RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET - Trafi.fi - … 6 Sisältö RAMO 98-03 Sisältö 6...

RATAHALLINTO-KESKUSBANFÖRVALTNINGS-CENTRALEN

12.3.1998 379/732/98

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

Ratahallintokeskus on hyväksynyt RAMO:n osan 6 Turvalaitteet

Ylijohtaja Ossi Niemimuukko

Teknisen yksikön päällikkö Markku Nummelin

Voimassa 30.3.1998 lukien.

RAMO 6 Sisältö

RAMO 98-03

Sisältö

6 TURVALAITTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96.1 Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

6.1.1 Turvalaitetekniikoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106.1.2 Kulkutiet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

6.1.2.1 Kulkutiereitin ja esiopastinetäisyyksien mitoitus 116.1.2.2 Opastimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

6.1.2.2.1 Opastimien sijoittaminen . . . . . . 116.1.2.2.2 Opastimien sijoittaminen

sähköistetyillä radoilla . . . . 126.1.2.2.3 Opastimen näkyvyys . . . . . . . . . 13

6.1.3 Sivusuoja- ja ohiajovarat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146.1.3.1 Sivusuojamitoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146.1.3.2 Ohiajovarat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

6.1.3.2.1 Ohiajovaramitoitukset . . . . . . . . 146.1.3.2.2 Suojastusosuuksien ohiajovarat . 16

6.1.3.3 Raiteiston jakaminen raidevirtapiiriosuuksiin . . 176.1.4 Ratapihasuunnittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

6.1.4.1 Kalustosta johtuvat rajoitukset kulkuteidenreitittämiselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

6.1.4.2 Rataverkkosuunnittelun ja turvalaitesuunnittelunkeskinäisestä riippuvuudesta . . . . . . . . . . 19

6.1.5 Piirustusmerkinnöistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216.1.5.1 Esiopastimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216.1.5.2 Henkilölaiturit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216.1.5.3 Kulkutiet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216.1.5.4 Pääopastimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216.1.5.5 Raideopastimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216.1.5.6 Raidevirtapiirit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216.1.5.7 Raiteensulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216.1.5.8 Raiteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216.1.5.9 Vaihteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

6.1.6 Turvalaitoksen käyttöohje . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226.1.7 Määritelmiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

6.1.7.1 Puolenvaihtopaikan sijainti . . . . . . . . . . . . . . . . 226.1.7.2 Liikennepaikan sijainti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226.1.7.3 Vaihteen asennon määrittely . . . . . . . . . . . . . . . 22

6.2 Turvalaitteiden mekaaniset osat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236.2.1 Vaihteenkääntölaitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236.2.2 Sähkökääntölaite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236.2.3 Vaihteiden koskettimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 246.2.4 Vaihteen asetin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 246.2.5 Varmistuslukot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 246.2.6 Raiteensulku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

RAMO 6 Sisältö

RAMO 98-03

6.2.7 Avainsalpalaitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 256.2.8 Raidevirtapiirit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

6.2.8.1 Raidevirtapiirien tekniikoista ja rakenteesta . . . 256.2.8.2 Syöttö- ja maadoitusjohdot . . . . . . . . . . . . . . . . 26

6.2.9 Opastimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 276.2.9.1 Opastimen rakenteesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 276.2.9.2 Opastimien asennus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 276.2.9.3 Opastimen tunnuskilvet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 286.2.9.4 Opastinkytkentä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

6.3 Asetinlaitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 316.3.1 Asetinlaitteen teknisistä vaatimuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 316.3.2 Elektroniset asetinlaitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

6.3.2.1 Asetinlaitteen käyttäminen ja ilmaisut . . . . . . . . 326.3.2.1.1 Esto- ja huomautustekstit . . . . . 336.3.2.1.2 Raide . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 336.3.2.1.3 Vaihde . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 336.3.2.1.4 Hätäavaintoiminto . . . . . . . . . . . 346.3.2.1.5 Kulkuteiden turvaaminen ja

purkautuminen . . . . . . . . . . 346.3.2.1.6 Opastimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

6.3.2.2 Suojastus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 366.3.2.3 Viat ja häiriöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

6.3.2.3.1 Tapahtumien rekisteröinti . . . . . 386.3.2.4 Kulkutieautomaatit ja läpikulkukäyttö . . . . . . . 386.3.2.5 Asetinlaitteen erillis- ja kauko-ohjauskäyttö . . . 396.3.2.6 Kulunvalvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

6.3.3 Releasetinlaite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 396.3.4 Releryhmäasetinlaite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 436.3.5 Varmistuslukko- ja opastinturvalaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 446.3.6 Mekaaninen asetinlaite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

6.3.6.1 Rakenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 456.3.6.2 Toimintaperiaate . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466.3.6.3 Mekaaninen kääntölaite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466.3.6.4 Lukituspyörä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466.3.6.5 Kiristyslaite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466.3.6.6 Sähkösulku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47

6.3.7 Aukiajettava vaihde . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 476.3.7.1 Toimintaperiaate . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 476.3.7.2 Vaihteen tekniikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 476.3.7.3 Vaihteen paikallinen kääntäminen . . . . . . . . . . . 476.3.7.4 Aukiajettavan vaihteen merkintä . . . . . . . . . . . . 48

6.3.8 VAK-raiteiden turvaaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 486.4 Suojastuslaitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51

6.4.1 Suojastus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 516.4.2 Suojastusopastimien ohjaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 516.4.3 Suojastuksen alkuopastin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51

RAMO 6 Sisältö

RAMO 98-03

6.4.4 Keskitetty suojastus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 526.4.5 Yksiraiteisten ratojen suojastus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54

6.5 Kulunvalvontalaitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 556.5.1 Kulunvalvontajärjestelmän yleiskuvaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 556.5.2 Kulunvalvonnan käsitteitä ja määritelmiä . . . . . . . . . . . . . . . . . 556.5.3 Kulunvalvontalaitteiden toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56

6.6 Tasoristeyslaitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 596.6.1 Huoltotien turvalaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60

6.7 Muut liikenteenohjauslaitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 616.7.1 Kauko-ohjauslaitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61

6.7.1.1 Määritelmiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 616.7.1.2 Toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 616.7.1.3 Ilmaisut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 616.7.1.4 Tiedonsiirtoyhteydet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 626.7.1.5 Automatiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62

6.7.2 Laskumäkilaitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 626.7.2.1 Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 626.7.2.2 Laskumäkiautomaatio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 636.7.2.3 Jarrutusmenetelmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 646.7.2.4 Vaihteiden ohjaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 646.7.2.5 Vaunun seuranta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64

6.7.3 Siltojen turvalaitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 656.7.4 Liikkuvan kaluston valvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66

6.7.4.1 Kuumakäynti-ilmaisin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 666.7.5 Junan kokonaisuuden valvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67

6.7.5.1 Radioloppuopastinjärjestelmä . . . . . . . . . . . . . . 676.8 Tekninen osa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71

6.8.1 Kulkutiet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 716.8.1.1 Raidevirtapiirit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71

6.8111 Periaatekuvat eri raidevirtatyypeistä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71

6.8.1.2 Akselinlaskentalaitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 736.8.1.2.1 Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 736.8.1.2.2 Akselinlaskenta-anturit . . . . . . . 746.8.1.2.3 Raiteen tukeminen akselinlaskenta-

anturin suoja-alueella . . . . . 746.8.2 Kulunvalvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74

6.8.2.1 Kulunvalvontajärjestelmän baliisien sijoitus . . . 746.8.2.1.1 Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 746.8.2.1.2 Baliisien sijoitus opastimilla . . . 746.8.2.1.3 Baliisien sijoitus nopeusrajoituksissa

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 756.8.2.1.4 Baliisien sijoitus toistopisteessä

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 756.8.2.1.5 Kahden tiedonsiirtopisteen

välimatka . . . . . . . . . . . . . . . 756.8.2.1.6 Baliisien sijoitus vaihdealueella

RAMO 6 Sisältö

RAMO 98-03

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 756.8.2.2 Kulunvalvontajärjestelmän baliisien asennus . . 76

6.8.2.2.1 Baliisiasennuksen pystytasontoleranssit . . . . . . . . . . . . . . 76

6.8.2.2.2 Baliisiasennuksen vaakatasontoleranssit . . . . . . . . . . . . . . 76

6.8.2.2.3 Baliisien vaatima metalliton alue. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77

6.8.2.2.4 Baliisin kiinnitys ratapölkkyyn . 776.8.2.2.5 Baliisikaapeliliittimen asennus . 776.8.2.2.6 Baliisikaapelikaivo . . . . . . . . . . 77

6.8.2.3 Opastimet ja nopeusmerkitkulunvalvontajärjestelmässä . . . . . . . . . . 776.8.2.3.1 Tiedonsiirtoetäisyys opastimilla

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 776.8.2.3.2 JKV-etumerkkietäisyys

nopeusrajoituksissa . . . . . . . 786.8.2.3.3 Tiedonsiirtovälin määräävä

kaltevuus . . . . . . . . . . . . . . . 786.8.2.4 Tilapäisten nopeusrajoitusbaliisien sijoitus

kulunvalvontaradalla . . . . . . . . . . . . . . . . 786.8.2.4.1 Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 786.8.2.4.2 Baliisien säilyttäminen ja

kiinnittäminen . . . . . . . . . . 786.8.2.4.3 Baliisien vienti radalle . . . . . . . . 78

6.8.3 Laitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 786.8.3.1 Ratalaitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78

6.8.3.1.1 Vaihteiden laitteet . . . . . . . . . . . 786.8.3.1.2 Vaihteenkääntölaitteiden asetus- ja

aukiajovoimat . . . . . . . . . . . 796.8.3.1.3 Vaihteenkoskettimet . . . . . . . . . 816.8.3.1.4 Avainsalpalaitteet . . . . . . . . . . . 816.8.3.1.5 Raiteensulku . . . . . . . . . . . . . . . 816.8.3.1.6 Kosketinlaite . . . . . . . . . . . . . . . 81

6.8.3.2 Tasoristeyslaitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 816.8.3.2.1 Laitteiden asennus . . . . . . . . . . . 816.8.3.2.2 Puomin asentojen säätö . . . . . . . 81

6.8.3.3 Ohjaus- ja ilmaisinlaitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . 826.8.3.4 Asetinlaitteen virransyöttölaitteet . . . . . . . . . . . 82

6.8.3.4.1 Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 826.8.3.4.2 Releasetinlaitteen virransyöttö . 836.8.3.4.3 Elektronisen asetinlaitteen

virransyöttö . . . . . . . . . . . . 876.8.3.4.4 Virransyötön kunnonvalvonta . . 916.8.3.4.5 Jakokeskukset ja johtoverkko . . 926.8.3.4.6 Virransyöttölaitteiden ja

RAMO 6 Sisältö

RAMO 98-03

sähköverkon yhteensopivuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93

6.8.3.4.7 Virransyöttöjärjestelmäntoimintaedellytykset . . . . . . 93

6.8.3.5 Turvalaitteiden maadoittaminen . . . . . . . . . . . . 946.8.3.5.1 Syöttöverkkojen maadoittaminen

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 946.8.3.5.2 Suojamaadoitukset . . . . . . . . . . . 95

6.8.4 Turvalaitteiden rakentaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1006.8.4.1 Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1006.8.4.2 Käytössä olevan opastimen muutokset ja vaikutus

jarrupainojärjestelmään . . . . . . . . . . . . . 1016.8.4.3 Vaihteiden työaikainen valvonta . . . . . . . . . . . 1016.8.4.4 Turvalaitteiden tarkastaminen . . . . . . . . . . . . . 102

6.8.4.4.1 Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1026.8.4.4.2 Vaihteen asennon tarkastaminen

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1036.8.4.5 Turvalaitteiden käyttöönotto . . . . . . . . . . . . . . 105

6.8.5 Kunnossapito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1056.8.5.1 Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1056.8.5.2 Ennakkohuolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1056.8.5.3 Laitteiden huoltokohteet, tarkastus- ja

huoltotoimenpiteet . . . . . . . . . . . . . . . . . 1066.8.5.4 Viankorjaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112

6.8.6 Luettelo tyyppihyväksytyistä laitteista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1126.9 Viiteluettelo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113

RAMO 98-03

RAMO 6 Liiteluettelo

RAMO 98-03

Liiteluettelo

1 Vaihteenkääntölaitteet2 Vaihteenkoskettimet3 Raiteensulku4 Vaihteen eristykset, johtimien asennus5 Opastinmaston asennusmitat ja asennustarkastuspöytäkirjat 6 Ulokeportaalin asennusmitat (korkea laituri)7 Ulokeportaalin asennusmitat linjalla ja asennustarkastuspöytäkirjat8 Opastinsillan asennusmitat 9 Vaihde- ja opastinturvalaitos10 Releasetinlaitteen ohjaus- ja ilmaisintaulu11 Varmistuslukko- ja opastinturvalaitos12 Aukiajettava vaihde13 Esimerkkejä raide-eristysten sijoituspaikoiksi14 Akselinlaskenta-anturit15 Baliisin asennus betonipölkkyyn (korotettu), UIC60-kiskon yhteydessä16 Baliisin asennus betonipölkkyyn17 Baliisin asennus puupölkkyyn18 Baliisin liitin19 Baliisitilaus -lomake20 Tilapäisen nopeusrajoitusbaliisin kiinnitin21 Vaihteenkääntölaitteen asennus22 Vaihteenkääntölaitteen ja vaihteenkoskettimen kaapelointi23 Turvalaitteiden vastaanottopöytäkirja24 Koskettimen asennus vaihteeseen25 Kosketinlaite26 Puolipuomin kääntölaitteen asennus- ja puomin säätömitat27 Taulukko: Puolipuomin asennus- ja säätömitat28 Tietokoneasetinlaitteen monitorikuva29 Releasetinlaitteen virransyöttökaavio30 Esimerkki varmennetun sähköverkon pääkaaviosta31 Esimerkki elektronisen asetinlaitteen virransyötöstä32 Esimerkki varmennetun sähköverkon periaatteesta33 Maadoituskytkentäesimerkki34 Luettelo tyyppihyväksytyistä laitteista

RAMO 98-03

RAMO 6.1 Yleistä9

RAMO 98-03

6 TURVALAITTEET

Ratatekniset määräykset ja ohjeet (RAMO) osassa ”Turvalaitteet” esitetään turvalaitteidensuunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvät määräykset ja ohjeet.

6.1 Yleistä

Turvalaitteiden tehtävänä on mahdollistaarautatieliikenteen turvallinen ja sujuva oh-jaus. Liikenteen ohjaamiseksi raiteisto jae-taan kulkuteihin. Kulkutien muodostavatalkuun sijoitettu opastin, raideosuudet javaihteet itse kulkutiereitillä sekä si-vusuojan tarjoavat elementit (vaihteet jaopastimet), kulkutien maaliopastin ja tä-män jälkeinen ohiajovara. Kulkutien maali-na voi myös olla Seis-merkki tai päätepus-kuri. Lähtösuunnan pääopastimettomillaliikennepaikoilla tulosuunnan kulkutienmaalina on vaihteen rajamerkki ja läh-tösuunnan kulkutie alkaa rajamerkistäopasteenaan radiolla annettu lupa tai kä-siopaste. Kaluston sijainnin ja liikkeidentoteamiseksi raiteet ja vaihteet voidaan va-rustaa paikannuslaittein, joita ovat raidevir-tapiirit ja akselinlaskijalaitteet. Kulkutietovat käyttötarkoituksensa mukaan junakul-kuteitä, vaihtokulkuteitä tai suojas-tusosuuksia.

Junakulkutiet varustetaan pääopastimin janiitä edeltävin esiopastimin. Esiopastinetäi-syys minimi määräytyy samoin perusteinkuin kulkutien minimipituuskin eli jarru-tusmatkan mukaan. Näin ollen esiopastinsaattaa sijaita edellisen pääopastimen mas-tossa tai erillisenä, kun kulkutien pituus onjarrutusmatkaa pitempi. Suojastusopastinvälittää myös esiopastintietoa. Rinnakkais-ten lähtöraiteiden mastossa olevat esiopas-timet ovat korvattavissa yhteisellä suojas-tusopastimella linjan alussa.

Junakulkuteille asetetaan täydet turvaamis-vaatimukset opastinetäisyyksien, lukitus-ten, osuuksien vapaanaolon, sivusuojien,maaliopastimen valvonnan ja ohiajovaransuhteen.

Vaihtokulkutiet signaloidaan raideopasti-min. Yleensä vaihtokulkuteille ei asetetaturvaamisvaatimuksia opastinetäisyyksistä,sivusuojista, ohiajovarasta tai maaliraiteenvapaana olosta. Vaihtokulkutiet voivat si-jaita myös junakulkuteiden kanssa päällek-käin. Kun junakulkuteitä ohjataan, ohjautu-vat myös sen kanssa päällekkäisten vaihto-kulkuteiden raideopastimet.

Linja jaetaan pääopastimilla tai suojas-tusopastimilla suojastusosuuksiksi, joilleon ominaista, että niillä ei ole keskitettyjävaihteita. Näin ollen kulkutie-ehdoista jääpois sivusuojavaatimus. Ohiajovaade to-teutetaan vain rajoitetusti.

Periaatteena liikenteenohjauksessa on, ettäkulkutie varataan eli ”lukitaan” kerrallaanyhden junaliikkeen käyttöön. Tätä ennen ontäytynyt tarkastaa, ettei mitään kulkutienelementtejä ole jo lukittuna muuhun käyt-töön, kulkutien vaihteet ovat kääntyneet jalukittuneet oikeisiin asentoihinsa, vaaditta-vat raideosuudet ovat vapaat ja kaikki val-vonnat ovat kunnossa. Sähköiset turvalait-teet huolehtivat myös opastimien asettami-sesta ”seis” -asentoon ja kulkutien lukitus-ten purkamisesta junan perässä automaatti-sesti.

RAMO 6.1 Yleistä

10

RAMO 98-03

6.1.1 Turvalaitetekniikoista

Liikennettä turvaavia ja ohjaavia tekniikoi-ta ovat asetinlaitteet, suojastus, kulunval-vonta, kauko-ohjaus, (junanumerojärjestel-mät, asema-automaatit, radioloppuopastin-järjestelmät) ja tievaroituslaitokset. Tele-laitteita käytetään suorittajien väliseenkommunikointiin ja yhteyksiin kuljettajiin.Lisäksi tulevat erilaiset matkustajien opas-tukseen tarkoitetut laitteet.

Perinteisessä jaottelussa puhutaan primää-riseen ohjaukseen tarkoitetuista turvalait-teista, joille asetetaan turvallisen toiminnanvaatimus myös laitteiden vikaantuessa, se-kä laitteista, joilla tätä vaatimusta ei ole.Primääristä ohjausta suorittavat asetinlait-teet, suojastus, kulunvalvonta ja tievaroi-tuslaitokset.

Turvallisuus näytetään toteen tekemälläkäytettyjen komponenttien vika-analyysiteoreettisesti tarkastellen ja tarvittaessamyös käytännön kokein. Näyttö tapahtuuosoittamalla, että kaikki yksittäiset viat joh-tavat turvalliseen tilaan, joka on sallivantoiminnon estäminen ja viime kädessä lii-kenteen pysäyttäminen. Vikojen tulee mi-käli mahdollista ilmetä estona ja/tai vikail-maisuna heti. Ellei tämä ole mahdollista,on määriteltävä vian laadusta riippuva riit-tävän lyhyt tarkastusjakso, esim. kulkutietäasetettaessa ja sen jälkeen tulleet viat onilmaistava kulkutien purussa. Hyväksyttä-vän syklin puuttuessa on vika-analyysiälaajennettava useampia samanaikaisia vi-koja tarkastelevaksi. Turvallisuuden takaa-minen vikatilanteissa on ollut mahdollinenvain kehittämällä erikoiskomponentteja,joilla tiettyjen vikojen esiintyminen on käy-tännössä mahdotonta.

Laajojen loogisten toimintojen toteuttami-sessa on taloudellinen tarve käyttää edulli-sia yleiseen käyttöön tarkoitettuja mikro-

prosessoreja. Turvallisuus vikatilanteissapystytään tällöin turvaamaan suorittamallasama tehtävä usealla tietokoneella, jolloinvertaillaan tietokoneiden toimintaa keske-nään ja hylätään poikkeavaa toimintaanäyttävät koneet. Tarvittaessa käytetäänmyös redundanttisia koneita käytettävyy-den lisäämiseksi.

Toinen tapa on ajaa samalla prosessorillakahta samaa tehtävää suorittavaa erilaistadiversiteettistä ohjelmaa, joilla on lisäksivalvotusti eri osoiteavaruus. Ohjelmiensuorituksen yhtäpitävyyttä tarkkaillaan japoikkeamissa kytkeydytään irti prosessista.Redundanssi rinnakkaisella tietokoneellaon mahdollinen.

Molemmissa tapauksissa suoritettujen ver-tailujen väliajan tulee olla niin lyhyt, etteiuseampien vertailun mitätöivien, vaarallis-ten vikojen esiintyminen ole mahdollista.Koska esiintymisen mahdottomuutta ei voi-da todistaa oikeaksi, ja koska täydellinenvika-analyysin teko on prosessoreiden laa-juuden ja monimutkaisuuden ja nopeankehityksen vuoksi myös käytännössä mah-dotonta, on määritelty todennäköisyysarvotvaarallisille vioille. Turvallisuuden luoki-tus suoritetaan pohjana vaarallisten vikojenesiintymistodennäköisyys, joka siis riippuuyksittäisten vikojen todennäköisyydestä jaohjausten vertailutaajuudesta.

Eurooppalaisen CENELEC-normiston mu-kaan laitteet jaotellaan neljään luokkaanturvallisuusvaatimustasonsa mukaan. Vaa-timustaso voi olla myös rataosakohtainenriippuen esim. liikennemääristä ja -laadus-ta. Ratahallintokeskus määrittelee turvalli-suustasot valtion rataverkolla.

Liian korkea tekninen turvallisuusvaatimussaattaa johtaa käytettävyyden alenemiseenja tätä kautta epätoivottuun suuntaan. Pe-rusperiaatteena on kuitenkin, että vaativim-

http://www.cenelec.be/

RAMO 6.1 Yleistä11

RAMO 98-03

paan neljänteen luokkaan kuuluvat asetin-laitteet, suojastus, kulunvalvonta ja tieva-roituslaitokset. Mikäli tästä yksittäistapauk-sissa halutaan poiketa, on sille hankittavaerityislupa.

6.1.2 Kulkutiet

6.1.2.1 Kulkutiereitin ja esiopas-tinetäisyyksien mitoitus

Kulkutiereitin ja esiopastinetäisyyden pi-tuudella on suora riippuvuus radan suori-tuskykyyn eli siihen miten monta junaaaikayksikössä rata läpäisee. Toinen vaikut-tava tekijä on radan suurin sallittu nopeusja junien jarrutuskyky. Kulkutiellä voi ollavain yksi juna kerrallaan, ja toisaalta junienei voida sallia ajavan lähempänä toisiaankuin mitä jarrutusmatka on. Ideaalitapauk-sessa opastinväli on sama kuin jarrutusmat-ka. Junan jarrutusmatkaan vaikuttavat ju-nan nopeus, paino, jarrujen hyvyys, radankaltevuus ja kaarevuus sekä kiskon ja pyö-rän välinen kitkakerroin. Junan jarrutusky-kyä kuvaa jarrupaino ja junan nopeus riip-puu vetovoimasta ja junan rakenteesta. Jar-rupaino määritetään kalustolle laskennalli-sesti ja kokeellisesti, ja jarrutuskyky luoki-tellaan jarrulajeihin G, P ja R. Järjestelmäl-lä pyritään siihen, että eri junatyypeillä onsama jarrutusmatka, sillä opastinväliä eivoida vaihdella kiinteässä opastinjärjestel-mässä.

6.1.2.2 Opastimet

6.1.2.2.1 Opastimien sijoittaminen

Kompromissiksi, ottaen huomioon radanrakenne, kaluston ominaisuudet ja turvalai-tejärjestelmän ominaisuudet, on valittutaulukon 6.1:1 mukainen mitoitus.Opastinetäisyyden suunnitteluarvona ontoivottavaa käyttää 50 m vaadittua mittaasuurempaa arvoa. Tällöin jää toleranssia jaasennusvaraa tarvittaessa muuttaa opasti-

men paikkaa, esim. jonkun maastollisenesteen takia.

Taulukko 6.1:1 Opastinetäisyyksien riip-puvuus radan pitkittäiskaltevuudesta

KALTEVUUDENLUOKITUS

OPASTINVÄLI

lasku pienempi taiyhtä suuri kuin 5‰

1200 m

lasku 5‰ ja 7,5‰välillä

1350 m

lasku 7,5‰ ja 10‰välillä

1500 m

lasku yli 10‰ 1500 m ja lisäksitarvittaessa opas-tinkohtainen no-peusrajoitus

Mitoitus edellyttää, että maksiminopeudes-ta pystytään pysähtymään näkyvien opasti-mien osoittamalla matkalla. Pääopastimennäyttäessä ”seis” -opastetta on junan pysäh-dysmatka 1200 m, mikä on pääopastimenetäisyys esiopastimesta. Kun esiopastinnäyttää jotakin ”odota aja” -opastetta, on semerkkinä siitä, että vielä pääopastimen jäl-keinen kulkutie on käytettävissä ja edessäon siis vähintään 2400 metrin varmistettuajo. Tällöinkin saattaa poikkeustilanteissaolla tarve asettaa pääopastin ”seis” -asen-toon esiopastimen ohituksen jälkeen, jol-loin jarrutusmatka lyhenee.

Mikäli radalla on käytössä kulunvalvonta,kuljettajalle välitetään aja-tieto neljästäperäkkäisestä kulkutiestä ja turvalaitteetmahdollistavat jarrutusmatkan 3600 m.

RAMO 6.1 Yleistä

12

RAMO 98-03

pääopastinesiopastinJKV-tieto

aja aja aja aja ajaodota-aja odota-aja odota-aja odota-aja odota-seis

Ssn+ Ssn S36 S- S-

seispimeä

S-

Kuva 6.1:1 Kulunvalvonnan fiktiiviset opastinkäsitteet (esimerkki)

Kiihdytysmatka (taulukko 6.1.2) + 50 m

>280m

Kuva 6.1:2 Opastimen sijoitus erotusjakson läheisyydessä

Vähäliikenteisillä radoilla ei ole taloudel-lista rakentaa minimietäisyyksistä opastin-järjestelmää.

6.1.2.2.2 Opastimien sijoittaminen säh-köistetyillä radoilla

Sähköistetyillä radoilla aiheutuu opastinjär-jestelmän ja sähkönsyöttöjärjestelmän yh-teen sovittamisen tarve, sillä sähköjunateivät saa pysähtyä imumuuntajien eikä ero-tusjaksojen kohdalle. Yhteen sovittaminenon tehtävä seuraavien periaatteiden mukai-sesti:

Erotusjakson kohdalla on ajolangan säh-könsyötössä katkos, jota ei saa syötöt oi-kosulkevan valokaarivaaran vuoksi ohittaaajovirta kytkettynä. Ohituksen on siis ta-pahduttava rullaamalla ilman junan sähkö-

moottoreista saatavaa vetoapua. Ajovirrankatkaisu varmistetaan magneettien anta-malla ohjauksella. Niinpä erotusjaksonkummallekin puolelle on jätettävä riittäväkiihdytysmatka, eikä opastinta saa sijoittaaerotusjakson välittömään läheisyyteen.Kiihdytysmatkan pituus riippuu myös ra-dan kaltevuudesta ja kaarevuudesta. Taulu-kossa 6.1:2 on ilmoitettu kiihdytysmatkat,jotka tarvitaan, jotta juna rullaisi tarvittavat100 m ja nopeus olisi rullauksen jälkeenvielä suurempi kuin 5 km/h. Junapainoksion oletettu 4500 t, pituudeksi 750 m ja ve-tureiksi kaksi 85 tonnin sähköveturia. Ero-tusjaksoa lähestyttäessä opastin ei saa sijai-ta kiihdytysmatkan ilmoittamaa metrimää-rää lähempänä erotusjaksoa. Jos mahdollis-ta, erotusjakson jälkeen etäisyyden on olta-va 500 m, kuitenkin vähintään 280 m (Ku-va 6.1:2).

RAMO 6.1 Yleistä13

RAMO 98-03

>30m >280m

Kuva 6.1:3 Opastimen sijoitusimumuuntajan läheisyydessä

Taulukko 6.1:2 Laskennalliset kiihdytysmatkat

Kiihdytysmatkan riippuvuus radan kaltevuudesta ja kaarevuudesta

KALTEVUUS

RADAN KAAREVUUS r =

suora 3000 m 1000 m 300 m

lasku 3‰ tai yli 50 m 50 m 50 m 50 m

lasku 2‰ 50 m 50 m 50 m 80 m

lasku 1‰ 50 m 50 m 50 m 130 m

tasamaa 0‰ 50 m 50 m 80 m 210 m

nousu 1‰ 90 m 90 m 130 m 330 m

nousu 2‰ 140 m 140 m 210 m 530 m

nousu 3‰ 230 m 240 m 330 m 860 m

nousu 4‰ 360 m 370 m 530 m 1620 m

nousu 5‰ 590 m 620 m 870 m 4100 m

nousu 6‰ 1010 m 1070 m 1650 m -

nousu 7‰ 2070 m 2310 m 4270 m -

Kiihdytysmatkat ovat opastimen ja ensim-mäisen magneetin välisiä matkoja. Mag-neetista erotusjaksoon on vielä n. 50 m.Laskennassa on käytetty kitkakertoimenarvoa 0,27. Minimietäisyys on 50 m.

Imumuuntajan kohdalla virroitin oikosul-kee imumuuntajan, mikä estää muuntajaasuorittamasta tehtäväänsä ja voi pitempäänjatkuessaan vioittaa muuntajan. Opastimientulee siis sijaita siten, ettei veturi joudupysähtymään imumuuntajan kohdalle.Kielletty alue on 30 m ennen imumuunta-jaa ja 280 m jälkeen imumuuntajan (kuva6.1:3). Mitoitus on tehty viidellä sähkö-moottorijunalla.

Opastimien sijoituksessa on myös huomi-oitava sähköturvallisuusmääräysten ( ks.SSR 8.110, 31.12.1994) vaatimat vähim-mäisetäisyydet ajojohdosta, virroittimesta,paluujohtimesta ja M-johtimesta.

6.1.2.2.3 Opastimen näkyvyys

Kuljettajan on nähtävä pää- ja suojas-tusopastin vähintään 10 sekunnin ajanopastimelle saavuttaessa. Opastin on sijoi-tettava siten, että sen näkyvyys on vähin-

RAMO 6.1 Yleistä

14

RAMO 98-03

tään taulukon 6.1:3 tai 6.1:4 mukainen.Riittävä näkemä antaa kuljettajalle mahdol-lisuuden reagoida opastemuutoksiin, jotkatapahtuvat esiopastinetäisyyden sisällä.Laiturikatoksia suunniteltaessa on otettavahuomioon opastimien näkyvyys. Laiturinvieressä seisovan junan ohjaamosta on ol-tava opastimelle matkaa vähintään 20 mopasteen näkymisvarana. Opastimen näky-vyys on aina tarkastettava ennen käyt-töönottoa.

Opastimien sijoittamista yli 7 ‰ ratakalte-vuuksiin tulee välttää.

Taulukko 6.1:3 Pää- ja suojastusopasti-mien sekä erillisen esiopastimen näky-vyysvaatimukset

Radan suurin sallittunopeus näkyvyysalueel-la km/h

Näkyvyys-vaatimus /m

0 – 50 150

60 – 80 250

90 – 100 300

110 – 120 400

$ 140 450

Kiinteä opastin asennetaan sen tarkoitta-man raiteen tai raideryhmän oikealle puo-lelle. Ellei se ole mahdollista, on opastimenmastoon kiinnitettävä nuoli, joka osoittaasiihen raiteeseen tai raideryhmään päin,jota opastin osoittaa. Raiteen sivusuunnas-sa opastin sijoitetaan ATU:n ulkopuolelle.

Taulukko 6.1:4 Raideopastimien näky-vyysvaatimus

Opastintyyppi Näkyvyysvaatimus/m

Raideopastin 100

6.1.3 Sivusuoja- ja ohiajovarat

6.1.3.1 Sivusuojamitoitukset

Turvallisimman sivusuojan tarjoaa vaihde,joka johtaa sivusta mahdollisesti vierivätvaunut pois kulkutieltä. Pääraiteiden kulku-teiden turvaajina ovat turvavaihteet ensisi-jaisia. Turvallisen sivusuojan tarjoaa myösraiteensulku. Sivusuojan toteutustapaa va-littaessa otetaan huomioon myös radankaltevuus.

Mikäli sivusuojan tarjoaa opastin, on si-vusuojatien pituuden eli etäisyyden opasti-melta kulkutievaihteen rajamerkkiin oltavariittävä. Sivusuojatien pituus suojan tarjo-avan opastimen jälkeen on mitoitettavasamojen periaatteiden mukaan kuin ohiajo-vara.

Raidevirtapiirijako vilkkailla liikennepai-koilla on tehtävä siten, että pääraiteille si-vusuojan tarjoavat vaihteet vapautuvat japääsevät kääntymään suojan tarjoavaanasentoon heti, kun vaihteesta on mentysivulle.

6.1.3.2 Ohiajovarat

6.1.3.2.1 Ohiajovaramitoitukset

Ohiajovarat on mitoitettava pääsääntöisestivastaamaan jarrutusmatkaa nopeudesta,joka junalla todennäköisesti on, jos ja kun

RAMO 6.1 Yleistä15

RAMO 98-03

x

liukumavaran pituus 20 m,valvontanopeus 10 km/h

20m

Kuva 6.1:4 Lähtösuunnan pääopastimen liukumavara

x

ohiajovaran pituus > 200 m,valvontanopeus 35 km/h

Kuva 6.1:5 Tulosuunnan pääopastimen ohiajovara

”seis” -asentoisen opastimen ohiajo tapah-tuu. Todennäköistä nopeutta opastinohituk-seen arvioitaessa otetaan huomioon paikal-liset olosuhteet. Ratapiha-alueen läh-tösuunnan pääopastimilla on linjanopeuttapienempi ohitusnopeus ja ohjearvona voi-daan pitää 50 km/h. Tulosuunnan pääopas-timien ohitusnopeus on lähellä linjanopeut-ta. Kulunvalvonnalla varustetulla radallaohitusnopeus on valvontanopeus ja se sovi-tetaan kulloisenkin ohiajovaran pituuteen.Mitoitustapauksia on käytettävissä seuraa-vasti:

— Kun halutaan hyödyntää 0-ohiajovaraatai kun ohiajovara on minimimittainen(pääopastin 20 metrin päässä vaihteenrajamerkistä), käytetään kulunvalvon-nan valvontanopeutta 10 km/h (kuva6.1:4).

— Pääsääntöisesti tulosuunnan pääopasti-milla ja niillä lähtösuunnan pääopasti-milla, joilla on riittävä ohiajovara(>200 m), käytetään kulunvalvonnanvalvontanopeutta 35 km/h (kuva6.1:5).

RAMO 6.1 Yleistä

16

RAMO 98-03

Suojavälin pituus 1200-2000m500m<L<700mSuojavälin pituus >2000300m<L<500m

Kuva 6.1:6 Suojastusosuuden ohiajovara

Tapauksissa, jolloin on yksinomaan käytös-sä edellä mainituista poikkeava riittäväohiajovara, käytetään kulunvalvonnan las-kennallista valvontanopeutta. Valvon-tanopeuden ja tarvittavan ohiajovaran mini-mipituus ilmenee taulukosta 6.1:5.

Tulosuunnan pääopastimen jälkeinen osuusensimmäiselle vaihteelle on pyrittävä val-vomaan vapaaksi edellisen suojastusopasti-men ”aja” -käsitteessä. Osuuden pituudentulee olla vähintään 200 m.

6.1.3.2.2 Suojastusosuuksien ohiajovarat

Erillisten ohiajovaraosuuksien rakentamis-ta linjalle pyritään kustannussyistä välttä-mään. Jos muilla perusteilla suunnitelturaidevirtapiirijako mahdollistaa ohiajova-ran, toteutetaan se kuvassa 6.1:6 esittämis-sä tapauksissa. Sen vapaanaolo valvotaanedellisen osuuden ”aja” -käsitteessä. Ku-lunvalvonnan valvontanopeus lasketaanohiajovaran todellisen pituuden mukaan.

Taulukko 6.1:5 Valvontanopeus / ohiajo-varan pituus

VAL-VONTA-NOPEUS

OHIAJOVARAN PI-TUUS

10 km/h 20 m opastimesta raja-merkkiin

35 km/h 200 m < L < 300 m

50 km/h >300 m

laskennal-linen (10-80 km/h)

todellinen

RAMO 6.1 Yleistä17

RAMO 98-03

Ohiajovara

Laituri

Kuva 6.1:7 Seisake ohiajovara-alueella

Ohiajovara

Projektoitava ohiajovara

Kuva 6.1:8 Ohiajovaralla vastavaihde

0-vara0-vara

Kuva 6.1:9 Sivuraiteen tulokulkutiellä0-ohiajovarat

Jos välittömästi suojastusosuuden takanaon seisake tai muu paikka, jossa junat sään-nöllisesti pysähtyvät, on sopivan pituinenraidevirtapiiri rakennettava valvonnanmahdollistamiseksi kuvan 6.1:7 mukaan.

Käytettävästä asetinlaitetekniikasta riip-puen on ohiajovarojen mitoitus ja valintatehtävä siten, että liikenteenhoito on jousta-vaa. Esimerkkinä tästä ovat seuraavat rele-ryhmäasetinlaitteissa ja elektronisissa ase-tinlaitteissa esiintyvät tapaukset:

a) ohiajovaralla vastavaihde

Ohiajovaran pituuden määräävä raidevirta-piiri ulottuu vastavaihteen taakse. Ohiajo-vara projektoidaan loppuvaksi ennen vasta-vaihdetta, jolloin saavutetaan täydelläohiajovaralla vastavaihteen kääntämisenvapaus jatkokulkutietä silmälläpitäen.

b) liikennepaikka yhdellä sivuraiteella

Sivuraiteen tulokulkuteille projektoidaanyksinomaan 0-ohiajovarat, jolloin turva-vaihteet jäävät vapaiksi jatkokulkutielle.Kulkutien asettaminen pääraiteella aiheut-taa aina turvavaihteen lukittumisen suojaa-vaan asentoon.

6.1.3.3 Raiteiston jakaminen raidevir-tapiiriosuuksiin

Raiteistojen jakamisessa raidevirtapii-riosuuksiin tai yleensä vapaa/varattu-il-maisuosuuksiin otetaan huomioon liiken-teenhoidolliset, tekniset ja taloudellisetseikat. Liikenteenhoidollisesti joustava jahavainnollinen ohjaus toteutuu, kun kaikkiliikenteenhoidolliset elementit eli vaihteet,raideosuudet, ohiajovarat ja junanil-maisuosuudet toteutetaan omana raidevirta-piirinään. Lisäksi teknisiä vaatimuksia tu-lee esim. tievaroituslaitosten hälytys- jatieosuuksista. Myös raidevirtapiiriosuuksi-en teknisesti rajoitettu toimintapituus vai-kuttaa raidevirtapiirijakoon. Taloudellisetja kunnossapidolliset seikat vaativat osuuk-sien lukumäärän rajoittamista välttämättö-mään.

Liikenteenhoitoa haittaamatta voidaan yli-määräisiltä osuuksilta välttyä esim. seuraa-vissa tapauksissa:

a) vaihdekujien vaihteita yhdistetään sa-maksi osuudeksi

RAMO 6.1 Yleistä

18

RAMO 98-03

Kuva 6.1:10

Ohiajovara

Kuva 6.1:11

Ohiajovara

Välttämättömät eristykset

Kuva 6.1:12

Sivusuojan haku

Kuva 6.1:13

Sivusuojanhaku

Kuva 6.1:14

Sivusuojanhaku

Sivusuojanhaku

Kuva 6.1:15

Kuva 6.1:16

Ohiajovara

Kuva 6.1:17

b) ohiajovaraosuus voidaan yhdistääohiajovaran jälkeiseen myötävaihde-osuuteen

c) poikkeus: ohiajovaralla olevaa vasta-vaihdetta ei saa yhdistää ohiajovaranjälkeiseen myötävaihteeseen

d) sivusuojaosuus voidaan yhdistää suo-jan tarjoavan vaihteen osuuteen

e) poikkeus: Sivusuojalla oleva vasta-vaihde ei saa sijaita samalla osuudellakuin suojan tarjoava myötävaihde.

f) raiteenvaihtopaikkojen vaihde- ja ris-teysosuuksia voidaan yhdistää

g) poikkeus: Raiteenvaihtopaikoilla onotettava huomioon mahdollisesti lähei-syyteen sijoitetun opastimen ohiajova-ra.

RAMO 6.1 Yleistä19

RAMO 98-03

6.1.4 Ratapihasuunnittelu

6.1.4.1 Kalustosta johtuvat rajoituksetkulkuteiden reitittämiselle

Yleensä turvalaitteilla pyritään hyödyntä-mään kaikki raiteiston reittivaihtoehdotvarsinkin uusien turvalaitetekniikkojentapauksissa, jolloin kulkuteiden lukumää-rän lisääminen ei sinänsä ole kustannuksialisäävä. Eräissä tapauksissa kalusto saattaaaiheuttaa rajoituksia kulkutiereiteille. Esi-merkiksi, jos kaksi lyhyttä vaihdetta onetujatkokset vastakkain ja poikkeavat rai-teet muodostavat S-kaaren, ei matkustaja-junia saa ohjata ko. reitille. Kulkuteitä eiturvalaitteisiin tule sallia näissä tapauksis-sa, joita saattaa esiintyä ratapihojen vaihde-kujissa.

Mikäli edellä mainitussa tapauksessa kär-jikkäin olevien vaihteiden väliin on tarpeenliittää yhdyskisko raidevirtapiirieristyksentai akselinlaskentakoskettimen asentamistavarten, on ratateknisesti lyhin hitsattavakisko-osuus 5 m. Kuitenkin, jos vaihteissaliikennöidään matkustajavaunuilla käyrältäkäyrälle, on lyhin yhdyskiskon pituus 10 mUIC54 ja K43 vaihteissa sekä 6 m vaihteis-sa UIC60.

6.1.4.2 Rataverkkosuunnittelun ja tur-valaitesuunnittelun keskinäisestä riip-puvuudesta

Rataverkkosuunnittelun ja turvalaitesuun-nittelun yhteisenä tavoitteena on rataverkonsujuvan ja tehokkaan käytön mahdollista-minen pitkälle tulevaisuuteen. Toteutetta-vista suunnitelmista on pyydettävä verkonkäyttäjiltä lausunto.

Rataverkon rakentaminen ja uudistaminenon turvalaitehankintoihin verrattuna kus-tannuksiltaan kalliimpaa. Turvalaitteilla onkuitenkin suuri vaikutus radan suoritusky-kyyn. Rataverkon käytön kannalta parastulos saavutetaan, kun turvalaitetekniikanvaatimukset otetaan huomioon jo rataver-kon suunnitteluvaiheessa. Näitä vaatimuk-sia ovat edellä luetellut kulkuteiden,ohiajovarojen ja sivusuojien mitoitusperus-teet. Myös opastimien vaatima tila raiteenvierellä tulee huomioida. Junien kohtaus-raiteet suunnitellaan mitoittavan junapituu-den mukaan ottaen huomioon pysähtymis-vara ja opastimien näkyvyys. Mitoittavajunapituus on junan (vaunut + veturit) suu-rin sallittu pituus kyseisellä rataosalla. Tur-vavaihteet aiheuttavat omat vaatimuksensa.Kohtausraiteiden suunnitteluperusteet onesitetty taulukossa 6.1:6 ja kuvissa 6.1:18-20.

Taulukko 6.1:6 Kohtausraiteiden mitoitusperusteet

Mitoittava junapituus (mjp) [m] 725 825 925

Opastinvara 2x 35 m (ov) 70 70 70

Pysähtymisvara (pyv) 50 100 150

Turvavaihteiden etujatkosten tai raja-merkkien väli

850 1000 1150

RAMO 6.1 Yleistä

20

RAMO 98-03

xx

ovpyvov mjp

opastinväli

rajamerkkien väli

Kuva 6.1:18 Kohtausraide ilman turvavaihteita

xx

mjp pyv

ov ovopastinväli

turvavaihteiden etujatkosten väli

Kuva 6.1:19 Kohtausraide turvavaihteilla

xx

x

x

003

002001

Ohiajovaran mitoitus-pituus 200 m (v=35 km/h)




Kuva 6.1:20 Ohiajovarojen mitoitukset (v = 35 km/h ja v = 50 km/h)

Vilkkaasti liikennöidyillä ratapihoilla ontarvetta samanaikaisesti varmistaa tulokul-kutiet eri raiteille vastakkaissuunnilta. Jottasamanaikainen varmistaminen voidaan sal-lia, on lähtösuunnan pääopastimien ohiajo-varat oltava riittävän pitkät. Kuvassa 6.1:20on esitetty ohiajovarojen mitoitukset em.tilanteeseen. Jos ratapihan rakentamiskus-tannukset em. mitoituksella nousevat liiansuureksi käytetään kuvan 6.1:19 turvavaih-deratkaisua.

Seuraavat ratkaisut ovat ongelmallisia turva-laitetekniikan kannalta ja niitä tulisi välttää:

— Vaihteen sijoittaminen kulkutien maa-liraiteelle, jolloin maaliraiteella ym-märretään opastinta edeltävää raideo-suutta, jolla on pysähdykseen ja seisot-tamiseen vaadittava hyötypituus. On-gelmia vaihteesta aiheutuu erityisestikulkutien purussa varsinkin, jos rai-teella joudutaan suorittamaan vaunujenerottamisia ja liittämisiä tai liikennöin-tisuunta muuttuu.

— Varoituslaitoksen sijoittaminen kulku-tien maaliraiteelle. Hälytyksen katkaisu

RAMO 6.1 Yleistä21

RAMO 98-03

vaatii junasuorittajan toimenpiteitä jatoimintojen automatisointi ei onnistu.

6.1.5 Piirustusmerkinnöistä

Opastimien numeroinnissa on huomioitava,että samalla rataosalla ei käytetä samaa nu-meroa kahdesti. Ratapihoilla numerointi onmyös yksiselitteinen: esim. opastimilla javaihteilla on yksilölliset numerot. Kaikissanumeroinneissa käytetään arabialaisia nu-meroita.

6.1.5.1 Esiopastimet

Esiopastimet merkitään Eo ja vastaavanpääopastimen nimi, esim. EoP103.

6.1.5.2 Henkilölaiturit

Henkilölaiturin numero on sama kuin vie-reisen raiteen numero. Välilaitureissa, jois-sa matkustajat nousevat junaan molemmil-ta reunoilta, numeroidaan laiturin molem-mat reunat viereisen raiteen numeron mu-kaan. Laituriraiteiden numeroinnissa käyte-tään arabialaisia numeroita, kuten muissa-kin raiteissa.

6.1.5.3 Kulkutiet

Vaihde- ja opastinturvalaitosten asemapiir-roksissa kulkutiemerkinnät esitetään raide-viivan yläpuolella. Ne koostuvat kulkutienalkupisteen pienikirjaimisesta opastintun-nuksesta ja yläindeksistä, joka ilmaisee”aja” -käsitteen, sekä maaliraidenumerosta.Esim. merkintä p1031/401 ”luetaan”, kul-kutie pohjoiseen opastimelta P103 suoralle(opaste ”aja”) maaliraiteelle 401. Merkintäe1052/402 ”luetaan”, kulkutie etelään opas-timelta E105 poikkeavalle (opaste ”aja sn35”) maaliraiteelle 402. Elektronisen ase-tinlaitteen asemapiiroksissa ei esitetä kul-kutiemerkintöjä, vaan ne esitetään erillisis-sä kulkutietaulukoissa.

6.1.5.4 Pääopastimet

Pääopastimet merkitään isolla kirjaimella Eja P ja kolminumeroisella lähtöraidenume-rolla. Kirjain ilmoittaa kulkusuunnan, esim.P103 merkintä ”luetaan” kasvavien kilo-metrien suuntaan raiteelta 103 ja vastaavas-ti merkintä E103 ”luetaan” alenevien kilo-metrien suuntaan raiteelta 103.

6.1.5.5 Raideopastimet

Raideopastimet merkitään isolla kirjaimellaT ja O ja kolminumeroisella lähtö-raidenumerolla. Kirjain ilmoittaa kul-kusuunnan, esim. O103 merkintä ”luetaan”kasvavien kilometrien suuntaan raiteelta103 ja vastaavasti merkintä T103 ”luetaan”alenevien kilometrien suuntaan raiteelta103.

6.1.5.6 Raidevirtapiirit

Raidevirtapiirin merkintä on Er ja raidevir-tapiirin numero, esim. Er103. Vaihteidenraidevirtapiirien merkinnöissä on kaksi erimerkintätapaa. Ebilock-alueasetinlaitteidenvaihdeosuudet merkitään EV ja vaihteennumero, esim. EV001 on vaihteen nro 001raidevirtapiiri. Muissa asetinlaitetyypeissämerkintä on ErV ja vaihteen nro, esim.ErV001/003 on vaihteiden 001 ja 003 yh-teinen vaihdeosuus.

6.1.5.7 Raiteensulut

Raiteensulun merkki on Sp ja kolminume-roinen numero, esim. Sp001.

6.1.5.8 Raiteet

Raiteet merkitään kolminumeroisina, esim.001 on raiteen 001 numero. Laituriraiteidennumerointi on samanlainen kuin muillakinraiteilla. Numerointi tapahtuu aina arabia-laisin numeroin.

RAMO 6.1 Yleistä

22

RAMO 98-03

6.1.5.9 Vaihteet

Vaihteet merkitään isolla V-kirjaimella jakolminumeroisella vaihteen numerolla,esim. V001. Pienehköillä ratapihoilla japuolenvaihtopaikoilla pienempien kilomet-rien puoleisen pään vaihdenumerot ovatparittomia ja ne kasvavat linjalta ratapihal-le päin. Toisessa päässä ratapihaa vaih-denumerot ovat parillisia ja kasvusuunta onvastaavasti linjalta ratapihalle päin. Suuril-la ratapihoilla numerointi voi olla joko jat-kuva, tai ne ovat ryhmitelty sataryhmiinmaantieteellisen sijainnin perusteella (”vaih-depiirit”). Risteysvaihteen päät erotetaanlisäkirjaimilla, esim. V001a/b ja V001c/d.

6.1.6 Turvalaitoksen käyttöohje

Jokaisella turvalaitoksella on oltava omayksilöllinen käyttöohje. Sen laatii yleensäsuunnittelija yhteistyössä rakentajan, kun-nossapitäjän ja liikenteenhoidon kanssa.

Turvalaitoksen käyttöohjeen tarkastavat:— ohjausalueen Jt-mies — turvalaitoksen rakentaja — Ratahallintokeskuksen Tekninen yk-

sikkö

Käyttöohjeen hyväksyy ja vahvistaa nou-datettavaksi Ratahallintokeskuksen Turval-lisuusyksikkö.

6.1.7 Määritelmiä

6.1.7.1 Puolenvaihtopaikan sijainti

Puolenvaihtopaikoilla, joissa turvalaittei-den laitetila sijaitsee tulovaihteiden välisel-lä alueella, ilmoitetaan sijainti laitetilankeskipisteen ratakilometrin mukaan. Joslaitetilaa ei ole, sijainti ilmoitetaan tulo-vaihteiden välin keskikohtaan. Liikenne-

paikkakilpi sijoitetaan sijaintipaikan mää-rittelykohtaan, joko pylvääseen tai laitetilanseinälle.

6.1.7.2 Liikennepaikan sijainti

Liikennepaikan sijainnin ilmoittamisessaon kaksi erilaista tapaa. Liikennepaikoilla,joissa on turvalaitoksen erilliskäytön oh-jaustaulu tai junasuorituspiste, sijainti il-moitetaan sen rakennuksen keskipisteenratakilometrin mukaan, jossa erilliskäyttö-tai junasuorituspiste on. Se voi olla laiteti-lassa tai esim. asemarakennuksessa. Erillis-käyttöpisteen sijainti määritellään turvalait-teiden yleiskaavioissa. Niiden liikennepaik-kojen, joissa erilliskäyttöpistettä ei ole,sijainti ilmoitetaan laitetilan keskipisteenratakilometrin mukaan.

6.1.7.3 Vaihteen asennon määrittely

Vaihteen asennon määrittelyssä on katso-missuunta kärjestä kantaan päin. Määritte-lyssä kerrotaan kumpaan haaraan vaihdejohtaa ja mikä on maaliraide. Vaihdekujis-sa, joissa on peräkkäin useampia vaihteitakerrotaan maaliraiteen sijaan kulkureitinseuraavan vaihteen numero.

RAMO 6.2 Turvalaitteiden mekaaniset osat

23

RAMO 98-03

6.2 Turvalaitteiden mekaanisetosat

6.2.1 Vaihteenkääntölaitteet

Vaihteen kääntämiseksi käytetään me-kaanisia ja sähkökääntölaitteita. Vaihteenasettimella käännettävä vaihde, joka liittyyasetinlaitteeseen, lukitaan varmistuslukolla.Varmistuslukon käyttöavain saadaan lukos-ta irti vain silloin, kun vaihde on lukittuna.Käyttöavain säilytetään sähköisesti valvo-tussa avainsalpalaitteessa tai varmistusluk-kokoskettimessa.

6.2.2 Sähkökääntölaite

Sähkökääntölaitteen tehtävänä on kääntäävaihde, lukita se mekaanisesti pääteasen-toonsa, ilmaista kumpi asento on kyseessä,valvoa pääteasennossa pysyminen ja il-maista mahdollinen aukiajo. Suomen rata-verkolla käytetään kääntölaitteita, joidenlukitusmekanismi sijaitsee kääntölaitteensisällä. Tämän sisäisen lukituksen vasta-kohtana on ulkoinen lukitus vaihteenkään-tötankoihin liittyvänä. Kääntölaite on yh-distetty vaihteen kieliin kahdella kääntö- jakahdella valvontatangolla. Kääntötangotvälittävät kääntövoiman vaihteen kieliin jalukitsevat kielet. Valvontatangot liikkuvatkielien liikuttamana ja ohjaavat kääntölait-teen valvontakoskettimia, sekä varmistavatkielen kiinni pysymisen käyttötangon kat-ketessa. Valvontakoskettimet saavat tieton-sa sekä kääntö- että valvontatangoista jamolempien oikea toiminta on tarpeen, jottavaihde ilmoitettaisiin pääteasennossaanolevaksi ja lukituksi. Kääntö- ja valvonta-tangot säädetään säätö- ja lukitusmutte-reidensa avulla pituudeltaan sellaisiksi, ettävaihteen valvontatoleranssit kiinniolevienja aukiolevien kielien kohdalla täyttyvät.Tangoissa tulee olla eristykset, jotta vaih-teen raidevirtapiiri ei oikosulkeudu.

Sähkökääntölaitteeseen tehdään varoitus-maalaus. Se voidaan tehdä joko maalaa-malla kannen ulkopuoli keltaisella maalilla(merkki IR-VRS1111-130) tai asentamallakannen yläreunaan noin 100 mm leveäsäänkestävä kelta/musta varoitusteippaus.

Kääntölaitteessa tulee olla kääntövoiman-rajoitin esim. kitkakytkin, joka rajoittaakääntövoiman sellaiseksi, ettei vaihde eikäkääntölaite vahingoitu, jos kääntyminenestyy ennen pääteasentoa. Rakenteen tuleesallia kääntösuunnan vaihto myös, kunkääntöliike jää kesken. Sähkökääntölaite-tyypit on esitetty liitteessä 1.

Kääntölaitteita on aukiajosietoisuutensamukaan kolmea tyyppiä:

1 Ei aukiajettava kääntölaite, joka lukit-see molemmat kielet jäykästi ja jokarikkoutuu tai/ja sen tangot ja vaihteenkielet rikkoutuvat, jos se ajetaan auki.Näitä ovat kaikki pitkien vaihteidenkääntölaitteet.

2 Aukiajon sietävä kääntölaite, joka hil-jaisella nopeudella aukiajettaessa pur-kaa lukituksensa auki olevan kielenliikkeen vaikutuksesta ja vapauttaanäin myös kiinniolevan kielen eikärikkoudu. Tämän kääntölaitteen kiin-niolevan kielen valvonta on jäykkä jaauki oleva kieli on paikallaan jousivoi-man avulla. Myös aukiajosietoisenkääntölaitteen aukiajo on kielletty.Näitä kääntölaitteita käytetään lyhyissävaihteissa.

3 Aukiajettavan vaihteen kääntöme-kanismi, joka voidaan liikennekäytössäajaa rajoitetulla nopeudella auki. Vaih-teella on perusasento, johon kääntölai-te palauttaa vaihteen aukiajon jälkeen.Nämä vaihteet on merkitty A-opaste-kilvellä (ks. kohta 6.37).


24

RAMO 98-03

Kuva 6.2:1 Yksinkertainenvarmistuslukko

Myös sähkökääntölaitteessa on aina mah-dollisuus kääntää vaihde käsin kampeakäyttäen. Käsikäyttö katkaisee sähkökään-tömahdollisuuden.

6.2.3 Vaihteiden koskettimet

Kääntölaitteiden suorittaman lukituksen javalvonnan lisäksi tarvitaan eräissä tapauk-sissa erillisiä vaihteenvalvontakoskettimiakielien aseman valvomiseksi. Vaihteenkoskettimia ohjataan kieliin yhdistetyillätangoilla tarpeellisissa kohdissa kielen alu-eella. Koskettimet ilmaisevat kielien poik-keamat oikeasta asennostaan kussakin koh-dassa. Koskettimet kytketään sähköisestikääntölaitteiden virtapiireihin ja ne il-maisevat vaihteen kielien pääteasennot,valvonnat ja aukiajot kääntölaitteiden ta-paan.

Vaihteen koskettimia käytetään vaihteissa,joissa kääntölaitteiden antamaan valvon-taan ei pitkien kielien vuoksi voida luottaa.Tällaisia vaihteita ovat UIC 60 vaihteet.

Vaihteen kosketinta käytetään myös käsi-kääntölaitteiden yhteydessä kun halutaansähköinen valvonta vaihteesta. Näitä ta-pauksia ovat pääraiteiden käsikääntövaih-teet sähköisten turvalaitteiden alueella sekäkäsikäyttöiset linjavaihteet suojastetullaradalla. Vaihteenkoskettimet on esitettyliitteessä 2.

6.2.4 Vaihteen asetin

Paikallisesti käsin käännettävän vaihteenkääntö tehdään vaihteen asettimen avulla.Siinä on vivusto, joka on vetotangolla yh-distetty vaihteen käyttötankoon. Asettimenvastapainoa puolelta toiselle nostamallasaadaan vaihde kääntymään.

6.2.5 Varmistuslukot

Varmistuslukkoja on kahta mallia: yksin-kertainen (kuva 6.2:1) ja kaksoisvarmis-tuslukko (kuva 6.2:2). Avain- ja kansimal-leja on 16, joilla on erilaiset muodot ja hai-tat. Lukkojen kannet on sinetöity kiinnitys-ruuvien lyijytyksellä. Erityyppiset lukot onnumeroitu pienillä kirjaimilla k1..k16 javastaavat avaimet isoilla kirjaimillaK1..K16. Lukkojen merkinnöissä numeromerkitään ylä- tai alaindeksiksi sen mu-kaan, onko lukossa perusasennossa avainvai ei. Siten merkintä kl tarkoittaa varmis-tuslukkoa 1, jossa perusasennossa ei oleavainta ja merkintä k2 lukkoa, jossa perus-asennossa on avain. Yksinkertaisissa var-mistuslukoissa on yksi käyttöavain ja kak-soisvarmistuslukoissa kaksi. Kaksoisvar-mistuslukkoja käytetään kahdella avaimel-la. Mukana tuodulla avaimella saadaan ky-seisen vaihteen lukitus purettua ja toinenavain vapautuu. Vapautunutta avainta käy-tetään toisen vaihteen vapauttamiseen jalukitsemiseen. Näin voidaan yhdellä avain-luvalla hallita usean vaihteen käyttö.


25

RAMO 98-03

K2 K1

Kuva 6.2:2 Kaksoisvarmistuslukko

Varmistuslukkolaitoksissa vaihteen asetti-mella käännettävä vaihde lukitaan varmis-tuslukolla perusasentoonsa. Varmistuslu-kon käyttöavain saadaan irti vaihteesta vainsilloin, kun vaihde on lukittu perusasen-toon. Liikenteenohjaaja voi näin hallussaanolevan avaimen perusteella tietää vaihteenolevan perusasennossaan. Turvalaitteidensuunnittelussa tulee käyttöavaimet ryhmi-tellä siten, että samanlaisia käyttöavaimiasisältävät liikennepaikat ovat mahdollisim-man etäällä toisistaan.

6.2.6 Raiteensulku

Vaihdetta halvempi vaihtoehto tapauksissa,joissa vaihteella on vain turvavaihteen teh-tävä, on raiteensulku (liite 3). Raiteensulkumuodostuu sulkukengästä, joka perusasen-nossaan sulkee raiteen pysäyttämällä taisuistamalla sitä kohti mahdollisesti vierivätvaunut. Sulkukenkä käännetään kiskolle taipois kiskolta kääntölaitteella. Kääntölait-teeksi käy sähkökääntölaite tai yksittäinenkäsin käännettävä kääntölaite (vaihteenasetin), joka lukitaan ja valvotaan yleensäkaksoisvarmistuslukolla.

6.2.7 Avainsalpalaitteet

Varmistuslukkojen avainten säilytykseen javalvontaan voidaan sähköisten asetinlaittei-den ja suojastuksen yhteydessä käyttääavainsalpalaitteita, jolloin avain on val-miiksi käyttökohteessa. Kun avain käytönjälkeen palautetaan avainsalpalaitteeseensa,se lukkiutuu laitteeseen ja on irrotettavissavain liikenteenohjaajan antamalla sähköis-ten turvalaitteiden välittämällä ja valvo-malla luvalla. Luvan antamiseen tarvittavat

ehdot valvotaan asetinlaitteessa tai suojas-tuksessa, ja vastaavasti avaimen paikallaanolo on edellytyksenä esim. asetettaessa kul-kutietä , joilla on turvallisuusriippuvuuksiaavaimen takana oleviin vaihteisiin ja rai-teensulkuihin.

6.2.8 Raidevirtapiirit

6.2.8.1 Raidevirtapiirien tekniikoista jarakenteesta

Raidevirtapiirin tehtävänä on raiteenvapaa/varattu-ilmaisun toteuttaminen. Rai-devirtapiirin luomiseksi kiskot on eristettä-vä toisistaan ja maasta. Eristyksen tuleeolla riittävä ja mahdollisimman vakio riip-pumatta sään vaihteluista, likaantumisesta,kemikaaleista ja vanhenemisesta.

Raidevirtapiiri toteutetaan syöttämällä kis-kojen välille jännite ja vastaanottamalla se.Raiteella olevan kaluston ilmaisu perustuuakselien aiheuttamaan oikosulkuun virta-piirissä. Raidevirtapiirin toiminnan hyvyysriippuu paitsi syöttävän ja vastaanottavansähkölaitteiston hyvyydestä, myös siitämiten hyvin kiskot eristetään, akselin aihe-uttaman oikosulun hyvyydestä sekä virta-piiriin vaikuttavista ulkoisista sähköhäiri-öistä, erityisesti ajovirran ja mahdollisestimyös kulunvalvonnan käyttämän tiedon-siirtosignaalin aiheuttamana. Junan akseli-en aiheuttaman oikosulun hyvyys riippuukiskon kulkupinnan ja pyörän kehän ruos-teettomuudesta, puhtaudesta (hiekoitus,rasvaus) sekä akselipainosta. Raidevirtapii-rin käyttämän jännitteen taajuus ja mahdol-linen signaalikoodaus valitaan siten, ettähäiriötön toiminta ulkoisista sähkövirroistaja niiden harmonisista komponenteistahuolimatta on mahdollinen.

Käytössä on tasavirta-, 125 Hz:n ja äänitaa-juisia raidevirtapiirejä. Sähköistämättömil-lä radoilla on käytössä myös 50 Hz:n raide-


26

RAMO 98-03

virtapiirejä. Raidevirtapiirin sähkölaitteistoon suunniteltava siten, että osuus ilmoite-taan vapaaksi vielä pienimmällä sallitullakiskojen välisellä vuotovastuksen arvollaraiteen ollessa vapaa. Kiskot on eristettävätoisistaan siten, etteivät vuotovastuksenarvot, puupölkkyradoilla 1,5 Ohm/km jabetonipölkkyradoilla 2,5 Ohm/km, huo-noimmissakaan olosuhteissa alitu. Vastaa-vasti osuus on ilmoitettava varatuksi suu-rimmalla esiintyvällä akselivastuksen javuotovastuksen arvolla syöttöjännitteenylärajalla, kun osuudella on akseli tai akse-leita. Kiskojen välisen vuotovastuksen suu-resta vaihtelusta johtuen raidevirtapiirilläon rajoitettu pituus, joka rajataan kiskoeris-tyksin. Eristyksiä on galvaanisia tai ääni-taajuuspiirien kohdalla myös sähköiseenviritykseen perustuvia. Osuuksien pituuttarajaavat myös liikenteellinen käyttötapa(vaihteet, lyhyet osuudet). Galvaaniset eris-tykset katkaisevat myös ajovirran kulun ko.kiskossa. Yksikiskoisesti eristetyissä raide-virtapiireissä toinen kisko on turvalaitekis-ko ja toinen on paluukisko, joka on ajovir-ran paluutienä ja maadoitusten liittämis-paikkana. Yksikiskoista ajovirran paluu-tietä käytettäessä muodostuu pitkilläosuuksilla suuri häiriöjännite eristyksen ylija kiskojen välille. Tämän välttämiseksikäytetään pitkillä osuuksilla kaksikiskoistaeristämistä ja raidekuristimia, joiden avullaajovirta jakaantuu kummallekin kiskolle.Menettely ei salli pieniohmisten maadoi-tusten liittämistä kiskoihin, vaan ne on teh-tävä raidekuristimien keskipisteeseen taierillisiin maadoituskuristimiin.

Raidevirtapiiri toteutetaan yleensä niin, ettäosuuden toinen pää on syöttöpäänä ja vas-taanotin sijaitsee toisessa päässä. On myösmahdollista syöttää raidevirtapiiriä keskeltäja sijoittaa vastaanottimet osuuden molem-piin päihin, jolloin saadaan toteutettua pit-kiä osuuksia. Näillä tavoilla saavutetaanparas toimintavarmuus.

Raidevirtapiirit rakennetaan siten, että gal-vaanisten eristysten vikaantuminen oi-kosulkuun todetaan toisen tai molempienrajapiirien varautumisena. Keinoina on erivaiheiden käyttö kolmivaihesyöttöverkostavierekkäisille osuuksille tai kaksikiskoineneristäminen miinuskiskon puolta vaihtaen.Myös viereisten raiteiden virhesyötöt raide-virtapiiriin vältetään asianmukaisella vai-he- tai taajuusvalinnalla.

Sähköistämättömillä radoilla voidaan kaa-peloinnin säästämiseksi tievaroituslaitostenhälytysosuuksina käyttää ns. diodiosuuksia,joiden toiminta perustuu raidevirtapiirisig-naalin muuttumiseen tasavirrasta vaihtovir-raksi, kun juna oikosulkee osuuden päässäolevan diodin.

Vaihdeosuudet toteutetaan haarojen osaltasiten, että ne kytketään eristysten ja juoksu-tusten avulla sarjaan, jolloin yhdellä vas-taanottoreleellä saavutetaan paras toiminta-varmuus ja kiskonmurtumien valvonta.Toinen mahdollisuus on käyttää kahta vas-taanotinta, yksi kummassakin haarassa.Risteysosuudet ja useamman vaihteen kä-sittävät osuudet vaativat vastaavasti lisääjuoksutuksia tai vastaanottimia.

6.2.8.2 Syöttö- ja maadoitusjohdot

Raidevirtapiiri- ja maadoitusjohtimien kis-kokiinnitystavan valinnassa ja työn suori-tuksessa on otettava huomioon seuraaviaseikkoja:

— sähköisten ominaisuuksien (pieni yli-menovastus) säilyminen riippumattatärinästä, korroosiosta, kulumisesta jamateriaalien väsymisestä vanhetessaan

— kiskolle aiheutuvien heikentävienmuutosten pitäminen sallituissa rajois-sa. Heikentymistä aiheuttavat esim.reikien poraaminen. Maadoitusjohtimi-


27

RAMO 98-03

en kartiokiinnitystä käytettäessä onmaksimi reikähalkaisija 16 mm, ja vie-rekkäisten reikien väliin on jäätävävähintään reikähalkaisijan suuruinenkannas. Reiät porataan kiskon varteenneutraaliakselille. Raidevirtapiiri- jamaadoitusjohtimien kiskokiinnitys voi-daan myös tehdä kuumajuotoksena.Tappijuotoksessa kiskon lämpötila ko-hoaa paikallisesti lähelle karkenemis-lämpötilaa. Tappijuotoksen saa tehdäainoastaan kiskon varteen neutraaliak-selille. Cadweld-menetelmässä juotos-aineen sulamislämpöti la on370..390 oC, joten kiskossa ei tapahdukarkenemista (UIC900A -laadun kis-kon karkenemislämpötila on 721 oC).

— alttiina olo ratatöille ja lumenaurauk-selle.

Liitteessä 4 on esitetty syöttöjohtojen asen-nus UIC54–60 kiskopainoille, sekä kisko-yhdistys- ja syöttöjohdon kiinnitys kiskoon.

Maahan upotetun päätelaatikon kanteentehdään varoitusmaalaus maalaamalla kan-nen ulkopuoli keltaisella maalilla (merkkiIR-VRS1111-130).

6.2.9 Opastimet

6.2.9.1 Opastimen rakenteesta

Radan varteen sijoitetuilla opastimilla an-netaan kuljettajalle näkyviä opasteita, jotkaperustuvat opastintyypin sekä palavillalampuilla ja värilaseilla synnytettyjen väri-en tunnistamiseen opastinkuviossa. Jottavärivalot voitaisiin mahdollisimman hyvinja häiriöttömästi tunnistaa, on opastimiensuunnittelussa ja rakenteessa noudatettavaseuraavia periaatteita:

— Opastimilla tulee olla heijastamaton(musta) taustalevy.

— Opastimen valoaukot varustetaan hei-jastamattomilla lipoilla.

— Opastinvalojen tulee olla helpostisuunnattavissa, jolloin suositeltavanaapuvälineenä on valoyksikköön kiinni-tettävä tähtäinmekanismi. Suuntauksenon pysyttävä stabiilina.

— Koko rataverkolla on käytettävä yh-tenäisiä värisävyjä käytössä olevillavärivaloilla punainen, vihreä, keltainenja valkoinen. Värisävyjen tulee ollastandardin DIN 6163 mukaiset.

— ”Seis” -opasteen näyttö on varmistetta-va esim. kaksoislankahehkulamppujakäyttäen. Muiden opastinkäsitteinenkaksoishehkulankavarmistus on suosi-teltavaa.

— On varmistuttava, ettei opasteen vää-ristymistä pääse tapahtumaan katsojantakaa tulevan valon heijastumisestatakaisin valoyksiköstä (Phantom-il-miö).

— Pimeän ja valoisan ajan vaihteluja var-ten opastinvalon kirkkauden tulee ollasäädettävissä.

— Opastinlamppujen valinnassa on kiin-nitettävä huomiota tasaiseen laatuun,hyvään valovoimaan ja pitkään käyt-töikään.

6.2.9.2 Opastimien asennus

Opastimien asennusmitat on esitetty liit-teissä 5–8. — opastinmaston asennusmitat ja asen-

nustarkastuspöytäkirja, liite 5 — ulokeportaalin asennusmitat (korkea

laituri), liite 6


28

RAMO 98-03

x

>20m

Kuva 6.2:3 Lähtösuunnanpääopastimen sijoitus rajamerkistä

1:15,5-1:26 50 mLyhyt vaihde 35 m

Kuva 6.2:4 Opastimen sijoituspaikkaennen vaihdetta

P2788

Kuva 6.2:5 Pääopastimentunnuskilpi

— ulokeportaalin asennusmitat ja asen-nustarkastuspöytäkirja, liite 7

— opastinsillan asennusmitat ja asennus-tarkastuspöytäkirja, liite 8

Opastimien asennuksesta laatii urakoitsijaasennustarkastuspöytäkirjan (liitteet 5, 7 ja8). Asennustarkastuspöytäkirjan arkistoiturvalaitteiden kunnossapitäjä.

Liikennesuunnassa vaihteen kannasta kär-keen ei opastinta saa sijoittaa 20 m lähem-mäksi vaihteen rajamerkkiä, mikäli 0-ohiajovaraa hyödynnetään (kuva 6.2:3).

Liikennesuunnassa vaihteen kärjestä kan-taan ei opastinta saa sijoittaa lyhyissä vaih-teissa 35 m ja pitkissä vaihteissa 50 m lä-hemmäksi vaihteen etujatkosta (kuva6.2:4), jotta varaudutaan raidevirtapiirienohjeissa (kohta 6.811) selostettuun kääntö-ajasta riippuvaan varoaikaan.

6.2.9.3 Opastimen tunnuskilvet

Samalla rataosalla on jokaisella pääopasti-mella ja erillisellä esiopastimella yksilölli-

nen opastintunnus. Pääopastimen tunnus-kilpi sijoitetaan kuvan 6.1:4 mukaan.

Turvalaitteissa erilliset esiopastimet varus-tetaan kuvan 6.1:5 mukaisella esiopastimentunnuskilvellä.


29

RAMO 98-03

EoP

Kuva 6.2:6 Esiopastimen tunnuskilpi

6.2.9.4 Opastinkytkentä

Opastinvaloilla annetaan kuljettajalle opas-teet turvalaitteista (täydennettynä mahdolli-sesti kulunvalvonnan opasteilla). Opastei-den oikeellisuus on oleellinen osa turvalli-suutta. Kuljettajan ohjeissa määrätään, ettäepäselvä tai pimeä opastin on tulkittava”seis” -opasteeksi. Tämän lisäksi opastin-kytkennälle asetetaan toiminnallisia vaati-muksia, jotka palvelevat turvallisuutta.Näitä ovat:

— Opastimen tulee näyttää ”seis” -opas-tetta tai ainakin rajoittavampaa opastet-ta, jos ”aja” -opastetta ei saada sytty-mään.

— Ennen kuin opastin asetetaan ”aja” -asentoon on kytkennän varmistettava,että se voidaan asettaa jälleen ”seis” -

asentoon (opastin ei saa olla pimeä).

— Jos pää- tai suojastusopastin on pimeä-nä ei edeltävän kulkutien opastin saamennä ”aja” -asentoon.

Jotta vaatimukset voitaisiin toteuttaa, tuleeopastinkäsite voida asettaa ja valvoa luotet-tavasti kytkennällä. Valvonnalla tarkoite-taan sitä, että kytkentä ilmaisee, palaakolamppu ja mikä opastinkäsite on kyseessä.Valvonta toteutetaan yleensä lampun virta-valvonnalla. Alarajalla lampun rikkoutumi-sesta johtuva virran pieneneminen on pys-tyttävä erottamaan kaapelin kapasitanssinkautta kulkevasta virrasta, mikä asettaavaatimukset käytettävien kaapelien sähköi-sille arvoille ja pituudelle. Ylärajalla kaa-pelissa tai pahimmillaan lampun kannallasattuva lampun sammuttava oikosulku onpystyttävä erottamaan lampun normaalistapalamisvirrasta. Pitkän kaapelin resistanssirajoittaa oikosulkuvirtaa. Oikosulku ilmais-taan yleensä sulakkeen palamisena, mikäjohtaa ”seis” -opasteen syttymiseen, tai josoikosulku on punaisen lampun piirissä,opastimen sammumiseen ja edellisen opas-timen ”seis” -asentoon asettumiseen.

Mikäli opaste muodostuu useammasta lam-pusta, on myös lamppujen yhteistoimintavalvottava, ettei vääristynyttä ”aja” -opas-tetta synnytetä. Esiopastimessa vääristynyt”odota seis” -opaste sallitaan, sillä pimeäs-sä valollisen opastimen havaitseminen onhelppoa. Oleellinen osa turvallisuutta onmyös havaita pelkkä opastin ja reagoidasiihen. Opastimet, jotka eivät ole käytössä,on varustettava pätemättömyysmerkillä.

30

RAMO 98-03

RAMO 6.3 Asetinlaitteet

31

RAMO 98-03

6.3 Asetinlaitteet

6.3.1 Asetinlaitteen teknisistä vaatimuk-sista

Kulkutieperiaatteella junaohjauksia suorit-tavia turvalaitteita kutsutaan asetinlaitteik-si. Teknisen kehityksen myötä puhutaanmekaanisista, rele-, releryhmä- ja elektroni-sista asetinlaitteista. Rataverkolla on käy-tössä myös varmistuslukkoja opastintur-valaitoksia. Paitsi kulkuteiden ohjausta,asetetaan asetinlaitetekniikalle vaatimuksetturvallisuuden säilyttämisestä myös silloin,kun junasuorittaja liikennettä hoitaessaanerehdyksessä toimii väärin, ympäristöolo-suhteet vaikeutuvat tai laitteisto vikautuu.

Keinoja, joilla turvallisuustavoitteet saavu-tetaan, ovat huolellisen suunnittelun, toteu-tuksen ja tarkastusten lisäksi:

a) mekaanisten turvalaitteiden osalta — riittävä mitoitus — rinnakkaiset konstruktiot, jolloin esim.

vaihteenkääntölaitteiden kohdalla käy-tetään erillisiä tankoja kääntöön ja val-vontaan

b) rele- ja releryhmäasetinlaitteiden osalta — erikoiskomponentit, joilla vikautumi-

nen on hallittavissa (turvalaiterelepakko-ohjatuin koskettimin, tukirele)

— kytkentäperiaatteet, joilla vikautumi-nen saadaan ilmaistua (lepovirtaperiaa-te, päästönvalvonta, kosketinjärjestys,kaksinapainen katkaisu)

— ohjausmodulit (releryhmät), jotka jotehdastarkastuksessa voidaan todetaoikein toimiviksi (automatisoitu täy-dellinen tehdastarkastus)

c) elektronisten asetinlaitteiden osalta: — tietokoneiden kahdennus virheellisen

toiminnan toteamiseksi, tai — kahden erillisen diversiteettisen ohjel-

man ajo samalla koneella varmistaen,etteivät ohjelmat käytä samaa osoi-teavaruutta

— lyhyt vertailuaika kaksoisvirheidenmahdollisuuden eliminoimiseksi

— saumaohjausten kahdennus komple-menttisena

— aikavalvonta ohjausten vasteelle — ohjelmiston kirjoittamisessa käytetään

ohjelmointikieltä, joka on tarkasti hal-littavissa

— ohjelmiston identtisyys kaikilla asetin-laitteilla (eri ratapihojen vaatimat eroa-vuudet hoidetaan parametrien muutta-misella)

— laitteiden kahdennus käytettävyydenlisäämiseksi (redundanssi)

— simulointilaitteistot ja -ohjelmat ohjel-mavirheiden löytämiseksi

— ohjelmien laadinnan ja päivityksenhyvä organisointi

On huomattava, että releasetinlaitteet sisäl-tävät mekaanisia osia (esim vaihteenkään-tölaitteet) ja elektroniset asetinlaitteet sisäl-tävät myös releasetinlaitteiden kytkentäpe-riaatteilla toteutettuja osia.

Paitsi teknisten vaatimusten täyttämistä,vaaditaan turvalaitteilta toiminnallisten jakäytön organisointiin liittyvien turvalli-suusperiaatteiden noudattamista. Toimin-nalliset vaateet eivät liity yksinomaan kul-kuteiden asettamiseen ja lukituksiin, vaanmyös lukitusten purkamiseen käytön jäl-keen, jolloin on huolehdittava, etteivät lu-kitukset pääse purkautumaan esim. tilapäis-ten häiriöiden aiheuttamana. Suorittajantahattomat virheet on pyrittävä eliminoi-maan esim. organisoimalla turvallisuus-kriittisten toimintojen suorittaminen tapah-tuvaksi usean toiminnon yhdistelmänä(moninappikäyttö, kuittaukset, kohdeosoi-tus).


32

RAMO 98-03

6.3.2 Elektroniset asetinlaitteet

Elektroninen asetinlaite on suunniteltu tur-valaitokseksi asemille ja asemien välisillelinjoille. Elektronisia asetinlaitteita on kah-denlaisia, keskitetyn tai hajautetun järjes-telmän laitteita.

Laitetilaan on sijoitettu turvallisuuslogii-kasta ja -ohjauksesta huolehtivat tietoko-neet, tekniikkapaikan konsolipäätteet jakirjoittimet sekä tekniikan mahdollisestivaatimat kaapelinpääte- ja ristikytkentäteli-neet. Radan varren ratalaitekaappeihin tailaitetiloihin on sijoitettu raiteiden va-paa/varattu -tiedoista huolehtivat raidere-leet tai akselinlaskentalaitteet sekä linkkinätietokoneiden ja ulkolaitteiden välillä ole-vat asetusosat.

Käyttöpaikalla voi olla useita monitoreja janäppäimistöjä, ja näiden lisäksi voi ollavielä erillisiä komentomonitoreja. Ohjaus-paikkaan liittyvä kirjoitin (hälytystä ja ra-portointia varten) voi olla sijoitettu jokolaitetilaan tai käyttäjäpaikalle.

Perinteisten ulkolaitteiden lisäksi voi elekt-ronisen asetinlaitteen tyypistä riippuen ollalaajojen häiriöiden yhteydessä vaihteidenvaraohjaustoimintoon käytettävä hätäavain,jonka käyttö on selostettu kohdassa 6.3214.

Tietokoneiden katkoksettomasta virran-syötöstä huolehtii UPS -laitteisto ja ulko-laitteille on asetusosien kautta oma virran-syöttönsä.

Tässä esittelyssä on keskitytty elektronistenasetinlaitteiden eroihin releasetinlaitteeseenverrattuna.

6.3.2.1 Asetinlaitteen käyttäminen jailmaisut

Monitorin kuva-alueella näytetään asetin-laitteen raidekaavion ja siihen liittyvienlaitteiden toimintatilojen ja vikojen lisäksitilailmaisuja erilaisissa informaatiokentis-sä. Monitorin yläreunassa on päivitysilmai-su merkkinä siitä, että kuvaa päivitetäänjatkuvasti ja ilmaisut ovat kunnossa. Lisäk-si on ilmaisu monitorin väritykkien vioittu-misesta.

Komennot asetinlaitteelle annetaan näppäi-mistöltä kirjoittamalla. Jos komento voi-daan toteuttaa, seuraa värimonitorissa vas-taava ilmaisujen muutos. Ellei komentoavoida toteuttaa, vastaa komentomonitoriilmoituksella, josta on pääteltävissä miksitoteuttaminen ei ole mahdollista (esim. josliikennetilanteesta johtuen turvallisuuseh-dot eivät salli komennon toteutusta).

Jokaisella kohteella on yksiselitteinen tun-nus, joka koostuu liikennepaikan nimestäja kohteen numerosta. Komentojen osoite-tiedot saadaan näytöltä kunkin elementinkohdalta ja ne annetaan numeronäppäimil-lä. Joihinkin komentoihin liitetään lisäksisuuntatieto (P tai E). Eräät turvallisuusmie-lessä erityistä harkintaa vaativat komennot(esim. hätävaraiset kulkutien purut) vaati-vat toteutuakseen joko kuittauksen komen-nolla tai kaksipainikekuittauksen. Hätäva-raiset eli kriittiset komennot tallennetaanjoko laitteen muistiin tai ne tulostetaanvälittömästi kirjoittimelle.

Näppäimistöltä voidaan asetinlaitetyypistäriippuen antaa komentoja asetinlaitteelle,valita komentomonitorille kuva, katkaistaäänihälytys, kirjoittaa muistiin esto- ja huo-mautustekstejä, määritellä funktiopainike-toimintoja, oikeusalue ja erilaisia raportte-ja, säätää komentoja värimonitorien kirk-kautta sekä kirjoittaa muistiin komentoja


33

RAMO 98-03

asetinlaitetta varten ja tarvittaessa toteuttaane muistista.

6.3.2.1.1 Esto- ja huomautustekstit

Raide- tai vaihdeosuudelle annettavallaesto- tai huomautustekstillä voidaan estäätiettyjen komentojen antaminen (estoteksti)ja/tai huomauttaa ko. tekstillä (huomautus-teksti) harkintaa varten, mahdollisesti jopapysäyttää tietyn komennon eteneminen har-kintaa varten. Järjestelmästä riippuu vaadi-taanko tekstin lisäksi joko ajoesto tai vaih-teen yksittäinen lukitus estämään komento-jen toteutuminen. Ajoestoa ei voida poistaaennen kuin mahdollisesti asetettu teksti onpoistettu. Eston alainen komento voidaantoteuttaa purkamalla esto tai lukitus sopi-villa hätävaraisilla komennoilla, mikälinämä ovat sallittuja ja tietokonelaitetyypis-tä riippuen voi huomautustekstin alainenkomento toteutua ilman lisäkuittausta.

6.3.2.1.2 Raide

Raideilmaisut ovat normaalisti valkoisia janiihin syttyy joko vihreä tai keltainen il-maisu juna- tai vaihtokulkutien ollessa tur-vattuna. Raideosuuden ollessa varattuna onraideilmaisu aina punainen, oli kulkutieturvattuna tai ei.

6.3.2.1.3 Vaihde

Vaihteen keskitetty yksittäinen kääntämi-nen voidaan releasetinlaitteen yhteydessämääriteltyjen ehtojen lisäksi tehdä vain sil-loin, kun vaihde on tietokoneen valvonnas-sa, asetinlaite on erillis- tai kauko-ohjaus-käytössä (EK/KO) eikä vaihde ole hätä-avainkäytössä.

Vaihteen hätävarainen yksittäinen kääntä-minen voidaan suorittaa, kun sen eristettyraideosuus on vialla. Esiintyy myös tilan-teita, jolloin pitäisi kääntää vaihdetta, joka

jo kylläkin on vapautunut, mutta ei raja-merkkiin asti. Tällaisen vaihteen lukitus onvapautumisen jälkeen purkautunut lukitus-tietokoneessa, mutta rajamerkkiin saakkaulottuvan vapautumisen puuttumisen takiasitä ei voida normaalitoimenpitein kääntää.Vaihdetta voidaan kuitenkin kääntää hätä-varaisesti. Ilmaisuista on nähtävissä, josvaihde on vapautunut, mutta kääntö on es-tynyt siksi, että rajamerkin sisäpuolelleulottuva naapuriosuus on varattu. Tällöinvarattu -ilmaisu näytetään vain vaihteenasentoilmaisussa muiden vaihteen raideil-maisujen ollessa pimeänä.

Vaihteiden aukiajosta tulee ilmaisu moni-torille ja tarkastamisen jälkeen vaihde pa-lautetaan komennolla normaalitilaan. Vaih-de kääntyy tällöin vastakkaiseen suuntaankuin mihin se on ollut ennen aukiajoa. Au-kiajon jälkeinen kääntö voidaan tehdämyös vaihteen eristetyn osuuden ollessavarattuna, mutta tällöin on varmistaudutta-va siitä, ettei vaihteen kääntäminen aiheutamitään vaaraa vaihtoliikkeelle tai ettei senkääntämiseen ole muuta estettä.

Kukin keskitetty vaihde voidaan lukita si-ten, että sen kääntäminen yksittäin tai kul-kutien turvaamisen yhteydessä on estetty(Vluk). Kun junille ei voida turvata juna-tai vaihtokulkutietä, käytetään yksittäistälukitusta. Täten voidaan kulkureitti turvatamuilta suunnilta uhkaavilta juna- ja vaihto-liikkeiltä. Sellaiset vaihteet, jotka esim.toisessa asennossa aiheuttavat häiriön, mut-ta toisessa ovat kulkukelpoisia, lukitaanyksittäisesti ajokelpoiseen asentoon kunneshäiriö on poistettu. Yksittäin lukitun vaih-teen kautta voidaan turvata kulkutie, mikälivaihde on oikeassa asennossa. Yksittäislu-kitun vaihteen vaihdelukitus ei purkauduautomaattisesti.

Vaihde voidaan lukita liikenteeltä ajoestol-la ja vapauttaa takaisin liikenteelle. Vaih-


34

RAMO 98-03

teen ajoesto voidaan ohittaa erikoiskomen-nolla turvattaessa vaihtokulkutietä liiken-teeltä lukitun vaihteen yli.

Vaihteiden paikalliskääntölupia käytettäes-sä, kääntyvät mahdolliset suoja- ja turva-vaihteet sekä lukittuvat automaattisesti lu-van edellyttämiin asentoihin. Jos jollakinluparyhmään kuuluvalla vaihteella on yk-sittäislukitus tai vaihteen osuuden ajoesto,voidaan lupa antaa hätävaraisella komen-nolla. Tällöin ei yksittäislukittua vaihdettavoida kääntää paikallisesti, vaikka vaihteenpaikallispainikkeen ilmaisimessa olisikinvalo. Valmispainikkeen yhteydessä on val-koinen ilmaisin. Jos ilmaisimessa palaavilkkuva valkoinen valo jatkuvasti, vaihto-työ on keskeytettävä. Laitteisto on todennutjotain turvallisuutta vaarantavaa ao. Vpaik-luvan piirissä (esim. häiriö turvavaihteenvalvonnassa). Paikalliskääntölupa voidaan(esim. vian estäessä normaalin, VALMIS -painikkeella tehtävän palautuksen) palaut-taa hätävaraisen palautuksen komennolla.Paikalliskääntölupa ei estä mahdollisenhätäavaimen käyttöä.

Paikallisluvan käytöstä vastaavan kanssatehdyllä sopimuksella voidaan vaihtotyöyk-sikkö ohjata paikallislupa-alueelle, asetta-malla ”paikallisluvat” -opasteinen maa-liopastin ”seis” -asentoon komennolla jatämän jälkeen varmistamalla vaihtokulku-tie maaliopastimelle. Kulkutien purkaudut-tua yksikön jälkeen palautetaan maaliopas-tin ”paikallisluvat” -opasteiseksi komen-nolla.

6.3.2.1.4 Hätäavaintoiminto

Jotkin elektroniset asetinlaitteet on varus-tettu vaihteiden hätäavaintoiminnolla, jokamahdollistaa vaihteiden kääntämisen pai-kalliskääntöpainikkeella ratapihalta vaih-teen läheisyydestä. Tietokonehäiriöidenaikana voi esiintyä tilanteita, jolloin kaikki

normaalit ohjaustoimenpiteet estyvät (mm.kulkuteiden turvaaminen ja vaihteidenkääntö) ja tällaisessa pidempiaikaisessahäiriötilanteessa junasuorittajan tai kauko-ohjaajan määräyksestä otetaan hätäavainsäilytyspaikastaan ja asetetaan se käännet-tävän vaihteen paikalliskääntöpainikkeenyhteydessä olevaan lukkoon ja käännetäänoikealle, jolloin lupalamppuun syttyy no-peasti vilkkuva valo. Noin 2 minuutin vii-veen jälkeen valo muuttuu kiinteäksi javaihdetta voidaan kääntää kuten vaihteidenpaikalliskääntöluvan aikana. Jos kyseisenvaihteen yli on aiemmin turvattu kulkutie,menee kulkutien alkupisteessä oleva opas-tin ”seis” -asentoon välittömästi hätäavai-men käännön jälkeen. Takaisin perusasen-toon palataan kääntämällä avainta vasem-malle ääriasentoon, jolloin lupalamppusammuu, tämän jälkeen avainta käännetäänkeskiasentoon ja se poistetaan ja palaute-taan säilytyspaikkaansa.

6.3.2.1.5 Kulkuteiden turvaaminen japurkautuminen

Kulkuteiden turvaaminen tapahtuu kirjoit-tamalla kulkutiekomento. Lähtökulkutielläasettuvat liikennepaikkojen välillä olevatopastimet ”aja” -asentoon. Opastimet pa-lautuvat ”seis” -asentoon automaattisestikulkutien purkauduttua ja junan kuljettualinjan läpi. Linjan liikennesuunta jää voi-maan viimeisimmän junakulkutien jälkeen.

Kulkuteitä turvattaessa kääntyvät vaihteetautomaattisesti kulkuteitä vastaavaan asen-toon ellei vaihteiden automaattisen kään-nön esto ole aktiivisena (tällöin vaihteet onkäännettävä yksittäisillä vaihteenkääntöko-mennoilla kulkutien mukaisiin asentoihin).Junakulkutietä turvattaessa varmistuu myösohiajovara automaattisesti joko normaalil-la, vaihtoehtoisella pitkällä tai nolla-ohiajo-varalla. (Kulkutien ohiajovara purkautuu n.1 min kuluttua automaattisesti junan saa-


35

RAMO 98-03

vuttua tuloraiteelleen.) Ohiajovaraan kuu-luvien myötävaihteiden kääntymistä val-vottuun pääteasentoonsa ei tarkastetaohiajovaravalvonnassa. Ratapihojen lisäksimyös linjalla käytetään ohiajovaroja (kuva6.1:6). (Opastimen jälkeinen osuus linjallaon ohiajovarana, jos sen pituus on 500 -700 m.) Sijaiskulkutietä käytetään, mikälikulkutietä ei voida turvata ensisijaisen rei-tin kautta. Sijaiskulkutielle on voimassakaikki junakulkutie-ehdot ja sille voidaanvalita myös ohiajovarat, jotka kulkutienpäätepisteessä ovat mahdollisia. Ryhmäläh-tökulkutie turvataan kuten kulkutiet yleen-säkin.

Elektronisen asetinlaitteen yhteydessä voiolla myös vaihtokulkuteitä. Raiteen taivaihteen ajoesto voidaan ohittaa erikoisko-mennolla turvattaessa vaihtokulkutietä lii-kenteeltä lukitulle raiteelle.

Joissakin asetinlaitteessa valvotaan ajolan-gan jännitetila. Jos kulkutien reitillä onsähköistämätön tai jännitteetön alue, käyte-tään tähän tarkoitettua komentoa.

Kulkuteiden purkautuminen tapahtuu auto-maattisesti. Junan kulku nähdään raideil-maisujen muuttumisena. Kun juna ohittaaopastimen, asettuu se näyttämään ”seis” -opastetta ja kun juna on kokonaisuudessaansaapunut viimeiselle eristetylle raideosuu-delle, purkautuu kulkutie.

Junakulkutiessä vaihdelukitukset purkautu-vat kolmen osuuden varautumisen jälkeen;edellisen osuuden pitää olla varautunut,oman osuuden on oltava varattuna ensim-mäisen vapautuessa ja lopuksi kolmannenosuuden pitää varautua ennen oman osuu-den vapautumista. Jos vaihteen osuus eitällöin ole vielä rajamerkkiin saakka vapaa,pitää kolmannen osuuden ensin vapautuaennen kuin ko. vaihdetta voidaan jälleenkääntää. Turvavaihteen lukitus purkautuu

samanaikaisesti sen vaihteen lukituksen,johon turvavaihteen sivusuojavaikutuspäättyy, kanssa. Mikäli osakulkuteiden pur-kautumisessa junan jälkeen esiintyy häiri-öitä, purkautuminen keskeytyy vaihteeseen,johon on tullut vika tai muu häiriö. Tämäpakkojärjestys purkautumisketjussa osoit-taa selvästi, missä purkautumishäiriö kul-kutiessä on.

Kulkutie voidaan purkaa joko yhteispurku-na, jolloin koko kulkutie purkautuu saman-aikaisesti tai vaihteiden ja mahdollistenraide-elementtien yksittäispurkuna. Peruu-tus voidaan tehdä vain, jos jonkin häiriönvuoksi junakulkutie ei ole varmistunut lop-puun asti, mutta kaikissa muissa tapauksis-sa, joissa purku on välttämätön, on käytet-tävä hidastettua hätävaraista purkamista.Hätävaraista purkamista joko yhteispurku-na tai yksittäispurkuna ei ole mahdollistatehdä, jos peruutusta voidaan käyttää. Juna-kulkutien hätävarainen purkaminen purkaamyös ohiajovaran, jos kulkutien maaliraideon vapaa. Ohiajovaran hätäpurku on tar-peen, jos ohiajovara ei purkaudu kulkutienkokonaishätäpurun yhteydessä.

6.3.2.1.6 Opastimet

Sekä liikennepaikan että linjan pääopasti-met voidaan lukita ”seis” -asentoon. Yksit-täisiä raideopastimia ei voida lukita ”seis”-asentoon.

Opastimen palauttaminen ”seis” -asentoontapahtuu komennolla ja se saadaan uudel-leen ”aja” -asentoon joko purkamalla ensinkulkutie ja turvaamalla sitten uusi kulkutietai asettamalla ”aja” -asentoon komennolla.Häiriön takia tai komennolla ”seis” -asen-toon palautuneen pääopastimen uudelleen”aja” -asentoon asettaminen tapahtuu ko-mennolla (kulkutien on oltava turvattuna jakulkutie-ehdot voimassa). Opastimen lukit-seminen ”seis” -asentoon tapahtuu opasti-


36

RAMO 98-03

men lukituskomennolla ja ”seis” -asentoonlukitun pääopastimen palauttaminen uudel-leen ”aja” -asentoon tapahtuu opastinluki-tuksen vapautuskomennolla.

Eräissä pääopastimissa ja näiden esiopasti-missa on numero-opastin 8 (7, 11, 12, 14),joka on joko valonumero-opastin tai kilpi.

Opastinvalon säätö voidaan suorittaa järjes-telmästä riippumatta, mutta käsikäyttöönsiirtymisessä on eroa.

6.3.2.2 Suojastus

Suojastusjärjestelmä turvaa junaliikenteenlinjaraiteella (=naapuriliikennepaikkojentulosuunnan pääopastimien välisellä alueel-la). Suojaväliä voidaan pitää kulkutienä.Opastimena sillä on jokin ratapihan tai lin-jan pääopastin, ja päätepisteenä sillä onseuraava pääopastin.

Linjan ollessa perusasennossa opastimetovat ”seis” -asennossa. Riippumatta liiken-nesuunnasta voidaan tulokulkutie liikenne-paikalle turvata aina edellyttäen, ettei tulo-kulkutielle ole turvattu vastakkaista tai ris-teilevää toista kulkutietä. Liikennesuunnanvaihto voidaan tehdä myös komennolla,esimerkiksi jos linjalle ei voida asettaa läh-tökulkutietä asetinlaitevian takia.

Suojastuksen hätävarainen perusasentoonpalauttaminen voidaan joutua suorittamaanLHP -komennolla esim. kun suojastus eijunan kulun jälkeen ole palautunut perus-asentoon ja aina asetinlaitetietokoneen uu-delleenkäynnistyksen jälkeen. Hätävarai-nen perusasentoon palauttaminen suorite-taan suojastusvian jälkeen antamalla ko-mento linjan liikennesuunnan mukaiseenloppupäähän ja asetinlaitetietokoneen uu-delleenkäynnistyksen jälkeen antamallakomento jompaan kumpaan päähän linjaa,kun linjalla ei yksikään raideosuus ole va-

rattuna, tai antamalla komento linjan lop-pupäähän, kun ensin on selvitetty kumpaansuuntaan linjalla oleva juna tai työkone onmenossa. Linja lukkiutuu haluttuun suun-taan komennon antamisen jälkeen. Junanedessä oleva opastin asetetaan komennolla”aja” -asentoon ja samalla siitä eteenpäinlinjalla olevat opastimet asettuvat myös”aja” -asentoon. Junan liikuttua eteenpäinvoidaan suojastusvian ilmaisu poistaa jajunan poistuessa linjalta jää linja perus-asentoon.

Linjakulkutien asettaminen ja purkaminenvaihtelevat laitetyypistä johtuen:

— Keskitetyssä suojastuksessa on kukinlinjan suojavälin ”linjakulkutie” tarvit-taessa asetettavissa erikseen komennol-la. Hätäpurku on mahdollinen kullekinlinjakulkutielle erikseen komennolla.Suojastusopastimet voidaan lukita”seis” -asentoon komennolla, jolloinlinjalle asetetulle kulkutielle ei kysei-seen opastimeen asetu ”aja” -käsitettä.Lukitus on vapautettavissa opastinkoh-taisesti komennolla.

— Kun linja on lukittunut jompaan kum-paan suuntaan (esim. erikoistyökoneentultua radalle), saadaan ”linjakulkutie”antamalla opastimelle ”aja” -komento.Näin asetettu kulkutie voidaan purkaaantamalla samalle työkonetta ohjaaval-le opastimelle ”seis” -komento. Jostyökone liikkuu jonkin matkaa linjalla,mutta poistuu sivuun, purkautuu ”linja-kulkutie” samalla kun linja palautetaanperusasentoonsa LHP -komennolla.Opastinlukitus purkaa ”linjakulkutien”ko. opastimen jälkeen ellei opastimenjälkeisellä osalla linjaa ole junaa. Ju-nan edestä ”linjakulkutie” ei purkaudu.

Elektronisen asetinlaitteen tyypistä riip-puen liikennepaikkaa suojaavalle opasti-


37

RAMO 98-03

melle joko varmistuu ohiajovara tai linjantulo-opastimille ei varmistu ohiajovaraa,koska ne eivät ole junakulkuteiden pääte-pisteitä.

— Vaihteiden paikalliskääntölupaa ase-malle ei saada asettumaan, jos linjallaon kulkutie ko. asemalle päin. Linjanviimeisen opastimen lukitseminenmahdollistaa luvan toteutumisen.Opastin voidaan lukita joko ennenVPAIK -komennon antamista tai senjälkeen. Opastimen voi paikallisluvantoteuduttua vapauttaa komennolla,mutta se pysyy ”seis” -asennossa kun-nes lupa on poistunut, jolloin se aset-tuu automaattisesti ”aja” -asentoon.

— Junan tultua liikennepaikkaa suojaa-valle opastimelle voi joissakin tilan-teissa olla tarpeen purkaa linjan vii-meinen ohiajovara erikseen, jotta pai-kallislupa saataisiin toteutumaan. Seu-raavalle junalle linjan viimeinen suo-jastusopastin pysyy ”seis” -asennossa,kunnes ko. opastin on lukittu ja va-pautettu ohiajovaran palauttamiseksi,vaikka edellinen juna olisi liikenne-paikkaa suojaavan opastimen jo ohitta-nut.

Ajoesto voidaan järjestelmästä riippuenasettaa vain linjan molempiin päihin taimihin tahansa linjalla. Asetettaessa ”linjakul-kutie” jää ajoestoa edeltävä opastin ”seis” -asentoon.

6.3.2.3 Viat ja häiriöt

Sekä ratalaitteilta että järjestelmästä tulevatviat ja häiriöt kirjataan erillisiin hälytyslis-toihin. Hälytysten vastaanotto voidaan lo-pettaa komennolla, mutta tällöin menete-tään arvokas tieto voimassa olevista viois-ta. Koska kaikkia vikailmaisuja ei voidanäyttää yhtäaikaisesti kuvassa, niin esite-

tään monitorilla järjestelmä- ja ratalaitehä-lytyskuvissa vikailmaisuja. Viat esitetäänkoodimuodossa ja lisäksi vika selkokielise-nä tekstinä. Asetinlaitteeseen kuuluu kirjoi-tin, jolla kirjataan häiriöt sekä rekisteröitä-väksi määritellyt käyttötoimenpiteet kel-lonaikoineen. Kirjoittimelle tulostuvat pyy-dettäessä esim. hätävaraiset komennot jaselväkieliset vikailmoitukset.

Vaihdevian hälytys saadaan, jos keskitettyvaihde ei käänny (n. 6 s aikana) pääteasen-toonsa, jos pääteasennon ilmaisu häviää taijos vaihde tulee aukiajetuksi.

Ilmaisut opastinhäiriöistä erotellaan vioiksija häiriöiksi. Asetinlaitetyypistä riippuennormalisoidaan tilanne aina opastinlampunvaihdon jälkeen asettamalla opastin ”seis”-asentoon komennolla. Tämän jälkeen voi-daan opastin asettaa johonkin ”aja” -käsit-teeseen, mikäli se on muuten sallittua. Tar-vittaessa pitää huoltohenkilöstön suorittaaresetointi opastinta ohjaavalta ratalaitekaa-pilta. Opastinasetusosan vikaantumisestaon oma ilmaisu (opastin pois valvonnasta).

Raidevirtapiiri- tai akselinlaskentavika nä-kyy joko pelkästään monitorilla tai se voi-daan myös tulostaa kirjoittimelle. Asetin-laitejärjestelmä voi sallia myös tilapäisenvian kuittaamisen komennolla, jolloin pur-kutoiminto palautuu.

Asetinlaitejärjestelmä voi valvoa myösmaasulku- tai telineoikosulkua maavikail-maisinkytkennällä.

Tietokoneiden vikaantumisesta saadaanmonitorille ilmaisut. Toiminta tietokonevi-kojen yhteydessä poikkeaa suuresti järjes-telmästä ja tietokonevioista riippuen.

Tietoliikenneyhteys asetusosalle voi laite-tyypistä johtuen kulkea kaapelilenkkien elisilmukoiden kautta ja yhteyden vikaantu-


38

RAMO 98-03

misen voi yrittää korjata käynnistämälläsilmukka uudelleen. Käynnistyksen yh-teydessä on huomioitava sen vaikutuksetkoko silmukan alueella. Jos linja on lukit-tuna silmukan vikaantuessa, menevät sil-mukassa olevat opastimet ”seis” -asentoon.

6.3.2.3.1 Tapahtumien rekisteröinti

Asetinlaite voi rekisteröidä kaikki asetin-laitteen alueella tapahtuvat komennot jatapahtumat tai pelkästään komennon jokokoneen muistiin, josta tietoja voidaan tar-peen tullen saada käyttöön seulonta- ja ra-portointikomennoilla, tai suoraan kirjoitti-melle. Tiedot säilyvät muistissa muutamiapäiviä.

6.3.2.4 Kulkutieautomaatit ja läpikul-kukäyttö

Junasuorittajan työtä helpottamaan (ns.apuvälineenä) voi (elektronisen asetinlait-teen tyypistä riippuen) olla vain kulkutie-automaatteja tai kulkutieautomaattien li-säksi myös läpikulkukäyttö (miehittämätönkäyttö).

Läpikulkukäytöllä tarkoitetaan sitä, ettäsuorien pääraiteiden kautta varmistetaanvastaavat tulo- ja lähtökulkutiet automaatti-sesti kytkemällä erillisellä komennolla läpi-kulkukäyttö. Kulkuteiden opastimet asettu-vat ”aja”-asentoon määrättyjen raideosuuk-sien varautuessa tai opastimelle päättyvienkulkuteiden asettuessa. Opastimissa ovatvalvonnassa mukana kaikki normaalitkulkutie-ehdot. Läpikulkukäyttö puretaanerillisellä komennolla. Läpikulkukäyttökytketään joko opastinkohtaisesti tai yhdel-lä komennolla kaikille asetinlaitteen tälläominaisuudella varustetuille opastimille.Järjestelmästä riippuen on elektronisessaasetinlaitteessa läpikulkukäyttö.

Kulkutieautomaatti antaa kulkutiekomen-non (-komennot) automaattisesti, kun junasaapuu (varaa) heräteosuudelle ja linjansuunta on liikennepaikalle päin ja lukittu.Heräteosuuden on sijaittava matkana herä-tettävään opastimeen nähden seuraavasti:JKV:n läpisignaliontimatka (rataosakohtai-nen) + radan maksiminopeudella ko. opas-timen herätteeseen kuluva matka. Aktivoi-tuessaan kulkutieautomaatti tarkastaa, että— vaihteiden paikallislupia ei ole annettu

(paitsi mahdollisesti sivuraiteille), — yhteys asetinlaitteelle on kunnossa, — kulkuteitä ei ole lukittuna eikä varmis-

tumassa, — automaatin alueella ei ole varattuja

raideosuuksia, — raide- tai vaihdeosuuksia ei saa olla

lukittuna liikenteeltä.

Kulkutieautomaatti kytkeytyy automaatti-sesti pois käytöstä, kun — yksiraiteisella linjalla yhteys asetinlait-

teelle on poikki yli 20 s (kauko-ohjaus-käytössä),

— liikennepaikalle annetaan jokin liiken-nettä ohjaava komento.

Automaatit on kytkettävä pois häiriötilan-teissa (esim. ukonilma) ja kun heräteosuuk-sien alueella tehdään raidevirtapiirien taiakselinlaskennan huoltotöitä, jolloin joslinjalla tulee osuus varatuksi suunnan olles-sa liikennepaikalle päin automaatti voi to-teuttaa turhia kulkuteitä. Kulkutieauto-maatti kytkeytyy automaattisesti toimintaankauko-ohjauskäytössä kaksiraiteisella rata-osalla, jos yhteys asetinlaitteeseen on poik-ki yli 20 s.

Kulkutieautomaattityypit ovat yksiraiteisenradan kohtaus- ja ohitusautomaatti sekäautomaattikäyttö ja kaksiraiteisen rataosanautomaatti.


39

RAMO 98-03

Automaatit voidaan käynnistää ja pysäyttääkomennoilla. Yleisin automaattityyppi onautomaattikäyttö, joka sisältää sekäkohtaus- että läpikulkuautomaatit. Auto-maattikäyttö jää toimintaan, kunnes sepoistetaan erillisellä komennolla. Kun mo-lemmat junat ovat lähteneet liikennepaikal-ta ja raiteet ovat vapautuneet, kohtaus- jaohitusautomaatti kytkeytyvät pois ja ilmai-su sammuu. Ohitus- ja kohtausautomaattieivät ole jatkuvasti toistuvia, vaan tapahtu-ma on kertaluonteinen, ne on asetettavapäälle joka kerta erillisellä komennolla,kun niitä tarvitaan. Toisaalta nämä auto-maatit ohjaavat junat myös tilanteessa, jos-sa ensimmäisen junan saavuttua ohittaviatai kohtaavia junia on useampia.

Junakulkutieautomaatti kaksiraiteisen lin-jan tapauksessa asettaa junakulkutiet suo-raan liikennepaikan pääraiteiden läpi. Mo-lemmilla raiteilla on oma kulkutieauto-maatti ja se ohjaa liikennettä molempiinsuuntiin. Aktiivisena automaatit voivat ollajoko erikseen tai yhtä aikaa. Kaksiraiteisenradan kulkutieautomaatti kytkeytyy poisvain erillisellä komennolla.

6.3.2.5 Asetinlaitteen erillis- ja kauko-ohjauskäyttö

Asetinlaite voi olla kauko-ohjauskäytössä(KO), jolloin kauko-ohjaaja käyttää asetin-laitetta. Asetinlaitteen ohjauspaikalta voi-daan kauko-ohjauskäytön aikana asetinlai-tejärjestelmästä riippuen suorittaa seuraa-via toimenpiteitä: siirtyä tarvittaessa hätä-varaisesti erilliskäyttöön, pyytää erilaisiaraportteja ja selata erilaisia listoja (hälytys,funktiopainike, teksti). Asetinlaitteen oh-jauspaikan monitori voi olla kauko-ohjaus-käytön aikana päällä (KO -ilmaisu), moni-torilta nähdään tällöin turvalaitoksen toi-minnat ja junien liikkeet linjalla sekä rata-pihalla.

Asetinlaitteen ollessa erilliskäytössä (EK)sitä voidaan käyttää vain asetinlaitteen oh-jauspaikalta. Asetinlaitteen ottamisestaerilliskäyttöön ja palauttamisesta kauko-ohjauskäyttöön sovitaan joka kerta erikseenkauko-ohjaajan kanssa. Olosuhteiden vaa-tiessa (esim. kauko-ohjauslaitteiston vi-kaannuttua) ja salliessa, voidaan asetinlaiteottaa hätävaraisesti erilliskäyttöön. Asema-kohtainen erilliskäyttö voi tietokonelait-teesta riippuen myös olla mahdollista. Lait-teisto voi siirtyä automaattisesti KO -käyt-töön, jos yhteys paikallisohjausjärjestelmänja lukitustietokoneen väliltä katkeaa.

6.3.2.6 Kulunvalvonta

Kulunvalvonta on normaalisti toiminnassa,jolloin siitä ei ole ilmaisuja näytöissä. Joskulunvalvonta on opastinkohtaisesti taialuekohtaisesti pois päältä tai on havaittuJKV -häiriö, saadaan tästä elektronisissaasetinlaitteissa ilmaisut näytölle. Kulunval-vonnan päällä oloon voidaan vaikuttaa ko-mennolla elektronisen asetinlaitteen tyypis-tä riippuen.

6.3.3 Releasetinlaite

Releasetinlaite on liikennepaikan relepoh-jainen turvalaitos. Sen käyttöohjeeseenliittyy asemapiirustus (liite 9) ja lukitustau-lukko. Asemapiirustuksesta ilmenee rai-teisto vaihteineen sekä laitokseen kuuluvatlaitteet (opastimet, eristetyt raideosuudet,vaihteenkääntölaitteet, raiteensulut, varmis-tuslukot, vaihteiden paikallispainikkeetjne.). Lisäksi siihen on merkitty kulkutiet.

Lukitustaulukossa luetellaan kulkutiet jasiihen merkitään kulkutie-ehdot, ts. mitäkulkutietä ei voida varmistaa yhtä aikaa(viholliskulkutiet), missä asennossa vaih-teiden pitää olla, mitkä varmistuslukkojenavaimet pitää olla paikoillaan, mille vaih-teille ei saa olla paikalliskääntölupia ja


40

RAMO 98-03

mitkä eristetyt raideosuudet pitää olla va-paana ko. kulkutielle.

Laitokseen kuuluu releistö virransyöttölait-teineen sekä kaapeliverkosto ratapihan kyt-kinkaapeille ja edelleen laitteisiin (opasti-miin, vaihteisiin, raidevirtapiireihin jne.)sekä asetinlaitetaulu.

Asetinlaitetaulusta tapahtuvat ohjaustoi-menpiteet painikkeiden avulla. Lisäksi tau-lussa on tarpeelliset ilmaisimet (liite 10:Releasetinlaitteen ohjaus- ja ilmaisintaulu).

Käyttö ja ilmaisut

Yleensä toiminnot tapahtuvat kahta paini-ketta painamalla, koska kahden painikkeenyhtäaikainen painaminen vahingossa onepätodennäköisempää kuin yhden painik-keen painaminen.

Eräissä releasetinlaitteissa painikkeidensijasta käytetään vipukytkimiä tai vedettä-viä kytkimiä.

Kulkutien turvaaminen tapahtuu painamal-la raidepainiketta ja kulkutien ryhmä-painiketta. Raidepainikkeena käytetään senraiteen, jolle tai jolta kulkutie turvataan,painiketta. Tulokulkutiellä ryhmäpainikeon tulosuunnan pääopastimen luona olevapainike. Lähtökulkutiellä ryhmäpainike onlähtösuunnan painike.

Painikkeiden käyttämisestä seuraa — tarpeellisten vaihteiden automaattinen

kääntyminen — kulkutien lukittuminen, minkä merkik-

si syttyvät valkeat kulkutieilmaisut ao.raidekuviossa

— opastin asettuu ”aja” -asentoon, mikänähdään opastimen ilmaisun muuttu-misena punaisesta vihreäksi.

Laitteissa, joissa ei ole automaattista vaih-teen kääntöä, on vaihteet käännettävä kul-kutietä vastaavaan asentoon ennen kulku-tien varmistamista.

Releasetinlaitteen yhteydessä voi olla myösvaihtokulkuteitä, joiden opastimina käyte-tään raideopastimia.

Kulkutien purkautuminen tapahtuu auto-maattisesti. Junan kulku nähdään raideil-maisujen muuttumisena punaisiksi. Kunjuna ohittaa opastimen, asettuu se näyttä-mään ”seis”-opastetta ja kun juna on ohitta-nut viimeisen kulkutiehen kuuluvan vaih-teen eristetyn raideosuuden, purkautuu kul-kutie (kulkutieilmaisut sammuvat).

Kulkutie voi purkautua myös vaiheittain(osakulkutiet).

Kulkutien hätävarainen purkaminen Kulkutien ollessa turvattuna voidaan opas-tin asettaa ”seis” -asentoon vastaavallaseis-painikkeella (”seis 1a” tai ”seis 2”).Tällöin kulkutielukitukset jäävät päälle,eikä esim. viholliskulkutietä voida turvata.Toimenpiteen jälkeen kulkutietä uudelleenturvattaessa asettuu opastin uudelleen”aja”-asentoon.

Jos myös kulkutielukituksen purkaminenon tarpeen esim. toisen kulkutien turvaami-seksi, tapahtuu se ”seis”-painikkeella jakulkutien hätävaraisen purkamisen painik-keella HP. Koska tämä toimenpide saattaaolla vaarallinen (kulkutie puretaan junanedessä ja turvataan edellinen viholliskulku-tie) se rekisteröidään laskijalaitteella (HP)ja toimenpiteestä on tehtävä selvityskäyttö- ja häiriöpäiväkirjaan.

Eräissä laitteissa on kulkutien hätävarainenpurkaminen hidastettu tapahtuvaksi 1-3min. toimenpiteen jälkeen (opastimen”seis” -asentoon menon jälkeen), jotta jäisi


41

RAMO 98-03

tarpeellinen aika mahdollisesti tulossa ole-van junan pysähtymiselle, tilanteen seuraa-miseksi ja harkitsemiseksi. Niissä laitteis-sa, joissa hidastusta ei ole, on myös syytäasettaa ensin opastin ”seis” -asentoon javasta tilanteen selvittyä suorittaa hätävarai-nen kulkutien purkaminen.

Raideilmaisimet ovat normaalisti sammuk-sissa. Kuten edellä ilmeni, niihin syttyyvalkea ilmaisu kulkutien ollessa turvattuna.Eristetyn raideosuuden ollessa varattuna onraideilmaisu aina punainen olipa kulkutieturvattu tai ei. Suojastusosuuksien Er-il-maisuissa on normaalisti väritön ilmaisu.

Vaihteen automaattinen kääntyminen ta-pahtuu kulkutietä turvattaessa kulkutienedellyttämään asentoon, ellei se ole jo en-nestään tässä asennossa. Tämä koskee sekäkulkutie- että turvavaihteita.

Vaihteen keskitetty yksittäinen kääntämi-nen tapahtuu painamalla ao. vaihteen paini-ketta ja vaihteiden kääntämisen ryhmä-painiketta (VRP). Vaihteen eristetyn raide-osuuden ollessa varattuna ei vaihde kään-ny, kuten ei silloinkaan, jos se on lukittukulkutien turvaamisen yhteydessä. Myösmahdollinen eristetyn raideosuuden vikaestää vaihteen kääntämisen.

Vaihteen hätävarainen kääntäminen on jär-jestetty siksi, että vaihde voidaan kääntäämyös silloin, kun sen eristetty raideosuuson vialla. Tätä varten on vaihteen hätäva-raisen kääntämisen ryhmäpainike (VHP),jota käytetään yhdessä vaihteen painikkeenkanssa. Tällöin on tietenkin ensin varmis-tauduttava, ettei vaihteella ole junaa taimuuta kalustoa. Vaarallisena toimenpiteenävaihteen hätävaraiset käännöt rekisteröi-dään laskijalla ja tehdään lukemista selvi-tys käyttö- ja häiriöpäiväkirjaan.

Keskitetyn vaihteen paikallinen kääntämi-nen suoritetaan ratapihalla vaihteen luonaolevalla paikalliskääntöpainikkeella. Kään-täminen on mahdollista vain paikalliskään-töluvalla. Lupa annetaan painike- tai näp-päimistökomennolla asetinlaitetaulusta taikauko-ohjauksesta. Paikallisluvan merkik-si syttyy ilmaisu ilmaisintaulussa ja ulkonaluparyhmään kuuluvien vaihteiden paikal-liskääntöpainikekoteloiden lampuissa. Suu-remmilla ratapihoilla on vaihteet ryhmiteltyuseampaan luparyhmään. Näin siksi ettäesim. sivuraiteiden vaihteilla voi olla pai-kallislupa (esim. turvavaihteiden takana) javaihtotyö käynnissä ja samanaikaisesti voi-daan kulkutie varmistaa pääraiteiden kaut-ta.

Jos annettua lupaa ei ole käytetty voidaanse peruuttaa painike- tai näppäimistöko-mennolla. Normaalisti lupa palautetaanpainamalla ratapihalla vaihteen luona ole-vaa luparyhmän “Valmis”-painiketta.

Paikalliskääntö ei ole riippuvainen eriste-tyn raideosuuden tilasta ja väärin käytetty-nä kääntö voidaan suorittaa vaikka junanalla. Tämä riski on otettu vaihtotöiden jou-duttamiseksi, koska raide-eristys saattaasijaita kaukanakin vaihteesta ja ettei jokakääntöä varten tarvitsisi saada koko eristet-tyä raideosuutta vapaaksi.

Paikalliskääntöluvan aikana vaihde eikäänny keskitetysti.

Varmistuslukolla lukitun vaihteen kääntä-miseksi tarvitaan sen avain avainsalpalait-teesta, mihin myös tarvitaan lupa. Tämälupa voi olla sisällytetty vaihteiden paikal-liskääntölupaan. Luvan merkiksi avainsal-palaitteessa syttyy merkkilamppu, jolloinlaitteessa olevaa painiketta painamalla saa-daan avain vapautettua.


42

RAMO 98-03

Vaihteen kääntäminen käsikammella tuleekysymykseen sähköhäiriön tms. syyn takia.Käsikammella kääntämiseen on saatavaaina junasuorittajan lupa. Käsikammellakääntäminen tapahtuu seuraavasti:— avataan kammenaukon suojaläppä sen

avaimella— työnnetään käsikampi paikalleen, jol-

loin se samalla katkaisee kääntölaitteenvalvonta- ja kääntövirtapiirit

— vanhemmissa kääntölaitetyypeissä onerillinen virtalukko. Se avataan virta-avaimella, jolloin virtapiirit katkeavatja vasta tämän jälkeen kääntökampisaadaan työnnettyä paikalleen.

— em. toimenpiteiden jälkeen vaihde voi-daan kääntää käsikammella

K ä ä n t ö k a m m e n , k a m m e n a u k o nsuojaläpän- ja virta-avaimien säilytyspaik-ka ilmoitetaan turvalaitoksen käyttöohjees-sa.

Keskitetyn vaihteen asento nähdään ainaasennonilmaisimen pysyvästä valosta. Josilmaisin on vilkkuva, ei ”vaihde ole valvon-nassa” eikä sen asennosta ole varmuutta.

Vaihteen aukiajon tapahduttua vilkkuvatmolemmat vaihteen asennon ilmaisimet.Lisäksi aukiajolaskijaan (VA) tulee luke-ma. Aukiajon jälkeen on vaihde aina tar-kastettava.

Tekniset ominaisuudet

Laitteiston toimintaa ohjaavat sähköisetvirtapiirit on suunniteltu siten, että turvalli-suusehdot ovat aina täytetyt. Inhimillistenerehdysten vaaraa ei ole. Laitetta voidaansiis käyttää (painelemalla painikkeita) ai-van mielivaltaisesti, eikä vaaratilanteita

pääse syntymään. Tällainen painelu voitietenkin aiheuttaa esim. vaihteen käänty-misen tai kulkutien varmistumisen, muttaei vaarallisesti. Vaihde ei esim. käänny, jossen alueella on juna tai sen kautta on tur-vattu kulkutie tms. Kulkutie ei varmistu,elleivät sen kulkutie-ehdot ole täytettyinä.Jos kulkutie-ehdot ovat olemassa ja kulku-tie varmistuu, voi ”ei toivottu” juna käyttääsitä, mutta tämä tapahtuu täysin kulkutie-ehtojen mukaan ja turvallisesti. Toisaaltatällaiselle junaliikkeelle vaarallista kulku-tietä ei voida turvata, vaikka yritettäisiin-kin.

Verrattuna esim. mekaaniseen asetinlaittee-seen releasetinlaitteen käyttö on helpompaaja nopeampaa. Samoin yleensä (varsinkinsuurilla liikennepaikoilla) tullaan toimeenvähemmällä henkilökunnalla. Nopeusluonnollisesti edistää liikenteen sujumista.Turvallisuusmielessä raidevirtapiirien käy-töllä mahdollistetaan se ensiarvoisen tärkeäseikka, ettei kulkutietä voida turvata vara-tulle raiteelle. Samoin niiden avulla saa-daan aikaan opastimen automaattinen”seis” -asentoon meno ja kulkutien auto-maattinen purkautuminen.

Kytkennällisesti esim. kulkutien varmistu-minen on toteutettu siten, että kullakin kul-kutiellä on omat kulkutiereleensä. Nämäpääsevät toimimaan vain, jos niille syntyyvirtapiiri painikkeita painettaessa. Tässävirtapiirissä on kulkutie-ehtojen mukaisestikoskettimia, kuten esim. viholliskulkutie-,raide- ja vaihteen asennon valvontareleidenkoskettimia. Nämä koskettimet estävät kul-kutiereleen toimimasta, jos ehdot eivät oletäytetyt.


43

RAMO 98-03

V001

V003

V005

V007

P100

E102

E103

E104

104

103

102

101

OPASTINRYHMÄ VAIHDERYHMÄ SUOJASTUSRYHMÄ

+

-

++

+-

-

Kuva 6.3:2 Vastaava releryhmien kytkentä

V001

V003

V005

V007

P100

E102

E103

E104 104

103

102

101

Kuva 6.3:1 Ratapihan osa

6.3.4 Releryhmäasetinlaite

Releryhmäasetinlaite on käytöltään re-leasetinlaitteen kaltainen. Kytkennällisestija releistön rakenteelta se poikkeaa kuiten-kin siitä huomattavasti. Releasetinlaitettasuunniteltaessa laaditaan lukitustaulukko jaesim. kulkutiekytkennät yksilöllisesti jokakulkutielle. Varsinkin suurilla ratapihoillatämä tulee erittäin vaikeaksi, koska joesim. samalla välillä saattaa olla useita kul-kutiemahdollisuuksia. Onkin kehitetty kyt-kentöjä, jotka soveltuvat kaikille ratapihoil-le (ei yksilöllistä suunnittelua). Toteutus ontapahtunut siten, että on rakennettu erilaisiareleryhmiä (opastin-, vaihde- ym ryhmiä),jotka kytketään toisiinsa kaapeleilla raiteis-ton mukaiseen järjestykseen (kuva 6.3:1 ja6.3:2). Kaikki toiminnat tapahtuvat ja eh-

dot valvotaan ryhmien välisillä kytkennöil-lä.

Pienikin ratapihamuutos aiheuttaa re-leasetinlaitteessa suuriakin kytkentämuu-toksia, jotka vievät aikaa ja haittaavat lii-kennettä. Releryhmäasetinlaitteessa tämäosa muutoksesta on helppo suorittaa. Joskuvan 6.3:1 mukaiselta ratapihalta esim.poistetaan raide 103, aiheuttaa se kytken-nöissä vain sen, että vaihteen V007 ja opas-timen E103 ryhmät jäävät tarpeettomiksi javaihteen V005 ryhmä kytketäänkin suoraanopastimen E104 ryhmään.

Releryhmäasetinlaitteissa junakulkutietäturvattaessa viholliskulkuteiden lisäksi val-votaan ns. kylkeenajosuoja (sivusuoja) jaohiajovara.


44

RAMO 98-03

Kylkeenajo- eli sivusuoja

Kulkutien sivusuojan voi muodostaa turva-vaihde tai ”seis” -asennossa oleva opastin.Kulkutien turvaamisen yhteydessä relekyt-kennöin suoritetaan ryhmien välillä si-vusuojan haku, sen toteutus, lukitus ja val-vonta.

Esim. kun turvataan kulkutie opastimeltaP100 raiteelle 101 (kuva 6.3:1) ja vaihteenV001 ryhmästä suoritetaan - haaraan (rele-ryhmäasetinlaitteissa on vaihteen perus- eli+asento aina oikealle johtava asento) si-vusuojahaku, se toteuttaa vaihteen V003kääntymisen +asentoon (ellei se jo ole) jalukitsee vaihteen. Lukitusta turvavaihteestasaadaan valvonta V001 ryhmään, ja kulku-tie varmistuu myös tältä osin.

Lähtökulkutiellä raiteelta 102 käy samoinvaihteen V001 suhteen (turvavaihde), mut-ta ryhmän V005 - haarasta ei saadakaansivusuojaa vaihteesta V007, koska se ei voiolla turvavaihteena. Nyt sivusuoja haetaan-kin kauempaa eli vaihteen V007 molem-mista haaroista. Täälläkään ei löydy turva-vaihteita, mutta kylläkin opastimet. Kun ontodettu opastimien olevan ”seis” -asennos-sa, saadaan niistä sivusuoja valvontaryh-män V007 kautta ryhmään V005.

Ohiajovara

Sellaiset viholliskulkutiet, jotka sijaitsevatkulkutien päättymiskohdan takana ja jotkasiis ovat vaaraksi vasta ”seis” -opasteenohiajon jälkeen, estetään varmistumasta ns.ohiajovaran avulla.

Ajatellaan kulkutietä oikealta raiteelle 102.Se päättyy lähtösuunnan pääopastimeenE102. Jos tämä opastin ohitetaan tämänollessa punaisena, tulevat vaarallisiksi kul-kuteiksi 103.:n ja 104.:n raiteen lähtö- jatulokulkutiet. Tämän takia ko. kulkutielle

vaaditaan kulkutie-ehdot vielä opastimenE102 takaakin. Tämä voidaan toteuttaaesim. sijoittamalla ryhmän V003 taakse ns.ohiajovararyhmä (pilkutettu), jolloin ko.tapauksessa siihen saakka on valvotutkulkutie-ehdot. Ryhmä V005 saa si-vusuojan E103 ja E104 ryhmistä ja V003V001:stä, eikä mahdollisen ohiajon takiavoida aikaisemmin mainittuja kulkuteitäturvata. Luonnollisesti myös vaihteidenV003 ja V005 asento ja vapaanaolo tulevatvalvotuiksi.

Toisaalta, jos jokin vaarallisista kulkuteistäon jo turvattuna, ei ohiajovaraa saada, eikäE102:lle päättyvää kulkutietä voida turvata.

Vaihtokulkutiet

Pääopastimilla näytettävien junakulkutei-den lisäksi, varsinkin suurilla ratapihoilla,käytetään ratapihan vaihtoliikennettä vartenvaihtokulkuteitä. Niihin liittyvät opasteetannetaan raideopastimilla. Vaihtokulkuteil-lä ei ole kaikkia junakulkuteiden ehtoja.Mm. vaihtokulkutie voidaan turvata vara-tulle raiteelle (opaste ”aja varovasti”),esim. veturi saadaan ajetuksi junan eteentai haettavien vaunujen luo. Samoin ei käy-tetä ohiajovaraa. Sivusuojaehdot voidaankytkeä tarvittaessa.

Vaihtokulkutie ei voi olla junakulkutienjatkona.

6.3.5 Varmistuslukko- ja opastinturva-laitos

Varmistuslukko- ja opastinturvalaitos onyksinkertainen liikennepaikan turvalaitos(liite 11), joka on suunniteltu ensisijaisestijunakohtauspaikkoja varten. Vaihteet onlukittu varmistuslukoin ja tulosuunnat va-rustettu pääopastimin. Opastimet ovat riip-puvaisia vaihdelukituksista ja viholliskul-kuteiden asettaminen on estetty. Raiteiden


45

RAMO 98-03

vapaanaoloa ei valvota raidevirtapiireineikä opastimien ”seis” -asentoon meno ta-pahdu itsetoimisesti kuten esim. releasetin-laitteissa.

Turvalaitoksen pääosat ovat — virransyöttölaitteet toimistossa — ohjaustaulut/releryhmät I-III toimistos-

sa ja tulovaihteilla — varmistuslukkolukitukset vaihteissa — tulosuunnan pääopastimet esiopastimi-

neen — varmistuslukkokoskettimet ja/tai -kos-

ketinlaitteet kulkutieriippuvuuksia var-ten

— vaihteenkoskettimet pääraidevaihteissa

Turvalaitoksella voidaan turvata kulkutietpääraiteelle ja sivuraiteille. Miehittämättö-mässä käytössä kulkutie turvataan päärai-teelle.

Turvattaessa kulkutie pääraiteelle edellyte-tään, että kulkutieraiteella on ns. läpikulku-lukitus.

Sivulle voidaan yleensä turvata vain yksiryhmäkulkutie, jolloin vain tulovaihteenasennon ja tulosuunnan pääopastimien vä-lillä on riippuvuus. Muut vaihteet asettaajunasuorittaja kulkutieraiteen edellyttä-mään asentoon. Läpikulkulukitusta ei edel-lytetä, mutta vastakkaisen suunnan tulo-vaihteen tulee olla perusasennossa.

Tulosuunnan pääopastimet voidaan asettaapääraidekulkuteitä varten kaikista kolmestaohjauspaikasta: toimistosta ja molemmiltatulovaihteilta. Sivuraiteiden kulkuteitä var-ten opastimen asettaminen on mahdollistavain ao. tulovaihteelta.

Junakohtauksen järjestäminen tapahtuuyhden henkilön toimesta seuraavasti: — junasuorittaja siirtyy tulovaihteelle,

turvaa kulkutien sivuraiteelle ensiksi

tulevalle junalle; opastin asetetaan tu-lovaihteen ohjaustaulusta

— ensimmäisen junan saavuttua sivurai-teelle, junasuorittaja asettaa tämän kul-kutien opastimen ”seis” -asentoon,kääntää ja lukitsee tulovaihteen pää-tielle sekä turvaa kulkutien päätielleasettamalla vastakkaisen suunnan pää-opastimen ”aja” -asentoon.

— tämän jälkeen junasuorittaja siirtyytoiselle tulovaihteelle

— kun juna on otettu pääraiteelle, ju-nasuorittaja asettaa tämän kulkutienopastimen ”seis” -asentoon, kääntää jalukitsee tulovaihteen sekä turvaa kul-kutien sivuraiteella olevalle junalle jalähettää sen linjalle.

6.3.6 Mekaaninen asetinlaite

6.3.6.1 Rakenne

Mekaanisia asetinlaitteita ovat kanki- jakampiasetinlaitteet. Ne ovat toimintaperi-aatteeltaan samanlaiset, käyttö vain tapah-tuu joko kangilla tai kammilla. Kam-piasetinlaite on mekaanisissa asetinlaiteissayleisin tyyppi. Asetinlaitekone on sijoitettupienillä liikennepaikoilla asemalle, jostahoidetaan molempien ratapihan päiden lait-teet. Suuremmilla liikennepaikoilla on omaasetinlaitekone molemmissa päissä ratapi-haa. Vaihteiden kääntö ja lukitus sekä me-kaanisten siipiopastimien asetus tapahtuumekaanisten johtojen avulla. Asetinlaiteko-neen toiminnalliset osat ovat kääntö-,lukitus- ja opastinkammet sekä kulkutielin-jaalit ja kulkutiekanget. Kammen kääntölii-ke siirretään mekaanisen johdon avullakäyttölaitteeseen, esim. vaihteen kääntölait-teeseen. Laitteille on määritetty perusasen-not lukitustaulukossa. Laitteiden perus-asentoja vastaavat niiden käyttökampienperusasennot. Asetinlaitekoneessa nähdäänlaitteiden asento nuolikuviosta tai ilmai-sinaukon puna/valko värilevystä. Kammet


46

RAMO 98-03

ja kulkutiekanget on numeroitu ja varustet-tu kilvillä, joista ilmenee niihin kuuluvienlaitteiden tunnukset ja kääntösuunnat.

6.3.6.2 Toimintaperiaate

Kampien liikkeet on rajoitetut kulkutielin-jaaleissa olevien mekaanisten estojen avul-la siten, että kulkutie-ehdot saadaan valvo-tuksi. Ennen kuin opastinkampi voidaankääntää ja valo-opastin asettaa näyttämäänjotain ”aja” -opastetta, on kulkutiekankikäännettävä kulkutietä vastaavaan asen-toon. Sen kääntymisen ehtona on, että kaik-ki kulkutiehen liittyvät vaihteet, turvavaih-teet ja sivusuojan antavat raiteensulut ovatkulkutie-ehtojen määräämissä asennoissa jalukittuna. Kulkutiekangen asettamisen yh-teydessä kääntyy ”yläkeikka”. Se lukitseeviholliskulkuteiden kulkutielinjaalit, joidenavulla saadaan valvotuksi viholliskulkutiet.Kulkutien varmistamisen jälkeen lukittuvatkulkutiehen liittyvien vaihteiden ja raiteen-sulkujen kääntö- ja lukituskammet kulku-tielinjaalien estokappaleiden avulla. Tämänjälkeen voidaan opastinkampea kääntää.”Aja” -opaste voidaan asettaa vain, jos onkyse ns. suorasta kulkutiestä, jossa vaihteetjohtavat suoralle raiteelle. Päinvastaisellaopastinkammen kiertosuunnalla asetetaanvastaavasti ”Aja Sn 35” -opaste, jolloinkulkutie on poikkeavalle raiteelle.

Kulkutie-ehtojen mukaisia laitteita ei voidakääntää ennen kuin kulkutiekanki palaute-taan perusasentoon. Sen perusasentoonpalauttamisen ehtona on, että opastinkampion palautettu perusasentoon.

6.3.6.3 Mekaaninen kääntölaite

Mekaanisissa asetinlaitteissa vaihteet kään-netään ja lukitaan asetinlaitekoneen kampiakääntäen. Vaihdekammen kääntöliike siir-tyy teräslankojen välityksellä mekaaniseenkääntölaitteeseen. Sen vipumekanismin

kautta kääntöliike siirretään vaihteen käyt-tötankoon ja vaihde kääntyy. Mekaanisessakääntölaitteessa on käsikanki, jonka avullavaihde saadaan kääntymään myös paikalli-sesti.

6.3.6.4 Lukituspyörä

Mekaanisella kääntölaitteilla käännettävätvaihteet lukitaan lukituspyörien avulla.Niissä on puoliympyrän muotoinen luki-tusharja, joka lukituskampea käännettäessäkiertyy tarkistustankojen linjaalien loviin javaihde lukittuu. Tarkistustangot säädetäänsäätö- ja lukitusmuttereidensa avulla pituu-deltaan sellaisiksi, että vaihteen valvontato-leranssit kiinniolevien ja aukiolevien kieli-en kohdalla täyttyvät.

6.3.6.5 Kiristyslaite

Mekaanisten asetinlaitteiden ”johtolinjat”ovat teräslankaa. Lankojen pituus muuttuulämpötilan vaihtelujen mukaan. Jotta ase-tinlaitekoneen kammen kääntöliike koko-naisuudessaan saadaan siirtymään käyttö-laitteeseen, esim. kääntölaitteeseen, on joh-don kireys oltava kaikissa lämpötiloissasama. Lämpölaajenemisesta aiheutuvienpituusmuutosten eliminoimiseksi on johto-linjoissa kiristyslaitteet. Niiden vipuvarsienpäissä on vastapainot, joiden avulla johto-jen kireys pidetään vakiona. Vastapainojenvarsiin on laakeroitu hammastanko, jokariippuu pidätyshampaiden välissä. Hitaatlämpölaajenemisliikkeet nostavat tai laske-vat vastapainoja. Kampea käännettäessävetolanka kiristyy pyrkien nostamaan vas-tapainoa. Tällöin hammastanko saa sivut-taisen liikkeen ja tarttuu pidätyshampaa-seen. Vastapaino lukittuu paikalleen jakammen kääntöliike siirtyy kokonaisuudes-saan käyttölaitteeseen. Johdon katketessakiristyslaitteen vastapaino putoaa alas, jol-loin liike esim. saa aikaan siiven palautu-


47

RAMO 98-03

misen ”seis” -asentoon, vaihteen pää-teasennossa pysymisen jne.

6.3.6.6 Sähkösulku

Keskitetyissä vaihteissa käytetään yleensäsähkösulkua, jonka linjaali on yhdistettyvälitangolla vaihteen käyttötankoon. Säh-kösulun tehtävänä on estää vaihteen kään-täminen junan alla. Linjaalissa on ”pykä-liä”, jotka vastaavat salpakappaleeseen jaestävät linjaalin liikkeen jos sähkömagneet-ti ei ole vetäneenä. Käännettäessä vaihdettakäyttötangon alkuliike aiheuttaa säh-kösulussa koskettimen toiminnan ja virtakytkeytyy magneetille. Magneetti vetääpuoleensa salpakappaletta ja kääntöliikepääsee jatkumaan. Virtapiiri muodostuuvirtalähteeltä kosketinsovitusten ja suoja-vastusten kautta kiskoon, siitä magneetilleja täältä edelleen toiseen kiskoon josta ta-kaisin virtalähteelle. Toisessa kytkentä-vaihtoehdossa sähkösulun virtapiiri muo-dostuu virtalähteeltä kosketinsovitusten jasuojavastusten kautta raidereleen kosketti-melle ja siitä edelleen takaisin virtalähteel-le. Jos vaihteella on juna, oikosulkevat senakselit virtapiirin siten, että virta kulkeesuoraan kiskosta toiseen akselien kautta,eikä enää magneettikäämin kautta. Oi-kosulusta johtuen muodostuu niin heikkomagneettikenttä, ettei se jaksa vetää salpa-kappaletta ylös ja näin ollen vaihde eikäänny. Häiriöiden sattuessa voidaan säh-kösulku poistaa käytöstä irroittamalla sekäyttötangosta. Tällöin on ehdottomastinoudatettava käytöstä poistamiseen annet-tuja erikoisohjeita.

6.3.7 Aukiajettava vaihde

6.3.7.1 Toimintaperiaate

Aukiajettava vaihde ajetaan auki myötä-vaihteen suunnasta. Aukiajon jälkeen vaih-de palautuu tietyn viiveen jälkeen jousime-

kanismin avulla perusasentoon. Vaihteensuurin sallittu aukiajonopeus on 30 km/h,joka on myös suurin sallittu nopeus ajetta-essa aukiajettavan vaihteen suoraan raitee-seen. Laitteisto on esitetty liitteessä 12.

6.3.7.2 Vaihteen tekniikka

Vaihteen kielien välitanko viritetään jousi-mekanismilla. Jousi on sillä puolella vaih-detta, jossa normaaliasennossa vaihteenkieli painuu tukikiskoa vasten. Vaihteenaukiajo tapahtuu pyörän laippojen painaes-sa aukiolevaa kieltä kohti tukikiskoa. Au-kiajossa jousi venyy ja vaihde palautuujousimekanismin avulla perusasentoonsa(liite 12). Vaimennussylinterin avulla sää-dellään vaihteen palautumista perusasen-toon. Vaihteen kääntyminen takaisin perus-asentoon tapahtuu vaiheittain sen jälkeenkun pyöräkerta on ohittanut vaihteen. Kie-lien palautumisnopeus on 0,5 mm/s alussa25 mm:n matkalla, loppu palautuu no-peudella 1 mm/s. Vaihteen perusasentovalvotaan aukiajolaitteeseen sisäänrakenne-tulla vaihteenkoskettimella.

6.3.7.3 Vaihteen paikallinen kääntämi-nen

Aukiajettavaa vaihdetta voidaan kääntääpaikallisesti esim. vaihteen puhdistustavarten. Paikallinen kääntäminen tapahtuuseuraavalla tavalla: Asettimen kaksoisvar-mistuslukko avataan salpalaitteesta saata-valla avaimella, jolloin lukon toinen avainvapautuu. Sillä avataan asetinvivun yksin-kertainen varmistuslukko ja vaihde käänne-tään toiseen asentoon, johon se varmistus-lukolla lukitaan. Vaihde ei pysy asetetussaasennossa, jos varmistuslukkoa ei lukita.Vaihde palautetaan normaalikäyttöön päin-vastaisessa järjestyksessä. Asetin, jonkaavulla käsin kääntäminen tapahtuu, onvaihdekuopassa. Kangen liikepituus on


48

RAMO 98-03

noin 160 astetta ja tarvittava kääntövoimanoin 160 N.

6.3.7.4 Aukiajettavan vaihteen merkin-tä

Aukiajettavan vaihteen merkki on A, jokakertoo että vaihde on aukiajettava.

6.3.8 VAK-raiteiden turvaaminen

Vaarallisten aineiden lastaamiseen ja pur-kamiseen käytettävillä raiteilla on raiteis-tosuunnitteluun ja turvalaitteisiin kiinnitet-tävä erityistä huomiota, sillä näiden raitei-den junaturmilla saattaa olla vakavat ympä-ristövahinkoseuraamukset. Uusien raken-nettavien VAK- raiteiden kiskotus on olta-va vähintään K43 -ratakiskoa.

VAK-raiteet on turvattava erityisin si-vusuojaehdoin, jotta törmäykset lastaus- japurkutöiden aikana vältetään. ”Seis” -asen-toisen opastimen antama sivusuoja ei oleriittävä. Suojaamiseen käytetään yleensävarmistuslukoilla lukittuja, keskinäisessälukitusriippuvuudessa olevia raiteensulkujaja vaihteita tai vaihtoehtoisesti kahta rai-teensulkua. Kuvassa 6.3:3 on esitetty yk-sinkertainen purkaus- ja lastauspaikan var-mistuslukkolaitos, jossa vaihde ja raiteen-sulku ovat keskinäisessä lukitusriippuvuu-dessa. Varmistuslukkojen käyttöavain (K1)säilytetään purkaus- ja lastaustyöstä vastaa-van henkilön valvonnassa.

Purkaus- ja lastauspaikoilla joilla käsitel-lään hengen- ja terveysvaaraa aiheuttaviaaineita asetetaan laitteiden turvallisuudellesuuremmat vaatimukset. Tällöin varmistus-lukkojen käyttöavain säilytetään avainsal-palaitteessa kuva 6.3:4.

Avainsalpa kytketään sähköiseen riippu-vuuteen purkaus- ja lastauskoneiston oh-jauspiiriin esimerkiksi rajakytkimien avul-

la. Avainsalpalaitteessa on purkaus- tai las-tauspaikkaa kohti suunnattu ilmaisinlamp-pu. Käyttöavaimen voi avainsalpalaitteestavapauttaa, kun seuraavat riippuvuusehdottoteutuvat: — purkaus- ja lastauskoneisto on pysäh-

dyksissä — purun tai lastauksen tapahtuessa pai-

neilmalla putkistoventtiilit ovat kiinni— purkaus- ja lastausletkut ovat säilytys-

telineissään — purkaus- ja lastaussillat ovat käännetty

pois vaunun päältä säilytysasentoihinsa— lastausalueen portit ovat kiinni

Vastaavasti voidaan purkaus- ja lastaus-koneisto käynnistää, kun käyttöavain onlukittu avainsalpalaitteeseen. Varmistus-lukkojen käyttöavaimen irroituslupa anne-taan purkaus- ja/tai lastauspaikan ohjaus-taulusta.

VAK luokka 2 (puristetut, nesteytetyt japaineen alaisina liuotetut kaasut) purkaus-paikoilla on varmistuslukkojen käyttöavai-mien lisäksi hätäavaimet. Ne säilytetäänvalvomon ulkopuolelle (esim. purkausalu-een portille) sijoitetuissa avainkoskettimis-sa, jotka on kytketty riippuvuuteen pur-kauspumppujen kanssa. Kun varmistusluk-kojen hätäavaimet vapautetaan kosketti-mistaan, purkauspumput pysähtyvät tai nii-tä ei voida käynnistää. Hätäavaimia käyte-tään tapauksissa, missä varmistuslukkojenkäyttöavaimen vapautuslupaa ei voida val-vomosta antaa ja on tarve liikennöidä pur-kausraiteelle.

Tapauksissa missä vaihdetta ei voida käyt-tää purkaus- tai lastausalueen suojana, käy-tetään kuvan 6.3:5 mukaisesti kahta vastak-kain asennettua raiteensulkua, joiden välis-sä on vähintään 20 m:n suojaväli.

Mikäli purkaus- tai lastausalueen yhteydes-sä on vaunujen säilytysalue, suojataan se

49

RAMO 98-03

+ k 2Purkaus- tai lastausalue

Purkaus- tailastauspaikka

k /k12

Kuva 6.3:3 Laitteistoriippumaton purkaus- ja lastauspaikan varmistuslukkolaitos

+k 2

k /k12

Kuva 6.3:4 Laitteistoriippuvainen purkaus- ja lastauspaikan turvalaitos

k2

k /k12k 1

Suojaväli

Purkaus- tai lastausalue

Sp001 Sp004Sp002 Sp003

k4k 3

k /k3

4

Säilytysalue

Purkaus- tailastauspaikka

Kuva 6.3:6 Yhdistetty purkaus - ja lastauspaikan ja vaunujen säilytysalueenturvalaitos

k2

k /k1

2

k 1

Suojaväli min 20m

Kuva 6.3:5 Vastakkaisilla raiteensuluilla suojattu lastauspaikka

kuvan 6.3:6 mukaisesti. Säilytysalueen var-mistuslukkojen käyttöavain säilytetäänavainsalpalaitteessa, joka ei ole riippuvai-nen purkaus- ja lastauskoneistosta. Säily-tysalueelle voidaan tuoda ja sieltä viedä

vaunuja purkaus- ja lastaustyön häiriyty-mättä. Varmistuslukkojen käyttöavaimenirrotuslupa annetaan purkaus- tai lastaus-paikan ohjaamosta.

50

RAMO 98-03

RAMO 6.4 Suojastuslaitteet

51

RAMO 98-03

6.4 Suojastuslaitteet

6.4.1 Suojastus

Asetinlaitteilla turvataan liikennepaikkojenliikenne. Linjalla asemien välillä olevaaturvalaitejärjestelmää sanotaan suojastuk-seksi. Alueasetinlaitteissa on asemien tur-valaitteet ja suojastus rakennettu samanasetinlaitteen alaisuuteen. Suojastukseenkuuluvat raidevirtapiiri- tai akselinlasken-tajärjestelmät joilla valvotaan linjan vapaa-na tai varattuna olo.

Suojastus voidaan teknisesti toteuttaa jokohajautettuna tai keskitettynä. Hajautetussasysteemissä ohjaukset sijaitsevat suojas-tusopastimien luona linjalla. Yksiraiteistenratojen suojastus on toteutettu em. teknii-kalla. Keskitetyssä suojastuksessa ohjaus-logiikka on osa asetinlaitelogiikkaa.

Varhaisimpien suojastuslaitteiden opas-tinohjaukset perustuivat raidevirtapiiritieto-jen käyttöön. Nykyään suojastusohjauksenperusteena on lisäksi opastimien toiminnanseuranta, jolloin suojastusosuus ilmoitetaanvapaaksi raidevirtapiirien vapauduttua, jol-loin lisäksi valvotaan, että suojastusopastinon ollut ”aja” -käsitteinen ja muuttunut senjälkeen ”seis” -asentoon. Lisäksi voidaanvalvoa, että ”seis” -asentoon asettuminenon johtunut siitä, että suojastusopastimenjälkeinen osuus varautui. Nämä lisätoimin-teet aiheuttavat sen, että linja saattaa jäädäpysyvästi ajon kieltävään tilaan myös lii-kennetilanteen aiheuttamana. Tällöin suo-rittajan käytettävissä on toiminto ”Linjanhätävarainen perusasentoon palautus”(LHP). Tällaisia liikennetilanteita ovat mm.sahausliike linjalle ja ”seis” -asentoisenopastimen ohitus.

Poikkeustapauksessa linjaosuudelle voi-daan sijoittaa vaihde, joka valvotaan vaih-

teenkoskettimin ja avainsalpalaittein, joistakytketään riippuvuus suojastusopastimiin.

6.4.2 Suojastusopastimien ohjaus

Suojastus- ja linjan pääopastimien ohjaustapahtuu linjan vapaailmaisun ja seuraavanopastimen käsitteiden ohjaamana. Varattulinja ohjaa valvovan opastimen ”seis”-ti-laan. Asetetun liikennesuunnan mukaisesti”aja”/”aja varovasti”-opasteet kertovat seu-raavaa suojastusväliä valvovan opastimen”aja”/”seis”-tiloista.

6.4.3 Suojastuksen alkuopastin

Suojastuksen alkuopastimia käytetään lii-kennepaikoilla, joiden lähtösuunnan pää-opastimien mastoissa ei ole esiopastimia.Suojastuksen alkuopastin sijoitetaan tu-losuunnan pääopastimen kohdalle. Se onyleensä vain noin 400 m:n päässä läh-tösuunnan pääopastimesta ja nämä opasti-met usein näkyvät peräkkäin. Virhetulkin-tojen välttämiseksi on suojastuksen al-kuopastimen perusasento ”seis”, ja lisäksinäillä opastimilla on keskinäinen riippu-vuussuhde. Jos ensimmäinen suojaväli onvarattu ei alkuopastin asetu ”aja” -asen-toon, eikä tästä syystä myöskään lähtösuun-nan pääopastin. Ja päinvastoin, jos läh-tösuunnan pääopastin ei asetu ”aja” -asen-toon, palautuu alkuopastin ”seis” -asen-toon. Lähtökulkutietä varmistettaessa jaensimmäisen suojavälin ollessa vapaanaasettuvat molemmat opastimet ”aja” -asen-toon. Kun lähtenyt juna sivuttaa lähtösuun-nan pääopastimen, sen opaste palautuu”seis” -asentoon, mutta alkuopastin on vie-lä ”aja” siihen saakka kunnes juna ohittaasen.


52

RAMO 98-03

6.4.4 Keskitetty suojastus

Keskitetty suojastus on vilkasliikenteistenratojen suojastustyyppi, joka liittyyreleryhmä-asetinlaitteisiin. Suojastus onkaksisuuntainen, eli linjaraiteilla on opasti-met kummankin suunnan liikennettä vartenSen ohjausreleistöt on keskitetty asemienrelehuoneisiin.

A: Liikennesuunta

Perusasennossa on suojastuksen liiken-nesuunta aina varmistettuna toiseen suun-taan. Varmistetun liikennesuunnan suojas-tusopastimet näyttävät opastetta ”aja” tai”aja varovasti” ja vastakkaissuunnan ”seis”-opastetta. Liikennesuunta on ja pysyy var-mistettuna kunnes vastakkaiseen suuntaanvarmistetaan juna- tai vaihtokulkutie linjal-le.

Linjailmaisu

Varmistettuun liikennesuuntaan välitetäänjatkuvasti linjan päätepisteestä toiseen tietosiitä, ovatko liikennesuunnan vaihdon edel-lytykset olemassa. Linjailmasimessa (nuoli-kuvio) on maaliasemalla väritön valo, joslinjasuojastus on perusasennossa. Se ilmai-see, ettei lähtöasemalta ole varmistettu taivarmistumassa kulkutietä linjan suuntaan,linjan alkuopastin on kunnossa ja linja onvapaa. Jos jokin em. ehdoista ei ole voi-massa, on linjailmasimessa punainen valo.

Liikesuunnan vaihto

Liikesuunnan vaihto tapahtuu automaatti-sesti silloin, kun linjan päätepisteessä käyn-nistetään varmistetulle liikennesuunnallevastakkaisen juna- tai vaihtokulkutien var-mistaminen linjalle. Suunnan vaihto tapah-tuu vaiheittain seuraavasti:

Vaihe 1

Suunnan vaihtamispyyntö kytkeytyy suo-jastukseen vain, kun seuraavat ehdot ontäytetty: a) linjan kaikki suojavälit ovat vapaana b) tulosuunnan pääopastimen ja tulovaih-

teen välinen Er-osuus on vapaana c) aikaisempaan liikennesuuntaan ei ole

linjan toisessa päätepisteessä varmis-tettuna tai varmistumassa juna- taivaihtokulkutietä linjalle, tai juna me-nossa linjalle lähtösuunnan pääopasti-men ja suojastuksen alkuopastimenvälillä. ( aikaisemmin varmistetun,mutta vaihteiden osalta jo purkautu-neen juna- tai vaihtokulkutien perus-teella)

Vaihe 2

Kun liikennesuunnan vaihtopyyntö (vaihe1) on kytkeytynyt, aiheuttaa se automaatti-sesti liikennesuunnan vaihtamisen seuraa-vasti: a) edellisen liikennesuunnan varmistus

purkautuu ja suunta vaihtuu päinvastai-seksi alkaen junaa vastaanottavaltaliikennepaikalta

b) linjalla olevat vastakkaisen suunnansuojastusopastimet, jotka tähän saakkaovat olleet jossakin ”aja” -asennossa,menevät valvottuun ”seis” -asentoon jasuunta kääntyy suojaväleittäin. Samallatapahtuu myös koko linjan raideosuuk-sien vapaana olemisen tarkistus toista-miseen ja opastimet menevät ”aja” tai”aja varovasti” -asentoon

Vaihe 3

Kun vaihe 2 b-kohta on toteutunut, tapah-tuu junaa lähettävässä alkupisteessä seuraa-vaa: a) liikennesuunnan vaihtopyynnön (vai-

heen 1 alku) loppuminen


53

RAMO 98-03

b) varsinaisen juna- tai vaihtokulkutienvarmistuminen, junaa vastaanottavassalinjan päätepisteessä loppuu liiken-nesuunnan vaihtokäsky (vaihe 2)

c) kun varmistuneen liikennesuunnanopastimet ovat menneet ”aja” -asen-toon, kytkeytyy junaa vastaanottavassapäätepisteessä punainen linjailmaisu

B: Suojastusopastimen toiminta

I. Perusehdot

Varmistetun liikennesuunnan suojas-tusopastin näyttää: — ”seis” -opastetta, kun sen suojaama

osuus (suojaväli) on varattuna, tai josse on alkuopastimen perusasento, taijos se on pimeän opastimen suojaopas-timena

— ”aja varovasti” -opastetta, kun sen suo-jaama osuus on vapaa ja seuraavasuojastus- tai pääopastin on ”seis” -asennossa

— ”aja” -opastetta, kun sen suojaamaosuus on vapaa ja seuraava suojastus-tai pääopastin näyttää jotakin ”aja” -opastetta

Jos ”aja” tai ”aja varovasti” -opasteenlamppu rikkoontuu, menee opastin ”seis” -asentoon. Jos punaisen lampun päähehku-lanka rikkoutuu, kytkeytyy varalanka toi-mintaan. Jos opastimen punaisen lampunpää- ja varahehkulangat ovat rikkoutuneet,menee edellinen suojastus- tai pääopastin”seis” -asentoon. Myös liikennesuunnanvaihto on tällöin estetty.

II Lisäehdot

Ennen kuin varattuna ollut suojaväli voi-daan tulkita vapaaksi ja saada sen suojas-tusopastin automaattisesti ”aja varovasti” -asentoon täytyy: a) junan edetä siten, että raidevirtapiirit

tulevat järjestyksessä varatuksi ja va-paaksi

b) suojavälin varattuna ollessa ohjauskyt-kennän ”muistiin” saada tieto seuraa-van suojastus-, pää-, tai raideopastimen”aja” -asennossa olosta merkkinä siitä,että junalla on mahdollisuus poistuasuojaväliltä

c) seuraavan suojavälin tulla varatuksimerkkinä siitä, että juna on sinne saa-punut ja takana oleva suojastusopastinei ole ”aja” -asennossa

d) jos juna ohittaa ”seis”-opastetta näyttä-vän opastimen jää linja häiriötilaan.Linjan perusasentoon palautus vaatiiLHP-komennon.

III Suojastusopastimen ”seis” -asento

”Aja” tai ”aja varovasti” -asennossa ole-va opastin menee ”seis” -asentoon:

a. ilman hidastusta — kun opastin asetetaan ”seis” -asentoon

vastakkaista liikennesuuntaa vartensuunnanvaihdon yhteydessä.

— kun se yksittäisesti asetetaan ”seis” -asentoon, yksittäin ”seis” -asentoonasetettu opastin saadaan uudelleen”aja” -asentoon erikoiskomennolla jo-ka rekisteröidään

— kun lähtökulkutie puretaan hätävarai-sesti jolloin mahdollinen riippuvuusalkuopastimeen poistuu

— ”aja” -lampun rikkouduttua tai muunteknisen vian seurauksena

b. hidastuksella (noin 3 sek.) — kun sen suojavälin Er-osuus varautuu

ja sitä edeltävä Er-osuus on ollut varat-tuna

— kun seuraavaa opastin on pimeä eli”seis” -asennon pää- ja varahehkulan-gat ovat rikkoutuneet

— turvallisuutta vaarantavan releistövianilmetessä


54

RAMO 98-03

IV Suojastuksen alkuopastin

Alkuopastin voidaan ohjelmoinnilla valitajoko — itsetoimiseksi — junakulkutiestä riippuvaiseksi

Junakulkutiestä riippuvaisen alkuopas-timen toiminta

Junakulkutien varmistumisen jälkeen aset-tuu suojastuksen alkuopastin ”aja” -asen-toon mikäli seuraava suojaväli on vapaa.Alkuopastin voidaan myös yksittäin asettaa”aja” -asentoon, jos vaihtokulkutie on var-mistettu ja kohdan B.I ehdot ovat voimas-sa.

Linjan hätävarainen perusasentoon pa-lauttaminen (LHP)

Koska suojastusopastin joidenkin toiminta-ehtojen häiriintymisen johdosta voi jäädäpysyvästi ”seis” -asentoon, voidaan suojas-tus hätävaraisesti palauttaa perusasentoonLHP-komennolla. LHP-komento annetaan

linjan loppupäähän ja se kohdistuu kokolinjaan. Tästä toimenpiteestä tulee rekiste-röinti piirturiin tai LHP-laskijaan.

6.4.5 Yksiraiteisten ratojen suojastus

Yksiraiteisten ratojen suojastuksessa onrata suojastettu molempiin liikennesuun-tiin. Suojastus on teknisesti toteutettu ns.hajautettuna, jolloin suurin osa releryhmis-tä on sijoitettu radan varrella oleviin kaap-peihin. Toimintaperiaate on muilta osinsama kuin keskitetyssä suojastuksessa, lu-kuunottamatta seuraavia toimintaeroja: — Suojastusopastinta ei voida asettaa yk-

sittäin ”seis” -asentoon — Suojastuksen alkuopastimen toimintaa

ei voida ohjelmoinnilla valita kutenkeskitetyssä suojastuksessa, vaan se onaina junakulkutiestä riippuvainen.

— LHP-tarpeesta voi tulla yksilöllinenilmaisu

RAMO 6.5 Kulunvalvontalaitteet

55

RAMO 98-03

6.5 Kulunvalvontalaitteet

6.5.1 Kulunvalvontajärjestelmän yleis-kuvaus

Junien kulunvalvonnalla (JKV) tarkoite-taan laitteistoa, jolla varmistetaan junansuurimman sallitun nopeuden sekä junankulkuun vaikuttavien opasteiden ja nopeus-rajoitusten noudattaminen. Jos juna ylittääsen hetkisen sallitun nopeuden, laitteistojarruttaa käyttöjarrutuksella nopeuden sal-littuun nopeuteen, minkä jälkeen kuljettajavoi poistaa kulunvalvonnan jarrutuksen.Kulunvalvonta ei koskaan automaattisestiirrota jarrutustaan. Jos käyttöjarrutus ei oleriittävä, kulunvalvonta tekee hätäjarrutuk-sen, jonka irrotus on mahdollinen vastajunan pysähdyttyä.

Suomen rataverkolla käytettävä kulunval-vontajärjestelmä on ns. pistemäinen kulun-valvonta, jossa junaan välitetään nopeudensäätöön tarvittavat tiedot rataan sijoitettu-jen baliisien avulla. Baliisit sijaitsevatopastimien kohdalla ja tarvittaessa muual-lakin, missä on tarvetta välittää tietoa vetu-riin. Tällaisia paikkoja ovat nopeusrajoitus-ten etumerkit ja pitkillä opastinväleillä tar-vittavat esiopastinpisteet (toistopisteet),joissa ei ole näkyvää opastinta. Baliiseja onyhdessä tiedonsiirtokohdassa (informaa-tiopisteessä) aina kaksi kappaletta.

Kulunvalvontajärjestelmä koostuu rata- javeturilaitteista.

Ratalaitteita ovat koodaimet, BIS-kortit jabaliisit.

Koodain muuntaa opastimen näkyvänopasteen JKV-järjestelmälle binääriseenmuotoon sekä siirtää sen edelleen kaapelia(maks. 3000 m) pitkin rataan sijoitetuillebaliiseille. Koodain saa ohjauksensa opas-tinlamppupiireistä ja/tai asetinlaitteen oh-

jauslinjoista. Kukin koodain voi ohjatamaksimissaan neljää baliisia.

BIS-korttia ohjataan suoraan elektronisenasetinlaitteen dataväylän kautta, ja se ohjaabaliiseja kuten koodainkin.

Baliisien tehtävänä on siirtää koodattuopastin veturin kulunvalvontajärjestel-mään. Baliisit ovat passiivisia, ja ne akti-voituvat veturin antennin lähetteestä. Kus-sakin tiedonsiirtopisteessä baliiseja on ainakaksi kappaletta. Näin saavutetaan välitet-tävän tiedon varmennus ja suuntaominai-suus.

Veturilaitteita ovat keskusyksikkö, releyk-sikkö, antenni, takometri, jarrujärjestelmänohjaus, rekisteröintilaite, nopeusmittarinlisänäytöt ja kuljettajan paneeli.

Veturilaitteiston tehtävänä on ratalaitteiltaja junatiedoista saatavan tiedon käsittely ja(rajoittavan) tiedon näyttäminen kuljettajal-le sekä tarvittaessa junan jarrujärjestelmänpäällekytkentä.

6.5.2 Kulunvalvonnan käsitteitä ja mää-ritelmiä

Sallittu nopeus Sallittu nopeus on nopeus, joka junalla saasillä hetkellä olla. Normaalissa tilanteessasallittu nopeus on junan tai rataosan suurinsallittu nopeus.

Tavoitenopeus Tavoitenopeus on nopeus, johon junan no-peus on jarrutettava ennen tavoitepistettä.Tavoitenopeus annetaan vain silloin, kunse on pienempi kuin sillä hetkellä olevasallittu nopeus.


56

RAMO 98-03

Tavoite-etäisyys Tavoite-etäisyys on matka, jonka aikanajunan nopeus on jarrutettava tavoi-tenopeuteen.

Tavoitepiste Tavoitepiste on kohta, jossa junan nopeussaa olla korkeintaan tavoitenopeuden suu-ruinen. Tavoitepisteenä tulee kyseeseenopastin, vaihde tai nopeusrajoituksen alku-kohta.

Valvontanopeus Valvontanopeus on nopeus, jolla kulunval-vonta sallii jatkettavan ajoa, kun juna onjarrutettu tavoitepisteeseen, jonka tavoi-tenopeus on nolla. Valvontanopeudella voi-daan ajaa opastimen ohi, kun opaste onvaihtunut sallivaksi tai on saatu lupa ”seis”-opastetta näyttävän opastimen ohitukseen.Valvontanopeuksina käytetään 10 km/h, 35km/h tai ns. laskennallista valvontanopeut-ta (10-80 km/h), jonka veturilaitteisto las-kee todellisen ohiajovaran perusteella.

Ketjutusetäisyys Ketjutusetäisyys on kahden, minkä tahansatoisiaan seuraavan informaatiopisteen väli-nen etäisyys.

Toistopiste Opastinvälillä sijaitseva kulunvalvonnantiedonsiirtopiste, joka toistaa opastinvälinpäätepisteen opastintiedot. Toistopisteessäei ole näkyvää opastinta.

Fiktiivipiste Pitkällä opastinvälillä ( yleensä asemavä-lisuojastuksen yhteydessä) oleva tiedonsiir-topiste, joka välittää opastinvälin päätepis-teessä olevan opastimen esiopastintiedonennen varsinaista 1200 m:n esiopastinpis-tettä. Fiktiivipiste sijaitsee 3600/2400 mennen pääopastinta. Fiktiivipisteessä ei olenäkyvää opastinta.

Varustamaton alue Rataosalle ei ole asennettu kulunvalvonta-laitteita. Junaan ei välitetä kulunvalvonnanavulla mitään tietoa opastimista ja nopeus-rajoituksista. Junassa oleva JKV-laitteistovalvoo vain kuljettajan laitteistolle syöttä-mää junan suurinta sallittua nopeutta.

Varustettu alue (JKV-alue) Kaikki rataosan opastin- ja nopeusrajoi-tuspisteet on varustettu baliisein. Juna siir-tyy varustetulle alueelle automaattisestiohitettuaan ensimmäiset myötäsuunnatutopastinbaliisit. Varustettu alue päätetääntarvittaessa JKV-rajabaliiseilla.

Rakennusalue Rakennettaessa tai huollettaessa rataosankulunvalvontaa määritetään alue rakennus-alueeksi, jolloin alueen alkuun ja loppuunsijoitetaan ns. rakennusaluebaliisit. Näidenbaliisien rajoittamalla alueella ei veturinkulunvalvontajärjestelmä huomioi baliiseil-ta tulevaa tietoa. Kuljettajapaneelissa onrakennusalueesta kertova teksti.

6.5.3 Kulunvalvontalaitteiden toiminta

Baliiseilla välitettävistä tiedoista osa onmuuttuvaa, kuten kulloisenkin liikenneti-lanteeseen perustuvat opastimien antamattiedot. Osa tiedoista on taas kiinteästi ku-hunkin baliisiin ohjelmoituja.

Muuttuvat opastintiedot saadaan joko suo-raan opastimien lamppuvirtapiireistä taierillisen ohjauskanavan kautta asetinlaite-logiikasta. Tällöin yhdistetään enimmilläänneljän perättäisen kulkutien opastintieto.Lisäksi on mahdollista välittää kulkutienpituustieto, mikä on tarpeen, jos opastimenjälkeen on useita kulkuteitä, joilla on eripituus. Pituustieto voidaan välittää myöseri kulkuteille sijoitetuilla erillisillä ba-liiseilla, mikäli asetinlaitteelta ei ko. oh-jaustietoa ole saatavissa.


57

RAMO 98-03

Baliisiryhmiin on mahdollista ohjelmoidakiinteästi mm. seuraavia tietoja: — suunta — kulunvalvonta-alueen tyyppi (varusta-

maton alue, rakennusalue) — etäisyys seuraavaan baliisiin (ketju-

tusetäisyys) — etäisyys tavoitepisteeseen (vain no-

peusrajoitus pisteeseen)— nopeusrajoituksen suuruus ja pituus — nopeusrajoitustyyppi — junakohtaiset nopeusrajoitukset (PT-

nopeus)

Kulunvalvonnan veturilaitteisto laskee sekäsaamistaan baliisitiedoista että kuljettajanveturin JKV-laitteelle syöttämistä junatie-doista (junanumero, jarrulaji, paino, pituus,jarrupaino) ja vallitsevasta kelistä määräy-tyvän jarrutuskäyrän. Sallittu nopeus osoi-tetaan kuljettajalle nopeusmittarin näytöllä.

Kallistuvakorisella junalla voidaan kaar-renopeutta nostaa rataosakohtaisesti annet-tavalla kaarreprosentilla (0-50%). Jos ba-liisitietona välitetään myös kaarrekorotuk-sen rajoitus, rajoittuu kaarreprosentti osa-prosentin (0-99%) ilmoittamalla määrällä.Kaarreprosentin ja osaprosentin kuljettajasyöttää veturin JKV-laitteistolle rata-osakohtaisesti. Näin on kaarrekorotuksen jakaarrekorotuksen rajoituksen avulla mah-dollista määritellä kullekin rataosalle kaksikaarrerajoituksen ylitysarvoa. Ylitysarvotmääritellään rataosan nopeuskaavion, jo-hon on merkitty erikseen maksiminopeudetjunalajeittain, perusteella.

Lisäohjelmointimahdollisuuksia tarjoavatjunakohtaiset nopeusrajoitukset (PT-no-peus) ja raskaiden junien nopeussovitus(delta v), jolla voidaan sallia vauhdinottoylämäen lähestyessä ja toteuttaa lisärajoitusalamäen lähestyessä.

Maksiminopeuden näytön lisäksi on kuljet-tajalla nähtävänään myös etäisyys seuraa-vaan rajoituspisteeseen ja rajoituksen laji.Mikäli junan nopeus ylittää JKV-laitteennäyttämän maksiminopeuden, kulunval-vontalaitteisto suorittaa junan jarruttamisenkäyttö- tai hätäjarrutuksella. Käyttöjarru-tuksen kuljettaja voi irrottaa, kun nopeuson laskenut sallittua nopeutta pienemmäk-si. Hätäjarrutus, jonka JKV-laitteisto suo-rittaa, jos sallittu nopeus ylitetään tuntuvas-ti (15 km/h), on mahdollista irrottaa vastajunan pysähdyttyä.

Nopeusrajoitusten päättymisten kohdallahuomioidaan junan pituus siten, että JKV-ohjenopeus nousee vasta, kun juna on ko-konaisuudessaan pois rajoitusalueelta. Ju-napituus on yksi kuljettajan ennen lähtöäsyöttämistä junatiedoista.

Kaikki tiedot, jotka kuljettaja antaa JKV-laitteiston nopeuslaskentaa varten, anne-taan junan käyttöönottovaiheessa junanseistessä. JKV-laitteiston kiinteät ja ajoasekä nopeusrajoituksia koskevat tiedot tal-lettuvat automaattisesti junan rekisteröinti-laitteeseen.

58

RAMO 98-03

RAMO 6.6 Tasoristeyslaitteet

59

RAMO 98-03

t'20& sa

(6.6:1)

6.6 Tasoristeyslaitteet

Tievaroituslaitokset varoittavat tieliiken-nettä kiskoliikenteestä tasoristeysten koh-dalla. Varoituslaitoksia on varoitustarpeenmukaan kolmea lajia: valo- ja äänivaroitus-laitokset, puolipuomilaitokset ja koko-puomilaitokset. Valo- ja äänivaroituslaitok-sella varoitetaan yleensä jalankulkijoitaesim. laituripoluilla, mutta ne ovat useinmyös varoittamassa vähäliikenteisten tei-den kaikkea liikennettä. Puolipuomilaitok-set ovat yleisin varoituslaitosten laji ja niitäkäytetään, kun varoitetaan autoliikennettä.Mikäli tiellä on erillisiä kaistoja kevyelleliikenteelle ja puolipuomit autoille, käyte-tään kevyen liikenteen kaistalla koko-puomeja erityisesti vilkkaasti liikennöidyil-lä teillä.

Varoitustapahtumassa erotellaan etusoitto,puomien laskeutuminen ja varoaika ennenjunan saapumista tien kohdalle. Etusoitonpituus puolipuomilaitoksessa on noin 10 s.Puomit laskeutuvat noin 10 sekunnissa jayksi-kaksiraiteisen radan varoaika on noin10 s. Useampiraiteisella tasoristeyksellävaroaikaa on pidennettävä ja näin annetta-va enemmän aikaa tieliikenteelle poistuatasoristeykseltä. Kokopuomilaitosten koh-dalla etusoittoajan tulee olla riittävän pitkä,jotta tasoristeys ehtii tyhjentyä. Valo- jaäänivaroituslaitoksen varoitusaika ennenjunan saapumista tulee olla vähintään 20 s.

Kokonaisvaroitusaika saadaan yleensä ai-kaan sopivalle etäisyydelle ennen tasoris-teystä ulottuvalla hälytysosuudella (raide-virtapiiri tai akselinlaskentaosuus). Osuu-den pituus mitoitetaan radan suurimmansallitun nopeuden mukaan. Jos muiden tur-valaitteiden määräämä raidevirtapiirijako ei

sovi, varoituslaitoksella voidaan hälytyksenkäynnistykseen käyttää edellisen osuudenimpulssia varustettuna hidastuksella, elleihidastuksen osuus tule kohtuuttoman suu-reksi aiheuttaen hitaille junille liian pitkänhälytysajan.

Hälytys katkaistaan junan ylitettyä tasoris-teyksen, mikä todetaan käyttäen hyväksierillistä raidevirtapiiriä (tieosuus). Hälytyk-sen katkaisuun voidaan käyttää myös it-sesäätyvää induktiivista silmukkaa, mikälimolempien suuntien hälytysosuudet ovaterillisiä, ja yksinään turvallisuusvaatimuk-sen täyttävää vakiosäätösilmukkaa, kunhälytysosuus on yhtenäisesti jatkuva taso-risteyksen ohi.

Varoituslaitoslogiikan tekniikkoina tulevatkysymykseen turvalaiterelelogiikat tai tur-valliset ohjelmoitavat logiikat. Ohjaus onjoko erillinen rataosilla, joilla ei ole muitaturvalaitteita, tai muihin turvalaiteohjauk-siin yhdistetty. Yhdistettäessä varoituslai-tos asetinlaiteohjaukseen saattaa ohjauk-seen tulla seuraavia riippuvuuksia:

— Kun opastin sijaitsee hälytysosuudella,hälytystä ei kytketä ennen kuin myösopastin on ”aja” -asennossa.

— Kun opastin sijaitsee hälytysosuudellavälittömästi ennen tasoristeystä ja junaodottaa opastimella, hälytys kytkeytyyheti kulkutien asetuksesta, mutta opas-tin asettuu vasta riittävän pitkän hidas-tuksen jälkeen. Hidastusaika lasketaanottaen huomioon junan suurin kiihty-vyys kaavasta:

RAMO 6.6 Tasoristeyslaitteet

60

RAMO 98-03

missä t = hidastusaika sekunneissa (mikäli

aika kaavasta laskien on negatiivi-nen, hidastusta ei tarvita, koskajunan kiihdytys opastimelta taso-risteykselle kestää yli 20 s)

s = opastimen etäisyys tasoristeyksestämetreissä

a = junan suurin kiihtyvyys (= 1 m/s2

tasaisella radalla)

— Opastimen asettumisen ehtona on tur-vallisuusrelevanttien valvontojen oi-keellisuus, esim. hälytystieto- ja puo-mivalvonnat.

Puomikääntölaitteille asetetaan toimin-taympäristövaateiden lisäksi vaatimuksiaturvallisesta toiminnasta vikatilanteissa.Jos puomikääntölaitteille menevä sähköi-nen ohjaus katkeaa, tulee puomien laskeu-tua puoliasentoon. Puomin rakenteen tuleeolla sellainen, että se katkeaa aiheuttamattasuurta vahinkoa autoille mahdollisen tör-mäyksen sattuessa. Katkeamisesta on saata-va vikailmaisu.

Varoituslaitosten vikailmaisut välitetäänyleensä ko. alueesta vastaavan junasuori-tuksen tietoon. Hankalien viestiyhteyksien

tapauksissa voidaan tyytyä varoituslaitos-kojun vikalamppuun, joka on kuljettajantarkkailtavissa.

Tasoristeysten suunnittelusta ja rakentami-sesta on ohjeet RAMO:n kohdassa 9.1 ”Ta-soristeykset”.

6.6.1 Huoltotien turvalaitos

Rataosilla joiden sn > 140 km/h on huolto-teiden tasoylikäytävät turvattava lukituillaporteilla. Porttien kiinniolo valvotaan raja-kytkimillä ja ne lukitaan varmistuslukoilla.Varmistuslukkojen käyttöavain säilytetäänturvalaitokseen kytketyssä avainsalpalait-teessa. Avaimen irroituslupa annetaan ku-ten avainsalpalupa asetinlaitteelta. Asetin-laite valvoo, että lupa voidaan antaa vainsilloin, kun mitään juna- tai vaihtokulku-tietä ei ole varmistettu huoltotietä risteävi-en raiteiden kautta. Ja päinvastoin, jos lupaon annettu tai avain on pois avainsalpalait-teesta tai rajakytkin ilmoittaa portin avoi-meksi, ei mitään juna- tai vaihtokulkutietävoi varmistaa huoltotietä risteävien raitei-den kautta. Ko. raiteiden asettuneilla kul-kuteillä avain- ja rajakytkinvalvonnan kat-keaminen ohjaa opastimet ”seis”-asentoon.Käytön jälkeen portti suljetaan ja lukitaanvarmistuslukolla, jonka käyttöavain pa-lautetaan avainsalpalaitteeseen.

RAMO 6.7 Muut liikenteenohjauslaitteet

61

RAMO 98-03

6.7 Muut liikenteenohjauslaitteet

6.7.1 Kauko-ohjauslaitteet

6.7.1.1 Määritelmiä

— kauko-ohjaus: asetinlaitteiden kauko-ohjausjärjestelmä, jolla valvotaanmyös tiettyjen turvalaitteisiin kuuluvi-en laitteiden kuten tasoristeyksien javirransyöttölaitteiden teknisiä hälytyk-siä.

— kaukokäyttö: sähköradan ajolanganjännitteellisyyden ohjaus- ja valvonta-järjestelmä, jolla valvotaan myös tekni-siä hälytyksiä kuten palo-, murto- jalämpötilahälytykset.

— käytönvalvonta: yhteisnimi kauko-oh-jaukselle ja kaukokäytölle kun ne ontoteutettuna samaan järjestelmään.

— ohjauspiste: sisältää kauko-ohjaukses-sa tarvittavat laitteet. Tietokonepohjai-sissa järjestelmissä näitä ovat monito-rit, näppäimistö ja hiiri tai rullapallo.

— pehmopainike: monitorilla näkyvä pai-nike, ns. ”softkey”, joka valitaan hiirel-lä tai rullapallolla toteutettaessa ko-mentoja.

6.7.1.2 Toiminta

Kauko-ohjauksessa välitetään komentojakauko-ohjausjärjestelmästä asetinlaitteelleja ilmaisuja asetinlaitteelta kauko-ohjauk-seen. Kauko-ohjausjärjestelmässä voi ollauseita ohjauspisteitä ja se voi ohjata useitaasetinlaitteita. Ohjauspisteet ovat samanar-voisia ja ohjattavat rataosat voidaan määri-tellä kauko-ohjausjärjestelmän sisällä käyt-töoikeuksilla.

Kauko-ohjausjärjestelmä ei ole turvalaiteeli sitä ei tarvitse toteuttaa ns. ”fail safe”tekniikalla. Järjestelmän käytettävyydentakia tärkeimmät osat toteutetaan kahden-nettuina. Tietokonepohjaisissa järjestelmis-sä tiedonsiirto kauko-ohjauksen ja asetin-laitteen välillä perustuu sanomaliikentee-seen. Sanomaliikenteen muoto on asetinlai-tekohtainen eli kauko-ohjaus sovitetaanasetinlaitteeseen.

Sanomaliikenteen oikeellisuus pyritäänvarmistamaan numeroimalla sanomat jalaskemalla tarkistussummia.

Kauko-ohjausjärjestelmään ei tarvitse vält-tämättä rakentaa vastaavaa täydellistä kul-kutielogiikkaa ja komentojen tarkistustakuin asetinlaitteessa.

Kriittiset komennot ohittavat myös asetin-laitteen tarkastukset ja siksi ne vaativatkaksoiskuittauksen. Tietokonepohjaisissajärjestelmissä tämä on toteutettu kahdellaerillisellä pehmopainikkeella.

6.7.1.3 Ilmaisut

Tilatietojen siirto on spontaania eli asetin-laite lähettää tilatiedon heti, kun se onmuuttunut. Vastakohtana on kyselevä tie-donsiirto, jossa keskuslaitteet pyytävätmäärävälein lähettämään tilatiedot.

Lisäksi käytössä voi olla ns. ilmaisujentarkistus ja taustapäivitys.

Ilmaisujen tarkistuksessa kauko-ohjauksenpynnöstä asetinlaite lähettää kaikki tilatie-dot. Taustapäivityksessä asetinlaite lähettäähitaalla syklillä kaikki tilatiedot riippumat-ta onko tila muuttunut vai ei.

Ilmaisut esitetään yhdellä tai useammallamonitorilla. Ilmaisusymbolit noudattavat


62

RAMO 98-03

Kuva 6.7:1 Järjestelyratapihanraiteistokaavio

elektronisissa asetinlaitteissa noudatettujaperiaatteita.

Vaihteenlämmityksen tilatiedot siirretäänkaukokäyttöjärjestelmään, jossa niiden pe-rusteella lasketaan vaihteenlämmityksenenergiankulutus.

6.7.1.4 Tiedonsiirtoyhteydet

Asetinlaitetyypistä riippuen sekä komen-noille että ilmaisuille voi olla varattunayksi yhteinen tiedonsiirtoyhteys tai molem-mille omansa. Fyysinen yhteys voi ollasuora kaapeli tai viestiverkon kanava.

Tiedonsiirtoyhteys sinänsä on varmistetta-va käytettävyyden takaamiseksi.

6.7.1.5 Automatiikka

Kauko-ohjausjärjestelmään voi sisältyäyksilöllisiin junanumeroihin, junan aikatau-lutietoihin ja junan reittitietoihin perustuvajunaohjausautomatiikka. Junan tultua tie-tylle ennalta määrätylle heräteosuudelleautomatiikka lähettää vastaavan kulku-tiekomennon asetinlaitteelle, joka turvaakulkutien mikäli se on mahdollista.

Tietokonepohjaisissa järjestelmissä junienkulku ja niiden suunnitellut aikataulut esi-tetään graafisessa muodossa monitorilla.Junien aikataulutiedot voidaan syöttää jokokäsin tai ne voidaan siirtää sähköisessämuodossa toisesta järjestelmästä.

Kauko-ohjausjärjestelmästä voidaan siirtääjunien kulkuun ja sijaintiin liittyvää tietoamatkustajien opastusjärjestelmään.

Kauko-ohjausjärjestelmän automatiikka eiturvaa kulkutietä sellaiselle raiteelle, jossa

ajojohto on jännitteetön. Tieto ajojohdonjännitteellisyydestä saadaan kaukokäyttö-järjestelmästä.

6.7.2 Laskumäkilaitteet

6.7.2.1 Yleistä

Tuloraiteella vaunut irrotetaan halutuistakohdista. Junaa työnnetään mäen yli jolloinvaunu tai vaunuryhmä vierii mäkeä alashalutulle lajitteluraiteelle.

Kuvassa 6.7:1 on esitetty järjestelyratapi-han raiteistokaavio. Laskumäkialue varus-tetaan soveltuvin osin normaalilla turvalai-tetekniikalla.

Automatisoidussa laskumäessä automatiik-ka antaa asetinlaitteelle komennot, jotkaasetinlaite toteuttaa turvalaitelogiikan mu-kaisesti. Mäen korkeusprofiili suunnitel-laan siten, että vaunun tulonopeus ensim-mäiseen jarruun on noin 5-6 m/s ja tu-lonopeus lajitteluraiteelle on noin 1-1.5m/s. Korkeusprofiiliin vaikuttaa oleellisestihaluttu kapasiteetti ja sitä kautta valittujarrujärjestelmä.


63

RAMO 98-03

Kuva 6.7:2 Laskumäen laitteet

6.7.2.2 Laskumäkiautomaatio

Laskumäkilaitteiden periaatekaavio on esi-tetty kuvassa 6.7:2. Laskumäkiautomaatioperustuu etukäteen annettuun tietoon vau-nun maaliraiteesta eli laskuohjelmaan. Las-kuohjelma voidaan syöttää käsin tai se voi-daan siirtää sähköisesti ulkopuolisesta jär-jestelmästä. Laskuohjelma sisältää jokai-sesta laskettavasta vaunusta mm seuraaviatietoja: — vaunun tyyppi — vaunun akselien lukumäärä — vaunun paino — vaunun maaliraide — kuorman tyyppi Kuorman tyypistä voidaan päätellä, onkokyseessä vaarallisia aineita sisältävä kulje-tus (VAK) vai ei. VAK-vaunuista on Jtt:ssäerityisohjeet.

Nopeudenmittaus

Vaunun nopeus mitataan ennen ensimmäis-tä jarrua. Palkkijarruissa palkkien puristus-voimaa säädetään vaunun nopeuden perus-

teella välillä 0–100%. Vaunun nopeudenmittaus perustuu yleensä dopplertutkaan.

Valoveräjä

Valoveräjä sijoitetaan mäkialueelle ennenensimmäistä vaihdetta.

Valoveräjällä on seuraavia tehtäviä: — vaunujen välisten erotuskohtien havait-

seminen, erotustarkkuus on noin 0,5 m— akselivälin mittaus, valoveräjä mittaa

yhdessä akselinlaskenta-anturien kans-sa onko pisin akseliväli suurempi kuinlyhyin akselinlaskentaosuus

Akselipainonmittaussilta

Akselipainonmittaus suoritetaan mäenpäällä kullekin akselille. Akselipainon pe-rusteella säädetään jarrutustehoa ja estetäänsiten kevyiden vaunujen nouseminen ylösjarrulta.

Painonmittaussilta perustuu kiskon alapuo-lelle asennettuun venymäliuska-anturiin.


64

RAMO 98-03

Mittausosuus

Mitataan kahden samanpituisen osuudenkulkemiseen käytettyä aikaa. Aikaerostasaadaan tietoa vaunun / vaunuryhmän kul-kuominaisuuksista ja ko. arvosta lasketaankullekin vaunulle/pudotukselle vierintävas-tus.

6.7.2.3 Jarrutusmenetelmät

Laskumäkijarrutuksessa on kaksi pää-menetelmää:

Palkkijarru

Palkkijarrumenetelmässä sijoitetaan lasku-mäkialueelle 1-3 vyöhykkeeseen 10-20 mpitkät raidejarrut. Näissä vaunun pyörienlaippoja vasten painetaan metallisia palkke-ja. Vaunun nopeuden säätö tapahtuu säätä-mällä palkkien puristusvoimaa. Vaununnopeuden mittaamiseen käytetään tutkaa.

Vaunun lähtönopeus jarrusta on joko kiin-teä tai se lasketaan mm seuraavien seikko-jen perusteella: — vaunun vierintäominaisuudet — montako vaihdetta jarrun ja kohderai-

teen välissä on — rataprofiili jarrusta kohderaiteelle

Sijoittamalla maaliraiteille toiset yleensäyksipuoliset palkkijarrut, voidaan vaunujenpudotusnopeutta mäessä nostaa ja lisätäsiten mäen kapasiteettia.

Jatkuva jarrutus

Jatkuvan jarrutuksen menetelmässä sijoite-taan vaihdealueelle suuri määrä jarruttaviayksikköjä, jotka eivät tarvitse ulkoista jar-rutusvoiman ohjausta.

Jarrutus perustuu jarruyksiköiden sisäänrakennettuun mekanismiin, joka tunnistaavaunun nopeuden ja raja-arvon ylittyessäjarruttaa aina vakioteholla. Mekanismi pe-rustuu yleisimmin hydrauliikkaöljyn vir-taukseen.

6.7.2.4 Vaihteiden ohjaus

Laskumäkiautomatiikka antaa asetinlait-teelle vaihteiden ohjauksessa tarvittavatkomennot. Ohjauksessa on kaksi pää-menetelmää:

Vaihteen kääntö vaunun edessä

Vaihde käännetään vasta aivan vaununedessä. Menetelmän etuna on varsin yksin-kertainen ohjauslogiikka, mutta haittana ononnettomuusriski mikäli vaihde ei käänny-kään pääteasentoon asti.

Aikaisin mahdollinen vaihteen kääntö

Vaihteet käännetään koko junaa vartenvalmiiksi niin aikaisin kuin mahdollista.Menetelmän etuna on pieni onnettomuus-riski sillä vaihteet ovat jo valmiiksi oikeas-sa asennossa. Haittana on monimutkainenvaunun seurantalogiikka.

6.7.2.5 Vaunun seuranta

Vaunun sijaintia voidaan seurata valoverä-jien, akselinlaskennan tai raidevirtapiirienavulla.

Valoveräjää käytetään yleensä mäessä en-nen jarrua vaunujen välisten erotuskohtienhavaitsemiseen. Menetelmä on tarkin, silläse pystyy havaitsemaan 0,5 m erot.

Akselinlaskentaa käytetään vaunujen seu-rantaan vaihdealueella, sillä se mahdollis-taa vaunun akseliväliä lyhyemmät osuudet.Raidevirtapiirejä käytetään asetinlaitetoi-


65

RAMO 98-03

S1

S2

Siltavalvomo*ohjaustaulu

Er471Er470

Vesistö

Siltaopastin

SiltaopastinLäppäsiltaP470EoP470

Er471

E472

Er 472

EoE472

Kuva 6.7:3 Sillan turvalaitos

minnoissa ja maaliraiteen täyttöasteen val-vonnassa.

Maaliraiteen täyttöaste

Varustamalla maaliraide kahdella taiuseammalla raidevirtapiirillä, voidaan maa-liraiteen täyttöastetta valvoa. Tätä tietoavoidaan käyttää hyväksi laskettaessa jarru-tusvoimaa ja säädettäessä siten vaunun läh-tönopeutta jarrusta.

Tulonopeus maaliraiteelle

Suurin sallittu tulonopeus maaliraiteelle on1,4 m/s.

Mittaosuuksilla varustetulla laitteistolla onmahdollista jarrutustehoa laskettaessa ottaahuomioon myös ympäristöolosuhteita, esimvoimakas vastatuuli.

6.7.3 Siltojen turvalaitteet

Paikoissa, joissa rata ja vesiliikennereittiristeilevät ja eritasoliittymän korkeus ei oleriittävä vesiliikennevälineille, on rakennet-tu avattavia rautatiesiltoja. Silloille on ra-kennettu turvalaitos, jonka tarkoituksenaon turvata sillan kautta kulkevaa rautatie-ja vesiliikennettä.

Turvalaitoksen pääosat ovat: — kaksi pääopastinta esiopastimineen

rautatieliikenteelle— kaksi siltaopastinta rautatieliikenteelle— (tarvittaessa vesiliikenneopastimet)

— lukitus- ja kääntölaitteet rautatiesillalle— ohjaus- ja käyttölaitteet käyttökeskuk-

sessa

Turvalaitoksen perusasento

Turvalaitos on perusasennossaan silta al-haalla ja siltasalvoilla lukittu rautatieliiken-nettä varten. Siltaopastimet näyttävät opas-tetta ”aja, silta on lukittu rautatieliikenteel-le”. Kun rautatiesilta ja sen laitteet ovatedellä mainituissa perusasennoissaan voi-daan junaliikennettä sen kautta ohjata japääopastimet toimivat normaalisti.

Rautatiesillan avaaminen vesiliikenteelle

Sellaisen aluksen, joka vaatii siltojen avaa-mista, lähestyessä siltaa toimitaan esimerk-kikuvan 6.7:3 merkintöjä mallina käyttäenseuraavasti: Siltavartija pyytää luvan sillanavaamiseen rautatieliikenteen kauko-ohjaa-jalta. Jos avaaminen on junaliikenteen kan-nalta mahdollista, antaa kauko-ohjaaja lu-van sillan avaamiseen. Pääopastimet P470ja E472, sekä siltaopastimet S1 ja S2 lu-kittuvat ”seis”-asentoon. Noin minuutinhidastusajan jälkeen, mikäli Er:t 470, 471ja 472 ovat vapaina, on lupa vastaanotetta-vissa siltaohjaamossa. Siltavartija ottaaLupa-painiketta painamalla luvan vastaan.Tämän jälkeen silta voidaan kääntää sillanohjauskeskuksesta.


66

RAMO 98-03

Hätävarainen käyttö

Mikäli sillan kääntölupaa ei voida vian ta-kia antaa siltaohjaamoon käytetään hätä-avainta. Avaimella käännetään sillalla ole-va lukkokosketin toiseen asentoon, jonkajälkeen lupa voidaan vastaanottaa Lupa-painiketta painamalla. Tämän jälkeen siltavoidaan kääntää sillan ohjauskeskuksesta.

Sillan perusasentoon palauttaminen Aluksen ohitettua sillan laitteet palautetaanperusasentoon. Sillan käännön ja lukitsemi-sen jälkeen siltavartija palauttaa Palautus-painikkeella luvan. Tämän jälkeen silta onperusasennossaan ja jälleen rautatieliiken-teen käytössä.

6.7.4 Liikkuvan kaluston valvonta

6.7.4.1 Kuumakäynti-ilmaisin

Kuumakäynti-ilmaisimia käytetään il-maisemaan liikkuvan kaluston kuumanakäyviä laakereita. Laitteisto antaa hälytyk-sen kuumasta laakerista liikenteenhoitajal-le, jolloin ko. laakeri voidaan tarkastaa jatarvittaessa poistaa vaunu junasta vaurionestämiseksi. Laakeripesän kuumakäynti voijohtaa akselin katkeamiseen ja junan suis-tumiseen raiteelta. Kuumakäynti-ilmaisi-met hankkii liikennöitsijä.

Laitteisto koostuu mittausaseman javalvonta-aseman laitteista. Näiden välilläon tiedonsiirto modeemiyhteytenä.Valvonta-asemaan voidaan kytkeä useitamittausasemia. Mittausasemat on yleensäsijoitettu suurehkojen liikennepaikkojentulosuunnille n. 10 km etäisyydelle liiken-nepaikalta ja valvonta-asema ko. liikenne-paikalle. Radoilla joilla junien nopeus onyli 160 km/h, mittausasemia sijoitetaan n.50 km:n välein. Mittausasema sijoitetaan

paikkaan, jossa laakereiden lämpeneminenesim. jarrutuksen takia on vähäistä. Laake-reiden lämpenemiseen vaikuttavat lisäksimm. ulkolämpötila, auringon säteily, junankulkema matka ja epätasaisesti jakautunutkuorma. Nämä seikat on laitteiston otettavahuomioon virheellisten hälytysten välttämi-seksi.

Mittausasemalla mitataan junan jokaisenlaakerin lämpötila. Junan tuloilmaisin ha-vaitsee saapuvan junan, jolloin mittauslait-teisto valmistautuu mittaukseen. Laakeri-pesän lämpötila mitataan infrapunail-maisimilla. Mittaustulokset käsitellään mit-tausaseman laitteistossa ja tulokset lähete-tään edelleen valvonta-asemalle missä il-maistaan mahdolliset hälytykset. Vaunujenerottaminen perustuu telien keskinäisiinetäisyyksiin ja telin akseleiden väliseenetäisyyteen (B<A ja B<C<A, jossaA=saman vaunun telien välinen etäisyys,B=telin akseleiden välinen etäisyys jaC=peräkkäisten vaunujen telien välinenetäisyys).

Hälytykset on jaettu kolmeen tasoon: varoi-tus, lämmin ja kuuma. ”Kuuma” edellyttäävälittömiä toimenpiteitä. ”Lämmin” voijohtaa myöhemmin vaurioon. ”Varoitus” eiole vaarallinen laakerin lämpötila. Erilaisiahälytystyyppejä on 4: kiinteä häly-tys/absoluuttinen lämpötila, kiinteä häly-tys/lämpötilan ylitys (ulkolämpötila huomi-oidaan), akselin erohälytys ja suhteellinenhälytys (verrataan samasta vaunusta mitat-tuja lämpötiloja).

Mittausyksikössä tehdään säännöllisin vä-liajoin testi, jonka tulokset lähetetään myösvalvonta-asemalle. Mittausasemalla mita-taan yleensä vain yhteen suuntaan kulkevi-en junien laakerit. Lisäämällä antureita voi-daan mitata molempiin suuntiin kulkevienjunien laakerit.


67

RAMO 98-03

3

4

21

6 7

5

220 V

Valvonta-asema

8 9 10

11

1. Junan tuloilmaisin 2. Pyöräilmaisin3. Infrapunailmaisin vasen4. Infrapunailmaisin oikea5. Ulkolämpötilan ilmaisin6. Mittauselektroniikka

7. Modeemi (mittausyksikössä)8. Modeemi (ulkoinen 2-4 kpl)9. PC10. Näyttö ja kirjoitin11. Optionaalinen huoltopääte

KUUMAKÄYNTI-ILMAISIN

Mittausasema

Modemiyhteys

Kuva 6.7:4 Kuumakäynti-ilmaisinlaitteisto

Valvonta-aseman laitteisto koostuu mikro-tietokoneesta ja siihen liitetystä kirjoitti-mesta. Yksi valvonta-asema voi valvoaenintään 8 mittausasemaa. Tietokoneennäytöllä on graafinen esitys valvonta-ase-maan liitetyistä mittausasemista. Hälytyk-set ilmaistaan valo- ja äänisignaaleilla ja nenäkyvät myös kuvaruudulla. Eri hälytys-tasoille voi valita erilaiset äänisignaalit.Hälytykset on kuitattava käyttäjätunnuksel-la ja tunnussanalla. Hälytysrajat voidaanasettaa valvonta-asemalla. Käyttöliittymäon valikkopohjainen.

Kirjoittimella voidaan tulostaa vuoro-kausiraportteja, hälytysraportteja ja juna-ohitusraportteja.

6.7.5 Junan kokonaisuuden valvonta

6.7.5.1 Radioloppuopastinjärjestelmä

Järjestelmän yleiskuvaus

Järjestelmän tarkoituksena on juniensijainti-ilmaisujen välittäminen kauko-oh-jauskeskuksen ilmaisinmonitoriin. Järjes-telmä hallitsee usean suoritusvälin saman-aikaisesti. Valvottavalla rataosalla voi ollakulussa useita junia, joiden lopullinen jär-jestys näytöllä määräytyy valvotulle osuu-delle tulon mukaisesti. Ohjelmistot eivätsisällä junien kohtaamisten ja sivuutustenvaatimia valmiuksia.


68

RAMO 98-03

1. Juna nro 1:n loppuopastinlyhdyssäolevan koodilähettimen signaali tavoittaaesim. asemakennukseen asennetunvastaanotin/lähetinyksikön.

2. Vastaanotin/lähetinyksikkö lähettääyksilöintikoodit sisältävän viestinradiovalvontaverkon tukiasemalle.

3. Viestin vastaanottaneet tukiasematvälittävät sen edelleen radiovalvontaverkonkeskustietokoneelle.

4. Radiovalvontaverkon tietokone tarkastaaviestin eheyden ja lähettää sen edelleen esim.liikenteenohjauskeskukseen.

Juna nro 1Juna nro 2

1

2

3

46

Radiovalvontaverkon koodilähettimellävarustettu loppuopastinlyhty

Radiomodeemi, joka on asennettuesimerkiksi liikennepaikkarakennukseen

Tukiasema

Radiovalvontaverkonkeskustietokone

Kauko-ohjauskeskuksen mikrotietokone

5. Liikenteenohjauskeskuksen mikrotietokonevastaanottaa viestin ja tarkistuksen jälkeenpäivittää ilmasun näytölle.

6. Junasuorittaja antaa linjaradiolla perässäkulkevalle juna nro 2:lle ajoluvan.

5

Kuva 6.7:5 Radioloppuopastinjärjestelmän toimintakaavio

Järjestelmän komponentit:

Loppuopastin

Järjestelmä koostuu loppuopastinlyhtyynsijoitetusta 230,9 MHz taajuusalueella toi-mivasta koodilähettimestä, jonka kantamaon säädetty 300-600 metriksi. Jokaisellalähettimellä on oma yksilöintikoodinsa jakyseisellä taajuudella ei ole muita saman-

laisia koodilähettimiä. Koodilähetin käyn-nistyy lampun kytkimestä ja toimii omallaajastimella. Lähetyspulssi kestää noin 0,5 sja tauko noin 1 s. Yhden pulssin aikanakoodi lähtee useaan kertaan.

Modeemi

Rataosalle asennetaan radiomodeemejanoin 10 km:n välein. Asennuspaikkoinaovat esimerkiksi tievaroituslaitosten laiteti-


69

RAMO 98-03

lat tai liikennepaikkojen rakennukset, joistamodeemit saavat käyttöjännitteen.

Modeemit tunnistavat lähestyvän koodilä-hettimen signaalin ja releoivat sen edelleenradiovalvontaverkkoon. Lähtevässä sano-massa on liikkuvan lähettimen koodi sekämodeemin oma yksilöintikoodi protokolla-kehykseen pakattuna. Modeemi toistaa lä-hetteen kolmeen kertaan noin 10 s välein.Modeemin logiikka on ohjelmoitu siten,että kuuluvuusalueelle pysähtyneen junankoodilähetin ei aiheuta jatkuvaa ilmaisua.Toisto lähtee yhden minuutin kuluttua en-simmäisestä, toinen 1+2 minuutin kuluttua,kolmas 1+2+4 minuutin kuluttua jne. yh-den tunnin toistoväliin asti.

Siirtoverkko

Radiomodeemin lähettämät ilmaisut siirty-vät radiovalvontaverkon kautta ohjaustieto-koneeseen. Radiovalvontaverkko hyödyn-tää ARP-radiopuhelinverkon tukiasemaver-kostoa. Saapuneelle sanomalle suoritetaaneheystarkastus ja se reititetään ennalta mää-ritellyn valvontamallin mukaisesti kauko-ohjauskeskukseen.

Päätelaitteet

Kauko-ohjauskeskuksessa on päätelaitteenamodeemi sekä mikrotietokone sovellusoh-jelmineen.

70

RAMO 98-03

RAMO 6.8 Tekninen osa

71

RAMO 98-03

SM S 0

Kuva 6.8:1 Yksikiskoisesti eristettypäästäsyötetty tasavirtaraidevirtapiiri,L<200 m

SM S 1 S 2

Kuva 6.8:2 Yksikiskoisesti eristettypäästäsyötetty tasavirtaraidevirtapiiri,200 m < L < 700 m

SMS 1 S 2

Kuva 6.8:3 Yksikiskoisesti eristettykeskisyötetty tasavirtaraidevirtapiiri,700 m < L < 2000 m

Kuva 6.8:4 Yksikiskoisesti eristettypäästäsyötettyvaihtovirtaraidevirtapiiri, L:n pituusriippuu paluukiskojen määrästätaulukon 6.8:1 mukaan

Kuva 6.8:5 Yksikiskoisesti eristettykeskisarjasyötettyvaihtovirtaraidevirtapiiri, L:n pituusriippuu paluukiskojen määrästätaulukon 6.8:1 mukaan

6.8 Tekninen osa

6.8.1 Kulkutiet

6.8.1.1 Raidevirtapiirit

Raidevirtapiirien rajat eli kiskoeristystenpaikat määräytyvät suureksi osaksi liiken-teen ohjausvaatimusten mukaisesti. Vaih-teiden kantaeristykset, jotka valvovat raja-merkkivapautta, on sijoitettava riittävänetäälle rajamerkistä. Tällöin on otettavahuomioon kaluston etukulman etäisyysakselista ja mahdollisuuksien mukaan (teli-vaunut) varmistettava oikosulku kahdenakselin tekemäksi. Minimiohjemitoitukse-na on 5 m ennen vaihteen rajamerkkiä.

Vaihteen kärjen puolella olevan kiskoeris-tyksen sijoituksessa on varauduttava mah-dollisuuteen, että vaihde lähtee kääntymäänjuuri ennen osuuden varautumista, jolloinyksikön nopeudesta ja vaihteen käänty-misajasta riippuen olisi varmistuttava, ettävaihde ehtii kääntyä pääteasentoonsa ennenkuin yksikkö saavuttaa vaihteen. Mini-miohjemitoituksena on 35 m ennen lyhyen-vaihteen etujatkosta ja 50 m ennen pitkänvaihteen etujatkosta (liite 13: Esimerkkejäraide-eristysten sijoituspaikoiksi).

Vaihteen välikiskoihin sijoitetaan myöseristykset, jotta kielet eivät oikosulje raide-virtapiiriä. Eristys on pyrittävä sijoittamaansiihen raiteeseen, jota vähemmän liikennöi-dään. Välikiskoeristyksen ohje-etäisyysristeyksen etujatkoksesta on 3,6 m.

6.8111 Periaatekuvat eri raidevirtatyy-peistä

Piirrustusmerkintöjen selitykset:— L = eristysosuuden pituus— SM = Er:n syöttömuuntaja— SO, S1 ja S2 = raidereleitä— Turvalaitepiirrosmerkit piirustuksen

4044500E10281 mukaan /11/


72

RAMO 98-03

Kuva 6.8:6 Kaksikiskoisesti eristettypäästäsyötetty vaihtovirta-raidevirtapiiri

Kuva 6.8:7 Kaksikiskoisesti eristettykeskisarjasyötetty vaihtovirta-raidevirtapiiri

Kuva 6.8:8 Yksikiskoisesti eristettydiodi-raidevirtapiiri, L ## 1300m

Kuva 6.8:9 Äänitaajuusraidevirtapiiri

Kuva 6.8:10 Akselinlaskentaosuus

Taulukko 6.8:1 Er-pituuden (L) riippuvuus sähköradan rinnankytkettyjen paluukis-kojen lukumäärästä

Rinnan kytket-tyjen sähköra-dan paluuvirta-kiskojen luku-määrä

Er-osuuden maksimipituus /m

Päästä syötettyyksikiskoisestieristetty Er-osuus(Siemens)

Keskisarjasyötettyyksikiskoisestieristetty Er-osuus(Siemens)

Päästä syötettykaksikiskoisestieristetty Er-osuus(Siemens)

Keskisarjasyötettykaksikiskoisestieristetty Er-osuus(Siemens)

1 190 300

2 380 600 1800 2400

3 570 900

4 760 1200

5 1000 1600


73

RAMO 98-03

Taulukko 6.8:2 Äänitaajuusraidevirtapiirien enimmäispituudet (L)

Äänitaajuusraidevirta-piirien tyyppi

St = standardi pääs-täsyötettyM = keskeltäsyötettyFTGS 46= taajuusalue4...6 kHz linjaosuusFTGS 917 = taajuusalue9...17 kHz ratapihaosuus

Sallitut enimmäispituudet / m

Vuotovastus $1,5W/km (puupölkyt)

Vuotovastus $2,5W/km(betonipölkyt)

Akselivastus#0,5 W

(linjaosuudet)

Akselivastus#1,0 W(ratapiha- javaihdeosuudet)

Akselivastus#0,5 W(linjaosuudet)

Akselivastus#1,0 W(ratapiha- javaihdeosuudet)

FTGS 917 St 30..<350 30..<300 30..<400 30..<350

FTGS 917 M 350..<850 300..<750 400..<1000 350..<950

FTGS 46 St 850..<1200 750..<860 1000..<1500 950..<1050

FTGS 46 M 350..<600 300..<400 400..<750 350..<570

6.8.1.2 Akselinlaskentalaitteet

6.8.1.2.1 Yleistä

Akselinlaskijalaitteita käytetään mm. raide-osuuksien vapaa/varattu ilmaisuun perus-tuen akselinlaskenta-antureihin jotka ha-vaitsevat ohittavan akselin, ja keskuslait-teistoon, joka laskee osuudelle menevien jasiltä poistuvien akselien lukumäärän ja il-moittaa sen perusteella varaustilan. Koskajokainen akseli lasketaan, sisältää osuudenvalvonta myös junan kokonaisuuden val-vonnan.

Akselinlaskenta-antureilla tulee olla osuus-valvontaa toteutettaessa myös akselin lii-kesuunnan tunnistus. Tavallisimminakselinlaskenta-anturi toteutetaan kiskoneri puolille sijoitetuilla lähettimillä ja vas-taanottimilla, joiden väliseen sähkökent-tään aiheutuu pyörän laipan ja kehän vaiku-tuksesta indikoitava muutos. Akselin-laskenta-anturit on rakennettava siten, että

ne ovat epäherkkiä muille ohittaville metal-liesineille ja pystyvät kuitenkin reagoimaanakseleihin suurimmalla käytettävällä no-peudellakin. Koskettimet eivät saa haitatamerkittävästi radan tuentaa ja muuta kun-nossapitotyötä. Tarvittaessa koskettimentulee olla helposti irrotettavissa.

Keskuslaitteisto, joka nykyisin on tavalli-simmin turvatietokonetekniikkaa, sisältääpaitsi riittäväkapasiteettisen laskijan myöskoskettimista mahdollisesti tulevien virhe-pulssien korjauksen. Korjaus perustuu yk-sinkertaisimmissa laitteistossa yhden las-kentapulssin korjaukseen, jolloin lähdetäänsiitä, että osuus ei voi jäädä yhden akselinvaraamaksi. Varmempi kriteeri korjauksel-le saadaan järjestelmässä, jossa virhepulssi-en tapauksessa jätetään osuus varatuksikunnes seuraavassa laskentapisteessä tode-taan oikean määrän akseleita poistuneen javoidaan ilmoittaa molemmat peräkkäisetosuudet vapaiksi. Hätävaraisesti tulee ollamahdollista nollata laskuri myös ju-


74

RAMO 98-03

nasuorittajan toimenpiteenä. Hätävaraisennollauksen edellytyksenä on virhelasken-nan jälkeen suoritettu tasausajo, jolloinsuullisella luvalla ajetaan varatun osuudenyli ja laitteisto laskee sisään ja ulos samanakselimäärän.

Koskettimien paikat raiteessa määräytyvätsamoin perustein kuin eristysjatkosten pai-kat. Akselinlaskenta-anturit kiinnitetäänkiskoon joko puristimilla kiskonjalkaan taipulttiliitoksella kiskon varteen porattuunreikään. Kiinnityksessä on huomioitavakiskon heikkenemiseen ja radan huoltoonliittyvät seikat.

6.8.1.2.2 Akselinlaskenta-anturit

Yleistä

Akselinlaskenta-anturit kiinnitetään kis-koon ja siinä muodostetaan kiskon hama-ran yli suuntautuva magneettikenttä. Kunpyörä tulee kenttään, muuttuvat magneetti-kentän ominaisuudet ja kentässä oleva kos-ketinlaite reagoi kentän muutokseen. Jottaakselien kulkusuunta tulisi huomioon ote-tuksi, käytetään kaksoisantureita, joissa onkaksi peräkkäistä kenttää, ja niiden häiriin-tymisjärjestyksestä tiedetään liikenteensuunta. Näin voidaan myös valvoa raide-osuus silloin, kun sille menee juna ja palaatakaisin saman pään kautta.

Asennus

Akselinlaskenta-anturien, auraussuojan jakytkentäkotelon asennus tehdään liitteen14 mukaisesti.

6.8.1.2.3 Raiteen tukeminen akselin-laskenta-anturin suoja-alueella

Akselinlaskenta-anturin suoja-alue on ±10m akselinlaskenta-anturista. Jos raidetta

tuetaan koneellisesti suoja-alueella, onakselinlaskenta-anturi irroitettava.

6.8.2 Kulunvalvonta

6.8.2.1 Kulunvalvontajärjestelmän ba-liisien sijoitus

6.8.2.1.1 Yleistä

Kulunvalvontaradalla kaikki esi- ja pää-opastimet varustetaan baliisein. Informaa-tiopisteissä baliiseja on aina kaksi. Kul-kusuunnassa, jota informaatiopisteen tietokoskee, ensimmäinen kohdattu baliisi onA-baliisi ja sitä seuraava B-baliisi. Opastin-pisteen A- ja B-baliisit sisältävät samanopastetiedon (redundanssi).

Nopeusrajoituksissa varustetaan yleensävain nopeusrajoituksen JKV-etumerkkibaliisein (2 kpl). Baliisit nimetään kutenopastinbaliisit A- ja B-baliiseiksi. Molem-mat baliisit sisältävät saman etumerkki-informaation, joka antaa kaiken tarvittavantiedon ko. nopeusrajoituksesta. Tietyissätilanteissa myös itse nopeusmerkit varuste-taan baliisein. Tällöin A- ja B-baliisin tietovoi olla erilainen, koska nopeusmerkkipis-teessä annettava nopeustieto riippuu junankulkusuunnasta.

6.8.2.1.2 Baliisien sijoitus opastimilla

Baliisit sijoitetaan opastimeen nähden ainasamalla tavalla sekä pää-, esi- että suojas-tusopastimilla. A-baliisi on noin 12 m ja B-baliisi noin 9 m ennen opastinta.


75

RAMO 98-03

A-BALIISI B-BALIISI(ohjattava)(ohjattava)

2,3...3,5m 9m

Kuva 6.8:11 Baliisien sijoitusopastinpisteessä

A-BALIISI B-BALIISI

9

2,3...3,5 m

1,2...1,8 m

Kuva 6.8:12 Baliisien sijoitus JKV-etumerkki- ja nopeusmerkkipisteessä

6.8.2.1.3 Baliisien sijoitus nopeusrajoi-tuksissa

Nopeusmerkillä ja nopeusrajoitusten JKV-etumerkeillä A- ja B-baliisi sijoitetaan si-ten, että ne sijaitsevat symmetrisesti merkinkummallakin puolella. Sähköistetyllä ra-dalla merkit pyritään sijoittamaan jonkinsähköratapylvään kohdalle pylvääseen, jol-loin saadaan tarkka paikka ja etäisyydetrajoituksiin. Näkyvyyden salliessa merkitvoidaan sijoittaa sähköratapylväisiin myösvasemmalle puolelle.

Tapauksissa, joissa nopeusrajoitus alkaavaihteen jälkeen ja koskee vain vaihteentoista haaraa, baliisit sijoitetaan jo ennen

vaihdetta. Vaihteen asennon kulunvalvontasaa tietoonsa edellisen opasteen perusteel-la ja voi näin valita koskeeko nopeusrajoi-tus ko. junaa.

Nopeusrajoitukseen kulunvalvontaradallaliittyviä baliiseja ei saa sijoittaa JKV-ra-kennusalueelle, koska tällöin veturin JKV-laitteisto ei käsittele saatua tietoa, vaikkanopeusrajoitus olisikin rakennusalueen ul-kopuolella.

6.8.2.1.4 Baliisien sijoitus toistopisteessä

Toistopisteen paikan määräävät liikenteel-liset näkökohdat, liikennepaikoilla junienpysähdyspaikat ja linjalla junien peräkkäinajo. Toistopiste pyritään sijoittamaan säh-köratapylvään kohdalle siten, että A- ja B-baliisi sijaitsevat symmetrisesti pylväänsuhteen ja baliisimerkki voidaan sijoittaapylvääseen, kuten nopeusrajoituksissakin.

6.8.2.1.5 Kahden tiedonsiirtopisteen väli-matka

Jotta veturilaitteisto pystyy tunnistamaankaksi eri tiedonsiirto- eli informaatiopistet-tä on näiden pisteiden baliisien välimatkanoltava vähintään 10,5 m.

6.8.2.1.6 Baliisien sijoitus vaihdealueella

Baliisien sijoitusta vaihdealueelle tulisivälttää, koska täällä tiedonsiirto saattaahäiriintyä alueella olevasta runsaasta metal-lista johtuen.


76

RAMO 98-03

>10,5M

Kuva 6.8:13 Kahden tiedonsiirtopisteen välimatka

Kuva 6.8:14 Kielletty baliisialue vaihteissa

Kuva 6.8:15 Baliisiasennuksenkorkeusmitta E

Kuva 6.8:16 Baliisiasennuksenpystytoleranssit

6.8.2.2 Kulunvalvontajärjestelmän ba-liisien asennus

Baliiseja rataan asennettaessa on noudatet-tava seuraavia asennustoleransseja ja -oh-jeita, jotta JKV-järjestelmän tiedonsiirto-ominaisuudet säilyvät.

6.8.2.2.1 Baliisiasennuksen pystytasontoleranssit

Suositeltu etäisyys (E) baliisin asennus-tasosta kiskon harjaan on 150 ± 20 mm.Lisäksi on huomioitava, että Emax - Emin #11 mm.

6.8.2.2.2 Baliisiasennuksen vaakatasontoleranssit

Baliisi on asennettava symmetrisesti kisko-jen väliin siten, että sen pitkät sivut ovatkiskojen suuntaisesti. Lisäksi seuraavienehtojen tulee täyttyä |C1-C2| # 40 mm se-kä |C3-C4| # 18 mm.


77

RAMO 98-03

C1

C4

C3

C2

Kuva 6.8:17 Baliisiasennuksenvaakatoleranssit

536

400200 200

550

550

200

Kuva 6.8:18 Vaadittu metalliton aluebaliisin ympärillä

6.8.2.2.3 Baliisien vaatima metallitonalue

Baliiseja rataan asennettaessa on huomatta-va, että baliisien ympärille jää metallitonalue, jotta tiedonsiirto veturiin ei häiriintyi-si. Betonipölkkyjen jänneteräkset eivät vai-kuta tiedonsiirtoon.

6.8.2.2.4 Baliisin kiinnitys ratapölkkyyn

Baliisi kiinnitetään betonipölkkyyn liittei-den 15 ja 16 sekä puupölkkyyn liitteen 17osoittamalla tavalla. Baliisin ja pölkyn vä-

liin asennetaan kumilevy ja UIC60 -kisko-tuksessa lisäksi ns. korotuspala.

6.8.2.2.5 Baliisikaapeliliittimen asennus

Muuttuvaa tietoa välittävissä, ohjattavissabaliiseissa koodaimelta tai BIS-kortilta tu-leva baliisikaapeli liitetään baliisiin liitteen18 mukaisesti baliisikaapeliliittimen avulla.

6.8.2.2.6 Baliisikaapelikaivo

Opastinpisteen kummallekin baliisilleasennetaan raiteen ulkopuolelle baliisikaa-pelikaivo (liite 18), johon baliisikaapelialenkitetään tarpeellinen määrä vauriota-pauksia varten.

Mikäli radalla on kaapelikanava ei ba-liisikaapelikaivoa asenneta, vaan kaapeliinjätetään varaa itse kaapelikanavaan.

6.8.2.3 Opastimet ja nopeusmerkit ku-lunvalvontajärjestelmässä

6.8.2.3.1 Tiedonsiirtoetäisyys opastimilla

Kulunvalvontaradalla kuljettaja saa enem-män tietoa kuin pelkistä näkyvistä opasti-mista. Tiedot ”seis” -asennossa olevastaopastimesta (tai tulevasta vaihteesta) saa-daan vähintään 3600 m ennen kyseistä pis-tettä rataosilla, joiden nopeustaso on 200km/h ja 2400 m ennen jos nopeustaso on140 km/h. Tiedonsiirto perustuu ns. lä-pisignalointiin, jossa tietoa siirretäänuseamman kuin yhden opastinvälin päähän.Läpisignalointi rakennetaan asetinlaitteenlogiikkaan.


78

RAMO 98-03

6.8.2.3.2 JKV-etumerkkietäisyys nopeus-rajoituksissa

Nopeusrajoituksen JKV -etumerkkietäisyyson 3600 m. Etäisyys voi poiketa tästä, josbaliisit jouduttaisiin sijoittamaan hankalaanpaikkaan esim. vaihdealueelle tai jos etu-merkkipiste tulisi JKV-rakennusalueelle.

6.8.2.3.3 Tiedonsiirtovälin määrääväkaltevuus

Tiedonsiirtovälin määräävä kaltevuus onsuurin kaltevuus 3600 metrin matkalla, kunmittakantana käytetään 2400 metriä (jarru-painojärjestelmän mukainen opastinvälinmääräävä kaltevuus).

6.8.2.4 Tilapäisten nopeusrajoitusba-liisien sijoitus kulunvalvontaradalla

6.8.2.4.1 Yleistä

Tilapäisiä nopeusrajoituksia ovat kaikki nerajoitukset, joita ei ole mainittu rata-osaselostuksessa, olipa rajoituksen kestoai-ka mikä tahansa.

6.8.2.4.2 Baliisien säilyttäminen ja kiin-nittäminen

Tilapäisiä rajoitusbaliiseja on kulunvalvon-taradoilla säilytettävä kunnossapitäjällesopivissa pisteissä enintään 100 km välein.Kussakin pisteessä on vähintään neljä JKV-etumerkkibaliisiparia kiinteästi koodattui-na (3600 m; 30 km/h, 50 km/h, 70 km/h ja100 km/h; rajoitusalueen pituus 200 m).Kunnossapitäjän on säilytettävä tämän li-säksi riittävä määrä baliiseja suunniteltujaratatöitä varten. Nämä rajoitusbaliisit ohjel-moidaan tarpeen mukaan erikseen kutakinratatyötä varten. Tällöin kunnossapitäjäohjelmoi baliisit. Tilapäiset nopeusrajoitus-baliisit tilataan liitteen 19 mukaisella ba-liisitilauslomakkeella.

Tilapäiset nopeusrajoitusbaliisit kiinnite-tään radalle tilapäisellä kiinnityksellä.Kiinnittäminen on esitetty liitteen 20 piir-roksissa. Baliiseja kiinnitettäessä on erityi-sesti huomioitava, että ne asennetaan oike-aan järjestykseen.

6.8.2.4.3 Baliisien vienti radalle

Ennakkosuunnittelun mukaiset rajoitukset

Suunnitelluissa töissä baliisit vie ja vastaamyös niiden poistamisesta sama henkilö,joka vie nopeusmerkitkin.

Ennakkosuunnittelusta poikkeavat rajoituk-set

Kiireisiä tapauksia varten kunnossapitäjälläon oltava varallaolojärjestelmä, joka huo-lehtii baliisien viennistä radalle.

Baliisien asettajilta vaadittava pätevyys

Baliisit saa asentaa radalle vain Jt-pätevä jatehtävään koulutuksen saanut henkilö.

6.8.3 Laitteet

6.8.3.1 Ratalaitteet

6.8.3.1.1 Vaihteiden laitteet

Vaihteen kääntölaitteet asennetaan uusiinUIC60 -vaihteisiin kokonpanon yhteydessävaihdehallilla. Asennus tehdään liitteen 21mukaisesti. Uusista vaihteista laaditaankaksi turvalaitteiden tarkastuspöytäkirjaa.Ensimmäinen eli vastaanottopöytäkirjatehdään vaihdehallilla kokoonpanon jäl-keen ja se säilytetään vaihdehallilla. Toisenns. asennustarkastuspöytäkirjan laatii ura-koitsija ennen vaihteen käyttöönottoa. Senallekirjoittavat urakoitsijan ja kunnossapi-täjän edustajat. Asennustarkastuspöytäkir-jan arkistoi turvalaitteiden kunnossapitäjä.


79

RAMO 98-03

Dokumentoitavat asiat on esitetty mallilo-makkeissa (liite 23).

6.8.3.1.2 Vaihteenkääntölaitteidenasetus- ja aukiajovoimat

Katso taulukko 6.8:3

Taulukko 6.8:3 Vaihteen sähkökääntölaitteen asetus- ja aukiajovoimat

Kääntölaitetyyppi Asetusvoima kN

Aukiajovoima kN

Huomautuksia Kääntöliikkeenpituus mm

Siemens S25000-Q9622-L/R546

3,0-4,0 ei aukiajettava 94




3,0-4,0 5,0-7,0 163

Siemens S25000-Q9622-B29/B30

pikakääntöl.ei aukiajettava

Siemens 15A 2,5-3,5 ei aukiajettava 143

Siemens S25000-Q9632-L/RB293


Siemens SHU-63 4,0-5,0 ei aukiajettava 240

Ericsson JEA 5202 3,5-4,5 5,0-7,0 170

Ericsson JEA 2702 125

Ericsson JEA722170

3,5-4,5 5,0-7,0 170

Alcatel SELL710H

3,0-4,0 ei aukiajettava 143 tai 94


80

RAMO 98-03

Taulukko 6.8:4 Vaihteiden kääntölaitteiden ja vaihteenkoskettimen säätöarvot

Vaihde-tyyppi Varustelu

Kielen ja tukikiskon välys / mm

Säätökohde

Lukituslaite Valvontalaite

Menee lukkoon

Ei mene luk-koon

Menee val-vontaan

Ei mene val-vontaan

YV54 1:9käsiasetin

kiilalukko 3,0 4,0

vaihteenkoske-tin

3,0 4,0

YV54 1:9sähkökääntö-

laite

kääntölaite 3,0 3,5 3,5 4,0

KRV 54 1:9sähkökääntö-

laite

kääntölaiteA ja C

3,0 3,5 3,5 4,0

YV60 1:9käsiasetin

kiilalukko 3,0 4,0

kärkivaihteen-kosketin

3,0 4,0

kantavaihteen-kosketin

11,0 (1 12,0 (2

YV60 1:9sähkökääntö-

laite

kääntölaite 3,0 3,5 3,5 4,0

kantavaihteen-kosketin

11,0 (1 12,0 (2

YV60 1:18,1:15.5,1:26

sähkökääntö-laite

kärkikääntölaite 2,0 3,0 3,0 3,5

keskikääntölaite 2,0 3,0 3,0 3,5

kantavaihteenkosketin 11,0 (1 12,0 (2

muut kosketti-met

8,0 9,0

YV54-1:15,5,1:25,

kaikki kääntö-laitteet

2,0 3,0 3,0 3,5

(1 Sallittu raideleveyden muutos 8 mm(2 Raideleveyden muutoksen on oltava alle 9 mm


81

RAMO 98-03

SIEMENS

Kuva 6.8:19 Avainsalpalaitteet

6.8.3.1.3 Vaihteenkoskettimet

Vaihteenkoskettimia käytetään vaihteissa,joissa kääntölaitteiden antamaan valvon-taan ei pitkien kielien vuoksi voida luottaa.Tällaisia vaihteita ovat UIC60 -vaihteet.Vaihteenkosketinta käytetään myös käsi-kääntölaitteiden yhteydessä, kun halutaansähköinen valvonta vaihteesta. Vaihteen-koskettimien asennus tehdään liitteen 24mukaisesti.

6.8.3.1.4 Avainsalpalaitteet

Sähköisten turvalaitteiden ja VAK-raitei-den varmistuslukkojen käyttöavaimet säily-tetään yleensä avainsalpalaitteissa. Kuvassa6.8:19 on esitetty kaksi yleisintä avainsal-palaitetyyppiä.

6.8.3.1.5 Raiteensulku

Raiteensulun tehtävänä on estää junan taivaunujen vieriminen sivuraiteelta kulkutiel-le. Liitteessä 7 on esitetty raiteensulun ra-kenne. Raiteensulun asennus eri kiskopai-noille tehdään asennuspiirustuksien mukaan.

6.8.3.1.6 Kosketinlaite

Varmistuslukko- ja opastinturvalaitoksissasäilytetään varmistuslukkojen käyttöavai-met kosketinlaitteessa. Kosketinlaitteenperiaatekuva on esitetty liitteessä 25.

6.8.3.2 Tasoristeyslaitteet

6.8.3.2.1 Laitteiden asennus

Tasoristeyslaitteiden sijoitus tehdään Ramoosan 9 ”Erikoisrakenteet ja -laitteet” ja liit-teiden 26 ja 27 mukaisesti.

6.8.3.2.2 Puomin asentojen säätö

Puomin ala-asento

Puomin ala-asento säädetään hieman vaa-katason yläpuolelle, yläraja Hmax liitteiden26 ja 27 mukaan.

Puomin yläasento

Puomin yläasento säädetään hieman pysty-tasosta vajaaksi, eromitta C liitteiden 26 ja27 mukaan.

Virraton laskeutuminen

Virrattomassa laskeutumisessa pitää puo-min laskeutua liitteissä 26 ja 27 esitettyjenraja-arvojen Bmax...Bmin väliselle alueelle.


82

RAMO 98-03

6.8.3.3 Ohjaus- ja ilmaisinlaitteet

Releasetin- ja releryhmäasetinlaitteidenpaikalliskäytössä suoritetaan ohjaustoimen-piteet ohjaus- ja ilmasintaulun painikkei-den avulla. Lisäksi taulussa on tarpeellisetilmaisut (liite 10).

Elektronisissa asetinlaitteissa komennotasetinlaitteelle annetaan näppäimistöltäkirjoittamalla. Sen monitorin kuva-alueellanäytetään asetinlaitteen raidekaavion jasiihen liittyvien laitteiden toimintatilojen javikojen lisäksi tilailmaisuja erilaisissa in-formaatiokentissä (liite 28).

6.8.3.4 Asetinlaitteen virransyöttölait-teet

6.8.3.4.1 Yleistä

Asetinlaitteen virransyöttölaitteisto käsittääkokonaisuudessaan ne kojeet ja laitteet,joilla käytettävissä oleva sähköenergia saa-daan muunnetuksi ja toimitetuksi asetin-laitteen käytön kannalta välttämättömillelaitteille niille soveltuvana ja jatkuva-aikai-sesti varmennettuna.

Järjestelmä muodostuu sähköenergiavaras-tosta ja sähkön muuttamisen, kytkemisen jajakelun tarvitsemista koneista, komponen-teista, johtimista ja erilaisista kytkinlaitteis-ta sekä syötön varmistuslaitteista tarvikkei-neen. Virransyöttölaitteiston tarkoitus on toimit-taa sähköä normien ja määräysten mukai-sesti suunnitellun asetinlaitteen tarvitse-malle sähkökuormitukselle. Laatuvaati-mukset täyttävä sähkönjakelu hoidetaanjoko yleisestä verkosta siirtämällä tai itsetuottamalla. Virransyöttölaitteistolla ei saaolla tätä varsinaista tehtävää heikentäviäsivutoimintoja.

Virransyöttölaitteilla tuotettavan sähkönpitää olla pääsääntöisesti laadultaan vähin-tään yhtä hyvää kuin normaalin SuomenSähkölaitosyhdistyksen standardin mukai-nen verkkojännite.

Koko järjestelmän toiminnan kannalta onvälttämätöntä huomioida myös ympäristö-ym. välillisesti myöhemmin mainitut teki-jät.

Virransyöttöjärjestelmien sähkönsyöttöätuetaan yleensä varavirtalaitteilla, jotkatakaavat sähkönsyötön jatkuvuuden verkos-sa tapahtuvista katkoista ja häiriöistä huoli-matta.

Asetinlaitteen virransyötön varmistaminentoteutetaan kahdella varaenergiajärjestel-mätekniikalla, joko akkuparistopohjaisellaja/tai dieselgeneraattorijärjestelmällä.

Käytetympi akkukäyttöinen varaenergiajär-jestelmä mitoitetaan siten, että sen ka-pasiteetti riittää syöttämään virransyöttö-laitteistoa ja sitä kautta asetinlaitetta vähin-tään 6 tunnin katkoksen ajan. Lisäksi pää-keskuksen yhteyteen tehdään siirrettävängeneraattorin liitäntäpaikka.

Suurissa keskusasetinlaiterakennuksissasähkönsyöttö on varmistettu kiinteällä die-selgeneraattorilla. Talon sähköverkko onrakennettu siten, että sähkö syötetään ensi-sijaisesti tulevasta yleisestä verkosta. Pää-jakeluun tuleva katko tai muu häiriö käyn-nistää aina dieselaggregaatin, joka tämänjälkeen syöttää tarvittavan sähköenergian.Jälkimmäisessä tapauksessa generaattori-laitteiston rinnalle hankitaan kuitenkin vie-lä noin 2 tunnin käyttöön riittävä akusto.

Asetinlaitteen virransyöttöjärjestelmät voi-daan päätoiminnaltaan jakaa kahteen pää-tyypiltään erilaiseen järjestelmään: perin-teiseen releasetinlaitteen virransyöttöön ja


83

RAMO 98-03

uuden sukupolven elektronisen asetinlait-teen virransyöttöön.

Toiminnan kannalta keskeiset koneet japäälaitteet ovat järjestelmissä erilaiset.Myös pääkytkentäkaavio on jonkin verranerilainen.

Kummassakin järjestelmässä on kuitenkinpaljon yhteisiä periaatteita ja myös samojalaitteistokomponentteja, kojeita ja laitteita.

Kun verkossa tapahtuvan muutostilan aika-na syntyy lyhyt häiriö ja katkos perinteisenvirransyötön jakelussa, niin automaattinenvarasyöttö on käytettävissä vähintään 3sekunnin sisällä.

Elektronisen asetinlaitteen virransyötönsähkö on suodatettu ja katkeamaton. Auto-maattinen varmistettu sähkönsyöttö takaalaitteistolle määriteltyjen ehtojen mukaisenjatkuvan syötön verkon muutostilojen aika-na. Laitteisto pyrkii toimintaperiaatteensamukaisesti pitämään myös sähkön laadunsellaisella tasolla, että asetinlaitteen käyttö-laitteet eivät häiriinny erilaisissa verkon jakäytön tilanteissa.

Virransyöttöjärjestelmän yleiset vaatimuk-set ja määräykset

Releasetinlaitteen virransyöttöjärjestelmä,laitteet ja komponentit rakennetaan Suo-men Sähköturvallisuusmääräysten mukai-sesti. Laitteistot suunnitellaan ja tehdäänsiten, että kaikessa kojeistojen ja laitteidenrakentamisessa, käyttämisessä ja hoitami-sessa on välttämättömät turvallisuusnäkö-kohdat huomioitu. Määräykset pohjautuvatEU-direktiiveihin.

Laiteasennukset tehdään IEC:n ja CENE-LEC:n määräysten ja suositusten mukaisesti.

Käytettävien tarvikkeiden ja laitteiden onoltava ETA-alueella auktorisoidun tarkas-tuslaitoksen tarkastamia ja RHK:n tyyppi-hyväksymiä.

Järjestelmä rakennetaan sellaiseksi, etteivätsähköverkon tai sähköistyksen häiriöt ai-heuta junaturvallisuutta vaarantavia toimin-toja.

Järjestelmän suojauksen on toimittava se-lektiivisesti.

Sähkö- ja junaturvallisuusmääräysten aset-tamat vaatimukset

Laitteisto suunnitellaan, rakennetaan jakunnossapidetään sellaisin periaattein, ettähäiriöiden, käyttövirheiden, vikojen taimahdollisten poikkeuksellisten olosuh-teidenkaan aikana ei synny henkilöturvalli-suutta ja/tai junaliikennettä vaarantaviatilanteita.

Sähkökojeiden ja -laitteiden suojaustapanakäytetään (Sähkötarkastuskeskuksen A2mukaisesti) jännitteen kosketussuojaustaja/tai kosketusjännitesuojausta.

Asetinlaitteen kojeiden ja laitteiden sähkösyötetään pääsääntöisesti erotusmuuntajienkautta.

Maasta erotettuja virtapiirejä ovat mm.rele-, raide-, opastin-, vaihdemoottorienvirtapiirit ja paikallislupa-painikkeiden vir-tapiirit.

6.8.3.4.2 Releasetinlaitteen virransyöttö

Releasetinlaitteen käyttöön tehty virran-syöttö on Suomessa eniten käytössä olevajärjestelmä.

Virransyöttöjärjestelmän tehtävä on muun-taa, muokata ja varmentaa sähkönsyöttö


84

RAMO 98-03

seuraaville asetinlaitteen käytön kannaltavälttämättömille virtapiireille ja laitteille,joita ovat: — ohjausreleistö, jonka virtapiireissä

muodostetaan laitoksen toiminnan javalvonnan logiikka

— raidevirtapiirit, joilla valvotaan raide-osuuksien vapaana ja varattuna oloa

— suojastus, johon kuuluu linjan valvon-taa suorittavat raidevirtapiiri- tai akse-linlaskentajärjestelmät

— opastinvirtapiirit — vaihteenkääntölaitteiden virtapiirit — tievaroituslaitosten sähkönjakelu — ilmaisinlamppujen virtapiirit — maavikavalvontalaitteisto — turvavalaistus — prosessitietokoneet

Käytössä olevissa eri valmistajien asetin-laitteissa on edellisestä jonkin verran poik-keavia järjestelmiä ja laitteita, mutta ni-mensä mukaisesti kaikkien niiden toimintaon relelogiikkapohjainen ja raidevirtapiiri-(tai akselinlaskenta-) periaatteen mukaises-ti toimivia.

Asetinlaitteen koon mukaan määritellään,minkälaiset laitteet ja pääkytkennät vali-taan.

Liitteessä 29 on esitetty hyvin yleisesti käy-tössä olevan releasetinlaitteen virransyöttö-kaavio.

Virransyöttölaitteiston rakenne releasetin-laitteessa

Asetinlaitteen pääsähkönsyöttö tapahtuupaikallisesta sähköverkosta. Tulevan ver-kon nimellisjännite on 230 / 400 V. Jänni-tevaihteluiden tulee olla rajoissa +6% ...—10% (Suomen Sähkölaitosyhdistys).

Sähkönjakelujärjestelmänä käytetään kai-kissa tapauksissa käyttömaadoitettua TN-S- järjestelmää.

Asetinlaitejärjestelmään sähköä syöttävänverkoston on yleisesti täytettävä SFS-EN50160 standardin mukaiset vaatimuksetsähkön laadun suhteen.

Virransyötön laitteet ja kojeet on pääosinsijoitettu a)laitetilaan tai b) erilliseen huo-neeseen sijoitettaviin kaappeihin.

Laitteet jaetaan seuraaviin pääryhmiin:— laitteet verkko(vara)liitäntää varten — verkonvalvontalaitteet — tasasuuntaajat — taajuus/jännitemuuttajakoneet — laitteet kaikkien asetinlaitteen normaa-

liin toimintaan tarvittavien tasa- javaihtosähkösyöttöjen kytkentää, ylivir-tasuojausta, häiriösuojausta, mittausta,säätöä ja eristystilan valvontaa varten

— laitteet liikennepaikkaan liittyvien rato-jen suojastuksen syöttöä varten

— erotusmuuntajat — laitteet asetinlaitteen toimintaan tarvit-

tavien akkuparistokäyttöisten varavoi-malaitteiden käynnistystä, valvontaa,säätöä, suojausta sekä kytkemistä jakatkaisua varten

— akuston valvonta- ja varausautomatiik-ka, akuston kaukovalvontalaitteet

— vilkkulaitteet — kaukoilmaisinlaitteet

Varavirtalaitteet

Releasetinlaitteen sähkönsyöttö tulee nor-maalisti paikallisesta sähkönjakeluverkos-ta. Koska turvalaitoksen on oltava täydessäkäyttökunnossa myös verkonkatkoksen jasähköhäiriöiden aikana, on sähkönsyöttö-järjestelmään yleensä aina lisätty myös va-ravirtalaitteita.


85

RAMO 98-03

Asetinlaitteen varavirta otetaan perinteises-ti joko vain akustosta tai akustosta ja die-selgeneraattorista. Varavirtajärjestelmänpäävaihtoehdon valinta ratkaisee akustonsuuruuden seuraavasti: — Varaenergia otetaan pelkästään akku-

paristosta. Koko mitoitetaan siten, ettäakkuparisto pystyy syöttämään laitostavähintään 6 tunnin katkoksen ajan.

— Laitoksen sähkönsyöttöä varmenta-maan rakennetaan automaattisestikäynnistyvä dieselgeneraattori (vainsuurissa asetinlaitteissa). Tällöin akku-paristo mitoitetaan vähintään 2 tunninsyöttöön riittävällä kapasiteetilla.

Valittava varmistustapa on tapauskohtai-sesti aina optimoitava huomioiden kaikkikokonaisvarmistukseen, käytettävyyteen jalaitoksen käyttöikään vaikuttavat tekijät.

Järjestelmän varman toiminnan olennaise-na osana ovat muuttajakoneet. Virransyöt-tölaitteistoon sisältyy kolme erityyppistämuuttajakonetta:

a) Verkkokäytössä normaalisti käyvä taa-juusmuuttaja. Tämän muuttajan anta-man jännitteen taajuus on 125 Hz. Ni-mellisjännite on yleensä 3 × 230 V. Sesyöttää tavanomaisessa käyttötilantees-sa raidevirtapiirejä ja suojastusta. Syytämän muuttajan tarpeellisuuteen on sekeskeinen seikka, että raidevirtapiireil-lä on yhteistä "johdinta", kiskoa, säh-köratajärjestelmän virtapiirin (veturinpaluuvirtatien) kanssa. Koska samaasähköradan käyttämää 50 Hz:n taajuut-ta ei voida käyttää muissa tätä samaagalvaanista johdinta käyttävissä virta-piireissä, on tehtävä muuntaajuista(normaalisti 125 Hz:n, joskus myös 75Hz:n taajuutta) sähköä.

b) Akkukäyttöinen taajuusmuuttaja, jokaverkkohäiriön aikana tekee samaista

125 Hz:n taajuista jännitettä. Nimellis-jännite on myös (kuten edell.) normaa-listi 3 × 230 V. Muuttajan tehtävänä onkäynnistyä välittömästi akkuvirrallaverkkovian sattuessa. Se syöttää vaih-toehtoisesti edellisen muuttajan kanssaraidevirtapiirejä ja suojastusta aina va-ravoimatilanteessa.

c) Akkukäyttöinen muuttaja, joka verkko-vian aikana tekee normaalia pienjänni-teverkon jakelujännitettä 3 × 400/230V 50 Hz:n taajuudella. Se syöttää nor-maalia standarditaajuista jännitettä,jota käytetään mm. opastin-, vaihde- jailmaisinvirtapiireissä.

Raide-, opastin- ja vaihdemoottorivirtapii-rien jännitteetön aika jää varmennuskyt-kennällä maksimissaan noin 3 sekuntiin.Tämä on se aika, minkä opastimet korkein-taan saavat olla pimeinä. Tasajännitteellätoimiva ohjausreleistö on kytketty suoraantasasuuntaajan ja akuston napoihin, jotenrelejännite (l. ohjausvirtapiirien jännite) eikatkea missään vaiheessa.

Varavirtalaitteiden toiminnan periaatteenaon, että asetinlaitteen on toimittava hallittu-ja rajoituksia lukuun ottamatta (kuten esim.vaihteiden yhtäaikaisen käännön esto) sa-mojen ehtojen mukaisesti niin verkko- kuinvarasyötönkin aikana. Syötön vaihtuminenverkosta varavirtalaitteille tai päinvastoinei saa aiheuttaa virheellisiä toimintoja, ku-ten opastinkäsitteiden muuttumista tai tar-koituksetonta vaihteenkääntöä.

Dieselgeneraattorilaitteet

Suuritehoisen virransyöttöjärjestelmänakustoa ei kannata mitoittaa kovin pitkäai-kaista katkosta varten, vaan sen sijaan onkannattavampaa tuottaa varavoimasähköomalla generaattorilla. Yksiselitteistä teho-aika-suhdetta ei helposti voida määrittää,


86

RAMO 98-03

vaan jokainen laitos tai alueasetinlaite ontältä osin tutkittava erikseen.

Laitetilojen sallitun lämpötilan säilyttämi-nen on välttämätöntä normaalille toimin-nalle ja elektronisten laitteiden aiotuneliniän saavuttamiselle. Tämän vuoksi il-mastoinnin on toimittava moitteettomastikaikissa tilanteissa. Mm. tämänkaltaisetseikat voivat olla syynä generaattorin han-kintatarpeeseen, koska pääsääntöisesti eivarsinkaan suuria ilmastointilaitteita kan-nata syöttää kalliilla UPS-sähköllä. Toi-saalta lyhyt katkos ilmastoinnissa taas einormaalisti haittaa.

Dieselgeneraattorilaitteisto ei suoranaisestiparanna koko järjestelmän luotettavuutta,koska moottorigeneraattorilaitteistonvalvonta-, käynnistymis-, ohjaus- ja apujär-jestelmälaitteet lisäävät komponenttienmäärää ja mahdollisia vikapaikkoja. Hyvinkunnossapidetyllä generaattorilaitteistollavirransyöttöjärjestelmän toiminta saadaankuitenkin moitteetta jatkumaan riippumattajakeluverkon pitkistäkin katkoista.

Perinteisesti (ns. hajautetusti) asennettukiinteä dieselgeneraattorilaitteisto vaatiioman laitehuoneensa. Lisääntyvässä määrinkonstruoidaan kuitenkin nykyisin diesel jageneraattori yhtenäiseen modulipakettiin,jonka voi sijoittaa muiden laitteiden lo-maan samaan huoneeseen. Paketti sisältääitsessään myös apu- ja automatiikkalaitteet.Alueasetinlaitteen linjalla olevien laitetilo-jen ns. varavoimasähkö hoidetaan pitkienkatkojen aikana paikalle siirrettävällä die-selgeneraattorilla (akuston varakäyttöaikaon 6 - 10 tuntia).

Laitoksen oman dieselgeneraattorin (taigeneraattorien) syöttämä varmennettu verk-ko jaetaan normaalisti kahteen osaan: ns.tärkeään kuormaan ja vähemmän tärkeäänkuormaan. Kuormanerotteluautomatiikka

pudottaa (tai jättää kytkemättä) vähemmäntärkeän kuorman, jos generaattorin teho eiriitä syöttämään koko laitoksen tai raken-nuksen kuormia. Käytäntöä sovelletaanaina varsinkin silloin, kun käytössä on kak-si tai kolme generaattoria.

Yleisesti ottaen ns. saarekekäytössä olevangeneraattoriverkon on sähkönsyöttöominai-suuksiltaan, kosketusjännitesuojausvaati-muksiltaan ja mm. ylivirtasuojauksen kan-nalta täytettävä yleisen jakeluverkon ja tur-vallisuusmääräysten ehdot. Lisäksi mootto-rigeneraattorin liittämistä sähkölaitteistoonsäätelevät monet järjestelmiä koskevat lisä-ohjeet ja vaatimukset. Asetinlaiterakennuksissa olevien generaat-torilaitteistojen tehtävä on useimmiten ollayleisen jakeluverkon syötön vaihtoehto (ol-la ns. varavoimana). Uudet generaattoriau-tomatiikat mahdollistavat haluttaessa myösrinnankäynnin yleisen verkon kanssa. Niil-lä voidaan myös tarpeen vaatiessa suorittaahuipunleikkausta.

Esimerkki varavoimaverkosta on liitteessä30.

Generaattorilaitosten laite- ja asennusvaati-muksia sekä ohjeita ja periaatteita on selos-tettu mm. SETI:n A2-94:ssä luvuissa ”Gene-raattorilaitteistot” ja ”Turvasyöttöjärjestel-mät” /1/ sekä ST-käsikir jassa”Varavoimalaitokset-93” /2/ että SETI:ntiedonannossa T85-91 (Pienjännitteisenmoottorigeneraattorin liittäminen sähkö-laitteistoon) /3/.

Ohjaus- ja valvontavirtapiirit

Ohjaus- ja valvontalaitteiden virtapiiritsuunnitellaan siten, että niihin tullut vika(kuten oikosulku, katkos tai vieras jännite)ei saa aiheuttaa junaturvallisuutta vaaranta-vaa toimintaa.


87

RAMO 98-03

Ohjaus- ja valvontalaitteiden virta syöte-tään suojaerotusmuuntajien kautta, jolloinsuora galvaaninen yhteys syöttävään verk-koon on katkaistu. Laitetilasta syötetyt ero-tetut (kelluvat) virtapiirit valvotaan maavi-kailmaisinlaitteella, joka mittaa potentiaa-lieroa maan (päämaadoitus-kiskon) ja kel-luvien jännitepotentiaalien välillä ja antaaraja-arvon ylityksestä vikahälytyksen.

Maasta erotettujen virtapiirien käyttöäpuoltaa mm. se seikka, että syöttöä ei kai-kissa tapauksissa tarvitse kytkeä pois päältäheti ensimmäisen vian takia, vaan kyseessäolevan laitteen käyttöä voidaan virtapiirivi-an tultua ja siitä huolimatta vielä jatkaa.Laitteiston kunnossapidon ja jatkuvan käy-tön kannalta on kuitenkin ehdottoman tär-keä periaate, että vika aina paikallistetaanja poistetaan heti mahdollisuuksien mu-kaan.

Ohjaus- ja valvontavirtapiirejä, joissa onulkona olevien laitteiden koskettimia (ku-ten kääntölaitteen valvonnassa, avainsalpa-laitteissa, ohjauspainikkeissa) on syötettävävähintään 48 V:n jännitteellä talviolosuh-teiden kosteushäiriöiden pienentämiseksi.

Akusto

Asetinlaitteen virransyöttöjärjestelmässäkäytetään yhtä keskusakkuparistoa. Tämätoimii verkkokatkon aikana varasyötönenergialähteenä. Akkutyyppinä käytetäänlyijyakkua, jonka kapasiteetti mitoitetaanlaitokselle kulloinkin määritetyn varakäyn-tiajan sekä laitteiston tehonkulutuksen mu-kaan. Releasetinlaitteen akuston nimellis-jännite on yleisesti noin 60 V.

Akuston varaaminen

Akuston rinnalle tarvitaan akkujenvalvonta- ja varauslaitteet. Varaajien var-

malla toiminnalla on tärkeä osa koko jär-jestelmän luotettavuuteen.

Asetinlaitteen akut ovat suurimman osankäyttöiästään ylläpitovarauskäytössä. Täl-löin akkuja varataan jatkuvasti vakiojännit-teellä itsepurkautumisesta aiheutuvan ka-pasiteetin alenemisen takia. Vain verkko-katkoksen tai muun verkkosyöttövian aika-na akkuja puretaan. Purkauksen jälkeenakkuja taas varataan joko ylläpitovaraus-jännitteellä tai korotetulla jännitteellä.

Akun tyyppi määrää jännitetasot ja muutvaraajalta vaadittavat ominaisuudet. Ylei-simmin käytetyissä varaajissa on pikava-raustoiminta.

Varaajien varausominaisuuksilta vaaditaanvastaavuutta ns. I/U-käyrään (max. virta-jännite rajoitus).

Akustovaraajan suuruus valitaan niin, ettävaraaja kykenee varaamaan puretun akus-ton 80%:iin nimelliskapasiteetista vähin-tään 24 h:n aikana samalla kun se syöttääkuormaa maksimikuormitustilanteessa(kaava 6.8:1).

Ivaraaja = Ikuorma + Iakku (6.8:1)

6.8.3.4.3 Elektronisen asetinlaitteen vir-ransyöttö

Virransyöttölaitteiston rakenne elektroni-sissa asetinlaitteessa

Elektronisen asetinlaitteen virransyöttölait-teet eroavat perinteisen releasetinlaitteenlaitteistosta siten, että järjestelmä syöttäätäysin katkeamatonta sähköä. Näkyviä ero-ja ovat mm. pyörivien muuttajakoneidenpuuttuminen ja näiden korvautuminenstaattisilla muuttajilla ja elektronisillasuuntaajilla.


88

RAMO 98-03

Elektronisen asetinlaitteen sähköenergiaotetaan normaalisti paikallisesta sähkönja-keluverkosta. Yleisen jakeluverkon ominai-suudet ja laatu on määritelty SFS-EN50160-standardissa, jota sähkölaitostentulee noudattaa. Koska yleistä jakeluverk-koa ei ole kuitenkaan rakennettu sellaisek-si, että se kaikissa olosuhteissa täyttäisivaativimpien sähkönkäyttäjien (kuten juna-liikenteen ohjausjärjestelmien) tarpeet javaatimukset, ”laatusähkö” tehdään syöttöäerikseen varmistavalla UPS -järjestelmällä(Uninterruptable Power Supply).

Virransyöttölaitteiston UPS-järjestelmäänsisältyvät ne sähkönjakelussa, kytkemises-sä, suodattamisessa ja muuttamisessa tar-vittavat laitteet ja energiavarasto, joidenavulla saavutetaan hyvälaatuinen ja kat-keamaton sähkönsyöttö kuormituksille.

Elektronisen asetinlaitteen kuorma koostuupaljon samoista toimilaitteista ja laiteryh-mistä, kuin rele- ja releryhmäasetinlaitteis-sa (katso kohta 6.8.3.4.2 ja liite 31). Ken-tällä olevia kojeita, moottoreita, opastimia,kaapeleita ja laitekaappeja lukuun ottamat-ta kaikki laitteet sijoitetaan pääsääntöisestikuivaan, vakiolämpötilassa olevaan laitera-kennukseen.

Varmennetun virransyötön laitteet

Toimiva varmennettu virransyöttö koostuuuseista laiteryhmistä, joilla on omat tekni-set ja tilavaatimuksensa. Tärkeätä on joasetinlaitteen suunnitteluvaiheessa huomi-oida sähkönsyötölle kulloinkin asetettavavarmennustaso. Olennaisia asioita ovatesim. pisin sallittu jännitekatko, sähkönlaatu ja laitteiston käytettävyysluku (kuinkamonta tuntia laitteisto on oltava täydessäkäyttökunnossa / vuosi).

Lähtökohtana kaikessa suunnittelussa, lait-teiston rakentamisessa ja koneiden sekä

komponenttien valinnassa on oltava toi-mintavarmuus ja sähkönjakelun selväpiir-teisyys. Tarpeettomia, epävarmoja toimin-toja laitteistossa ei saa olla, sillä ne lisäävätvikamahdollisuuksia.

Varmennettu virransyöttö rakentuu sellai-sesta johtoverkosta, joka sisältää aina va-ralla olevan sähkönjakeluyhteyden tai rin-nakkaisen syötön, joka otetaan käyttöönpääsyötön katketessa.

Nykypäivän asetinlaitteen varmennettu vir-ransyöttö kootaan erikoisvaatimuksilla va-rustetusta johtoverkosta ja keskuksista, ero-tusmuuntajista, UPS-laitteistosta, diesel-generaattorilaitteista sekä kompensointi- jasuodatuslaitteista.

UPS-laitteisto

Katkoton sähkönsyöttöjärjestelmä (UPS)muodostaa sähköä jakavan laitteiston jaenergiaa varastoivan yksikön. UPS-järjes-telmällä mahdollistetaan jatkuva ja tasai-nen sähköenergian saanti syöttävän julki-sen jakeluverkon häiriöistä ja katkoistahuolimatta. Sähkönsyötön jatkuvuus jakäytettävyys määritellään kuorman, esim.asetinlaitteen tietokonelaitteiston vaatimus-tason mukaisesti. Jos esim. 5 ms lyhyem-mät sähkökatkokset eivät häiritse tietoko-neen toimintaa, voidaan sähkönsyöttöä pi-tää jatkuvana huolimatta siitä, että tätä ly-hyempiä katkoksia esiintyy. Normaalistivaatimukset asetetaan kuitenkin selkeinvarmuusmarginaalein, joten UPS-järjestel-mä määritellään laitteistoksi, jonka syöttä-mässä sähkössä esiintyvät sähkökatkokseteivät ylitä muutamaa millisekuntia.

Yleensä UPS-laitteisto sisältää vähintääntasa- ja vaihtosuuntaajan sekä akuston. Li-säksi tarvitaan laitteet sähkön kytkemiseenja jakeluun sekä laitteiston automatiikkaanja valvontaan. UPS-laitteisto voi olla myös


89

RAMO 98-03

5 12

3

74

8A

B

6

TN

C

1 UPS-järjestelmä2 UPS-laitteisto3 UPS-verkko4 UPS-keskus

5 Syöttävä verkko6 Huolto-ohitus7 Kulutuskoje8 Staattinen ohituskytkin

A Ohitussyötön erotusmuuntaja

B Normaalisyötön erotusmuuntajaC Lähtömuuntaja

Kuva 6.8:20 UPS-järjestelmänperiaatekytkentä

kahdennettu (rinnakkaisvarmennettu l. re-dundanttinen). Se voidaan kytkeä yhteenmyös dieselgeneraattoriin.

Järjestelmän toimintavarmuus vaatii ainaselkeän laiteympäristön sekä muiden ympä-ristötekijöiden huomioon oton (kuten esim.jäähdytys ja sähkömagneettinen yhteenso-pivuus).

Määräykset, standardit ja määritelmät

UPS-laitteita ja asennuksia koskee seuraa-vat määräykset, standardit ja ohjeet: — Rakennusten sähköasennukset A2-94

(SETI) /1/ — Kiertokirje KY-204-92 (SETI) /4/ — EN-standardi 50091

UPS- ja dieselgeneraattorilaitteiston yhteis-käyttö

UPS-laitteiden verkosta ottama virta ei oletasasuuntaajakuormasta johtuen sinimuo-toista ja lineaarista. Sinimuodosta poikkea-va, verkosta otettava kuormitusvirta sisäl-tää 50 Hz:n perustaajuisen virran lisäksikorkeampitaajuisia yliaaltovirtoja. Yliaal-tovirrat muuttavat jännitteen muotoa ja ai-

heuttavat generaattorin lähtöjännitteeseensäröä (THD l. Total Harmonic Distortion),joka taas aiheuttaa häiriötä UPS-laitteistoasyöttävän verkon puolella (mm. säätölait-teiden toiminnan häiriintymistä ja lämpö-häviöitä).

Särön suuruus on pääosin riippuvainen ge-neraattorin ja UPS-laitteen suuruussuhtees-ta sekä generaattorin oikosulkuvirran anto-kyvystä.

Jakelujännitteen kokonaissärö ei saa olla >8 % (standardi EN 50160).

Edellä mainituista seikoista johtuen vara-voimageneraattorin kokoluokan ja tyypinvalintaan on kiinnitettävä erityistä huo-miota. Tyydyttävään lopputulokseen pääs-tään useimmiten vain generaattorin koonylimitoituksella.

UPS-laitteiston käyttövalvonta

UPS-laitteiston toiminnan tilatiedot ja hä-lytykset kerätään ohjausautomatiikan sig-naaliliitäntäkortilta ja suojalaitteiden apu-koskettimilta UPS-keskuksessa olevalleriviliittimelle, josta ne johdotetaan seuraa-valle automaatiotasolle kaukokäyttöjärjes-telmään.

UPS-laitteisto on varustettu näyttöpaneelil-la, joka UPS:n itsediagnostiikan avulla ker-too tila-, vika- ja historiatiedot laitteesta.Näyttöpaneelin avulla tehdään myös UPS-laitteiston konfigurointi.

UPS varustetaan tietoliikenneportilla, jollase on yhteydessä järjestelmän tietokonee-seen tai ATK-valvontalaitteeseen. Tietolii-kenneliitäntä mahdollistaa UPS:invalvonta- ja alasajo-ohjelman käytön tieto-verkkojärjestelmän avulla. UPS-valvonta-ohjelmilla pystytään sähkönsyötön tilaavalvomaan täydellisemmin, eikä valvonta-


90

RAMO 98-03

paikka ole sidottu. Uudenaikainen UPS-ohjelma pystyy kommunikoimaan nykyai-kaisen verkkokäyttöjärjestelmän kanssa, jase pystyy suorittamaan tarvittaessa tietoko-neen hallitun alasajon siinä tapauksessa,että akuston toiminta-aika jää lyhyemmäksikuin sähkökatko. Ohjaus- ja valvontavirtapiirit

Elektronisen asetinlaitteen ohjaus- ja val-vontavirtapiireissä noudatetaan samojayleisperiaatteita kuin releasetinlaitteissakin.Ohjausvirtapiirien virransyötössä noudate-taan SFS-EN 60742-normin mukaisia ero-tusmuuntajavaatimuksia.

Virransyöttöjärjestelmän toimintaa hoitavatsähköiset virtapiirit. Laitteiden toiminta-kontrolli, valvonta ja diagnostiikka hoide-taan sähköisillä virtapiireillä, mikroproses-soreilla, ohjelmoitavilla logiikoilla ja rele-logiikalla. Kokonaislaitteisto koostuu erilli-sistä laite/laitteistoyksiköistä, joilla on omatehtävänsä. Laitteet ja virtapiirit jaetaanmahdollisimman hyvin omiksi toiminnantai tehtävän kannalta järkeviksi ryhmiksi.Virtapiirit jaetaan omille tasoilleen. Omallatoiminnallisella tasollaan ovat mm. tehovir-tapiirit, ohjaus-, valvontavirtapiirit, laitteenmikroprosessori, käyttäjän ohjauspaneeli jaliitäntätasot (esim. virtapiiriliitännät pää /tehovirtapiireihin tai valvontatietokonee-seen).

Virtapiirien suojalaitteiden kytkennät pyri-tään saamaan mahdollisimman suuressamäärin riippumattomiksi säätö-, ohjaus- javalvontalaitteiden kytkennöistä. Vikasäätö- tai mittauspiireissä ei saa johtaa suo-jalaitehäiriöön. Vikaantuneen virtapiirinerottaminen järjestelmästä on tapahduttavaselektiivisesti. Häiriötapauksissa laukais-taan pois ainoastaan se laitteiston osa, mis-sä vika on syntynyt tai missä laitteiden rik-koutuminen on ilmeinen. Redundanttisessa

virransyötössä vikaantunut virtapiiri tailaitteisto-osa korvataan automaattisesti va-ravirtapiirillä.

Akusto

Elektronisessa asetinlaitteessa on pääosinkäytetty vastaavanlaisia avoimia lyijyakus-toja kuin perinteisissäkin asetinlaitejärjes-telmissä. Uusissa laitoksissa on pyrittäväkäyttämään suljettuja akustoja, koska nii-den asennuksessa päästään tilaa säästäväm-piin ratkaisuihin.

Elektronisen asetinlaitteen akusto on kyt-kennällisesti liitetty UPS-laitteistoon. UPS-akuston valinnassa voidaan varmistuksenoptimointia laskettaessa päätyä haluttaessamyös kahteen rinnakkain kytkettyyn akus-toon. Akuston mitoituksella on merkittäväosa koko varmistusjärjestelmän toimintaanja käytettävyyslukuun.

Akuston suhteen on erityisesti muistettava,että sen toimintakunnon jatkuva ylläpito jaakuston eliniän optimointi mahdollistetaanvain hyvin suunnitellulla kunnossapito-oh-jelmalla. Akuston kunnon valvonta päättyyvasta, kun laitoksen käyttö loppuu.

Elektronisen asetinlaitteen akuston nimel-lisjännitteenä käytetään nykyään noin 400V.

Akuston kapasiteetin ylläpito

Akuston kapasiteetti pidetään täytenä jat-kuvalla ylläpitovarauksella.

Elektronisessa asetinlaitteessa akuston va-rauslaitteet sisältyvät UPS-laitteistoon.UPS:n tasasuuntaajan/varaajan rinnalla onkäytettävä erillistä pikavaraustasasuuntaa-jaa, kun akuston kapasiteetti ja jännite onsaatava nopeasti palautetuksi normaalilletasolle pitkän sähkökatkon jälkeen. Pikava-


91

RAMO 98-03

raustoimintaa on kuitenkin käytettävä har-kiten, koska se lisää vedenkulutusta ja ku-luttaa akkua. Kaikki akkutyypit eivät sallilainkaan pikavarausta.

Kun sarjaan kytkettyjen akkujen erilaisetkennojännitteet halutaan saada tasaisiksi,käytetään ns. tasausvarausta. Tämän teknii-kan mukaisesti akuston varausjännitettänostetaan määräväliajoin, jolloin akunelektrolyytti sekoittuu ja jännitteet saadaantasaantumaan. Tasausvarausta käytettäessäon syytä kysyä akkuvalmistajan kanta asi-aan.

UPS:in varaustoiminta ja -arvot konfigu-roidaan laitteiston käyttöönotossa. Varaus-toiminta tapahtuu käytännössä automaatti-sesti laitteiston toimiessa. Uudet UPS:it onvarustettava automaattisella akuston kun-non testaustoiminnalla , joka on yleensälyhyt kuormituskoe. Tämä tarkistaa akus-ton kuntoa määräajoin ja ilmoittaa vioistatai vanhenemisesta.

Akuston kunnonvalvontajärjestelmä

Asetinlaiteakustojen kunto tarkastetaanseuraavasti: a) visuaalinen tarkastus, b) napajännitteenmittaus, c) konduktanssimittaus, d) keskipistejännitteen mittaus, e) systemaattinen mittaus ja vertailu kent-

tätietokoneen avulla tai f) systemaattinen mittaus akuston kauko-

mittauslaitteella ja tietojen kerääminenteleyhteyttä hyväksikäyttäen tietoko-neelle.

Kun em. menetelmiä tarkastellaan kunkinlaitoksen kohdalta tapauskohtaisesti, saa-daan yhdisteltynä aikaan paras valvonta-menetelmä.

Kohdan f menetelmää on käytettävä uusis-sa asetinlaitteissa. Akkujännitettä mitataankaukomittauslaitteella jatkuvasti, ja tieto-koneohjelman avulla epäkuntoiset kennothavaitaan nopeasti.

6.8.3.4.4 Virransyötön kunnonvalvonta

Virransyöttölaitteiston halutun toiminnantakaamiseksi tulee laitteisto huoltaa(taloudellis-teknillisesti) tarkoituksenmu-kaisin määräajoin. Moitteettoman huollonvarmistamiseksi tulee noudattaa laitekoh-taisia huolto-ohjeita, käyttää automaattisiavalvontakeinoja ja seurata huoltojen sekäkorjausten toteutumista.

Laitteiden kunnon valvonnassa käytetäänmahdollisimman paljon niiden omaa itse-diagnostiikkaa. Laitteiston eri laitekom-ponenttien on hälytettävä itse häiriöistään.

Virransyötön valvontailmaisut

Virransyötön käyttötilanne, koneistojenkäyntitilat, käyttöjännitteet ja kytkentätilan-teet indikoidaan virransyötön keskuskaap-pien ilmaisinkaaviossa. Myös asetinlaitteenilmaisintaulussa tai värinäyttöpäätteelläilmaistaan virransyötöstä mm. seuraavialaitteiston toimintaa tai kuntoa ilmaiseviatilatietoja: — verkkosyöttö - generaattorisyöttö — UPS -syöttö - UPSin ohitussyöttö — UPS -vika — TN-S -järjestelmän valvonta — akusto normaalijännitteessä — akusto purkautuu — akuston alijännitelaukaisu (akusto on

purkautunut) — tasasuuntaajien käyntitila — pikavarauksen tila — koneistojen käyntivalvonnat — katkaisijoiden, sulakkeiden ja suojien

valvontatila


92

RAMO 98-03

— vaihdemoottorien syöttöjännite (oh-jearvo 400 V)

— opastinjännite (ohjearvo 230 V) — päivä/yöjännite on kytketty — relejännite — valvontajännite — maavikalaite on valvonnassa — maavika — turvavalaistus — varavoimakone on käytössä — varavoimakoneen syöttö — häiriö varavoima-automatiikassa

Virransyötössä tapahtuvista muutoksista jalaite/virtapiirivioista annetaan sekä akusti-nen että vilkkuva ilmaisinhälytys ju-nasuorittajalle automaattisesti.

6.8.3.4.5 Jakokeskukset ja johtoverkko

Virransyöttölaitteiston varmennetun säh-könsyöttöverkon toteutuksessa on huomioi-tava, että johtimet on epälineaaristen kuor-mitusten takia usein mitoitettava ta-vanomaisia kertoimia suuremmiksi. Laa-joissa järjestelmissä voi olla tarpeen loiste-hon kompensointi ja yliaaltojen suodatus.Sähkö- ja magneettikenttien aiheuttamiltahäiriöiltä on suojauduttava kaapeleilla,joissa on tähän tarkoitukseen tehokas suo-javaippa.

Keskusten ja johtoverkon rakentamisessatulee varmennetun verkon rakentamisenperiaatteita soveltaen noudattaa SETI:njulkaisua A2-94 ”Rakennusten sähköasen-nukset” /1/ ja tätä julkaisua täydentävääkäsikirjaa D1-95 /6/ sekä kaapelointia jasuojausta käsitteleviä voimassa olevia SE-TI:n tiedonantoja ynnä kiertokirjeitä.

Järjestelmää syötetään useimmiten kahdes-ta eri pisteestä, koska tällöin vika- ja huol-totilanteet on helpompi hoitaa.

Keskuksissa käytetään omaa tunnistusjär-jestelmää, jotta ei tapahtuisi virhekytkentö-jä laitteita verkkoon kytkettäessä.

Keskusten suunnittelussa huomioidaan kat-kaisijoiden oikea määrä loogisesti sijoitet-tuna eri virtapiirien katkaisemiseksi. Tun-nuskilvet tehdään kunkin kojeen ja ohjaus-laitteen kohdalle pysyvällä ja yksiselittei-sellä tavalla, jotka vastaavat keskuksessatai keskushuoneessa säilytettävän kaavionja piirustusten tunnuksia. Pääkytkin ja erisyöttöreitit on varustettava kilvillä, joissatapauskohtaisesti varoitetaan käyttökohtee-seen tulevasta kahdesta tai useammasta erisyötöstä. Kilpiteksteinä käytetään esim.”Varo! Keskuksessa kaksi pääkytkintä” tai”Varo takasyöttöä!”.

Mikäli eri syötöillä on myös erilliset käyt-tömaadoitukset, käytetään 4-napaisia kat-kaisijoita ja kytkimiä. Varmennettua säh-köä syöttävät keskukset pyritään maalaa-maan normaalista keskusvärityksestä poik-keavasti tummansinisiksi tai -punaisiksi.

Johtoverkon suunnittelussa ja mitoitukses-sa on huomioitava seuraavaa: — Haetaan mahdollisimman yksinkertai-

set ja selväpiirteiset syöttö / kytkentä-ratkaisut.

— Laitteiston eri yksiköt on varustettavahuolto-ohitus ja vaihtokytkimillä niin,että vikaantunut tai huollettava yksikkövoidaan erottaa ja ohittaa ilman käyttö-keskeytyksiä.

— Johtoina käytetään varmuuskertoimellamitoitettuja kuparikaapeleita, joissa onhyvä häiriösuojaus.

— Myös omia sähkölähteitä (l. UPS ja /tai generaattoreita) käyttäenkosketusjännite-, oikosulku-, ylivirta-suojaus- ja verkon selektiivisyysvaati-musten tulee A2-94 mukaisesti täyttyä.

— Laitteiston suuntaajien epälineaarisetkuormat aiheuttavat verkossa ta-


93

RAMO 98-03

vanomaista suuremman jännitteenaleneman, joka edellyttää lisäkerroin-ten käyttöä johtimien (varsinkin nolla-johtimen) valinnassa.

Virransyötön kojeistoja ja muuntajia syöt-tävän verkon johtoasennukset tehdään 5-johdinjärjestelmän (TN-S -järjestelmä) mu-kaisesti. Vanhemmissa asetinlaitteissa syöt-tävä verkko on 4-johtiminen (TN-C -järjes-telmä).

Kun halutaan UPS-laitekäytössä erottaalaitteisto galvaanisesti syöttävästä verkosta,käytetään syötössä erotusmuuntajaa (etu-muuntajaa). Liitteessä 32 on kuvattu var-mennetun verkon periaatekytkentä.

6.8.3.4.6 Virransyöttölaitteiden ja sähkö-verkon yhteensopivuus

Virransyöttölaitteiden ja -järjestelmän onkyettävä toimimaan sähkömagneettisessaympäristössään ottamatta vastaan kohtuut-tomia sähköisiä häiriöitä, jotka vaikuttavatniiden toimintaan ja tilan olosuhteisiin.Laitteiden on myös pystyttävä toimimaan,vaikka syöttöverkon jännite ylittäisikinajoittaisesti sähkölaitosstandardissa määri-tellyn maksimihäiriötason.

Yleisenä EMC-vaatimuksena (Electromag-netic compatibility) on, että laitteet eivätmyöskään itse saa aiheuttaa sähkömagneet-tisia häiriöitä millekään muulle samassaympäristössä olevalle laitteelle (kuten tieto-koneet, telelaitteet, radio- ja tv-vastaanotti-met, samoja kaapeleita sekä kaapelireittejäkäyttävät muut laitteet).

Asetinlaitteen kojeisto sijaitsee usein sa-massa rakennuksessa kuin liikenteenhoidonkäyttämät viestilaitteet kuten puhelimet,siirtojärjestelmän pääte-, haaroitus- ja ka-navointilaitteet. Asetinlaitteeseen kuuluvi-en laitteiden häiriötason on oltava sellai-

nen, etteivät ne häiritse viestilaitteiden tairadio- ja tv- sekä muiden tietokonelaittei-den toimintaa. Kaikille asennettaville kojeille, laitteille jajärjestelmille määrätään CENELEC:inEMC-standardin vaatimukset. Laiteympä-ristön sähköisen yhteen sopivuuden on ol-tava EN 50082 määräämällä tasolla.

Rautatieympäristössä huomioidaan vieläerikseen EN 50.121 (Railway applications -Electromagnetic compatibility) standardinvaatimukset.

Laitteiston kuormitus suunnitellaan siten,että laitteille verkosta otettava teho on jaet-tu tasaisesti eri vaiheille ja tehokerroin(cos n) pyritään saamaan mahdollisimmankorkeaksi. Särökerroin (THD) ei saa ylittää8 %:n arvoa.

6.8.3.4.7 Virransyöttöjärjestelmän toi-mintaedellytykset

Virransyöttölaitteille vaaditaan rakenteelli-sesti sellaiset laitetila- ja ympäristövaati-mukset, että moitteeton toiminta on siltäosin mahdollista. Laitetilojen ohjelämpötila on +20°C.

Ilmastointilaitteet rakennetaan osaksi ase-tinlaitejärjestelmää. Ilmastoinnin tulee toi-mia moitteettomasti kaikissa tilanteissa.

Laitetilan olosuhteet on vaadittu kuiviksi,jolloin voidaan pääosin käyttää kotelointi-luokaltaan (standardi SFS-EN 60 529) kos-ketussuojaisia (IP 20) sähkölaitteita.

Sähkölaitetilojen paloalueet on määriteltytarkoituksenmukaisesti niin, että pahatkintoimintakeskeytykset on kaikissa olosuh-teissa rajattavissa pienelle alueelle.


94

RAMO 98-03

Virransyöttölaitteiston vika- ja häiriötilan-teisiin on varustauduttu mahdollisimmanhyvin automaattisella valvonnalla.Komponentti- tai laitevian sattuessa järjes-telmä siirtyy varmistettuun toimintamoo-diin ja virransyöttö (ja liikenne) voi siltäosin jatkua. Viasta saadaan ilmaisu paikal-lisesti laitetilassa ja siitä menee myös yksi-tyiskohtainen tieto asetinlaitteen käyttäjäl-le.

Ilmoitus viasta tehdään järjestelmässä niinyksiselitteiseksi, että vika-analyysi on teh-tävissä helposti.

6.8.3.5 Turvalaitteiden maadoittami-nen

6.8.3.5.1 Syöttöverkkojen maadoittami-nen

Asetinlaitteen virransyöttö sisältää useitaeri tasolla olevia laiteryhmiä ja virtapiirejä.Virransyöttölaitteistoja syöttävät verkotovat käytännössä TN-S tai TN-C-S -verk-koja. Asetinlaitteen toimintaa suoraan pal-velevia kojeita ja laitteita taas syötetäänerotusmuuntajien kautta, ja ne ovat ns.maasta erotettuja virtapiirejä (IT-järjestel-mää).

Laitteiston sähkö syötetään normaalistiyleisestä verkosta tai sähkölähteestä. UPS-verkko voi olla galvaanisesti erotettu syöt-tävästä verkosta erotusmuuntajalla. Huomi-oitavaa on myös, että UPS ja diesel-generaattori ovat jännitelähteitä, minkätakia varmennettu verkko on yleensä ainajännitteinen riippumatta virransyöttöä syöt-tävän pääverkon jännitteisyydestä tai senkytkentätilasta.

Mm. em. seikkojen takia käyttö- ja suoja-maadoittamiseen on näissä verkoissa kiin-nitettävä erityistä huomiota.

Maadoituksia täytyy tehdä siksi, että lait-teistossa laitteiden potentiaali saadaan pi-dettyä ympäröivän maan potentiaalin tasol-la. Näin voidaan estää vaarallisten jännit-teiden syntyminen laitteiden välille. Vainoikein tehdyt maadoitukset luovat toiminta-edellytykset kosketusjännite- ja maasul-kusuojaukselle sekä järjestelmän häiriöttö-mälle toiminnalle.

Maadoituksia tehtäessä on kiinnitettävähuomiota turvallisuustekijöiden lisäksi häi-riökysymyksiin ja maadoitusten selväpiir-teisyyteen. Käytettävien johtimien poikki-pinnan on oltava sähköisesti ja mekaanises-ti riittäviä, ja asennuksissa on korroosio- jamekaanisen vahingoittumisen vaara otetta-va erityisesti huomioon. Yleisenä periaat-teena pidetään, että maadoitusverkko onsäteittäin rakennettu. Pitkissä kaape-lisyötöissä verkon eri osien välille syntyyaina potentiaalieroja, jotka voivat häiritälaitteiden toimintaa. Häiriöitä on yritettäväestää suorittamalla erillisiä lisäpotentiaalin-tasauksia.

Maadoituksia tehtäessä on erityisesti huo-mioitava, ettei itse aiheuteta johdinsilmu-koita, joihin esim. ratajohdon läheisyydessäindusoituu häiriövirtoja.

Kun käytetään syöttöjärjestelmää, jossa ongalvaaninen erotus käytettävän UPS-ver-kon ja syöttävän verkon välillä (eli kunkäytetään erotusmuuntajaa), pitää huoleh-tia, että käyttömaadoitus säilyy.

Asetinlaitteen laitetiloista syötetyt käyttö-maadoittamattomat virtapiirit varustetaanerillisellä käyttömaadoituskytkimellä, jon-ka avulla maadoitus tehdään tilapäisestikelluviin virtapiireihin (asennus-, muutos-ja kunnossapitotöiden ajaksi).

Maadoitusperiaatteita ja ohjeita käsitelläänmm. julkaisuissa ”Rakennusten sähköasen-


95

RAMO 98-03

nukset” A2-94 /1/ ja ”Maadoituskirja” -91(Suomen Sähköurakoitsijaliitto) /7/ sekäST-kortistossa ST 53.21 /9/. UPS-järjestel-mien maadoituksia käsitellään SETI:n kier-tokirjeessä KY 204-92 /4/ sekä ST-kortis-tossa ST 52.35 /8/.

Esimerkki maadoituskytkennän tekemises-tä on liitteessä 33.

6.8.3.5.2 Suojamaadoitukset

Turvalaitteiden maadoittamisen tarkoituk-sena on varmistaa sähköturvallisuuden jahäiriösuojauksen toteutuminen ottaen huo-mioon myös liikenneturvallisuusvaatimuk-set. Maadoittamisella rajoitetaan maadoi-tuskohteiden kosketusjännitteet sallittuihinarvoihin, suojataan laitteita sähköradanpaluuvirralta ja ilmastollisilta ylijännitteiltäsekä estetään näistä johtuvia turvalaitteidentoimintahäiriöitä.

Turvalaitteiden maadoittaminen käsittäälaitetilojen ja niissä olevien maadoituskoh-teiden maadoittamisen sekä kaapelivaippo-jen ja sähköradan läheisyydessä olevienturvalaitteiden kuten opastimien, vaihteen-kääntölaitteiden ym. maadoittamisen.

Laitetilalla tarkoitetaan relehuonetta, rata-laitekaappia tms. tilaa, jossa on sähkölait-teita ja johon liittyy sähköjohtoja.

Yleiset periaatteet

Laitetiloissa maadoituskohteet yhdistetäänyhteiseen maadoituskiskoon tms. potentiaa-lierojen välttämiseksi eri maadoituskohtei-den välillä.

Sähköradan läheisyydessä sijaitsevan laite-tilan maadoituskisko liitetään paluukis-koon, jos laitetila sijaitsee maadoittamistaedellyttävällä alueella SSR 3.51 /12/:— sivusuunnassa 5 m lähempänä sähköis-

tetyn raiteen keskiviivaa— sää- ja kuormatiloissa 2,5 m lähempä-

nä 25 kV jännitteistä osaa— sää- ja kuormatiloissa sivusuunnassa

1,5 m lähempänä paluujohdinta— kosketusetäisyyttä lähempänä paluu-

kiskoon maadoitettua paljasta osaa kunkiskopotentiaali ylittää kosketusjänni-terajan SSR 8.110 kohta 6.2 /12/

Jos ratajohtopylväät on maadoitettu ilmassaolevaan maadoitusjohtimen (ns. M-johti-men) kautta on tarkoituksenmukaista tehdäsuojamaadoitus yhdistämällä laitetilanmaadoituskisko ratajohtopylvääseen. Tämähelpottaa suojamaadoituksesta huolehtimi-sesta ratatöiden yhteydessä ja välttää kisko-jen eristysjatkosten ohikytkeytymisen kak-sikiskoisesti eristetyn raidevirtapiirin alu-eella.

Ulkopuolisen verkon PE-johdin liitetäänsuoraan maadoituskiskoon jos kiskopoten-tiaalia koskevat vaatimukset ovat täytetyt.Muussa tapauksessa käytetään erotusmuun-tajaa, jolloin ulkopuolisen verkon PE-joh-din yhdistetään ylijännitesuojan kautta lai-tetilan maadoituskiskoon. Erotusmuuntajaaon yleensä käytettävä tasoristeyslaitosten jalaakereiden kuumakäynti-ilmaisimien ko-juissa ja muissa vastaavissa tiloissa.

Ylijännitesuojilla varustettu erotusmuunta-ja parantaa laitteiden ukkossuojausta, jotensen käyttö on suositeltavaa muunkin kuinsähköradan läheisyydessä sijaitsevan laite-tilan yhteydessä.

Jos laitetila ei sijaitse sähköradan paluukis-koon maadoittamista edellyttävällä alueel-la, sen maadoituskisko yhdistetään maadoi-tuselektrodiin, jonka on täytettävä StM 11§5:n vaatimukset.

Maadoituselektrodin sijainnin ja siihen yh-distettyjen rakenteiden on oltava yli 20 metäisyydellä paluukiskoon yhdistetyistä


96

RAMO 98-03

osista sekä yli 10 m etäisyydellä maakaape-lista ja eristetystä kiskosta SSR 8.6416 /12/

Suojamaadoitettavat kohteet

Laitetiloissa suojamaadoitetaan mm.runko- ja haarakaapeleiden metalliset vai-pat ja suojalangat— asetinlaitetaulut— laite- ja telinerungot, jotka eivät ole

maavikavalvonnan piirissä — kaappien jalustat ja metallikehyksetMaavikailmaisimin varustetuissa turvalai-toksissa valvotaan mm. telinerunkoihinkohdistuvat oikosulut. Näiden laitostenmaadoitukset tehdään laitetoimittajan oh-jeiden mukaan.

Sähköradan paluukiskoon tehtävään suoja-maadoitukseen yhdistetään myös laitetilanaikaisemmin asennetut maadoituselektro-dit.

Maadoitusjohtimien poikkipinnat

Maadoitusjohtimien poikkipinnat valitaanStM 11 § 2 mukaan. Minimipoikkipintojentulee olla maadoitus-, suoja- ja potentiaa-lintasausjohtimille kuvan 6.8:21 mukaiset.

Erotusmuuntaja

Erotusmuuntajalla tarkoitetaan tässä muun-tajaa, joka kytketään yleisen verkon ja lai-tetilan väliin. Sen ensiö- ja toisiokäämienvälillä ei ole metallista yhteyttä ja sen tehovastaa laitetilan liitäntätehoa.

Jos keskusta ei voi sijoittaa 20 m päähänlaitetilasta, on maadoituselektrodi eristettä-vä keskukselle asti.

Työskenneltäessä laitetilassa maadoitetaanlaitos tilapäisellä käyttömaadoituskytkimel-lä (kuva 6.8:22).

Vikavirtasuojakytkimien tarkoituksena onerottaa muuntaja ja kuormat syöttävästäverkosta, kun maasulku sattuu vaiheestamuuntajan tai laitteen kuoreen. Vikavir-tasuojakytkimien nimellisvikavirta saa ollaenintään 100 mA ja niiden toiminnasta tu-lee järjestää kaukohälytystieto.

Yleisen verkon ja erotusmuuntajan välisenkaapelin on täytettävä StM 30 §:n vaati-mukset. Yksi- tai kolmivaiheisen syötönollessa kysymyksessä kaapelina voidaankäyttää esim. yksivaiheista tai kolmivai-heista MCMK-kaapelia, jonka johdinvah-vuus on vähintään 10 mm2 Cu. MCMK-kaapelin konsentrinen suojajohdin (PE)yhdistetään ylijännitesuojan kautta maadoi-tuskiskoon.

Kaapelivaippojen maadoittaminen ja eris-täminen sähköradan läheisyydessä

Runkokaapelilla tarkoitetaan laitetilojenvälisiä kaapeleita. Haarakaapeli on runko-kaapelista tai laitetilasta käyttöpisteeseen(esim. kiskokotelo, opastin) haarautuvakaapeli.

Runkokaapelin metallivaippa yhdistetäänkaapelin molemmista päistä laitetilan maa-doituskiskoon. Haarakaapelin metallivaip-pa yhdistetään laitetilan puoleisessa päässämaadoituskiskoon ja raiteen puoleisessapäässä se eristetään paluukiskosta.

Eristämisen tarkoituksena on estää sähkö-radan paluuvirran keskittyminen kaapeli-vaippoihin ja estää mahdollisuus eri poten-tiaaleissa olevien osien koskettamiseen se-kä raidevirtapiirien eristysjatkoksen gal-vaaniseen ohittamiseen.

Pääsääntöisesti tulee käyttää kaapeleita,joissa on ulommaisena muovivaippa. Näi-den kaapeleiden paljaaksi kuorittu metalli-vaippa sekä mahdolliset maadoituslangat


97

RAMO 98-03

MAADOITUSKISKO 16 mm Cu

SUOJA- TAI POTENTIAALINTASAUSJOHDIN

SUOJA- TAI POTENTIAALINTASAUSJOHDIN StM 11§2 a,c

LAITETILA

1

2

3

2,5 mm Cu

16 mm Cu

25 mm Cu MAADOITUSJOHDINStM 11§2b

PALUUKISKO(SÄHKÖISTETTY RATA)

MAADOITUS-ELEKTRODI(SÄHKÖISTÄMÄ-TÖN RATA)

2

2

2

2

1

2

3

= suurehko maadoituskohde (asetinlaitetaulu, telinerunko tms.)

= yksittäinen maadoituskohde (kaapelin vaippa, maadoituselektrodi tms.) Maadoitusjohtimen tulee olla lyhyt eikä alttiina mekaaniselle rasitukselle

= pienissä laitetiloissa maadoituskisko voi olla maadoitusruuvi, metallinen telinerunko tai jalusta

SELITYKSIÄ:

Kuva 6.8:21 Johtimien piokkipinta-alat

eristetään esim. sähköteipillä opastinpyl-vään tms. rungosta. Jos kaapelina käytetäänmetallivaippaista kaapelia, jolla ei oleulommaisena kerroksena tehdasvalmisteis-ta muovivaippaa, metallivaippa on eristet-tävä em. rungoista vähintään 1,5 m päähänulottuvalla 1,5 mm vahvuisella muoviker-roksella SSR 8.6411 /12/.

Em. periaatteet koskevat myös valokaape-lin metallivaippaa.

Maadoittaminen sähköradan paluukiskoon

Maadoituskohteet, jotka sijaitsevat paluu-kiskoon maadoittamista edellyttävällä alu-eella, liitetään sähköradan paluukiskoonyhdellä 25 mm2 Cu-johtimella tai varmiste-tusti kahdella johtimella paikoissa, joissa

ihmisiä säännöllisesti liikkuu. Liittäminentapahtuu joko suoraan paluukiskoon tairaide-/maadoituskuristimen kautta riippuenkäytetystä raidevirtapiirityypistä. Kun rai-devirtapiiri on yksikiskoisesti eristetty tairaidevirtapiiriä ei ole, liitäntä tehdään suo-raan paluukiskoon. Kaksikiskoisesti eriste-tyn raidevirtapiirin kohdalla liitäntä voi-daan tehdä suoraan paluukiskoon, kunmaadoituskohteen maadoitusvastus on riit-tävän suuri: yli 10 Ω. Alle 10 W maadoitus-vastuksen omaavat kohteet on liitettäväraide- tai maadoituskuristimen kautta kis-koon.

Kuvissa 6.8:23–6.8:26 on esimerkkejämaadoittamisesta paluukiskoon erilaisillaraidevirtapiireillä.


98

RAMO 98-03

VIKAVIRTA-SUOJAKYTKIN

VIKAVIRTA-SUOJAKYTKIN

JAKELU-VERKKO

LAITETILA

> 20 m (SSR 8.6416)

TILAPÄINEN KÄYTTÖ-MAADOITUSKYTKIN

R

LAITETILANMAADOITUSKISKO

KUORMI-TUKSET

EROTUSMUUNTAJAKoejännite > 2kV, 1 min, 50 Hz (StM 11§6)

Kuva 6.8:22 Laitoksen maadoitus

Runkokaapelin vaippa Runkokaapelin vaippa

Raidevirtapiirikaapelin vaippa

Vaippa eristetään

Raidekuristimen kiskokotelo

Maadoituskisko

LAITETILA

1 2

Kaksikiskoisestieristetty osuus

Yksikiskoisestieristetty osuus

Eristysjatkos

< 5

M

Kuva 6.8:23 Yksikiskoisesti eristetty osuus / kaksikiskoisesti eristetty osuus


99

RAMO 98-03



Vaippa eristetään

Maadoituskisko

LAITETILA

1 2



Opastinkaapelin vaippa

Vaippa eristetään

< 5

M

Kuva 6.8:24 Kaksikiskoisesti eristetty osuus / kaksikiskoisesti eristetty osuus


Maadoituskisko

LAITETILA

1 2




Vaippa eristetään

< 5

M

Raidekuristimen kiskokotelo Maadoituskuristimen kiskokotelo

Kuva 6.8:25 Keskisarjasyöttö, kaksikiskoisesti eristetyt osuudet


100

RAMO 98-03



Vaippa eristetään

Raidekuristimen kiskokotelo

Maadoituskisko

LAITETILA

1 2


Yksikiskoisestieristetty osuus

> 5

M

1)

1) Suurehkon laitetilan (esim. relehuone)maadoitusjohdin

Kuva 6.8:26 Laitetila yli 5 m raiteen keskiviivasta

Jos sähköradan pylväissä on M-johdin voi-daan maadoituskohteet liittää M-johtimeenratajohtopylvään kautta. M-johdin on puo-lestaan yhdistetty paluukiskoon raide-/maa-doituskuristimien kautta kaksikiskoisestieristetyllä radalla ja suoraan paluukiskoonjoka neljännellä pylväällä yksikiskoisestieristetyllä radalla.

Liitettäessä maadoituskohteita paluukis-koon on huolehdittava siitä, että maadoi-tuskohteen kautta ei oikosuljeta raidevirta-piirin kiskoeristyksiä. Tämä koskee erityi-sesti laajoja maadoituskohteita kuten kaa-pelivaippoja, mekaanisia ohjauslankojaym, jotka liitetään kahdesta tai useammastakohdasta paluukiskoon.

Maadoitettaessa suoraan kiskoon kaksikis-koisesti eristetyn raidevirtapiirin kohdallaon huolehdittava siitä, että maadoituskoh-teen kautta ei synny suoraa galvaanista yh-teyttä rinnakkaisten raiteiden kiskojen vä-lille.

Opastinrakenteiden maadoittaminen

Opastimen masto, taustalevy, suojakehikkoja valoyksiköt on yhdistettävä toisiinsaniin, että ne muodostavat yhtenäisen gal-vaanisen opastinrakenteen, joka liitetäänjalustan kautta paluukiskoon. Taustalevy jasuojakehikko yhdistetään mastoon erillisil-lä johtimilla ja valoyksiköt yhdistetääntaustalevyyn SAMO 6.3.1 /13/.

6.8.4 Turvalaitteiden rakentaminen

6.8.4.1 Yleistä

Ratalaitteiksi luokiteltavat turvalaitteettarkastetaan samojen yleisohjeiden mukai-sesti kuin ratalaitteetkin. Toisistaan eroaaratalaitteiden tyyppitarkastus, joka tarvitaanuusille laitteille, ja kunnossapidossa sekälaitteiden vaihtojen ja lisäysten yhteydessätehtävät tarkastukset, joissa sovelletaanturvalaitteiden kunnossapitomääräyksiä.

Turvalaitteiden rakentamisessa on yleensäotettava huomioon, että uusillakin radoilla


101

RAMO 98-03

asennukset voidaan suorittaa vasta muidenratatöiden jo salliessa liikenteen. Asennuk-sissa on siis otettava huomioon, etteivättyöt saa vaarantaa liikennettä.

Turvalaitteiden tarkastamisessa voidaanerottaa periaatteessa kolmenlaisia tehtävä-kokonaisuuksia:

— uudenlaisten laitteiden tarkastus, joillekoekäyttövaiheen jälkeen odotetaansaatavan tyyppihyväksyntä

— jo tyyppihyväksyttyjen laitteiden lisä-asennus

— kunnossapitoon liittyvät korjaus- jauusimistöiden tarkastukset.

Ennen käyttöönottoa on turvalaitteet tar-kastettava mahdollisimman täydellisesti.Kaikkia laitteita (esim. vaihteenkääntölait-teet) ei kuitenkaan voida asentaa täyteentoimintakuntoon ennen liikenneohjauskäy-tön alkamista. Käyttöönotosta on laadittavakäyttöönottosuunnitelma ottaen huomioonliikenteenhoito ja ennaltailmoitusmenette-ly.

Turvalaitejärjestelmien tarkastus tapahtuukohdan 6.8.4.4 Turvalaitteiden tarkasta-minen periaatteiden mukaisesti. Vain Rata-hallintokeskuksen valtuuttamilla henkilöil-lä on oikeus suorittaa tarkastustehtäviä javain sillä alalla, jota valtuutus koskee.

6.8.4.2 Käytössä olevan opastimenmuutokset ja vaikutus jarrupainojär-jestelmään

Opastintiedot vaikuttavat lähtötietoina jar-rupainojärjestelmässä, kun lasketaan junanjarrutuskykyä opastimelle. Lähtötietojenoikeellisuus on junaturvallisuuden kannaltaerittäin tärkeää, koska muuten junan jarru-

tuskyky opastimelle ei vastaa todellista ti-lannetta.

Voimassa olevat jarrupainojärjestelmänopastintiedot on kunnossapitäjän hankitta-va tietojen ylläpidon pohjaksi. Jos opasti-men tunnus, tyyppi ja/tai sijainti muuttuu,on rakentajan ilmoitettava muutoksestakunnossapitäjän opastinluettelon ylläpitä-jälle mahdollisimman aikaisin, noin 3 kkennen käyttöönottoa. Nopeasti toteutetta-vissa muutoksissa on muutostiedot ilmoi-tettava vähintään 1 kk ennen suunniteltuakäyttöönottoa.

6.8.4.3 Vaihteiden työaikainen valvon-ta

Työaikaiset pääraiteiden vaihteiden valvon-nat:

Kielisalpojen valvonta, kun sähköinen val-vonta ei ole perusteltu

1. Tapauksissa, jolloin vaihdetta ei hetivoida ottaa käyttöön asennettaessavaihde tai vaihteita pääraiteisiin, onvaihde salpauksen lisäksi heti otettavasähköiseen valvontaan ja kytkettäväriippuvuus olemassa olevaan turvalait-teeseen (asetinlaite tai suojastus).

2. Tapauksissa, joissa pääraiteiden vaih-teiden valvontaa ei ole tarkoituksen-mukaista esim. kustannussyistä varus-taa sähköisellä asentovalvonnalla, sal-litaan kielien lukitus rata- ja turvalaite-töiden yhteensovittamisajaksi kahdellakielisalvalla, jotka valvotaan riippulu-koilla.

3. Kohdan 2 tapauksia varten kunnossapi-täjä hankkii ja merkitsee erityisen luk-kosarjan erityisesti sarjoitettuinekaksoisura- (tai vastaavine) avaimi-neen.


102

RAMO 98-03

4. Lukkosarja luovutetaan tarvittaessavaihdetyömaakohtaisesti (esim. puo-lenvaihtopaikka raidekohtaisesti) vaih-detyökunnalle. Vaihteen tultua asen-nettua, salvattua ja lukittua avain anne-taan ko. alueen junasuorittajan valvon-taan.

5. Kun on tarvetta kääntää vaihteita ko.alueella, tapahtuu se junasuorittajanantamalla luvalla ja junasuorittajanluovuttamaa avainta käyttäen. Vaihteenkäytön jälkeen on se palautettava alku-peräiseen asentoonsa, salvattava, lukit-tava ja avain palautettava junasuoritta-jalle asianmukaisin ilmoituksin vaih-teen asennosta, salpauksesta ja lukituk-sesta.

6. Kun vaihteet otetaan normaaliin liiken-neohjauskäyttöön, palautetaan luk-kosarja ja avain turvalaitekunnossapi-täjälle, joka voi luovuttaa ne edelleenuusia vaihdeasennuskohteita varten.

6.8.4.4 Turvalaitteiden tarkastaminen

6.8.4.4.1 Yleistä

Kullekin turvalaitejärjestelmätyypille onolemassa omat tarkastusohjeet, joilla pyri-tään löytämään juuri ne virheet, jotka ovatmahdollisia ko. laitteistossa.

Kun virhe löydetään ja korjataan, on tar-koin varmistuttava, ettei korjaus aiheutavikoja jo tarkastetussa järjestelmän osassa,ja tarkastettava vaikutukselle alttiit osatuudelleen.

Tarkastuksissa varmistutaan ensin siitä,että laitteisto toimii kunkin toiminnon osal-ta halutulla tavalla käyttötilanteessa, ja senjälkeen tarkastetaan, että toiminta on oikeinmyös poikkeustilanteissa ja laitteiden vi-kaantuessa yksi tilanne tai vika kerrallaan.

Laitetarkastuksia suoritetaan laitevalmista-jan tehtaalla, asennuksen aikana ja sen val-mistuttua asennuspaikalla sekä käyt-töönoton yhteydessä. Mitä aikaisemmassavaiheessa puutteet löydetään sitä parempimahdollisuus niille on löytää edullinen kor-jaustapa. Käyttöönoton yhteydessä tehtä-vään tarkastukseen on jätettävä mahdolli-simman vähän tarkastettavaa ja vikoja.

Uusia turvalaitejärjestelmiä tarkastettaessaon edellä mainitun lisäksi kiinnitettävähuomiota myös seuraaviin seikkoihin:

— toiminta ympäristöolosuhteiden ääri-laidalla

— toiminta jännitesyöttöjen äärirajoilla— järjestelmän soveltuvuus muihinkin

kuin käsillä olevaan hankintaan— sähköturvallisuusmääräysten täyttymi-

nen— häiriösietoisuus— ympäristöhäiriöiden tuottamisen pysy-

minen sallituissa rajoissa— käyttöergonomia ja -rasittavuus— kunnossapitonäkökohdat

Jos laitteisto on jo hyväksytty käyttöön jos-sakin toisessa CENELEC-normistoa nou-dattavassa maassa, ei tarkastuksia tarvitseuusia, mikäli vaatimustasot ovat yhteneväi-set tai lievemmät. Jos muutoksia järjestel-män toteutuksessa on tehty, on varmistutta-va, etteivät muutokset vaikuta laajemmallaalueella ja vaadi tarkastuksia koko järjes-telmälle.

Laitteistojen dokumentit tarkastetaan han-kintavaatimusten täyttymisen, turvallisuu-den, käytön ja huollettavuuden kannalta.Asennusten valmistuttua asennuskuvat onsaatettava asennuksia vastaaviksi nopeasti,ettei kunnossapito vaikeudu. Dokumentitsäilyttää kunnossapitäjä.

http://www.cenelec.be


103

RAMO 98-03

x

002

001

V001

Kuva 6.8:27 Vaihde V001 johtaavasemmalle raiteelle 001

x

002V001

001

Kuva 6.8:28 Vaihde V001 johtaaoikealle raiteelle 002

x

x

003

002

001

V001

V003

Kuva 6.8:29 Vaihde V001 johtaavasemmalle päin vaihdetta 003

x 001

V001 x 003

002

V003

Kuva 6.8:30 Vaihde V001 johtaaoikealle päin vaihdetta 003

a

b

A

c

C

c

d

b

a

b

c

dC

ARaide 010

Raide 123Raide 008

Raide 124

Kuva 6.8:31 Vaihde V002 johtaaoikealta raiteelta 008 vasemmalleraiteelle 124

Uusille järjestelmille vaaditaan laitetoimit-tajalta turvallisuustodistus. Yksittäista-pauksissa Ratahallintokeskus voi hyväksyälaitteiston käyttöön ilman turvallisuustodis-tusta, mikäli vastaavalle laitteistolle on tur-vallisuustodistus ja siitä on tehty Suomenrataverkolle sovellus, joka on perustellustiidenttinen turvallisuudeltaan.

6.8.4.4.2 Vaihteen asennon tarkastami-nen

Vaihteen kääntölaitteen asennus- ja vaihto-töiden yhteydessä, ennen vaihteen liiken-teelle luovuttamista, on vaihteen asentoehdottomasti tarkastettava. Liikenteenhoi-taja tarkistaa ohjaus- ja ilmasintaulusta taimonitorikuvasta sen, että asentoilmaisuvastaa asentajan ilmoittamaa vaihteen asen-toa. Turvalaitteiden rakentamis- ja kunnos-sapitotöissä määritellään vaihteiden asen-not seuraavasti.

Yksinkertainen vaihde

Risteysvaihteet

Rinnan- ja ristiinkytketyn risteysvaihteenkaaviopiiroksessa on esitystapa seuraava; — ylä- ja alakuvannot esittävät kuvitteel-

lista tilannetta, jossa risteysvaihteenkuvitellaan koostuvan yksinkertaisistavaihteista

— keskikuvannossa esitetään kääntölait-teiden nimeäminen, sekä kieliviivojenasennot joiden perusteella määritelläänristeysvaihteen asento

Rinnankytketty risteysvaihde


104

RAMO 98-03

a

b

c

dC

ARaide 010

Raide 123Raide 008

Raide 124

a

b

A

C

c

d

b

c

Kuva 6.8:32 Vaihde V002 johtaavasemmalta raiteelta 010 oikealleraiteelle 123

a

b

A

C

c

d

b

c

a

b

c

dC

ARaide 010

Raide 123Raide 008

Raide 124

Kuva 6.8:33 Vaihde V002 johtaavasemmalta raiteelta 010 vasemmalleraiteelle 124

a

b

A

c

a

b

c

dC

ARaide 010

Raide 123Raide 008

Raide 124

C

c

d

b

Kuva 6.8:34 Vaihde V002 johtaaoikealta raiteelta 008 oikelle raiteelle123

c

a

b

ba d

a

c

d

d

cb

a

b

c

d

Kuva 6.8:35 Vaihde on suorille raiteille

Ristiinkytketty risteysvaihde


105

RAMO 98-03

c

a

b

c

d

a

b

ba d

a

c

d

d

cb

Kuva 6.8:36 Vaihde on poikkeavilleraiteille

6.8.4.5 Turvalaitteiden käyttöönotto

Kun uuden tai muutetun turvalaitoksenasennus- ja toimintatarkastus on suoritettu,eikä niissä ole todettu esteitä laitoksenkäyttöönotolle voivat RHK:n, kunnossapi-täjän ja liikennöitsijän edustajat sopia tur-valaitoksen käyttöönotosta. Rakentaja taikunnossapitäjä laatii käyttöohjeen yhteis-työssä liikenteenhoidon kanssa, jonka RHKtarkastaa ja hyväksyy. Hyvissä ajoin ennenkäyttöönottoa on jaettava laitoksen käyttö-ohje. Kunnossapito- ja käyttöorganisaationon huolehdittava henkilökuntansa koulu-tuksesta. Käyttöönotosta ja käytöstä poista-misesta ilmoitetaan viikkovaroituksen liit-teessä ja siitä tehdään merkintä ”Turvalai-toksen käyttö- ja häiriöpäiväkirjaan”.

6.8.5 Kunnossapito

6.8.5.1 Yleistä

Turvalaitteiden kunnossapidon suuntavii-vat on selostettu ”Turvalaitteiden yleisissäkunnossapitomääräyksissä”. Kunnossapi-dolla tarkoitetaan määräaikaisin huoltotoi-menpitein ja tarkastuksin tapahtuvaa toi-mintahäiriöiden ennaltaehkäisyä sekä vau-rioituneiden laitteiden toimintakuntoonpalauttamista korjaustoimenpiteillä. Turva-laitteiden kunnossapidon tehtävänä on var-mistaa, että junaliikenne voidaan hoitaaturvallisesti ja turvalaitteista aiheutuvatkäyttöhäiriöt voidaan rajoittaa liikenteenvaatimusten edellyttämälle tasolle.

Turvalaitteiden kunnossapitotyö tapahtuupääsääntöisesti käytössä oleville laitteille.Tämä edellyttää kunnossapitäjiltä hyvääammattitaitoa ja pitkäaikaista kokemusta,että työ voidaan tehdä turvallisesti liiken-nettä vaarantamatta. Ammattitaitovaati-mukset ja menettelytavat työskenneltäessäkäytössä olevissa turvalaitoksissa on selos-tettu ”Turvalaitteiden yleisissä kunnossapi-tomääräyksissä”.

Turvalaitteiden kunnossapitotyöt on ainatarkastettava. Tarkastuksen suorittaa – mi-käli mahdollista – muu kuin työn suoritta-nut henkilö. Turvalaitoksen kunnossapito-työt on merkittävä ”Turvalaitoksen käyttö-ja häiriöpäiväkirjaan”.

6.8.5.2 Ennakkohuolto

Turvalaitekunnossapidon eräs tärkeimpiätavoitteita on estää vaarallisten vikojen –ns. varmuusvikojen – syntyminen. Tästäjohtuen kunnossapitostrategiana on:— ylläpitää määräaikaisin tarkastus- ja

huoltotoimenpitein riittävä peruskun-nossapitotaso laitteille, jotka huollon


106

RAMO 98-03

puutteesta johtuen voivat aiheuttaavaarallisia vikoja

— suorittaa määräaikaisia tarkastus- jamittaustoimenpiteitä rajoittamaan käyt-töhäiriöitä aiheuttavien vikojen määräkunnossapitosopimuksen edellyttämäl-le tasolle ja

— suorittaa kunnossapitosopimuksenedellyttämiä korjaustoimenpiteitä lait-teille, joissa esiintyvät viat eivät aiheu-ta liikenne- tai toimintahäiriöitä

Huoltokohteet on em. perusteella ryhmitel-ty kolmeen tärkeysryhmään: M, T ja V.

Huoltotoimenpiteet tehdään ensisijaisestitarkastukseen ja kunnonvalvontaan perus-tuen. Määräajoin tehtäviä huoltotoimenpi-teitä, kuten esim. opastinlamppujen vaihto,pyritään vähentämään seurannan ja kun-nonvalvonnan avulla.

Tarkastus- ja huoltoväliajat eri laitteilleovat riippuvaisia paitsi itse laitteistä myöskäyttöolosuhteista. Laitteille on määriteltykeskimääräiset väliajat. Näitä noudatetaanM-ryhmän laitteille ellei käyttöolosuhteistajohtuen ole toisin sovittu. T-ryhmän laittei-den tarkastusväliaikoja kunnossapitäjä voilyhentää tai pidentää ottaen huomioon lait-teille määritellyt vikatiheydet.

6.8.5.3 Laitteiden huoltokohteet,tarkastus- ja huoltotoimenpiteet

Ennakkohuollot tehdään laitekohtaistenhuolto-ohjeiden mukaan soveltaen turva-laitteiden yleisissä kunnossapitomääräyk-sissä selostettuja periaatteita. Välihuollottehdään noin 6 kk:n ja vuosihuollot noin 12kk:n välein. Ohjeet on kunnossapitäjäntoimesta laadittu ensisijaisesti M-ryhmänlaitteille. Laitevalmistajan ohjeita noudate-taan soveltuvin osin RHK:n ohjeiden lisäk-si.

Raidevirtapiirisuojastuksessa tarkastetaanopastimet, releistöt, raidevirtapiirit ja laite-tilat. Opastimien ja raidevirtapiirien tarkas-tus tehdään erillisohjeiden mukaan. Releis-tön toimenpiteisiin kuuluu jännitteiden jahidastusten mittaus, joista laaditaan mit-tauspöytäkirja. Laitetilojen toimenpiteisiinkuuluu yleispuhdistus, lämmityslaitteiden,tuulettimen, piirustusten ja varaosien tar-kastus. Tarkastusväliaika on yksi vuosi.Valo-opastimien ja raidevirtapiirien koh-dalla noudatetaan erillisohjeissa olevia vä-liaikoja.

Akselinlaskentajärjestelmä vaatii huoltotoi-menpiteitä lähinnä ulkolaitteiden ja akse-linlaskenta-anturin osalta. Tarkastukset onsuoritettava keväällä ja syksyllä.

— Akselinlaskenta-anturit:

• Tarkastetaan kiinnitysruuvien oi-kea kireys (50–60 Nm).

• Tehdään akselinlaskenta-anturienmittaukset ja säädöt.

• Tarkastetaan, etteivät akselin-laskenta-anturin lähetin tai koske-tin kosketa kiskoon

— Ulkolaitteet • Tarkastetaan ulkolaitteiden mah-

dolliset mekaaniset vauriot

Relevälitteisessä kauko-ohjauksessa tarkas-tetaan välitysryhmä kaksi kertaa vuodessa.Toimenpiteisiin kuuluu relekoskettimienpuhdistus, tarvittaessa koskettimien vaihtoja releiden säätö sekä välityspulssien mit-taus huollon jälkeen.

Tasoristeyslaitoksessa tarkastetaan opasti-met, raidevirtapiirit, puomilaitteet, releistö,virransyöttö ja laitetilat. Laitokset tarkaste-taan ja huolletaan kaksi kertaa vuodessasiten, että keväthuollossa on pääpaino me-kaanisen puolen huoltotoimenpiteissä ja


107

RAMO 98-03

syyshuollossa sähköpuolen toimenpiteissä.Opastimien toimenpiteisiin kuuluu valoyk-siköiden suuntauksen, soittokellojen, kyt-kinpisteiden ja maston tarkastus, yksiköi-den puhdistus, opastinkäsitteiden, varalan-gan ja hämäräkytkimen toiminnan kokeilu,lampunvaihto ja verkkojännitteen mittaus.

Raidevirtapiireistä tarkastetaan eristetynraideosuuden pääte-eristykset, eristysside-kiskot, ratapölkkyjen tuenta, kiskoon liite-tyt johtimet, kiskokotelot ja tehdään raide-virtapiirin seurantamittaukset. Lisäksi mita-taan diodiraidevirtapiirien suuntareleet jatarkastetaan ylijännitesuojat joka 5. vuosi.

Puomilaitteiden tarkastukseen kuuluu ko-neistojen ja puomin vaaka- ja pystyasen-non, kotelon oven, kääntölaitteiden kitkan,jousen kiinnityksen, rajakatkaisijoiden,avohammaspyörien, hammasvaihdemootto-rin öljymäärän, magneettijarrun ja puominvalvontasilmukan tarkastus sekä puominvarren ja vilkkuvalojen puhdistus.

Releistöstä tarkastetaan aikareleiden ase-tukset, ilmaisut, poistot ja vilkkuluvut, ko-keillaan käyttökytkimien, impulssireleidenja laitoksen toiminta.

Virransyötön toimenpiteisiin kuuluu akunja varauslaitteiden huolto, toimintakokeiluverkkokatkoksella, vikailmaisujen kokeiluja kytkinpisteiden tarkastus.

Laitetilan yleiskunto, ilmastointi ja lämmi-tys sekä piirustukset ja varaosat tarkaste-taan.

Valo-opastimien kunnossapitoon kuuluunäkyvyysajo, lamppujen määräaikaisvaihtoja mekaaninen huolto. Näkyvyysajo teh-dään kerran vuodessa: joka toinen vuosivaloisana aikana ja joka toinen pimeänäaikana. Ajon aikana tarkastetaan pääraitei-den opastimien ja merkkien näkyvyys.

Lampunvaihto tehdään kerran vuodessaperusasennon lampuille ja joka toinen vuo-si muille lampuille.

Mekaaninen huolto tehdään kerran vuodes-sa. Siihen kuuluu opastinyksiköiden tarkas-tus ja puhdistus, johtoliitosten tarkastus,vikailmaisujen kokeilu, suuntauksen sekämaston ja taustalevyjen tarkastus.

Mekaanisia opastimia huolletaan kaksikertaa vuodessa ja joka viides vuosi teh-dään opastimille täyshuolto. Mekaanisillaopastimilla tarkoitetaan siipiopastimia,vaihdonkielto-opastimia ym.

Välihuollossa tarkastetaan siivet, siivenvärilasit, siipien ja kiertopyörän jalustojenkiinnitys, kääntölaitteen vipuvarret ja sii-ven kääntötangot, kiertopyörä, lyhdyt jalyhtyhissit, siipi- ja lyhtyhissien kosketti-met, teräsköydet, liinanohjaimet, kilvet jajohtolankojen tasausruuvit. Lisäksi kokeil-laan lyhtyhissien toiminta, automaattisensiiven alaslaskijan toiminta sekä hehkulam-put.

Vuosihuollossa tehdään välihuollon toi-menpiteet ja lisäksi vaihdetaan tarvittaessahuonokuntoiset teräsköydet, voidellaanliukupinnat ja liukulaakerit, kokeillaan sii-ven tasapainotus ja siiven palautuminenperusasentoon langan katketessa.

Täyshuolto käsittää vuosihuollon toimenpi-teiden lisäksi käyttövipujen tarkastuksen jakunnostuksen, siipien ja kiertopyörän puh-distuksen ja rasvauksen sekä tarvittaessamaston maalauksen.

Raidevirtapiirien kunnossapitoon kuuluueristetyn raideosuuden tarkastus ja huoltokaksi kertaa vuodessa, toiminnan ja raide-releen tarkastus kerran vuodessa sekä virta-mittaukset kaksikiskoisesti eristetyille rai-


108

RAMO 98-03

devirtapiireille kerran vuodessa. Lisäksitehdään moottorireleille täyshuolto 7 vuo-den välein ja testataan ylijännitesuojat joka5. vuosi.

Eristetystä osuudesta tarkastetaan eristys-jatkokset, eristysjatkosten kohdalla olevatpölkyt, kiskoliityntäkotelot, kytkinlistat jajohtimet, kiskoliitäntä- ja yhdistysjohtimet,turvalaitteiden maadoitusjohtimet, kiskot,pölkyt, betonipölkyn ja kiskon väliset eris-tykset, poikittaiseristykset ja kytkinkaapit.Em. toimenpiteistä tehdään kiskoon liitet-tyjen johtimien, kytkinlistojen ja niidenjohtimien tarkastukset kaksi kertaa vuodes-sa.

Raidevirtapiirin toiminnan tarkastus perus-tuu käyttöönoton yhteydessä tai sen jälkeentehtyyn perussäätöön, jolloin seurantamit-tauksissa verrataan mittaustuloksia vastaa-viin perussäädön tuloksiin. Mittaukset ovatraidevirtapiirimallikohtaisia.

Raidereleen kunto perustuu päästö/veto -suhteen määrittämiseen. Kun arvo laskeealle releelle määritellyn arvon on rele vaih-dettava. Moottorireleille tehdään täyshuoltolaitevalmistajan ohjeiden mukaan.

Kaksikiskoisesti eristetyille osuuksille teh-dään virtamittaukset, joilla selvitetäänmahdolliset maadoitusten aiheuttamat vir-taepäsymmetriat.

Raidevirtapiirien ylijännitesuojat tarkaste-taan testauslaitteella 5 vuoden välein.

Vaihteen sähkökääntölaitteita tarkastetaanja huolletaan vaihteen päätarkastuksen yh-teydessä, tarkastushuollossa, vuosihuollos-sa ja täyshuollossa.

Vaihteen päätarkastuksen yhteydessä tar-kastetaan kieliraot, tukikiskon kiinnitys,tankojen niveltapit, kääntölaitteen kiinni-

tys, jäysteet, kielen jännitykset, suojat jalämpösauvojen kiinnnitykset. Tarkastusvälion pääraidevaihteille > 120 km/h 3kk,muille pääraidevaihteille 6 kk ja muillevaihteille 24 kk.

Talvella tehtävässä tarkastushuollossa tar-kastetaan kääntölaitteen ja kiinnitysrauto-jen kiinnitys, veden poisto, tankojen tapit,holkit ja lukitussokat, kääntölaitteen val-vontakoskettimet, tankojen säätö, kannensuojaläpät, asetusvoima, opastinlyhty tai -levy, vaihteen suojakannet, lämpösauvojenkiinnitys ja vaihteen rullat.

Vuosihuollossa tarkastetaan salaojitus, suo-jakannet, pultit ja saksisokat, kääntölaitteenkiinnitys ja kiinnityspölkyt, tukikiskonkiinnitys, kielen jännitykset, rullat, tanko-ja lumisuojat, tankojen säätö, lukitusliike,mahd. vauriot aukiajon tms takia, lukko jakäsikampi, kääntölaitteen puhtaus, ruos-tesuojaus ja maalaus sekä koskettimiensäädöt, uusitaan niveltapit ja kielen holkit,suoritetaan vaihteen ja tappien voitelu sekäsäädetään vaihteen opastin. Siemensinkääntölaitteille tehdään laitetoimittajan oh-jeiden mukaan kääntölaitteen voitelu jatoiminnan kokeilu. LME:n kääntölaitteilletehdään vastaavasti kääntölaitteen voitelu,koskettimien tarkastus, ruuvien kiristämi-nen, toimintakokeilu, kosketinasetelmankuluneiden osien vaihto sekä moottorin javaihdelaatikon välisen kytkennän tarkastus.

Täyshuolto tehdään kääntölaitteille käytös-tä riippuen 4 tai 8 vuoden välein. Siihenkuuluu kääntölaitteen vaihtotyö vaihteellaja huoltotyö verstaalla. Vaihtotyö vaihteellakäsittää kääntölaitteen ja tukikiskojen kiin-nitysten, tankojen niveltappien ja kielenjännitysten tarkastuksen, kääntölaitteenirroituksen, uuden kääntölaitteen asennuk-sen, kielen holkkien uusimisen, tankojenkiinnityksen, vaihteen voitelun ja rullientarkastuksen, tankojen ja vaihteen opasti-


109

RAMO 98-03

men säädön, vaihteen asennon tarkastuk-sen, aukiajolaitteiston ja laskijalaitteen toi-minnan kokeilun, tankoja lumisuojienasennuksen sekä loppukokeilun. Huoltotyöverstaalla tehdään laitevalmistajien ohjei-den mukaan.

Vaihteenkoskettimia tarkastetaan ja huolle-taan vaihteen päätarkastuksen yhteydessä,vuosihuollossa ja täyshuollossa.

Vaihteen päätarkastuksessa tarkastetaankiinni olevan kielen valvontarajat, auki ole-van kielen jäljellä oleva lukitusliike, tuki-kiskon kiinnitys, kiilalukon niveltapit, tan-kojen niveltapit, koskettimen kiinnitys jasuojukset. Tarkastusvälit ovat samat kuinvaihteen kääntölaitteella.

Vuosihuollossa tarkastetaan toiminta, ve-den poisto, koskettimen tarkistustankojenja kielien niveltatappien välykset, kosketti-men ja kosketinsillan kiinnitykset, sääde-tään ja voidellaan vaihteenkosketin.

Täyshuoltoon kuuluu koskettimen vaihto-työ vaihteella ja huoltotyö verstaalla.Täyshuolto tehdään joka 10. vuosi. Vers-taalla kosketin puretaan, pestään ja kulu-neet osat vaihdetaan. Koskettimien toimin-ta ja säädöt tarkastetaan laitevalmistajanohjeen mukaan.

Mekaanisia kääntölaitteita tarkastetaan jahuolletaan päävaihteen tarkastuksen yh-teydessä ja vuosihuollossa.

Vaihteen päätarkastuksessa tarkastetaankääntölaitteen kiinnitys, käyttövivut ja nii-den kiinnitys, paikalliskääntölaite, käyttö-tangon niveltapit ja sokkanaulat, opastin-lyhty tai -levy, jalusta ja käyttölaitteet, mi-tataan vaihteen kärkimitta ja kielen välyssekä suoritetaan toimintakokeilu.

Vuosihuollossa korjataan vaihteen päätar-kastuksessa havaitut puutteet. Vaihteenpäätarkastuksen toimenpiteiden lisäksi tar-kastetaan teräsköydet, kiristyslaite, asetin-laitekoneen kammen sisärumpu ja kääntö-laitteen liike, puhdistetaan kääntölaite, voi-dellaan kääntölaite vipuineen ja niveltap-peineen, teräsköydet sekä asetinlaitekoneenkammen sisärumpu. Lisäksi tarkastetaanopastinlyhdyn tai -levyn suuntaus, vaihteenkärkimitta, vaihteen säätö, niveltapit ja hol-kit, kokeillaan kääntölaitteen, kiristyslait-teen ja asetinlaitekoneen kammen toimintasekä toiminta johtolangan katketessa.

Mekaanisia lukituslaitteita tarkastetaan jahuolletaan vaihteen päätarkastuksen yh-teydessä ja vuosihuollossa.

Vaihteen päätarkastuksessa tarkastetaanlukituspyörän suojalaatikko ja kansi, luki-tuspyörä, lukitustangot, linjaalit niveltap-peineen ja sokkanauloineen sekä linjaalinohjain. Lisäksi suoritetaan lukituspyöräntoimintakokeilu.

Vuosihuollossa tarkastetaan vaihteen pää-tarkastuksen toimenpiteiden lisäksi teräs-köydet, puhdistetaan lukituspyörä, voidel-laan lukituspyörä, välilukituspyörän akselija teräsköydet sekä lukituspyörän lukitusle-vyn säätö. Huollon jälkeen kokeillaan luki-tuspyörän toiminta ja lukituspyörän toimin-ta johtolangan katketessa.

Vaihteen lukkoja tarkastetaan ja huolletaanvaihteen päätarkastuksen yhteydessä.

Kiilalukon kunnossapidossa tarkastetaanvaihteen kärkilatan kiinnitys, kielen ja tuki-kiskon kunto ja kiinnitys, tappien ja holkki-en väljyys, liikkeenrajoittimien, käyttötan-kojen ja asettimien kunto, mitataan vaih-teen kärkimitta, poistetaan kielen ja tuki-kiskon jäysteet sekä voidellaan kiilalukko.Haka- ja nivellukkojen huollossa noudate-


110

RAMO 98-03

taan kiilalukon huolto-ohjeita soveltuvinosin.

Vaihteen asettimen riippulukon ja varmis-tuslukon kunto tarkastetaan ja voidellaansekä kokeillaan varmistuslukon toiminta.Lisäksi tarkastetaan varmistuslukon suoja-kotelo, käyttö- ja vara-avaimet, lyijytyksetsekä vaihteen asettimen ja vaihteen opasti-men liike.

Sähkösulku tarkastetaan ja huolletaan vaih-teen päätarkastuksen yhteydessä ja vuosi-huollossa.

Vaihteen päätarkastuksessa tarkastetaansähkösulun kiinnitys, kotelot ja suojat, eris-tykset ja yhdyslenkit, käyttötangon nivelta-pit ja sokkanaulat sekä tehdään toimintako-keilu.

Vuosihuollossa korjataan vaihteen päätar-kastuksen yhteydessä todetut puutteet. Li-säksi tarkastetaan sulkumagneetti ja ankku-rinasta, kosketinsovitukset, koskettimienrullat, salpakappale ja tankojen ohjaimenhuopatiiviste, mitataan lukitusliike molem-piin suuntiin ja sulkumagneetin jännite,puhdistetaan, sulkumagneetti, ankkurinastaja kosketinsovitus, voidellaan salpakappaleja sähkösulku niveltappeineen sekä kokeil-laan koskettimien rullien ja sähkösuluntoiminta.

Kampiasetinlaitteelle tehdään väli-, vuosi-ja täyshuolto. Täyshuolto tehdään joka vii-des vuosi.

Välihuollossa kokeillaan kampiasetinlait-teen toiminta, tarkastetaan vaihteen kääntö-kammen sisärummun pideke, kampien kä-densijat, kammen apuleuan kiinnitys, kam-men kiinnityssokat ja jouset, kulkutiekan-get, jouset ja sokat, varmistuslukkojenkäyttö- ja vara-avaimet, teräsköydet, lyijy-tykset, maadoitus paluukiskoon, kilvet ja

koskettimet, voidellaan keinuelementtienliukupinnat ja kulkutiekankien nivelet.

Vuosihuollossa tarkastetaan välihuollontoimenpiteiden lisäksi riippuvuuselement-tien kunto, pulttiliitokset, juuripyörien kiin-nitys ja suuntaus, teräsköysisuojat, kam-men asennon ilmaisimet, apukampi, mah-dolliset kampien lukitukset ja juuripyörä-laatikon viemäröinti, täytetään vaseliiniku-pit ja puhdistetaan juuripyörälaatikko.

Täyshuollossa asetinlaitekone tarkastetaanja huolletaan perusteellisesti. Vuosihuollontoimenpiteiden lisäksi vaihdetaan kuluneetosat ja köydet, puhdistetaan kulkutielinjaa-lit, vaihdetaan tarvittaessa juuripyörät, kil-vet ja suoritetaan maalaus.

Varmistuslukkokoskettimille ja -kosketin-laitteille tehdään väli- ja vuosihuolto. Väli-huollossa tarkastetaan varmistuslukkokos-ketin, käyttö- ja vara-avaimet, voidellaanvarmistuslukko ja kokeillaan koskettimentoiminta.

Vuosihuollossa tarkastetaan varmistusluk-kojen kansien kuluneisuus, käyttöavaimet,vara-avainteline, lyijytykset, kosketinlait-teen kulkutiesalvan kunto ja kosketinlait-teen rajakatkaisijat, voidellaan varmistuslu-kot ja kosketinlaitteen kulkutiesalpa sekäkokeillaan toiminta.

Avainsalpalaitteelle tehdään väli- ja vuosi-huolto. Välihuollossa tarkastetaan avainsal-palaite silmämääräisesti, kokeillaan sentoiminta ja tarkastetaan vara-avainten sine-töinti. Vuosihuollossa tarkastetaan sine-töinti, avaimet, salpalaitteen avaimen kara,peitelevyn kiinnitys, kotelot, saranat, tiivis-teet ja painonappi, puhdistetaan avaimenreikä ja voidellaan saranat.


111

RAMO 98-03

Maavikailmaisimien toiminta kokeillaankaksi kertaa vuodessa. Tarkastus tehdäänlaitetoimittajien ohjeiden mukaan.

Releistöjen turvallisuustarkastuksia teh-dään laitteille, joiden vioittuminen ei ilme-ne toimintahäiriöinä. Tällaisia ovat mm.virtapiirien kaksoiskatkaisuissa olevat toi-set koskettimet, relekäämin miinuspuolellaolevat koskettimet laitoksissa, joissa ei olemaavikavalvontaa.

Mekaanisille johtolinjoille tehdään väli- javuosihuolto sekä täyshuolto joka 5. vuosi.

Välihuollossa tarkastetaan johtokehrien janiiden suojakansien kiinnitys, maadoituksetja suoritetaan voitelu.

Vuosihuollossa tehdään välihuollon toi-menpiteet ja lisäksi puhdistetaan ja kunnos-tetaan johtokanavat, kanavien kannet jakulmapyörät, poistetaan kasvillisuus ym.ilmalinjojen alta, rasvataan teräsköydet,tarkastetaan nousurännien kannatintolpat,teräsköydet, tasausruuvit, liittimet, sokat,johtokanavien viemäröinti ja raiteen alitus-putket.

Täyshuollossa tehdään vuosihuollon toi-menpiteet ja lisäksi uusitaan ruostuneet jarispaantuneet teräsköydet, pestään johto-kehrät, suoritetaan ilmalinjojen pylväidenlinjaus, tarvittaessa vaihdetaan kulma-pyörät ja maalataan laitteet.

Kiristyslaitteille tehdään väli- ja vuosihuol-to sekä täyshuolto joka 5. vuosi. Välihuollossa tarkastetaan hammastanko-jen ja pidätinhampaiden kunto, vastapaino-jen kiinnitys, teräsköydet ja maadoituksetsähköradalla sekä suoritetaan voitelu.

Vuosihuollossa tarkastetaan välihuollontoimenpiteiden lisäksi pulttiliitokset, kiris-tyslaitteen pystysuoruus, vastapainojen oi-

kea korkeus, juuripyörälaatikon ja johto-pyörien kunto.

Täyshuollossa tehdään vuosihuollon toi-menpiteet ja lisäksi vaihdetaan kuluneetosat, maalataan kiristyslaitteet ja kampientunnusnumerot vastapainoihin.

Akustojen ja varauslaitteiden kunnossapi-toon kuuluu tasasuuntaajien, lyijyakustonja nikkeli-kadmium-akuston tarkastus jahuolto. Tasasuuntaajat tarkastetaan kerranvuodessa, pienet akut kaksi kertaa ja suuretakut (> 300 Ah) kolme kertaa vuodessa.Kaukomittauksen piirissä olevat suuretakustot tarkastetaan ja huolletaan kerranvuodessa.

Tasasuuntaajalle tehdään silmämääräinenyleiskunnon tarkastus, laitteen sisäinen tar-kastus ja laitteen sähköisen toiminnan tar-kastus. Yleiskunnon tarkastus käsittäämerkkilamppujen ja mittareiden sekä ilmankierron tarkastuksen. Laitteen sisäiseentoimenpiteisiin kuuluu puhdistus sekä joh-toliitosten ja elektrolyyttikondensaattorien,vastusten ym. tarkastus. Laitteen sähköisentoiminnan tarkastus käsittää varausjännit-teiden tarkastuksen ja säädön sekä automa-tiikan tarkastuksen.

Lyijyakuston ja nikkeli-kadmium-akustontarkastus- ja huoltotoimenpiteitä ovat akku-huoneen ilmanvaihdon, lämpötilan ja siis-teyden tarkastus, akun nestepinnan tason janapaliitosten tarkastus sekä kennojännitei-den ja napajännitteen mittaukset. Ominais-painomittaukset tehdään otettaessa akkukäyttöön ja kun kennojännitemittauksissatodetaan poikkeamia. Purkauskokeita teh-dään suurille lyijyakustolle ensimmäisenkerran takuuaikana, joka 3. vuosi 10 ikä-vuoteen asti ja sen jälkeen joka toinen vuo-si.

112

RAMO 98-03

Laitetilojen puhdistus käsittää relehuonei-den, relekojujen sekä rele- ja kytkinkaappi-en puhdistuksen.

Relehuoneet puhdistetaan kolme kertaavuodessa, relekojut ja -kaapit kerran vuo-dessa. Asennus- ja muutostöiden yhteydes-sä laitetilat siivotaan tarvittaessa päivittäintai viikottain.

Relehuoneiden puhdistukseen kuuluu laite-tilan lattian imurointi, lattian vahaus tarvit-taessa ja pölyjen pyyhkiminen. Laitteisto-jen ja kojeistojen puhdistamisen tekee säh-köalan ammattihenkilö. Silikonia ja sähköäjohtavia puhdistusaineita ei saa käyttää.

Relekojujen -kaappien puhdistukseen kuu-luu lattian, seinien, katon ja telineiden imu-rointi. Puhdistus tehdään sähköasentajientoimesta muun huoltokierroksen yhteydes-sä.

6.8.5.4 Viankorjaus

Turvalaitteiden viat ilmoitetaan keskitet-tyyn vianvastaanottopisteeseen, joka yleen-sä on käyttökeskus. Vian vastaanottajamäärittelee korjauskiireellisyyden, rekiste-röi ilmoitustiedot vianseurantajärjestel-mään ja antaa kiireellisten vikojen kohdallatyömääräyksen viankorjausta varten kun-nossapitohenkilökunnalle.

Ei kiireelliset viat ilmoitetaan edelleen tur-valaitetyönjohdolle korjattavaksi työaikana.

Viankorjauskiireellisyyden määrittelyä var-ten rataverkko on jaettu radan, liikenteen jaturvalaitejärjestelmien perusteella neljäänrataluokkaan.

Turvalaitteiden käytettävyys edellyttääviankorjausvalmiutta myös varsinaisen työ-ajan ulkopuolella. Tätä varten kunnossapi-täjällä on oltava erilaisia varallaolojärjes-telmiä (vuorotyö, viikonloppuvarallaoloym) riippuen viankorjausalueen käytettä-vyysvaatimuksista.

Keskitetty korjaustoiminta tulee kysymyk-seen kun laitetta ei ole tarkoituksenmukais-ta kunnostaa käyttöpaikalla turvallisuus-syistä, erikoisresurssien tarpeesta tms. joh-tuen. Laite vaihdetaan käyttöpaikalla toimi-vaan ja lähetetään korjattavaksi tai huollet-tavaksi kunnossapitäjän tai laitevalmistajanverstaalle.

6.8.6 Luettelo tyyppihyväksytyistä lait-teista

Tyyppihyväksytyt laitteet on esitetty liit-teessä 34.

RAMO 6.9 Viiteluettelo

113

RAMO 98-03

6.9 Viiteluettelo

1 Rakennusten sähköasennukset A2-94 (SETI)

2 ST-käsikirja ”Varavoimalaitokset -93”

3 SETI:n tiedonanto T85-91 ”Pienjänniteisen moottorigeneraat-torin liittäminen sähkölaitteistoon”

4 Kiertokirje KY-204-92 ”UPS-ASENNUKSET” (SETI)

5 ST-kortisto 52.30 ”Akustot”

6 Käsikirja Rakennusten sähköasennuksista D1-95 (SETI)

7 Maadoituskirja -91 (Suomen Sähköurakoitsijaliitto)

8 ST-kortisto 52.35 ”Varmennettu sähkönjakelu UPS”

9 ST-kortisto 53.21 ”TN-järjestelmien maadoitukset”

10 Turvalaitteiden yleiset kunnossapitomääräykset (VR 1996)

11 Piirustus: Turvalaitepiirrosmerkit 4044 500E 10281 (VR)

12 Sähköistyksen kiinteiden laitteiden suunnittelu ja rakentami-nen (RHK)

13 Sähkötekniset määräykset ja ohjeet (VR)

RAMO 6 Liite 1/1 (2)

RAMO 98-03

Vaihteenkääntölaitteet


RAMO 98-03

Kääntölaite Siemens

Kammen aukko

855

Vaihteenkääntölaitteet


RAMO 98-03

Vaihteen kosketin


RAMO 98-03

Oikealle suistava raiteensulkuVasemmalle suistava raiteensulku edellisen peilikuva

Raiteensulku


RAMO 98-03

1

2

3

4

5

7

6

Suojaputki

YV60 1:9 BETONIRATAPÖLKYILLÄ

KOHTA 1

Päätelaatikko,vaihtoehto A ja B

2 kpl 25mm² Cu kirkasReiällinen ratapölkky

KOHTA 6 (Edellisen kohdan peilikuva pysty- ja vaaka-akselin suhteen)

Asennusputkijohto MKEM16



Syöttö- ja Z-lenkkijohtimien asennus linjalla ja vaihdealueella


RAMO 98-03

KOHTA 2

1

2

3

4

5

7

6


Reiällinen ratapölkky Asennusputkijohto MKEM16

KOHTA 7 (Edellisen peilikuva)

YV60 1:9 BETONIRATAPÖLKYILLÄYV54 1:9 BETONIRATAPÖLKYILLÄ



RAMO 98-03

1

2

3

4

5

7

6

43

Kohta 3


34 35 36 37S 38S 39S 40S 41 42

Suojaputki Suojaputki2 kpl 25mm² Cu kirkas

Kohta 5 (Edellisen peilikuva pysty- ja vaaka-akselin suhteen)




RAMO 98-03

1

2

3

4

5

7

6

KOHTA 4


78 67 66 64 63

Päätelaatikko,vaihtoehdot A ja B

Suojaputki2 kpl 25mm² Cu kirkas


79 65

79S78 Reiällinen ratapölkky

6778S79S-2S-2

79

66



RAMO 98-03

176175174S173S172S171S170169

1

2

3

4

5

7

6

Kohta 3Kohta 5 (Edellisen peilikuva pysty-ja vaaka-akselin suhteen)

SuojaputkiAsennusputkijohto MKEM16





RAMO 98-03

1

2

3

4

5

7

6

KOHTA 4


266S

265264 271 272 274 275 276 277

273

272

271

265S

264S

263S

262261

260259

Päätelaatikko, vaihtoehto A ja B





RAMO 98-03

034

035

036

1

2

3

4

5

7

6


033S

032S

031S

030S

029

028

Suojaputki

KOHTA 3

2 kpl 25mm² Cu kirkas


KOHTA 5 (Edellisen peilikuva pysty- ja vaaka- akselin suhteen)



RAMO 98-03

1

2

3

4

5

7

6

KOHTA 4

Päätelaatikko,vaihtoehdot A ja BAsennusputkijohto MKEM16 060S

064 081 081 081 081 081 081 055

046047048063064

060S

081081081081081

063047

081


048



RAMO 98-03

1

2

3

4

5

7

6

Suojaputki2 kpl 25mm² Cukirkas

YV54 1:9 PUURATAPÖLKYILLÄ

KOHTA 1




Suorakaideputki 30x50



RAMO 98-03

1

2

3

4

5

7

6


KOHTA 2







RAMO 98-03

029 030 031 032 033 034 035


1

2

3

4

5

7

6

Kohta 3


Suojaputki

2 kpl 25mm² Cu kirkas


Kohta 5 (Edellisen peilikuva pysty- ja vaaka-akselin suhteen)



RAMO 98-03

1

2

3

4

5

7

6KOHTA 4


T5 T4

Päätelaatikko,vaihtoehdot A ja B

T6T8T9T10T12 T11 T3

T4T3T2T1


T5 T6 T7 T8



RAMO 98-03

2.7.

..3.1

m

Rai

teid

en v

älis

sä e

täis

yys

mää

räyt

yy r

aide

välin

muk

aan!

Päätelaatikko,vaihtoehto B

jonka sisällä syöt-töjohdot kulkevatpäätelaatikostaratapölkkyyn

Salaojaputki ø 75

Syöttöjohdon suoja-putken teleskooppi-liitäntä betonirata-pölkkyyn


Syöttöjohdon ja tarvikkeiden asennus betoniratapölkkyyn


RAMO 98-03

QA

-put

ki

140

Kiil

a-an

turi

M10

x65G

Sal

aoja

putk

i 75


Syöttöjohdon suojaputken teleskooppiliitäntä betoniratapölkkyyn


RAMO 98-03

Maanpinta

MaakaapelitSyöttöjohtoMKEM16

Riviliitin

50

Salaojaputki 75eristysjatkonbetoniratapölkylle

Ø


Päätelaatikko, vaihtoehto A


RAMO 98-03

Y-liitin

Syöttöjohto MKEM 16

Kuusioruuvi, mutteri, aluslaatta

Kaapelikenkä

Kisko

Tappijuotos

X

UIC 60

UIC 54

K43

Kisko x

81

75

70


Syöttöjohdon kiinnitys kiskoon


RAMO 98-03

UIC 60

UIC 54

K43

Kisko x

81

75

70


Syöttöjohdon kiinnitys kiskoon


RAMO 98-03

Kohta X(Kohta Y peilikuva)

Y

UIC 60

Vaihtoehto A

UIC 54

K43

Kisko x

81

75

70

Vaihtoehto B

x x

X

Kisko Sisdekisko

Yhdysjohto

Tappijuotos

Sidekiskon yhdysjohdon asennus


RAMO 98-03

1)

3-valoisen pääopastimen

taustalevy

Esiopastimen taustalevy

Maston yläosa(masto)

Maston alaosa

(maajalusta)

A

Rai

teen

kes

kivi

iva

5150

6310

7240

Kiskon kulkupinta

1)

Mitta A suoralla: pääraiteella 2550...2800, sivuraiteella min. 2250

Mitta A kaarteessa:

Suoran raiteen mittoihin lisätään RAMO:n taulukon2.5:1 mukaiset levitykset

Numero-opastin

Opastinmaston asennusmitat


RAMO 98-03

A

OPASTINMASTON ASENNUSTARKASTUSPÖYTÄKIRJA

P-johdin M-johdin 25 kV

j

c

h

h jMitattu Teor. Mitattu Min. Mitattu Min. Mitattu

Opastinmas-ton nimi

Raidegeometriansijainti (x,y,z)

Perustaelementinsijainti (x,y,z)

A c

Opastinmastonrataosa/km+m

/ +

5150 1000 2000

Tarkastaja / / Allekirjoitus / Nimen selvennys

nMin. Mitattu

n

500

m

g

m

500

g

1000

Min. Mitattu Min. Mitattu

Opastinmaston asennustarkastuspöytäkirja


RAMO 98-03

8

2500

900

715

Suojavyöhyke(Ks. taulukko)

A (Ks. Taulukko)

k.s.k.

Korkeusviiva

8

Suojavyöhyke [m]

Nopeus [km/h]

Mitta A [mm]

0...60 65...120 125...200 205...220

0,5 1,0 1,5 2,0

4800 5300 5800 6300

Suojavyöhykkeen ja A:n riippuvuus toisistaan

1700

5700

Ulokeportaalin asennusmitat (korkea laituri)


RAMO 98-03

8

Kävelytaso

a

h

g

ULOKEPORTAALIN ASENNUSTARKASTUSPÖYTÄKIRJA


f

8

a ±100 c ±100 dMitattu Max. Mitattu Teor. Mitattu Teor. Mitattu

Ulokepor-taalin nimi

Raidegeometriansijainti (x,y,z)


ATeor. Mitattu

Ulokeportaalinrataosa/km+m

h

Mitattu Mitattu

g

1000

/ +

Min. Mitattu Mitattu

f

l


1000

500270

l

nm

Min.

Min. Min.

c

A

m

d

n

500

MitattuMin.

5700 1000 60

Raiteen kaarteensäde/kallistus

/

1)

1) Mitta a muuttuu kaarteessa RAMO:n taulukon 2.5:1 mukaisilla arvoilla. Kaarretapaus selvitetään paikkakohtaisesti!

1700

Ulokeportaalin asennustarkastuspöytäkirja


RAMO 98-03

8

Kävelytaso

a

h

g



f

8

a ±100 c ±100 dMitattu

1700

Max. Mitattu Teor. Mitattu Teor. Mitattu

Ulokepor-taalin nimi

Raidegeometrian(R) sijainti (x,y,z)


ATeor. Mitattu


h

l

Mitattu Mitattu

g

1000

/ +

Min. Mitattu Mitattu

f


1000

500270

l

nm

Min.

Min. Min.

c

A

m

5700 1000 60

500

nMitattuMin.


/

1)

1) Mitta a muuttuu kaarteessa RAMO:n taulukon 2.5:1 mukaisilla arvoilla. Kaarretapaus selvitetään paikkakohtaisesti!

Ulokeportaalin asennustarkastupöytäkirja


RAMO 98-03

Opastinkehä

Numero-opastin

Pääopastimen taustalevy


Portaalin jalka

Perustaelementti

Orsi

k.s.k.

Ulokeportaalin asennusmitat linjalla


RAMO 98-03

Opastinkehä

Numero-opastin



Portaalin jalka

Perustaelementti

Orsi

k.s.k.



RAMO 98-03

8

Kävelytaso

e

d

b a c

h

j

g


AB


f

8

8

8

a ±100 b ±100 c ±100 dMitattu Teor. Mitattu Teor. Mitattu Teor. Mitattu

Ulokeportaa-lin nimi 1)

Raidegeometrian(R) sijainti (x,y,z) 2)


A BTeor. Mitattu


h j

Mitattu Mitattu Mitattu Mitattu Mitattu

g

1000

/ +

eMin. Mitattu Mitattu

fMitattu Mitattu

mk l


1000 500270 270 270

k l

nm

Raide R

Mittojen B ja b teoreettiset arvot suoralla

Huom! Sijoita B:n ja b:n arvo alla olevan taulukon vastaaviin laatikoihin (Teor.).

B4100

4300

4500

b1700

1800

1900

2) Lähinnä perustusta oleva raide

Min.

Min. Min. Min. Min. Min. Min. Min.

1) Jalustan puoleinen pääopastin

MitattuMin.

500

n

5700 1000 60

60


/

3) 3)

3) Mitat a ja b muuttuvat kaarteessa RAMO:n taulukon 2.5:1 mukaisilla arvoilla. Kaarretapaus selvit etään paikkakohtaisesti!

1700



RAMO 98-03

8

Kävelytaso

e

d

b a c

h

j


AB


f

8

8

8

g

nm

k l


Raide R

a ±100 b ±100 c ±100 dMitattu Teor. Mitattu Teor. Mitattu Nim. Mitattu

Ulokeportaa-lin nimi 1)

Raidegeometrian(R) sijainti (x,y,z) 2)


A BTeor. Mitattu


h j

Mitattu Mitattu Mitattu Mitattu Mitattu

g

1000

/ +

eMin. Mitattu Mitattu

fMitattu Mitattu

mk l

1000 500270 270 270

Mittojen B ja b teoreettiset arvot suoralla

B4100

4300

4500

b1700

1800

1900

2) Lähinnä perustusta oleva raide

Min.

Min. Min. Min. Min. Min. Min. Min.

1) Jalustan puoleinen pääopastin

MitattuMin.

500

n

5700 1000 60

60

Huom! Sijoita B:n ja b:n arvo alla olevan taulukon vastaaviin laatikoihin (Teor.).


/

3) Mitat a ja b muuttuvat kaarteessa RAMO:n taulukon 2.5:1 mukaisilla arvoilla. Kaarretapaus selvit etään paikkakohtaisesti!

3) 3)

1700



RAMO 98-03

Opastinsillan asennusmitat

RA

MO

6 Liite 9/1 (1)

RA

MO

98-03

V106

V102

V104P002

P001

Z

Z

Er042

Er041

E116

E115 P116

P115

Er1161

Er1151

Er1162

Er1152

E118

E117

O101

Er301T301

Z

Er1181

P112

E114

E113

Er1122

Er1112

Er114

Er113P114

P113

V002 V004

V001 V003

V101Er011

E001

E002

Er001

Er002

Er101V105

8

888

88

8 8

8 8

88

Ev104

/106

Ev102 Er1171

Er012Ev002

Ev001/003/101

Ev004

8 E101

Vaihde- ja opastinturvalaitos

RA

MO

6 Liite 10/1 (1)

RA

MO

98-03

471

472

473

P471

P472

P473

401e

402e

403e

V401

V403

V405

V407

421

422

423

V412

V410

V406

V408

V404

V402 441p

E461

E462

E463

KRS

E463

E461

P472

P473

443p

442p

401

402

403

441

442

443

TÄK KÄK

RPVKPV VPV V ON EI

v-ilm

WGS TSp

WLP WLW

VERKKO VARA 60K 60P

SK

MER MV

MO

SU1 SU2

SU3 SuP SU4

VIKA

60-VIKA

EI 1/2

V-Lämmitys

3/4 V

1/2

3/4

1/1 LM1

1/2

3/4

1/1 LM2

ON LK EION TAULU EI

I II

III IV

Ilmaisinvalot

Its Käs

0-Lts 0-Käs

Päivä

Yö

EK HPEKRP

VALMIS

KO EK

TIKKURILA

SKRP K-Per

KERAVA

ORP

HPOHPLHP

SEISSO-SEIS

VHPVAPV-vapV-luk

Aut.kään.esto

Releasetinlaitteen ohjaus- ja ilm

aisintaulu

RA

MO

6 Liite 11/1 (1)

RA

MO

98-03

VARMISTUSLUKKO- JA OPASTINTURVALAITOS

VAIHDEKOJUSSA:TOIMISTOHUONEESSA:

RELEKAAPISSA:

- Ohjaustaulu II

- Ohjaustaulu I

- Puhelin

- Ohjaustaulu III

- Kosketinlaite k ,k ,k3 4 7

P372

E374

SEINÄJOKI

ÄHTÄRI

k ,k1 2

V001 V002

k ,k3 4

- Kosketinlaite k ,k ,k 12

5

TOIMISTO

~km

371+

228

~1350m ~410m

~330m ~1350m

~km

372+

728

~km

373+

130

~km

374+

087

~km

374+

420

~km

375+

770

- Virransyöttölaitteet

- Varmistuslukkojen vara-avaimet

K -K (1 kpl kutakin mallia)

Tasoristeyslaitos

ks Säy T526

~km 373+100

VAIHDEKOJU

V005

4

V006

V007

4a

V003

k6

k /k5

001

002

003

004SpI

k /k78

km 373+428

RELEKAAPPI

p372 /001,p372 /002-003 e374 /001,e374 /002-003e372 /001

6

p372 /001 p372 /e374m m

Eo374

81

k8

Varm

istuslukko- ja opastinturvalaitos

RA

MO

6 Liite 12/1 (1)

RA

MO

98-03

Leikkaus A - A

Kosketinvalvonta, syöttö

157

Aukiajettava vaihde

RA

MO

6 Liite 13/1 (1)

RA

MO

98-03

1:9 35 m

1:15.5 -1:26 50 m

0-5 m

20 m

9 m 3 m

Er403

405

404

Er402

Er401ErV001/003/005

V001 V003

V005

V007

P401

5 m 1-2 m

P402

O404

P403

O402

5 m

ErV007

Esim

erkkejä raide-eristysten sijoituspaikoiksi


RAMO 98-03

Reikien poraus (mm)

Kytkentäkotelo

Suojaputki

LähetinVastaanotin

c c

a

b

min

200

UIC60

UIC54

a b c74

68

Akselinlaskenta-anturit ALCATEL

Auraussuoja

Raiteen keskiviiva148±0,213

13 ±0,2 148

±0,2

±0,2

Kisko

1600 Ratapölkyn päästä

Akselinlaskenta-anturit


RAMO 98-03

1600 Ratapölkyn päästä

Kytkentäkotelo

Lähetin

Vastaanotin

Salaojaputki i70

c

13 upotus 1x45E (pora 25)

Rai

teen

kes

kivi

iva

Auraussuoja

Akselinlaskenta-anturit SIEMENS

Reikien poraus (mm)

UIC60

UIC54

a b c85±1,5

72±1,5

a

b

27013 upotus 1x45E (pora 25)

270

Kisko

Akselinlaskenta-anturit

RA

MO

6 Liite 14/3 (7)

RA

MO

98-03

Leikkaus A-A

SILTAPÖLKKY S1

AKSELILASKENTA-ANTURIN

Auraussuoja

Korkkikumivälilevy

Raideruuvi R150 M24 DIN 789 ZnkAluslaatta 24

AURAUSSUOJAN KIINNITYS,

K43-kiskon yläpinta

Raiteen keskilinja

Siltapölkky S1

UIC54-kiskon yläpinta


26 13 6

Akselilaskenta-anturin auraussuojan kiinnitys

RA

MO

6 Liite 14/4 (7)

RA

MO

98-03

BETONIPÖLKKY BP89/B97


Kiila-ankkuri Sormat KAH 16


13

Leikkaus A-A

Auraussuoja

Korkkikumivälilevy

Raiteen keskilinja

Betonipölkky BP89/B97

K43-kiskon yläpinta



26

6


RA

MO

6 Liite 14/5 (7)

RA

MO

98-03

UIC54-KISKO, BETONIPÖLKKY B86



Leikkaus A-A

Auraussuoja

Korkkikumivälilevy

Raiteen keskilinja



Ratapölkky B86

4


RA

MO

6 Liite 14/6 (7)

RA

MO

98-03

PUUPÖLKKY


Auraussuoja

Raideruuvi R150 M24 DIN789 Znk


Aluslaatta 24

Leikkaus A-A

Puupölkky

K43-kiskon yläpintaUIC54-kiskon yläpinta

Raiteen keskilinja

28

9


RA

MO

6 Liite 14/7 (7)

RA

MO

98-03

UIC54-KISKO, BETONIPÖLKKY B75

AKSELILASKENTA-ANTURINAURAUSSUOJAN KIINNITYS,

Auraussuoja


Korkkikumivälilevy

Raiteen keskilinja

Leikkaus A-A

BETONIPÖLKKY B75


4



RAMO 98-03

LEIKKAUS A-A

40

A A

620 100160

22

>200

Lyöntiankkuri SORMAT LAH10 (A4)

Eristyslevy

Jousikuppi

Kuusioruuvi M10x80 A4

Baliisi

Lyöntiankkuri SORMAT LAH10 A4Kuusioruuvi M10x20 A4Aluslaatta 10 A4

Kiinnitin

Korotuslevy

Baliisin asennus betonipölkkyyn (korotettu), UIC60-kiskon yhteydessä


RAMO 98-03

LEIKKAUS A-A

40

A A

620 100160

22

>200

Lyöntiankkuri SORMAT LAH10 (A4)

Eristyslevy

Jousikuppi

Kuusioruuvi M10x35 A4

Lyöntiankkuri SORMAT LAH10 (A4)Kuusioruuvi M10x20 A4Aluslaatta 10 A4

Kiinnitin

Baliisi

Baliisin asennus betonipölkkyyn

HUOM. Voidaan käyttää B89S ja B97S siltapölkkyjä, joissa ruuvin holkit ovat valmiina.


RAMO 98-03

A

620160>200

Eristyslevy

Jousikuppi

Kansiruuvi 10x100 ZNK

Leikkaus A-A

Baliisi

Kansiruuvi 10x100 ZNK

A

Baliisin asennus puupölkkyyn


RAMO 98-03

Suojaputki

Letkukiristin

Liittimen mutteri

Aluslaatta

Tiiviste

Vedonpoistaja

Liittimen runko

Liittimen kärkiosa

Baliisin liitin


RAMO 98-03

Nopeusrajoitus [ km/h]

Rajoitusalue [km+m]

JKV-nop.raj.etumerkki :n suuntaan [km+m]

Sähköratapylväiden numerot

Sähköratapylvään numero

Työmaan kesto

Työstä vastaava henkilö

/ 19 / 19

Baliisien sarjanumerot A:

Baliisien säilytyspaikka

Baliisit ohjelmoinut

Baliisit luovutettu

Baliisit vastaanottanut

Baliisit palautettu

BaliisitilausNo:

1200 m

Nopeusrajoitusalue

Sn km/h

3600 m ( )

klo . klo .

Liikennepaikka ja raide tai junasuoritusväli:

Raide, jota rajoitus koskee

Rajoituksen pituus [m]

JKV-nop.raj.etumerkki :n suuntaan [km+m]

Sähköratapylvään numero

Nopeusrajoituksen suunnitellutAllekirjoitus / nimen selvennys

Allekirjoitus / nimen selvennys/

-

-

Allekirjoitus / nimen selvennys




1200 m

km m+

pylväs

km m+

pylväs

km m+

pylväs

km m+

pylväs

km m+

pylväs

A B B A

3600 m ( )

-

/

/

/

/

/

19

19

19

19

/

/

/

/

B:

km m+

pylväs

RATAHALLINTO-KESKUSBANFÖRVALTNINGS-CENTRALEN

Baliisitilaus -lomake


RAMO 98-03

Tilapäisen nopeusrajoitusbaliisin kiinnitin

RA

MO

6 Liite 21/1 (4)

RA

MO

98-03

SÄHKÖKÄÄNTÖLAITTEEN SOVITUS VAIHTEESEENPITKÄ VAIHDEKESKIKÄÄNTÖLAITEBETONIVAIHDEPÖLKYT

2801855

94

AA

A

Vaihteen kääntölaitteen asennus

RA

MO

6 Liite 21/2 (4)

RA

MO

98-03

SÄHKÖKÄÄNTÖLAITTEEN SOVITUS VAIHTEESEENPITKÄ VAIHDEKÄRKIKÄÄNTÖLAITEBETONIVAIHDEPÖLKYT


RA

MO

6 Liite 21/3 (4)

RA

MO

98-03

Kääntölaitteen tankoja asennettaessa vaihteen kielien holkit on myös uusittava.

Kääntölaitteenhammastankojensuojuskannen reunataivutettava ylöspäinkääntöhäiriöiden estä-miseksi

694

67013

4

SÄHKÖKÄÄNTÖLAITTEENSOVITUS VAIHTEESEENYV60-300-1:9-0BETONIVAIHDEPÖLKYT

163

280

1748


RA

MO

6 Liite 21/4 (4)

RA

MO

98-03

A

A

A

A

280

SÄHKÖKÄÄNTÖLAITTEEN SOVITUS VAIHTEESEENKRV54-200-1:9

A


RA

MO

6 Liite 22/1 (1)

RA

MO

98-03

25.2.1998 MJG/M-LR

0

0

VA

IHT

EE

N-

KO

SK

ET

IN

VA

IHT

EE

N-

KÄ

ÄN

TÖ

-

LAIT

E

Suojaputki1600 mm 2,

7 m

- 3

,1 m

300 mm

300 mm

7G1,51

3

VAIHTEENKÄÄNTÖLAITTEEN JA VAIHTEENKOSKETTIMEN KAAPELOINTI

3Suojaputki6700 mm

MC

MO

4x1

,5 +

1,5

MCMO 4x1,5 +1,5

2

4

4

4

1. Vaihteenkääntölaitteen päätekotelo Mekaanista rasitusta ja säänkestävää muovia2. Kytkentärasia, silumiinia3. Suojaputki, mekaanista rasitusta ja säänkestävää kumia4. Kuumasinkittyä terästä

Kaapelit ja suojaputkettuodaan päätekotelon pohjasta

Vaihteenkääntölaitteen ja vaihteenkoskettim

en kaapelointi


RAMO 98-03

TURVALAITTEIDEN TARKASTUSPÖYTÄKIRJAUIC60-1:9

Liikennepaikka

Liittyy tilaukseen

Vaihdenumero

pvm

Tarkastaja pvm

HUOM!

LUKITSINnroValmistaja tyyppi

välys 3.0 mm valvonnassa

välys 4.0 mm ei valvonnassa


välys 10,0 mm ei valvonnassa

VALVONTAKOSKETIN

Kielen ja tukikiskonvälyksen mittaus

A KÄRK I ( KIILALUKKO ) B KANTA ( SKL )

tyyppi nroA Valmistajatyyppi nroB Valmistaja

suora kieli 65 mm

käyrä kieli 65 mm

+- 2 säätö keskeinen

säätö epäkeskeinen+- 2

oikea 32

vasen 32

mm

mm

Kielen ja tukikiskonvälinenlaippaura +- 1

+- 1

VASTAANOTTOPÖYTÄKIRJAT (säilytetään vaihdehallilla)

LUKITSINSÄHKÖKÄÄNTÖLAITE

KIILALUKKOVALVONTAKOSKETIN

SÄHKÖKÄÄNTÖLAITE/ KIILALUKKOtyyppi nroValmistaja

VALVONTAKielen ja tukikiskonvälyksen mittaus


välys 3.5 mm valvonnassaLUKITUS

välys 4,0 mm ei lukossa (kiilalukko)

välys 3.5 mm ei lukossa(SKL)

välys 3.0 mm lukossa

käsikammen mikrokytkin kunnossa

Turvalaitteiden vastaanottopöytäkirjat


RAMO 98-03

välys 3.0 mm ei lukossa


UIC60-1:18/1:15.5

Liikennepaikka

Liittyy tilaukseen

Vaihdenumero

pvm


VALVONTAKOSKETIN

LUKITUS VALVONTA

SÄHKÖKÄÄNTÖLAITE LUKITSINVALVONTAKOSKETIN

SÄHKÖKÄÄNTÖLAITE

tyyppi nro A Valmistajatyyppi nroB Valmistaja

LUKITSIN

Tarkastaja pvm

HUOM!

TURVALAITTEIDEN TARKASTUSPÖYTÄKIRJA

nroA Valmistaja tyyppi

nroB Valmistaja tyyppi

suora kieli 65 mm

käyrä kieli 65 mm


säätö epäkeskeinen+- 2oikea 32

vasen 32

mm

mm

B KANTA

suora kieli 110 mm

käyrä kieli 110 mm

+- säätö keskeinen

säätö epäkeskeinen+- 2oikea 4

vasen 4

mm

mm

A KESKIKielen ja tukikiskonvälinenlaippaura

+- 1

+- 1

+- 1

+- 1

2


A B


välys 3.0 mm valvonnassaBA

A B




A KESKI B KANTAvälys 8.0 (11) mm valvonnassa

välys 9.0 mm ei valvonnassa välys 9.0 (12) mm ei valvonnassa


kääntölaitteen tankojen lukitusurien ja - segmentinvälykset tarkastettu



RAMO 98-03

UIC60 - 1:26

TURVALAITTEIDEN TARKASTUSPÖYTÄKIRJA



A B IIIDC

A B IIIDC A B IIIDCKIELEN JA TUKIKISKON VÄLYKSEN MITTAUS

LUKITUS



VALVONTA



tyyppi nro A1 Valmistaja

tyyppi nroB1 Valmistaja

tyyppi C1 Valmistaja

nro

tyyppi nroF1 Valmistaja

E1 Valmistaja tyyppi

nro

tyyppi nroD1 Valmistaja

KIELEN JA TUKIKISKON VÄLYKSEN MITTAUS



A1 B1 F1E1D1C1


SÄHKÖKÄÄNTÖLAITE VALVONTAKOSKETIN LUKITSIN

Liikennepaikka Liittyy tilaukseen

Vaihdenumero

pvm

VALVONTAKOSKETIN

Tarkastaja pvm

HUOM!

SÄHKÖKÄÄNTÖLAITEtyyppi nro A Valmistaja

tyyppi nroB Valmistaja

tyyppi C Valmistaja

nro

tyyppi nroII Valmistaja

I Valmistaja tyyppi

nro

tyyppi nroD Valmistaja

KIELEN JA TUKIKISKON VÄLYKSEN MITTAUSA KESKI

LUKITSIN

tyyppi nro A Valmistaja


B KANTA

säätö keskeinen

säätö epäkeskeinen

suora kieli mm

käyrä kieli mm oikea mm vasen mm

säätö keskeinen


suora kieli 110 mm+- 2

käyrä kieli 110 mm+- 2 oikea 4 + mm- 1 +vasen 4 mm- 1



RAMO 98-03

UIC54-1:9

Liikennepaikka Vaihdenumero



VALVONTAKOSKETIN


A KÄRK I ( KIILALUKKO )

tyyppi nroA Valmistaja





LUKITUS





Urakoitsijan edustaja

pvm

Kunnossapitäjänedustaja

pvm

HUOM!

TURVALAITTEIDEN ASENNUSTARKASTUSPÖYTÄKIRJA



RAMO 98-03

UIC60-1:9


LUKITSINnroValmistaja tyyppi



välys 8.0 (11) mm valvonnassa

välys 9,0 (12) mm ei valvonnassa

VALVONTAKOSKETIN


A KÄRK I ( KIILALUKKO ) B KANTA ( SKL )


suora kieli 65 mm

käyrä kieli 65 mm


säätö epäkeskeinen++- 2 oikea 32+

vasen 32

mm

mm

Kielen ja tukikiskonvälinenlaippaura - 1

- 1





LUKITUS






pvm


pvm

HUOM!




RAMO 98-03



UIC60-1:18/1:15.5


VALVONTAKOSKETIN

LUKITUS VALVONTA

SÄHKÖKÄÄNTÖLAITE LUKITSINVALVONTAKOSKETIN

SÄHKÖKÄÄNTÖLAITE

tyyppi nro A Valmistajatyyppi nroB Valmistaja

LUKITSINnroA Valmistaja tyyppi

nroB Valmistaja tyyppi

suora kieli 65 mm

käyrä kieli 65 mm


säätö epäkeskeinen++- 2

oikea 32+

vasen 32

mm

mm

B KANTA

suora kieli 110 mm

käyrä kieli 110 mm

+- säätö keskeinen

säätö epäkeskeinen++- 2

oikea 4 +

vasen 4

mm

mm

A KESKIKielen ja tukikiskonvälinenlaippaura

- 1

- 1

- 1

- 1

2


A B


välys 3.0 mm valvonnassaBA

A B




A KESKI B KANTAvälys 8.0 (11) mm valvonnassa

välys 9.0 mm ei valvonnassa välys 9.0 (12) mm ei valvonnassa





pvm


pvm

HUOM!



RAMO 98-03

UIC60 - 1:26TURVALAITTEIDEN ASENNUSTARKASTUSPÖYTÄKIRJA



A B IIIDC

A B IIIDC A B IIIDCKIELEN JA TUKIKISKON VÄLYKSEN MITTAUS

LUKITUS



VALVONTA



tyyppi nro A1 Valmistaja

tyyppi nroB1 Valmistaja

tyyppi C1 Valmistaja

nro

tyyppi nroF1 Valmistaja

E1 Valmistaja tyyppi

nro

tyyppi nroD1 Valmistaja

KIELEN JA TUKIKISKON VÄLYKSEN MITTAUS



A1 B1 F1E1D1C1

SÄHKÖKÄÄNTÖLAITE VALVONTAKOSKETIN LUKITSIN


VALVONTAKOSKETIN

SÄHKÖKÄÄNTÖLAITEtyyppi nro A Valmistaja


tyyppi C Valmistaja

nro

tyyppi nroII Valmistaja

I Valmistaja tyyppi

nro

tyyppi nroD Valmistaja

KIELEN JA TUKIKISKON VÄLYKSEN MITTAUSA KESKI

LUKITSIN

tyyppi nro A Valmistaja


B KANTA

säätö keskeinen


suora kieli mm

käyrä kieli mm oikea mm vasen mm

säätö keskeinen


suora kieli 110 mm+- 2

käyrä kieli 110 mm+- 2 oikea 4 + mm- 1 +vasen 4 mm- 1


pvm


pvm


RA

MO

6 Liite 24/1 (2)

RA

MO

98-03

SIEMENS ELP 319-KOSKETTIMEN ASENNUS VAIHTEISIIN:YV60-1:9, 1:15,5, 1:18 JA 1:26

Koskettim

en asennus vaihteesen

RA

MO

6 Liite 24/2 (2)

RA

MO

98-03

ALCATEL SEL96-KOSKETTIMENASENNUS VAIHTEISIINYV60-1:9, 1:15,5, 1:18 JA 1:26

Koskettim

en asennus vaihteesen


RAMO 98-03

A

A

1p3

72 /

001/

p372

mp3

72 /

002-

003

Äht

äris

tä

p372

:ra

iteel

le 0

01m

iehi

ttäm

ätön

p37

2

käy

ttök

luk

ittu

p372

:ra

iteill

e 00

2-00

3

k lu

kittu

k j

a k

av

atut

21 2

5

m

k j

a k

av

atut

25

Huo

m! s

alpa

2 v

asem

mal

la r

elek

aapi

ssa

kk

k1

25

p37

2 /0

02-0

03p

372

/001

/p37

2 m

Kosketinlaite


RAMO 98-03

Tie

n ke

skiv

iiva

Tie

n re

unav

iiva

mittauskohta L= 2000

B m

in

B m

ax

C max

H=

1100

Hm

ax

E

DTien pinta

Bmin = mitta ajoradan pinnasta kohtisuoraan ylöspäin puomin kohtaa jossa L = 2000, (virraton laskeutuminen min alaraja)Bmax = mitta ajoradan pinnasta kohtisuoraan ylöspäin puomin kohtaa jossa L = 2000, (virraton laskeutuminen max yläraja)Cmax = mitta kääntölaitteen kotelon takareunasta puomin varteen, (puomin aseman ja pystytason eromitta) D = mitta ajoradan reunaviivasta kääntölaitteen jalustan kylkeenE = mitta ajoradan keskiviivasta kääntölaitteen jalustan kylkeen H = mitta ajoradan pinnasta puomin yläreunaan (puomin vaaka-asento)Hmax = mitta ajoradan pinnasta puomin yläreunaan, puomin max korkeus ala-asennossa

Puolipuomin kääntölaitteen asennus- ja puomin säätömitat

Puolipuomin kääntölaitteen asennus- ja puomin säätömitat


RAMO 98-03

Taulukko: Puolipuomin asennus- ja säätömitat

Puolipuomin asennus ja säätömittoja

Ajoradanleveys E

Puominpituus

Asennus- säätömitat (mm)

Bmin Bmax Cmax D E Hmax

6000 4000 1650 2650 140 870..1120 3830...4080 1170

6500 4000 1650 2650 140 750...830 4000...4080 1170

7000 5000 1650 2650 140 1330...1580 4830...5080 1180

7500 5000 1650 2650 140 1080...1330 4830...5080 1080

8000 5000 1650 2650 140 830...1080 4830...5080 1080

8500 5000 1650 2650 140 750...830 5000...5080 1080

9000 6000 1650 2650 140 1330...1580 5830...6080 1200

9500 6000 1650 2650 140 1080...1330 5830...6080 1200

10000 6000 1650 2650 140 750...1080 5750...6080 1200

10500 6000 1650 2650 140 750...830 6000...6080 1200

11000 7000 1650 2650 140 1330...1580 6830...7080 1220

11500 7000 1650 2650 140 1080...1330 6830...7080 1220

12000 7000 1650 2650 140 830...1080 6830...7080 1220

12500 7000 1650 2650 140 750...830 7000...7080 1220

Bmin = mitta ajoradan pinnasta kohtisuoraan ylöspäin puomin kohtaa jossa L = 2000, (virraton laskeutuminen min alaraja)

Bmax = mitta ajoradan pinnasta kohtisuoraan ylöspäin puomin kohtaa jossa L = 2000, (virraton laskeutuminen max yläraja)

Cmax = mitta kääntölaitteen kotelon takareunasta puomin varteen, (puomin aseman ja pystytason eromitta)

D = mitta ajoradan reunaviivasta kääntölaitteen jalustan kylkeen

E = mitta ajoradan keskiviivasta kääntölaitteen jalustan kylkeen

H = mitta ajoradan pinnasta puomin yläreunaan (puomin vaaka-asento)

Hmax = mitta ajoradan pinnasta puomin yläreunaan, puomin max korkeus ala-asennossa


RAMO 98-03

Tietokoneasetinlaitteen monitorikuva


RAMO 98-03

400/

230V

, 50H

z

KIS

KO

MA

A

PÄÄMAADOITUS

ILMAISINTAULU

VIRRANSYÖTTÖ

PM

K

TELINEETARINAT

MV

380/

230V

VAIHTEEN

KÄÄNTÖ-

LAITTEET

3x230V

VARAVALOT

12/8V

OPASTIMET

10V

VAIHDEVALOT

12...24V

ILMAISINLAMPUT

60V

RELEET

H N

H

L

YV

LGL

60V

B1

ZG

LH

GL

++

60V 40

0/23

0V,5

0Hz

SS

GM

WM

WM

GM

U1

W1

W2

U2

HS

HS

S

HS

HS

SS

230/

133V

,125

Hz

400/

230V

,50H

z

M

S

0

0

00

00

PÄ

I-V

ÄY

ÖY

Ö

230/

133V

145/

84V

8...230V

5...80V

3X230V

125H

z

SUOJASTUS

RAIDE-VIRTAPIIRIT

TILAPÄISEN KÄYTTÖ-

MAADOITUKSEN KYTKIN

230V

MA

X.

3x44

0V3x

230V

-

= Maavikailmaisin

= HätäkytkinH

MV

Releasetinlaitteen virransyöttö

RA

MO

6 Liite 30/1 (1)

RA

MO

98-03

D1

GS

T

POLTTOAINES.

L1,L2,L3,N,PE

VARAVOIMAKESKUS VVK

AKUT

VIKAHÄL.

"KÄY"-HÄL. "VARAV.SYÖTTÖ"-HÄL.

JÄN

NIT

TE

ELLE

ALT

TIIT

OS

AT

JOH

TA

VA

T P

UT

KIS

TO

T P

OT

EN

TIA

ALIN

TA

SA

US

3

L1,L2,L3,N,PEL1,L2,L3,N PÄÄKESKUS PJK

MEB

JÄÄHD.PUHALT.

JA ILMAST. OHJ.

MK

16k evi

OHJAUS JAVALVONTA-AUTOM.

TAHDISTUS

f11K1

VNK

K2

f

f 2

A-KUORMA

MK

16k evi

f 1

T4 -T

6T

1-T3

_ _

P

LIITTYMISJOHTO

DIESELAUTOMATIIKAN VALVONTAKESKUS

s1syn

6

A T1-T3

3U

3I

K

3

f

3I

I2

K

f /K

U

U

K

k

400V

AS

TL V

IRR

AN

-

SY

ÖT

TÖ

UP

S

0

DIE

SE

LVA

RM

.SY

ÖT

TÖ

HU

OLT

OS

YÖ

TT

Ö

DIESELVARMENNETTU NOUSUKESKUS (VERKKO-OSA)

KOEKUORMITUSPISTE

4-napainen

5

5

f f f f f

(KONEIKOSSA)

N-PE YHDISTYS

APURELEET -VERKKOKÄYTTÖ -GEN.KÄYTTÖ

f12

KÄYNTIKERTALASKIN

---- "VERKKOSYÖTTÖ"-HÄL.

MA

AD

.ELE

KT

RO

DI

AS

TL T

UR

VA

- L A

ITE

VIR

RA

N-

SY

ÖT

TÖ

4-nap.

S1

S2

- /0

0

- /0

0

J K02

J K01

UP

S-LA

ITT

EIS

TO

4-nap.

t

Esim

erkki varmennetun sähköverkon pääkaaviosta

RA

MO

6 Liite 31/1 (1)

RA

MO

98-03

3

3

3

3

3

3

VERKKO , 3x400/230V, 50Hz

NU

MB

SB

RECT

INV

RECT

INV

SB

MB

NU

24U 60U

NU

TNU

U1 U2 U3

F1 F2.1 F2.2 F3

NU

SNU

TNU

D1 D2 N

24V 60V 230V 230V 3x230V/125Hz 3x230V/125Hz 230V/145V 3x380V

TUULETINVALVONTA RELEET VARAVALO TUULETIN

KIRJOITIN

RAITEET RAITEET OPASTIMET VAIHTEET

24V 230V

V-PAIK.LAMPUT 230V HÄMÄRÄKYTKIN

PUHELINKUTSU

NÄYTTÖPÄÄTE

UPS UPS

U

50Hz

125Hz

50Hz

125Hz

50Hz

125Hz

400V 400V

60U = 60V valvonta24U = 24V valvonta

NU = VerkkovalvontaSNU = OpastinvirtapiirivalvontaD1/D2 = PäiväkytkentäN = YökytkentäU1,U2,U3 = Taajuusmuuttaja

TNU = Raidevirtapiirivalvonta

F1,F2,F3 = Muuttajan suojakytkinRECT = TasasuuntaajaINV = VaihtosuuntaajaSB = Staattinen ohituskytkinMB = Mekaaninen ohituskytkinU = Maavikavalvonta

Esim

erkki elektronisen asetinlaitteen virransyötöstö


RAMO 98-03

GD

T

A V

HzV

A

V

GD

T

HzV

L1,L2,L3N

PE

L1,L2,L3N

PE

L1,L2,L3N

PE

L1,L2,L3NPE

L1,L2,L3NPE

L1,L2,L3NPE

VARMISTETUTKUORMAT(VARAVOIMAVERKKO)

02 1

V

2 0 1

UPS-LAITE

AKUSTO

UPS-VERKON NOUSUKESKUS

VARMISTETUTKUORMAT (UPS-VERKKO)

N-PE YHDISTYS

VARAVOIMAVERKON NOUSUKESKUS

VARAVOIMAKESKUS

VARMISTAMATTOMATKUORMAT(NORMAALI VERKKO)

PÄÄKESKUS

LIITTYMISJOHTO(MUUNTAMO TAI SÄHKÖ-

N-PE YHDISTYSPÄÄMAADOITUSKISKO

MAADOITUSELEKTRODI

POTENTIAALIN-TASAUSJOHDOT

P-AINE-SÄILIÖ

ILMASTOINTI

JÄÄHDYTYS

OHJAUS- JAVALVONTA

RINNANKÄYTTÖ

V

V

TN-S

TN-S

TN-S

TN-S

A3

A3

A3

TN-S VALVONTA-TAULU

TN-S= TN-S JÄRJESTELMÄN VALVONTALAITE

= TN-S VALVONTAJÄRJESTELMÄN SUMMAVIRTAMUUNTAJA

VALVONTA

N-PE YHDISTYS

Esimerkki varmennetun sähköverkon periaatteesta

RA

MO

6 Liite 33/1 (1)

RA

MO

98-03

PE PENNL

PENL

PE

N

L

RATALAITEKAAPPI

4

PE

N

L

RATALAITEKAAPPI

4

PE

N

L

RATALAITEKAAPPI

4

PE

N

L

RATALAITEKAAPPI

4

PE

N

L

RATALAITEKAAPPI

4

PE

N

L

RATALAITEKAAPPI

4

MUUNTAJAN TÄHTIPISTE

PÄÄMAADOITUS-KISKO

PENL

MAADOITUS-ELEKTRODIT

AKKUKYTKIN-VAROKEAKUSTO

PALUUKISKO

UPS

G

PUTKISTOT

GENERAATTORINPÄÄMAADOITUSKISKO

Maadoituskytketäesim

erkki


RAMO 98-03

TYYPPIHYVÄKSYTYT ASETINLAITETUOTTEET

Toimittaja Tyyppi Huomautuksia

Asetinlaitteet- Siemens, Saksa DrS vapaakytkentäinen releasetinlaite- Siemens, Saksa SpDrS60-VR releryhmäasetinlaite, "spurplan"- WSSB, Itä-Saksa Gs II 63 vapaakytkentäinen releasetinlaite- L M Ericsson, Ruotsi vapaakytkentäinen releasetinlaite- L M Ericsson, Ruotsi releryhmäasetinlaite- SEL, Saksa SpDrL releryhmäasetinlaite- Giprotranssignalsvjaz, NL- VR-76 Salama vapaakytkentäinen releasetinlaite- Ganz, Unkari Domino vapaakytkentäinen releasetinlaite- Ganz, Unkari Domino 70 releryhmäasetinlaite- Siemens, Saksa ESTWS tietokoneasetinlaite- Adtranz EBILOCK 850 tietokoneasetinlaite

Kulunvalvontajärjestelmä- Adtranz EBICAB 900 Kulunvalvonta- Adtranz EBILOOP Silmukkatietokoneliityntä

Vaihteenkääntölaitteet- Siemens S25000-Q9622-L/R546- Siemens S25000-Q9622-L/R691- Siemens S25000-Q9622-L/R783- Siemens S25000-Q9652-B29/B30 (pikakääntölaitteet)- Siemens 15A (Ri laskumäki, ei hankita lisää)- Siemens S25000-Q9632-L/RB293 (raiteensulun)- Siemens SHU-63 (vanhat raiteensulun)- L M Ericsson JEA 5202- L M Ericsson JEA 2702 (Pm laskumäki)- L M Ericsson JEA 722170- Alcatel SEL L710H

Vaihteenkoskettimet- Siemens ELP319 C25211-A95-A4- Alcatel SEL ”malli96” 82001 02409

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET - Trafi.fi - … 6 Sisältö RAMO 98-03 Sisältö 6...

Documents

Transcript of RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET - Trafi.fi - … 6 Sisältö RAMO 98-03 Sisältö 6...