27.9.2012

RakenneRahastojenuutiskiRje

9/12

Rakennerahastojen uutiskirje kertoo rakennerahasto-ohjelmien toiminnasta, tuloksista ja uutisista. se ilmestyy sähköisesti kerran kuukaudessa. www.rakennerahastot.fi

euroopan unionieuroopan aluekehitysrahasto

euroopan sosiaalirahasto

sisältö 2 Sukupuolinäkökulma voi auttaa kohti parempaa aluekehittämistä

4 Kolme vuosikymmentä suomalaisia tasa-arvohankkeita

6 Innolady camp valmentaa akateemisia naisia yrittäjyyteen

8 Miesnäkökulmaa sote-alalle

10 Tavoitteena tasa-arvoinen maahanmuuttajaperhe

12 ”Periaatteessa hyvä, mutta emme ajatelleet sukupuolen liittyvän omaan projektiimme”

14 Tasa-arvo rakennerahastojen seurantatietojen valossa

16 Tasa-arvo-ohjelma jakaa työt tasa-arvon edistämiseksi

18 Lyhyesti, lisätietoja ja linkkejä

Naiset ja miehet kohti parempaa aluekehitystä

RakenneRahastojen uutiskiRje 27.9.2012 9/12

2 www.RakenneRahastot.fi

sukupuolinäkökulma voi auttaa kohti parempaa aluekehittämistä– Koulutus- ja konsultointi on tuottanut oivalluksia sukupuolinäkökulmasta hanketoiminnassa

”Pirkanmaalla järjestetty Valtava-koulutus avasi silmät ja auttoi ymmärtämään, että sukupuolinäkökulma voi auttaa kohti parempaa aluekehittämistä. Joissakin tilanteissa sukupuolinäkökulman lisääminen tilanneanalyysiin auttaa löytämään ilmiön syvempiä syitä ja seurauksia. Näin voimme suunnitella parempia aluekehityshankkeita ja viedä maakunnan kehitystä eteenpäin. Tasa-arvoisempi Pirkanmaa on hyväksi kaikille”, kertoo aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie Pirkanmaan liitosta.

Jatkohanke kouluttaa rahoit-tajia ja projekteja alueillaValtava-kehittämisohjelmaan (TEM) kuuluva koulutus- ja kon-sultointihanke on kouluttanut hankerahoittajia ELY-keskuksissa ja maakuntien yhteistyöryhmissä sekä konsultoinut Valtava-projek-teja vuosina 2009–2011. kou-lutusavain oy:n ja WoM oy:n toteuttamat koulutukset ja konsul-toinnit jatkuvat jatkohankkeena vuoteen 2013 asti.

Valtava-projektien konsultoinnit jatkuvat entiseen tapaan. Alueelli-sia koulutuksia toteutetaan yhdes-sä rahoittaville viranomaisille ja kai-kille projektitoimijoille ja projekteja toteuttaville organisaatioille.

Uusi opas alueellisten koulu-tusten tukenaNyt toteutettavien alueellisten koulutusten tavoitteena on luoda yhteinen foorumi, jossa sekä pro-jektien toteuttajat että projektien rahoittajat voivat käydä vuoro-puhelua siitä miten sukupuolinä-kökulma voidaan valtavirtaistaa

projekteihin koko niiden elin-kaaren ajan eli ideasta projek-tin päättymiseen saakka. Hank-keessa pyritään vahvistamaan eri projektitoimijoiden ja rakennera-hastoviranomaisten tietotaitoa ja käytännön osaamista sukupuoli-näkökulman valtavirtaistamisesta ja tasa-arvon edistämisestä.

Käytännönläheisen koulutuk-sen tukena käytetään joulukuus-sa 2011 julkistettua ”Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisoh-jelmissa ja projekteissa” -opasta sekä oppaan tueksi laadittua kou-lutusmateriaalia. Opasta on saa-tavissa nyt myös ruotsin- ja eng-lanninkielisinä.

Oppaassa annetaan käytän-nön neuvoja menestykselliseen tasa-arvon valtavirtaistamiseen ja se onkin saanut paljon kiitos-ta sekä rahoittajien että hanke-toimijoiden taholta käytännön läheisistä ja toimintaan liittyvistä konkreettisista neuvoista ja tieto uusista alkavista koulutuksista on otettu positiivisen innostuneina vastaan.

Opas ladattavissa: www.tem.fi/valtava

”Sukupuolinäkökulma voi aut-taa kohti parempaa aluekehit-tämistä” … kokemuksia koulu-tuksistaEtelä-Pohjanmaan ELY-keskuk-sen rakennerahastohankkei-den ja maaseudun kehittämisoh-jelman asiantuntijoita osallistui vuonna 2011 Valtavan tasa-arvo koulutukseen ja vuoden 2012 ke-sällä järjestettyyn myös hanke-toimijoille suunnattuun koulutuk-seen.

”Hankesuunnitelmien läpi-käyminen tasa-arvonäkökulman kautta antoi meille kimmokkeen miettiä sitä, miten voisimme tu-kea ja syventää hankkeiden to-teuttajien työtä”, sanoo alueke-hityspäällikkö johanna Latvala Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuk-sesta ja jatkaa:

”Hankesuunnitelman kirjoi-tusvaiheessa tasa-arvoteeman miettiminen antaa uusia näkökul-mia hankkeen sisältöön. Rahoi-

3www.RakenneRahastot.fi

RakenneRahastojen uutiskiRje 27.9.2012 9/12

tuspäätöstä edeltävissä hanke-neuvotteluissa voidaan yhdessä hakijan kanssa miettiä, mitä tasa-arvonäkökulman sisällyttäminen hankesuunnitelmaan tarkoittaa juuri tässä hankkeessa. Toisaal-ta tasa-arvonäkökulman esille nostaminen hankkeiden ohjaus-ryhmissä tukee hankkeiden itse-arviointia ja mahdollistaa laaja-alaisen keskustelun hankkeiden toiminnan suuntaamisesta ja tu-loksista.”

”Koulutukset johtivat siihen, et-tä vuoden 2011 aikana lisäsimme ESR-hankehakujen hakuohjeen liitteeksi muistilistan tasa-arvon huomioimisesta ESR-hankkeissa. Muistilista on muokattu hallinto-viranomaisen ohjeen pohjalta. Hakuun liittyvässä keskusteluti-laisuudessa nostamme esille ta-sa-arvonäkökulman merkityksen hankesuunnitelman arvioinnissa. Toteutimme hankehakuun liittyen projektihakemuksen täyttökou-lutuksen, jossa käytiin projekti-suunnitelman täyttäminen kohta kohdalta läpi peilaten hakemuk-sen kohtia hankevalintakritee-reihin. Hankkeet ja toimenpiteet

voivat olla näennäisesti neutraa-leja mutta kohdistua silti eri tavoin eri sukupuoliin vahvistaen eriar-voisuutta. Sukupuolivaikutusten arviointi tuntuu olevan hanketoi-mijoille liian raskas prosessi. Sen sijaan hankesuunnitelmassa voi kuvata, miten kohderyhmien kar-toittamisessa ja rekrytoinnissa sekä toimenpiteissä kiinnitetään huomiota sukupuolesta johtuviin tarpeisiin.”

Muutos sukupuolitietoiseen projektitoiminaan vaatii jatku-vaa koulutustaKoulutuksiin osallistuneiden an-taman palautteen perusteella vi-ranomaisten ja projektitoimijoiden yhteiset koulutukset ovat osoittau-tuneet hyödyllisiksi. Yhteiset työ-pajat ovat tuoneet innostusta ja oivalluksia. Osallistujien mieles-tä tarvitaan jatkuvaa koulutusta ja konsultointia ja tasa-arvoteeman sisällyttämistä myös muihin koulu-tus- ja infotilaisuuksiin.

Ajattelutavan muutos sukupuo-lineutraalista sukupuolitietoiseen ajatteluun vaatii jatkuvaa alueilla tapahtuvaa tukea ja kehittämistä.

Siihen nyt meneillään olevat kou-lutukset antavat hyvän pohjan.

Rahoittajaviranomaisten ja projektitoimijoiden mukaan tasa-arvo pitää myös saada todellisek-si arviointikriteeriksi projekteille, muutoin se ei etene.

Valtava- kehittämisohjelma pähkinänkuoressaSukupuolten tasa-arvon edistämi-nen ja valtavirtaistaminen (Valta-va) on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmakauden 2007–2013 valtakunnallinen kehittä-misohjelma, jota koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö (www.tem.fi/valtava). Valtavan tavoitteena on kehittää sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen menetelmiä, purkaa sukupuolenmukaista työ- ja koulutusurien kahtiajakoa sekä tukea ja kehittää tasa-arvotoimi-joiden ja projektirahoittajien asi-antuntemusta.

Tavoitteena on myös luoda su-kupuolinäkökulman valtavirtaista-misen strategia ESR-toimintaan. Valtava-kehittämisohjelmaan sisäl-tyvän koulutuksen ja konsultoin-nin tavoitteena on edistää Valtava-kehittämisohjelman projekteihin ja muihin ESR-rahoitteisiin projek-teihin osallistuvien projektitoimijoi-den sekä projektien rahoittajavi-ranomaisten tietoa ja tietoisuutta sukupuolten tasa-arvosta ja sen edistämisen menetelmistä.

Koulutus- ja konsultointihank-keen toteuttajina toimivat Koulu-tusAvain Oy (www.koulutusavain.fi) ja WoM Oy (www.wom.fi). Li-sätietoja: tasa-arvoasiantuntija, kehittämisjohtaja Marja-Leena Haataja, marja-leena.haataja@koulutusavain.fi ja tasa-arvokon-sultti Sinikka Mustakallio, sinikka.mustakallio@wom.fi z

Tekst i : Mar ja -Leena Haata-ja ja S in ikka Mustakal l ioKuva: Shutterstock

RakenneRahastojen uutiskiRje 27.9.2012 9/12

4 www.RakenneRahastot.fi

Syksyllä 2012 julkistettiin työ- ja elinkeinoministeriön tilaama selvitys ”Sukupuolten tasa-arvon hyvät käytännöt – Tasa-arvohankkeiden hyviä käytäntöjä seitsemästä teemasta”. Selvitys tarjoaa katsauksen Suomessa 1980-luvulta alkaen toteutettujen tasa-arvohankkeiden hyviin käytäntöihin.

-Nyt julkistettava selvi-tys on lukupaketti, joka tarjoaa helposti hah-

motettavan kokonaiskuvan vuosi-en varrella tasa-arvohankkeissa käsiteltyihin aiheisiin ja kehitettyi-hin käytäntöihin, kertoo julkaisun kirjoittaja inkeri tanhua WoM Oy:stä.

Kolme vuosikymmentä suomalaisia tasa-arvohankkeita – uusi selvitys kertoo, miten tuloksia voidaan hyödyntää

– Kutakin teemaa käsitellään ensin pohdiskellen, ja sen jäl-keen esitellään teemaan liitty-viä tasa-arvon hyviä käytäntöjä. Näin lukija saa ensin taustoituk-sen sukupuolten tasa-arvoon liit-tyvään teemaan, ja sen jälkeen esimerkkejä nimenomaan kysei-seen teemaan liittyvistä hyvistä

käytännöistä. Siten on helpompi ymmärtää, miksi ja missä kon-tekstissa jokin tietty käytäntö on kehitetty, kertoo Tanhua ja jatkaa:

– Esiteltyjä hyviä käytäntöjä myös arvioidaan selvityksessä. Ensin käytäntö kuvataan lyhyes-ti, joskin samalla mahdollisimman hyvin alkuperäisiä hankeraport-teja tai haastatteluja noudatta-en. Sen jälkeen käytäntöä arvi-oidaan, ja esitetään ehdotuksia mahdollisista uusista soveltamis-tilanteista. Käytäntöjen hyvyys tai toimivuus on aina tilannesidon-naista.

Selvitys tuo esille, miten mo-nenlaisia asioita tasa-arvohank-keissa on tehty ja miten monel-la tapaa tasa-arvon edistämistä on lähestytty. Julkaisussa kerro-taan esimerkiksi niin naisyrittäjien valmennuskurssista kuin suku-puolten tasa-arvosta peruskoulu-laisten oppimateriaaleissa. Yksi yleisimmistä tasa-arvohankkeis-sa käsitellyistä aiheista on suku-

selvityksessä on seitsemän teemaa, joiden alle tasa-arvon hyvät käytännöt on luokiteltu:

1. sukupuolen mukaisen segregaation purku

2. sukupuolitietoinen opetus ja ohjaus

3. naisyrittäjyys ja sukupuolen merkitys yrittäjyydessä

4. naisjohtajuus ja tasa-arvoinen johtaminen

5. työpaikan tasa-arvosuunnittelu

6. sukupuolen merkitys aluekehittämisessä

7. tasa-arvohankkeiden omistajuus ja ääni

5www.RakenneRahastot.fi

RakenneRahastojen uutiskiRje 27.9.2012 9/12

puolen mukaisen segregaation, etenkin sukupuolen mukaisen työnjaon, purku. Se onkin valittu yhdeksi teemaksi, ja siihen liitty-en esitellään viisi käytäntöä.

– Julkaisuun valitut teemat ja esitellyt käytännöt perustuvat ta-sa-arvohankkeiden julkaisuihin ja asiantuntijoiden haastatteluihin, kuvailee Tanhua teemojen vali-koitumista selvitykseen. Lisäksi vaikutti myös se, mistä aiheista on lähiaikoina jo kirjoitettu paljon. Esimerkiksi sukupuolinäkökul-man valtavirtaistamista kunnis-sa ja muualla julkisella sektorilla ei otettu yhdeksi teemaksi. Siitä kiinnostuneiden kannattaa lukea esimerkiksi alkuvuodesta ilmesty-nyt opas ”Tasa-arvosta laatua ja vaikuttavuutta julkiselle sektorille” (www.minna.fi/web/guest/tasa-arvosta_laatua_ja_vaikuttavuut-ta_opas).

Julkaisun alussa johdannos-sa pohdiskellaan haastattelu-jen avulla myös sitä, minkälaisia erilaisia käsityksiä sukupuolten tasa-arvosta hankkeiden taustal-la on ollut. Haastatellut toivovat muun muassa sitä, että hank-keissa pysähdyttäisiin useammin keskustelemaan hankkeen ja sen toimijoiden tasa-arvokäsityksistä, sukupuolikäsityksistä ja hank-keen tasa-arvotavoitteista. Haas-tatellut myös toivovat hanketyö-hön tilastotietojen lisäksi aitoa pohdintaa sukupuolten merkityk-sistä eri tilanteissa.

Selvitys julkistettiin 29.8.2012 Helsingissä ravintola Palaces-sa. Julkistamistilaisuus veti hyvin väkeä, ja keskustelu lähti innok-kaasti käyntiin.

– Toivon, että selvitys innos-taisi myös keskusteluun siitä, minkälaisia visioita meillä on ta-

sa-arvon tavoitteista ja ratkaisu-malleista tulevaisuudessa, ideoi Tanhua.

Julkaisu on työ- ja elinkeinomi-nisteriön tilaama ja osa Suku-puolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valta-va) -kehittämisohjelmaa. Sen on laatinut World of Management (WoM) Oy ja se on rahoitettu Eu-roopan sosiaalirahaston (ESR) varoin.

Selvitys on saatavissa myös nettiversiona Valtava-kehittämis-ohjelman sivuilla (www.tem.fi/val-tava) ja WoM Oy:n sivuilla (www.wom.fi). Painettua julkai-sua voi tiedustella työ- ja elinkei-noministeriöstä (mia.terasaho@tem.fi). z

Tekst i : S in ikka Mustakal l ioKuva: Shutterstock

RakenneRahastojen uutiskiRje 27.9.2012 9/12

6 www.RakenneRahastot.fi

Naisyrittäjyyskeskuksen kehittämä akateemis-ten naisten yrittäjyysval-

mennus InnoLady Camp koos-tuu neljästä leiriviikonlopusta. Valmennus käynnistyi huhtikuun puolivälissä ja päättyy lokakuus-sa 2012. InnoLady Camp -val-mennuksessa on mukana 20 kor-keasti koulutettua naista, jotka aikovat perustaa yrityksen.

InnoLady Camp valmentaa akateemisia naisia yrittäjyyteen

Naisyrittäjyyskeskuksen toteuttama InnoLady Camp on uudenlainen johdatus akateemiseen yrittäjyyteen. Tavoitteena on lisätä akateemista yrittäjyyttä erityisesti nuorten korkeasti koulutettujen naisten keskuudessa. Hanke on osa työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamaa Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) -kehittämisohjelmaa.

Valmennukseen on valittu nai-sia, joilla on omaperäinen, inno-vatiivinen idea, joista he halua-vat luoda tuottavaa liiketoimintaa. Heitä yhdistää korkea osaami-nen ja voimakas halu lähteä yrit-täjäksi. Osa on jo valmennuksen aikana perustanut yrityksensä. Toimialoina ovat mm. tutkimus, henkilöstöhallinto, hyvinvointia-la ja ICT.

Pilvipalvelu apuna liikeideoi-den kehittämisessäInnoLady Camp on jo nyt saanut valtavasti huomiota innovatiivis-ten opetusmenetelmien ansiosta mm. toimintaoppimisen hyödyn-tämisessä sekä InnoLady Cloud -pilvipalvelun avulla liikeideoiden kehittämisessä. Verkkopalvelun on toteuttanut Fountain Park.

Käyttäjät voivat kirjautua verk-kopalveluun www.innoladycamp.fi sosiaalisen median – Faceboo-kin, Twitterin tai LinkedIn – tun-nuksilla. Myös anonyyminä voi kirjautua verkkopalveluun.

Pilvipalveluun voi kuka tahan-sa lisätä oma liikeideansa, jota muut InnoLady Cloud -verkko-palvelun käyttäjät voivat kom-

naisyrittäjyyskeskus

Perustettu vuonna 1996 Palvelut: yritysneuvonta, yrittäjyys-infot, yrittäjäkurssit, yrittäjän

ammattitutkinto, yritysmentorointi, verkostoitumistilaisuudet, innoLady Camp, tietoiskut ajankohtaisista teemoista.

toimipiste helsingissä, tampereella on yrittäjäkoulutusta huB tampere tiloissa

asiakasvolyymi: 862 uutta asiakasta (2011), 380 yritysneuvontakäyntiä (2011), 45 opiskelijaa suorittaa yrittäjän ammattitutkintoa

henkilöstö: 3-4 toimistotyöntekijää Lisäksi verkostossa on 7 yritysneuvojaa, 20 kouluttajaa ja 150

yrittäjämentoria ”Yrittäjältä yrittäjälle” -periaate kaikissa palveluissa hankerahoitus: noin 160.000 € asiantuntijayrittäjyyden

kehittämishankkeeseen 2011–2013 www.facebook.com/innoladycamp

7www.RakenneRahastot.fi

RakenneRahastojen uutiskiRje 27.9.2012 9/12

sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) -kehittämisohjelmasukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) on euroopan sosiaalirahaston (esR) ohjelmakauden 2007–2013 valtakunnallinen kehittämisohjelma, jota toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriö. Lue lisää http://www.tem.fi/valtava

tavoitteet kehittää sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sen

arviointia, purkaa sukupuolenmukaista työ- ja koulutusurien

kahtiajakoa, tukea ja kehittää tasa-arvotoimijoiden ja

projektirahoittajien asiantuntemusta, lisätä yleistä tietoutta sukupuolinäkökulman

valtavirtaistamisesta, tukea naisyrittäjyyttä ja naisten yrittäjyyspotentiaalia.

kehittämisohjelmaan kuuluvat projektit Balanssi entre akatemia - tukea yrittäjyyteen kreativa kvinnor - kreativitet och inspiration för kvinnliga

företagare Lapin Letka – sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen

koulutuksessa ja työelämässä Lapissa nainen johtajaksi naisten koulu - integraatiota ja arjen taitoja

maahanmuuttajanaisille Pätkät pitkiksi Reinot ja ainot hyvinvointialalle tassu – tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta uran alkuun tuotenyt työhyvinvoinnilla tulosta työ ja tekijät kohtaamaan etelä-Pohjanmaalla Varsinaissuomalaiset naiset nousuun! Virina – naisia teknologiateollisuuteen Voimaa hoivaan ii Yrittäjien sijaispalvelu

mentoida ja antaa rakentavaa palautetta.

Verkkopalvelun käyttäjäk-si toivotaan kaikkia alkavia kuin kokeneita yrittäjiä sekä varsin-kin pääomasijoittajia, joilla on mielenkiintoa antaa rakentavaa palautetta kehitteillä oleville lii-keideoille. Verkkopalveluun on visualisoitu Suomen kartta, jos-sa eri puolille Suomea ilmestyy puhekuplia sille paikkakunnalle, jossa käyttäjä lisää liikeidean tai kommentoi liikeideaa.

Verkkopalvelun käyttö on mak-sutonta. InnoLady Cloud -pilvi-palvelu on lanseerausvaiheessa vuonna 2012. Käyttäjiä toivotaan lisää www.innoladycamp.fi -verk-kopalvelua käyttämään ja kom-mentoimaan sekä liittymään Fa-cebook-ryhmään www.facebook.com/innoladycamp.

Tammikuussa 2013 alkaa seu-raava akateemisille naisille tar-koitettu InnoLady Camp 2013 -yrittäjyysvalmennus. Hakuai-ka on loka-marraskuussa 2012 www.innoladycamp.fi -verkkopal-velun kautta. z

Tekst i : Tar u Päiv ikeKuva: V i l le Tapio, Shutterstock

Lisätietoja hankkeesta: toi-mitusjohtaja taru Päivike, naisyrittäjyyskeskus, taru.paivike@nyek.fi

Lisätietoa verkkopalvelusta: Ville tapio, Fountain Park, ville.tapio@fountainpark.com

RakenneRahastojen uutiskiRje 27.9.2012 9/12

8 www.RakenneRahastot.fi

Sosiaali- ja terveysala on vahvasti segregoitunut niin opiskelun kuin työelämän osalta, sillä 90 % alalla toimivista on naisia ja vain 10 % miehiä. Tämä vaikuttaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen.

Sote-alan henkilöstölle ja asiakkaille tehdyt kyse-lyt vahvistavat myös sen,

että miehiä tarvitaan ja halutaan lisää alan töihin, puhumattakaan alan työvoimatarpeesta, joka tu-lee voimakkaasti lisääntymään lähivuosina.

Helsingin Diakoniaopiston hallinnoima Voimaa Hoivaan II -projekti on osaltaan tukemas-sa miesten asiaa kehittämällä mieserityisiä pedagogisia toimin-tatapoja sote-alan oppilaitoksiin sekä markkinoimalla alaa mies-näkökulmasta. Projekti kuuluu Sukupuolten tasa-arvon edistämi-nen ja valtavirtaistaminen (Valta-va) -kehittämisohjelmaan.

Voimaa Hoivaan II -projektissa kehitetään miesmentoritoimintaa sosiaali- ja terveysalan perustut-kintoa opiskelevien miesten ja alan työpaikkojen välille. Mento-reina toimivat työpaikkojen koke-

Miesnäkökulmaa sote-alalle

neet miestyöntekijät, jotka saavat valmennuksen mentorointiin.

Mentoreiden työpaikat ovat niitä, joille on erityisesti tarvet-ta saada lisää miestyöntekijöitä. Mentorin kanssa miesopiskelijalla on mahdollisuus keskustella luot-tamuksellisesti työhön liittyvistä asioista, myös siitä millaista on olla miehenä sosiaali- ja terveys-alalla.

Opiskelija saa myös liitettyä mentoritapaamiset osaksi opin-tojaan. Mentoritoiminnan kautta opiskelijalla on mahdollisuus tu-tustua juuri siihen työhön ja työ-paikkaan, josta on itse kiinnos-tunut.

Sama on toisinpäin, työpai-kalla on mahdollisuus tava-ta juuri heidän edustamastaan sote-alan työstä kiinnostunut opiskelija. Tämä parantaa on-nistuneen rekrytoinnin mahdol-lisuuksia puolin ja toisin opiske-lijan siirtyessä opintojen jälkeen työelämään, ja mahdollisesti jo aiemmin esimerkiksi keikkatyön muodossa. Työpaikoilla mento-rointia voidaan hyödyntää hyvin myös uusien työntekijöiden pe-rehdytyksessä.

Ensimmäinen mentorivalmen-nus ja mentoreiden ja opiskeli-joiden tapaamiset toteutettiin ke-väällä 2012.

Palaute on ollut rohkaise-vaa. Toimintaa kannattaa jatkaa ja edelleen kehittää. Projektin seuraava mentorivalmennus se-kä mentoreiden ja opiskelijoiden tapaamiset järjestetään kevääl-lä 2013, jolloin valmennukseen osallistuvat myös miesopiskelijat.

Näin opiskelijat saavat paitsi kokemuksen olla mentoroinnin kohteena, aktoreina, niin myös valmiuksia toimia itse tulevaisuu-dessa mentoreina.

9www.RakenneRahastot.fi

RakenneRahastojen uutiskiRje 27.9.2012 9/12

Pedagogisen toiminnan kehit-tämiseksi projekti on myös tehnyt kyselyn sote-alan miesopiskeli-joille siitä, miten he ovat koke-neet opiskelunsa ja mitä kehitet-tävää oppilaitosten toiminnassa voisi olla.

Tämän lisäksi projekti järjes-tää opettajille valmennuksen, jossa yhdessä pohditaan ja ke-

hitetään pedagogista toimin-taa miesnäkökulmasta. Keväällä 2013 projekti julkaisee aiheeseen liittyen oppaan opettajien työn apuvälineeksi.

Vanhat asenteet sote-alasta naisten alana ja naisten työnä elävät yhä edelleen vahvana. Mi-ten sitten saadaan lisää miehiä hakeutumaan alalle?

Ainakin se vaatisi lisää näky-vyyttä miehille ja miesten läsnä-oloa alan markkinoinnissa, niin oppilaitosten avoimissa ovissa ja nettisivuilla, erilaisissa amma-tinvalintamessuilla tai sote-alan omissa tapahtumissa.

Se vaatii realistisia kuvauksia alan töistä ja työtehtävistä se-kä monipuolisuudesta erityisesti alaa suunnitteleville. Sitä voitai-siin myös enemmän markkinoida ”ammattimiehen” ja -naisen työnä – ala on vaativa.

Matalapalkka-alan, usein to-tuutta vääristelevänkin, leimaa tulee välttää – töitä riittää ja toi-meen tulee. Edellä olevat on helppo toteuttaa, kunhan vain tahtoa ja halua riittää.

P.S. Kun projektin alkuvaiheessa elokuussa 2012 googleen laittoi hakusanaksi ”mieserityinen pe-dagogiikka”, hakukone löysi vain muutaman kohteen ja ehdotti li-säksi ”tarkoititko naiserityinen pe-dagogiikka”.

Nyt vuotta myöhemmin sa-maa kokeiltaessa hakukoneen sukupuolinäkökulma on valtavir-taistunut, kohteita löytyy enem-män, eikä se enää ehdota tuota jälkimmäistä hakusanaa.

Teksti : Antt i Kärkkäinen, Voimaa Hoivaan I I -projekt i , Helsingin Diakoniaopisto, www.voimaahoivaan.fi

Kuva: Mikko Nummi, Voimaa Hoivaan I I -pro jekt i , Hels in -g in Diakoniaopisto, Shutterstock

RakenneRahastojen uutiskiRje 27.9.2012 9/12

10 www.RakenneRahastot.fi

Tavoitteena tasa-arvoinen maahanmuuttajaperhe

Elokuussa Oulun Marttalas-sa järjestettiin tapahtuma teemalla: Monikulttuurinen

perhe kokkaamassa. Paikalle saapui kolme irakilaista, yksi su-danilainen, yksi iranilainen ja yksi suomalainen perhe.

Osallistujat jaettiin pareihin si-ten, että tutut perheenjäsenet ei-vät laittaneet ruokaa keskenään ja siten, että myös lapset saivat osallistua ruoanlaittoon täysipai-noisesti.

Marttalassa valmistui tuona il-tapäivänä muun muassa iraki-laisen perheenisän valmistamaa lohta, iranilaisen äidin ja irakilai-sen äidin valmistamaa linssisose-keittoa ja toisen irakilaisen isän ja lasten valmistamaa pullaa. Tun-nelma oli iloinen, osallistuminen oli aktiivista ja lapset nauttivat silmin nähden yhdessä tekemi-sestä.

Ajatus tällaisen perhetyön mal-lin rakentamisesta on lähtenyt liikkeelle Naisten koulun arkisista kokemuksista ja havainnoista. On todettu, että Naisten koulun aloit-

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) -kehittämisohjelmaan kuluvan Naisten koulu -projektin jatkokauden (2011–2013) yhdeksi merkittäväksi tavoitteeksi on asetettu voimaantumista ja tasa-arvoa edistävien koulutusten kehittäminen järjestöjen ja yhteisöjen nais-, mies- ja perhetyöhön. Tämän tavoitteen toteutumista viedään eteenpäin Tasa-arvoa maahanmuuttajien perheessä -nimisen hankkeen muodossa, joka toteutuu osana Naisten koulu -projektin kulttuurimentorin, Luz Peltoniemen, Oulun yliopistossa suorittamaa opintokokonaisuutta Kulttuuritietoiset työkäytännöt maahanmuuttajatyössä.

tama työ maahanmuuttajanaisten yhteiskuntaan sopeuttamisessa tuottaa todellisia tuloksia vain, jos myös heidän miehiinsä pystytään vaikuttamaan.

Naisten koulun kautta naiset kokevat elämässään paljon muu-toksia; he löytävät henkisiä voi-mavarojaan, omia vahvuuksiaan

ja heissä herää uusia toiveita tu-levaisuutta kohtaan.

Myös miehet halutaan mukaan tähän muutosprosessiin sekä naisten, heidän itsensä että koko perheen hyvinvoinnin ja suoma-laiseen yhteiskuntaan kotoutumi-sen vuoksi.

11www.RakenneRahastot.fi

RakenneRahastojen uutiskiRje 27.9.2012 9/12

Tasa-arvoa maahanmuut-tajaperheissä -tapahtumien ja toimintojen myötä luodaan ko-konaisvaltaista hyvinvointia maa-hanmuuttajaperheisiin; vahvista-malla vanhemmuutta, luomalla ymmärrystä siitä, mitä miesten ja naisten välinen tasa-arvo mer-kitsee sekä rohkaisemalla ja ak-tivoimalla miehiä uudenlaiseen osallisuuteen perheessä. Samal-

la vahvistetaan maahanmuuttaja-perheiden osallisuutta, sosiaalis-tumista ja voimaantumista.

Tapahtumien tärkeänä tavoit-teena on myös luoda järjestävälle taholle ymmärrystä siitä, minkä-laista ohjausta maahanmuutta-jamiehet tarvitsisivat sopeutuak-seen paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan. z

Tekst i : Mat leena Melander ja Er ja Sto l t , Naisten kou-lu -pro jekt i , Oulun Seudun Set lementt i r y,www.pohjolaopisto.fi/naistenkoulu/fi/naistenkoulu.html

Kuva: Mat leena Melander, Shutterstock

RakenneRahastojen uutiskiRje 27.9.2012 9/12

12 www.RakenneRahastot.fi

-Tärkein kehittämisehdo-tus on se, että ohjelma-asiakirjojen valmiste-

luvaiheessa ja myös projektien suunnitteluvaiheessa tulisi tehdä toimintaympäristön ja kehittämis-haasteiden analyysi eri suku-puolten kannalta, kiteytti sinikka Mustakallio ja jatkoi:

– Olennaista on, ettei ohjel-ma-asiakirjoissa vain todeta vel-voitetta sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseeen, vaan su-kupuolinäkökulman on näyttävä analyyseissa. Analyysien avul-la ongelmat ja kehittämistarpeet alueilla saadaan esille.

EU-lainsäädäntö edellyttää su-kupuolinäkökulman valtavirtais-tamista kaikkeen rakennerahas-totoimintaan. Tämä on yksi syy toteuttaa asiaa entistä paremmin seuraavalla ohjelmakaudella. Li-säksi sukupuolinäkökulman huo-mioonottaminen johtaa parempiin

”Periaatteessa hyvä, mutta emme ajatelleet sukupuolen liittyvän omaan projektiimme”

hankkeisiin ja vaikuttavampaan alueiden kehittämiseen.

Tutkittujen projektisuunnitelmi-en pohjalta selvityksessä tode-taan, että projekteissa tehtävä

lähtötilanteen/toimintaympäris-tön analyysi eri sukupuolten kan-nalta olisi parantanut projektien tavoitteenasettelua ja toiminnan suunnittelua. Projektipäälliköi-

Tasa-arvokonsultti Sinikka Mustakallio WoM Oy:stä kävi esittelemässä tulevaa rakennerahasto-ohjelmakautta 2014–2020 suunnittelevalle työryhmälle Sukupuolinäkökulman sisältyminen rakennerahastojen (ESR ja EAKR) ohjelma-asiakirjoihin ja projektisuunnitelmiin -selvityksen pohjalta laadittuja kehitysehdotuksia ohjelmakauden valmisteluun ja toteuttamiseen. Selvitystä varten julkaisun kirjoittajat kävivät läpi kaikki rakennerahasto-ohjelmakauden 2007–2013 ESR- ja EAKR-ohjelmien asiakirjat. Lisäksi satunnaisotannalla valittiin 60 projektia, joiden projektisuunnitelmat kirjoittajat kävivät läpi ja haastattelivat kyseisten projektien projektipäälliköt.

13www.RakenneRahastot.fi

RakenneRahastojen uutiskiRje 27.9.2012 9/12

den haastattelut osoittivat, että asennevastarintaa ei ole, vaan sukupuolinäkökulman puuttumi-nen projektisuunnitelmista johtuu siitä, että osaaminen ja oivallus puuttuvat.

– Tärkeää onkin, että tasa-arvon käsite on kirjattu ohjelma-asiakirjoihin ja hankehakemuksiin selkeästi ja että sukupuolinäkö-kulman valtavirtaistamiseen on annettu tarkentavat ohjeet. Mo-nesti myös sukupuolten tasa-ar-voa ja yhdenvertaisuutta käyte-tään virheellisesti synonyymeina. Selkeät määrittelyt ja ohjeet var-masti myös lieventäisivät projek-titoimijoiden mahdollista harha-luuloa siitä, että projektien tulisi olla sukupuolineutraaleja, totesi Mustakallio.

Projektipäälliköt esittivät haas-tatteluiden yhteydessä toiveen, että lisätukea tulisi saada suku-puolinäkökulman merkityksen tunnistamiseksi ja sukupuolinä-kökulman valtavirtaistamiseen projektien toimintaan.

– Tämän vuoksi uudelle ohjel-makaudelle on tärkeää saada ta-sa-arvon tukirakenne, joka mah-dollistaa jatkuvan koulutuksen ja konsultoivan tuen projekteille, painotti Mustakallio.

– Tuen tulisi kattaa projektien toiminnan eri vaiheet eli koko elinkaari.

– Valtava-kehittämisohjelma on alkanut toimia tämänkaltai-sena tukirakenteena nykyisellä ohjelmakaudella. Valtavassa on muun muassa toteutettu tasa-arvokoulutusta ja konsultointia projektien toimijoille ja rahoittaja-viranomaisille. Koulutuksista on saatu hyvää palautetta ja koulu-tuksen jatkamiselle on nähtävis-sä selvää tarvetta, kertoi Musta-kallio.

Lopuksi Mustakallio totesi, et-tä on hienoa, että työ- ja elin-keinoministeriön vastuulle on uudessa hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa 2012–2015 kirjattu tasa-arvon tukirakenteen perus-taminen rakennerahastotoimin-

taan. Tukirakenne pitää sisällään muun muassa viranomaisten ja projektitoimijoiden kouluttamista ja konsultointia.

Selvitys on työ- ja elinkein-oministeriön toteuttaman Suku-puolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) -kehittämisohjelman julkaisu. Selvityksen ovat laatineet sa-ri Pitkänen ja Maija säkäjärvi Sosiaalikehitys Oy:stä, sinikka Mustakallio WoM Oy:stä ja Si-nikka törmä Referenssi Oy:stä.

Selvitys on luettavissa sähköisenä:www.tem.fi/files/33964/TEM_sukupuolinakokulma_FINAL_kevyt.PDF

Tekst i : Mia Teräsaho, Val -tava-kehi t tämisohje lma, työ - ja e l inkeinominister iö , www.tem.fi/valtava

Kuva: Shutterstock

RakenneRahastojen uutiskiRje 27.9.2012 9/12

14 www.RakenneRahastot.fi

EAKR-ohjelmien toteutuksessa edistetään muun muassa sukupuolten ja eri ikä- ja väestönryhmien tasa-arvoa. Väestön ikääntymisen vuoksi on tärke-ää edistää erityisesti eri ikäryhmien osallistumista työelämään ja sopeutumista työelämän muutok-siin.

Lisäksi tulevaan työvoimapulaan voidaan va-rautua tukemalla maahanmuuttajien ammatillis-ta sijoittumista työmarkkinoille. Myös kansallinen lainsäädäntö velvoittaa viranomaisia kiinnittä-mään huomiota sukupuolten tasa-arvoon hank-keiden hallinnoinnin ja toteutuksen kaikissa vai-heissa.

Tasa-arvovaikutuksiltaan myönteisiin 985 hank-keeseen on vuoden 2011 loppuun mennessä si-dottu EAKR-ohjelmissa yli 137 miljoonaa euroa (EAKR+valtio), joka tarkoittaa että tasa-arvoa edis-täviin hankkeisiin on sidottu lähes 12 % rahoituk-sesta.

Tasa-arvoa tukevien hankkeiden osuus kaikis-ta hankkeista on 13,5 %. Erityisesti sukupuolten tasa-arvoa edistäviin hankkeisiin on ohjelmissa si-dottu yhteensä yli 117 miljoonaa euroa.

On huomattava, että EAKR-ohjelmien pienehkö tasa-arvohankkeiden osuus johtuu osin siitä, että merkittävä osa tasa-arvon edistämiseen tähtää-vistä hankkeista ohjautuu rahoitettavaksi Manner- Suomen ESR-ohjelmasta. z

Tasa-arvo rakennerahastojen seurantatietojen valossa

Tekst i : Sar i Eskola

EAKR-ohjelmat

15www.RakenneRahastot.fi

RakenneRahastojen uutiskiRje 27.9.2012 9/12

Manner-Suomen ESR-ohjelman seurantakomitean hyväksymien valintakriteereiden mukaisesti jokaisen hyväksyttävän hankkeen tulee edistää vahvasti ai-nakin yhtä horisontaalista painopistettä.

Rahoittajaviranomaisten tekemän luokittelun mu-kaisesti yli 1 700 rahoitettavaksi hyväksytyssä hank-keessa painotetaan tasa-arvoa horisontaalisena pai-nopisteenä.

Ohjelman strategia-arvioinnin tulosten mukaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen ristirii-taista tilannetta kuvaa se, että suuri osa ESR-hank-keista on ilmoittanut toimenpiteidensä parantaneen naisten ja miesten asemaa, mutta samaan aikaan suoranaiset sukupuolten välisen tasa-arvon edistä-miseen kohdistuvat toimenpiteet ovat hankkeissa vähäisiä.

Hankkeiden toimeenpanossa uskotaan tasa-arvo-vaikutusten syntymiseen tuotosten kautta välillisesti, vaikka hankkeissa ei juuri suoraan panosteta tasa-arvon kehittämiseen.

ESR-hankkeissa on EURA2007- tietojärjestel-män seurantatietojen mukaan aloittanut yhteensä

yli 311 000 henkilöä. Projektin loppuun suorittanei-ta oli yli 176 000 henkilöä.

Naisten osuus aloittaneista on hieman yli puolet (52 %), mutta luoduista uusista työpaikoista ja uu-sista yrityksistä enemmistö on kohdistunut miehiin.

Uusia yrityksiä oli perustettu vuoden 2011 lop-puun mennessä yhteensä lähes 12 000, joten ohjel-malle asetettu tavoite on lähes kaksinkertaisesti yli-tetty. Uusia työpaikkoja on syntynyt ohjelmakaudella yli 20 500, mikä sekin ylittää asetetun tavoitetason lähes kaksinkertaisesti.

Arvioinnin antamien suositusten mukaan tasa-ar-voon liittyvää koulutusta ja kehittämistyötä on syytä jatkossa entisestään terävöittää, jotta tasa-arvonä-kökulma saadaan konkreettisesti esille kaikessa ra-kennerahastojen hanketoiminnassa ja siitä tulisi ak-tiivisempi osa koko ohjelman toteutusta.

Erityistoimenpiteitä tulisi arvioinnin mukaan koh-distaa myös siihen, että naisia saadaan aktivoitua lisää yrittäjiksi. z

Kuvat : Shutterstock

ESR-ohjelma

RakenneRahastojen uutiskiRje 27.9.2012 9/12

16 www.RakenneRahastot.fi

Tasa-arvo-ohjelmaa val-mistellut ministeriöiden yhteinen työryhmä jatkaa

ohjelman toimeenpanon seuran-taryhmänä ja raportoi ohjelman toteutumisesta hallitukselle vuosi-na 2013 ja 2015.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi ohjelman seurantaa, ja kukin ministeriö vastaa omien toi-menpiteidensä toteuttamisesta. Ohjelman voi siis nähdä hallituk-sen antamana ”työnjakolistana” tai yhteistyösuunnitelmana, josta kaikkien hallinnonalojen tulisi olla tietoinen.

Ohjelma on aidosti horison-taalinen Sukupuolinäkökulman valtavir-taistamisen jatkaminen ja kehittä-minen valtioneuvostossa on kes-keinen osa ohjelmaa. Sen lisäksi tasa-arvo-ohjelma sisältää tavoit-teita ja toimenpiteitä useilla eri teema-alueilla, mm. työelämäs-sä, päätöksenteossa, koulutuk-sessa ja tutkimuksessa, kotoutta-mispolitiikassa, talouspolitiikassa, terveyspolitiikassa ja väkivallan ehkäisyssä.

Tasa-arvo-ohjelma jakaa työt tasa-arvon edistämiseksi

Pääministeri Kataisen hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2012−2015 hyväksyttiin valtioneuvostossa 14.6.2012. Ohjelma rakentuu hallitusohjelman ja valtioneuvoston tasa-arvopoliittisen selonteon näkemyksille keskeisistä tasa-arvopoliittisista haasteista. Hallitusohjelman selvä viesti oli, että nykyinen hallitus edellyttää kaiken toimintansa edistävän sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvo-ohjelma tekee tuota tahtotilaa todeksi, toimenpide kerrallaan. Samalla on syytä muistaa, että ohjelma ei kuitenkaan kata kaikkea hallituksen tasa-arvopolitiikkaa.

Ohjelmassa on tehty myös uusia avauksia ja uudenlaisia painotuksia, mm. selvitetään su-kupuolinäkökulmaa verotukses-sa. Vahvasti mukana ovat myös erityisesti miehiä koskevat toi-menpiteet terveyden edistämi-seksi ja syrjäytymisen vähentä-miseksi.

Lisäksi kiinnitetään huomiota sukupuolten tasa-arvon ja muun yhdenvertaisuuden välisiin ris-teyskohtiin ja siihen, miten suku-puoli liittyy muihin syrjintäperus-teisiin.

Työelämään liittyviä toimen-piteitä ohjelmassa ovat mm.

palkkakartoitusten analyysien julkistamisen käynnistäminen val-tiosektorilla sekä selvitys siitä, miten lainsäädäntö turvaa perhe-vapaalta työhön palaavien oikeu-det. Samapalkkaisuusohjelman toimenpiteet toteuttavat omal-ta osaltaan tasa-arvo-ohjelmaa, mutta ohjelmalla on oma seuran-tajärjestelmänsä.

Sosiaali- ja terveysalan tilasto-ja kehitetään, jotta erityisesti mie-hiä koskevat hyvinvointiongelmat havaittaisiin selkeämmin ja niihin pystyttäisiin tarttumaan ehkäise-villä toimilla. Yhteiskuntatakuus-sa tullaan kiinnittämään huomiota nuorten miesten ja naisten erilai-siin syrjäytymispolkuihin ja tuki-tarpeisiin.

Ministeri arhinmäki on myös perustamassa järjestöjen ja mi-nisteriöiden edustajista koos-tuvaa työryhmää, jonka avulla miesten näkökulmia tasa-arvo-politiikassa voidaan vahvistaa ja osaamista syventää.

Ohjelmassa on myös toimenpi-teitä, joilla erityisesti tavoitellaan tasa-arvo-osaamisen kasvua val-tion alue- ja paikallishallinnossa

17www.RakenneRahastot.fi

RakenneRahastojen uutiskiRje 27.9.2012 9/12

sekä kunnissa. Tässä tarkoituk-sessa mm. kehitetään aluehallin-non tulosohjausta sekä pyritään vahvemmin huomioimaan tasa-arvonäkökulmaa rakennerahasto-ohjelmissa tulevalla kaudella.

Tavoitteena on myös perustaa rakennerahasto-ohjelmatoimin-taan tasa-arvon tukirakenne, joka kouluttaa ja konsultoi viranomai-sia tasa-arvo-osaamisen kehit-tämisessä sekä tekee selvityksiä ja ohjaa projektitoimijoita suku-puolinäkökulman valtavirtaistami-sessa.

Ministeriöiden avainprosessit tasa-arvoa edistämäänPerustan tasa-arvotyölle antaa laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Se edellyttää, että jokainen viranomainen edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa omassa työssään.

Koska hallinnon kohteena (useimmiten) ovat miehet ja nai-set - eivät neutrit - vääristää su-kupuolineutraali keskiarvotieto käsitystämme toimintaympäris-töstä ja tuottaa pahimmillaan eri-arvoistavia lakeja ja päätöksiä.

Keskeinen haaste suomalai-sessa tasa-arvotyössä onkin vii-me vuosina ollut se, kuinka suo-malainen viranomainen oppii pois sukupuolisokeasta ajattelusta ja työskentelytavasta. Tämä valta-virtaistamistyö jatkuu tälläkin hal-lituskaudella.

Tasa-arvo-ohjelmassa on kak-sitoista täsmälleen samalla taval-la kaikkia ministeriöitä koskevaa toimenpidettä sukupuolinäkökul-man valtavirtaistamiseksi mi-nisteriöiden avainprosesseihin. Toimenpiteet keskittyvät valtio-neuvostoon, mutta toki niillä ta-voitellaan heijastusvaikutuksia

muualle julkishallintoon ja koko yhteiskuntaan.

Ministeriöt mm. jatkavat suku-puolinäkökulman sisällyttämis-tä lainvalmisteluun, talousarvion laadintaan sekä muihin tasa-ar-von kannalta merkittäviin hank-keisiin. Tätä työtä tukevat toimin-nalliset tasa-arvotyöryhmät, joita on valtaosassa ministeriöitä.

Lisäksi jokainen ministeriö val-tavirtaistaa sukupuolinäkökulman vähintään yhdellä merkittävällä toimialallaan tai hankkeessaan, kuten TEM Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus -oh-jelmassaan, SM Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiassaan ja STM ohjelmassa köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Parhaillaan ollaan myös uudis-tamassa valtioneuvoston ohjeis-tusta tulosohjauksesta. Tavoittee-na on, että uuteen ohjeistukseen sisältyy linjaus siitä, että tasa-ar-von edistäminen otetaan osaksi laitosten tulostavoitteita. Esimer-kiksi TEM ja STM ovatkin jo tulo-sohjaustaan tähän suuntaan ke-hittäneet.

Vakiintunut ja toimiva työkaluPoikkihallinnollinen hallituksen tasa-arvo-ohjelma on 2000-luvul-

la vakiintunut keskeiseksi osaksi hallituksen tasa-arvopolitiikkaa: vuodesta 2003 lähtien tasa-arvo-ohjelma on laadittu jokaisella hal-lituskaudella.

Vaikka hallitusohjelmat on pääosin kirjoitettu sukupuolineut-raalisti, löytyy niistä - erityisten tasa-arvotavoitteiden lisäksi - pal-jon teemoja ja tavoitteita, joilla on vaikutusta sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Näitä elementtejä ja niiden si-sältämiä tasa-arvotavoitteita täs-mennetään ja konkretisoidaan ta-sa-arvo-ohjelmissa. Kun ohjelma valmistellaan kaikkien hallinnon-alojen yhteistyönä ja sen hyväk-syy valtioneuvosto, on se tärkeä ja jopa välttämätön pohja luon-teeltaan horisontaaliselle tasa-ar-votyölle.

Nyt käsillä olevan tasa-arvo-ohjelman elinkaaressa on siirryt-ty pikku hiljaa toteuttamisvaihee-seen, ja mielekästä tekemistä näyttää riittävän. Tervetuloa siis mukaan talkoisiin! z

Linkkejä:tasa-arvopolitiikka stM:n sivuilla: www.stm.fi/tasa-arvo

tasa-arvo-ohjelma verkossa: www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1821444#fi

Teksti : Anna-Mari Asikai -nen, y l i tarkastaja, hal l i tuk-sen tasa-ar vo-ohjelman seu-rantar yhmän sihteeri , STM; annamari.asikainen(at)stm.fi

Kuvat : Shutterstock

RakenneRahastojen uutiskiRje 27.9.2012 9/12

18 www.RakenneRahastot.fi

Sukupuolisensitiivinen budjetointiSukupuolisensitiivinen budjetointi (gender budgeting, GB) on yksi keskeinen lähestymistapa sukupuolinä-kökulman valtavirtaistamisen strategiassa rakenne-rahastotoimintaan. Mielenkiinto sukupuolisensitiivis-tä budjetointia kohtaan uudella ohjelmakaudella 2014+ toiminnassa on lisääntynyt, ja jäsenmaissa onkin alet-tu organisoida sen toteuttamiseen soveltuvia puitteita. Toistaiseksi on kuitenkin olemassa vain muutamia esi-merkkejä sukupuolisensitiivisistä budjettityöskentelynta-voista, joita on kokeiltu EU- instituutioissa, jäsenmaissa tai alueilla. GB:n tunnetuksi tekemiseksi ja sen käytön lisäämiseksi rakennerahastotoiminnassa järjestetään 27.9.2012 Berliinissä konferenssi ”Gender Budgeting in the ESF – Opportunities, Examples and Limits”. Kon-ferenssin tarkoitus on esitellä GB:n perusperiaatteita ja toteuttamismahdollisuuksia, vaihtaa kokemuksia eri jä-senmaista sekä pohtia suosituksia seuraavalle ohjel-makaudelle. Konferenssissa mietitään myös vastaavia strategioita, joita on toteutettu muilla toiminnan alueilla kuin rakennerahastoissa. Molemmista on myös luvassa esimerkkejä jäsenmaista.

Konferenssin järjestävät Community of Practice on Gender Mainstreaming in ESF -verkosto sekä Saksan liittotasavallan työ- ja sosiaaliministeriö.

Eurooppalaisia käytäntöjä ESR-ohjelmien tasa-arvon tukemiseksiCommunity of Practice on Gender Mainstreaming in ESF -verkoston puitteissa on selvitetty eri jäsenmaiden tapoja tukea naisten ja miesten välisen tasa-arvon huo-mioimista ohjelma- ja hanketyössä. Aiheesta järjestetys-sä seminaarissa Mathieu Lefebvre komissiosta kuvasi nykytilannetta seuraavasti:

“What is a Gender Equality support structure?5 main types of gender institutional infrastructures in an ESF context:• Dedicated officer with supporting staff• Dedicated officer only• Specific and ad-hoc gender equality Committees• Reference for advice from already existing ‘gender

networks’• Reliance on external experts”

Tutustu seminaariraporttiin ja esimerkkeihin tukirakenteista: www.gendercop.com/wp-content/uploads/2012/09/GM_Support_Structures_documentation_082812.pdf

Lyhyesti

Lisätietoa sukupuolten välisestä tasa-arvosta – linkkejä tiedon lähteilleValtava-kehittämisohjelma – Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminenwww.tem.fi/valtava

Tietoa Valtava-kehittämisohjelmasta, mukana olevista projekteista ja yhteistyökumppaneista sekä Valtavan tuottamaa aineistoa

Euroopan komissio ja sukupuolten välinen tasa-arvohttp://europa.eu/legislation_summaries/employment_and_social_policy/equality_between_men_and_women/index_fi.htm

Paljon aineistoa sukupuolten tasa-arvosta – valtavirtaistaminen, sosiaalinen ulottuvuus, taloudelliset ja institutionaaliset näkökohdat

Minna.fi – tasa-arvotiedon keskuswww.minna.fi/web/guest/home

The European Community Practice on Gender Mainstreamingwww.gendercop.com/

Yhteisön tavoitteena on saada sukupuolinäkökulma osaksi projektitoimintaa ja ohjelmakauden 2014–2020 ohjelmatyötä.

Tasa-arvopolitiikka STM:n sivuilla: www.stm.fi/tasa-arvo Tasa-arvo-ohjelma verkossa: www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1821444#fi

JulkaisujaValtioneuvoston selonteko miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta (STM:n julkaisuja 2010:8)www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1538250

Sukupuolten tasa-arvon hyvät käytännöt (Valtava 2012)www.tem.fi/files/33925/VALTAVA_sukupuolten_tasa-arvon_hyvat_kaytannot_www.pdf

Selvitys sukupuolinäkökulman sisältymisestä rakennerahastotoimintaan (Valtava 2012)www.tem.fi/files/33964/TEM_sukupuolinakokulma_FINAL_kevyt.PDF

19www.RakenneRahastot.fi

RakenneRahastojen uutiskiRje 27.9.2012 9/12

Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa – Opas viranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön (Valtava 2011, opas saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi)www.tem.fi/files/31747/Opas_tasa-arvon_valtavirtaistaminen_kehittamisohjelmissa_ja_projekteissa.pdf

STM:n Tasa-arvoa työelämään -hankkeiden tuottamia raportteja ja oppaita

***Samapalkkaisuus, tasa-arvo ja uudet palkkausjärjestelmät (SATU) Toteuttajat: Palkansaajien tutkimuslaitos, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Tilastokeskus Kesto: 1.9.2008–31.12.2010 Hankkeen nettisivu: www.labour.fi/satu/Hankkeen raportti Kohti samapalkkaisuutta palkkausjär-jestelmiä kehittämällä (Selvityksiä 2010:25)

***Tasa-arvoa palkkaukseen: Työn vaativuuden sekä pätevyyden ja suoriutumisen arvioinnin toimivuus Suomessa ( TAPAS) Toteuttaja: Aalto-yliopisto (31.12.2009 saakka Teknillinen korkeakoulu / BIT Tutkimuskeskus) Kesto: 1.9.2008–31.12.2011 Hankkeen nettisivu: www.tapashanke.net/Hankkeen raportti Tasa-arvoa palkkaukseen - Työn vaa-tivuuden sekä pätevyyden ja suoriutumisen arvioinnin toimivuus Suomessa (Raportteja ja muistioita 2011:18)

Hankkeen julkaisu Tasa-arvoa palkkaukseen - Havain-toja pakkausjärjestelmien kehittämisestä TAPAS-hank-keessa (Julkaisuja 2012:3)

***Tasa-arvoa erovanhemmuuteen - isät pois paitsiosta Toteuttaja: Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymä / Lahden ammattikorkeakoulu Kesto: 1.1.2010–31.12.2011 Hankkeen nettisivu: www.lamk.fi/esittely/tki-toiminta/paattyneet-projektit/Sivut/erovanhemmuus.aspxHankkeen opas Ero ja isyys

***Valtavirtaistaminen käytäntöön Toteuttajat: Sosiaalikehitys Oy, World of Management (WoM) Oy ja KoulutusAvain Oy Kesto: 1.3.2010–28.2.2012 Hankkeen nettisivu: www.sosiaalikehitys.com/valtavirtaistaminen-kaytantoon/Hankkeen opas Tasa-arvosta laatua ja vaikuttavuutta julkiselle sektorille

***Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä (TASE) Toteuttajat: Suomen Kuntaliitto ja Naisjärjestöt yhteistyössä - Kvinnorganisationer i Samarbet NYTKIS ry Kesto: 1.4.2010–30.6.2013 Hankkeen nettisivu: www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/tuke/tasa-arvo/tasa-arvo-projekti/Sivut/default.aspx) ***Isänä työelämässäToteuttajat: Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhty-mä / Lahden ammattikorkeakoulu ja Miessakit ry Kesto: 1.12.2011–31.12.2013 Hankkeen nettisivu: www.lamk.fi/isanatyoelamassa/Sivut/default.aspx

***Perhevapaalta paluun tukeminen vertaisryhmätoiminnalla Toteuttaja: TyöterveyslaitosKesto: 1.3.2012–30.6.2014Hankkeen nettisivu: www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/perhevapaa/sivut/default.aspx)

9/12 RAKENNERAHASTOJEN UUTISKIRJE 27.9.2012

PEFC/02-31-135

Taitto: Edita Publishing OyPaino: Edita Prima Oy, 2012