Rajat ylittävä terveydenhuolto...2017/09/15 · • Rajat ylittävästä terveydenhuollosta on...
Transcript of Rajat ylittävä terveydenhuolto...2017/09/15 · • Rajat ylittävästä terveydenhuollosta on...
Rajat ylittävä terveydenhuolto
Sanna Kuorikoski ja Maiju Joutjärvi
Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus
Rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmä
15.9.2017
Ulkomailta tulevien sairaanhoito Suomessa
1. Mitä on rajat ylittävä terveydenhuolto?
2. Lainsäädäntö
3. Oikeus hoitoon Suomessa
• Tilapäinen Suomessa oleskelu
• Asumisen tilanteet
• EU-alueen ulkopuolelta tulevat asiakkaat
4. Hoitoon hakeutuminen
• Ulkomaille hoitoon
• Suomeen hoitoon
5. Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste
6. Lisätietoja
Mitä on rajat ylittävä terveydenhuolto?
• Rajat ylittävästä terveydenhuollosta on kyse:
• kun henkilö saa tai hänelle syntyy tarve saada terveydenhuoltopalveluita muualta
kuin asuinmaastaan, tai
• kun asuinmaa ei ole vastuussa henkilölle asuinmaassa annetun
terveydenhuoltopalvelun kustannuksista lainsäädännössä määritellyn syyn
perusteella.
3
Lainsäädäntö
4
Kansallinen lainsäädäntö• Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta,
nk. rajalaki(1201/2013)
• Sairausvakuutuslaki(1224/2010)
• Terveydenhuoltolaki(1326/2010)
• Laki asumisperusteisen
sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta
(1573/1993)
• Kotikuntalaki (201/1994)
Kansainväliset sairaanhoito-
ja sosiaaliturvasopimukset• Sairaanhoitosopimus Australian kanssa
• Sosiaaliturvasopimusjärjestely Quebecin kanssa
• Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus
EU-lainsäädäntö
• EU-asetukset 883/2004 ja 987/2009
sosiaaliturvajärjestelmien
yhteensovittamisesta
• Direktiivi potilaiden oikeuksien
soveltamisesta rajatylittävässä
terveydenhuollossa, nk. potilasdirektiivi
2011/24/EU
• Maahanmuuttodirektiivit
Oikeus hoitoon Suomessa
5
Oikeus hoitoon Suomessa
Pääsääntö:
• Jos asiakkaalla on kotikunta, hänellä on oikeus tarvitsemiinsa julkisen
terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla.
• Ei ole merkitystä, onko asiakas Suomessa sairausvakuutettu, minkä maan kansalainen
hän on, tai mistä maasta on tullut Suomeen.
• Kotikunta määräytyy kotikuntalain perusteella. Päätöksen kotikunnasta tekee
maistraatti.
• Kenellä tahansa on aina oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon julkisessa
terveydenhuollossa.
• Hoitava lääkäri arvioi hoidon kiireellisyyden.
• Jos henkilöllä ei ole kotikuntaa, hoidon antajalla on oikeus periä hoidosta aiheutuneet
todelliset kustannukset viime kädessä henkilöltä itseltään.
• Oikeus sairaanhoitokorvauksiin
• Jos henkilö on Suomessa sairausvakuutettu (= hänellä on Kela-kortti), hänellä on oikeus
sairaanhoitokorvauksiin yksityisten terveyspalveluiden, lääkkeiden ja sairauden hoidon
vuoksi tehtyjen matkojen kustannuksista. 6
Oikeus hoitoon Suomessa
• Kotikuntalaisuus EI kuitenkaan yksin ratkaise oikeutta julkisen
terveydenhuollon palvelujen käyttöön eikä sairausvakuuttaminen
oikeutta Kelan maksamiin sairaanhoitokorvauksiin
• Myös kansallinen lainsäädäntö, Euroopan unionin lainsäädäntö ja Suomea
sitovat kansainväliset sopimukset voivat antaa hoito-oikeuden tai oikeuden
sairaanhoitokorvauksiin Suomessa, vaikka asiakkaalla ei olisi kotikuntaa tai
hän ei olisi sairausvakuutettu Suomessa
Näissä tilanteissa Suomi ei kuitenkaan välttämättä vastaa Suomessa annetun hoidon
kustannuksista tai niiden korvauksista.
7
Tilapäinen Suomessa oleskelu
8
Toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä asuva sairastuu Suomessa tilapäisen oleskelun aikana
• EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä vakuutetulla on oikeus saada
lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa tilapäisen
Suomessa oleskelun aikana
• Tilapäinen oleskelu on yleensä alle 12 kuukautta kestävä
oleskelu
• Esimerkiksi turistin lomamatka, puolen vuoden mittainen oleskelu tai
lukuvuoden kestävä vaihto-opiskelu Suomessa ovat tilapäistä oleskelua
9
Lääketieteellisesti välttämätön hoito
• Hoito, joka ei voi odottaa asiakkaan paluuta takaisin kotimaahan.
Tarkoitus on, että asiakas voi jatkaa oleskelua Suomessa alkuperäisen
suunnitelmansa mukaan.
− Asiakas tulee hoitaa vähintään matkustuskuntoon.
• Terveydenhuollon ammattihenkilö tekee arvion, onko kyseessä
lääketieteellisesti välttämätön sairaanhoito.
• Arviota tehdessä on huomioitava:
− Tilapäisen oleskelun kesto Suomessa
− Hoitoetuuden luonne: Hoidon tulisi olla vähintään sama kuin kiireellinen hoito, hoito voi
kuitenkin olla myös laajempi
− Esim. Suomessa muutaman päivän oleskelevalle turistille lääketieteellisesti
välttämätön hoito voi olla suppeampaa kuin Suomeen lukuvuodeksi opiskelemaan
tulleelle annettava hoito.
10
Lääketieteellisesti välttämätön hoito
• Lääketieteellisesti välttämättömän hoidon tarve voi syntyä myös
pitkäaikaissairauden, aiemmin todetun sairauden, raskauden tai
synnytyksen johdosta.
• Esim. äitiys- ja lastenneuvolapalvelut voivat olla lääketieteellisesti
välttämätöntä sairaanhoitoa; edellytyksenä on, että ne ovat
aiheellisia kun huomioidaan asiakkaan Suomessa oleskelun kesto
• Oikeus myös lääketieteellisin perustein tarpeelliseen
pitkäaikaissairauden, esimerkiksi astman tai diabeteksen,
seurantaan
11
Lääketieteellisesti välttämätön hoito
• Suomessa tilapäisesti oleskelevalle on järjestettävä oleskeluajalle
sellainen apuväline, joka on lääketieteellisesti välttämätön (esim.
kyynärsauvat).
• Henkilöllä on aina oikeus saada hoitoa myös sairauksiin, jotka
edellyttävät dialyysihoitoa, happiterapiaa, erityistä astmahoitoa tai
kemoterapiaa sekä kroonisiin autoimmuunisairauksiin liittyvää sydämen
kaikukuvausta.
• Tällaisissa tilanteissa, joissa hoidon antaminen vaatii ennakkojärjestelyjä,
henkilön on ennen Suomeen matkustamista otettava yhteyttä siihen julkisen
terveydenhuollon yksikköön, jossa hän toivoo saavansa hoitoa.
• Julkinen terveydenhuolto vastaa henkilön tiedusteluun ja ilmoittaa, onko
hoitoa mahdollista antaa.
12
Eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC)
• Toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä Suomeen tilapäisesti tullut
asiakas osoittaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään
sairaanhoitoon eurooppalaisella sairaanhoitokortilla (EHIC = European
Health Insurance Card)
• Kortin myöntää se maa, joka vastaa asiakkaan sairaanhoidon
kustannuksista.
• Asiakas saa EHIC:llä hoito julkisessa terveydenhuollossa samalla
hinnalla ja samojen käytäntöjen mukaan kuin millä kotikuntalainen saisi
vastaavan hoidon.
• Asiakkaan sairaanhoidon kustannuksista vastaava maa maksaa hoidon
todelliset kustannukset hoitoa antavalle maalle eli Suomelle.
13
Lääketieteellisesti välttämätön hoito - esimerkki
Kurt tulee Saksasta Suomeen viikon laskettelulomalle. Hänelle sattuu
toisena lomapäivänä rinteessä onnettomuus ja hänen jalkansa murtuu.
Hän saa lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa julkisessa
terveydenhuollossa sekä kyynärsauvat, jotta hän voi jatkaa oleskeluaan
Suomessa suunnitellun mukaisesti. Kurtilla on mukanaan eurooppalainen
sairaanhoitokortti ja hän maksaa saamastaan hoidosta kotikuntalaisen
asiakasmaksun.
Julkinen terveydenhuolto laskuttaa hoidon todelliset kustannukset Kelalta
ja Kela laskuttaa ne aikanaan Ranskalta, joka vastaa Kurtin sairaanhoidon
kustannuksista.
14
Tilapäinen oleskelu ja hoito-oikeuden osoittaminen -erityistilanteet
Toisessa Pohjoismaassa asuva
• Voi todistaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon eurooppalaisella
sairaanhoitokortilla tai vaihtoehtoisesti passilla, muulla virallisella henkilötodistuksella sekä
ilmoittamalla vakituisen osoitteensa toisessa pohjoismaassa.
Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuva
• Voi todistaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon eurooppalaisella
sairaanhoitokortilla tai vaihtoehtoisesti passilla ja ilmoittamalla vakituisen osoitteensa
Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Australiassa asuva
• Australian ja Suomen sairaanhoitosopimuksen piiriin kuuluva osoittaa oikeuden saada
lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa Australian tai muun maan passilla, jossa on
rajoittamaton asumisoikeus Australiassa, sekä ilmoittamalla vakituisen osoitteensa
Australiassa.15
Asumisen tilanteet
16
Hoito-oikeudet asumisen aikana
• Asumisella tarkoitetaan yleensä yli 12 kuukauden Suomessa oleskelua.
• Se katsotaanko henkilön asuvan vai oleskelevan tilapäisesti toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä vaikuttaa hänen hoito-oikeutensa toteutumiseen ja sen laajuuteen.
• Jos henkilö asuu Suomessa vakinaisesti, hänellä on yleensä kotikunta. • Silloin hän saa kaiken tarvitsemansa hoidon Suomen julkisessa
terveydenhuollossa kuntalaisen asiakasmaksulla.
• Jos henkilö asuu Suomessa vakinaisesti mutta hänellä ei ole kotikuntaa, hänellä voi kuitenkin olla oikeus sairaanhoitoon muulla perusteella.
17
Hoito-oikeus asumisen aikana
• Pääsääntö: Asiakkaalla on aina oikeus saada sairaanhoitoa
asuinmaassaan
• Jos asiakas on nk. aktiivi, eli työntekijä tai siihen rinnastettava henkilö,
hänellä on oikeus saada sairaanhoitoa myös työskentelymaassaan.
Vastuu sairaanhoidon kustannuksista voi kuitenkin olla toisella maalla
− Esim. Suomessa asuvan mutta Virossa työskentelevän merityöntekijän
sairaanhoidon kustannuksista vastaa merityöntekijän työskentelymaa Viro.
Merityöntekijällä on oikeus sairaanhoitoon sekä työskentelymaassaan Virossa että
asuinmaassaan Suomessa.
• Hoito-oikeus sekä asuinmaassa että työskentelymaassa = oikeus
kaikkeen tarvittavaan maan lainsäädännön mukaiseen hoitoon
• Hoito-oikeus muualla EU- tai Eta-alueella tai Sveitsissä = oikeus
lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon 18
A) Asuminen Suomessa, toinen EU- tai Eta-maa tai Sveitsi vastaa sairaanhoidon kustannuksista
• Jos asiakas asuu Suomessa, mutta työskentelee toisessa EU-, Eta-maassa tai
Sveitsissä, asiakas on sairausvakuutettu työskentelymaassa ja työskentelymaa
vastaa asiakkaan sairaanhoidon kustannuksista.
• Asiakkaalla:
on oikeus tarvitsemiinsa terveydenhuollon palveluihin Suomen julkisessa
terveydenhuollossa
voi olla kotikunta tai ei ole kotikuntaa Suomessa
on oikeus sairaanhoitokorvauksiin Kelasta (”Kela-korvaus”)
ei ole Kela-korttia
• Kela myöntää asiakkaalle Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa,
jolla asiakas voi esittää oikeutensa hoitoon julkisessa terveydenhuollossa
• Asiakas maksaa hoidosta kuntalaisen asiakasmaksun
Esimerkiksi Suomessa asuvat, mutta toisessa EU-, Eta-maassa tai Sveitsissä
työskentelynsä perusteella sairausvakuutetut merityöntekijät ja rajatyöntekijät. 19
Asuminen Suomessa, toinen EU- tai Eta-maa tai Sveitsi vastaa sairaanhoidon kustannuksista - Esimerkki
Mikko alkaa työskennellä Viron lipun alla purjehtivalla aluksella mutta asuu edelleen Suomessa,
jossa hänellä on kotikunta. Hän tulee työntekonsa kautta sairausvakuutetuksi Virossa ja Viro
vastaa hänen sairaanhoitonsa kustannuksista.
Mikko saa Kelasta Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa, jolla hän osoittaa
oikeutensa hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa.
Koska Mikko ei ole enää Suomessa sairausvakuutettu, hänellä ei ole Kela-korttia, mutta hänellä
on oikeus sv-korvauksiin Suomessa yksityisen terveydenhuoltopalvelujen, lääkeostojen ja
sairauden vuoksi tehtyjen matkojen kustannuksista. Tämän oikeuden hän osoittaa Todistuksella
oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Kela laskuttaa Mikolle Suomessa syntyneet
sairaanhoidon kustannukset Virosta.
Mikko saa Virosta EHIC:in, jolla hän saa lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa kun hän
oleskelee tilapäisesti EU:n alueella.
20
B) Asuminen toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, Suomi vastaa sairaanhoidon kustannuksista
• Jos asiakas asuu toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, mutta hän on
Suomessa sairausvakuutettu Suomi vastaa asiakkaan sairaanhoidon
kustannuksista.
• Asiakkaalla:
• on oikeus hoitoon asuinmaassaan
• on oikeus tarvitsemaansa hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa
• on oikeus sairaanhoitokorvauksiin Kelasta
• voi olla kotikunta tai voi olla ilman kotikuntaa
• on Kela-kortti
• Kela myöntää asiakkaalle Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa,
jolla asiakas esittää oikeutensa hoitoon julkisessa terveydenhuollossa.
• Asiakas maksaa hoidosta kuntalaisen asiakasmaksun
Esimerkiksi: ulkomailla asuvat ja Suomessa työskentelevät rajatyöntekijät,
ulkomailla asuvat Suomesta lähetetyt työntekijät ml. suomalaisdiplomaatit,
ulkomailla opiskelevat suomalaisopiskelijat21
Asuminen toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, Suomi vastaa sairaanhoidon kustannuksista - Esimerkki
Virolainen Tanel työskentelee viikot rakennuksilla Suomessa mutta asuu
vakituisesti Virossa, joten hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa. Rajatyöntekijänä
hänellä on oikeus tarvitsemaansa hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa,
jota varten hänelle myönnetään Kelasta Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin
Suomessa. Tanel on työskentelynsä perusteella sairausvakuutettu Suomessa,
joten hän saa Kelasta Kela- ja EHIC-kortin.
Tiina lähetetään työskentelemään Suomesta Saksaan kahdeksi vuodeksi eikä
hänellä ole enää kotikuntaa Suomessa. Vaikka hänellä ei ole Suomessa enää
kotikuntaa, hänellä on Suomessa oleskellessaan oikeus käyttää julkisen
terveydenhuollon palveluita ja hänelle myönnetään Kelasta Todistus oikeudesta
hoitoetuuksiin Suomessa. Koska Tiina pysyy työskentelynsä perusteella Suomessa
sairausvakuutettuna hänellä on edelleen käytössään Kela- ja EHIC-kortti.
22
Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa
• Kela myöntää todistuksen, kun asiakkaan oikeus hoitoon Suomessa perustuu
EU-lainsäädäntöön, kansainväliseen sopimukseen tai kansalliseen
lainsäädäntöön
• Yleensä kyse on asiakkaasta, jolla ei ole Suomessa kotikuntaa.
• Voi myös olla asiakas, jonka sairaanhoidon kustannuksista vastaa toinen EU- tai
Eta-maa tai Sveitsi, vaikka asiakkaan kotikunta on Suomessa,
• esim. Suomessa asuva mutta toisen maan lipun alla seilaavalla aluksella työskentelevä
merityöntekijä
• Asiakirjassa on tieto
minkä ajan todistus on voimassa
minkä laajuiseen sairaanhoitoon asiakkaalla on oikeus julkisessa terveydenhuollossa
onko julkisella terveydenhuollolla oikeus valtion korvaukseen asiakkaan hoidon
kustannuksista
onko asiakkaalla oikeus Kelan maksamiin sairaanhoitokorvauksiin
• Asiakirja on julkista terveydenhuoltoa sitova23
24
C) Eläkkeensaaja, joka asuu toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja Suomi vastaa sairaanhoidon kustannuksista
• Jos eläkeläinen asuu pysyvästi toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä mutta saa eläkettä vain Suomesta, eläkeläinen ei ole Suomessa sairausvakuutettu eikä hänellä ole Suomessa kotikuntaa
• Suomi vastaa kuitenkin eläkeläisen sairaanhoidon kustannuksista eläkkeen maksun perusteella
• Asuinmaassaan eläkkeensaajalla on oikeus saada tarvitsemansa hoito
asuinmaan lainsäädännön ja järjestelmien mukaisesti
• Kun eläkeläinen oleskelee Suomessa, hänellä on oikeus julkisessa
terveydenhuollossa tarvitsemaansa hoitoon kuntalaisen
asiakasmaksulla
25
Eläkkeensaajan eurooppalainen sairaanhoitokortti
• Toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä asuva eläkkeensaaja, jonka
sairaanhoidon kustannuksista Suomi vastaa:
• Osoittaa oikeutensa hoitoon Kelan myöntämällä eläkkeensaajan eurooppalaisella
sairaanhoitokortilla
• Oikeus saada tarvitsemansa sairaanhoito julkisessa terveydenhuollossa Suomessa ja
suorakorvaukseen yksityisen terveydenhuoltopalvelujen ja lääkeostosten kustannuksista
sekä ensihoidon kuljetuksesta
26
Eläkkeensaaja, joka asuu toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja Suomi vastaa sairaanhoidon kustannuksista - Esimerkki
Maire on muuttanut pysyvästi Suomesta Portugaliin viettämään
eläkepäiviä.
Hän sairastuu syöpään ja saa hoidon Portugalissa. Hoitojen vuoksi Maire
tarvitsee peruukin, mutta se ei kuulu Portugalin lakisääteisiin etuuksiin.
Maire voi tulla asiakkaaksi julkiseen terveydenhuoltoon Suomessa, josta
hänelle myönnetään peruukki tai maksusitoumus peruukin hankkimista
varten samalla tavalla kuin se myönnettäisiin Suomessa vakituisesti
asuvalle asiakkaalle vastaavassa tilanteessa.
Maire osoittaa oikeutensa hoitoon Kelan myöntämällä eläkkeensaajan
eurooppalaisella sairaanhoitokortilla.27
EU-alueen ulkopuolelta tulevat asiakkaat
28
EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa –A) Erityisosaajadirektiivityöntekijät
• Työntekijöillä, jotka ovat korkeasti koulutettuja erityisosaajia tai
asiantuntijoita, ja tulevat EU-alueen ulkopuolelta voi seuraavien
edellytysten täyttyessä olla oikeus hoitoon Suomessa:
• työsuhteen kesto on vähintään vuosi
• Maahanmuuttovirasto on myöntänyt työntekijälle ja hänen
perheenjäsenelleen oleskeluluvan, johon on merkitty ”EU:n sininen kortti”
(blue card)
• EU:n sinisen kortin haltijalla ja hänen perheenjäsenillään on oikeus
tarvitsemaansa hoitoon julkisessa terveydenhuollossa vaikka heillä
ei ole kotikuntaa Suomessa.
• Jos heillä ei ole kotikuntaa, Kela voi myöntää heille Todistuksen oikeudesta
hoitoetuuksiin Suomessa, jolla he osoittavat oikeutensa julkiseen
terveydenhuoltoon kuntalaisen asiakasmaksulla.
oikeus julkiseen sairaanhoitoon on määritelty kansallisessa lainsäädännössä
(kansanterveyslain 14§ ja erikoissairaanhoitolain 3 § 2 mom.)29
EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa –A) Erityisosaajadirektiivityöntekijät
• EU:n sinisen kortin haltija perheenjäsenineen tulee Suomessa
sairausvakuutetuksi, jolloin heillä on oikeus:
• Kela-korttiin
• Kelan myöntämään eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin
• korvauksiin yksityisen terveydenhuollon palveluiden ja lääkeostojen sekä
sairaanhoitoon liittyvien matkojen kustannuksista.
oikeus sairausvakuutuslain mukaisiin korvauksiin on määritelty kansallisessa
lainsäädännössä (sairausvakuutuslain 2 §)
Edellä mainitut oikeudet perustuvat EU:n erityisosaajadirektiiviin, joka
koskee 3. maista tulevien työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua mm.
sosiaaliturvan alalla.30
EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa –A) Erityisosaajadirektiivityöntekijät – Esimerkki
Kunal muuttaa Intiasta Suomeen työskentelemään kahdeksi vuodeksi. Hän on
korkeasti koulutettu asiantuntija, jolla on Maahanmuuttoviraston myöntämä ”EU:n
sininen kortti”.
Kunal ja hänen mukanaan tuleva perhe tulevat Suomessa sairausvakuutetuiksi ja
he saavat Kela-kortit. Heillä on oikeus sv-korvauksiin Suomessa yksityisen
terveydenhuoltopalvelujen ja lääkeostojen kustannuksista. Heillä on oikeus saada
julkisen terveydenhuollon palveluita kuntalaisen asiakasmaksulla, riippumatta siitä
onko heillä kotikuntaa vai ei. Jos heillä ei ole kotikuntaa, Kela voi myöntää heille
julkista terveydenhuoltoa varten Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa.
31
EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa –B) Yhdistelmälupadirektiivityöntekijät
• Muualta kuin EU-, Eta-maista tai Sveitsistä tulevilla työntekijöillä voi olla
seuraavien edellytysten täyttyessä oikeus hoitoon Suomessa:
• asiakkaalla on työskentelyoikeus Suomessa (oleskelulupa) ja
• asiakkaalla on voimassa oleva työ- virka- tai muu palvelussuhde
• asiakas on vähintään kuusi kuukautta kestäneen työsuhteen päätyttyä
rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi
• Tällaisilla työntekijöillä on oikeus tarvitsemaansa hoitoon julkisessa
terveydenhuollossa kuntalaisen asiakasmaksulla, vaikka heillä ei olisi
kotikuntaa.
• Jos heillä ei ole kotikuntaa, Kela voi myöntää heille Todistuksen oikeudesta
hoitoetuuksiin Suomessa, jolla he osoittavat oikeutensa julkiseen
terveydenhuoltoon kuntalaisen asiakasmaksulla.
oikeus julkiseen sairaanhoitoon on määritelty kansallisessa lainsäädännössä
(kansanterveyslain 14§ ja erikoissairaanhoitolain 3 § 2 mom.)32
EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa –B) Yhdistelmälupadirektiivityöntekijä
• Tällaiset työntekijät tulevat myös Suomessa sairausvakuutetuksi, jolloin
heillä on oikeus:
• Kela-korttiin
• Kelan myöntämään eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin
• sairausvakuutuslain mukaisiin korvauksiin yksityisen terveydenhuollon palveluiden
ja lääkeostojen sekä sairaanhoitoon liittyvien matkojen kustannuksista.
Edellä mainitut oikeudet perustuvat EU:n yhdistelmälupadirektiiviin,
joka koskee 3. maista tulevien työntekijöiden yhdenvertaista
kohtelua mm. sosiaaliturvan alalla.
• Edellä mainitut hoito-oikeudet eivät kuitenkaan koske näiden nk.
yhdistelmälupadirektiivityöntekijöiden työelämän ulkopuolella olevia
perheenjäseniä. 33
EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa –B) Yhdistelmälupadirektiivityöntekijä – Esimerkki
Jiang on tullut Kiinasta Suomeen työskentelemään. Hänellä on 9 kk
työsuhde ja voimassa oleva oleskelulupa, jossa on työskentelyoikeus.
Hänellä ei kuitenkaan ole kotikuntaa.
Kela voi myöntää hänelle julkista terveydenhuoltoa varten Todistuksen
oikeudesta hoitoetuuksiin, jolla hänellä on oikeus saada julkisen
terveydenhuollon palveluita kuntalaisen asiakasmaksulla. Jiang tulee
sairausvakuutetuksi ja hänellä on oikeus sv-korvauksiin Suomessa
yksityisen terveydenhuoltopalvelujen ja lääkeostojen kustannuksista.
34
Kun asiakkaan tilanteessa ei sovellu EU-lainsäädäntö, kansainvälinen sopimus tai kansallinen lainsäädäntö
• Kun asiakkaalla ei ole kotikuntaa, eikä häneen sovellu mikään edellä mainittu
säännös (EU-lainsäädäntö, kansainvälinen sopimus, erikoissairaanhoitolain tai
kansanterveyslain em. kohdat), hänellä ei ole oikeutta saada julkisen
terveydenhuollon kaikkia palveluita
• Asiakkaalle on kuitenkin aina annettava kiireellinen sairaanhoito kansallisen
lainsäädännön mukaisesti
• Terveydenhuoltolaki 50§
• Ei muuta oikeutta hoitoon ns. sopimuksettomassa tilanteessa
• Esimerkki: Japanista Suomeen kahdeksi viikoksi tullut Kamiko joutuu
liikenneonnettomuuteen. Hänelle annetaan kiireellistä sairaanhoitoa
terveydenhuoltolain 50§ nojalla. Kamiko maksaa hoidon todelliset kustannukset
itse tai vaihtoehtoisesti matkavakuutus voi tulla hänen sijastaan vastuuseen
kustannuksista.
35
Hoitoon hakeutuminen
36
Mistä on kyse?
• Hoitoon hakeutuminen = asiakas matkustaa asuinmaastaan toiseen
maahan käyttämään terveydenhuoltopalveluita
• Asiakas voi hakeutua hoitoon asuinmaastaan toiseen EU- tai Eta-
maahan tai Sveitsiin
• omatoimisesti ilman ennakkolupaa tai
• ennakkoluvalla
37
Hoitoon Suomesta ulkomaille
38
Omatoimisesti hoitoon Suomesta ulkomaille
• Asiakas voi hakeutua Suomesta hoitoon toiseen EU- tai Eta-maahan tai
Sveitsiin omatoimisesti ilman ennakkolupaa
• Asiakas maksaa kaikki hoitokustannukset ensin itse
• Asiakas voi hakea jälkikäteen kustannuksista korvausta Kelasta
lomakkeella SV 128
Kustannukset korvataan sairausvakuutuslain perusteella, samalla tavalla kuin
yksityistä terveydenhuoltoa korvataan Suomessa
Jos asiakas hakeutuu hoitoon muualle kuin EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin,
kustannuksia ei korvata
39
Ennakkoluvallinen hoitoon hakeutuminen
• Asiakas voi hakea Kelasta lupaa saada hoitoa toisessa EU- tai Eta-
maassa tai Sveitsissä (nk. ennakkolupa, EU-asetus 883/2004)
• Kyse voi olla tilanteesta, jossa
- asiakas haluaa saada hoitoa muualla kuin asuinmaassaan ja/tai
- asiakkaan tarvitsemaa hoitoa ei voida järjestää asuinmaassa
• Ennakkolupa toimii kuten maksusitoumus – asiakas maksaa hoidosta
saman asiakasmaksun kuin kyseisessä maassa asuva henkilö
40
Ennakkoluvallinen hoitoon hakeutuminen
• Asiakas hakee lupaa Kelasta hakemuksella SV 129
Asiakkaan on liitettävä hakemukseen hoitoon hakeutumista koskeva
lääketieteellinen selvitys
• Lupaa voi hakea myös hoidon saamisen jälkeen
Hakemus ratkaistaan samalla tavalla kuin ennen hoidon saamista jätetty hakemus
• Aina ei tarvita asiakkaan hakemusta
Julkinen terveydenhuolto voi myös omasta aloitteestaan toimittaa suoraan Kelalle
hoitoon hakeutumista puoltavan lausunnon
41
Julkisen terveydenhuollon lausunto
• Kela pyytää hakemuksen ratkaisemista varten lausunnon julkiselta
terveydenhuollolta Lausunnossa tulee ilmaista, puoltaako julkinen terveydenhuolto luvan
myöntämistä
• Julkisella terveydenhuollolla on lain mukaan velvollisuus antaa lausunto
asiakkaan hakemukseen
• Lausunto tulee toimittaa Kelalle 21 vuorokauden kuluessa
lausuntopyynnön vastaanottamisesta Jos julkinen terveydenhuolto ei toimita lausuntoa määräaikaan mennessä, Kela
myöntää asiakkaalle luvan
(Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta, 13 §)42
Julkisen terveydenhuollon lausunto
• Kela pyytää lausunnon asiakkaan kotikunnan mukaiselta julkiselta
terveydenhuollolta
erikoissairaanhoito – lausunto sairaanhoitopiiristä
perusterveydenhuolto – lausunto perusterveydenhuollosta
• Lausunnon antaa erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon
ammattihenkilö Lausunto on annettava kirjallisena
43
Julkisen terveydenhuollon lausunto
• Lausunnossa tulee ottaa kantaa siihen, täyttyvätkö asiakkaan kohdalla
EU-lainsäädännön mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle
- Kuuluko hoito Suomen terveydenhuollon palveluvalikoimaan?
- Voiko julkinen terveydenhuolto järjestää asiakkaalle hoidon lääketieteellisesti
perustellun ajan puitteissa (nk. hoitotakuuaika, Terveydenhuoltolaki 50 – 52 §),
ottaen huomioon asiakkaan terveydentila ja todennäköinen taudinkulku?
jos asiakas hakee lupaa jälkikäteen: Olisiko julkinen terveydenhuolto voinut
järjestää asiakkaalle hoidon lääketieteellisesti perustellun ajan kuluessa,…
• Jos julkinen terveydenhuolto puoltaa luvan myöntämistä, lausunnossa
tulee lisäksi ilmaista, tarvitseeko asiakas hoitoon hakeutumiseen- erityisajoneuvoa, kuten ambulanssilentoa tai -kuljetusta, taksikuljetusta tai muuta
erityiskuljetusta
- saattajaa
44
Milloin luvan myöntämisestä ei voi kieltäytyä?
• Luvan myöntämistä on puollettava, jos
- hoito kuuluu Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan ja
- julkinen terveydenhuolto ei pysty järjestämään hoitoa asiakkaalle hoitotakuuajan
puitteissa
45
Milloin luvan myöntämistä voi puoltaa?
• Julkinen terveydenhuolto voi aina puoltaa luvan myöntämistä, vaikka
EU-asetuksen mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle eivät täyttyisi
Esim. kieleen tai kulttuuriin tai palvelun hinnoitteluun liittyvät syyt
• Luvan puoltaminen ja epääminen tulee aina perustella tilanteessa,
jossa lupaa ei olisi EU-lainsäädännön nojalla pakko myöntää Luvan puoltamisen harkinta on hallinnollisen vallan käyttöä, joten luvan hakijoita
on kohdeltava yhdenvertaisesti
46
Hakemuksen ratkaiseminen
• Julkisen terveydenhuollon lausunto on Kelan päätöstä sitova
puoltava lausunto = myöntöpäätös ja ennakkolupa
kielteinen lausunto = hylkäävä päätös
Ennen hylkäävän päätöksen antamista Kela antaa asiakkaalle mahdollisuuden esittää
mielipiteen julkisen terveydenhuollon lausunnosta. Tämä voi johtaa uuden lausunnon
pyytämiseen.
• Asiakas voi valittaa päätöksestä kotikunnan mukaiseen hallinto-
oikeuteen
Kela pyytää valituksen johdosta lausunnon julkiselta terveydenhuollolta
47
Ennakkolupa S2
• Kela myöntää ennakkoluvan
lomakkeella S2
48
Myönnetyn luvan merkitys ja kustannukset
• Ennakkolupa toimii kuten maksusitoumus – asiakas maksaa hoidosta
saman asiakasmaksun kuin kyseisessä maassa asuva henkilö
Jos asiakas ei ole luvasta huolimatta saanut hoitoa asiakasmaksulla, hän voi
hakea hoitokustannuksista korvausta Kelasta
• Hoitoa antanut valtio laskuttaa hoidosta aiheutuneet kustannukset
Kelalta valtioiden välisessä laskutuksessa
• Kela laskuttaa hoitokustannukset lausunnon antanutta julkista
terveydenhuoltoa ylläpitävältä kunnalta tai kuntayhtymältä
Kustannukset laskutetaan, vaikka lausuntoa ei olisi toimitettu
Kotikunnattomien kustannukset jäävät valtiolle
49
Asiakas voi hakea Kelasta korvausta
• Asiakas voi hakea Kelasta jälkikäteen korvausta hoitoon
hakeutumiseen liittyvien matka-, oleskelu ja lääkekustannuksista
• Myös saattajan matka- ja oleskelukustannukset korvataan, jos saattaja
on ollut matkan aikana välttämätön
• Kela ei laskuta matka-, oleskelu- ja lääkekustannuksia julkiselta
terveydenhuollolta
50
Esimerkki: Hoitoon hakeutuminen Suomesta Saksaan
• Helsingissä asuva herra X hakee Kelalta ennakkolupaa
Saksassa annettavaan hoitoon.
• Kela pyytää HUS:ilta lausunnon.
• HUS toimittaa puoltavan lausunnon Kelaan.
• Kela antaa asiakkaalle päätöksen ja myöntää ennakkoluvan.
• Herra X matkustaa hoitoon Saksaan ja maksaa hoidosta saman hinnan kuin
paikalliset*.
• Saksa laskuttaa hoitokustannukset Kelalta.
• Kela maksaa Saksalle.
• Kela laskuttaa hoitokustannukset HUS:ilta.
• HUS maksaa Kelalle.
*Asiakas hakee matkakustannuksista korvausta Kelasta.
*Kela korvaa matkat asiakkaalle.51
Tilastoja ratkaistuista hakemuksista
Ennakkolupia on myönnetty mm.
• vaativat syöpähoidot
• kaksosraskauteen liittyvän oireyhtymän laserhoito
52
Vuosi Ratkaisut Myönnöt Hylyt Jätettytutkimatta
2016 246 126 113 7
2015 197 98 97 2
2014 181 76 104 1
2013 140 59 81 -
2012 94 45 49 -
Hoitoon ulkomailta Suomeen
53
Omatoimisesti hoitoon ulkomailta Suomeen
• Jos asiakas hakeutuu ulkomailta Suomeen tarkoituksenaan käyttää
terveydenhuollon palveluita ilman ennakkolupaa, hänen tulee maksaa
itse kaikki hoidosta aiheutuvat kustannukset
• Kustannuksista ei voi saada korvausta Kelasta
Asiakkaan tulee hakea korvauksia siitä maasta, jossa hän on vakuutettu
HUOM! Hoitoon hakeutumisella ei tarkoiteta tilannetta, jossa asiakas joutuu tilapäisen
Suomessa oleskelun aikana välttämättömän hoidon tarpeeseen
54
Ennakkoluvalla hoitoon ulkomailta Suomeen
• Suomessa EU-lainsäädännön mukaista ennakkolupamenettelyä
voidaan käyttää vain julkisessa terveydenhuollossa
Asiakas voi hakeutua hoitoon myös yksityiseen terveydenhuoltoon. Tällöin asiakas
maksaa ensin kaikki hoitokustannukset itse ja voi jälkikäteen hakea Kelalta
ennakkoluvan nojalla svl:n mukaista korvausta.
• Velvollisuus ottaa vastaan EU-maista tulevat potilaat
Hoito tulee järjestää ilman syrjintää ja samoin perustein kuin Suomessa asuvalle
asiakkaalle
Suomeen hoitoon hakeutuvan asiakkaan tulee itse selvittää hoitomahdollisuudet
siinä terveydenhuollon yksikössä, josta hän toivoo saavansa hoitoa.
55
Hoitoon hakeutumisen kustannukset
• Hoidon järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä hakee
ennakkoluvan (lomake E 112 tai S2) nojalla annetun hoidon
kustannuksista valtion korvausta Kelalta
• Kela laskuttaa kustannukset edelleen ennakkoluvan myöntäneeltä
valtiolta
56
Esimerkki: Ennakkoluvallinen hoitoon hakeutuminen Virosta Suomeen
• Neiti X hakeutuu Virosta hoitoon HUS:iin Viron myöntämällä
ennakkoluvalla.
• Neiti X saa hoidon HUS:issa kuntalaisen asiakasmaksulla.
• HUS hakee hoidon todellisista kustannuksista valtion korvausta
Kelasta.
• Kela maksaa HUS:lle valtion korvauksen.
• Kela laskuttaa hoitokustannukset Virosta.
• Viro maksaa Kelalle.
57
Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste
58
Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste
• Tehtävänä tarjota tietoa hoitoon hakeutumisesta EU-alueella,
kustannusten korvaamisesta sekä Suomen
terveydenhuoltojärjestelmästä.
• Tietoa tarjotaan verkkopalvelussa www.hoitopaikanvalinta.fi
• Toteutettu yhteistyössä Kelan, STM:n ja THL:n kanssa
59
Lisätietoja
60
Lisätietoja
• Tietoa rajat ylittävästä terveydenhuollosta:
• Kela.fi:n henkilöasiakkaille tarkoitetut sivut:
http://www.kela.fi/sairaanhoito-kansainvalisissa-tilanteissa
• Kela.fi:n lääkäreille ja terveydenhuollolle tarkoitetut sivut:
http://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-sairaanhoito-kansainvalisissa-tilanteissa
• Hoitopaikanvalinta.fi –verkkopalvelu, joista löytyy omat osiot sekä
henkilöasiakkaille että terveydenhuollon työntekijöille:
https://www.hoitopaikanvalinta.fi/
61
Kiitos!
62