Rajat ylittävä terveydenhuolto ja sen haasteet Suomen sote-järjestelmälle
-
Upload
rajat-ylittaevaen-terveydenhuollon-yhteyspiste -
Category
Healthcare
-
view
242 -
download
2
Transcript of Rajat ylittävä terveydenhuolto ja sen haasteet Suomen sote-järjestelmälle
Noora Heinonen
Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö
Rajat ylittävä terveydenhuolto ja sen haasteet Suomen sote-järjestelmälle
Etla-seminaari 22.10.2014
Kaikki hoidetaan kansalaisuudesta tai
asuinpaikasta riippumatta
Tietojen ja potilasasiakirjojen
siirtyminen/siirtäminen
Potilas tekee valinnan palveluntuottajastaan
Hoitokustannukset laskutetaan
perusterveyden-huollossa
kotikunnalta ja erikoissairaan-
hoidossa sairaanhoitopiirien
välillä
22.10.2014 RAJA-yhteyspiste / Noora Heinonen
22.10.20144 RAJA-yhteyspiste / Noora Heinonen
Rajat ylittävän terveydenhuollon säädöspohja 1.1.2014
Kansainväliset sairaanhoito- ja
sosiaaliturvasopimukset
• Sairaanhoitosopimus Australian kanssa
• Sosiaaliturvasopimusjärjestely
Quebecin kanssa
• Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus
Kansallinen lainsäädäntö
• Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta 1201/2013
• Sairausvakuutuslaki
• Terveydenhuoltolaki
22.10.2014
EU-lainsäädäntö
EU-asetukset 883/2004 ja 987/2009
sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta
Potilasdirektiivi 2011/24/EU
Maahanmuuttodirektiivit
RAJA-yhteyspiste / Noora Heinonen
22.10..2014
”Oikeus hakeutua vapaasti hoitoon mihin tahansa EU-alueella”
• Kuka tahansa voi hakeutua hoitoon mihin tahansa. • EU-valtioiden on otettava vastaan toisista EU-valtioista hoitoon
hakeutuvat potilaat.
Henkilö voi vapaasti hakeutua Suomesta ulkomaille käyttämään terveyspalveluja
Ulkomailta tulevaa potilasta on kohdeltava Suomessa yhdenvertaisesti muihin potilaisiin nähden.
22.10.2014
”Ulkomailta voi hakeutua hoitoon myös Suomeen joko yksityiseen terveydenhuoltoon tai julkiseen terveydenhuoltoon”
Potilaiden vastaanottoa voidaan vain poikkeustilanteissa rajoittaa määräajaksi.
Potilaalta peritään maksuna hoidosta aiheutunut todellinen kustannus (nk. vieraskuntalaskutushinta + asiakasmaksu).
Suomessa vastaanoton rajoitus on hallintopäätös, joka voidaan tehdä määräajaksi erittäin painavin perusteluin poikkeustilanteessa
Suomessa potilaalta peritään enintään hoidosta aiheutunut kustannus (julkTH) tai markkinahinnan mukainen kustannus (yksitTH)
22.10.2014
”Oikeus samansuuruiseen korvaukseen kuin kotimaassa olisi maksettu”
Potilas maksaa ensin itse kaikki kustannukset. Potilaalle ei koskaan korvata enempää kuin kustannus, joka
hänelle on aiheutunut tai joka olisi aiheutunut potilaan kotikunnalle.
Jos Kela kysyy kunnalta/sairaanhoitopiiriltä vastaavan hoitokustannuksen asiakasmaksun määrää, vastaus on annettava määräajassa.
Edellyttää suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittelyä, jotta tiedetään minkälaisen ulkomailla annetun hoidon kustannuksista potilaalla oikeus saada korvauksia Suomesta.
”Vain sellainen hoito on korvattava, joka on potilaan kotimaassakin korvattavaa”
22.10..2014
Jos potilas hakeutuu ulkomaille hoitoon, hän saa kustannuksista sairausvakuutuskorvauksen (Kela-korvaus). Kustannuksista vastaa sairausvakuutusrahasto.
Jos potilas on joutunut ulkomailla oleskelunsa aikanalääketieteellisesti välttämättömän sairaanhoidon tarpeeseen, hän saa korvauksen asiakasmaksuun asti. Kustannuksista vastaa valtio. [Muutos]
Jos potilasta ei voida hoitaa Suomessa julkisessa terveydenhuollossa, hän saa ennakkoluvan ja korvauksen asiakasmaksuun asti. Kustannuksista vastaa kotikunta.
”Saan korvaukset kuten jos käyttäisin yksityistä terveydenhuoltoa tai julkista terveydenhuoltoa Suomessa”
22.10..2014
”Voin ostaa Suomessa kirjoitetulla lääkemääräyksellä lääkkeitä Euroopassa”
• Toisessa EU-valtiossa kirjoitettu lääkemääräys on hyväksyttävä, jos lääkkeellä on myyntilupa ostovaltiossa.
Suomessa otettiin v. 2014 käyttöön Eurooppalainen lääkemääräys
Lisäksi potilasdirektiivissä on säännöksiä
Eurooppalaisista osaamisverkostoista Harvinaissairauksista Sähköisistä terveyspalveluista Raportoinnista
Ulkomailla aiheutuneet sairaanhoitokustannukset ja niiden korvaukset
Vuosi Kohdemaa Ratkaisujen lkm Kustannukset € Korvaukset €
2013 EU- ja Eta-maat ja Sveitsi 17 318 kpl 7,96 M€ 1,33 M€
Kaikki maat yhteensä 23 002 kpl 13,52 M€ 1,77 M€
2012 EU- ja Eta-maat ja Sveitsi 14 676 kpl 6,42 M€ 0,98 M€
Kaikki maat yhteensä 21 241 kpl 12,20 M€ 1,42 M€
2011 EU- ja Eta-maat ja Sveitsi 17 236 kpl 7,39 M€ 1,08 M€
Kaikki maat yhteensä 24 371 kpl 12,98 M€ 1,64 M€
2010 EU- ja Eta-maat ja Sveitsi 13 046 kpl 4,73 M€ 0,68 M€
Kaikki maat yhteensä 18 904 kpl 9,29 M€ 1,09 M€
2009 EU- ja Eta-maat ja Sveitsi 16 366 kpl 5,39 M€ 0,77 M€
Kaikki maat yhteensä 24 598 kpl 10,31 M€ 1,23 M€
Asiakkaan itse
maksamat
Sv-korvauksia
31.12.2013 asti Suomi maksoi vain sairaanhoitokorvauksia (nk. Kela-korvauksia) ihmisille kaikissa tilanteissa. Eli ei väliä oliko sairastunut äkillisesti ulkomailla vai varta vasten matkustanut ulkomaille hoitoon, enintään voi saada vain sairaanhoitokorvauksia.
22.10..2014
EU- ja Eta-valtioissa ja Sveitsissä aiheutuneet sairaanhoitokustannukset ja niiden korvaukset
ajalla 1.1.-30.9.2014
Ajalla 1.1.-31.8.2014 Kohdemaa Ratkaisujen lkm Kustannukset € Korvaukset €
SV-korvaus (nk. Kela-korvaus) [Hoitoon hakeutuminen]
EU- ja Eta-maat ja Sveitsi
14 146 kpl 7,20 M€ 1,23 M€
Kaikki maat yhteensä19 021 kpl 12,96 M€ 1,65 M€
Korvaus julkisen terveydenhuollon kustannuksen mukaan [Äkillinen sairastuminen] 72 640 €
Korvaus hoitoa antaneen valtion lainsäädännön mukaan [Äkillinen sairastuminen] 50 163 €
(Korvaus v. 2013 hoitoa antaneen valtion lainsäädännön mukaan [Äkillinen sairastuminen] yhteensä 57 296 €)
- Jos sairastut ulkomailla, käytä eurooppalaista sairaanhoitokorttia tai saat korvauksen maksamiisi kustannuksiin joko hoitoa antavan valtion lainsäädännön perusteella tai kuten olisit käyttänyt kotikuntasi julkista terveydenhuoltoa
- Jos hakeudut varta vasten hoitoon ulkomaille, saat korvauksen jälkikäteen kuten olisit käyttänyt Suomessa yksityistä terveydenhuoltoa
Ao. tilastot ovat osin puutteellisia, koska täydellisiä tilastoja ei ole toistaiseksi mahdollista toteuttaa
22.10..2014
EU- ja Eta-valtioissa ja Sveitsissä aiheutuneet sairaanhoitokustannukset ja niiden sv-
korvaukset ajalla 1.1.-31.7.2014
1. Espanja kustannukset n. 3,00 M€, joista korvauksia n. 314 000e2. Viro kustannukset n. 0,93 M€, joista korvauksia n. 288 000e3. Kreikka kustannukset n. 201 000e, joista korvauksia n. 21 000e4. Saksa kustannukset n. 112 000e, joista korvauksia n. 13 500e5. Kypros kustannukset n. 107 000e, joista korvauksia n. 6 000e6. Portugali kustannukset n. 92 000e, joista korvauksia n. 5 000e7. Ruotsi kustannukset n. 53 000e, joista korvauksia n. 7 000e8. Itävalta kustannukset n. 44 000e, joista korvauksia n. 4 000e9. Sveitsi kustannukset n. 34 000e, joista korvauksia n. 3 600e10. Alankomaat kustannukset n. 26 000e, joista korvauksia n. 3 000e
EU- ja Eta-maissa ja Sveitsissä aiheutuneista kustannuksista maksetaan 1.1.2014 alkaen sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksia, kun henkilö on varta vasten hakeutunut EU-alueelle käyttämään terveyspalveluja. Yleiskielessä puhutaan nk. hoitoon hakeutumisesta ulkomaille. Nämä ovat siis nk. ei-kiireellisestä hoidosta aiheutuneita kustannuksia.
22.10..2014
Muualla kuin EU- ja Eta-valtioissa ja Sveitsissä aiheutuneet sairaanhoitokustannukset ja niiden sv-korvaukset ajalla 1.1.-31.7.2014
1. Thaimaa kustannukset n. 1,31 M€, joista korvauksia n. 94 000e2. Turkki kustannukset n. 0,94 M€, joista korvauksia n. 92 000e3. USA kustannukset n. 0,93 M€, joista korvauksia n. 28 000e4. Singapore kustannukset n. 269 000e, joista korvauksia n. 12 000e5. Kiina kustannukset n. 174 000e, joista korvauksia n. 7 500e6. Egypti kustannukset n. 108 000e, joista korvauksia n. 7 400e7. Venäjä kustannukset n. 107 000e, joista korvauksia n. 10 400e8. Indonesia kustannukset n. 93 000, joista korvauksia n. 4 700e9. Dominikaaninen tasavalta kustannukset n. 55 000e, joista korvauksia n.
2 700e10. Meksiko kustannukset n. 37 000e, joista korvauksia n. 2 000e11. Kenia kustannukset n. 37 000e, joista korvauksia n. 1 700e12. Argentiina kustannukset n. 23 000e, joista korvauksia n. 575e
Muualla kuin EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä sairaanhoidosta aiheutuneita kustannuksia korvataan vain, jos henkilö on ulkomailla ollessaan sairastunut tai joutunut raskauden tai synnytyksen vuoksi hoidon tarpeeseen (nk. kiireellisen hoidon tarve). Jos henkilö on varta vasten hakeutunut hoitoon muualle kuin EU-tai Eta-maahan tai Sveitsiin, kustannuksia ei korvata.
22.10..2014
Ennakkoluvat (lomake E 112 tai S2) ulkomailla annettavaa hoitoa varten
Suomen julkisessa terveydenhuollossa sai hoitoa toisen valtion antaman ennakkoluvan perusteella
• Ajalla 1.7.-31.12.2013 tiedossa yhteensä 34 henkilöä • Ajalla 1.1.-31.8. tiedossa yhteensä 3 henkilöä
- Määrät lisääntyvät vielä, tilastointiin liittyy 12kk ajallinen viive
Vuosi Kohdemaa Ratkaisujen lkm Myönnetyt Evätyt
1.1.-22.8.2014 EU- ja Eta-maat ja Sveitsi 119
2013 EU- ja Eta-maat ja Sveitsi 140 59 81
2012 EU- ja Eta-maat ja Sveitsi 94 45 49
1.5.2010-31.12.2011 EU- ja Eta-maat ja Sveitsi 63 33 30
22.10..2014
1.1.-22.10.2014 151 68 83
Mitä olikaan pohdittavana?Haasteita sote-uudistukselle
a) Kuka on potilas?
b) Mihin perustuu potilaan oikeus käyttää palveluja Suomessa tai ulkomailla?
• Henkilöpiiri; kotikuntalainen, Suomessa asuva, suomalainen…
• Asumisperusteinen vs. vakuutusperusteinen terveyspalvelu- ja/tai sosiaaliturvajärjestelmä
• Toisesta EU-valtioista hoitoon hakeutuvat henkilöt
• Toisesta EU- ja Eta-valtioista ja Sveitsistä tulleet henkilöt, jotka sairastuvat Suomessa
• Toisesta EU- ja Eta-valtioista ja Sveitsistä tulleet henkilöt, jotka työskentelevät Suomessa
• Luvallisesti tai luvassa maassa oleskelevat henkilöt, joiden sairaanhoitoturva on puutteellinen
Mikä merkitys on kotikunnalla? Mikä merkitys on Kelan päätöksellä henkilön kuulumisesta Suomen sosiaaliturvan piiriin?
Kenelle on velvollisuus järjestää/tarjota palveluja?
22.10.2014 RAJA-yhteyspiste / Noora Heinonen
Mitä olikaan pohdittavana?Haasteita sote-uudistukselle
c) Millaista hoitoa potilas voi saada?
d) Missä potilasta hoidetaan?
g) Kuka vastaa potilastiedoista?
• Suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoima• Miten turvataan yhdenmukainen palveluvalikoima kaikille Suomessa hoitoa tarvitseville potilaille?
• Onko palveluvalikoima sama Suomen sisällä vrt. eri kunnat, sairaanhoitopiirit, julkinen vs. yksityinen
• Palveluvalikoiman velvoittavuus ja sen soveltaminen
• Ulkomailta tulevien oikeus käyttää palveluja vs. vastaanottamisen rajoittaminen poikkeustilanteissa – kuka tekee päätöksen vastaanottamisen rajoittamisesta ja millä perusteilla?
• Terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu• miten (missä ja kuka) sovitaan muiden kuin kotikunnattomien henkilöiden hoidon järjestämisestä?
• Kiinnitetäänkö kotikunnattoman henkilön oikeus palvelujen käyttämiseen johonkin esim. työskentelykunta, oleskelukunta, työnantajan kotikunta….?
• Terveydenhuollon tietojärjestelmät• Kotikunnattoman ja hetuttoman henkilön tietojen kirjaaminen
• Ulkomailla toimitettujen tietojen lisääminen potilastietoihin
• Muunkielisten potilasasiakirjojen tuottaminen
22.10.2014 RAJA-yhteyspiste / Noora Heinonen
Mitä olikaan pohdittavana?Haasteita sote-uudistukselle
e) Mitä potilaalle korvataan?
f) Mitä laskutetaan ja kuka maksaa?
• Nykyisin potilaalle joko sv-korvaus tai kotikunnan mukaisen julkTH:n vastaavan palvelun kustannus
• Miten (hyvin) julkTH pystyy tuottamaan tiedot ”vastaavan hoidon kustannuksesta” vrt. palvelujen tuotehinnat, palvelujen tuotteistaminen, suoriteperusteinen vs. kapitaatioperusteinen laskutus
Säilyykö nk. Rajalain (1201/2013) korvausmalli jatkossa?
- EUT painottanut ”potilaan oikeutta parhaimpaan korvaukseen”
- Lainvalmistelussa esillä 5 erilaista korvausmallia, kalleimman arvioitu kustannusvaikutus n. 120 M€/v
- Kuka vastaa korvauksen kustannuksesta?
- Kuka hallinnoi korvauskäsittelyn ja korvauksen maksamisen?
- Mikä on valtion kustannusvastuu jatkossa?
22.10.2014 RAJA-yhteyspiste / Noora Heinonen
Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste
”Saan tietoa mahdollisuuksistani ja oikeuksistani käyttää
terveyspalveluja ulkomailla”
a) Verkkosivuilla www.kela.fi/yhteyspiste
b) Sähköpostitse [email protected]
c) Puhelinpalveluna p. 020 63 40 400 arkisin klo 9-16
”Saan tietoa mahdollisuuksistani ja oikeuksistani käyttää
terveyspalveluja Suomessa ja ulkomailla”
Uusi verkkopalvelu Potilaan valinnanvapaus terveydenhuollossa
on tulossa vuonna 2015
22.10.2014 RAJA-yhteyspiste / Noora Heinonen
Onko potilasdirektiivillä ja EU-lainsäädännöllä tarkoitettuja vai ei-tarkoitettuja tai toivottuja vai ei-toivottuja vaikutuksia?
Potilasdirektiivi on hyvä esimerkki EU-sääntelystä, jolla on myös
syvälle käyviä välillisiä vaikutuksia kotimaiseen järjestelmäämme
Hoidon antaminen ja palveluiden järjestäminen on edelleen
valtioiden toimivallassa, mutta potilaan valinnanvapautta ja
palvelujen vapaata tarjontaa korostava EU-sääntely aiheuttaa
paineen tarkastella kansallisia perusratkaisujamme, kuten
terveyspalvelujen järjestämis- ja rahoitusmallia
Potilasdirektiivi on osa kehikkoa, jonka puitteissa EU-sääntely ja -
yhteistyö terveydenhuollon alalla tiivistyy ja laajenee entisestään,
esimerkiksi hoidon laatuun ja potilasturvallisuuteen liittyvissä
kysymyksissä
22.10.2014 RAJA-yhteyspiste / Noora Heinonen
Kiitos mielenkiinnosta!
22.10.2014 RAJA-yhteyspiste / Noora Heinonen