SARJA

KUVA

NU

RKKA

Viestintäpalvelut

Päätoimittajat Leena Stenman Teija Pekkarinen

ToimitussihteeriJani Wahlman

SarjakuvaNina Riutta

TaittoNelli Norman

JakeluPaperijakelu yhdistyneen TAMKin kaikissa toimipisteissä sekä sähköinen jakelu intranetin kautta.

Palaute ja juttuideatviestinta@tamk.fi

TIETOA YHDISTYNEESTÄ TAMKISTA

4/2010 22.3.2010

Toim

itus

TAMKille valitut kuusi koulutusjohtajaa aloittavat 1.8.2010. Koulutusjohtajan tehtävänä on johtaa koulutusyksikköä, vastata sen taloudesta ja toiminnasta sekä osaamisen, toiminnan ja työelä-mäyhteyksien kehittämisestä.

Ari-Pekka Anttila, KTM Liiketoiminta ja palvelut Tästä tulee semmoinen ”pöhinärappu”.

Näin toteaa TAMKin yrittäjyyden yksikön Proakatemian päävalmentaja Veijo Hämä-

läinen muuttotohinan keskellä. Proakatemia ja

siihen kuuluva Voimala-hanke muuttivat uu-siin tiloihin Väinö Linnan aukion kupeeseen helmikuun lopussa.

Muutto oli askel kohti entistäkin virikkeel-lisempää ja laajempaa, rikastavaa yhteisöä, sillä yli 150-vuotiaan talon alakerrassa on museo, neljännessä kerroksessa Proaka-temia, viidennessä kerroksessa Voimala, Hub ja Luova Tampere, kolmannessa De-mola ja Protomo ja yläkerrasta löytyy vielä arkkitehtitoimisto.

- Kun saamme kaikki nämä toimijat konk-reettiseen yhteistyöhön, voimme odottaa huikeita uusia avauksia ja ideoita, toteaa Hämäläinen.

Valmentaja Johanna Raiskio kertoo, että uusi tila on samankokoinen kuin entinen-kin, mutta neliöt saadaan paremmin hyö-dynnettyä avoimessa tilassa.

- Opiskelijoillamme on ihan uskomaton asenne. Asiat olivat ja ovat edelleen monella tavalla kesken, mutta kukaan ei hämmenty-nyt tai seisonut tumput suorana odottamas-sa ohjeita, kehuu Raiskio opiskelijoitaan.

Uudet tilat sijaitsevat suojelluissa Finlayso-nin tehdassaleissa. Niihin asettuminen edel-lyttää mm. sitä, että tiloihin ei rakenneta kiinteitä väliseiniä. Tämä sopii Proakatemian ja samaan aikaan ”pöhinärappuun” muutta-neen Voimalan työskentelytapaan hyvin.

Päävalmentaja Veijo Hämäläinen ja valmen-taja Johanna Raiskio kehuvat opiskelijoiden muuttoasennetta.

Tutustu myös näihin: Demola = Avoin innovaatioympäris-tö, jossa tehdään tiimityönä tuoteke-hitysprojekteja. www.demola.fi

Hub = Uudenlainen yhteisöllinen työtila. http://hubtampere.wordpress.com

Luova Tampere = Suomen suurin alueellinen luovan talouden kehittä-mishanke. www.luovatampere.fi

Protomo = Monialainen ja yhteisölli-nen innovaatio- ja yrittäjäympäristö. www.protomo.fi

Voimala = Hanke, joka edistää nuor-ten yrittäjyyttä Pirkanmaalla. www.voimalaan.fi

- Olen vakuuttunut siitä, että fyysisesti avoi-met oppimisympäristöt ruokkivat verkostoi-tumista ja uudenlaisen oppimisilmapiirin syntymistä. Uskon, että perinteisten luok-kahuoneiden seinät vähitellen madaltuvat ja häviävät kokonaan, toteaa Voimala-hank-keen projektipäällikkö Tiina Lindberg.

Proakatemia on uudistanut myös ulkoista ilmettään. Visiona on olla kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu yrittäjien kor-keakoulu 2014.

Eino Palo, DI Rakentaminen ja teknologia

Riitta Hanhijärvi, DIHyvinvointi- ja sosiaalipalvelut

Lea Yli-Koivisto, KM, SHO, ESH Terveyspalvelut

Ari Koivumäki, YTM, Teatt.tait. lis. Kulttuuri ja viestintä- teknologia

Riitta Mäkelä, TkL Teollisuustuotanto

Olen toiminut vuodesta 2006 PIRAMKin Liiketalous ja matkailupalvelut -klusterin koulutusjohtajana. Sitä ennen PIRAMK, Ikaalisten koulutusjohtajana ja Ikaalisten kauppaoppilaitoksen rehtorina.

Visiosi yksikkösi suhteen?Yksikkö edistää ja kehittää vahvasti koko TAMKin liiketoiminta- ja palveluosaamista sekä yrittäjyyttä yli koulutusalarajojen sekä kehittää aktiivisesti Pirkanmaan elinkeinoelämää erityisesti TAMKin strategisilla painoaloilla.

Olen toiminut vuodesta 2006 PIRAMKin Hy-vinvointiteknologiaklusterin koulutusjohta-jana. Sitä ennen opettajana ja koulutusjoh-tajana laboratorioalan koulutusohjelmassa.

Suurimmat haasteet uuden yksi-kön johtamisessa?Yksikön toiminnan johtaminen ja kehittä-minen TAMKin strategian mukaisesti sekä koulutusjohtajan tehtävien hoitaminen si-ten, että yksikön henkilökunta ja opiskelijat kokevat saavansa työstään ja opinnoistaan palkitsevaa haasteellisuutta ja menestystä.

Olen toiminut reilut kolme vuotta TAMKin laatupäällikkönä. Sitä ennen tietotekniikka-alalla kansainvälisissä myynti-, projekti- ja asiantuntijatehtävissä sekä organisaation päällikkötehtävissä.

Koulutusjohtajan tärkeimpiä ominaisuuksia?Avainasemassa on vuorovaikutus ja raken-tava ilmapiiri yksikön sisällä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä hyvän toiminnan ja hyvien tulosten aikaansaamiseksi.

Olen toiminut viimeisen vuoden TAMKin Mate-riaali- ja mittaustekniikka -osaamiskeskuksen päällikkönä. Sitä ennen fysiikan opettajana ja kehittämässä prosessiteollisuuden mittalait-teitta teollisuudessa.

Mitä mahdollisuuksia koulutusyksik-körajojen ylimenevä yhteistyö voisi tarjota?Mahdollisuuksia löytyy mm. hyvinvointitek-nologian, mittaustekniikan, mediataitojen hyödyntämisen, matkailun ja asumisen kehit-tämisen, energiantuotannon ja ympäristön hy-vinvoinnin alueilta.

Tällä hetkellä terveysalan koulutuspääl-likkö, hoitanut koulutuspäällikön tehtäviä neljä vuotta. Hoitotyön opettajana yli 20 vuotta.

Mitä etuja on mielestäsi uudessa koulutusyksikkörakenteessa?Uusi koulutusyksikkörakenne vastaa hyvin TAMKin osaamisalueita. Yhteistyö on jat-kossakin mahdollista ja toivottavasti myös laajenee yksikköjen välillä.

Olen toiminut viestinnän yliopettajana vuodesta 1997 TAMKissa, taiteen ja viestin-nän yksikössä koulutuspäällikkönä ja -joh-tajana vuoteen 2005.

Miten uskot uuden koulutusyksik-köjaon näkyvän opiskelijoille?Uskon, että tulevaisuudessa opetusta on syytä rahoittaa myös siten, että opiskeli-jat tekevät t&k-hankkeissa yhä enemmän opinnäytetöitään. Koulutusalojen välinen yhteistyö lisääntyy ja kansainvälinen yhteis-työ avaa huikeita mahdollisuuksia.

VALOKEILASSA KOULUTUSJOHTAJAT

Proakatemia muuttaa keskelle INNOVATIIVISTA YHTEISÖÄ

- Kurssitarjontaa voisi korjata laatua parantamalla. Osa kurssisisällöistä on vanhentunutta.

KAKSINVERRO

IN KO

ULU

TUSTA

kokemuksiksi Ilomäki mainitsee syksyllä tehdyn luokkaretken Vir-roille sekä lyhytelokuvaprojek-tin, jonka tuotos ”Just hyvään ai-kaan” on saamassa ensi-iltansa juuri haastattelupäivänä.

Mitä haluaisit uuden TAMKin tuovan opiskeluihisi tai töihisi?

- Uusia työtovereita. Uudenlai-sen, vielä monipuolisemman työyhteisön ja uusia haasteita.

-Selkeämpi organisaatio. Käy-tännöllisenä esimerkkinä lu-kujärjestyksen tuleminen pahimmassa tapauksessa muu-tamaa viikkoa ennen kurssien alkamista.

Mia O’NeillEnvironmental Engineering

Tiina Hakkarainen, Koulutuspäällikkö, Avoin AMK

Toni Perkiö,Sähkövoimatekniikka

GALLUP

AJA

NKO

HTA

ISTA

Hyvät työllisyysnäkymät, mielenkiintoinen ala ja nuoruuden esikuva saivat

Ilona Vihlmanin hakeutumaan hoitotyön koulutusohjelman kätilötyön suuntautumisvaih-toehtoon vuoden 2008 tammi-kuussa.

Kätilöt, terveydenhoitajat ja sai-raanhoitajat käyvät samat sai-raanhoitajan perusopinnot.

- Ensimmäinen puolikas opin-noista sisältää opetusta muun muassa seuraavista teemoista: leikkaus- ja anestesiahoito, si-sätautipotilaan hoito, mielen- terveys- ja päihdetyö sekä kirur-gisen potilaan hoito, Vihlman selventää koulutuksen sisältöä.

Käytännössä opiskelu tarkoittaa teorialuentoja, ongelmaperus-taiseen oppimiseen perustuvia tutoriaaleja ja orientoivan har-joittelun tunteja, joissa opetel-laan esimerkiksi kanylointia, ka-tetrointia ja injektionantoa. Myös asiantuntijaluennot kuuluvat opintoihin. Harjoittelua Vihlma-nille on kertynyt jo 27 viikkoa.

Kätilöistä suurin osa työllis-tyy perinteisesti synnytyssa-

liin, lapsivuodeosastolle tai esimerkiksi naistentautien osastolle.

- Arcadassa Helsingissä on otettu käyttöön tervey-denhoitajien ja kätilöiden yhteinen opintojakso, joka antaa myös kätilöille päte-vyyden toimia neuvolassa,

muuten pätevyys on vain terveydenhoitajilla. Tällaista

mahdollisuutta tulisi mielestä-ni hyödyntää laajemmin, toteaa Vihlman.

Käsitykset kätilötyöstä eivät Vihl-manin mielestä vastaa useinkaan todellisuutta.

- Holtittomin kysymys, jonka olen kuullut, on ollut, että ”eikös kätilöksi kouluttauduta puoli-toista vuotta ammattikoulus-sa?”, toteaa Vihlman ja jatkaa, että kätilökoulutuksesta tiede-tään hyvin vähän. Monille on synnytyssalissa yllätys, että kä-tilöt hoitavat perussynnytykset itsenäisesti.

Kätilötyön opinnoissa Vihlman pitää kiinnostavimpana asia-na seksuaaliterveyttä ja sen edistämistä.

- Suomessa asia tuntuu olevan monille niin tabu, että punastel-laan jo synnytyssaliin tultaessa sitä, että vauvat tehdään yleensä seksillä. Valtaosa sitä harrastaa, mutta puhuminen siitä on mo-nille edelleen hyvin vaikeaa.

Työnäkymät ovat alalla varsin hy-vät, etenkin jos on valmis vaihta-maan paikkakuntaa.

- Itse teen tällä hetkellä noin kuu-kausittain keikkaa vastasyntynei-den teho- ja tarkkailuosastolle, toteaa Vihlman.

Jani Ilomäki aloitti opinton-sa TAMKin elokuvan ja tele-vision koulutusohjelmassa

viime syksynä. Elokuva on aina ollut lähellä Ilomäen sydäntä ja siksi ala olikin luonteva valinta.

- Olen ollut kiinnostunut alasta jo yläasteajoista lähtien. TAMK oli luonnollinen valinta opiske-lupaikaksi, kun olen Tampereel-ta kotoisin.

Koulutusohjelmassa on ensin yhteisiä opintoja noin puolitois-ta vuotta, jonka jälkeen keski-tytään haluttuun osaamisalaan. Vaihtoehtoja ovat tuottaminen, ääni-ilmaisu, käsikirjoitus ja dra-maturgia, kuvaus, leikkaus sekä teatterin ja tapahtumien av-suunnittelu. Ilomäkeä kiinnos-taa eniten tuottaminen.

- Se on kiinnostava osaamisala, kun voi tehdä monenlaisia hom-mia kulttuurialalla. Tuottajilla on myös varsin hyvät mahdollisuu-det työllistyä.

Yhteiset opinnot sisältävät sekä perusopintoja että kuhunkin osaamisalaan liittyviä opintoja.

- On hyödyllistä tietää jokaises-ta osaamisalasta jotakin, jotta osataan toimia keskenämme. Etenkin tuottamiseen suuntau-tuville on tärkeää päästä tutus-tumaan muun muassa tekniseen puoleen.

Ilomäen mukaan opiskelu on todella käytännönläheistä ja projekteissa oppii parhaiten. Samoin opiskelukaverit ovat tär-keitä, sillä jokaisella on eri taitoja, ja apua heiltä voi kysyä vaivatta. Teorialuentoja Ilomäki kaipaisi enemmänkin.

- Alalla toimivat vierailuluen-noitsijat ovat todella hyviä ja mielenkiintoisia. Heitä saisi tulla useamminkin.

Tulevaisuudessa Ilomäki näkee

itsensä mieluiten tekemässä ohjelmatuottajan töitä etenkin elokuva-alalla.

- Tuottajaroolin ohella pysyisin mieluusti myös tuottavam-malla puolella; vähemmän rahoitus- ja enemmän sisäl-töpainotteisessa roolissa.

Kokemusta ohjelmatuotta-jan tehtävistä Ilomäellä on Reikäreuna-elokuvafesti-vaaleilta, joita hän on ol-lut tekemässä alusta asti jo kuuden vuoden ajan.

Ilomäki mainitsee, että ala sinänsä tunnetaan varsin hyvin. Sen si-jaan harhakäsityksiä saattaa olla sen suh-teen, että tekeminen olisi vain mukavaa ”taidehippeilyä”.

- Todellisuudessa työ voi olla raskastakin ja arkeen kuuluvat myös erilaiset logistiset asiat sekä vaikkapa lavasteiden kans-sa pakertaminen.

Opiskeluaikansa parhaik si

Hakutoimistossa eletään muuttolaatikoiden kes-kellä vuoden kiireisintä

aikaa. Maaliskuun alussa käyn-nistyneessä yhteishaussa on ensimmäistä kertaa haku sa-manaikaisesti nuorten AMK- tutkintoihin, AMK-tutkintoihin aikuiskoulutuksena sekä ylem-piin ammattikorkeakoulutut-kintoihin. Samanaikainen haku

on saanut hakutoimiston väelle hien pintaan.

- Kiirettä pitää, puhelimet soivat ja sähköposti suoltaa kysymyk-siä. Tämänpäiväisestä (10.3.) yh-teishakutilastosta ilmenee, että ammattikorkeakoulujen haun kärkijoukossa mennään, ker-too opintosihteeri Anne Mah-konen.

TAMKissa on kevään yhteis-haussa haettavana 2012 opiske-lupaikkaa. Näistä 255 on tarjol-la maakunnassa. Ikaalisissa on haettavana 115 opiskelupaikkaa liiketalouden, tietojenkäsittelyn ja matkailun koulutusohjelmissa. Virroilla haussa on 60 opiskelu-paikkaa viestinnän ja aikuiskou-lutuksena toteutettavassa liike-talouden koulutusohjelmissa. Mänttä-Vilppulassa on 40 opis-kelupaikkaa liiketalouden ja hoi-totyön koulutusohjelmassa.

Ilona Vihlmanin mukaan kätilön työhön liittyy paljon vääriä käsityk-siä. Kuva: Kare Nieminen.

Jani Ilomäki työskentelisi tulevaisuudessa mieluiten ohjelmatuottajana elokuva-alalla.

Sastamalassa käynnistyy ensi syksynä monimuoto-opintoina insinöörikoulutus, jossa aiem-min suoritetun opistotutkinnon voi täydentää AMK-insinöörin tutkinnoksi. Sastamalassa tar-jolla on myös 20 opiskelupaikkaa sairaanhoitajakoulutuksessa.

TAMKilla on haussa kaikkiaan nel-jä uutta ylempään AMK-tutkin-toon johtavaa koulutusohjelmaa; hyvinvointiteknologian, kliinisen hoitotyön, sosiaalialan sekä pal-veluliiketoiminnan koulutus-ohjelma. Palveluliiketoiminnan

koulutusohjelma järjestetään Tampereella yhteistyössä JAM-Kin kanssa.

- Nyt kysytään etenkin aikuis-koulutuksesta ja ylemmistä AMK-tutkinnoista. Eniten tulee kysymyksiä hakukelpoisuudes-ta, työkokemuksesta, aikaisem-pien opintojen hyväksiluvusta sekä pistemääristä, joilla ovet ovat TAMKin eri koulutusohjel-miin auenneet.

- Kauhulla odotan yhteishaun viimeistä viikkoa, jolloin hakuun

Yhteishaku1.3.-16.4.

2010havahtuvat myös matti myöhäiset ja silloin täällä on varmasti täysi huli-na, mutta onneksi muutto on jo silloin saatu pois jaloista, Mahkonen huokaa.

Opintosihteeri Anne Mahkosella on meneil-lään vuoden kiireisin aika.

Hakutoimiston sijainti 15.3. al-kaen: B1-24

KÄTILÖITÄ tarvitaan aina

ELOKUVA- JA TELEVISIOALA ei ole pelkkää ”taidehippeilyä”

nostattaa hakutoimiston väelle hien pintaan

”Suomessa punas-tellaan jo synnytys-saliin tultaessa sitä, että vauvat tehdään yleensä seksillä.”

”Tuottaminen on kiinnostava osaamis-ala, jossa voi tehdä monenlaisia hommia kulttuurialalla.”