitus sen sallii.
Mikäli painojaksosta tulee niin lyhyt, että siihen ei tarvita keskiankkurointia, tulee
ajojohtimen toinen pää varustaa pääteankkuroinnilla.
5.7.1.3.5 Erotusjakso
Käytettävien erotusjaksojen (liitteet 25…27) sijoituksessa on otettava huomioon koh-
dissa 5.4 ja 5.6 mainitun lisäksi seuraavat vaatimukset:
• Erotusjakson kohdalla tulee ajolangan teoreettisen kulmavoiman olla nor-
maalisti 0…100 N. Poikkeustapauksissa, lähinnä kaarteissa, sallitaan
kulmavoimaa enintään 750 N (lyhyiden jänteiden välttämiseksi), mikäli
erotusjakson rakenne muuten sallii ko. ajolangan kulman.
• Erotusjakso on sijoitettava normaalisti raiteen keskiviivan kohdalle eli
siksakin tulee olla 0 cm. Kallistamattomalla raiteella voidaan sallia siksakia
enintään + 10 cm.
• Erotusjakso sijoitetaan normaalisti kääntöorren kohdalle. Erotusjakson molemmin puolin asennetaan raiteen kiskojen väliin magneetti, jonka
tarkoituksena on automaattisesti keskeyttää sähkövetokaluston tehonotto ajojohti-
mesta erotusjaksoalueella ohjaamalla sen pääkatkaisija auki-asentoon. Magneetin
etäisyys erotusjaksosta riippuu radan maksiminopeudesta taulukon 5.7.1 mukaisesti. Taulukko 5.7.1 Erotusjaksomagneetin keskipisteen etäisyys erotusjakson magneetin-
puoleisen eristimen jännitteisestä päästä
50 km/h 60 km/h 120 km/h 160 km/h 220 km/h 15 m 16 m 23 m 27 m 34 m
Virransyöttö katkeaa erotusjakson kohdalla, joten sen paikka on valittava niin, että
juna voi rullata sen ohi. Rullauksen vaatiman kiihdytysmatkan takia erotusjakson mi-
nimietäisyys opastimista ym. riippuu kaarresäteestä ja radan pitkittäiskaltevuudesta
(ks. kohta 5.6.2.3 ja RATO 6).
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 51
RATO 5 Sähköistetty rata
5.7.1.3.6 Ryhmityseristimet
Huollon ja mahdollisen vikatapauksen vuoksi ajojohtimet on jaettava tarkoituk-
senmukaisiin sähköisiin ryhmiin, jotka voidaan toisistaan riippumatta erottaa ver-
kosta ja maadoittaa. Avoradalla riittävä ryhmittely tulee toteuttaa erotuskentillä, mut-
ta ratapihoilla tarvitaan lisäksi ryhmityseristimiä.
Ryhmityseristimen paikka voidaan valita vapaammin kuin erotusjakson, koska sen
kohdalla voi veturi ottaa tehoa ajojohtimesta. Paikkaa valittaessa on otettava huo-
mioon seuraavat seikat:
• Ryhmityseristimen ja viereistä raidetta kulkevan virroittimen välille on
jäätävä 480 mm etäisyys. Mikäli ryhmityseristimen lähin liukukisko on
samassa potentiaalissa kuin virroitin, riittää etäisyydeksi virroittimen
260 mm sivuttaisliikevara (mekaaninen etäisyys, ks. kohta 5.6.3).
• Ryhmityseristimen keskiviivan suunniteltu poikkeama raiteen keskiviivasta
saa olla enintään 10 cm, jotta virroitin koskettaisi tasaisesti molempia liuku-
kiskoja.
• Samasta syystä on vältettävä sijoittamasta ryhmityseristintä kallistetulle rai-
teelle.
• On vältettävä sijoittamasta ryhmityseristintä jänteeseen, jonka kaltevuus
raiteeseen nähden on yli 1 ‰.
• Koska virroitin ei saa pysähtyä ryhmityseristimen kohdalle, on ryhmityseristin
pyrittävä sijoittamaan raideopastimen tai muun kulkuopastimen taakse. Ryhmityseristin kannattaa systeemikorkeuden riittäessä yleensä sijoittaa jänteen
keskelle. Erottimen liitäntäjohtimien sijoituksen kannalta voi usein olla edullisempaa
sijoittaa ryhmityseristin lähelle jänteen päätä.
Ryhmityseristintyyppi valitaan sille tyyppihyväksytyn ajonopeuden mukaan.
5.7.1.3.7 Erottimet
Eri sähköistä ryhmää olevien ajojohdinten väliset kytkennät hoidetaan erottimilla.
Niiden tyyppi (tavallinen, kuormanerotin, maadoituserotin, moottoriohjauksella tai
käsiohjauksella) ja alustava paikka annetaan pääkaaviossa. Säästömuuntajajärjes-
telmässä erottimet ovat 2-vaiheisia, paitsi vastajohtimen puuttuessa 1-vaiheinen
esim. sähköradan reuna-alueella. Ajojohdin ja vastajohdin erotetaan aina jännitteet-
tömiksi samanaikaisesti.
Lopullinen paikka määräytyy seuraavien periaatteiden mukaan:
• Yhteen pylvääseen saa sijoittaa vain yhden 25 kV erottimen.
• Jos alustavan paikan lähelle tulee luonnostaan P- tai R-pylväs, se pyritään
valitsemaan erotinpylvääksi; kuitenkin ulokepylvään jalkana olevaa P-pyl-
västä on vältettävä käyttämästä erotinpylväänä suuren taipuman takia.
• Varsinkin P-pylvään etäisyydessä raiteen keskiviivaan on otettava huomioon
erottimen ohjainkotelon vaatima tila.
52 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
• Käytettäessä I-pylvästä erotinpylväänä täytyy sen kestävyyteen ja taipumaan
kiinnittää erityistä huomiota.
• Ratapihalle tuleva erotin on pyrittävä sijoittamaan portaaliin. Erotin on
sijoitettava jalkaan ja liitäntäköydet kiinnitettävä tukieristimien välityksellä
normaalisti portaaliorren sivuun. Ellei portaalia ole käytettävissä, erotin
voidaan sijoittaa pylvääseen, joka on kohdakkain vastapäisen pylvään kanssa,
ja vetää liittämistä varten pylväiden välille ylitysjohdin. Jossakin tapauksessa
voidaan esim. poikittaiserotin liittää suoraan eri puolilla pylvästä oleviin
ajojohtimiin.
• Imumuuntajan kanssa sarjassa oleva erotin on sijoitettava imumuuntaja-
telineeseen tai -pylvääseen.
• Muu pitkittäiserotin on sijoitettava normaalisti erotuskentän välipylvääseen.
Mikäli erotusväli on jouduttu toteuttamaan ryhmityseristimellä, erotin on
sijoitettava normaalisti ryhmityseristimen viereiseen pylvääseen. Ryhmitys-
eristimen tullessa riittävän lähelle erotinpylvästä voidaan liittäminen hoitaa
pelkillä liitäntäjohtimilla, ilman ryhmitys- tms. johdinta.
• Poikkeustapauksessa voidaan erotinta varten sijoittaa oma pylväänsä ryh-
mityseristimen kohdalle.
• Erotin on pyrittävä sijoittamaan vähintään 25 m päähän ylikulkusillasta. Paluujohtimellakin on oma erotintyyppinsä, jolla voidaan kytkeä vierekkäisten raitei-
den paluujohtimet rinnan. Tämä erotin on sijoitettava normaalisti imumuuntaja-
telineeseen tai -pylvääseen siten, että sitä on helppo maasta käsin operoida.
5.7.1.4 Pylvässijoitus
5.7.1.4.1 Pylväs- ja portaalityypit
Pylväistä ja portaaleista on kehitetty standardityyppejä (liitteet 2…7). Teräspylväs-
tyypit ovat I-, P-, R (ristikko)- ja IM (imumuuntaja)-pylväs. I-pylväs
I-pylvästyypit eroavat toisistaan pituuden, paarrekoon, paarretyypin (kuumavalssattu
tai kylmämuovattu) ja pohjalevyn reikävälin suhteen. Taulukoissa 5.7.2 ja 5.7.3 on lis-
tattu eri I-pylvästyypit ja niiden tyyppikoodit (reikäväli 500x300 mm). Kullakin pyl-
väällä on oma tunnus. Esimerkiksi tunnus U14T87 tarkoittaa pylvästä, jossa on pie-
nennetty pohjalevyjen reikäväli (U), paarrekoko 140 (14), kylmämuovattu paarre (T) ja
jonka pituus on 8,7 m (87). Taulukkoihin on myös merkattu kyseisten pylväiden tyyp-
pikuvien piirustusnumerot.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 53
RATO 5 Sähköistetty rata
Taulukko 5.7.2 Kuumavalssatut I-pylväät
Paarrekoko/pituus Pylvään tunnus Piir. NroU100/8,2 U1082 SR-F-501U100/8,7 U1087 SR-F-501U120/8,2 U1282 SR-F-502U120/8,7 U1287 SR-F-502U120/9,2 U1292 SR-F-502U140/8,2 U1482 SR-F-503U140/8,7 U1487 SR-F-503U140/9,2 U1492 SR-F-503
U140/10,26 U14102 SR-F-504U140/10,4 *) U14104 SR-F-505
*) Imumuuntajatelineen jalka
Taulukko 5.7.3 Kylmämuovatut I-pylväät
Paarrekoko/pituus Pylvään tunnus Piir. NroU120/8,2 U12T82 SR-F-499U120/8,7 U12T87 SR-F-499U120/9,2 U12T92 SR-F-499U140/8,2 U14T82 SR-F-500U140/8,7 U14T87 SR-F-500U140/9,2 U14T92 SR-F-500
I-pylvään käyttöä voivat rajoittaa seuraavat seikat:
• I-pylväs on radan suunnassa varsin taipuisa, joten sallittu taipuma tai
kiertymä (ks. kohta 5.6.4.4.1) tai jännitys voi rajoittaa pylvääseen sijoitettavia
varusteita ym.
• Kiristyspylväänä I-pylväs on harustettava (liite 3), mikä rajoittaa käyttöä
varsinkin ratapihoilla.
• Ratapihan muut rajoittavat seikat ovat ahtaat raidevälit, pyrkimys vähentää
pylväitä esim. laitureilta sekä yhtenäinen ulkonäkö. Kuormituksen ja käyttötavan vaihtelun vuoksi I-pylväällä tarvitaan paarrekoot U 100,
U 120 ja U 140 sekä pylväspituudet 8,2 m, 8,7 m, 9,2 m ja 10,26 m.
Tavallisin pylväspituus on 8,7 m. Pituus 8,2 m on tarkoitettu laiturille (kun perus-
tuksen pinnan korkeus on n. 0,5 m normaalia ylempänä eli kv + 60...85 cm (kv=kor-
keusviiva; vrt. kohta 5.6.4.4.1). Pituuksia 9,2 m ja 10,26 m tarvitaan paluu- ym. joh-
timien saamiseksi riittävän etäälle ajojohtimesta, opastimista ym.
I-pylvään numerointitapana käytetään ratakilometrilukemaa, jonka jälkeen väliviiva ja
juokseva numero. Juokseva numero määräytyy siitä, monesko pylväs on kyseisellä
kilometrillä kasvavan kilometrin suuntaan. Esim. 24-1, 435–13, jne. Mikäli samalle ki-
lometrille rakennetaan uusia pylväitä, jatketaan olemassa olevaa juoksevaa nume-
rointia tai käytetään lähimmän pylvään numeroa lisättynä kirjaimella. Esim. 24-1B,
435-13B jne. Pylväsnumero sijoitetaan pylvääseen RATOn osan 17 "Radan merkit"
mukaisesti.
Pylvään pituus on valittava siten, että ajojohtimen korkeutta voidaan säätää -15...+25
cm ilman suurehkoja muutoksia, kuten muiden johtimien siirtoa. Perustuksen pinnan
korkeuden poiketessa pylväspituudelle tarkoitetusta tasosta tai käytettäessä erikois-
54 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
kääntöorsia esim. sillan alituksessa voi kääntöorren kiinnitin osua sidelevyn kohdalle,
jolloin on käytettävä kääntöorren kiinnittimen ja pylvään välissä tarkoitusta varten
suunniteltua kiinnityslevyä. P-pylväs
P-pylvästä käytetään yksittäisenä pylväänä sekä portaalin ja ulokepylvään jalkana.
Yksittäisenä pylväänä sitä käytetään mm:
• harustamattomana kiristyspylväänä ja
• ahtaissa raideväleissä, joihin esim. I-pylväs ei mahdu.
P-pylvään käyttöä ulokepylvään jalkana rajoittaa sen taipuma rataa vastaan kohti-
suorassa suunnassa.
Portaalin jalkana P-pylvästä käytetään kaksi- tai useampijalkaisissa portaaleissa, joi-
den jalkaväli on portaattomasti valittavissa 28 m:iin saakka.
P-pylvään kuormitus vaihtelee paljon, joten paarrekokoja tarvitaan useita: U 200, U
220, U 240, U 260 ja U 280. Pylväspituudet ovat: 8,3 m, 8,8 m ja 9,3 m. Portaalin jalko-
jen pituuksien ja paarrekokojen ei tarvitse olla keskenään samoja. Taulukossa 5.7.4 on
esitetty P-pylvästyypit, niiden tyyppikoodit ja tyyppikuvien piirustusnumerot.
Taulukko 5.7.4 P-pylväät
Paarrekoko/pituus Pylvään tunnus Piir. NroU200/8,3 2083 FA1-140U200/8,8 2088 FA1-140U200/9,3 2093 FA1-140U220/8,3 2283 FA1-139U220/8,8 2288 FA1-139U220/9,3 2293 FA1-139U240/8,3 2483 FA1-138U240/8,8 2488 FA1-138U240/9,3 2493 FA1-138U260/8,3 2683 FA1-137U260/8,8 2688 FA1-137U260/9,3 2693 FA1-137U280/8,3 2883 FA1-136U280/8,8 2888 FA1-136U280/9,3 2893 FA1-136
Perustuksen tullessa kallion reunalle, tukimuurille tai laiturikatoksen päälle voidaan
tarvita normaalia lyhyempiä pylväitä, joiden pituudet on pyrittävä valitsemaan 0,5 m
portain.
Portaaliorren paarrekokoja on kolme: L 40x5, L 50x6 ja L 70x7. Kaksijalkaisen tai eril-
lisillä orsilla varustetun useampijalkaisen portaalin jalkaväli on 9...22 m (paarre L
40x5) tai 15...28 m (paarteet L 50x6 ja L 70x7). Jatkuvalla orrella varustettu useampi-
jalkainen portaali voi olla pidempi. Tarvittaessa voidaan ortta jatkaa jalkavälin ulko-
puolelle ns. ulokeorreksi (liite 5). P-pylvään numerointi noudattaa samoja sääntöjä kuin I-pylvään paitsi kilometri-
numeron ja juoksevan numeron väliin laitetaan väliviivan sijasta kauttaviiva. Esim.
24/1, 435/13 jne.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 55
RATO 5 Sähköistetty rata
R-pylväät
Kun P-jalkaisen portaalin jalkaväli ei riitä, on käytettävä ns. kehäportaalia. Sitä on
kahta tyyppiä: kevyt ja raskas kehäportaali. Kevyen kehäportaalin jalat ovat L 90x9
-paarteisia R-pylväitä; orren päiden paarrekoko on L 55x6 ja keskiosien L 50x6. Ras-
kaan kehäportaalin jalkoina olevien R-pylväiden paarrekoko on L 100x10 ja orren L
70x7. Kevyen kehäportaalin jalkaväli on enintään 37 m ja raskaan 48 m (liite 6). Tar-
vittaessa näitäkin portaaleita voidaan jatkaa lisäämällä jalkoja ja orsia, myös uloke-
orsi. Orren kiinnitystavan vuoksi kehäportaalin jalkavälin (keskeltä keskelle) tulee olla
tasametrejä.
Pelkkää R-pylvästä voidaan joutua käyttämään esim. kiristyspylväänä, jolla on poik-
keuksellisen suuri rataa vastaan kohtisuora kuormitus.
R-pylvästä ja ulokeortta voidaan käyttää yhden raiteen yli ulottuvana ulokepylväänä
korvaamaan kevyesti kuormitettua portaalia. Ulokepylvään jalaksi on pyrittävä valit-
semaan L 90x9-paarteinen pylväs (liite 7). Raskaasti kuormitetussa, usean raiteen yli
ulottuvassa ulokepylväässä joudutaan käyttämään L 100x 10-paarteista jalkaa.
R-pylvään tavallisin pituus on 8,8 m. Harvinaisempia pituuksia ovat 9,3 m ja 8,3 m
sekä tarvittaessa tätäkin lyhyemmät 0,5 m portain. Kehäportaalin jalat saavat olla
eripituisia mutta jalkojen ja orsien tulee olla keskenään samaa tyyppiä.
R-pylvään numerointi noudattaa samoja sääntöjä kuin I- ja P-pylvään paitsi kilometri-
numeron ja juoksevan numeron väliin laitetaan X-kirjain. Esim. 24X1, 435X12 jne. IM-pylväät
IM-pylvästä käytetään imumuuntajatelineessä, joka muodostuu kahdesta IM-
pylväästä (jalasta) ja kolmesta niiden välisestä orresta. Imumuuntajateline on sijoi-
tettava erotuskentän siirtymäjänteen keskivaiheille. Eri raiteiden imumuuntaja-
telineet on sijoitettava kohdakkain telineiden välille vedettävien ylitysjohtimien takia.
IM-pylvään pituus on normaalisti 10,26 m ja vastaava imumuuntajatelineen korkeus
10,4 m. IM-pylväs on rakenteeltaan samanlainen kuin I-pylväs ja sen paarrekoko on
U 140. Imumuuntaja voidaan sijoittaa myös (erotuskentän välipylväänä olevaan) P-
pylvääseen vaihteenlämmitysmuuntajan tapaan.
5.7.1.4.2 Sijoitusperusteet
Seuraavat pylvään sijoitussäännöt johtuvat yleisistä määräyksistä (kohta 5.9), rauta-
teiden erikoisolosuhteista sekä johdinten ja varusteiden sijoitussäännöistä. Pylvässi-
joitukseen liittyviä asioita on käsitelty myös kohdassa 5.7.1.4.1.
• Pylväs on sijoitettava riittävän etäälle tien reunasta, risteävästä johdosta
yms.; etäisyydeksi on pyrittävä saamaan vähintään 5 m.
• Jännitteisten osien on täytettävä osan 5.9 mukaiset etäisyydet silloista,
katoksista, rakennuksista, opastimista ym.
• Opastimen näkyvyyden tulee olla riittävä. Tämä voidaan varmistaa esim.
sijoittamalla lähin pylväs 5...10 m opastimen taakse.
• Pylvään etäisyyden raiteesta on täytettävä kohdan 5.6.2.1 vaatimukset ottaen
huomioon mm. että
56 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
o taulukkoarvot pyöristetään ylöspäin lähimpään kymmeneen cm:iin,
o etäisyyteen on lisättävä toleranssit, mahdolliset levitykset (vaih-
teissa) sekä mahdollisesta perustuksen (portaalin) vinosta asennosta
aiheutuva lisä,
o on tarkistettava enintään 4,25 m korkeudella kiskon selästä sijait-
sevien rakenteiden kuten erottimien ohjainkotelojen ja kiristyspaino-
jen ulottuvuus,
o IM-pylvään ollessa erotuskentän välipylväänä sen minimietäisyys on
3,1 m, muuten 3,5 m (vrt. kohta 5.6.2.1)
o vaihteenlämmityspylvään minimietäisyys on 3,5 m. Sijoituksessa tu-
lee huomioida sähkökeskuksien edessä tarvittavat työskentelyalueet.
o kehäportaalin jalkaväli (keskeltä keskelle) on tasametrejä.
• Laiturien pylvässijoituksessa on otettava huomioon erityisesti ajoneuvo-
liikenne: pylväsetäisyydeksi on valittava 4,8...5,8 m sekä on vältettävä
sijoittamasta pylvästä kuormauslaiturille. Laiturien pylvässijoitukseen
liittyviä asioita kuten vaara-alueen mittoja on käsitelty myös kohdassa
5.6.2.1.
• Mikäli ratapihan valaistukseen käytetään ratajohtopylväitä, pylväsväli
(johdinjänne) saa olla normaalisti enintään 60 m laiturialueella ja 65 m
muualla. Valaisimien asennusta ratajohtopylväisiin on kuitenkin vältettävä.
• Pylvään perustuksen vaatima etäisyys silloista, rummuista, rakennuksista,
kaapeleista ym. on otettava huomioon; erikoisperustusten tarvetta on vältet-
tävä.
• On vältettävä sijoittamasta pylvästä välittömästi raidepuskimen taakse,
raiteensulun viereen tai muuhun paikkaan, jossa vaurioitumisvaara on
tavallista suurempi.
• Johtimien sijoitussäännöistä johtuvat seuraavat vaatimukset:
o Pylväs on sijoitettava sähköistettävän vaihteen matemaattisen pis-
teen lähelle (kohta 5.7.1.5.3).
o Pylvään paikkaa voi rajoittaa jänteiden sallittu maksimipituus sekä
pituusero (kohta 5.7.1.5.2).
o Kiristyskentän siirtymäjänteen tulee olla määrämittainen, normaalisti
60 tai 55 m (kohta 5.7.1.3.1). 5.7.1.4.3 Kannatusrakenteen valinta
Ratajohdon kannatusrakenne valitaan kohdassa 5.7.3. määriteltyjen laskentamallien
perusteella.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 57
RATO 5 Sähköistetty rata
Pylväiden ja portaaliorsien kuormitukset on laskettava kohdassa 5.7.3.1 esitettyjen
kuormitustapausten mukaan.
5.7.1.4.4 Perustukset
Perustuksen tyyppi ja koko määräytyvät pylvästyypin, perustuksen kuormituksen ja
maaperän perusteella. Perustuksen määräävä kuormitustapaus voi olla eri kuin pyl-
vään.
Perustusten suunnittelussa ja rakentamisessa on noudatettava Liikenneviraston oh-
jeita.
Perustuksen pinnan korkeudeksi on valittava normaalisti kv+10 cm. Laiturilla voidaan
valita taso kv+60...85 cm ja rautatiesillalla, korkealla penkereellä ym. esimerkiksi kv--
40 cm. Perustuksen pinnan noustessa viereisen raiteen kiskotason yläpuolelle on tar-
kistettava perustuksen etäisyys raiteesta kohdan 5.6.2 mukaan.
5.7.1.4.5 Harukset
Kiristyspylväänä oleva I-pylväs on harustettava (liite 3).
Harusta ei tule sijoittaa laiturille eikä muuhunkaan paikkaan, jossa joudutaan usein
kulkemaan. Ratapihoille mahdollisesti tulevat harukset on selvitettävä tapauskoh-
taisesti.
Haruksen etäisyyden tiestä sekä raiteen keskiviivasta tulee täyttää pylväälle asetetut
vaatimukset. Harus on sijoitettava Liikenneviraston alueelle ja vähintään 1 m etäisyy-
delle rakennuksista, opastimista, kaapeleista ym.
Rataa vastaan kohtisuoraa harusta (poikittaisharusta) voidaan käyttää esim. raskaasti
kuormitetun ulokepylvään tukemiseen. Erityisesti raiteen yli harustettaessa on otet-
tava huomioon ATU (RATO 2) sekä kohdan 5.9 mukaiset etäisyydet jännitteisistä ra-
kenteista.
Harus on vähintään 2 x 25 mm2 teräsköyttä. Harusankkurina on maahan kaivettu be-
tonilaatta paitsi kalliossa, sillassa ym. pelkkä teräslenkki. Harusankkuria mitoitetta-
essa on huomioitava maaperäolosuhteet.
Harus on varustettava haruseristimellä (liite 22), jos
• harus tulee maakaapelin lähelle (haruksille sovelletaan samoja etäisyys-
vaatimuksia kuin pylväille),
• pylväs varustetaan potentiaalin ohjauselektrodilla
• pylväs eristetään maasta. Muussa tapauksessa on galvaanisen haruskorroosion estämiseksi sijoitettava te-
räsosien väliin galvaanisen yhteyden katkaiseva eristysholkki tms. eristyskappale.
Haruseristimen alaosan on oltava normaalissa asennossaan vähintään 3,5 m etäisyy-
dellä maan pinnasta.
58 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
5.7.1.5 Johdinsijoitus
5.7.1.5.1 Ajojohtimen rakenne eri raiteilla
Ajolangan poikkipinta määräytyy liikennetiheyden perusteella: pääraiteelle on valit-
tava 100 mm2 ja sivuraiteelle normaalisti 80 mm2 ajolanka.
Jos sivuraiteen ajolanka käy pääraiteella yksinään tai toisen langan alapuolella (esim.
vaihde), sen poikkipinnan tulee olla 100 mm2. Myös vilkkaasti liikennöidyille sivu-
raiteille voidaan valita 100 mm2 ajolanka. Ajolangan poikkipinta tulee määritellä pro-
jektikohtaisissa suunnitteluperusteissa.
Ajojohtimen ripustustapa määräytyy raiteen ajonopeuden ja käytettävän ratajohto-
tyypin perusteella seuraavasti:
• Suurimman sallitun ajonopeuden ollessa yli 120 km/h käytetään ohjainta
sekä yleensä Y-köyttä (liite 12); Y-köyttä ei tarvita
o kääntöorsilla, joiden systeemikorkeus on alle 100 cm,
o sivuunvientiorsilla (kiristyskentissä ja 1:9 vaihteissa),
o kääntöorsilla, joiden etäisyys ryhmityseristimen tai erotusjakson kes-
kipisteeseen on alle 15 m,
o erikoistapauksissa esim. ajolangan nousun rajoittamiseksi kääntö-
orren lähellä sekä
o kaarresäteen ollessa enintään 700 m.
• Ohjainta käytetään myös yli 80 km/h ajonopeuksilla, mutta yleensä alle
80 km/h nopeuksilla vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi suuren kulma-
voiman takia (liite 19).
• Y-köydetöntä ohjaimellista ajojohdinta voidaan käyttää erikseen sovituilla
rataosilla.
5.7.1.5.2 Jänteen pituus ja siksakit
Jänteen maksimipituus on 65...71 m ja se riippuu ratajohtotyypistä sekä rataosakoh-
taisista vaatimuksista. Tärkeintä on, että ajojohtimen dynaamiset ominaisuudet ja
samalla virranotto pysyvät hyvinä (ks. kohta 5.6.3).
Suurin jännepituus erotuskentän siirtymäjänteessä ja sivuunvientijänteessä on n. 55
m sekä 60 m suljetun kentän siirtymäjänteessä ja sivuunvientijänteessä. Pituudet
riippuvat ratajohtotyypistä (suurimmasta sallitusta nopeudesta).
Ei ole suositeltavaa tehdä kiristysvälin tavallisia jänteitä samanpituisiksi. Tämä saat-
taisi jollakin nopeudella lisätä virroittimen pystyliikkeen amplitudia. Yli 160 km/h no-
peuksilla jännepituuden ylittäessä 65 m enintään 3 samanpituista jännettä saa olla
peräkkäin, minkä jälkeen jännepituutta täytyy muuttaa vähintään 4 m.
Yleisinä rajoittavina tekijöinä jännepituuteen ovat jääkuorman aiheuttama riippuma,
tuulen aiheuttama ajolangan sivuttaissiirtymä sekä ajojohtimen dynaamiset ominai-
suudet (joustavuuden tasaisuus). Lisäksi jänteen pituutta voivat rajoittaa seuraavat
paikalliset tekijät:
• ajolangan normaalia pienempi korkeus esim. sillan alituksessa
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 59
RATO 5 Sähköistetty rata
• pienennetty systeemikorkeus esim. tunnelissa ja sillan alituksessa
• kaarre
• epätavalliset siksakit sekä
• pistemassat, kuten ryhmityseristimet, jolloin määrääväksi tulee pienin sallittu
ajojohtimen rakennekorkeus tai ripustimen pituus. Rajoittavana tekijänä voi olla myös peräkkäisten jänteiden pituusero, joka saa olla
enintään 15–20 m (ratajohtotyyppikohtainen) seuraavissa tapauksissa:
• Y-köysiripustetuilla ajojohdinjänteillä,
• P- ja R-pylväisiin kiinteästi (rulla- tai tukieristin) sijoitettujen muiden johti-
mien jänteillä sekä
• muillakin jänteillä silloin, kun rajoituksen noudattaminen ei aiheuta muita
haittoja. Ajolangan tasaisen kulumisen vuoksi on ohjaimen noste pyrittävä saamaan riittävän
suureksi, vähintään n. 20 N:ksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siirtymäkaari-
alueiden sekä vaihteiden siksakeihin.
Siksakin valinnalla voidaan vaikuttaa kohdassa 5.9 esitettyjen minimimittojen täyt-
tymiseen opastimista, laiturikatoksista ym. kohteista. Vierekkäisille raiteille on pyrit-
tävä valitsemaan samat tai samansuuntaiset siksakit, jotta johtimet kääntöorsineen
saataisiin mahdollisimman etäälle toisistaan.
Erikoisvarusteet kuten erotusjaksot ja ryhmityseristimet aiheuttavat siksakeille omat
erityisvaatimuksensa (kohdat 5.7.1.3.5 ja 5.7.1.3.6), samoin vaihteet. Näissä kohdissa
noudatetaan ratajohtotyyppikohtaisia suunnittelu- tai viimeistelyohjeita.
5.7.1.5.3 Ajojohtimet vaihteissa
Vaihteen kohtaamisalueella pitää molempien ajolankojen olla normaalisti virroittimen
keskiviivan samalla puolella. Kohtaamisalueena pidetään liitteen 9 mukaisella virroit-
timella ajolangan etäisyysaluetta 55...105 cm sähköistettävän raiteen keskiviivasta.
Poikkeustapauksissa saa ajolanka olla kohtaamisalueella enintään 10 cm virroittimen
keskiviivan "väärällä" puolella johtimen lämpötilan ollessa +5°C. Tätä ns. kohtaamis-
sääntöä ei sovelleta sivuunvientijänteen ajolankaan, joka ei osu virroittimeen.
Varsinkin nopeasti ajettavissa vaihteissa on pyrittävä siihen, ettei lähin ajettava lanka
ylitä 40 cm minkään sähköistettävän raiteen keskiviivasta lämpötilassa +5°C. Ehdot-
tomana rajana on 46 cm, jota ei saa ylittää missään kohdan 5.7.3.1.1 mukaisessa sää-
ja kuormatilassa (vrt. kohta 5.6.4).
Siksakeja valittaessa on otettava huomioon, ettei tavallinen ohjain saa mennä nor-
maalisti enempää kuin 10 cm (suunnitteluarvo) raiteen keskiviivan yli (vrt. liite 17).
Lisäksi ohjaimelle on varattava ajojohtimen lämpöpitenemisestä johtuva liikevara,
niin ettei ohjain kosketa viereiseen ajolankaan tai sen ohjaimeen johtimen lämpötilan
vaihdellessa.
Suoraan menevän raiteen siksakiksi on pyrittävä valitsemaan 0.. .10 cm ja poikkeavan
raiteen siksakiksi 10...30 cm, 5 cm:n portain, suoraan menevästä raiteesta mitattuna.
Nopeasti ajettavilla (≥80 km/h) raiteilla on parempi käyttää ns. saksalaistyyppistä
vaihteen sähköistystapaa, jossa toisen ajolangan nousu virroittimen päälle on varmis-
tettu risteämätangoilla ja vaihtoripustimilla (ristiripustimilla). Risteämätankoa ei saa
60 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
missään tapauksessa käyttää toisen ajojohtimen oikeaan korkeuteen pakottamiseen.
Ajolankojen siksakit vaihdepylväällä ovat n. 30 cm vastakkaisiin suuntiin. Vaihto-
ripustimilla yhdistettävät ajojohtimet saavat liikkua toisiinsa nähden enintään 60 cm
lämpötilan vaihdellessa välillä -40...+50°C.
Kohtaamisalueella ei sallita muita pidikkeitä kuin ripustimen pidike, ei kuitenkaan
vaihtoripustimen pidikettä (saksalainen tapa). Erityisesti ohjaimen päässä olevan
kannatuspidikkeen sijainti on varmistettava johtimen lämpötiloissa -40...+50°C. Kui-
tenkin vähintään 3 cm viereistä ajettavaa lankaa ylempänä olevan ajolangan kan-
natuspidikkeen voidaan sallia tulevan kohtaamisalueelle. Virtaliitäntä on lisäksi pyrit-
tävä sijoittamaan etäisyydelle 0,5...2 m ripustimesta siten, että liitännän kohdalla ajo-
johtimien väli on 20...60 cm (liite 30).
Sivuraiteen ajolanka on tavallisessa vaihteessa (esim. YV54-200N-1:9) sijoitettava
3...5 cm ylemmäksi kuin pääraiteen lanka. Tämä pienentää pääraidetta kulkevan vir-
roittimen ja sivuraiteen ajolangan välistä törmäysiskua sekä mahdollistaa ajolankojen
risteämän.
Pääraiteen vaihteessa saavat ajolankojen köysivoimat muuttua enintään 1 kN lämpö-
tilan vaihdellessa välillä -40...+50°C, jotta ajolankojen (staattinen) korkeusero pysyisi
riittävänä. Sivuraiteiden vaihteissa köysivoimat saavat muuttua koko kiristysvälille
sallitun määrän.
Vaihteen kaksoiskääntöorsien järjestys on pyrittävä valitsemaan sellaiseksi, että orret
kääntyvät poispäin toisistaan johtimien lämmetessä. Kaksoisorsien systeemi-
korkeudet on valittava riittävän erisuuriksi, etteivät kannattimet hankaa toisiaan tai
toistensa kääntöorsia. Ryhmityseristimellisen jänteen systeemikorkeuksien tulee olla
niin suuret, että ryhmityseristimen kohdalle saadaan vaadittu rakennekorkeus.
Ryhmityseristimen ollessa jänteen keskellä sen ripustimesta mitatut etäisyydet vie-
reisiin ajojohtimen ripustimiin eivät saa poiketa toisistaan enempää kuin 2 m. Tarvit-
taessa on muutettava ripustinjakoa. Myös nopeasti ajettavan vaihteen koh-
taamisalueiden keskivaiheilta on ripustimet pyrittävä siirtämään niin etäälle kuin ri-
pustinväli sallii. Tällöin kohtaamisalueella on käytettävä normaalia suuremman kal-
listuskulman sallivia erikoisripustimia (kohta 5.7.2.5).
Risteämätankoa voidaan käyttää myös perinteisessä sähköistystavassa, jos esim. ris-
teämätanko varmistaa toisen ajolangan nousun virroittimen päälle tai jos sivuun-
vietävä ajojohdin pyrkisi muuten nousemaan liikaa virroittimen nostaessa. Risteämä-
tangon käytössä on otettava huomioon vaatimukset, jotka on esitetty edellä ns. sak-
salaistyyppisen sähköistystavan yhteydessä.
5.7.1.5.4 Ajojohtimet kiristyskentissä
Kiristyskenttä sisältää tavallisesti kolme jännettä: siirtymäjänteen ja kaksi sivuun-
vientijännettä, joiden päässä on kiristyslaite (kuva 5.7.1). Kiristyskentän siirtymä-
jänteessä ajolankojen ja kannattimien keskinäiset etäisyydet ovat eri kiristyskenttä-
ja ratajohtotyypeille kuvan 5.7.2 ja taulukon 5.7.5 mukaiset.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 61
RATO 5 Sähköistetty rata
Kuva 5.7.1 Johtimien asettelu kiristyskentän siirtymäjänteessä; suljetussa kentässä
yksi virtaliitäntä ja erotuskentässä kaksi potentiaaliliitäntää
62 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Kuva 5.7.2 Ajolankojen ja kannattimien keskinäinen asema kiristyskentän
siirtymäjänteen ripustuskohdissa
1) Erotuskentän molempien ajolankojen siksakkien on oltava lisäksi sallitun toleranssin ±3 cm puitteissa.
Sivuunvientiorren ajolangan siksak määrätään ajokelpoisen ajolangan siksakin ja ajolankojen vaaka-
etäisyyden avulla.
2) Kannattimien välinen maksimivaakaetäisyys määrätään ajolangan ja kannattimen välisen sallitun vaa-
kapoikkeaman perusteella
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 63
RATO 5 Sähköistetty rata
Taulukko 5.7.5 Ajolankojen ja kannattimien keskinäinen asema kiristyskentän siirty-
mäjänteen ripustuskohdissa, vrt. kuva 5.7.2
Rata-johto-tyyppi
VRR220 SR220 RT220 SR70
S71 SR160 SR80
Mitta Erotuskenttä Suljettu kenttä Erotuskenttä Suljettu
kenttä Erotuskenttä Suljettu kenttä
a ≥ 43cm ≥ 14cm ≥ 43cm ≥ 14cm ≥ 43cm ≥ 14cm b ≥ 43cm ≥ 14cm ≥ 43cm ≥ 14cm ≥ 43cm ≥ 15cm c (32-36)+4…-0 (32-36)±2 50+4…-0 50±2 40+2…-0 40+2…-0
5.7.1.5.5 Ajojohtimen ripustimet
Ajojohtimen ripustinjako tulee suunnitella ajojohdintyypin vaatimusten mukaisesti.
Normaalijänteiden ripustinjaosta voidaan joutua poikkeamaan mm.
• vaihteissa, erityisesti nopeasti ajettavissa,
• ryhmityseristimellisessä jänteessä,
• keskiankkurointiköyden ym. ristetessä ajojohdinta sekä
• matalan sillan alituksessa ajojohtimen rakennekorkeuden mennessä pienem-
mäksi kuin sallittu ripustinpituus.
5.7.1.5.6 Kääntöorret ja kiristyslaitteet
Ajojohdin kiinnitetään nivelöityihin kääntöorsiin sekä varustetaan kiristyslaitteilla,
jotta ajojohtimen köysivoimat ja riippumat pysyisivät mahdollisimman vakioina.
Kääntöorsille on varattava ajojohtimen lämpöpitenemisestä johtuva kääntymisvara
toisten kääntöorsien ym. kohteiden suhteen.
Kannattimellisen ajojohtimen kääntöorren pituus on valittava normaalisti väliltä
200...500 cm. Lyhyempiä orsia voidaan joutua käyttämään esim. vaihteissa ja tunne-
leissa. Tällöin on tarkistettava kääntöorren kääntymisen aiheuttama johtimen ja var-
sinkin ohjaimen pään sivuttaissiirtymä raiteen keskiviivaan nähden (vrt. kohta
5.6.4.2.1) sekä ajolangan köysivoiman muutos (vrt. kohdat 5.7.1.3.1 ja 5.7.1.5.3). Tun-
nelissa lämpötila voi vaihdella tavallista vähemmän, mutta toisaalta kiristysväli on
voitu valita normaalia pidemmäksi (kohta 5.7.1.3.1).
Mikäli kääntöorren suunniteltu pituus ylittäisi 500 cm, pyritään pylvään ja kään-
töorren väliin sijoittamaan konsoli. Mikäli konsolia ei voida käyttää (esim. kaksois-
kääntöorret), on tarvittaessa käytettävä normaalia pidempää kääntöortta.
Portaalin jalan viereisten raiteiden kääntöorret on pyrittävä sijoittamaan jalkaan.
Paitsi kääntöorren pituus myös viereinen johdin, vaihteenlämmitysmuuntaja ym. voi
vaatia kääntöorren siirrettäväksi pois portaalin jalasta portaaliorteen (vrt. kohta
5.7.1.5.7).
Portaaliorteen sijoitettu kääntöorsi ripustuspalkkeineen on saatava myös viereisen
raiteen ATUn ulkopuolelle. Normaalisti tämä voidaan varmistaa valitsemalla sen
tyyppinen kääntöorsi, että kääntöorren osat sekä ripustuspalkki tulevat ylemmäksi
kuin ajolanka. Kannattimellisen ajojohtimen ripustuspalkin etäisyydeksi ko. sähköis-
64 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
tettävän raiteen keskiviivasta voidaan valita normaalisti 200 cm (puristusorsi) tai
250 cm (veto-orsi). Eri sähköistä ryhmää olevien kääntöorsien välille on pyrittävä saamaan huoltotyös-
kentelyn vaatima etäisyys (toisen ryhmän orren ollessa jännitteinen). Lisäksi on otet-
tava huomioon kohdan 5.9 mukaiset etäisyydet maan pintaan, opastimiin, laituri-
katoksiin, kallioleikkauksiin ym.
Lisäksi on tarkistettava ripustuspalkin kestävyys ja taipuma, varsinkin kiristyskentäs-
sä ja vaihteessa. Jos ripustuspalkin kestävyys tai taipuma ylittyy, voidaan tarvittaessa
käyttää kahta ripustusputkea, jotka yhdistetään kaksoiskääntöorren välipalkilla. Ajo-
johtimen säätövarat on tarkistettava kohdan 5.6.4 mukaan.
Ohjainta tulee kuormittaa vedolla. Tämä määrääkin, milloin on valittava veto- ja mil-
loin puristusorsi. Jos ajolangan kulmavoima on nolla, on valittava veto-orsi. Ratkaisu
ohjaimellisen ja ohjaimettoman orren välillä on tehtävä käytönrajojen, raiteen käyttö-
tarkoituksen (pää-/sivuraide) sekä kohdan 5.7.1.5.1 mukaan. Ohjaimen käyttö tulee
määritellä projektikohtaisissa suunnitteluperusteissa.
Normaaliorsien systeemikorkeudet vaihtelevat välillä 100...200 cm, tavallisin arvo on
160 cm. Sillanalitus- ym. erikoisorsien systeemikorkeudet vaihtelevat välillä
25...100 cm. Alle 25 cm systeemikorkeus saadaan tarvittaessa
• rajoittamalla ohjaimen nousua (nousunrajoitinruuvilla tai sivutuen kalte-
vuudella),
• käyttämällä erilaista ohjainta tai
• sijoittamalla ajolanka ja kannatin omille kääntöorsilleen. Käytettäessä alle 20 cm systeemikorkeuksia on ko. alueella valittava kannatinmate-
riaaliksi normaalisti ajolanka virroittimen aiheuttaman kulumisvaaran takia. Erikois-
tapauksissa voidaan Liikenneviraston luvalla sijoittaa kannatin samalle korkeudelle
kuin ajolanka (esim. sillanalitus), jolloin sen materiaaliksi täytyy valita ajolanka alu-
eella, jossa virroitin voi sitä kuluttaa.
Pieniä systeemikorkeuksia käytettäessä voidaan joutua jättämään ripustimia pois se-
kä käyttämään normaalista poikkeavaa ripustinjakoa (kohta 5.7.1.5.5).
Ajojohtimen kiristysvälit on varustettava normaalisti kiristyspyörästöillä. Pienen tilan
vaativaa pneumaattishydraulista kiristyslaitetta tai jousikiristyslaitetta voidaan käyt-
tää esim. tunnelissa (liite 47).
Painokiristyslaitteistoja on kahta perustyyppiä (liitteet 44, 45 ja 46):
• yhdellä kiristyspyörästöllä ja tasauslevyllä toteutettu kannattimen ja ajo-
langan yhteiskiristys ja
• kahdella kiristyspyörästöllä toteutettu kannattimen ja ajolangan erillis-
kiristys. Kiristyspyörästön kiristyspainoiksi on pyrittävä valitsemaan betonipainot. Halkai-
sijaltaan pienempiä valurautapainoja voidaan joutua käyttämään esim. ahtaassa rai-
devälissä sekä (ulkonäkösyistä) laiturialueella. Kiristyspyörästön sijoittamista laitu-
rille on kuitenkin kaikin tavoin vältettävä.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 65
RATO 5 Sähköistetty rata
Käytettäessä johtimien kiristämiseen I-pylvään vakioreikiä, kiristyspyörästön kiinni-
tyskorkeudeksi perustuksen pinnasta on valittava 750 cm (kiristyskenttä) tai 710 cm
(vaihde). Muissa tapauksissa voidaan kiinnityskorkeus valita portaattomasti, tarvit-
taessa em. mittoja alemmaksikin, mutta tällöin on tarkistettava, että kiristyspainoille
jää tarpeeksi ajojohtimen lämpöpitenemisen vaatimaa liikkumisvaraa. Erityisesti on
tarkistettava, ettei kaksoiskääntöorren kiinnityspalkki tai muu rakenne estä kiris-
tyspainojen tarpeellista liikkumista.
5.7.1.5.7 Muut 25 kV:n johtimet
Ajojohtimen lisäksi 25 kV johtimia ovat ajojohtimeen liitettävät syöttö-, ohitus-, ryh-
mitys-, radanylitys- ja liitäntäjohtimet sekä säästömuuntajajärjestelmässä vastajoh-
din.
Nämä johtimet on pyrittävä sijoittamaan niin etäälle toisistaan sekä ajojohtimista,
ettei yhteen johtimeen kohdistuvan työskentelyn aikana jouduttaisi kytkemään mui-
takin johtimia jännitteettömäksi.
Johtimien joutuessa toistensa lähelle esim. sillan alituksessa on tarkistettava kohdan
5.9 mukaiset vapaat ilmavälit ottaen huomioon, että eri sähköistä ryhmää olevien joh-
timien välille vaaditaan normaalia suurempi etäisyys. Erottimen avausvälin kanssa
rinnan olevan eristimen jännitekestoisuusvaatimukset riippuvat lisäksi jännitteiden
vaihe-erosta.
Johtimen etäisyyksiin vaikuttavia määrääviä riippumia laskettaessa on otettava huo-
mioon johtimen virumasta, haruksen myötäämisestä, asennusepätarkkuudesta ym.
johtuva köysivoiman toleranssi sekä enintään viisi jännettä sisältävän johtimen kiris-
tyspylväiden jousto (vrt. kohta 5.7.1.4.3).
Ajojohtimeen kiinnitettäviä liitäntäjohtimia käytetään virta- ja potentiaaliliitännöissä
(kohta 5.7.2.5). Liitännän sijoituksessa on otettava huomioon seuraavat näkökohdat:
• Ajettavassa ajolangassa oleva liitin ei saa tulla etäisyysalueelle 55...105 cm
sähköistettävän raiteen keskiviivasta. Ajojohtimen lämpöpitenemisen vaiku-
tus on otettava huomioon.
• Liitännällä yhdistettävien ajojohtimien vaakaetäisyys liitännän kohdalla on
pyrittävä saamaan rajoihin 20...60 cm.
• Liitäntä on pyrittävä sijoittamaan etäisyydelle 0,5...2 m lähimmästä ripusti-
mesta. Vastajohdin pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle ajojohdinta induktanssin
pienentämiseksi. Vastajohtimen periaatteellinen sijainti on esitetty kuvassa 5.5.2.
5.7.1.5.8 Paluujohdin
Paluujohdin on muodostettava normaalisti kahdesta osajohtimesta. Osajohtimet on
sijoitettava keskimäärin vähintään 80 cm etäisyydelle toisistaan. Paluujohdin on py-
rittävä sijoittamaan vastaavan ajojohtimen lähelle, mutta ylemmäksi kuin ajojohdin.
66 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Avoradalla paluujohdin voidaan sijoittaa pylvään takareunaan tai tarvittaessa vaa-
kapalkille pylvään huippuun. Laitureilla ja ratapihoilla voidaan paluujohdin sijoittaa
konsolille tai portaaliorrelle. Tarkistettaessa kohdan 5.9 mukaisia etäisyyksiä opastimista, kallioleikkauksista, ris-
teävistä johtimista ym. on otettava huomioon kohdassa 5.7.1.5.7 esitetyt johdinriip-
puman virhetekijät.
Paluujohdin on kytkettävä imumuuntajan toisiopuolen kanssa sarjaan ja liitettävä pa-
luukiskoon (PKL:llä) imumuuntajavälin keskivaiheilla, enintään 1,3 km etäisyydellä
imumuuntajasta. Perustellusta syystä voidaan Liikenneviraston luvalla käyttää pi-
tempää etäisyyttä.
Liikenneviraston luvalla kaksiraiteisella radalla voidaan paluujohtimien osajohtimet
yhdistää yhdeksi poikkipinnaltaan suuremmaksi johtimeksi pylväälle syntyvän tilan-
puutteen takia.
5.7.1.5.9 Reduktio-, kiskonvarmistus- ja M-johdin
Pylväiden maadoittamista varten paluujohtimen alapuolelle sijoitetaan ns. M-johdin.
Se yhdistetään jokaiseen pylvääseen ja maadoitetaan paluukiskoon (MKL:llä) enin-
tään 215 m välein kohdan 5.9 mukaisesti. Viestijohtoihin häiriöitä aiheuttavan maavirran pienentämiseksi on alemman paluu-
osajohtimen ja M-johtimen välisen etäisyyden oltava 1-raiteisella radalla n. 2 m ja 2-
tai useampiraiteisella radalla 0,8...1,0 m.
Joiltakin rataosilta on imumuuntajat jätetty pois. Tällöin radan impedanssin pienen-
tämiseksi paluukiskon rinnalle on asennettu ns. reduktiojohdin (R). Reduktiojohdin on
yhdistetty paluukiskoon varmistetusti (RKL:llä) 300...500 m välein. R-johdinalueella
jokainen pylväs on maadoitettu suoraan paluukiskoon.
Kiskonvarmistus- (K-) johdinta on käytetty alueilla, joissa paluuvirtatienä on vain yksi
paluukisko. Tällaisia alueita voivat olla esim. yksiraiteisen radan yksikiskoisesti eris-
tetyt raideosuudet kuten tulo-opastimen ja vaihteen väli sekä varoituslaitteilla varus-
tetun tasoristeyksen lähiympäristö. K-johdin on yhdistetty varmistetusti paluukiskoon
(KKL) alueen päissä ja 300 m välein. K-johdinalueella jokainen pylväs on maadoitettu
suoraan paluukiskoon.
Nykyisin M-johdinta käytetään myös kohteissa, joissa aiemmin olisi käytetty R- tai K-
johdinta. Muutostöiden yhteydessä R- ja K-johtimet voidaan muuttaa M-johtimiksi. 5.7.2 Rakenteiden ja komponenttien suunnittelu
5.7.2.1 Yleistä
Yhteenveto ratajohdossa yleisesti käytetyistä johtimista, köysistä ja langoista on esi-
tetty taulukossa 5.7.6.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 67
RATO 5 Sähköistetty rata
Taulukko 5.7.6 Yhteenveto ratajohdossa käytetyistä johtimista
JOHDIN, KÖYSI JA LANKA
Koko mm2
Standardi Aine Tunnus
Ajolanka 100 80
EN 50149 EN 50149
Kupari Kupari
Kannatin
50 70
DIN 48201-2 DIN 48201-2
Pronssi Pronssi
50 Bz 70 Bz
Y- köysi 25 SFS-EN 13602 Kupari 25 Cu
Ripustin - köysi - lanka 16 mm2
10 16
DIN 43138 SFS-EN 13602
Tinapronssi Kupari
25 kV virtaliitännät 120 (95) 120
DIN 43138 SFS-EN 13602
Kupari Kupari
120 (95) CuF 120 Cu
25 kV potentiaali-liitännät
25 DIN 43138 Kupari 25 CuF
Teräsköydet - harusköysi - ankkurointiköysi
25 52 52
SFS 5701 SFS 5701 SFS 5701
Sinkitty teräs Sinkitty teräs Sinkitty teräs
St 25 St 52 St 52
Kiristyspyörästön köysi - ∅8 mm - ∅9 mm
26,5 50
BS 2 W 11 DIN 3051 Osa 1
Ruostumaton teräs Sinkitty teräs
56 PNC
Paluu- ja M-johdin sekä liitännät
107 201
SFS 5701 SFS 5701
Alumiini Alumiini
AAC 107 AAC 201
Syöttö- ja ohitusjoh-din. Vastajohdin
234 177
SFS 5701 SFS 5701
Alumiini/Teräs Alumiini/Teräs
ACSR 201/33 ACSR 152/25
Ajolangan ja kannat-timen välinen kes-kiankkurointiköysi
50 70
DIN 48201-2 DIN 48201-2
Pronssi Pronssi
50 Bz 70 Bz
5.7.2.2 Ajolanka
Ajojohtimissa käytetään kahta ajolankakokoa. Pääraiteilla ajolanka on 100 mm2 ja
sivuraiteilla normaalisti 80 mm2. Ratapihan tiheään liikennöidyillä sivuraiteilla voi-
daan käyttää 100 mm2 ajolankaa. Samoin sivuraiteen ajolangan poikkipinnan on olta-
va 100 mm2, jos lanka esimerkiksi vaihteissa käy pääraiteella toisen ajolangan ala-
puolella.
68 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Ajolanka on standardin EN 50149 mukainen. Aine on kovaksi vedettyä elektrolyyttiku-
paria. Tekniset arvot ja päämitat on esitetty taulukossa 5.7.6 ja liitteessä 43. Jälkim-
mäisestä käy selville, että ajolangan V-uran kulma on yhtä suuri sekä 80 että
100 mm2 ajolangalla. Tällöin mekaaniset ja sähköiset liittimet sopivat molemmille
ajolangoille eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta.
Ajolangan kulumalle on määritelty raja-arvot. Kuluma saa olla normaalisti enintään
20 % alkuperäisestä poikkipinnasta. Sen lisäksi kiristysvälille sallitaan muutama pai-
kallinen (ns. pistemäinen) enintään 30 % kuluma. Suunnittelussa tulee pistemäisen
kulumisen vähentämiseksi välttää liian pieniä ohjaimen nosteita, liian suuria ripustin-
voimia ja liian painavia pistekuormia (kohdat 5.7.1.5.2 , 5.7.2.6.6.1 ja 5.7.2.15.5).
Ajolangan on kestettävä suurin mitoitettu rasitus myös 30 %:n paikallisella kulumal-
la. Ajolangan kuluminen on huomioitava määrättäessä ajolangan ripustus- ja kanna-
tuspidikkeiden sallittuja kallistuksia, jottei virroitin kosketa em. pidikkeisiin.
Ajolankaan ei saa asennusvaiheessa tehdä jatkoksia, lukuun ottamatta muutostöitä ja
vauriotapauksia.
5.7.2.3 Kannatin
Kannattimen poikkipinta on sama sekä pää- että sivuraiteilla. Nykyisissä ratajohdois-
sa käytetään 50 mm2 ja 70 mm2 pronssikannatinta (Bz II). Aikaisemmin käytettiin
standardin BS 2755 mukaista 50 mm2 kadmiumkuparikannatinta, joka myöhemmin
korvattiin 67 mm2 tiivistetyllä kuparikannattimella 70 CuT, mutta näitä kannatintyyp-
pejä ei enää käytetä uudisasennuksissa. Kannattimen jatkosten teko on sallittua.
5.7.2.4 Y-köysi
Y-köysi on standardin SFS-EN 13602 mukaista 25 mm2 kuparijohdinta. Sitä käytetään
myös joskus hitaasti ajettavilla raiteilla ohjaimen köytenä. 5.7.2.5 Ripustimet
Ripustimien rakenteen on oltava sellainen, että se sallii ajolangan esteettömän nou-
sun ripustinta vahingoittamatta. Ripustin voidaan tehdä langasta tai köydestä. Lanka-
ripustimet tulee tehdä kaksiosaiseksi, jolloin niissä on hahlomainen liitoskohta. Kun
ajojohtimen rakennekorkeus on niin pieni, ettei lanka- tai köysiripustinta voida käyt-
tää, valitaan kuparilatasta tehty liukuva ripustin (liite 13). Ripustuspidikkeiden, joilla ripustin kiinnitetään ajolankaan, kannattimeen ja Y-
köyteen, on oltava rakenteeltaan sellainen, että pidike voi kallistua 100 mm2 kulumat-
tomassa ajolangassa 30° (80 mm2 ajolangassa 25°) ennen kuin virroitin ottaa kiinni
pidikkeeseen.
Ripustinköysi on 10 mm2 taipuisaa pronssiköyttä DIN 43138-Bz II.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 69
RATO 5 Sähköistetty rata
5.7.2.6 Kääntöorret
5.7.2.6.1 Yleistä
Ajojohdin kiinnitetään kannatusrakenteeseen (I-pylväs, portaalin jalka, ripustuspalkki
tms.) kääntöorren avulla. Kääntöorren tehtävänä on ajojohtimen kannattamisen lisäk-
si siksakin aikaansaaminen. Kääntöorsi on nivelöity kiinnityskohdistaan siten, että se
pääsee kääntymään vaakatasossa radan suunnassa kumpaankin suuntaan 90°. Täl-
löin kääntöorsi voi kääntyä ajojohtimen lämpöpitenemisestä aiheutuvien liikkeiden
mukaan, jotta ajojohtimen köysivoimat ja riippumat pysyvät mahdollisimman vakioi-
na. Poikkeuksen muodostaa keskiankkurointiorsi, jonka kääntyminen radan suunnas-
sa on estetty ankkurointiköyden avulla (liite 11). Kääntöorsissa käytetään alumiinisia tai kuumasinkittyjä teräspyöröputkia.
Kääntöorsien pystyasemaa on voitava säätää portaattomasti.
Valmiissa ratajohdossa asennuksen jälkeen ajolankaa on voitava säätää sivuttais-
suunnassa ±9 cm lukuun ottamatta eräitä erikoisorsia, joissa säätövara voi olla pie-
nempi tai sitä ei ole ollenkaan.
5.7.2.6.2 Päätyypit
Kääntöorret jaetaan kahteen päätyyppiin: normaali- ja erikoisorsiin. Normaaliorsia on
kahta päätyyppiä. SR 70 -tyyppisissä kääntöorsissa kannatin kiinnitetään vaakatuen
ylä- tai alapuolelle ja toisessa päätyypissä vinotukeen. Niissä tapauksissa, joissa
normaaliorsia ei voida käyttää kuten esim. sillanalituksissa, tunneleissa tms., käyte-
tään erikoisorsia. Nämä suunnitellaan kutakin käyttötarkoitusta varten. Kääntöorret
on numeroitu tyypin ja systeemikorkeuden perusteella.
Ajojohtimen kulmavoiman vaikutussuunnan mukaan normaali- ja erikoisorret jaetaan
veto- ja puristusorsiin. Veto-orsissa ajolangan kulmavoima vaikuttaa kääntöorren
kiinnityskohdasta ajojohtimeen päin (tai sen suuruus on nolla). Puristusorsissa ajo-
langan kulmavoima vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan. Kulmavoima muodostuu suo-
ralla radalla ajojohtimen siksakista ja kaarteissa kaarre- ja siksakvoimista.
Kääntöorsissa on kaksi tai kolme eristintä, jotka ovat kiinnityskohdan puoleisessa
päässä. Kolmieristimisiä orsia käytetään pääasiassa ratapihoilla portaaliorressa. Nii-
den rakenne on sellainen, ettei kääntöorsi ripustuspalkkeineen ulotu viereisen raiteen
ATUn sisäpuolelle.
5.7.2.6.3 Pituus
Kääntöorsien pituus vaihtelee normaalisti 200...500 cm. Alumiinikääntöorsien pituu-
den yläraja on noin 500 cm. Poikkeustapauksissa käytetään lyhyempiä orsia. Veto- ja
puristusorsien maksimipituudet määräytyvät kääntöorsiputkien ja alaeristimen lu-
juuden perusteella.
Ohjaimellisten veto-orsien minimipituuden määrää ohjaimen vaatima tila sivutuessa
tai ohjaimen köydessä ajolangan ollessa nimelliskorkeudessa 615 cm. Korkeuden ol-
lessa pienempi ATU määrää orren minimipituuden. Samoin ATU määrää ohjaimetto-
man veto-orren sekä ohjaimellisen että ohjaimettoman puristusorren minimipituu-
den.
70 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
5.7.2.6.4 Systeemikorkeus
Kääntöorsien systeemikorkeudet vaihtelevat seuraavasti:
• Normaaliorret; 100...200 cm. Tavallisin systeemikorkeus on 160 cm.
• Erikoisorret (sillan alitusorret tms.); 25...100 cm.
5.7.2.6.5 Ajolangan ripustustapa kääntöorteen
Ajolangan ripustustapa kääntöorteen määräytyy raiteen ajonopeuden perusteella. Jos
ajojohtimen ajonopeus on < 80 km/h, kiinnitetään ajolanka sivutukiputkeen kanna-
tuspidikkeen ja sivutuen hahlon avulla (liite 8). Ajojohtimen ajonopeuden ollessa
≥ 80 km/h käytetään ajolangan kiinnittämiseen ohjainta (liite 8). Ohjaimen tehtävänä
on parantaa ajojohtimen joustavuutta ripustuskohdassa. Ohjainta käytetään poik-
keuksellisesti myös nopeuksilla < 80 km/h, jos ajolangan kulmavoima on suuri.
5.7.2.6.6 Ohjain
5.7.2.6.6.1 Ohjaimen noste
Ohjaimen nosteen P0 suunnitteluarvot on esitetty kunkin ratajohtorakenteen omissa
suunnitteluohjeissa.
5.7.2.6.6.2 Ohjaimen vapaa nousu
Ohjaimet ja ohjaimen tuet suunnitellaan siten, että ajolangan vapaa nousu voi olla
maksimissaan 270 mm ajonopeudesta riippuen. Pienemmille ajonopeuksille ajolan-
gan vapaa nousu on noin 140...160 mm.
Kuitenkin esimerkiksi sillan alituskääntöorsissa voidaan joutua käyttämään pienem-
pää ohjaimen vapaata nousua (100...150 mm) tilan puutteen takia. Saavutettava oh-
jaimen vapaa nousu selvitetään sijoitussuunnittelun yhteydessä kussakin tapaukses-
sa erikseen.
5.7.2.6.6.3 Ohjaimen käytönrajat
Ohjaimien käytönrajoja määritettäessä huomioidaan seuraavat seikat:
• ajolangan vapaa nousu kohdan 5.7.2.6.6.2 mukainen.
• virroittimen kontaktiosa liitteen 9 mukainen.
• virroittimen sivuttaisheilahdus (on 260 mm kohtisuorassa suunnassa kalliste-
tun raiteen keskiviivaan nähden kaikilla ajolankakorkeuksilla) ks. liitteet 17 ja
18
• ajolangan ja virroittimen hiilen kuluminen yhteensä 20 mm.
• Ohjaimen taipuma kulmavoiman ja ohjaimen pituuden funktiona.
• raiteen kallistus
• sallitut minimietäisyydet, liitteet 17 ja 18:
o 75 mm virroittimen ja ohjaimen tuen sekä koukun välillä
o 15 mm virroittimen ja ohjaimen muiden osien välillä Sivuohjainputken pään etäisyyden virroittimesta on oltava vähintään 30 mm.
Käytönrajat määrittävät ohjaimen päiden minimikorkeuseron eri ohjainpituuksille ja
siksakeille raiteenkallistuksen funktiona.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 71
RATO 5 Sähköistetty rata
5.7.2.7 Paluuvirtatien johtimet
Paluujohdin on standardin SFS 5701 mukaista alumiinijohdinta AAC 107 tai AAC 201.
Alumiinijohdinta AAC 107 käytetään myös reduktio-, kiskonvarmistus- ja M-johti-
mena. Näiden liitäntäjohtimet ovat alumiinijohtimia AAC 107 ja AAC 201.
5.7.2.8 Muut 25 kV johtimet
Syöttö- ja ohitusjohtimet ovat standardin SFS 5701 mukaista teräsalumiinijohdinta
ACSR 201/33 tai alumiinijohdinta AAC 201. Vastajohtimet ovat standardin SFS 5701
mukaista teräsalumiinijohdinta ACSR 152/25.
Potentiaali- ja virtaliitäntöjen johtimet ovat yleensä standardin DIN 43138 mukaisia
taipuisia monisäikeisiä 25 mm2 ja 120 mm2 kuparijohtimia.
Ryhmitys- ja liitäntäjohtimena käytetään standardin SFS-EN 13602 mukaista kupari-
johdinta 120 Cu. Ryhmitysjohdin voi olla myös alumiinijohdinta AAC 201.
Taulukko 5.7.7 Yhteenveto 25 kV syöttö-, ohitus-, ryhmitys- ja radanylitysjohtimien joh-
timista, kannatusrakenteista ja kiristysketjuista.
Johdin Johtimen koko/ standardi
Kannatus- rakenne
Kiristysketju piir.nro
Syöttö-, ohitus- ja vastajohdin
AAC 201 SFS 5701 ACSR 201/33 (Ibis) ACSR 152/25 SFS 5701
Tukieristin R3-692 ¹)
P3-943 P3-241
Ryhmitysjohdin 120 Cu SFS-EN 13602 AAC 201 SFS 5701
P3-289 P3-943
Radanylitysjohtimet 120 Cu SFS-EN 13602 ²) ACSR 201/33 (Ibis) SFS 5701 ³)
P3-289 P3-241
Taulukossa käytettävät piirustusnumerot viittaavat Liikenneviraston arkistosta saata-
viin tyyppikuviin. 1) Johdin sidotaan eristimen huippu-uraan tai kaulalle pehmeällä ∅4,0 mm
alumiinilangalla piirustuksen P2-353 tai P2-229 mukaan.
2) Kaksiraiteisen radan imumuuntajien välinen 25 kV johdin
3) Syöttö- ja ohitusjohtimien sekä radan lähellä olevien syöttö- ja välikytkin-
asemien liittämisessä ajojohtimeen käytettävä johdin.
Syöttö-, ohitus-, ryhmitys- ja radanylitysjohtimien kiristysketjuissa käytetään lautas-
tai sauvaeristimiä.
5.7.2.9 Eristimet
Ratajohdossa käytetään seuraavia eristintyyppejä, joiden rakenne on esitetty liitteis-
sä 20…22:
• Sauvaeristin: Kääntöorren eristimet, ajojohtimen kiristyseristin
• Tukieristin: 25 kV johtimien kannatuseristin, erikoiskääntöorsien eristin
• Rullaeristin: Paluujohtimen kannatuseristin
• Lautaseristin: Kiristysketjujen eristin; paluujohtimet ja 25 kV johtimet
• Haruseristin: Ratajohtopylväiden harukset.
72 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Eristimien on täytettävä seuraavat vaatimukset:
• Eristimien ja ilmavälien on täytettävä kohdassa 5.9 esitetyt sähköiset
minimivaatimukset.
• Eristimeen kohdistuva suurin mekaaninen kuormitus saa olla enintään 40 %
eristimen mekaanisesta murtokuormasta. Tämä vaatimus koskee myös
johtimen katkeamisesta aiheutuvia kuormituksia.
• Haruseristimen murtolujuuden on oltava vähintään yhtä suuri kuin siihen
kiinnitettävän haruksen.
• Eristimien koestusmääräykset on esitetty IEC:n julkaisuissa 60383-1 ja -2
sekä 61109 ja 61952. Eristimiltä vaadittavat kokeet käyvät selville eristimien
laatuvaatimuksista.
• Sauva-, tuki- ja rullaeristimien ylimpään laippaan merkitään ennen lasitusta
tyyppi- tai piirustusnumero, valmistajan merkki sekä valmistusvuosi ja
-kuukausi. Lautaseristimiin merkinnät tehdään yleensä kappaan.
5.7.2.10 Kiristyslaitteet
Kiristyslaitteiden, jotka muodostuvat kiristyspyörästöstä ja -painoista sekä ketjusta,
tehtävänä on eliminoida lämpötilanvaihteluista aiheutuva ajojohtimen riippuman
muutos pitämällä ajojohtimen köysivoimat mahdollisimman vakiona. Poikkeusta-
pauksessa käytetään pneumaattishydraulista kiristyslaitetta tai jousikiristyslaitetta.
Ajojohtimen lämpötilan vaihtelualueeksi oletetaan -40°C...+50 °C, Pohjois-Suomessa
-50°C...+50 °C. Tunneleissa sovelletaan todellisten olosuhteiden mukaisia lämpötilo-
ja.
5.7.2.10.1 Painokiristyslaitteisto
Painokiristyslaitteistossa tulee olla kiristyspainojen ohjain, joka kiinnitetään pylvää-
seen. Ohjain estää painojen heilumisen tuulella ja kaatumisen johtimen katkeamis-
tapauksessa. Erilaisia kiristyslaitteistoja on käsitelty tarkemmin eri ratajohtoraken-
teiden suunnitteluohjeissa (ks. liitteet 44…46). Kiristyspyörästön köysinä käytetään standardin B.S.2W.11 mukaista ruostumatonta
taipuisaa ∅8 mm teräsköyttä (SR 70) tai standardin DIN 3051 osan 1 mukaista sinkit-
tyä 50 mm2 teräsköyttä (S71 ym.). Kiristyspyörästön kiristysketjun väliköysi on stan-
dardin SFS 5701 mukaista sinkittyä teräsköyttä St 52 (taulukko 5.7.6).
5.7.2.10.2 Pneumaattishydraulinen kiristyslaite
Pneumaattishydraulista kiristyslaitetta käytetään ajojohtimen kiristämiseen paikois-
sa, joissa ei ole tilaa kiristyspainoille, kuten esimerkiksi laitureilla, tunneleissa tms.
Kiristyslaitteen rakenne käy selville liitteestä 47. Kiristyslaitetta on kolmea standardi-
kokoa, joiden iskunpituudet ovat 50, 90 ja 125 cm.
5.7.2.10.3 Jousikiristyslaite
Jousikiristyslaitetta käytetään samoista syistä kuin pneumaattishydraulista kiristys-
laitetta (ks. kohta 5.7.2.10.2 ja liite 47).
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 73
RATO 5 Sähköistetty rata
5.7.2.11 Ankkuroinnit
Keskiankkurointi asennetaan painojakson puoliväliin pitämään ajojohdin paikallaan
radan pituussuunnassa. Sen rakenne varusteineen on esitetty liitteessä 11. Keskiank-
kurointiköysi kiinnitetään kannattimeen kannatuspidikkeessä. Ajolangan ja kannatti-
men välisiä ankkurointiköysiä käytetään estämään niiden keskinäinen liike ajojohti-
messa, jossa ajolanka ja kannatin on kiristetty erikseen (liite 11). Pääteankkurointi asennetaan kiristysvälin toiseen päähän ajojohtimen ollessa enin-
tään maksimikiristysvälin pituinen. Sen rakenne varusteineen on esitetty liitteessä 10.
Keskiankkurointiköysi ja ankkurointien kiristysketjujen väliköysi ovat standardin
SFS 5701 mukaista sinkittyä teräsköyttä St 52 (taulukko 5.7.6). Jos keskiankkurointi-
köysi risteäisi kannatinta kääntöorressa, erillisen keskiankkurointiköyden sijasta kat-
kaistaan kannatin ja kiristetään sen päät keskiankkuroinnin kiristyspylväisiin (ks. liite
11, malli II). 5.7.2.12 Erotusjakso
Erotusjaksoa käytetään ajojohtimessa vierekkäisten syöttöalueiden rajalla, jossa erot-
timen avausvälin eri puolilla olevat jännitteet ovat yleensä erivaiheiset. Erotusjakso
muodostuu kahdesta ajojohtimessa peräkkäin olevasta eristysosasta ja niiden väliin
jäävästä maadoitetusta osasta. Erotusjaksolle asetetaan seuraavat vaatimukset:
• Erotusjakson läpi on voitava ajaa virroitinta alas laskematta molempiin
suuntiin raiteen suurimmalla nopeudella.
• Erotusjakso on varustettava sellaisin valokaarisuojasarvin, että valokaari
siirtyy niihin vahingoittamatta eristimiä, jos veturi vahingossa ajaa erotusjak-
son läpi ottaen täyden virran.
5.7.2.13 Ryhmityseristimet
Ryhmityseristimiä käytetään pääasiassa ratapihojen sivuraiteilla erottamaan sähköi-
siä ryhmiä toisistaan. Myös ratapihojen pääraiteilla voidaan käyttää ryhmityseristi-
miä.
Ryhmityseristimen alitse on voitava ajaa molempiin suuntiin sille suunnitellulla mak-
siminopeudella eikä virranotto saa katketa.
Ryhmityseristimen rakenteen on oltava sellainen, että se sammuttaa vikatilanteessa
syntyvän valokaaren vahingoittamatta eristimen eristäviä osia tai rakennetta.
Sovelluttava Suomessa käytettäville virroitintyypeille. 5.7.2.14 Sähköiset liitännät
5.7.2.14.1 25 kV virta- ja potentiaaliliitännät
5.7.2.14.1.1 Johtimet
25 kV virta- ja potentiaaliliitännöissä käytetään alla olevassa taulukossa esitettyjä
taipuisia, monisäikeisiä DIN 43138 mukaisia kuparijohtimia sekä virtaliitännöissä
myös SFS-EN 13602 mukaista 120 mm2 kuparijohdinta.
74 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Taulukko 5.7.8 Ratajohdoissa käytettävien virta- ja potentiaaliliitäntöjen johtimet
Johtimen Käyttö
koko (mm2) standardi
120 120 (95) 25
DIN 43138 SFS-EN 13602 DIN 43138 DIN 43138
Virtaliitännöissä kahden ajojohtimen ja ajo-johtimen ja muiden johtimien sekä kojeiden välillä Virtaliitännässä kannattimen ja ajolangan välillä Potentiaaliliitännöissä
DIN 43138 mukaiset kuparijohtimet ovat rakenteeltaan helposti purkautuvia ja vahin-
goittuvia, joten niitä ei saa kuormittaa vedolla. Tästä syystä standardin SFS-EN 13602
mukaista harvasäikeistä kuparijohdinta 120 mm2 käytetään pitemmissä ja vetokuor-
mitetuissa virtaliitännöissä.
5.7.2.14.1.2 25 kV virta- ja potentiaaliliitäntöjen rakenne
Liitäntäjohtimien pituuden mitoituksessa ja asennuksessa on huolehdittava siitä, että
ajojohtimen lämpöpitenemisestä aiheutuva liike ei aiheuta vetoa liitäntäjohtimiin.
Samoin on varmistuttava siitä, että jännite-etäisyydet ovat riittävät kaikissa olosuh-
teissa. Erottimen ja ajojohtimen välinen virtaliitäntäjohdin on tuettava tukieristimeen
erottimen navan lähellä köysivoiman eliminoimiseksi.
Kannattimien välisten liitäntäjohtimien silmukan alapään on oltava 25...30 cm ajokel-
poisen ajolangan yläpuolella. Kannattimen ja ajolangan väliseen liitäntäjohtimeen
tehdään ajojohtimen tasossa Z-mutka, jonka etäisyys ajolangasta on 1/3 ajojohtimen
rakennekorkeudesta (liite 37). Mutkan tehtävänä on estää liitäntäjohtimen kuormittu-
minen vedolla sekä pienentää liitäntäjohtimesta ajolankaan aiheutuvaa painoa.
5.7.2.14.2 Paluu- ja M-johtimen liitännät
Paluu- ja M-johtimen liitännät tehdään standardin SFS 5701 mukaisella alumiinijoh-
timella AAC 107 (Oxlip) tai AAC 201 (Canna).
• Jokaisen imumuuntajan kohdalla paluujohdin katkaistaan ja paluuvirta
johdetaan imumuuntajan kautta. Kaksiraiteisella radalla eri raiteiden paluu-
johtimet kytketään toisiinsa erottimien kautta radanylitysjohtimilla pää-
kaavion mukaisesti. Liitteissä 31 ja 32 on esitetty yksi- ja kaksiraiteisen radan
paluujohtimien imumuuntajaliitännät.
• Paluu- ja M-johdin yhdistetään imumuuntajavälin keskellä PKL-pylvääseen
(liite 39).
• Paluujohtimet yhdistetään syöttöaseman kohdalla muuntajan x-napaan
kahdella 300 mm2 Al+50 mm2 Cu, 3 kV kohta 5.4.4.2.3. tai radanylitys-
johtimiin (liite 40).
• M-johdin yhdistetään jokaisessa kannatuskohdassaan pylvääseen (liite 42).
• Paluu- ja M-johdin yhdistetään vaihteen- tai vaununlämmitysmuuntajan
yläjännitepuolen maaliittimeen.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 75
RATO 5 Sähköistetty rata
5.7.2.15 Liittimet
5.7.2.15.1 Yleistä
Liittimille asetetut vaatimukset ja koestusmääräykset on esitetty standardissa
SFS 2663.
5.7.2.15.2 Mekaaniset ominaisuudet
Vetorasitusten alaisten johdinjatkosten ja -päätteiden murtolujuuden on oltava vähin-
tään 90 % jatkamattoman uuden johtimen murtolujuudesta. Liitos ja kiristyspidike
eivät tällä kuormituksella saa muuttaa muotoaan. Samoin johdin ei saa luistaa liitti-
messä, eivätkä sen langat saa murtua.
5.7.2.15.3 Sähköiset ominaisuudet
Liitokset, kiristyspidikkeet ja virtaliittimet eivät saa lämmetä kuormitusvirralla enem-
pää kuin johdin. Samoin niiden jännitehäviö ei saa ylittää SFS-standardissa 2663 an-
nettuja arvoja ja sen tulee olla pienempi kuin vastaavan pituisen johtimen jännitehä-
viö. Liitoksien, kiristyspidikkeiden ja virtaliittimien on kestettävä rikkoutumatta oiko-
sulkuvirrat.
5.7.2.15.4 Raaka-aineet
Liittimet valmistetaan sellaisista raaka-aineista, jotka kestävät pitkäaikaisesti me-
kaaniset ja sähköiset kuormitukset sekä ympäristöolosuhteet. Yhteen liitettävien
osien kosketuspotentiaalieron tulee olla mahdollisimman pieni, jotta galvaanista kos-
ketuskorroosiota ei synny.
Kokemuksen mukaan seuraavat raaka-aineet soveltuvat virtaa johtavien osien valmis-
tukseen:
• alumiinijohtimet (Al, Al/Fe):
o alumiini, jonka puhtaus vähintään 99,5 %,
o seosalumiini, joka ei sisällä enempää kuin 0,1 % kuparia, 0,2 % sinkkiä
ja 0,5 % rautaa, esim. AlSilMg SFS 2593.
• kuparijohtimet:
o sähköteknillinen kupari,
o kupari-nikkeli-pii-seokset, esim. CuNi2Si DIN 17666.
5.7.2.15.5 Rakenne
Ajolankaan, kannattimeen ja Y-köyteen asennettavien liittimien rakenteen on oltava
sellainen, että liittimet voidaan johtimia vahingoittamatta myöhemmin irrottaa: Puris-
tusliitosten käyttö on sallittua, ja niitä on syytä käyttää etenkin monisäikeisten tai-
puisien kuparijohtimien liitännöissä.
76 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Ajolankaan asennettavien liittimien painon on oltava mahdollisimman pieni, jottei
ajolankaan synny massakeskittymiä. Nämä voivat aiheuttaa epätasaisuutta virroitti-
men kulussa ja mahdollisen irtoamisen ajolangasta. Tämä johtaa kipinöintiin ja siitä
voi olla seurauksena ajolangan liukupinnan palaminen. Tämän vuoksi ajolankaan
asennettavien liittimien paino ei saa ylittää seuraavia arvoja:
• ≤1,0 kg; raiteen ajonopeus <75 km/h
• ≤0,7 kg; raiteen ajonopeus 75...120 km/h
• ≤0,5 kg; raiteen ajonopeus >120km/h
Ajolankaan asennettavien liittimien rakenteen on oltava sellainen, ettei liitin taivuta
ajolankaa. 5.7.3 Rakenteiden kuormitusten laskenta
Ratajohtorakenteet on mitoitettava kestämään johtimiin, pylväisiin ja muihin raken-
teisiin kohdistuvat kuormitukset. Kuormitukset lasketaan standardin EN 50119 mu-
kaan kohdassa 5.7.3.1 esitetyin poikkeuksin.
5.7.3.1 Kuormitukset
5.7.3.1.1 Kuormitustyypit
Ratajohtorakenteiden kuormituksia laskettaessa on otettava huomioon seuraavat
standardin EN 50119 mukaiset kuormitustapaukset:
• Kuormitustapaus A: Alin lämpötila; Rakenteiden kuormitukset pysyvillä
kuormilla ja alimmassa suunnittelulämpötilassa (ks. 5.7.3.1.4).
• Kuormitustapaus B: Maksimi tuulikuorma; Pysyvät kuormat lisättynä maksimi
tuulikuormalla pahimpaan mahdolliseen suuntaan (ks. 5.7.3.1.3)
• Kuormitustapaus C: Jääkuorma; Pysyvät kuormat lisättynä maksimi
jääkuormalla (ks. 5.7.3.1.2)
• Kuormitustapaus D: Yhdistetty tuuli- ja jääkuorma; Pysyvät kuormat lisättynä
50 % tuulikuormalla pahimpaan mahdolliseen suuntaan ja jääkuormalla, joka
vaikuttaa ainoastaan johtimiin.
• Kuormitustapaus E: Asennus- ja kunnossapitokuorma; Pysyvät kuormat
lisättynä maksimi rakennus- ja kunnossapitokuormilla pahimpaan mahdolli-
seen suuntaan (ks. 5.7.3.1.5)
• Kuormitustapaus F: Satunnaiskuorma; Pysyvät kuormat lisättynä tilaajan
määrittämällä satunnaiskuormalla pahimpaan mahdolliseen suuntaan (ks.
5.7.3.1.6) Yhteenveto rakenteiden kuormitustapauksista on esitetty taulukossa 5.7.9.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 77
RATO 5 Sähköistetty rata
Taulukko 5.7.9 Yhteenveto eri rakenteille sovellettavista kuormitustapauksista
Rakenne Kuormitustapaukset A B C D E F
Alin läm-pötila f
Tuuli g Jää e, h Tuuli ja jää e, h
Asennus ja kunnossapito e,
h
Satunnais g
1 Kääntöorsi X X X X X 2 Portaalit (portaali-
orret) X X X X X X 3 Pylväät X X X X X 4 Keskiankkurointi X X X X X X 5 Keskiankkuroinnin
kannatusrakenteet X X X X X
6 Portaali- ja poikittais-
rakenteiden pylväät X X X X X X a
7 Kiristyslaitteet/ rakenteet X X X X X X c
8 Rakenteet, joissa syöttö- ja muita rin-nakkaisjohtimia
X X X X X X e
9 Ratajohtorakenteet jossa muita ilma-johtoja
X X X X X X
10 Harusrakenteet X d X d X d X d X d X d 11 Perustukset X X X X X X a jos keskiankkurointi b ks. myös EN 50341-1 c jos ajojohdin on kiristetty molemmista päistä d riippuu harusrakenteesta e jos tarpeellista f alin lämpötila ilman muita ilmastollisia kuormia g nimellinen lämpötila (15 Cº) h lämpötila joka voidaan olettaa jää kuormalla ja yhdistetyllä tuuli- ja jääkuormalla
5.7.3.1.2 Jääkuorma
Johtimiin vaikuttava jääkuorma on taulukon 5.7.10 mukainen.
Taulukko 5.7.10 Johtimiin kohdistuvat jääkuormat
Jääkuorma
– ajolanka + kannatin
– kokonaan tunnelin sisällä oleva johtimen jänne
– kannattimeton ajolanka – muut johtimet 1)
2)
10 N/m 0 N/m 5 N/m d < 7,5 mm: 17,5 N/m d > 15 mm: 25 N/m
1) Väliarvot saadaan suoraviivaisesti interpoloimalla. 2) Jääkuorma-alueilla on mahdolliset korotukset harkittava paikallisten olosuhteiden perusteella. Kannatusrakenteisiin vaikuttava jääkuorma on määritelty EN 50119:ssä.
78 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
5.7.3.1.3 Tuulikuorma
Sähköratarakenteisiin vaikuttavat tuulenpainearvot ovat taulukon 5.7.11 mukaiset
Taulukon 5.7.11 arvoja käytettäessä ei ajolangan tuulipoikkeamaa laskettaessa huo-
mioida kannattimen vaikutusta.
Taulukko 5.7.11 Sähköratarakenteisiin vaikuttavat tuulenpainearvot
Tuulikuorma Johtimet Kannatusrakenteet ja varusteet
350 N/m2 EN 50119
5.7.3.1.4 Lämpötilan aiheuttama kuorma
Kaikkien johtimien ja rakenteiden tulee kestää ulkolämpötilan vaihtelu -40…+40°C.
Pohjois-Suomessa ulkolämpötilan vaihteluvälinä käytetään -50°C…+40°C.
Ulkoilman lämpötilan sisältää auringon lämmitysvaikutuksen. Ulkolämpötilan vaihte-
lun lisäksi on otettava huomioon kuormitusvirran johtimissa aiheuttama lämpötilan
nousu, jonka suuruudeksi ajojohtimen virtajohtimille oletetaan normaalisti 10°C.
5.7.3.1.5 Asennus- ja kunnossapitokuorma
Asennuksen ja kunnossapidon aikana kohdistuu kannatusrakenteisiin pysyvien kuor-
mien lisäksi asennus- ja kunnossapitokuorma, jonka suuruus on portaaliorsille vähin-
tään 1,0 kN ja pylväille vähintään 2,0 kN. Teräksisiä ristikkorakenteita mitoitettaessa
tämä kuorma on oletettava pahimpaan kohtaan. Askelmat on mitoitettava pahimpaan
kohtaan sijoitetun pystyvoiman 1,0 kN mukaan.
5.7.3.1.6 Satunnaiskuorma
Tilaaja voi määrittää satunnaiskuormia, jotka on otettava huomioon kannatusraken-
teiden mitoituksessa. Näitä voivat olla esimerkiksi vauriotilanteissa tapahtuvia johti-
mien köysivoimamuutoksia, jotka vaikuttavat enimmäkseen keskiankkurointien ja ki-
ristyskenttien kiristyspylväisiin. 5.7.3.2 Rakenteiden määritys kuormitusten perusteella
Perustuksia ja kannatus- ym. rakenteita mitoitettaessa on kohdan 5.7.3.1.1 mukaiset
kuormitukset kerrottava seuraavilla varmuuskertoimilla:
• pysyville voimille 1,3 paitsi jos voima on kokonaisvoimiin nähden helpottava
jolloin käytetään kerrointa 1,0;
• muuttuville ja tuuli- ja jääkuorman aiheuttamille kuormituksille 1,3;
• satunnaiskuormituksille 1,0 ja
• rakentamis- ja kunnossapitokuormituksille 1,5. Perustusten määrittämisessä noudatetaan Liikenneviraston ohjeita, erityisesti
LO 32/2016 Sivukuormitettujen pylväsperustusten suunnitteluohje ja standardia
EN 50119.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 79
RATO 5 Sähköistetty rata
Kannatusrakenteet ym. on valittava siten, että ne kestävät kohdan 5.7.3.1 mukaiset
kuormitukset (taulukko 5.7.9) kerrottuna vastaavilla varmuuskertoimilla. 5.7.4 Sähköistetyn radan laitteiden käyttölupa
5.7.4.1 Käyttölupamenettely
Käyttölupamenettelyn tarkoitus on varmistaa ratalaitteen luotettavuus, käytettävyys,
kunnossapidettävyys ja turvallisuus. Urakoitsija ei saa käyttää asennustyössään uusia
turvallisuuteen tai yhteensopivuuteen vaikuttavia ratalaitteita ennen kuin Liikennevi-
rasto on antanut siihen luvan.
Liikennevirasto antaa käyttöluvan turvallisuuteen ja yhteensopivuuteen merkittävästi
vaikuttaville ratalaitteille. Tällaisia laitteita ovat:
• ajojohtimen osat kuten ripustimet, liittimet, ryhmityseristimet ja erotusjaksot
• ratajohtoerottimet
• suurjännite-eristimet, ylijännitesuojat
• maadoitusliittimet, kiskoliitynnän maadoitusjohtimet, kiilakiristimet
• päämuuntajat, säästömuuntajat, imumuuntajat
• erotusjaksomagneetit Ajojohdin on yhteentoimivuuden osatekijä ja sille vaaditaan käyttöluvan lisäksi EY-
vaatimustenmukaisuusvakuutus.
Ennen käyttölupaa Liikennevirasto voi edellyttää laitteen määräaikaista testaamista
suunnitelluissa käyttöolosuhteissa. Tätä varten Liikennevirasto myöntää koekäyttölu-
van.
Edellä olevat ratalaitteet on hyväksytettävä Liikennevirastolla myös, jos laitteen tai
sen oleellisen komponentin valmistaja on vaihtunut, vaikka laite olisikin tehty ennes-
tään käytössä olevien dokumenttien mukaan. Myös laitteen käytön laajentaminen
vaativampiin olosuhteisiin kuin sille annettu käyttölupa on myönnetty (esim. liiken-
nöintinopeus suurempi tai ympäristölämpötilavaatimus laajempi), edellyttää uutta
hyväksyntää Liikennevirastolta.
Sähköistetyn radan kaikille komponenteille ei vaadita käyttöluvalla annettavaa erillis-
tä hyväksyntää. Niiden hyväksyntä sisältyy järjestelmätoimituksen kokonaishyväk-
syntään. Myöskään Liikenneviraston antama käyttölupa ei vähennä urakoitsijan vas-
tuuta ratalaitteiden käyttökelpoisuudesta ja määräystenmukaisuudesta. 5.7.4.2 Käyttölupahakemus
Käyttölupahakemus on vapaamuotoinen asiakirja, josta selviää vähintään seuraavat
tiedot:
• kuka hakee
• mihin käyttötarkoitukseen komponentti tulee
• missä kohteessa komponenttia on tarkoitus käyttää
• komponentin tekniset tiedot
80 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Käyttölupahakemukseen liitetään seuraavat asiakirjat soveltuvin osin:
• mittapiirustukset
• asennuspiirustukset
• tekninen kuvaus
• toiminnallinen kuvaus
• standardit, joiden mukaan laite valmistettu
• standardit, joiden mukaan laite on testattu
• referenssit (vastaavissa käyttö- ja ympäristöolosuhteissa jne.)
• sertifikaatit (ympäristö, laatu jne.)
Liikennevirasto pitää yllä luetteloa hyväksytyistä käyttöluvista.
5.8 Dokumentointi
5.8.1 Piirrosmerkit
Sähköratasuunnitelmissa noudatetaan Liikenneviraston piirustusohjeita. 5.8.2 Syöttöasemadokumentit
Suunnittelun tulee tuottaa seuraavat syöttöasemadokumentit:
Rakennuspiirustukset:
• arkkitehtipiirustukset
• rakennepiirustukset
• tiepiirustukset
• LVI-piirustukset Sähköpiirustukset
• pääkaavio
• suojauskaaviot
• pääsijoituspiirustukset
• sähköteknilliset rakennepiirustukset
• maadoituspiirustukset
• johdinvaruste- ja kojeliitinpiirustukset
• piirikaaviot
• johdotuspiirustukset, kojeluettelot, sijoituspiirustukset, johdotustaulukot,
kaapeliluettelot
• hälytysluettelot
• rakennusten sähkölaitteet. Johdotustaulukot laaditaan piirikaavioiden pohjalta, joihin johdotuspiirustusten val-
mistuttua merkitään kojeiden riviliitinnumerot sekä muiden käytön ja koestuksen
kannalta tärkeiden riviliittimien numerot sekä kojeiden tunnukset.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 81
RATO 5 Sähköistetty rata
5.8.3 Suunnittelussa tuotettavat sähköratadokumentit
Sähköratasuunnittelun tulee tuottaa sähköratarakentamista varten ainakin seuraavat
dokumentit:
• sijoituskartat • pylväsluettelot
• portaalikaaviot • ajojohdin- ja kääntöorsiluettelot
• ripustintiedot • pylväsmaadoitusluettelot
• sähköiset liitännät • johtimien sillanalituspiirustukset Dokumenttien ei tarvitse olla erillisiä vaan osa tiedoista voidaan sisällyttää muihin
luetteloihin, piirustuksiin tai kaavioihin, kuitenkin siten, että kaikki rakentamista var-
ten tarvittava tieto löytyy helposti dokumenteista. 5.8.4 Dokumenttien korjaus ja arkistointi
Urakoitsijan tulee toimittaa toteutuksen jälkeen korjatut sähköratasuunnitelmat Lii-
kenneviraston arkistoon.
Raiteistokaaviot ja ryhmityskaaviot on päivitettävä rekisterien päivitysohjeen mukai-
sesti.
82 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
5.9 Sähköturvallisuus
5.9.1 Yleistä
Vähimmäisetäisyysvaatimuksilla, kosketussuojausrakenteilla ja maadoittamisella tor-
jutaan suurjännitteisen ratajohdon normaalista käytöstä ja sen vikatilanteista ihmisil-
le ja omaisuudelle aiheutuvaa vaaraa.
Sähköistetyn radan (25 kV tai 2x 25 kV) erityisominaisuudet vaikuttavat myös rauta-
tiealueelle tuleville yleiseen sähkönjakeluverkkoon liittyville (0,4 kV) sähköasennuk-
sille asetettaviin vaatimuksiin.
Tarkempia ohjeita esitetään myös Liikenneviraston julkaisuissa 13/2010 Rautatie-
alueelle tulevien kiinteiden laitteiden ja rakenteiden maadoitussuunnittelu ja B9 Lai-
tetilojen ja valaisimien maadoittaminen.
Sähköturvallisuutta ja työskentelyä sähköistetyllä radalla käsitellään julkaisussa LO
7/2016 Sähkörataohjeet. 5.9.2 Kosketusjännitesuojaus
5.9.2.1 Suojamaadoittaminen
Sähköradalla suojamaadoitus tehdään yhdistämällä rakenne sähköisesti (galvaani-
sesti) paluukiskoon joko suoraan tai M-johtimen välityksellä.
Suojamaadoitettavia kohteita ovat mm. ratajohtopylväät, sillat ja laiturikatokset, jot-
ka voivat tulla jännitteisiksi esim. ilmavälissä tapahtuvan suoran ylilyönnin kautta tai
ajojohtimen katketessa ja sen pudotessa tai sinkoutuessa.
Jännitteelle varsinaisesti alttiiden johtavien osien lisäksi on paluukiskoon tai M-
johtimeen suojamaadoitettava sellaiset rakenteet, jotka laajuutensa vuoksi (esim.
metalliverkkoaidat) tai niihin liittyvien johtojen välityksellä (esim. opastin- ja valai-
sinpylväät) voivat oleellisesti levittää pudonneen tai sinkoutuneen jännitteisen osan
potentiaalia vikakohtaa kauemmaksi.
Niissä kohteissa, joissa vaaditaan varmistettu maadoitus, se tehdään vähintään kah-
della sähköiset ja mekaaniset vaatimukset yksinään täyttävällä maadoitusjohtimella.
Paluukiskoon maadoittaminen tarkoittaa liittämistä suoraan paluukiskoon, M-johti-
melliseen pylvääseen tai M-johtimeen. Mikä tapa valitaan, riippuu mm. turvalaite-
järjestelmästä ja muista laitteista. M-johtimen kautta maadoittamista pidetään var-
mimpana, joten varmistetussakin maadoituksessa riittää yksi liitäntäjohdin maadoi-
tettavan kohteen ja M-johtimen välille. Metalliosat on suojamaadoitettava paluukiskoon mm. seuraavissa tapauksissa:
• Osa sijaitsee sivusuunnassa 5 m lähempänä sähköistetyn raiteen keskiviivaa.
• Osa sijaitsee sää- ja kuormatiloissa 2,5 m lähempänä 25 kV jännitteistä osaa.
• Osa sijaitsee sää- ja kuormatiloissa sivusuunnassa 1,5 m lähempänä paluu-
johdinta.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 83
RATO 5 Sähköistetty rata
• Kiskopotentiaalista aiheutuvan kosketusjännitteen ylittäessä sallitun rajan
osa sijaitsee kosketusetäisyyttä (2,5m) lähempänä paluukiskoon maadoitet-
tua paljasta metalliosaa, tai alle 3 m etäisyydellä maan sisässä olevista
maasta eristämättömistä metalli- ja betoniosista. Lueteltujen etäisyysrajojen soveltamisessa on otettava 25 kV kannalta huomioon mm.
ajojohtimen siksak, virroittimen heilahdus ja kääntöorren jännitteiset osat.
Ellei toisin mainita, maadoitukseen käytettävä johdin on 25 mm2 kuparijohdin tai vas-
taava. Kiskoliitännät tulee tehdä koko matkalta maadoitettavan kohteen ja kiskon vä-
lillä poikkipinnaltaan vähintään 50 mm2 johtimella. Kiskoliitäntäjohtimella tulee olla
Liikenneviraston käyttölupa. Varkaustapausten vähentämiseksi 50 mm2 seostamaton-
ta kuparijohdinta ei saa käyttää ilman Liikenneviraston lupaa.
Paikassa, missä ihmisiä usein oleskelee tai liikkuu, jännitteelle altis osa on suoja-
maadoitettava varmistetusti.
Radan ylittävällä sillalla on suojamaadoittamiselle asetettu lisä- tai erityisvaatimuk-
sia, jotka on esitetty kohdassa 5.9.5.3.8.
Sähköradalla työskenneltäessä on varottava suojamaadoitusjohtimien vahingoitta-
mista. On huolehdittava, että kaikki rakenteet on asianmukaisesti suojamaadoitettu,
sillä puuttuvat tai vaurioituneet suojamaadoitukset aiheuttavat vikatapauksissa vaa-
ratilanteita.
Suojamaadoitukset merkitään maadoitusliittimiin kiinnitettävillä säänkestävillä kilvil-
lä, joissa on tiedot maadoitettavasta rakenteesta sekä sen paluukiskoliitännästä.
5.9.2.2 Kiskopotentiaalista aiheutuva kosketusjännite
Kiskopotentiaali on kaluston käyttövirran tai vikatapauksissa oikosulku- tai maa-
sulkuvirran aiheuttama potentiaaliero kiskon ja maan välillä.
Kaikki jäljempänä tässä kohdassa esitetyt kosketusjännitearvot tarkoittavat tehollis-
arvoa.
Eurooppalaisen standardin EN 50122-1 mukaan käyttövirralla ja oikosulkuvirralla syn-
tyvän kiskopotentiaalin aiheuttama kosketusjännite on jaettu kestonsa perusteella
kahteen luokkaan taulukon 5.9.1 mukaisesti.
84 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Taulukko 5.9.1 Suurin sallittu pitkäaikainen (t > 0,7 s) ja lyhytaikainen (t < 0,7 s)
kosketusjännite, väliarvot voidaan interpoloida lineaarisesti
t (s)
Pitkäaikainen UK (V)
lyhytaikainen UK (V)
>300
60
-
300
65
-
1
75
-
0,9
80
-
0,8
85
-
0,7
90
-
<0,7
-
155
0,6
-
180
0,5
-
220
0,4
-
295
0,3
-
480
0,2
-
645
0,1
-
765
0,05
-
835
0,02
-
865
Konepajoissa yms. paikoissa suurin sallittu pitkäaikainen kiskopotentiaalista aiheu-
tuva kosketusjännite on 25 V. Lyhytaikaiset sallitut kosketusjännitteet ovat taulukos-
sa 5.9.1. 5.9.3 Ulkopuolisen verkon PE- tai PEN-johtimen yhdistäminen paluukiskoon
Ulkopuolisen sähkönjakeluverkon PE- tai PEN-johdin saadaan yhdistää sähköradan
paluukiskoon, jos käyttövirralla kiskopotentiaalista aiheutuva kosketusjännite on
enintään 50 V. Lisäksi ko. verkossa oikosulkusuojauksen pitää olla toteutettu oiko-
sulun nopealla ja automaattisella poiskytkemisellä eikä sähköradan paluuvirta saa
aiheuttaa PE- tai PEN-johtimessa liiallista lämpenemää.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 85
RATO 5 Sähköistetty rata
Jos nämä ehdot eivät täyty, ulkopuolisen sähkönjakeluverkon PE- tai PEN-johdinta ei
saa yhdistää paluukiskoon. Tällöin ulkopuolinen verkko on varustettava erotusmuun-
tajalla tai vikavirtasuojakytkimillä. Tarkemmat ohjeet on esitetty julkaisussa B9 Laitetilojen ja valaisimien maadoittami-
nen. 5.9.4 Ratajohtopylväiden maadoitukset
Ratajohtopylväiksi lasketaan maadoituksen kannalta varsinaisten pylväiden
(imumuuntajapylväät mukaan lukien) ja portaaleiden lisäksi myös muunlaiset ra-
tajohdon kääntöorsien ja eristimien kiinnittimet esimerkiksi tunneleissa ja ylikulkusil-
loissa.
5.9.4.1 Pylvään perusmaadoitus
Sähköinen yhteys maahan tapahtuu pylväsperustuksen ankkuripulttien, jatkosteräs-
ten ja betonin kautta.
Sähköistyksen alkuvaiheessa on ratajohtopylvään perusmaadoituksena käytetty pe-
rustuksen alle ulottuvaa johdinta, ns. J-maadoitinta. 5.9.4.2 PKL-pylväiden sekä, vaihteenlämmitys-, vaununlämmitys- ja säästö-
muuntajiin liittyvien pylväiden maadoittaminen
Tämän kohdan maadoitukset ovat käyttömaadoituksia, joiden liittämistä paluukis-
koon on käsitelty kohdassa 5.3.4.4. Ne toimivat samalla myös suojamaadoituksina.
5.9.4.3 Pylvään maadoittaminen paluukiskoon
Pylväät maadoitetaan paluukiskoon hyväksyttyjen liitäntämenetelmien mukaisesti.
Maadoitusten suojaamiseen käytetään reikäpölkkyjä tai käyttöön hyväksyttyä letkua.
M-johtimellisella alueella ratajohtopylväät maadoitetaan kohdan 5.9.4.4 mukaisesti.
M-johtimettomalla yksikiskoisen raidevirtapiirin alueella portaalin jokainen jalka
maadoitetaan paluukiskoon.
Kaksikiskoisen raidevirtapiirin alueella portaali voidaan yleensä maadoittaa paluukis-
koon vain yhden jalan kautta; maadoitus tehdään yleensä pylvästä lähinnä olevaan
kiskoon (a-kiskoon). Jos yksittäisten pylväiden maadoitusvastus on alle 10 Ω, pylväät
voidaan joutua maadoittamaan impedanssisillan keskipisteen kautta.
Syöttöaseman maadoitusalueella ja sen läheisyydessä sijaitsevien ratajohtopylväiden
suhteen menetellään kohdan 5.4.4.4 mukaisesti.
Ratajohtopylvään maadoittaminen paluukiskoon suoritetaan joko tavallisena tai var-
mistettuna.
86 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Seuraavissa tapauksissa pylvään ollessa mm. paikassa, missä ihmisiä usein oleskelee
tai liikkuu, pylväs maadoitetaan varmistetusti:
• laiturilla sijaitseva pylväs mahdolliset laiturijatkot mukaan lukien,
• ratapihalla kuormaus-, laituri-, vaihtotyö- ja vaihdealueella tai enintään 10 m
päässä ko. alueelta sijaitseva pylväs,
• liikenneväylän (ajoradan, jalkakäytävän jne.) reunaa 5 m lähempänä sijait-
seva pylväs,
• pylväs, jossa on 25 kV järjestelmään kuulumaton sähkö- tai viestilaite (esim.
opastin, valaisin, puhelin),
• muu sellainen pylväs, jonka luona on perusteltua syytä olettaa ihmisten
säännöllisesti oleskelevan tai liikkuvan (esim. 5 m lähempänä ratajohto-
pylvästä sijaitseva jakokaappi tai puhelimella varustettu opastin),
• tunnelissa tai sillassa kääntöorren kiinnityspalkki; kaksiraiteisella radalla
riittää varmistukseksi eri raiteiden kääntöorsien kiinnityspalkkien yhdistä-
minen toisiinsa,
• pylväs, jonka maadoitusjohdinta ei saada riittävän syvälle maahan tai muuten
luotettavasti suojatuksi vahingoittumiselta (esim. kalliolla tai silta-alueella),
• pylväs, joka sijaitsee 40 m lähempänä vierasta maakaapelia tahi
maadoituselektrodia tai ilmakaapelin vaipasta eristämätöntä harusta taikka
10 m lähempänä vierasta pitkää maakaapelia tai johtavaliitoksista vesijohto-
tai viemäriputkea tms. Ratapihalla sijaitsevat pylväät maadoitetaan normaalisti lähimmän sähköistetyn rai-
teen paluukiskoon, mutta raidevirtapiirien, kaapeleiden tai muiden esteiden takia
maadoittaminen voidaan tehdä toisen (sähköistetyn) raiteen paluukiskoon. Portaalin
toinen jalka voidaan maadoittaa sähköistämättömän raiteen paluukiskoon (M-
johtimeton alue). Raiteiden välissä sijaitsevan erillisen pylvään varmistettu maadoi-
tus liitetään, mikäli mahdollista, molempiin raiteisiin.
5.9.4.4 Pylvään maadoittaminen M-johdinalueella
Jokainen ratajohtopylväs yhdistetään yläpäästään metallisesti M-johtimeen. M-
johtimen kiskoonliitäntäpylväällä (MKL-pylväällä) ratajohtopylväs yhdistetään myös
alapäästään metallisesti paluukiskoon.
M-johdin kiinnitetään pylvääseen metallisesti johtavalla liittimellä. PKL-pylväs, vaih-
teenlämmitysmuuntajapylväs ja 2x25 kV järjestelmän säästömuuntajan liitäntäpylväs
yhdistetään lisäksi yläpäästään liitäntäjohtimella M-johtimeen.
Jos vaihteenlämmityspylväällä muuntajan ensiön X-napaa ei ole yhdistetty paluu-
johtimiin, se yhdistetään M-johtimeen.
Järjestelmän 2x25 kV säästömuuntajan (AM) keskipisteen käyttömaadoitus tehdään
joko kolmella erillisellä 25 mm2 kuparimaadoitusjohtimella tai yhdellä päällystetyllä
95 mm2 kuparimaadoitusjohtimella. Edellisessä tapauksessa yksi käyttömaadoitus-
johdin yhdistetään M-johtimeen ja kaksi käyttömaadoitusjohdinta yhdistetään pyl-
vääseen, jolla säästömuuntaja on liitetty ajojohtimeen ja vastajohtimeen. Jälkimmäi-
sessä tapauksessa 95 mm2 käyttömaadoitusjohdin liitetään M-johtimeen, joka yhdis-
tetään vielä erikseen pylvääseen.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 87
RATO 5 Sähköistetty rata
Yksikiskoisesti eristetyn raidevirtapiirin alueella MKL-pylväs yhdistetään alapäästään
paluukiskoon suoraan yhdellä johtimella. Kaksikiskoisen raidevirtapiirin alueella yh-
distäminen tehdään impedanssisillan keskipisteen kautta. Akselinlaskentajärjestel-
män alueella maadoitusmenettely on sama kuin yksikiskoisesti eristetyn raidevirtapii-
rin alueella. Lisäksi raiteen kiskot yhdistetään toisiinsa jokaisen MKL-pylvään kohdal-
la. MKL-pylväiden valinta Imumuuntajajärjestelmässä yksikiskoisesti eristetyn raidevirtapiirin alueella ja akse-
lilaskentajärjestelmän alueella MKL-pylvääksi valitaan imumuuntajapylväs ja PKL-
pylväs sekä niiden väliltä pylväitä siten, että kahden peräkkäisen MKL-pylvään väli-
matka on enintään 215 m. Lisäksi seuraavat pylväät ovat MKL-pylväitä:
• M-johdinalueen päätepylväs
• vaihteenlämmitysmuuntajapylväs
• erotinpylväs
• pylväs, jossa on 25 kV järjestelmään kuulumaton sähkö- tai viestilaite (esim.
opastin, valaisin, puhelin)
• erotusjaksopylväs
• syöttöaseman maadoitukseen maadoitettava pylväs
• pylväs, joka on lähimpänä risteävää vähintään 110 kV johtoa. Yllä olevan luettelon pylväät eivät ole ”ylimääräisiä”, vaan ne otetaan huomioon 215
metrin maksimiväliä sovellettaessa. Maadoitussäännöt ovat samat yksi- ja useampi-
raiteisella avoradalla ja ratapihalla. Jos MKL-pylväs on portaali, maadoitetaan jokai-
nen portaalinjalka paluukiskoon. Imumuuntajajärjestelmässä kaksikiskoisesti eristetyn raidevirtapiirin alueella MKL-
pylväitä ovat PKL-pylväät, vaihteenlämmitysmuuntajapylväät ja pylväät, jotka ovat
lähimpänä keskipisteellä varustettua impedanssisiltaa. Impedanssisillat ovat nor-
maalisti niin harvassa, ettei 215 metrin sääntöä voi noudattaa. Jos 215 m sääntöä ei
voida noudattaa tulee Impedanssisiltojen välinen etäisyys saada mahdollisimman
lyhyeksi asentamalla raidevirtapiirin alueelle yksi maadoituskuristin. Työmaadoittamisessa on noudatettava Liikenneviraston julkaisun LO 7/2016 Sähkö-
rataohjeet vaatimuksia.
Säästömuuntajajärjestelmässä 2x25 kV sovelletaan edellä esitettyjä sääntöjä. Sääs-
tömuuntajan (AM) liityntäpylväs on MKL-pylväs. Kaksikiskoisesti eristetyn raidevirta-
piirin alueella säästömuuntajan liityntäpylväs yhdistetään paluukiskoihin impedans-
sisillan keskipisteen kautta.
Suunnittelija merkitsee sähköistysurakoitsijaa varten MKL-pylväät kirjoittamalla ko.
pylvään kohdalle MKL. Merkintä tehdään katselmuksen jälkeiseen ratajohdon sijoi-
tuskarttaan ja pylväsmaadoitusluetteloon.
88 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
5.9.4.5 Potentiaalin ohjauselektrodi
Potentiaalin ohjauselektrodi (tasausrengas), 25 mm2 kuparijohdin tehdään pylväspe-
rustusten rakentamisen yhteydessä:
• imumuuntajapylväille
• vaihteenlämmitysmuuntajapylväille
• pylväille, joihin tulee erotin tms. 25 kV kytkinlaite
• pylväille ja säästömuuntajille rataosalla, joka on sähköistetty järjestelmällä
2x25 kV
• tarvittaessa pylväille, joiden kohdalla kiskopotentiaalista aiheutuva kosketus-
jännite ylittää kohdassa 5.9.2.2 esitetyt sallitut arvot. Potentiaalin ohjauselektrodi sijoitetaan 25...50 cm syvyyteen 0,8...1,5 m etäisyydelle
perustuksesta. Jos ohjauselektrodia ei saada edes 25 cm syvyyteen (kallio tms.), se
jätetään pois.
Potentiaalin ohjauselektrodilla varustetun pylvään ollessa harustettu harus on varus-
tettava eristimellä tai ankkurin ympärille tehdyllä potentiaalin ohjauselektrodilla. 5.9.4.6 Eristämismenettely
Jos pylvään ja raiteen välissä on kaapeli, pylväältä paluukiskoon menevä maadoitus-
johdin (-johtimet) eristetään maasta Liikenneviraston julkaisun B13 (Yleisohje joh-
doista ja kaapeleista) mukaisesti. 5.9.4.7 Liitäntä pylvääseen
Maadoitusjohdin kiinnitetään pylvääseen puristettavalla kaapelikengällä ja kuu-
sioruuvilla. 5.9.4.8 Suunnitelmaluetteloiden maadoitusmerkinnät
Lyhenteet
a-kisko on raiteesta se kisko, joka on lähempänä pylvästä
b-kisko on raiteesta se kisko, joka on kauempana pylvästä.
t = tavallinen maadoitus (yksi maadoitusjohdin)
v = varmistettu maadoitus (kaksi maadoitusjohdinta, toinen näistä voi olla M-johdin)
k = käyttömaadoitus
y = yhdistys a- ja b-kiskojen välillä
s = Impedanssilta
Esimerkkejä
ta = tavallinen maadoitus (a-kisko)
vbb = varmistettu maadoitus, kaksi johdinta (b-kisko)
kaaa = käyttömaadoitus, kolme johdinta (a-kisko)
va+y = varmistettu a-kisko (sekä a- ja b-kisko yhdistetty)
kaab+y = käyttömaadoitus, kaksi johdinta a-kisko ja yksi johdin b-kisko, sekä a- ja b-
kisko yhdistetty
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 89
RATO 5 Sähköistetty rata
1-kiskoinen raidevirtapiiri, yksiraiteinen linjaosuus
Perusmaadoitus: ta tai tb, kun ei M-johdinta
MKL-pylväs: ta tai tb
Imumuuntaja: vaa tai vbb (+potentiaalin ohjauselektrodi), kun ei M-johdinta
Imumuuntaja: va tai vb (+potentiaalin ohjauselektrodi)
Imumuuntaja+erotin: va tai vb (+potentiaalin ohjauselektrodi)
Erotin: vaa tai vbb (+potentiaalin ohjauselektrodi), kun ei M-johdinta
Erotin: va tai vb (+potentiaalin ohjauselektrodi)
Erotusjakso: ta tai tb
PKL: kaaa tai kbbb
Vaihteenlämmitys: kaaa tai kbbb (+potentiaalin ohjauselektrodi)
AM-muuntaja: kaaa tai kbbb (+potentiaalin ohjauselektrodi)
potentiaalintasaus (pot)
Akselinlaskentajärjestelmä, M-johdin, yksiraiteinen linjaosuus
MKL-pylväs: ta+y
Imumuuntaja: va+y (+potentiaalin ohjauselektrodi)
Imumuuntaja+erotin: va+y (+potentiaalin ohjauselektrodi)
Erotin (ratapihalla): va (+potentiaalin ohjauselektrodi)
Erotin (linjalla): va+y (+potentiaalin ohjauselektrodi)
Erotusjakso: ta+y
PKL: kaab+y
Vaihteenlämmitys: kaab+y (+potentiaalin ohjauselektrodi)
AM-muuntaja: kaab+y (+potentiaalin ohjauselektrodi)
2-kiskoinen raidevirtapiiri M-johdin
MKL-pylväs: tss (kuristimen lähellä)
Imumuuntaja: (+potentiaalin ohjauselektrodi)
Imumuuntaja+erotin: (+potentiaalin ohjauselektrodi)
Erotin: (+potentiaalin ohjauselektrodi)
PKL: ksss (+potentiaalin ohjauselektrodi)
Vaihteenlämmitys: ksss (+potentiaalin ohjauselektrodi)
AM-muuntaja: ksss (+potentiaalin ohjauselektrodi) 5.9.5 Johtimien etäisyysvaatimukset sekä suojaus jännitteisen osan koskettami-
selta
5.9.5.1 Yleistä
Ratajohtopylväisiin kiinnitettyjen johtimien etäisyydet määritellään standardien SFS
EN 50341-1, SFS EN 50341-3-7, SFS EN 50423-1 SFS ja EN 6001+ A1 +A2 mukaisesti
sää- ja kuormatiloissa. Johtimen katkeamista ei oteta etäisyyksissä huomioon.
Ratajohtoon kuuluvat seuraavat johdinlajit:
• 25 kV johdin ja – 25 kV vastajohdin
• paluujohdin (P-johdin)
• M-johdin (pylväiden maadoitusjohdin), johon tässä esityksessä rinnastetaan
reduktiojohdin, kiskonvarmistusjohdin, keräilyjohdin tms. johdin, joka
voidaan katsoa ilmajohtomaiseksi maadoitusjohtimeksi.
90 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Varusteiden ja kojeiden suojaamattomille jännitteisille osille sovelletaan samoja etäi-
syysvaatimuksia kuin varsinaiselle johtimelle.
Maadoitettu jännitteetön kiristysjohdin rinnastetaan haruksen kaltaiseen rakentee-
seen.
Etäisyyksissä on otettava huomioon ajojohtimen lämpöpitenemisen vaikutukset ku-
ten kääntöorren asennon vaihtelu. Ajojohtimen etäisyyksissä rinnastetaan kuormati-
loihin virroittimen aiheuttama ajojohtimen liike.
Etäisyydet virroittimesta esitetään erikseen virroittimen heilahdukset huomioon
ottaen.
5.9.5.2 Vapaa ilmaväli
Kun seuraavassa määritellään ratajohtopylväisiin kiinnitetyn kahden johtimen välinen
etäisyys sää- ja kuormatiloissa, oletetaan toisen johtimen olevan nollasäätä vastaa-
vassa tilassa, ellei erikseen ole toisin sanottu.
25 kV johtimen etäisyyden paluujohtimesta ja jännitteettömistä osista, M-johdin mu-
kaan lukien, on oltava säätiloissa vähintään 0,27 m ja kuormatiloissa vähintään
0,19 m. Virroittimen etäisyyden paluujohtimesta ja jännitteettömistä osista, M-johdin
mukaan lukien, on oltava vähintään 0,19 m.
Paluujohtimen etäisyyden jännitteettömistä osista, M-johdin mukaan lukien, on olta-
va sää- ja kuormatiloissa vähintään 0,06 m.
Ellei erikseen ole vaadittu suurempaa etäisyyttä, sovelletaan edellä annettuja jännit-
teisen osan etäisyyksiä jännitteettömistä osista. Tavallisimpia sovelluksia ovat etäi-
syydet ratajohtopylvään osiin, radan ylittävän sillan rakenteisiin ja tunnelin kattoon.
Kahden toisiinsa kiinteästi yhdistämättömän 25 kV johtimen välisen etäisyyden on
oltava säätiloissa vähintään 0,31 m ja kuormatiloissa sekä toista johdinta kosketta-
vasta virroittimesta vähintään 0,22 m. Poikkeuksena näistä etäisyysvaatimuksista on
ajojohtimen erotuskenttä, jossa 25 kV johtimien etäisyyden toisistaan on oltava nol-
lasäällä vähintään 0,40 m sekä helteellä ja pakkasella (molemmat johtimet samassa
lämpötilassa) vähintään 0,31 m. Ryhmityseristimen ilmavälille voidaan sallia tätä pie-
nempiä arvoja. Ei kuitenkaan vähempää kuin 0,15 m (EN 50122-1 kohta 10.5 ).
25 kV ja -25 kV johtimen välisen etäisyyden tulee olla säätiloissa vähintään 0,52 m ja
kuormatiloissa vähintään 0,37 m. Virroittimesta -25 kV johtimen (vastajohtimen) etäi-
syyden tulee olla sää- ja kuormatiloissa vähintään 0,37 m.
5.9.5.3 Johtimen sijainti
5.9.5.3.1 Avorata
Avoradalla muualla kuin tasoristeyksessä johtimien on täytettävä sää- ja kuorma-
tiloissa seuraavat vähimmäisetäisyydet ja -korkeudet (kuva 5.9.1):
• 25 kV johtimen, paluujohtimen ja M-johtimen etäisyyden kiskojen selän
muodostamasta tasosta on oltava 5,60 m ainakin 2,00 m etäisyydelle
kiskojen keskinormaalista; lisäksi on otettava huomioon RATO 2 mukainen
aukean tilan ulottuma (ATU).
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 91
RATO 5 Sähköistetty rata
• 25 kV johtimen ja paluujohtimen etäisyyden kuormasta, ottaen huomioon
kuorman heilahtelu, kallistuminen yms. tekijät, on oltava 0,30 m, ellei
johdinta tehdä jännitteettömäksi ja työmaadoiteta kuorman kuljetuksen
ajaksi. Erityisvalvotuissa kuljetuksissa sallitaan kuitenkin 0,24 m etäisyys
kuormasta edellyttäen, että metallinen kuorma on yhdistetty luotettavasti
vaunun runkoon ja että turvallisuuden varmistamiseksi on ryhdytty erityis-
toimenpiteisiin. M-johtimen etäisyys kuormasta määräytyy mekaanisten
näkökohtien perusteella.
• Kauempana raiteesta, ts. alueella, jossa em. seikat eivät ole määrääviä, 25 kV
johtimen korkeuden maan pinnasta on oltava 5,27 m, paluujohtimen 4,50 m ja
M-johtimen 4,00 m.
Kuva 5.9.1 Johtimien vähimmäisetäisyys avoradalla (mitat metreinä)
5.9.5.3.2 Tasoristeys
Tasoristeyksessä 25 kV johtimen, paluujohtimen ja M-johtimen etäisyyden kiskon se-
lästä ja tien pinnasta on oltava sää- ja kuormatiloissa vähintään 5,60 m (kuva 5.9.2).
Kuva 5.9.2 Johtimien etäisyys kiskon selästä ja tien pinnasta tasoristeyksessä (mitat
metreinä)
92 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
5.9.5.3.3 Ratapiha sekä laituri- ja kuormausalueet
Ratapihalla sekä laituri- ja kuormausalueilla johtimien on täytettävä sää- ja kuorma-
tiloissa kohdan 5.9.5.3.1 mukaisten sijaintivaatimusten lisäksi kuvan 5.9.3 vähim-
mäiskorkeudet kiskon selästä ja maan pinnasta. Lisäksi kääntöorren eristimen eristävän osan alimman kohdan korkeuden laiturin pin-
nasta tulee olla vähintään 5,30 m.
Kuva 5.9.3 Johtimien vähimmäiskorkeudet ratapihalla sekä laituri- ja kuormaus-
alueella (mitat metreinä)
5.9.5.3.4 Kallioleikkaus
Jos leikkauksen jyrkkyys on enintään 45°, johtimiin sovelletaan kohdan 5.9.5.3.1 mu-
kaisia sijaintivaatimuksia. Jyrkkyyden ollessa yli 45° noudatetaan seuraavassa esitet-
tyjä vaatimuksia.
Kallioleikkaukseen rinnastetaan jyrkkyydeltään vastaavat verhotut penkereet, tuki-
muurit yms.
5.9.5.3.4.1 Kallioleikkaus, jota ei ole varustettu suoja-aidalla
Kallioleikkausta ei tarvitse varustaa sähköturvallisuussyistä suoja-aidalla, jos kuvan
5.9.4 (matala kallioleikkaus) tai kuvan 5.9.5 (korkea kallioleikkaus) mukaiset johti-
mien vähimmäisetäisyydet ja -korkeudet täyttyvät sää- ja kuormatiloissa.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 93
RATO 5 Sähköistetty rata
Kaarisulkeissa olevat mitat koskevat ratapihoja yms. alueita.
Hakasulkeissa olevat mitat koskevat kallioleikkausta, jonka reunan välittömässä läheisyydessä
on paikka, missä ihmisiä usein oleskelee tai liikkuu (esim. kulkuväylä).
Kuva 5.9.4 Matala kallioleikkaus (mitat metreinä)
94 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Kaarisulkeissa olevat mitat koskevat ratapihoja yms. alueita.
Hakasulkeissa olevat mitat koskevat kallioleikkausta, jonka reunan välittömässä läheisyydessä
on paikka, missä ihmisiä usein oleskelee tai liikkuu (esim. kulkuväylä). Kun leikkauksen jyrk-
kyys k on > 45°...75°, M-johtimen vähimmäisetäisyys e on 0,50 m. Leikkauksen jyrkkyyden k
ollessa yli 75° etäisyys e on Liikenneviraston määritettävissä.
Kuva 5.9.5 Korkea kallioleikkaus (mitat metreinä)
5.9.5.3.4.2 Suoja-aidalla varustettu kallioleikkaus
Jos kohdan 5.9.5.3.4.1 mukaiset johtimien sijaintivaatimukset eivät täyty, kallioleik-
kaus on varustettava sähköturvallisuussyistä suoja-aidalla.
Suoja-aidalla varustetussa kallioleikkauksessa johtimien on täytettävä sää- ja kuor-
matiloissa kuvien 5.9.6 ja 5.9.7 vähimmäisetäisyydet ja -korkeudet. Poikkeuksena
ovat kääntöorren paljaat jännitteiset osat, joille sallitaan 1,50 m sijasta 1,00 m vä-
himmäisetäisyys leikkauksen luiskasta seuraavilla edellytyksillä:
• jännitteisten osien ja leikkauksen luiskan välissä on pylväs ja osien
pystysuora etäisyys leikkauksen yläreunasta on vähintään 3,00 m alaspäin tai
• vaakaetäisyys on vähintään 2,50 m suoja-aidasta, jonka vähimmäiskorkeus
on 2,00 m, ja luiskan jyrkkyys on yli 75°.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 95
RATO 5 Sähköistetty rata
Kaarisulkeissa olevat mitat koskevat ratapihoja yms. alueita.
Hakasulkeissa oleva mitta koskee suoja-aitaa, jonka välittömässä läheisyydessä on paikka,
missä ihmisiä usein oleskelee tai liikkuu (esim. kulkuväylä). Kun leikkauksen jyrkkyys k on
>45°...75°, M-johtimen vähimmäisetäisyys e on 0,50 m. Leikkauksen jyrkkyyden k ollessa yli 75°
etäisyys e on Liikenneviraston määritettävissä.
Kuva 5.9.6 Suoja-aidalla varustettu matala kallioleikkaus (mitat metreinä)
96 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Kaarisulkeissa olevat mitat koskevat ratapihoja yms. alueita.
Hakasulkeissa oleva mitta koskee suoja-aitaa, jonka välittömässä läheisyydessä on paikka,
missä ihmisiä usein oleskelee tai liikkuu (esim. kulkuväylä). Kun leikkauksen jyrkkyys k on >
45°...75°, M-johtimen vähimmäisetäisyys e on 0,50 m. Leikkauksen jyrkkyyden k ollessa yli 75°
etäisyys e on Liikenneviraston määritettävissä.
Kuva 5.9.7 Suoja-aidalla varustettu korkea kallioleikkaus (mitat metreinä)
Aidan alareunan etäisyys maan pinnasta saa olla enintään 0,10 m, lukuun ottamatta
epätasaista kalliota, jolla etäisyydeksi sallitaan 0,20 m ja kapeiden (leveys enintään
0,20 m) kalliohalkeamien, kuilujen yms. kohdalla vieläkin enemmän.
Aidan on oltava lujaa alumiini- tai teräsverkkoa, jonka reiän koko on enintään
1200 mm2 tai suojavaikutukseltaan ja lujuudeltaan vähintään samanarvoista raken-
netta.
Aita on kiinnitettävä luotettavasti lujiin pylväisiin eikä sen ulkopuolella saa olla kii-
peämistä huomattavasti helpottavia ulkonemia.
Aidan on ulotuttava radan suunnassa niin pitkälle, että kohdan 5.9.5.3.4.1 mukaiset
johtimien sijaintivaatimukset ovat täytetyt. Aita on päätettävä leikkauksen reunaan
siten, että aidatulle alueelle ei pääse helposti.
5.9.5.3.4.3 Kääntöorren suojaaminen erikoistapauksissa
Jos kohtien 5.9.5.3.4.1 ja 5.9.5.3.4.2 mukaiset sijaintivaatimukset eivät kääntöorren
osalta täyty, kääntöorren paljaat jännitteiset osat on suojattava paluukiskoon tai M-
johtimeen suojamaadoitetulla metallilevyllä tai, mikäli kallioleikkaus on varustettu
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 97
RATO 5 Sähköistetty rata
kohdan 5.9.5.3.4.2 mukaisella suoja-aidalla, sellaisella metalliverkolla jonka reiän lä-
vistäjä on enintään 20 mm. Seuraavien ehtojen tulee täyttyä (kuva 5.9.8):
• Lyhin etäisyys jännitteiseen osaan suojuksen läpi leikkauksen reunan kautta
asetetusta pystytasosta korkeuksilta -0,50...+2,50 m (leikkauksen reunasta)
mitattuna on vähintään 1,00 m.
• Jännitteisestä osasta piirrettyä suojusta leikkaamatonta suoraa myöten
mitattu etäisyys leikkauksen reunan kautta asetetusta pystytasosta tämän
korkeuksilla -0,50...+2,50 m on vähintään 2,50 m. Kääntöorren asennon vaihtelu johtimen lämpötilan vaihdellessa on otettava em. etäi-
syyksissä huomioon.
Kuva 5.9.8 Kääntöorren suojaaminen (mitat metreinä)
5.9.5.3.5 Rautatiealueella olevat rakennukset, avovarastot ja muut
mekaaniset rakenteet
Ratajohdon johtimien ja muiden jännitteisten osien on täytettävä sää- ja kuormati-
loissa standardin SFS EN 50423-1 taulukon 5.4.5.2 mukaiset etäisyydet rakennuksista
yms. Pystysuoran etäisyyden vaatimusta sovelletaan siinä tapauksessa, että vaaka-
suoran etäisyyden vaatimusta ei ole täytetty.
Rautatieliikenteen hoidon kannalta välttämätöntä palavan nesteen jakelupistettä
koskevat samat vaatimukset kuin muitakin rakennuksia.
Johtimien ja virroittimen on täytettävä sää- ja kuormatiloissa seuraavat vähimmäis-
etäisyydet rakennuksesta:
• 25 kV johtimen vaakasuoran etäisyyden on oltava 3,00 m ja pystysuoran
etäisyyden 3,00 m.
• Virroittimen vaakasuoran etäisyyden on oltava 2,50 m. Vaakasuora etäisyys
saa kuitenkin olla 1,50 m, mikäli etäisyyttä 2,50 m lähempänä ei ole ikkunaa
tms. aukkoa eikä avoparveketta korkeusalueella 3,50...8,00 m kiskon selästä
tai tällä korkeusalueella olevat ikkunat tms. aukot tai niiden osat on tehty
sisäänpäin aukeaviksi ja vain työkaluilla avattaviksi.
98 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
• Paluujohtimen vaakasuoran etäisyyden on oltava 1,50 m ja pystysuoran
etäisyyden 3,00 m.
• M-johtimen vaakasuoran etäisyyden on oltava 0,50 m ja pystysuoran
etäisyyden 2,50 m. Jos em. etäisyysvaatimuksia ei voi noudattaa, johtimien ja virroittimen etäisyyksien
rakennuksesta on kuitenkin täytettävä vähimmäisetäisyydet jännitteettömistä osista
(kohta 5.9.5.2), minkä lisäksi on ryhdyttävä seuraaviin varotoimenpiteisiin:
• Ne rakennuksen ikkunat yms., jotka eivät kaikissa asennoissa täytä annettuja
vähimmäisetäisyyksiä, on joko tehtävä sisäänpäin aukeaviksi ja vain
työkaluilla avattaviksi sekä varustettava ikkuna-aukot metalliverkolla (reiän
lävistäjä enintään 20 mm) tai suljettava pysyvästi muuraamalla, metallilevyllä
tms.
• Jos rakennuksessa on avoparveke, joka ei täytä annettuja vähimmäis-
etäisyyksiä, parvekkeelle johtava ovi on pidettävä lukittuna siten, että sen voi
avata vain erikoisavaimella tai työkaluilla.
• Jos rakennuksen katto ei täytä annettuja vähimmäisvaatimuksia, katolla
työskenneltäessä on noudatettava erityisohjeita.
• Annettuja vähimmäisetäisyyksiä lähempänä jännitteistä osaa (virroitin
mukaan luettuna) tai 5,00 m vaakasuoraa etäisyyttä lähempänä sähköistetyn
raiteen keskiviivaa olevat laajat metalliosat ja ikkunoiden yms. aukkojen
metalliset suojaverkot ja -levyt on suojamaadoitettava Liikenneviraston
julkaisun 13/2010 ”Rautatiealueelle tulevien kiinteiden laitteiden ja raken-
teiden maadoitussuunnittelu" mukaisesti.
Johtimien ja virroittimen on täytettävä sää- ja kuormatiloissa seuraavat vähim-
mäisetäisyydet avovarastosta:
• 25 kV johtimen vaakasuora etäisyys 3,00 m ja pystysuora etäisyys 5,00 m,
• virroittimen vaakasuora etäisyys 2,50 m ja pystysuora etäisyys 3,00 m,
• paluujohtimen vaakasuora etäisyys 3,00 m ja pystysuora etäisyys 5,00 m,
• M-johtimen vaakasuora etäisyys 0,50 m ja pystysuora etäisyys 2,50 m. Avovarastolla tarkoitetaan säilytyspaikkaa, jossa tavaraa on varastoituna ulkosalle
säännöllisesti ja pitkäaikaisesti.
Avovarastoa sijoitettaessa tulee huomioida julkaisun LO 7/2016 Sähkörataohjeet
edellyttämät työskentelyetäisyydet.
Liikkuvan kaluston huolto-, korjaus- tms. tehtäviin käytettävän rakennuksen sisään
tuleva ajojohdin suunnitellaan tapauskohtaisesti syöttö- ja maadoitusratkaisuineen.
Ensin on laadittava riskikartoitus, jossa otetaan huomioon mm. kohteen rakenteet,
käytettävät nostolaitteet ja muut työkoneet sekä työskentelytavat.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 99
RATO 5 Sähköistetty rata
Johtimien ja virroittimen on, ilman että on ryhdyttävä jäljempänä esitettyihin varo-
toimenpiteisiin, täytettävä sää- ja kuormatiloissa seuraavat vähimmäisetäisyydet lai-
turikatoksesta (kuva 5.9.9):
• 25 kV johtimen vaakasuora etäisyys 2,50 m ja pystysuora etäisyys 3,00 m,
• virroittimen vaakasuora etäisyys 1,50 m,
• paluujohtimen vaakasuora etäisyys 1,50 m ja pystysuora etäisyys 3,00 m,
• M-johtimen vaakasuora etäisyys 0,50 m ja pystysuora etäisyys 2,50 m.
Kuva 5.9.9 Johtimien ja virroittimen vähimmäisetäisyydet laiturikatoksesta (mitat
metreinä)
Jos em. etäisyysvaatimuksia ei voida noudattaa, johtimien ja virroittimen etäisyyksien
laiturikatoksesta on kuitenkin täytettävä vähimmäisetäisyydet jännitteettömistä osis-
ta (kohta 5.9.5.2), minkä lisäksi on ryhdyttävä seuraaviin varotoimenpiteisiin:
• Laiturikatoksen päälle johtava luukku tai ovi on pidettävä lukittuna. Laituri-
katokseen liittyviltä kiinteiltä tikkailta on estettävä pääsy katoksen päälle. Jos
laiturikatoksen päälle voi helposti päästä muuta kautta, esim. rakennuksen
ikkunasta, laiturikatoksen päälle on rakennettava vähintään 1,00 m korkuinen
suoja-aita siten, että joko laiturikatoksen päälle pääseminen on estetty tai
vaakasuora etäisyys aidasta johtimiin ja virroittimeen on vähintään 2,00 m.
Aidan rakenteen on muilta osin täytettävä kohdan 5.9.5.3.4.2 vaatimukset.
• Laiturikatoksen päällä työskenneltäessä on noudatettava erityisohjeita.
• Laiturikatokset on suojamaadoitettava Liikenneviraston julkaisun 13/2010
”Rautatiealueelle tulevien kiinteiden laitteiden ja rakenteiden maadoitus-
suunnittelu" mukaisesti.
100 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
5.9.5.3.6 Opastin
a) Opastinpylväs Johtimien ja virroittimen on, ilman että on ryhdyttävä jäljempänä esitettyihin varo-
toimenpiteisiin, täytettävä sää- ja kuormatiloissa seuraavat vähimmäisetäisyydet
opastinpylvään jokaisesta osasta (kuva 5.9.10):
• 25 kV johtimen etäisyys 2,00 m; pystysuoraksi etäisyydeksi opastinpylvään
ylimmästä osasta riittää kuitenkin 1,50 m,
• virroittimen vaakasuora etäisyys 1,20 m,
• paluujohtimen etäisyys 1,00 m,
• M-johtimen etäisyys 0,50 m,
• em. etäisyyksiin on lisättävä askelmien puoleisessa suunnassa 0,50 m
opastinpylvään askelmien tasosta. Nämä etäisyydet edellyttävät, että opastinpylväs on varustettu horjahtamisen estä-
vällä suojakehikolla. Ellei tällaista suojakehikkoa ole, etäisyyksiin on lisättävä 0,50 m.
Jos edellä asetettuja etäisyysvaatimuksia ei voi noudattaa, on meneteltävä jommalla
kummalla seuraavista tavoista:
• Annettuja vähimmäisetäisyyksiä lähempänä olevat johtimet on tehtävä
jännitteettömäksi ja työmaadoitettava huoltotyön ajaksi, ja askelmien kohta
on varustettava varoituskilvellä, jossa on teksti "Pylvääseen nouseminen
kielletty, ellei ratajohto ole tehty jännitteettömäksi ja työmaadoitettu".
• Opastinpylväät, joihin on kiivettävä huoltotoimien vuoksi, on varustettava
jännitteisen osan koskettamisen estävällä metallisella, paluukiskoon tai M-
johtimeen suojamaadoitetulla suojaverkolla (reiän lävistäjä enintään 80 mm).
Sää- ja kuormatiloissa 25 kV johtimen ja virroittimen vähimmäisetäisyyden
suojaverkosta on oltava 0,70 m sekä paluujohtimen 0,20 m (kuva 5.9.11); M-
johtimen etäisyydelle suojaverkosta ei aseteta vaatimuksia. Johtimien
vähimmäisetäisyyksien opastinpylvään niistä osista, joihin on päästävä
huollon aikana käsiksi, on oltava suojaverkon ulkopuolitse suoraviivaisesti
mitattuna (kuva 5.9.11) muuten samat kuin annetut vähimmäisetäisyydet,
paitsi että 25 kV johtimen etäisyys saa olla 1,50 m kaikissa suunnissa. Yhdistelmäopastimien mastot ovat taitettavia, joten niitä ei varusteta suojakehikolla,
eivätkä niiden huoltotoimet edellytä ratajohdon saattamista jännitteettömäksi.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 101
RATO 5 Sähköistetty rata
Kuva 5.9.10 Johtimien ja virroittimen vähimmäisetäisyydet opastimesta (mitat met-
reinä)
102 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Kuva 5.9.11 Johtimien ja virroittimen vähimmäisetäisyydet suojaverkolla varustetus-
ta opastimesta (mitat metreinä)
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 103
RATO 5 Sähköistetty rata
Opastinpylväässä saa työskennellä vain ammattitaitoinen henkilö (standardin SFS
6002 kohta 3.2.3) tai näihin tehtäviin erityisesti opastettu henkilö (standardin SFS
6002 kohta 3.2.4). Työskentelyssä on noudatettava Sähkörataohjeita (julkaisu B 22)
ja opastimessa työskentelyä koskevia erityisohjeita. b) Opastinsilta Johtimien ja virroittimen on, ilman että on ryhdyttävä jäljempänä esitettyihin varo-
toimenpiteisiin, täytettävä sää- ja kuormatiloissa seuraavat vähimmäisetäisyydet
opastinsillasta (kuvat 5.9.12 ja 5.9.13).
25 kV johtimen etäisyyden on oltava
• kävelytasosta alaspäin 1,50 m,
• kävelytason kaiteen sisäreunasta (em. pystyetäisyyksiä lähempänä) vaaka-
suoraan 2,00 m,
• opastinsillan askelmista askelmien puoleisessa suunnassa 2,50 m ja muissa
suunnissa 2,00 m,
• alas lasketusta (myös väliasennot huomioon ottaen) opastimesta säätiloissa
0,27 m ja kuormatiloissa 0,19 m. Virroittimen etäisyyden on oltava
• opastinsillan askelmista askelmien puoleisessa suunnassa 1,70 m ja muissa
suunnissa 1,20 m,
• alas lasketusta (myös väliasennot huomioon ottaen) opastimesta 0,19 m.
Paluujohtimen etäisyyden on oltava
• kävelytasosta alaspäin 1,00 m,
• kävelytason kaiteen sisäreunasta (em. pystyetäisyyksiä lähempänä)
vaakasuoraan 1,00 m,
• opastinsillan askelmista askelmien puoleisessa suunnassa 1,50 m ja muissa
suunnissa 1,00 m,
• alas lasketusta (myös väliasennot huomioon ottaen) opastimesta 0,06 m.
M-johtimen etäisyyden on oltava
• kävelytasosta alaspäin 0,50 m,
• kävelytason kaiteen sisäreunasta (em. pystyetäisyyksiä lähempänä)
vaakasuoraan 0,50 m,
• opastinsillan askelmista askelmien puoleisessa suunnassa 1,00 m ja muissa
suunnissa 0,50 m.
Lisäksi on otettava huomioon:
• Opastinsillan jalkaan kiinteästi asennettujen askelmien on oltava vähintään
2,00 m korkeudella maasta.
• Opastinsillan jalkaan kiinnitetystä opastimesta sovelletaan samoja
etäisyysvaatimuksia kuin opastinpylväästä (kohta a)
Jos edellä esitettyjä etäisyysvaatimuksia ei voi noudattaa, on meneteltävä jommalla
kummalla seuraavista tavoista:
• Annettuja vähimmäisetäisyyksiä lähempänä olevat johtimet on tehtävä
jännitteettömäksi ja työmaadoitettava huoltotyön ajaksi, ja askelmien kohta
on varustettava varoituskilvellä, jossa on teksti "Pylvääseen nouseminen
kielletty, ellei ratajohto ole tehty jännitteettömäksi ja työmaadoitettu".
104 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
• Opastinsilta on varustettava jännitteisen osan koskettamisen estävällä
metallisella, paluukiskoon tai M-johtimeen suojamaadoitetulla suojaverkolla,
jonka on täytettävä samat vaatimukset kuin opastinpylvään suojaverkon
(kohta a).
Kuva 5.9.12 Johtimien ja virroittimien vähimmäisetäisyydet opastinsillasta (tikkaat
takareunassa) (mitat metreinä)
Kuva 5.9.13 Johtimien ja virroittimen vähimmäisetäisyydet opastinsillasta (tikkaat
sivulla) (mitat metreinä)
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 105
RATO 5 Sähköistetty rata
5.9.5.3.7 Valaisin
Valaisimet pyritään sijoittamaan erilliseen valaisinpylvääseen tai valaisinmastoon.
Erillinen valaisinpylväs, joka huoltoa varten voidaan taittaa, on sijoitettava niin, ettei
mikään pylvään ja valaisimen osa pylvästä taitettaessa ole 2 m lähempänä 25 kV jän-
nitteistä osaa tai paluujohdinta.
Erilliseen valaisinpylvääseen, johon noustaan kiinteästi asennettuja askelmia myöten
tai pylväskenkiä apuna käyttäen, sovelletaan samoja vaatimuksia kuin opastinpylvää-
seen (kohta 5.9.5.3.6.a).
Erillinen valaisinpylväs tai ratajohtopylväässä oleva valaisin on joko sijoitettava siten,
että huoltotyöt voidaan tehdä alittamatta sähkörataohjeiden LO 7/2016 kohdan 3.4
vähimmäisetäisyyksiä, tai ratajohto on tehtävä jännitteettömäksi ja työmaadoitettava
huoltotyön ajaksi sekä valaisinpylväs on varustettava varoituskilvellä, jossa on teksti
"Pylvääseen nouseminen kielletty, ellei ratajohto ole tehty jännitteettömäksi ja työ-
maadoitettu".
5.9.5.3.8 Suojaus radan ylittävällä sillalla
Ylikulkusillalla käytetään kosketussuojana suojaseinämää, -lippaa tai niiden yhdis-
telmää. Tarkemmat ohjeet on esitetty Tiehallinnon julkaisussa "Kosketussuojien
suunnitteluohje (2007)."
Voidaan toimia myös Liikenneviraston ohjepiirustuksen 4032 TSN 6303 C1 kosketus-
suojien tyyppipiirustukset mukaisesti.
Suojaseinämän korkeuden sillan kävelytasosta on oltava vähintään 2,00 m, ja alueen
jossa saa olla vain ≤0,03m leveitä reunuksia ja ≥ 45º olevia tasoja on oltava vähintään
1,40 m korkea kuvan 5.9.16 mukaisesti. Suojaseinämän on täytettävä kuvassa 5.9.14
esitetty vaakasuora vähimmäisetäisyys raiteen keskiviivasta (virroittimesta johtuva
vaatimus) sekä sää- ja kuormatiloissa kuvassa 5.9.15 esitetyt vaakasuorat vähim-
mäisetäisyydet johtimista. Kosketussuojaseinän alaosan tiiviin roiskerakenteisen le-
vyn on ulotuttava sillan johdekaiteen korkeudelle. Yläosan rakenteen tulee olla tii-
viydeltään vähintään luokkaa IP 2X.
Kuva 5.9.14 Suojaseinämän vaakasuora vähimmäisetäisyys raiteen keskiviivasta
(mitat metreinä)
106 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Kuva 5.9.15 Suojaseinämän vaakasuora vähimmäisetäisyys johtimista (mitat met-
reinä)
Pystysuunnassa sillan kävelytason yläpuolella sijaitsevien jännitteisten osien vähim-
mäisetäisyyden suojaseinämän sisäreunasta on oltava sää- ja kuormatiloissa kuvan
5.9.16 mukainen.
Kuva 5.9.16 Jännitteisten osien vähimmäisetäisyys suojaseinämän reunasta ja kii-
peämisen vaikeuttaminen (mitat metreinä)
Suojaseinämän vähimmäiskorkeus on 2 m.
Jos suojaseinämän lähellä (1,25 m) on sillan kaide tai vastaava on suo-
jaseinämän ulotuttava vähintään 1,4 m kaiteen yläreunan yläpuolelle. Suojalipan on ulotuttava vähintään 2,00 m etäisyydelle sillan kaiteen yläjohteen sisä-
reunasta ja täytettävä kuvassa 5.9.17 esitetty vaakasuora vähimmäisetäisyys raiteen
keskiviivasta (virroittimesta johtuva vaatimus) sekä sää- ja kuormatiloissa kuvassa
5.9.18 esitetyt vaakasuorat vähimmäisetäisyydet johtimista.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 107
RATO 5 Sähköistetty rata
Kuva 5.9.17 Suojalipan ulottuvuus ja vaakasuora vähimmäisetäisyys raiteen keski-
viivasta (mitat metreinä)
Kuva 5.9.18 Suojalipan ulottuvuus ja vaakasuora vähimmäisetäisyys johtimista
(mitat metreinä)
Jännitteisen osan on täytettävä sää- ja kuormatiloissa kuvan 5.9.19 vähimmäis-
etäisyydet sillan suojalipasta.
108 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Kuva 5.9.19 Jännitteisen osan vähimmäisetäisyys suojalipasta (mitat metreinä)
Mikäli lipan yläreuna ei ole tiiviisti kiinnitetty siltaan, lippa on limitettävä sillan kans-
sa siten, että se ulottuu vaakasuunnassa sillan alle ainakin yhtä pitkälle kuin on etäi-
syys sillan ulkoreunan alapinnasta lipan pintaan sillan ulkoreunan kautta asetetussa
pystytasossa. Suojalipan sillan alapuolella olevan osan päässä on oltava irtoesineiden
ja lumen/jään tippumisen estävä rakenne.
Sillan kannen on oltava umpinainen raiteen ja jännitteisten osien kohdalla soveltaen
samoja vaakasuoran etäisyyden sääntöjä kuin suojalipan tyvelle (kuvat 5.9.17 ja
5.9.18).
Suojaseinämä tai -lippa ja siltaan kiinnitetyt eristinkiinnikkeet on suojamaadoitettava
paluukiskoon tai M-johtimeen.
Sillan sivujen alareunassa on kohdan 5.9.2.1 mukaiseen sivuetäisyyteen saakka oltava
paluukiskoon tai M-johtimeen suojamaadoitettu metalliosa (esim. teräsrakenne, be-
toniraudoitus tai varsinainen johdin). Suojalipan kohdalla tämän metalliosan voi kor-
vata metallinen tai metallilla kehystetty suojalippa.
Sillan laajat metalliosat, jotka ovat sää- tai kuormatiloissa alle 1,00 m pystysuoran
etäisyyden ja alle 0,50 m vaakasuoran etäisyyden päässä 25 kV johtimesta, jännittei-
sestä osasta tai virroittimesta, on suojamaadoitettava paluukiskoon tai M-johtimeen.
Näitä etäisyyksiä lähempänä olevat puu- ja betoniosat on peitettävä paluukiskoon tai
M-johtimeen suojamaadoitetulla metalliverkolla tai -levyllä tai suojamaadoitusjohti-
milla, joiden etäisyys toisistaan on enintään 0,20 m, tai betoniraudat on ko. osin suo-
jamaadoitettava paluukiskoon tai M-johtimeen. Olemassa olevilla betonisilloilla riit-
tää kuitenkin, että sillan reunoissa on sillan koko pituudella betoniin kiinnitetty, pa-
luukiskoon tai M-johtimeen suojamaadoitettu metalliosa (esim. kaide tai johdin) ja
että sillan kaikki laajat metalliosat, joiden voidaan olettaa ulottuvan lähelle betoni-
rautoja, on suojamaadoitettu paluukiskoon tai M-johtimeen.
Siltapilarit jotka ovat annettuja vähimmäisetäisyyksiä lähempänä jännitteistä osaa
(virroitin mukaan luettuna) tai ovat 5,00 m vaakasuoraa etäisyyttä lähempänä säh-
köistetyn raiteen keskiviivaa, on varustettava jännitteisen osan puolelle sijoitetulla
suojamaadoitusjohtimella. Betonirakenteessa voidaan vaihtoehtoisesti suojamaa-
doittaa betoniraudoitus.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 109
RATO 5 Sähköistetty rata
Siltojen tarkemmat maadoituksen suunnitteluohjeet on esitetty Liikenneviraston jul-
kaisussa 13/2010 ” Rautatiealueelle tulevien kiinteiden laitteiden ja rakenteiden
maadoitussuunnittelu." 5.9.6 Jännitelujuus
Jännitelujuuden vaatimukset määräytyvät standardin EN 50124-1 mukaan ottaen
huomioon myös standardit EN 50151 ja EN 50152.
Ratajohdossa käytettävät komponentit tulee mitoittaa huomioiden ratajohdon 25kV
jännite. Esimerkiksi kaapeleiden ja kaapelipäätteiden nimellisjännitteen tulee olla
26/45kV (Um 52kV)
Perustaso
• 70 kV; 1 min 50 Hz (sadekokeena),
• 170 kV; 1,2/50 μs,
• B-tyypin eristimen läpilyöntilujuus jyrkällä syöksyjännitteellä SFS EN 50423-
1 mukaan Ratajohdon eristimille
• 95 kV; 1 min, 50 Hz (sadekokeena),
• 200 kV; 1,2/50 μs.
Erottimille avausväli ja sen kanssa rinnan oleva ilmaväli (pois lukien ryhmityseristi-
men ilmaväli, kohta 5.9.5.2):
• 110 kV; 1 min, 50 Hz
• 220 kV; 1,2/50 μs.
Erottimen avausvälin kanssa rinnan oleva eristin:
• 120 kV; 1 min, 50 Hz (sadekokeena), jos avausvälin eri puolilla olevien
jännitteiden välinen vaihe-ero voi olla suurempi kuin 60°,
• 110 kV; 1 min, 50 Hz (sadekokeena), tapauksessa, jossa ei voi olla edellä
tarkoitettua vaihe-eroa,
• 200 kV; 1,2/50 μs.
Paluujohtimen eristin:
• 15 kV; 1 min, 50 Hz (sadekokeena),
• B-tyypin eristimen läpilyöntilujuus jyrkällä syöksyjännitteellä SFS EN 50423-
1 mukaan
Haruseristin:
• 33 kV; 1 min, 50 Hz (sadekokeena), yläpäästään suojamaadoittamaton
jännitteelle altis harus,
• 1,67 kertaa suurin maadoitusjännite; 1 min, 50 Hz (sadekokeena), yläpäästään
suojamaadoitettu harus.
110 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
5.9.6.1 Eristimien pintaryömintämatkat
Posliinieristimien pienin pintaryömintämatka on normaalisti 850 mm kiristyseristi-
melle ja 800 mm kääntöorren vinotuen ja ylätuen eristimelle. 1200 mm pintaryömin-
tämatkaa käytetään 25 kV eristimissä, jotka ovat alttiina huomattavalle likaantumisel-
le, esimerkiksi vilkasliikenteisen tien sillan alla tai lähistöllä. Komposiittieristimillä
riittää 1200 mm sijasta 1100 mm pintaryömintämatka.
Ilkivallasta aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi pyritään alle 20 m etäisyydellä
ylikulkusilloista käyttämään komposiittieristimiä.
5.9.6.2 Koestamattomat vapaat ilmavälit
Ratajohdon vapaille ilmaväleille asetetut vaatimukset on esitetty kohdassa 5.9.5.2
Kytkinlaitoksen koestamattomien vapaiden ilmavälien on täytettävä seuraavat vä-
himmäisvaatimukset:
• 25 kV osan etäisyys jännitteettömistä osista 0,27 m,
• 25 kV erottimen avausvälin kanssa rinnan oleva ilmaväli 0,31 m,
• paluujohdinpuoleen kuuluvan osan etäisyys jännitteettömistä osista 0,06 m. 5.9.7 Varoituskilvet ja pylvääseen kiipeämisen estäminen
5.9.7.1 Varoituskilvet
Muiden sähköratajärjestelmään kuuluvien kuin ratajohtopylväisiin kiinnitettyjen joh-
timien osalta on varoituskilpien käytössä noudatettava sähköturvallisuusjulkaisujen
vaatimuksia sellaisenaan.
Varoitettaessa ratajohtopylväisiin kiinnitetyistä johtimista on ainakin seuraavat koh-
teet varustettava koneturvallisuusstandardin SFS-EN 61310-1 (ks. myös RATO 17 ra-
dan merkit) mukaisella varoituskilvellä:
• Ratajohtopylväs, joka sijaitsee liikennepaikan laiturilla, tasoristeyksen luona
tai muussa sellaisessa paikassa (esim. lähellä kallioleikkausta), jossa erityiset
syyt edellyttävät varoituskilven käyttöä, sekä ratajohtopylväs, jossa on
kytkinlaite, muuntaja tai valaisin.
• Nousuaskelmilla varustettu opastin-, valaisin- tms. pylväs, joka ei täytä
kohdan 5.9.5.3 etäisyysvaatimuksia jännitteisistä osista.
• Eräissä tapauksissa vaaditaan lisäksi pylvääseen nousemisesta varoittava
erikoiskilpi, ks. kohta 5.9.5.3.6.
• Kääntöorren kosketussuojus.
• Kallioleikkaukseen tai muuhun paikkaan sähköturvallisuussyistä rakennettu
suoja-aita. Kilvet sijoitetaan suoja-aidan päihin ja niiden välille n. 30 m
välein.
• Rakennuksen katolle, parvekkeelle ja laiturikatoksen päälle johtava ovi,
luukku ja tikkaat (irtotikkaita käytettäessä kohdat, joihin tikkaat toden-
näköisimmin pystytetään), sekä vaaranalaiset paikat katolla ja laiturikatoksen
reunalla n. 10 m välein, mikäli kohdan 5.9.5.3.5 etäisyydet eivät ole täytetyt.
Katolle ja laiturikatoksen päälle tulevat varoituskilvet sijoitetaan pystyyn
sellaiseen asentoon, että ne näkyvät helposti.
• Huolto-, korjaus- tms. hallin sisääntulokohdat ja tarkoituksenmukaiset kohdat
hallin sisällä.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 111
RATO 5 Sähköistetty rata
• Ylikulkusillan kaiteet, suojaseinämät ja -lipat. Kaiteeseen on sijoitettava
varoituskilpi suojaseinämän, -lipan tai -lipparyhmän päiden kohdalle. Jos
suojalippa tai -lipparyhmä on pitkä, kaiteeseen on lisäksi sijoitettava
varoituskilpi suojalipan tai -lipparyhmän kohdalle n. 10 m välein. Suoja-
seinämän yläosaan on sijoitettava varoituskilpi suojaseinämän keskikohdalle
ja lisäksi n. 10 m välein. Suojalipan ulkoreunalle on sijoitettava varoituskilpi
jokaisen 25 kV johtimen kohdalle pystyyn sellaiseen asentoon, että se näkyy
helposti.
• Säästömuuntajat.
5.9.7.2 Ratajohtopylvääseen kiipeämisen estäminen
Ratajohtopylväät (joihin rinnastetaan portaalin jalat) on varustettava kiipeämisesteel-
lä
• liikennepaikan laiturilla,
• 20 m lähempänä yleisen tien tasoristeystä (ei koske tilus-, metsä-, yms. tietä),
• alle 20 m etäisyydellä radan suuntaisesta liikenneväylästä ml. kävely- ja
pyörätiet; kiipeämisesteitä ei vaadita, jos rata ja liikenneväylä ovat eri tasossa
(korkeusero vähintään 2 m) tai jos ratajohtopylväiden ja liikenneväylän
välissä on aita.
Ristikkorakenteisiin pylväisiin joissa ei ole vaakasiteitä, ei vaadita kiipeämisesteitä,
mutta nekin on em. paikoissa varustettava standardin mukaisilla varoituskilvillä.
5.10 Ratajohtoverkon energiataseen hallinta
Liikennevirasto selvittää ratajohtoverkon energiataseen yrityskohtaisesti. Energian-
kulutusta mitataan kulutuspistekohtaisesti, jonka vuoksi kaikki kulutuspisteet tulee
varustaa etäluettavilla energiamittareilla.
Kiinteiden ratajohdosta syötettävien kulutuspisteiden, esimerkiksi vaihteenlämmitys-
ten ja vaununlämmitysten, mittareiden tulee olla yhteensopivia Liikenneviraston mit-
tauspalvelun kanssa. Asennettaessa uusia liittymiä ratajohtoverkkoon tai uudistetta-
essa vanhoja, energiamittareille pitää suorittaa käyttöönotto Liikenneviraston ohjei-
den mukaisesti tai tilata käyttöönotto alueen kunnossapitäjältä. Myös purettaessa
vanhoja asennuksia pitää liittymään asennetun energiamittarin säilyttäminen selvit-
tää kunnossapitäjän kanssa.
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 1
RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6200) Eri ratajohtotyypit
LIITE 2 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6201) I-pylväs
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 3
RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6202) Harustettu I-pylväs
LIITE 4 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6203) Yhden raiteen imumuuntajateline
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 5
RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6204) P-portaalit
LIITE 6 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6207) Kehäportaalit
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 7
RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6209) Ulokepylväs (ristikkojalalla)
LIITE 8 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6301) Y-köydellinen ajojohdin, ohjain-
ripustus
(SSR8.6303) Y-köydetön ajojohdin,
sivutukiripustus
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 9
RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6311) Virroittimen kontaktiosan muoto
(SSR 8.6312) Pääteankkuroinnit
LIITE 10 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 11
RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6314) Keskiankkurointi
LIITE 12 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6315) Y-köysi
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 13
RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6317) Ratajohdon erilaisia ripustimia
LIITE 14 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6319) Erilaisia kääntöorsityyppejä
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 15
RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6320) Erilaisia kääntöorsityyppejä
LIITE 16 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6321) Erilaisia kääntöorsityyppejä
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 17
RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6324) Ohjaimen käytönrajojen
tarkistus, suora rata (esimerkki)
LIITE 18 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6325) Ohjaimen käytönrajojen
tarkistus, kaarre (esimerkki)
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 19
RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6327) Ohjaimet ja ohjaimen tuet
LIITE 20 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6330/1) Sauvaeristintyyppejä
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 21
RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6330/2) Tukieristintyyppejä
LIITE 22 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6330/3) Rulla-, lautas- ja haruseristin
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 23
RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6330/4) Ryhmityseristin
LIITE 24 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6330/6) Ryhmityseristin
LIITE 26 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6330/8) Erotusjakso
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 27
RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6330/9) Erotusjakso
LIITE 28 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6332) Pitkittäiserottimen liitäntä
ajojohtimeen
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 29
RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6334) Ratapihaerottimen liitäntä
ajojohtimeen
LIITE 30 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6335) Ajojohtimien välinen virtaliitäntä
suljetussa kentässä ja vaihteessa
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 31
RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6336) Yksiraiteisen radan
imumuuntajaliitäntä ratajohtoon
LIITE 32 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6337) Kaksiraiteisen radan
imumuuntajaliitäntä ratajohtoon
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 33
RATO 5 Sähköistetty rata
Imumuuntaja asennettuna P-pylvääseen
LIITE 34 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6339) Syöttöjohtimen liitäntä
ajojohtimeen
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 35
RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6340) Ryhmitysjohtimen liitäntä
ajojohtimeen
LIITE 36 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6341) Radanylitysjohtimen liitäntä ajo-
johtimeen
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 37
RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6342) Kannattimen ja ajolangan välinen
potentiaaliliitäntä
LIITE 38 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6343) Erotuskentän potentiaaliliitäntä
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 39
RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6345) Paluu- ja M-johtimen liitäntä
PKL-pylväällä ja PKL-pylvään liitäntä
paluukiskoon
LIITE 40 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6346) Paluujohtimen yhdistäminen
radanylitysjohtimeen
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 41
RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6347/1) Paluujohtimen
kannatusrakenne ja kiristysketju
LIITE 42 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6347/2) M-johtimen kannatusrakenne
ja kiristysketju
Liikenneviraston ohjeita 23/2018
RATO 5 Sähköistetty rata
LIITE 43
(SSR 8.6350) 80 mm2 ja 100 mm2 ajolankojen
poikkipintojen mitat
EN 50149:2012 (E)
23
Annex A (normati e)
Standardised configurations
Dimensions in millimetres
NOTE Dimensions given without tolerances or ranges are for guidance only. Dimensions in brackets are nominal only.
Figure A.1 - Configuration of AC-80 contact wire
Dimensions in millimetres
NOTE Dimensions given without tolerances or ranges are for guidance only. Dimensions in brackets are nominal only.
Figure A.2 - Configuration of AC-100 contact wire
10,5
2 –
10,7
2
(10.6
0)
80 mm2
EN 50149:2012 (E)
23
Annex A (normati e)
Standardised configurations
Dimensions in millimetres
NOTE Dimensions given without tolerances or ranges are for guidance only. Dimensions in brackets are nominal only.
Figure A.1 - Configuration of AC-80 contact wire
Dimensions in millimetres
NOTE Dimensions given without tolerances or ranges are for guidance only. Dimensions in brackets are nominal only.
Figure A.2 - Configuration of AC-100 contact wire
10,5
2 –
10,7
2
(10.6
0)
100 mm2
Ajolangat ovat EN 50149 mukaisia
LIITE 44 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6351/1) Erilliskiristetyn ajojohtimen
1-osainen kiristyslaitteisto I-pylväällä painot
rinnakkain
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 45
RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6351/2) Erilliskiristetyn ajojohtimen
1-osainen kiristyslaitteisto I-pylväällä painot
peräkkäin
LIITE 46 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6352) 2-osainen kiristyslaitteisto
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 47
RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6353) Jousi- ja pneumaattishydraulinen
kiristyslaitteisto
LIITE 48 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6417) Paluukiskojen välinen poikittais-
yhdistys ratapihalla ja avoradalla (yksi- ja kaksikiskoisen raidevirtapiirin alueella)
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 49
RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6501) Pääkaavio, 25 kV:n järjestelmä
LIITE 50 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Pääkaavio, 2x25 kV:n järjestelmä
Liikenneviraston ohjeita 23/2018 LIITE 51
RATO 5 Sähköistetty rata
(SSR 8.6505) Muuntajan kuljetusauton
vaatimat tilat syöttöasemalla
LIITE 52 Liikenneviraston ohjeita 23/2018 RATO 5 Sähköistetty rata
Ratajohtotyyppien jakautuminen rataosittain
(31.12.2017)
Tämä asiakirja on allekirjoitettuLista allekirjoittajista
Allekirjoittaja Todennus