PÄÄTÖS - ylupa.avi.fi
Transcript of PÄÄTÖS - ylupa.avi.fi
ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE │ [email protected] puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 [email protected] www.avi.fi/etela
Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna
Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
PÄÄTÖS
Nro 112/2017/1
Etelä-Suomi Dnro ESAVI/5615/2014
Annettu julkipanon jälkeen
5.6.2017
ASIA Kumitehtaan ympäristölupa, Hyvinkää
HAKIJA Polymer Components Finland Oy (31.3.2017 asti Marwe Oy) Niinistönkatu 6
05800 Hyvinkää
Y-tunnus: 0125638-2
LAITOS JA SIJAINTI
Teknisiä kumituotteita ja rullasuksia valmistava tehdas sijaitsee Hyvin-
kään Sahanmäen teollisuusalueella, kiinteistötunnus: 106-9-830-3. Kiin-
teistön omistaa Polymer Components Finland Oy.
Toimialatunnus: 22190
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Kumitehtaan toiminta on ympäristöluvanvaraista toimintaa ympäristön-
suojelulain (86/2000) 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen
(169/2000) 1 §:n 1 momentin kohdan 4 e) mukaan.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 5 §:n 1 momentin 4 e) kohdan
nojalla kumitehtaan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto.
ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintoviras-
tossa 2.6.2014.
2 (24)
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET
Toiminnalle ei ole aikaisemmin myönnetty ympäristönsuojelulain mukaista
ympäristölupaa.
Pelastuslaitoksen lupapäätös vaarallisten kemikaalien vähäisestä teolli-
sesta käsittelystä ja varastoinnista 05/2014.
Sopimus Hyvinkään Veden kanssa liittymisestä vesijohtoon ja viemäriin
(sopimusnumerot 9578 ja 9579). Liittymävuosi on 1969.
ALUEEN KAAVOITUS
Kumitehdas sijaitsee 16.4.2012 hyväksytyn osayleiskaavan mukaisella
teollisuus- ja varastoalueeksi merkityllä alueella (T). Sahanmäen teolli-
suusalueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 11.10.1985 pe-
rustuen 26.9.1974 vahvistettuun kaavaan. Asemakaavassa kumitehtaan
tontti on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TTV).
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Kumitehdas sijaitsee Sahanmäen alueen eteläosassa, n. 2 km Hyvinkään
keskustasta. Kumitehdasta lähinnä oleva asutus sijaitsee 0,5–1,5 km:n
etäisyydellä Sahanmäen Paavolan ja Vieremän asutusaleilla. Lähimmät
asuintalot sijaitsevat n. 600 m etäisyydellä tehtaasta kaakkoon. Em. asu-
tusalueella sijaitsee 4 koulua, 7 päiväkotia ja terveyskeskus.
Kumitehdas sijaitsee Hyvinkään vedenhankinnan kannalta tärkeällä I-
luokan pohjavesialueella (0110651), noin 1,7 km Sveitsin vedenottamon
koillispuolella. Pohjavesi virtaa alueella länteen.
Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Oivan ja ympäristötiedon hallintajärjes-
telmä Hertan mukaan Hyvinkään pohjavesialueella on neljä vedenotta-
moa, Erkylän, Sveitsin, Hyvinkäänkylän ja Monnin vedenottamot. Sveitsin
vedenottamo oli suljettuna vuodesta 2006 vuoden 2013 syksyyn asti, ha-
vaittujen torjunta-aineiden takia. Pohjavesialue on määritelty vesienhoi-
dossa riskialueeksi, jonka kemiallinen tila on huono ja määrällinen tila on
hyvä. Pohjavesialueen huonon kemiallisen tilan syynä ovat kohonneet
liuotinten ja torjunta-aineiden pitoisuudet pohjavedessä.
Alueella sijaitsee päävedenjakaja, joka halkaisee Hyvinkään pohjavesi-
alueen koillis-lounaissuuntaisesti. Erkylän ja Sveitsin vedenottamot jäävät
jakajan pohjoispuolelle ja Hyvinkäänkylän vedenottamo jää eteläpuolelle.
Pohjaveden päävirtaussuunta on päävedenjakajan suuntainen ja veden-
jakajalta kohti muodostuman reunoja. Pohjavesi purkautuu itä- ja kaak-
koisosissa suoalueille sekä lähteisiin. Pohjavesialueen eteläosissa pohja-
vesi purkautuu Vantaanjoen rantojen lähteisiin sekä suoraan Vantaanjo-
keen. Myös Erkylänlukkojen länsipuolella sijaitsee huomattava purkautu-
3 (24)
misalue. Hyvinkään pohjavesialueen pohjavesivyöhykkeiden paksuudet
vaihtelevat 5–25 metrin välillä. Lentokentän kaakkoispuolella pohjave-
sivyöhykkeen paksuus yltää kuitenkin 30–40 metriin.
Pohjavesialueella on Sveitsinpuiston luonnonsuojelualue (YSA012927),
johon sisältyy valtakunnallisessa harjujensuojeluohjelmassa mukana ole-
va Sveitsin harju reuna- ja lähteikköalueineen. Alueen kasvillisuus on
monipuolista ja alueella on lähteikköisiä korpia.
HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA
Toiminta
Polymer Components Finland Oy toimii teollisuuden räätälöityjen elastis-
ten tuotteiden alihankintavalmistajana sekä oman tuotekehityksen mukais-
ten rullasuksien valmistajana. Tehdas valmistaa teknisiä kumituotteita ku-
ten ruisku-, ahto- ja suulakepuristettuja tuotteita ja kumi-metalliosia.
Tehtaan tuotanto on käynnissä arkisin kello 6–22 kahdessa työvuorossa ja
yhtiön henkilöstömäärä on n. 30 henkilöä.
Tehdas on aiemmin toiminut nimellä Marwe Oy. Yritys on alun perin pe-
rustettu 1926, mutta kumitehtaan toiminta on alkanut nykyisellä paikalla
1960-luvun alussa.
Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti
Teoreettinen tuotantokapasiteetti on n. 300 tonnia erilaisia kumisekoituk-
sia vuodessa. Tehtaan tuotanto on noin 80 t erilaisia kumisekoituksia
vuodessa.
Yhtiö kehittää ja valmistaa tuotteisiin käytettäviä kumimateriaaleja sekä
tuotannossa tarvittavia työvälineitä. Yhtiö suunnittelee tuotteita sekä työ-
välineitä omassa suunnitteluyksikössään ja kumimateriaalin kehitystyötä
tehdään kumilaboratoriossa ja valmistetaan kumisekoittamossa. Myös
työvälineitä valmistetaan omassa konepajassa.
Prosessit
Ns. sisäsekoittimessa sekoitetaan keskenään elastomeeri ja luonnonkumi
sekä täyteaineet, väriaineet ja kemikaalit. Sisäsekoittimen toiminta perus-
tuu kammiossa horisontaalisesti asennettujen, vastakkaisiin suuntiin pyö-
rivien roottoreiden liikkeeseen. Kiinteät raaka-aineet syötetään sekoitti-
meen syöttökuilua pitkin ja pehmitinöljyt ja muut nestemäiset raaka-aineet
suuttimilla. Sekoituskammiota ja roottoreita jäähdytetään suljetulla vesi-
kierrolla.
4 (24)
Sisäsekoittimesta massa siirretään ns. sekoitusvalssiin, jossa kumimas-
saan sekoitetaan vulkanoimisaine. Sekoituvalssin toiminta perustuu kah-
den vierekkäin asennetun vastakkaiseen suuntaan erilaisella nopeudella
pyörivän telan liikkeeseen. Massa valssataan ja nauhoitetaan tai valmis-
tetaan raaka-aihioiksi ja siirretään varastoon. Nauhasta otetaan näytteet
laadunvalvontaa varten. Raakavalmisteita työstetään erilaisiksi tuotteiksi
suulake-, ruisku- ja ahtopuristuslinjoilla sekä kumi-metalliosien valmistus-
linjalla ja osa tuotteista tehdään käsityönä.
Ruiskupuristuksessa kumi annostellaan syöttöruuvilla sylinteriin, jossa
kumin kuumeneminen tapahtuu kitkan vaikutuksesta. Ruiskupuristusko-
neen ruiskutusyksikössä on temperointiyksikkö, joka tarpeen mukaan jo-
ko lämmittää tai jäähdyttää kumimassaa.
Ahtopuristusprosessissa raakavalmiste asetetaan muottiin ja siitä puriste-
taan hydraulisella puristimella halutun muotoinen tuote.
Kumi-metalliosien valmistuslinjalla metalliosat pestään pesukoneessa pe-
sutehostetta sisältävää pesuainetta käyttäen, puhdistetaan metalliraepu-
halluksella tuotantotiloissa sijaitsevassa kaapissa ja pinnoitetaan sidosai-
neella. Pinnoitettuihin metalliosiin vulkanoidaan kumi ruisku- tai ahtopuris-
tamalla.
Vulkanoinnissa pitkät molekyyliketjut silloitetaan toisiinsa kolmiulotteiseksi
verkoksi ja kumi muuttuu plastisesta elastiseksi. Vulkanoinnin ansiosta
kumin kestävyys mm. liottimia, vanhenemista, valoa ja lämpöä vastaan
paranee. Vulkanoimisaineena käytetään pääasiassa rikkiä ja vähäisessä
määrin peroksidia. Lämpötilan nosto nopeuttaa vulkanoitumisprosessia ja
lisäksi vulkanoimisajan lyhentämiseen käytetään kiihdyttimiä. Vul-
kanoimisaika on tavallisimmin muutamia minuutteja. Isojen ja massiivis-
ten kappaleiden vulkanointi voi kuitenkin kestää jopa tunteja.
Muotit huolletaan huoltotilassa. Muotit puhdistetaan jauhepuhalluksella
tuotantotiloissa sijaitsevassa kaapissa ja pestään muotinpesukoneessa.
Raaka-aineet, kemikaalit ja niiden varastointi
Kylmässä varastotilassa säilytetään pehmitinöljyjä ja hydrauliöljyä 1 000
litran IBC-konteissa, joiden alla on valuma-altaat (max 6 000 l).
Raaka-aineina käytettävien elastomeerin ja luonnonkumin kulutus on
vuodessa n. 40 t. Raaka-aineena käytetään lisäksi öljyä n. 5 t/a ja täyte-
aineita (noki, liitu ja silika) yhteensä n. 20 t/a. Erilaisia kumin ominaisuuk-
siin vaikuttavia kemikaaleja, sekoittamista helpottavia ja vulkanointiin vai-
kuttavia aineita käytetään yhteensä noin 10 t vuodessa. Muita tuotantoon
käytettäviä aineita ovat mm. alumiini, teräs ja messinki. Muoviraaka-
aineita käytetään n. 2 tonnia.
Liuottimien kokonaiskulutus on vuositasolla n. 200 litraa.
5 (24)
Maanalaiset käytöstä poistetut lämmitysöljysäiliöt on kaivettu ylös ja hävi-
tetty asianmukaisesti toukokuussa 2014.
Tuotannossa vuosina 2015-2016 käytetyt raaka-aineet t/a
Raaka-aine v. 2015 v. 2016
Luonnonkumit 2 2
IR ja BR kumit 0,005 0,005
SBR kumit 1 0,5
CR kumit 0,4 0,7
NBR kumit 3 3
IIR kumit 0,1 0,3
CMS kumit 0,007 0,004
EPDM 15 9
Silikonikumit (Q) 6 500 7 300
Erikoiskumit 3 4
Muovit 1 2
Kiihdyttäjät 0,07 0,05
Aktivaattorit 2 1
Hidastajat 0,02 0,007
Vulkanointiaineet 0,7 0,6
Suoja-aineet 0,2 0,2
FKM-kumit 0,6 0,5
Pehmittimet 6 3
Dispergaattorit 0,2 0,1
Hartsit 0,08 0,04
Noet 14 9
Täyteaineet 4 2
Värit 0,04 0,04
Palonestoaineet 0,2 0,2
Sekalaiset tarve-aineet 1 0,8
Vaarallisten aineiden varastomäärät ja käyttömäärät vuonna 2016
Vaaramerkki Varastointi-
määrä (kg) Käyttömäärä (kg/a)
Syttyvä 440 365
Hapettava - -
Syövyttävä 1 357 124
Terveyshaitta
Vaarallinen otsoni-
kerrokselle
2 454 1 728
Vakava terveysvaara 1 422 739
Ympäristölle vaarallinen 3 962 1 673
Tehtaalla on käytössä kymmenen kemikaalia, jotka sisältävät vaihtelevia
määriä ns. CMR-aineita (syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia ja li-
sääntymiselle vaarallisia aineita).
6 (24)
Laitoksella on käytössä valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle
vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) mainittuja aineita, joiden
olisi mahdollista joutua viemäriin tai vesistöön jonkinlaisen katastrofin (ku-
ten tulipalon) sattuessa.
Vedenhankinta ja viemäröinti
Veden kulutus on vaihdellut vuosina 2011–2013 välillä 518–604 m3 vuo-
dessa.
Energian käyttö ja energiatehokkuus
Tehtaalla on oma 0,6 MW:n maakaasukattila (Arimax 500). Lämmityskat-
tila on uusittu 1.11.2010. Perusteho on 270 kW ja täysteho 600 kW. Maa-
kaasun tehollinen lämpöarvo on 36 MJ/nm3.
Maakaasua on kulunut vuosina 2011–2013 välillä 102 728–
119 777 nm3/a.
Sähkön kulutus on vaihdellut vuosina 2011–2013 välillä 119 1754–
128 3811 kWh/a.
Hakija on ollut vuosina 2014–2016 mukana jo päättyneessä elinkei-
noelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmässä.
Liikenne
Raskaan liikenteen ajoneuvoja käy tehtaalla 8–10 kpl/vrk. Tehtaan työnte-
kijöiden henkilöautoliikennettä on n. 15–20 autoa/vrk.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Kumiteollisuudelle ei ole märitelty toimialakohtaisia BAT-tasoja. Tuotanto-
tavat vastaavat nykykäsitystä BAT:sta. Laitteita uusitaan investointisuun-
nitelman mukaisesti. Sähkö-, ilmastointi- ja lämmityslaitteet huolletaan
säännöllisesti.
Hakijan arvion mukaan toiminnassa huomioidaan ympäristön kannalta
parhaan käytännön soveltaminen kiinnittämällä huomiota mm. työmene-
telmiin, raaka-ainevalintoihin, jätteen käsittelyyn sekä energiatehokkuu-
den lisäämiseen. Jatkuvalla parantamisella pyritään hakemaan tarkoituk-
senmukaisia ja kustannustehokkaita toimintojen yhdistelmiä.
Ympäristöasioiden hallinnan ja käytännön soveltamisessa on käytetty
Ekokompassi-nimistä työkirjaa ”Ympäristöasioiden tarkistuslista PK-
yrityksille” (Ekokompassi-hanke).
7 (24)
Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä
Polymer Components Finland Oy:llä on standardin ISO 14001 mukainen
sertifioitu ympäristöjärjestelmä.
PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET
Päästöt vesiin ja viemäriin sekä niiden vaikutukset
Tehtaan saniteettijätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkostoon. Tuo-
tannon prosesseista ei synny säännöllisiä jätevesipäästöjä. Osienpe-
sukoneen pesuveden pesuainepitoisuus on noin 5 % ja tyhjennys viemä-
riin tapahtuu 3-4 kertaa vuodessa. Pesuaine on biohajoavaa ja käyttötur-
vallisuustiedotteen mukaan voidaan päästää viemäriin pienissä määrin.
Viemäriverkostoon johdetaan pesuaineliuosta n. 0,8 m3/a.
Sadevesiä imeytyy maahan sekä johdetaan asianmukaisesti piha-alueella
olevien viemärikaivojen kautta kaupungin hulevesiverkostoon.
Päästöt ilmaan
Tehtaalta johdetaan ilmaan vulkanointihöyryjä sekä pieniä määriä liu-
otinhöyryjä huippuimureiden poistopuhaltimien avulla. Näihin poistoihin ei
ole kytketty suodattimia.
Kumisekoittamon pölynpoisto on varustettu karkealla suodattimella, jonka
tarkoitus on estää kemikaalipölyjen leviäminen ulkoilmaan. Normaalikäy-
tön aikana ei ole havaittu kemikaalipölyvuotoa ulospuhallusaukon kohdal-
la.
Tuotannossa haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ovat pääosin pe-
räisin tuotannon erilaisista hajapäästölähteistä.
Kohdepoistoissa ja ilmastoinnissa käytetään suodattimia. Punnituksen
noki- ja kemikaalipölyt poistetaan huippuimureilla. Kumisekoituslinjan ja
pienen sekoitusvalssin noki- ja kemikaalipölyt poistetaan poistopuhaltimil-
la.
Tehtaan laskennallinen VOC-päästö kulutuksen mukaan oli vuonna 2013
yhteensä 400 kg/a. Myöhempinä vuosina taso on pysynyt suunnilleen
samana.
Melu
Tehtaan melupäästöt ovat vähäiset eikä niistä aiheudu haittaa kiinteistön
lähialueille. Kiinteistö sijaitsee rautatien läheisyydessä (n. 600 metriä) ja
on siten sijoittuneena raideliikenteen melualueelle. Tehtaan välittömässä
läheisyydessä on myös VR:n huoltoraide.
8 (24)
Toiminnassa syntyvät jätteet, niiden hyödyntäminen ja loppukäsittely
Jätteet lajitellaan ja jätemääriä seurataan säännöllisesti. Vaarallisten jät-
teiden kontti on otettu käyttöön helmikuussa 2014 ja konttivarastoinnista
pidetään kirjaa. Vaarallisten jätteiden pois kuljetuksesta ja käsittelystä
huolehtii Fortum Waste Solutions Oy ja muista jätteistä huolehtivat Stena
Recycling Oy ja Lassila & Tikanoja Oyj.
Jätelaji 2015
kg/a
2016
kg/a
Vastaanottaja
Energiajäte 26 940 16 260 Stena Recycling Oy
Sekapelti 8 102 1 031 Stena Recycling Oy
Puujäte 3 340 3 060 Stena Recycling Oy
Vaaralliset jät-
teet
2 741 720 Fortum Waste So-
lutions Oy
Sekajäte L&T
Kierrätyspaperi L&T
SER 330 313 Stena Recycling Oy
Jätteiden määrää pyritään jatkuvasti vähentämään, lisäämään kierrätystä
ja kumimateriaalin uudelleenkäyttöä.
Jätteet varastoidaan ja käsitellään niin, että niistä ei aiheudu pilaantumis-
vaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille, epäsiisteyttä, roskaantumista,
pölyämistä tai hajuhaittaa.
Vaarallisten jätteiden laajamittainen poisto, 15 500 kg, toteutettiin vuonna
2014. Kumisekoitusten aineyhdistelmiä on muutettu tarpeen mukaan ja
osaan kumisekoituksia on voitu vaihtaa ympäristöystävällisempiä aineita.
Tämä prosessi on osa jatkuvaa parantamista.
Päästöt maaperään ja pohjaveteen
Tehtaan normaalitoiminta ei aiheuta päästöjä maaperään tai pohjaveteen.
Tiedossa ei ole tuotannon aiheuttamaa maaperän tai pohjaveden pilaan-
tumista.
Vaikutukset luontoon, luonnonsuojeluarvoihin ja rakennettuun ympäristöön
Tehtaan toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta ihmisten viihtyvyyteen ja
terveyteen. Tehtaan normaalitoiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta
luontoon, luonnonsuojeluarvoihin, vesistöön ja sen käyttöön, maaperään
tai pohjaveteen, ilmaan joutuvien päästöjen osalta eikä rakennettuun ym-
päristöön. Tehtaan toiminnalla ei oleellisia melu- ja tärinävaikutuksia, vain
vähäistä melua ja tärinää päivittäisestä ajoneuvoliikenteestä.
9 (24)
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Ympäristöriskikartoitus on tehty ympäristöjärjestelmän auditointiprosessiin
liittyen. Suurimmat riskit on arvioitu olevan palo- ja öljyvuotoriski.
Sammutuskalusto ja poistumistieopasteet tarkastetaan säännöllisesti (Hy-
vinkään Sammutinhuolto Oy). Sprinklerijärjestelmä koestetaan ja tarkaste-
taan säännöllisesti (koestus: oma laitosmies, tarkastus Inspecta). Pelas-
tussuunnitelma on päivitetty viimeksi vuonna 2017. Raaka-ainevarastossa
on lämpöön reagoivat palo-ovet. Sisäinen palotarkastus on tehty touko-
kuussa 2014 ja viranomaistarkastus vuonna 2016.
Tuotanto- ja varastotiloissa raaka-aineiden varastointia on vähennetty.
Pehmitinöljyjen tai huoltoöljyjen päätymistä viemäriverkkoon on estetty
sulkemalla viemärikaivoja tuotantoiloissa. Öljyjen varastointialueella ei ole
viemärikaivoja.
Käyttöturvallisuustiedotteita on sijoitettu työpisteisiin eri puolelle tehdasta.
Tehtaalla on käytössä vaarallisten jätteiden kontti sekä tehtaalle on lisätty
valuma-altaita sekä imeytysmattoja. Mahdollisia sammutusvesiä tai öljy-
vuotoja varaten on myös imeytyspuomeja.
Riskin hallittavuus on myös lisääntynyt tuotantomenetelmien kehittyessä.
Vuosien aikana tuotantomäärät ovat pienentyneet ja siten myös suhteelli-
set riskit.
TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Päästöjä pyritään vähentämään huolellisella kunnossapidolla, vähittäisel-
lä laitteistojen uusimisella sekä henkilöstön koulutuksella ja opastuksella.
Lisäksi liuottimia ja kemikaaleja vaihdetaan mahdollisuuksien mukaan
turvallisempiin vaihtoehtoihin.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksen täydennykset
Lupahakemusta on täydennetty 8.5.2015 toimitetuilla kemikaalien käyttö-
turvallisuustiedotteilla, jätemäärien päivityksellä sekä kemikaalien yhteen-
vetotaulukolla.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on kuulutettu Hyvinkään kaupungin ja Etelä-Suomen
aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 1.8.–31.8.2016 ja kuulutuksesta on
ilmoitettu Aamuposti-nimisessä sanomalehdessä. Hakemusasiakirjat ovat
olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Hyvinkään kaupungin ympäristö-
10 (24)
keskuksessa. Kuulutus ja julkiset asiakirjat ovat lisäksi olleet luettavissa
osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu
Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita
asia erityisesti koskee.
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Hyvinkään kaupungilta, Hyvinkään
kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta ja Uu-
denmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 14.9.2016 ilmoit-
tanut, että se ei anna lausuntoa Marwe Oy:n kumitehtaan ympäristölupa-
hakemuksesta.
Hyvinkään ympäristölautakunta 2.9.2016
Hyvinkään kaupungin hallinto- ja toimintasäännön (kv 15.6.2015/37 §)
kohdan 12.5 mukaan ympäristölautakunta päättää ympäristönsuojelulain
42 §:n mukaisten kunnan lausuntojen antamisesta. Ympäristölautakunta
toimii sekä kunnan ympäristönsuojelu- että terveydensuojeluviranomaise-
na.
Marwe Oy:n kumitehdas sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa tär-
keällä pohjavesialueella. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että toimin-
nassa käytettävät raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut käytettä-
vät aineet käsitellään ja varastoidaan kaikissa tilanteissa siten, ettei niistä
aiheudu päästöjä maaperään eikä pinta- ja pohjavesiin. Vaarallisten ai-
neiden (jäteöljyt ja kemikaalit) säännöllisestä poiskuljetuksesta kiinteistöl-
tä tulee huolehtia.
Kunnan viemäriverkostoon johdettavaan jäteveteen ei saa laskea sellais-
ta jätettä tai ohjata jätevesiä niin, että siitä on haittaa viemärirakenteelle,
puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen käsittelylle.
Toiminnan tarkkailusuunnitelman tulee kattaa riittävästi niin laitoksen
käyttö-, ilmanlaatu-, jätevesi-, melutaso- kuin maaperän- ja pohjavedenti-
lan tarkkailut. Kumitehtaan toiminnasta ei saa aiheutua haittaa ympäristöl-
le. Laitoksen raportoimat käyttö- ja päästötiedot pyydetään toimittamaan
myös Hyvinkään ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain. Tehtaan
toiminnasta ei ole tullut valituksia ympäristökeskukseen.
Ympäristölautakunta arvostaa sitä, että tehdas on pitkän aikavälin suunni-
telmissaan sitoutunut tehtaan ympäristövaikutusten minimoimiseen mm.
laiteinvestointien ja ympäristöystävällisempien raaka-ainevalintojen muo-
dossa. Nämä tavoitteet on sisällytetty tehtaan käytössä olevaan sertifioi-
tuun ISO 14001 ympäristöjärjestelmään. Tämän järjestelmän sisään ra-
kennetut mittarit ja niille annetut tavoitteet takaavat osaltaan ympäristö-
11 (24)
asioiden jatkuvan seurannan. Hakija on lisäksi mukana elinkeinoelämän
energiatehokkuussopimusjärjestelmässä.
Mikäli laitoksen toiminta on Marwe Oy:n kumitehtaan lupahakemusasia-
kirjoissa selostetun mukaista eikä toiminnasta ympäristölupahakemuksen
ympäristövaikutusten selvitysten mukaisesti aiheudu merkittäviä vaiku-
tuksia ympäristöön, terveydellisiä vaikutuksia tai lähialueen asukkaiden
viihtyvyyteen ja elinoloihin kohdistuvia vaikutuksia, ympäristölautakunnal-
la ei ole muuta huomautettavaa hakemuksesta.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineen jättämiseen annettujen lau-
suntojen johdosta.
Hakijan vastine 13.4.2017:
Laitokselle tehdään tarkkailusuunnitelma vuoden 2017 loppuun mennes-
sä ja se perustuu laitoksen henkilökunnan tekemään kiinteistön, koneiden
ja laitteiden käytönaikaiseen valvontaan sekä energia-, kulutus ja ympä-
ristömittareiden seurantaan. Tarkkailusuunnitelman osaksi tulee koko
henkilökunnan koulutus- ja perehdyttämissuunnitelma.
Marwe Oy suostuu raportoimaan käyttö- ja päästötiedot Hyvinkään ympä-
ristöviranomaiselle vuosittain. Laitoksen toiminta on ympäristön kannalta
osin lupahakemusasiakirjoissa selostetun mukaista ja osin parempaa kuin
asiakirjoissa kuvattu, sillä ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän mukaista
jatkuvaa parantamista on ehditty toteuttaa hakemuksen jättämistä seu-
ranneina vuosina.
ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU
Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Polymer Components Finland
Oy:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukaisen ympäristöluvan
Hyvinkään Sahamäellä sijaitsevan kumitehtaan toimintaan. Toimintaa on
harjoitettava lupahakemuksessa ja sen täydennyksissä esitetyllä tavalla
täydennettynä ja muutettuna seuraavien lupamääräysten mukaisesti.
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Raaka-aineet ja kemikaalit
1. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haitta-
vaikutuksista. Prosesseissa käytettäviksi kemikaaleiksi on valittava muut
edellytykset huomioiden ympäristön kannalta mahdollisimman haitattomia
kemikaaleja. Kaikista merkittävistä tehtaalla käytettävistä terveydelle ja
ympäristölle haitallisista kemikaaleista tulee pitää luetteloa. Kemikaalista
on luetteloon merkittävä ainakin aineen CAS-numero, kauppanimi sekä
vaaramerkintä. Prosessimuutoksista, kemikaalien vaihdoista ja muista toi-
12 (24)
menpiteistä, jotka voivat aiheuttaa muutoksia laitoksen päästöissä, on en-
nalta ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle
ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Päästöt vesiin ja viemäreihin
2. Laitosalueen sadevedet ja muut puhtaat pintavedet on kerättävä ja johdet-
tava hallitusti sadevesiviemärissä siten, ettei hulevesien johtamisesta ai-
heudu maaperän eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Mahdolli-
sesti öljyä sisältävät sadevedet on johdettava öljynerotuskaivon kautta en-
nen niiden johtamista hulevesiviemäriin. Öljynerotuskaivo on otettava käyt-
töön 31.8.2018 mennessä.
Päästöt ilmaan
3. Tuotantoprosessin poistokaasuista on poistettava hiukkaset hakemuksella
esitetyllä tavalla ennen poistokaasun johtamista ilmaan.
Kumitehtaan toiminnasta ei saa aiheutua jatkuvaa tai häiritsevää hajuhait-
taa lähiympäristöön.
Melu
4. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu liikenne mukaan lukien ei saa lä-
himpien, eniten melulle altistuvien asuinrakennusten ulkoalueilla ylittää
päivällä klo 7–22 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 dB ja yöllä klo 22–7 ekvi-
valenttimelutasoa (LAeq) 50 dB. Laitoksen melua on vaimennettava asian-
mukaisilla ratkaisuilla siten, että yllä mainitut raja-arvot eivät ylity.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
5. Jätehuollossa tulee noudattaa ympäristönsuojelulaissa (527/2014) ja jäte-
laissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa annettuja jätehuoltoa
koskevia yleisiä vaatimuksia, kuten:
a) Toiminnassa syntyvistä ja käsiteltävistä jätteistä on pidettävä kirjaa.
Kirjanpitoon on sisällytettävä jätelain 119 §:n edellyttämät tiedot, jotka
on säilytettävä vähintään 6 vuotta.
b) Vaaralliset jätteet on varastoitava erillään toisistaan suljetuissa ja asi-
anmukaisesti merkityissä astioissa katetulla ja tiiviillä alustalla siten,
ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
c) Jätteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain mukaan rekisteröity-
neelle jätteenkuljettajalle. Vaarallisten jätteiden siirroista tulee laatia jä-
telain 121 §:n mukainen siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös
on säilytettävä vähintään 3 vuotta.
d) Jätteet on toimitettava paikkaan, jolla on ympäristölupa jätteen vas-
taanottamiselle. Loppukäsittelyyn toimitettavasta muusta kuin kotita-
lousjätteeseen verrattavasta jätteestä on esitettävä kaatopaikkakelpoi-
13 (24)
suus kaatopaikan pitäjälle ja pyynnöstä ympäristöluvan valvontaviran-
omaiselle.
Varastointi
6. Raaka-aineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä
tehdasalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiistiyttä, roskaamista, pölyä-
mistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjave-
sille eikä muutakaan haittaa ympäristölle.
7. Astioissa ja säiliöissä varastoitavat nestemäiset raaka-aineet, kemikaalit,
ja vaaralliset jätteet on varastoitava alustalla, joka on tiivis ja reunakorok-
kein varastettu tai muutoin allastettu sekä ko. kemikaaleja kestäväksi pin-
noitettu. Suoja-altaan tai reunakorokkein varustetun tilan on oltava vähin-
tään 1,1-kertaa suurimman säiliön tai astian tilavuus 31.8.2018 mennes-
sä.
8. Kemikaalien lastaus- ja purkupaikkojen on oltava pinnoitettuja ja suojattuja
niin, että kemikaalien pääsy viemäreihin ja maaperään estyy. Suoja- ja pin-
tarakenteiden tiiviys on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot on
korjattava viipymättä. Tarkastuksista ja suoritetuista korjaustoimenpiteistä
on tehtävä merkintä lupamääräyksessä 19 tarkoitettuun kirjanpitoon.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
9. Toiminnanharjoittajan on varauduttava häiriö- ja poikkeuksellisiin tilantei-
siin. Häiriötilanteissa tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on
aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta
poikkeavia päästöjä ilmaan, sadevesiviemäriin tai viemäriin, maaperään
tai pohjaveteen on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin
laitteistojen kuntoon saattamiseksi ja päästöjen estämiseksi, päästöistä
aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estä-
miseksi.
10. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ym-
päristönsuojeluviranomaiselle sekä viemäriin joutuvista poikkeuksellisista
päästöistä Hyvinkään Vedelle.
11. Mikäli poistoilman puhdistuslaitteisiin tai prosessilaitteisiin tulee vikoja tai
häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua hai-
tallisemmaksi, laitteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian
kuin se on teknisesti mahdollista.
12. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on tehdasalueella oltava riittä-
vä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön pääs-
seet kemikaalit, polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi tal-
teen.
14 (24)
13. Laitoksen ennaltavarautumissuunnitelma/pelastussuunnitelma on pidettä-
vä ajantasaisena. Pelastussuunnitelmaan tulee lisätä tulipalotilanteessa
muodostuvien sammutusvesien hallintaan varautuminen ja pelastussuun-
nitelmassa on huomioitava laitoksen sijainti pohjavesialueella. Lisäykset
on tehtävä 31.12.2017 mennessä. Sadevesikaivot on voitava sulkea pa-
lovesien pääsyn estämiseksi sadevesiviemäriin. Ajantasainen ympäristö-
riskitarkastelu/ennaltavarautumissuunnitelma on pyydettäessä esitettävä
ympäristöluvan valvontaviranomaisille.
Tarkkailu
14. Kumitehtaan käyttö- ja päästötarkkailu on tehtävä tässä päätöksessä esite-
tyn mukaisesti huomioiden myös varastoinnista annetut määräykset. Haki-
jan on laadittava suunnitelma, johon on sisällytettävä jätelain (646/2011)
120 §:ssä tarkkailulta edellytetyt asiat. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hyvinkään
ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 31.12.2017.
15. Kumisekoittamon poistoilman hiukkaspitoisuus on mitattava kertaluontoi-
sesti 31.5.2018 mennessä ja tämän jälkeen vähintään kerran 10 vuodessa.
Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia tuotantoti-
lannetta. Mittaussuunnitelma on toimitettava kaksi kuukautta ennen mit-
tauksia Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tarkistet-
tavaksi.
Päästömittausraportti on toimitettava kahden kuukauden kuluessa mittauk-
sista Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hyvin-
kään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
16. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava pohjaveden tilaa. Tarkkailu voidaan
toteuttaa osana alueella tapahtuvaa yhteistarkkailua. Jos alueella ei ole
valmiina sellaista pohjavesiputkea, jonka avulla voidaan seurata toiminnan
mahdollista vaikutusta pohjaveden tilaan, on toiminnanharjoittajan asen-
nettava uusi pohjavesiputki.
Pohjavesiputkesta on otettava näytteitä vähintään kerran vuodessa. Näyt-
teenoton yhteydessä on mitattava pohjavedenkorkeus ja näytteistä on ana-
lysoitava vähintään pH, sähkönjohtavuus, kaliumpermanganaattiluku, klo-
ridi ja mineraaliöljyt (C10–C40).
Toiminnanharjoittajan on toimitettava suunnitelma pohjavedentarkkailun
järjestämisestä hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä-
ristökeskukselle ja tiedoksi Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviran-
omaiselle 31.12.2017 mennessä. Pohjavesitarkkailu on aloitettava vuoden
2018 aikana.
17. Mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN,
ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen ylei-
sesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla
yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mit-
15 (24)
tausraportissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mit-
tausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta.
18. Käyttö- ja päästötarkkailua voidaan tarkkailutulosten tai muiden vastaavien
syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne-
ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset
eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta ei-
vätkä tarkkailun kattavuutta.
Kirjanpito ja raportointi
19. Kumitehtaan toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuoje-
lun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Kirjanpitoa
edellyttäviä toimintoja ovat käyttö- ja päästötarkkailu. Kirjanpidossa on
huomioitava jätelain asiaa koskevat vaatimukset. Kirjanpito on pyydettä-
essä esitettävä ympäristöluvan viranomaiselle.
20. Kumitehtaan toiminnasta on laadittava edellistä vuotta koskeva yhteenve-
to, joka on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uuden-
maan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupun-
gin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportista tulee käydä ilmi muun
muassa seuraavat tiedot:
- vuotuinen tuotantomäärä (t/a), tuotannon käyntiajat (h/a), toiminnassa
käytettävien raaka-aineiden ja mahdolliset orgaanisten liuottimien laa-
tutiedot ja kulutusmäärät (t/a)
- käytettävät vaaralliset kemikaalit ja niiden vuosittaiset käyttömäärät
(t/a tai kg/a)
- raaka-aineiden kulutus
- ilmaan johdetut arvioidut ja/tai mitatut pölypäästöt (t/a) sekä arvio tie-
tojen luotettavuudesta
- jätteiden, pesuvesien, vaarallisten jätteiden ja hyötykäyttöön soveltu-
vien jätteiden määrät, laadut, edelleen toimittaminen, kuljettajat ja
toimituskohteet jätelajeittain
- pohjavesitarkkailun tulokset
- yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista
ja häiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaiku-
tuksista sekä suoritetut korjaavat toimenpiteet)
- selvitys energian kulutuksesta, suoritetuista energiankäytön tehosta-
mistoimenpiteistä ja niillä saavutetusta energiansäästöstä.
- selvitys vuoden aikana toteutetuista ympäristönsuojelun kannalta
merkittävistä muutoksista.
Raportointi on tehtävä sähköisesti suoraan ympäristöhallinnon tietojärjes-
telmään sähköisen palvelun tuottajan tarjoaman käyttöliittymän raportoin-
tilomakkeiden välityksellä niiltä osin kuin se on mahdollista.
16 (24)
Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen
21. Luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elin-
keino-, liikenne ja ympäristökeskukselle toiminnassa suunnitelluista mer-
kittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä. Luvanhaltijan vaih-
tuessa uuden haltijan on kirjallisesti ilmoitettava vaihtumisesta Uuden-
maan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.
Luvanhaltijan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toimin-
nan lopettamista, esitettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksityis-
kohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, jätehuoltoa sekä
maaperän- ja pohjavedensuojelua koskevista toiminnan lopettamiseen liit-
tyvistä toimista ja mahdollisesta lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan
tarkkailusta.
RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet
Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) on tullut lain 226 §:n mukaan voi-
maan 1.9.2014. Lain 229 §:n siirtymäsäännöksen mukaan hallintoviran-
omaisessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään ja
ratkaistaan tämä lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten
mukaisesti, jollei laissa jäljempänä toisin säädetä. Koska hakemus on tul-
lut vireille 2.6.2014, päätöksessä on sovellettu lähtökohtaisesti ympäris-
tönsuojelulain (86/2000) säännöksiä.
Luvan myöntämisen edellytykset
Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönne-
tään, jos toiminta täyttää tämän lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettu-
jen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan luvan
myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetetut lupamääräykset ja
toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä
muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön
pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai
erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleisel-
tä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan
vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoi-
tettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Annetut lupamääräykset huomi-
oon ottaen lain 41 §:n mukaiset vaatimukset täyttyvät. Aluehallintovirasto
on huomioinut laitoksen sijainnin I luokan pohjavesialueella.
Toiminnalle annetut määräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää muun
muassa ympäristönsuojelulain 5 §:n selvilläolovelvollisuuden, 4 §:n vel-
vollisuudet ehkäistä ja rajoittaa ympäristön pilaantumista, käytetään pa-
rasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ehkäistään jätelain (646/2011) 13 §:n
mukaisesti jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa.
17 (24)
Toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa,
kun toimintaa harjoitetaan tämän ympäristöluvan mukaisesti.
Pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa on otettu huomioon Kymijoen-
Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016–
2021. Toiminta ei ole ristiriidassa vesienhoitosuunnitelman kanssa.
Lupamääräysten yleiset perustelut
Lupamääräyksissä on ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaisesti otettu
huomioon toiminnan luonne, ominaisuudet alueella, jolla toiminnan vaiku-
tus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumi-
sen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonai-
suuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa
nämä toimet.
Annetuissa lupamääräyksissä, kuten varatutumisessa häiriötilanteisiin ja
onnettomuuksiin ja varastoinnista, on huomioitu toiminnan sijoittuminen
vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle.
Ympäristösuojelulain 43 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tar-
vittavat määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemi-
sestä ja rajoittamisesta, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähen-
tämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa ja toi-
minnan lopettamisen jälkeisistä toimista.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Määräys 1.
Kemikaalien käytöstä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi toiminnanhar-
joittajan on parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan liittyen oltava selvil-
lä mahdollisten vaihtoehtoisten kemikaalien tai prosessiteknisten ratkaisu-
jen olemassaolosta. Jos vaihtoehtoinen ratkaisu osoittautuu toteuttamis-
kelpoiseksi eikä johda kohtuuttomiin kustannuksiin, on päätöksessä edel-
lytetty valittavaksi ympäristön kannalta paras vaihtoehto.
Viranomaisilla on oltava valvonnallisista syistä ja mahdollisten vahinkoti-
lanteiden varalle tiedot kaikista tehtaalla käsiteltävistä ympäristölle ja ter-
veydelle haitallisista kemikaaleista.
Lupamääräykset 2.
Lupamääräys on tarpeen kemikaaleista ja polttoaineista aiheutuvien ym-
päristöhaittojen ehkäisemiseksi. Öljynerotuskaivo vaaditaan, koska teh-
taan pihalla lastataan kemikaaleja ja öljynerotuskaivolla voidaan estää öl-
jyvuotojen pääsy vesistöön ja maaperään. Näytteenottokaivon kautta
mahdollistetaan näytteiden ottaminen tarvittaessa. Toimenpiteiden toteut-
tamiselle on annettu riittävä aika.
18 (24)
Lupamääräys 3.
Päästöt on määrätty puhdistettavaksi ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.
Noki- ja kemikaalipölyjen puhdistuksen tulee olla tehokasta ja parhaan
käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Ottaen huomioon hakemuksessa esi-
tetyt toimet hiukkaspäästön vähentämiseksi ja hallitsemiseksi, ei aluehal-
lintovirasto ole katsonut tarpeelliseksi antaa asiasta hiukkaspäästölle raja-
arvoa.
Tehdas sijaitsee teollisuusalueella, jonka läheisyydessä on myös asutus-
ta. Toiminnasta ei saa aiheutua naapuruussuhdelain vastaista hajuhait-
taa.
Lupamääräys 4.
Melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä
(993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa
ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia pal-
velevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-
painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväajan (klo 7–22) ohjearvoa 55 dB
eikä yöajan (klo 22–7) ohjearvoa 50 dB. Raja-arvot on annettu em. valtio-
neuvoston päätöksen ohjearvojen mukaisina.
Määräys 5.
Jätelain 8 §:n mukaan kaikessa toiminnassa on noudatettava etusijajär-
jestystä. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haital-
lisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti val-
misteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se.
Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte
muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntä-
minen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä.
Jätelain 15 §:n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään
jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa
jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä tekni-
sesti ja taloudellisesti mahdollista.
Vaarallisten jätteiden pakkaaminen ja merkitseminen on tehtävä siten
kuin on säädetty jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012)
8 ja 9 §:ssä vaarallisia jätteitä koskien. Siirtoasiakirjamenettelystä ja siir-
toasiakirjaan merkittävistä tiedoista on säädetty jätelain 121 §:ssä ja jät-
teistä annetun valtioneuvoston asetuksen 24 §:ssä. Siirtoasiakirjan avulla
voidaan seurata jätteen kulkua asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsitte-
lypaikkaan ja helpottaa valvontaa.
Kaatopaikkakelpoisuuden osoittaminen perustuu Valtioneuvoston asetuk-
seen kaatopaikoista (331/2013), jonka 24 §:ssä säädetään kulloisenkin
luokan mukaiselle kaatopaikalle hyväksyttävistä jätteistä. Toimitettaessa
jätettä sijoitettavaksi kaatopaikalle jätteen haltijan tai muun tuojan on an-
nettava kaatopaikan pitäjälle tarvittavat tiedot mm. jätteen alkuperästä ja
19 (24)
jätteen luokittelusta jäteluettelon mukaisesti sekä siirtoasiakirjasta ase-
tuksen 38 §:n mukaisesti.
Lupamääräykset 6.– 8.
Ympäristön suojelemiseksi on välttämätöntä, että kemikaalien varastot ja
käsittelyalueet rakennetaan sellaisiksi, että kaikki mahdolliset vuodot ke-
rätään talteen, eivätkä ne kulkeudu hallitsemattomasti ympäristöön.
Päästöt ovat suurimmat säiliöiden täyttöjen yhteydessä ja suljettua kiertoa
on hyödynnettävä aina, kun se on teknillisesti ja turvallisuusnäkökohdat
huomioiden mahdollista.
Kumitehtaan toiminnassa käytettävien kemikaalien tai vaarallisten jättei-
den joutuminen maaperään, viemäriin tai sadevesiviemäreihin voi aiheut-
taa haittaa ympäristölle esimerkiksi maaperän tai pohjaveden pilaantumi-
sena. Käytettävät ympäristölle tai terveydelle vaaralliset aineet ja kemi-
kaalit eivät vuototilanteissakaan saa päästä kulkeutumaan viemäriin tai
sadevesiviemäreihin, maaperään tai pohjaveteen tai muualle ympäris-
töön.
Suoja-altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuusvaatimuksen täyt-
tämiselle on annettu riittävä määräaika. Suoja-altaiden teho ja kapasiteetti
vastaavat vaadittua tilavuutta vain, mikäli ne pidetään toimintakuntoisina.
Piha-alueiden rakenteiden, purku- ja lastauspaikkojen allastusten ja sa-
devesiviemärin ja -kaivojen kunnon ja varustusten tarkastuksilla minimoi-
daan maaperään ja vesistöön joutuvia päästöjä.
Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon laitoksen sijainti I luokan
pohjavesialueella.
Lupamääräykset 9.–13.
Ympäristön kannalta merkittäviä päästöjä voi aiheutua onnettomuus- ja
muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Häiriö- ja muita poikkeuksellisia ti-
lanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja
valvonnan toteuttamiseksi. Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin mu-
kaan luvansaajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden
ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdolli-
suuksista. Ympäristönsuojelulain 5 §:n 2 momentin mukaan, jos toimin-
nasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista,
toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin
pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo tapahtunut, sen
rajoittamiseksi mahdollisimman vähäisiksi. Keräilykaluston ja imeytysai-
neiden helppo saatavuus vähentävät maaperän ja pohjaveden pilaantu-
misriskiä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa ohjeita ympäristö-
haitan torjumiseksi.
Ympäristönsuojeluasetuksen 30 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on il-
moitettava välittömästi valvontaviranomaiselle tavanomaisesta toiminnas-
20 (24)
ta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuk-
sia ympäristöön tai luvan noudattamiseen.
Laitteistojen kuten poistoilman suodatinten pitämisellä toimintakuntoisina
estetään hiukkasten pääsy ilmaan.
Ennaltavarautumissuunnitelman/pelastussuunnitelman on vastattava aina
todellista ja mahdollisesti muuttunutta tilannetta. Koska laitos sijaitsee
pohjavesialueella, on sammutusvesien talteenottaminen suunniteltava ja
pääsy pohjaveteen voitava estää. Seuraavan suunnitelman uudistamisen
yhteydessä on huomioitava myös laitoksen sijainti I luokan pohjavesialu-
eella. Seuraavan päivityksen teolle on asetettu määräaika.
Lupamääräykset 14.–17.
Hakemuksen mukaista toiminnan käyttötarkkailua on täydennetty jätelain
120 §:n mukaisella vaatimuksella. Käyttötarkkailuun on sisällytetty myös
varastoinnin tarkkailu, koska tehtaalla varastoidaan vaarallisia kemikaale-
ja. Myös kemikaaliluettelon pitäminen (lupamääräys 1.) täydentää tarkkai-
lua.
Hakemuksen mukaan kumisekoittamosta johdetaan ulkoilmaan poisto-
kaasua, joka saattaa sisältää hiukkasia. Päästön suuruuden selvittä-
miseksi on määrätty tekemään päästömittaus, joka on uusittava määrävä-
lein. Jos havaitaan, että rakenteellisista tai muusta perustellusta syystä
johtuen päästömittausta ei voida suorittaa, voidaan päästön suuruus
määrittää myös muulla tapaa.
Laitos sijaitsee I luokan pohjavesialueella ja laitoksella varastoidaan ym-
päristölle haitallisia ja vaarallisia kemikaaleja. Toiminnanharjoittaja on
velvoitettu seuraamaan alueen pohjaveden tilaa vähintään yhdestä poh-
javesiputkesta. Seuranta voidaan järjestää osana yhteistarkkailuna tai lai-
toksen omana tarkkailuna. Joka tapauksessa vähintään yhden pohjavesi-
putken on sijaittava siten, että toiminnan vaikutuksia pohjaveden tilaan
voidaan seurata.
Tarkkailun järjestämisestä on vaadittu esittämään suunnitelma Uuden-
maan ELY-keskukselle. Osana suunnitelmaa tai viimeistään uuden poh-
javesiputken asentamisen jälkeen on ELY-keskukselle toimitettava putki-
kortti.
Ympäristönsuojelulain 108 §:n mukaan muun muassa mittaukset ja tutki-
mukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin mene-
telmin.
Lupamääräys 18.
Ympäristölupaa valvova viranomainen, Uudenmaan ELY-keskus, voi teh-
dä tarkkailuohjelmiin tarkennuksia tai muutoksia perustellusta syystä,
esimerkiksi tarkkailutulosten perusteella. Määräys on annettu ympäristön-
suojelulain 46 §:n perusteella.
21 (24)
Lupamääräykset 19. ja 20.
Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräys-
ten noudattamisen varmistamiseksi ja toiminnan valvomiseksi. Jätelain
(646/2011) 122 §:n mukaan valvontaviranomaisella on oikeus pyynnöstä
saada jätteen haltijalta tai muulta jätehuollon toimijalta lain ja sen nojalla
annettujen säädösten ja määräysten tai tehtävien hoitamista varten tar-
peelliset tiedot. Jätelain 118 §:ssä ja 119 §:ssä on annettu velvoitteet jät-
teiden kirjanpidosta. Jätelain 119 §:n mukaan jätteitä koskeva kirjanpito on
säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta. Määräykset ovat tar-
peen myös toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisten välisen riittävän
yhteydenpidon varmistamiseksi.
Vuosiraportointi on tehtävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-
keskukselle ympäristöhallinnon tietojärjestelmän kautta. Raportoitaessa
jätetietoja jätteet on luokiteltava siten kuin luokittelusta on määrätty jäte-
laissa ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 4 §:ssä
ja liitteessä 4. Jätelain 119 §:n mukaan jätteitä koskeva kirjanpito on säily-
tettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta.
Lupamääräys 21.
Jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä
tarvittaessa arvioida uuden lupakäsittelyn tarpeellisuus, tulee toiminnassa
tapahtuvista muutoksista ilmoittaa valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin.
Ympäristönsuojelulain 81 §:n mukaan ympäristöluvan haltijan on viipymät-
tä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikai-
sesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista
muutoksista. Ympäristöluvassa on annettava ympäristönsuojelulain 43 §:n
mukaan tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimis-
ta, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. Ympäris-
tönsuojelulain 90 §:n mukaan lopettamista koskeva suunnitelma esitetään
toimivaltaiselle lupaviranomaiselle.
VASTAUS LAUSUNNOSSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN
Vastaus Hyvinkään kaupungin lausuntoon
Lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä
ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla.
Velvoitteet jätevesiviemäriin johdettavista jätevesistä tulevat suoraan ym-
päristönsuojelulaista ja -asetuksesta. Aluehallintovirasto ei ole katsonut
tarpeelliseksi antaa asiasta lupamääräyksiä.
22 (24)
LUVAN VOIMASSAOLO
Päätöksen voimassaolo
Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen
tai muuttamiseen on oltava lupa.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo
myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poik-
keavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta
luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §)
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei
haeta muutosta. (YSL 100 §)
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 190, 226, 229 §
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 31, 41–43, 45, 46, 50, 52–
56, 62, 90, 97, 100, 105 ja 108 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 18, 19, 30 ja 37 §
Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 15–17, 28, 29, 72 ja 118–122 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 8, 9, 20, 22 ja 24 § ja liite 4
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 13 670 euroa.
Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon pal-
velukeskuksesta Joensuusta.
Ympäristönsuojelulain 105 §:n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peri-
tään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain
(150/1992) perusteella aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja
2015 annetun valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) mukaisesti. Ase-
tuksen maksutaulukon mukaan kumitehtaan lupahakemuksen käsittelystä
peritään maksu, jonka suuruus on 13 670 euroa.
23 (24)
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös Polymer Components Finland Oy
Jäljennös päätöksestä
Hyvinkään kaupunki
Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomai-
nen
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti)
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Ilmoitus päätöksestä
Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoESAVI-5615-
2014 mukaisesti.
llmoittaminen ilmoitustaululla ja internetissä
Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviras-
ton ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Hyvinkään kaupungin viral-
lisilla ilmoitustauluilla.
Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa
www.avi.fi/lupatietopalvelu
24 (24)
MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta.
LIITE Valitusosoitus
Teemu Lehikoinen
Eeva Jokikokko
Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Teemu Lehikoinen ja asian on esi-
tellyt ympäristöylitarkastaja Eeva Jokikokko.
LIITE
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätök-
sen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 5.7.2017. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä
vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asian-omaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristön-suojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa
koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu-vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti [email protected])
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää
toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Vali-
tuskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskir-jelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot
käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42780 faksi: 029 56 42760 sähköposti: [email protected] aukioloaika: klo 8–16.15
Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimak-
su on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muu-toksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään pe-ritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valitus-kirjelmäkohtainen.