LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOpuh. 020 636 1060fax 06 317 4817kirjaamo.lansi@avi.fiwww.avi.fi

Vaasan päätoimipaikkaWolffintie 35PL 200, 65101 Vaasa

PäätösNro 103/2010/1Dnro LSSAVI/325/04.08/2010

Annettu julkipanon jälkeen15.10.2010

ASIA

Ympäristönsuojelulain 35 §:n mukainen ympäristölupahakemus, jokakoskee lihasikalatoimintaa ja sen laajennusta Sastamalan kaupunginTervamäen kylässä.

HAKIJA

Juha SipiläTervamäenraitti 4338460 Sastamala

ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA

Nykyinen sikala sijaitsee Sastamalan kaupungin Tervamäen kylässä tilal-la Kahnu RN:o 1:64, osoitteessa Tervamäenraitti 43. Uusi lihasikala ra-kennetaan Sastamalan kaupungin Tervamäen kylän tilalle Holppi RN:o1:91, nykyisen sikalan välittömään läheisyyteen.

Tilalla on nykyisin 470 lihasikaa. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yh-teensä 2 230 lihasikaa.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 11 amukaan, koska kyseessä on vähintään 210 lihasialle tarkoitettu eläin-suoja.

Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 11 a kohdan nojallaeläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto.

Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomai-sena toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Länsi- ja Sisä-Suomi

2

HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehal-lintovirastoon 27.5.2010.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Toiminnalle on Sastamalan perusturvakuntayhtymän ympäristöjaostomyöntänyt 17.6.2008 ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan470 lihasialle.

Tila sijaitsee Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa maakunnallisesti arvok-kaalla maisema-alueella (MAm) ja maatalousalueella, jolla on erityisiäkulttuuri- ja/tai maisema-arvoja (MY) sekä valtakunnallisesti arvokkaanEskolan ja Tervamäen kylien kulttuuriympäristössä. Alueella ei ole voi-massa olevaa asema- tai yleiskaavaa.

SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Eläinsuojat sijaitsevat Sastamalan kaupungin Tervamäen kylässä noin 5-6 km:n etäisyydellä Mouhijärven taajamasta länteen. Sikalarakennustenlähiympäristö on peltoaluetta.

Kaksi lähintä naapurin asuinrakennusta ovat toiminnanharjoittajan lä-hisukulaisten omistamia ja sijaitsevat nykyisestä sikalarakennuksestanoin 200 metrin etäisyydellä pohjoiseen. Idässä lähin naapurin asuinra-kennus sijaitsee noin 270 metrin etäisyydellä nykyisestä sikalarakennuk-sesta. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 300 metrin etäi-syydellä nykyisestä sikalarakennuksesta. Neljä lähintä naapurin asuinra-kennusta sijaitsevat uudesta sikalarakennuksesta noin 300–360 metrinetäisyydellä itään. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 400metrin etäisyydellä uudesta sikalarakennuksesta.

Kirkkojärven Tervamäenlahti sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä nykyi-sestä ja noin 500 metrin etäisyydellä uudesta sikalarakennuksesta. Tilaei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohja-vesialueella. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan omasta pora-kaivosta.

ELÄINSUOJAN TOIMINTA

Eläintilat ja tuotantoNykyinen 470 lihasian sikala sijaitsee tilalla Kahnu 1:64. Toimintaa laa-jennetaan rakentamalla tilalle Holppi RN:o 1:91 uusi sikalarakennus, jo-hon tulee tilat 1760 lihasialle. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä2230 lihasikaa.

3

Porsaat tulevat sikalaan noin 25 kg:n painoisina ja ne kasvatetaan noin110 kg:n teuraspainoon. Tuotettava lihamäärä tulee olemaan noin 536000 kg/vuosi.

Lannan ja jätevesien varastointiNykyisen ja uuden eläinsuojan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Ti-lalla on nykyisen sikalarakennuksen yhteydessä noin 150 m3:n betoni-kannella katettu lietesäiliö ja noin 300 m3:n lietesäiliö, joka sijaitsee sika-larakennuksen alapuolella. Lisäksi käytössä on noin 500 m3:n kattama-ton vuokralietesäiliö noin 10 kilometrin etäisyydellä tilalta. Laajennuksenyhteydessä vuokralietesäiliön käytöstä luovutaan.

Tilalle rakennetaan noin 1500 m3:n ja noin 2000 m3:n lietesäiliöt sekänoin 50 m3:n pumppauskaivo. Uudet lietesäiliöt katetaan kiinteällä kat-teella ja täytetään alakautta pumppauskaivon kautta. Yhteensä lietetila-vuutta on laajennuksen jälkeen lietekuilut (noin 550 m3) mukaan lukiennoin 4550 m3.

Eläinsuojien pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Uuden sikalan yhtey-teen rakennetaan kuivakäymälä. Nykyisessä eläinsuojassa ei ole WC-tiloja.

Lannan ja jätevesien hyödyntäminenTilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 278 ha,josta omaa peltoa noin 121 ha ja vuokrapeltoa noin 157 ha. Hakemuksenmukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levi-tyksestä noin 90 % tapahtuu keväällä viikkojen 18–19 aikana ja 10 %syksyllä viikkojen 33–34 aikana.

JätteetHakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 35 - 60kpl/vuosi) toimitetaan säännöllisesti raatojen käsittelylaitokselle. Tilallaon kylmäkontti kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten. Jäteöljyt(noin 200 l/vuosi) toimitetaan kaupungin jäteasemalle.

VarastotTilalla on noin 9 000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella.Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 300 litraa korjaamoraken-nuksessa.

Toiminnasta aiheutuva liikenneTilalle suuntautuu eläinkuljetuksia noin kerran viikossa ja rehukuljetuksianoin kaksi kertaa kuukaudessa. Lietettä ajetaan pelloille noin 250 kuor-maa vuodessa.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Hakemuksen mukaan toimintaa harjoitetaan uutta tekniikka hyödyntäen,jolloin voidaan minimoida ympäristölle aiheutuvat haittavaikutukset. Uu-

4

den sikalan lietekuiluihin asennetaan lämmöntalteenotto, mikä vähentääammoniakin muodostumista. Uudet lietesäiliöt katetaan ja täytetään alta-päin, mikä vähentää hajuhaittaa. Sikalan poistoilmahormeihin asenne-taan ns. suihkuhatut, jotka kiihdyttävät ilman ulosvirtausnopeutta. Tällöinpoistoilma nousee korkeammalle vähentäen sikalan lähialueiden haju-haittaa.

Sikojen ruokinnan suunnittelussa käytetään optimointiohjelmaa, jolloinsiat saavat ravinnontarvetta vastaavat ravintoaineet. Tällöin sianlannanammoniakki- ja fosforipitoisuudet laskevat.

Liete levitetään kasvukaudella ennen kylvöä. Tällä minimoidaan ravintei-den huuhtoutuminen vesistöön. Liete myös mullataan levityksen yhtey-dessä, mikä vähentää hajuhaittoja.

TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA

Merkittävimmät toimintaan liittyvät riskit ovat tulipalo ja lietesäiliön rik-koutuminen. Paloturvallisuutta parannetaan tarkoituksenmukaisellaosastoinnilla ja palohälytysjärjestelmällä. Lietesäiliöt on sijoitettu siten,että mahdollisessa onnettomuustapauksessa liete ei pääse valumaansuoraan Eskolanjokeen.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Ympäristölupahakemusta on täydennetty 30.9.2010 tarkastuskäynnin yh-teydessä.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Lupahakemus on kuulutettu Sastamalan kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 30.8.–28.9.2010välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävilläSastamalan kaupungintalolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolostaon tiedotettu Tyrvään sanomissa sekä lähetetty tieto eläinsuojan lä-hinaapureille hakemusasiakirjoihin liitettyjen tiedonantokirjelmien mukai-sesti.

Tarkastus

Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti30.9.2010, jossa käytiin läpi mm. nykyisen ja rakennettavan lihasikalansekä nykyisten ja rakennettavien lietesäiliöiden sijaintia.

LausunnotLupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Sastamalan kaupunginhalli-tukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pirkanmaan elinkeino-,

5

liikenne- ja ympäristökeskukselta. Sastamalan kaupunginhallitus ei oleantanut lausuntoa määräpäivään mennessä.

Sastamalan kaupungin ympäristönsuojelun viranhaltija toteaa lausun-nossaan 31.8.2010 seuraavaa:

Kunnan ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautet-tavaa ympäristölupahakemuksen johdosta seuraavin tarkennuksin:

1. Sikalan ilmastointi tulee olla sellainen, että hajun leviäminen ympäris-tön asutuksen suhteen minimoidaan.

2. Lietesäiliöiden kelluvan katteen riittävyydestä pidetään huolta.

3. Lietteen levitys tehdään siten, että hajuhaitat ovat mahdollisimmanvähäiset.

Pirkanmaan ELY:n ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue esittää lausun-tonaan 4.10.2010 seuraavaa:

1. Sijainti ja hajuhaitat

Rakennettavan eläinsuojan sijainti vaikuttaa harkitulta. Mahdolliset haju-haitat sikalasta näyttäisivät ensisijaisesti kohdentuvan eläinsuojan itä-koillispuolella sijaitseviin kiinteistöihin. Matkaa lähimpään sillä suunnallasijaitsevaan kiinteistöön on noin 340 metriä. Tämä vastaa lähes tarkal-leen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa(29.6.2009) esitettyä suositusta vähimmäisetäisyydeksi normaaliolosuh-teissa uusille talouskeskusten ulkopuolelle rakennettaville kysymyksessäolevan kokoluokan eläinsuojille. Ajoittaiset eläinsuojasta peräisin olevathajuhaitat ovat vallitsevat tuulet ja maaston avoimuus huomioon ottaenerityisesti em. kiinteistöillä mahdollisia.

Asiakirjoista selviää, että lietekuiluihin asennetaan lämmön talteenotto.Tämä jäähdyttää lietettä ja vähentää erityisesti ammoniakin haihtumista.Ammoniakki korreloi voimakkaasti hajuihin. Juomavesilinjastoon asen-nettava hajunpoistoputki on ELY-keskukselle uutta tekniikkaa, josta eiole käytännön kokemusta. ELY-keskus ei pysty arvioimaan myöskäänns. suihkuhattujen vaikutusta hajuhaittojen leviämiseen. Lietesäiliöidenkattamisesta kelluvalla katteella on vaihtelevia kokemuksia. Lietesäiliöi-den täyttö altapäin mahdollistaa periaatteessa kelluvankin katteen käy-tön. Kiinteä kate olisi luonnollisesti tehokkaampi. Eikä tältä osin syntyisivalvontaongelmaa. Tarkastuksessa 30.9.2010 saadun tiedon mukaansäiliöt onkin tarkoitus kattaa kiinteällä katolla. Karsinoiden lattiapinta-alasta on ritilöity vain noin 35 %. Tämä osaltaan vähentää ammoniakinhaihtumista. Ruokinnalla on suuri merkitys hajuihin. Lupahakemusasia-kirjoihin ei sisälly ruokintaa koskevaa tietoa. Em. tarkastuksessa saaduntiedon mukaan ruokinta toteutetaan optimoiden rehun sisältämä valkuai-sen määrä. Tämäkin vaikuttaa merkittävästi ammoniakkipäästöihin.

6

ELY-keskuksen käsityksen mukaan hajuhaittojen ehkäisemiseen on kiin-nitetty erityistä huomiota parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sovel-taen. Etäisyydet ja käytettävä tekniikka huomioon ottaen rakennettavas-ta eläinsuojasta ei ennalta arvioiden pitäisi aiheutua kohtuutonta pysyväähajuhaittaa naapurustolle ja luvan myöntämisedellytykset ovat tältäkinosin olemassa.

2. Lietelannan varastoimistilat

Lietelannan varastoimistilavuudeksi lietekuilut mukaan lukien on ilmoitet-tu 4500 m3. Tämä vastaa tilavuustarvetta lietelannalle pesuvesineen. Jossäiliöt rakennettaisiin kattamattomina, olisi sadevesille varattava lisäksinoin 10 % kattamattomien säiliöiden tilavuudesta.

3. Lannan levitys

Lanta on ilmoitettu levitettävän kasvukaudella ja mullattavan levityksenyhteydessä. Tämä tarkoittanee lannan levitystä sijoittamalla. Näin ollenlannan levitys suoritetaan sekä levitysajankohdan että levitystekniikanosalta parasta käytäntöä noudattaen.

ELY-keskuksella ei ole muilta osin erityistä huomauttamista lupahake-muksesta ja lupa toiminnalle voidaan myöntää yleisesti käytössä olevinlupamääräyksin.

Muistutukset ja mielipiteetHakemuksen johdosta on jätetty kaksi muistutusta.

A ja 14 muuta allekirjoittanutta toteavat muistutuksessaan mm., että Ter-vamäenraitti ja Eskolanraitti ovat kulttuurihistoriallista aluetta ja arvokastamaisemaa. Alue on museoviraston suojelukohde.

Nykyinen sikala on lähes korkeimmalla kohdalla keskellä kylää. Muistut-tajien mukaan kilometrin säteellä sikalasta on hajuhaittaa, varsinkin ma-talapaineella. Uuden sikalan toteutuessa sikojen määrä ja sikalan kokoviisinkertaistuvat ja lietesäiliöiden koko kymmenkertaistuu. Myös hajuhai-tat lisääntyvät. Haitta-alueella on paljon omakotiasutusta ja useita vapaa-ajan asuntoja. Järven länsipäässä on vuonna 2005 rakennettu uimaran-ta, joka on vilkkaassa käytössä. Tervamäenlahti on pahoin rehevöitynytvarsinkin Eskolanjoen purkualueelta. Kuka korvaa suursikalan vaikutus-alueella olevien kiinteistöjen arvonalennuksen?

A toteaa muistutuksessaan mm., että Länsi-Mouhijärven kylät Tervamä-enlahden yhteisrantahanke on toteutunut EU-tuen, Mouhijärven kunnanja kyläläisten yhteishankkeena. Tervamäen uimaranta on kyläläisille tär-keä kokoontumispaikka. Kuka valvoo lietteen levitystä pellolle?

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakija esittää vastineessaan 5.10.2010 seuraavaa:

7

Tervamäen ja Eskolan kylät eivät ole museoviraston suojelukohteita. Sensijaan ne on merkitty museoviraston rekistereihin kulttuurihistoriallisinamaaseutumaisemina. Kulttuurihistoriallisiin alueisiin kuuluu myös alueenkehittäminen ajan hengen mukaisesti, ei koko alueen museoiminen. Se-kä Tervamäen että Eskolan kyliä on menneinä vuosikymmeninä kehitettyvahvasti mm. rakentamalla uusia asuin- ja tuotantorakennuksia, kaikki neovat tällä hetkellä osana kulttuurihistoriallista maaseutumaisemaa.

Mitä tulee nykyisen sikalan hajuhaittoihin vastaukset vaihtelevat vastaa-jasta ja nenästä riippuen. Lähimpien naapurien toimesta tätä ei ole kui-tenkaan koettu minkään muotoiseksi ongelmaksi. Hajuhaitat tuntuvat ”li-sääntyvän” kun mennään yli 500 metrin etäisyydelle nykyisestä sikalasta.Kaikkien muistutuksen allekirjoittaneiden kiinteistön etäisyys on yli 500metriä.

Uusi sikalarakennus on sijoitettu maastoon siten, että se on kauempanapääasiallisesta asutussuunnasta ja Kirkkojärvestä, kuin nykyinen sikala.Myös maasto laskee uuden sikalan puolelle, joten se tulee jäämäänpääasutussuunnassa talouskeskuksen mäennyppylän taakse. Mitä tuleelietesäiliöiden kokoon, niiden tilavuus kasvaa samassa suhteessa kuinsikamääräkin. Lietesäiliöistä puolet tultaisiin tekemään ns. etäsäiliöinäpeltokeskittymiin, kunhan omistusjärjestelyt saadaan kuntoon. Hajuntor-junnassa tultaisiin käyttämään parasta saatavilla olevaa tekniikkaa.

Kirkkojärven tilaan ja uimarannan käyttöön suunnitellulla sikalainvestoin-nilla ei ole merkitystä. Sikalan rakentaminen ei myöskään vaikuta lähi-alueen kiinteistöjen arvojen kehitykseen.

Sikalan sijoituspaikan suhteen monia eri mahdollisuuksia on tutkittu, mut-ta kaikissa muissa vaihtoehdoissa, joku naapurikiinteistöistä tuli mini-mietäisyyttä lähemmäksi.

ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS

Ratkaisu

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Juha Sipilälle ympä-ristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan lihasikalatoiminnalle jasen laajentamiselle Sastamalan kaupungin Tervamäen kylään tiloilleKahnu RN:o 1:64 ja Holppi RN:o 1:91 tähän päätökseen liitetyn asema-piirroksen mukaisesti ja asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympä-ristölupa myönnetään enintään 2 230 lihasian pitämiselle.

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Sastamalan kaupungin ympäristönsuojelun viranhaltijan ja PirkanmaanELYn ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen lausunto

8

Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon lausunnoissaesille tuodut asiat lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

Muistutukset

Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Tila si-jaitsee Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaallamaisema-alueella (MAm) ja maatalousalueella, jolla on erityisiä kulttuuri-ja/tai maisema-arvoja (MY) sekä valtakunnallisesti arvokkaan Eskolan jaTervamäen kylien kulttuuriympäristössä. Aluehallintovirasto katsoo, ettäedellä mainitut maakuntakaavan merkinnät eivät estä ympäristöluvanmyöntämistä lupahakemuksen mukaiselle toiminnalle.

Aluehallintovirasto katsoo, että lihasikalatoiminta ja sen laajentaminen eiannetut lupamääräykset ja suojaetäisyydet huomioon ottaen todennäköi-sesti aiheuta hajuhaitan muodossa terveyshaittaa, naapuruussuhteistaannetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta taiympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pi-laantumista tai sen vaaraa. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, et-tä toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta.

Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa29.6.2009 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavi-en kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista.Ohjeen mukaan uuden talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettavan2230 lihasian sikalan vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteestaedellyttäisi normaaliolosuhteissa vähintään 370 metrin etäisyyttä ja vaa-tivissa olosuhteissa vähintään 440 metrin etäisyyttä. Uuden sikalaraken-nuksen eläinmäärä on 1760 lihasikaa, ja sille vastaavat vähimmäis-suositusetäisyydet ovat 340 m ja 410 m.

Muistutuksen allekirjoittaneiden omistamista kiinteistöistä tilaa lähimpänäsijaitsevat asuin- tai vapaa-ajankiinteistöt sijaitsevat noin 400 metrin etäi-syydellä olemassa olevasta ja noin 450 metrin etäisyydellä uudesta sika-larakennuksesta. Lietesäiliöt rakennetaan muistuttajien kiinteistöistä kat-soen uuden sikalarakennuksen taakse. Aluehallintovirasto katsoo, ettäsuojaetäisyydet ovat riittävät, kun otetaan huomioon, että uusi sikalara-kennus ja lietesäiliöt rakennetaan poispäin muistutuksen jättäneiden kiin-teistöistä.

Lupapäätöksessä on otettu huomioon muistutuksessa esitettyjä asioita jakiinnitetty huomiota hajuhaittojen vähentämistä koskeviin lupamääräyksi-in. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräyk-set mm. uusien lietesäiliöiden ja uusien lietteen pumppu-/pudotuskaivojen täyttämisestä alakautta, uusien lietesäiliöiden kattami-sesta kiinteällä katteella, uusien lietteen pumppu-/pudotuskaivojen kat-tamisesta betonikannella, lietekuilujen jäähdytysmenetelmän käyttöön-otosta rakennettavassa sikalarakennuksessa, poistoilmahormien sijoit-tamisesta katolle, rakennettavan eläinsuojan poistoilmahormien varus-

9

tamisesta suihkuvirtaushatuilla sekä eläinten valkuaisruokinnan opti-moinnista.

Lupapäätöksessä on annettu määräykset myös lietteiden ja pesuvesienvarastoimisesta vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä, lietteenkuormauksesta, kuljetuksesta ja levityksestä mm. vesistöjen lähistölläsekä naapureiden huomioimisesta lietettä levitettäessä. Lisäksi on annet-tu määräys vaadittavasta lietteenlevitysalasta.

Kiinteistöjen mahdollista arvonalenemaa ei käsitellä ympäristölupahake-muksen käsittelyn yhteydessä. Ympäristönsuojelulain mukaisessa lupa-asian käsittelyssä voidaan tutkia vain vesistön pilaantumista koskevakorvausasia, ei muita korvausasioita. (YSL 66–67 §)

Tämän päätöksen valvojana toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskus, joka valvoo myös lannan levityksestä mahdollisesti ai-heutuvia ympäristöhaittoja.

LUPAMÄÄRÄYKSET

1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi

Eläinsuojissa muodostuvat lietteet ja pesuvedet tulee varastoida vesitii-vistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäris-töön. Lietteiden ja pesuvesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 4460m3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen ja liet-teen pumppu-/pudotuskaivojen tilavuus.

Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, uudet lietesäiliötja uudet lietteen pumppu-/pudotuskaivot tulee rakentaa vesitiiviistä beto-nimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeri-ön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti.

Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti uusi noin 1 500 m3:n janoin 2 000 m3:n lietesäiliö. Uusien lietesäiliöiden lastausalue tulee raken-taa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Rakennettavien lietesäi-liöiden tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan lihasikalaraken-nuksen käyttöönottoa.

Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesu-vedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseenumpisäiliöön. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosit-tain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden ha-vaitsemiseksi.

2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen

Lietelanta sekä eläinsuojien pesuvedet tulee hyödyntää pellolla lannoit-teena. Lietettä sekä pesuvettä voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on

10

ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Ennen luovutus-ta tulee esittää valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus.Lietteen levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissäympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 248 hehtaa-ria.

Lietteen peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevi-en nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston ase-tuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myösmaaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- jafosforipitoisuus.

Lietteen kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tii-vistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille,ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaatai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä,tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi.

Lietteenlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai vedenkyllästämään maahan. Lietteenlevitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenäaikana. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen.Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kiellet-ty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aika-na. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraa-van viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellonkaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kiellettyä pel-loilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %.

Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesu- taijätevesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toimin-nanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavienselvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantu-misvaaraa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 met-riä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytet-täessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn.

3. Hajuhaittojen vähentäminen

Uuden lihasikalarakennuksen yhteyteen rakennettavat uudet lietesäiliötja uudet lietteen pumppu-/pudotuskaivot tulee täyttää alakautta. Uudetlietesäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella, esimerkiksi betoni- tai peltikat-teella. Uudet lietteen pumppu-/pudotuskaivot tulee kattaa betonikannella.Nykyisten lietesäiliöiden betonikannet tulee pitää kunnossa.

Rakennettavan sikalarakennuksen lietekuiluihin tulee asentaa lämpöäkeräävä jäähdytysputkisto, jolla lietekuiluissa oleva liete pidetään mah-dollisimman viileänä. Lietekuiluissa oleva liete tulee pyrkiä jäähdyttä-mään alle +10 °C lämpötilaan. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa tie-

11

doksi tarkempi selvitys lietekuilujen jäähdytysmenetelmästä valvontavi-ranomaiselle vähintään 3 kk ennen sen asentamista.

Nykyisen ja rakennettavan eläinsuojan poistoilmahormit tulee olla sijoitet-tuna eläinsuojien katolle. Rakennettavan eläinsuojan poistoilmahormit tu-lee varustaa suihkuvirtaushatuilla. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiäoptimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voi-daan pitää mahdollisimman vähäisenä. Hajujen muodostuminen on pyrit-tävä pitämään mahdollisimman vähäisenä huolehtimalla eläinsuojien si-sätilojen yleisestä siisteydestä ja pitämällä eläinsuojien sisäilman lämpö-tila mahdollisimman alhaisena. Sikalarakennusten ja lietesäiliöiden ym-päristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa.

Lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, vii-meistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Levitysajankohta tulee pyr-kiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta olisi mahdol-lisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuli-olosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Sikalarakennuksista noin500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen multaaminen tu-lee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksen jälkeen.

4. Jätteet

Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujenvarastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epä-siisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantu-misvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle.

Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tu-lee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan.Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella jatoimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kau-pungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomattavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kau-pungin jätehuoltomääräysten mukaisesti.

5. Eläinjätteet

Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa käsi-teltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jättei-tä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää jalyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terve-yshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Ruhot tulee varastoida tiiviis-sä, jäähdytettävässä raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kyl-mäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa.

12

6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi

Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee ollakannellisia ja niihin tulee merkitä selvästi mitä kemikaalia säiliö tai astiasisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa.

Polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Suoja-altaan koko tulee olla vähintään puolet säiliön tilavuudesta. Sadevedenpääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla jär-jestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyh-jennysputkella. Katoksen tulee olla tuulettuva. Toimenpiteet tulee ollatehtynä 31.12.2011 mennessä.

Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestävällä laitteella. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliötja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolel-lisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Varastointipaikan läheisyy-teen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaaliamahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoistatulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille.

7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi

Lietesäiliöiden ja niiden katteiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilo-jen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissahavaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen taihaittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava.

Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typenja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein.

Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tuleeraportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot:

eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen määrä (m3/vuosi) lietteen toimituspaikat tai vastaanottajat ja – ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajan-

kohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen levitykseen käytettävät peltoalat ja sopi-

mukset

Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuunloppuun mennessä lähettää Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti

13

tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI -järjestelmää(www.tyvi.fi).

8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset

Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisestiympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä javarauduttava sen käyttöönottoon.

Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvis-ta olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiinliittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajanvaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontavi-ranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toi-minnalle haettava uusi ympäristölupa.

9. Käyttöönottoilmoitus

Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennetta-van lihasikalarakennuksen ja uusien lietesäiliöiden käyttöönotosta vii-meistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myön-netään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niidennojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminenedellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan si-joituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toi-mintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pi-laantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 §:ssä kiellettyäseurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka ve-denhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuudenvaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuh-teista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitus-ta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavanvastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä sääde-tään. Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan ympäristön pilaantumisenvaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava si-ten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaan-tumista voidaan ehkäistä.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaanmuun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapu-rille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitse-

14

valle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, ku-ten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisenmomentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettavahuomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituk-sen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muutvastaavat seikat.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettavatarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassapäästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä pääs-töpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähen-tämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa onmuun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkai-lusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta.

Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut

Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukais-ten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jäte-lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kunotetaan huomioon annetut lupamääräykset.

Ottaen huomioon suojaetäisyydet nykyisestä ja rakennettavasta lihasika-larakennuksesta lähimpiin vakituisiin asuinrakennuksiin ja vapaa-ajankiinteistöihin, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön ja eläinsuojien eläin-määrän, toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, naapuruus-suhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasi-tusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäris-tön pilaantumista tai sen vaaraa. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikallatäyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiänoudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisitäysin hajutonta tai haitatonta.

Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräyksetmm. uusien lietesäiliöiden ja uusien lietteen pumppu-/pudotuskaivojentäyttämisestä alakautta, uusien lietesäiliöiden kattamisesta kiinteällä kat-teella, uusien lietteen pumppu-/pudotuskaivojen kattamisesta betonikan-nella, lietekuilujen jäähdytysmenetelmän käyttöönotosta rakennettavassasikalarakennuksessa, poistoilmahormien sijoittamisesta katolle, raken-nettavan eläinsuojan poistoilmahormien varustamisesta suihkuvirtausha-tuilla sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista.

Lupamääräysten perustelut

Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneu-voston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nit-raattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen ja pesuvesien varastointi-tilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta.Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien

15

vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousminis-teriön rakentamismääräykset ja –ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan liet-teen varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitii-vistä materiaalia suorien valumien estämiseksi.

Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaanvarastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voi-daan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 1)

Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ym-päristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta(29.6.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 9 li-hasikaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lan-nan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin eh-käisemiseksi.

Lietteen levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen(931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyy-siin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen pe-rustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimää-räisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikkatoiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa,on aluehallintovirasto katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset,mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa taimuita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luo-kitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi.(määräys 2)

Määräys uusien lietesäiliöiden ja pumppu-/pudotuskaivojen täyttämisestäalakautta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi.Määräys lietesäiliöiden ja pumppu-/pudotuskaivojen kattamisesta kiinte-ällä katteella on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi.

Määräys lietekuilujen jäähdytysmenetelmän käyttöönotosta ja lietteenjäähdyttämisestä alle tavoitearvon + 10 ºC rakennettavassa lihasikalara-kennuksessa on tarpeen hajuhaittojen vähentämiseksi. Tutkimusten mu-kaan lietekuilujen jäähdytyksellä voidaan eläinsuojien hajupäästöjä vä-hentää noin 30 %. Hajuyhdisteiden muodostuminen ja niiden haihtumi-nen lietepinnalta on todettu olevan selvästi vähäisempää + 10 ºC:ssakuin + 20 ºC:ssa.

Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poisto-hormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Rakennettavan lihasikalarakennuk-sen poistoilmahormit tulee varustaa suihkuvirtaushatuilla. Suihkuvirtaus-hattujen avulla voidaan poistoilma puhaltaa ylemmäksi, mikä tehostaahajupäästöjen laimenemista. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheutta-miin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus,joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen an-tamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain

16

määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteidenmäärää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodos-tumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläin-suojien ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (mää-räys 3)

Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittajaon velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja ke-mikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- taipohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myöshuolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongel-majätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjättei-den ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erilläänmuista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn.(määräys 4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaaneläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsit-telylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsitte-lyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen eh-käisemiseksi. (määräys 5)

Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettumaaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi.(määräys 6)

Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja polttonestesäiliöidenkuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toi-menpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edelly-tetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys7)

Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäris-tövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentä-mismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttö-kelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jospäästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksivähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia.

Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnas-sa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnanmuuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista val-vonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viran-omainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annet-tuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 8)

Rakennettavan eläinsuojan ja lietesäiliöiden toimintaa koskeva käyttöön-ottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdäjoko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 9)

17

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Päätöksen voimassaolo

Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuupäästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannaltaolennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tä-mä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty pää-tös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannaltaolennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoi-maiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainenpäättää luvan raukeamisesta.

Lupamääräysten tarkistaminen

Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2020 men-nessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haet-taessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädöstenedellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2019 koskeva kirjanpi-to, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti ai-heutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi.

Korvattavat päätökset

Tämä päätös korvaa Sastamalan perusturvakuntayhtymän ympäristöja-oston 17.6.2008 myöntämän ympäristölupapäätöksen.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämänlupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeaviasäännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetustatämän päätöksen estämättä noudatettava.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätöson lainvoimainen.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000)6-8 §, 28 §, 31 §, 35-38 §, 41-43 §, 45-46 §, 52-56 §, 58 §, 96-97 §, 100§, 103 § ja 105 §Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 §, 5 § 15-19 §, 21-22 § ja 30 §Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §Jätelaki (1072/93) 6 §, 15 §, 17 §, 19 §, 51 §Jäteasetus (1390/1993) 3 §, 5 §

18

Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiinpääsyn rajoittamisesta (931/2000)

LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON

Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4)Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta1.7.2009Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ym-päristö 564)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksitarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä(1774/2002)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Käsittelymaksu 3 480 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion ta-lous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta.

Ympäristönsuojelulain 105 §:n mukaan lupahakemuksen käsittelystä pe-ritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtionmaksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneu-voston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään.Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen(1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan eläinsuojan lupahakemuk-sen käsittelystä perittävä maksu on 3 480 euroa.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä jul-kisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 §:n mukaisesti Sastama-lan kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla il-moitustauluilla sekä Tyrvään sanomissa.

JAKELU PäätösHakijalle

TiedoksiSastamalan kaupunginhallitusSastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainenPirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusSuomen ympäristökeskusMuistutuksen jättäneet tai heidän edustajansa

Ilmoitus päätöksestäAsianosaiset, joille on erikseen annettu tieto lupahakemuksesta

19

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta ympäristönsuojelu-lain 96 §:n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsitte-lystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessäkuin pääasiasta.

LIITTEET ValitusosoitusAsemapiirros

Maarit Vuorela Tuomo Aunola

Asian on ratkaissut ylitarkastaja Maarit Vuorela ja esitellyt ylitarkastajaTuomo Aunola.

20

VALITUSOSOITUS LIITE

Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakeavalittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästämaksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämänpäätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy15.11.2010

Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekävaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristönviihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asian-omaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntienympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomai-set.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava- päätös, johon haetaan muutosta- valittajan nimi ja kotikunta- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koske-

vat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niis-tä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaa-sa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi- perusteet, joilla muutosta vaaditaan- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toi-

miteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisem-

min toimitettu viranomaiselle- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys

asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajanviimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voi-daan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (teleko-piona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että seon käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeise-nä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasapostiosoite: PL 200, 65101 Vaasa

puhelin: 020 6361 060telekopio: 06-317 4817sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fiaukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyn-timaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suorit-teista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapa-uksista, joissa maksua ei peritä.

21

ASEMAPIIRROS LIITE