Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2014 - 2017 … · 2016-09-28 · Pohjois-Savon maakuntaohjelma...
Transcript of Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2014 - 2017 … · 2016-09-28 · Pohjois-Savon maakuntaohjelma...
Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2014 - 2017
YMPAumlRISTOumlSELOSTUS
Maakuntavaltuusto
hyvaumlksynyt 11112013
Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2014ndash2017
YMPAumlRISTOumlSELOSTUS
Maakuntahallitus hyvaumlksynyt 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksynyt 11112013
1
POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014 - 2017
YMPAumlRISTOumlSELOSTUS
Sisaumlltouml
1 JOHDANTO 3
2 MAAKUNTAOHJELMAN PAumlAumlASIALLINEN SISAumlLTOuml PAumlAumlTAVOITTEET SEKAuml SUHDE MUIHIN SUUNNITELMIIN JA
OHJELMIIN 3
21 YLEISTAuml 3
22 POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 - POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014 - 2017 4
23 MUUT OHJELMAT 6
24 MAAKUNTAKAAVOITUS 8
3 YMPAumlRISTOumlN OMINAISPIIRTEET NYKYTILA JA ONGELMAT10
31 LUONNONVARAT JA YMPAumlRISTOumlN TILA 10
32 ENERGIA JA KASVIHUONEPAumlAumlSTOumlT 15
4 MAAKUNTAOHJELMAN KANNALTA MERKITYKSELLISET YMPAumlRISTOumlTAVOITTEET 19
41 VALTAKUNNALLISET YMPAumlRISTOuml- JA ILMASTOTAVOITTEET 19
42 MAAKUNNALLISET TAVOITTEET 21
5 MAAKUNTAOHJELMAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 22
51 ARVIOINNIN SUORITUS 22
52 VAIKUTUKSET TOIMINTALINJOITTAIN 23
53 YMPAumlRISTOumlN NYKYTILAN TODENNAumlKOumlINEN KEHITYS JOS MAAKUNTAOHJELMAA EI TOTEUTETA 26
54 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTAumlMISTOIMENPITEET 26
55 ARVIOINNIN EPAumlVARMUUSTEKIJAumlT 27
6 SEURANTA 28
7 TIIVISTELMAuml 30
2
3
1 Johdanto
Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (2002005) tuli voimaan
162005 Taumlmauml ns SOVA-laki ja sitauml taumlydentaumlvauml valtioneuvoston asetus (3472005) sisaumlltaumlvaumlt saumlaumlnnoumlksen tylei-
sestauml velvollisuudesta arvioida ympaumlristoumlvaikutuksia suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa sekauml saumlaumlnnoumlkset
tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympaumlristoumlarvioinnista SOVA-lailla ja -asetuksella toteutettiin EYn direktiivi
tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (200142EY)
Maakuntaohjelma on SOVA-asetuksen mukaan suunnitelma tai ohjelma johon tulee soveltaa SOVA-lain mu-
kaista ympaumlristoumlarviointia
Vaikutusten arviointi on viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun liittyvauml prosessi joka tukee suun-
nitelman tai ohjelman valmistelua toteutusta ja seurantaa sekauml valmisteluun liittyvaumlauml vuorovaikutusta Arviointi
tuottaa ensisijaisesti tietoa suunnitelman ja sen vaihtoehtojen vaikutuksista mutta myoumls edistaumlauml osallistumista ja
yhteistyoumltauml
Taumlssauml ympaumlristoumlselostuksessa kuvataan maakuntaohjelman 2014-2017 keskeiset ympaumlristoumlvaikutukset Ympauml-
ristoumlselostuksen on laatinut Pohjois-Savon liitto yhteistyoumlssauml alueviranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa
2 Maakuntaohjelman paumlaumlasiallinen sisaumlltouml paumlaumltavoitteet sekauml suhde muihin suunni-telmiin ja ohjelmiin
21 Yleistauml
Maakuntaohjelman asema maakunnan liiton suunnittelujaumlrjestelmaumlssauml ilmenee oheisesta kaaviosta
4
22 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 -
Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2014 - 2017
Maakunnan suunnittelu kaumlsittaumlauml kolme lakisaumlaumlteistauml suunnitelmaa maakuntasuunnitelman
maakuntakaavan ja maakuntaohjelman
Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014 ndash 2017 paumlivitys on tehty samassa val-
misteluprosessissa
Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyvaumlksyi syksyllauml 2009 maakuntastrategian toimintalinjoiksi (1) aluetalouden
uudistuminen (2) tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen (3) hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi sekauml (4) toimiva ja ta-
loudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekauml saavutettavuus Toimintalinjoja ja niiden tavoitteita ei ole tarvetta muut-
taa mutta niiden toteuttaminen on taumlssauml uudessa ohjelmassa paumlivitetty Lisaumlksi strategiaosassa maumlaumlritellaumlaumln
Pohjois-Savon innovaatiokaumlrjet
Pohjois-Savoon Suomeen ja koko Eurooppaan kohdistuvat ulkoiset paineet pakottavat (1) talouden jatkuvaan
uudistamiseen innovoinnin osaamiskeskittymien ja tuottavuuden avulla Taumlllaisia paineita ovat mm koveneva
kustannus- ja innovaatiokilpailu uusien osaamiskeskusten ja kasvualueiden nousu uusien teknologioiden ja lii-
ketoimintatapojen kaumlyttoumloumln otto sekauml suhdannevaihtelut ja markkinoiden kysynnaumln rakenteelliset muutokset
Suomi on kymmenen vuoden ajan menettaumlnyt asemaansa metsauml- ja elektroniikkateollisuudessa ja myoumls suoma-
laisen puuraaka-aineen kilpailukyky kemiallisessa metsaumlteollisuudessa on uhattuna
Pohjois-Savon maakuntastrategian ytimet
Sisaumlinen paine
Niukkeneva
tyoumlvoiman tarjonta
vanheneva
ikaumlrakenne julkisen
talouden
kestaumlvyysvaje
Ulkoiset paineet
Kansainvaumllinen
kilpailu EUn
erillisohjelmien
hyoumldyntaumlminen EUn
epaumlvakaus
suhdannejaksot
kustannus- ja
osaamispaineet
keskittyvauml ja
hidastuva kasvu
talouden
rakennemuutokset
energia ja raaka-
aineet
ilmaston muutos
Kestaumlvauml aluerakenne ja
saavutettavuus
Aluetalouden
uudistuminen
Tyoumlvoiman
riittaumlvyys ja
osaaminen
Hyvinvointi-
palvelut ja
hyvinvointi
Ihmisten hyvinvointi
ja yritysten
menestys
5
Globaalit muutokset tarjoavat myoumls mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan ja pohjoissavolaisen osaamisen ja
raaka-aineiden hyoumldyntaumlmiseen Taumlllaisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi ilmaston muutoksen torjunta ja vesi-
teknologia uudet puuhun perustuvat biopohjaiset raaka-aineet ja bioenergia sekauml elintarvikkeet uudet laumlaumlkkeet
ja hoitoteknologiat
Teknologiateollisuudesta on noussut vastavirtastrategia osoituksena siitauml ettauml valmistavassa teollisuudessa ja
sen palveluissa voidaan oikeilla toimintatavoilla ja osaamisella paumlrjaumltauml myoumls Kauko-Idaumln kilpailun kanssa Teolli-
suuden kilpailukykyauml nostetaan tuottavuutta lisaumlaumlmaumlllauml sekauml uusia tuotteita palveluja ja tuotantomenetelmiauml no-
peasti innovoimalla
Sisaumliset paineet Pohjois-Savossa kuten koko Itauml-Suomessa kohdistuvat (2) tyoumlvoiman maumlaumlraumlaumln ja osaamiseen
koulutusresurssien riittaumlvyyteen sekauml ihmisten nyt puutteellisen (3) hyvinvoinnin ja terveyden tason nostamiseen
ja hyvinvointipalvelujen kykyyn vastata vaumlestoumln ikaumlaumlntymisen myoumltauml kasvaviin maumlaumlraumlllisiin ja laadullisiin tarpeisiin
Tulevina vuosina tyoumlikaumlisten maumlaumlrauml tulee vaumlhenemaumlaumln pohjoissavolaisen vaumlestoumln ikaumlrakenteen vuoksi Vaumlhene-
misen lisaumlksi tyoumlikaumlisten joukko painottuu aikaisempaa enemmaumln vanhempiin ikaumlluokkiin Tyoumlvoiman tarjontaa
on monin tavoin lisaumlttaumlvauml Yksi taumlrkeimmistauml keinoista on vaumlestoumln hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen Poh-
jois-Savossa tyoumlikaumlisistauml suuri osa on tehottomasti tyoumlelaumlmaumln kaumlytoumlssauml huonojen elintapojen sairastamisen ja
tyoumlkyvyttoumlmyyden sekauml puutteellisen osaamisen vuoksi Hyvinvoinnin nosto on taumlrkeauml osa tyoumlvoiman riittaumlvyyden
turvaamisessa Toinen taumlrkeauml keino on lisaumltauml kaiken ikaumlisen tyoumlvoiman osaamista ja saada kaikki nuoret opiske-
lemaan ja tyoumlhoumln
(4) Aluerakenne ja saavutettavuus vaikuttavat maakunnan vetovoimaan siihen missauml yritykset saavat hyvaumlt pe-
rusedellytykset toiminnalleen ja miten vaumlestouml sijoittuu ja muuttaa Yritykset ja tyoumlntekijaumlt tarvitsevat nopeaa ja
joustavaa saavutettavuutta liikenteessauml ja tietoliikenteessauml Liikenteellistauml saavutettavuutta Savon radan kunnos-
tus ja nopeutus maakunnan pitkittaumlis- ja poikittaistieyhteydet (VT5 ja VT9) kilpailun saumlilyttaumlminen lentoliiken-
teessauml sekauml logististen kustannusten alentaminen Maito- ja metsaumltalouden sekauml matkailun tarvitsemat tieyhtey-
det ovat maaseudun kehitykselle merkittaumlviauml
Maakunnan ulkoisen saavutettavuuden hoitaminen edellyttaumlauml usean maakunnan keskinaumlistauml yhteistyoumltauml tyoumlssauml-
kaumlyntialueiden saavutettavuus riippuu enemmaumln maakunnan ja kuntaryhmien ratkaisuista Energian kallistuessa
ja ilmaston muutosta torjuttaessa sellainen aluerakenne on vetovoimainen missauml yritysten asukkaiden ja palve-
lujen hakijoiden on tehokasta liikkua ja joukkoliikenne on palvelukykyinen Energiatehokas ja hyvin saavutetta-
vissa oleva aluerakenne ei vaumlhennauml viihtyisaumln asuinympaumlristoumln merkitystauml
Kaikkia toimintalinjoja koskettavia tavoitteita ovat Kuopion kasvu ja onnistuminen maakunnan tampk ja vaumlestoumln ve-
turina sekauml Itauml-Suomen kyky puolustaa aluekehityksessauml tarvittavia resursseja
Maakuntaohjelma kattaa maakuntasuunnitelmasta seuraavan neljaumln vuoden aikana valittavat ja kuljettavat polut
Edellauml kuvatuilla taistelukentillauml tarvittavat toimenpiteet esitellaumlaumln maakuntaohjelmassa toimintalinjoittain
Yhteenveto maakuntaohjelman toimenpidealueiden sisaumllloumlistauml on seuraavassa kuviossa
6
23 Muut ohjelmat
EU-ohjelmat
Ohjelmakauden 2014ndash2020 valmistelu on kesken kesaumlllauml 2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman
maaseuturahaston Euroopan alueellisen yhteistyoumln ohjelmien sekauml ENI-ohjelmien valmistelu on edennyt eri tah-
tiin Komission esityksen mukaisesti kaikilla rahoitusohjelmilla toteutetaan Eurooppa 2020 ndashstrategiaa ja ohjel-
mien painopisteet on valittu em strategian temaattisten tavoitteiden pohjalta Oheisessa taulukossa on esitetty
Pohjois-Savon naumlkoumlkulmasta taumlrkeiden rahoitusohjelmien valmisteluvaiheen painopistevalinnat
Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma on synteesi Itauml- ja Pohjois-Suomessa sekauml Etelauml- ja Laumlnsi-Suomessa
valmistelluista alueellisista suunnitelmista jotka puolestaan perustuvat Euroopan unionin ja kansallisten saumlaumldoumls-
ten lisaumlksi alueen maakuntaohjelmiin muihin alueellisiin suunnitelmiin sekauml tyouml- ja elinkeinoministerioumln antamiin
valtakunnallisiin linjauksiin Alueellisilla suunnitelmilla on yhteys myoumls rajat ylittaumlvaumlaumln yhteistyoumlhoumln ja ohjelma-
alueella toteutettaviin muihin EU-ohjelmiin Eurooppa 2020 -strategiaa toteutetaan yhteistyoumlssauml Interreg-tyyppis-
ten ohjelmien maaseutuohjelman sekauml meri- ja kalatalousohjelman kanssa
Hallitusohjelman mukaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankerahoitusta kohdennetaan entistauml voimak-
kaammin uusien elinkeinojen aikaansaamiseen tyoumlllisyyden parantamiseen kasvuhakuiseen yritystoimintaan ja
7
paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) painopistealueina ovat vaikeimmassa tyoumlmarkkina-
asemassa olevien tyoumlllistaumlminen ja tyoumlvoiman osaamisen kehittaumlminen Maantieteellisesti maaseuturahasto ra-
hoitus painottuu harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle ja EAKR- ja ESR-rahoitus taajamiin ja kaupunkikeskustoi-
hin Rahoituksen kohteena on yhteisiauml toimialoja kuten maaseudun mikroyritysten kehittaumlminen matkailu bio-
energian tuotanto ja TampK saavutettavuus sekauml uusiutuva energia
Alueellisella tasolla ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyoumlryhmaumlssauml (MYR) ja
sen sihteeristoumlssauml EU-ohjelmien toimeenpanossa jatketaan Pohjois-Savossa myoumlhemmin maumlaumlriteltaumlvien maa-
kuntaohjelman mukaisten teemojen kehittaumlmispanostuksia Maakunnan yhteistyoumlryhmaumln valinnan mukaan val-
mistellaan kehittaumlmisteemojen sisaumllloumlt ohjelmakaudelle 2014ndash2020 Rakennerahastovarojen maumlaumlrauml Suomessa
vaumlhenee tulevalla kaudella 26 joten kehittaumlmispanoksia tulee jatkossa hakea aktiivisemmin muista rahoitus-
laumlhteistauml kuten Euroopan alueellisen yhteistyoumln ohjelmista
Kansalliset ohjelmat
Suomen aluestrategia 2020-raportissa (TEM) vuodelta 2010 esitetaumlaumln kaikkien alueiden osaamisen ja kehittauml-
mispotentiaalin saamista mahdollisimman tehokkaaseen kaumlyttoumloumln perustuen niiden omiin laumlhtoumlkohtiin ja vah-
vuuksiin Tyouml- ja elinkeinoministeriouml on v 2012 hyvaumlksynyt kaupunkipolitiikan maaseutupolitiikan ja saaristopoli-
tiikan toimenpideohjelmat vuosille 2012-2015
Itauml- ja Pohjois-Suomi -kehittaumlmisohjelman rdquoKatse pohjoiseenrdquo -loppuraportti valmistui tammikuussa 2013 Ohjel-
maan sisaumlltyy 36 erilaista hankekokonaisuutta tai hanke-ehdotusta jatkotoimenpiteitauml varten Ne sisaumlltyvaumlt viiteen
valittuun painopistealaan Arktisuuden hyoumldyntaumlminen ja arktisen osaamisen vahvistaminen Venaumljaumln tuomien
mahdollisuuksien hyoumldyntaumlminen kestaumlvauml matkailu kaivannaisala sekauml puuraaka-aineen uudet tuotteet ja bio-
energia Ohjelmassa todetaan ettauml monet Itauml- ja Pohjois-Suomen merkittaumlvaumln kasvupotentiaalin aloista liittyvaumlt
luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen ja luontoarvojen tuotteistamiseen Alueen elinkeinojen tasapainoinen kehitys
edellyttaumlauml eri toimialojen kestaumlvaumlauml rinnakkaiseloa sekauml ympaumlristouml- ja sosiaalisten vaikutusten vahvaa hallintaa
8
Innovatiiviset kaupungit -ohjelma 2014-2020 (INKA) on uusi innovaatiotyoumlkalu joka korvaa osittain v 2013 paumlaumlt-
tyvaumln osaamiskeskusohjelman (OSKE) INKAn tavoitteena on synnyttaumlauml korkeaan osaamiseen perustuvia kilpai-
lukykyisiauml yrityksiauml ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistauml Suomeen Sitauml toteuttavat teemat ja
kaupunkiseudut (vastuukaupunki esitetty ensimmaumlisenauml) valittiin kaksivaiheisen hakumenettelyn perusteella v
2013 seuraavasti Tulevaisuuden terveys (Oulu Kuopio Paumlaumlkaupunkiseutu Tampere ja Turku) biotalous (Joen-
suu Jyvaumlskylauml ja Seinaumljoki) kestaumlvaumlt energiaratkaisut (Vaasa Lappeenranta ja Pori) aumllykaumls kaupunki ja uudis-
tuva teollisuus (Tampere Lahti Oulu Paumlaumlkaupunkiseutu ja Turku) sekauml kyberturvallisuus (Jyvaumlskylauml) Ohjelmaa
hallinnoi Tekes
Valtio tekee kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa jotka ovat Helsingin Tampereen Turun
Oulun Jyvaumlskylaumln Kuopion Lahden Porin Seinaumljoen Vaasan Joensuun ja Lappeenrannan kaupunkiseudut
Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvaumllistauml kilpailukykyauml sekauml roolia alueidensa ja
Suomen talouden vetureina Kuopion kaupunkiseutu sisaumlltaumlauml kuusi kuntaa (Kuopio Siilinjaumlrvi Suonenjoki Lep-
paumlvirta Tuusniemi ja Maaninka) Sopimuksen sisaumllloumlstauml paumlaumltetaumlaumln v 2013 loppuun mennessauml Ehdotus pohjau-
tuu kolmen teeman toteuttamiseen Kuopion kaupunkiseudun kehittaumlmiseen kansainvaumllisesti kilpailukykyisenauml
hyvinvoinnin ympaumlristoumln ja biojalostuksen innovaatiokeskittymaumlnauml kilpailukykyauml ja vetovoimaan vahvistavat
maankaumlytoumln ja liikenteen ratkaisut sekauml osaavan tyoumlvoiman turvaaminen ja syrjaumlytymisen ehkaumliseminen ja tyoumlt-
toumlmyyden vaumlhentaumlminen
Tyouml- ja elinkeinoministeriouml kaumlynnisti v 2013 pilottimenettelyhaun niille seutukaupungeille ja maakuntakeskuksille
jotka eivaumlt ole mukana valtion kasvusopimusmenettelyssauml Tarkoituksena on tukea innovatiivisia avauksia ja kau-
punkien yhteistyoumltauml vahvuuksiensa ja kasvupotentiaalinsa hyoumldyntaumlmisessauml sekauml edistaumlauml kilpailukykyauml Pilotti-
menettelyauml varten valitaan syksyllauml 2013 teemoja joiden koordinointiin TEM on varannut rahoitusta yhteensauml 250
000 euroavuosi Pohjois-Savosta Varkauden ja Iisalmen kaupungit ovat hakeneet pk-teollisuuden uudistaminen
ja kilpailukyky -teemaan jota koordinoi Rauman kaupunki
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet tukevat kansallisten ohjelmien tavoitteita
24 Maakuntakaavoitus
Maakuntaohjelman toteutuminen voi hankkeiden luonteesta riippuen kytkeytyauml maakunta- tai kuntakaavoituk-
seen Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan ovat seuraavat (maan-
kaumlyttouml- ja rakennuslaki 32 sect)
- Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekauml ryhdyttaumlessauml
muutoin toimenpiteisiin alueiden kaumlytoumln jaumlrjestaumlmiseksi
- Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden kaumlyttoumlauml koskevia toimenpiteitauml ja paumlaumlttaumlessaumlaumln niiden toteutta-
misesta otettava maakuntakaava huomioon pyrittaumlvauml edistaumlmaumlaumln kaavan toteuttamista ja katsottava ettei
toimenpiteillauml vaikeuteta kaavan toteuttamista
- Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikauml asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1
momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet (VNpt 2001 ja 2008) ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta
(wwwymparistofivat) Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkaumlytoumln suunnittelussa sekauml valtion viran-
omaisten toiminnassa on edistettaumlvauml tavoitteiden toteuttamista (MRL 24 sect)
9
Pohjois-Savon voimassa olevat maakuntakaavat
Kuopion seudun maakuntakaava
Kuopio (ml entisten Karttulan ja Vehmersalmen kuntien alueet) Maaninka Siilinjaumlrvi
Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan 2382006 Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakun-
takaavan 372008 Kuopion seudun maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia Maakuntakaava ja sii-
hen liittyvauml aineisto on Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla osoitteessa wwwpohjois-savofiksmk
Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava
Leppaumlvirran kunnan alueella Maakuntakaava koskee VT 5n tieosuutta Palokangas ndash Humalajoki
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan 12112007 Ympaumlristoumlminis-
teriouml vahvisti kaavan 27112008 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofivt5
Pohjois-Savon maakuntakaava 2030
Maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen Kuopion seudun ja Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maa-
kuntakaavoihin on tehty tarvittavat muutokset Pohjois-Savon maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia
Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakuntakaavan 7122011 Korkein hallinto-oikeus hylkaumlsi kaavasta tehdyn vali-
tuksen 2232013 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofipsmk
Pohjois-Savon vahvistettavana olevat maakuntakaavat
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava
Maakuntakaavassa esitetaumlaumln 19 tuulivoimapuistoaluetta Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan
1062013 ja se on ympaumlristoumlministerioumlssauml vahvistettavana Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa
httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitustuulivoimaindexphp
Pohjois-Savon laadittavana olevat maakuntakaavat
Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava
Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi 1542011 voimaan tulleen maankaumlyttouml- ja rakennuslain
muutoksen (3192011) sekauml toimialan nopean kehittymisen vuoksi Kaupan maakuntakaavaa varten on laadittu
koko Pohjois-Savon kattava palveluverkkoselvitys Maakuntakaavaluonnos tulee naumlhtaumlville syksyllauml 2013 Maa-
kuntakaavassa on tarkoitus esittaumlauml mm myoumls tuulivoimaa koskevia taumlydennyksiauml Aineisto on osoitteessa
httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusKauppaindexphp
10
3 Ympaumlristoumln ominaispiirteet nykytila ja ongelmat
31 Luonnonvarat ja ympaumlristoumln tila
Pohjois-Savon metsaumlvarat ovat runsaat Pohjois-Savon maa-alasta (165 milj ha) on metsaumltalousmaata 83
Rehevien kasvupaikkojen eli lehtojen lehtomaisten kankaiden ja tuoreiden kankaiden osuus metsaumlmaasta on
kolme neljaumlsosaa Laumlhes puolet maakunnan metsikoumlistauml on luokiteltu metsaumltaloudellisesti hyviksi Metsien kehi-
tysluokkajakauma on laumlhellauml metsaumltaloudellista tavoitetta Pohjois-Savon metsien hoito ja kaumlyttouml on sertifioitu
PEFC-kriteerien mukaisesti vuodesta 2000 laumlhtien
11
Pohjois-Savon maankaumlyttouml
Metsaumltalouden tuotannon arvo on noin 380 milj euroa vuodessa mistauml kantorahatulojen osuus on noin 150 milj
euroa Loppuosa tuotannon arvosta on korjuun ja laumlhikuljetuksen palkkioita eli metsaumltalouden tuotannon vaiku-
tukset ovat alue- ja paikallistalouteen erittaumlin suuret Pohjois-Savon metsaumlohjelman mukaisesta kestaumlvaumlstauml hak-
kuumaumlaumlraumlstauml toteutuu vain n 75 Metsaumlvarat ovat alikaumlytettyjauml
Pohjois-Savon metsaumlvarat v 2010
Metsaumlmaata
Yksityiset omistavat
Yksityismetsaumlloumlitauml
Puuston tilavuus
Puuston kasvu
Taimikoita
Uudistuskypsiauml metsiauml
Markkinahakkuut
Tiukasti suojellut metsaumlt
Kuolleen puuston tilavuus
Raakapuun kokonaiskaumlyttouml
Bruttokantorahatulot
1 393 000 ha
955 000 ha
25 440 kpl
166 000 000 msup3
8 650 000 msup3v
20
12
4 700 000 msup3v
22 000 ha
35 msup3ha
4 256 000 msup3v
154 miljeuroa
Tiedot Pohjois-Savon metsaumlohjelma 2012-15Metsaumlntutkimuslaitos
Viljelyksessauml oleva peltoala (150 000 ha) on kasvanut lievaumlsti viime vuosina huolimatta tilojen maumlaumlraumln
vaumlhenemisestauml Pohjois-Savossa luonnonolot ovat maanviljelylle suotuisat ja alueen maataloustuotanto on
poikkeuksellisen intensiivistauml erityisesti maidon- ja lihantuotannossa Alueen 1400 maitotilaa tuottavat vuosittain
maitoa 300 miljoonaa litraa mikauml on 14 koko maan tuotannosta Yhdessauml vesistoumljen luontaisen mataluuden
ja rehevoumlitymisherkkyyden kanssa pitkaumlaikainen ulkoinen ravinnekuormitus on johtanut toistuviin ja laajamittaisiin
vesistoumljen vedenlaatuongelmiin erityisesti Ylauml-Savossa Iisalmen reitillauml Nautakarja tuottaa lantaa Pohjois-Sa-
vossa v 2013 18 miljoonaa m3 Maumlaumlrauml on hieman lisaumlaumlntynyt viime vuosina nautakarjan maumlaumlraumln kasvaessa
Lanta hyoumldynnetaumlaumln pelloilla lannoitteena Tilojen elaumlinyksikkoumlmaumlaumlrien ja lannanlevityspinta-alan lisaumlaumlntyessauml
lannan kuljetusetaumlisyydet kasvavat
Pohjois-Savon pinta-alasta on vettauml 18 Valtaosassa Pohjois-Savon jaumlrvistauml (76) ekologinen tila on
vaumlhintaumlaumln hyvauml Jokivesistoumlissauml hyvauml tila toteutui harvemmin noin 60 ssa luokitelluissa joista Vesien tilassa
on selviauml alueellisia eroja erityisesti maakunnan etelaumlosan suuret reittivedet ovat vain vaumlhaumln ihmistoiminnan
muuttamia kun taas tilaltaan heikentyneet vesistoumlt keskittyvaumlt paumlaumlosin Iisalmen reitille Jaumlrvien tilaa on heikentauml-
nyt erityisesti niiden rehevoumlityminen jokien tilaa myoumls rakenteelliset muutokset
Pohjois-Savon suuret jaumlrvet (yli 40 km2) ovat saumlilyneet ekologisesti hyvaumlssauml tilassa vain Onkiveden Suuren
Ruokoveden ja Varkauden alapuolisen Siitinselkauml-Vuoriselaumln tila on hyvaumlauml huonompi Eniten muutoksia on ta-
pahtunut luonnostaan runsasravinteisilla jaumlrvillauml joiden viljaville valuma-alueille on keskittynyt runsaasti maata-
loutta Myoumls matalista runsashumuksista jaumlrvistauml vain noin puolet on enaumlauml hyvaumlssauml tilassa Kemiallinen tila on
hyvauml jokseenkin kaikissa pintavesissauml Oravilahden ja Retusen alueella tosin esiintyy korkeahkoja nikkelipitoi-
suuksia ja kemiallisen tilan arviointi vaatii siellauml lisaumlselvityksiauml Muutamien entisten kaivosten laumlhiympaumlristoumlssauml on
havaittu edelleen toiminnasta peraumlisin olevien raskasmetallipaumlaumlstoumlt ja Talvivaaran kaivoksen paumlaumlstoumljauml on havaittu
Nilsiaumln reitin vesistoumlissauml Varkauden Huruslahdelta on mitattu korkeita pitoisuuksia haitta-aineista erityisesti or-
gaanisista tinayhdisteistauml
12
Kokonaisarvio pintavesien tilasta ja ulkoisen fosforikuormituksen vaumlhennystavoitteet Pohjois-Savossa
(laumlhde Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma 23112009)
13
(laumlhde Pohjois-Savo ELY-keskus)
Pohjois-Savon alueella pohjavesi on yleensauml hyvaumllaatuista Pohjaveden kemiallisessa laadussa on kui-
tenkin paikallisia ja alueellisia eroja Pohjois-Savossa tyypillisenauml ongelmana on pohjaveden lievauml happa-
muus Luonnollisten tekijoumliden lisaumlksi ihmistoiminta voi vaikuttaa pohjaveden happamuuteen Pohjois-Savossa
suurimman riskin pohjaveden laadulle aiheuttavat liikenne pienteollisuus sekauml maa-aineksen otto ja siihen liittyvauml
toiminta Liikenteen osalta riskin pohjaveden laadulle aiheuttaa erityisesti teiden suolauksesta johtuvat klori-
dipaumlaumlstoumlt
Pohjois-Savossa on luokitettu 170 pohjavesialuetta (luokat I ja II) joista 99 aluetta on vedenhankintakaumlytoumlssauml
Pohjois-Savon pohjavesivarat ovat jakautuneet epaumltasaisesti alueen harvoille harjumuodostumille Pohjois-Sa-
von pohjavesialueiden maumlaumlraumlllinen tila on arvioitu hyvaumlksi eli keskimaumlaumlraumlinen vuotuinen vedenotto ei ylitauml muo-
dostuvan uuden pohjaveden maumlaumlraumlauml eikauml pohjavedenpinnan korkeus ihmistoiminnan vaikutuksesta pysyvaumlsti
laske Vuoden 2013 arvion perusteella ihmistoiminta uhkaa vakavasti pohjaveden tilaa yhdeksaumlllauml vedenhankin-
takaumlytoumlssauml olevalla pohjavesialueella Naumliden riskialueiden maumlaumlrauml on kasvanut edellisestauml arviosta seitsemaumlllauml
Paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti pohjaveden tila on vaarantunut taajama-asutuksen kattamilla pohjavesialueilla joille on sijoittu-
nut huomattavasti erilaisia ihmistoimintoja Eniten pohjavedelle riskejauml aiheuttavia toimintoja sijoittuu Iisalmen
Lapinlahden Siilinjaumlrven ja Suonenjoen keskustaajamien laumlheisyydessauml sijaitseville pohjavesialueille Suurin osa
pilaantumisriskissauml olevista pohjavesialueista on erittaumlin taumlrkeitauml yhdyskuntien vedenhankinnassa
Kaikki Pohjois-Savon kuntien keskustaajamat kaumlyttaumlvaumlt pohja- tai tekopohjavettauml Keskitetyn vesihuollon piirissauml
on 94 ja jaumltevesihuollon piirissauml 80 asukkaista Pohjois-Savossa asuu yleisen viemaumlriverkoston ulkopuolella
noin 50 000 asukasta Loma-asukkaiden maumlaumlrauml on suurin piirtein yhtauml suuri Taumlrkeimmaumlt kehittaumlmistarpeet liitty-
vaumlt vesihuollon varmentamiseen sekauml jaumltevesihuollon jaumlrjestaumlmiseen harvaan asutuilla alueilla Haja-asutusalu-
een kiinteistoumljen on taumlytettaumlvauml jaumltevesien puhdistustehosta asetetut vaatimukset 112014 mennessauml Haja-asu-
tusalueen jaumltevedet ovat maatalouden jaumllkeen suurin vesistoumljen fosforikuormittaja Jaumltevedet voivat pilata myoumls
pohjavesiauml
Harjut ja kalliot ovat olennainen osa pohjoissavolaista maisemaa Harjut ovat perinteisesti toimineet liiken-
nevaumlylinauml ja useimmat Pohjois-Savon taajamat sijaitsevat harjualueilla Monet maakunnan harju- ja kallioalueista
ovat merkittaumlviauml luonnon- ja maisemansuojelun kannalta Pohjois-Savon harjujaksot ovat taumlrkeitauml myoumls yhdys-
kuntien vedenhankinnalle
14
Hiekka- ja soravaroja on Pohjois-Savossa noin 1 700 milj m3 joista mahdollisesti kaumlytettaumlvissauml on noin 15 eli
260 milj m3 Karkean kiviaineksen vaumlhaumlistauml osuutta on enenevaumlssauml maumlaumlrin korvattu kalliokiviaineksella ja myoumls
murskauskelpoisella moreeniaineksella Ottotoiminta tulee tulevaisuudessa kohdistumaan yhauml enemmaumln kallio-
peraumln kiviaineksiin Maakuntakaavoissa on otettu huomioon harju- kallio- ja moreenimuodostumien suojelu ja
hyoumldyntaumlminen osoittamalla valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittaumlvaumlt maa-aineslailla suojeltavat alueet
ja vastaavasti alueet jotka ovat hyoumldynnettaumlvissauml
Pohjois-Savossa on yli 20 han soita 167 000 ha Tuotantokunnossa olevia turvetuotantoalueita oli v 2012
Pohjois-Savossa 80 kpl yhteensauml 4500 ha Tuotantoalueita on erityisesti Iisalmen reitin ja Rautalammin reitin
pohjoisosissa Maakuntakaavalla pyritaumlaumln ohjaamaan turvetuotanto luonnontilansa menettaumlneille kauttaaltaan
ojitetuille soille
Pohjois-Savon yhdyskuntajaumltteet kaumlsitellaumlaumln kolmessa kunnallisten jaumltehuoltoyhtioumliden jaumltekeskuksessa
Kuopiossa Iisalmessa ja Leppaumlvirralla Teollisuuslaitoksilla kuten kaivosteollisuudella ja yrityksillauml on lisaumlksi
omia jaumltteenkaumlsittelypaikkoja Biohajoavien jaumltteiden sijoittamista kaatopaikoille tullaan rajoittamaan vn 2016
alusta Itauml-Suomen tarpeisiin suunnitellun jaumltteenpolttolaitoksen ympaumlristoumllupahakemus on vireillauml Laitos sijoit-
tuu Leppaumlvirran Riikinnevalle Valtakunnallisena tavoitteena on ettauml vuonna 2016 kaatopaikoille paumlaumltyisi loppu-
sijoitettavaksi yhdyskuntajaumltteestauml enintaumlaumln 20
Pohjois-Savon maakuntakaavoissa on esitetty luonnonsuojelualueita n 67 000 ha vesialueet mukaan lu-
kien Suojelumerkinnaumlt koostuvat Natura 2000 ndashohjelman ja valtakunnallisten suojeluohjelmien sekauml maakunnal-
lisesti merkittaumlvistauml alueista Suojelualueverkosto taumlydentyy erityisesti Metso-ohjelmalla Soidensuojelun taumlyden-
nysohjelman laadinta on aloitettu v 2013 Suurin osa maakunnan uhanalaisista kasvilajeista esiintyy perinneym-
paumlristoumlissauml lehdoissa ja soilla
Pohjois-Savon ilmanlaatu on paumlaumlasiassa hyvauml Kuopion ja Siilinjaumlrven ilmanlaatuun vaikuttivat eniten tieliiken-
teen paumlaumlstoumlt Teollisuuden paumlaumlstoumlistauml aiheutui paikallisia hajuhaittoja Hengitettaumlvien hiukkasten (PM10) kohon-
neet pitoisuudet ovat pahin paikallinen ilmanlaatukysymys taajamissa Hiekoitushiekan poumllyaumlminen on ongelma
Kuopiossa Suurimmat hiukkaspitoisuudet taajamissa johtuvat liikenteestauml
Hapanta laskeumaa merkittaumlvaumlmpi ongelma Pohjois-Savossa on maaperaumln pilaantuminen paikallisesti
Pohjois-Savossa on noin 70 sellaista maa-aluetta joilla katsotaan olevan erityistauml kunnostustarvetta pilaantunei-
suutensa ja sijaintinsa vuoksi
Pohjois-Savossa oli v 2012 134 000 asuntoa ja 31 000 vapaa-ajan asuntoa Tyoumlpaikka- ja asuntorakenta-
minen edistyy erityisesti valtatien 5 ja Savon radan varressa (kts kuva Maankaumlyttouml) Kuopio on maakunnan
vahvin tyoumlpaikkakeskittymauml Tyoumlssauml kaumlydaumlaumln ympaumlryskunnista myoumls Varkaudessa Iisalmessa Vieremaumlllauml ja
Keiteleellauml ja Leppaumlvirralla Kuntien kaavallinen valmius rakentamisen ohjaukseen on hyvauml Merkittaumlvimmaumlt ve-
sistoumlalueet on yleiskaavoitettu
Pohjois-Savon kulttuuriympaumlristoumlauml inventointiin Kuopion seudun ja Pohjois-Savon maakuntakaavoja laa-
dittaessa Tyoumln tuloksena maakuntakaavoissa on esitetty n 600 kulttuuriympaumlristouml- ja rakennussuojelualuetta
ja -kohdetta joista 70 on valtakunnallisesti merkittaumlviauml
15
32 Energia ja kasvihuonepaumlaumlstoumlt
Energian kaumlyttouml
Pohjois-Savossa kaumlytettiin primaumlaumlrienergiaa vuonna 2010 yhteensauml 16 179 GWh Uusiutuvan energian osuus
primaumlaumlrienergiasta on Pohjois-Savossa 38 Itauml-Suomessa oli 57 ja koko maassa 27 Muuhun Itauml-Suo-
meen verrattuna Pohjois-Savon energiaomavaraisuus oli v 2010 pienempi (50 Itauml-Suomi 61 ) ja turpeen
merkitys suurempi (13 Itauml-Suomi 7 )
Pohjois-Savon primaumlaumlrienergian kulutus v 2010 (GWh)
Uusiutuva saumlhkouml 1 542
Puuenergia 3 985
Laumlmpoumlpumput 358
Muut uusiutuvat 250
Laumlmmitysoumlljy 1 135
Turve 2 171
Liikenne 2 183
Moottorioumlljy 562
Muut ei uusiutuvat 157
Uusiutumaton saumlhkouml 3 837
Yhteensauml 16 179
Uusiutuvan energian osuus 379
) Sisaumlltaumlauml myoumls liikenteen polttoaineen bio-osuuden v 2010 ) Sisaumlltaumlauml vain liikenteen polttoaineen fossiilisen
osuuden v2010 ) Tuontisaumlhkoumln mukana tullut uusiutumaton osuus
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
Primaumlaumlrienergian kulutusjakauma Pohjois-Savossa 2010
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
16
Pohjois-Savon teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa polttoaineteholtaan kaumlytetyin polttoaine v 2010 oli turve
(37 ) Myoumls puuta (27 ) mustalipeaumlauml (22 ) ja raskasta polttooumlljyauml (10 ) kaumlytettiin merkittaumlvaumlsti Yhteensauml
polttoaineita kaumlytettiin 5966 GWha vastaava maumlaumlrauml
Pohjois-Savon teollisuuden- ja energiantuotannon polttoaineiden kaumlyttouml (GWh) vuonna 2010
(laumlhde Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt ja -nielut
Pohjois-Savon kulutusperaumliset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat v 2010 yhteensauml 3148 kt CO2-ekv Asukasta koh-
den paumlaumlstouml oli 127 t CO2-ekv Vuonna 2010 asukasmaumlaumlrauml oli 247 943 henkiloumlauml
Pohjois-Savon maakunnan kasvihuonepaumlaumlstoumltasetta ei ole aiemmin laskettu joten vertailupohjaa aiempiin
vuosiin ei ole saatavissa Koko Suomen vuoden 2010 paumlaumlstoumlistauml Pohjois-Savon osuus oli 4 Suurimmat
kunnittaiset kokonaispaumlaumlstoumlt Pohjois-Savossa olivat Kuopion Varkauden ja Siilinjaumlrven kunnissa Asukaslukuun
suhteutettuna suurimmat paumlaumlstoumlt olivat Lapinlahden Vieremaumln ja Varkauden kunnissa
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljakauma v 2010 (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-
Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
17
Suomen Pohjois-Savon ja Etelauml-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt sektoreittain v 2010
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Maankaumlytoumln kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen ja -nielujen taselaskennassa vuodelle 2010 selvitettiin puuston metsauml-
maan maaperaumln viljelysmaiden ja turvetuotantoalueiden paumlaumlstoumlt ja nielut vuosina 2008-2010 Vesistoumljen ja luon-
nontilaisten soiden paumlaumlstoumljauml ja nieluja ei selvitetty koska kasvihuonekaasulaskennoissa tarkastellaan vain ihmis-
ten toiminnasta aiheutuvat vaikutukset paumlaumlstoumlihin ja nieluihin Molemmissa maakunnissa maankaumlyttoumlsektori on
kasvihuonekaasujen nettonielu Vuonna 2010 Pohjois-Savon maankaumlyttoumlsektorin nettonieluvaikutus oli 26 Mt
CO2-ekv
Puuston kasvu on ylittaumlnyt hakkuista ja muusta poistumasta aiheutuvan puuston vaumlhenemaumln joten puuston ko-
konaismaumlaumlrauml metsissauml on kasvanut vuosittain Koska puusto sitoo hiilidioksidia merkitsee suurempi puuston
maumlaumlrauml lisaumlaumlntynyttauml hiilidioksidin sitoutumista ilmasta puihin Vuosittainen hiilidioksidin poistuma lasketaan puus-
ton kasvun ja poistuman erotuksena Metsien vuotuinen poistuma on vaihdellut vuosien 2008 2009 ja 2010 vaumllillauml
johtuen laumlhinnauml hakkuumaumlaumlrien muutoksista Suurimmillaan metsien nieluvaikutus oli vuonna 2009 noin 4 Mt
CO2-ekv sekauml Etelauml- ettauml Pohjois-Savossa Vuonna 2010 nieluvaikutus oli Pohjois-Savossa 28 Mt CO2-ekv
Puuston lisaumlksi maankaumlyttoumlsektorin kasvihuonekaasutaseeseen vaikuttavat metsien maaperauml viljelysmaa ja tur-
vetuotantoalueet Kangasmaat metsauml- ja maatalousmailla sitovat hiiltauml Sen sijaan orgaaninen metsauml- ja maata-
lousmaa sekauml turvetuotantoalueet ja metsien kasvatuslannoitus vapauttavat kasvihuonekaasuja
18
Etelauml- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina 2008-2010 sekauml maatalousmaan ja turvetuotannon paumlaumls-
toumlt vuonna 2010 (kt CO2) (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuone-
kaasutaseet 2010)
Pohjois-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat yhteensauml 3148 kt CO2-ekv v 2010 ja maan-
kaumlyttoumlsektorin nettonielu 2600 kt CO2-ekv Yhteen laskettuna paumlaumlstoumlt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin
nieluvaikutukset v 2010
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumltase vuonna 2010 (kt CO2-ekv)
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 verkko-osoitteessa httpwwwympa-
ristofidownloadaspcontentid=139215amplan=fi
19
4 Maakuntaohjelman kannalta merkityksel-liset ympaumlristoumltavoitteet
41 Valtakunnalliset ympaumlristouml- ja ilmastotavoitteet
Valtakunnalliset aluekehittaumlmistavoitteet 2011 ndash 2015
Valtioneuvosto paumlaumltti 15122011 hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittaumlmistavoitteista Paumlaumltoumlk-
sellauml tarkennetaan alueiden kehittaumlmislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittaumlmistoimenpiteiden painopis-
teet Alueiden kehittaumlmistavoitteet kiteytetaumlaumln taumlssauml paumlaumltoumlksessauml kolmeen yleiseen linjaukseen 1) Vahvistetaan
alueiden kilpailukykyauml ja elinvoimaisuutta 2) Edistetaumlaumln vaumlestoumln hyvinvointia ja 3) Turvataan hyvauml elinympaumlristouml
ja kestaumlvauml aluerakenne
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet
Valtakunnallisilla alueidenkaumlyttoumltavoitteilla (VNp 132009) pyritaumlaumln toimivaan ja kestaumlvaumlaumln aluerakenteeseen Ta-
voitteiden toteutumista tulee edistaumlauml valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa ja kuntien
kaavoituksessa Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin 1) Toimiva
aluerakenne 2) Eheytyvauml yhdyskuntarakenne ja elinympaumlristoumln laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintouml virkistys-
kaumlyttouml ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6)
Luonto- ja kulttuuriympaumlristoumlinauml erityiset aluekokonaisuudet
Energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050
Valtioneuvosto asetti 2762013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen
2050 Komitean toimikausi on 2862013 ndash 3052014 Energia- ja ilmastokomitean tehtaumlvaumlnauml on valmistella ener-
gia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Siinauml arvioidaan keinot ja kustannukset vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan raken-
tamiseksi ja kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseksi 80ndash95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050
mennessauml
Paumlaumlministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitkaumln aikavaumllin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta
johon paumlaumlstaumlaumln noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa vuoteen 2050 kasvihuonekaasupaumlaumls-
toumljen vaumlhentaumlmiseksi kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen kaumly-
toumln tehostamiseksi
Komitean tulee arvioida erityisesti Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa eurooppalaiseen energia- ja ilmasto-
politiikkaan sekauml laajempaan kansainvaumlliseen kehitykseen Samaten tulee arvioida eri toimien vaikutuksia yhteis-
kunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin Komitea toimittaa esityksensauml hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan mi-
nisterityoumlryhmaumln kaumlsiteltaumlvaumlksi viimeistaumlaumln kevaumlaumlllauml 2014
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategia (2008 paumlivitetty 2013)
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetaumlaumln EU n ilmasto- ja energiapaketin edellyttaumlmaumlt toimenpi-
teet Suomessa mm kasvihuonekaasujen vaumlhennystavoitteiden energian hankinnan uusiutuvan energian ja
energiatehokkuuden osalta Tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysaumlyttaumlminen ja kaumlaumlntaumlminen las-
kuun vuoteen 2020 mennessauml Samalla ajanjaksolla uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 iin energian
20
loppukaumlytoumlstauml Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmistavoitteeksi ei-paumlaumlstoumlkauppasektorilla on asetettu 16
vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessauml
Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttaumlauml energiankaumlytoumln tehostamista erityisesti asumisessa rakenta-
misessa ja liikenteessauml Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperaumlisen energian jaumltepolttoaineiden
laumlmpoumlpumppujen biokaasun ja tuulienergian kaumlyttoumlauml on lisaumlttaumlvauml voimakkaasti Kuten EUn strategia myoumls Suo-
men strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympaumlristoumlllisen kestaumlvyyden toimitusvarmuuden ja kilpailuky-
vyn
Energia- ja ilmastostrategian paumlivitystyouml aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011 Paumlivityk-
sellauml varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekauml val-
mistetaan tietauml kohti pitkaumln aikavaumllin tavoitteita Uuteen strategiaan on myoumls yhdistetty mineraalioumlljyn kaumlytoumln vauml-
hentaumlmisohjelma
Kansallinen luonnonvarastrategia (2009)
Luonnonvarastrategian tavoitteet ovat 1) Suomessa on menestyvauml korkean arvonlisaumln biotalous 2) Suomi hyouml-
dyntaumlauml ja kierraumlttaumlauml materiaalivirtoja tehokkaasti 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisaumlarvoa ja paikal-
lista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edellaumlkaumlvijauml luonnonvarakysymyksissauml
Valtakunnallinen jaumltesuunnitelma (2008)
Suunnitelma sisaumlltaumlauml Suomen jaumltehuollon paumlaumlmaumlaumlraumlt ja tavoitteet vuoteen 2016 sekauml keskeiset toimet niiden
saavuttamiseksi Jaumltesuunnitelman tavoitteet ovat
jaumltteen syntymistauml ehkaumlistaumlaumln
jaumltteiden materiaalikierraumltystauml ja biologista hyoumldyntaumlmistauml lisaumltaumlaumln
kierraumltykseen soveltumattoman jaumltteen polttoa lisaumltaumlaumln
turvataan jaumltteiden haitaton kaumlsittely ja loppusijoitus
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls energiatehokkuudesta (2010)
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksessauml energiatehokkuustoimenpiteistauml esitetaumlaumln toimenpideohjelma jonka avulla
toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kaumlaumlntaumlmisestauml laskuun
ERA17 -toimintaohjelma (2010)
ERA17 on toimintaohjelma jonka tarkoituksena on rakennetun ympaumlristoumln energiatehokkuuden parantaminen
sen aiheuttamien paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlminen ja uusiutuvan energian kaumlytoumln edistaumlminen Ohjelman tavoitteena on
tehdauml Suomesta energiaviisauden edellaumlkaumlvijauml vuoteen 2017 mennessauml ja tehdauml Suomen rakennetusta ympauml-
ristoumlstauml maailman paras vuoteen 2050 mennessauml
Kestaumlvaumln kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012)
Kulutuksen ja tuotannon ohjelman paumlivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmis-
tavoitteet ovat niin haastavia ettauml niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisaumlksi myoumls muutosta yksi-
tyisessauml ja julkisessa kulutuksessa Siitauml huolimatta ettauml yksittaumlisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja mate-
riaalitehokkuus on viime vuosina parantunut kulutuksen maumlaumlraumln kasvu on syoumlnyt naumlin saavutetut ympaumlristouml-
hyoumldyt Vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiauml ehdotuksia
21
Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua
Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-
taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman
mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on
1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella
pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila
vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-
kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-
nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-
tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-
meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka
ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle
Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015
Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-
loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen
maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu
42 Maakunnalliset tavoitteet
Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-
raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia
- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-
raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015
httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015
- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015
httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf
- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-
men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359
- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-
loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )
- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-
tId=sk33911104629743ampcmd=download) )
- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-
quence=2)
- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )
- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-
von_matkailustrategia2015pdf )
- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)
- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2014ndash2017
YMPAumlRISTOumlSELOSTUS
Maakuntahallitus hyvaumlksynyt 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksynyt 11112013
1
POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014 - 2017
YMPAumlRISTOumlSELOSTUS
Sisaumlltouml
1 JOHDANTO 3
2 MAAKUNTAOHJELMAN PAumlAumlASIALLINEN SISAumlLTOuml PAumlAumlTAVOITTEET SEKAuml SUHDE MUIHIN SUUNNITELMIIN JA
OHJELMIIN 3
21 YLEISTAuml 3
22 POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 - POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014 - 2017 4
23 MUUT OHJELMAT 6
24 MAAKUNTAKAAVOITUS 8
3 YMPAumlRISTOumlN OMINAISPIIRTEET NYKYTILA JA ONGELMAT10
31 LUONNONVARAT JA YMPAumlRISTOumlN TILA 10
32 ENERGIA JA KASVIHUONEPAumlAumlSTOumlT 15
4 MAAKUNTAOHJELMAN KANNALTA MERKITYKSELLISET YMPAumlRISTOumlTAVOITTEET 19
41 VALTAKUNNALLISET YMPAumlRISTOuml- JA ILMASTOTAVOITTEET 19
42 MAAKUNNALLISET TAVOITTEET 21
5 MAAKUNTAOHJELMAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 22
51 ARVIOINNIN SUORITUS 22
52 VAIKUTUKSET TOIMINTALINJOITTAIN 23
53 YMPAumlRISTOumlN NYKYTILAN TODENNAumlKOumlINEN KEHITYS JOS MAAKUNTAOHJELMAA EI TOTEUTETA 26
54 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTAumlMISTOIMENPITEET 26
55 ARVIOINNIN EPAumlVARMUUSTEKIJAumlT 27
6 SEURANTA 28
7 TIIVISTELMAuml 30
2
3
1 Johdanto
Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (2002005) tuli voimaan
162005 Taumlmauml ns SOVA-laki ja sitauml taumlydentaumlvauml valtioneuvoston asetus (3472005) sisaumlltaumlvaumlt saumlaumlnnoumlksen tylei-
sestauml velvollisuudesta arvioida ympaumlristoumlvaikutuksia suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa sekauml saumlaumlnnoumlkset
tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympaumlristoumlarvioinnista SOVA-lailla ja -asetuksella toteutettiin EYn direktiivi
tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (200142EY)
Maakuntaohjelma on SOVA-asetuksen mukaan suunnitelma tai ohjelma johon tulee soveltaa SOVA-lain mu-
kaista ympaumlristoumlarviointia
Vaikutusten arviointi on viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun liittyvauml prosessi joka tukee suun-
nitelman tai ohjelman valmistelua toteutusta ja seurantaa sekauml valmisteluun liittyvaumlauml vuorovaikutusta Arviointi
tuottaa ensisijaisesti tietoa suunnitelman ja sen vaihtoehtojen vaikutuksista mutta myoumls edistaumlauml osallistumista ja
yhteistyoumltauml
Taumlssauml ympaumlristoumlselostuksessa kuvataan maakuntaohjelman 2014-2017 keskeiset ympaumlristoumlvaikutukset Ympauml-
ristoumlselostuksen on laatinut Pohjois-Savon liitto yhteistyoumlssauml alueviranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa
2 Maakuntaohjelman paumlaumlasiallinen sisaumlltouml paumlaumltavoitteet sekauml suhde muihin suunni-telmiin ja ohjelmiin
21 Yleistauml
Maakuntaohjelman asema maakunnan liiton suunnittelujaumlrjestelmaumlssauml ilmenee oheisesta kaaviosta
4
22 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 -
Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2014 - 2017
Maakunnan suunnittelu kaumlsittaumlauml kolme lakisaumlaumlteistauml suunnitelmaa maakuntasuunnitelman
maakuntakaavan ja maakuntaohjelman
Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014 ndash 2017 paumlivitys on tehty samassa val-
misteluprosessissa
Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyvaumlksyi syksyllauml 2009 maakuntastrategian toimintalinjoiksi (1) aluetalouden
uudistuminen (2) tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen (3) hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi sekauml (4) toimiva ja ta-
loudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekauml saavutettavuus Toimintalinjoja ja niiden tavoitteita ei ole tarvetta muut-
taa mutta niiden toteuttaminen on taumlssauml uudessa ohjelmassa paumlivitetty Lisaumlksi strategiaosassa maumlaumlritellaumlaumln
Pohjois-Savon innovaatiokaumlrjet
Pohjois-Savoon Suomeen ja koko Eurooppaan kohdistuvat ulkoiset paineet pakottavat (1) talouden jatkuvaan
uudistamiseen innovoinnin osaamiskeskittymien ja tuottavuuden avulla Taumlllaisia paineita ovat mm koveneva
kustannus- ja innovaatiokilpailu uusien osaamiskeskusten ja kasvualueiden nousu uusien teknologioiden ja lii-
ketoimintatapojen kaumlyttoumloumln otto sekauml suhdannevaihtelut ja markkinoiden kysynnaumln rakenteelliset muutokset
Suomi on kymmenen vuoden ajan menettaumlnyt asemaansa metsauml- ja elektroniikkateollisuudessa ja myoumls suoma-
laisen puuraaka-aineen kilpailukyky kemiallisessa metsaumlteollisuudessa on uhattuna
Pohjois-Savon maakuntastrategian ytimet
Sisaumlinen paine
Niukkeneva
tyoumlvoiman tarjonta
vanheneva
ikaumlrakenne julkisen
talouden
kestaumlvyysvaje
Ulkoiset paineet
Kansainvaumllinen
kilpailu EUn
erillisohjelmien
hyoumldyntaumlminen EUn
epaumlvakaus
suhdannejaksot
kustannus- ja
osaamispaineet
keskittyvauml ja
hidastuva kasvu
talouden
rakennemuutokset
energia ja raaka-
aineet
ilmaston muutos
Kestaumlvauml aluerakenne ja
saavutettavuus
Aluetalouden
uudistuminen
Tyoumlvoiman
riittaumlvyys ja
osaaminen
Hyvinvointi-
palvelut ja
hyvinvointi
Ihmisten hyvinvointi
ja yritysten
menestys
5
Globaalit muutokset tarjoavat myoumls mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan ja pohjoissavolaisen osaamisen ja
raaka-aineiden hyoumldyntaumlmiseen Taumlllaisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi ilmaston muutoksen torjunta ja vesi-
teknologia uudet puuhun perustuvat biopohjaiset raaka-aineet ja bioenergia sekauml elintarvikkeet uudet laumlaumlkkeet
ja hoitoteknologiat
Teknologiateollisuudesta on noussut vastavirtastrategia osoituksena siitauml ettauml valmistavassa teollisuudessa ja
sen palveluissa voidaan oikeilla toimintatavoilla ja osaamisella paumlrjaumltauml myoumls Kauko-Idaumln kilpailun kanssa Teolli-
suuden kilpailukykyauml nostetaan tuottavuutta lisaumlaumlmaumlllauml sekauml uusia tuotteita palveluja ja tuotantomenetelmiauml no-
peasti innovoimalla
Sisaumliset paineet Pohjois-Savossa kuten koko Itauml-Suomessa kohdistuvat (2) tyoumlvoiman maumlaumlraumlaumln ja osaamiseen
koulutusresurssien riittaumlvyyteen sekauml ihmisten nyt puutteellisen (3) hyvinvoinnin ja terveyden tason nostamiseen
ja hyvinvointipalvelujen kykyyn vastata vaumlestoumln ikaumlaumlntymisen myoumltauml kasvaviin maumlaumlraumlllisiin ja laadullisiin tarpeisiin
Tulevina vuosina tyoumlikaumlisten maumlaumlrauml tulee vaumlhenemaumlaumln pohjoissavolaisen vaumlestoumln ikaumlrakenteen vuoksi Vaumlhene-
misen lisaumlksi tyoumlikaumlisten joukko painottuu aikaisempaa enemmaumln vanhempiin ikaumlluokkiin Tyoumlvoiman tarjontaa
on monin tavoin lisaumlttaumlvauml Yksi taumlrkeimmistauml keinoista on vaumlestoumln hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen Poh-
jois-Savossa tyoumlikaumlisistauml suuri osa on tehottomasti tyoumlelaumlmaumln kaumlytoumlssauml huonojen elintapojen sairastamisen ja
tyoumlkyvyttoumlmyyden sekauml puutteellisen osaamisen vuoksi Hyvinvoinnin nosto on taumlrkeauml osa tyoumlvoiman riittaumlvyyden
turvaamisessa Toinen taumlrkeauml keino on lisaumltauml kaiken ikaumlisen tyoumlvoiman osaamista ja saada kaikki nuoret opiske-
lemaan ja tyoumlhoumln
(4) Aluerakenne ja saavutettavuus vaikuttavat maakunnan vetovoimaan siihen missauml yritykset saavat hyvaumlt pe-
rusedellytykset toiminnalleen ja miten vaumlestouml sijoittuu ja muuttaa Yritykset ja tyoumlntekijaumlt tarvitsevat nopeaa ja
joustavaa saavutettavuutta liikenteessauml ja tietoliikenteessauml Liikenteellistauml saavutettavuutta Savon radan kunnos-
tus ja nopeutus maakunnan pitkittaumlis- ja poikittaistieyhteydet (VT5 ja VT9) kilpailun saumlilyttaumlminen lentoliiken-
teessauml sekauml logististen kustannusten alentaminen Maito- ja metsaumltalouden sekauml matkailun tarvitsemat tieyhtey-
det ovat maaseudun kehitykselle merkittaumlviauml
Maakunnan ulkoisen saavutettavuuden hoitaminen edellyttaumlauml usean maakunnan keskinaumlistauml yhteistyoumltauml tyoumlssauml-
kaumlyntialueiden saavutettavuus riippuu enemmaumln maakunnan ja kuntaryhmien ratkaisuista Energian kallistuessa
ja ilmaston muutosta torjuttaessa sellainen aluerakenne on vetovoimainen missauml yritysten asukkaiden ja palve-
lujen hakijoiden on tehokasta liikkua ja joukkoliikenne on palvelukykyinen Energiatehokas ja hyvin saavutetta-
vissa oleva aluerakenne ei vaumlhennauml viihtyisaumln asuinympaumlristoumln merkitystauml
Kaikkia toimintalinjoja koskettavia tavoitteita ovat Kuopion kasvu ja onnistuminen maakunnan tampk ja vaumlestoumln ve-
turina sekauml Itauml-Suomen kyky puolustaa aluekehityksessauml tarvittavia resursseja
Maakuntaohjelma kattaa maakuntasuunnitelmasta seuraavan neljaumln vuoden aikana valittavat ja kuljettavat polut
Edellauml kuvatuilla taistelukentillauml tarvittavat toimenpiteet esitellaumlaumln maakuntaohjelmassa toimintalinjoittain
Yhteenveto maakuntaohjelman toimenpidealueiden sisaumllloumlistauml on seuraavassa kuviossa
6
23 Muut ohjelmat
EU-ohjelmat
Ohjelmakauden 2014ndash2020 valmistelu on kesken kesaumlllauml 2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman
maaseuturahaston Euroopan alueellisen yhteistyoumln ohjelmien sekauml ENI-ohjelmien valmistelu on edennyt eri tah-
tiin Komission esityksen mukaisesti kaikilla rahoitusohjelmilla toteutetaan Eurooppa 2020 ndashstrategiaa ja ohjel-
mien painopisteet on valittu em strategian temaattisten tavoitteiden pohjalta Oheisessa taulukossa on esitetty
Pohjois-Savon naumlkoumlkulmasta taumlrkeiden rahoitusohjelmien valmisteluvaiheen painopistevalinnat
Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma on synteesi Itauml- ja Pohjois-Suomessa sekauml Etelauml- ja Laumlnsi-Suomessa
valmistelluista alueellisista suunnitelmista jotka puolestaan perustuvat Euroopan unionin ja kansallisten saumlaumldoumls-
ten lisaumlksi alueen maakuntaohjelmiin muihin alueellisiin suunnitelmiin sekauml tyouml- ja elinkeinoministerioumln antamiin
valtakunnallisiin linjauksiin Alueellisilla suunnitelmilla on yhteys myoumls rajat ylittaumlvaumlaumln yhteistyoumlhoumln ja ohjelma-
alueella toteutettaviin muihin EU-ohjelmiin Eurooppa 2020 -strategiaa toteutetaan yhteistyoumlssauml Interreg-tyyppis-
ten ohjelmien maaseutuohjelman sekauml meri- ja kalatalousohjelman kanssa
Hallitusohjelman mukaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankerahoitusta kohdennetaan entistauml voimak-
kaammin uusien elinkeinojen aikaansaamiseen tyoumlllisyyden parantamiseen kasvuhakuiseen yritystoimintaan ja
7
paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) painopistealueina ovat vaikeimmassa tyoumlmarkkina-
asemassa olevien tyoumlllistaumlminen ja tyoumlvoiman osaamisen kehittaumlminen Maantieteellisesti maaseuturahasto ra-
hoitus painottuu harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle ja EAKR- ja ESR-rahoitus taajamiin ja kaupunkikeskustoi-
hin Rahoituksen kohteena on yhteisiauml toimialoja kuten maaseudun mikroyritysten kehittaumlminen matkailu bio-
energian tuotanto ja TampK saavutettavuus sekauml uusiutuva energia
Alueellisella tasolla ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyoumlryhmaumlssauml (MYR) ja
sen sihteeristoumlssauml EU-ohjelmien toimeenpanossa jatketaan Pohjois-Savossa myoumlhemmin maumlaumlriteltaumlvien maa-
kuntaohjelman mukaisten teemojen kehittaumlmispanostuksia Maakunnan yhteistyoumlryhmaumln valinnan mukaan val-
mistellaan kehittaumlmisteemojen sisaumllloumlt ohjelmakaudelle 2014ndash2020 Rakennerahastovarojen maumlaumlrauml Suomessa
vaumlhenee tulevalla kaudella 26 joten kehittaumlmispanoksia tulee jatkossa hakea aktiivisemmin muista rahoitus-
laumlhteistauml kuten Euroopan alueellisen yhteistyoumln ohjelmista
Kansalliset ohjelmat
Suomen aluestrategia 2020-raportissa (TEM) vuodelta 2010 esitetaumlaumln kaikkien alueiden osaamisen ja kehittauml-
mispotentiaalin saamista mahdollisimman tehokkaaseen kaumlyttoumloumln perustuen niiden omiin laumlhtoumlkohtiin ja vah-
vuuksiin Tyouml- ja elinkeinoministeriouml on v 2012 hyvaumlksynyt kaupunkipolitiikan maaseutupolitiikan ja saaristopoli-
tiikan toimenpideohjelmat vuosille 2012-2015
Itauml- ja Pohjois-Suomi -kehittaumlmisohjelman rdquoKatse pohjoiseenrdquo -loppuraportti valmistui tammikuussa 2013 Ohjel-
maan sisaumlltyy 36 erilaista hankekokonaisuutta tai hanke-ehdotusta jatkotoimenpiteitauml varten Ne sisaumlltyvaumlt viiteen
valittuun painopistealaan Arktisuuden hyoumldyntaumlminen ja arktisen osaamisen vahvistaminen Venaumljaumln tuomien
mahdollisuuksien hyoumldyntaumlminen kestaumlvauml matkailu kaivannaisala sekauml puuraaka-aineen uudet tuotteet ja bio-
energia Ohjelmassa todetaan ettauml monet Itauml- ja Pohjois-Suomen merkittaumlvaumln kasvupotentiaalin aloista liittyvaumlt
luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen ja luontoarvojen tuotteistamiseen Alueen elinkeinojen tasapainoinen kehitys
edellyttaumlauml eri toimialojen kestaumlvaumlauml rinnakkaiseloa sekauml ympaumlristouml- ja sosiaalisten vaikutusten vahvaa hallintaa
8
Innovatiiviset kaupungit -ohjelma 2014-2020 (INKA) on uusi innovaatiotyoumlkalu joka korvaa osittain v 2013 paumlaumlt-
tyvaumln osaamiskeskusohjelman (OSKE) INKAn tavoitteena on synnyttaumlauml korkeaan osaamiseen perustuvia kilpai-
lukykyisiauml yrityksiauml ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistauml Suomeen Sitauml toteuttavat teemat ja
kaupunkiseudut (vastuukaupunki esitetty ensimmaumlisenauml) valittiin kaksivaiheisen hakumenettelyn perusteella v
2013 seuraavasti Tulevaisuuden terveys (Oulu Kuopio Paumlaumlkaupunkiseutu Tampere ja Turku) biotalous (Joen-
suu Jyvaumlskylauml ja Seinaumljoki) kestaumlvaumlt energiaratkaisut (Vaasa Lappeenranta ja Pori) aumllykaumls kaupunki ja uudis-
tuva teollisuus (Tampere Lahti Oulu Paumlaumlkaupunkiseutu ja Turku) sekauml kyberturvallisuus (Jyvaumlskylauml) Ohjelmaa
hallinnoi Tekes
Valtio tekee kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa jotka ovat Helsingin Tampereen Turun
Oulun Jyvaumlskylaumln Kuopion Lahden Porin Seinaumljoen Vaasan Joensuun ja Lappeenrannan kaupunkiseudut
Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvaumllistauml kilpailukykyauml sekauml roolia alueidensa ja
Suomen talouden vetureina Kuopion kaupunkiseutu sisaumlltaumlauml kuusi kuntaa (Kuopio Siilinjaumlrvi Suonenjoki Lep-
paumlvirta Tuusniemi ja Maaninka) Sopimuksen sisaumllloumlstauml paumlaumltetaumlaumln v 2013 loppuun mennessauml Ehdotus pohjau-
tuu kolmen teeman toteuttamiseen Kuopion kaupunkiseudun kehittaumlmiseen kansainvaumllisesti kilpailukykyisenauml
hyvinvoinnin ympaumlristoumln ja biojalostuksen innovaatiokeskittymaumlnauml kilpailukykyauml ja vetovoimaan vahvistavat
maankaumlytoumln ja liikenteen ratkaisut sekauml osaavan tyoumlvoiman turvaaminen ja syrjaumlytymisen ehkaumliseminen ja tyoumlt-
toumlmyyden vaumlhentaumlminen
Tyouml- ja elinkeinoministeriouml kaumlynnisti v 2013 pilottimenettelyhaun niille seutukaupungeille ja maakuntakeskuksille
jotka eivaumlt ole mukana valtion kasvusopimusmenettelyssauml Tarkoituksena on tukea innovatiivisia avauksia ja kau-
punkien yhteistyoumltauml vahvuuksiensa ja kasvupotentiaalinsa hyoumldyntaumlmisessauml sekauml edistaumlauml kilpailukykyauml Pilotti-
menettelyauml varten valitaan syksyllauml 2013 teemoja joiden koordinointiin TEM on varannut rahoitusta yhteensauml 250
000 euroavuosi Pohjois-Savosta Varkauden ja Iisalmen kaupungit ovat hakeneet pk-teollisuuden uudistaminen
ja kilpailukyky -teemaan jota koordinoi Rauman kaupunki
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet tukevat kansallisten ohjelmien tavoitteita
24 Maakuntakaavoitus
Maakuntaohjelman toteutuminen voi hankkeiden luonteesta riippuen kytkeytyauml maakunta- tai kuntakaavoituk-
seen Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan ovat seuraavat (maan-
kaumlyttouml- ja rakennuslaki 32 sect)
- Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekauml ryhdyttaumlessauml
muutoin toimenpiteisiin alueiden kaumlytoumln jaumlrjestaumlmiseksi
- Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden kaumlyttoumlauml koskevia toimenpiteitauml ja paumlaumlttaumlessaumlaumln niiden toteutta-
misesta otettava maakuntakaava huomioon pyrittaumlvauml edistaumlmaumlaumln kaavan toteuttamista ja katsottava ettei
toimenpiteillauml vaikeuteta kaavan toteuttamista
- Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikauml asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1
momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet (VNpt 2001 ja 2008) ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta
(wwwymparistofivat) Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkaumlytoumln suunnittelussa sekauml valtion viran-
omaisten toiminnassa on edistettaumlvauml tavoitteiden toteuttamista (MRL 24 sect)
9
Pohjois-Savon voimassa olevat maakuntakaavat
Kuopion seudun maakuntakaava
Kuopio (ml entisten Karttulan ja Vehmersalmen kuntien alueet) Maaninka Siilinjaumlrvi
Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan 2382006 Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakun-
takaavan 372008 Kuopion seudun maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia Maakuntakaava ja sii-
hen liittyvauml aineisto on Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla osoitteessa wwwpohjois-savofiksmk
Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava
Leppaumlvirran kunnan alueella Maakuntakaava koskee VT 5n tieosuutta Palokangas ndash Humalajoki
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan 12112007 Ympaumlristoumlminis-
teriouml vahvisti kaavan 27112008 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofivt5
Pohjois-Savon maakuntakaava 2030
Maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen Kuopion seudun ja Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maa-
kuntakaavoihin on tehty tarvittavat muutokset Pohjois-Savon maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia
Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakuntakaavan 7122011 Korkein hallinto-oikeus hylkaumlsi kaavasta tehdyn vali-
tuksen 2232013 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofipsmk
Pohjois-Savon vahvistettavana olevat maakuntakaavat
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava
Maakuntakaavassa esitetaumlaumln 19 tuulivoimapuistoaluetta Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan
1062013 ja se on ympaumlristoumlministerioumlssauml vahvistettavana Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa
httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitustuulivoimaindexphp
Pohjois-Savon laadittavana olevat maakuntakaavat
Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava
Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi 1542011 voimaan tulleen maankaumlyttouml- ja rakennuslain
muutoksen (3192011) sekauml toimialan nopean kehittymisen vuoksi Kaupan maakuntakaavaa varten on laadittu
koko Pohjois-Savon kattava palveluverkkoselvitys Maakuntakaavaluonnos tulee naumlhtaumlville syksyllauml 2013 Maa-
kuntakaavassa on tarkoitus esittaumlauml mm myoumls tuulivoimaa koskevia taumlydennyksiauml Aineisto on osoitteessa
httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusKauppaindexphp
10
3 Ympaumlristoumln ominaispiirteet nykytila ja ongelmat
31 Luonnonvarat ja ympaumlristoumln tila
Pohjois-Savon metsaumlvarat ovat runsaat Pohjois-Savon maa-alasta (165 milj ha) on metsaumltalousmaata 83
Rehevien kasvupaikkojen eli lehtojen lehtomaisten kankaiden ja tuoreiden kankaiden osuus metsaumlmaasta on
kolme neljaumlsosaa Laumlhes puolet maakunnan metsikoumlistauml on luokiteltu metsaumltaloudellisesti hyviksi Metsien kehi-
tysluokkajakauma on laumlhellauml metsaumltaloudellista tavoitetta Pohjois-Savon metsien hoito ja kaumlyttouml on sertifioitu
PEFC-kriteerien mukaisesti vuodesta 2000 laumlhtien
11
Pohjois-Savon maankaumlyttouml
Metsaumltalouden tuotannon arvo on noin 380 milj euroa vuodessa mistauml kantorahatulojen osuus on noin 150 milj
euroa Loppuosa tuotannon arvosta on korjuun ja laumlhikuljetuksen palkkioita eli metsaumltalouden tuotannon vaiku-
tukset ovat alue- ja paikallistalouteen erittaumlin suuret Pohjois-Savon metsaumlohjelman mukaisesta kestaumlvaumlstauml hak-
kuumaumlaumlraumlstauml toteutuu vain n 75 Metsaumlvarat ovat alikaumlytettyjauml
Pohjois-Savon metsaumlvarat v 2010
Metsaumlmaata
Yksityiset omistavat
Yksityismetsaumlloumlitauml
Puuston tilavuus
Puuston kasvu
Taimikoita
Uudistuskypsiauml metsiauml
Markkinahakkuut
Tiukasti suojellut metsaumlt
Kuolleen puuston tilavuus
Raakapuun kokonaiskaumlyttouml
Bruttokantorahatulot
1 393 000 ha
955 000 ha
25 440 kpl
166 000 000 msup3
8 650 000 msup3v
20
12
4 700 000 msup3v
22 000 ha
35 msup3ha
4 256 000 msup3v
154 miljeuroa
Tiedot Pohjois-Savon metsaumlohjelma 2012-15Metsaumlntutkimuslaitos
Viljelyksessauml oleva peltoala (150 000 ha) on kasvanut lievaumlsti viime vuosina huolimatta tilojen maumlaumlraumln
vaumlhenemisestauml Pohjois-Savossa luonnonolot ovat maanviljelylle suotuisat ja alueen maataloustuotanto on
poikkeuksellisen intensiivistauml erityisesti maidon- ja lihantuotannossa Alueen 1400 maitotilaa tuottavat vuosittain
maitoa 300 miljoonaa litraa mikauml on 14 koko maan tuotannosta Yhdessauml vesistoumljen luontaisen mataluuden
ja rehevoumlitymisherkkyyden kanssa pitkaumlaikainen ulkoinen ravinnekuormitus on johtanut toistuviin ja laajamittaisiin
vesistoumljen vedenlaatuongelmiin erityisesti Ylauml-Savossa Iisalmen reitillauml Nautakarja tuottaa lantaa Pohjois-Sa-
vossa v 2013 18 miljoonaa m3 Maumlaumlrauml on hieman lisaumlaumlntynyt viime vuosina nautakarjan maumlaumlraumln kasvaessa
Lanta hyoumldynnetaumlaumln pelloilla lannoitteena Tilojen elaumlinyksikkoumlmaumlaumlrien ja lannanlevityspinta-alan lisaumlaumlntyessauml
lannan kuljetusetaumlisyydet kasvavat
Pohjois-Savon pinta-alasta on vettauml 18 Valtaosassa Pohjois-Savon jaumlrvistauml (76) ekologinen tila on
vaumlhintaumlaumln hyvauml Jokivesistoumlissauml hyvauml tila toteutui harvemmin noin 60 ssa luokitelluissa joista Vesien tilassa
on selviauml alueellisia eroja erityisesti maakunnan etelaumlosan suuret reittivedet ovat vain vaumlhaumln ihmistoiminnan
muuttamia kun taas tilaltaan heikentyneet vesistoumlt keskittyvaumlt paumlaumlosin Iisalmen reitille Jaumlrvien tilaa on heikentauml-
nyt erityisesti niiden rehevoumlityminen jokien tilaa myoumls rakenteelliset muutokset
Pohjois-Savon suuret jaumlrvet (yli 40 km2) ovat saumlilyneet ekologisesti hyvaumlssauml tilassa vain Onkiveden Suuren
Ruokoveden ja Varkauden alapuolisen Siitinselkauml-Vuoriselaumln tila on hyvaumlauml huonompi Eniten muutoksia on ta-
pahtunut luonnostaan runsasravinteisilla jaumlrvillauml joiden viljaville valuma-alueille on keskittynyt runsaasti maata-
loutta Myoumls matalista runsashumuksista jaumlrvistauml vain noin puolet on enaumlauml hyvaumlssauml tilassa Kemiallinen tila on
hyvauml jokseenkin kaikissa pintavesissauml Oravilahden ja Retusen alueella tosin esiintyy korkeahkoja nikkelipitoi-
suuksia ja kemiallisen tilan arviointi vaatii siellauml lisaumlselvityksiauml Muutamien entisten kaivosten laumlhiympaumlristoumlssauml on
havaittu edelleen toiminnasta peraumlisin olevien raskasmetallipaumlaumlstoumlt ja Talvivaaran kaivoksen paumlaumlstoumljauml on havaittu
Nilsiaumln reitin vesistoumlissauml Varkauden Huruslahdelta on mitattu korkeita pitoisuuksia haitta-aineista erityisesti or-
gaanisista tinayhdisteistauml
12
Kokonaisarvio pintavesien tilasta ja ulkoisen fosforikuormituksen vaumlhennystavoitteet Pohjois-Savossa
(laumlhde Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma 23112009)
13
(laumlhde Pohjois-Savo ELY-keskus)
Pohjois-Savon alueella pohjavesi on yleensauml hyvaumllaatuista Pohjaveden kemiallisessa laadussa on kui-
tenkin paikallisia ja alueellisia eroja Pohjois-Savossa tyypillisenauml ongelmana on pohjaveden lievauml happa-
muus Luonnollisten tekijoumliden lisaumlksi ihmistoiminta voi vaikuttaa pohjaveden happamuuteen Pohjois-Savossa
suurimman riskin pohjaveden laadulle aiheuttavat liikenne pienteollisuus sekauml maa-aineksen otto ja siihen liittyvauml
toiminta Liikenteen osalta riskin pohjaveden laadulle aiheuttaa erityisesti teiden suolauksesta johtuvat klori-
dipaumlaumlstoumlt
Pohjois-Savossa on luokitettu 170 pohjavesialuetta (luokat I ja II) joista 99 aluetta on vedenhankintakaumlytoumlssauml
Pohjois-Savon pohjavesivarat ovat jakautuneet epaumltasaisesti alueen harvoille harjumuodostumille Pohjois-Sa-
von pohjavesialueiden maumlaumlraumlllinen tila on arvioitu hyvaumlksi eli keskimaumlaumlraumlinen vuotuinen vedenotto ei ylitauml muo-
dostuvan uuden pohjaveden maumlaumlraumlauml eikauml pohjavedenpinnan korkeus ihmistoiminnan vaikutuksesta pysyvaumlsti
laske Vuoden 2013 arvion perusteella ihmistoiminta uhkaa vakavasti pohjaveden tilaa yhdeksaumlllauml vedenhankin-
takaumlytoumlssauml olevalla pohjavesialueella Naumliden riskialueiden maumlaumlrauml on kasvanut edellisestauml arviosta seitsemaumlllauml
Paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti pohjaveden tila on vaarantunut taajama-asutuksen kattamilla pohjavesialueilla joille on sijoittu-
nut huomattavasti erilaisia ihmistoimintoja Eniten pohjavedelle riskejauml aiheuttavia toimintoja sijoittuu Iisalmen
Lapinlahden Siilinjaumlrven ja Suonenjoen keskustaajamien laumlheisyydessauml sijaitseville pohjavesialueille Suurin osa
pilaantumisriskissauml olevista pohjavesialueista on erittaumlin taumlrkeitauml yhdyskuntien vedenhankinnassa
Kaikki Pohjois-Savon kuntien keskustaajamat kaumlyttaumlvaumlt pohja- tai tekopohjavettauml Keskitetyn vesihuollon piirissauml
on 94 ja jaumltevesihuollon piirissauml 80 asukkaista Pohjois-Savossa asuu yleisen viemaumlriverkoston ulkopuolella
noin 50 000 asukasta Loma-asukkaiden maumlaumlrauml on suurin piirtein yhtauml suuri Taumlrkeimmaumlt kehittaumlmistarpeet liitty-
vaumlt vesihuollon varmentamiseen sekauml jaumltevesihuollon jaumlrjestaumlmiseen harvaan asutuilla alueilla Haja-asutusalu-
een kiinteistoumljen on taumlytettaumlvauml jaumltevesien puhdistustehosta asetetut vaatimukset 112014 mennessauml Haja-asu-
tusalueen jaumltevedet ovat maatalouden jaumllkeen suurin vesistoumljen fosforikuormittaja Jaumltevedet voivat pilata myoumls
pohjavesiauml
Harjut ja kalliot ovat olennainen osa pohjoissavolaista maisemaa Harjut ovat perinteisesti toimineet liiken-
nevaumlylinauml ja useimmat Pohjois-Savon taajamat sijaitsevat harjualueilla Monet maakunnan harju- ja kallioalueista
ovat merkittaumlviauml luonnon- ja maisemansuojelun kannalta Pohjois-Savon harjujaksot ovat taumlrkeitauml myoumls yhdys-
kuntien vedenhankinnalle
14
Hiekka- ja soravaroja on Pohjois-Savossa noin 1 700 milj m3 joista mahdollisesti kaumlytettaumlvissauml on noin 15 eli
260 milj m3 Karkean kiviaineksen vaumlhaumlistauml osuutta on enenevaumlssauml maumlaumlrin korvattu kalliokiviaineksella ja myoumls
murskauskelpoisella moreeniaineksella Ottotoiminta tulee tulevaisuudessa kohdistumaan yhauml enemmaumln kallio-
peraumln kiviaineksiin Maakuntakaavoissa on otettu huomioon harju- kallio- ja moreenimuodostumien suojelu ja
hyoumldyntaumlminen osoittamalla valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittaumlvaumlt maa-aineslailla suojeltavat alueet
ja vastaavasti alueet jotka ovat hyoumldynnettaumlvissauml
Pohjois-Savossa on yli 20 han soita 167 000 ha Tuotantokunnossa olevia turvetuotantoalueita oli v 2012
Pohjois-Savossa 80 kpl yhteensauml 4500 ha Tuotantoalueita on erityisesti Iisalmen reitin ja Rautalammin reitin
pohjoisosissa Maakuntakaavalla pyritaumlaumln ohjaamaan turvetuotanto luonnontilansa menettaumlneille kauttaaltaan
ojitetuille soille
Pohjois-Savon yhdyskuntajaumltteet kaumlsitellaumlaumln kolmessa kunnallisten jaumltehuoltoyhtioumliden jaumltekeskuksessa
Kuopiossa Iisalmessa ja Leppaumlvirralla Teollisuuslaitoksilla kuten kaivosteollisuudella ja yrityksillauml on lisaumlksi
omia jaumltteenkaumlsittelypaikkoja Biohajoavien jaumltteiden sijoittamista kaatopaikoille tullaan rajoittamaan vn 2016
alusta Itauml-Suomen tarpeisiin suunnitellun jaumltteenpolttolaitoksen ympaumlristoumllupahakemus on vireillauml Laitos sijoit-
tuu Leppaumlvirran Riikinnevalle Valtakunnallisena tavoitteena on ettauml vuonna 2016 kaatopaikoille paumlaumltyisi loppu-
sijoitettavaksi yhdyskuntajaumltteestauml enintaumlaumln 20
Pohjois-Savon maakuntakaavoissa on esitetty luonnonsuojelualueita n 67 000 ha vesialueet mukaan lu-
kien Suojelumerkinnaumlt koostuvat Natura 2000 ndashohjelman ja valtakunnallisten suojeluohjelmien sekauml maakunnal-
lisesti merkittaumlvistauml alueista Suojelualueverkosto taumlydentyy erityisesti Metso-ohjelmalla Soidensuojelun taumlyden-
nysohjelman laadinta on aloitettu v 2013 Suurin osa maakunnan uhanalaisista kasvilajeista esiintyy perinneym-
paumlristoumlissauml lehdoissa ja soilla
Pohjois-Savon ilmanlaatu on paumlaumlasiassa hyvauml Kuopion ja Siilinjaumlrven ilmanlaatuun vaikuttivat eniten tieliiken-
teen paumlaumlstoumlt Teollisuuden paumlaumlstoumlistauml aiheutui paikallisia hajuhaittoja Hengitettaumlvien hiukkasten (PM10) kohon-
neet pitoisuudet ovat pahin paikallinen ilmanlaatukysymys taajamissa Hiekoitushiekan poumllyaumlminen on ongelma
Kuopiossa Suurimmat hiukkaspitoisuudet taajamissa johtuvat liikenteestauml
Hapanta laskeumaa merkittaumlvaumlmpi ongelma Pohjois-Savossa on maaperaumln pilaantuminen paikallisesti
Pohjois-Savossa on noin 70 sellaista maa-aluetta joilla katsotaan olevan erityistauml kunnostustarvetta pilaantunei-
suutensa ja sijaintinsa vuoksi
Pohjois-Savossa oli v 2012 134 000 asuntoa ja 31 000 vapaa-ajan asuntoa Tyoumlpaikka- ja asuntorakenta-
minen edistyy erityisesti valtatien 5 ja Savon radan varressa (kts kuva Maankaumlyttouml) Kuopio on maakunnan
vahvin tyoumlpaikkakeskittymauml Tyoumlssauml kaumlydaumlaumln ympaumlryskunnista myoumls Varkaudessa Iisalmessa Vieremaumlllauml ja
Keiteleellauml ja Leppaumlvirralla Kuntien kaavallinen valmius rakentamisen ohjaukseen on hyvauml Merkittaumlvimmaumlt ve-
sistoumlalueet on yleiskaavoitettu
Pohjois-Savon kulttuuriympaumlristoumlauml inventointiin Kuopion seudun ja Pohjois-Savon maakuntakaavoja laa-
dittaessa Tyoumln tuloksena maakuntakaavoissa on esitetty n 600 kulttuuriympaumlristouml- ja rakennussuojelualuetta
ja -kohdetta joista 70 on valtakunnallisesti merkittaumlviauml
15
32 Energia ja kasvihuonepaumlaumlstoumlt
Energian kaumlyttouml
Pohjois-Savossa kaumlytettiin primaumlaumlrienergiaa vuonna 2010 yhteensauml 16 179 GWh Uusiutuvan energian osuus
primaumlaumlrienergiasta on Pohjois-Savossa 38 Itauml-Suomessa oli 57 ja koko maassa 27 Muuhun Itauml-Suo-
meen verrattuna Pohjois-Savon energiaomavaraisuus oli v 2010 pienempi (50 Itauml-Suomi 61 ) ja turpeen
merkitys suurempi (13 Itauml-Suomi 7 )
Pohjois-Savon primaumlaumlrienergian kulutus v 2010 (GWh)
Uusiutuva saumlhkouml 1 542
Puuenergia 3 985
Laumlmpoumlpumput 358
Muut uusiutuvat 250
Laumlmmitysoumlljy 1 135
Turve 2 171
Liikenne 2 183
Moottorioumlljy 562
Muut ei uusiutuvat 157
Uusiutumaton saumlhkouml 3 837
Yhteensauml 16 179
Uusiutuvan energian osuus 379
) Sisaumlltaumlauml myoumls liikenteen polttoaineen bio-osuuden v 2010 ) Sisaumlltaumlauml vain liikenteen polttoaineen fossiilisen
osuuden v2010 ) Tuontisaumlhkoumln mukana tullut uusiutumaton osuus
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
Primaumlaumlrienergian kulutusjakauma Pohjois-Savossa 2010
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
16
Pohjois-Savon teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa polttoaineteholtaan kaumlytetyin polttoaine v 2010 oli turve
(37 ) Myoumls puuta (27 ) mustalipeaumlauml (22 ) ja raskasta polttooumlljyauml (10 ) kaumlytettiin merkittaumlvaumlsti Yhteensauml
polttoaineita kaumlytettiin 5966 GWha vastaava maumlaumlrauml
Pohjois-Savon teollisuuden- ja energiantuotannon polttoaineiden kaumlyttouml (GWh) vuonna 2010
(laumlhde Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt ja -nielut
Pohjois-Savon kulutusperaumliset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat v 2010 yhteensauml 3148 kt CO2-ekv Asukasta koh-
den paumlaumlstouml oli 127 t CO2-ekv Vuonna 2010 asukasmaumlaumlrauml oli 247 943 henkiloumlauml
Pohjois-Savon maakunnan kasvihuonepaumlaumlstoumltasetta ei ole aiemmin laskettu joten vertailupohjaa aiempiin
vuosiin ei ole saatavissa Koko Suomen vuoden 2010 paumlaumlstoumlistauml Pohjois-Savon osuus oli 4 Suurimmat
kunnittaiset kokonaispaumlaumlstoumlt Pohjois-Savossa olivat Kuopion Varkauden ja Siilinjaumlrven kunnissa Asukaslukuun
suhteutettuna suurimmat paumlaumlstoumlt olivat Lapinlahden Vieremaumln ja Varkauden kunnissa
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljakauma v 2010 (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-
Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
17
Suomen Pohjois-Savon ja Etelauml-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt sektoreittain v 2010
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Maankaumlytoumln kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen ja -nielujen taselaskennassa vuodelle 2010 selvitettiin puuston metsauml-
maan maaperaumln viljelysmaiden ja turvetuotantoalueiden paumlaumlstoumlt ja nielut vuosina 2008-2010 Vesistoumljen ja luon-
nontilaisten soiden paumlaumlstoumljauml ja nieluja ei selvitetty koska kasvihuonekaasulaskennoissa tarkastellaan vain ihmis-
ten toiminnasta aiheutuvat vaikutukset paumlaumlstoumlihin ja nieluihin Molemmissa maakunnissa maankaumlyttoumlsektori on
kasvihuonekaasujen nettonielu Vuonna 2010 Pohjois-Savon maankaumlyttoumlsektorin nettonieluvaikutus oli 26 Mt
CO2-ekv
Puuston kasvu on ylittaumlnyt hakkuista ja muusta poistumasta aiheutuvan puuston vaumlhenemaumln joten puuston ko-
konaismaumlaumlrauml metsissauml on kasvanut vuosittain Koska puusto sitoo hiilidioksidia merkitsee suurempi puuston
maumlaumlrauml lisaumlaumlntynyttauml hiilidioksidin sitoutumista ilmasta puihin Vuosittainen hiilidioksidin poistuma lasketaan puus-
ton kasvun ja poistuman erotuksena Metsien vuotuinen poistuma on vaihdellut vuosien 2008 2009 ja 2010 vaumllillauml
johtuen laumlhinnauml hakkuumaumlaumlrien muutoksista Suurimmillaan metsien nieluvaikutus oli vuonna 2009 noin 4 Mt
CO2-ekv sekauml Etelauml- ettauml Pohjois-Savossa Vuonna 2010 nieluvaikutus oli Pohjois-Savossa 28 Mt CO2-ekv
Puuston lisaumlksi maankaumlyttoumlsektorin kasvihuonekaasutaseeseen vaikuttavat metsien maaperauml viljelysmaa ja tur-
vetuotantoalueet Kangasmaat metsauml- ja maatalousmailla sitovat hiiltauml Sen sijaan orgaaninen metsauml- ja maata-
lousmaa sekauml turvetuotantoalueet ja metsien kasvatuslannoitus vapauttavat kasvihuonekaasuja
18
Etelauml- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina 2008-2010 sekauml maatalousmaan ja turvetuotannon paumlaumls-
toumlt vuonna 2010 (kt CO2) (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuone-
kaasutaseet 2010)
Pohjois-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat yhteensauml 3148 kt CO2-ekv v 2010 ja maan-
kaumlyttoumlsektorin nettonielu 2600 kt CO2-ekv Yhteen laskettuna paumlaumlstoumlt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin
nieluvaikutukset v 2010
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumltase vuonna 2010 (kt CO2-ekv)
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 verkko-osoitteessa httpwwwympa-
ristofidownloadaspcontentid=139215amplan=fi
19
4 Maakuntaohjelman kannalta merkityksel-liset ympaumlristoumltavoitteet
41 Valtakunnalliset ympaumlristouml- ja ilmastotavoitteet
Valtakunnalliset aluekehittaumlmistavoitteet 2011 ndash 2015
Valtioneuvosto paumlaumltti 15122011 hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittaumlmistavoitteista Paumlaumltoumlk-
sellauml tarkennetaan alueiden kehittaumlmislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittaumlmistoimenpiteiden painopis-
teet Alueiden kehittaumlmistavoitteet kiteytetaumlaumln taumlssauml paumlaumltoumlksessauml kolmeen yleiseen linjaukseen 1) Vahvistetaan
alueiden kilpailukykyauml ja elinvoimaisuutta 2) Edistetaumlaumln vaumlestoumln hyvinvointia ja 3) Turvataan hyvauml elinympaumlristouml
ja kestaumlvauml aluerakenne
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet
Valtakunnallisilla alueidenkaumlyttoumltavoitteilla (VNp 132009) pyritaumlaumln toimivaan ja kestaumlvaumlaumln aluerakenteeseen Ta-
voitteiden toteutumista tulee edistaumlauml valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa ja kuntien
kaavoituksessa Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin 1) Toimiva
aluerakenne 2) Eheytyvauml yhdyskuntarakenne ja elinympaumlristoumln laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintouml virkistys-
kaumlyttouml ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6)
Luonto- ja kulttuuriympaumlristoumlinauml erityiset aluekokonaisuudet
Energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050
Valtioneuvosto asetti 2762013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen
2050 Komitean toimikausi on 2862013 ndash 3052014 Energia- ja ilmastokomitean tehtaumlvaumlnauml on valmistella ener-
gia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Siinauml arvioidaan keinot ja kustannukset vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan raken-
tamiseksi ja kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseksi 80ndash95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050
mennessauml
Paumlaumlministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitkaumln aikavaumllin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta
johon paumlaumlstaumlaumln noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa vuoteen 2050 kasvihuonekaasupaumlaumls-
toumljen vaumlhentaumlmiseksi kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen kaumly-
toumln tehostamiseksi
Komitean tulee arvioida erityisesti Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa eurooppalaiseen energia- ja ilmasto-
politiikkaan sekauml laajempaan kansainvaumlliseen kehitykseen Samaten tulee arvioida eri toimien vaikutuksia yhteis-
kunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin Komitea toimittaa esityksensauml hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan mi-
nisterityoumlryhmaumln kaumlsiteltaumlvaumlksi viimeistaumlaumln kevaumlaumlllauml 2014
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategia (2008 paumlivitetty 2013)
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetaumlaumln EU n ilmasto- ja energiapaketin edellyttaumlmaumlt toimenpi-
teet Suomessa mm kasvihuonekaasujen vaumlhennystavoitteiden energian hankinnan uusiutuvan energian ja
energiatehokkuuden osalta Tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysaumlyttaumlminen ja kaumlaumlntaumlminen las-
kuun vuoteen 2020 mennessauml Samalla ajanjaksolla uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 iin energian
20
loppukaumlytoumlstauml Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmistavoitteeksi ei-paumlaumlstoumlkauppasektorilla on asetettu 16
vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessauml
Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttaumlauml energiankaumlytoumln tehostamista erityisesti asumisessa rakenta-
misessa ja liikenteessauml Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperaumlisen energian jaumltepolttoaineiden
laumlmpoumlpumppujen biokaasun ja tuulienergian kaumlyttoumlauml on lisaumlttaumlvauml voimakkaasti Kuten EUn strategia myoumls Suo-
men strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympaumlristoumlllisen kestaumlvyyden toimitusvarmuuden ja kilpailuky-
vyn
Energia- ja ilmastostrategian paumlivitystyouml aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011 Paumlivityk-
sellauml varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekauml val-
mistetaan tietauml kohti pitkaumln aikavaumllin tavoitteita Uuteen strategiaan on myoumls yhdistetty mineraalioumlljyn kaumlytoumln vauml-
hentaumlmisohjelma
Kansallinen luonnonvarastrategia (2009)
Luonnonvarastrategian tavoitteet ovat 1) Suomessa on menestyvauml korkean arvonlisaumln biotalous 2) Suomi hyouml-
dyntaumlauml ja kierraumlttaumlauml materiaalivirtoja tehokkaasti 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisaumlarvoa ja paikal-
lista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edellaumlkaumlvijauml luonnonvarakysymyksissauml
Valtakunnallinen jaumltesuunnitelma (2008)
Suunnitelma sisaumlltaumlauml Suomen jaumltehuollon paumlaumlmaumlaumlraumlt ja tavoitteet vuoteen 2016 sekauml keskeiset toimet niiden
saavuttamiseksi Jaumltesuunnitelman tavoitteet ovat
jaumltteen syntymistauml ehkaumlistaumlaumln
jaumltteiden materiaalikierraumltystauml ja biologista hyoumldyntaumlmistauml lisaumltaumlaumln
kierraumltykseen soveltumattoman jaumltteen polttoa lisaumltaumlaumln
turvataan jaumltteiden haitaton kaumlsittely ja loppusijoitus
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls energiatehokkuudesta (2010)
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksessauml energiatehokkuustoimenpiteistauml esitetaumlaumln toimenpideohjelma jonka avulla
toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kaumlaumlntaumlmisestauml laskuun
ERA17 -toimintaohjelma (2010)
ERA17 on toimintaohjelma jonka tarkoituksena on rakennetun ympaumlristoumln energiatehokkuuden parantaminen
sen aiheuttamien paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlminen ja uusiutuvan energian kaumlytoumln edistaumlminen Ohjelman tavoitteena on
tehdauml Suomesta energiaviisauden edellaumlkaumlvijauml vuoteen 2017 mennessauml ja tehdauml Suomen rakennetusta ympauml-
ristoumlstauml maailman paras vuoteen 2050 mennessauml
Kestaumlvaumln kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012)
Kulutuksen ja tuotannon ohjelman paumlivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmis-
tavoitteet ovat niin haastavia ettauml niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisaumlksi myoumls muutosta yksi-
tyisessauml ja julkisessa kulutuksessa Siitauml huolimatta ettauml yksittaumlisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja mate-
riaalitehokkuus on viime vuosina parantunut kulutuksen maumlaumlraumln kasvu on syoumlnyt naumlin saavutetut ympaumlristouml-
hyoumldyt Vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiauml ehdotuksia
21
Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua
Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-
taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman
mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on
1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella
pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila
vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-
kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-
nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-
tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-
meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka
ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle
Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015
Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-
loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen
maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu
42 Maakunnalliset tavoitteet
Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-
raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia
- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-
raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015
httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015
- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015
httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf
- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-
men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359
- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-
loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )
- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-
tId=sk33911104629743ampcmd=download) )
- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-
quence=2)
- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )
- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-
von_matkailustrategia2015pdf )
- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)
- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
1
POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014 - 2017
YMPAumlRISTOumlSELOSTUS
Sisaumlltouml
1 JOHDANTO 3
2 MAAKUNTAOHJELMAN PAumlAumlASIALLINEN SISAumlLTOuml PAumlAumlTAVOITTEET SEKAuml SUHDE MUIHIN SUUNNITELMIIN JA
OHJELMIIN 3
21 YLEISTAuml 3
22 POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 - POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014 - 2017 4
23 MUUT OHJELMAT 6
24 MAAKUNTAKAAVOITUS 8
3 YMPAumlRISTOumlN OMINAISPIIRTEET NYKYTILA JA ONGELMAT10
31 LUONNONVARAT JA YMPAumlRISTOumlN TILA 10
32 ENERGIA JA KASVIHUONEPAumlAumlSTOumlT 15
4 MAAKUNTAOHJELMAN KANNALTA MERKITYKSELLISET YMPAumlRISTOumlTAVOITTEET 19
41 VALTAKUNNALLISET YMPAumlRISTOuml- JA ILMASTOTAVOITTEET 19
42 MAAKUNNALLISET TAVOITTEET 21
5 MAAKUNTAOHJELMAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 22
51 ARVIOINNIN SUORITUS 22
52 VAIKUTUKSET TOIMINTALINJOITTAIN 23
53 YMPAumlRISTOumlN NYKYTILAN TODENNAumlKOumlINEN KEHITYS JOS MAAKUNTAOHJELMAA EI TOTEUTETA 26
54 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTAumlMISTOIMENPITEET 26
55 ARVIOINNIN EPAumlVARMUUSTEKIJAumlT 27
6 SEURANTA 28
7 TIIVISTELMAuml 30
2
3
1 Johdanto
Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (2002005) tuli voimaan
162005 Taumlmauml ns SOVA-laki ja sitauml taumlydentaumlvauml valtioneuvoston asetus (3472005) sisaumlltaumlvaumlt saumlaumlnnoumlksen tylei-
sestauml velvollisuudesta arvioida ympaumlristoumlvaikutuksia suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa sekauml saumlaumlnnoumlkset
tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympaumlristoumlarvioinnista SOVA-lailla ja -asetuksella toteutettiin EYn direktiivi
tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (200142EY)
Maakuntaohjelma on SOVA-asetuksen mukaan suunnitelma tai ohjelma johon tulee soveltaa SOVA-lain mu-
kaista ympaumlristoumlarviointia
Vaikutusten arviointi on viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun liittyvauml prosessi joka tukee suun-
nitelman tai ohjelman valmistelua toteutusta ja seurantaa sekauml valmisteluun liittyvaumlauml vuorovaikutusta Arviointi
tuottaa ensisijaisesti tietoa suunnitelman ja sen vaihtoehtojen vaikutuksista mutta myoumls edistaumlauml osallistumista ja
yhteistyoumltauml
Taumlssauml ympaumlristoumlselostuksessa kuvataan maakuntaohjelman 2014-2017 keskeiset ympaumlristoumlvaikutukset Ympauml-
ristoumlselostuksen on laatinut Pohjois-Savon liitto yhteistyoumlssauml alueviranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa
2 Maakuntaohjelman paumlaumlasiallinen sisaumlltouml paumlaumltavoitteet sekauml suhde muihin suunni-telmiin ja ohjelmiin
21 Yleistauml
Maakuntaohjelman asema maakunnan liiton suunnittelujaumlrjestelmaumlssauml ilmenee oheisesta kaaviosta
4
22 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 -
Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2014 - 2017
Maakunnan suunnittelu kaumlsittaumlauml kolme lakisaumlaumlteistauml suunnitelmaa maakuntasuunnitelman
maakuntakaavan ja maakuntaohjelman
Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014 ndash 2017 paumlivitys on tehty samassa val-
misteluprosessissa
Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyvaumlksyi syksyllauml 2009 maakuntastrategian toimintalinjoiksi (1) aluetalouden
uudistuminen (2) tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen (3) hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi sekauml (4) toimiva ja ta-
loudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekauml saavutettavuus Toimintalinjoja ja niiden tavoitteita ei ole tarvetta muut-
taa mutta niiden toteuttaminen on taumlssauml uudessa ohjelmassa paumlivitetty Lisaumlksi strategiaosassa maumlaumlritellaumlaumln
Pohjois-Savon innovaatiokaumlrjet
Pohjois-Savoon Suomeen ja koko Eurooppaan kohdistuvat ulkoiset paineet pakottavat (1) talouden jatkuvaan
uudistamiseen innovoinnin osaamiskeskittymien ja tuottavuuden avulla Taumlllaisia paineita ovat mm koveneva
kustannus- ja innovaatiokilpailu uusien osaamiskeskusten ja kasvualueiden nousu uusien teknologioiden ja lii-
ketoimintatapojen kaumlyttoumloumln otto sekauml suhdannevaihtelut ja markkinoiden kysynnaumln rakenteelliset muutokset
Suomi on kymmenen vuoden ajan menettaumlnyt asemaansa metsauml- ja elektroniikkateollisuudessa ja myoumls suoma-
laisen puuraaka-aineen kilpailukyky kemiallisessa metsaumlteollisuudessa on uhattuna
Pohjois-Savon maakuntastrategian ytimet
Sisaumlinen paine
Niukkeneva
tyoumlvoiman tarjonta
vanheneva
ikaumlrakenne julkisen
talouden
kestaumlvyysvaje
Ulkoiset paineet
Kansainvaumllinen
kilpailu EUn
erillisohjelmien
hyoumldyntaumlminen EUn
epaumlvakaus
suhdannejaksot
kustannus- ja
osaamispaineet
keskittyvauml ja
hidastuva kasvu
talouden
rakennemuutokset
energia ja raaka-
aineet
ilmaston muutos
Kestaumlvauml aluerakenne ja
saavutettavuus
Aluetalouden
uudistuminen
Tyoumlvoiman
riittaumlvyys ja
osaaminen
Hyvinvointi-
palvelut ja
hyvinvointi
Ihmisten hyvinvointi
ja yritysten
menestys
5
Globaalit muutokset tarjoavat myoumls mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan ja pohjoissavolaisen osaamisen ja
raaka-aineiden hyoumldyntaumlmiseen Taumlllaisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi ilmaston muutoksen torjunta ja vesi-
teknologia uudet puuhun perustuvat biopohjaiset raaka-aineet ja bioenergia sekauml elintarvikkeet uudet laumlaumlkkeet
ja hoitoteknologiat
Teknologiateollisuudesta on noussut vastavirtastrategia osoituksena siitauml ettauml valmistavassa teollisuudessa ja
sen palveluissa voidaan oikeilla toimintatavoilla ja osaamisella paumlrjaumltauml myoumls Kauko-Idaumln kilpailun kanssa Teolli-
suuden kilpailukykyauml nostetaan tuottavuutta lisaumlaumlmaumlllauml sekauml uusia tuotteita palveluja ja tuotantomenetelmiauml no-
peasti innovoimalla
Sisaumliset paineet Pohjois-Savossa kuten koko Itauml-Suomessa kohdistuvat (2) tyoumlvoiman maumlaumlraumlaumln ja osaamiseen
koulutusresurssien riittaumlvyyteen sekauml ihmisten nyt puutteellisen (3) hyvinvoinnin ja terveyden tason nostamiseen
ja hyvinvointipalvelujen kykyyn vastata vaumlestoumln ikaumlaumlntymisen myoumltauml kasvaviin maumlaumlraumlllisiin ja laadullisiin tarpeisiin
Tulevina vuosina tyoumlikaumlisten maumlaumlrauml tulee vaumlhenemaumlaumln pohjoissavolaisen vaumlestoumln ikaumlrakenteen vuoksi Vaumlhene-
misen lisaumlksi tyoumlikaumlisten joukko painottuu aikaisempaa enemmaumln vanhempiin ikaumlluokkiin Tyoumlvoiman tarjontaa
on monin tavoin lisaumlttaumlvauml Yksi taumlrkeimmistauml keinoista on vaumlestoumln hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen Poh-
jois-Savossa tyoumlikaumlisistauml suuri osa on tehottomasti tyoumlelaumlmaumln kaumlytoumlssauml huonojen elintapojen sairastamisen ja
tyoumlkyvyttoumlmyyden sekauml puutteellisen osaamisen vuoksi Hyvinvoinnin nosto on taumlrkeauml osa tyoumlvoiman riittaumlvyyden
turvaamisessa Toinen taumlrkeauml keino on lisaumltauml kaiken ikaumlisen tyoumlvoiman osaamista ja saada kaikki nuoret opiske-
lemaan ja tyoumlhoumln
(4) Aluerakenne ja saavutettavuus vaikuttavat maakunnan vetovoimaan siihen missauml yritykset saavat hyvaumlt pe-
rusedellytykset toiminnalleen ja miten vaumlestouml sijoittuu ja muuttaa Yritykset ja tyoumlntekijaumlt tarvitsevat nopeaa ja
joustavaa saavutettavuutta liikenteessauml ja tietoliikenteessauml Liikenteellistauml saavutettavuutta Savon radan kunnos-
tus ja nopeutus maakunnan pitkittaumlis- ja poikittaistieyhteydet (VT5 ja VT9) kilpailun saumlilyttaumlminen lentoliiken-
teessauml sekauml logististen kustannusten alentaminen Maito- ja metsaumltalouden sekauml matkailun tarvitsemat tieyhtey-
det ovat maaseudun kehitykselle merkittaumlviauml
Maakunnan ulkoisen saavutettavuuden hoitaminen edellyttaumlauml usean maakunnan keskinaumlistauml yhteistyoumltauml tyoumlssauml-
kaumlyntialueiden saavutettavuus riippuu enemmaumln maakunnan ja kuntaryhmien ratkaisuista Energian kallistuessa
ja ilmaston muutosta torjuttaessa sellainen aluerakenne on vetovoimainen missauml yritysten asukkaiden ja palve-
lujen hakijoiden on tehokasta liikkua ja joukkoliikenne on palvelukykyinen Energiatehokas ja hyvin saavutetta-
vissa oleva aluerakenne ei vaumlhennauml viihtyisaumln asuinympaumlristoumln merkitystauml
Kaikkia toimintalinjoja koskettavia tavoitteita ovat Kuopion kasvu ja onnistuminen maakunnan tampk ja vaumlestoumln ve-
turina sekauml Itauml-Suomen kyky puolustaa aluekehityksessauml tarvittavia resursseja
Maakuntaohjelma kattaa maakuntasuunnitelmasta seuraavan neljaumln vuoden aikana valittavat ja kuljettavat polut
Edellauml kuvatuilla taistelukentillauml tarvittavat toimenpiteet esitellaumlaumln maakuntaohjelmassa toimintalinjoittain
Yhteenveto maakuntaohjelman toimenpidealueiden sisaumllloumlistauml on seuraavassa kuviossa
6
23 Muut ohjelmat
EU-ohjelmat
Ohjelmakauden 2014ndash2020 valmistelu on kesken kesaumlllauml 2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman
maaseuturahaston Euroopan alueellisen yhteistyoumln ohjelmien sekauml ENI-ohjelmien valmistelu on edennyt eri tah-
tiin Komission esityksen mukaisesti kaikilla rahoitusohjelmilla toteutetaan Eurooppa 2020 ndashstrategiaa ja ohjel-
mien painopisteet on valittu em strategian temaattisten tavoitteiden pohjalta Oheisessa taulukossa on esitetty
Pohjois-Savon naumlkoumlkulmasta taumlrkeiden rahoitusohjelmien valmisteluvaiheen painopistevalinnat
Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma on synteesi Itauml- ja Pohjois-Suomessa sekauml Etelauml- ja Laumlnsi-Suomessa
valmistelluista alueellisista suunnitelmista jotka puolestaan perustuvat Euroopan unionin ja kansallisten saumlaumldoumls-
ten lisaumlksi alueen maakuntaohjelmiin muihin alueellisiin suunnitelmiin sekauml tyouml- ja elinkeinoministerioumln antamiin
valtakunnallisiin linjauksiin Alueellisilla suunnitelmilla on yhteys myoumls rajat ylittaumlvaumlaumln yhteistyoumlhoumln ja ohjelma-
alueella toteutettaviin muihin EU-ohjelmiin Eurooppa 2020 -strategiaa toteutetaan yhteistyoumlssauml Interreg-tyyppis-
ten ohjelmien maaseutuohjelman sekauml meri- ja kalatalousohjelman kanssa
Hallitusohjelman mukaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankerahoitusta kohdennetaan entistauml voimak-
kaammin uusien elinkeinojen aikaansaamiseen tyoumlllisyyden parantamiseen kasvuhakuiseen yritystoimintaan ja
7
paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) painopistealueina ovat vaikeimmassa tyoumlmarkkina-
asemassa olevien tyoumlllistaumlminen ja tyoumlvoiman osaamisen kehittaumlminen Maantieteellisesti maaseuturahasto ra-
hoitus painottuu harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle ja EAKR- ja ESR-rahoitus taajamiin ja kaupunkikeskustoi-
hin Rahoituksen kohteena on yhteisiauml toimialoja kuten maaseudun mikroyritysten kehittaumlminen matkailu bio-
energian tuotanto ja TampK saavutettavuus sekauml uusiutuva energia
Alueellisella tasolla ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyoumlryhmaumlssauml (MYR) ja
sen sihteeristoumlssauml EU-ohjelmien toimeenpanossa jatketaan Pohjois-Savossa myoumlhemmin maumlaumlriteltaumlvien maa-
kuntaohjelman mukaisten teemojen kehittaumlmispanostuksia Maakunnan yhteistyoumlryhmaumln valinnan mukaan val-
mistellaan kehittaumlmisteemojen sisaumllloumlt ohjelmakaudelle 2014ndash2020 Rakennerahastovarojen maumlaumlrauml Suomessa
vaumlhenee tulevalla kaudella 26 joten kehittaumlmispanoksia tulee jatkossa hakea aktiivisemmin muista rahoitus-
laumlhteistauml kuten Euroopan alueellisen yhteistyoumln ohjelmista
Kansalliset ohjelmat
Suomen aluestrategia 2020-raportissa (TEM) vuodelta 2010 esitetaumlaumln kaikkien alueiden osaamisen ja kehittauml-
mispotentiaalin saamista mahdollisimman tehokkaaseen kaumlyttoumloumln perustuen niiden omiin laumlhtoumlkohtiin ja vah-
vuuksiin Tyouml- ja elinkeinoministeriouml on v 2012 hyvaumlksynyt kaupunkipolitiikan maaseutupolitiikan ja saaristopoli-
tiikan toimenpideohjelmat vuosille 2012-2015
Itauml- ja Pohjois-Suomi -kehittaumlmisohjelman rdquoKatse pohjoiseenrdquo -loppuraportti valmistui tammikuussa 2013 Ohjel-
maan sisaumlltyy 36 erilaista hankekokonaisuutta tai hanke-ehdotusta jatkotoimenpiteitauml varten Ne sisaumlltyvaumlt viiteen
valittuun painopistealaan Arktisuuden hyoumldyntaumlminen ja arktisen osaamisen vahvistaminen Venaumljaumln tuomien
mahdollisuuksien hyoumldyntaumlminen kestaumlvauml matkailu kaivannaisala sekauml puuraaka-aineen uudet tuotteet ja bio-
energia Ohjelmassa todetaan ettauml monet Itauml- ja Pohjois-Suomen merkittaumlvaumln kasvupotentiaalin aloista liittyvaumlt
luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen ja luontoarvojen tuotteistamiseen Alueen elinkeinojen tasapainoinen kehitys
edellyttaumlauml eri toimialojen kestaumlvaumlauml rinnakkaiseloa sekauml ympaumlristouml- ja sosiaalisten vaikutusten vahvaa hallintaa
8
Innovatiiviset kaupungit -ohjelma 2014-2020 (INKA) on uusi innovaatiotyoumlkalu joka korvaa osittain v 2013 paumlaumlt-
tyvaumln osaamiskeskusohjelman (OSKE) INKAn tavoitteena on synnyttaumlauml korkeaan osaamiseen perustuvia kilpai-
lukykyisiauml yrityksiauml ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistauml Suomeen Sitauml toteuttavat teemat ja
kaupunkiseudut (vastuukaupunki esitetty ensimmaumlisenauml) valittiin kaksivaiheisen hakumenettelyn perusteella v
2013 seuraavasti Tulevaisuuden terveys (Oulu Kuopio Paumlaumlkaupunkiseutu Tampere ja Turku) biotalous (Joen-
suu Jyvaumlskylauml ja Seinaumljoki) kestaumlvaumlt energiaratkaisut (Vaasa Lappeenranta ja Pori) aumllykaumls kaupunki ja uudis-
tuva teollisuus (Tampere Lahti Oulu Paumlaumlkaupunkiseutu ja Turku) sekauml kyberturvallisuus (Jyvaumlskylauml) Ohjelmaa
hallinnoi Tekes
Valtio tekee kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa jotka ovat Helsingin Tampereen Turun
Oulun Jyvaumlskylaumln Kuopion Lahden Porin Seinaumljoen Vaasan Joensuun ja Lappeenrannan kaupunkiseudut
Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvaumllistauml kilpailukykyauml sekauml roolia alueidensa ja
Suomen talouden vetureina Kuopion kaupunkiseutu sisaumlltaumlauml kuusi kuntaa (Kuopio Siilinjaumlrvi Suonenjoki Lep-
paumlvirta Tuusniemi ja Maaninka) Sopimuksen sisaumllloumlstauml paumlaumltetaumlaumln v 2013 loppuun mennessauml Ehdotus pohjau-
tuu kolmen teeman toteuttamiseen Kuopion kaupunkiseudun kehittaumlmiseen kansainvaumllisesti kilpailukykyisenauml
hyvinvoinnin ympaumlristoumln ja biojalostuksen innovaatiokeskittymaumlnauml kilpailukykyauml ja vetovoimaan vahvistavat
maankaumlytoumln ja liikenteen ratkaisut sekauml osaavan tyoumlvoiman turvaaminen ja syrjaumlytymisen ehkaumliseminen ja tyoumlt-
toumlmyyden vaumlhentaumlminen
Tyouml- ja elinkeinoministeriouml kaumlynnisti v 2013 pilottimenettelyhaun niille seutukaupungeille ja maakuntakeskuksille
jotka eivaumlt ole mukana valtion kasvusopimusmenettelyssauml Tarkoituksena on tukea innovatiivisia avauksia ja kau-
punkien yhteistyoumltauml vahvuuksiensa ja kasvupotentiaalinsa hyoumldyntaumlmisessauml sekauml edistaumlauml kilpailukykyauml Pilotti-
menettelyauml varten valitaan syksyllauml 2013 teemoja joiden koordinointiin TEM on varannut rahoitusta yhteensauml 250
000 euroavuosi Pohjois-Savosta Varkauden ja Iisalmen kaupungit ovat hakeneet pk-teollisuuden uudistaminen
ja kilpailukyky -teemaan jota koordinoi Rauman kaupunki
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet tukevat kansallisten ohjelmien tavoitteita
24 Maakuntakaavoitus
Maakuntaohjelman toteutuminen voi hankkeiden luonteesta riippuen kytkeytyauml maakunta- tai kuntakaavoituk-
seen Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan ovat seuraavat (maan-
kaumlyttouml- ja rakennuslaki 32 sect)
- Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekauml ryhdyttaumlessauml
muutoin toimenpiteisiin alueiden kaumlytoumln jaumlrjestaumlmiseksi
- Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden kaumlyttoumlauml koskevia toimenpiteitauml ja paumlaumlttaumlessaumlaumln niiden toteutta-
misesta otettava maakuntakaava huomioon pyrittaumlvauml edistaumlmaumlaumln kaavan toteuttamista ja katsottava ettei
toimenpiteillauml vaikeuteta kaavan toteuttamista
- Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikauml asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1
momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet (VNpt 2001 ja 2008) ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta
(wwwymparistofivat) Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkaumlytoumln suunnittelussa sekauml valtion viran-
omaisten toiminnassa on edistettaumlvauml tavoitteiden toteuttamista (MRL 24 sect)
9
Pohjois-Savon voimassa olevat maakuntakaavat
Kuopion seudun maakuntakaava
Kuopio (ml entisten Karttulan ja Vehmersalmen kuntien alueet) Maaninka Siilinjaumlrvi
Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan 2382006 Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakun-
takaavan 372008 Kuopion seudun maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia Maakuntakaava ja sii-
hen liittyvauml aineisto on Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla osoitteessa wwwpohjois-savofiksmk
Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava
Leppaumlvirran kunnan alueella Maakuntakaava koskee VT 5n tieosuutta Palokangas ndash Humalajoki
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan 12112007 Ympaumlristoumlminis-
teriouml vahvisti kaavan 27112008 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofivt5
Pohjois-Savon maakuntakaava 2030
Maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen Kuopion seudun ja Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maa-
kuntakaavoihin on tehty tarvittavat muutokset Pohjois-Savon maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia
Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakuntakaavan 7122011 Korkein hallinto-oikeus hylkaumlsi kaavasta tehdyn vali-
tuksen 2232013 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofipsmk
Pohjois-Savon vahvistettavana olevat maakuntakaavat
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava
Maakuntakaavassa esitetaumlaumln 19 tuulivoimapuistoaluetta Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan
1062013 ja se on ympaumlristoumlministerioumlssauml vahvistettavana Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa
httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitustuulivoimaindexphp
Pohjois-Savon laadittavana olevat maakuntakaavat
Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava
Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi 1542011 voimaan tulleen maankaumlyttouml- ja rakennuslain
muutoksen (3192011) sekauml toimialan nopean kehittymisen vuoksi Kaupan maakuntakaavaa varten on laadittu
koko Pohjois-Savon kattava palveluverkkoselvitys Maakuntakaavaluonnos tulee naumlhtaumlville syksyllauml 2013 Maa-
kuntakaavassa on tarkoitus esittaumlauml mm myoumls tuulivoimaa koskevia taumlydennyksiauml Aineisto on osoitteessa
httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusKauppaindexphp
10
3 Ympaumlristoumln ominaispiirteet nykytila ja ongelmat
31 Luonnonvarat ja ympaumlristoumln tila
Pohjois-Savon metsaumlvarat ovat runsaat Pohjois-Savon maa-alasta (165 milj ha) on metsaumltalousmaata 83
Rehevien kasvupaikkojen eli lehtojen lehtomaisten kankaiden ja tuoreiden kankaiden osuus metsaumlmaasta on
kolme neljaumlsosaa Laumlhes puolet maakunnan metsikoumlistauml on luokiteltu metsaumltaloudellisesti hyviksi Metsien kehi-
tysluokkajakauma on laumlhellauml metsaumltaloudellista tavoitetta Pohjois-Savon metsien hoito ja kaumlyttouml on sertifioitu
PEFC-kriteerien mukaisesti vuodesta 2000 laumlhtien
11
Pohjois-Savon maankaumlyttouml
Metsaumltalouden tuotannon arvo on noin 380 milj euroa vuodessa mistauml kantorahatulojen osuus on noin 150 milj
euroa Loppuosa tuotannon arvosta on korjuun ja laumlhikuljetuksen palkkioita eli metsaumltalouden tuotannon vaiku-
tukset ovat alue- ja paikallistalouteen erittaumlin suuret Pohjois-Savon metsaumlohjelman mukaisesta kestaumlvaumlstauml hak-
kuumaumlaumlraumlstauml toteutuu vain n 75 Metsaumlvarat ovat alikaumlytettyjauml
Pohjois-Savon metsaumlvarat v 2010
Metsaumlmaata
Yksityiset omistavat
Yksityismetsaumlloumlitauml
Puuston tilavuus
Puuston kasvu
Taimikoita
Uudistuskypsiauml metsiauml
Markkinahakkuut
Tiukasti suojellut metsaumlt
Kuolleen puuston tilavuus
Raakapuun kokonaiskaumlyttouml
Bruttokantorahatulot
1 393 000 ha
955 000 ha
25 440 kpl
166 000 000 msup3
8 650 000 msup3v
20
12
4 700 000 msup3v
22 000 ha
35 msup3ha
4 256 000 msup3v
154 miljeuroa
Tiedot Pohjois-Savon metsaumlohjelma 2012-15Metsaumlntutkimuslaitos
Viljelyksessauml oleva peltoala (150 000 ha) on kasvanut lievaumlsti viime vuosina huolimatta tilojen maumlaumlraumln
vaumlhenemisestauml Pohjois-Savossa luonnonolot ovat maanviljelylle suotuisat ja alueen maataloustuotanto on
poikkeuksellisen intensiivistauml erityisesti maidon- ja lihantuotannossa Alueen 1400 maitotilaa tuottavat vuosittain
maitoa 300 miljoonaa litraa mikauml on 14 koko maan tuotannosta Yhdessauml vesistoumljen luontaisen mataluuden
ja rehevoumlitymisherkkyyden kanssa pitkaumlaikainen ulkoinen ravinnekuormitus on johtanut toistuviin ja laajamittaisiin
vesistoumljen vedenlaatuongelmiin erityisesti Ylauml-Savossa Iisalmen reitillauml Nautakarja tuottaa lantaa Pohjois-Sa-
vossa v 2013 18 miljoonaa m3 Maumlaumlrauml on hieman lisaumlaumlntynyt viime vuosina nautakarjan maumlaumlraumln kasvaessa
Lanta hyoumldynnetaumlaumln pelloilla lannoitteena Tilojen elaumlinyksikkoumlmaumlaumlrien ja lannanlevityspinta-alan lisaumlaumlntyessauml
lannan kuljetusetaumlisyydet kasvavat
Pohjois-Savon pinta-alasta on vettauml 18 Valtaosassa Pohjois-Savon jaumlrvistauml (76) ekologinen tila on
vaumlhintaumlaumln hyvauml Jokivesistoumlissauml hyvauml tila toteutui harvemmin noin 60 ssa luokitelluissa joista Vesien tilassa
on selviauml alueellisia eroja erityisesti maakunnan etelaumlosan suuret reittivedet ovat vain vaumlhaumln ihmistoiminnan
muuttamia kun taas tilaltaan heikentyneet vesistoumlt keskittyvaumlt paumlaumlosin Iisalmen reitille Jaumlrvien tilaa on heikentauml-
nyt erityisesti niiden rehevoumlityminen jokien tilaa myoumls rakenteelliset muutokset
Pohjois-Savon suuret jaumlrvet (yli 40 km2) ovat saumlilyneet ekologisesti hyvaumlssauml tilassa vain Onkiveden Suuren
Ruokoveden ja Varkauden alapuolisen Siitinselkauml-Vuoriselaumln tila on hyvaumlauml huonompi Eniten muutoksia on ta-
pahtunut luonnostaan runsasravinteisilla jaumlrvillauml joiden viljaville valuma-alueille on keskittynyt runsaasti maata-
loutta Myoumls matalista runsashumuksista jaumlrvistauml vain noin puolet on enaumlauml hyvaumlssauml tilassa Kemiallinen tila on
hyvauml jokseenkin kaikissa pintavesissauml Oravilahden ja Retusen alueella tosin esiintyy korkeahkoja nikkelipitoi-
suuksia ja kemiallisen tilan arviointi vaatii siellauml lisaumlselvityksiauml Muutamien entisten kaivosten laumlhiympaumlristoumlssauml on
havaittu edelleen toiminnasta peraumlisin olevien raskasmetallipaumlaumlstoumlt ja Talvivaaran kaivoksen paumlaumlstoumljauml on havaittu
Nilsiaumln reitin vesistoumlissauml Varkauden Huruslahdelta on mitattu korkeita pitoisuuksia haitta-aineista erityisesti or-
gaanisista tinayhdisteistauml
12
Kokonaisarvio pintavesien tilasta ja ulkoisen fosforikuormituksen vaumlhennystavoitteet Pohjois-Savossa
(laumlhde Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma 23112009)
13
(laumlhde Pohjois-Savo ELY-keskus)
Pohjois-Savon alueella pohjavesi on yleensauml hyvaumllaatuista Pohjaveden kemiallisessa laadussa on kui-
tenkin paikallisia ja alueellisia eroja Pohjois-Savossa tyypillisenauml ongelmana on pohjaveden lievauml happa-
muus Luonnollisten tekijoumliden lisaumlksi ihmistoiminta voi vaikuttaa pohjaveden happamuuteen Pohjois-Savossa
suurimman riskin pohjaveden laadulle aiheuttavat liikenne pienteollisuus sekauml maa-aineksen otto ja siihen liittyvauml
toiminta Liikenteen osalta riskin pohjaveden laadulle aiheuttaa erityisesti teiden suolauksesta johtuvat klori-
dipaumlaumlstoumlt
Pohjois-Savossa on luokitettu 170 pohjavesialuetta (luokat I ja II) joista 99 aluetta on vedenhankintakaumlytoumlssauml
Pohjois-Savon pohjavesivarat ovat jakautuneet epaumltasaisesti alueen harvoille harjumuodostumille Pohjois-Sa-
von pohjavesialueiden maumlaumlraumlllinen tila on arvioitu hyvaumlksi eli keskimaumlaumlraumlinen vuotuinen vedenotto ei ylitauml muo-
dostuvan uuden pohjaveden maumlaumlraumlauml eikauml pohjavedenpinnan korkeus ihmistoiminnan vaikutuksesta pysyvaumlsti
laske Vuoden 2013 arvion perusteella ihmistoiminta uhkaa vakavasti pohjaveden tilaa yhdeksaumlllauml vedenhankin-
takaumlytoumlssauml olevalla pohjavesialueella Naumliden riskialueiden maumlaumlrauml on kasvanut edellisestauml arviosta seitsemaumlllauml
Paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti pohjaveden tila on vaarantunut taajama-asutuksen kattamilla pohjavesialueilla joille on sijoittu-
nut huomattavasti erilaisia ihmistoimintoja Eniten pohjavedelle riskejauml aiheuttavia toimintoja sijoittuu Iisalmen
Lapinlahden Siilinjaumlrven ja Suonenjoen keskustaajamien laumlheisyydessauml sijaitseville pohjavesialueille Suurin osa
pilaantumisriskissauml olevista pohjavesialueista on erittaumlin taumlrkeitauml yhdyskuntien vedenhankinnassa
Kaikki Pohjois-Savon kuntien keskustaajamat kaumlyttaumlvaumlt pohja- tai tekopohjavettauml Keskitetyn vesihuollon piirissauml
on 94 ja jaumltevesihuollon piirissauml 80 asukkaista Pohjois-Savossa asuu yleisen viemaumlriverkoston ulkopuolella
noin 50 000 asukasta Loma-asukkaiden maumlaumlrauml on suurin piirtein yhtauml suuri Taumlrkeimmaumlt kehittaumlmistarpeet liitty-
vaumlt vesihuollon varmentamiseen sekauml jaumltevesihuollon jaumlrjestaumlmiseen harvaan asutuilla alueilla Haja-asutusalu-
een kiinteistoumljen on taumlytettaumlvauml jaumltevesien puhdistustehosta asetetut vaatimukset 112014 mennessauml Haja-asu-
tusalueen jaumltevedet ovat maatalouden jaumllkeen suurin vesistoumljen fosforikuormittaja Jaumltevedet voivat pilata myoumls
pohjavesiauml
Harjut ja kalliot ovat olennainen osa pohjoissavolaista maisemaa Harjut ovat perinteisesti toimineet liiken-
nevaumlylinauml ja useimmat Pohjois-Savon taajamat sijaitsevat harjualueilla Monet maakunnan harju- ja kallioalueista
ovat merkittaumlviauml luonnon- ja maisemansuojelun kannalta Pohjois-Savon harjujaksot ovat taumlrkeitauml myoumls yhdys-
kuntien vedenhankinnalle
14
Hiekka- ja soravaroja on Pohjois-Savossa noin 1 700 milj m3 joista mahdollisesti kaumlytettaumlvissauml on noin 15 eli
260 milj m3 Karkean kiviaineksen vaumlhaumlistauml osuutta on enenevaumlssauml maumlaumlrin korvattu kalliokiviaineksella ja myoumls
murskauskelpoisella moreeniaineksella Ottotoiminta tulee tulevaisuudessa kohdistumaan yhauml enemmaumln kallio-
peraumln kiviaineksiin Maakuntakaavoissa on otettu huomioon harju- kallio- ja moreenimuodostumien suojelu ja
hyoumldyntaumlminen osoittamalla valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittaumlvaumlt maa-aineslailla suojeltavat alueet
ja vastaavasti alueet jotka ovat hyoumldynnettaumlvissauml
Pohjois-Savossa on yli 20 han soita 167 000 ha Tuotantokunnossa olevia turvetuotantoalueita oli v 2012
Pohjois-Savossa 80 kpl yhteensauml 4500 ha Tuotantoalueita on erityisesti Iisalmen reitin ja Rautalammin reitin
pohjoisosissa Maakuntakaavalla pyritaumlaumln ohjaamaan turvetuotanto luonnontilansa menettaumlneille kauttaaltaan
ojitetuille soille
Pohjois-Savon yhdyskuntajaumltteet kaumlsitellaumlaumln kolmessa kunnallisten jaumltehuoltoyhtioumliden jaumltekeskuksessa
Kuopiossa Iisalmessa ja Leppaumlvirralla Teollisuuslaitoksilla kuten kaivosteollisuudella ja yrityksillauml on lisaumlksi
omia jaumltteenkaumlsittelypaikkoja Biohajoavien jaumltteiden sijoittamista kaatopaikoille tullaan rajoittamaan vn 2016
alusta Itauml-Suomen tarpeisiin suunnitellun jaumltteenpolttolaitoksen ympaumlristoumllupahakemus on vireillauml Laitos sijoit-
tuu Leppaumlvirran Riikinnevalle Valtakunnallisena tavoitteena on ettauml vuonna 2016 kaatopaikoille paumlaumltyisi loppu-
sijoitettavaksi yhdyskuntajaumltteestauml enintaumlaumln 20
Pohjois-Savon maakuntakaavoissa on esitetty luonnonsuojelualueita n 67 000 ha vesialueet mukaan lu-
kien Suojelumerkinnaumlt koostuvat Natura 2000 ndashohjelman ja valtakunnallisten suojeluohjelmien sekauml maakunnal-
lisesti merkittaumlvistauml alueista Suojelualueverkosto taumlydentyy erityisesti Metso-ohjelmalla Soidensuojelun taumlyden-
nysohjelman laadinta on aloitettu v 2013 Suurin osa maakunnan uhanalaisista kasvilajeista esiintyy perinneym-
paumlristoumlissauml lehdoissa ja soilla
Pohjois-Savon ilmanlaatu on paumlaumlasiassa hyvauml Kuopion ja Siilinjaumlrven ilmanlaatuun vaikuttivat eniten tieliiken-
teen paumlaumlstoumlt Teollisuuden paumlaumlstoumlistauml aiheutui paikallisia hajuhaittoja Hengitettaumlvien hiukkasten (PM10) kohon-
neet pitoisuudet ovat pahin paikallinen ilmanlaatukysymys taajamissa Hiekoitushiekan poumllyaumlminen on ongelma
Kuopiossa Suurimmat hiukkaspitoisuudet taajamissa johtuvat liikenteestauml
Hapanta laskeumaa merkittaumlvaumlmpi ongelma Pohjois-Savossa on maaperaumln pilaantuminen paikallisesti
Pohjois-Savossa on noin 70 sellaista maa-aluetta joilla katsotaan olevan erityistauml kunnostustarvetta pilaantunei-
suutensa ja sijaintinsa vuoksi
Pohjois-Savossa oli v 2012 134 000 asuntoa ja 31 000 vapaa-ajan asuntoa Tyoumlpaikka- ja asuntorakenta-
minen edistyy erityisesti valtatien 5 ja Savon radan varressa (kts kuva Maankaumlyttouml) Kuopio on maakunnan
vahvin tyoumlpaikkakeskittymauml Tyoumlssauml kaumlydaumlaumln ympaumlryskunnista myoumls Varkaudessa Iisalmessa Vieremaumlllauml ja
Keiteleellauml ja Leppaumlvirralla Kuntien kaavallinen valmius rakentamisen ohjaukseen on hyvauml Merkittaumlvimmaumlt ve-
sistoumlalueet on yleiskaavoitettu
Pohjois-Savon kulttuuriympaumlristoumlauml inventointiin Kuopion seudun ja Pohjois-Savon maakuntakaavoja laa-
dittaessa Tyoumln tuloksena maakuntakaavoissa on esitetty n 600 kulttuuriympaumlristouml- ja rakennussuojelualuetta
ja -kohdetta joista 70 on valtakunnallisesti merkittaumlviauml
15
32 Energia ja kasvihuonepaumlaumlstoumlt
Energian kaumlyttouml
Pohjois-Savossa kaumlytettiin primaumlaumlrienergiaa vuonna 2010 yhteensauml 16 179 GWh Uusiutuvan energian osuus
primaumlaumlrienergiasta on Pohjois-Savossa 38 Itauml-Suomessa oli 57 ja koko maassa 27 Muuhun Itauml-Suo-
meen verrattuna Pohjois-Savon energiaomavaraisuus oli v 2010 pienempi (50 Itauml-Suomi 61 ) ja turpeen
merkitys suurempi (13 Itauml-Suomi 7 )
Pohjois-Savon primaumlaumlrienergian kulutus v 2010 (GWh)
Uusiutuva saumlhkouml 1 542
Puuenergia 3 985
Laumlmpoumlpumput 358
Muut uusiutuvat 250
Laumlmmitysoumlljy 1 135
Turve 2 171
Liikenne 2 183
Moottorioumlljy 562
Muut ei uusiutuvat 157
Uusiutumaton saumlhkouml 3 837
Yhteensauml 16 179
Uusiutuvan energian osuus 379
) Sisaumlltaumlauml myoumls liikenteen polttoaineen bio-osuuden v 2010 ) Sisaumlltaumlauml vain liikenteen polttoaineen fossiilisen
osuuden v2010 ) Tuontisaumlhkoumln mukana tullut uusiutumaton osuus
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
Primaumlaumlrienergian kulutusjakauma Pohjois-Savossa 2010
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
16
Pohjois-Savon teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa polttoaineteholtaan kaumlytetyin polttoaine v 2010 oli turve
(37 ) Myoumls puuta (27 ) mustalipeaumlauml (22 ) ja raskasta polttooumlljyauml (10 ) kaumlytettiin merkittaumlvaumlsti Yhteensauml
polttoaineita kaumlytettiin 5966 GWha vastaava maumlaumlrauml
Pohjois-Savon teollisuuden- ja energiantuotannon polttoaineiden kaumlyttouml (GWh) vuonna 2010
(laumlhde Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt ja -nielut
Pohjois-Savon kulutusperaumliset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat v 2010 yhteensauml 3148 kt CO2-ekv Asukasta koh-
den paumlaumlstouml oli 127 t CO2-ekv Vuonna 2010 asukasmaumlaumlrauml oli 247 943 henkiloumlauml
Pohjois-Savon maakunnan kasvihuonepaumlaumlstoumltasetta ei ole aiemmin laskettu joten vertailupohjaa aiempiin
vuosiin ei ole saatavissa Koko Suomen vuoden 2010 paumlaumlstoumlistauml Pohjois-Savon osuus oli 4 Suurimmat
kunnittaiset kokonaispaumlaumlstoumlt Pohjois-Savossa olivat Kuopion Varkauden ja Siilinjaumlrven kunnissa Asukaslukuun
suhteutettuna suurimmat paumlaumlstoumlt olivat Lapinlahden Vieremaumln ja Varkauden kunnissa
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljakauma v 2010 (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-
Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
17
Suomen Pohjois-Savon ja Etelauml-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt sektoreittain v 2010
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Maankaumlytoumln kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen ja -nielujen taselaskennassa vuodelle 2010 selvitettiin puuston metsauml-
maan maaperaumln viljelysmaiden ja turvetuotantoalueiden paumlaumlstoumlt ja nielut vuosina 2008-2010 Vesistoumljen ja luon-
nontilaisten soiden paumlaumlstoumljauml ja nieluja ei selvitetty koska kasvihuonekaasulaskennoissa tarkastellaan vain ihmis-
ten toiminnasta aiheutuvat vaikutukset paumlaumlstoumlihin ja nieluihin Molemmissa maakunnissa maankaumlyttoumlsektori on
kasvihuonekaasujen nettonielu Vuonna 2010 Pohjois-Savon maankaumlyttoumlsektorin nettonieluvaikutus oli 26 Mt
CO2-ekv
Puuston kasvu on ylittaumlnyt hakkuista ja muusta poistumasta aiheutuvan puuston vaumlhenemaumln joten puuston ko-
konaismaumlaumlrauml metsissauml on kasvanut vuosittain Koska puusto sitoo hiilidioksidia merkitsee suurempi puuston
maumlaumlrauml lisaumlaumlntynyttauml hiilidioksidin sitoutumista ilmasta puihin Vuosittainen hiilidioksidin poistuma lasketaan puus-
ton kasvun ja poistuman erotuksena Metsien vuotuinen poistuma on vaihdellut vuosien 2008 2009 ja 2010 vaumllillauml
johtuen laumlhinnauml hakkuumaumlaumlrien muutoksista Suurimmillaan metsien nieluvaikutus oli vuonna 2009 noin 4 Mt
CO2-ekv sekauml Etelauml- ettauml Pohjois-Savossa Vuonna 2010 nieluvaikutus oli Pohjois-Savossa 28 Mt CO2-ekv
Puuston lisaumlksi maankaumlyttoumlsektorin kasvihuonekaasutaseeseen vaikuttavat metsien maaperauml viljelysmaa ja tur-
vetuotantoalueet Kangasmaat metsauml- ja maatalousmailla sitovat hiiltauml Sen sijaan orgaaninen metsauml- ja maata-
lousmaa sekauml turvetuotantoalueet ja metsien kasvatuslannoitus vapauttavat kasvihuonekaasuja
18
Etelauml- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina 2008-2010 sekauml maatalousmaan ja turvetuotannon paumlaumls-
toumlt vuonna 2010 (kt CO2) (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuone-
kaasutaseet 2010)
Pohjois-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat yhteensauml 3148 kt CO2-ekv v 2010 ja maan-
kaumlyttoumlsektorin nettonielu 2600 kt CO2-ekv Yhteen laskettuna paumlaumlstoumlt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin
nieluvaikutukset v 2010
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumltase vuonna 2010 (kt CO2-ekv)
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 verkko-osoitteessa httpwwwympa-
ristofidownloadaspcontentid=139215amplan=fi
19
4 Maakuntaohjelman kannalta merkityksel-liset ympaumlristoumltavoitteet
41 Valtakunnalliset ympaumlristouml- ja ilmastotavoitteet
Valtakunnalliset aluekehittaumlmistavoitteet 2011 ndash 2015
Valtioneuvosto paumlaumltti 15122011 hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittaumlmistavoitteista Paumlaumltoumlk-
sellauml tarkennetaan alueiden kehittaumlmislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittaumlmistoimenpiteiden painopis-
teet Alueiden kehittaumlmistavoitteet kiteytetaumlaumln taumlssauml paumlaumltoumlksessauml kolmeen yleiseen linjaukseen 1) Vahvistetaan
alueiden kilpailukykyauml ja elinvoimaisuutta 2) Edistetaumlaumln vaumlestoumln hyvinvointia ja 3) Turvataan hyvauml elinympaumlristouml
ja kestaumlvauml aluerakenne
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet
Valtakunnallisilla alueidenkaumlyttoumltavoitteilla (VNp 132009) pyritaumlaumln toimivaan ja kestaumlvaumlaumln aluerakenteeseen Ta-
voitteiden toteutumista tulee edistaumlauml valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa ja kuntien
kaavoituksessa Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin 1) Toimiva
aluerakenne 2) Eheytyvauml yhdyskuntarakenne ja elinympaumlristoumln laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintouml virkistys-
kaumlyttouml ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6)
Luonto- ja kulttuuriympaumlristoumlinauml erityiset aluekokonaisuudet
Energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050
Valtioneuvosto asetti 2762013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen
2050 Komitean toimikausi on 2862013 ndash 3052014 Energia- ja ilmastokomitean tehtaumlvaumlnauml on valmistella ener-
gia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Siinauml arvioidaan keinot ja kustannukset vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan raken-
tamiseksi ja kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseksi 80ndash95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050
mennessauml
Paumlaumlministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitkaumln aikavaumllin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta
johon paumlaumlstaumlaumln noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa vuoteen 2050 kasvihuonekaasupaumlaumls-
toumljen vaumlhentaumlmiseksi kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen kaumly-
toumln tehostamiseksi
Komitean tulee arvioida erityisesti Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa eurooppalaiseen energia- ja ilmasto-
politiikkaan sekauml laajempaan kansainvaumlliseen kehitykseen Samaten tulee arvioida eri toimien vaikutuksia yhteis-
kunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin Komitea toimittaa esityksensauml hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan mi-
nisterityoumlryhmaumln kaumlsiteltaumlvaumlksi viimeistaumlaumln kevaumlaumlllauml 2014
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategia (2008 paumlivitetty 2013)
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetaumlaumln EU n ilmasto- ja energiapaketin edellyttaumlmaumlt toimenpi-
teet Suomessa mm kasvihuonekaasujen vaumlhennystavoitteiden energian hankinnan uusiutuvan energian ja
energiatehokkuuden osalta Tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysaumlyttaumlminen ja kaumlaumlntaumlminen las-
kuun vuoteen 2020 mennessauml Samalla ajanjaksolla uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 iin energian
20
loppukaumlytoumlstauml Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmistavoitteeksi ei-paumlaumlstoumlkauppasektorilla on asetettu 16
vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessauml
Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttaumlauml energiankaumlytoumln tehostamista erityisesti asumisessa rakenta-
misessa ja liikenteessauml Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperaumlisen energian jaumltepolttoaineiden
laumlmpoumlpumppujen biokaasun ja tuulienergian kaumlyttoumlauml on lisaumlttaumlvauml voimakkaasti Kuten EUn strategia myoumls Suo-
men strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympaumlristoumlllisen kestaumlvyyden toimitusvarmuuden ja kilpailuky-
vyn
Energia- ja ilmastostrategian paumlivitystyouml aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011 Paumlivityk-
sellauml varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekauml val-
mistetaan tietauml kohti pitkaumln aikavaumllin tavoitteita Uuteen strategiaan on myoumls yhdistetty mineraalioumlljyn kaumlytoumln vauml-
hentaumlmisohjelma
Kansallinen luonnonvarastrategia (2009)
Luonnonvarastrategian tavoitteet ovat 1) Suomessa on menestyvauml korkean arvonlisaumln biotalous 2) Suomi hyouml-
dyntaumlauml ja kierraumlttaumlauml materiaalivirtoja tehokkaasti 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisaumlarvoa ja paikal-
lista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edellaumlkaumlvijauml luonnonvarakysymyksissauml
Valtakunnallinen jaumltesuunnitelma (2008)
Suunnitelma sisaumlltaumlauml Suomen jaumltehuollon paumlaumlmaumlaumlraumlt ja tavoitteet vuoteen 2016 sekauml keskeiset toimet niiden
saavuttamiseksi Jaumltesuunnitelman tavoitteet ovat
jaumltteen syntymistauml ehkaumlistaumlaumln
jaumltteiden materiaalikierraumltystauml ja biologista hyoumldyntaumlmistauml lisaumltaumlaumln
kierraumltykseen soveltumattoman jaumltteen polttoa lisaumltaumlaumln
turvataan jaumltteiden haitaton kaumlsittely ja loppusijoitus
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls energiatehokkuudesta (2010)
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksessauml energiatehokkuustoimenpiteistauml esitetaumlaumln toimenpideohjelma jonka avulla
toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kaumlaumlntaumlmisestauml laskuun
ERA17 -toimintaohjelma (2010)
ERA17 on toimintaohjelma jonka tarkoituksena on rakennetun ympaumlristoumln energiatehokkuuden parantaminen
sen aiheuttamien paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlminen ja uusiutuvan energian kaumlytoumln edistaumlminen Ohjelman tavoitteena on
tehdauml Suomesta energiaviisauden edellaumlkaumlvijauml vuoteen 2017 mennessauml ja tehdauml Suomen rakennetusta ympauml-
ristoumlstauml maailman paras vuoteen 2050 mennessauml
Kestaumlvaumln kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012)
Kulutuksen ja tuotannon ohjelman paumlivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmis-
tavoitteet ovat niin haastavia ettauml niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisaumlksi myoumls muutosta yksi-
tyisessauml ja julkisessa kulutuksessa Siitauml huolimatta ettauml yksittaumlisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja mate-
riaalitehokkuus on viime vuosina parantunut kulutuksen maumlaumlraumln kasvu on syoumlnyt naumlin saavutetut ympaumlristouml-
hyoumldyt Vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiauml ehdotuksia
21
Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua
Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-
taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman
mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on
1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella
pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila
vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-
kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-
nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-
tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-
meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka
ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle
Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015
Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-
loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen
maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu
42 Maakunnalliset tavoitteet
Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-
raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia
- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-
raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015
httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015
- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015
httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf
- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-
men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359
- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-
loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )
- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-
tId=sk33911104629743ampcmd=download) )
- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-
quence=2)
- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )
- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-
von_matkailustrategia2015pdf )
- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)
- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
2
3
1 Johdanto
Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (2002005) tuli voimaan
162005 Taumlmauml ns SOVA-laki ja sitauml taumlydentaumlvauml valtioneuvoston asetus (3472005) sisaumlltaumlvaumlt saumlaumlnnoumlksen tylei-
sestauml velvollisuudesta arvioida ympaumlristoumlvaikutuksia suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa sekauml saumlaumlnnoumlkset
tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympaumlristoumlarvioinnista SOVA-lailla ja -asetuksella toteutettiin EYn direktiivi
tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (200142EY)
Maakuntaohjelma on SOVA-asetuksen mukaan suunnitelma tai ohjelma johon tulee soveltaa SOVA-lain mu-
kaista ympaumlristoumlarviointia
Vaikutusten arviointi on viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun liittyvauml prosessi joka tukee suun-
nitelman tai ohjelman valmistelua toteutusta ja seurantaa sekauml valmisteluun liittyvaumlauml vuorovaikutusta Arviointi
tuottaa ensisijaisesti tietoa suunnitelman ja sen vaihtoehtojen vaikutuksista mutta myoumls edistaumlauml osallistumista ja
yhteistyoumltauml
Taumlssauml ympaumlristoumlselostuksessa kuvataan maakuntaohjelman 2014-2017 keskeiset ympaumlristoumlvaikutukset Ympauml-
ristoumlselostuksen on laatinut Pohjois-Savon liitto yhteistyoumlssauml alueviranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa
2 Maakuntaohjelman paumlaumlasiallinen sisaumlltouml paumlaumltavoitteet sekauml suhde muihin suunni-telmiin ja ohjelmiin
21 Yleistauml
Maakuntaohjelman asema maakunnan liiton suunnittelujaumlrjestelmaumlssauml ilmenee oheisesta kaaviosta
4
22 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 -
Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2014 - 2017
Maakunnan suunnittelu kaumlsittaumlauml kolme lakisaumlaumlteistauml suunnitelmaa maakuntasuunnitelman
maakuntakaavan ja maakuntaohjelman
Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014 ndash 2017 paumlivitys on tehty samassa val-
misteluprosessissa
Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyvaumlksyi syksyllauml 2009 maakuntastrategian toimintalinjoiksi (1) aluetalouden
uudistuminen (2) tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen (3) hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi sekauml (4) toimiva ja ta-
loudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekauml saavutettavuus Toimintalinjoja ja niiden tavoitteita ei ole tarvetta muut-
taa mutta niiden toteuttaminen on taumlssauml uudessa ohjelmassa paumlivitetty Lisaumlksi strategiaosassa maumlaumlritellaumlaumln
Pohjois-Savon innovaatiokaumlrjet
Pohjois-Savoon Suomeen ja koko Eurooppaan kohdistuvat ulkoiset paineet pakottavat (1) talouden jatkuvaan
uudistamiseen innovoinnin osaamiskeskittymien ja tuottavuuden avulla Taumlllaisia paineita ovat mm koveneva
kustannus- ja innovaatiokilpailu uusien osaamiskeskusten ja kasvualueiden nousu uusien teknologioiden ja lii-
ketoimintatapojen kaumlyttoumloumln otto sekauml suhdannevaihtelut ja markkinoiden kysynnaumln rakenteelliset muutokset
Suomi on kymmenen vuoden ajan menettaumlnyt asemaansa metsauml- ja elektroniikkateollisuudessa ja myoumls suoma-
laisen puuraaka-aineen kilpailukyky kemiallisessa metsaumlteollisuudessa on uhattuna
Pohjois-Savon maakuntastrategian ytimet
Sisaumlinen paine
Niukkeneva
tyoumlvoiman tarjonta
vanheneva
ikaumlrakenne julkisen
talouden
kestaumlvyysvaje
Ulkoiset paineet
Kansainvaumllinen
kilpailu EUn
erillisohjelmien
hyoumldyntaumlminen EUn
epaumlvakaus
suhdannejaksot
kustannus- ja
osaamispaineet
keskittyvauml ja
hidastuva kasvu
talouden
rakennemuutokset
energia ja raaka-
aineet
ilmaston muutos
Kestaumlvauml aluerakenne ja
saavutettavuus
Aluetalouden
uudistuminen
Tyoumlvoiman
riittaumlvyys ja
osaaminen
Hyvinvointi-
palvelut ja
hyvinvointi
Ihmisten hyvinvointi
ja yritysten
menestys
5
Globaalit muutokset tarjoavat myoumls mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan ja pohjoissavolaisen osaamisen ja
raaka-aineiden hyoumldyntaumlmiseen Taumlllaisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi ilmaston muutoksen torjunta ja vesi-
teknologia uudet puuhun perustuvat biopohjaiset raaka-aineet ja bioenergia sekauml elintarvikkeet uudet laumlaumlkkeet
ja hoitoteknologiat
Teknologiateollisuudesta on noussut vastavirtastrategia osoituksena siitauml ettauml valmistavassa teollisuudessa ja
sen palveluissa voidaan oikeilla toimintatavoilla ja osaamisella paumlrjaumltauml myoumls Kauko-Idaumln kilpailun kanssa Teolli-
suuden kilpailukykyauml nostetaan tuottavuutta lisaumlaumlmaumlllauml sekauml uusia tuotteita palveluja ja tuotantomenetelmiauml no-
peasti innovoimalla
Sisaumliset paineet Pohjois-Savossa kuten koko Itauml-Suomessa kohdistuvat (2) tyoumlvoiman maumlaumlraumlaumln ja osaamiseen
koulutusresurssien riittaumlvyyteen sekauml ihmisten nyt puutteellisen (3) hyvinvoinnin ja terveyden tason nostamiseen
ja hyvinvointipalvelujen kykyyn vastata vaumlestoumln ikaumlaumlntymisen myoumltauml kasvaviin maumlaumlraumlllisiin ja laadullisiin tarpeisiin
Tulevina vuosina tyoumlikaumlisten maumlaumlrauml tulee vaumlhenemaumlaumln pohjoissavolaisen vaumlestoumln ikaumlrakenteen vuoksi Vaumlhene-
misen lisaumlksi tyoumlikaumlisten joukko painottuu aikaisempaa enemmaumln vanhempiin ikaumlluokkiin Tyoumlvoiman tarjontaa
on monin tavoin lisaumlttaumlvauml Yksi taumlrkeimmistauml keinoista on vaumlestoumln hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen Poh-
jois-Savossa tyoumlikaumlisistauml suuri osa on tehottomasti tyoumlelaumlmaumln kaumlytoumlssauml huonojen elintapojen sairastamisen ja
tyoumlkyvyttoumlmyyden sekauml puutteellisen osaamisen vuoksi Hyvinvoinnin nosto on taumlrkeauml osa tyoumlvoiman riittaumlvyyden
turvaamisessa Toinen taumlrkeauml keino on lisaumltauml kaiken ikaumlisen tyoumlvoiman osaamista ja saada kaikki nuoret opiske-
lemaan ja tyoumlhoumln
(4) Aluerakenne ja saavutettavuus vaikuttavat maakunnan vetovoimaan siihen missauml yritykset saavat hyvaumlt pe-
rusedellytykset toiminnalleen ja miten vaumlestouml sijoittuu ja muuttaa Yritykset ja tyoumlntekijaumlt tarvitsevat nopeaa ja
joustavaa saavutettavuutta liikenteessauml ja tietoliikenteessauml Liikenteellistauml saavutettavuutta Savon radan kunnos-
tus ja nopeutus maakunnan pitkittaumlis- ja poikittaistieyhteydet (VT5 ja VT9) kilpailun saumlilyttaumlminen lentoliiken-
teessauml sekauml logististen kustannusten alentaminen Maito- ja metsaumltalouden sekauml matkailun tarvitsemat tieyhtey-
det ovat maaseudun kehitykselle merkittaumlviauml
Maakunnan ulkoisen saavutettavuuden hoitaminen edellyttaumlauml usean maakunnan keskinaumlistauml yhteistyoumltauml tyoumlssauml-
kaumlyntialueiden saavutettavuus riippuu enemmaumln maakunnan ja kuntaryhmien ratkaisuista Energian kallistuessa
ja ilmaston muutosta torjuttaessa sellainen aluerakenne on vetovoimainen missauml yritysten asukkaiden ja palve-
lujen hakijoiden on tehokasta liikkua ja joukkoliikenne on palvelukykyinen Energiatehokas ja hyvin saavutetta-
vissa oleva aluerakenne ei vaumlhennauml viihtyisaumln asuinympaumlristoumln merkitystauml
Kaikkia toimintalinjoja koskettavia tavoitteita ovat Kuopion kasvu ja onnistuminen maakunnan tampk ja vaumlestoumln ve-
turina sekauml Itauml-Suomen kyky puolustaa aluekehityksessauml tarvittavia resursseja
Maakuntaohjelma kattaa maakuntasuunnitelmasta seuraavan neljaumln vuoden aikana valittavat ja kuljettavat polut
Edellauml kuvatuilla taistelukentillauml tarvittavat toimenpiteet esitellaumlaumln maakuntaohjelmassa toimintalinjoittain
Yhteenveto maakuntaohjelman toimenpidealueiden sisaumllloumlistauml on seuraavassa kuviossa
6
23 Muut ohjelmat
EU-ohjelmat
Ohjelmakauden 2014ndash2020 valmistelu on kesken kesaumlllauml 2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman
maaseuturahaston Euroopan alueellisen yhteistyoumln ohjelmien sekauml ENI-ohjelmien valmistelu on edennyt eri tah-
tiin Komission esityksen mukaisesti kaikilla rahoitusohjelmilla toteutetaan Eurooppa 2020 ndashstrategiaa ja ohjel-
mien painopisteet on valittu em strategian temaattisten tavoitteiden pohjalta Oheisessa taulukossa on esitetty
Pohjois-Savon naumlkoumlkulmasta taumlrkeiden rahoitusohjelmien valmisteluvaiheen painopistevalinnat
Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma on synteesi Itauml- ja Pohjois-Suomessa sekauml Etelauml- ja Laumlnsi-Suomessa
valmistelluista alueellisista suunnitelmista jotka puolestaan perustuvat Euroopan unionin ja kansallisten saumlaumldoumls-
ten lisaumlksi alueen maakuntaohjelmiin muihin alueellisiin suunnitelmiin sekauml tyouml- ja elinkeinoministerioumln antamiin
valtakunnallisiin linjauksiin Alueellisilla suunnitelmilla on yhteys myoumls rajat ylittaumlvaumlaumln yhteistyoumlhoumln ja ohjelma-
alueella toteutettaviin muihin EU-ohjelmiin Eurooppa 2020 -strategiaa toteutetaan yhteistyoumlssauml Interreg-tyyppis-
ten ohjelmien maaseutuohjelman sekauml meri- ja kalatalousohjelman kanssa
Hallitusohjelman mukaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankerahoitusta kohdennetaan entistauml voimak-
kaammin uusien elinkeinojen aikaansaamiseen tyoumlllisyyden parantamiseen kasvuhakuiseen yritystoimintaan ja
7
paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) painopistealueina ovat vaikeimmassa tyoumlmarkkina-
asemassa olevien tyoumlllistaumlminen ja tyoumlvoiman osaamisen kehittaumlminen Maantieteellisesti maaseuturahasto ra-
hoitus painottuu harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle ja EAKR- ja ESR-rahoitus taajamiin ja kaupunkikeskustoi-
hin Rahoituksen kohteena on yhteisiauml toimialoja kuten maaseudun mikroyritysten kehittaumlminen matkailu bio-
energian tuotanto ja TampK saavutettavuus sekauml uusiutuva energia
Alueellisella tasolla ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyoumlryhmaumlssauml (MYR) ja
sen sihteeristoumlssauml EU-ohjelmien toimeenpanossa jatketaan Pohjois-Savossa myoumlhemmin maumlaumlriteltaumlvien maa-
kuntaohjelman mukaisten teemojen kehittaumlmispanostuksia Maakunnan yhteistyoumlryhmaumln valinnan mukaan val-
mistellaan kehittaumlmisteemojen sisaumllloumlt ohjelmakaudelle 2014ndash2020 Rakennerahastovarojen maumlaumlrauml Suomessa
vaumlhenee tulevalla kaudella 26 joten kehittaumlmispanoksia tulee jatkossa hakea aktiivisemmin muista rahoitus-
laumlhteistauml kuten Euroopan alueellisen yhteistyoumln ohjelmista
Kansalliset ohjelmat
Suomen aluestrategia 2020-raportissa (TEM) vuodelta 2010 esitetaumlaumln kaikkien alueiden osaamisen ja kehittauml-
mispotentiaalin saamista mahdollisimman tehokkaaseen kaumlyttoumloumln perustuen niiden omiin laumlhtoumlkohtiin ja vah-
vuuksiin Tyouml- ja elinkeinoministeriouml on v 2012 hyvaumlksynyt kaupunkipolitiikan maaseutupolitiikan ja saaristopoli-
tiikan toimenpideohjelmat vuosille 2012-2015
Itauml- ja Pohjois-Suomi -kehittaumlmisohjelman rdquoKatse pohjoiseenrdquo -loppuraportti valmistui tammikuussa 2013 Ohjel-
maan sisaumlltyy 36 erilaista hankekokonaisuutta tai hanke-ehdotusta jatkotoimenpiteitauml varten Ne sisaumlltyvaumlt viiteen
valittuun painopistealaan Arktisuuden hyoumldyntaumlminen ja arktisen osaamisen vahvistaminen Venaumljaumln tuomien
mahdollisuuksien hyoumldyntaumlminen kestaumlvauml matkailu kaivannaisala sekauml puuraaka-aineen uudet tuotteet ja bio-
energia Ohjelmassa todetaan ettauml monet Itauml- ja Pohjois-Suomen merkittaumlvaumln kasvupotentiaalin aloista liittyvaumlt
luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen ja luontoarvojen tuotteistamiseen Alueen elinkeinojen tasapainoinen kehitys
edellyttaumlauml eri toimialojen kestaumlvaumlauml rinnakkaiseloa sekauml ympaumlristouml- ja sosiaalisten vaikutusten vahvaa hallintaa
8
Innovatiiviset kaupungit -ohjelma 2014-2020 (INKA) on uusi innovaatiotyoumlkalu joka korvaa osittain v 2013 paumlaumlt-
tyvaumln osaamiskeskusohjelman (OSKE) INKAn tavoitteena on synnyttaumlauml korkeaan osaamiseen perustuvia kilpai-
lukykyisiauml yrityksiauml ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistauml Suomeen Sitauml toteuttavat teemat ja
kaupunkiseudut (vastuukaupunki esitetty ensimmaumlisenauml) valittiin kaksivaiheisen hakumenettelyn perusteella v
2013 seuraavasti Tulevaisuuden terveys (Oulu Kuopio Paumlaumlkaupunkiseutu Tampere ja Turku) biotalous (Joen-
suu Jyvaumlskylauml ja Seinaumljoki) kestaumlvaumlt energiaratkaisut (Vaasa Lappeenranta ja Pori) aumllykaumls kaupunki ja uudis-
tuva teollisuus (Tampere Lahti Oulu Paumlaumlkaupunkiseutu ja Turku) sekauml kyberturvallisuus (Jyvaumlskylauml) Ohjelmaa
hallinnoi Tekes
Valtio tekee kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa jotka ovat Helsingin Tampereen Turun
Oulun Jyvaumlskylaumln Kuopion Lahden Porin Seinaumljoen Vaasan Joensuun ja Lappeenrannan kaupunkiseudut
Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvaumllistauml kilpailukykyauml sekauml roolia alueidensa ja
Suomen talouden vetureina Kuopion kaupunkiseutu sisaumlltaumlauml kuusi kuntaa (Kuopio Siilinjaumlrvi Suonenjoki Lep-
paumlvirta Tuusniemi ja Maaninka) Sopimuksen sisaumllloumlstauml paumlaumltetaumlaumln v 2013 loppuun mennessauml Ehdotus pohjau-
tuu kolmen teeman toteuttamiseen Kuopion kaupunkiseudun kehittaumlmiseen kansainvaumllisesti kilpailukykyisenauml
hyvinvoinnin ympaumlristoumln ja biojalostuksen innovaatiokeskittymaumlnauml kilpailukykyauml ja vetovoimaan vahvistavat
maankaumlytoumln ja liikenteen ratkaisut sekauml osaavan tyoumlvoiman turvaaminen ja syrjaumlytymisen ehkaumliseminen ja tyoumlt-
toumlmyyden vaumlhentaumlminen
Tyouml- ja elinkeinoministeriouml kaumlynnisti v 2013 pilottimenettelyhaun niille seutukaupungeille ja maakuntakeskuksille
jotka eivaumlt ole mukana valtion kasvusopimusmenettelyssauml Tarkoituksena on tukea innovatiivisia avauksia ja kau-
punkien yhteistyoumltauml vahvuuksiensa ja kasvupotentiaalinsa hyoumldyntaumlmisessauml sekauml edistaumlauml kilpailukykyauml Pilotti-
menettelyauml varten valitaan syksyllauml 2013 teemoja joiden koordinointiin TEM on varannut rahoitusta yhteensauml 250
000 euroavuosi Pohjois-Savosta Varkauden ja Iisalmen kaupungit ovat hakeneet pk-teollisuuden uudistaminen
ja kilpailukyky -teemaan jota koordinoi Rauman kaupunki
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet tukevat kansallisten ohjelmien tavoitteita
24 Maakuntakaavoitus
Maakuntaohjelman toteutuminen voi hankkeiden luonteesta riippuen kytkeytyauml maakunta- tai kuntakaavoituk-
seen Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan ovat seuraavat (maan-
kaumlyttouml- ja rakennuslaki 32 sect)
- Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekauml ryhdyttaumlessauml
muutoin toimenpiteisiin alueiden kaumlytoumln jaumlrjestaumlmiseksi
- Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden kaumlyttoumlauml koskevia toimenpiteitauml ja paumlaumlttaumlessaumlaumln niiden toteutta-
misesta otettava maakuntakaava huomioon pyrittaumlvauml edistaumlmaumlaumln kaavan toteuttamista ja katsottava ettei
toimenpiteillauml vaikeuteta kaavan toteuttamista
- Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikauml asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1
momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet (VNpt 2001 ja 2008) ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta
(wwwymparistofivat) Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkaumlytoumln suunnittelussa sekauml valtion viran-
omaisten toiminnassa on edistettaumlvauml tavoitteiden toteuttamista (MRL 24 sect)
9
Pohjois-Savon voimassa olevat maakuntakaavat
Kuopion seudun maakuntakaava
Kuopio (ml entisten Karttulan ja Vehmersalmen kuntien alueet) Maaninka Siilinjaumlrvi
Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan 2382006 Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakun-
takaavan 372008 Kuopion seudun maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia Maakuntakaava ja sii-
hen liittyvauml aineisto on Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla osoitteessa wwwpohjois-savofiksmk
Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava
Leppaumlvirran kunnan alueella Maakuntakaava koskee VT 5n tieosuutta Palokangas ndash Humalajoki
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan 12112007 Ympaumlristoumlminis-
teriouml vahvisti kaavan 27112008 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofivt5
Pohjois-Savon maakuntakaava 2030
Maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen Kuopion seudun ja Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maa-
kuntakaavoihin on tehty tarvittavat muutokset Pohjois-Savon maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia
Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakuntakaavan 7122011 Korkein hallinto-oikeus hylkaumlsi kaavasta tehdyn vali-
tuksen 2232013 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofipsmk
Pohjois-Savon vahvistettavana olevat maakuntakaavat
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava
Maakuntakaavassa esitetaumlaumln 19 tuulivoimapuistoaluetta Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan
1062013 ja se on ympaumlristoumlministerioumlssauml vahvistettavana Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa
httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitustuulivoimaindexphp
Pohjois-Savon laadittavana olevat maakuntakaavat
Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava
Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi 1542011 voimaan tulleen maankaumlyttouml- ja rakennuslain
muutoksen (3192011) sekauml toimialan nopean kehittymisen vuoksi Kaupan maakuntakaavaa varten on laadittu
koko Pohjois-Savon kattava palveluverkkoselvitys Maakuntakaavaluonnos tulee naumlhtaumlville syksyllauml 2013 Maa-
kuntakaavassa on tarkoitus esittaumlauml mm myoumls tuulivoimaa koskevia taumlydennyksiauml Aineisto on osoitteessa
httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusKauppaindexphp
10
3 Ympaumlristoumln ominaispiirteet nykytila ja ongelmat
31 Luonnonvarat ja ympaumlristoumln tila
Pohjois-Savon metsaumlvarat ovat runsaat Pohjois-Savon maa-alasta (165 milj ha) on metsaumltalousmaata 83
Rehevien kasvupaikkojen eli lehtojen lehtomaisten kankaiden ja tuoreiden kankaiden osuus metsaumlmaasta on
kolme neljaumlsosaa Laumlhes puolet maakunnan metsikoumlistauml on luokiteltu metsaumltaloudellisesti hyviksi Metsien kehi-
tysluokkajakauma on laumlhellauml metsaumltaloudellista tavoitetta Pohjois-Savon metsien hoito ja kaumlyttouml on sertifioitu
PEFC-kriteerien mukaisesti vuodesta 2000 laumlhtien
11
Pohjois-Savon maankaumlyttouml
Metsaumltalouden tuotannon arvo on noin 380 milj euroa vuodessa mistauml kantorahatulojen osuus on noin 150 milj
euroa Loppuosa tuotannon arvosta on korjuun ja laumlhikuljetuksen palkkioita eli metsaumltalouden tuotannon vaiku-
tukset ovat alue- ja paikallistalouteen erittaumlin suuret Pohjois-Savon metsaumlohjelman mukaisesta kestaumlvaumlstauml hak-
kuumaumlaumlraumlstauml toteutuu vain n 75 Metsaumlvarat ovat alikaumlytettyjauml
Pohjois-Savon metsaumlvarat v 2010
Metsaumlmaata
Yksityiset omistavat
Yksityismetsaumlloumlitauml
Puuston tilavuus
Puuston kasvu
Taimikoita
Uudistuskypsiauml metsiauml
Markkinahakkuut
Tiukasti suojellut metsaumlt
Kuolleen puuston tilavuus
Raakapuun kokonaiskaumlyttouml
Bruttokantorahatulot
1 393 000 ha
955 000 ha
25 440 kpl
166 000 000 msup3
8 650 000 msup3v
20
12
4 700 000 msup3v
22 000 ha
35 msup3ha
4 256 000 msup3v
154 miljeuroa
Tiedot Pohjois-Savon metsaumlohjelma 2012-15Metsaumlntutkimuslaitos
Viljelyksessauml oleva peltoala (150 000 ha) on kasvanut lievaumlsti viime vuosina huolimatta tilojen maumlaumlraumln
vaumlhenemisestauml Pohjois-Savossa luonnonolot ovat maanviljelylle suotuisat ja alueen maataloustuotanto on
poikkeuksellisen intensiivistauml erityisesti maidon- ja lihantuotannossa Alueen 1400 maitotilaa tuottavat vuosittain
maitoa 300 miljoonaa litraa mikauml on 14 koko maan tuotannosta Yhdessauml vesistoumljen luontaisen mataluuden
ja rehevoumlitymisherkkyyden kanssa pitkaumlaikainen ulkoinen ravinnekuormitus on johtanut toistuviin ja laajamittaisiin
vesistoumljen vedenlaatuongelmiin erityisesti Ylauml-Savossa Iisalmen reitillauml Nautakarja tuottaa lantaa Pohjois-Sa-
vossa v 2013 18 miljoonaa m3 Maumlaumlrauml on hieman lisaumlaumlntynyt viime vuosina nautakarjan maumlaumlraumln kasvaessa
Lanta hyoumldynnetaumlaumln pelloilla lannoitteena Tilojen elaumlinyksikkoumlmaumlaumlrien ja lannanlevityspinta-alan lisaumlaumlntyessauml
lannan kuljetusetaumlisyydet kasvavat
Pohjois-Savon pinta-alasta on vettauml 18 Valtaosassa Pohjois-Savon jaumlrvistauml (76) ekologinen tila on
vaumlhintaumlaumln hyvauml Jokivesistoumlissauml hyvauml tila toteutui harvemmin noin 60 ssa luokitelluissa joista Vesien tilassa
on selviauml alueellisia eroja erityisesti maakunnan etelaumlosan suuret reittivedet ovat vain vaumlhaumln ihmistoiminnan
muuttamia kun taas tilaltaan heikentyneet vesistoumlt keskittyvaumlt paumlaumlosin Iisalmen reitille Jaumlrvien tilaa on heikentauml-
nyt erityisesti niiden rehevoumlityminen jokien tilaa myoumls rakenteelliset muutokset
Pohjois-Savon suuret jaumlrvet (yli 40 km2) ovat saumlilyneet ekologisesti hyvaumlssauml tilassa vain Onkiveden Suuren
Ruokoveden ja Varkauden alapuolisen Siitinselkauml-Vuoriselaumln tila on hyvaumlauml huonompi Eniten muutoksia on ta-
pahtunut luonnostaan runsasravinteisilla jaumlrvillauml joiden viljaville valuma-alueille on keskittynyt runsaasti maata-
loutta Myoumls matalista runsashumuksista jaumlrvistauml vain noin puolet on enaumlauml hyvaumlssauml tilassa Kemiallinen tila on
hyvauml jokseenkin kaikissa pintavesissauml Oravilahden ja Retusen alueella tosin esiintyy korkeahkoja nikkelipitoi-
suuksia ja kemiallisen tilan arviointi vaatii siellauml lisaumlselvityksiauml Muutamien entisten kaivosten laumlhiympaumlristoumlssauml on
havaittu edelleen toiminnasta peraumlisin olevien raskasmetallipaumlaumlstoumlt ja Talvivaaran kaivoksen paumlaumlstoumljauml on havaittu
Nilsiaumln reitin vesistoumlissauml Varkauden Huruslahdelta on mitattu korkeita pitoisuuksia haitta-aineista erityisesti or-
gaanisista tinayhdisteistauml
12
Kokonaisarvio pintavesien tilasta ja ulkoisen fosforikuormituksen vaumlhennystavoitteet Pohjois-Savossa
(laumlhde Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma 23112009)
13
(laumlhde Pohjois-Savo ELY-keskus)
Pohjois-Savon alueella pohjavesi on yleensauml hyvaumllaatuista Pohjaveden kemiallisessa laadussa on kui-
tenkin paikallisia ja alueellisia eroja Pohjois-Savossa tyypillisenauml ongelmana on pohjaveden lievauml happa-
muus Luonnollisten tekijoumliden lisaumlksi ihmistoiminta voi vaikuttaa pohjaveden happamuuteen Pohjois-Savossa
suurimman riskin pohjaveden laadulle aiheuttavat liikenne pienteollisuus sekauml maa-aineksen otto ja siihen liittyvauml
toiminta Liikenteen osalta riskin pohjaveden laadulle aiheuttaa erityisesti teiden suolauksesta johtuvat klori-
dipaumlaumlstoumlt
Pohjois-Savossa on luokitettu 170 pohjavesialuetta (luokat I ja II) joista 99 aluetta on vedenhankintakaumlytoumlssauml
Pohjois-Savon pohjavesivarat ovat jakautuneet epaumltasaisesti alueen harvoille harjumuodostumille Pohjois-Sa-
von pohjavesialueiden maumlaumlraumlllinen tila on arvioitu hyvaumlksi eli keskimaumlaumlraumlinen vuotuinen vedenotto ei ylitauml muo-
dostuvan uuden pohjaveden maumlaumlraumlauml eikauml pohjavedenpinnan korkeus ihmistoiminnan vaikutuksesta pysyvaumlsti
laske Vuoden 2013 arvion perusteella ihmistoiminta uhkaa vakavasti pohjaveden tilaa yhdeksaumlllauml vedenhankin-
takaumlytoumlssauml olevalla pohjavesialueella Naumliden riskialueiden maumlaumlrauml on kasvanut edellisestauml arviosta seitsemaumlllauml
Paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti pohjaveden tila on vaarantunut taajama-asutuksen kattamilla pohjavesialueilla joille on sijoittu-
nut huomattavasti erilaisia ihmistoimintoja Eniten pohjavedelle riskejauml aiheuttavia toimintoja sijoittuu Iisalmen
Lapinlahden Siilinjaumlrven ja Suonenjoen keskustaajamien laumlheisyydessauml sijaitseville pohjavesialueille Suurin osa
pilaantumisriskissauml olevista pohjavesialueista on erittaumlin taumlrkeitauml yhdyskuntien vedenhankinnassa
Kaikki Pohjois-Savon kuntien keskustaajamat kaumlyttaumlvaumlt pohja- tai tekopohjavettauml Keskitetyn vesihuollon piirissauml
on 94 ja jaumltevesihuollon piirissauml 80 asukkaista Pohjois-Savossa asuu yleisen viemaumlriverkoston ulkopuolella
noin 50 000 asukasta Loma-asukkaiden maumlaumlrauml on suurin piirtein yhtauml suuri Taumlrkeimmaumlt kehittaumlmistarpeet liitty-
vaumlt vesihuollon varmentamiseen sekauml jaumltevesihuollon jaumlrjestaumlmiseen harvaan asutuilla alueilla Haja-asutusalu-
een kiinteistoumljen on taumlytettaumlvauml jaumltevesien puhdistustehosta asetetut vaatimukset 112014 mennessauml Haja-asu-
tusalueen jaumltevedet ovat maatalouden jaumllkeen suurin vesistoumljen fosforikuormittaja Jaumltevedet voivat pilata myoumls
pohjavesiauml
Harjut ja kalliot ovat olennainen osa pohjoissavolaista maisemaa Harjut ovat perinteisesti toimineet liiken-
nevaumlylinauml ja useimmat Pohjois-Savon taajamat sijaitsevat harjualueilla Monet maakunnan harju- ja kallioalueista
ovat merkittaumlviauml luonnon- ja maisemansuojelun kannalta Pohjois-Savon harjujaksot ovat taumlrkeitauml myoumls yhdys-
kuntien vedenhankinnalle
14
Hiekka- ja soravaroja on Pohjois-Savossa noin 1 700 milj m3 joista mahdollisesti kaumlytettaumlvissauml on noin 15 eli
260 milj m3 Karkean kiviaineksen vaumlhaumlistauml osuutta on enenevaumlssauml maumlaumlrin korvattu kalliokiviaineksella ja myoumls
murskauskelpoisella moreeniaineksella Ottotoiminta tulee tulevaisuudessa kohdistumaan yhauml enemmaumln kallio-
peraumln kiviaineksiin Maakuntakaavoissa on otettu huomioon harju- kallio- ja moreenimuodostumien suojelu ja
hyoumldyntaumlminen osoittamalla valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittaumlvaumlt maa-aineslailla suojeltavat alueet
ja vastaavasti alueet jotka ovat hyoumldynnettaumlvissauml
Pohjois-Savossa on yli 20 han soita 167 000 ha Tuotantokunnossa olevia turvetuotantoalueita oli v 2012
Pohjois-Savossa 80 kpl yhteensauml 4500 ha Tuotantoalueita on erityisesti Iisalmen reitin ja Rautalammin reitin
pohjoisosissa Maakuntakaavalla pyritaumlaumln ohjaamaan turvetuotanto luonnontilansa menettaumlneille kauttaaltaan
ojitetuille soille
Pohjois-Savon yhdyskuntajaumltteet kaumlsitellaumlaumln kolmessa kunnallisten jaumltehuoltoyhtioumliden jaumltekeskuksessa
Kuopiossa Iisalmessa ja Leppaumlvirralla Teollisuuslaitoksilla kuten kaivosteollisuudella ja yrityksillauml on lisaumlksi
omia jaumltteenkaumlsittelypaikkoja Biohajoavien jaumltteiden sijoittamista kaatopaikoille tullaan rajoittamaan vn 2016
alusta Itauml-Suomen tarpeisiin suunnitellun jaumltteenpolttolaitoksen ympaumlristoumllupahakemus on vireillauml Laitos sijoit-
tuu Leppaumlvirran Riikinnevalle Valtakunnallisena tavoitteena on ettauml vuonna 2016 kaatopaikoille paumlaumltyisi loppu-
sijoitettavaksi yhdyskuntajaumltteestauml enintaumlaumln 20
Pohjois-Savon maakuntakaavoissa on esitetty luonnonsuojelualueita n 67 000 ha vesialueet mukaan lu-
kien Suojelumerkinnaumlt koostuvat Natura 2000 ndashohjelman ja valtakunnallisten suojeluohjelmien sekauml maakunnal-
lisesti merkittaumlvistauml alueista Suojelualueverkosto taumlydentyy erityisesti Metso-ohjelmalla Soidensuojelun taumlyden-
nysohjelman laadinta on aloitettu v 2013 Suurin osa maakunnan uhanalaisista kasvilajeista esiintyy perinneym-
paumlristoumlissauml lehdoissa ja soilla
Pohjois-Savon ilmanlaatu on paumlaumlasiassa hyvauml Kuopion ja Siilinjaumlrven ilmanlaatuun vaikuttivat eniten tieliiken-
teen paumlaumlstoumlt Teollisuuden paumlaumlstoumlistauml aiheutui paikallisia hajuhaittoja Hengitettaumlvien hiukkasten (PM10) kohon-
neet pitoisuudet ovat pahin paikallinen ilmanlaatukysymys taajamissa Hiekoitushiekan poumllyaumlminen on ongelma
Kuopiossa Suurimmat hiukkaspitoisuudet taajamissa johtuvat liikenteestauml
Hapanta laskeumaa merkittaumlvaumlmpi ongelma Pohjois-Savossa on maaperaumln pilaantuminen paikallisesti
Pohjois-Savossa on noin 70 sellaista maa-aluetta joilla katsotaan olevan erityistauml kunnostustarvetta pilaantunei-
suutensa ja sijaintinsa vuoksi
Pohjois-Savossa oli v 2012 134 000 asuntoa ja 31 000 vapaa-ajan asuntoa Tyoumlpaikka- ja asuntorakenta-
minen edistyy erityisesti valtatien 5 ja Savon radan varressa (kts kuva Maankaumlyttouml) Kuopio on maakunnan
vahvin tyoumlpaikkakeskittymauml Tyoumlssauml kaumlydaumlaumln ympaumlryskunnista myoumls Varkaudessa Iisalmessa Vieremaumlllauml ja
Keiteleellauml ja Leppaumlvirralla Kuntien kaavallinen valmius rakentamisen ohjaukseen on hyvauml Merkittaumlvimmaumlt ve-
sistoumlalueet on yleiskaavoitettu
Pohjois-Savon kulttuuriympaumlristoumlauml inventointiin Kuopion seudun ja Pohjois-Savon maakuntakaavoja laa-
dittaessa Tyoumln tuloksena maakuntakaavoissa on esitetty n 600 kulttuuriympaumlristouml- ja rakennussuojelualuetta
ja -kohdetta joista 70 on valtakunnallisesti merkittaumlviauml
15
32 Energia ja kasvihuonepaumlaumlstoumlt
Energian kaumlyttouml
Pohjois-Savossa kaumlytettiin primaumlaumlrienergiaa vuonna 2010 yhteensauml 16 179 GWh Uusiutuvan energian osuus
primaumlaumlrienergiasta on Pohjois-Savossa 38 Itauml-Suomessa oli 57 ja koko maassa 27 Muuhun Itauml-Suo-
meen verrattuna Pohjois-Savon energiaomavaraisuus oli v 2010 pienempi (50 Itauml-Suomi 61 ) ja turpeen
merkitys suurempi (13 Itauml-Suomi 7 )
Pohjois-Savon primaumlaumlrienergian kulutus v 2010 (GWh)
Uusiutuva saumlhkouml 1 542
Puuenergia 3 985
Laumlmpoumlpumput 358
Muut uusiutuvat 250
Laumlmmitysoumlljy 1 135
Turve 2 171
Liikenne 2 183
Moottorioumlljy 562
Muut ei uusiutuvat 157
Uusiutumaton saumlhkouml 3 837
Yhteensauml 16 179
Uusiutuvan energian osuus 379
) Sisaumlltaumlauml myoumls liikenteen polttoaineen bio-osuuden v 2010 ) Sisaumlltaumlauml vain liikenteen polttoaineen fossiilisen
osuuden v2010 ) Tuontisaumlhkoumln mukana tullut uusiutumaton osuus
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
Primaumlaumlrienergian kulutusjakauma Pohjois-Savossa 2010
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
16
Pohjois-Savon teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa polttoaineteholtaan kaumlytetyin polttoaine v 2010 oli turve
(37 ) Myoumls puuta (27 ) mustalipeaumlauml (22 ) ja raskasta polttooumlljyauml (10 ) kaumlytettiin merkittaumlvaumlsti Yhteensauml
polttoaineita kaumlytettiin 5966 GWha vastaava maumlaumlrauml
Pohjois-Savon teollisuuden- ja energiantuotannon polttoaineiden kaumlyttouml (GWh) vuonna 2010
(laumlhde Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt ja -nielut
Pohjois-Savon kulutusperaumliset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat v 2010 yhteensauml 3148 kt CO2-ekv Asukasta koh-
den paumlaumlstouml oli 127 t CO2-ekv Vuonna 2010 asukasmaumlaumlrauml oli 247 943 henkiloumlauml
Pohjois-Savon maakunnan kasvihuonepaumlaumlstoumltasetta ei ole aiemmin laskettu joten vertailupohjaa aiempiin
vuosiin ei ole saatavissa Koko Suomen vuoden 2010 paumlaumlstoumlistauml Pohjois-Savon osuus oli 4 Suurimmat
kunnittaiset kokonaispaumlaumlstoumlt Pohjois-Savossa olivat Kuopion Varkauden ja Siilinjaumlrven kunnissa Asukaslukuun
suhteutettuna suurimmat paumlaumlstoumlt olivat Lapinlahden Vieremaumln ja Varkauden kunnissa
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljakauma v 2010 (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-
Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
17
Suomen Pohjois-Savon ja Etelauml-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt sektoreittain v 2010
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Maankaumlytoumln kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen ja -nielujen taselaskennassa vuodelle 2010 selvitettiin puuston metsauml-
maan maaperaumln viljelysmaiden ja turvetuotantoalueiden paumlaumlstoumlt ja nielut vuosina 2008-2010 Vesistoumljen ja luon-
nontilaisten soiden paumlaumlstoumljauml ja nieluja ei selvitetty koska kasvihuonekaasulaskennoissa tarkastellaan vain ihmis-
ten toiminnasta aiheutuvat vaikutukset paumlaumlstoumlihin ja nieluihin Molemmissa maakunnissa maankaumlyttoumlsektori on
kasvihuonekaasujen nettonielu Vuonna 2010 Pohjois-Savon maankaumlyttoumlsektorin nettonieluvaikutus oli 26 Mt
CO2-ekv
Puuston kasvu on ylittaumlnyt hakkuista ja muusta poistumasta aiheutuvan puuston vaumlhenemaumln joten puuston ko-
konaismaumlaumlrauml metsissauml on kasvanut vuosittain Koska puusto sitoo hiilidioksidia merkitsee suurempi puuston
maumlaumlrauml lisaumlaumlntynyttauml hiilidioksidin sitoutumista ilmasta puihin Vuosittainen hiilidioksidin poistuma lasketaan puus-
ton kasvun ja poistuman erotuksena Metsien vuotuinen poistuma on vaihdellut vuosien 2008 2009 ja 2010 vaumllillauml
johtuen laumlhinnauml hakkuumaumlaumlrien muutoksista Suurimmillaan metsien nieluvaikutus oli vuonna 2009 noin 4 Mt
CO2-ekv sekauml Etelauml- ettauml Pohjois-Savossa Vuonna 2010 nieluvaikutus oli Pohjois-Savossa 28 Mt CO2-ekv
Puuston lisaumlksi maankaumlyttoumlsektorin kasvihuonekaasutaseeseen vaikuttavat metsien maaperauml viljelysmaa ja tur-
vetuotantoalueet Kangasmaat metsauml- ja maatalousmailla sitovat hiiltauml Sen sijaan orgaaninen metsauml- ja maata-
lousmaa sekauml turvetuotantoalueet ja metsien kasvatuslannoitus vapauttavat kasvihuonekaasuja
18
Etelauml- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina 2008-2010 sekauml maatalousmaan ja turvetuotannon paumlaumls-
toumlt vuonna 2010 (kt CO2) (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuone-
kaasutaseet 2010)
Pohjois-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat yhteensauml 3148 kt CO2-ekv v 2010 ja maan-
kaumlyttoumlsektorin nettonielu 2600 kt CO2-ekv Yhteen laskettuna paumlaumlstoumlt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin
nieluvaikutukset v 2010
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumltase vuonna 2010 (kt CO2-ekv)
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 verkko-osoitteessa httpwwwympa-
ristofidownloadaspcontentid=139215amplan=fi
19
4 Maakuntaohjelman kannalta merkityksel-liset ympaumlristoumltavoitteet
41 Valtakunnalliset ympaumlristouml- ja ilmastotavoitteet
Valtakunnalliset aluekehittaumlmistavoitteet 2011 ndash 2015
Valtioneuvosto paumlaumltti 15122011 hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittaumlmistavoitteista Paumlaumltoumlk-
sellauml tarkennetaan alueiden kehittaumlmislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittaumlmistoimenpiteiden painopis-
teet Alueiden kehittaumlmistavoitteet kiteytetaumlaumln taumlssauml paumlaumltoumlksessauml kolmeen yleiseen linjaukseen 1) Vahvistetaan
alueiden kilpailukykyauml ja elinvoimaisuutta 2) Edistetaumlaumln vaumlestoumln hyvinvointia ja 3) Turvataan hyvauml elinympaumlristouml
ja kestaumlvauml aluerakenne
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet
Valtakunnallisilla alueidenkaumlyttoumltavoitteilla (VNp 132009) pyritaumlaumln toimivaan ja kestaumlvaumlaumln aluerakenteeseen Ta-
voitteiden toteutumista tulee edistaumlauml valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa ja kuntien
kaavoituksessa Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin 1) Toimiva
aluerakenne 2) Eheytyvauml yhdyskuntarakenne ja elinympaumlristoumln laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintouml virkistys-
kaumlyttouml ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6)
Luonto- ja kulttuuriympaumlristoumlinauml erityiset aluekokonaisuudet
Energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050
Valtioneuvosto asetti 2762013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen
2050 Komitean toimikausi on 2862013 ndash 3052014 Energia- ja ilmastokomitean tehtaumlvaumlnauml on valmistella ener-
gia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Siinauml arvioidaan keinot ja kustannukset vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan raken-
tamiseksi ja kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseksi 80ndash95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050
mennessauml
Paumlaumlministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitkaumln aikavaumllin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta
johon paumlaumlstaumlaumln noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa vuoteen 2050 kasvihuonekaasupaumlaumls-
toumljen vaumlhentaumlmiseksi kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen kaumly-
toumln tehostamiseksi
Komitean tulee arvioida erityisesti Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa eurooppalaiseen energia- ja ilmasto-
politiikkaan sekauml laajempaan kansainvaumlliseen kehitykseen Samaten tulee arvioida eri toimien vaikutuksia yhteis-
kunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin Komitea toimittaa esityksensauml hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan mi-
nisterityoumlryhmaumln kaumlsiteltaumlvaumlksi viimeistaumlaumln kevaumlaumlllauml 2014
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategia (2008 paumlivitetty 2013)
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetaumlaumln EU n ilmasto- ja energiapaketin edellyttaumlmaumlt toimenpi-
teet Suomessa mm kasvihuonekaasujen vaumlhennystavoitteiden energian hankinnan uusiutuvan energian ja
energiatehokkuuden osalta Tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysaumlyttaumlminen ja kaumlaumlntaumlminen las-
kuun vuoteen 2020 mennessauml Samalla ajanjaksolla uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 iin energian
20
loppukaumlytoumlstauml Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmistavoitteeksi ei-paumlaumlstoumlkauppasektorilla on asetettu 16
vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessauml
Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttaumlauml energiankaumlytoumln tehostamista erityisesti asumisessa rakenta-
misessa ja liikenteessauml Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperaumlisen energian jaumltepolttoaineiden
laumlmpoumlpumppujen biokaasun ja tuulienergian kaumlyttoumlauml on lisaumlttaumlvauml voimakkaasti Kuten EUn strategia myoumls Suo-
men strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympaumlristoumlllisen kestaumlvyyden toimitusvarmuuden ja kilpailuky-
vyn
Energia- ja ilmastostrategian paumlivitystyouml aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011 Paumlivityk-
sellauml varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekauml val-
mistetaan tietauml kohti pitkaumln aikavaumllin tavoitteita Uuteen strategiaan on myoumls yhdistetty mineraalioumlljyn kaumlytoumln vauml-
hentaumlmisohjelma
Kansallinen luonnonvarastrategia (2009)
Luonnonvarastrategian tavoitteet ovat 1) Suomessa on menestyvauml korkean arvonlisaumln biotalous 2) Suomi hyouml-
dyntaumlauml ja kierraumlttaumlauml materiaalivirtoja tehokkaasti 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisaumlarvoa ja paikal-
lista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edellaumlkaumlvijauml luonnonvarakysymyksissauml
Valtakunnallinen jaumltesuunnitelma (2008)
Suunnitelma sisaumlltaumlauml Suomen jaumltehuollon paumlaumlmaumlaumlraumlt ja tavoitteet vuoteen 2016 sekauml keskeiset toimet niiden
saavuttamiseksi Jaumltesuunnitelman tavoitteet ovat
jaumltteen syntymistauml ehkaumlistaumlaumln
jaumltteiden materiaalikierraumltystauml ja biologista hyoumldyntaumlmistauml lisaumltaumlaumln
kierraumltykseen soveltumattoman jaumltteen polttoa lisaumltaumlaumln
turvataan jaumltteiden haitaton kaumlsittely ja loppusijoitus
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls energiatehokkuudesta (2010)
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksessauml energiatehokkuustoimenpiteistauml esitetaumlaumln toimenpideohjelma jonka avulla
toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kaumlaumlntaumlmisestauml laskuun
ERA17 -toimintaohjelma (2010)
ERA17 on toimintaohjelma jonka tarkoituksena on rakennetun ympaumlristoumln energiatehokkuuden parantaminen
sen aiheuttamien paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlminen ja uusiutuvan energian kaumlytoumln edistaumlminen Ohjelman tavoitteena on
tehdauml Suomesta energiaviisauden edellaumlkaumlvijauml vuoteen 2017 mennessauml ja tehdauml Suomen rakennetusta ympauml-
ristoumlstauml maailman paras vuoteen 2050 mennessauml
Kestaumlvaumln kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012)
Kulutuksen ja tuotannon ohjelman paumlivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmis-
tavoitteet ovat niin haastavia ettauml niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisaumlksi myoumls muutosta yksi-
tyisessauml ja julkisessa kulutuksessa Siitauml huolimatta ettauml yksittaumlisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja mate-
riaalitehokkuus on viime vuosina parantunut kulutuksen maumlaumlraumln kasvu on syoumlnyt naumlin saavutetut ympaumlristouml-
hyoumldyt Vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiauml ehdotuksia
21
Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua
Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-
taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman
mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on
1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella
pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila
vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-
kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-
nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-
tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-
meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka
ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle
Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015
Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-
loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen
maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu
42 Maakunnalliset tavoitteet
Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-
raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia
- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-
raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015
httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015
- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015
httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf
- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-
men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359
- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-
loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )
- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-
tId=sk33911104629743ampcmd=download) )
- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-
quence=2)
- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )
- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-
von_matkailustrategia2015pdf )
- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)
- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
3
1 Johdanto
Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (2002005) tuli voimaan
162005 Taumlmauml ns SOVA-laki ja sitauml taumlydentaumlvauml valtioneuvoston asetus (3472005) sisaumlltaumlvaumlt saumlaumlnnoumlksen tylei-
sestauml velvollisuudesta arvioida ympaumlristoumlvaikutuksia suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa sekauml saumlaumlnnoumlkset
tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympaumlristoumlarvioinnista SOVA-lailla ja -asetuksella toteutettiin EYn direktiivi
tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (200142EY)
Maakuntaohjelma on SOVA-asetuksen mukaan suunnitelma tai ohjelma johon tulee soveltaa SOVA-lain mu-
kaista ympaumlristoumlarviointia
Vaikutusten arviointi on viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun liittyvauml prosessi joka tukee suun-
nitelman tai ohjelman valmistelua toteutusta ja seurantaa sekauml valmisteluun liittyvaumlauml vuorovaikutusta Arviointi
tuottaa ensisijaisesti tietoa suunnitelman ja sen vaihtoehtojen vaikutuksista mutta myoumls edistaumlauml osallistumista ja
yhteistyoumltauml
Taumlssauml ympaumlristoumlselostuksessa kuvataan maakuntaohjelman 2014-2017 keskeiset ympaumlristoumlvaikutukset Ympauml-
ristoumlselostuksen on laatinut Pohjois-Savon liitto yhteistyoumlssauml alueviranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa
2 Maakuntaohjelman paumlaumlasiallinen sisaumlltouml paumlaumltavoitteet sekauml suhde muihin suunni-telmiin ja ohjelmiin
21 Yleistauml
Maakuntaohjelman asema maakunnan liiton suunnittelujaumlrjestelmaumlssauml ilmenee oheisesta kaaviosta
4
22 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 -
Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2014 - 2017
Maakunnan suunnittelu kaumlsittaumlauml kolme lakisaumlaumlteistauml suunnitelmaa maakuntasuunnitelman
maakuntakaavan ja maakuntaohjelman
Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014 ndash 2017 paumlivitys on tehty samassa val-
misteluprosessissa
Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyvaumlksyi syksyllauml 2009 maakuntastrategian toimintalinjoiksi (1) aluetalouden
uudistuminen (2) tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen (3) hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi sekauml (4) toimiva ja ta-
loudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekauml saavutettavuus Toimintalinjoja ja niiden tavoitteita ei ole tarvetta muut-
taa mutta niiden toteuttaminen on taumlssauml uudessa ohjelmassa paumlivitetty Lisaumlksi strategiaosassa maumlaumlritellaumlaumln
Pohjois-Savon innovaatiokaumlrjet
Pohjois-Savoon Suomeen ja koko Eurooppaan kohdistuvat ulkoiset paineet pakottavat (1) talouden jatkuvaan
uudistamiseen innovoinnin osaamiskeskittymien ja tuottavuuden avulla Taumlllaisia paineita ovat mm koveneva
kustannus- ja innovaatiokilpailu uusien osaamiskeskusten ja kasvualueiden nousu uusien teknologioiden ja lii-
ketoimintatapojen kaumlyttoumloumln otto sekauml suhdannevaihtelut ja markkinoiden kysynnaumln rakenteelliset muutokset
Suomi on kymmenen vuoden ajan menettaumlnyt asemaansa metsauml- ja elektroniikkateollisuudessa ja myoumls suoma-
laisen puuraaka-aineen kilpailukyky kemiallisessa metsaumlteollisuudessa on uhattuna
Pohjois-Savon maakuntastrategian ytimet
Sisaumlinen paine
Niukkeneva
tyoumlvoiman tarjonta
vanheneva
ikaumlrakenne julkisen
talouden
kestaumlvyysvaje
Ulkoiset paineet
Kansainvaumllinen
kilpailu EUn
erillisohjelmien
hyoumldyntaumlminen EUn
epaumlvakaus
suhdannejaksot
kustannus- ja
osaamispaineet
keskittyvauml ja
hidastuva kasvu
talouden
rakennemuutokset
energia ja raaka-
aineet
ilmaston muutos
Kestaumlvauml aluerakenne ja
saavutettavuus
Aluetalouden
uudistuminen
Tyoumlvoiman
riittaumlvyys ja
osaaminen
Hyvinvointi-
palvelut ja
hyvinvointi
Ihmisten hyvinvointi
ja yritysten
menestys
5
Globaalit muutokset tarjoavat myoumls mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan ja pohjoissavolaisen osaamisen ja
raaka-aineiden hyoumldyntaumlmiseen Taumlllaisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi ilmaston muutoksen torjunta ja vesi-
teknologia uudet puuhun perustuvat biopohjaiset raaka-aineet ja bioenergia sekauml elintarvikkeet uudet laumlaumlkkeet
ja hoitoteknologiat
Teknologiateollisuudesta on noussut vastavirtastrategia osoituksena siitauml ettauml valmistavassa teollisuudessa ja
sen palveluissa voidaan oikeilla toimintatavoilla ja osaamisella paumlrjaumltauml myoumls Kauko-Idaumln kilpailun kanssa Teolli-
suuden kilpailukykyauml nostetaan tuottavuutta lisaumlaumlmaumlllauml sekauml uusia tuotteita palveluja ja tuotantomenetelmiauml no-
peasti innovoimalla
Sisaumliset paineet Pohjois-Savossa kuten koko Itauml-Suomessa kohdistuvat (2) tyoumlvoiman maumlaumlraumlaumln ja osaamiseen
koulutusresurssien riittaumlvyyteen sekauml ihmisten nyt puutteellisen (3) hyvinvoinnin ja terveyden tason nostamiseen
ja hyvinvointipalvelujen kykyyn vastata vaumlestoumln ikaumlaumlntymisen myoumltauml kasvaviin maumlaumlraumlllisiin ja laadullisiin tarpeisiin
Tulevina vuosina tyoumlikaumlisten maumlaumlrauml tulee vaumlhenemaumlaumln pohjoissavolaisen vaumlestoumln ikaumlrakenteen vuoksi Vaumlhene-
misen lisaumlksi tyoumlikaumlisten joukko painottuu aikaisempaa enemmaumln vanhempiin ikaumlluokkiin Tyoumlvoiman tarjontaa
on monin tavoin lisaumlttaumlvauml Yksi taumlrkeimmistauml keinoista on vaumlestoumln hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen Poh-
jois-Savossa tyoumlikaumlisistauml suuri osa on tehottomasti tyoumlelaumlmaumln kaumlytoumlssauml huonojen elintapojen sairastamisen ja
tyoumlkyvyttoumlmyyden sekauml puutteellisen osaamisen vuoksi Hyvinvoinnin nosto on taumlrkeauml osa tyoumlvoiman riittaumlvyyden
turvaamisessa Toinen taumlrkeauml keino on lisaumltauml kaiken ikaumlisen tyoumlvoiman osaamista ja saada kaikki nuoret opiske-
lemaan ja tyoumlhoumln
(4) Aluerakenne ja saavutettavuus vaikuttavat maakunnan vetovoimaan siihen missauml yritykset saavat hyvaumlt pe-
rusedellytykset toiminnalleen ja miten vaumlestouml sijoittuu ja muuttaa Yritykset ja tyoumlntekijaumlt tarvitsevat nopeaa ja
joustavaa saavutettavuutta liikenteessauml ja tietoliikenteessauml Liikenteellistauml saavutettavuutta Savon radan kunnos-
tus ja nopeutus maakunnan pitkittaumlis- ja poikittaistieyhteydet (VT5 ja VT9) kilpailun saumlilyttaumlminen lentoliiken-
teessauml sekauml logististen kustannusten alentaminen Maito- ja metsaumltalouden sekauml matkailun tarvitsemat tieyhtey-
det ovat maaseudun kehitykselle merkittaumlviauml
Maakunnan ulkoisen saavutettavuuden hoitaminen edellyttaumlauml usean maakunnan keskinaumlistauml yhteistyoumltauml tyoumlssauml-
kaumlyntialueiden saavutettavuus riippuu enemmaumln maakunnan ja kuntaryhmien ratkaisuista Energian kallistuessa
ja ilmaston muutosta torjuttaessa sellainen aluerakenne on vetovoimainen missauml yritysten asukkaiden ja palve-
lujen hakijoiden on tehokasta liikkua ja joukkoliikenne on palvelukykyinen Energiatehokas ja hyvin saavutetta-
vissa oleva aluerakenne ei vaumlhennauml viihtyisaumln asuinympaumlristoumln merkitystauml
Kaikkia toimintalinjoja koskettavia tavoitteita ovat Kuopion kasvu ja onnistuminen maakunnan tampk ja vaumlestoumln ve-
turina sekauml Itauml-Suomen kyky puolustaa aluekehityksessauml tarvittavia resursseja
Maakuntaohjelma kattaa maakuntasuunnitelmasta seuraavan neljaumln vuoden aikana valittavat ja kuljettavat polut
Edellauml kuvatuilla taistelukentillauml tarvittavat toimenpiteet esitellaumlaumln maakuntaohjelmassa toimintalinjoittain
Yhteenveto maakuntaohjelman toimenpidealueiden sisaumllloumlistauml on seuraavassa kuviossa
6
23 Muut ohjelmat
EU-ohjelmat
Ohjelmakauden 2014ndash2020 valmistelu on kesken kesaumlllauml 2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman
maaseuturahaston Euroopan alueellisen yhteistyoumln ohjelmien sekauml ENI-ohjelmien valmistelu on edennyt eri tah-
tiin Komission esityksen mukaisesti kaikilla rahoitusohjelmilla toteutetaan Eurooppa 2020 ndashstrategiaa ja ohjel-
mien painopisteet on valittu em strategian temaattisten tavoitteiden pohjalta Oheisessa taulukossa on esitetty
Pohjois-Savon naumlkoumlkulmasta taumlrkeiden rahoitusohjelmien valmisteluvaiheen painopistevalinnat
Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma on synteesi Itauml- ja Pohjois-Suomessa sekauml Etelauml- ja Laumlnsi-Suomessa
valmistelluista alueellisista suunnitelmista jotka puolestaan perustuvat Euroopan unionin ja kansallisten saumlaumldoumls-
ten lisaumlksi alueen maakuntaohjelmiin muihin alueellisiin suunnitelmiin sekauml tyouml- ja elinkeinoministerioumln antamiin
valtakunnallisiin linjauksiin Alueellisilla suunnitelmilla on yhteys myoumls rajat ylittaumlvaumlaumln yhteistyoumlhoumln ja ohjelma-
alueella toteutettaviin muihin EU-ohjelmiin Eurooppa 2020 -strategiaa toteutetaan yhteistyoumlssauml Interreg-tyyppis-
ten ohjelmien maaseutuohjelman sekauml meri- ja kalatalousohjelman kanssa
Hallitusohjelman mukaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankerahoitusta kohdennetaan entistauml voimak-
kaammin uusien elinkeinojen aikaansaamiseen tyoumlllisyyden parantamiseen kasvuhakuiseen yritystoimintaan ja
7
paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) painopistealueina ovat vaikeimmassa tyoumlmarkkina-
asemassa olevien tyoumlllistaumlminen ja tyoumlvoiman osaamisen kehittaumlminen Maantieteellisesti maaseuturahasto ra-
hoitus painottuu harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle ja EAKR- ja ESR-rahoitus taajamiin ja kaupunkikeskustoi-
hin Rahoituksen kohteena on yhteisiauml toimialoja kuten maaseudun mikroyritysten kehittaumlminen matkailu bio-
energian tuotanto ja TampK saavutettavuus sekauml uusiutuva energia
Alueellisella tasolla ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyoumlryhmaumlssauml (MYR) ja
sen sihteeristoumlssauml EU-ohjelmien toimeenpanossa jatketaan Pohjois-Savossa myoumlhemmin maumlaumlriteltaumlvien maa-
kuntaohjelman mukaisten teemojen kehittaumlmispanostuksia Maakunnan yhteistyoumlryhmaumln valinnan mukaan val-
mistellaan kehittaumlmisteemojen sisaumllloumlt ohjelmakaudelle 2014ndash2020 Rakennerahastovarojen maumlaumlrauml Suomessa
vaumlhenee tulevalla kaudella 26 joten kehittaumlmispanoksia tulee jatkossa hakea aktiivisemmin muista rahoitus-
laumlhteistauml kuten Euroopan alueellisen yhteistyoumln ohjelmista
Kansalliset ohjelmat
Suomen aluestrategia 2020-raportissa (TEM) vuodelta 2010 esitetaumlaumln kaikkien alueiden osaamisen ja kehittauml-
mispotentiaalin saamista mahdollisimman tehokkaaseen kaumlyttoumloumln perustuen niiden omiin laumlhtoumlkohtiin ja vah-
vuuksiin Tyouml- ja elinkeinoministeriouml on v 2012 hyvaumlksynyt kaupunkipolitiikan maaseutupolitiikan ja saaristopoli-
tiikan toimenpideohjelmat vuosille 2012-2015
Itauml- ja Pohjois-Suomi -kehittaumlmisohjelman rdquoKatse pohjoiseenrdquo -loppuraportti valmistui tammikuussa 2013 Ohjel-
maan sisaumlltyy 36 erilaista hankekokonaisuutta tai hanke-ehdotusta jatkotoimenpiteitauml varten Ne sisaumlltyvaumlt viiteen
valittuun painopistealaan Arktisuuden hyoumldyntaumlminen ja arktisen osaamisen vahvistaminen Venaumljaumln tuomien
mahdollisuuksien hyoumldyntaumlminen kestaumlvauml matkailu kaivannaisala sekauml puuraaka-aineen uudet tuotteet ja bio-
energia Ohjelmassa todetaan ettauml monet Itauml- ja Pohjois-Suomen merkittaumlvaumln kasvupotentiaalin aloista liittyvaumlt
luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen ja luontoarvojen tuotteistamiseen Alueen elinkeinojen tasapainoinen kehitys
edellyttaumlauml eri toimialojen kestaumlvaumlauml rinnakkaiseloa sekauml ympaumlristouml- ja sosiaalisten vaikutusten vahvaa hallintaa
8
Innovatiiviset kaupungit -ohjelma 2014-2020 (INKA) on uusi innovaatiotyoumlkalu joka korvaa osittain v 2013 paumlaumlt-
tyvaumln osaamiskeskusohjelman (OSKE) INKAn tavoitteena on synnyttaumlauml korkeaan osaamiseen perustuvia kilpai-
lukykyisiauml yrityksiauml ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistauml Suomeen Sitauml toteuttavat teemat ja
kaupunkiseudut (vastuukaupunki esitetty ensimmaumlisenauml) valittiin kaksivaiheisen hakumenettelyn perusteella v
2013 seuraavasti Tulevaisuuden terveys (Oulu Kuopio Paumlaumlkaupunkiseutu Tampere ja Turku) biotalous (Joen-
suu Jyvaumlskylauml ja Seinaumljoki) kestaumlvaumlt energiaratkaisut (Vaasa Lappeenranta ja Pori) aumllykaumls kaupunki ja uudis-
tuva teollisuus (Tampere Lahti Oulu Paumlaumlkaupunkiseutu ja Turku) sekauml kyberturvallisuus (Jyvaumlskylauml) Ohjelmaa
hallinnoi Tekes
Valtio tekee kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa jotka ovat Helsingin Tampereen Turun
Oulun Jyvaumlskylaumln Kuopion Lahden Porin Seinaumljoen Vaasan Joensuun ja Lappeenrannan kaupunkiseudut
Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvaumllistauml kilpailukykyauml sekauml roolia alueidensa ja
Suomen talouden vetureina Kuopion kaupunkiseutu sisaumlltaumlauml kuusi kuntaa (Kuopio Siilinjaumlrvi Suonenjoki Lep-
paumlvirta Tuusniemi ja Maaninka) Sopimuksen sisaumllloumlstauml paumlaumltetaumlaumln v 2013 loppuun mennessauml Ehdotus pohjau-
tuu kolmen teeman toteuttamiseen Kuopion kaupunkiseudun kehittaumlmiseen kansainvaumllisesti kilpailukykyisenauml
hyvinvoinnin ympaumlristoumln ja biojalostuksen innovaatiokeskittymaumlnauml kilpailukykyauml ja vetovoimaan vahvistavat
maankaumlytoumln ja liikenteen ratkaisut sekauml osaavan tyoumlvoiman turvaaminen ja syrjaumlytymisen ehkaumliseminen ja tyoumlt-
toumlmyyden vaumlhentaumlminen
Tyouml- ja elinkeinoministeriouml kaumlynnisti v 2013 pilottimenettelyhaun niille seutukaupungeille ja maakuntakeskuksille
jotka eivaumlt ole mukana valtion kasvusopimusmenettelyssauml Tarkoituksena on tukea innovatiivisia avauksia ja kau-
punkien yhteistyoumltauml vahvuuksiensa ja kasvupotentiaalinsa hyoumldyntaumlmisessauml sekauml edistaumlauml kilpailukykyauml Pilotti-
menettelyauml varten valitaan syksyllauml 2013 teemoja joiden koordinointiin TEM on varannut rahoitusta yhteensauml 250
000 euroavuosi Pohjois-Savosta Varkauden ja Iisalmen kaupungit ovat hakeneet pk-teollisuuden uudistaminen
ja kilpailukyky -teemaan jota koordinoi Rauman kaupunki
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet tukevat kansallisten ohjelmien tavoitteita
24 Maakuntakaavoitus
Maakuntaohjelman toteutuminen voi hankkeiden luonteesta riippuen kytkeytyauml maakunta- tai kuntakaavoituk-
seen Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan ovat seuraavat (maan-
kaumlyttouml- ja rakennuslaki 32 sect)
- Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekauml ryhdyttaumlessauml
muutoin toimenpiteisiin alueiden kaumlytoumln jaumlrjestaumlmiseksi
- Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden kaumlyttoumlauml koskevia toimenpiteitauml ja paumlaumlttaumlessaumlaumln niiden toteutta-
misesta otettava maakuntakaava huomioon pyrittaumlvauml edistaumlmaumlaumln kaavan toteuttamista ja katsottava ettei
toimenpiteillauml vaikeuteta kaavan toteuttamista
- Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikauml asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1
momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet (VNpt 2001 ja 2008) ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta
(wwwymparistofivat) Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkaumlytoumln suunnittelussa sekauml valtion viran-
omaisten toiminnassa on edistettaumlvauml tavoitteiden toteuttamista (MRL 24 sect)
9
Pohjois-Savon voimassa olevat maakuntakaavat
Kuopion seudun maakuntakaava
Kuopio (ml entisten Karttulan ja Vehmersalmen kuntien alueet) Maaninka Siilinjaumlrvi
Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan 2382006 Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakun-
takaavan 372008 Kuopion seudun maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia Maakuntakaava ja sii-
hen liittyvauml aineisto on Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla osoitteessa wwwpohjois-savofiksmk
Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava
Leppaumlvirran kunnan alueella Maakuntakaava koskee VT 5n tieosuutta Palokangas ndash Humalajoki
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan 12112007 Ympaumlristoumlminis-
teriouml vahvisti kaavan 27112008 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofivt5
Pohjois-Savon maakuntakaava 2030
Maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen Kuopion seudun ja Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maa-
kuntakaavoihin on tehty tarvittavat muutokset Pohjois-Savon maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia
Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakuntakaavan 7122011 Korkein hallinto-oikeus hylkaumlsi kaavasta tehdyn vali-
tuksen 2232013 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofipsmk
Pohjois-Savon vahvistettavana olevat maakuntakaavat
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava
Maakuntakaavassa esitetaumlaumln 19 tuulivoimapuistoaluetta Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan
1062013 ja se on ympaumlristoumlministerioumlssauml vahvistettavana Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa
httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitustuulivoimaindexphp
Pohjois-Savon laadittavana olevat maakuntakaavat
Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava
Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi 1542011 voimaan tulleen maankaumlyttouml- ja rakennuslain
muutoksen (3192011) sekauml toimialan nopean kehittymisen vuoksi Kaupan maakuntakaavaa varten on laadittu
koko Pohjois-Savon kattava palveluverkkoselvitys Maakuntakaavaluonnos tulee naumlhtaumlville syksyllauml 2013 Maa-
kuntakaavassa on tarkoitus esittaumlauml mm myoumls tuulivoimaa koskevia taumlydennyksiauml Aineisto on osoitteessa
httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusKauppaindexphp
10
3 Ympaumlristoumln ominaispiirteet nykytila ja ongelmat
31 Luonnonvarat ja ympaumlristoumln tila
Pohjois-Savon metsaumlvarat ovat runsaat Pohjois-Savon maa-alasta (165 milj ha) on metsaumltalousmaata 83
Rehevien kasvupaikkojen eli lehtojen lehtomaisten kankaiden ja tuoreiden kankaiden osuus metsaumlmaasta on
kolme neljaumlsosaa Laumlhes puolet maakunnan metsikoumlistauml on luokiteltu metsaumltaloudellisesti hyviksi Metsien kehi-
tysluokkajakauma on laumlhellauml metsaumltaloudellista tavoitetta Pohjois-Savon metsien hoito ja kaumlyttouml on sertifioitu
PEFC-kriteerien mukaisesti vuodesta 2000 laumlhtien
11
Pohjois-Savon maankaumlyttouml
Metsaumltalouden tuotannon arvo on noin 380 milj euroa vuodessa mistauml kantorahatulojen osuus on noin 150 milj
euroa Loppuosa tuotannon arvosta on korjuun ja laumlhikuljetuksen palkkioita eli metsaumltalouden tuotannon vaiku-
tukset ovat alue- ja paikallistalouteen erittaumlin suuret Pohjois-Savon metsaumlohjelman mukaisesta kestaumlvaumlstauml hak-
kuumaumlaumlraumlstauml toteutuu vain n 75 Metsaumlvarat ovat alikaumlytettyjauml
Pohjois-Savon metsaumlvarat v 2010
Metsaumlmaata
Yksityiset omistavat
Yksityismetsaumlloumlitauml
Puuston tilavuus
Puuston kasvu
Taimikoita
Uudistuskypsiauml metsiauml
Markkinahakkuut
Tiukasti suojellut metsaumlt
Kuolleen puuston tilavuus
Raakapuun kokonaiskaumlyttouml
Bruttokantorahatulot
1 393 000 ha
955 000 ha
25 440 kpl
166 000 000 msup3
8 650 000 msup3v
20
12
4 700 000 msup3v
22 000 ha
35 msup3ha
4 256 000 msup3v
154 miljeuroa
Tiedot Pohjois-Savon metsaumlohjelma 2012-15Metsaumlntutkimuslaitos
Viljelyksessauml oleva peltoala (150 000 ha) on kasvanut lievaumlsti viime vuosina huolimatta tilojen maumlaumlraumln
vaumlhenemisestauml Pohjois-Savossa luonnonolot ovat maanviljelylle suotuisat ja alueen maataloustuotanto on
poikkeuksellisen intensiivistauml erityisesti maidon- ja lihantuotannossa Alueen 1400 maitotilaa tuottavat vuosittain
maitoa 300 miljoonaa litraa mikauml on 14 koko maan tuotannosta Yhdessauml vesistoumljen luontaisen mataluuden
ja rehevoumlitymisherkkyyden kanssa pitkaumlaikainen ulkoinen ravinnekuormitus on johtanut toistuviin ja laajamittaisiin
vesistoumljen vedenlaatuongelmiin erityisesti Ylauml-Savossa Iisalmen reitillauml Nautakarja tuottaa lantaa Pohjois-Sa-
vossa v 2013 18 miljoonaa m3 Maumlaumlrauml on hieman lisaumlaumlntynyt viime vuosina nautakarjan maumlaumlraumln kasvaessa
Lanta hyoumldynnetaumlaumln pelloilla lannoitteena Tilojen elaumlinyksikkoumlmaumlaumlrien ja lannanlevityspinta-alan lisaumlaumlntyessauml
lannan kuljetusetaumlisyydet kasvavat
Pohjois-Savon pinta-alasta on vettauml 18 Valtaosassa Pohjois-Savon jaumlrvistauml (76) ekologinen tila on
vaumlhintaumlaumln hyvauml Jokivesistoumlissauml hyvauml tila toteutui harvemmin noin 60 ssa luokitelluissa joista Vesien tilassa
on selviauml alueellisia eroja erityisesti maakunnan etelaumlosan suuret reittivedet ovat vain vaumlhaumln ihmistoiminnan
muuttamia kun taas tilaltaan heikentyneet vesistoumlt keskittyvaumlt paumlaumlosin Iisalmen reitille Jaumlrvien tilaa on heikentauml-
nyt erityisesti niiden rehevoumlityminen jokien tilaa myoumls rakenteelliset muutokset
Pohjois-Savon suuret jaumlrvet (yli 40 km2) ovat saumlilyneet ekologisesti hyvaumlssauml tilassa vain Onkiveden Suuren
Ruokoveden ja Varkauden alapuolisen Siitinselkauml-Vuoriselaumln tila on hyvaumlauml huonompi Eniten muutoksia on ta-
pahtunut luonnostaan runsasravinteisilla jaumlrvillauml joiden viljaville valuma-alueille on keskittynyt runsaasti maata-
loutta Myoumls matalista runsashumuksista jaumlrvistauml vain noin puolet on enaumlauml hyvaumlssauml tilassa Kemiallinen tila on
hyvauml jokseenkin kaikissa pintavesissauml Oravilahden ja Retusen alueella tosin esiintyy korkeahkoja nikkelipitoi-
suuksia ja kemiallisen tilan arviointi vaatii siellauml lisaumlselvityksiauml Muutamien entisten kaivosten laumlhiympaumlristoumlssauml on
havaittu edelleen toiminnasta peraumlisin olevien raskasmetallipaumlaumlstoumlt ja Talvivaaran kaivoksen paumlaumlstoumljauml on havaittu
Nilsiaumln reitin vesistoumlissauml Varkauden Huruslahdelta on mitattu korkeita pitoisuuksia haitta-aineista erityisesti or-
gaanisista tinayhdisteistauml
12
Kokonaisarvio pintavesien tilasta ja ulkoisen fosforikuormituksen vaumlhennystavoitteet Pohjois-Savossa
(laumlhde Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma 23112009)
13
(laumlhde Pohjois-Savo ELY-keskus)
Pohjois-Savon alueella pohjavesi on yleensauml hyvaumllaatuista Pohjaveden kemiallisessa laadussa on kui-
tenkin paikallisia ja alueellisia eroja Pohjois-Savossa tyypillisenauml ongelmana on pohjaveden lievauml happa-
muus Luonnollisten tekijoumliden lisaumlksi ihmistoiminta voi vaikuttaa pohjaveden happamuuteen Pohjois-Savossa
suurimman riskin pohjaveden laadulle aiheuttavat liikenne pienteollisuus sekauml maa-aineksen otto ja siihen liittyvauml
toiminta Liikenteen osalta riskin pohjaveden laadulle aiheuttaa erityisesti teiden suolauksesta johtuvat klori-
dipaumlaumlstoumlt
Pohjois-Savossa on luokitettu 170 pohjavesialuetta (luokat I ja II) joista 99 aluetta on vedenhankintakaumlytoumlssauml
Pohjois-Savon pohjavesivarat ovat jakautuneet epaumltasaisesti alueen harvoille harjumuodostumille Pohjois-Sa-
von pohjavesialueiden maumlaumlraumlllinen tila on arvioitu hyvaumlksi eli keskimaumlaumlraumlinen vuotuinen vedenotto ei ylitauml muo-
dostuvan uuden pohjaveden maumlaumlraumlauml eikauml pohjavedenpinnan korkeus ihmistoiminnan vaikutuksesta pysyvaumlsti
laske Vuoden 2013 arvion perusteella ihmistoiminta uhkaa vakavasti pohjaveden tilaa yhdeksaumlllauml vedenhankin-
takaumlytoumlssauml olevalla pohjavesialueella Naumliden riskialueiden maumlaumlrauml on kasvanut edellisestauml arviosta seitsemaumlllauml
Paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti pohjaveden tila on vaarantunut taajama-asutuksen kattamilla pohjavesialueilla joille on sijoittu-
nut huomattavasti erilaisia ihmistoimintoja Eniten pohjavedelle riskejauml aiheuttavia toimintoja sijoittuu Iisalmen
Lapinlahden Siilinjaumlrven ja Suonenjoen keskustaajamien laumlheisyydessauml sijaitseville pohjavesialueille Suurin osa
pilaantumisriskissauml olevista pohjavesialueista on erittaumlin taumlrkeitauml yhdyskuntien vedenhankinnassa
Kaikki Pohjois-Savon kuntien keskustaajamat kaumlyttaumlvaumlt pohja- tai tekopohjavettauml Keskitetyn vesihuollon piirissauml
on 94 ja jaumltevesihuollon piirissauml 80 asukkaista Pohjois-Savossa asuu yleisen viemaumlriverkoston ulkopuolella
noin 50 000 asukasta Loma-asukkaiden maumlaumlrauml on suurin piirtein yhtauml suuri Taumlrkeimmaumlt kehittaumlmistarpeet liitty-
vaumlt vesihuollon varmentamiseen sekauml jaumltevesihuollon jaumlrjestaumlmiseen harvaan asutuilla alueilla Haja-asutusalu-
een kiinteistoumljen on taumlytettaumlvauml jaumltevesien puhdistustehosta asetetut vaatimukset 112014 mennessauml Haja-asu-
tusalueen jaumltevedet ovat maatalouden jaumllkeen suurin vesistoumljen fosforikuormittaja Jaumltevedet voivat pilata myoumls
pohjavesiauml
Harjut ja kalliot ovat olennainen osa pohjoissavolaista maisemaa Harjut ovat perinteisesti toimineet liiken-
nevaumlylinauml ja useimmat Pohjois-Savon taajamat sijaitsevat harjualueilla Monet maakunnan harju- ja kallioalueista
ovat merkittaumlviauml luonnon- ja maisemansuojelun kannalta Pohjois-Savon harjujaksot ovat taumlrkeitauml myoumls yhdys-
kuntien vedenhankinnalle
14
Hiekka- ja soravaroja on Pohjois-Savossa noin 1 700 milj m3 joista mahdollisesti kaumlytettaumlvissauml on noin 15 eli
260 milj m3 Karkean kiviaineksen vaumlhaumlistauml osuutta on enenevaumlssauml maumlaumlrin korvattu kalliokiviaineksella ja myoumls
murskauskelpoisella moreeniaineksella Ottotoiminta tulee tulevaisuudessa kohdistumaan yhauml enemmaumln kallio-
peraumln kiviaineksiin Maakuntakaavoissa on otettu huomioon harju- kallio- ja moreenimuodostumien suojelu ja
hyoumldyntaumlminen osoittamalla valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittaumlvaumlt maa-aineslailla suojeltavat alueet
ja vastaavasti alueet jotka ovat hyoumldynnettaumlvissauml
Pohjois-Savossa on yli 20 han soita 167 000 ha Tuotantokunnossa olevia turvetuotantoalueita oli v 2012
Pohjois-Savossa 80 kpl yhteensauml 4500 ha Tuotantoalueita on erityisesti Iisalmen reitin ja Rautalammin reitin
pohjoisosissa Maakuntakaavalla pyritaumlaumln ohjaamaan turvetuotanto luonnontilansa menettaumlneille kauttaaltaan
ojitetuille soille
Pohjois-Savon yhdyskuntajaumltteet kaumlsitellaumlaumln kolmessa kunnallisten jaumltehuoltoyhtioumliden jaumltekeskuksessa
Kuopiossa Iisalmessa ja Leppaumlvirralla Teollisuuslaitoksilla kuten kaivosteollisuudella ja yrityksillauml on lisaumlksi
omia jaumltteenkaumlsittelypaikkoja Biohajoavien jaumltteiden sijoittamista kaatopaikoille tullaan rajoittamaan vn 2016
alusta Itauml-Suomen tarpeisiin suunnitellun jaumltteenpolttolaitoksen ympaumlristoumllupahakemus on vireillauml Laitos sijoit-
tuu Leppaumlvirran Riikinnevalle Valtakunnallisena tavoitteena on ettauml vuonna 2016 kaatopaikoille paumlaumltyisi loppu-
sijoitettavaksi yhdyskuntajaumltteestauml enintaumlaumln 20
Pohjois-Savon maakuntakaavoissa on esitetty luonnonsuojelualueita n 67 000 ha vesialueet mukaan lu-
kien Suojelumerkinnaumlt koostuvat Natura 2000 ndashohjelman ja valtakunnallisten suojeluohjelmien sekauml maakunnal-
lisesti merkittaumlvistauml alueista Suojelualueverkosto taumlydentyy erityisesti Metso-ohjelmalla Soidensuojelun taumlyden-
nysohjelman laadinta on aloitettu v 2013 Suurin osa maakunnan uhanalaisista kasvilajeista esiintyy perinneym-
paumlristoumlissauml lehdoissa ja soilla
Pohjois-Savon ilmanlaatu on paumlaumlasiassa hyvauml Kuopion ja Siilinjaumlrven ilmanlaatuun vaikuttivat eniten tieliiken-
teen paumlaumlstoumlt Teollisuuden paumlaumlstoumlistauml aiheutui paikallisia hajuhaittoja Hengitettaumlvien hiukkasten (PM10) kohon-
neet pitoisuudet ovat pahin paikallinen ilmanlaatukysymys taajamissa Hiekoitushiekan poumllyaumlminen on ongelma
Kuopiossa Suurimmat hiukkaspitoisuudet taajamissa johtuvat liikenteestauml
Hapanta laskeumaa merkittaumlvaumlmpi ongelma Pohjois-Savossa on maaperaumln pilaantuminen paikallisesti
Pohjois-Savossa on noin 70 sellaista maa-aluetta joilla katsotaan olevan erityistauml kunnostustarvetta pilaantunei-
suutensa ja sijaintinsa vuoksi
Pohjois-Savossa oli v 2012 134 000 asuntoa ja 31 000 vapaa-ajan asuntoa Tyoumlpaikka- ja asuntorakenta-
minen edistyy erityisesti valtatien 5 ja Savon radan varressa (kts kuva Maankaumlyttouml) Kuopio on maakunnan
vahvin tyoumlpaikkakeskittymauml Tyoumlssauml kaumlydaumlaumln ympaumlryskunnista myoumls Varkaudessa Iisalmessa Vieremaumlllauml ja
Keiteleellauml ja Leppaumlvirralla Kuntien kaavallinen valmius rakentamisen ohjaukseen on hyvauml Merkittaumlvimmaumlt ve-
sistoumlalueet on yleiskaavoitettu
Pohjois-Savon kulttuuriympaumlristoumlauml inventointiin Kuopion seudun ja Pohjois-Savon maakuntakaavoja laa-
dittaessa Tyoumln tuloksena maakuntakaavoissa on esitetty n 600 kulttuuriympaumlristouml- ja rakennussuojelualuetta
ja -kohdetta joista 70 on valtakunnallisesti merkittaumlviauml
15
32 Energia ja kasvihuonepaumlaumlstoumlt
Energian kaumlyttouml
Pohjois-Savossa kaumlytettiin primaumlaumlrienergiaa vuonna 2010 yhteensauml 16 179 GWh Uusiutuvan energian osuus
primaumlaumlrienergiasta on Pohjois-Savossa 38 Itauml-Suomessa oli 57 ja koko maassa 27 Muuhun Itauml-Suo-
meen verrattuna Pohjois-Savon energiaomavaraisuus oli v 2010 pienempi (50 Itauml-Suomi 61 ) ja turpeen
merkitys suurempi (13 Itauml-Suomi 7 )
Pohjois-Savon primaumlaumlrienergian kulutus v 2010 (GWh)
Uusiutuva saumlhkouml 1 542
Puuenergia 3 985
Laumlmpoumlpumput 358
Muut uusiutuvat 250
Laumlmmitysoumlljy 1 135
Turve 2 171
Liikenne 2 183
Moottorioumlljy 562
Muut ei uusiutuvat 157
Uusiutumaton saumlhkouml 3 837
Yhteensauml 16 179
Uusiutuvan energian osuus 379
) Sisaumlltaumlauml myoumls liikenteen polttoaineen bio-osuuden v 2010 ) Sisaumlltaumlauml vain liikenteen polttoaineen fossiilisen
osuuden v2010 ) Tuontisaumlhkoumln mukana tullut uusiutumaton osuus
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
Primaumlaumlrienergian kulutusjakauma Pohjois-Savossa 2010
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
16
Pohjois-Savon teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa polttoaineteholtaan kaumlytetyin polttoaine v 2010 oli turve
(37 ) Myoumls puuta (27 ) mustalipeaumlauml (22 ) ja raskasta polttooumlljyauml (10 ) kaumlytettiin merkittaumlvaumlsti Yhteensauml
polttoaineita kaumlytettiin 5966 GWha vastaava maumlaumlrauml
Pohjois-Savon teollisuuden- ja energiantuotannon polttoaineiden kaumlyttouml (GWh) vuonna 2010
(laumlhde Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt ja -nielut
Pohjois-Savon kulutusperaumliset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat v 2010 yhteensauml 3148 kt CO2-ekv Asukasta koh-
den paumlaumlstouml oli 127 t CO2-ekv Vuonna 2010 asukasmaumlaumlrauml oli 247 943 henkiloumlauml
Pohjois-Savon maakunnan kasvihuonepaumlaumlstoumltasetta ei ole aiemmin laskettu joten vertailupohjaa aiempiin
vuosiin ei ole saatavissa Koko Suomen vuoden 2010 paumlaumlstoumlistauml Pohjois-Savon osuus oli 4 Suurimmat
kunnittaiset kokonaispaumlaumlstoumlt Pohjois-Savossa olivat Kuopion Varkauden ja Siilinjaumlrven kunnissa Asukaslukuun
suhteutettuna suurimmat paumlaumlstoumlt olivat Lapinlahden Vieremaumln ja Varkauden kunnissa
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljakauma v 2010 (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-
Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
17
Suomen Pohjois-Savon ja Etelauml-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt sektoreittain v 2010
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Maankaumlytoumln kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen ja -nielujen taselaskennassa vuodelle 2010 selvitettiin puuston metsauml-
maan maaperaumln viljelysmaiden ja turvetuotantoalueiden paumlaumlstoumlt ja nielut vuosina 2008-2010 Vesistoumljen ja luon-
nontilaisten soiden paumlaumlstoumljauml ja nieluja ei selvitetty koska kasvihuonekaasulaskennoissa tarkastellaan vain ihmis-
ten toiminnasta aiheutuvat vaikutukset paumlaumlstoumlihin ja nieluihin Molemmissa maakunnissa maankaumlyttoumlsektori on
kasvihuonekaasujen nettonielu Vuonna 2010 Pohjois-Savon maankaumlyttoumlsektorin nettonieluvaikutus oli 26 Mt
CO2-ekv
Puuston kasvu on ylittaumlnyt hakkuista ja muusta poistumasta aiheutuvan puuston vaumlhenemaumln joten puuston ko-
konaismaumlaumlrauml metsissauml on kasvanut vuosittain Koska puusto sitoo hiilidioksidia merkitsee suurempi puuston
maumlaumlrauml lisaumlaumlntynyttauml hiilidioksidin sitoutumista ilmasta puihin Vuosittainen hiilidioksidin poistuma lasketaan puus-
ton kasvun ja poistuman erotuksena Metsien vuotuinen poistuma on vaihdellut vuosien 2008 2009 ja 2010 vaumllillauml
johtuen laumlhinnauml hakkuumaumlaumlrien muutoksista Suurimmillaan metsien nieluvaikutus oli vuonna 2009 noin 4 Mt
CO2-ekv sekauml Etelauml- ettauml Pohjois-Savossa Vuonna 2010 nieluvaikutus oli Pohjois-Savossa 28 Mt CO2-ekv
Puuston lisaumlksi maankaumlyttoumlsektorin kasvihuonekaasutaseeseen vaikuttavat metsien maaperauml viljelysmaa ja tur-
vetuotantoalueet Kangasmaat metsauml- ja maatalousmailla sitovat hiiltauml Sen sijaan orgaaninen metsauml- ja maata-
lousmaa sekauml turvetuotantoalueet ja metsien kasvatuslannoitus vapauttavat kasvihuonekaasuja
18
Etelauml- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina 2008-2010 sekauml maatalousmaan ja turvetuotannon paumlaumls-
toumlt vuonna 2010 (kt CO2) (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuone-
kaasutaseet 2010)
Pohjois-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat yhteensauml 3148 kt CO2-ekv v 2010 ja maan-
kaumlyttoumlsektorin nettonielu 2600 kt CO2-ekv Yhteen laskettuna paumlaumlstoumlt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin
nieluvaikutukset v 2010
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumltase vuonna 2010 (kt CO2-ekv)
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 verkko-osoitteessa httpwwwympa-
ristofidownloadaspcontentid=139215amplan=fi
19
4 Maakuntaohjelman kannalta merkityksel-liset ympaumlristoumltavoitteet
41 Valtakunnalliset ympaumlristouml- ja ilmastotavoitteet
Valtakunnalliset aluekehittaumlmistavoitteet 2011 ndash 2015
Valtioneuvosto paumlaumltti 15122011 hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittaumlmistavoitteista Paumlaumltoumlk-
sellauml tarkennetaan alueiden kehittaumlmislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittaumlmistoimenpiteiden painopis-
teet Alueiden kehittaumlmistavoitteet kiteytetaumlaumln taumlssauml paumlaumltoumlksessauml kolmeen yleiseen linjaukseen 1) Vahvistetaan
alueiden kilpailukykyauml ja elinvoimaisuutta 2) Edistetaumlaumln vaumlestoumln hyvinvointia ja 3) Turvataan hyvauml elinympaumlristouml
ja kestaumlvauml aluerakenne
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet
Valtakunnallisilla alueidenkaumlyttoumltavoitteilla (VNp 132009) pyritaumlaumln toimivaan ja kestaumlvaumlaumln aluerakenteeseen Ta-
voitteiden toteutumista tulee edistaumlauml valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa ja kuntien
kaavoituksessa Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin 1) Toimiva
aluerakenne 2) Eheytyvauml yhdyskuntarakenne ja elinympaumlristoumln laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintouml virkistys-
kaumlyttouml ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6)
Luonto- ja kulttuuriympaumlristoumlinauml erityiset aluekokonaisuudet
Energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050
Valtioneuvosto asetti 2762013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen
2050 Komitean toimikausi on 2862013 ndash 3052014 Energia- ja ilmastokomitean tehtaumlvaumlnauml on valmistella ener-
gia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Siinauml arvioidaan keinot ja kustannukset vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan raken-
tamiseksi ja kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseksi 80ndash95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050
mennessauml
Paumlaumlministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitkaumln aikavaumllin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta
johon paumlaumlstaumlaumln noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa vuoteen 2050 kasvihuonekaasupaumlaumls-
toumljen vaumlhentaumlmiseksi kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen kaumly-
toumln tehostamiseksi
Komitean tulee arvioida erityisesti Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa eurooppalaiseen energia- ja ilmasto-
politiikkaan sekauml laajempaan kansainvaumlliseen kehitykseen Samaten tulee arvioida eri toimien vaikutuksia yhteis-
kunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin Komitea toimittaa esityksensauml hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan mi-
nisterityoumlryhmaumln kaumlsiteltaumlvaumlksi viimeistaumlaumln kevaumlaumlllauml 2014
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategia (2008 paumlivitetty 2013)
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetaumlaumln EU n ilmasto- ja energiapaketin edellyttaumlmaumlt toimenpi-
teet Suomessa mm kasvihuonekaasujen vaumlhennystavoitteiden energian hankinnan uusiutuvan energian ja
energiatehokkuuden osalta Tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysaumlyttaumlminen ja kaumlaumlntaumlminen las-
kuun vuoteen 2020 mennessauml Samalla ajanjaksolla uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 iin energian
20
loppukaumlytoumlstauml Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmistavoitteeksi ei-paumlaumlstoumlkauppasektorilla on asetettu 16
vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessauml
Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttaumlauml energiankaumlytoumln tehostamista erityisesti asumisessa rakenta-
misessa ja liikenteessauml Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperaumlisen energian jaumltepolttoaineiden
laumlmpoumlpumppujen biokaasun ja tuulienergian kaumlyttoumlauml on lisaumlttaumlvauml voimakkaasti Kuten EUn strategia myoumls Suo-
men strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympaumlristoumlllisen kestaumlvyyden toimitusvarmuuden ja kilpailuky-
vyn
Energia- ja ilmastostrategian paumlivitystyouml aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011 Paumlivityk-
sellauml varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekauml val-
mistetaan tietauml kohti pitkaumln aikavaumllin tavoitteita Uuteen strategiaan on myoumls yhdistetty mineraalioumlljyn kaumlytoumln vauml-
hentaumlmisohjelma
Kansallinen luonnonvarastrategia (2009)
Luonnonvarastrategian tavoitteet ovat 1) Suomessa on menestyvauml korkean arvonlisaumln biotalous 2) Suomi hyouml-
dyntaumlauml ja kierraumlttaumlauml materiaalivirtoja tehokkaasti 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisaumlarvoa ja paikal-
lista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edellaumlkaumlvijauml luonnonvarakysymyksissauml
Valtakunnallinen jaumltesuunnitelma (2008)
Suunnitelma sisaumlltaumlauml Suomen jaumltehuollon paumlaumlmaumlaumlraumlt ja tavoitteet vuoteen 2016 sekauml keskeiset toimet niiden
saavuttamiseksi Jaumltesuunnitelman tavoitteet ovat
jaumltteen syntymistauml ehkaumlistaumlaumln
jaumltteiden materiaalikierraumltystauml ja biologista hyoumldyntaumlmistauml lisaumltaumlaumln
kierraumltykseen soveltumattoman jaumltteen polttoa lisaumltaumlaumln
turvataan jaumltteiden haitaton kaumlsittely ja loppusijoitus
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls energiatehokkuudesta (2010)
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksessauml energiatehokkuustoimenpiteistauml esitetaumlaumln toimenpideohjelma jonka avulla
toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kaumlaumlntaumlmisestauml laskuun
ERA17 -toimintaohjelma (2010)
ERA17 on toimintaohjelma jonka tarkoituksena on rakennetun ympaumlristoumln energiatehokkuuden parantaminen
sen aiheuttamien paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlminen ja uusiutuvan energian kaumlytoumln edistaumlminen Ohjelman tavoitteena on
tehdauml Suomesta energiaviisauden edellaumlkaumlvijauml vuoteen 2017 mennessauml ja tehdauml Suomen rakennetusta ympauml-
ristoumlstauml maailman paras vuoteen 2050 mennessauml
Kestaumlvaumln kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012)
Kulutuksen ja tuotannon ohjelman paumlivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmis-
tavoitteet ovat niin haastavia ettauml niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisaumlksi myoumls muutosta yksi-
tyisessauml ja julkisessa kulutuksessa Siitauml huolimatta ettauml yksittaumlisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja mate-
riaalitehokkuus on viime vuosina parantunut kulutuksen maumlaumlraumln kasvu on syoumlnyt naumlin saavutetut ympaumlristouml-
hyoumldyt Vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiauml ehdotuksia
21
Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua
Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-
taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman
mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on
1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella
pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila
vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-
kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-
nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-
tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-
meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka
ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle
Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015
Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-
loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen
maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu
42 Maakunnalliset tavoitteet
Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-
raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia
- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-
raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015
httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015
- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015
httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf
- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-
men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359
- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-
loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )
- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-
tId=sk33911104629743ampcmd=download) )
- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-
quence=2)
- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )
- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-
von_matkailustrategia2015pdf )
- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)
- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
4
22 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 -
Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2014 - 2017
Maakunnan suunnittelu kaumlsittaumlauml kolme lakisaumlaumlteistauml suunnitelmaa maakuntasuunnitelman
maakuntakaavan ja maakuntaohjelman
Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014 ndash 2017 paumlivitys on tehty samassa val-
misteluprosessissa
Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyvaumlksyi syksyllauml 2009 maakuntastrategian toimintalinjoiksi (1) aluetalouden
uudistuminen (2) tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen (3) hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi sekauml (4) toimiva ja ta-
loudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekauml saavutettavuus Toimintalinjoja ja niiden tavoitteita ei ole tarvetta muut-
taa mutta niiden toteuttaminen on taumlssauml uudessa ohjelmassa paumlivitetty Lisaumlksi strategiaosassa maumlaumlritellaumlaumln
Pohjois-Savon innovaatiokaumlrjet
Pohjois-Savoon Suomeen ja koko Eurooppaan kohdistuvat ulkoiset paineet pakottavat (1) talouden jatkuvaan
uudistamiseen innovoinnin osaamiskeskittymien ja tuottavuuden avulla Taumlllaisia paineita ovat mm koveneva
kustannus- ja innovaatiokilpailu uusien osaamiskeskusten ja kasvualueiden nousu uusien teknologioiden ja lii-
ketoimintatapojen kaumlyttoumloumln otto sekauml suhdannevaihtelut ja markkinoiden kysynnaumln rakenteelliset muutokset
Suomi on kymmenen vuoden ajan menettaumlnyt asemaansa metsauml- ja elektroniikkateollisuudessa ja myoumls suoma-
laisen puuraaka-aineen kilpailukyky kemiallisessa metsaumlteollisuudessa on uhattuna
Pohjois-Savon maakuntastrategian ytimet
Sisaumlinen paine
Niukkeneva
tyoumlvoiman tarjonta
vanheneva
ikaumlrakenne julkisen
talouden
kestaumlvyysvaje
Ulkoiset paineet
Kansainvaumllinen
kilpailu EUn
erillisohjelmien
hyoumldyntaumlminen EUn
epaumlvakaus
suhdannejaksot
kustannus- ja
osaamispaineet
keskittyvauml ja
hidastuva kasvu
talouden
rakennemuutokset
energia ja raaka-
aineet
ilmaston muutos
Kestaumlvauml aluerakenne ja
saavutettavuus
Aluetalouden
uudistuminen
Tyoumlvoiman
riittaumlvyys ja
osaaminen
Hyvinvointi-
palvelut ja
hyvinvointi
Ihmisten hyvinvointi
ja yritysten
menestys
5
Globaalit muutokset tarjoavat myoumls mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan ja pohjoissavolaisen osaamisen ja
raaka-aineiden hyoumldyntaumlmiseen Taumlllaisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi ilmaston muutoksen torjunta ja vesi-
teknologia uudet puuhun perustuvat biopohjaiset raaka-aineet ja bioenergia sekauml elintarvikkeet uudet laumlaumlkkeet
ja hoitoteknologiat
Teknologiateollisuudesta on noussut vastavirtastrategia osoituksena siitauml ettauml valmistavassa teollisuudessa ja
sen palveluissa voidaan oikeilla toimintatavoilla ja osaamisella paumlrjaumltauml myoumls Kauko-Idaumln kilpailun kanssa Teolli-
suuden kilpailukykyauml nostetaan tuottavuutta lisaumlaumlmaumlllauml sekauml uusia tuotteita palveluja ja tuotantomenetelmiauml no-
peasti innovoimalla
Sisaumliset paineet Pohjois-Savossa kuten koko Itauml-Suomessa kohdistuvat (2) tyoumlvoiman maumlaumlraumlaumln ja osaamiseen
koulutusresurssien riittaumlvyyteen sekauml ihmisten nyt puutteellisen (3) hyvinvoinnin ja terveyden tason nostamiseen
ja hyvinvointipalvelujen kykyyn vastata vaumlestoumln ikaumlaumlntymisen myoumltauml kasvaviin maumlaumlraumlllisiin ja laadullisiin tarpeisiin
Tulevina vuosina tyoumlikaumlisten maumlaumlrauml tulee vaumlhenemaumlaumln pohjoissavolaisen vaumlestoumln ikaumlrakenteen vuoksi Vaumlhene-
misen lisaumlksi tyoumlikaumlisten joukko painottuu aikaisempaa enemmaumln vanhempiin ikaumlluokkiin Tyoumlvoiman tarjontaa
on monin tavoin lisaumlttaumlvauml Yksi taumlrkeimmistauml keinoista on vaumlestoumln hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen Poh-
jois-Savossa tyoumlikaumlisistauml suuri osa on tehottomasti tyoumlelaumlmaumln kaumlytoumlssauml huonojen elintapojen sairastamisen ja
tyoumlkyvyttoumlmyyden sekauml puutteellisen osaamisen vuoksi Hyvinvoinnin nosto on taumlrkeauml osa tyoumlvoiman riittaumlvyyden
turvaamisessa Toinen taumlrkeauml keino on lisaumltauml kaiken ikaumlisen tyoumlvoiman osaamista ja saada kaikki nuoret opiske-
lemaan ja tyoumlhoumln
(4) Aluerakenne ja saavutettavuus vaikuttavat maakunnan vetovoimaan siihen missauml yritykset saavat hyvaumlt pe-
rusedellytykset toiminnalleen ja miten vaumlestouml sijoittuu ja muuttaa Yritykset ja tyoumlntekijaumlt tarvitsevat nopeaa ja
joustavaa saavutettavuutta liikenteessauml ja tietoliikenteessauml Liikenteellistauml saavutettavuutta Savon radan kunnos-
tus ja nopeutus maakunnan pitkittaumlis- ja poikittaistieyhteydet (VT5 ja VT9) kilpailun saumlilyttaumlminen lentoliiken-
teessauml sekauml logististen kustannusten alentaminen Maito- ja metsaumltalouden sekauml matkailun tarvitsemat tieyhtey-
det ovat maaseudun kehitykselle merkittaumlviauml
Maakunnan ulkoisen saavutettavuuden hoitaminen edellyttaumlauml usean maakunnan keskinaumlistauml yhteistyoumltauml tyoumlssauml-
kaumlyntialueiden saavutettavuus riippuu enemmaumln maakunnan ja kuntaryhmien ratkaisuista Energian kallistuessa
ja ilmaston muutosta torjuttaessa sellainen aluerakenne on vetovoimainen missauml yritysten asukkaiden ja palve-
lujen hakijoiden on tehokasta liikkua ja joukkoliikenne on palvelukykyinen Energiatehokas ja hyvin saavutetta-
vissa oleva aluerakenne ei vaumlhennauml viihtyisaumln asuinympaumlristoumln merkitystauml
Kaikkia toimintalinjoja koskettavia tavoitteita ovat Kuopion kasvu ja onnistuminen maakunnan tampk ja vaumlestoumln ve-
turina sekauml Itauml-Suomen kyky puolustaa aluekehityksessauml tarvittavia resursseja
Maakuntaohjelma kattaa maakuntasuunnitelmasta seuraavan neljaumln vuoden aikana valittavat ja kuljettavat polut
Edellauml kuvatuilla taistelukentillauml tarvittavat toimenpiteet esitellaumlaumln maakuntaohjelmassa toimintalinjoittain
Yhteenveto maakuntaohjelman toimenpidealueiden sisaumllloumlistauml on seuraavassa kuviossa
6
23 Muut ohjelmat
EU-ohjelmat
Ohjelmakauden 2014ndash2020 valmistelu on kesken kesaumlllauml 2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman
maaseuturahaston Euroopan alueellisen yhteistyoumln ohjelmien sekauml ENI-ohjelmien valmistelu on edennyt eri tah-
tiin Komission esityksen mukaisesti kaikilla rahoitusohjelmilla toteutetaan Eurooppa 2020 ndashstrategiaa ja ohjel-
mien painopisteet on valittu em strategian temaattisten tavoitteiden pohjalta Oheisessa taulukossa on esitetty
Pohjois-Savon naumlkoumlkulmasta taumlrkeiden rahoitusohjelmien valmisteluvaiheen painopistevalinnat
Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma on synteesi Itauml- ja Pohjois-Suomessa sekauml Etelauml- ja Laumlnsi-Suomessa
valmistelluista alueellisista suunnitelmista jotka puolestaan perustuvat Euroopan unionin ja kansallisten saumlaumldoumls-
ten lisaumlksi alueen maakuntaohjelmiin muihin alueellisiin suunnitelmiin sekauml tyouml- ja elinkeinoministerioumln antamiin
valtakunnallisiin linjauksiin Alueellisilla suunnitelmilla on yhteys myoumls rajat ylittaumlvaumlaumln yhteistyoumlhoumln ja ohjelma-
alueella toteutettaviin muihin EU-ohjelmiin Eurooppa 2020 -strategiaa toteutetaan yhteistyoumlssauml Interreg-tyyppis-
ten ohjelmien maaseutuohjelman sekauml meri- ja kalatalousohjelman kanssa
Hallitusohjelman mukaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankerahoitusta kohdennetaan entistauml voimak-
kaammin uusien elinkeinojen aikaansaamiseen tyoumlllisyyden parantamiseen kasvuhakuiseen yritystoimintaan ja
7
paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) painopistealueina ovat vaikeimmassa tyoumlmarkkina-
asemassa olevien tyoumlllistaumlminen ja tyoumlvoiman osaamisen kehittaumlminen Maantieteellisesti maaseuturahasto ra-
hoitus painottuu harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle ja EAKR- ja ESR-rahoitus taajamiin ja kaupunkikeskustoi-
hin Rahoituksen kohteena on yhteisiauml toimialoja kuten maaseudun mikroyritysten kehittaumlminen matkailu bio-
energian tuotanto ja TampK saavutettavuus sekauml uusiutuva energia
Alueellisella tasolla ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyoumlryhmaumlssauml (MYR) ja
sen sihteeristoumlssauml EU-ohjelmien toimeenpanossa jatketaan Pohjois-Savossa myoumlhemmin maumlaumlriteltaumlvien maa-
kuntaohjelman mukaisten teemojen kehittaumlmispanostuksia Maakunnan yhteistyoumlryhmaumln valinnan mukaan val-
mistellaan kehittaumlmisteemojen sisaumllloumlt ohjelmakaudelle 2014ndash2020 Rakennerahastovarojen maumlaumlrauml Suomessa
vaumlhenee tulevalla kaudella 26 joten kehittaumlmispanoksia tulee jatkossa hakea aktiivisemmin muista rahoitus-
laumlhteistauml kuten Euroopan alueellisen yhteistyoumln ohjelmista
Kansalliset ohjelmat
Suomen aluestrategia 2020-raportissa (TEM) vuodelta 2010 esitetaumlaumln kaikkien alueiden osaamisen ja kehittauml-
mispotentiaalin saamista mahdollisimman tehokkaaseen kaumlyttoumloumln perustuen niiden omiin laumlhtoumlkohtiin ja vah-
vuuksiin Tyouml- ja elinkeinoministeriouml on v 2012 hyvaumlksynyt kaupunkipolitiikan maaseutupolitiikan ja saaristopoli-
tiikan toimenpideohjelmat vuosille 2012-2015
Itauml- ja Pohjois-Suomi -kehittaumlmisohjelman rdquoKatse pohjoiseenrdquo -loppuraportti valmistui tammikuussa 2013 Ohjel-
maan sisaumlltyy 36 erilaista hankekokonaisuutta tai hanke-ehdotusta jatkotoimenpiteitauml varten Ne sisaumlltyvaumlt viiteen
valittuun painopistealaan Arktisuuden hyoumldyntaumlminen ja arktisen osaamisen vahvistaminen Venaumljaumln tuomien
mahdollisuuksien hyoumldyntaumlminen kestaumlvauml matkailu kaivannaisala sekauml puuraaka-aineen uudet tuotteet ja bio-
energia Ohjelmassa todetaan ettauml monet Itauml- ja Pohjois-Suomen merkittaumlvaumln kasvupotentiaalin aloista liittyvaumlt
luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen ja luontoarvojen tuotteistamiseen Alueen elinkeinojen tasapainoinen kehitys
edellyttaumlauml eri toimialojen kestaumlvaumlauml rinnakkaiseloa sekauml ympaumlristouml- ja sosiaalisten vaikutusten vahvaa hallintaa
8
Innovatiiviset kaupungit -ohjelma 2014-2020 (INKA) on uusi innovaatiotyoumlkalu joka korvaa osittain v 2013 paumlaumlt-
tyvaumln osaamiskeskusohjelman (OSKE) INKAn tavoitteena on synnyttaumlauml korkeaan osaamiseen perustuvia kilpai-
lukykyisiauml yrityksiauml ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistauml Suomeen Sitauml toteuttavat teemat ja
kaupunkiseudut (vastuukaupunki esitetty ensimmaumlisenauml) valittiin kaksivaiheisen hakumenettelyn perusteella v
2013 seuraavasti Tulevaisuuden terveys (Oulu Kuopio Paumlaumlkaupunkiseutu Tampere ja Turku) biotalous (Joen-
suu Jyvaumlskylauml ja Seinaumljoki) kestaumlvaumlt energiaratkaisut (Vaasa Lappeenranta ja Pori) aumllykaumls kaupunki ja uudis-
tuva teollisuus (Tampere Lahti Oulu Paumlaumlkaupunkiseutu ja Turku) sekauml kyberturvallisuus (Jyvaumlskylauml) Ohjelmaa
hallinnoi Tekes
Valtio tekee kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa jotka ovat Helsingin Tampereen Turun
Oulun Jyvaumlskylaumln Kuopion Lahden Porin Seinaumljoen Vaasan Joensuun ja Lappeenrannan kaupunkiseudut
Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvaumllistauml kilpailukykyauml sekauml roolia alueidensa ja
Suomen talouden vetureina Kuopion kaupunkiseutu sisaumlltaumlauml kuusi kuntaa (Kuopio Siilinjaumlrvi Suonenjoki Lep-
paumlvirta Tuusniemi ja Maaninka) Sopimuksen sisaumllloumlstauml paumlaumltetaumlaumln v 2013 loppuun mennessauml Ehdotus pohjau-
tuu kolmen teeman toteuttamiseen Kuopion kaupunkiseudun kehittaumlmiseen kansainvaumllisesti kilpailukykyisenauml
hyvinvoinnin ympaumlristoumln ja biojalostuksen innovaatiokeskittymaumlnauml kilpailukykyauml ja vetovoimaan vahvistavat
maankaumlytoumln ja liikenteen ratkaisut sekauml osaavan tyoumlvoiman turvaaminen ja syrjaumlytymisen ehkaumliseminen ja tyoumlt-
toumlmyyden vaumlhentaumlminen
Tyouml- ja elinkeinoministeriouml kaumlynnisti v 2013 pilottimenettelyhaun niille seutukaupungeille ja maakuntakeskuksille
jotka eivaumlt ole mukana valtion kasvusopimusmenettelyssauml Tarkoituksena on tukea innovatiivisia avauksia ja kau-
punkien yhteistyoumltauml vahvuuksiensa ja kasvupotentiaalinsa hyoumldyntaumlmisessauml sekauml edistaumlauml kilpailukykyauml Pilotti-
menettelyauml varten valitaan syksyllauml 2013 teemoja joiden koordinointiin TEM on varannut rahoitusta yhteensauml 250
000 euroavuosi Pohjois-Savosta Varkauden ja Iisalmen kaupungit ovat hakeneet pk-teollisuuden uudistaminen
ja kilpailukyky -teemaan jota koordinoi Rauman kaupunki
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet tukevat kansallisten ohjelmien tavoitteita
24 Maakuntakaavoitus
Maakuntaohjelman toteutuminen voi hankkeiden luonteesta riippuen kytkeytyauml maakunta- tai kuntakaavoituk-
seen Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan ovat seuraavat (maan-
kaumlyttouml- ja rakennuslaki 32 sect)
- Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekauml ryhdyttaumlessauml
muutoin toimenpiteisiin alueiden kaumlytoumln jaumlrjestaumlmiseksi
- Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden kaumlyttoumlauml koskevia toimenpiteitauml ja paumlaumlttaumlessaumlaumln niiden toteutta-
misesta otettava maakuntakaava huomioon pyrittaumlvauml edistaumlmaumlaumln kaavan toteuttamista ja katsottava ettei
toimenpiteillauml vaikeuteta kaavan toteuttamista
- Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikauml asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1
momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet (VNpt 2001 ja 2008) ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta
(wwwymparistofivat) Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkaumlytoumln suunnittelussa sekauml valtion viran-
omaisten toiminnassa on edistettaumlvauml tavoitteiden toteuttamista (MRL 24 sect)
9
Pohjois-Savon voimassa olevat maakuntakaavat
Kuopion seudun maakuntakaava
Kuopio (ml entisten Karttulan ja Vehmersalmen kuntien alueet) Maaninka Siilinjaumlrvi
Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan 2382006 Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakun-
takaavan 372008 Kuopion seudun maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia Maakuntakaava ja sii-
hen liittyvauml aineisto on Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla osoitteessa wwwpohjois-savofiksmk
Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava
Leppaumlvirran kunnan alueella Maakuntakaava koskee VT 5n tieosuutta Palokangas ndash Humalajoki
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan 12112007 Ympaumlristoumlminis-
teriouml vahvisti kaavan 27112008 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofivt5
Pohjois-Savon maakuntakaava 2030
Maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen Kuopion seudun ja Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maa-
kuntakaavoihin on tehty tarvittavat muutokset Pohjois-Savon maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia
Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakuntakaavan 7122011 Korkein hallinto-oikeus hylkaumlsi kaavasta tehdyn vali-
tuksen 2232013 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofipsmk
Pohjois-Savon vahvistettavana olevat maakuntakaavat
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava
Maakuntakaavassa esitetaumlaumln 19 tuulivoimapuistoaluetta Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan
1062013 ja se on ympaumlristoumlministerioumlssauml vahvistettavana Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa
httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitustuulivoimaindexphp
Pohjois-Savon laadittavana olevat maakuntakaavat
Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava
Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi 1542011 voimaan tulleen maankaumlyttouml- ja rakennuslain
muutoksen (3192011) sekauml toimialan nopean kehittymisen vuoksi Kaupan maakuntakaavaa varten on laadittu
koko Pohjois-Savon kattava palveluverkkoselvitys Maakuntakaavaluonnos tulee naumlhtaumlville syksyllauml 2013 Maa-
kuntakaavassa on tarkoitus esittaumlauml mm myoumls tuulivoimaa koskevia taumlydennyksiauml Aineisto on osoitteessa
httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusKauppaindexphp
10
3 Ympaumlristoumln ominaispiirteet nykytila ja ongelmat
31 Luonnonvarat ja ympaumlristoumln tila
Pohjois-Savon metsaumlvarat ovat runsaat Pohjois-Savon maa-alasta (165 milj ha) on metsaumltalousmaata 83
Rehevien kasvupaikkojen eli lehtojen lehtomaisten kankaiden ja tuoreiden kankaiden osuus metsaumlmaasta on
kolme neljaumlsosaa Laumlhes puolet maakunnan metsikoumlistauml on luokiteltu metsaumltaloudellisesti hyviksi Metsien kehi-
tysluokkajakauma on laumlhellauml metsaumltaloudellista tavoitetta Pohjois-Savon metsien hoito ja kaumlyttouml on sertifioitu
PEFC-kriteerien mukaisesti vuodesta 2000 laumlhtien
11
Pohjois-Savon maankaumlyttouml
Metsaumltalouden tuotannon arvo on noin 380 milj euroa vuodessa mistauml kantorahatulojen osuus on noin 150 milj
euroa Loppuosa tuotannon arvosta on korjuun ja laumlhikuljetuksen palkkioita eli metsaumltalouden tuotannon vaiku-
tukset ovat alue- ja paikallistalouteen erittaumlin suuret Pohjois-Savon metsaumlohjelman mukaisesta kestaumlvaumlstauml hak-
kuumaumlaumlraumlstauml toteutuu vain n 75 Metsaumlvarat ovat alikaumlytettyjauml
Pohjois-Savon metsaumlvarat v 2010
Metsaumlmaata
Yksityiset omistavat
Yksityismetsaumlloumlitauml
Puuston tilavuus
Puuston kasvu
Taimikoita
Uudistuskypsiauml metsiauml
Markkinahakkuut
Tiukasti suojellut metsaumlt
Kuolleen puuston tilavuus
Raakapuun kokonaiskaumlyttouml
Bruttokantorahatulot
1 393 000 ha
955 000 ha
25 440 kpl
166 000 000 msup3
8 650 000 msup3v
20
12
4 700 000 msup3v
22 000 ha
35 msup3ha
4 256 000 msup3v
154 miljeuroa
Tiedot Pohjois-Savon metsaumlohjelma 2012-15Metsaumlntutkimuslaitos
Viljelyksessauml oleva peltoala (150 000 ha) on kasvanut lievaumlsti viime vuosina huolimatta tilojen maumlaumlraumln
vaumlhenemisestauml Pohjois-Savossa luonnonolot ovat maanviljelylle suotuisat ja alueen maataloustuotanto on
poikkeuksellisen intensiivistauml erityisesti maidon- ja lihantuotannossa Alueen 1400 maitotilaa tuottavat vuosittain
maitoa 300 miljoonaa litraa mikauml on 14 koko maan tuotannosta Yhdessauml vesistoumljen luontaisen mataluuden
ja rehevoumlitymisherkkyyden kanssa pitkaumlaikainen ulkoinen ravinnekuormitus on johtanut toistuviin ja laajamittaisiin
vesistoumljen vedenlaatuongelmiin erityisesti Ylauml-Savossa Iisalmen reitillauml Nautakarja tuottaa lantaa Pohjois-Sa-
vossa v 2013 18 miljoonaa m3 Maumlaumlrauml on hieman lisaumlaumlntynyt viime vuosina nautakarjan maumlaumlraumln kasvaessa
Lanta hyoumldynnetaumlaumln pelloilla lannoitteena Tilojen elaumlinyksikkoumlmaumlaumlrien ja lannanlevityspinta-alan lisaumlaumlntyessauml
lannan kuljetusetaumlisyydet kasvavat
Pohjois-Savon pinta-alasta on vettauml 18 Valtaosassa Pohjois-Savon jaumlrvistauml (76) ekologinen tila on
vaumlhintaumlaumln hyvauml Jokivesistoumlissauml hyvauml tila toteutui harvemmin noin 60 ssa luokitelluissa joista Vesien tilassa
on selviauml alueellisia eroja erityisesti maakunnan etelaumlosan suuret reittivedet ovat vain vaumlhaumln ihmistoiminnan
muuttamia kun taas tilaltaan heikentyneet vesistoumlt keskittyvaumlt paumlaumlosin Iisalmen reitille Jaumlrvien tilaa on heikentauml-
nyt erityisesti niiden rehevoumlityminen jokien tilaa myoumls rakenteelliset muutokset
Pohjois-Savon suuret jaumlrvet (yli 40 km2) ovat saumlilyneet ekologisesti hyvaumlssauml tilassa vain Onkiveden Suuren
Ruokoveden ja Varkauden alapuolisen Siitinselkauml-Vuoriselaumln tila on hyvaumlauml huonompi Eniten muutoksia on ta-
pahtunut luonnostaan runsasravinteisilla jaumlrvillauml joiden viljaville valuma-alueille on keskittynyt runsaasti maata-
loutta Myoumls matalista runsashumuksista jaumlrvistauml vain noin puolet on enaumlauml hyvaumlssauml tilassa Kemiallinen tila on
hyvauml jokseenkin kaikissa pintavesissauml Oravilahden ja Retusen alueella tosin esiintyy korkeahkoja nikkelipitoi-
suuksia ja kemiallisen tilan arviointi vaatii siellauml lisaumlselvityksiauml Muutamien entisten kaivosten laumlhiympaumlristoumlssauml on
havaittu edelleen toiminnasta peraumlisin olevien raskasmetallipaumlaumlstoumlt ja Talvivaaran kaivoksen paumlaumlstoumljauml on havaittu
Nilsiaumln reitin vesistoumlissauml Varkauden Huruslahdelta on mitattu korkeita pitoisuuksia haitta-aineista erityisesti or-
gaanisista tinayhdisteistauml
12
Kokonaisarvio pintavesien tilasta ja ulkoisen fosforikuormituksen vaumlhennystavoitteet Pohjois-Savossa
(laumlhde Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma 23112009)
13
(laumlhde Pohjois-Savo ELY-keskus)
Pohjois-Savon alueella pohjavesi on yleensauml hyvaumllaatuista Pohjaveden kemiallisessa laadussa on kui-
tenkin paikallisia ja alueellisia eroja Pohjois-Savossa tyypillisenauml ongelmana on pohjaveden lievauml happa-
muus Luonnollisten tekijoumliden lisaumlksi ihmistoiminta voi vaikuttaa pohjaveden happamuuteen Pohjois-Savossa
suurimman riskin pohjaveden laadulle aiheuttavat liikenne pienteollisuus sekauml maa-aineksen otto ja siihen liittyvauml
toiminta Liikenteen osalta riskin pohjaveden laadulle aiheuttaa erityisesti teiden suolauksesta johtuvat klori-
dipaumlaumlstoumlt
Pohjois-Savossa on luokitettu 170 pohjavesialuetta (luokat I ja II) joista 99 aluetta on vedenhankintakaumlytoumlssauml
Pohjois-Savon pohjavesivarat ovat jakautuneet epaumltasaisesti alueen harvoille harjumuodostumille Pohjois-Sa-
von pohjavesialueiden maumlaumlraumlllinen tila on arvioitu hyvaumlksi eli keskimaumlaumlraumlinen vuotuinen vedenotto ei ylitauml muo-
dostuvan uuden pohjaveden maumlaumlraumlauml eikauml pohjavedenpinnan korkeus ihmistoiminnan vaikutuksesta pysyvaumlsti
laske Vuoden 2013 arvion perusteella ihmistoiminta uhkaa vakavasti pohjaveden tilaa yhdeksaumlllauml vedenhankin-
takaumlytoumlssauml olevalla pohjavesialueella Naumliden riskialueiden maumlaumlrauml on kasvanut edellisestauml arviosta seitsemaumlllauml
Paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti pohjaveden tila on vaarantunut taajama-asutuksen kattamilla pohjavesialueilla joille on sijoittu-
nut huomattavasti erilaisia ihmistoimintoja Eniten pohjavedelle riskejauml aiheuttavia toimintoja sijoittuu Iisalmen
Lapinlahden Siilinjaumlrven ja Suonenjoen keskustaajamien laumlheisyydessauml sijaitseville pohjavesialueille Suurin osa
pilaantumisriskissauml olevista pohjavesialueista on erittaumlin taumlrkeitauml yhdyskuntien vedenhankinnassa
Kaikki Pohjois-Savon kuntien keskustaajamat kaumlyttaumlvaumlt pohja- tai tekopohjavettauml Keskitetyn vesihuollon piirissauml
on 94 ja jaumltevesihuollon piirissauml 80 asukkaista Pohjois-Savossa asuu yleisen viemaumlriverkoston ulkopuolella
noin 50 000 asukasta Loma-asukkaiden maumlaumlrauml on suurin piirtein yhtauml suuri Taumlrkeimmaumlt kehittaumlmistarpeet liitty-
vaumlt vesihuollon varmentamiseen sekauml jaumltevesihuollon jaumlrjestaumlmiseen harvaan asutuilla alueilla Haja-asutusalu-
een kiinteistoumljen on taumlytettaumlvauml jaumltevesien puhdistustehosta asetetut vaatimukset 112014 mennessauml Haja-asu-
tusalueen jaumltevedet ovat maatalouden jaumllkeen suurin vesistoumljen fosforikuormittaja Jaumltevedet voivat pilata myoumls
pohjavesiauml
Harjut ja kalliot ovat olennainen osa pohjoissavolaista maisemaa Harjut ovat perinteisesti toimineet liiken-
nevaumlylinauml ja useimmat Pohjois-Savon taajamat sijaitsevat harjualueilla Monet maakunnan harju- ja kallioalueista
ovat merkittaumlviauml luonnon- ja maisemansuojelun kannalta Pohjois-Savon harjujaksot ovat taumlrkeitauml myoumls yhdys-
kuntien vedenhankinnalle
14
Hiekka- ja soravaroja on Pohjois-Savossa noin 1 700 milj m3 joista mahdollisesti kaumlytettaumlvissauml on noin 15 eli
260 milj m3 Karkean kiviaineksen vaumlhaumlistauml osuutta on enenevaumlssauml maumlaumlrin korvattu kalliokiviaineksella ja myoumls
murskauskelpoisella moreeniaineksella Ottotoiminta tulee tulevaisuudessa kohdistumaan yhauml enemmaumln kallio-
peraumln kiviaineksiin Maakuntakaavoissa on otettu huomioon harju- kallio- ja moreenimuodostumien suojelu ja
hyoumldyntaumlminen osoittamalla valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittaumlvaumlt maa-aineslailla suojeltavat alueet
ja vastaavasti alueet jotka ovat hyoumldynnettaumlvissauml
Pohjois-Savossa on yli 20 han soita 167 000 ha Tuotantokunnossa olevia turvetuotantoalueita oli v 2012
Pohjois-Savossa 80 kpl yhteensauml 4500 ha Tuotantoalueita on erityisesti Iisalmen reitin ja Rautalammin reitin
pohjoisosissa Maakuntakaavalla pyritaumlaumln ohjaamaan turvetuotanto luonnontilansa menettaumlneille kauttaaltaan
ojitetuille soille
Pohjois-Savon yhdyskuntajaumltteet kaumlsitellaumlaumln kolmessa kunnallisten jaumltehuoltoyhtioumliden jaumltekeskuksessa
Kuopiossa Iisalmessa ja Leppaumlvirralla Teollisuuslaitoksilla kuten kaivosteollisuudella ja yrityksillauml on lisaumlksi
omia jaumltteenkaumlsittelypaikkoja Biohajoavien jaumltteiden sijoittamista kaatopaikoille tullaan rajoittamaan vn 2016
alusta Itauml-Suomen tarpeisiin suunnitellun jaumltteenpolttolaitoksen ympaumlristoumllupahakemus on vireillauml Laitos sijoit-
tuu Leppaumlvirran Riikinnevalle Valtakunnallisena tavoitteena on ettauml vuonna 2016 kaatopaikoille paumlaumltyisi loppu-
sijoitettavaksi yhdyskuntajaumltteestauml enintaumlaumln 20
Pohjois-Savon maakuntakaavoissa on esitetty luonnonsuojelualueita n 67 000 ha vesialueet mukaan lu-
kien Suojelumerkinnaumlt koostuvat Natura 2000 ndashohjelman ja valtakunnallisten suojeluohjelmien sekauml maakunnal-
lisesti merkittaumlvistauml alueista Suojelualueverkosto taumlydentyy erityisesti Metso-ohjelmalla Soidensuojelun taumlyden-
nysohjelman laadinta on aloitettu v 2013 Suurin osa maakunnan uhanalaisista kasvilajeista esiintyy perinneym-
paumlristoumlissauml lehdoissa ja soilla
Pohjois-Savon ilmanlaatu on paumlaumlasiassa hyvauml Kuopion ja Siilinjaumlrven ilmanlaatuun vaikuttivat eniten tieliiken-
teen paumlaumlstoumlt Teollisuuden paumlaumlstoumlistauml aiheutui paikallisia hajuhaittoja Hengitettaumlvien hiukkasten (PM10) kohon-
neet pitoisuudet ovat pahin paikallinen ilmanlaatukysymys taajamissa Hiekoitushiekan poumllyaumlminen on ongelma
Kuopiossa Suurimmat hiukkaspitoisuudet taajamissa johtuvat liikenteestauml
Hapanta laskeumaa merkittaumlvaumlmpi ongelma Pohjois-Savossa on maaperaumln pilaantuminen paikallisesti
Pohjois-Savossa on noin 70 sellaista maa-aluetta joilla katsotaan olevan erityistauml kunnostustarvetta pilaantunei-
suutensa ja sijaintinsa vuoksi
Pohjois-Savossa oli v 2012 134 000 asuntoa ja 31 000 vapaa-ajan asuntoa Tyoumlpaikka- ja asuntorakenta-
minen edistyy erityisesti valtatien 5 ja Savon radan varressa (kts kuva Maankaumlyttouml) Kuopio on maakunnan
vahvin tyoumlpaikkakeskittymauml Tyoumlssauml kaumlydaumlaumln ympaumlryskunnista myoumls Varkaudessa Iisalmessa Vieremaumlllauml ja
Keiteleellauml ja Leppaumlvirralla Kuntien kaavallinen valmius rakentamisen ohjaukseen on hyvauml Merkittaumlvimmaumlt ve-
sistoumlalueet on yleiskaavoitettu
Pohjois-Savon kulttuuriympaumlristoumlauml inventointiin Kuopion seudun ja Pohjois-Savon maakuntakaavoja laa-
dittaessa Tyoumln tuloksena maakuntakaavoissa on esitetty n 600 kulttuuriympaumlristouml- ja rakennussuojelualuetta
ja -kohdetta joista 70 on valtakunnallisesti merkittaumlviauml
15
32 Energia ja kasvihuonepaumlaumlstoumlt
Energian kaumlyttouml
Pohjois-Savossa kaumlytettiin primaumlaumlrienergiaa vuonna 2010 yhteensauml 16 179 GWh Uusiutuvan energian osuus
primaumlaumlrienergiasta on Pohjois-Savossa 38 Itauml-Suomessa oli 57 ja koko maassa 27 Muuhun Itauml-Suo-
meen verrattuna Pohjois-Savon energiaomavaraisuus oli v 2010 pienempi (50 Itauml-Suomi 61 ) ja turpeen
merkitys suurempi (13 Itauml-Suomi 7 )
Pohjois-Savon primaumlaumlrienergian kulutus v 2010 (GWh)
Uusiutuva saumlhkouml 1 542
Puuenergia 3 985
Laumlmpoumlpumput 358
Muut uusiutuvat 250
Laumlmmitysoumlljy 1 135
Turve 2 171
Liikenne 2 183
Moottorioumlljy 562
Muut ei uusiutuvat 157
Uusiutumaton saumlhkouml 3 837
Yhteensauml 16 179
Uusiutuvan energian osuus 379
) Sisaumlltaumlauml myoumls liikenteen polttoaineen bio-osuuden v 2010 ) Sisaumlltaumlauml vain liikenteen polttoaineen fossiilisen
osuuden v2010 ) Tuontisaumlhkoumln mukana tullut uusiutumaton osuus
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
Primaumlaumlrienergian kulutusjakauma Pohjois-Savossa 2010
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
16
Pohjois-Savon teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa polttoaineteholtaan kaumlytetyin polttoaine v 2010 oli turve
(37 ) Myoumls puuta (27 ) mustalipeaumlauml (22 ) ja raskasta polttooumlljyauml (10 ) kaumlytettiin merkittaumlvaumlsti Yhteensauml
polttoaineita kaumlytettiin 5966 GWha vastaava maumlaumlrauml
Pohjois-Savon teollisuuden- ja energiantuotannon polttoaineiden kaumlyttouml (GWh) vuonna 2010
(laumlhde Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt ja -nielut
Pohjois-Savon kulutusperaumliset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat v 2010 yhteensauml 3148 kt CO2-ekv Asukasta koh-
den paumlaumlstouml oli 127 t CO2-ekv Vuonna 2010 asukasmaumlaumlrauml oli 247 943 henkiloumlauml
Pohjois-Savon maakunnan kasvihuonepaumlaumlstoumltasetta ei ole aiemmin laskettu joten vertailupohjaa aiempiin
vuosiin ei ole saatavissa Koko Suomen vuoden 2010 paumlaumlstoumlistauml Pohjois-Savon osuus oli 4 Suurimmat
kunnittaiset kokonaispaumlaumlstoumlt Pohjois-Savossa olivat Kuopion Varkauden ja Siilinjaumlrven kunnissa Asukaslukuun
suhteutettuna suurimmat paumlaumlstoumlt olivat Lapinlahden Vieremaumln ja Varkauden kunnissa
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljakauma v 2010 (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-
Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
17
Suomen Pohjois-Savon ja Etelauml-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt sektoreittain v 2010
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Maankaumlytoumln kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen ja -nielujen taselaskennassa vuodelle 2010 selvitettiin puuston metsauml-
maan maaperaumln viljelysmaiden ja turvetuotantoalueiden paumlaumlstoumlt ja nielut vuosina 2008-2010 Vesistoumljen ja luon-
nontilaisten soiden paumlaumlstoumljauml ja nieluja ei selvitetty koska kasvihuonekaasulaskennoissa tarkastellaan vain ihmis-
ten toiminnasta aiheutuvat vaikutukset paumlaumlstoumlihin ja nieluihin Molemmissa maakunnissa maankaumlyttoumlsektori on
kasvihuonekaasujen nettonielu Vuonna 2010 Pohjois-Savon maankaumlyttoumlsektorin nettonieluvaikutus oli 26 Mt
CO2-ekv
Puuston kasvu on ylittaumlnyt hakkuista ja muusta poistumasta aiheutuvan puuston vaumlhenemaumln joten puuston ko-
konaismaumlaumlrauml metsissauml on kasvanut vuosittain Koska puusto sitoo hiilidioksidia merkitsee suurempi puuston
maumlaumlrauml lisaumlaumlntynyttauml hiilidioksidin sitoutumista ilmasta puihin Vuosittainen hiilidioksidin poistuma lasketaan puus-
ton kasvun ja poistuman erotuksena Metsien vuotuinen poistuma on vaihdellut vuosien 2008 2009 ja 2010 vaumllillauml
johtuen laumlhinnauml hakkuumaumlaumlrien muutoksista Suurimmillaan metsien nieluvaikutus oli vuonna 2009 noin 4 Mt
CO2-ekv sekauml Etelauml- ettauml Pohjois-Savossa Vuonna 2010 nieluvaikutus oli Pohjois-Savossa 28 Mt CO2-ekv
Puuston lisaumlksi maankaumlyttoumlsektorin kasvihuonekaasutaseeseen vaikuttavat metsien maaperauml viljelysmaa ja tur-
vetuotantoalueet Kangasmaat metsauml- ja maatalousmailla sitovat hiiltauml Sen sijaan orgaaninen metsauml- ja maata-
lousmaa sekauml turvetuotantoalueet ja metsien kasvatuslannoitus vapauttavat kasvihuonekaasuja
18
Etelauml- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina 2008-2010 sekauml maatalousmaan ja turvetuotannon paumlaumls-
toumlt vuonna 2010 (kt CO2) (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuone-
kaasutaseet 2010)
Pohjois-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat yhteensauml 3148 kt CO2-ekv v 2010 ja maan-
kaumlyttoumlsektorin nettonielu 2600 kt CO2-ekv Yhteen laskettuna paumlaumlstoumlt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin
nieluvaikutukset v 2010
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumltase vuonna 2010 (kt CO2-ekv)
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 verkko-osoitteessa httpwwwympa-
ristofidownloadaspcontentid=139215amplan=fi
19
4 Maakuntaohjelman kannalta merkityksel-liset ympaumlristoumltavoitteet
41 Valtakunnalliset ympaumlristouml- ja ilmastotavoitteet
Valtakunnalliset aluekehittaumlmistavoitteet 2011 ndash 2015
Valtioneuvosto paumlaumltti 15122011 hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittaumlmistavoitteista Paumlaumltoumlk-
sellauml tarkennetaan alueiden kehittaumlmislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittaumlmistoimenpiteiden painopis-
teet Alueiden kehittaumlmistavoitteet kiteytetaumlaumln taumlssauml paumlaumltoumlksessauml kolmeen yleiseen linjaukseen 1) Vahvistetaan
alueiden kilpailukykyauml ja elinvoimaisuutta 2) Edistetaumlaumln vaumlestoumln hyvinvointia ja 3) Turvataan hyvauml elinympaumlristouml
ja kestaumlvauml aluerakenne
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet
Valtakunnallisilla alueidenkaumlyttoumltavoitteilla (VNp 132009) pyritaumlaumln toimivaan ja kestaumlvaumlaumln aluerakenteeseen Ta-
voitteiden toteutumista tulee edistaumlauml valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa ja kuntien
kaavoituksessa Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin 1) Toimiva
aluerakenne 2) Eheytyvauml yhdyskuntarakenne ja elinympaumlristoumln laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintouml virkistys-
kaumlyttouml ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6)
Luonto- ja kulttuuriympaumlristoumlinauml erityiset aluekokonaisuudet
Energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050
Valtioneuvosto asetti 2762013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen
2050 Komitean toimikausi on 2862013 ndash 3052014 Energia- ja ilmastokomitean tehtaumlvaumlnauml on valmistella ener-
gia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Siinauml arvioidaan keinot ja kustannukset vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan raken-
tamiseksi ja kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseksi 80ndash95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050
mennessauml
Paumlaumlministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitkaumln aikavaumllin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta
johon paumlaumlstaumlaumln noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa vuoteen 2050 kasvihuonekaasupaumlaumls-
toumljen vaumlhentaumlmiseksi kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen kaumly-
toumln tehostamiseksi
Komitean tulee arvioida erityisesti Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa eurooppalaiseen energia- ja ilmasto-
politiikkaan sekauml laajempaan kansainvaumlliseen kehitykseen Samaten tulee arvioida eri toimien vaikutuksia yhteis-
kunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin Komitea toimittaa esityksensauml hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan mi-
nisterityoumlryhmaumln kaumlsiteltaumlvaumlksi viimeistaumlaumln kevaumlaumlllauml 2014
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategia (2008 paumlivitetty 2013)
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetaumlaumln EU n ilmasto- ja energiapaketin edellyttaumlmaumlt toimenpi-
teet Suomessa mm kasvihuonekaasujen vaumlhennystavoitteiden energian hankinnan uusiutuvan energian ja
energiatehokkuuden osalta Tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysaumlyttaumlminen ja kaumlaumlntaumlminen las-
kuun vuoteen 2020 mennessauml Samalla ajanjaksolla uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 iin energian
20
loppukaumlytoumlstauml Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmistavoitteeksi ei-paumlaumlstoumlkauppasektorilla on asetettu 16
vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessauml
Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttaumlauml energiankaumlytoumln tehostamista erityisesti asumisessa rakenta-
misessa ja liikenteessauml Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperaumlisen energian jaumltepolttoaineiden
laumlmpoumlpumppujen biokaasun ja tuulienergian kaumlyttoumlauml on lisaumlttaumlvauml voimakkaasti Kuten EUn strategia myoumls Suo-
men strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympaumlristoumlllisen kestaumlvyyden toimitusvarmuuden ja kilpailuky-
vyn
Energia- ja ilmastostrategian paumlivitystyouml aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011 Paumlivityk-
sellauml varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekauml val-
mistetaan tietauml kohti pitkaumln aikavaumllin tavoitteita Uuteen strategiaan on myoumls yhdistetty mineraalioumlljyn kaumlytoumln vauml-
hentaumlmisohjelma
Kansallinen luonnonvarastrategia (2009)
Luonnonvarastrategian tavoitteet ovat 1) Suomessa on menestyvauml korkean arvonlisaumln biotalous 2) Suomi hyouml-
dyntaumlauml ja kierraumlttaumlauml materiaalivirtoja tehokkaasti 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisaumlarvoa ja paikal-
lista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edellaumlkaumlvijauml luonnonvarakysymyksissauml
Valtakunnallinen jaumltesuunnitelma (2008)
Suunnitelma sisaumlltaumlauml Suomen jaumltehuollon paumlaumlmaumlaumlraumlt ja tavoitteet vuoteen 2016 sekauml keskeiset toimet niiden
saavuttamiseksi Jaumltesuunnitelman tavoitteet ovat
jaumltteen syntymistauml ehkaumlistaumlaumln
jaumltteiden materiaalikierraumltystauml ja biologista hyoumldyntaumlmistauml lisaumltaumlaumln
kierraumltykseen soveltumattoman jaumltteen polttoa lisaumltaumlaumln
turvataan jaumltteiden haitaton kaumlsittely ja loppusijoitus
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls energiatehokkuudesta (2010)
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksessauml energiatehokkuustoimenpiteistauml esitetaumlaumln toimenpideohjelma jonka avulla
toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kaumlaumlntaumlmisestauml laskuun
ERA17 -toimintaohjelma (2010)
ERA17 on toimintaohjelma jonka tarkoituksena on rakennetun ympaumlristoumln energiatehokkuuden parantaminen
sen aiheuttamien paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlminen ja uusiutuvan energian kaumlytoumln edistaumlminen Ohjelman tavoitteena on
tehdauml Suomesta energiaviisauden edellaumlkaumlvijauml vuoteen 2017 mennessauml ja tehdauml Suomen rakennetusta ympauml-
ristoumlstauml maailman paras vuoteen 2050 mennessauml
Kestaumlvaumln kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012)
Kulutuksen ja tuotannon ohjelman paumlivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmis-
tavoitteet ovat niin haastavia ettauml niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisaumlksi myoumls muutosta yksi-
tyisessauml ja julkisessa kulutuksessa Siitauml huolimatta ettauml yksittaumlisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja mate-
riaalitehokkuus on viime vuosina parantunut kulutuksen maumlaumlraumln kasvu on syoumlnyt naumlin saavutetut ympaumlristouml-
hyoumldyt Vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiauml ehdotuksia
21
Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua
Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-
taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman
mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on
1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella
pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila
vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-
kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-
nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-
tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-
meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka
ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle
Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015
Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-
loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen
maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu
42 Maakunnalliset tavoitteet
Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-
raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia
- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-
raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015
httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015
- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015
httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf
- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-
men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359
- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-
loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )
- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-
tId=sk33911104629743ampcmd=download) )
- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-
quence=2)
- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )
- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-
von_matkailustrategia2015pdf )
- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)
- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
5
Globaalit muutokset tarjoavat myoumls mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan ja pohjoissavolaisen osaamisen ja
raaka-aineiden hyoumldyntaumlmiseen Taumlllaisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi ilmaston muutoksen torjunta ja vesi-
teknologia uudet puuhun perustuvat biopohjaiset raaka-aineet ja bioenergia sekauml elintarvikkeet uudet laumlaumlkkeet
ja hoitoteknologiat
Teknologiateollisuudesta on noussut vastavirtastrategia osoituksena siitauml ettauml valmistavassa teollisuudessa ja
sen palveluissa voidaan oikeilla toimintatavoilla ja osaamisella paumlrjaumltauml myoumls Kauko-Idaumln kilpailun kanssa Teolli-
suuden kilpailukykyauml nostetaan tuottavuutta lisaumlaumlmaumlllauml sekauml uusia tuotteita palveluja ja tuotantomenetelmiauml no-
peasti innovoimalla
Sisaumliset paineet Pohjois-Savossa kuten koko Itauml-Suomessa kohdistuvat (2) tyoumlvoiman maumlaumlraumlaumln ja osaamiseen
koulutusresurssien riittaumlvyyteen sekauml ihmisten nyt puutteellisen (3) hyvinvoinnin ja terveyden tason nostamiseen
ja hyvinvointipalvelujen kykyyn vastata vaumlestoumln ikaumlaumlntymisen myoumltauml kasvaviin maumlaumlraumlllisiin ja laadullisiin tarpeisiin
Tulevina vuosina tyoumlikaumlisten maumlaumlrauml tulee vaumlhenemaumlaumln pohjoissavolaisen vaumlestoumln ikaumlrakenteen vuoksi Vaumlhene-
misen lisaumlksi tyoumlikaumlisten joukko painottuu aikaisempaa enemmaumln vanhempiin ikaumlluokkiin Tyoumlvoiman tarjontaa
on monin tavoin lisaumlttaumlvauml Yksi taumlrkeimmistauml keinoista on vaumlestoumln hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen Poh-
jois-Savossa tyoumlikaumlisistauml suuri osa on tehottomasti tyoumlelaumlmaumln kaumlytoumlssauml huonojen elintapojen sairastamisen ja
tyoumlkyvyttoumlmyyden sekauml puutteellisen osaamisen vuoksi Hyvinvoinnin nosto on taumlrkeauml osa tyoumlvoiman riittaumlvyyden
turvaamisessa Toinen taumlrkeauml keino on lisaumltauml kaiken ikaumlisen tyoumlvoiman osaamista ja saada kaikki nuoret opiske-
lemaan ja tyoumlhoumln
(4) Aluerakenne ja saavutettavuus vaikuttavat maakunnan vetovoimaan siihen missauml yritykset saavat hyvaumlt pe-
rusedellytykset toiminnalleen ja miten vaumlestouml sijoittuu ja muuttaa Yritykset ja tyoumlntekijaumlt tarvitsevat nopeaa ja
joustavaa saavutettavuutta liikenteessauml ja tietoliikenteessauml Liikenteellistauml saavutettavuutta Savon radan kunnos-
tus ja nopeutus maakunnan pitkittaumlis- ja poikittaistieyhteydet (VT5 ja VT9) kilpailun saumlilyttaumlminen lentoliiken-
teessauml sekauml logististen kustannusten alentaminen Maito- ja metsaumltalouden sekauml matkailun tarvitsemat tieyhtey-
det ovat maaseudun kehitykselle merkittaumlviauml
Maakunnan ulkoisen saavutettavuuden hoitaminen edellyttaumlauml usean maakunnan keskinaumlistauml yhteistyoumltauml tyoumlssauml-
kaumlyntialueiden saavutettavuus riippuu enemmaumln maakunnan ja kuntaryhmien ratkaisuista Energian kallistuessa
ja ilmaston muutosta torjuttaessa sellainen aluerakenne on vetovoimainen missauml yritysten asukkaiden ja palve-
lujen hakijoiden on tehokasta liikkua ja joukkoliikenne on palvelukykyinen Energiatehokas ja hyvin saavutetta-
vissa oleva aluerakenne ei vaumlhennauml viihtyisaumln asuinympaumlristoumln merkitystauml
Kaikkia toimintalinjoja koskettavia tavoitteita ovat Kuopion kasvu ja onnistuminen maakunnan tampk ja vaumlestoumln ve-
turina sekauml Itauml-Suomen kyky puolustaa aluekehityksessauml tarvittavia resursseja
Maakuntaohjelma kattaa maakuntasuunnitelmasta seuraavan neljaumln vuoden aikana valittavat ja kuljettavat polut
Edellauml kuvatuilla taistelukentillauml tarvittavat toimenpiteet esitellaumlaumln maakuntaohjelmassa toimintalinjoittain
Yhteenveto maakuntaohjelman toimenpidealueiden sisaumllloumlistauml on seuraavassa kuviossa
6
23 Muut ohjelmat
EU-ohjelmat
Ohjelmakauden 2014ndash2020 valmistelu on kesken kesaumlllauml 2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman
maaseuturahaston Euroopan alueellisen yhteistyoumln ohjelmien sekauml ENI-ohjelmien valmistelu on edennyt eri tah-
tiin Komission esityksen mukaisesti kaikilla rahoitusohjelmilla toteutetaan Eurooppa 2020 ndashstrategiaa ja ohjel-
mien painopisteet on valittu em strategian temaattisten tavoitteiden pohjalta Oheisessa taulukossa on esitetty
Pohjois-Savon naumlkoumlkulmasta taumlrkeiden rahoitusohjelmien valmisteluvaiheen painopistevalinnat
Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma on synteesi Itauml- ja Pohjois-Suomessa sekauml Etelauml- ja Laumlnsi-Suomessa
valmistelluista alueellisista suunnitelmista jotka puolestaan perustuvat Euroopan unionin ja kansallisten saumlaumldoumls-
ten lisaumlksi alueen maakuntaohjelmiin muihin alueellisiin suunnitelmiin sekauml tyouml- ja elinkeinoministerioumln antamiin
valtakunnallisiin linjauksiin Alueellisilla suunnitelmilla on yhteys myoumls rajat ylittaumlvaumlaumln yhteistyoumlhoumln ja ohjelma-
alueella toteutettaviin muihin EU-ohjelmiin Eurooppa 2020 -strategiaa toteutetaan yhteistyoumlssauml Interreg-tyyppis-
ten ohjelmien maaseutuohjelman sekauml meri- ja kalatalousohjelman kanssa
Hallitusohjelman mukaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankerahoitusta kohdennetaan entistauml voimak-
kaammin uusien elinkeinojen aikaansaamiseen tyoumlllisyyden parantamiseen kasvuhakuiseen yritystoimintaan ja
7
paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) painopistealueina ovat vaikeimmassa tyoumlmarkkina-
asemassa olevien tyoumlllistaumlminen ja tyoumlvoiman osaamisen kehittaumlminen Maantieteellisesti maaseuturahasto ra-
hoitus painottuu harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle ja EAKR- ja ESR-rahoitus taajamiin ja kaupunkikeskustoi-
hin Rahoituksen kohteena on yhteisiauml toimialoja kuten maaseudun mikroyritysten kehittaumlminen matkailu bio-
energian tuotanto ja TampK saavutettavuus sekauml uusiutuva energia
Alueellisella tasolla ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyoumlryhmaumlssauml (MYR) ja
sen sihteeristoumlssauml EU-ohjelmien toimeenpanossa jatketaan Pohjois-Savossa myoumlhemmin maumlaumlriteltaumlvien maa-
kuntaohjelman mukaisten teemojen kehittaumlmispanostuksia Maakunnan yhteistyoumlryhmaumln valinnan mukaan val-
mistellaan kehittaumlmisteemojen sisaumllloumlt ohjelmakaudelle 2014ndash2020 Rakennerahastovarojen maumlaumlrauml Suomessa
vaumlhenee tulevalla kaudella 26 joten kehittaumlmispanoksia tulee jatkossa hakea aktiivisemmin muista rahoitus-
laumlhteistauml kuten Euroopan alueellisen yhteistyoumln ohjelmista
Kansalliset ohjelmat
Suomen aluestrategia 2020-raportissa (TEM) vuodelta 2010 esitetaumlaumln kaikkien alueiden osaamisen ja kehittauml-
mispotentiaalin saamista mahdollisimman tehokkaaseen kaumlyttoumloumln perustuen niiden omiin laumlhtoumlkohtiin ja vah-
vuuksiin Tyouml- ja elinkeinoministeriouml on v 2012 hyvaumlksynyt kaupunkipolitiikan maaseutupolitiikan ja saaristopoli-
tiikan toimenpideohjelmat vuosille 2012-2015
Itauml- ja Pohjois-Suomi -kehittaumlmisohjelman rdquoKatse pohjoiseenrdquo -loppuraportti valmistui tammikuussa 2013 Ohjel-
maan sisaumlltyy 36 erilaista hankekokonaisuutta tai hanke-ehdotusta jatkotoimenpiteitauml varten Ne sisaumlltyvaumlt viiteen
valittuun painopistealaan Arktisuuden hyoumldyntaumlminen ja arktisen osaamisen vahvistaminen Venaumljaumln tuomien
mahdollisuuksien hyoumldyntaumlminen kestaumlvauml matkailu kaivannaisala sekauml puuraaka-aineen uudet tuotteet ja bio-
energia Ohjelmassa todetaan ettauml monet Itauml- ja Pohjois-Suomen merkittaumlvaumln kasvupotentiaalin aloista liittyvaumlt
luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen ja luontoarvojen tuotteistamiseen Alueen elinkeinojen tasapainoinen kehitys
edellyttaumlauml eri toimialojen kestaumlvaumlauml rinnakkaiseloa sekauml ympaumlristouml- ja sosiaalisten vaikutusten vahvaa hallintaa
8
Innovatiiviset kaupungit -ohjelma 2014-2020 (INKA) on uusi innovaatiotyoumlkalu joka korvaa osittain v 2013 paumlaumlt-
tyvaumln osaamiskeskusohjelman (OSKE) INKAn tavoitteena on synnyttaumlauml korkeaan osaamiseen perustuvia kilpai-
lukykyisiauml yrityksiauml ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistauml Suomeen Sitauml toteuttavat teemat ja
kaupunkiseudut (vastuukaupunki esitetty ensimmaumlisenauml) valittiin kaksivaiheisen hakumenettelyn perusteella v
2013 seuraavasti Tulevaisuuden terveys (Oulu Kuopio Paumlaumlkaupunkiseutu Tampere ja Turku) biotalous (Joen-
suu Jyvaumlskylauml ja Seinaumljoki) kestaumlvaumlt energiaratkaisut (Vaasa Lappeenranta ja Pori) aumllykaumls kaupunki ja uudis-
tuva teollisuus (Tampere Lahti Oulu Paumlaumlkaupunkiseutu ja Turku) sekauml kyberturvallisuus (Jyvaumlskylauml) Ohjelmaa
hallinnoi Tekes
Valtio tekee kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa jotka ovat Helsingin Tampereen Turun
Oulun Jyvaumlskylaumln Kuopion Lahden Porin Seinaumljoen Vaasan Joensuun ja Lappeenrannan kaupunkiseudut
Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvaumllistauml kilpailukykyauml sekauml roolia alueidensa ja
Suomen talouden vetureina Kuopion kaupunkiseutu sisaumlltaumlauml kuusi kuntaa (Kuopio Siilinjaumlrvi Suonenjoki Lep-
paumlvirta Tuusniemi ja Maaninka) Sopimuksen sisaumllloumlstauml paumlaumltetaumlaumln v 2013 loppuun mennessauml Ehdotus pohjau-
tuu kolmen teeman toteuttamiseen Kuopion kaupunkiseudun kehittaumlmiseen kansainvaumllisesti kilpailukykyisenauml
hyvinvoinnin ympaumlristoumln ja biojalostuksen innovaatiokeskittymaumlnauml kilpailukykyauml ja vetovoimaan vahvistavat
maankaumlytoumln ja liikenteen ratkaisut sekauml osaavan tyoumlvoiman turvaaminen ja syrjaumlytymisen ehkaumliseminen ja tyoumlt-
toumlmyyden vaumlhentaumlminen
Tyouml- ja elinkeinoministeriouml kaumlynnisti v 2013 pilottimenettelyhaun niille seutukaupungeille ja maakuntakeskuksille
jotka eivaumlt ole mukana valtion kasvusopimusmenettelyssauml Tarkoituksena on tukea innovatiivisia avauksia ja kau-
punkien yhteistyoumltauml vahvuuksiensa ja kasvupotentiaalinsa hyoumldyntaumlmisessauml sekauml edistaumlauml kilpailukykyauml Pilotti-
menettelyauml varten valitaan syksyllauml 2013 teemoja joiden koordinointiin TEM on varannut rahoitusta yhteensauml 250
000 euroavuosi Pohjois-Savosta Varkauden ja Iisalmen kaupungit ovat hakeneet pk-teollisuuden uudistaminen
ja kilpailukyky -teemaan jota koordinoi Rauman kaupunki
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet tukevat kansallisten ohjelmien tavoitteita
24 Maakuntakaavoitus
Maakuntaohjelman toteutuminen voi hankkeiden luonteesta riippuen kytkeytyauml maakunta- tai kuntakaavoituk-
seen Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan ovat seuraavat (maan-
kaumlyttouml- ja rakennuslaki 32 sect)
- Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekauml ryhdyttaumlessauml
muutoin toimenpiteisiin alueiden kaumlytoumln jaumlrjestaumlmiseksi
- Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden kaumlyttoumlauml koskevia toimenpiteitauml ja paumlaumlttaumlessaumlaumln niiden toteutta-
misesta otettava maakuntakaava huomioon pyrittaumlvauml edistaumlmaumlaumln kaavan toteuttamista ja katsottava ettei
toimenpiteillauml vaikeuteta kaavan toteuttamista
- Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikauml asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1
momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet (VNpt 2001 ja 2008) ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta
(wwwymparistofivat) Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkaumlytoumln suunnittelussa sekauml valtion viran-
omaisten toiminnassa on edistettaumlvauml tavoitteiden toteuttamista (MRL 24 sect)
9
Pohjois-Savon voimassa olevat maakuntakaavat
Kuopion seudun maakuntakaava
Kuopio (ml entisten Karttulan ja Vehmersalmen kuntien alueet) Maaninka Siilinjaumlrvi
Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan 2382006 Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakun-
takaavan 372008 Kuopion seudun maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia Maakuntakaava ja sii-
hen liittyvauml aineisto on Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla osoitteessa wwwpohjois-savofiksmk
Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava
Leppaumlvirran kunnan alueella Maakuntakaava koskee VT 5n tieosuutta Palokangas ndash Humalajoki
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan 12112007 Ympaumlristoumlminis-
teriouml vahvisti kaavan 27112008 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofivt5
Pohjois-Savon maakuntakaava 2030
Maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen Kuopion seudun ja Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maa-
kuntakaavoihin on tehty tarvittavat muutokset Pohjois-Savon maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia
Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakuntakaavan 7122011 Korkein hallinto-oikeus hylkaumlsi kaavasta tehdyn vali-
tuksen 2232013 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofipsmk
Pohjois-Savon vahvistettavana olevat maakuntakaavat
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava
Maakuntakaavassa esitetaumlaumln 19 tuulivoimapuistoaluetta Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan
1062013 ja se on ympaumlristoumlministerioumlssauml vahvistettavana Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa
httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitustuulivoimaindexphp
Pohjois-Savon laadittavana olevat maakuntakaavat
Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava
Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi 1542011 voimaan tulleen maankaumlyttouml- ja rakennuslain
muutoksen (3192011) sekauml toimialan nopean kehittymisen vuoksi Kaupan maakuntakaavaa varten on laadittu
koko Pohjois-Savon kattava palveluverkkoselvitys Maakuntakaavaluonnos tulee naumlhtaumlville syksyllauml 2013 Maa-
kuntakaavassa on tarkoitus esittaumlauml mm myoumls tuulivoimaa koskevia taumlydennyksiauml Aineisto on osoitteessa
httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusKauppaindexphp
10
3 Ympaumlristoumln ominaispiirteet nykytila ja ongelmat
31 Luonnonvarat ja ympaumlristoumln tila
Pohjois-Savon metsaumlvarat ovat runsaat Pohjois-Savon maa-alasta (165 milj ha) on metsaumltalousmaata 83
Rehevien kasvupaikkojen eli lehtojen lehtomaisten kankaiden ja tuoreiden kankaiden osuus metsaumlmaasta on
kolme neljaumlsosaa Laumlhes puolet maakunnan metsikoumlistauml on luokiteltu metsaumltaloudellisesti hyviksi Metsien kehi-
tysluokkajakauma on laumlhellauml metsaumltaloudellista tavoitetta Pohjois-Savon metsien hoito ja kaumlyttouml on sertifioitu
PEFC-kriteerien mukaisesti vuodesta 2000 laumlhtien
11
Pohjois-Savon maankaumlyttouml
Metsaumltalouden tuotannon arvo on noin 380 milj euroa vuodessa mistauml kantorahatulojen osuus on noin 150 milj
euroa Loppuosa tuotannon arvosta on korjuun ja laumlhikuljetuksen palkkioita eli metsaumltalouden tuotannon vaiku-
tukset ovat alue- ja paikallistalouteen erittaumlin suuret Pohjois-Savon metsaumlohjelman mukaisesta kestaumlvaumlstauml hak-
kuumaumlaumlraumlstauml toteutuu vain n 75 Metsaumlvarat ovat alikaumlytettyjauml
Pohjois-Savon metsaumlvarat v 2010
Metsaumlmaata
Yksityiset omistavat
Yksityismetsaumlloumlitauml
Puuston tilavuus
Puuston kasvu
Taimikoita
Uudistuskypsiauml metsiauml
Markkinahakkuut
Tiukasti suojellut metsaumlt
Kuolleen puuston tilavuus
Raakapuun kokonaiskaumlyttouml
Bruttokantorahatulot
1 393 000 ha
955 000 ha
25 440 kpl
166 000 000 msup3
8 650 000 msup3v
20
12
4 700 000 msup3v
22 000 ha
35 msup3ha
4 256 000 msup3v
154 miljeuroa
Tiedot Pohjois-Savon metsaumlohjelma 2012-15Metsaumlntutkimuslaitos
Viljelyksessauml oleva peltoala (150 000 ha) on kasvanut lievaumlsti viime vuosina huolimatta tilojen maumlaumlraumln
vaumlhenemisestauml Pohjois-Savossa luonnonolot ovat maanviljelylle suotuisat ja alueen maataloustuotanto on
poikkeuksellisen intensiivistauml erityisesti maidon- ja lihantuotannossa Alueen 1400 maitotilaa tuottavat vuosittain
maitoa 300 miljoonaa litraa mikauml on 14 koko maan tuotannosta Yhdessauml vesistoumljen luontaisen mataluuden
ja rehevoumlitymisherkkyyden kanssa pitkaumlaikainen ulkoinen ravinnekuormitus on johtanut toistuviin ja laajamittaisiin
vesistoumljen vedenlaatuongelmiin erityisesti Ylauml-Savossa Iisalmen reitillauml Nautakarja tuottaa lantaa Pohjois-Sa-
vossa v 2013 18 miljoonaa m3 Maumlaumlrauml on hieman lisaumlaumlntynyt viime vuosina nautakarjan maumlaumlraumln kasvaessa
Lanta hyoumldynnetaumlaumln pelloilla lannoitteena Tilojen elaumlinyksikkoumlmaumlaumlrien ja lannanlevityspinta-alan lisaumlaumlntyessauml
lannan kuljetusetaumlisyydet kasvavat
Pohjois-Savon pinta-alasta on vettauml 18 Valtaosassa Pohjois-Savon jaumlrvistauml (76) ekologinen tila on
vaumlhintaumlaumln hyvauml Jokivesistoumlissauml hyvauml tila toteutui harvemmin noin 60 ssa luokitelluissa joista Vesien tilassa
on selviauml alueellisia eroja erityisesti maakunnan etelaumlosan suuret reittivedet ovat vain vaumlhaumln ihmistoiminnan
muuttamia kun taas tilaltaan heikentyneet vesistoumlt keskittyvaumlt paumlaumlosin Iisalmen reitille Jaumlrvien tilaa on heikentauml-
nyt erityisesti niiden rehevoumlityminen jokien tilaa myoumls rakenteelliset muutokset
Pohjois-Savon suuret jaumlrvet (yli 40 km2) ovat saumlilyneet ekologisesti hyvaumlssauml tilassa vain Onkiveden Suuren
Ruokoveden ja Varkauden alapuolisen Siitinselkauml-Vuoriselaumln tila on hyvaumlauml huonompi Eniten muutoksia on ta-
pahtunut luonnostaan runsasravinteisilla jaumlrvillauml joiden viljaville valuma-alueille on keskittynyt runsaasti maata-
loutta Myoumls matalista runsashumuksista jaumlrvistauml vain noin puolet on enaumlauml hyvaumlssauml tilassa Kemiallinen tila on
hyvauml jokseenkin kaikissa pintavesissauml Oravilahden ja Retusen alueella tosin esiintyy korkeahkoja nikkelipitoi-
suuksia ja kemiallisen tilan arviointi vaatii siellauml lisaumlselvityksiauml Muutamien entisten kaivosten laumlhiympaumlristoumlssauml on
havaittu edelleen toiminnasta peraumlisin olevien raskasmetallipaumlaumlstoumlt ja Talvivaaran kaivoksen paumlaumlstoumljauml on havaittu
Nilsiaumln reitin vesistoumlissauml Varkauden Huruslahdelta on mitattu korkeita pitoisuuksia haitta-aineista erityisesti or-
gaanisista tinayhdisteistauml
12
Kokonaisarvio pintavesien tilasta ja ulkoisen fosforikuormituksen vaumlhennystavoitteet Pohjois-Savossa
(laumlhde Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma 23112009)
13
(laumlhde Pohjois-Savo ELY-keskus)
Pohjois-Savon alueella pohjavesi on yleensauml hyvaumllaatuista Pohjaveden kemiallisessa laadussa on kui-
tenkin paikallisia ja alueellisia eroja Pohjois-Savossa tyypillisenauml ongelmana on pohjaveden lievauml happa-
muus Luonnollisten tekijoumliden lisaumlksi ihmistoiminta voi vaikuttaa pohjaveden happamuuteen Pohjois-Savossa
suurimman riskin pohjaveden laadulle aiheuttavat liikenne pienteollisuus sekauml maa-aineksen otto ja siihen liittyvauml
toiminta Liikenteen osalta riskin pohjaveden laadulle aiheuttaa erityisesti teiden suolauksesta johtuvat klori-
dipaumlaumlstoumlt
Pohjois-Savossa on luokitettu 170 pohjavesialuetta (luokat I ja II) joista 99 aluetta on vedenhankintakaumlytoumlssauml
Pohjois-Savon pohjavesivarat ovat jakautuneet epaumltasaisesti alueen harvoille harjumuodostumille Pohjois-Sa-
von pohjavesialueiden maumlaumlraumlllinen tila on arvioitu hyvaumlksi eli keskimaumlaumlraumlinen vuotuinen vedenotto ei ylitauml muo-
dostuvan uuden pohjaveden maumlaumlraumlauml eikauml pohjavedenpinnan korkeus ihmistoiminnan vaikutuksesta pysyvaumlsti
laske Vuoden 2013 arvion perusteella ihmistoiminta uhkaa vakavasti pohjaveden tilaa yhdeksaumlllauml vedenhankin-
takaumlytoumlssauml olevalla pohjavesialueella Naumliden riskialueiden maumlaumlrauml on kasvanut edellisestauml arviosta seitsemaumlllauml
Paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti pohjaveden tila on vaarantunut taajama-asutuksen kattamilla pohjavesialueilla joille on sijoittu-
nut huomattavasti erilaisia ihmistoimintoja Eniten pohjavedelle riskejauml aiheuttavia toimintoja sijoittuu Iisalmen
Lapinlahden Siilinjaumlrven ja Suonenjoen keskustaajamien laumlheisyydessauml sijaitseville pohjavesialueille Suurin osa
pilaantumisriskissauml olevista pohjavesialueista on erittaumlin taumlrkeitauml yhdyskuntien vedenhankinnassa
Kaikki Pohjois-Savon kuntien keskustaajamat kaumlyttaumlvaumlt pohja- tai tekopohjavettauml Keskitetyn vesihuollon piirissauml
on 94 ja jaumltevesihuollon piirissauml 80 asukkaista Pohjois-Savossa asuu yleisen viemaumlriverkoston ulkopuolella
noin 50 000 asukasta Loma-asukkaiden maumlaumlrauml on suurin piirtein yhtauml suuri Taumlrkeimmaumlt kehittaumlmistarpeet liitty-
vaumlt vesihuollon varmentamiseen sekauml jaumltevesihuollon jaumlrjestaumlmiseen harvaan asutuilla alueilla Haja-asutusalu-
een kiinteistoumljen on taumlytettaumlvauml jaumltevesien puhdistustehosta asetetut vaatimukset 112014 mennessauml Haja-asu-
tusalueen jaumltevedet ovat maatalouden jaumllkeen suurin vesistoumljen fosforikuormittaja Jaumltevedet voivat pilata myoumls
pohjavesiauml
Harjut ja kalliot ovat olennainen osa pohjoissavolaista maisemaa Harjut ovat perinteisesti toimineet liiken-
nevaumlylinauml ja useimmat Pohjois-Savon taajamat sijaitsevat harjualueilla Monet maakunnan harju- ja kallioalueista
ovat merkittaumlviauml luonnon- ja maisemansuojelun kannalta Pohjois-Savon harjujaksot ovat taumlrkeitauml myoumls yhdys-
kuntien vedenhankinnalle
14
Hiekka- ja soravaroja on Pohjois-Savossa noin 1 700 milj m3 joista mahdollisesti kaumlytettaumlvissauml on noin 15 eli
260 milj m3 Karkean kiviaineksen vaumlhaumlistauml osuutta on enenevaumlssauml maumlaumlrin korvattu kalliokiviaineksella ja myoumls
murskauskelpoisella moreeniaineksella Ottotoiminta tulee tulevaisuudessa kohdistumaan yhauml enemmaumln kallio-
peraumln kiviaineksiin Maakuntakaavoissa on otettu huomioon harju- kallio- ja moreenimuodostumien suojelu ja
hyoumldyntaumlminen osoittamalla valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittaumlvaumlt maa-aineslailla suojeltavat alueet
ja vastaavasti alueet jotka ovat hyoumldynnettaumlvissauml
Pohjois-Savossa on yli 20 han soita 167 000 ha Tuotantokunnossa olevia turvetuotantoalueita oli v 2012
Pohjois-Savossa 80 kpl yhteensauml 4500 ha Tuotantoalueita on erityisesti Iisalmen reitin ja Rautalammin reitin
pohjoisosissa Maakuntakaavalla pyritaumlaumln ohjaamaan turvetuotanto luonnontilansa menettaumlneille kauttaaltaan
ojitetuille soille
Pohjois-Savon yhdyskuntajaumltteet kaumlsitellaumlaumln kolmessa kunnallisten jaumltehuoltoyhtioumliden jaumltekeskuksessa
Kuopiossa Iisalmessa ja Leppaumlvirralla Teollisuuslaitoksilla kuten kaivosteollisuudella ja yrityksillauml on lisaumlksi
omia jaumltteenkaumlsittelypaikkoja Biohajoavien jaumltteiden sijoittamista kaatopaikoille tullaan rajoittamaan vn 2016
alusta Itauml-Suomen tarpeisiin suunnitellun jaumltteenpolttolaitoksen ympaumlristoumllupahakemus on vireillauml Laitos sijoit-
tuu Leppaumlvirran Riikinnevalle Valtakunnallisena tavoitteena on ettauml vuonna 2016 kaatopaikoille paumlaumltyisi loppu-
sijoitettavaksi yhdyskuntajaumltteestauml enintaumlaumln 20
Pohjois-Savon maakuntakaavoissa on esitetty luonnonsuojelualueita n 67 000 ha vesialueet mukaan lu-
kien Suojelumerkinnaumlt koostuvat Natura 2000 ndashohjelman ja valtakunnallisten suojeluohjelmien sekauml maakunnal-
lisesti merkittaumlvistauml alueista Suojelualueverkosto taumlydentyy erityisesti Metso-ohjelmalla Soidensuojelun taumlyden-
nysohjelman laadinta on aloitettu v 2013 Suurin osa maakunnan uhanalaisista kasvilajeista esiintyy perinneym-
paumlristoumlissauml lehdoissa ja soilla
Pohjois-Savon ilmanlaatu on paumlaumlasiassa hyvauml Kuopion ja Siilinjaumlrven ilmanlaatuun vaikuttivat eniten tieliiken-
teen paumlaumlstoumlt Teollisuuden paumlaumlstoumlistauml aiheutui paikallisia hajuhaittoja Hengitettaumlvien hiukkasten (PM10) kohon-
neet pitoisuudet ovat pahin paikallinen ilmanlaatukysymys taajamissa Hiekoitushiekan poumllyaumlminen on ongelma
Kuopiossa Suurimmat hiukkaspitoisuudet taajamissa johtuvat liikenteestauml
Hapanta laskeumaa merkittaumlvaumlmpi ongelma Pohjois-Savossa on maaperaumln pilaantuminen paikallisesti
Pohjois-Savossa on noin 70 sellaista maa-aluetta joilla katsotaan olevan erityistauml kunnostustarvetta pilaantunei-
suutensa ja sijaintinsa vuoksi
Pohjois-Savossa oli v 2012 134 000 asuntoa ja 31 000 vapaa-ajan asuntoa Tyoumlpaikka- ja asuntorakenta-
minen edistyy erityisesti valtatien 5 ja Savon radan varressa (kts kuva Maankaumlyttouml) Kuopio on maakunnan
vahvin tyoumlpaikkakeskittymauml Tyoumlssauml kaumlydaumlaumln ympaumlryskunnista myoumls Varkaudessa Iisalmessa Vieremaumlllauml ja
Keiteleellauml ja Leppaumlvirralla Kuntien kaavallinen valmius rakentamisen ohjaukseen on hyvauml Merkittaumlvimmaumlt ve-
sistoumlalueet on yleiskaavoitettu
Pohjois-Savon kulttuuriympaumlristoumlauml inventointiin Kuopion seudun ja Pohjois-Savon maakuntakaavoja laa-
dittaessa Tyoumln tuloksena maakuntakaavoissa on esitetty n 600 kulttuuriympaumlristouml- ja rakennussuojelualuetta
ja -kohdetta joista 70 on valtakunnallisesti merkittaumlviauml
15
32 Energia ja kasvihuonepaumlaumlstoumlt
Energian kaumlyttouml
Pohjois-Savossa kaumlytettiin primaumlaumlrienergiaa vuonna 2010 yhteensauml 16 179 GWh Uusiutuvan energian osuus
primaumlaumlrienergiasta on Pohjois-Savossa 38 Itauml-Suomessa oli 57 ja koko maassa 27 Muuhun Itauml-Suo-
meen verrattuna Pohjois-Savon energiaomavaraisuus oli v 2010 pienempi (50 Itauml-Suomi 61 ) ja turpeen
merkitys suurempi (13 Itauml-Suomi 7 )
Pohjois-Savon primaumlaumlrienergian kulutus v 2010 (GWh)
Uusiutuva saumlhkouml 1 542
Puuenergia 3 985
Laumlmpoumlpumput 358
Muut uusiutuvat 250
Laumlmmitysoumlljy 1 135
Turve 2 171
Liikenne 2 183
Moottorioumlljy 562
Muut ei uusiutuvat 157
Uusiutumaton saumlhkouml 3 837
Yhteensauml 16 179
Uusiutuvan energian osuus 379
) Sisaumlltaumlauml myoumls liikenteen polttoaineen bio-osuuden v 2010 ) Sisaumlltaumlauml vain liikenteen polttoaineen fossiilisen
osuuden v2010 ) Tuontisaumlhkoumln mukana tullut uusiutumaton osuus
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
Primaumlaumlrienergian kulutusjakauma Pohjois-Savossa 2010
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
16
Pohjois-Savon teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa polttoaineteholtaan kaumlytetyin polttoaine v 2010 oli turve
(37 ) Myoumls puuta (27 ) mustalipeaumlauml (22 ) ja raskasta polttooumlljyauml (10 ) kaumlytettiin merkittaumlvaumlsti Yhteensauml
polttoaineita kaumlytettiin 5966 GWha vastaava maumlaumlrauml
Pohjois-Savon teollisuuden- ja energiantuotannon polttoaineiden kaumlyttouml (GWh) vuonna 2010
(laumlhde Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt ja -nielut
Pohjois-Savon kulutusperaumliset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat v 2010 yhteensauml 3148 kt CO2-ekv Asukasta koh-
den paumlaumlstouml oli 127 t CO2-ekv Vuonna 2010 asukasmaumlaumlrauml oli 247 943 henkiloumlauml
Pohjois-Savon maakunnan kasvihuonepaumlaumlstoumltasetta ei ole aiemmin laskettu joten vertailupohjaa aiempiin
vuosiin ei ole saatavissa Koko Suomen vuoden 2010 paumlaumlstoumlistauml Pohjois-Savon osuus oli 4 Suurimmat
kunnittaiset kokonaispaumlaumlstoumlt Pohjois-Savossa olivat Kuopion Varkauden ja Siilinjaumlrven kunnissa Asukaslukuun
suhteutettuna suurimmat paumlaumlstoumlt olivat Lapinlahden Vieremaumln ja Varkauden kunnissa
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljakauma v 2010 (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-
Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
17
Suomen Pohjois-Savon ja Etelauml-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt sektoreittain v 2010
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Maankaumlytoumln kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen ja -nielujen taselaskennassa vuodelle 2010 selvitettiin puuston metsauml-
maan maaperaumln viljelysmaiden ja turvetuotantoalueiden paumlaumlstoumlt ja nielut vuosina 2008-2010 Vesistoumljen ja luon-
nontilaisten soiden paumlaumlstoumljauml ja nieluja ei selvitetty koska kasvihuonekaasulaskennoissa tarkastellaan vain ihmis-
ten toiminnasta aiheutuvat vaikutukset paumlaumlstoumlihin ja nieluihin Molemmissa maakunnissa maankaumlyttoumlsektori on
kasvihuonekaasujen nettonielu Vuonna 2010 Pohjois-Savon maankaumlyttoumlsektorin nettonieluvaikutus oli 26 Mt
CO2-ekv
Puuston kasvu on ylittaumlnyt hakkuista ja muusta poistumasta aiheutuvan puuston vaumlhenemaumln joten puuston ko-
konaismaumlaumlrauml metsissauml on kasvanut vuosittain Koska puusto sitoo hiilidioksidia merkitsee suurempi puuston
maumlaumlrauml lisaumlaumlntynyttauml hiilidioksidin sitoutumista ilmasta puihin Vuosittainen hiilidioksidin poistuma lasketaan puus-
ton kasvun ja poistuman erotuksena Metsien vuotuinen poistuma on vaihdellut vuosien 2008 2009 ja 2010 vaumllillauml
johtuen laumlhinnauml hakkuumaumlaumlrien muutoksista Suurimmillaan metsien nieluvaikutus oli vuonna 2009 noin 4 Mt
CO2-ekv sekauml Etelauml- ettauml Pohjois-Savossa Vuonna 2010 nieluvaikutus oli Pohjois-Savossa 28 Mt CO2-ekv
Puuston lisaumlksi maankaumlyttoumlsektorin kasvihuonekaasutaseeseen vaikuttavat metsien maaperauml viljelysmaa ja tur-
vetuotantoalueet Kangasmaat metsauml- ja maatalousmailla sitovat hiiltauml Sen sijaan orgaaninen metsauml- ja maata-
lousmaa sekauml turvetuotantoalueet ja metsien kasvatuslannoitus vapauttavat kasvihuonekaasuja
18
Etelauml- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina 2008-2010 sekauml maatalousmaan ja turvetuotannon paumlaumls-
toumlt vuonna 2010 (kt CO2) (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuone-
kaasutaseet 2010)
Pohjois-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat yhteensauml 3148 kt CO2-ekv v 2010 ja maan-
kaumlyttoumlsektorin nettonielu 2600 kt CO2-ekv Yhteen laskettuna paumlaumlstoumlt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin
nieluvaikutukset v 2010
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumltase vuonna 2010 (kt CO2-ekv)
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 verkko-osoitteessa httpwwwympa-
ristofidownloadaspcontentid=139215amplan=fi
19
4 Maakuntaohjelman kannalta merkityksel-liset ympaumlristoumltavoitteet
41 Valtakunnalliset ympaumlristouml- ja ilmastotavoitteet
Valtakunnalliset aluekehittaumlmistavoitteet 2011 ndash 2015
Valtioneuvosto paumlaumltti 15122011 hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittaumlmistavoitteista Paumlaumltoumlk-
sellauml tarkennetaan alueiden kehittaumlmislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittaumlmistoimenpiteiden painopis-
teet Alueiden kehittaumlmistavoitteet kiteytetaumlaumln taumlssauml paumlaumltoumlksessauml kolmeen yleiseen linjaukseen 1) Vahvistetaan
alueiden kilpailukykyauml ja elinvoimaisuutta 2) Edistetaumlaumln vaumlestoumln hyvinvointia ja 3) Turvataan hyvauml elinympaumlristouml
ja kestaumlvauml aluerakenne
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet
Valtakunnallisilla alueidenkaumlyttoumltavoitteilla (VNp 132009) pyritaumlaumln toimivaan ja kestaumlvaumlaumln aluerakenteeseen Ta-
voitteiden toteutumista tulee edistaumlauml valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa ja kuntien
kaavoituksessa Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin 1) Toimiva
aluerakenne 2) Eheytyvauml yhdyskuntarakenne ja elinympaumlristoumln laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintouml virkistys-
kaumlyttouml ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6)
Luonto- ja kulttuuriympaumlristoumlinauml erityiset aluekokonaisuudet
Energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050
Valtioneuvosto asetti 2762013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen
2050 Komitean toimikausi on 2862013 ndash 3052014 Energia- ja ilmastokomitean tehtaumlvaumlnauml on valmistella ener-
gia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Siinauml arvioidaan keinot ja kustannukset vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan raken-
tamiseksi ja kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseksi 80ndash95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050
mennessauml
Paumlaumlministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitkaumln aikavaumllin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta
johon paumlaumlstaumlaumln noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa vuoteen 2050 kasvihuonekaasupaumlaumls-
toumljen vaumlhentaumlmiseksi kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen kaumly-
toumln tehostamiseksi
Komitean tulee arvioida erityisesti Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa eurooppalaiseen energia- ja ilmasto-
politiikkaan sekauml laajempaan kansainvaumlliseen kehitykseen Samaten tulee arvioida eri toimien vaikutuksia yhteis-
kunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin Komitea toimittaa esityksensauml hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan mi-
nisterityoumlryhmaumln kaumlsiteltaumlvaumlksi viimeistaumlaumln kevaumlaumlllauml 2014
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategia (2008 paumlivitetty 2013)
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetaumlaumln EU n ilmasto- ja energiapaketin edellyttaumlmaumlt toimenpi-
teet Suomessa mm kasvihuonekaasujen vaumlhennystavoitteiden energian hankinnan uusiutuvan energian ja
energiatehokkuuden osalta Tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysaumlyttaumlminen ja kaumlaumlntaumlminen las-
kuun vuoteen 2020 mennessauml Samalla ajanjaksolla uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 iin energian
20
loppukaumlytoumlstauml Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmistavoitteeksi ei-paumlaumlstoumlkauppasektorilla on asetettu 16
vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessauml
Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttaumlauml energiankaumlytoumln tehostamista erityisesti asumisessa rakenta-
misessa ja liikenteessauml Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperaumlisen energian jaumltepolttoaineiden
laumlmpoumlpumppujen biokaasun ja tuulienergian kaumlyttoumlauml on lisaumlttaumlvauml voimakkaasti Kuten EUn strategia myoumls Suo-
men strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympaumlristoumlllisen kestaumlvyyden toimitusvarmuuden ja kilpailuky-
vyn
Energia- ja ilmastostrategian paumlivitystyouml aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011 Paumlivityk-
sellauml varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekauml val-
mistetaan tietauml kohti pitkaumln aikavaumllin tavoitteita Uuteen strategiaan on myoumls yhdistetty mineraalioumlljyn kaumlytoumln vauml-
hentaumlmisohjelma
Kansallinen luonnonvarastrategia (2009)
Luonnonvarastrategian tavoitteet ovat 1) Suomessa on menestyvauml korkean arvonlisaumln biotalous 2) Suomi hyouml-
dyntaumlauml ja kierraumlttaumlauml materiaalivirtoja tehokkaasti 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisaumlarvoa ja paikal-
lista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edellaumlkaumlvijauml luonnonvarakysymyksissauml
Valtakunnallinen jaumltesuunnitelma (2008)
Suunnitelma sisaumlltaumlauml Suomen jaumltehuollon paumlaumlmaumlaumlraumlt ja tavoitteet vuoteen 2016 sekauml keskeiset toimet niiden
saavuttamiseksi Jaumltesuunnitelman tavoitteet ovat
jaumltteen syntymistauml ehkaumlistaumlaumln
jaumltteiden materiaalikierraumltystauml ja biologista hyoumldyntaumlmistauml lisaumltaumlaumln
kierraumltykseen soveltumattoman jaumltteen polttoa lisaumltaumlaumln
turvataan jaumltteiden haitaton kaumlsittely ja loppusijoitus
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls energiatehokkuudesta (2010)
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksessauml energiatehokkuustoimenpiteistauml esitetaumlaumln toimenpideohjelma jonka avulla
toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kaumlaumlntaumlmisestauml laskuun
ERA17 -toimintaohjelma (2010)
ERA17 on toimintaohjelma jonka tarkoituksena on rakennetun ympaumlristoumln energiatehokkuuden parantaminen
sen aiheuttamien paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlminen ja uusiutuvan energian kaumlytoumln edistaumlminen Ohjelman tavoitteena on
tehdauml Suomesta energiaviisauden edellaumlkaumlvijauml vuoteen 2017 mennessauml ja tehdauml Suomen rakennetusta ympauml-
ristoumlstauml maailman paras vuoteen 2050 mennessauml
Kestaumlvaumln kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012)
Kulutuksen ja tuotannon ohjelman paumlivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmis-
tavoitteet ovat niin haastavia ettauml niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisaumlksi myoumls muutosta yksi-
tyisessauml ja julkisessa kulutuksessa Siitauml huolimatta ettauml yksittaumlisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja mate-
riaalitehokkuus on viime vuosina parantunut kulutuksen maumlaumlraumln kasvu on syoumlnyt naumlin saavutetut ympaumlristouml-
hyoumldyt Vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiauml ehdotuksia
21
Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua
Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-
taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman
mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on
1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella
pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila
vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-
kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-
nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-
tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-
meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka
ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle
Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015
Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-
loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen
maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu
42 Maakunnalliset tavoitteet
Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-
raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia
- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-
raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015
httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015
- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015
httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf
- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-
men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359
- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-
loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )
- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-
tId=sk33911104629743ampcmd=download) )
- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-
quence=2)
- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )
- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-
von_matkailustrategia2015pdf )
- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)
- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
6
23 Muut ohjelmat
EU-ohjelmat
Ohjelmakauden 2014ndash2020 valmistelu on kesken kesaumlllauml 2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman
maaseuturahaston Euroopan alueellisen yhteistyoumln ohjelmien sekauml ENI-ohjelmien valmistelu on edennyt eri tah-
tiin Komission esityksen mukaisesti kaikilla rahoitusohjelmilla toteutetaan Eurooppa 2020 ndashstrategiaa ja ohjel-
mien painopisteet on valittu em strategian temaattisten tavoitteiden pohjalta Oheisessa taulukossa on esitetty
Pohjois-Savon naumlkoumlkulmasta taumlrkeiden rahoitusohjelmien valmisteluvaiheen painopistevalinnat
Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma on synteesi Itauml- ja Pohjois-Suomessa sekauml Etelauml- ja Laumlnsi-Suomessa
valmistelluista alueellisista suunnitelmista jotka puolestaan perustuvat Euroopan unionin ja kansallisten saumlaumldoumls-
ten lisaumlksi alueen maakuntaohjelmiin muihin alueellisiin suunnitelmiin sekauml tyouml- ja elinkeinoministerioumln antamiin
valtakunnallisiin linjauksiin Alueellisilla suunnitelmilla on yhteys myoumls rajat ylittaumlvaumlaumln yhteistyoumlhoumln ja ohjelma-
alueella toteutettaviin muihin EU-ohjelmiin Eurooppa 2020 -strategiaa toteutetaan yhteistyoumlssauml Interreg-tyyppis-
ten ohjelmien maaseutuohjelman sekauml meri- ja kalatalousohjelman kanssa
Hallitusohjelman mukaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankerahoitusta kohdennetaan entistauml voimak-
kaammin uusien elinkeinojen aikaansaamiseen tyoumlllisyyden parantamiseen kasvuhakuiseen yritystoimintaan ja
7
paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) painopistealueina ovat vaikeimmassa tyoumlmarkkina-
asemassa olevien tyoumlllistaumlminen ja tyoumlvoiman osaamisen kehittaumlminen Maantieteellisesti maaseuturahasto ra-
hoitus painottuu harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle ja EAKR- ja ESR-rahoitus taajamiin ja kaupunkikeskustoi-
hin Rahoituksen kohteena on yhteisiauml toimialoja kuten maaseudun mikroyritysten kehittaumlminen matkailu bio-
energian tuotanto ja TampK saavutettavuus sekauml uusiutuva energia
Alueellisella tasolla ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyoumlryhmaumlssauml (MYR) ja
sen sihteeristoumlssauml EU-ohjelmien toimeenpanossa jatketaan Pohjois-Savossa myoumlhemmin maumlaumlriteltaumlvien maa-
kuntaohjelman mukaisten teemojen kehittaumlmispanostuksia Maakunnan yhteistyoumlryhmaumln valinnan mukaan val-
mistellaan kehittaumlmisteemojen sisaumllloumlt ohjelmakaudelle 2014ndash2020 Rakennerahastovarojen maumlaumlrauml Suomessa
vaumlhenee tulevalla kaudella 26 joten kehittaumlmispanoksia tulee jatkossa hakea aktiivisemmin muista rahoitus-
laumlhteistauml kuten Euroopan alueellisen yhteistyoumln ohjelmista
Kansalliset ohjelmat
Suomen aluestrategia 2020-raportissa (TEM) vuodelta 2010 esitetaumlaumln kaikkien alueiden osaamisen ja kehittauml-
mispotentiaalin saamista mahdollisimman tehokkaaseen kaumlyttoumloumln perustuen niiden omiin laumlhtoumlkohtiin ja vah-
vuuksiin Tyouml- ja elinkeinoministeriouml on v 2012 hyvaumlksynyt kaupunkipolitiikan maaseutupolitiikan ja saaristopoli-
tiikan toimenpideohjelmat vuosille 2012-2015
Itauml- ja Pohjois-Suomi -kehittaumlmisohjelman rdquoKatse pohjoiseenrdquo -loppuraportti valmistui tammikuussa 2013 Ohjel-
maan sisaumlltyy 36 erilaista hankekokonaisuutta tai hanke-ehdotusta jatkotoimenpiteitauml varten Ne sisaumlltyvaumlt viiteen
valittuun painopistealaan Arktisuuden hyoumldyntaumlminen ja arktisen osaamisen vahvistaminen Venaumljaumln tuomien
mahdollisuuksien hyoumldyntaumlminen kestaumlvauml matkailu kaivannaisala sekauml puuraaka-aineen uudet tuotteet ja bio-
energia Ohjelmassa todetaan ettauml monet Itauml- ja Pohjois-Suomen merkittaumlvaumln kasvupotentiaalin aloista liittyvaumlt
luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen ja luontoarvojen tuotteistamiseen Alueen elinkeinojen tasapainoinen kehitys
edellyttaumlauml eri toimialojen kestaumlvaumlauml rinnakkaiseloa sekauml ympaumlristouml- ja sosiaalisten vaikutusten vahvaa hallintaa
8
Innovatiiviset kaupungit -ohjelma 2014-2020 (INKA) on uusi innovaatiotyoumlkalu joka korvaa osittain v 2013 paumlaumlt-
tyvaumln osaamiskeskusohjelman (OSKE) INKAn tavoitteena on synnyttaumlauml korkeaan osaamiseen perustuvia kilpai-
lukykyisiauml yrityksiauml ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistauml Suomeen Sitauml toteuttavat teemat ja
kaupunkiseudut (vastuukaupunki esitetty ensimmaumlisenauml) valittiin kaksivaiheisen hakumenettelyn perusteella v
2013 seuraavasti Tulevaisuuden terveys (Oulu Kuopio Paumlaumlkaupunkiseutu Tampere ja Turku) biotalous (Joen-
suu Jyvaumlskylauml ja Seinaumljoki) kestaumlvaumlt energiaratkaisut (Vaasa Lappeenranta ja Pori) aumllykaumls kaupunki ja uudis-
tuva teollisuus (Tampere Lahti Oulu Paumlaumlkaupunkiseutu ja Turku) sekauml kyberturvallisuus (Jyvaumlskylauml) Ohjelmaa
hallinnoi Tekes
Valtio tekee kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa jotka ovat Helsingin Tampereen Turun
Oulun Jyvaumlskylaumln Kuopion Lahden Porin Seinaumljoen Vaasan Joensuun ja Lappeenrannan kaupunkiseudut
Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvaumllistauml kilpailukykyauml sekauml roolia alueidensa ja
Suomen talouden vetureina Kuopion kaupunkiseutu sisaumlltaumlauml kuusi kuntaa (Kuopio Siilinjaumlrvi Suonenjoki Lep-
paumlvirta Tuusniemi ja Maaninka) Sopimuksen sisaumllloumlstauml paumlaumltetaumlaumln v 2013 loppuun mennessauml Ehdotus pohjau-
tuu kolmen teeman toteuttamiseen Kuopion kaupunkiseudun kehittaumlmiseen kansainvaumllisesti kilpailukykyisenauml
hyvinvoinnin ympaumlristoumln ja biojalostuksen innovaatiokeskittymaumlnauml kilpailukykyauml ja vetovoimaan vahvistavat
maankaumlytoumln ja liikenteen ratkaisut sekauml osaavan tyoumlvoiman turvaaminen ja syrjaumlytymisen ehkaumliseminen ja tyoumlt-
toumlmyyden vaumlhentaumlminen
Tyouml- ja elinkeinoministeriouml kaumlynnisti v 2013 pilottimenettelyhaun niille seutukaupungeille ja maakuntakeskuksille
jotka eivaumlt ole mukana valtion kasvusopimusmenettelyssauml Tarkoituksena on tukea innovatiivisia avauksia ja kau-
punkien yhteistyoumltauml vahvuuksiensa ja kasvupotentiaalinsa hyoumldyntaumlmisessauml sekauml edistaumlauml kilpailukykyauml Pilotti-
menettelyauml varten valitaan syksyllauml 2013 teemoja joiden koordinointiin TEM on varannut rahoitusta yhteensauml 250
000 euroavuosi Pohjois-Savosta Varkauden ja Iisalmen kaupungit ovat hakeneet pk-teollisuuden uudistaminen
ja kilpailukyky -teemaan jota koordinoi Rauman kaupunki
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet tukevat kansallisten ohjelmien tavoitteita
24 Maakuntakaavoitus
Maakuntaohjelman toteutuminen voi hankkeiden luonteesta riippuen kytkeytyauml maakunta- tai kuntakaavoituk-
seen Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan ovat seuraavat (maan-
kaumlyttouml- ja rakennuslaki 32 sect)
- Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekauml ryhdyttaumlessauml
muutoin toimenpiteisiin alueiden kaumlytoumln jaumlrjestaumlmiseksi
- Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden kaumlyttoumlauml koskevia toimenpiteitauml ja paumlaumlttaumlessaumlaumln niiden toteutta-
misesta otettava maakuntakaava huomioon pyrittaumlvauml edistaumlmaumlaumln kaavan toteuttamista ja katsottava ettei
toimenpiteillauml vaikeuteta kaavan toteuttamista
- Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikauml asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1
momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet (VNpt 2001 ja 2008) ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta
(wwwymparistofivat) Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkaumlytoumln suunnittelussa sekauml valtion viran-
omaisten toiminnassa on edistettaumlvauml tavoitteiden toteuttamista (MRL 24 sect)
9
Pohjois-Savon voimassa olevat maakuntakaavat
Kuopion seudun maakuntakaava
Kuopio (ml entisten Karttulan ja Vehmersalmen kuntien alueet) Maaninka Siilinjaumlrvi
Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan 2382006 Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakun-
takaavan 372008 Kuopion seudun maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia Maakuntakaava ja sii-
hen liittyvauml aineisto on Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla osoitteessa wwwpohjois-savofiksmk
Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava
Leppaumlvirran kunnan alueella Maakuntakaava koskee VT 5n tieosuutta Palokangas ndash Humalajoki
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan 12112007 Ympaumlristoumlminis-
teriouml vahvisti kaavan 27112008 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofivt5
Pohjois-Savon maakuntakaava 2030
Maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen Kuopion seudun ja Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maa-
kuntakaavoihin on tehty tarvittavat muutokset Pohjois-Savon maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia
Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakuntakaavan 7122011 Korkein hallinto-oikeus hylkaumlsi kaavasta tehdyn vali-
tuksen 2232013 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofipsmk
Pohjois-Savon vahvistettavana olevat maakuntakaavat
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava
Maakuntakaavassa esitetaumlaumln 19 tuulivoimapuistoaluetta Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan
1062013 ja se on ympaumlristoumlministerioumlssauml vahvistettavana Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa
httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitustuulivoimaindexphp
Pohjois-Savon laadittavana olevat maakuntakaavat
Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava
Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi 1542011 voimaan tulleen maankaumlyttouml- ja rakennuslain
muutoksen (3192011) sekauml toimialan nopean kehittymisen vuoksi Kaupan maakuntakaavaa varten on laadittu
koko Pohjois-Savon kattava palveluverkkoselvitys Maakuntakaavaluonnos tulee naumlhtaumlville syksyllauml 2013 Maa-
kuntakaavassa on tarkoitus esittaumlauml mm myoumls tuulivoimaa koskevia taumlydennyksiauml Aineisto on osoitteessa
httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusKauppaindexphp
10
3 Ympaumlristoumln ominaispiirteet nykytila ja ongelmat
31 Luonnonvarat ja ympaumlristoumln tila
Pohjois-Savon metsaumlvarat ovat runsaat Pohjois-Savon maa-alasta (165 milj ha) on metsaumltalousmaata 83
Rehevien kasvupaikkojen eli lehtojen lehtomaisten kankaiden ja tuoreiden kankaiden osuus metsaumlmaasta on
kolme neljaumlsosaa Laumlhes puolet maakunnan metsikoumlistauml on luokiteltu metsaumltaloudellisesti hyviksi Metsien kehi-
tysluokkajakauma on laumlhellauml metsaumltaloudellista tavoitetta Pohjois-Savon metsien hoito ja kaumlyttouml on sertifioitu
PEFC-kriteerien mukaisesti vuodesta 2000 laumlhtien
11
Pohjois-Savon maankaumlyttouml
Metsaumltalouden tuotannon arvo on noin 380 milj euroa vuodessa mistauml kantorahatulojen osuus on noin 150 milj
euroa Loppuosa tuotannon arvosta on korjuun ja laumlhikuljetuksen palkkioita eli metsaumltalouden tuotannon vaiku-
tukset ovat alue- ja paikallistalouteen erittaumlin suuret Pohjois-Savon metsaumlohjelman mukaisesta kestaumlvaumlstauml hak-
kuumaumlaumlraumlstauml toteutuu vain n 75 Metsaumlvarat ovat alikaumlytettyjauml
Pohjois-Savon metsaumlvarat v 2010
Metsaumlmaata
Yksityiset omistavat
Yksityismetsaumlloumlitauml
Puuston tilavuus
Puuston kasvu
Taimikoita
Uudistuskypsiauml metsiauml
Markkinahakkuut
Tiukasti suojellut metsaumlt
Kuolleen puuston tilavuus
Raakapuun kokonaiskaumlyttouml
Bruttokantorahatulot
1 393 000 ha
955 000 ha
25 440 kpl
166 000 000 msup3
8 650 000 msup3v
20
12
4 700 000 msup3v
22 000 ha
35 msup3ha
4 256 000 msup3v
154 miljeuroa
Tiedot Pohjois-Savon metsaumlohjelma 2012-15Metsaumlntutkimuslaitos
Viljelyksessauml oleva peltoala (150 000 ha) on kasvanut lievaumlsti viime vuosina huolimatta tilojen maumlaumlraumln
vaumlhenemisestauml Pohjois-Savossa luonnonolot ovat maanviljelylle suotuisat ja alueen maataloustuotanto on
poikkeuksellisen intensiivistauml erityisesti maidon- ja lihantuotannossa Alueen 1400 maitotilaa tuottavat vuosittain
maitoa 300 miljoonaa litraa mikauml on 14 koko maan tuotannosta Yhdessauml vesistoumljen luontaisen mataluuden
ja rehevoumlitymisherkkyyden kanssa pitkaumlaikainen ulkoinen ravinnekuormitus on johtanut toistuviin ja laajamittaisiin
vesistoumljen vedenlaatuongelmiin erityisesti Ylauml-Savossa Iisalmen reitillauml Nautakarja tuottaa lantaa Pohjois-Sa-
vossa v 2013 18 miljoonaa m3 Maumlaumlrauml on hieman lisaumlaumlntynyt viime vuosina nautakarjan maumlaumlraumln kasvaessa
Lanta hyoumldynnetaumlaumln pelloilla lannoitteena Tilojen elaumlinyksikkoumlmaumlaumlrien ja lannanlevityspinta-alan lisaumlaumlntyessauml
lannan kuljetusetaumlisyydet kasvavat
Pohjois-Savon pinta-alasta on vettauml 18 Valtaosassa Pohjois-Savon jaumlrvistauml (76) ekologinen tila on
vaumlhintaumlaumln hyvauml Jokivesistoumlissauml hyvauml tila toteutui harvemmin noin 60 ssa luokitelluissa joista Vesien tilassa
on selviauml alueellisia eroja erityisesti maakunnan etelaumlosan suuret reittivedet ovat vain vaumlhaumln ihmistoiminnan
muuttamia kun taas tilaltaan heikentyneet vesistoumlt keskittyvaumlt paumlaumlosin Iisalmen reitille Jaumlrvien tilaa on heikentauml-
nyt erityisesti niiden rehevoumlityminen jokien tilaa myoumls rakenteelliset muutokset
Pohjois-Savon suuret jaumlrvet (yli 40 km2) ovat saumlilyneet ekologisesti hyvaumlssauml tilassa vain Onkiveden Suuren
Ruokoveden ja Varkauden alapuolisen Siitinselkauml-Vuoriselaumln tila on hyvaumlauml huonompi Eniten muutoksia on ta-
pahtunut luonnostaan runsasravinteisilla jaumlrvillauml joiden viljaville valuma-alueille on keskittynyt runsaasti maata-
loutta Myoumls matalista runsashumuksista jaumlrvistauml vain noin puolet on enaumlauml hyvaumlssauml tilassa Kemiallinen tila on
hyvauml jokseenkin kaikissa pintavesissauml Oravilahden ja Retusen alueella tosin esiintyy korkeahkoja nikkelipitoi-
suuksia ja kemiallisen tilan arviointi vaatii siellauml lisaumlselvityksiauml Muutamien entisten kaivosten laumlhiympaumlristoumlssauml on
havaittu edelleen toiminnasta peraumlisin olevien raskasmetallipaumlaumlstoumlt ja Talvivaaran kaivoksen paumlaumlstoumljauml on havaittu
Nilsiaumln reitin vesistoumlissauml Varkauden Huruslahdelta on mitattu korkeita pitoisuuksia haitta-aineista erityisesti or-
gaanisista tinayhdisteistauml
12
Kokonaisarvio pintavesien tilasta ja ulkoisen fosforikuormituksen vaumlhennystavoitteet Pohjois-Savossa
(laumlhde Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma 23112009)
13
(laumlhde Pohjois-Savo ELY-keskus)
Pohjois-Savon alueella pohjavesi on yleensauml hyvaumllaatuista Pohjaveden kemiallisessa laadussa on kui-
tenkin paikallisia ja alueellisia eroja Pohjois-Savossa tyypillisenauml ongelmana on pohjaveden lievauml happa-
muus Luonnollisten tekijoumliden lisaumlksi ihmistoiminta voi vaikuttaa pohjaveden happamuuteen Pohjois-Savossa
suurimman riskin pohjaveden laadulle aiheuttavat liikenne pienteollisuus sekauml maa-aineksen otto ja siihen liittyvauml
toiminta Liikenteen osalta riskin pohjaveden laadulle aiheuttaa erityisesti teiden suolauksesta johtuvat klori-
dipaumlaumlstoumlt
Pohjois-Savossa on luokitettu 170 pohjavesialuetta (luokat I ja II) joista 99 aluetta on vedenhankintakaumlytoumlssauml
Pohjois-Savon pohjavesivarat ovat jakautuneet epaumltasaisesti alueen harvoille harjumuodostumille Pohjois-Sa-
von pohjavesialueiden maumlaumlraumlllinen tila on arvioitu hyvaumlksi eli keskimaumlaumlraumlinen vuotuinen vedenotto ei ylitauml muo-
dostuvan uuden pohjaveden maumlaumlraumlauml eikauml pohjavedenpinnan korkeus ihmistoiminnan vaikutuksesta pysyvaumlsti
laske Vuoden 2013 arvion perusteella ihmistoiminta uhkaa vakavasti pohjaveden tilaa yhdeksaumlllauml vedenhankin-
takaumlytoumlssauml olevalla pohjavesialueella Naumliden riskialueiden maumlaumlrauml on kasvanut edellisestauml arviosta seitsemaumlllauml
Paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti pohjaveden tila on vaarantunut taajama-asutuksen kattamilla pohjavesialueilla joille on sijoittu-
nut huomattavasti erilaisia ihmistoimintoja Eniten pohjavedelle riskejauml aiheuttavia toimintoja sijoittuu Iisalmen
Lapinlahden Siilinjaumlrven ja Suonenjoen keskustaajamien laumlheisyydessauml sijaitseville pohjavesialueille Suurin osa
pilaantumisriskissauml olevista pohjavesialueista on erittaumlin taumlrkeitauml yhdyskuntien vedenhankinnassa
Kaikki Pohjois-Savon kuntien keskustaajamat kaumlyttaumlvaumlt pohja- tai tekopohjavettauml Keskitetyn vesihuollon piirissauml
on 94 ja jaumltevesihuollon piirissauml 80 asukkaista Pohjois-Savossa asuu yleisen viemaumlriverkoston ulkopuolella
noin 50 000 asukasta Loma-asukkaiden maumlaumlrauml on suurin piirtein yhtauml suuri Taumlrkeimmaumlt kehittaumlmistarpeet liitty-
vaumlt vesihuollon varmentamiseen sekauml jaumltevesihuollon jaumlrjestaumlmiseen harvaan asutuilla alueilla Haja-asutusalu-
een kiinteistoumljen on taumlytettaumlvauml jaumltevesien puhdistustehosta asetetut vaatimukset 112014 mennessauml Haja-asu-
tusalueen jaumltevedet ovat maatalouden jaumllkeen suurin vesistoumljen fosforikuormittaja Jaumltevedet voivat pilata myoumls
pohjavesiauml
Harjut ja kalliot ovat olennainen osa pohjoissavolaista maisemaa Harjut ovat perinteisesti toimineet liiken-
nevaumlylinauml ja useimmat Pohjois-Savon taajamat sijaitsevat harjualueilla Monet maakunnan harju- ja kallioalueista
ovat merkittaumlviauml luonnon- ja maisemansuojelun kannalta Pohjois-Savon harjujaksot ovat taumlrkeitauml myoumls yhdys-
kuntien vedenhankinnalle
14
Hiekka- ja soravaroja on Pohjois-Savossa noin 1 700 milj m3 joista mahdollisesti kaumlytettaumlvissauml on noin 15 eli
260 milj m3 Karkean kiviaineksen vaumlhaumlistauml osuutta on enenevaumlssauml maumlaumlrin korvattu kalliokiviaineksella ja myoumls
murskauskelpoisella moreeniaineksella Ottotoiminta tulee tulevaisuudessa kohdistumaan yhauml enemmaumln kallio-
peraumln kiviaineksiin Maakuntakaavoissa on otettu huomioon harju- kallio- ja moreenimuodostumien suojelu ja
hyoumldyntaumlminen osoittamalla valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittaumlvaumlt maa-aineslailla suojeltavat alueet
ja vastaavasti alueet jotka ovat hyoumldynnettaumlvissauml
Pohjois-Savossa on yli 20 han soita 167 000 ha Tuotantokunnossa olevia turvetuotantoalueita oli v 2012
Pohjois-Savossa 80 kpl yhteensauml 4500 ha Tuotantoalueita on erityisesti Iisalmen reitin ja Rautalammin reitin
pohjoisosissa Maakuntakaavalla pyritaumlaumln ohjaamaan turvetuotanto luonnontilansa menettaumlneille kauttaaltaan
ojitetuille soille
Pohjois-Savon yhdyskuntajaumltteet kaumlsitellaumlaumln kolmessa kunnallisten jaumltehuoltoyhtioumliden jaumltekeskuksessa
Kuopiossa Iisalmessa ja Leppaumlvirralla Teollisuuslaitoksilla kuten kaivosteollisuudella ja yrityksillauml on lisaumlksi
omia jaumltteenkaumlsittelypaikkoja Biohajoavien jaumltteiden sijoittamista kaatopaikoille tullaan rajoittamaan vn 2016
alusta Itauml-Suomen tarpeisiin suunnitellun jaumltteenpolttolaitoksen ympaumlristoumllupahakemus on vireillauml Laitos sijoit-
tuu Leppaumlvirran Riikinnevalle Valtakunnallisena tavoitteena on ettauml vuonna 2016 kaatopaikoille paumlaumltyisi loppu-
sijoitettavaksi yhdyskuntajaumltteestauml enintaumlaumln 20
Pohjois-Savon maakuntakaavoissa on esitetty luonnonsuojelualueita n 67 000 ha vesialueet mukaan lu-
kien Suojelumerkinnaumlt koostuvat Natura 2000 ndashohjelman ja valtakunnallisten suojeluohjelmien sekauml maakunnal-
lisesti merkittaumlvistauml alueista Suojelualueverkosto taumlydentyy erityisesti Metso-ohjelmalla Soidensuojelun taumlyden-
nysohjelman laadinta on aloitettu v 2013 Suurin osa maakunnan uhanalaisista kasvilajeista esiintyy perinneym-
paumlristoumlissauml lehdoissa ja soilla
Pohjois-Savon ilmanlaatu on paumlaumlasiassa hyvauml Kuopion ja Siilinjaumlrven ilmanlaatuun vaikuttivat eniten tieliiken-
teen paumlaumlstoumlt Teollisuuden paumlaumlstoumlistauml aiheutui paikallisia hajuhaittoja Hengitettaumlvien hiukkasten (PM10) kohon-
neet pitoisuudet ovat pahin paikallinen ilmanlaatukysymys taajamissa Hiekoitushiekan poumllyaumlminen on ongelma
Kuopiossa Suurimmat hiukkaspitoisuudet taajamissa johtuvat liikenteestauml
Hapanta laskeumaa merkittaumlvaumlmpi ongelma Pohjois-Savossa on maaperaumln pilaantuminen paikallisesti
Pohjois-Savossa on noin 70 sellaista maa-aluetta joilla katsotaan olevan erityistauml kunnostustarvetta pilaantunei-
suutensa ja sijaintinsa vuoksi
Pohjois-Savossa oli v 2012 134 000 asuntoa ja 31 000 vapaa-ajan asuntoa Tyoumlpaikka- ja asuntorakenta-
minen edistyy erityisesti valtatien 5 ja Savon radan varressa (kts kuva Maankaumlyttouml) Kuopio on maakunnan
vahvin tyoumlpaikkakeskittymauml Tyoumlssauml kaumlydaumlaumln ympaumlryskunnista myoumls Varkaudessa Iisalmessa Vieremaumlllauml ja
Keiteleellauml ja Leppaumlvirralla Kuntien kaavallinen valmius rakentamisen ohjaukseen on hyvauml Merkittaumlvimmaumlt ve-
sistoumlalueet on yleiskaavoitettu
Pohjois-Savon kulttuuriympaumlristoumlauml inventointiin Kuopion seudun ja Pohjois-Savon maakuntakaavoja laa-
dittaessa Tyoumln tuloksena maakuntakaavoissa on esitetty n 600 kulttuuriympaumlristouml- ja rakennussuojelualuetta
ja -kohdetta joista 70 on valtakunnallisesti merkittaumlviauml
15
32 Energia ja kasvihuonepaumlaumlstoumlt
Energian kaumlyttouml
Pohjois-Savossa kaumlytettiin primaumlaumlrienergiaa vuonna 2010 yhteensauml 16 179 GWh Uusiutuvan energian osuus
primaumlaumlrienergiasta on Pohjois-Savossa 38 Itauml-Suomessa oli 57 ja koko maassa 27 Muuhun Itauml-Suo-
meen verrattuna Pohjois-Savon energiaomavaraisuus oli v 2010 pienempi (50 Itauml-Suomi 61 ) ja turpeen
merkitys suurempi (13 Itauml-Suomi 7 )
Pohjois-Savon primaumlaumlrienergian kulutus v 2010 (GWh)
Uusiutuva saumlhkouml 1 542
Puuenergia 3 985
Laumlmpoumlpumput 358
Muut uusiutuvat 250
Laumlmmitysoumlljy 1 135
Turve 2 171
Liikenne 2 183
Moottorioumlljy 562
Muut ei uusiutuvat 157
Uusiutumaton saumlhkouml 3 837
Yhteensauml 16 179
Uusiutuvan energian osuus 379
) Sisaumlltaumlauml myoumls liikenteen polttoaineen bio-osuuden v 2010 ) Sisaumlltaumlauml vain liikenteen polttoaineen fossiilisen
osuuden v2010 ) Tuontisaumlhkoumln mukana tullut uusiutumaton osuus
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
Primaumlaumlrienergian kulutusjakauma Pohjois-Savossa 2010
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
16
Pohjois-Savon teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa polttoaineteholtaan kaumlytetyin polttoaine v 2010 oli turve
(37 ) Myoumls puuta (27 ) mustalipeaumlauml (22 ) ja raskasta polttooumlljyauml (10 ) kaumlytettiin merkittaumlvaumlsti Yhteensauml
polttoaineita kaumlytettiin 5966 GWha vastaava maumlaumlrauml
Pohjois-Savon teollisuuden- ja energiantuotannon polttoaineiden kaumlyttouml (GWh) vuonna 2010
(laumlhde Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt ja -nielut
Pohjois-Savon kulutusperaumliset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat v 2010 yhteensauml 3148 kt CO2-ekv Asukasta koh-
den paumlaumlstouml oli 127 t CO2-ekv Vuonna 2010 asukasmaumlaumlrauml oli 247 943 henkiloumlauml
Pohjois-Savon maakunnan kasvihuonepaumlaumlstoumltasetta ei ole aiemmin laskettu joten vertailupohjaa aiempiin
vuosiin ei ole saatavissa Koko Suomen vuoden 2010 paumlaumlstoumlistauml Pohjois-Savon osuus oli 4 Suurimmat
kunnittaiset kokonaispaumlaumlstoumlt Pohjois-Savossa olivat Kuopion Varkauden ja Siilinjaumlrven kunnissa Asukaslukuun
suhteutettuna suurimmat paumlaumlstoumlt olivat Lapinlahden Vieremaumln ja Varkauden kunnissa
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljakauma v 2010 (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-
Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
17
Suomen Pohjois-Savon ja Etelauml-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt sektoreittain v 2010
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Maankaumlytoumln kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen ja -nielujen taselaskennassa vuodelle 2010 selvitettiin puuston metsauml-
maan maaperaumln viljelysmaiden ja turvetuotantoalueiden paumlaumlstoumlt ja nielut vuosina 2008-2010 Vesistoumljen ja luon-
nontilaisten soiden paumlaumlstoumljauml ja nieluja ei selvitetty koska kasvihuonekaasulaskennoissa tarkastellaan vain ihmis-
ten toiminnasta aiheutuvat vaikutukset paumlaumlstoumlihin ja nieluihin Molemmissa maakunnissa maankaumlyttoumlsektori on
kasvihuonekaasujen nettonielu Vuonna 2010 Pohjois-Savon maankaumlyttoumlsektorin nettonieluvaikutus oli 26 Mt
CO2-ekv
Puuston kasvu on ylittaumlnyt hakkuista ja muusta poistumasta aiheutuvan puuston vaumlhenemaumln joten puuston ko-
konaismaumlaumlrauml metsissauml on kasvanut vuosittain Koska puusto sitoo hiilidioksidia merkitsee suurempi puuston
maumlaumlrauml lisaumlaumlntynyttauml hiilidioksidin sitoutumista ilmasta puihin Vuosittainen hiilidioksidin poistuma lasketaan puus-
ton kasvun ja poistuman erotuksena Metsien vuotuinen poistuma on vaihdellut vuosien 2008 2009 ja 2010 vaumllillauml
johtuen laumlhinnauml hakkuumaumlaumlrien muutoksista Suurimmillaan metsien nieluvaikutus oli vuonna 2009 noin 4 Mt
CO2-ekv sekauml Etelauml- ettauml Pohjois-Savossa Vuonna 2010 nieluvaikutus oli Pohjois-Savossa 28 Mt CO2-ekv
Puuston lisaumlksi maankaumlyttoumlsektorin kasvihuonekaasutaseeseen vaikuttavat metsien maaperauml viljelysmaa ja tur-
vetuotantoalueet Kangasmaat metsauml- ja maatalousmailla sitovat hiiltauml Sen sijaan orgaaninen metsauml- ja maata-
lousmaa sekauml turvetuotantoalueet ja metsien kasvatuslannoitus vapauttavat kasvihuonekaasuja
18
Etelauml- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina 2008-2010 sekauml maatalousmaan ja turvetuotannon paumlaumls-
toumlt vuonna 2010 (kt CO2) (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuone-
kaasutaseet 2010)
Pohjois-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat yhteensauml 3148 kt CO2-ekv v 2010 ja maan-
kaumlyttoumlsektorin nettonielu 2600 kt CO2-ekv Yhteen laskettuna paumlaumlstoumlt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin
nieluvaikutukset v 2010
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumltase vuonna 2010 (kt CO2-ekv)
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 verkko-osoitteessa httpwwwympa-
ristofidownloadaspcontentid=139215amplan=fi
19
4 Maakuntaohjelman kannalta merkityksel-liset ympaumlristoumltavoitteet
41 Valtakunnalliset ympaumlristouml- ja ilmastotavoitteet
Valtakunnalliset aluekehittaumlmistavoitteet 2011 ndash 2015
Valtioneuvosto paumlaumltti 15122011 hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittaumlmistavoitteista Paumlaumltoumlk-
sellauml tarkennetaan alueiden kehittaumlmislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittaumlmistoimenpiteiden painopis-
teet Alueiden kehittaumlmistavoitteet kiteytetaumlaumln taumlssauml paumlaumltoumlksessauml kolmeen yleiseen linjaukseen 1) Vahvistetaan
alueiden kilpailukykyauml ja elinvoimaisuutta 2) Edistetaumlaumln vaumlestoumln hyvinvointia ja 3) Turvataan hyvauml elinympaumlristouml
ja kestaumlvauml aluerakenne
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet
Valtakunnallisilla alueidenkaumlyttoumltavoitteilla (VNp 132009) pyritaumlaumln toimivaan ja kestaumlvaumlaumln aluerakenteeseen Ta-
voitteiden toteutumista tulee edistaumlauml valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa ja kuntien
kaavoituksessa Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin 1) Toimiva
aluerakenne 2) Eheytyvauml yhdyskuntarakenne ja elinympaumlristoumln laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintouml virkistys-
kaumlyttouml ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6)
Luonto- ja kulttuuriympaumlristoumlinauml erityiset aluekokonaisuudet
Energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050
Valtioneuvosto asetti 2762013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen
2050 Komitean toimikausi on 2862013 ndash 3052014 Energia- ja ilmastokomitean tehtaumlvaumlnauml on valmistella ener-
gia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Siinauml arvioidaan keinot ja kustannukset vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan raken-
tamiseksi ja kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseksi 80ndash95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050
mennessauml
Paumlaumlministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitkaumln aikavaumllin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta
johon paumlaumlstaumlaumln noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa vuoteen 2050 kasvihuonekaasupaumlaumls-
toumljen vaumlhentaumlmiseksi kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen kaumly-
toumln tehostamiseksi
Komitean tulee arvioida erityisesti Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa eurooppalaiseen energia- ja ilmasto-
politiikkaan sekauml laajempaan kansainvaumlliseen kehitykseen Samaten tulee arvioida eri toimien vaikutuksia yhteis-
kunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin Komitea toimittaa esityksensauml hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan mi-
nisterityoumlryhmaumln kaumlsiteltaumlvaumlksi viimeistaumlaumln kevaumlaumlllauml 2014
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategia (2008 paumlivitetty 2013)
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetaumlaumln EU n ilmasto- ja energiapaketin edellyttaumlmaumlt toimenpi-
teet Suomessa mm kasvihuonekaasujen vaumlhennystavoitteiden energian hankinnan uusiutuvan energian ja
energiatehokkuuden osalta Tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysaumlyttaumlminen ja kaumlaumlntaumlminen las-
kuun vuoteen 2020 mennessauml Samalla ajanjaksolla uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 iin energian
20
loppukaumlytoumlstauml Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmistavoitteeksi ei-paumlaumlstoumlkauppasektorilla on asetettu 16
vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessauml
Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttaumlauml energiankaumlytoumln tehostamista erityisesti asumisessa rakenta-
misessa ja liikenteessauml Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperaumlisen energian jaumltepolttoaineiden
laumlmpoumlpumppujen biokaasun ja tuulienergian kaumlyttoumlauml on lisaumlttaumlvauml voimakkaasti Kuten EUn strategia myoumls Suo-
men strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympaumlristoumlllisen kestaumlvyyden toimitusvarmuuden ja kilpailuky-
vyn
Energia- ja ilmastostrategian paumlivitystyouml aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011 Paumlivityk-
sellauml varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekauml val-
mistetaan tietauml kohti pitkaumln aikavaumllin tavoitteita Uuteen strategiaan on myoumls yhdistetty mineraalioumlljyn kaumlytoumln vauml-
hentaumlmisohjelma
Kansallinen luonnonvarastrategia (2009)
Luonnonvarastrategian tavoitteet ovat 1) Suomessa on menestyvauml korkean arvonlisaumln biotalous 2) Suomi hyouml-
dyntaumlauml ja kierraumlttaumlauml materiaalivirtoja tehokkaasti 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisaumlarvoa ja paikal-
lista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edellaumlkaumlvijauml luonnonvarakysymyksissauml
Valtakunnallinen jaumltesuunnitelma (2008)
Suunnitelma sisaumlltaumlauml Suomen jaumltehuollon paumlaumlmaumlaumlraumlt ja tavoitteet vuoteen 2016 sekauml keskeiset toimet niiden
saavuttamiseksi Jaumltesuunnitelman tavoitteet ovat
jaumltteen syntymistauml ehkaumlistaumlaumln
jaumltteiden materiaalikierraumltystauml ja biologista hyoumldyntaumlmistauml lisaumltaumlaumln
kierraumltykseen soveltumattoman jaumltteen polttoa lisaumltaumlaumln
turvataan jaumltteiden haitaton kaumlsittely ja loppusijoitus
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls energiatehokkuudesta (2010)
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksessauml energiatehokkuustoimenpiteistauml esitetaumlaumln toimenpideohjelma jonka avulla
toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kaumlaumlntaumlmisestauml laskuun
ERA17 -toimintaohjelma (2010)
ERA17 on toimintaohjelma jonka tarkoituksena on rakennetun ympaumlristoumln energiatehokkuuden parantaminen
sen aiheuttamien paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlminen ja uusiutuvan energian kaumlytoumln edistaumlminen Ohjelman tavoitteena on
tehdauml Suomesta energiaviisauden edellaumlkaumlvijauml vuoteen 2017 mennessauml ja tehdauml Suomen rakennetusta ympauml-
ristoumlstauml maailman paras vuoteen 2050 mennessauml
Kestaumlvaumln kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012)
Kulutuksen ja tuotannon ohjelman paumlivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmis-
tavoitteet ovat niin haastavia ettauml niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisaumlksi myoumls muutosta yksi-
tyisessauml ja julkisessa kulutuksessa Siitauml huolimatta ettauml yksittaumlisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja mate-
riaalitehokkuus on viime vuosina parantunut kulutuksen maumlaumlraumln kasvu on syoumlnyt naumlin saavutetut ympaumlristouml-
hyoumldyt Vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiauml ehdotuksia
21
Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua
Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-
taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman
mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on
1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella
pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila
vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-
kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-
nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-
tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-
meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka
ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle
Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015
Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-
loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen
maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu
42 Maakunnalliset tavoitteet
Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-
raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia
- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-
raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015
httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015
- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015
httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf
- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-
men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359
- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-
loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )
- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-
tId=sk33911104629743ampcmd=download) )
- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-
quence=2)
- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )
- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-
von_matkailustrategia2015pdf )
- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)
- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
7
paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) painopistealueina ovat vaikeimmassa tyoumlmarkkina-
asemassa olevien tyoumlllistaumlminen ja tyoumlvoiman osaamisen kehittaumlminen Maantieteellisesti maaseuturahasto ra-
hoitus painottuu harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle ja EAKR- ja ESR-rahoitus taajamiin ja kaupunkikeskustoi-
hin Rahoituksen kohteena on yhteisiauml toimialoja kuten maaseudun mikroyritysten kehittaumlminen matkailu bio-
energian tuotanto ja TampK saavutettavuus sekauml uusiutuva energia
Alueellisella tasolla ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyoumlryhmaumlssauml (MYR) ja
sen sihteeristoumlssauml EU-ohjelmien toimeenpanossa jatketaan Pohjois-Savossa myoumlhemmin maumlaumlriteltaumlvien maa-
kuntaohjelman mukaisten teemojen kehittaumlmispanostuksia Maakunnan yhteistyoumlryhmaumln valinnan mukaan val-
mistellaan kehittaumlmisteemojen sisaumllloumlt ohjelmakaudelle 2014ndash2020 Rakennerahastovarojen maumlaumlrauml Suomessa
vaumlhenee tulevalla kaudella 26 joten kehittaumlmispanoksia tulee jatkossa hakea aktiivisemmin muista rahoitus-
laumlhteistauml kuten Euroopan alueellisen yhteistyoumln ohjelmista
Kansalliset ohjelmat
Suomen aluestrategia 2020-raportissa (TEM) vuodelta 2010 esitetaumlaumln kaikkien alueiden osaamisen ja kehittauml-
mispotentiaalin saamista mahdollisimman tehokkaaseen kaumlyttoumloumln perustuen niiden omiin laumlhtoumlkohtiin ja vah-
vuuksiin Tyouml- ja elinkeinoministeriouml on v 2012 hyvaumlksynyt kaupunkipolitiikan maaseutupolitiikan ja saaristopoli-
tiikan toimenpideohjelmat vuosille 2012-2015
Itauml- ja Pohjois-Suomi -kehittaumlmisohjelman rdquoKatse pohjoiseenrdquo -loppuraportti valmistui tammikuussa 2013 Ohjel-
maan sisaumlltyy 36 erilaista hankekokonaisuutta tai hanke-ehdotusta jatkotoimenpiteitauml varten Ne sisaumlltyvaumlt viiteen
valittuun painopistealaan Arktisuuden hyoumldyntaumlminen ja arktisen osaamisen vahvistaminen Venaumljaumln tuomien
mahdollisuuksien hyoumldyntaumlminen kestaumlvauml matkailu kaivannaisala sekauml puuraaka-aineen uudet tuotteet ja bio-
energia Ohjelmassa todetaan ettauml monet Itauml- ja Pohjois-Suomen merkittaumlvaumln kasvupotentiaalin aloista liittyvaumlt
luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen ja luontoarvojen tuotteistamiseen Alueen elinkeinojen tasapainoinen kehitys
edellyttaumlauml eri toimialojen kestaumlvaumlauml rinnakkaiseloa sekauml ympaumlristouml- ja sosiaalisten vaikutusten vahvaa hallintaa
8
Innovatiiviset kaupungit -ohjelma 2014-2020 (INKA) on uusi innovaatiotyoumlkalu joka korvaa osittain v 2013 paumlaumlt-
tyvaumln osaamiskeskusohjelman (OSKE) INKAn tavoitteena on synnyttaumlauml korkeaan osaamiseen perustuvia kilpai-
lukykyisiauml yrityksiauml ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistauml Suomeen Sitauml toteuttavat teemat ja
kaupunkiseudut (vastuukaupunki esitetty ensimmaumlisenauml) valittiin kaksivaiheisen hakumenettelyn perusteella v
2013 seuraavasti Tulevaisuuden terveys (Oulu Kuopio Paumlaumlkaupunkiseutu Tampere ja Turku) biotalous (Joen-
suu Jyvaumlskylauml ja Seinaumljoki) kestaumlvaumlt energiaratkaisut (Vaasa Lappeenranta ja Pori) aumllykaumls kaupunki ja uudis-
tuva teollisuus (Tampere Lahti Oulu Paumlaumlkaupunkiseutu ja Turku) sekauml kyberturvallisuus (Jyvaumlskylauml) Ohjelmaa
hallinnoi Tekes
Valtio tekee kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa jotka ovat Helsingin Tampereen Turun
Oulun Jyvaumlskylaumln Kuopion Lahden Porin Seinaumljoen Vaasan Joensuun ja Lappeenrannan kaupunkiseudut
Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvaumllistauml kilpailukykyauml sekauml roolia alueidensa ja
Suomen talouden vetureina Kuopion kaupunkiseutu sisaumlltaumlauml kuusi kuntaa (Kuopio Siilinjaumlrvi Suonenjoki Lep-
paumlvirta Tuusniemi ja Maaninka) Sopimuksen sisaumllloumlstauml paumlaumltetaumlaumln v 2013 loppuun mennessauml Ehdotus pohjau-
tuu kolmen teeman toteuttamiseen Kuopion kaupunkiseudun kehittaumlmiseen kansainvaumllisesti kilpailukykyisenauml
hyvinvoinnin ympaumlristoumln ja biojalostuksen innovaatiokeskittymaumlnauml kilpailukykyauml ja vetovoimaan vahvistavat
maankaumlytoumln ja liikenteen ratkaisut sekauml osaavan tyoumlvoiman turvaaminen ja syrjaumlytymisen ehkaumliseminen ja tyoumlt-
toumlmyyden vaumlhentaumlminen
Tyouml- ja elinkeinoministeriouml kaumlynnisti v 2013 pilottimenettelyhaun niille seutukaupungeille ja maakuntakeskuksille
jotka eivaumlt ole mukana valtion kasvusopimusmenettelyssauml Tarkoituksena on tukea innovatiivisia avauksia ja kau-
punkien yhteistyoumltauml vahvuuksiensa ja kasvupotentiaalinsa hyoumldyntaumlmisessauml sekauml edistaumlauml kilpailukykyauml Pilotti-
menettelyauml varten valitaan syksyllauml 2013 teemoja joiden koordinointiin TEM on varannut rahoitusta yhteensauml 250
000 euroavuosi Pohjois-Savosta Varkauden ja Iisalmen kaupungit ovat hakeneet pk-teollisuuden uudistaminen
ja kilpailukyky -teemaan jota koordinoi Rauman kaupunki
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet tukevat kansallisten ohjelmien tavoitteita
24 Maakuntakaavoitus
Maakuntaohjelman toteutuminen voi hankkeiden luonteesta riippuen kytkeytyauml maakunta- tai kuntakaavoituk-
seen Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan ovat seuraavat (maan-
kaumlyttouml- ja rakennuslaki 32 sect)
- Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekauml ryhdyttaumlessauml
muutoin toimenpiteisiin alueiden kaumlytoumln jaumlrjestaumlmiseksi
- Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden kaumlyttoumlauml koskevia toimenpiteitauml ja paumlaumlttaumlessaumlaumln niiden toteutta-
misesta otettava maakuntakaava huomioon pyrittaumlvauml edistaumlmaumlaumln kaavan toteuttamista ja katsottava ettei
toimenpiteillauml vaikeuteta kaavan toteuttamista
- Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikauml asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1
momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet (VNpt 2001 ja 2008) ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta
(wwwymparistofivat) Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkaumlytoumln suunnittelussa sekauml valtion viran-
omaisten toiminnassa on edistettaumlvauml tavoitteiden toteuttamista (MRL 24 sect)
9
Pohjois-Savon voimassa olevat maakuntakaavat
Kuopion seudun maakuntakaava
Kuopio (ml entisten Karttulan ja Vehmersalmen kuntien alueet) Maaninka Siilinjaumlrvi
Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan 2382006 Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakun-
takaavan 372008 Kuopion seudun maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia Maakuntakaava ja sii-
hen liittyvauml aineisto on Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla osoitteessa wwwpohjois-savofiksmk
Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava
Leppaumlvirran kunnan alueella Maakuntakaava koskee VT 5n tieosuutta Palokangas ndash Humalajoki
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan 12112007 Ympaumlristoumlminis-
teriouml vahvisti kaavan 27112008 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofivt5
Pohjois-Savon maakuntakaava 2030
Maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen Kuopion seudun ja Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maa-
kuntakaavoihin on tehty tarvittavat muutokset Pohjois-Savon maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia
Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakuntakaavan 7122011 Korkein hallinto-oikeus hylkaumlsi kaavasta tehdyn vali-
tuksen 2232013 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofipsmk
Pohjois-Savon vahvistettavana olevat maakuntakaavat
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava
Maakuntakaavassa esitetaumlaumln 19 tuulivoimapuistoaluetta Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan
1062013 ja se on ympaumlristoumlministerioumlssauml vahvistettavana Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa
httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitustuulivoimaindexphp
Pohjois-Savon laadittavana olevat maakuntakaavat
Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava
Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi 1542011 voimaan tulleen maankaumlyttouml- ja rakennuslain
muutoksen (3192011) sekauml toimialan nopean kehittymisen vuoksi Kaupan maakuntakaavaa varten on laadittu
koko Pohjois-Savon kattava palveluverkkoselvitys Maakuntakaavaluonnos tulee naumlhtaumlville syksyllauml 2013 Maa-
kuntakaavassa on tarkoitus esittaumlauml mm myoumls tuulivoimaa koskevia taumlydennyksiauml Aineisto on osoitteessa
httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusKauppaindexphp
10
3 Ympaumlristoumln ominaispiirteet nykytila ja ongelmat
31 Luonnonvarat ja ympaumlristoumln tila
Pohjois-Savon metsaumlvarat ovat runsaat Pohjois-Savon maa-alasta (165 milj ha) on metsaumltalousmaata 83
Rehevien kasvupaikkojen eli lehtojen lehtomaisten kankaiden ja tuoreiden kankaiden osuus metsaumlmaasta on
kolme neljaumlsosaa Laumlhes puolet maakunnan metsikoumlistauml on luokiteltu metsaumltaloudellisesti hyviksi Metsien kehi-
tysluokkajakauma on laumlhellauml metsaumltaloudellista tavoitetta Pohjois-Savon metsien hoito ja kaumlyttouml on sertifioitu
PEFC-kriteerien mukaisesti vuodesta 2000 laumlhtien
11
Pohjois-Savon maankaumlyttouml
Metsaumltalouden tuotannon arvo on noin 380 milj euroa vuodessa mistauml kantorahatulojen osuus on noin 150 milj
euroa Loppuosa tuotannon arvosta on korjuun ja laumlhikuljetuksen palkkioita eli metsaumltalouden tuotannon vaiku-
tukset ovat alue- ja paikallistalouteen erittaumlin suuret Pohjois-Savon metsaumlohjelman mukaisesta kestaumlvaumlstauml hak-
kuumaumlaumlraumlstauml toteutuu vain n 75 Metsaumlvarat ovat alikaumlytettyjauml
Pohjois-Savon metsaumlvarat v 2010
Metsaumlmaata
Yksityiset omistavat
Yksityismetsaumlloumlitauml
Puuston tilavuus
Puuston kasvu
Taimikoita
Uudistuskypsiauml metsiauml
Markkinahakkuut
Tiukasti suojellut metsaumlt
Kuolleen puuston tilavuus
Raakapuun kokonaiskaumlyttouml
Bruttokantorahatulot
1 393 000 ha
955 000 ha
25 440 kpl
166 000 000 msup3
8 650 000 msup3v
20
12
4 700 000 msup3v
22 000 ha
35 msup3ha
4 256 000 msup3v
154 miljeuroa
Tiedot Pohjois-Savon metsaumlohjelma 2012-15Metsaumlntutkimuslaitos
Viljelyksessauml oleva peltoala (150 000 ha) on kasvanut lievaumlsti viime vuosina huolimatta tilojen maumlaumlraumln
vaumlhenemisestauml Pohjois-Savossa luonnonolot ovat maanviljelylle suotuisat ja alueen maataloustuotanto on
poikkeuksellisen intensiivistauml erityisesti maidon- ja lihantuotannossa Alueen 1400 maitotilaa tuottavat vuosittain
maitoa 300 miljoonaa litraa mikauml on 14 koko maan tuotannosta Yhdessauml vesistoumljen luontaisen mataluuden
ja rehevoumlitymisherkkyyden kanssa pitkaumlaikainen ulkoinen ravinnekuormitus on johtanut toistuviin ja laajamittaisiin
vesistoumljen vedenlaatuongelmiin erityisesti Ylauml-Savossa Iisalmen reitillauml Nautakarja tuottaa lantaa Pohjois-Sa-
vossa v 2013 18 miljoonaa m3 Maumlaumlrauml on hieman lisaumlaumlntynyt viime vuosina nautakarjan maumlaumlraumln kasvaessa
Lanta hyoumldynnetaumlaumln pelloilla lannoitteena Tilojen elaumlinyksikkoumlmaumlaumlrien ja lannanlevityspinta-alan lisaumlaumlntyessauml
lannan kuljetusetaumlisyydet kasvavat
Pohjois-Savon pinta-alasta on vettauml 18 Valtaosassa Pohjois-Savon jaumlrvistauml (76) ekologinen tila on
vaumlhintaumlaumln hyvauml Jokivesistoumlissauml hyvauml tila toteutui harvemmin noin 60 ssa luokitelluissa joista Vesien tilassa
on selviauml alueellisia eroja erityisesti maakunnan etelaumlosan suuret reittivedet ovat vain vaumlhaumln ihmistoiminnan
muuttamia kun taas tilaltaan heikentyneet vesistoumlt keskittyvaumlt paumlaumlosin Iisalmen reitille Jaumlrvien tilaa on heikentauml-
nyt erityisesti niiden rehevoumlityminen jokien tilaa myoumls rakenteelliset muutokset
Pohjois-Savon suuret jaumlrvet (yli 40 km2) ovat saumlilyneet ekologisesti hyvaumlssauml tilassa vain Onkiveden Suuren
Ruokoveden ja Varkauden alapuolisen Siitinselkauml-Vuoriselaumln tila on hyvaumlauml huonompi Eniten muutoksia on ta-
pahtunut luonnostaan runsasravinteisilla jaumlrvillauml joiden viljaville valuma-alueille on keskittynyt runsaasti maata-
loutta Myoumls matalista runsashumuksista jaumlrvistauml vain noin puolet on enaumlauml hyvaumlssauml tilassa Kemiallinen tila on
hyvauml jokseenkin kaikissa pintavesissauml Oravilahden ja Retusen alueella tosin esiintyy korkeahkoja nikkelipitoi-
suuksia ja kemiallisen tilan arviointi vaatii siellauml lisaumlselvityksiauml Muutamien entisten kaivosten laumlhiympaumlristoumlssauml on
havaittu edelleen toiminnasta peraumlisin olevien raskasmetallipaumlaumlstoumlt ja Talvivaaran kaivoksen paumlaumlstoumljauml on havaittu
Nilsiaumln reitin vesistoumlissauml Varkauden Huruslahdelta on mitattu korkeita pitoisuuksia haitta-aineista erityisesti or-
gaanisista tinayhdisteistauml
12
Kokonaisarvio pintavesien tilasta ja ulkoisen fosforikuormituksen vaumlhennystavoitteet Pohjois-Savossa
(laumlhde Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma 23112009)
13
(laumlhde Pohjois-Savo ELY-keskus)
Pohjois-Savon alueella pohjavesi on yleensauml hyvaumllaatuista Pohjaveden kemiallisessa laadussa on kui-
tenkin paikallisia ja alueellisia eroja Pohjois-Savossa tyypillisenauml ongelmana on pohjaveden lievauml happa-
muus Luonnollisten tekijoumliden lisaumlksi ihmistoiminta voi vaikuttaa pohjaveden happamuuteen Pohjois-Savossa
suurimman riskin pohjaveden laadulle aiheuttavat liikenne pienteollisuus sekauml maa-aineksen otto ja siihen liittyvauml
toiminta Liikenteen osalta riskin pohjaveden laadulle aiheuttaa erityisesti teiden suolauksesta johtuvat klori-
dipaumlaumlstoumlt
Pohjois-Savossa on luokitettu 170 pohjavesialuetta (luokat I ja II) joista 99 aluetta on vedenhankintakaumlytoumlssauml
Pohjois-Savon pohjavesivarat ovat jakautuneet epaumltasaisesti alueen harvoille harjumuodostumille Pohjois-Sa-
von pohjavesialueiden maumlaumlraumlllinen tila on arvioitu hyvaumlksi eli keskimaumlaumlraumlinen vuotuinen vedenotto ei ylitauml muo-
dostuvan uuden pohjaveden maumlaumlraumlauml eikauml pohjavedenpinnan korkeus ihmistoiminnan vaikutuksesta pysyvaumlsti
laske Vuoden 2013 arvion perusteella ihmistoiminta uhkaa vakavasti pohjaveden tilaa yhdeksaumlllauml vedenhankin-
takaumlytoumlssauml olevalla pohjavesialueella Naumliden riskialueiden maumlaumlrauml on kasvanut edellisestauml arviosta seitsemaumlllauml
Paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti pohjaveden tila on vaarantunut taajama-asutuksen kattamilla pohjavesialueilla joille on sijoittu-
nut huomattavasti erilaisia ihmistoimintoja Eniten pohjavedelle riskejauml aiheuttavia toimintoja sijoittuu Iisalmen
Lapinlahden Siilinjaumlrven ja Suonenjoen keskustaajamien laumlheisyydessauml sijaitseville pohjavesialueille Suurin osa
pilaantumisriskissauml olevista pohjavesialueista on erittaumlin taumlrkeitauml yhdyskuntien vedenhankinnassa
Kaikki Pohjois-Savon kuntien keskustaajamat kaumlyttaumlvaumlt pohja- tai tekopohjavettauml Keskitetyn vesihuollon piirissauml
on 94 ja jaumltevesihuollon piirissauml 80 asukkaista Pohjois-Savossa asuu yleisen viemaumlriverkoston ulkopuolella
noin 50 000 asukasta Loma-asukkaiden maumlaumlrauml on suurin piirtein yhtauml suuri Taumlrkeimmaumlt kehittaumlmistarpeet liitty-
vaumlt vesihuollon varmentamiseen sekauml jaumltevesihuollon jaumlrjestaumlmiseen harvaan asutuilla alueilla Haja-asutusalu-
een kiinteistoumljen on taumlytettaumlvauml jaumltevesien puhdistustehosta asetetut vaatimukset 112014 mennessauml Haja-asu-
tusalueen jaumltevedet ovat maatalouden jaumllkeen suurin vesistoumljen fosforikuormittaja Jaumltevedet voivat pilata myoumls
pohjavesiauml
Harjut ja kalliot ovat olennainen osa pohjoissavolaista maisemaa Harjut ovat perinteisesti toimineet liiken-
nevaumlylinauml ja useimmat Pohjois-Savon taajamat sijaitsevat harjualueilla Monet maakunnan harju- ja kallioalueista
ovat merkittaumlviauml luonnon- ja maisemansuojelun kannalta Pohjois-Savon harjujaksot ovat taumlrkeitauml myoumls yhdys-
kuntien vedenhankinnalle
14
Hiekka- ja soravaroja on Pohjois-Savossa noin 1 700 milj m3 joista mahdollisesti kaumlytettaumlvissauml on noin 15 eli
260 milj m3 Karkean kiviaineksen vaumlhaumlistauml osuutta on enenevaumlssauml maumlaumlrin korvattu kalliokiviaineksella ja myoumls
murskauskelpoisella moreeniaineksella Ottotoiminta tulee tulevaisuudessa kohdistumaan yhauml enemmaumln kallio-
peraumln kiviaineksiin Maakuntakaavoissa on otettu huomioon harju- kallio- ja moreenimuodostumien suojelu ja
hyoumldyntaumlminen osoittamalla valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittaumlvaumlt maa-aineslailla suojeltavat alueet
ja vastaavasti alueet jotka ovat hyoumldynnettaumlvissauml
Pohjois-Savossa on yli 20 han soita 167 000 ha Tuotantokunnossa olevia turvetuotantoalueita oli v 2012
Pohjois-Savossa 80 kpl yhteensauml 4500 ha Tuotantoalueita on erityisesti Iisalmen reitin ja Rautalammin reitin
pohjoisosissa Maakuntakaavalla pyritaumlaumln ohjaamaan turvetuotanto luonnontilansa menettaumlneille kauttaaltaan
ojitetuille soille
Pohjois-Savon yhdyskuntajaumltteet kaumlsitellaumlaumln kolmessa kunnallisten jaumltehuoltoyhtioumliden jaumltekeskuksessa
Kuopiossa Iisalmessa ja Leppaumlvirralla Teollisuuslaitoksilla kuten kaivosteollisuudella ja yrityksillauml on lisaumlksi
omia jaumltteenkaumlsittelypaikkoja Biohajoavien jaumltteiden sijoittamista kaatopaikoille tullaan rajoittamaan vn 2016
alusta Itauml-Suomen tarpeisiin suunnitellun jaumltteenpolttolaitoksen ympaumlristoumllupahakemus on vireillauml Laitos sijoit-
tuu Leppaumlvirran Riikinnevalle Valtakunnallisena tavoitteena on ettauml vuonna 2016 kaatopaikoille paumlaumltyisi loppu-
sijoitettavaksi yhdyskuntajaumltteestauml enintaumlaumln 20
Pohjois-Savon maakuntakaavoissa on esitetty luonnonsuojelualueita n 67 000 ha vesialueet mukaan lu-
kien Suojelumerkinnaumlt koostuvat Natura 2000 ndashohjelman ja valtakunnallisten suojeluohjelmien sekauml maakunnal-
lisesti merkittaumlvistauml alueista Suojelualueverkosto taumlydentyy erityisesti Metso-ohjelmalla Soidensuojelun taumlyden-
nysohjelman laadinta on aloitettu v 2013 Suurin osa maakunnan uhanalaisista kasvilajeista esiintyy perinneym-
paumlristoumlissauml lehdoissa ja soilla
Pohjois-Savon ilmanlaatu on paumlaumlasiassa hyvauml Kuopion ja Siilinjaumlrven ilmanlaatuun vaikuttivat eniten tieliiken-
teen paumlaumlstoumlt Teollisuuden paumlaumlstoumlistauml aiheutui paikallisia hajuhaittoja Hengitettaumlvien hiukkasten (PM10) kohon-
neet pitoisuudet ovat pahin paikallinen ilmanlaatukysymys taajamissa Hiekoitushiekan poumllyaumlminen on ongelma
Kuopiossa Suurimmat hiukkaspitoisuudet taajamissa johtuvat liikenteestauml
Hapanta laskeumaa merkittaumlvaumlmpi ongelma Pohjois-Savossa on maaperaumln pilaantuminen paikallisesti
Pohjois-Savossa on noin 70 sellaista maa-aluetta joilla katsotaan olevan erityistauml kunnostustarvetta pilaantunei-
suutensa ja sijaintinsa vuoksi
Pohjois-Savossa oli v 2012 134 000 asuntoa ja 31 000 vapaa-ajan asuntoa Tyoumlpaikka- ja asuntorakenta-
minen edistyy erityisesti valtatien 5 ja Savon radan varressa (kts kuva Maankaumlyttouml) Kuopio on maakunnan
vahvin tyoumlpaikkakeskittymauml Tyoumlssauml kaumlydaumlaumln ympaumlryskunnista myoumls Varkaudessa Iisalmessa Vieremaumlllauml ja
Keiteleellauml ja Leppaumlvirralla Kuntien kaavallinen valmius rakentamisen ohjaukseen on hyvauml Merkittaumlvimmaumlt ve-
sistoumlalueet on yleiskaavoitettu
Pohjois-Savon kulttuuriympaumlristoumlauml inventointiin Kuopion seudun ja Pohjois-Savon maakuntakaavoja laa-
dittaessa Tyoumln tuloksena maakuntakaavoissa on esitetty n 600 kulttuuriympaumlristouml- ja rakennussuojelualuetta
ja -kohdetta joista 70 on valtakunnallisesti merkittaumlviauml
15
32 Energia ja kasvihuonepaumlaumlstoumlt
Energian kaumlyttouml
Pohjois-Savossa kaumlytettiin primaumlaumlrienergiaa vuonna 2010 yhteensauml 16 179 GWh Uusiutuvan energian osuus
primaumlaumlrienergiasta on Pohjois-Savossa 38 Itauml-Suomessa oli 57 ja koko maassa 27 Muuhun Itauml-Suo-
meen verrattuna Pohjois-Savon energiaomavaraisuus oli v 2010 pienempi (50 Itauml-Suomi 61 ) ja turpeen
merkitys suurempi (13 Itauml-Suomi 7 )
Pohjois-Savon primaumlaumlrienergian kulutus v 2010 (GWh)
Uusiutuva saumlhkouml 1 542
Puuenergia 3 985
Laumlmpoumlpumput 358
Muut uusiutuvat 250
Laumlmmitysoumlljy 1 135
Turve 2 171
Liikenne 2 183
Moottorioumlljy 562
Muut ei uusiutuvat 157
Uusiutumaton saumlhkouml 3 837
Yhteensauml 16 179
Uusiutuvan energian osuus 379
) Sisaumlltaumlauml myoumls liikenteen polttoaineen bio-osuuden v 2010 ) Sisaumlltaumlauml vain liikenteen polttoaineen fossiilisen
osuuden v2010 ) Tuontisaumlhkoumln mukana tullut uusiutumaton osuus
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
Primaumlaumlrienergian kulutusjakauma Pohjois-Savossa 2010
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
16
Pohjois-Savon teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa polttoaineteholtaan kaumlytetyin polttoaine v 2010 oli turve
(37 ) Myoumls puuta (27 ) mustalipeaumlauml (22 ) ja raskasta polttooumlljyauml (10 ) kaumlytettiin merkittaumlvaumlsti Yhteensauml
polttoaineita kaumlytettiin 5966 GWha vastaava maumlaumlrauml
Pohjois-Savon teollisuuden- ja energiantuotannon polttoaineiden kaumlyttouml (GWh) vuonna 2010
(laumlhde Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt ja -nielut
Pohjois-Savon kulutusperaumliset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat v 2010 yhteensauml 3148 kt CO2-ekv Asukasta koh-
den paumlaumlstouml oli 127 t CO2-ekv Vuonna 2010 asukasmaumlaumlrauml oli 247 943 henkiloumlauml
Pohjois-Savon maakunnan kasvihuonepaumlaumlstoumltasetta ei ole aiemmin laskettu joten vertailupohjaa aiempiin
vuosiin ei ole saatavissa Koko Suomen vuoden 2010 paumlaumlstoumlistauml Pohjois-Savon osuus oli 4 Suurimmat
kunnittaiset kokonaispaumlaumlstoumlt Pohjois-Savossa olivat Kuopion Varkauden ja Siilinjaumlrven kunnissa Asukaslukuun
suhteutettuna suurimmat paumlaumlstoumlt olivat Lapinlahden Vieremaumln ja Varkauden kunnissa
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljakauma v 2010 (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-
Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
17
Suomen Pohjois-Savon ja Etelauml-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt sektoreittain v 2010
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Maankaumlytoumln kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen ja -nielujen taselaskennassa vuodelle 2010 selvitettiin puuston metsauml-
maan maaperaumln viljelysmaiden ja turvetuotantoalueiden paumlaumlstoumlt ja nielut vuosina 2008-2010 Vesistoumljen ja luon-
nontilaisten soiden paumlaumlstoumljauml ja nieluja ei selvitetty koska kasvihuonekaasulaskennoissa tarkastellaan vain ihmis-
ten toiminnasta aiheutuvat vaikutukset paumlaumlstoumlihin ja nieluihin Molemmissa maakunnissa maankaumlyttoumlsektori on
kasvihuonekaasujen nettonielu Vuonna 2010 Pohjois-Savon maankaumlyttoumlsektorin nettonieluvaikutus oli 26 Mt
CO2-ekv
Puuston kasvu on ylittaumlnyt hakkuista ja muusta poistumasta aiheutuvan puuston vaumlhenemaumln joten puuston ko-
konaismaumlaumlrauml metsissauml on kasvanut vuosittain Koska puusto sitoo hiilidioksidia merkitsee suurempi puuston
maumlaumlrauml lisaumlaumlntynyttauml hiilidioksidin sitoutumista ilmasta puihin Vuosittainen hiilidioksidin poistuma lasketaan puus-
ton kasvun ja poistuman erotuksena Metsien vuotuinen poistuma on vaihdellut vuosien 2008 2009 ja 2010 vaumllillauml
johtuen laumlhinnauml hakkuumaumlaumlrien muutoksista Suurimmillaan metsien nieluvaikutus oli vuonna 2009 noin 4 Mt
CO2-ekv sekauml Etelauml- ettauml Pohjois-Savossa Vuonna 2010 nieluvaikutus oli Pohjois-Savossa 28 Mt CO2-ekv
Puuston lisaumlksi maankaumlyttoumlsektorin kasvihuonekaasutaseeseen vaikuttavat metsien maaperauml viljelysmaa ja tur-
vetuotantoalueet Kangasmaat metsauml- ja maatalousmailla sitovat hiiltauml Sen sijaan orgaaninen metsauml- ja maata-
lousmaa sekauml turvetuotantoalueet ja metsien kasvatuslannoitus vapauttavat kasvihuonekaasuja
18
Etelauml- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina 2008-2010 sekauml maatalousmaan ja turvetuotannon paumlaumls-
toumlt vuonna 2010 (kt CO2) (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuone-
kaasutaseet 2010)
Pohjois-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat yhteensauml 3148 kt CO2-ekv v 2010 ja maan-
kaumlyttoumlsektorin nettonielu 2600 kt CO2-ekv Yhteen laskettuna paumlaumlstoumlt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin
nieluvaikutukset v 2010
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumltase vuonna 2010 (kt CO2-ekv)
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 verkko-osoitteessa httpwwwympa-
ristofidownloadaspcontentid=139215amplan=fi
19
4 Maakuntaohjelman kannalta merkityksel-liset ympaumlristoumltavoitteet
41 Valtakunnalliset ympaumlristouml- ja ilmastotavoitteet
Valtakunnalliset aluekehittaumlmistavoitteet 2011 ndash 2015
Valtioneuvosto paumlaumltti 15122011 hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittaumlmistavoitteista Paumlaumltoumlk-
sellauml tarkennetaan alueiden kehittaumlmislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittaumlmistoimenpiteiden painopis-
teet Alueiden kehittaumlmistavoitteet kiteytetaumlaumln taumlssauml paumlaumltoumlksessauml kolmeen yleiseen linjaukseen 1) Vahvistetaan
alueiden kilpailukykyauml ja elinvoimaisuutta 2) Edistetaumlaumln vaumlestoumln hyvinvointia ja 3) Turvataan hyvauml elinympaumlristouml
ja kestaumlvauml aluerakenne
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet
Valtakunnallisilla alueidenkaumlyttoumltavoitteilla (VNp 132009) pyritaumlaumln toimivaan ja kestaumlvaumlaumln aluerakenteeseen Ta-
voitteiden toteutumista tulee edistaumlauml valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa ja kuntien
kaavoituksessa Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin 1) Toimiva
aluerakenne 2) Eheytyvauml yhdyskuntarakenne ja elinympaumlristoumln laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintouml virkistys-
kaumlyttouml ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6)
Luonto- ja kulttuuriympaumlristoumlinauml erityiset aluekokonaisuudet
Energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050
Valtioneuvosto asetti 2762013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen
2050 Komitean toimikausi on 2862013 ndash 3052014 Energia- ja ilmastokomitean tehtaumlvaumlnauml on valmistella ener-
gia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Siinauml arvioidaan keinot ja kustannukset vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan raken-
tamiseksi ja kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseksi 80ndash95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050
mennessauml
Paumlaumlministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitkaumln aikavaumllin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta
johon paumlaumlstaumlaumln noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa vuoteen 2050 kasvihuonekaasupaumlaumls-
toumljen vaumlhentaumlmiseksi kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen kaumly-
toumln tehostamiseksi
Komitean tulee arvioida erityisesti Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa eurooppalaiseen energia- ja ilmasto-
politiikkaan sekauml laajempaan kansainvaumlliseen kehitykseen Samaten tulee arvioida eri toimien vaikutuksia yhteis-
kunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin Komitea toimittaa esityksensauml hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan mi-
nisterityoumlryhmaumln kaumlsiteltaumlvaumlksi viimeistaumlaumln kevaumlaumlllauml 2014
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategia (2008 paumlivitetty 2013)
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetaumlaumln EU n ilmasto- ja energiapaketin edellyttaumlmaumlt toimenpi-
teet Suomessa mm kasvihuonekaasujen vaumlhennystavoitteiden energian hankinnan uusiutuvan energian ja
energiatehokkuuden osalta Tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysaumlyttaumlminen ja kaumlaumlntaumlminen las-
kuun vuoteen 2020 mennessauml Samalla ajanjaksolla uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 iin energian
20
loppukaumlytoumlstauml Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmistavoitteeksi ei-paumlaumlstoumlkauppasektorilla on asetettu 16
vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessauml
Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttaumlauml energiankaumlytoumln tehostamista erityisesti asumisessa rakenta-
misessa ja liikenteessauml Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperaumlisen energian jaumltepolttoaineiden
laumlmpoumlpumppujen biokaasun ja tuulienergian kaumlyttoumlauml on lisaumlttaumlvauml voimakkaasti Kuten EUn strategia myoumls Suo-
men strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympaumlristoumlllisen kestaumlvyyden toimitusvarmuuden ja kilpailuky-
vyn
Energia- ja ilmastostrategian paumlivitystyouml aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011 Paumlivityk-
sellauml varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekauml val-
mistetaan tietauml kohti pitkaumln aikavaumllin tavoitteita Uuteen strategiaan on myoumls yhdistetty mineraalioumlljyn kaumlytoumln vauml-
hentaumlmisohjelma
Kansallinen luonnonvarastrategia (2009)
Luonnonvarastrategian tavoitteet ovat 1) Suomessa on menestyvauml korkean arvonlisaumln biotalous 2) Suomi hyouml-
dyntaumlauml ja kierraumlttaumlauml materiaalivirtoja tehokkaasti 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisaumlarvoa ja paikal-
lista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edellaumlkaumlvijauml luonnonvarakysymyksissauml
Valtakunnallinen jaumltesuunnitelma (2008)
Suunnitelma sisaumlltaumlauml Suomen jaumltehuollon paumlaumlmaumlaumlraumlt ja tavoitteet vuoteen 2016 sekauml keskeiset toimet niiden
saavuttamiseksi Jaumltesuunnitelman tavoitteet ovat
jaumltteen syntymistauml ehkaumlistaumlaumln
jaumltteiden materiaalikierraumltystauml ja biologista hyoumldyntaumlmistauml lisaumltaumlaumln
kierraumltykseen soveltumattoman jaumltteen polttoa lisaumltaumlaumln
turvataan jaumltteiden haitaton kaumlsittely ja loppusijoitus
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls energiatehokkuudesta (2010)
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksessauml energiatehokkuustoimenpiteistauml esitetaumlaumln toimenpideohjelma jonka avulla
toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kaumlaumlntaumlmisestauml laskuun
ERA17 -toimintaohjelma (2010)
ERA17 on toimintaohjelma jonka tarkoituksena on rakennetun ympaumlristoumln energiatehokkuuden parantaminen
sen aiheuttamien paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlminen ja uusiutuvan energian kaumlytoumln edistaumlminen Ohjelman tavoitteena on
tehdauml Suomesta energiaviisauden edellaumlkaumlvijauml vuoteen 2017 mennessauml ja tehdauml Suomen rakennetusta ympauml-
ristoumlstauml maailman paras vuoteen 2050 mennessauml
Kestaumlvaumln kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012)
Kulutuksen ja tuotannon ohjelman paumlivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmis-
tavoitteet ovat niin haastavia ettauml niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisaumlksi myoumls muutosta yksi-
tyisessauml ja julkisessa kulutuksessa Siitauml huolimatta ettauml yksittaumlisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja mate-
riaalitehokkuus on viime vuosina parantunut kulutuksen maumlaumlraumln kasvu on syoumlnyt naumlin saavutetut ympaumlristouml-
hyoumldyt Vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiauml ehdotuksia
21
Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua
Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-
taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman
mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on
1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella
pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila
vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-
kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-
nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-
tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-
meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka
ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle
Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015
Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-
loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen
maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu
42 Maakunnalliset tavoitteet
Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-
raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia
- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-
raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015
httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015
- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015
httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf
- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-
men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359
- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-
loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )
- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-
tId=sk33911104629743ampcmd=download) )
- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-
quence=2)
- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )
- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-
von_matkailustrategia2015pdf )
- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)
- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
8
Innovatiiviset kaupungit -ohjelma 2014-2020 (INKA) on uusi innovaatiotyoumlkalu joka korvaa osittain v 2013 paumlaumlt-
tyvaumln osaamiskeskusohjelman (OSKE) INKAn tavoitteena on synnyttaumlauml korkeaan osaamiseen perustuvia kilpai-
lukykyisiauml yrityksiauml ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistauml Suomeen Sitauml toteuttavat teemat ja
kaupunkiseudut (vastuukaupunki esitetty ensimmaumlisenauml) valittiin kaksivaiheisen hakumenettelyn perusteella v
2013 seuraavasti Tulevaisuuden terveys (Oulu Kuopio Paumlaumlkaupunkiseutu Tampere ja Turku) biotalous (Joen-
suu Jyvaumlskylauml ja Seinaumljoki) kestaumlvaumlt energiaratkaisut (Vaasa Lappeenranta ja Pori) aumllykaumls kaupunki ja uudis-
tuva teollisuus (Tampere Lahti Oulu Paumlaumlkaupunkiseutu ja Turku) sekauml kyberturvallisuus (Jyvaumlskylauml) Ohjelmaa
hallinnoi Tekes
Valtio tekee kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa jotka ovat Helsingin Tampereen Turun
Oulun Jyvaumlskylaumln Kuopion Lahden Porin Seinaumljoen Vaasan Joensuun ja Lappeenrannan kaupunkiseudut
Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvaumllistauml kilpailukykyauml sekauml roolia alueidensa ja
Suomen talouden vetureina Kuopion kaupunkiseutu sisaumlltaumlauml kuusi kuntaa (Kuopio Siilinjaumlrvi Suonenjoki Lep-
paumlvirta Tuusniemi ja Maaninka) Sopimuksen sisaumllloumlstauml paumlaumltetaumlaumln v 2013 loppuun mennessauml Ehdotus pohjau-
tuu kolmen teeman toteuttamiseen Kuopion kaupunkiseudun kehittaumlmiseen kansainvaumllisesti kilpailukykyisenauml
hyvinvoinnin ympaumlristoumln ja biojalostuksen innovaatiokeskittymaumlnauml kilpailukykyauml ja vetovoimaan vahvistavat
maankaumlytoumln ja liikenteen ratkaisut sekauml osaavan tyoumlvoiman turvaaminen ja syrjaumlytymisen ehkaumliseminen ja tyoumlt-
toumlmyyden vaumlhentaumlminen
Tyouml- ja elinkeinoministeriouml kaumlynnisti v 2013 pilottimenettelyhaun niille seutukaupungeille ja maakuntakeskuksille
jotka eivaumlt ole mukana valtion kasvusopimusmenettelyssauml Tarkoituksena on tukea innovatiivisia avauksia ja kau-
punkien yhteistyoumltauml vahvuuksiensa ja kasvupotentiaalinsa hyoumldyntaumlmisessauml sekauml edistaumlauml kilpailukykyauml Pilotti-
menettelyauml varten valitaan syksyllauml 2013 teemoja joiden koordinointiin TEM on varannut rahoitusta yhteensauml 250
000 euroavuosi Pohjois-Savosta Varkauden ja Iisalmen kaupungit ovat hakeneet pk-teollisuuden uudistaminen
ja kilpailukyky -teemaan jota koordinoi Rauman kaupunki
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet tukevat kansallisten ohjelmien tavoitteita
24 Maakuntakaavoitus
Maakuntaohjelman toteutuminen voi hankkeiden luonteesta riippuen kytkeytyauml maakunta- tai kuntakaavoituk-
seen Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan ovat seuraavat (maan-
kaumlyttouml- ja rakennuslaki 32 sect)
- Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekauml ryhdyttaumlessauml
muutoin toimenpiteisiin alueiden kaumlytoumln jaumlrjestaumlmiseksi
- Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden kaumlyttoumlauml koskevia toimenpiteitauml ja paumlaumlttaumlessaumlaumln niiden toteutta-
misesta otettava maakuntakaava huomioon pyrittaumlvauml edistaumlmaumlaumln kaavan toteuttamista ja katsottava ettei
toimenpiteillauml vaikeuteta kaavan toteuttamista
- Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikauml asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1
momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet (VNpt 2001 ja 2008) ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta
(wwwymparistofivat) Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkaumlytoumln suunnittelussa sekauml valtion viran-
omaisten toiminnassa on edistettaumlvauml tavoitteiden toteuttamista (MRL 24 sect)
9
Pohjois-Savon voimassa olevat maakuntakaavat
Kuopion seudun maakuntakaava
Kuopio (ml entisten Karttulan ja Vehmersalmen kuntien alueet) Maaninka Siilinjaumlrvi
Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan 2382006 Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakun-
takaavan 372008 Kuopion seudun maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia Maakuntakaava ja sii-
hen liittyvauml aineisto on Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla osoitteessa wwwpohjois-savofiksmk
Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava
Leppaumlvirran kunnan alueella Maakuntakaava koskee VT 5n tieosuutta Palokangas ndash Humalajoki
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan 12112007 Ympaumlristoumlminis-
teriouml vahvisti kaavan 27112008 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofivt5
Pohjois-Savon maakuntakaava 2030
Maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen Kuopion seudun ja Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maa-
kuntakaavoihin on tehty tarvittavat muutokset Pohjois-Savon maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia
Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakuntakaavan 7122011 Korkein hallinto-oikeus hylkaumlsi kaavasta tehdyn vali-
tuksen 2232013 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofipsmk
Pohjois-Savon vahvistettavana olevat maakuntakaavat
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava
Maakuntakaavassa esitetaumlaumln 19 tuulivoimapuistoaluetta Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan
1062013 ja se on ympaumlristoumlministerioumlssauml vahvistettavana Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa
httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitustuulivoimaindexphp
Pohjois-Savon laadittavana olevat maakuntakaavat
Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava
Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi 1542011 voimaan tulleen maankaumlyttouml- ja rakennuslain
muutoksen (3192011) sekauml toimialan nopean kehittymisen vuoksi Kaupan maakuntakaavaa varten on laadittu
koko Pohjois-Savon kattava palveluverkkoselvitys Maakuntakaavaluonnos tulee naumlhtaumlville syksyllauml 2013 Maa-
kuntakaavassa on tarkoitus esittaumlauml mm myoumls tuulivoimaa koskevia taumlydennyksiauml Aineisto on osoitteessa
httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusKauppaindexphp
10
3 Ympaumlristoumln ominaispiirteet nykytila ja ongelmat
31 Luonnonvarat ja ympaumlristoumln tila
Pohjois-Savon metsaumlvarat ovat runsaat Pohjois-Savon maa-alasta (165 milj ha) on metsaumltalousmaata 83
Rehevien kasvupaikkojen eli lehtojen lehtomaisten kankaiden ja tuoreiden kankaiden osuus metsaumlmaasta on
kolme neljaumlsosaa Laumlhes puolet maakunnan metsikoumlistauml on luokiteltu metsaumltaloudellisesti hyviksi Metsien kehi-
tysluokkajakauma on laumlhellauml metsaumltaloudellista tavoitetta Pohjois-Savon metsien hoito ja kaumlyttouml on sertifioitu
PEFC-kriteerien mukaisesti vuodesta 2000 laumlhtien
11
Pohjois-Savon maankaumlyttouml
Metsaumltalouden tuotannon arvo on noin 380 milj euroa vuodessa mistauml kantorahatulojen osuus on noin 150 milj
euroa Loppuosa tuotannon arvosta on korjuun ja laumlhikuljetuksen palkkioita eli metsaumltalouden tuotannon vaiku-
tukset ovat alue- ja paikallistalouteen erittaumlin suuret Pohjois-Savon metsaumlohjelman mukaisesta kestaumlvaumlstauml hak-
kuumaumlaumlraumlstauml toteutuu vain n 75 Metsaumlvarat ovat alikaumlytettyjauml
Pohjois-Savon metsaumlvarat v 2010
Metsaumlmaata
Yksityiset omistavat
Yksityismetsaumlloumlitauml
Puuston tilavuus
Puuston kasvu
Taimikoita
Uudistuskypsiauml metsiauml
Markkinahakkuut
Tiukasti suojellut metsaumlt
Kuolleen puuston tilavuus
Raakapuun kokonaiskaumlyttouml
Bruttokantorahatulot
1 393 000 ha
955 000 ha
25 440 kpl
166 000 000 msup3
8 650 000 msup3v
20
12
4 700 000 msup3v
22 000 ha
35 msup3ha
4 256 000 msup3v
154 miljeuroa
Tiedot Pohjois-Savon metsaumlohjelma 2012-15Metsaumlntutkimuslaitos
Viljelyksessauml oleva peltoala (150 000 ha) on kasvanut lievaumlsti viime vuosina huolimatta tilojen maumlaumlraumln
vaumlhenemisestauml Pohjois-Savossa luonnonolot ovat maanviljelylle suotuisat ja alueen maataloustuotanto on
poikkeuksellisen intensiivistauml erityisesti maidon- ja lihantuotannossa Alueen 1400 maitotilaa tuottavat vuosittain
maitoa 300 miljoonaa litraa mikauml on 14 koko maan tuotannosta Yhdessauml vesistoumljen luontaisen mataluuden
ja rehevoumlitymisherkkyyden kanssa pitkaumlaikainen ulkoinen ravinnekuormitus on johtanut toistuviin ja laajamittaisiin
vesistoumljen vedenlaatuongelmiin erityisesti Ylauml-Savossa Iisalmen reitillauml Nautakarja tuottaa lantaa Pohjois-Sa-
vossa v 2013 18 miljoonaa m3 Maumlaumlrauml on hieman lisaumlaumlntynyt viime vuosina nautakarjan maumlaumlraumln kasvaessa
Lanta hyoumldynnetaumlaumln pelloilla lannoitteena Tilojen elaumlinyksikkoumlmaumlaumlrien ja lannanlevityspinta-alan lisaumlaumlntyessauml
lannan kuljetusetaumlisyydet kasvavat
Pohjois-Savon pinta-alasta on vettauml 18 Valtaosassa Pohjois-Savon jaumlrvistauml (76) ekologinen tila on
vaumlhintaumlaumln hyvauml Jokivesistoumlissauml hyvauml tila toteutui harvemmin noin 60 ssa luokitelluissa joista Vesien tilassa
on selviauml alueellisia eroja erityisesti maakunnan etelaumlosan suuret reittivedet ovat vain vaumlhaumln ihmistoiminnan
muuttamia kun taas tilaltaan heikentyneet vesistoumlt keskittyvaumlt paumlaumlosin Iisalmen reitille Jaumlrvien tilaa on heikentauml-
nyt erityisesti niiden rehevoumlityminen jokien tilaa myoumls rakenteelliset muutokset
Pohjois-Savon suuret jaumlrvet (yli 40 km2) ovat saumlilyneet ekologisesti hyvaumlssauml tilassa vain Onkiveden Suuren
Ruokoveden ja Varkauden alapuolisen Siitinselkauml-Vuoriselaumln tila on hyvaumlauml huonompi Eniten muutoksia on ta-
pahtunut luonnostaan runsasravinteisilla jaumlrvillauml joiden viljaville valuma-alueille on keskittynyt runsaasti maata-
loutta Myoumls matalista runsashumuksista jaumlrvistauml vain noin puolet on enaumlauml hyvaumlssauml tilassa Kemiallinen tila on
hyvauml jokseenkin kaikissa pintavesissauml Oravilahden ja Retusen alueella tosin esiintyy korkeahkoja nikkelipitoi-
suuksia ja kemiallisen tilan arviointi vaatii siellauml lisaumlselvityksiauml Muutamien entisten kaivosten laumlhiympaumlristoumlssauml on
havaittu edelleen toiminnasta peraumlisin olevien raskasmetallipaumlaumlstoumlt ja Talvivaaran kaivoksen paumlaumlstoumljauml on havaittu
Nilsiaumln reitin vesistoumlissauml Varkauden Huruslahdelta on mitattu korkeita pitoisuuksia haitta-aineista erityisesti or-
gaanisista tinayhdisteistauml
12
Kokonaisarvio pintavesien tilasta ja ulkoisen fosforikuormituksen vaumlhennystavoitteet Pohjois-Savossa
(laumlhde Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma 23112009)
13
(laumlhde Pohjois-Savo ELY-keskus)
Pohjois-Savon alueella pohjavesi on yleensauml hyvaumllaatuista Pohjaveden kemiallisessa laadussa on kui-
tenkin paikallisia ja alueellisia eroja Pohjois-Savossa tyypillisenauml ongelmana on pohjaveden lievauml happa-
muus Luonnollisten tekijoumliden lisaumlksi ihmistoiminta voi vaikuttaa pohjaveden happamuuteen Pohjois-Savossa
suurimman riskin pohjaveden laadulle aiheuttavat liikenne pienteollisuus sekauml maa-aineksen otto ja siihen liittyvauml
toiminta Liikenteen osalta riskin pohjaveden laadulle aiheuttaa erityisesti teiden suolauksesta johtuvat klori-
dipaumlaumlstoumlt
Pohjois-Savossa on luokitettu 170 pohjavesialuetta (luokat I ja II) joista 99 aluetta on vedenhankintakaumlytoumlssauml
Pohjois-Savon pohjavesivarat ovat jakautuneet epaumltasaisesti alueen harvoille harjumuodostumille Pohjois-Sa-
von pohjavesialueiden maumlaumlraumlllinen tila on arvioitu hyvaumlksi eli keskimaumlaumlraumlinen vuotuinen vedenotto ei ylitauml muo-
dostuvan uuden pohjaveden maumlaumlraumlauml eikauml pohjavedenpinnan korkeus ihmistoiminnan vaikutuksesta pysyvaumlsti
laske Vuoden 2013 arvion perusteella ihmistoiminta uhkaa vakavasti pohjaveden tilaa yhdeksaumlllauml vedenhankin-
takaumlytoumlssauml olevalla pohjavesialueella Naumliden riskialueiden maumlaumlrauml on kasvanut edellisestauml arviosta seitsemaumlllauml
Paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti pohjaveden tila on vaarantunut taajama-asutuksen kattamilla pohjavesialueilla joille on sijoittu-
nut huomattavasti erilaisia ihmistoimintoja Eniten pohjavedelle riskejauml aiheuttavia toimintoja sijoittuu Iisalmen
Lapinlahden Siilinjaumlrven ja Suonenjoen keskustaajamien laumlheisyydessauml sijaitseville pohjavesialueille Suurin osa
pilaantumisriskissauml olevista pohjavesialueista on erittaumlin taumlrkeitauml yhdyskuntien vedenhankinnassa
Kaikki Pohjois-Savon kuntien keskustaajamat kaumlyttaumlvaumlt pohja- tai tekopohjavettauml Keskitetyn vesihuollon piirissauml
on 94 ja jaumltevesihuollon piirissauml 80 asukkaista Pohjois-Savossa asuu yleisen viemaumlriverkoston ulkopuolella
noin 50 000 asukasta Loma-asukkaiden maumlaumlrauml on suurin piirtein yhtauml suuri Taumlrkeimmaumlt kehittaumlmistarpeet liitty-
vaumlt vesihuollon varmentamiseen sekauml jaumltevesihuollon jaumlrjestaumlmiseen harvaan asutuilla alueilla Haja-asutusalu-
een kiinteistoumljen on taumlytettaumlvauml jaumltevesien puhdistustehosta asetetut vaatimukset 112014 mennessauml Haja-asu-
tusalueen jaumltevedet ovat maatalouden jaumllkeen suurin vesistoumljen fosforikuormittaja Jaumltevedet voivat pilata myoumls
pohjavesiauml
Harjut ja kalliot ovat olennainen osa pohjoissavolaista maisemaa Harjut ovat perinteisesti toimineet liiken-
nevaumlylinauml ja useimmat Pohjois-Savon taajamat sijaitsevat harjualueilla Monet maakunnan harju- ja kallioalueista
ovat merkittaumlviauml luonnon- ja maisemansuojelun kannalta Pohjois-Savon harjujaksot ovat taumlrkeitauml myoumls yhdys-
kuntien vedenhankinnalle
14
Hiekka- ja soravaroja on Pohjois-Savossa noin 1 700 milj m3 joista mahdollisesti kaumlytettaumlvissauml on noin 15 eli
260 milj m3 Karkean kiviaineksen vaumlhaumlistauml osuutta on enenevaumlssauml maumlaumlrin korvattu kalliokiviaineksella ja myoumls
murskauskelpoisella moreeniaineksella Ottotoiminta tulee tulevaisuudessa kohdistumaan yhauml enemmaumln kallio-
peraumln kiviaineksiin Maakuntakaavoissa on otettu huomioon harju- kallio- ja moreenimuodostumien suojelu ja
hyoumldyntaumlminen osoittamalla valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittaumlvaumlt maa-aineslailla suojeltavat alueet
ja vastaavasti alueet jotka ovat hyoumldynnettaumlvissauml
Pohjois-Savossa on yli 20 han soita 167 000 ha Tuotantokunnossa olevia turvetuotantoalueita oli v 2012
Pohjois-Savossa 80 kpl yhteensauml 4500 ha Tuotantoalueita on erityisesti Iisalmen reitin ja Rautalammin reitin
pohjoisosissa Maakuntakaavalla pyritaumlaumln ohjaamaan turvetuotanto luonnontilansa menettaumlneille kauttaaltaan
ojitetuille soille
Pohjois-Savon yhdyskuntajaumltteet kaumlsitellaumlaumln kolmessa kunnallisten jaumltehuoltoyhtioumliden jaumltekeskuksessa
Kuopiossa Iisalmessa ja Leppaumlvirralla Teollisuuslaitoksilla kuten kaivosteollisuudella ja yrityksillauml on lisaumlksi
omia jaumltteenkaumlsittelypaikkoja Biohajoavien jaumltteiden sijoittamista kaatopaikoille tullaan rajoittamaan vn 2016
alusta Itauml-Suomen tarpeisiin suunnitellun jaumltteenpolttolaitoksen ympaumlristoumllupahakemus on vireillauml Laitos sijoit-
tuu Leppaumlvirran Riikinnevalle Valtakunnallisena tavoitteena on ettauml vuonna 2016 kaatopaikoille paumlaumltyisi loppu-
sijoitettavaksi yhdyskuntajaumltteestauml enintaumlaumln 20
Pohjois-Savon maakuntakaavoissa on esitetty luonnonsuojelualueita n 67 000 ha vesialueet mukaan lu-
kien Suojelumerkinnaumlt koostuvat Natura 2000 ndashohjelman ja valtakunnallisten suojeluohjelmien sekauml maakunnal-
lisesti merkittaumlvistauml alueista Suojelualueverkosto taumlydentyy erityisesti Metso-ohjelmalla Soidensuojelun taumlyden-
nysohjelman laadinta on aloitettu v 2013 Suurin osa maakunnan uhanalaisista kasvilajeista esiintyy perinneym-
paumlristoumlissauml lehdoissa ja soilla
Pohjois-Savon ilmanlaatu on paumlaumlasiassa hyvauml Kuopion ja Siilinjaumlrven ilmanlaatuun vaikuttivat eniten tieliiken-
teen paumlaumlstoumlt Teollisuuden paumlaumlstoumlistauml aiheutui paikallisia hajuhaittoja Hengitettaumlvien hiukkasten (PM10) kohon-
neet pitoisuudet ovat pahin paikallinen ilmanlaatukysymys taajamissa Hiekoitushiekan poumllyaumlminen on ongelma
Kuopiossa Suurimmat hiukkaspitoisuudet taajamissa johtuvat liikenteestauml
Hapanta laskeumaa merkittaumlvaumlmpi ongelma Pohjois-Savossa on maaperaumln pilaantuminen paikallisesti
Pohjois-Savossa on noin 70 sellaista maa-aluetta joilla katsotaan olevan erityistauml kunnostustarvetta pilaantunei-
suutensa ja sijaintinsa vuoksi
Pohjois-Savossa oli v 2012 134 000 asuntoa ja 31 000 vapaa-ajan asuntoa Tyoumlpaikka- ja asuntorakenta-
minen edistyy erityisesti valtatien 5 ja Savon radan varressa (kts kuva Maankaumlyttouml) Kuopio on maakunnan
vahvin tyoumlpaikkakeskittymauml Tyoumlssauml kaumlydaumlaumln ympaumlryskunnista myoumls Varkaudessa Iisalmessa Vieremaumlllauml ja
Keiteleellauml ja Leppaumlvirralla Kuntien kaavallinen valmius rakentamisen ohjaukseen on hyvauml Merkittaumlvimmaumlt ve-
sistoumlalueet on yleiskaavoitettu
Pohjois-Savon kulttuuriympaumlristoumlauml inventointiin Kuopion seudun ja Pohjois-Savon maakuntakaavoja laa-
dittaessa Tyoumln tuloksena maakuntakaavoissa on esitetty n 600 kulttuuriympaumlristouml- ja rakennussuojelualuetta
ja -kohdetta joista 70 on valtakunnallisesti merkittaumlviauml
15
32 Energia ja kasvihuonepaumlaumlstoumlt
Energian kaumlyttouml
Pohjois-Savossa kaumlytettiin primaumlaumlrienergiaa vuonna 2010 yhteensauml 16 179 GWh Uusiutuvan energian osuus
primaumlaumlrienergiasta on Pohjois-Savossa 38 Itauml-Suomessa oli 57 ja koko maassa 27 Muuhun Itauml-Suo-
meen verrattuna Pohjois-Savon energiaomavaraisuus oli v 2010 pienempi (50 Itauml-Suomi 61 ) ja turpeen
merkitys suurempi (13 Itauml-Suomi 7 )
Pohjois-Savon primaumlaumlrienergian kulutus v 2010 (GWh)
Uusiutuva saumlhkouml 1 542
Puuenergia 3 985
Laumlmpoumlpumput 358
Muut uusiutuvat 250
Laumlmmitysoumlljy 1 135
Turve 2 171
Liikenne 2 183
Moottorioumlljy 562
Muut ei uusiutuvat 157
Uusiutumaton saumlhkouml 3 837
Yhteensauml 16 179
Uusiutuvan energian osuus 379
) Sisaumlltaumlauml myoumls liikenteen polttoaineen bio-osuuden v 2010 ) Sisaumlltaumlauml vain liikenteen polttoaineen fossiilisen
osuuden v2010 ) Tuontisaumlhkoumln mukana tullut uusiutumaton osuus
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
Primaumlaumlrienergian kulutusjakauma Pohjois-Savossa 2010
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
16
Pohjois-Savon teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa polttoaineteholtaan kaumlytetyin polttoaine v 2010 oli turve
(37 ) Myoumls puuta (27 ) mustalipeaumlauml (22 ) ja raskasta polttooumlljyauml (10 ) kaumlytettiin merkittaumlvaumlsti Yhteensauml
polttoaineita kaumlytettiin 5966 GWha vastaava maumlaumlrauml
Pohjois-Savon teollisuuden- ja energiantuotannon polttoaineiden kaumlyttouml (GWh) vuonna 2010
(laumlhde Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt ja -nielut
Pohjois-Savon kulutusperaumliset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat v 2010 yhteensauml 3148 kt CO2-ekv Asukasta koh-
den paumlaumlstouml oli 127 t CO2-ekv Vuonna 2010 asukasmaumlaumlrauml oli 247 943 henkiloumlauml
Pohjois-Savon maakunnan kasvihuonepaumlaumlstoumltasetta ei ole aiemmin laskettu joten vertailupohjaa aiempiin
vuosiin ei ole saatavissa Koko Suomen vuoden 2010 paumlaumlstoumlistauml Pohjois-Savon osuus oli 4 Suurimmat
kunnittaiset kokonaispaumlaumlstoumlt Pohjois-Savossa olivat Kuopion Varkauden ja Siilinjaumlrven kunnissa Asukaslukuun
suhteutettuna suurimmat paumlaumlstoumlt olivat Lapinlahden Vieremaumln ja Varkauden kunnissa
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljakauma v 2010 (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-
Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
17
Suomen Pohjois-Savon ja Etelauml-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt sektoreittain v 2010
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Maankaumlytoumln kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen ja -nielujen taselaskennassa vuodelle 2010 selvitettiin puuston metsauml-
maan maaperaumln viljelysmaiden ja turvetuotantoalueiden paumlaumlstoumlt ja nielut vuosina 2008-2010 Vesistoumljen ja luon-
nontilaisten soiden paumlaumlstoumljauml ja nieluja ei selvitetty koska kasvihuonekaasulaskennoissa tarkastellaan vain ihmis-
ten toiminnasta aiheutuvat vaikutukset paumlaumlstoumlihin ja nieluihin Molemmissa maakunnissa maankaumlyttoumlsektori on
kasvihuonekaasujen nettonielu Vuonna 2010 Pohjois-Savon maankaumlyttoumlsektorin nettonieluvaikutus oli 26 Mt
CO2-ekv
Puuston kasvu on ylittaumlnyt hakkuista ja muusta poistumasta aiheutuvan puuston vaumlhenemaumln joten puuston ko-
konaismaumlaumlrauml metsissauml on kasvanut vuosittain Koska puusto sitoo hiilidioksidia merkitsee suurempi puuston
maumlaumlrauml lisaumlaumlntynyttauml hiilidioksidin sitoutumista ilmasta puihin Vuosittainen hiilidioksidin poistuma lasketaan puus-
ton kasvun ja poistuman erotuksena Metsien vuotuinen poistuma on vaihdellut vuosien 2008 2009 ja 2010 vaumllillauml
johtuen laumlhinnauml hakkuumaumlaumlrien muutoksista Suurimmillaan metsien nieluvaikutus oli vuonna 2009 noin 4 Mt
CO2-ekv sekauml Etelauml- ettauml Pohjois-Savossa Vuonna 2010 nieluvaikutus oli Pohjois-Savossa 28 Mt CO2-ekv
Puuston lisaumlksi maankaumlyttoumlsektorin kasvihuonekaasutaseeseen vaikuttavat metsien maaperauml viljelysmaa ja tur-
vetuotantoalueet Kangasmaat metsauml- ja maatalousmailla sitovat hiiltauml Sen sijaan orgaaninen metsauml- ja maata-
lousmaa sekauml turvetuotantoalueet ja metsien kasvatuslannoitus vapauttavat kasvihuonekaasuja
18
Etelauml- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina 2008-2010 sekauml maatalousmaan ja turvetuotannon paumlaumls-
toumlt vuonna 2010 (kt CO2) (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuone-
kaasutaseet 2010)
Pohjois-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat yhteensauml 3148 kt CO2-ekv v 2010 ja maan-
kaumlyttoumlsektorin nettonielu 2600 kt CO2-ekv Yhteen laskettuna paumlaumlstoumlt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin
nieluvaikutukset v 2010
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumltase vuonna 2010 (kt CO2-ekv)
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 verkko-osoitteessa httpwwwympa-
ristofidownloadaspcontentid=139215amplan=fi
19
4 Maakuntaohjelman kannalta merkityksel-liset ympaumlristoumltavoitteet
41 Valtakunnalliset ympaumlristouml- ja ilmastotavoitteet
Valtakunnalliset aluekehittaumlmistavoitteet 2011 ndash 2015
Valtioneuvosto paumlaumltti 15122011 hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittaumlmistavoitteista Paumlaumltoumlk-
sellauml tarkennetaan alueiden kehittaumlmislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittaumlmistoimenpiteiden painopis-
teet Alueiden kehittaumlmistavoitteet kiteytetaumlaumln taumlssauml paumlaumltoumlksessauml kolmeen yleiseen linjaukseen 1) Vahvistetaan
alueiden kilpailukykyauml ja elinvoimaisuutta 2) Edistetaumlaumln vaumlestoumln hyvinvointia ja 3) Turvataan hyvauml elinympaumlristouml
ja kestaumlvauml aluerakenne
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet
Valtakunnallisilla alueidenkaumlyttoumltavoitteilla (VNp 132009) pyritaumlaumln toimivaan ja kestaumlvaumlaumln aluerakenteeseen Ta-
voitteiden toteutumista tulee edistaumlauml valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa ja kuntien
kaavoituksessa Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin 1) Toimiva
aluerakenne 2) Eheytyvauml yhdyskuntarakenne ja elinympaumlristoumln laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintouml virkistys-
kaumlyttouml ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6)
Luonto- ja kulttuuriympaumlristoumlinauml erityiset aluekokonaisuudet
Energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050
Valtioneuvosto asetti 2762013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen
2050 Komitean toimikausi on 2862013 ndash 3052014 Energia- ja ilmastokomitean tehtaumlvaumlnauml on valmistella ener-
gia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Siinauml arvioidaan keinot ja kustannukset vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan raken-
tamiseksi ja kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseksi 80ndash95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050
mennessauml
Paumlaumlministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitkaumln aikavaumllin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta
johon paumlaumlstaumlaumln noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa vuoteen 2050 kasvihuonekaasupaumlaumls-
toumljen vaumlhentaumlmiseksi kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen kaumly-
toumln tehostamiseksi
Komitean tulee arvioida erityisesti Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa eurooppalaiseen energia- ja ilmasto-
politiikkaan sekauml laajempaan kansainvaumlliseen kehitykseen Samaten tulee arvioida eri toimien vaikutuksia yhteis-
kunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin Komitea toimittaa esityksensauml hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan mi-
nisterityoumlryhmaumln kaumlsiteltaumlvaumlksi viimeistaumlaumln kevaumlaumlllauml 2014
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategia (2008 paumlivitetty 2013)
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetaumlaumln EU n ilmasto- ja energiapaketin edellyttaumlmaumlt toimenpi-
teet Suomessa mm kasvihuonekaasujen vaumlhennystavoitteiden energian hankinnan uusiutuvan energian ja
energiatehokkuuden osalta Tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysaumlyttaumlminen ja kaumlaumlntaumlminen las-
kuun vuoteen 2020 mennessauml Samalla ajanjaksolla uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 iin energian
20
loppukaumlytoumlstauml Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmistavoitteeksi ei-paumlaumlstoumlkauppasektorilla on asetettu 16
vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessauml
Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttaumlauml energiankaumlytoumln tehostamista erityisesti asumisessa rakenta-
misessa ja liikenteessauml Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperaumlisen energian jaumltepolttoaineiden
laumlmpoumlpumppujen biokaasun ja tuulienergian kaumlyttoumlauml on lisaumlttaumlvauml voimakkaasti Kuten EUn strategia myoumls Suo-
men strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympaumlristoumlllisen kestaumlvyyden toimitusvarmuuden ja kilpailuky-
vyn
Energia- ja ilmastostrategian paumlivitystyouml aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011 Paumlivityk-
sellauml varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekauml val-
mistetaan tietauml kohti pitkaumln aikavaumllin tavoitteita Uuteen strategiaan on myoumls yhdistetty mineraalioumlljyn kaumlytoumln vauml-
hentaumlmisohjelma
Kansallinen luonnonvarastrategia (2009)
Luonnonvarastrategian tavoitteet ovat 1) Suomessa on menestyvauml korkean arvonlisaumln biotalous 2) Suomi hyouml-
dyntaumlauml ja kierraumlttaumlauml materiaalivirtoja tehokkaasti 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisaumlarvoa ja paikal-
lista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edellaumlkaumlvijauml luonnonvarakysymyksissauml
Valtakunnallinen jaumltesuunnitelma (2008)
Suunnitelma sisaumlltaumlauml Suomen jaumltehuollon paumlaumlmaumlaumlraumlt ja tavoitteet vuoteen 2016 sekauml keskeiset toimet niiden
saavuttamiseksi Jaumltesuunnitelman tavoitteet ovat
jaumltteen syntymistauml ehkaumlistaumlaumln
jaumltteiden materiaalikierraumltystauml ja biologista hyoumldyntaumlmistauml lisaumltaumlaumln
kierraumltykseen soveltumattoman jaumltteen polttoa lisaumltaumlaumln
turvataan jaumltteiden haitaton kaumlsittely ja loppusijoitus
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls energiatehokkuudesta (2010)
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksessauml energiatehokkuustoimenpiteistauml esitetaumlaumln toimenpideohjelma jonka avulla
toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kaumlaumlntaumlmisestauml laskuun
ERA17 -toimintaohjelma (2010)
ERA17 on toimintaohjelma jonka tarkoituksena on rakennetun ympaumlristoumln energiatehokkuuden parantaminen
sen aiheuttamien paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlminen ja uusiutuvan energian kaumlytoumln edistaumlminen Ohjelman tavoitteena on
tehdauml Suomesta energiaviisauden edellaumlkaumlvijauml vuoteen 2017 mennessauml ja tehdauml Suomen rakennetusta ympauml-
ristoumlstauml maailman paras vuoteen 2050 mennessauml
Kestaumlvaumln kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012)
Kulutuksen ja tuotannon ohjelman paumlivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmis-
tavoitteet ovat niin haastavia ettauml niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisaumlksi myoumls muutosta yksi-
tyisessauml ja julkisessa kulutuksessa Siitauml huolimatta ettauml yksittaumlisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja mate-
riaalitehokkuus on viime vuosina parantunut kulutuksen maumlaumlraumln kasvu on syoumlnyt naumlin saavutetut ympaumlristouml-
hyoumldyt Vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiauml ehdotuksia
21
Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua
Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-
taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman
mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on
1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella
pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila
vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-
kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-
nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-
tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-
meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka
ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle
Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015
Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-
loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen
maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu
42 Maakunnalliset tavoitteet
Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-
raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia
- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-
raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015
httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015
- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015
httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf
- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-
men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359
- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-
loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )
- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-
tId=sk33911104629743ampcmd=download) )
- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-
quence=2)
- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )
- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-
von_matkailustrategia2015pdf )
- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)
- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
9
Pohjois-Savon voimassa olevat maakuntakaavat
Kuopion seudun maakuntakaava
Kuopio (ml entisten Karttulan ja Vehmersalmen kuntien alueet) Maaninka Siilinjaumlrvi
Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan 2382006 Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakun-
takaavan 372008 Kuopion seudun maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia Maakuntakaava ja sii-
hen liittyvauml aineisto on Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla osoitteessa wwwpohjois-savofiksmk
Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava
Leppaumlvirran kunnan alueella Maakuntakaava koskee VT 5n tieosuutta Palokangas ndash Humalajoki
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan 12112007 Ympaumlristoumlminis-
teriouml vahvisti kaavan 27112008 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofivt5
Pohjois-Savon maakuntakaava 2030
Maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen Kuopion seudun ja Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maa-
kuntakaavoihin on tehty tarvittavat muutokset Pohjois-Savon maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia
Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakuntakaavan 7122011 Korkein hallinto-oikeus hylkaumlsi kaavasta tehdyn vali-
tuksen 2232013 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofipsmk
Pohjois-Savon vahvistettavana olevat maakuntakaavat
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava
Maakuntakaavassa esitetaumlaumln 19 tuulivoimapuistoaluetta Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan
1062013 ja se on ympaumlristoumlministerioumlssauml vahvistettavana Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa
httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitustuulivoimaindexphp
Pohjois-Savon laadittavana olevat maakuntakaavat
Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava
Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi 1542011 voimaan tulleen maankaumlyttouml- ja rakennuslain
muutoksen (3192011) sekauml toimialan nopean kehittymisen vuoksi Kaupan maakuntakaavaa varten on laadittu
koko Pohjois-Savon kattava palveluverkkoselvitys Maakuntakaavaluonnos tulee naumlhtaumlville syksyllauml 2013 Maa-
kuntakaavassa on tarkoitus esittaumlauml mm myoumls tuulivoimaa koskevia taumlydennyksiauml Aineisto on osoitteessa
httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusKauppaindexphp
10
3 Ympaumlristoumln ominaispiirteet nykytila ja ongelmat
31 Luonnonvarat ja ympaumlristoumln tila
Pohjois-Savon metsaumlvarat ovat runsaat Pohjois-Savon maa-alasta (165 milj ha) on metsaumltalousmaata 83
Rehevien kasvupaikkojen eli lehtojen lehtomaisten kankaiden ja tuoreiden kankaiden osuus metsaumlmaasta on
kolme neljaumlsosaa Laumlhes puolet maakunnan metsikoumlistauml on luokiteltu metsaumltaloudellisesti hyviksi Metsien kehi-
tysluokkajakauma on laumlhellauml metsaumltaloudellista tavoitetta Pohjois-Savon metsien hoito ja kaumlyttouml on sertifioitu
PEFC-kriteerien mukaisesti vuodesta 2000 laumlhtien
11
Pohjois-Savon maankaumlyttouml
Metsaumltalouden tuotannon arvo on noin 380 milj euroa vuodessa mistauml kantorahatulojen osuus on noin 150 milj
euroa Loppuosa tuotannon arvosta on korjuun ja laumlhikuljetuksen palkkioita eli metsaumltalouden tuotannon vaiku-
tukset ovat alue- ja paikallistalouteen erittaumlin suuret Pohjois-Savon metsaumlohjelman mukaisesta kestaumlvaumlstauml hak-
kuumaumlaumlraumlstauml toteutuu vain n 75 Metsaumlvarat ovat alikaumlytettyjauml
Pohjois-Savon metsaumlvarat v 2010
Metsaumlmaata
Yksityiset omistavat
Yksityismetsaumlloumlitauml
Puuston tilavuus
Puuston kasvu
Taimikoita
Uudistuskypsiauml metsiauml
Markkinahakkuut
Tiukasti suojellut metsaumlt
Kuolleen puuston tilavuus
Raakapuun kokonaiskaumlyttouml
Bruttokantorahatulot
1 393 000 ha
955 000 ha
25 440 kpl
166 000 000 msup3
8 650 000 msup3v
20
12
4 700 000 msup3v
22 000 ha
35 msup3ha
4 256 000 msup3v
154 miljeuroa
Tiedot Pohjois-Savon metsaumlohjelma 2012-15Metsaumlntutkimuslaitos
Viljelyksessauml oleva peltoala (150 000 ha) on kasvanut lievaumlsti viime vuosina huolimatta tilojen maumlaumlraumln
vaumlhenemisestauml Pohjois-Savossa luonnonolot ovat maanviljelylle suotuisat ja alueen maataloustuotanto on
poikkeuksellisen intensiivistauml erityisesti maidon- ja lihantuotannossa Alueen 1400 maitotilaa tuottavat vuosittain
maitoa 300 miljoonaa litraa mikauml on 14 koko maan tuotannosta Yhdessauml vesistoumljen luontaisen mataluuden
ja rehevoumlitymisherkkyyden kanssa pitkaumlaikainen ulkoinen ravinnekuormitus on johtanut toistuviin ja laajamittaisiin
vesistoumljen vedenlaatuongelmiin erityisesti Ylauml-Savossa Iisalmen reitillauml Nautakarja tuottaa lantaa Pohjois-Sa-
vossa v 2013 18 miljoonaa m3 Maumlaumlrauml on hieman lisaumlaumlntynyt viime vuosina nautakarjan maumlaumlraumln kasvaessa
Lanta hyoumldynnetaumlaumln pelloilla lannoitteena Tilojen elaumlinyksikkoumlmaumlaumlrien ja lannanlevityspinta-alan lisaumlaumlntyessauml
lannan kuljetusetaumlisyydet kasvavat
Pohjois-Savon pinta-alasta on vettauml 18 Valtaosassa Pohjois-Savon jaumlrvistauml (76) ekologinen tila on
vaumlhintaumlaumln hyvauml Jokivesistoumlissauml hyvauml tila toteutui harvemmin noin 60 ssa luokitelluissa joista Vesien tilassa
on selviauml alueellisia eroja erityisesti maakunnan etelaumlosan suuret reittivedet ovat vain vaumlhaumln ihmistoiminnan
muuttamia kun taas tilaltaan heikentyneet vesistoumlt keskittyvaumlt paumlaumlosin Iisalmen reitille Jaumlrvien tilaa on heikentauml-
nyt erityisesti niiden rehevoumlityminen jokien tilaa myoumls rakenteelliset muutokset
Pohjois-Savon suuret jaumlrvet (yli 40 km2) ovat saumlilyneet ekologisesti hyvaumlssauml tilassa vain Onkiveden Suuren
Ruokoveden ja Varkauden alapuolisen Siitinselkauml-Vuoriselaumln tila on hyvaumlauml huonompi Eniten muutoksia on ta-
pahtunut luonnostaan runsasravinteisilla jaumlrvillauml joiden viljaville valuma-alueille on keskittynyt runsaasti maata-
loutta Myoumls matalista runsashumuksista jaumlrvistauml vain noin puolet on enaumlauml hyvaumlssauml tilassa Kemiallinen tila on
hyvauml jokseenkin kaikissa pintavesissauml Oravilahden ja Retusen alueella tosin esiintyy korkeahkoja nikkelipitoi-
suuksia ja kemiallisen tilan arviointi vaatii siellauml lisaumlselvityksiauml Muutamien entisten kaivosten laumlhiympaumlristoumlssauml on
havaittu edelleen toiminnasta peraumlisin olevien raskasmetallipaumlaumlstoumlt ja Talvivaaran kaivoksen paumlaumlstoumljauml on havaittu
Nilsiaumln reitin vesistoumlissauml Varkauden Huruslahdelta on mitattu korkeita pitoisuuksia haitta-aineista erityisesti or-
gaanisista tinayhdisteistauml
12
Kokonaisarvio pintavesien tilasta ja ulkoisen fosforikuormituksen vaumlhennystavoitteet Pohjois-Savossa
(laumlhde Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma 23112009)
13
(laumlhde Pohjois-Savo ELY-keskus)
Pohjois-Savon alueella pohjavesi on yleensauml hyvaumllaatuista Pohjaveden kemiallisessa laadussa on kui-
tenkin paikallisia ja alueellisia eroja Pohjois-Savossa tyypillisenauml ongelmana on pohjaveden lievauml happa-
muus Luonnollisten tekijoumliden lisaumlksi ihmistoiminta voi vaikuttaa pohjaveden happamuuteen Pohjois-Savossa
suurimman riskin pohjaveden laadulle aiheuttavat liikenne pienteollisuus sekauml maa-aineksen otto ja siihen liittyvauml
toiminta Liikenteen osalta riskin pohjaveden laadulle aiheuttaa erityisesti teiden suolauksesta johtuvat klori-
dipaumlaumlstoumlt
Pohjois-Savossa on luokitettu 170 pohjavesialuetta (luokat I ja II) joista 99 aluetta on vedenhankintakaumlytoumlssauml
Pohjois-Savon pohjavesivarat ovat jakautuneet epaumltasaisesti alueen harvoille harjumuodostumille Pohjois-Sa-
von pohjavesialueiden maumlaumlraumlllinen tila on arvioitu hyvaumlksi eli keskimaumlaumlraumlinen vuotuinen vedenotto ei ylitauml muo-
dostuvan uuden pohjaveden maumlaumlraumlauml eikauml pohjavedenpinnan korkeus ihmistoiminnan vaikutuksesta pysyvaumlsti
laske Vuoden 2013 arvion perusteella ihmistoiminta uhkaa vakavasti pohjaveden tilaa yhdeksaumlllauml vedenhankin-
takaumlytoumlssauml olevalla pohjavesialueella Naumliden riskialueiden maumlaumlrauml on kasvanut edellisestauml arviosta seitsemaumlllauml
Paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti pohjaveden tila on vaarantunut taajama-asutuksen kattamilla pohjavesialueilla joille on sijoittu-
nut huomattavasti erilaisia ihmistoimintoja Eniten pohjavedelle riskejauml aiheuttavia toimintoja sijoittuu Iisalmen
Lapinlahden Siilinjaumlrven ja Suonenjoen keskustaajamien laumlheisyydessauml sijaitseville pohjavesialueille Suurin osa
pilaantumisriskissauml olevista pohjavesialueista on erittaumlin taumlrkeitauml yhdyskuntien vedenhankinnassa
Kaikki Pohjois-Savon kuntien keskustaajamat kaumlyttaumlvaumlt pohja- tai tekopohjavettauml Keskitetyn vesihuollon piirissauml
on 94 ja jaumltevesihuollon piirissauml 80 asukkaista Pohjois-Savossa asuu yleisen viemaumlriverkoston ulkopuolella
noin 50 000 asukasta Loma-asukkaiden maumlaumlrauml on suurin piirtein yhtauml suuri Taumlrkeimmaumlt kehittaumlmistarpeet liitty-
vaumlt vesihuollon varmentamiseen sekauml jaumltevesihuollon jaumlrjestaumlmiseen harvaan asutuilla alueilla Haja-asutusalu-
een kiinteistoumljen on taumlytettaumlvauml jaumltevesien puhdistustehosta asetetut vaatimukset 112014 mennessauml Haja-asu-
tusalueen jaumltevedet ovat maatalouden jaumllkeen suurin vesistoumljen fosforikuormittaja Jaumltevedet voivat pilata myoumls
pohjavesiauml
Harjut ja kalliot ovat olennainen osa pohjoissavolaista maisemaa Harjut ovat perinteisesti toimineet liiken-
nevaumlylinauml ja useimmat Pohjois-Savon taajamat sijaitsevat harjualueilla Monet maakunnan harju- ja kallioalueista
ovat merkittaumlviauml luonnon- ja maisemansuojelun kannalta Pohjois-Savon harjujaksot ovat taumlrkeitauml myoumls yhdys-
kuntien vedenhankinnalle
14
Hiekka- ja soravaroja on Pohjois-Savossa noin 1 700 milj m3 joista mahdollisesti kaumlytettaumlvissauml on noin 15 eli
260 milj m3 Karkean kiviaineksen vaumlhaumlistauml osuutta on enenevaumlssauml maumlaumlrin korvattu kalliokiviaineksella ja myoumls
murskauskelpoisella moreeniaineksella Ottotoiminta tulee tulevaisuudessa kohdistumaan yhauml enemmaumln kallio-
peraumln kiviaineksiin Maakuntakaavoissa on otettu huomioon harju- kallio- ja moreenimuodostumien suojelu ja
hyoumldyntaumlminen osoittamalla valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittaumlvaumlt maa-aineslailla suojeltavat alueet
ja vastaavasti alueet jotka ovat hyoumldynnettaumlvissauml
Pohjois-Savossa on yli 20 han soita 167 000 ha Tuotantokunnossa olevia turvetuotantoalueita oli v 2012
Pohjois-Savossa 80 kpl yhteensauml 4500 ha Tuotantoalueita on erityisesti Iisalmen reitin ja Rautalammin reitin
pohjoisosissa Maakuntakaavalla pyritaumlaumln ohjaamaan turvetuotanto luonnontilansa menettaumlneille kauttaaltaan
ojitetuille soille
Pohjois-Savon yhdyskuntajaumltteet kaumlsitellaumlaumln kolmessa kunnallisten jaumltehuoltoyhtioumliden jaumltekeskuksessa
Kuopiossa Iisalmessa ja Leppaumlvirralla Teollisuuslaitoksilla kuten kaivosteollisuudella ja yrityksillauml on lisaumlksi
omia jaumltteenkaumlsittelypaikkoja Biohajoavien jaumltteiden sijoittamista kaatopaikoille tullaan rajoittamaan vn 2016
alusta Itauml-Suomen tarpeisiin suunnitellun jaumltteenpolttolaitoksen ympaumlristoumllupahakemus on vireillauml Laitos sijoit-
tuu Leppaumlvirran Riikinnevalle Valtakunnallisena tavoitteena on ettauml vuonna 2016 kaatopaikoille paumlaumltyisi loppu-
sijoitettavaksi yhdyskuntajaumltteestauml enintaumlaumln 20
Pohjois-Savon maakuntakaavoissa on esitetty luonnonsuojelualueita n 67 000 ha vesialueet mukaan lu-
kien Suojelumerkinnaumlt koostuvat Natura 2000 ndashohjelman ja valtakunnallisten suojeluohjelmien sekauml maakunnal-
lisesti merkittaumlvistauml alueista Suojelualueverkosto taumlydentyy erityisesti Metso-ohjelmalla Soidensuojelun taumlyden-
nysohjelman laadinta on aloitettu v 2013 Suurin osa maakunnan uhanalaisista kasvilajeista esiintyy perinneym-
paumlristoumlissauml lehdoissa ja soilla
Pohjois-Savon ilmanlaatu on paumlaumlasiassa hyvauml Kuopion ja Siilinjaumlrven ilmanlaatuun vaikuttivat eniten tieliiken-
teen paumlaumlstoumlt Teollisuuden paumlaumlstoumlistauml aiheutui paikallisia hajuhaittoja Hengitettaumlvien hiukkasten (PM10) kohon-
neet pitoisuudet ovat pahin paikallinen ilmanlaatukysymys taajamissa Hiekoitushiekan poumllyaumlminen on ongelma
Kuopiossa Suurimmat hiukkaspitoisuudet taajamissa johtuvat liikenteestauml
Hapanta laskeumaa merkittaumlvaumlmpi ongelma Pohjois-Savossa on maaperaumln pilaantuminen paikallisesti
Pohjois-Savossa on noin 70 sellaista maa-aluetta joilla katsotaan olevan erityistauml kunnostustarvetta pilaantunei-
suutensa ja sijaintinsa vuoksi
Pohjois-Savossa oli v 2012 134 000 asuntoa ja 31 000 vapaa-ajan asuntoa Tyoumlpaikka- ja asuntorakenta-
minen edistyy erityisesti valtatien 5 ja Savon radan varressa (kts kuva Maankaumlyttouml) Kuopio on maakunnan
vahvin tyoumlpaikkakeskittymauml Tyoumlssauml kaumlydaumlaumln ympaumlryskunnista myoumls Varkaudessa Iisalmessa Vieremaumlllauml ja
Keiteleellauml ja Leppaumlvirralla Kuntien kaavallinen valmius rakentamisen ohjaukseen on hyvauml Merkittaumlvimmaumlt ve-
sistoumlalueet on yleiskaavoitettu
Pohjois-Savon kulttuuriympaumlristoumlauml inventointiin Kuopion seudun ja Pohjois-Savon maakuntakaavoja laa-
dittaessa Tyoumln tuloksena maakuntakaavoissa on esitetty n 600 kulttuuriympaumlristouml- ja rakennussuojelualuetta
ja -kohdetta joista 70 on valtakunnallisesti merkittaumlviauml
15
32 Energia ja kasvihuonepaumlaumlstoumlt
Energian kaumlyttouml
Pohjois-Savossa kaumlytettiin primaumlaumlrienergiaa vuonna 2010 yhteensauml 16 179 GWh Uusiutuvan energian osuus
primaumlaumlrienergiasta on Pohjois-Savossa 38 Itauml-Suomessa oli 57 ja koko maassa 27 Muuhun Itauml-Suo-
meen verrattuna Pohjois-Savon energiaomavaraisuus oli v 2010 pienempi (50 Itauml-Suomi 61 ) ja turpeen
merkitys suurempi (13 Itauml-Suomi 7 )
Pohjois-Savon primaumlaumlrienergian kulutus v 2010 (GWh)
Uusiutuva saumlhkouml 1 542
Puuenergia 3 985
Laumlmpoumlpumput 358
Muut uusiutuvat 250
Laumlmmitysoumlljy 1 135
Turve 2 171
Liikenne 2 183
Moottorioumlljy 562
Muut ei uusiutuvat 157
Uusiutumaton saumlhkouml 3 837
Yhteensauml 16 179
Uusiutuvan energian osuus 379
) Sisaumlltaumlauml myoumls liikenteen polttoaineen bio-osuuden v 2010 ) Sisaumlltaumlauml vain liikenteen polttoaineen fossiilisen
osuuden v2010 ) Tuontisaumlhkoumln mukana tullut uusiutumaton osuus
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
Primaumlaumlrienergian kulutusjakauma Pohjois-Savossa 2010
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
16
Pohjois-Savon teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa polttoaineteholtaan kaumlytetyin polttoaine v 2010 oli turve
(37 ) Myoumls puuta (27 ) mustalipeaumlauml (22 ) ja raskasta polttooumlljyauml (10 ) kaumlytettiin merkittaumlvaumlsti Yhteensauml
polttoaineita kaumlytettiin 5966 GWha vastaava maumlaumlrauml
Pohjois-Savon teollisuuden- ja energiantuotannon polttoaineiden kaumlyttouml (GWh) vuonna 2010
(laumlhde Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt ja -nielut
Pohjois-Savon kulutusperaumliset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat v 2010 yhteensauml 3148 kt CO2-ekv Asukasta koh-
den paumlaumlstouml oli 127 t CO2-ekv Vuonna 2010 asukasmaumlaumlrauml oli 247 943 henkiloumlauml
Pohjois-Savon maakunnan kasvihuonepaumlaumlstoumltasetta ei ole aiemmin laskettu joten vertailupohjaa aiempiin
vuosiin ei ole saatavissa Koko Suomen vuoden 2010 paumlaumlstoumlistauml Pohjois-Savon osuus oli 4 Suurimmat
kunnittaiset kokonaispaumlaumlstoumlt Pohjois-Savossa olivat Kuopion Varkauden ja Siilinjaumlrven kunnissa Asukaslukuun
suhteutettuna suurimmat paumlaumlstoumlt olivat Lapinlahden Vieremaumln ja Varkauden kunnissa
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljakauma v 2010 (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-
Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
17
Suomen Pohjois-Savon ja Etelauml-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt sektoreittain v 2010
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Maankaumlytoumln kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen ja -nielujen taselaskennassa vuodelle 2010 selvitettiin puuston metsauml-
maan maaperaumln viljelysmaiden ja turvetuotantoalueiden paumlaumlstoumlt ja nielut vuosina 2008-2010 Vesistoumljen ja luon-
nontilaisten soiden paumlaumlstoumljauml ja nieluja ei selvitetty koska kasvihuonekaasulaskennoissa tarkastellaan vain ihmis-
ten toiminnasta aiheutuvat vaikutukset paumlaumlstoumlihin ja nieluihin Molemmissa maakunnissa maankaumlyttoumlsektori on
kasvihuonekaasujen nettonielu Vuonna 2010 Pohjois-Savon maankaumlyttoumlsektorin nettonieluvaikutus oli 26 Mt
CO2-ekv
Puuston kasvu on ylittaumlnyt hakkuista ja muusta poistumasta aiheutuvan puuston vaumlhenemaumln joten puuston ko-
konaismaumlaumlrauml metsissauml on kasvanut vuosittain Koska puusto sitoo hiilidioksidia merkitsee suurempi puuston
maumlaumlrauml lisaumlaumlntynyttauml hiilidioksidin sitoutumista ilmasta puihin Vuosittainen hiilidioksidin poistuma lasketaan puus-
ton kasvun ja poistuman erotuksena Metsien vuotuinen poistuma on vaihdellut vuosien 2008 2009 ja 2010 vaumllillauml
johtuen laumlhinnauml hakkuumaumlaumlrien muutoksista Suurimmillaan metsien nieluvaikutus oli vuonna 2009 noin 4 Mt
CO2-ekv sekauml Etelauml- ettauml Pohjois-Savossa Vuonna 2010 nieluvaikutus oli Pohjois-Savossa 28 Mt CO2-ekv
Puuston lisaumlksi maankaumlyttoumlsektorin kasvihuonekaasutaseeseen vaikuttavat metsien maaperauml viljelysmaa ja tur-
vetuotantoalueet Kangasmaat metsauml- ja maatalousmailla sitovat hiiltauml Sen sijaan orgaaninen metsauml- ja maata-
lousmaa sekauml turvetuotantoalueet ja metsien kasvatuslannoitus vapauttavat kasvihuonekaasuja
18
Etelauml- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina 2008-2010 sekauml maatalousmaan ja turvetuotannon paumlaumls-
toumlt vuonna 2010 (kt CO2) (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuone-
kaasutaseet 2010)
Pohjois-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat yhteensauml 3148 kt CO2-ekv v 2010 ja maan-
kaumlyttoumlsektorin nettonielu 2600 kt CO2-ekv Yhteen laskettuna paumlaumlstoumlt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin
nieluvaikutukset v 2010
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumltase vuonna 2010 (kt CO2-ekv)
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 verkko-osoitteessa httpwwwympa-
ristofidownloadaspcontentid=139215amplan=fi
19
4 Maakuntaohjelman kannalta merkityksel-liset ympaumlristoumltavoitteet
41 Valtakunnalliset ympaumlristouml- ja ilmastotavoitteet
Valtakunnalliset aluekehittaumlmistavoitteet 2011 ndash 2015
Valtioneuvosto paumlaumltti 15122011 hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittaumlmistavoitteista Paumlaumltoumlk-
sellauml tarkennetaan alueiden kehittaumlmislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittaumlmistoimenpiteiden painopis-
teet Alueiden kehittaumlmistavoitteet kiteytetaumlaumln taumlssauml paumlaumltoumlksessauml kolmeen yleiseen linjaukseen 1) Vahvistetaan
alueiden kilpailukykyauml ja elinvoimaisuutta 2) Edistetaumlaumln vaumlestoumln hyvinvointia ja 3) Turvataan hyvauml elinympaumlristouml
ja kestaumlvauml aluerakenne
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet
Valtakunnallisilla alueidenkaumlyttoumltavoitteilla (VNp 132009) pyritaumlaumln toimivaan ja kestaumlvaumlaumln aluerakenteeseen Ta-
voitteiden toteutumista tulee edistaumlauml valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa ja kuntien
kaavoituksessa Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin 1) Toimiva
aluerakenne 2) Eheytyvauml yhdyskuntarakenne ja elinympaumlristoumln laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintouml virkistys-
kaumlyttouml ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6)
Luonto- ja kulttuuriympaumlristoumlinauml erityiset aluekokonaisuudet
Energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050
Valtioneuvosto asetti 2762013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen
2050 Komitean toimikausi on 2862013 ndash 3052014 Energia- ja ilmastokomitean tehtaumlvaumlnauml on valmistella ener-
gia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Siinauml arvioidaan keinot ja kustannukset vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan raken-
tamiseksi ja kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseksi 80ndash95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050
mennessauml
Paumlaumlministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitkaumln aikavaumllin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta
johon paumlaumlstaumlaumln noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa vuoteen 2050 kasvihuonekaasupaumlaumls-
toumljen vaumlhentaumlmiseksi kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen kaumly-
toumln tehostamiseksi
Komitean tulee arvioida erityisesti Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa eurooppalaiseen energia- ja ilmasto-
politiikkaan sekauml laajempaan kansainvaumlliseen kehitykseen Samaten tulee arvioida eri toimien vaikutuksia yhteis-
kunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin Komitea toimittaa esityksensauml hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan mi-
nisterityoumlryhmaumln kaumlsiteltaumlvaumlksi viimeistaumlaumln kevaumlaumlllauml 2014
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategia (2008 paumlivitetty 2013)
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetaumlaumln EU n ilmasto- ja energiapaketin edellyttaumlmaumlt toimenpi-
teet Suomessa mm kasvihuonekaasujen vaumlhennystavoitteiden energian hankinnan uusiutuvan energian ja
energiatehokkuuden osalta Tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysaumlyttaumlminen ja kaumlaumlntaumlminen las-
kuun vuoteen 2020 mennessauml Samalla ajanjaksolla uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 iin energian
20
loppukaumlytoumlstauml Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmistavoitteeksi ei-paumlaumlstoumlkauppasektorilla on asetettu 16
vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessauml
Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttaumlauml energiankaumlytoumln tehostamista erityisesti asumisessa rakenta-
misessa ja liikenteessauml Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperaumlisen energian jaumltepolttoaineiden
laumlmpoumlpumppujen biokaasun ja tuulienergian kaumlyttoumlauml on lisaumlttaumlvauml voimakkaasti Kuten EUn strategia myoumls Suo-
men strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympaumlristoumlllisen kestaumlvyyden toimitusvarmuuden ja kilpailuky-
vyn
Energia- ja ilmastostrategian paumlivitystyouml aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011 Paumlivityk-
sellauml varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekauml val-
mistetaan tietauml kohti pitkaumln aikavaumllin tavoitteita Uuteen strategiaan on myoumls yhdistetty mineraalioumlljyn kaumlytoumln vauml-
hentaumlmisohjelma
Kansallinen luonnonvarastrategia (2009)
Luonnonvarastrategian tavoitteet ovat 1) Suomessa on menestyvauml korkean arvonlisaumln biotalous 2) Suomi hyouml-
dyntaumlauml ja kierraumlttaumlauml materiaalivirtoja tehokkaasti 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisaumlarvoa ja paikal-
lista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edellaumlkaumlvijauml luonnonvarakysymyksissauml
Valtakunnallinen jaumltesuunnitelma (2008)
Suunnitelma sisaumlltaumlauml Suomen jaumltehuollon paumlaumlmaumlaumlraumlt ja tavoitteet vuoteen 2016 sekauml keskeiset toimet niiden
saavuttamiseksi Jaumltesuunnitelman tavoitteet ovat
jaumltteen syntymistauml ehkaumlistaumlaumln
jaumltteiden materiaalikierraumltystauml ja biologista hyoumldyntaumlmistauml lisaumltaumlaumln
kierraumltykseen soveltumattoman jaumltteen polttoa lisaumltaumlaumln
turvataan jaumltteiden haitaton kaumlsittely ja loppusijoitus
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls energiatehokkuudesta (2010)
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksessauml energiatehokkuustoimenpiteistauml esitetaumlaumln toimenpideohjelma jonka avulla
toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kaumlaumlntaumlmisestauml laskuun
ERA17 -toimintaohjelma (2010)
ERA17 on toimintaohjelma jonka tarkoituksena on rakennetun ympaumlristoumln energiatehokkuuden parantaminen
sen aiheuttamien paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlminen ja uusiutuvan energian kaumlytoumln edistaumlminen Ohjelman tavoitteena on
tehdauml Suomesta energiaviisauden edellaumlkaumlvijauml vuoteen 2017 mennessauml ja tehdauml Suomen rakennetusta ympauml-
ristoumlstauml maailman paras vuoteen 2050 mennessauml
Kestaumlvaumln kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012)
Kulutuksen ja tuotannon ohjelman paumlivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmis-
tavoitteet ovat niin haastavia ettauml niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisaumlksi myoumls muutosta yksi-
tyisessauml ja julkisessa kulutuksessa Siitauml huolimatta ettauml yksittaumlisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja mate-
riaalitehokkuus on viime vuosina parantunut kulutuksen maumlaumlraumln kasvu on syoumlnyt naumlin saavutetut ympaumlristouml-
hyoumldyt Vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiauml ehdotuksia
21
Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua
Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-
taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman
mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on
1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella
pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila
vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-
kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-
nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-
tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-
meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka
ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle
Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015
Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-
loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen
maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu
42 Maakunnalliset tavoitteet
Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-
raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia
- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-
raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015
httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015
- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015
httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf
- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-
men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359
- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-
loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )
- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-
tId=sk33911104629743ampcmd=download) )
- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-
quence=2)
- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )
- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-
von_matkailustrategia2015pdf )
- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)
- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
10
3 Ympaumlristoumln ominaispiirteet nykytila ja ongelmat
31 Luonnonvarat ja ympaumlristoumln tila
Pohjois-Savon metsaumlvarat ovat runsaat Pohjois-Savon maa-alasta (165 milj ha) on metsaumltalousmaata 83
Rehevien kasvupaikkojen eli lehtojen lehtomaisten kankaiden ja tuoreiden kankaiden osuus metsaumlmaasta on
kolme neljaumlsosaa Laumlhes puolet maakunnan metsikoumlistauml on luokiteltu metsaumltaloudellisesti hyviksi Metsien kehi-
tysluokkajakauma on laumlhellauml metsaumltaloudellista tavoitetta Pohjois-Savon metsien hoito ja kaumlyttouml on sertifioitu
PEFC-kriteerien mukaisesti vuodesta 2000 laumlhtien
11
Pohjois-Savon maankaumlyttouml
Metsaumltalouden tuotannon arvo on noin 380 milj euroa vuodessa mistauml kantorahatulojen osuus on noin 150 milj
euroa Loppuosa tuotannon arvosta on korjuun ja laumlhikuljetuksen palkkioita eli metsaumltalouden tuotannon vaiku-
tukset ovat alue- ja paikallistalouteen erittaumlin suuret Pohjois-Savon metsaumlohjelman mukaisesta kestaumlvaumlstauml hak-
kuumaumlaumlraumlstauml toteutuu vain n 75 Metsaumlvarat ovat alikaumlytettyjauml
Pohjois-Savon metsaumlvarat v 2010
Metsaumlmaata
Yksityiset omistavat
Yksityismetsaumlloumlitauml
Puuston tilavuus
Puuston kasvu
Taimikoita
Uudistuskypsiauml metsiauml
Markkinahakkuut
Tiukasti suojellut metsaumlt
Kuolleen puuston tilavuus
Raakapuun kokonaiskaumlyttouml
Bruttokantorahatulot
1 393 000 ha
955 000 ha
25 440 kpl
166 000 000 msup3
8 650 000 msup3v
20
12
4 700 000 msup3v
22 000 ha
35 msup3ha
4 256 000 msup3v
154 miljeuroa
Tiedot Pohjois-Savon metsaumlohjelma 2012-15Metsaumlntutkimuslaitos
Viljelyksessauml oleva peltoala (150 000 ha) on kasvanut lievaumlsti viime vuosina huolimatta tilojen maumlaumlraumln
vaumlhenemisestauml Pohjois-Savossa luonnonolot ovat maanviljelylle suotuisat ja alueen maataloustuotanto on
poikkeuksellisen intensiivistauml erityisesti maidon- ja lihantuotannossa Alueen 1400 maitotilaa tuottavat vuosittain
maitoa 300 miljoonaa litraa mikauml on 14 koko maan tuotannosta Yhdessauml vesistoumljen luontaisen mataluuden
ja rehevoumlitymisherkkyyden kanssa pitkaumlaikainen ulkoinen ravinnekuormitus on johtanut toistuviin ja laajamittaisiin
vesistoumljen vedenlaatuongelmiin erityisesti Ylauml-Savossa Iisalmen reitillauml Nautakarja tuottaa lantaa Pohjois-Sa-
vossa v 2013 18 miljoonaa m3 Maumlaumlrauml on hieman lisaumlaumlntynyt viime vuosina nautakarjan maumlaumlraumln kasvaessa
Lanta hyoumldynnetaumlaumln pelloilla lannoitteena Tilojen elaumlinyksikkoumlmaumlaumlrien ja lannanlevityspinta-alan lisaumlaumlntyessauml
lannan kuljetusetaumlisyydet kasvavat
Pohjois-Savon pinta-alasta on vettauml 18 Valtaosassa Pohjois-Savon jaumlrvistauml (76) ekologinen tila on
vaumlhintaumlaumln hyvauml Jokivesistoumlissauml hyvauml tila toteutui harvemmin noin 60 ssa luokitelluissa joista Vesien tilassa
on selviauml alueellisia eroja erityisesti maakunnan etelaumlosan suuret reittivedet ovat vain vaumlhaumln ihmistoiminnan
muuttamia kun taas tilaltaan heikentyneet vesistoumlt keskittyvaumlt paumlaumlosin Iisalmen reitille Jaumlrvien tilaa on heikentauml-
nyt erityisesti niiden rehevoumlityminen jokien tilaa myoumls rakenteelliset muutokset
Pohjois-Savon suuret jaumlrvet (yli 40 km2) ovat saumlilyneet ekologisesti hyvaumlssauml tilassa vain Onkiveden Suuren
Ruokoveden ja Varkauden alapuolisen Siitinselkauml-Vuoriselaumln tila on hyvaumlauml huonompi Eniten muutoksia on ta-
pahtunut luonnostaan runsasravinteisilla jaumlrvillauml joiden viljaville valuma-alueille on keskittynyt runsaasti maata-
loutta Myoumls matalista runsashumuksista jaumlrvistauml vain noin puolet on enaumlauml hyvaumlssauml tilassa Kemiallinen tila on
hyvauml jokseenkin kaikissa pintavesissauml Oravilahden ja Retusen alueella tosin esiintyy korkeahkoja nikkelipitoi-
suuksia ja kemiallisen tilan arviointi vaatii siellauml lisaumlselvityksiauml Muutamien entisten kaivosten laumlhiympaumlristoumlssauml on
havaittu edelleen toiminnasta peraumlisin olevien raskasmetallipaumlaumlstoumlt ja Talvivaaran kaivoksen paumlaumlstoumljauml on havaittu
Nilsiaumln reitin vesistoumlissauml Varkauden Huruslahdelta on mitattu korkeita pitoisuuksia haitta-aineista erityisesti or-
gaanisista tinayhdisteistauml
12
Kokonaisarvio pintavesien tilasta ja ulkoisen fosforikuormituksen vaumlhennystavoitteet Pohjois-Savossa
(laumlhde Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma 23112009)
13
(laumlhde Pohjois-Savo ELY-keskus)
Pohjois-Savon alueella pohjavesi on yleensauml hyvaumllaatuista Pohjaveden kemiallisessa laadussa on kui-
tenkin paikallisia ja alueellisia eroja Pohjois-Savossa tyypillisenauml ongelmana on pohjaveden lievauml happa-
muus Luonnollisten tekijoumliden lisaumlksi ihmistoiminta voi vaikuttaa pohjaveden happamuuteen Pohjois-Savossa
suurimman riskin pohjaveden laadulle aiheuttavat liikenne pienteollisuus sekauml maa-aineksen otto ja siihen liittyvauml
toiminta Liikenteen osalta riskin pohjaveden laadulle aiheuttaa erityisesti teiden suolauksesta johtuvat klori-
dipaumlaumlstoumlt
Pohjois-Savossa on luokitettu 170 pohjavesialuetta (luokat I ja II) joista 99 aluetta on vedenhankintakaumlytoumlssauml
Pohjois-Savon pohjavesivarat ovat jakautuneet epaumltasaisesti alueen harvoille harjumuodostumille Pohjois-Sa-
von pohjavesialueiden maumlaumlraumlllinen tila on arvioitu hyvaumlksi eli keskimaumlaumlraumlinen vuotuinen vedenotto ei ylitauml muo-
dostuvan uuden pohjaveden maumlaumlraumlauml eikauml pohjavedenpinnan korkeus ihmistoiminnan vaikutuksesta pysyvaumlsti
laske Vuoden 2013 arvion perusteella ihmistoiminta uhkaa vakavasti pohjaveden tilaa yhdeksaumlllauml vedenhankin-
takaumlytoumlssauml olevalla pohjavesialueella Naumliden riskialueiden maumlaumlrauml on kasvanut edellisestauml arviosta seitsemaumlllauml
Paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti pohjaveden tila on vaarantunut taajama-asutuksen kattamilla pohjavesialueilla joille on sijoittu-
nut huomattavasti erilaisia ihmistoimintoja Eniten pohjavedelle riskejauml aiheuttavia toimintoja sijoittuu Iisalmen
Lapinlahden Siilinjaumlrven ja Suonenjoen keskustaajamien laumlheisyydessauml sijaitseville pohjavesialueille Suurin osa
pilaantumisriskissauml olevista pohjavesialueista on erittaumlin taumlrkeitauml yhdyskuntien vedenhankinnassa
Kaikki Pohjois-Savon kuntien keskustaajamat kaumlyttaumlvaumlt pohja- tai tekopohjavettauml Keskitetyn vesihuollon piirissauml
on 94 ja jaumltevesihuollon piirissauml 80 asukkaista Pohjois-Savossa asuu yleisen viemaumlriverkoston ulkopuolella
noin 50 000 asukasta Loma-asukkaiden maumlaumlrauml on suurin piirtein yhtauml suuri Taumlrkeimmaumlt kehittaumlmistarpeet liitty-
vaumlt vesihuollon varmentamiseen sekauml jaumltevesihuollon jaumlrjestaumlmiseen harvaan asutuilla alueilla Haja-asutusalu-
een kiinteistoumljen on taumlytettaumlvauml jaumltevesien puhdistustehosta asetetut vaatimukset 112014 mennessauml Haja-asu-
tusalueen jaumltevedet ovat maatalouden jaumllkeen suurin vesistoumljen fosforikuormittaja Jaumltevedet voivat pilata myoumls
pohjavesiauml
Harjut ja kalliot ovat olennainen osa pohjoissavolaista maisemaa Harjut ovat perinteisesti toimineet liiken-
nevaumlylinauml ja useimmat Pohjois-Savon taajamat sijaitsevat harjualueilla Monet maakunnan harju- ja kallioalueista
ovat merkittaumlviauml luonnon- ja maisemansuojelun kannalta Pohjois-Savon harjujaksot ovat taumlrkeitauml myoumls yhdys-
kuntien vedenhankinnalle
14
Hiekka- ja soravaroja on Pohjois-Savossa noin 1 700 milj m3 joista mahdollisesti kaumlytettaumlvissauml on noin 15 eli
260 milj m3 Karkean kiviaineksen vaumlhaumlistauml osuutta on enenevaumlssauml maumlaumlrin korvattu kalliokiviaineksella ja myoumls
murskauskelpoisella moreeniaineksella Ottotoiminta tulee tulevaisuudessa kohdistumaan yhauml enemmaumln kallio-
peraumln kiviaineksiin Maakuntakaavoissa on otettu huomioon harju- kallio- ja moreenimuodostumien suojelu ja
hyoumldyntaumlminen osoittamalla valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittaumlvaumlt maa-aineslailla suojeltavat alueet
ja vastaavasti alueet jotka ovat hyoumldynnettaumlvissauml
Pohjois-Savossa on yli 20 han soita 167 000 ha Tuotantokunnossa olevia turvetuotantoalueita oli v 2012
Pohjois-Savossa 80 kpl yhteensauml 4500 ha Tuotantoalueita on erityisesti Iisalmen reitin ja Rautalammin reitin
pohjoisosissa Maakuntakaavalla pyritaumlaumln ohjaamaan turvetuotanto luonnontilansa menettaumlneille kauttaaltaan
ojitetuille soille
Pohjois-Savon yhdyskuntajaumltteet kaumlsitellaumlaumln kolmessa kunnallisten jaumltehuoltoyhtioumliden jaumltekeskuksessa
Kuopiossa Iisalmessa ja Leppaumlvirralla Teollisuuslaitoksilla kuten kaivosteollisuudella ja yrityksillauml on lisaumlksi
omia jaumltteenkaumlsittelypaikkoja Biohajoavien jaumltteiden sijoittamista kaatopaikoille tullaan rajoittamaan vn 2016
alusta Itauml-Suomen tarpeisiin suunnitellun jaumltteenpolttolaitoksen ympaumlristoumllupahakemus on vireillauml Laitos sijoit-
tuu Leppaumlvirran Riikinnevalle Valtakunnallisena tavoitteena on ettauml vuonna 2016 kaatopaikoille paumlaumltyisi loppu-
sijoitettavaksi yhdyskuntajaumltteestauml enintaumlaumln 20
Pohjois-Savon maakuntakaavoissa on esitetty luonnonsuojelualueita n 67 000 ha vesialueet mukaan lu-
kien Suojelumerkinnaumlt koostuvat Natura 2000 ndashohjelman ja valtakunnallisten suojeluohjelmien sekauml maakunnal-
lisesti merkittaumlvistauml alueista Suojelualueverkosto taumlydentyy erityisesti Metso-ohjelmalla Soidensuojelun taumlyden-
nysohjelman laadinta on aloitettu v 2013 Suurin osa maakunnan uhanalaisista kasvilajeista esiintyy perinneym-
paumlristoumlissauml lehdoissa ja soilla
Pohjois-Savon ilmanlaatu on paumlaumlasiassa hyvauml Kuopion ja Siilinjaumlrven ilmanlaatuun vaikuttivat eniten tieliiken-
teen paumlaumlstoumlt Teollisuuden paumlaumlstoumlistauml aiheutui paikallisia hajuhaittoja Hengitettaumlvien hiukkasten (PM10) kohon-
neet pitoisuudet ovat pahin paikallinen ilmanlaatukysymys taajamissa Hiekoitushiekan poumllyaumlminen on ongelma
Kuopiossa Suurimmat hiukkaspitoisuudet taajamissa johtuvat liikenteestauml
Hapanta laskeumaa merkittaumlvaumlmpi ongelma Pohjois-Savossa on maaperaumln pilaantuminen paikallisesti
Pohjois-Savossa on noin 70 sellaista maa-aluetta joilla katsotaan olevan erityistauml kunnostustarvetta pilaantunei-
suutensa ja sijaintinsa vuoksi
Pohjois-Savossa oli v 2012 134 000 asuntoa ja 31 000 vapaa-ajan asuntoa Tyoumlpaikka- ja asuntorakenta-
minen edistyy erityisesti valtatien 5 ja Savon radan varressa (kts kuva Maankaumlyttouml) Kuopio on maakunnan
vahvin tyoumlpaikkakeskittymauml Tyoumlssauml kaumlydaumlaumln ympaumlryskunnista myoumls Varkaudessa Iisalmessa Vieremaumlllauml ja
Keiteleellauml ja Leppaumlvirralla Kuntien kaavallinen valmius rakentamisen ohjaukseen on hyvauml Merkittaumlvimmaumlt ve-
sistoumlalueet on yleiskaavoitettu
Pohjois-Savon kulttuuriympaumlristoumlauml inventointiin Kuopion seudun ja Pohjois-Savon maakuntakaavoja laa-
dittaessa Tyoumln tuloksena maakuntakaavoissa on esitetty n 600 kulttuuriympaumlristouml- ja rakennussuojelualuetta
ja -kohdetta joista 70 on valtakunnallisesti merkittaumlviauml
15
32 Energia ja kasvihuonepaumlaumlstoumlt
Energian kaumlyttouml
Pohjois-Savossa kaumlytettiin primaumlaumlrienergiaa vuonna 2010 yhteensauml 16 179 GWh Uusiutuvan energian osuus
primaumlaumlrienergiasta on Pohjois-Savossa 38 Itauml-Suomessa oli 57 ja koko maassa 27 Muuhun Itauml-Suo-
meen verrattuna Pohjois-Savon energiaomavaraisuus oli v 2010 pienempi (50 Itauml-Suomi 61 ) ja turpeen
merkitys suurempi (13 Itauml-Suomi 7 )
Pohjois-Savon primaumlaumlrienergian kulutus v 2010 (GWh)
Uusiutuva saumlhkouml 1 542
Puuenergia 3 985
Laumlmpoumlpumput 358
Muut uusiutuvat 250
Laumlmmitysoumlljy 1 135
Turve 2 171
Liikenne 2 183
Moottorioumlljy 562
Muut ei uusiutuvat 157
Uusiutumaton saumlhkouml 3 837
Yhteensauml 16 179
Uusiutuvan energian osuus 379
) Sisaumlltaumlauml myoumls liikenteen polttoaineen bio-osuuden v 2010 ) Sisaumlltaumlauml vain liikenteen polttoaineen fossiilisen
osuuden v2010 ) Tuontisaumlhkoumln mukana tullut uusiutumaton osuus
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
Primaumlaumlrienergian kulutusjakauma Pohjois-Savossa 2010
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
16
Pohjois-Savon teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa polttoaineteholtaan kaumlytetyin polttoaine v 2010 oli turve
(37 ) Myoumls puuta (27 ) mustalipeaumlauml (22 ) ja raskasta polttooumlljyauml (10 ) kaumlytettiin merkittaumlvaumlsti Yhteensauml
polttoaineita kaumlytettiin 5966 GWha vastaava maumlaumlrauml
Pohjois-Savon teollisuuden- ja energiantuotannon polttoaineiden kaumlyttouml (GWh) vuonna 2010
(laumlhde Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt ja -nielut
Pohjois-Savon kulutusperaumliset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat v 2010 yhteensauml 3148 kt CO2-ekv Asukasta koh-
den paumlaumlstouml oli 127 t CO2-ekv Vuonna 2010 asukasmaumlaumlrauml oli 247 943 henkiloumlauml
Pohjois-Savon maakunnan kasvihuonepaumlaumlstoumltasetta ei ole aiemmin laskettu joten vertailupohjaa aiempiin
vuosiin ei ole saatavissa Koko Suomen vuoden 2010 paumlaumlstoumlistauml Pohjois-Savon osuus oli 4 Suurimmat
kunnittaiset kokonaispaumlaumlstoumlt Pohjois-Savossa olivat Kuopion Varkauden ja Siilinjaumlrven kunnissa Asukaslukuun
suhteutettuna suurimmat paumlaumlstoumlt olivat Lapinlahden Vieremaumln ja Varkauden kunnissa
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljakauma v 2010 (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-
Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
17
Suomen Pohjois-Savon ja Etelauml-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt sektoreittain v 2010
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Maankaumlytoumln kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen ja -nielujen taselaskennassa vuodelle 2010 selvitettiin puuston metsauml-
maan maaperaumln viljelysmaiden ja turvetuotantoalueiden paumlaumlstoumlt ja nielut vuosina 2008-2010 Vesistoumljen ja luon-
nontilaisten soiden paumlaumlstoumljauml ja nieluja ei selvitetty koska kasvihuonekaasulaskennoissa tarkastellaan vain ihmis-
ten toiminnasta aiheutuvat vaikutukset paumlaumlstoumlihin ja nieluihin Molemmissa maakunnissa maankaumlyttoumlsektori on
kasvihuonekaasujen nettonielu Vuonna 2010 Pohjois-Savon maankaumlyttoumlsektorin nettonieluvaikutus oli 26 Mt
CO2-ekv
Puuston kasvu on ylittaumlnyt hakkuista ja muusta poistumasta aiheutuvan puuston vaumlhenemaumln joten puuston ko-
konaismaumlaumlrauml metsissauml on kasvanut vuosittain Koska puusto sitoo hiilidioksidia merkitsee suurempi puuston
maumlaumlrauml lisaumlaumlntynyttauml hiilidioksidin sitoutumista ilmasta puihin Vuosittainen hiilidioksidin poistuma lasketaan puus-
ton kasvun ja poistuman erotuksena Metsien vuotuinen poistuma on vaihdellut vuosien 2008 2009 ja 2010 vaumllillauml
johtuen laumlhinnauml hakkuumaumlaumlrien muutoksista Suurimmillaan metsien nieluvaikutus oli vuonna 2009 noin 4 Mt
CO2-ekv sekauml Etelauml- ettauml Pohjois-Savossa Vuonna 2010 nieluvaikutus oli Pohjois-Savossa 28 Mt CO2-ekv
Puuston lisaumlksi maankaumlyttoumlsektorin kasvihuonekaasutaseeseen vaikuttavat metsien maaperauml viljelysmaa ja tur-
vetuotantoalueet Kangasmaat metsauml- ja maatalousmailla sitovat hiiltauml Sen sijaan orgaaninen metsauml- ja maata-
lousmaa sekauml turvetuotantoalueet ja metsien kasvatuslannoitus vapauttavat kasvihuonekaasuja
18
Etelauml- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina 2008-2010 sekauml maatalousmaan ja turvetuotannon paumlaumls-
toumlt vuonna 2010 (kt CO2) (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuone-
kaasutaseet 2010)
Pohjois-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat yhteensauml 3148 kt CO2-ekv v 2010 ja maan-
kaumlyttoumlsektorin nettonielu 2600 kt CO2-ekv Yhteen laskettuna paumlaumlstoumlt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin
nieluvaikutukset v 2010
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumltase vuonna 2010 (kt CO2-ekv)
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 verkko-osoitteessa httpwwwympa-
ristofidownloadaspcontentid=139215amplan=fi
19
4 Maakuntaohjelman kannalta merkityksel-liset ympaumlristoumltavoitteet
41 Valtakunnalliset ympaumlristouml- ja ilmastotavoitteet
Valtakunnalliset aluekehittaumlmistavoitteet 2011 ndash 2015
Valtioneuvosto paumlaumltti 15122011 hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittaumlmistavoitteista Paumlaumltoumlk-
sellauml tarkennetaan alueiden kehittaumlmislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittaumlmistoimenpiteiden painopis-
teet Alueiden kehittaumlmistavoitteet kiteytetaumlaumln taumlssauml paumlaumltoumlksessauml kolmeen yleiseen linjaukseen 1) Vahvistetaan
alueiden kilpailukykyauml ja elinvoimaisuutta 2) Edistetaumlaumln vaumlestoumln hyvinvointia ja 3) Turvataan hyvauml elinympaumlristouml
ja kestaumlvauml aluerakenne
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet
Valtakunnallisilla alueidenkaumlyttoumltavoitteilla (VNp 132009) pyritaumlaumln toimivaan ja kestaumlvaumlaumln aluerakenteeseen Ta-
voitteiden toteutumista tulee edistaumlauml valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa ja kuntien
kaavoituksessa Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin 1) Toimiva
aluerakenne 2) Eheytyvauml yhdyskuntarakenne ja elinympaumlristoumln laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintouml virkistys-
kaumlyttouml ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6)
Luonto- ja kulttuuriympaumlristoumlinauml erityiset aluekokonaisuudet
Energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050
Valtioneuvosto asetti 2762013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen
2050 Komitean toimikausi on 2862013 ndash 3052014 Energia- ja ilmastokomitean tehtaumlvaumlnauml on valmistella ener-
gia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Siinauml arvioidaan keinot ja kustannukset vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan raken-
tamiseksi ja kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseksi 80ndash95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050
mennessauml
Paumlaumlministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitkaumln aikavaumllin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta
johon paumlaumlstaumlaumln noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa vuoteen 2050 kasvihuonekaasupaumlaumls-
toumljen vaumlhentaumlmiseksi kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen kaumly-
toumln tehostamiseksi
Komitean tulee arvioida erityisesti Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa eurooppalaiseen energia- ja ilmasto-
politiikkaan sekauml laajempaan kansainvaumlliseen kehitykseen Samaten tulee arvioida eri toimien vaikutuksia yhteis-
kunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin Komitea toimittaa esityksensauml hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan mi-
nisterityoumlryhmaumln kaumlsiteltaumlvaumlksi viimeistaumlaumln kevaumlaumlllauml 2014
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategia (2008 paumlivitetty 2013)
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetaumlaumln EU n ilmasto- ja energiapaketin edellyttaumlmaumlt toimenpi-
teet Suomessa mm kasvihuonekaasujen vaumlhennystavoitteiden energian hankinnan uusiutuvan energian ja
energiatehokkuuden osalta Tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysaumlyttaumlminen ja kaumlaumlntaumlminen las-
kuun vuoteen 2020 mennessauml Samalla ajanjaksolla uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 iin energian
20
loppukaumlytoumlstauml Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmistavoitteeksi ei-paumlaumlstoumlkauppasektorilla on asetettu 16
vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessauml
Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttaumlauml energiankaumlytoumln tehostamista erityisesti asumisessa rakenta-
misessa ja liikenteessauml Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperaumlisen energian jaumltepolttoaineiden
laumlmpoumlpumppujen biokaasun ja tuulienergian kaumlyttoumlauml on lisaumlttaumlvauml voimakkaasti Kuten EUn strategia myoumls Suo-
men strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympaumlristoumlllisen kestaumlvyyden toimitusvarmuuden ja kilpailuky-
vyn
Energia- ja ilmastostrategian paumlivitystyouml aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011 Paumlivityk-
sellauml varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekauml val-
mistetaan tietauml kohti pitkaumln aikavaumllin tavoitteita Uuteen strategiaan on myoumls yhdistetty mineraalioumlljyn kaumlytoumln vauml-
hentaumlmisohjelma
Kansallinen luonnonvarastrategia (2009)
Luonnonvarastrategian tavoitteet ovat 1) Suomessa on menestyvauml korkean arvonlisaumln biotalous 2) Suomi hyouml-
dyntaumlauml ja kierraumlttaumlauml materiaalivirtoja tehokkaasti 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisaumlarvoa ja paikal-
lista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edellaumlkaumlvijauml luonnonvarakysymyksissauml
Valtakunnallinen jaumltesuunnitelma (2008)
Suunnitelma sisaumlltaumlauml Suomen jaumltehuollon paumlaumlmaumlaumlraumlt ja tavoitteet vuoteen 2016 sekauml keskeiset toimet niiden
saavuttamiseksi Jaumltesuunnitelman tavoitteet ovat
jaumltteen syntymistauml ehkaumlistaumlaumln
jaumltteiden materiaalikierraumltystauml ja biologista hyoumldyntaumlmistauml lisaumltaumlaumln
kierraumltykseen soveltumattoman jaumltteen polttoa lisaumltaumlaumln
turvataan jaumltteiden haitaton kaumlsittely ja loppusijoitus
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls energiatehokkuudesta (2010)
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksessauml energiatehokkuustoimenpiteistauml esitetaumlaumln toimenpideohjelma jonka avulla
toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kaumlaumlntaumlmisestauml laskuun
ERA17 -toimintaohjelma (2010)
ERA17 on toimintaohjelma jonka tarkoituksena on rakennetun ympaumlristoumln energiatehokkuuden parantaminen
sen aiheuttamien paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlminen ja uusiutuvan energian kaumlytoumln edistaumlminen Ohjelman tavoitteena on
tehdauml Suomesta energiaviisauden edellaumlkaumlvijauml vuoteen 2017 mennessauml ja tehdauml Suomen rakennetusta ympauml-
ristoumlstauml maailman paras vuoteen 2050 mennessauml
Kestaumlvaumln kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012)
Kulutuksen ja tuotannon ohjelman paumlivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmis-
tavoitteet ovat niin haastavia ettauml niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisaumlksi myoumls muutosta yksi-
tyisessauml ja julkisessa kulutuksessa Siitauml huolimatta ettauml yksittaumlisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja mate-
riaalitehokkuus on viime vuosina parantunut kulutuksen maumlaumlraumln kasvu on syoumlnyt naumlin saavutetut ympaumlristouml-
hyoumldyt Vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiauml ehdotuksia
21
Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua
Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-
taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman
mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on
1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella
pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila
vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-
kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-
nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-
tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-
meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka
ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle
Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015
Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-
loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen
maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu
42 Maakunnalliset tavoitteet
Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-
raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia
- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-
raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015
httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015
- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015
httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf
- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-
men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359
- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-
loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )
- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-
tId=sk33911104629743ampcmd=download) )
- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-
quence=2)
- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )
- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-
von_matkailustrategia2015pdf )
- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)
- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
11
Pohjois-Savon maankaumlyttouml
Metsaumltalouden tuotannon arvo on noin 380 milj euroa vuodessa mistauml kantorahatulojen osuus on noin 150 milj
euroa Loppuosa tuotannon arvosta on korjuun ja laumlhikuljetuksen palkkioita eli metsaumltalouden tuotannon vaiku-
tukset ovat alue- ja paikallistalouteen erittaumlin suuret Pohjois-Savon metsaumlohjelman mukaisesta kestaumlvaumlstauml hak-
kuumaumlaumlraumlstauml toteutuu vain n 75 Metsaumlvarat ovat alikaumlytettyjauml
Pohjois-Savon metsaumlvarat v 2010
Metsaumlmaata
Yksityiset omistavat
Yksityismetsaumlloumlitauml
Puuston tilavuus
Puuston kasvu
Taimikoita
Uudistuskypsiauml metsiauml
Markkinahakkuut
Tiukasti suojellut metsaumlt
Kuolleen puuston tilavuus
Raakapuun kokonaiskaumlyttouml
Bruttokantorahatulot
1 393 000 ha
955 000 ha
25 440 kpl
166 000 000 msup3
8 650 000 msup3v
20
12
4 700 000 msup3v
22 000 ha
35 msup3ha
4 256 000 msup3v
154 miljeuroa
Tiedot Pohjois-Savon metsaumlohjelma 2012-15Metsaumlntutkimuslaitos
Viljelyksessauml oleva peltoala (150 000 ha) on kasvanut lievaumlsti viime vuosina huolimatta tilojen maumlaumlraumln
vaumlhenemisestauml Pohjois-Savossa luonnonolot ovat maanviljelylle suotuisat ja alueen maataloustuotanto on
poikkeuksellisen intensiivistauml erityisesti maidon- ja lihantuotannossa Alueen 1400 maitotilaa tuottavat vuosittain
maitoa 300 miljoonaa litraa mikauml on 14 koko maan tuotannosta Yhdessauml vesistoumljen luontaisen mataluuden
ja rehevoumlitymisherkkyyden kanssa pitkaumlaikainen ulkoinen ravinnekuormitus on johtanut toistuviin ja laajamittaisiin
vesistoumljen vedenlaatuongelmiin erityisesti Ylauml-Savossa Iisalmen reitillauml Nautakarja tuottaa lantaa Pohjois-Sa-
vossa v 2013 18 miljoonaa m3 Maumlaumlrauml on hieman lisaumlaumlntynyt viime vuosina nautakarjan maumlaumlraumln kasvaessa
Lanta hyoumldynnetaumlaumln pelloilla lannoitteena Tilojen elaumlinyksikkoumlmaumlaumlrien ja lannanlevityspinta-alan lisaumlaumlntyessauml
lannan kuljetusetaumlisyydet kasvavat
Pohjois-Savon pinta-alasta on vettauml 18 Valtaosassa Pohjois-Savon jaumlrvistauml (76) ekologinen tila on
vaumlhintaumlaumln hyvauml Jokivesistoumlissauml hyvauml tila toteutui harvemmin noin 60 ssa luokitelluissa joista Vesien tilassa
on selviauml alueellisia eroja erityisesti maakunnan etelaumlosan suuret reittivedet ovat vain vaumlhaumln ihmistoiminnan
muuttamia kun taas tilaltaan heikentyneet vesistoumlt keskittyvaumlt paumlaumlosin Iisalmen reitille Jaumlrvien tilaa on heikentauml-
nyt erityisesti niiden rehevoumlityminen jokien tilaa myoumls rakenteelliset muutokset
Pohjois-Savon suuret jaumlrvet (yli 40 km2) ovat saumlilyneet ekologisesti hyvaumlssauml tilassa vain Onkiveden Suuren
Ruokoveden ja Varkauden alapuolisen Siitinselkauml-Vuoriselaumln tila on hyvaumlauml huonompi Eniten muutoksia on ta-
pahtunut luonnostaan runsasravinteisilla jaumlrvillauml joiden viljaville valuma-alueille on keskittynyt runsaasti maata-
loutta Myoumls matalista runsashumuksista jaumlrvistauml vain noin puolet on enaumlauml hyvaumlssauml tilassa Kemiallinen tila on
hyvauml jokseenkin kaikissa pintavesissauml Oravilahden ja Retusen alueella tosin esiintyy korkeahkoja nikkelipitoi-
suuksia ja kemiallisen tilan arviointi vaatii siellauml lisaumlselvityksiauml Muutamien entisten kaivosten laumlhiympaumlristoumlssauml on
havaittu edelleen toiminnasta peraumlisin olevien raskasmetallipaumlaumlstoumlt ja Talvivaaran kaivoksen paumlaumlstoumljauml on havaittu
Nilsiaumln reitin vesistoumlissauml Varkauden Huruslahdelta on mitattu korkeita pitoisuuksia haitta-aineista erityisesti or-
gaanisista tinayhdisteistauml
12
Kokonaisarvio pintavesien tilasta ja ulkoisen fosforikuormituksen vaumlhennystavoitteet Pohjois-Savossa
(laumlhde Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma 23112009)
13
(laumlhde Pohjois-Savo ELY-keskus)
Pohjois-Savon alueella pohjavesi on yleensauml hyvaumllaatuista Pohjaveden kemiallisessa laadussa on kui-
tenkin paikallisia ja alueellisia eroja Pohjois-Savossa tyypillisenauml ongelmana on pohjaveden lievauml happa-
muus Luonnollisten tekijoumliden lisaumlksi ihmistoiminta voi vaikuttaa pohjaveden happamuuteen Pohjois-Savossa
suurimman riskin pohjaveden laadulle aiheuttavat liikenne pienteollisuus sekauml maa-aineksen otto ja siihen liittyvauml
toiminta Liikenteen osalta riskin pohjaveden laadulle aiheuttaa erityisesti teiden suolauksesta johtuvat klori-
dipaumlaumlstoumlt
Pohjois-Savossa on luokitettu 170 pohjavesialuetta (luokat I ja II) joista 99 aluetta on vedenhankintakaumlytoumlssauml
Pohjois-Savon pohjavesivarat ovat jakautuneet epaumltasaisesti alueen harvoille harjumuodostumille Pohjois-Sa-
von pohjavesialueiden maumlaumlraumlllinen tila on arvioitu hyvaumlksi eli keskimaumlaumlraumlinen vuotuinen vedenotto ei ylitauml muo-
dostuvan uuden pohjaveden maumlaumlraumlauml eikauml pohjavedenpinnan korkeus ihmistoiminnan vaikutuksesta pysyvaumlsti
laske Vuoden 2013 arvion perusteella ihmistoiminta uhkaa vakavasti pohjaveden tilaa yhdeksaumlllauml vedenhankin-
takaumlytoumlssauml olevalla pohjavesialueella Naumliden riskialueiden maumlaumlrauml on kasvanut edellisestauml arviosta seitsemaumlllauml
Paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti pohjaveden tila on vaarantunut taajama-asutuksen kattamilla pohjavesialueilla joille on sijoittu-
nut huomattavasti erilaisia ihmistoimintoja Eniten pohjavedelle riskejauml aiheuttavia toimintoja sijoittuu Iisalmen
Lapinlahden Siilinjaumlrven ja Suonenjoen keskustaajamien laumlheisyydessauml sijaitseville pohjavesialueille Suurin osa
pilaantumisriskissauml olevista pohjavesialueista on erittaumlin taumlrkeitauml yhdyskuntien vedenhankinnassa
Kaikki Pohjois-Savon kuntien keskustaajamat kaumlyttaumlvaumlt pohja- tai tekopohjavettauml Keskitetyn vesihuollon piirissauml
on 94 ja jaumltevesihuollon piirissauml 80 asukkaista Pohjois-Savossa asuu yleisen viemaumlriverkoston ulkopuolella
noin 50 000 asukasta Loma-asukkaiden maumlaumlrauml on suurin piirtein yhtauml suuri Taumlrkeimmaumlt kehittaumlmistarpeet liitty-
vaumlt vesihuollon varmentamiseen sekauml jaumltevesihuollon jaumlrjestaumlmiseen harvaan asutuilla alueilla Haja-asutusalu-
een kiinteistoumljen on taumlytettaumlvauml jaumltevesien puhdistustehosta asetetut vaatimukset 112014 mennessauml Haja-asu-
tusalueen jaumltevedet ovat maatalouden jaumllkeen suurin vesistoumljen fosforikuormittaja Jaumltevedet voivat pilata myoumls
pohjavesiauml
Harjut ja kalliot ovat olennainen osa pohjoissavolaista maisemaa Harjut ovat perinteisesti toimineet liiken-
nevaumlylinauml ja useimmat Pohjois-Savon taajamat sijaitsevat harjualueilla Monet maakunnan harju- ja kallioalueista
ovat merkittaumlviauml luonnon- ja maisemansuojelun kannalta Pohjois-Savon harjujaksot ovat taumlrkeitauml myoumls yhdys-
kuntien vedenhankinnalle
14
Hiekka- ja soravaroja on Pohjois-Savossa noin 1 700 milj m3 joista mahdollisesti kaumlytettaumlvissauml on noin 15 eli
260 milj m3 Karkean kiviaineksen vaumlhaumlistauml osuutta on enenevaumlssauml maumlaumlrin korvattu kalliokiviaineksella ja myoumls
murskauskelpoisella moreeniaineksella Ottotoiminta tulee tulevaisuudessa kohdistumaan yhauml enemmaumln kallio-
peraumln kiviaineksiin Maakuntakaavoissa on otettu huomioon harju- kallio- ja moreenimuodostumien suojelu ja
hyoumldyntaumlminen osoittamalla valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittaumlvaumlt maa-aineslailla suojeltavat alueet
ja vastaavasti alueet jotka ovat hyoumldynnettaumlvissauml
Pohjois-Savossa on yli 20 han soita 167 000 ha Tuotantokunnossa olevia turvetuotantoalueita oli v 2012
Pohjois-Savossa 80 kpl yhteensauml 4500 ha Tuotantoalueita on erityisesti Iisalmen reitin ja Rautalammin reitin
pohjoisosissa Maakuntakaavalla pyritaumlaumln ohjaamaan turvetuotanto luonnontilansa menettaumlneille kauttaaltaan
ojitetuille soille
Pohjois-Savon yhdyskuntajaumltteet kaumlsitellaumlaumln kolmessa kunnallisten jaumltehuoltoyhtioumliden jaumltekeskuksessa
Kuopiossa Iisalmessa ja Leppaumlvirralla Teollisuuslaitoksilla kuten kaivosteollisuudella ja yrityksillauml on lisaumlksi
omia jaumltteenkaumlsittelypaikkoja Biohajoavien jaumltteiden sijoittamista kaatopaikoille tullaan rajoittamaan vn 2016
alusta Itauml-Suomen tarpeisiin suunnitellun jaumltteenpolttolaitoksen ympaumlristoumllupahakemus on vireillauml Laitos sijoit-
tuu Leppaumlvirran Riikinnevalle Valtakunnallisena tavoitteena on ettauml vuonna 2016 kaatopaikoille paumlaumltyisi loppu-
sijoitettavaksi yhdyskuntajaumltteestauml enintaumlaumln 20
Pohjois-Savon maakuntakaavoissa on esitetty luonnonsuojelualueita n 67 000 ha vesialueet mukaan lu-
kien Suojelumerkinnaumlt koostuvat Natura 2000 ndashohjelman ja valtakunnallisten suojeluohjelmien sekauml maakunnal-
lisesti merkittaumlvistauml alueista Suojelualueverkosto taumlydentyy erityisesti Metso-ohjelmalla Soidensuojelun taumlyden-
nysohjelman laadinta on aloitettu v 2013 Suurin osa maakunnan uhanalaisista kasvilajeista esiintyy perinneym-
paumlristoumlissauml lehdoissa ja soilla
Pohjois-Savon ilmanlaatu on paumlaumlasiassa hyvauml Kuopion ja Siilinjaumlrven ilmanlaatuun vaikuttivat eniten tieliiken-
teen paumlaumlstoumlt Teollisuuden paumlaumlstoumlistauml aiheutui paikallisia hajuhaittoja Hengitettaumlvien hiukkasten (PM10) kohon-
neet pitoisuudet ovat pahin paikallinen ilmanlaatukysymys taajamissa Hiekoitushiekan poumllyaumlminen on ongelma
Kuopiossa Suurimmat hiukkaspitoisuudet taajamissa johtuvat liikenteestauml
Hapanta laskeumaa merkittaumlvaumlmpi ongelma Pohjois-Savossa on maaperaumln pilaantuminen paikallisesti
Pohjois-Savossa on noin 70 sellaista maa-aluetta joilla katsotaan olevan erityistauml kunnostustarvetta pilaantunei-
suutensa ja sijaintinsa vuoksi
Pohjois-Savossa oli v 2012 134 000 asuntoa ja 31 000 vapaa-ajan asuntoa Tyoumlpaikka- ja asuntorakenta-
minen edistyy erityisesti valtatien 5 ja Savon radan varressa (kts kuva Maankaumlyttouml) Kuopio on maakunnan
vahvin tyoumlpaikkakeskittymauml Tyoumlssauml kaumlydaumlaumln ympaumlryskunnista myoumls Varkaudessa Iisalmessa Vieremaumlllauml ja
Keiteleellauml ja Leppaumlvirralla Kuntien kaavallinen valmius rakentamisen ohjaukseen on hyvauml Merkittaumlvimmaumlt ve-
sistoumlalueet on yleiskaavoitettu
Pohjois-Savon kulttuuriympaumlristoumlauml inventointiin Kuopion seudun ja Pohjois-Savon maakuntakaavoja laa-
dittaessa Tyoumln tuloksena maakuntakaavoissa on esitetty n 600 kulttuuriympaumlristouml- ja rakennussuojelualuetta
ja -kohdetta joista 70 on valtakunnallisesti merkittaumlviauml
15
32 Energia ja kasvihuonepaumlaumlstoumlt
Energian kaumlyttouml
Pohjois-Savossa kaumlytettiin primaumlaumlrienergiaa vuonna 2010 yhteensauml 16 179 GWh Uusiutuvan energian osuus
primaumlaumlrienergiasta on Pohjois-Savossa 38 Itauml-Suomessa oli 57 ja koko maassa 27 Muuhun Itauml-Suo-
meen verrattuna Pohjois-Savon energiaomavaraisuus oli v 2010 pienempi (50 Itauml-Suomi 61 ) ja turpeen
merkitys suurempi (13 Itauml-Suomi 7 )
Pohjois-Savon primaumlaumlrienergian kulutus v 2010 (GWh)
Uusiutuva saumlhkouml 1 542
Puuenergia 3 985
Laumlmpoumlpumput 358
Muut uusiutuvat 250
Laumlmmitysoumlljy 1 135
Turve 2 171
Liikenne 2 183
Moottorioumlljy 562
Muut ei uusiutuvat 157
Uusiutumaton saumlhkouml 3 837
Yhteensauml 16 179
Uusiutuvan energian osuus 379
) Sisaumlltaumlauml myoumls liikenteen polttoaineen bio-osuuden v 2010 ) Sisaumlltaumlauml vain liikenteen polttoaineen fossiilisen
osuuden v2010 ) Tuontisaumlhkoumln mukana tullut uusiutumaton osuus
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
Primaumlaumlrienergian kulutusjakauma Pohjois-Savossa 2010
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
16
Pohjois-Savon teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa polttoaineteholtaan kaumlytetyin polttoaine v 2010 oli turve
(37 ) Myoumls puuta (27 ) mustalipeaumlauml (22 ) ja raskasta polttooumlljyauml (10 ) kaumlytettiin merkittaumlvaumlsti Yhteensauml
polttoaineita kaumlytettiin 5966 GWha vastaava maumlaumlrauml
Pohjois-Savon teollisuuden- ja energiantuotannon polttoaineiden kaumlyttouml (GWh) vuonna 2010
(laumlhde Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt ja -nielut
Pohjois-Savon kulutusperaumliset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat v 2010 yhteensauml 3148 kt CO2-ekv Asukasta koh-
den paumlaumlstouml oli 127 t CO2-ekv Vuonna 2010 asukasmaumlaumlrauml oli 247 943 henkiloumlauml
Pohjois-Savon maakunnan kasvihuonepaumlaumlstoumltasetta ei ole aiemmin laskettu joten vertailupohjaa aiempiin
vuosiin ei ole saatavissa Koko Suomen vuoden 2010 paumlaumlstoumlistauml Pohjois-Savon osuus oli 4 Suurimmat
kunnittaiset kokonaispaumlaumlstoumlt Pohjois-Savossa olivat Kuopion Varkauden ja Siilinjaumlrven kunnissa Asukaslukuun
suhteutettuna suurimmat paumlaumlstoumlt olivat Lapinlahden Vieremaumln ja Varkauden kunnissa
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljakauma v 2010 (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-
Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
17
Suomen Pohjois-Savon ja Etelauml-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt sektoreittain v 2010
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Maankaumlytoumln kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen ja -nielujen taselaskennassa vuodelle 2010 selvitettiin puuston metsauml-
maan maaperaumln viljelysmaiden ja turvetuotantoalueiden paumlaumlstoumlt ja nielut vuosina 2008-2010 Vesistoumljen ja luon-
nontilaisten soiden paumlaumlstoumljauml ja nieluja ei selvitetty koska kasvihuonekaasulaskennoissa tarkastellaan vain ihmis-
ten toiminnasta aiheutuvat vaikutukset paumlaumlstoumlihin ja nieluihin Molemmissa maakunnissa maankaumlyttoumlsektori on
kasvihuonekaasujen nettonielu Vuonna 2010 Pohjois-Savon maankaumlyttoumlsektorin nettonieluvaikutus oli 26 Mt
CO2-ekv
Puuston kasvu on ylittaumlnyt hakkuista ja muusta poistumasta aiheutuvan puuston vaumlhenemaumln joten puuston ko-
konaismaumlaumlrauml metsissauml on kasvanut vuosittain Koska puusto sitoo hiilidioksidia merkitsee suurempi puuston
maumlaumlrauml lisaumlaumlntynyttauml hiilidioksidin sitoutumista ilmasta puihin Vuosittainen hiilidioksidin poistuma lasketaan puus-
ton kasvun ja poistuman erotuksena Metsien vuotuinen poistuma on vaihdellut vuosien 2008 2009 ja 2010 vaumllillauml
johtuen laumlhinnauml hakkuumaumlaumlrien muutoksista Suurimmillaan metsien nieluvaikutus oli vuonna 2009 noin 4 Mt
CO2-ekv sekauml Etelauml- ettauml Pohjois-Savossa Vuonna 2010 nieluvaikutus oli Pohjois-Savossa 28 Mt CO2-ekv
Puuston lisaumlksi maankaumlyttoumlsektorin kasvihuonekaasutaseeseen vaikuttavat metsien maaperauml viljelysmaa ja tur-
vetuotantoalueet Kangasmaat metsauml- ja maatalousmailla sitovat hiiltauml Sen sijaan orgaaninen metsauml- ja maata-
lousmaa sekauml turvetuotantoalueet ja metsien kasvatuslannoitus vapauttavat kasvihuonekaasuja
18
Etelauml- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina 2008-2010 sekauml maatalousmaan ja turvetuotannon paumlaumls-
toumlt vuonna 2010 (kt CO2) (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuone-
kaasutaseet 2010)
Pohjois-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat yhteensauml 3148 kt CO2-ekv v 2010 ja maan-
kaumlyttoumlsektorin nettonielu 2600 kt CO2-ekv Yhteen laskettuna paumlaumlstoumlt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin
nieluvaikutukset v 2010
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumltase vuonna 2010 (kt CO2-ekv)
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 verkko-osoitteessa httpwwwympa-
ristofidownloadaspcontentid=139215amplan=fi
19
4 Maakuntaohjelman kannalta merkityksel-liset ympaumlristoumltavoitteet
41 Valtakunnalliset ympaumlristouml- ja ilmastotavoitteet
Valtakunnalliset aluekehittaumlmistavoitteet 2011 ndash 2015
Valtioneuvosto paumlaumltti 15122011 hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittaumlmistavoitteista Paumlaumltoumlk-
sellauml tarkennetaan alueiden kehittaumlmislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittaumlmistoimenpiteiden painopis-
teet Alueiden kehittaumlmistavoitteet kiteytetaumlaumln taumlssauml paumlaumltoumlksessauml kolmeen yleiseen linjaukseen 1) Vahvistetaan
alueiden kilpailukykyauml ja elinvoimaisuutta 2) Edistetaumlaumln vaumlestoumln hyvinvointia ja 3) Turvataan hyvauml elinympaumlristouml
ja kestaumlvauml aluerakenne
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet
Valtakunnallisilla alueidenkaumlyttoumltavoitteilla (VNp 132009) pyritaumlaumln toimivaan ja kestaumlvaumlaumln aluerakenteeseen Ta-
voitteiden toteutumista tulee edistaumlauml valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa ja kuntien
kaavoituksessa Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin 1) Toimiva
aluerakenne 2) Eheytyvauml yhdyskuntarakenne ja elinympaumlristoumln laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintouml virkistys-
kaumlyttouml ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6)
Luonto- ja kulttuuriympaumlristoumlinauml erityiset aluekokonaisuudet
Energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050
Valtioneuvosto asetti 2762013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen
2050 Komitean toimikausi on 2862013 ndash 3052014 Energia- ja ilmastokomitean tehtaumlvaumlnauml on valmistella ener-
gia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Siinauml arvioidaan keinot ja kustannukset vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan raken-
tamiseksi ja kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseksi 80ndash95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050
mennessauml
Paumlaumlministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitkaumln aikavaumllin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta
johon paumlaumlstaumlaumln noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa vuoteen 2050 kasvihuonekaasupaumlaumls-
toumljen vaumlhentaumlmiseksi kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen kaumly-
toumln tehostamiseksi
Komitean tulee arvioida erityisesti Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa eurooppalaiseen energia- ja ilmasto-
politiikkaan sekauml laajempaan kansainvaumlliseen kehitykseen Samaten tulee arvioida eri toimien vaikutuksia yhteis-
kunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin Komitea toimittaa esityksensauml hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan mi-
nisterityoumlryhmaumln kaumlsiteltaumlvaumlksi viimeistaumlaumln kevaumlaumlllauml 2014
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategia (2008 paumlivitetty 2013)
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetaumlaumln EU n ilmasto- ja energiapaketin edellyttaumlmaumlt toimenpi-
teet Suomessa mm kasvihuonekaasujen vaumlhennystavoitteiden energian hankinnan uusiutuvan energian ja
energiatehokkuuden osalta Tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysaumlyttaumlminen ja kaumlaumlntaumlminen las-
kuun vuoteen 2020 mennessauml Samalla ajanjaksolla uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 iin energian
20
loppukaumlytoumlstauml Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmistavoitteeksi ei-paumlaumlstoumlkauppasektorilla on asetettu 16
vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessauml
Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttaumlauml energiankaumlytoumln tehostamista erityisesti asumisessa rakenta-
misessa ja liikenteessauml Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperaumlisen energian jaumltepolttoaineiden
laumlmpoumlpumppujen biokaasun ja tuulienergian kaumlyttoumlauml on lisaumlttaumlvauml voimakkaasti Kuten EUn strategia myoumls Suo-
men strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympaumlristoumlllisen kestaumlvyyden toimitusvarmuuden ja kilpailuky-
vyn
Energia- ja ilmastostrategian paumlivitystyouml aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011 Paumlivityk-
sellauml varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekauml val-
mistetaan tietauml kohti pitkaumln aikavaumllin tavoitteita Uuteen strategiaan on myoumls yhdistetty mineraalioumlljyn kaumlytoumln vauml-
hentaumlmisohjelma
Kansallinen luonnonvarastrategia (2009)
Luonnonvarastrategian tavoitteet ovat 1) Suomessa on menestyvauml korkean arvonlisaumln biotalous 2) Suomi hyouml-
dyntaumlauml ja kierraumlttaumlauml materiaalivirtoja tehokkaasti 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisaumlarvoa ja paikal-
lista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edellaumlkaumlvijauml luonnonvarakysymyksissauml
Valtakunnallinen jaumltesuunnitelma (2008)
Suunnitelma sisaumlltaumlauml Suomen jaumltehuollon paumlaumlmaumlaumlraumlt ja tavoitteet vuoteen 2016 sekauml keskeiset toimet niiden
saavuttamiseksi Jaumltesuunnitelman tavoitteet ovat
jaumltteen syntymistauml ehkaumlistaumlaumln
jaumltteiden materiaalikierraumltystauml ja biologista hyoumldyntaumlmistauml lisaumltaumlaumln
kierraumltykseen soveltumattoman jaumltteen polttoa lisaumltaumlaumln
turvataan jaumltteiden haitaton kaumlsittely ja loppusijoitus
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls energiatehokkuudesta (2010)
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksessauml energiatehokkuustoimenpiteistauml esitetaumlaumln toimenpideohjelma jonka avulla
toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kaumlaumlntaumlmisestauml laskuun
ERA17 -toimintaohjelma (2010)
ERA17 on toimintaohjelma jonka tarkoituksena on rakennetun ympaumlristoumln energiatehokkuuden parantaminen
sen aiheuttamien paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlminen ja uusiutuvan energian kaumlytoumln edistaumlminen Ohjelman tavoitteena on
tehdauml Suomesta energiaviisauden edellaumlkaumlvijauml vuoteen 2017 mennessauml ja tehdauml Suomen rakennetusta ympauml-
ristoumlstauml maailman paras vuoteen 2050 mennessauml
Kestaumlvaumln kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012)
Kulutuksen ja tuotannon ohjelman paumlivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmis-
tavoitteet ovat niin haastavia ettauml niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisaumlksi myoumls muutosta yksi-
tyisessauml ja julkisessa kulutuksessa Siitauml huolimatta ettauml yksittaumlisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja mate-
riaalitehokkuus on viime vuosina parantunut kulutuksen maumlaumlraumln kasvu on syoumlnyt naumlin saavutetut ympaumlristouml-
hyoumldyt Vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiauml ehdotuksia
21
Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua
Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-
taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman
mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on
1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella
pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila
vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-
kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-
nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-
tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-
meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka
ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle
Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015
Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-
loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen
maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu
42 Maakunnalliset tavoitteet
Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-
raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia
- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-
raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015
httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015
- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015
httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf
- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-
men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359
- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-
loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )
- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-
tId=sk33911104629743ampcmd=download) )
- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-
quence=2)
- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )
- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-
von_matkailustrategia2015pdf )
- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)
- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
12
Kokonaisarvio pintavesien tilasta ja ulkoisen fosforikuormituksen vaumlhennystavoitteet Pohjois-Savossa
(laumlhde Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma 23112009)
13
(laumlhde Pohjois-Savo ELY-keskus)
Pohjois-Savon alueella pohjavesi on yleensauml hyvaumllaatuista Pohjaveden kemiallisessa laadussa on kui-
tenkin paikallisia ja alueellisia eroja Pohjois-Savossa tyypillisenauml ongelmana on pohjaveden lievauml happa-
muus Luonnollisten tekijoumliden lisaumlksi ihmistoiminta voi vaikuttaa pohjaveden happamuuteen Pohjois-Savossa
suurimman riskin pohjaveden laadulle aiheuttavat liikenne pienteollisuus sekauml maa-aineksen otto ja siihen liittyvauml
toiminta Liikenteen osalta riskin pohjaveden laadulle aiheuttaa erityisesti teiden suolauksesta johtuvat klori-
dipaumlaumlstoumlt
Pohjois-Savossa on luokitettu 170 pohjavesialuetta (luokat I ja II) joista 99 aluetta on vedenhankintakaumlytoumlssauml
Pohjois-Savon pohjavesivarat ovat jakautuneet epaumltasaisesti alueen harvoille harjumuodostumille Pohjois-Sa-
von pohjavesialueiden maumlaumlraumlllinen tila on arvioitu hyvaumlksi eli keskimaumlaumlraumlinen vuotuinen vedenotto ei ylitauml muo-
dostuvan uuden pohjaveden maumlaumlraumlauml eikauml pohjavedenpinnan korkeus ihmistoiminnan vaikutuksesta pysyvaumlsti
laske Vuoden 2013 arvion perusteella ihmistoiminta uhkaa vakavasti pohjaveden tilaa yhdeksaumlllauml vedenhankin-
takaumlytoumlssauml olevalla pohjavesialueella Naumliden riskialueiden maumlaumlrauml on kasvanut edellisestauml arviosta seitsemaumlllauml
Paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti pohjaveden tila on vaarantunut taajama-asutuksen kattamilla pohjavesialueilla joille on sijoittu-
nut huomattavasti erilaisia ihmistoimintoja Eniten pohjavedelle riskejauml aiheuttavia toimintoja sijoittuu Iisalmen
Lapinlahden Siilinjaumlrven ja Suonenjoen keskustaajamien laumlheisyydessauml sijaitseville pohjavesialueille Suurin osa
pilaantumisriskissauml olevista pohjavesialueista on erittaumlin taumlrkeitauml yhdyskuntien vedenhankinnassa
Kaikki Pohjois-Savon kuntien keskustaajamat kaumlyttaumlvaumlt pohja- tai tekopohjavettauml Keskitetyn vesihuollon piirissauml
on 94 ja jaumltevesihuollon piirissauml 80 asukkaista Pohjois-Savossa asuu yleisen viemaumlriverkoston ulkopuolella
noin 50 000 asukasta Loma-asukkaiden maumlaumlrauml on suurin piirtein yhtauml suuri Taumlrkeimmaumlt kehittaumlmistarpeet liitty-
vaumlt vesihuollon varmentamiseen sekauml jaumltevesihuollon jaumlrjestaumlmiseen harvaan asutuilla alueilla Haja-asutusalu-
een kiinteistoumljen on taumlytettaumlvauml jaumltevesien puhdistustehosta asetetut vaatimukset 112014 mennessauml Haja-asu-
tusalueen jaumltevedet ovat maatalouden jaumllkeen suurin vesistoumljen fosforikuormittaja Jaumltevedet voivat pilata myoumls
pohjavesiauml
Harjut ja kalliot ovat olennainen osa pohjoissavolaista maisemaa Harjut ovat perinteisesti toimineet liiken-
nevaumlylinauml ja useimmat Pohjois-Savon taajamat sijaitsevat harjualueilla Monet maakunnan harju- ja kallioalueista
ovat merkittaumlviauml luonnon- ja maisemansuojelun kannalta Pohjois-Savon harjujaksot ovat taumlrkeitauml myoumls yhdys-
kuntien vedenhankinnalle
14
Hiekka- ja soravaroja on Pohjois-Savossa noin 1 700 milj m3 joista mahdollisesti kaumlytettaumlvissauml on noin 15 eli
260 milj m3 Karkean kiviaineksen vaumlhaumlistauml osuutta on enenevaumlssauml maumlaumlrin korvattu kalliokiviaineksella ja myoumls
murskauskelpoisella moreeniaineksella Ottotoiminta tulee tulevaisuudessa kohdistumaan yhauml enemmaumln kallio-
peraumln kiviaineksiin Maakuntakaavoissa on otettu huomioon harju- kallio- ja moreenimuodostumien suojelu ja
hyoumldyntaumlminen osoittamalla valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittaumlvaumlt maa-aineslailla suojeltavat alueet
ja vastaavasti alueet jotka ovat hyoumldynnettaumlvissauml
Pohjois-Savossa on yli 20 han soita 167 000 ha Tuotantokunnossa olevia turvetuotantoalueita oli v 2012
Pohjois-Savossa 80 kpl yhteensauml 4500 ha Tuotantoalueita on erityisesti Iisalmen reitin ja Rautalammin reitin
pohjoisosissa Maakuntakaavalla pyritaumlaumln ohjaamaan turvetuotanto luonnontilansa menettaumlneille kauttaaltaan
ojitetuille soille
Pohjois-Savon yhdyskuntajaumltteet kaumlsitellaumlaumln kolmessa kunnallisten jaumltehuoltoyhtioumliden jaumltekeskuksessa
Kuopiossa Iisalmessa ja Leppaumlvirralla Teollisuuslaitoksilla kuten kaivosteollisuudella ja yrityksillauml on lisaumlksi
omia jaumltteenkaumlsittelypaikkoja Biohajoavien jaumltteiden sijoittamista kaatopaikoille tullaan rajoittamaan vn 2016
alusta Itauml-Suomen tarpeisiin suunnitellun jaumltteenpolttolaitoksen ympaumlristoumllupahakemus on vireillauml Laitos sijoit-
tuu Leppaumlvirran Riikinnevalle Valtakunnallisena tavoitteena on ettauml vuonna 2016 kaatopaikoille paumlaumltyisi loppu-
sijoitettavaksi yhdyskuntajaumltteestauml enintaumlaumln 20
Pohjois-Savon maakuntakaavoissa on esitetty luonnonsuojelualueita n 67 000 ha vesialueet mukaan lu-
kien Suojelumerkinnaumlt koostuvat Natura 2000 ndashohjelman ja valtakunnallisten suojeluohjelmien sekauml maakunnal-
lisesti merkittaumlvistauml alueista Suojelualueverkosto taumlydentyy erityisesti Metso-ohjelmalla Soidensuojelun taumlyden-
nysohjelman laadinta on aloitettu v 2013 Suurin osa maakunnan uhanalaisista kasvilajeista esiintyy perinneym-
paumlristoumlissauml lehdoissa ja soilla
Pohjois-Savon ilmanlaatu on paumlaumlasiassa hyvauml Kuopion ja Siilinjaumlrven ilmanlaatuun vaikuttivat eniten tieliiken-
teen paumlaumlstoumlt Teollisuuden paumlaumlstoumlistauml aiheutui paikallisia hajuhaittoja Hengitettaumlvien hiukkasten (PM10) kohon-
neet pitoisuudet ovat pahin paikallinen ilmanlaatukysymys taajamissa Hiekoitushiekan poumllyaumlminen on ongelma
Kuopiossa Suurimmat hiukkaspitoisuudet taajamissa johtuvat liikenteestauml
Hapanta laskeumaa merkittaumlvaumlmpi ongelma Pohjois-Savossa on maaperaumln pilaantuminen paikallisesti
Pohjois-Savossa on noin 70 sellaista maa-aluetta joilla katsotaan olevan erityistauml kunnostustarvetta pilaantunei-
suutensa ja sijaintinsa vuoksi
Pohjois-Savossa oli v 2012 134 000 asuntoa ja 31 000 vapaa-ajan asuntoa Tyoumlpaikka- ja asuntorakenta-
minen edistyy erityisesti valtatien 5 ja Savon radan varressa (kts kuva Maankaumlyttouml) Kuopio on maakunnan
vahvin tyoumlpaikkakeskittymauml Tyoumlssauml kaumlydaumlaumln ympaumlryskunnista myoumls Varkaudessa Iisalmessa Vieremaumlllauml ja
Keiteleellauml ja Leppaumlvirralla Kuntien kaavallinen valmius rakentamisen ohjaukseen on hyvauml Merkittaumlvimmaumlt ve-
sistoumlalueet on yleiskaavoitettu
Pohjois-Savon kulttuuriympaumlristoumlauml inventointiin Kuopion seudun ja Pohjois-Savon maakuntakaavoja laa-
dittaessa Tyoumln tuloksena maakuntakaavoissa on esitetty n 600 kulttuuriympaumlristouml- ja rakennussuojelualuetta
ja -kohdetta joista 70 on valtakunnallisesti merkittaumlviauml
15
32 Energia ja kasvihuonepaumlaumlstoumlt
Energian kaumlyttouml
Pohjois-Savossa kaumlytettiin primaumlaumlrienergiaa vuonna 2010 yhteensauml 16 179 GWh Uusiutuvan energian osuus
primaumlaumlrienergiasta on Pohjois-Savossa 38 Itauml-Suomessa oli 57 ja koko maassa 27 Muuhun Itauml-Suo-
meen verrattuna Pohjois-Savon energiaomavaraisuus oli v 2010 pienempi (50 Itauml-Suomi 61 ) ja turpeen
merkitys suurempi (13 Itauml-Suomi 7 )
Pohjois-Savon primaumlaumlrienergian kulutus v 2010 (GWh)
Uusiutuva saumlhkouml 1 542
Puuenergia 3 985
Laumlmpoumlpumput 358
Muut uusiutuvat 250
Laumlmmitysoumlljy 1 135
Turve 2 171
Liikenne 2 183
Moottorioumlljy 562
Muut ei uusiutuvat 157
Uusiutumaton saumlhkouml 3 837
Yhteensauml 16 179
Uusiutuvan energian osuus 379
) Sisaumlltaumlauml myoumls liikenteen polttoaineen bio-osuuden v 2010 ) Sisaumlltaumlauml vain liikenteen polttoaineen fossiilisen
osuuden v2010 ) Tuontisaumlhkoumln mukana tullut uusiutumaton osuus
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
Primaumlaumlrienergian kulutusjakauma Pohjois-Savossa 2010
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
16
Pohjois-Savon teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa polttoaineteholtaan kaumlytetyin polttoaine v 2010 oli turve
(37 ) Myoumls puuta (27 ) mustalipeaumlauml (22 ) ja raskasta polttooumlljyauml (10 ) kaumlytettiin merkittaumlvaumlsti Yhteensauml
polttoaineita kaumlytettiin 5966 GWha vastaava maumlaumlrauml
Pohjois-Savon teollisuuden- ja energiantuotannon polttoaineiden kaumlyttouml (GWh) vuonna 2010
(laumlhde Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt ja -nielut
Pohjois-Savon kulutusperaumliset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat v 2010 yhteensauml 3148 kt CO2-ekv Asukasta koh-
den paumlaumlstouml oli 127 t CO2-ekv Vuonna 2010 asukasmaumlaumlrauml oli 247 943 henkiloumlauml
Pohjois-Savon maakunnan kasvihuonepaumlaumlstoumltasetta ei ole aiemmin laskettu joten vertailupohjaa aiempiin
vuosiin ei ole saatavissa Koko Suomen vuoden 2010 paumlaumlstoumlistauml Pohjois-Savon osuus oli 4 Suurimmat
kunnittaiset kokonaispaumlaumlstoumlt Pohjois-Savossa olivat Kuopion Varkauden ja Siilinjaumlrven kunnissa Asukaslukuun
suhteutettuna suurimmat paumlaumlstoumlt olivat Lapinlahden Vieremaumln ja Varkauden kunnissa
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljakauma v 2010 (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-
Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
17
Suomen Pohjois-Savon ja Etelauml-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt sektoreittain v 2010
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Maankaumlytoumln kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen ja -nielujen taselaskennassa vuodelle 2010 selvitettiin puuston metsauml-
maan maaperaumln viljelysmaiden ja turvetuotantoalueiden paumlaumlstoumlt ja nielut vuosina 2008-2010 Vesistoumljen ja luon-
nontilaisten soiden paumlaumlstoumljauml ja nieluja ei selvitetty koska kasvihuonekaasulaskennoissa tarkastellaan vain ihmis-
ten toiminnasta aiheutuvat vaikutukset paumlaumlstoumlihin ja nieluihin Molemmissa maakunnissa maankaumlyttoumlsektori on
kasvihuonekaasujen nettonielu Vuonna 2010 Pohjois-Savon maankaumlyttoumlsektorin nettonieluvaikutus oli 26 Mt
CO2-ekv
Puuston kasvu on ylittaumlnyt hakkuista ja muusta poistumasta aiheutuvan puuston vaumlhenemaumln joten puuston ko-
konaismaumlaumlrauml metsissauml on kasvanut vuosittain Koska puusto sitoo hiilidioksidia merkitsee suurempi puuston
maumlaumlrauml lisaumlaumlntynyttauml hiilidioksidin sitoutumista ilmasta puihin Vuosittainen hiilidioksidin poistuma lasketaan puus-
ton kasvun ja poistuman erotuksena Metsien vuotuinen poistuma on vaihdellut vuosien 2008 2009 ja 2010 vaumllillauml
johtuen laumlhinnauml hakkuumaumlaumlrien muutoksista Suurimmillaan metsien nieluvaikutus oli vuonna 2009 noin 4 Mt
CO2-ekv sekauml Etelauml- ettauml Pohjois-Savossa Vuonna 2010 nieluvaikutus oli Pohjois-Savossa 28 Mt CO2-ekv
Puuston lisaumlksi maankaumlyttoumlsektorin kasvihuonekaasutaseeseen vaikuttavat metsien maaperauml viljelysmaa ja tur-
vetuotantoalueet Kangasmaat metsauml- ja maatalousmailla sitovat hiiltauml Sen sijaan orgaaninen metsauml- ja maata-
lousmaa sekauml turvetuotantoalueet ja metsien kasvatuslannoitus vapauttavat kasvihuonekaasuja
18
Etelauml- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina 2008-2010 sekauml maatalousmaan ja turvetuotannon paumlaumls-
toumlt vuonna 2010 (kt CO2) (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuone-
kaasutaseet 2010)
Pohjois-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat yhteensauml 3148 kt CO2-ekv v 2010 ja maan-
kaumlyttoumlsektorin nettonielu 2600 kt CO2-ekv Yhteen laskettuna paumlaumlstoumlt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin
nieluvaikutukset v 2010
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumltase vuonna 2010 (kt CO2-ekv)
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 verkko-osoitteessa httpwwwympa-
ristofidownloadaspcontentid=139215amplan=fi
19
4 Maakuntaohjelman kannalta merkityksel-liset ympaumlristoumltavoitteet
41 Valtakunnalliset ympaumlristouml- ja ilmastotavoitteet
Valtakunnalliset aluekehittaumlmistavoitteet 2011 ndash 2015
Valtioneuvosto paumlaumltti 15122011 hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittaumlmistavoitteista Paumlaumltoumlk-
sellauml tarkennetaan alueiden kehittaumlmislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittaumlmistoimenpiteiden painopis-
teet Alueiden kehittaumlmistavoitteet kiteytetaumlaumln taumlssauml paumlaumltoumlksessauml kolmeen yleiseen linjaukseen 1) Vahvistetaan
alueiden kilpailukykyauml ja elinvoimaisuutta 2) Edistetaumlaumln vaumlestoumln hyvinvointia ja 3) Turvataan hyvauml elinympaumlristouml
ja kestaumlvauml aluerakenne
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet
Valtakunnallisilla alueidenkaumlyttoumltavoitteilla (VNp 132009) pyritaumlaumln toimivaan ja kestaumlvaumlaumln aluerakenteeseen Ta-
voitteiden toteutumista tulee edistaumlauml valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa ja kuntien
kaavoituksessa Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin 1) Toimiva
aluerakenne 2) Eheytyvauml yhdyskuntarakenne ja elinympaumlristoumln laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintouml virkistys-
kaumlyttouml ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6)
Luonto- ja kulttuuriympaumlristoumlinauml erityiset aluekokonaisuudet
Energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050
Valtioneuvosto asetti 2762013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen
2050 Komitean toimikausi on 2862013 ndash 3052014 Energia- ja ilmastokomitean tehtaumlvaumlnauml on valmistella ener-
gia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Siinauml arvioidaan keinot ja kustannukset vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan raken-
tamiseksi ja kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseksi 80ndash95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050
mennessauml
Paumlaumlministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitkaumln aikavaumllin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta
johon paumlaumlstaumlaumln noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa vuoteen 2050 kasvihuonekaasupaumlaumls-
toumljen vaumlhentaumlmiseksi kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen kaumly-
toumln tehostamiseksi
Komitean tulee arvioida erityisesti Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa eurooppalaiseen energia- ja ilmasto-
politiikkaan sekauml laajempaan kansainvaumlliseen kehitykseen Samaten tulee arvioida eri toimien vaikutuksia yhteis-
kunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin Komitea toimittaa esityksensauml hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan mi-
nisterityoumlryhmaumln kaumlsiteltaumlvaumlksi viimeistaumlaumln kevaumlaumlllauml 2014
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategia (2008 paumlivitetty 2013)
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetaumlaumln EU n ilmasto- ja energiapaketin edellyttaumlmaumlt toimenpi-
teet Suomessa mm kasvihuonekaasujen vaumlhennystavoitteiden energian hankinnan uusiutuvan energian ja
energiatehokkuuden osalta Tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysaumlyttaumlminen ja kaumlaumlntaumlminen las-
kuun vuoteen 2020 mennessauml Samalla ajanjaksolla uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 iin energian
20
loppukaumlytoumlstauml Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmistavoitteeksi ei-paumlaumlstoumlkauppasektorilla on asetettu 16
vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessauml
Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttaumlauml energiankaumlytoumln tehostamista erityisesti asumisessa rakenta-
misessa ja liikenteessauml Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperaumlisen energian jaumltepolttoaineiden
laumlmpoumlpumppujen biokaasun ja tuulienergian kaumlyttoumlauml on lisaumlttaumlvauml voimakkaasti Kuten EUn strategia myoumls Suo-
men strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympaumlristoumlllisen kestaumlvyyden toimitusvarmuuden ja kilpailuky-
vyn
Energia- ja ilmastostrategian paumlivitystyouml aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011 Paumlivityk-
sellauml varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekauml val-
mistetaan tietauml kohti pitkaumln aikavaumllin tavoitteita Uuteen strategiaan on myoumls yhdistetty mineraalioumlljyn kaumlytoumln vauml-
hentaumlmisohjelma
Kansallinen luonnonvarastrategia (2009)
Luonnonvarastrategian tavoitteet ovat 1) Suomessa on menestyvauml korkean arvonlisaumln biotalous 2) Suomi hyouml-
dyntaumlauml ja kierraumlttaumlauml materiaalivirtoja tehokkaasti 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisaumlarvoa ja paikal-
lista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edellaumlkaumlvijauml luonnonvarakysymyksissauml
Valtakunnallinen jaumltesuunnitelma (2008)
Suunnitelma sisaumlltaumlauml Suomen jaumltehuollon paumlaumlmaumlaumlraumlt ja tavoitteet vuoteen 2016 sekauml keskeiset toimet niiden
saavuttamiseksi Jaumltesuunnitelman tavoitteet ovat
jaumltteen syntymistauml ehkaumlistaumlaumln
jaumltteiden materiaalikierraumltystauml ja biologista hyoumldyntaumlmistauml lisaumltaumlaumln
kierraumltykseen soveltumattoman jaumltteen polttoa lisaumltaumlaumln
turvataan jaumltteiden haitaton kaumlsittely ja loppusijoitus
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls energiatehokkuudesta (2010)
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksessauml energiatehokkuustoimenpiteistauml esitetaumlaumln toimenpideohjelma jonka avulla
toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kaumlaumlntaumlmisestauml laskuun
ERA17 -toimintaohjelma (2010)
ERA17 on toimintaohjelma jonka tarkoituksena on rakennetun ympaumlristoumln energiatehokkuuden parantaminen
sen aiheuttamien paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlminen ja uusiutuvan energian kaumlytoumln edistaumlminen Ohjelman tavoitteena on
tehdauml Suomesta energiaviisauden edellaumlkaumlvijauml vuoteen 2017 mennessauml ja tehdauml Suomen rakennetusta ympauml-
ristoumlstauml maailman paras vuoteen 2050 mennessauml
Kestaumlvaumln kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012)
Kulutuksen ja tuotannon ohjelman paumlivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmis-
tavoitteet ovat niin haastavia ettauml niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisaumlksi myoumls muutosta yksi-
tyisessauml ja julkisessa kulutuksessa Siitauml huolimatta ettauml yksittaumlisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja mate-
riaalitehokkuus on viime vuosina parantunut kulutuksen maumlaumlraumln kasvu on syoumlnyt naumlin saavutetut ympaumlristouml-
hyoumldyt Vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiauml ehdotuksia
21
Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua
Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-
taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman
mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on
1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella
pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila
vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-
kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-
nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-
tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-
meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka
ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle
Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015
Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-
loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen
maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu
42 Maakunnalliset tavoitteet
Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-
raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia
- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-
raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015
httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015
- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015
httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf
- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-
men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359
- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-
loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )
- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-
tId=sk33911104629743ampcmd=download) )
- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-
quence=2)
- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )
- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-
von_matkailustrategia2015pdf )
- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)
- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
13
(laumlhde Pohjois-Savo ELY-keskus)
Pohjois-Savon alueella pohjavesi on yleensauml hyvaumllaatuista Pohjaveden kemiallisessa laadussa on kui-
tenkin paikallisia ja alueellisia eroja Pohjois-Savossa tyypillisenauml ongelmana on pohjaveden lievauml happa-
muus Luonnollisten tekijoumliden lisaumlksi ihmistoiminta voi vaikuttaa pohjaveden happamuuteen Pohjois-Savossa
suurimman riskin pohjaveden laadulle aiheuttavat liikenne pienteollisuus sekauml maa-aineksen otto ja siihen liittyvauml
toiminta Liikenteen osalta riskin pohjaveden laadulle aiheuttaa erityisesti teiden suolauksesta johtuvat klori-
dipaumlaumlstoumlt
Pohjois-Savossa on luokitettu 170 pohjavesialuetta (luokat I ja II) joista 99 aluetta on vedenhankintakaumlytoumlssauml
Pohjois-Savon pohjavesivarat ovat jakautuneet epaumltasaisesti alueen harvoille harjumuodostumille Pohjois-Sa-
von pohjavesialueiden maumlaumlraumlllinen tila on arvioitu hyvaumlksi eli keskimaumlaumlraumlinen vuotuinen vedenotto ei ylitauml muo-
dostuvan uuden pohjaveden maumlaumlraumlauml eikauml pohjavedenpinnan korkeus ihmistoiminnan vaikutuksesta pysyvaumlsti
laske Vuoden 2013 arvion perusteella ihmistoiminta uhkaa vakavasti pohjaveden tilaa yhdeksaumlllauml vedenhankin-
takaumlytoumlssauml olevalla pohjavesialueella Naumliden riskialueiden maumlaumlrauml on kasvanut edellisestauml arviosta seitsemaumlllauml
Paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti pohjaveden tila on vaarantunut taajama-asutuksen kattamilla pohjavesialueilla joille on sijoittu-
nut huomattavasti erilaisia ihmistoimintoja Eniten pohjavedelle riskejauml aiheuttavia toimintoja sijoittuu Iisalmen
Lapinlahden Siilinjaumlrven ja Suonenjoen keskustaajamien laumlheisyydessauml sijaitseville pohjavesialueille Suurin osa
pilaantumisriskissauml olevista pohjavesialueista on erittaumlin taumlrkeitauml yhdyskuntien vedenhankinnassa
Kaikki Pohjois-Savon kuntien keskustaajamat kaumlyttaumlvaumlt pohja- tai tekopohjavettauml Keskitetyn vesihuollon piirissauml
on 94 ja jaumltevesihuollon piirissauml 80 asukkaista Pohjois-Savossa asuu yleisen viemaumlriverkoston ulkopuolella
noin 50 000 asukasta Loma-asukkaiden maumlaumlrauml on suurin piirtein yhtauml suuri Taumlrkeimmaumlt kehittaumlmistarpeet liitty-
vaumlt vesihuollon varmentamiseen sekauml jaumltevesihuollon jaumlrjestaumlmiseen harvaan asutuilla alueilla Haja-asutusalu-
een kiinteistoumljen on taumlytettaumlvauml jaumltevesien puhdistustehosta asetetut vaatimukset 112014 mennessauml Haja-asu-
tusalueen jaumltevedet ovat maatalouden jaumllkeen suurin vesistoumljen fosforikuormittaja Jaumltevedet voivat pilata myoumls
pohjavesiauml
Harjut ja kalliot ovat olennainen osa pohjoissavolaista maisemaa Harjut ovat perinteisesti toimineet liiken-
nevaumlylinauml ja useimmat Pohjois-Savon taajamat sijaitsevat harjualueilla Monet maakunnan harju- ja kallioalueista
ovat merkittaumlviauml luonnon- ja maisemansuojelun kannalta Pohjois-Savon harjujaksot ovat taumlrkeitauml myoumls yhdys-
kuntien vedenhankinnalle
14
Hiekka- ja soravaroja on Pohjois-Savossa noin 1 700 milj m3 joista mahdollisesti kaumlytettaumlvissauml on noin 15 eli
260 milj m3 Karkean kiviaineksen vaumlhaumlistauml osuutta on enenevaumlssauml maumlaumlrin korvattu kalliokiviaineksella ja myoumls
murskauskelpoisella moreeniaineksella Ottotoiminta tulee tulevaisuudessa kohdistumaan yhauml enemmaumln kallio-
peraumln kiviaineksiin Maakuntakaavoissa on otettu huomioon harju- kallio- ja moreenimuodostumien suojelu ja
hyoumldyntaumlminen osoittamalla valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittaumlvaumlt maa-aineslailla suojeltavat alueet
ja vastaavasti alueet jotka ovat hyoumldynnettaumlvissauml
Pohjois-Savossa on yli 20 han soita 167 000 ha Tuotantokunnossa olevia turvetuotantoalueita oli v 2012
Pohjois-Savossa 80 kpl yhteensauml 4500 ha Tuotantoalueita on erityisesti Iisalmen reitin ja Rautalammin reitin
pohjoisosissa Maakuntakaavalla pyritaumlaumln ohjaamaan turvetuotanto luonnontilansa menettaumlneille kauttaaltaan
ojitetuille soille
Pohjois-Savon yhdyskuntajaumltteet kaumlsitellaumlaumln kolmessa kunnallisten jaumltehuoltoyhtioumliden jaumltekeskuksessa
Kuopiossa Iisalmessa ja Leppaumlvirralla Teollisuuslaitoksilla kuten kaivosteollisuudella ja yrityksillauml on lisaumlksi
omia jaumltteenkaumlsittelypaikkoja Biohajoavien jaumltteiden sijoittamista kaatopaikoille tullaan rajoittamaan vn 2016
alusta Itauml-Suomen tarpeisiin suunnitellun jaumltteenpolttolaitoksen ympaumlristoumllupahakemus on vireillauml Laitos sijoit-
tuu Leppaumlvirran Riikinnevalle Valtakunnallisena tavoitteena on ettauml vuonna 2016 kaatopaikoille paumlaumltyisi loppu-
sijoitettavaksi yhdyskuntajaumltteestauml enintaumlaumln 20
Pohjois-Savon maakuntakaavoissa on esitetty luonnonsuojelualueita n 67 000 ha vesialueet mukaan lu-
kien Suojelumerkinnaumlt koostuvat Natura 2000 ndashohjelman ja valtakunnallisten suojeluohjelmien sekauml maakunnal-
lisesti merkittaumlvistauml alueista Suojelualueverkosto taumlydentyy erityisesti Metso-ohjelmalla Soidensuojelun taumlyden-
nysohjelman laadinta on aloitettu v 2013 Suurin osa maakunnan uhanalaisista kasvilajeista esiintyy perinneym-
paumlristoumlissauml lehdoissa ja soilla
Pohjois-Savon ilmanlaatu on paumlaumlasiassa hyvauml Kuopion ja Siilinjaumlrven ilmanlaatuun vaikuttivat eniten tieliiken-
teen paumlaumlstoumlt Teollisuuden paumlaumlstoumlistauml aiheutui paikallisia hajuhaittoja Hengitettaumlvien hiukkasten (PM10) kohon-
neet pitoisuudet ovat pahin paikallinen ilmanlaatukysymys taajamissa Hiekoitushiekan poumllyaumlminen on ongelma
Kuopiossa Suurimmat hiukkaspitoisuudet taajamissa johtuvat liikenteestauml
Hapanta laskeumaa merkittaumlvaumlmpi ongelma Pohjois-Savossa on maaperaumln pilaantuminen paikallisesti
Pohjois-Savossa on noin 70 sellaista maa-aluetta joilla katsotaan olevan erityistauml kunnostustarvetta pilaantunei-
suutensa ja sijaintinsa vuoksi
Pohjois-Savossa oli v 2012 134 000 asuntoa ja 31 000 vapaa-ajan asuntoa Tyoumlpaikka- ja asuntorakenta-
minen edistyy erityisesti valtatien 5 ja Savon radan varressa (kts kuva Maankaumlyttouml) Kuopio on maakunnan
vahvin tyoumlpaikkakeskittymauml Tyoumlssauml kaumlydaumlaumln ympaumlryskunnista myoumls Varkaudessa Iisalmessa Vieremaumlllauml ja
Keiteleellauml ja Leppaumlvirralla Kuntien kaavallinen valmius rakentamisen ohjaukseen on hyvauml Merkittaumlvimmaumlt ve-
sistoumlalueet on yleiskaavoitettu
Pohjois-Savon kulttuuriympaumlristoumlauml inventointiin Kuopion seudun ja Pohjois-Savon maakuntakaavoja laa-
dittaessa Tyoumln tuloksena maakuntakaavoissa on esitetty n 600 kulttuuriympaumlristouml- ja rakennussuojelualuetta
ja -kohdetta joista 70 on valtakunnallisesti merkittaumlviauml
15
32 Energia ja kasvihuonepaumlaumlstoumlt
Energian kaumlyttouml
Pohjois-Savossa kaumlytettiin primaumlaumlrienergiaa vuonna 2010 yhteensauml 16 179 GWh Uusiutuvan energian osuus
primaumlaumlrienergiasta on Pohjois-Savossa 38 Itauml-Suomessa oli 57 ja koko maassa 27 Muuhun Itauml-Suo-
meen verrattuna Pohjois-Savon energiaomavaraisuus oli v 2010 pienempi (50 Itauml-Suomi 61 ) ja turpeen
merkitys suurempi (13 Itauml-Suomi 7 )
Pohjois-Savon primaumlaumlrienergian kulutus v 2010 (GWh)
Uusiutuva saumlhkouml 1 542
Puuenergia 3 985
Laumlmpoumlpumput 358
Muut uusiutuvat 250
Laumlmmitysoumlljy 1 135
Turve 2 171
Liikenne 2 183
Moottorioumlljy 562
Muut ei uusiutuvat 157
Uusiutumaton saumlhkouml 3 837
Yhteensauml 16 179
Uusiutuvan energian osuus 379
) Sisaumlltaumlauml myoumls liikenteen polttoaineen bio-osuuden v 2010 ) Sisaumlltaumlauml vain liikenteen polttoaineen fossiilisen
osuuden v2010 ) Tuontisaumlhkoumln mukana tullut uusiutumaton osuus
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
Primaumlaumlrienergian kulutusjakauma Pohjois-Savossa 2010
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
16
Pohjois-Savon teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa polttoaineteholtaan kaumlytetyin polttoaine v 2010 oli turve
(37 ) Myoumls puuta (27 ) mustalipeaumlauml (22 ) ja raskasta polttooumlljyauml (10 ) kaumlytettiin merkittaumlvaumlsti Yhteensauml
polttoaineita kaumlytettiin 5966 GWha vastaava maumlaumlrauml
Pohjois-Savon teollisuuden- ja energiantuotannon polttoaineiden kaumlyttouml (GWh) vuonna 2010
(laumlhde Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt ja -nielut
Pohjois-Savon kulutusperaumliset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat v 2010 yhteensauml 3148 kt CO2-ekv Asukasta koh-
den paumlaumlstouml oli 127 t CO2-ekv Vuonna 2010 asukasmaumlaumlrauml oli 247 943 henkiloumlauml
Pohjois-Savon maakunnan kasvihuonepaumlaumlstoumltasetta ei ole aiemmin laskettu joten vertailupohjaa aiempiin
vuosiin ei ole saatavissa Koko Suomen vuoden 2010 paumlaumlstoumlistauml Pohjois-Savon osuus oli 4 Suurimmat
kunnittaiset kokonaispaumlaumlstoumlt Pohjois-Savossa olivat Kuopion Varkauden ja Siilinjaumlrven kunnissa Asukaslukuun
suhteutettuna suurimmat paumlaumlstoumlt olivat Lapinlahden Vieremaumln ja Varkauden kunnissa
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljakauma v 2010 (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-
Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
17
Suomen Pohjois-Savon ja Etelauml-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt sektoreittain v 2010
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Maankaumlytoumln kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen ja -nielujen taselaskennassa vuodelle 2010 selvitettiin puuston metsauml-
maan maaperaumln viljelysmaiden ja turvetuotantoalueiden paumlaumlstoumlt ja nielut vuosina 2008-2010 Vesistoumljen ja luon-
nontilaisten soiden paumlaumlstoumljauml ja nieluja ei selvitetty koska kasvihuonekaasulaskennoissa tarkastellaan vain ihmis-
ten toiminnasta aiheutuvat vaikutukset paumlaumlstoumlihin ja nieluihin Molemmissa maakunnissa maankaumlyttoumlsektori on
kasvihuonekaasujen nettonielu Vuonna 2010 Pohjois-Savon maankaumlyttoumlsektorin nettonieluvaikutus oli 26 Mt
CO2-ekv
Puuston kasvu on ylittaumlnyt hakkuista ja muusta poistumasta aiheutuvan puuston vaumlhenemaumln joten puuston ko-
konaismaumlaumlrauml metsissauml on kasvanut vuosittain Koska puusto sitoo hiilidioksidia merkitsee suurempi puuston
maumlaumlrauml lisaumlaumlntynyttauml hiilidioksidin sitoutumista ilmasta puihin Vuosittainen hiilidioksidin poistuma lasketaan puus-
ton kasvun ja poistuman erotuksena Metsien vuotuinen poistuma on vaihdellut vuosien 2008 2009 ja 2010 vaumllillauml
johtuen laumlhinnauml hakkuumaumlaumlrien muutoksista Suurimmillaan metsien nieluvaikutus oli vuonna 2009 noin 4 Mt
CO2-ekv sekauml Etelauml- ettauml Pohjois-Savossa Vuonna 2010 nieluvaikutus oli Pohjois-Savossa 28 Mt CO2-ekv
Puuston lisaumlksi maankaumlyttoumlsektorin kasvihuonekaasutaseeseen vaikuttavat metsien maaperauml viljelysmaa ja tur-
vetuotantoalueet Kangasmaat metsauml- ja maatalousmailla sitovat hiiltauml Sen sijaan orgaaninen metsauml- ja maata-
lousmaa sekauml turvetuotantoalueet ja metsien kasvatuslannoitus vapauttavat kasvihuonekaasuja
18
Etelauml- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina 2008-2010 sekauml maatalousmaan ja turvetuotannon paumlaumls-
toumlt vuonna 2010 (kt CO2) (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuone-
kaasutaseet 2010)
Pohjois-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat yhteensauml 3148 kt CO2-ekv v 2010 ja maan-
kaumlyttoumlsektorin nettonielu 2600 kt CO2-ekv Yhteen laskettuna paumlaumlstoumlt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin
nieluvaikutukset v 2010
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumltase vuonna 2010 (kt CO2-ekv)
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 verkko-osoitteessa httpwwwympa-
ristofidownloadaspcontentid=139215amplan=fi
19
4 Maakuntaohjelman kannalta merkityksel-liset ympaumlristoumltavoitteet
41 Valtakunnalliset ympaumlristouml- ja ilmastotavoitteet
Valtakunnalliset aluekehittaumlmistavoitteet 2011 ndash 2015
Valtioneuvosto paumlaumltti 15122011 hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittaumlmistavoitteista Paumlaumltoumlk-
sellauml tarkennetaan alueiden kehittaumlmislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittaumlmistoimenpiteiden painopis-
teet Alueiden kehittaumlmistavoitteet kiteytetaumlaumln taumlssauml paumlaumltoumlksessauml kolmeen yleiseen linjaukseen 1) Vahvistetaan
alueiden kilpailukykyauml ja elinvoimaisuutta 2) Edistetaumlaumln vaumlestoumln hyvinvointia ja 3) Turvataan hyvauml elinympaumlristouml
ja kestaumlvauml aluerakenne
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet
Valtakunnallisilla alueidenkaumlyttoumltavoitteilla (VNp 132009) pyritaumlaumln toimivaan ja kestaumlvaumlaumln aluerakenteeseen Ta-
voitteiden toteutumista tulee edistaumlauml valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa ja kuntien
kaavoituksessa Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin 1) Toimiva
aluerakenne 2) Eheytyvauml yhdyskuntarakenne ja elinympaumlristoumln laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintouml virkistys-
kaumlyttouml ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6)
Luonto- ja kulttuuriympaumlristoumlinauml erityiset aluekokonaisuudet
Energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050
Valtioneuvosto asetti 2762013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen
2050 Komitean toimikausi on 2862013 ndash 3052014 Energia- ja ilmastokomitean tehtaumlvaumlnauml on valmistella ener-
gia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Siinauml arvioidaan keinot ja kustannukset vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan raken-
tamiseksi ja kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseksi 80ndash95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050
mennessauml
Paumlaumlministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitkaumln aikavaumllin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta
johon paumlaumlstaumlaumln noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa vuoteen 2050 kasvihuonekaasupaumlaumls-
toumljen vaumlhentaumlmiseksi kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen kaumly-
toumln tehostamiseksi
Komitean tulee arvioida erityisesti Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa eurooppalaiseen energia- ja ilmasto-
politiikkaan sekauml laajempaan kansainvaumlliseen kehitykseen Samaten tulee arvioida eri toimien vaikutuksia yhteis-
kunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin Komitea toimittaa esityksensauml hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan mi-
nisterityoumlryhmaumln kaumlsiteltaumlvaumlksi viimeistaumlaumln kevaumlaumlllauml 2014
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategia (2008 paumlivitetty 2013)
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetaumlaumln EU n ilmasto- ja energiapaketin edellyttaumlmaumlt toimenpi-
teet Suomessa mm kasvihuonekaasujen vaumlhennystavoitteiden energian hankinnan uusiutuvan energian ja
energiatehokkuuden osalta Tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysaumlyttaumlminen ja kaumlaumlntaumlminen las-
kuun vuoteen 2020 mennessauml Samalla ajanjaksolla uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 iin energian
20
loppukaumlytoumlstauml Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmistavoitteeksi ei-paumlaumlstoumlkauppasektorilla on asetettu 16
vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessauml
Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttaumlauml energiankaumlytoumln tehostamista erityisesti asumisessa rakenta-
misessa ja liikenteessauml Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperaumlisen energian jaumltepolttoaineiden
laumlmpoumlpumppujen biokaasun ja tuulienergian kaumlyttoumlauml on lisaumlttaumlvauml voimakkaasti Kuten EUn strategia myoumls Suo-
men strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympaumlristoumlllisen kestaumlvyyden toimitusvarmuuden ja kilpailuky-
vyn
Energia- ja ilmastostrategian paumlivitystyouml aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011 Paumlivityk-
sellauml varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekauml val-
mistetaan tietauml kohti pitkaumln aikavaumllin tavoitteita Uuteen strategiaan on myoumls yhdistetty mineraalioumlljyn kaumlytoumln vauml-
hentaumlmisohjelma
Kansallinen luonnonvarastrategia (2009)
Luonnonvarastrategian tavoitteet ovat 1) Suomessa on menestyvauml korkean arvonlisaumln biotalous 2) Suomi hyouml-
dyntaumlauml ja kierraumlttaumlauml materiaalivirtoja tehokkaasti 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisaumlarvoa ja paikal-
lista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edellaumlkaumlvijauml luonnonvarakysymyksissauml
Valtakunnallinen jaumltesuunnitelma (2008)
Suunnitelma sisaumlltaumlauml Suomen jaumltehuollon paumlaumlmaumlaumlraumlt ja tavoitteet vuoteen 2016 sekauml keskeiset toimet niiden
saavuttamiseksi Jaumltesuunnitelman tavoitteet ovat
jaumltteen syntymistauml ehkaumlistaumlaumln
jaumltteiden materiaalikierraumltystauml ja biologista hyoumldyntaumlmistauml lisaumltaumlaumln
kierraumltykseen soveltumattoman jaumltteen polttoa lisaumltaumlaumln
turvataan jaumltteiden haitaton kaumlsittely ja loppusijoitus
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls energiatehokkuudesta (2010)
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksessauml energiatehokkuustoimenpiteistauml esitetaumlaumln toimenpideohjelma jonka avulla
toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kaumlaumlntaumlmisestauml laskuun
ERA17 -toimintaohjelma (2010)
ERA17 on toimintaohjelma jonka tarkoituksena on rakennetun ympaumlristoumln energiatehokkuuden parantaminen
sen aiheuttamien paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlminen ja uusiutuvan energian kaumlytoumln edistaumlminen Ohjelman tavoitteena on
tehdauml Suomesta energiaviisauden edellaumlkaumlvijauml vuoteen 2017 mennessauml ja tehdauml Suomen rakennetusta ympauml-
ristoumlstauml maailman paras vuoteen 2050 mennessauml
Kestaumlvaumln kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012)
Kulutuksen ja tuotannon ohjelman paumlivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmis-
tavoitteet ovat niin haastavia ettauml niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisaumlksi myoumls muutosta yksi-
tyisessauml ja julkisessa kulutuksessa Siitauml huolimatta ettauml yksittaumlisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja mate-
riaalitehokkuus on viime vuosina parantunut kulutuksen maumlaumlraumln kasvu on syoumlnyt naumlin saavutetut ympaumlristouml-
hyoumldyt Vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiauml ehdotuksia
21
Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua
Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-
taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman
mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on
1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella
pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila
vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-
kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-
nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-
tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-
meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka
ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle
Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015
Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-
loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen
maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu
42 Maakunnalliset tavoitteet
Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-
raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia
- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-
raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015
httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015
- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015
httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf
- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-
men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359
- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-
loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )
- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-
tId=sk33911104629743ampcmd=download) )
- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-
quence=2)
- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )
- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-
von_matkailustrategia2015pdf )
- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)
- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
14
Hiekka- ja soravaroja on Pohjois-Savossa noin 1 700 milj m3 joista mahdollisesti kaumlytettaumlvissauml on noin 15 eli
260 milj m3 Karkean kiviaineksen vaumlhaumlistauml osuutta on enenevaumlssauml maumlaumlrin korvattu kalliokiviaineksella ja myoumls
murskauskelpoisella moreeniaineksella Ottotoiminta tulee tulevaisuudessa kohdistumaan yhauml enemmaumln kallio-
peraumln kiviaineksiin Maakuntakaavoissa on otettu huomioon harju- kallio- ja moreenimuodostumien suojelu ja
hyoumldyntaumlminen osoittamalla valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittaumlvaumlt maa-aineslailla suojeltavat alueet
ja vastaavasti alueet jotka ovat hyoumldynnettaumlvissauml
Pohjois-Savossa on yli 20 han soita 167 000 ha Tuotantokunnossa olevia turvetuotantoalueita oli v 2012
Pohjois-Savossa 80 kpl yhteensauml 4500 ha Tuotantoalueita on erityisesti Iisalmen reitin ja Rautalammin reitin
pohjoisosissa Maakuntakaavalla pyritaumlaumln ohjaamaan turvetuotanto luonnontilansa menettaumlneille kauttaaltaan
ojitetuille soille
Pohjois-Savon yhdyskuntajaumltteet kaumlsitellaumlaumln kolmessa kunnallisten jaumltehuoltoyhtioumliden jaumltekeskuksessa
Kuopiossa Iisalmessa ja Leppaumlvirralla Teollisuuslaitoksilla kuten kaivosteollisuudella ja yrityksillauml on lisaumlksi
omia jaumltteenkaumlsittelypaikkoja Biohajoavien jaumltteiden sijoittamista kaatopaikoille tullaan rajoittamaan vn 2016
alusta Itauml-Suomen tarpeisiin suunnitellun jaumltteenpolttolaitoksen ympaumlristoumllupahakemus on vireillauml Laitos sijoit-
tuu Leppaumlvirran Riikinnevalle Valtakunnallisena tavoitteena on ettauml vuonna 2016 kaatopaikoille paumlaumltyisi loppu-
sijoitettavaksi yhdyskuntajaumltteestauml enintaumlaumln 20
Pohjois-Savon maakuntakaavoissa on esitetty luonnonsuojelualueita n 67 000 ha vesialueet mukaan lu-
kien Suojelumerkinnaumlt koostuvat Natura 2000 ndashohjelman ja valtakunnallisten suojeluohjelmien sekauml maakunnal-
lisesti merkittaumlvistauml alueista Suojelualueverkosto taumlydentyy erityisesti Metso-ohjelmalla Soidensuojelun taumlyden-
nysohjelman laadinta on aloitettu v 2013 Suurin osa maakunnan uhanalaisista kasvilajeista esiintyy perinneym-
paumlristoumlissauml lehdoissa ja soilla
Pohjois-Savon ilmanlaatu on paumlaumlasiassa hyvauml Kuopion ja Siilinjaumlrven ilmanlaatuun vaikuttivat eniten tieliiken-
teen paumlaumlstoumlt Teollisuuden paumlaumlstoumlistauml aiheutui paikallisia hajuhaittoja Hengitettaumlvien hiukkasten (PM10) kohon-
neet pitoisuudet ovat pahin paikallinen ilmanlaatukysymys taajamissa Hiekoitushiekan poumllyaumlminen on ongelma
Kuopiossa Suurimmat hiukkaspitoisuudet taajamissa johtuvat liikenteestauml
Hapanta laskeumaa merkittaumlvaumlmpi ongelma Pohjois-Savossa on maaperaumln pilaantuminen paikallisesti
Pohjois-Savossa on noin 70 sellaista maa-aluetta joilla katsotaan olevan erityistauml kunnostustarvetta pilaantunei-
suutensa ja sijaintinsa vuoksi
Pohjois-Savossa oli v 2012 134 000 asuntoa ja 31 000 vapaa-ajan asuntoa Tyoumlpaikka- ja asuntorakenta-
minen edistyy erityisesti valtatien 5 ja Savon radan varressa (kts kuva Maankaumlyttouml) Kuopio on maakunnan
vahvin tyoumlpaikkakeskittymauml Tyoumlssauml kaumlydaumlaumln ympaumlryskunnista myoumls Varkaudessa Iisalmessa Vieremaumlllauml ja
Keiteleellauml ja Leppaumlvirralla Kuntien kaavallinen valmius rakentamisen ohjaukseen on hyvauml Merkittaumlvimmaumlt ve-
sistoumlalueet on yleiskaavoitettu
Pohjois-Savon kulttuuriympaumlristoumlauml inventointiin Kuopion seudun ja Pohjois-Savon maakuntakaavoja laa-
dittaessa Tyoumln tuloksena maakuntakaavoissa on esitetty n 600 kulttuuriympaumlristouml- ja rakennussuojelualuetta
ja -kohdetta joista 70 on valtakunnallisesti merkittaumlviauml
15
32 Energia ja kasvihuonepaumlaumlstoumlt
Energian kaumlyttouml
Pohjois-Savossa kaumlytettiin primaumlaumlrienergiaa vuonna 2010 yhteensauml 16 179 GWh Uusiutuvan energian osuus
primaumlaumlrienergiasta on Pohjois-Savossa 38 Itauml-Suomessa oli 57 ja koko maassa 27 Muuhun Itauml-Suo-
meen verrattuna Pohjois-Savon energiaomavaraisuus oli v 2010 pienempi (50 Itauml-Suomi 61 ) ja turpeen
merkitys suurempi (13 Itauml-Suomi 7 )
Pohjois-Savon primaumlaumlrienergian kulutus v 2010 (GWh)
Uusiutuva saumlhkouml 1 542
Puuenergia 3 985
Laumlmpoumlpumput 358
Muut uusiutuvat 250
Laumlmmitysoumlljy 1 135
Turve 2 171
Liikenne 2 183
Moottorioumlljy 562
Muut ei uusiutuvat 157
Uusiutumaton saumlhkouml 3 837
Yhteensauml 16 179
Uusiutuvan energian osuus 379
) Sisaumlltaumlauml myoumls liikenteen polttoaineen bio-osuuden v 2010 ) Sisaumlltaumlauml vain liikenteen polttoaineen fossiilisen
osuuden v2010 ) Tuontisaumlhkoumln mukana tullut uusiutumaton osuus
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
Primaumlaumlrienergian kulutusjakauma Pohjois-Savossa 2010
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
16
Pohjois-Savon teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa polttoaineteholtaan kaumlytetyin polttoaine v 2010 oli turve
(37 ) Myoumls puuta (27 ) mustalipeaumlauml (22 ) ja raskasta polttooumlljyauml (10 ) kaumlytettiin merkittaumlvaumlsti Yhteensauml
polttoaineita kaumlytettiin 5966 GWha vastaava maumlaumlrauml
Pohjois-Savon teollisuuden- ja energiantuotannon polttoaineiden kaumlyttouml (GWh) vuonna 2010
(laumlhde Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt ja -nielut
Pohjois-Savon kulutusperaumliset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat v 2010 yhteensauml 3148 kt CO2-ekv Asukasta koh-
den paumlaumlstouml oli 127 t CO2-ekv Vuonna 2010 asukasmaumlaumlrauml oli 247 943 henkiloumlauml
Pohjois-Savon maakunnan kasvihuonepaumlaumlstoumltasetta ei ole aiemmin laskettu joten vertailupohjaa aiempiin
vuosiin ei ole saatavissa Koko Suomen vuoden 2010 paumlaumlstoumlistauml Pohjois-Savon osuus oli 4 Suurimmat
kunnittaiset kokonaispaumlaumlstoumlt Pohjois-Savossa olivat Kuopion Varkauden ja Siilinjaumlrven kunnissa Asukaslukuun
suhteutettuna suurimmat paumlaumlstoumlt olivat Lapinlahden Vieremaumln ja Varkauden kunnissa
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljakauma v 2010 (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-
Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
17
Suomen Pohjois-Savon ja Etelauml-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt sektoreittain v 2010
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Maankaumlytoumln kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen ja -nielujen taselaskennassa vuodelle 2010 selvitettiin puuston metsauml-
maan maaperaumln viljelysmaiden ja turvetuotantoalueiden paumlaumlstoumlt ja nielut vuosina 2008-2010 Vesistoumljen ja luon-
nontilaisten soiden paumlaumlstoumljauml ja nieluja ei selvitetty koska kasvihuonekaasulaskennoissa tarkastellaan vain ihmis-
ten toiminnasta aiheutuvat vaikutukset paumlaumlstoumlihin ja nieluihin Molemmissa maakunnissa maankaumlyttoumlsektori on
kasvihuonekaasujen nettonielu Vuonna 2010 Pohjois-Savon maankaumlyttoumlsektorin nettonieluvaikutus oli 26 Mt
CO2-ekv
Puuston kasvu on ylittaumlnyt hakkuista ja muusta poistumasta aiheutuvan puuston vaumlhenemaumln joten puuston ko-
konaismaumlaumlrauml metsissauml on kasvanut vuosittain Koska puusto sitoo hiilidioksidia merkitsee suurempi puuston
maumlaumlrauml lisaumlaumlntynyttauml hiilidioksidin sitoutumista ilmasta puihin Vuosittainen hiilidioksidin poistuma lasketaan puus-
ton kasvun ja poistuman erotuksena Metsien vuotuinen poistuma on vaihdellut vuosien 2008 2009 ja 2010 vaumllillauml
johtuen laumlhinnauml hakkuumaumlaumlrien muutoksista Suurimmillaan metsien nieluvaikutus oli vuonna 2009 noin 4 Mt
CO2-ekv sekauml Etelauml- ettauml Pohjois-Savossa Vuonna 2010 nieluvaikutus oli Pohjois-Savossa 28 Mt CO2-ekv
Puuston lisaumlksi maankaumlyttoumlsektorin kasvihuonekaasutaseeseen vaikuttavat metsien maaperauml viljelysmaa ja tur-
vetuotantoalueet Kangasmaat metsauml- ja maatalousmailla sitovat hiiltauml Sen sijaan orgaaninen metsauml- ja maata-
lousmaa sekauml turvetuotantoalueet ja metsien kasvatuslannoitus vapauttavat kasvihuonekaasuja
18
Etelauml- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina 2008-2010 sekauml maatalousmaan ja turvetuotannon paumlaumls-
toumlt vuonna 2010 (kt CO2) (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuone-
kaasutaseet 2010)
Pohjois-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat yhteensauml 3148 kt CO2-ekv v 2010 ja maan-
kaumlyttoumlsektorin nettonielu 2600 kt CO2-ekv Yhteen laskettuna paumlaumlstoumlt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin
nieluvaikutukset v 2010
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumltase vuonna 2010 (kt CO2-ekv)
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 verkko-osoitteessa httpwwwympa-
ristofidownloadaspcontentid=139215amplan=fi
19
4 Maakuntaohjelman kannalta merkityksel-liset ympaumlristoumltavoitteet
41 Valtakunnalliset ympaumlristouml- ja ilmastotavoitteet
Valtakunnalliset aluekehittaumlmistavoitteet 2011 ndash 2015
Valtioneuvosto paumlaumltti 15122011 hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittaumlmistavoitteista Paumlaumltoumlk-
sellauml tarkennetaan alueiden kehittaumlmislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittaumlmistoimenpiteiden painopis-
teet Alueiden kehittaumlmistavoitteet kiteytetaumlaumln taumlssauml paumlaumltoumlksessauml kolmeen yleiseen linjaukseen 1) Vahvistetaan
alueiden kilpailukykyauml ja elinvoimaisuutta 2) Edistetaumlaumln vaumlestoumln hyvinvointia ja 3) Turvataan hyvauml elinympaumlristouml
ja kestaumlvauml aluerakenne
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet
Valtakunnallisilla alueidenkaumlyttoumltavoitteilla (VNp 132009) pyritaumlaumln toimivaan ja kestaumlvaumlaumln aluerakenteeseen Ta-
voitteiden toteutumista tulee edistaumlauml valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa ja kuntien
kaavoituksessa Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin 1) Toimiva
aluerakenne 2) Eheytyvauml yhdyskuntarakenne ja elinympaumlristoumln laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintouml virkistys-
kaumlyttouml ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6)
Luonto- ja kulttuuriympaumlristoumlinauml erityiset aluekokonaisuudet
Energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050
Valtioneuvosto asetti 2762013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen
2050 Komitean toimikausi on 2862013 ndash 3052014 Energia- ja ilmastokomitean tehtaumlvaumlnauml on valmistella ener-
gia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Siinauml arvioidaan keinot ja kustannukset vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan raken-
tamiseksi ja kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseksi 80ndash95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050
mennessauml
Paumlaumlministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitkaumln aikavaumllin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta
johon paumlaumlstaumlaumln noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa vuoteen 2050 kasvihuonekaasupaumlaumls-
toumljen vaumlhentaumlmiseksi kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen kaumly-
toumln tehostamiseksi
Komitean tulee arvioida erityisesti Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa eurooppalaiseen energia- ja ilmasto-
politiikkaan sekauml laajempaan kansainvaumlliseen kehitykseen Samaten tulee arvioida eri toimien vaikutuksia yhteis-
kunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin Komitea toimittaa esityksensauml hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan mi-
nisterityoumlryhmaumln kaumlsiteltaumlvaumlksi viimeistaumlaumln kevaumlaumlllauml 2014
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategia (2008 paumlivitetty 2013)
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetaumlaumln EU n ilmasto- ja energiapaketin edellyttaumlmaumlt toimenpi-
teet Suomessa mm kasvihuonekaasujen vaumlhennystavoitteiden energian hankinnan uusiutuvan energian ja
energiatehokkuuden osalta Tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysaumlyttaumlminen ja kaumlaumlntaumlminen las-
kuun vuoteen 2020 mennessauml Samalla ajanjaksolla uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 iin energian
20
loppukaumlytoumlstauml Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmistavoitteeksi ei-paumlaumlstoumlkauppasektorilla on asetettu 16
vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessauml
Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttaumlauml energiankaumlytoumln tehostamista erityisesti asumisessa rakenta-
misessa ja liikenteessauml Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperaumlisen energian jaumltepolttoaineiden
laumlmpoumlpumppujen biokaasun ja tuulienergian kaumlyttoumlauml on lisaumlttaumlvauml voimakkaasti Kuten EUn strategia myoumls Suo-
men strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympaumlristoumlllisen kestaumlvyyden toimitusvarmuuden ja kilpailuky-
vyn
Energia- ja ilmastostrategian paumlivitystyouml aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011 Paumlivityk-
sellauml varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekauml val-
mistetaan tietauml kohti pitkaumln aikavaumllin tavoitteita Uuteen strategiaan on myoumls yhdistetty mineraalioumlljyn kaumlytoumln vauml-
hentaumlmisohjelma
Kansallinen luonnonvarastrategia (2009)
Luonnonvarastrategian tavoitteet ovat 1) Suomessa on menestyvauml korkean arvonlisaumln biotalous 2) Suomi hyouml-
dyntaumlauml ja kierraumlttaumlauml materiaalivirtoja tehokkaasti 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisaumlarvoa ja paikal-
lista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edellaumlkaumlvijauml luonnonvarakysymyksissauml
Valtakunnallinen jaumltesuunnitelma (2008)
Suunnitelma sisaumlltaumlauml Suomen jaumltehuollon paumlaumlmaumlaumlraumlt ja tavoitteet vuoteen 2016 sekauml keskeiset toimet niiden
saavuttamiseksi Jaumltesuunnitelman tavoitteet ovat
jaumltteen syntymistauml ehkaumlistaumlaumln
jaumltteiden materiaalikierraumltystauml ja biologista hyoumldyntaumlmistauml lisaumltaumlaumln
kierraumltykseen soveltumattoman jaumltteen polttoa lisaumltaumlaumln
turvataan jaumltteiden haitaton kaumlsittely ja loppusijoitus
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls energiatehokkuudesta (2010)
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksessauml energiatehokkuustoimenpiteistauml esitetaumlaumln toimenpideohjelma jonka avulla
toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kaumlaumlntaumlmisestauml laskuun
ERA17 -toimintaohjelma (2010)
ERA17 on toimintaohjelma jonka tarkoituksena on rakennetun ympaumlristoumln energiatehokkuuden parantaminen
sen aiheuttamien paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlminen ja uusiutuvan energian kaumlytoumln edistaumlminen Ohjelman tavoitteena on
tehdauml Suomesta energiaviisauden edellaumlkaumlvijauml vuoteen 2017 mennessauml ja tehdauml Suomen rakennetusta ympauml-
ristoumlstauml maailman paras vuoteen 2050 mennessauml
Kestaumlvaumln kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012)
Kulutuksen ja tuotannon ohjelman paumlivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmis-
tavoitteet ovat niin haastavia ettauml niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisaumlksi myoumls muutosta yksi-
tyisessauml ja julkisessa kulutuksessa Siitauml huolimatta ettauml yksittaumlisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja mate-
riaalitehokkuus on viime vuosina parantunut kulutuksen maumlaumlraumln kasvu on syoumlnyt naumlin saavutetut ympaumlristouml-
hyoumldyt Vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiauml ehdotuksia
21
Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua
Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-
taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman
mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on
1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella
pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila
vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-
kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-
nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-
tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-
meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka
ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle
Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015
Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-
loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen
maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu
42 Maakunnalliset tavoitteet
Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-
raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia
- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-
raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015
httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015
- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015
httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf
- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-
men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359
- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-
loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )
- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-
tId=sk33911104629743ampcmd=download) )
- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-
quence=2)
- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )
- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-
von_matkailustrategia2015pdf )
- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)
- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
15
32 Energia ja kasvihuonepaumlaumlstoumlt
Energian kaumlyttouml
Pohjois-Savossa kaumlytettiin primaumlaumlrienergiaa vuonna 2010 yhteensauml 16 179 GWh Uusiutuvan energian osuus
primaumlaumlrienergiasta on Pohjois-Savossa 38 Itauml-Suomessa oli 57 ja koko maassa 27 Muuhun Itauml-Suo-
meen verrattuna Pohjois-Savon energiaomavaraisuus oli v 2010 pienempi (50 Itauml-Suomi 61 ) ja turpeen
merkitys suurempi (13 Itauml-Suomi 7 )
Pohjois-Savon primaumlaumlrienergian kulutus v 2010 (GWh)
Uusiutuva saumlhkouml 1 542
Puuenergia 3 985
Laumlmpoumlpumput 358
Muut uusiutuvat 250
Laumlmmitysoumlljy 1 135
Turve 2 171
Liikenne 2 183
Moottorioumlljy 562
Muut ei uusiutuvat 157
Uusiutumaton saumlhkouml 3 837
Yhteensauml 16 179
Uusiutuvan energian osuus 379
) Sisaumlltaumlauml myoumls liikenteen polttoaineen bio-osuuden v 2010 ) Sisaumlltaumlauml vain liikenteen polttoaineen fossiilisen
osuuden v2010 ) Tuontisaumlhkoumln mukana tullut uusiutumaton osuus
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
Primaumlaumlrienergian kulutusjakauma Pohjois-Savossa 2010
(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)
16
Pohjois-Savon teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa polttoaineteholtaan kaumlytetyin polttoaine v 2010 oli turve
(37 ) Myoumls puuta (27 ) mustalipeaumlauml (22 ) ja raskasta polttooumlljyauml (10 ) kaumlytettiin merkittaumlvaumlsti Yhteensauml
polttoaineita kaumlytettiin 5966 GWha vastaava maumlaumlrauml
Pohjois-Savon teollisuuden- ja energiantuotannon polttoaineiden kaumlyttouml (GWh) vuonna 2010
(laumlhde Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt ja -nielut
Pohjois-Savon kulutusperaumliset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat v 2010 yhteensauml 3148 kt CO2-ekv Asukasta koh-
den paumlaumlstouml oli 127 t CO2-ekv Vuonna 2010 asukasmaumlaumlrauml oli 247 943 henkiloumlauml
Pohjois-Savon maakunnan kasvihuonepaumlaumlstoumltasetta ei ole aiemmin laskettu joten vertailupohjaa aiempiin
vuosiin ei ole saatavissa Koko Suomen vuoden 2010 paumlaumlstoumlistauml Pohjois-Savon osuus oli 4 Suurimmat
kunnittaiset kokonaispaumlaumlstoumlt Pohjois-Savossa olivat Kuopion Varkauden ja Siilinjaumlrven kunnissa Asukaslukuun
suhteutettuna suurimmat paumlaumlstoumlt olivat Lapinlahden Vieremaumln ja Varkauden kunnissa
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljakauma v 2010 (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-
Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
17
Suomen Pohjois-Savon ja Etelauml-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt sektoreittain v 2010
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Maankaumlytoumln kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen ja -nielujen taselaskennassa vuodelle 2010 selvitettiin puuston metsauml-
maan maaperaumln viljelysmaiden ja turvetuotantoalueiden paumlaumlstoumlt ja nielut vuosina 2008-2010 Vesistoumljen ja luon-
nontilaisten soiden paumlaumlstoumljauml ja nieluja ei selvitetty koska kasvihuonekaasulaskennoissa tarkastellaan vain ihmis-
ten toiminnasta aiheutuvat vaikutukset paumlaumlstoumlihin ja nieluihin Molemmissa maakunnissa maankaumlyttoumlsektori on
kasvihuonekaasujen nettonielu Vuonna 2010 Pohjois-Savon maankaumlyttoumlsektorin nettonieluvaikutus oli 26 Mt
CO2-ekv
Puuston kasvu on ylittaumlnyt hakkuista ja muusta poistumasta aiheutuvan puuston vaumlhenemaumln joten puuston ko-
konaismaumlaumlrauml metsissauml on kasvanut vuosittain Koska puusto sitoo hiilidioksidia merkitsee suurempi puuston
maumlaumlrauml lisaumlaumlntynyttauml hiilidioksidin sitoutumista ilmasta puihin Vuosittainen hiilidioksidin poistuma lasketaan puus-
ton kasvun ja poistuman erotuksena Metsien vuotuinen poistuma on vaihdellut vuosien 2008 2009 ja 2010 vaumllillauml
johtuen laumlhinnauml hakkuumaumlaumlrien muutoksista Suurimmillaan metsien nieluvaikutus oli vuonna 2009 noin 4 Mt
CO2-ekv sekauml Etelauml- ettauml Pohjois-Savossa Vuonna 2010 nieluvaikutus oli Pohjois-Savossa 28 Mt CO2-ekv
Puuston lisaumlksi maankaumlyttoumlsektorin kasvihuonekaasutaseeseen vaikuttavat metsien maaperauml viljelysmaa ja tur-
vetuotantoalueet Kangasmaat metsauml- ja maatalousmailla sitovat hiiltauml Sen sijaan orgaaninen metsauml- ja maata-
lousmaa sekauml turvetuotantoalueet ja metsien kasvatuslannoitus vapauttavat kasvihuonekaasuja
18
Etelauml- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina 2008-2010 sekauml maatalousmaan ja turvetuotannon paumlaumls-
toumlt vuonna 2010 (kt CO2) (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuone-
kaasutaseet 2010)
Pohjois-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat yhteensauml 3148 kt CO2-ekv v 2010 ja maan-
kaumlyttoumlsektorin nettonielu 2600 kt CO2-ekv Yhteen laskettuna paumlaumlstoumlt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin
nieluvaikutukset v 2010
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumltase vuonna 2010 (kt CO2-ekv)
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 verkko-osoitteessa httpwwwympa-
ristofidownloadaspcontentid=139215amplan=fi
19
4 Maakuntaohjelman kannalta merkityksel-liset ympaumlristoumltavoitteet
41 Valtakunnalliset ympaumlristouml- ja ilmastotavoitteet
Valtakunnalliset aluekehittaumlmistavoitteet 2011 ndash 2015
Valtioneuvosto paumlaumltti 15122011 hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittaumlmistavoitteista Paumlaumltoumlk-
sellauml tarkennetaan alueiden kehittaumlmislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittaumlmistoimenpiteiden painopis-
teet Alueiden kehittaumlmistavoitteet kiteytetaumlaumln taumlssauml paumlaumltoumlksessauml kolmeen yleiseen linjaukseen 1) Vahvistetaan
alueiden kilpailukykyauml ja elinvoimaisuutta 2) Edistetaumlaumln vaumlestoumln hyvinvointia ja 3) Turvataan hyvauml elinympaumlristouml
ja kestaumlvauml aluerakenne
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet
Valtakunnallisilla alueidenkaumlyttoumltavoitteilla (VNp 132009) pyritaumlaumln toimivaan ja kestaumlvaumlaumln aluerakenteeseen Ta-
voitteiden toteutumista tulee edistaumlauml valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa ja kuntien
kaavoituksessa Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin 1) Toimiva
aluerakenne 2) Eheytyvauml yhdyskuntarakenne ja elinympaumlristoumln laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintouml virkistys-
kaumlyttouml ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6)
Luonto- ja kulttuuriympaumlristoumlinauml erityiset aluekokonaisuudet
Energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050
Valtioneuvosto asetti 2762013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen
2050 Komitean toimikausi on 2862013 ndash 3052014 Energia- ja ilmastokomitean tehtaumlvaumlnauml on valmistella ener-
gia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Siinauml arvioidaan keinot ja kustannukset vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan raken-
tamiseksi ja kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseksi 80ndash95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050
mennessauml
Paumlaumlministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitkaumln aikavaumllin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta
johon paumlaumlstaumlaumln noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa vuoteen 2050 kasvihuonekaasupaumlaumls-
toumljen vaumlhentaumlmiseksi kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen kaumly-
toumln tehostamiseksi
Komitean tulee arvioida erityisesti Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa eurooppalaiseen energia- ja ilmasto-
politiikkaan sekauml laajempaan kansainvaumlliseen kehitykseen Samaten tulee arvioida eri toimien vaikutuksia yhteis-
kunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin Komitea toimittaa esityksensauml hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan mi-
nisterityoumlryhmaumln kaumlsiteltaumlvaumlksi viimeistaumlaumln kevaumlaumlllauml 2014
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategia (2008 paumlivitetty 2013)
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetaumlaumln EU n ilmasto- ja energiapaketin edellyttaumlmaumlt toimenpi-
teet Suomessa mm kasvihuonekaasujen vaumlhennystavoitteiden energian hankinnan uusiutuvan energian ja
energiatehokkuuden osalta Tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysaumlyttaumlminen ja kaumlaumlntaumlminen las-
kuun vuoteen 2020 mennessauml Samalla ajanjaksolla uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 iin energian
20
loppukaumlytoumlstauml Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmistavoitteeksi ei-paumlaumlstoumlkauppasektorilla on asetettu 16
vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessauml
Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttaumlauml energiankaumlytoumln tehostamista erityisesti asumisessa rakenta-
misessa ja liikenteessauml Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperaumlisen energian jaumltepolttoaineiden
laumlmpoumlpumppujen biokaasun ja tuulienergian kaumlyttoumlauml on lisaumlttaumlvauml voimakkaasti Kuten EUn strategia myoumls Suo-
men strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympaumlristoumlllisen kestaumlvyyden toimitusvarmuuden ja kilpailuky-
vyn
Energia- ja ilmastostrategian paumlivitystyouml aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011 Paumlivityk-
sellauml varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekauml val-
mistetaan tietauml kohti pitkaumln aikavaumllin tavoitteita Uuteen strategiaan on myoumls yhdistetty mineraalioumlljyn kaumlytoumln vauml-
hentaumlmisohjelma
Kansallinen luonnonvarastrategia (2009)
Luonnonvarastrategian tavoitteet ovat 1) Suomessa on menestyvauml korkean arvonlisaumln biotalous 2) Suomi hyouml-
dyntaumlauml ja kierraumlttaumlauml materiaalivirtoja tehokkaasti 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisaumlarvoa ja paikal-
lista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edellaumlkaumlvijauml luonnonvarakysymyksissauml
Valtakunnallinen jaumltesuunnitelma (2008)
Suunnitelma sisaumlltaumlauml Suomen jaumltehuollon paumlaumlmaumlaumlraumlt ja tavoitteet vuoteen 2016 sekauml keskeiset toimet niiden
saavuttamiseksi Jaumltesuunnitelman tavoitteet ovat
jaumltteen syntymistauml ehkaumlistaumlaumln
jaumltteiden materiaalikierraumltystauml ja biologista hyoumldyntaumlmistauml lisaumltaumlaumln
kierraumltykseen soveltumattoman jaumltteen polttoa lisaumltaumlaumln
turvataan jaumltteiden haitaton kaumlsittely ja loppusijoitus
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls energiatehokkuudesta (2010)
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksessauml energiatehokkuustoimenpiteistauml esitetaumlaumln toimenpideohjelma jonka avulla
toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kaumlaumlntaumlmisestauml laskuun
ERA17 -toimintaohjelma (2010)
ERA17 on toimintaohjelma jonka tarkoituksena on rakennetun ympaumlristoumln energiatehokkuuden parantaminen
sen aiheuttamien paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlminen ja uusiutuvan energian kaumlytoumln edistaumlminen Ohjelman tavoitteena on
tehdauml Suomesta energiaviisauden edellaumlkaumlvijauml vuoteen 2017 mennessauml ja tehdauml Suomen rakennetusta ympauml-
ristoumlstauml maailman paras vuoteen 2050 mennessauml
Kestaumlvaumln kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012)
Kulutuksen ja tuotannon ohjelman paumlivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmis-
tavoitteet ovat niin haastavia ettauml niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisaumlksi myoumls muutosta yksi-
tyisessauml ja julkisessa kulutuksessa Siitauml huolimatta ettauml yksittaumlisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja mate-
riaalitehokkuus on viime vuosina parantunut kulutuksen maumlaumlraumln kasvu on syoumlnyt naumlin saavutetut ympaumlristouml-
hyoumldyt Vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiauml ehdotuksia
21
Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua
Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-
taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman
mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on
1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella
pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila
vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-
kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-
nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-
tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-
meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka
ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle
Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015
Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-
loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen
maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu
42 Maakunnalliset tavoitteet
Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-
raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia
- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-
raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015
httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015
- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015
httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf
- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-
men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359
- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-
loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )
- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-
tId=sk33911104629743ampcmd=download) )
- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-
quence=2)
- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )
- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-
von_matkailustrategia2015pdf )
- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)
- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
16
Pohjois-Savon teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa polttoaineteholtaan kaumlytetyin polttoaine v 2010 oli turve
(37 ) Myoumls puuta (27 ) mustalipeaumlauml (22 ) ja raskasta polttooumlljyauml (10 ) kaumlytettiin merkittaumlvaumlsti Yhteensauml
polttoaineita kaumlytettiin 5966 GWha vastaava maumlaumlrauml
Pohjois-Savon teollisuuden- ja energiantuotannon polttoaineiden kaumlyttouml (GWh) vuonna 2010
(laumlhde Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt ja -nielut
Pohjois-Savon kulutusperaumliset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat v 2010 yhteensauml 3148 kt CO2-ekv Asukasta koh-
den paumlaumlstouml oli 127 t CO2-ekv Vuonna 2010 asukasmaumlaumlrauml oli 247 943 henkiloumlauml
Pohjois-Savon maakunnan kasvihuonepaumlaumlstoumltasetta ei ole aiemmin laskettu joten vertailupohjaa aiempiin
vuosiin ei ole saatavissa Koko Suomen vuoden 2010 paumlaumlstoumlistauml Pohjois-Savon osuus oli 4 Suurimmat
kunnittaiset kokonaispaumlaumlstoumlt Pohjois-Savossa olivat Kuopion Varkauden ja Siilinjaumlrven kunnissa Asukaslukuun
suhteutettuna suurimmat paumlaumlstoumlt olivat Lapinlahden Vieremaumln ja Varkauden kunnissa
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljakauma v 2010 (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-
Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
17
Suomen Pohjois-Savon ja Etelauml-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt sektoreittain v 2010
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Maankaumlytoumln kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen ja -nielujen taselaskennassa vuodelle 2010 selvitettiin puuston metsauml-
maan maaperaumln viljelysmaiden ja turvetuotantoalueiden paumlaumlstoumlt ja nielut vuosina 2008-2010 Vesistoumljen ja luon-
nontilaisten soiden paumlaumlstoumljauml ja nieluja ei selvitetty koska kasvihuonekaasulaskennoissa tarkastellaan vain ihmis-
ten toiminnasta aiheutuvat vaikutukset paumlaumlstoumlihin ja nieluihin Molemmissa maakunnissa maankaumlyttoumlsektori on
kasvihuonekaasujen nettonielu Vuonna 2010 Pohjois-Savon maankaumlyttoumlsektorin nettonieluvaikutus oli 26 Mt
CO2-ekv
Puuston kasvu on ylittaumlnyt hakkuista ja muusta poistumasta aiheutuvan puuston vaumlhenemaumln joten puuston ko-
konaismaumlaumlrauml metsissauml on kasvanut vuosittain Koska puusto sitoo hiilidioksidia merkitsee suurempi puuston
maumlaumlrauml lisaumlaumlntynyttauml hiilidioksidin sitoutumista ilmasta puihin Vuosittainen hiilidioksidin poistuma lasketaan puus-
ton kasvun ja poistuman erotuksena Metsien vuotuinen poistuma on vaihdellut vuosien 2008 2009 ja 2010 vaumllillauml
johtuen laumlhinnauml hakkuumaumlaumlrien muutoksista Suurimmillaan metsien nieluvaikutus oli vuonna 2009 noin 4 Mt
CO2-ekv sekauml Etelauml- ettauml Pohjois-Savossa Vuonna 2010 nieluvaikutus oli Pohjois-Savossa 28 Mt CO2-ekv
Puuston lisaumlksi maankaumlyttoumlsektorin kasvihuonekaasutaseeseen vaikuttavat metsien maaperauml viljelysmaa ja tur-
vetuotantoalueet Kangasmaat metsauml- ja maatalousmailla sitovat hiiltauml Sen sijaan orgaaninen metsauml- ja maata-
lousmaa sekauml turvetuotantoalueet ja metsien kasvatuslannoitus vapauttavat kasvihuonekaasuja
18
Etelauml- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina 2008-2010 sekauml maatalousmaan ja turvetuotannon paumlaumls-
toumlt vuonna 2010 (kt CO2) (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuone-
kaasutaseet 2010)
Pohjois-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat yhteensauml 3148 kt CO2-ekv v 2010 ja maan-
kaumlyttoumlsektorin nettonielu 2600 kt CO2-ekv Yhteen laskettuna paumlaumlstoumlt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin
nieluvaikutukset v 2010
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumltase vuonna 2010 (kt CO2-ekv)
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 verkko-osoitteessa httpwwwympa-
ristofidownloadaspcontentid=139215amplan=fi
19
4 Maakuntaohjelman kannalta merkityksel-liset ympaumlristoumltavoitteet
41 Valtakunnalliset ympaumlristouml- ja ilmastotavoitteet
Valtakunnalliset aluekehittaumlmistavoitteet 2011 ndash 2015
Valtioneuvosto paumlaumltti 15122011 hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittaumlmistavoitteista Paumlaumltoumlk-
sellauml tarkennetaan alueiden kehittaumlmislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittaumlmistoimenpiteiden painopis-
teet Alueiden kehittaumlmistavoitteet kiteytetaumlaumln taumlssauml paumlaumltoumlksessauml kolmeen yleiseen linjaukseen 1) Vahvistetaan
alueiden kilpailukykyauml ja elinvoimaisuutta 2) Edistetaumlaumln vaumlestoumln hyvinvointia ja 3) Turvataan hyvauml elinympaumlristouml
ja kestaumlvauml aluerakenne
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet
Valtakunnallisilla alueidenkaumlyttoumltavoitteilla (VNp 132009) pyritaumlaumln toimivaan ja kestaumlvaumlaumln aluerakenteeseen Ta-
voitteiden toteutumista tulee edistaumlauml valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa ja kuntien
kaavoituksessa Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin 1) Toimiva
aluerakenne 2) Eheytyvauml yhdyskuntarakenne ja elinympaumlristoumln laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintouml virkistys-
kaumlyttouml ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6)
Luonto- ja kulttuuriympaumlristoumlinauml erityiset aluekokonaisuudet
Energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050
Valtioneuvosto asetti 2762013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen
2050 Komitean toimikausi on 2862013 ndash 3052014 Energia- ja ilmastokomitean tehtaumlvaumlnauml on valmistella ener-
gia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Siinauml arvioidaan keinot ja kustannukset vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan raken-
tamiseksi ja kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseksi 80ndash95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050
mennessauml
Paumlaumlministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitkaumln aikavaumllin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta
johon paumlaumlstaumlaumln noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa vuoteen 2050 kasvihuonekaasupaumlaumls-
toumljen vaumlhentaumlmiseksi kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen kaumly-
toumln tehostamiseksi
Komitean tulee arvioida erityisesti Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa eurooppalaiseen energia- ja ilmasto-
politiikkaan sekauml laajempaan kansainvaumlliseen kehitykseen Samaten tulee arvioida eri toimien vaikutuksia yhteis-
kunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin Komitea toimittaa esityksensauml hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan mi-
nisterityoumlryhmaumln kaumlsiteltaumlvaumlksi viimeistaumlaumln kevaumlaumlllauml 2014
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategia (2008 paumlivitetty 2013)
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetaumlaumln EU n ilmasto- ja energiapaketin edellyttaumlmaumlt toimenpi-
teet Suomessa mm kasvihuonekaasujen vaumlhennystavoitteiden energian hankinnan uusiutuvan energian ja
energiatehokkuuden osalta Tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysaumlyttaumlminen ja kaumlaumlntaumlminen las-
kuun vuoteen 2020 mennessauml Samalla ajanjaksolla uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 iin energian
20
loppukaumlytoumlstauml Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmistavoitteeksi ei-paumlaumlstoumlkauppasektorilla on asetettu 16
vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessauml
Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttaumlauml energiankaumlytoumln tehostamista erityisesti asumisessa rakenta-
misessa ja liikenteessauml Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperaumlisen energian jaumltepolttoaineiden
laumlmpoumlpumppujen biokaasun ja tuulienergian kaumlyttoumlauml on lisaumlttaumlvauml voimakkaasti Kuten EUn strategia myoumls Suo-
men strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympaumlristoumlllisen kestaumlvyyden toimitusvarmuuden ja kilpailuky-
vyn
Energia- ja ilmastostrategian paumlivitystyouml aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011 Paumlivityk-
sellauml varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekauml val-
mistetaan tietauml kohti pitkaumln aikavaumllin tavoitteita Uuteen strategiaan on myoumls yhdistetty mineraalioumlljyn kaumlytoumln vauml-
hentaumlmisohjelma
Kansallinen luonnonvarastrategia (2009)
Luonnonvarastrategian tavoitteet ovat 1) Suomessa on menestyvauml korkean arvonlisaumln biotalous 2) Suomi hyouml-
dyntaumlauml ja kierraumlttaumlauml materiaalivirtoja tehokkaasti 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisaumlarvoa ja paikal-
lista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edellaumlkaumlvijauml luonnonvarakysymyksissauml
Valtakunnallinen jaumltesuunnitelma (2008)
Suunnitelma sisaumlltaumlauml Suomen jaumltehuollon paumlaumlmaumlaumlraumlt ja tavoitteet vuoteen 2016 sekauml keskeiset toimet niiden
saavuttamiseksi Jaumltesuunnitelman tavoitteet ovat
jaumltteen syntymistauml ehkaumlistaumlaumln
jaumltteiden materiaalikierraumltystauml ja biologista hyoumldyntaumlmistauml lisaumltaumlaumln
kierraumltykseen soveltumattoman jaumltteen polttoa lisaumltaumlaumln
turvataan jaumltteiden haitaton kaumlsittely ja loppusijoitus
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls energiatehokkuudesta (2010)
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksessauml energiatehokkuustoimenpiteistauml esitetaumlaumln toimenpideohjelma jonka avulla
toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kaumlaumlntaumlmisestauml laskuun
ERA17 -toimintaohjelma (2010)
ERA17 on toimintaohjelma jonka tarkoituksena on rakennetun ympaumlristoumln energiatehokkuuden parantaminen
sen aiheuttamien paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlminen ja uusiutuvan energian kaumlytoumln edistaumlminen Ohjelman tavoitteena on
tehdauml Suomesta energiaviisauden edellaumlkaumlvijauml vuoteen 2017 mennessauml ja tehdauml Suomen rakennetusta ympauml-
ristoumlstauml maailman paras vuoteen 2050 mennessauml
Kestaumlvaumln kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012)
Kulutuksen ja tuotannon ohjelman paumlivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmis-
tavoitteet ovat niin haastavia ettauml niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisaumlksi myoumls muutosta yksi-
tyisessauml ja julkisessa kulutuksessa Siitauml huolimatta ettauml yksittaumlisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja mate-
riaalitehokkuus on viime vuosina parantunut kulutuksen maumlaumlraumln kasvu on syoumlnyt naumlin saavutetut ympaumlristouml-
hyoumldyt Vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiauml ehdotuksia
21
Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua
Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-
taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman
mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on
1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella
pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila
vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-
kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-
nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-
tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-
meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka
ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle
Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015
Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-
loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen
maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu
42 Maakunnalliset tavoitteet
Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-
raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia
- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-
raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015
httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015
- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015
httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf
- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-
men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359
- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-
loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )
- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-
tId=sk33911104629743ampcmd=download) )
- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-
quence=2)
- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )
- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-
von_matkailustrategia2015pdf )
- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)
- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
17
Suomen Pohjois-Savon ja Etelauml-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt sektoreittain v 2010
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Maankaumlytoumln kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen ja -nielujen taselaskennassa vuodelle 2010 selvitettiin puuston metsauml-
maan maaperaumln viljelysmaiden ja turvetuotantoalueiden paumlaumlstoumlt ja nielut vuosina 2008-2010 Vesistoumljen ja luon-
nontilaisten soiden paumlaumlstoumljauml ja nieluja ei selvitetty koska kasvihuonekaasulaskennoissa tarkastellaan vain ihmis-
ten toiminnasta aiheutuvat vaikutukset paumlaumlstoumlihin ja nieluihin Molemmissa maakunnissa maankaumlyttoumlsektori on
kasvihuonekaasujen nettonielu Vuonna 2010 Pohjois-Savon maankaumlyttoumlsektorin nettonieluvaikutus oli 26 Mt
CO2-ekv
Puuston kasvu on ylittaumlnyt hakkuista ja muusta poistumasta aiheutuvan puuston vaumlhenemaumln joten puuston ko-
konaismaumlaumlrauml metsissauml on kasvanut vuosittain Koska puusto sitoo hiilidioksidia merkitsee suurempi puuston
maumlaumlrauml lisaumlaumlntynyttauml hiilidioksidin sitoutumista ilmasta puihin Vuosittainen hiilidioksidin poistuma lasketaan puus-
ton kasvun ja poistuman erotuksena Metsien vuotuinen poistuma on vaihdellut vuosien 2008 2009 ja 2010 vaumllillauml
johtuen laumlhinnauml hakkuumaumlaumlrien muutoksista Suurimmillaan metsien nieluvaikutus oli vuonna 2009 noin 4 Mt
CO2-ekv sekauml Etelauml- ettauml Pohjois-Savossa Vuonna 2010 nieluvaikutus oli Pohjois-Savossa 28 Mt CO2-ekv
Puuston lisaumlksi maankaumlyttoumlsektorin kasvihuonekaasutaseeseen vaikuttavat metsien maaperauml viljelysmaa ja tur-
vetuotantoalueet Kangasmaat metsauml- ja maatalousmailla sitovat hiiltauml Sen sijaan orgaaninen metsauml- ja maata-
lousmaa sekauml turvetuotantoalueet ja metsien kasvatuslannoitus vapauttavat kasvihuonekaasuja
18
Etelauml- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina 2008-2010 sekauml maatalousmaan ja turvetuotannon paumlaumls-
toumlt vuonna 2010 (kt CO2) (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuone-
kaasutaseet 2010)
Pohjois-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat yhteensauml 3148 kt CO2-ekv v 2010 ja maan-
kaumlyttoumlsektorin nettonielu 2600 kt CO2-ekv Yhteen laskettuna paumlaumlstoumlt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin
nieluvaikutukset v 2010
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumltase vuonna 2010 (kt CO2-ekv)
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 verkko-osoitteessa httpwwwympa-
ristofidownloadaspcontentid=139215amplan=fi
19
4 Maakuntaohjelman kannalta merkityksel-liset ympaumlristoumltavoitteet
41 Valtakunnalliset ympaumlristouml- ja ilmastotavoitteet
Valtakunnalliset aluekehittaumlmistavoitteet 2011 ndash 2015
Valtioneuvosto paumlaumltti 15122011 hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittaumlmistavoitteista Paumlaumltoumlk-
sellauml tarkennetaan alueiden kehittaumlmislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittaumlmistoimenpiteiden painopis-
teet Alueiden kehittaumlmistavoitteet kiteytetaumlaumln taumlssauml paumlaumltoumlksessauml kolmeen yleiseen linjaukseen 1) Vahvistetaan
alueiden kilpailukykyauml ja elinvoimaisuutta 2) Edistetaumlaumln vaumlestoumln hyvinvointia ja 3) Turvataan hyvauml elinympaumlristouml
ja kestaumlvauml aluerakenne
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet
Valtakunnallisilla alueidenkaumlyttoumltavoitteilla (VNp 132009) pyritaumlaumln toimivaan ja kestaumlvaumlaumln aluerakenteeseen Ta-
voitteiden toteutumista tulee edistaumlauml valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa ja kuntien
kaavoituksessa Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin 1) Toimiva
aluerakenne 2) Eheytyvauml yhdyskuntarakenne ja elinympaumlristoumln laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintouml virkistys-
kaumlyttouml ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6)
Luonto- ja kulttuuriympaumlristoumlinauml erityiset aluekokonaisuudet
Energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050
Valtioneuvosto asetti 2762013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen
2050 Komitean toimikausi on 2862013 ndash 3052014 Energia- ja ilmastokomitean tehtaumlvaumlnauml on valmistella ener-
gia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Siinauml arvioidaan keinot ja kustannukset vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan raken-
tamiseksi ja kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseksi 80ndash95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050
mennessauml
Paumlaumlministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitkaumln aikavaumllin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta
johon paumlaumlstaumlaumln noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa vuoteen 2050 kasvihuonekaasupaumlaumls-
toumljen vaumlhentaumlmiseksi kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen kaumly-
toumln tehostamiseksi
Komitean tulee arvioida erityisesti Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa eurooppalaiseen energia- ja ilmasto-
politiikkaan sekauml laajempaan kansainvaumlliseen kehitykseen Samaten tulee arvioida eri toimien vaikutuksia yhteis-
kunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin Komitea toimittaa esityksensauml hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan mi-
nisterityoumlryhmaumln kaumlsiteltaumlvaumlksi viimeistaumlaumln kevaumlaumlllauml 2014
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategia (2008 paumlivitetty 2013)
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetaumlaumln EU n ilmasto- ja energiapaketin edellyttaumlmaumlt toimenpi-
teet Suomessa mm kasvihuonekaasujen vaumlhennystavoitteiden energian hankinnan uusiutuvan energian ja
energiatehokkuuden osalta Tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysaumlyttaumlminen ja kaumlaumlntaumlminen las-
kuun vuoteen 2020 mennessauml Samalla ajanjaksolla uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 iin energian
20
loppukaumlytoumlstauml Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmistavoitteeksi ei-paumlaumlstoumlkauppasektorilla on asetettu 16
vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessauml
Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttaumlauml energiankaumlytoumln tehostamista erityisesti asumisessa rakenta-
misessa ja liikenteessauml Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperaumlisen energian jaumltepolttoaineiden
laumlmpoumlpumppujen biokaasun ja tuulienergian kaumlyttoumlauml on lisaumlttaumlvauml voimakkaasti Kuten EUn strategia myoumls Suo-
men strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympaumlristoumlllisen kestaumlvyyden toimitusvarmuuden ja kilpailuky-
vyn
Energia- ja ilmastostrategian paumlivitystyouml aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011 Paumlivityk-
sellauml varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekauml val-
mistetaan tietauml kohti pitkaumln aikavaumllin tavoitteita Uuteen strategiaan on myoumls yhdistetty mineraalioumlljyn kaumlytoumln vauml-
hentaumlmisohjelma
Kansallinen luonnonvarastrategia (2009)
Luonnonvarastrategian tavoitteet ovat 1) Suomessa on menestyvauml korkean arvonlisaumln biotalous 2) Suomi hyouml-
dyntaumlauml ja kierraumlttaumlauml materiaalivirtoja tehokkaasti 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisaumlarvoa ja paikal-
lista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edellaumlkaumlvijauml luonnonvarakysymyksissauml
Valtakunnallinen jaumltesuunnitelma (2008)
Suunnitelma sisaumlltaumlauml Suomen jaumltehuollon paumlaumlmaumlaumlraumlt ja tavoitteet vuoteen 2016 sekauml keskeiset toimet niiden
saavuttamiseksi Jaumltesuunnitelman tavoitteet ovat
jaumltteen syntymistauml ehkaumlistaumlaumln
jaumltteiden materiaalikierraumltystauml ja biologista hyoumldyntaumlmistauml lisaumltaumlaumln
kierraumltykseen soveltumattoman jaumltteen polttoa lisaumltaumlaumln
turvataan jaumltteiden haitaton kaumlsittely ja loppusijoitus
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls energiatehokkuudesta (2010)
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksessauml energiatehokkuustoimenpiteistauml esitetaumlaumln toimenpideohjelma jonka avulla
toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kaumlaumlntaumlmisestauml laskuun
ERA17 -toimintaohjelma (2010)
ERA17 on toimintaohjelma jonka tarkoituksena on rakennetun ympaumlristoumln energiatehokkuuden parantaminen
sen aiheuttamien paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlminen ja uusiutuvan energian kaumlytoumln edistaumlminen Ohjelman tavoitteena on
tehdauml Suomesta energiaviisauden edellaumlkaumlvijauml vuoteen 2017 mennessauml ja tehdauml Suomen rakennetusta ympauml-
ristoumlstauml maailman paras vuoteen 2050 mennessauml
Kestaumlvaumln kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012)
Kulutuksen ja tuotannon ohjelman paumlivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmis-
tavoitteet ovat niin haastavia ettauml niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisaumlksi myoumls muutosta yksi-
tyisessauml ja julkisessa kulutuksessa Siitauml huolimatta ettauml yksittaumlisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja mate-
riaalitehokkuus on viime vuosina parantunut kulutuksen maumlaumlraumln kasvu on syoumlnyt naumlin saavutetut ympaumlristouml-
hyoumldyt Vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiauml ehdotuksia
21
Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua
Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-
taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman
mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on
1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella
pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila
vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-
kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-
nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-
tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-
meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka
ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle
Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015
Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-
loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen
maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu
42 Maakunnalliset tavoitteet
Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-
raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia
- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-
raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015
httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015
- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015
httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf
- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-
men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359
- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-
loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )
- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-
tId=sk33911104629743ampcmd=download) )
- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-
quence=2)
- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )
- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-
von_matkailustrategia2015pdf )
- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)
- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
18
Etelauml- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina 2008-2010 sekauml maatalousmaan ja turvetuotannon paumlaumls-
toumlt vuonna 2010 (kt CO2) (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuone-
kaasutaseet 2010)
Pohjois-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat yhteensauml 3148 kt CO2-ekv v 2010 ja maan-
kaumlyttoumlsektorin nettonielu 2600 kt CO2-ekv Yhteen laskettuna paumlaumlstoumlt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin
nieluvaikutukset v 2010
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumltase vuonna 2010 (kt CO2-ekv)
(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)
Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 verkko-osoitteessa httpwwwympa-
ristofidownloadaspcontentid=139215amplan=fi
19
4 Maakuntaohjelman kannalta merkityksel-liset ympaumlristoumltavoitteet
41 Valtakunnalliset ympaumlristouml- ja ilmastotavoitteet
Valtakunnalliset aluekehittaumlmistavoitteet 2011 ndash 2015
Valtioneuvosto paumlaumltti 15122011 hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittaumlmistavoitteista Paumlaumltoumlk-
sellauml tarkennetaan alueiden kehittaumlmislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittaumlmistoimenpiteiden painopis-
teet Alueiden kehittaumlmistavoitteet kiteytetaumlaumln taumlssauml paumlaumltoumlksessauml kolmeen yleiseen linjaukseen 1) Vahvistetaan
alueiden kilpailukykyauml ja elinvoimaisuutta 2) Edistetaumlaumln vaumlestoumln hyvinvointia ja 3) Turvataan hyvauml elinympaumlristouml
ja kestaumlvauml aluerakenne
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet
Valtakunnallisilla alueidenkaumlyttoumltavoitteilla (VNp 132009) pyritaumlaumln toimivaan ja kestaumlvaumlaumln aluerakenteeseen Ta-
voitteiden toteutumista tulee edistaumlauml valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa ja kuntien
kaavoituksessa Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin 1) Toimiva
aluerakenne 2) Eheytyvauml yhdyskuntarakenne ja elinympaumlristoumln laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintouml virkistys-
kaumlyttouml ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6)
Luonto- ja kulttuuriympaumlristoumlinauml erityiset aluekokonaisuudet
Energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050
Valtioneuvosto asetti 2762013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen
2050 Komitean toimikausi on 2862013 ndash 3052014 Energia- ja ilmastokomitean tehtaumlvaumlnauml on valmistella ener-
gia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Siinauml arvioidaan keinot ja kustannukset vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan raken-
tamiseksi ja kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseksi 80ndash95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050
mennessauml
Paumlaumlministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitkaumln aikavaumllin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta
johon paumlaumlstaumlaumln noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa vuoteen 2050 kasvihuonekaasupaumlaumls-
toumljen vaumlhentaumlmiseksi kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen kaumly-
toumln tehostamiseksi
Komitean tulee arvioida erityisesti Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa eurooppalaiseen energia- ja ilmasto-
politiikkaan sekauml laajempaan kansainvaumlliseen kehitykseen Samaten tulee arvioida eri toimien vaikutuksia yhteis-
kunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin Komitea toimittaa esityksensauml hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan mi-
nisterityoumlryhmaumln kaumlsiteltaumlvaumlksi viimeistaumlaumln kevaumlaumlllauml 2014
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategia (2008 paumlivitetty 2013)
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetaumlaumln EU n ilmasto- ja energiapaketin edellyttaumlmaumlt toimenpi-
teet Suomessa mm kasvihuonekaasujen vaumlhennystavoitteiden energian hankinnan uusiutuvan energian ja
energiatehokkuuden osalta Tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysaumlyttaumlminen ja kaumlaumlntaumlminen las-
kuun vuoteen 2020 mennessauml Samalla ajanjaksolla uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 iin energian
20
loppukaumlytoumlstauml Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmistavoitteeksi ei-paumlaumlstoumlkauppasektorilla on asetettu 16
vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessauml
Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttaumlauml energiankaumlytoumln tehostamista erityisesti asumisessa rakenta-
misessa ja liikenteessauml Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperaumlisen energian jaumltepolttoaineiden
laumlmpoumlpumppujen biokaasun ja tuulienergian kaumlyttoumlauml on lisaumlttaumlvauml voimakkaasti Kuten EUn strategia myoumls Suo-
men strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympaumlristoumlllisen kestaumlvyyden toimitusvarmuuden ja kilpailuky-
vyn
Energia- ja ilmastostrategian paumlivitystyouml aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011 Paumlivityk-
sellauml varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekauml val-
mistetaan tietauml kohti pitkaumln aikavaumllin tavoitteita Uuteen strategiaan on myoumls yhdistetty mineraalioumlljyn kaumlytoumln vauml-
hentaumlmisohjelma
Kansallinen luonnonvarastrategia (2009)
Luonnonvarastrategian tavoitteet ovat 1) Suomessa on menestyvauml korkean arvonlisaumln biotalous 2) Suomi hyouml-
dyntaumlauml ja kierraumlttaumlauml materiaalivirtoja tehokkaasti 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisaumlarvoa ja paikal-
lista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edellaumlkaumlvijauml luonnonvarakysymyksissauml
Valtakunnallinen jaumltesuunnitelma (2008)
Suunnitelma sisaumlltaumlauml Suomen jaumltehuollon paumlaumlmaumlaumlraumlt ja tavoitteet vuoteen 2016 sekauml keskeiset toimet niiden
saavuttamiseksi Jaumltesuunnitelman tavoitteet ovat
jaumltteen syntymistauml ehkaumlistaumlaumln
jaumltteiden materiaalikierraumltystauml ja biologista hyoumldyntaumlmistauml lisaumltaumlaumln
kierraumltykseen soveltumattoman jaumltteen polttoa lisaumltaumlaumln
turvataan jaumltteiden haitaton kaumlsittely ja loppusijoitus
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls energiatehokkuudesta (2010)
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksessauml energiatehokkuustoimenpiteistauml esitetaumlaumln toimenpideohjelma jonka avulla
toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kaumlaumlntaumlmisestauml laskuun
ERA17 -toimintaohjelma (2010)
ERA17 on toimintaohjelma jonka tarkoituksena on rakennetun ympaumlristoumln energiatehokkuuden parantaminen
sen aiheuttamien paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlminen ja uusiutuvan energian kaumlytoumln edistaumlminen Ohjelman tavoitteena on
tehdauml Suomesta energiaviisauden edellaumlkaumlvijauml vuoteen 2017 mennessauml ja tehdauml Suomen rakennetusta ympauml-
ristoumlstauml maailman paras vuoteen 2050 mennessauml
Kestaumlvaumln kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012)
Kulutuksen ja tuotannon ohjelman paumlivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmis-
tavoitteet ovat niin haastavia ettauml niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisaumlksi myoumls muutosta yksi-
tyisessauml ja julkisessa kulutuksessa Siitauml huolimatta ettauml yksittaumlisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja mate-
riaalitehokkuus on viime vuosina parantunut kulutuksen maumlaumlraumln kasvu on syoumlnyt naumlin saavutetut ympaumlristouml-
hyoumldyt Vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiauml ehdotuksia
21
Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua
Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-
taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman
mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on
1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella
pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila
vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-
kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-
nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-
tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-
meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka
ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle
Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015
Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-
loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen
maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu
42 Maakunnalliset tavoitteet
Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-
raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia
- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-
raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015
httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015
- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015
httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf
- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-
men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359
- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-
loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )
- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-
tId=sk33911104629743ampcmd=download) )
- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-
quence=2)
- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )
- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-
von_matkailustrategia2015pdf )
- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)
- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
19
4 Maakuntaohjelman kannalta merkityksel-liset ympaumlristoumltavoitteet
41 Valtakunnalliset ympaumlristouml- ja ilmastotavoitteet
Valtakunnalliset aluekehittaumlmistavoitteet 2011 ndash 2015
Valtioneuvosto paumlaumltti 15122011 hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittaumlmistavoitteista Paumlaumltoumlk-
sellauml tarkennetaan alueiden kehittaumlmislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittaumlmistoimenpiteiden painopis-
teet Alueiden kehittaumlmistavoitteet kiteytetaumlaumln taumlssauml paumlaumltoumlksessauml kolmeen yleiseen linjaukseen 1) Vahvistetaan
alueiden kilpailukykyauml ja elinvoimaisuutta 2) Edistetaumlaumln vaumlestoumln hyvinvointia ja 3) Turvataan hyvauml elinympaumlristouml
ja kestaumlvauml aluerakenne
Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet
Valtakunnallisilla alueidenkaumlyttoumltavoitteilla (VNp 132009) pyritaumlaumln toimivaan ja kestaumlvaumlaumln aluerakenteeseen Ta-
voitteiden toteutumista tulee edistaumlauml valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa ja kuntien
kaavoituksessa Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin 1) Toimiva
aluerakenne 2) Eheytyvauml yhdyskuntarakenne ja elinympaumlristoumln laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintouml virkistys-
kaumlyttouml ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6)
Luonto- ja kulttuuriympaumlristoumlinauml erityiset aluekokonaisuudet
Energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050
Valtioneuvosto asetti 2762013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen
2050 Komitean toimikausi on 2862013 ndash 3052014 Energia- ja ilmastokomitean tehtaumlvaumlnauml on valmistella ener-
gia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Siinauml arvioidaan keinot ja kustannukset vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan raken-
tamiseksi ja kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseksi 80ndash95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050
mennessauml
Paumlaumlministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitkaumln aikavaumllin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta
johon paumlaumlstaumlaumln noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa vuoteen 2050 kasvihuonekaasupaumlaumls-
toumljen vaumlhentaumlmiseksi kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen kaumly-
toumln tehostamiseksi
Komitean tulee arvioida erityisesti Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa eurooppalaiseen energia- ja ilmasto-
politiikkaan sekauml laajempaan kansainvaumlliseen kehitykseen Samaten tulee arvioida eri toimien vaikutuksia yhteis-
kunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin Komitea toimittaa esityksensauml hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan mi-
nisterityoumlryhmaumln kaumlsiteltaumlvaumlksi viimeistaumlaumln kevaumlaumlllauml 2014
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategia (2008 paumlivitetty 2013)
Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetaumlaumln EU n ilmasto- ja energiapaketin edellyttaumlmaumlt toimenpi-
teet Suomessa mm kasvihuonekaasujen vaumlhennystavoitteiden energian hankinnan uusiutuvan energian ja
energiatehokkuuden osalta Tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysaumlyttaumlminen ja kaumlaumlntaumlminen las-
kuun vuoteen 2020 mennessauml Samalla ajanjaksolla uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 iin energian
20
loppukaumlytoumlstauml Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmistavoitteeksi ei-paumlaumlstoumlkauppasektorilla on asetettu 16
vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessauml
Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttaumlauml energiankaumlytoumln tehostamista erityisesti asumisessa rakenta-
misessa ja liikenteessauml Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperaumlisen energian jaumltepolttoaineiden
laumlmpoumlpumppujen biokaasun ja tuulienergian kaumlyttoumlauml on lisaumlttaumlvauml voimakkaasti Kuten EUn strategia myoumls Suo-
men strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympaumlristoumlllisen kestaumlvyyden toimitusvarmuuden ja kilpailuky-
vyn
Energia- ja ilmastostrategian paumlivitystyouml aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011 Paumlivityk-
sellauml varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekauml val-
mistetaan tietauml kohti pitkaumln aikavaumllin tavoitteita Uuteen strategiaan on myoumls yhdistetty mineraalioumlljyn kaumlytoumln vauml-
hentaumlmisohjelma
Kansallinen luonnonvarastrategia (2009)
Luonnonvarastrategian tavoitteet ovat 1) Suomessa on menestyvauml korkean arvonlisaumln biotalous 2) Suomi hyouml-
dyntaumlauml ja kierraumlttaumlauml materiaalivirtoja tehokkaasti 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisaumlarvoa ja paikal-
lista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edellaumlkaumlvijauml luonnonvarakysymyksissauml
Valtakunnallinen jaumltesuunnitelma (2008)
Suunnitelma sisaumlltaumlauml Suomen jaumltehuollon paumlaumlmaumlaumlraumlt ja tavoitteet vuoteen 2016 sekauml keskeiset toimet niiden
saavuttamiseksi Jaumltesuunnitelman tavoitteet ovat
jaumltteen syntymistauml ehkaumlistaumlaumln
jaumltteiden materiaalikierraumltystauml ja biologista hyoumldyntaumlmistauml lisaumltaumlaumln
kierraumltykseen soveltumattoman jaumltteen polttoa lisaumltaumlaumln
turvataan jaumltteiden haitaton kaumlsittely ja loppusijoitus
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls energiatehokkuudesta (2010)
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksessauml energiatehokkuustoimenpiteistauml esitetaumlaumln toimenpideohjelma jonka avulla
toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kaumlaumlntaumlmisestauml laskuun
ERA17 -toimintaohjelma (2010)
ERA17 on toimintaohjelma jonka tarkoituksena on rakennetun ympaumlristoumln energiatehokkuuden parantaminen
sen aiheuttamien paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlminen ja uusiutuvan energian kaumlytoumln edistaumlminen Ohjelman tavoitteena on
tehdauml Suomesta energiaviisauden edellaumlkaumlvijauml vuoteen 2017 mennessauml ja tehdauml Suomen rakennetusta ympauml-
ristoumlstauml maailman paras vuoteen 2050 mennessauml
Kestaumlvaumln kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012)
Kulutuksen ja tuotannon ohjelman paumlivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmis-
tavoitteet ovat niin haastavia ettauml niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisaumlksi myoumls muutosta yksi-
tyisessauml ja julkisessa kulutuksessa Siitauml huolimatta ettauml yksittaumlisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja mate-
riaalitehokkuus on viime vuosina parantunut kulutuksen maumlaumlraumln kasvu on syoumlnyt naumlin saavutetut ympaumlristouml-
hyoumldyt Vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiauml ehdotuksia
21
Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua
Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-
taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman
mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on
1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella
pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila
vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-
kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-
nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-
tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-
meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka
ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle
Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015
Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-
loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen
maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu
42 Maakunnalliset tavoitteet
Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-
raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia
- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-
raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015
httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015
- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015
httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf
- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-
men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359
- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-
loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )
- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-
tId=sk33911104629743ampcmd=download) )
- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-
quence=2)
- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )
- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-
von_matkailustrategia2015pdf )
- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)
- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
20
loppukaumlytoumlstauml Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmistavoitteeksi ei-paumlaumlstoumlkauppasektorilla on asetettu 16
vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessauml
Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttaumlauml energiankaumlytoumln tehostamista erityisesti asumisessa rakenta-
misessa ja liikenteessauml Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperaumlisen energian jaumltepolttoaineiden
laumlmpoumlpumppujen biokaasun ja tuulienergian kaumlyttoumlauml on lisaumlttaumlvauml voimakkaasti Kuten EUn strategia myoumls Suo-
men strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympaumlristoumlllisen kestaumlvyyden toimitusvarmuuden ja kilpailuky-
vyn
Energia- ja ilmastostrategian paumlivitystyouml aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011 Paumlivityk-
sellauml varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekauml val-
mistetaan tietauml kohti pitkaumln aikavaumllin tavoitteita Uuteen strategiaan on myoumls yhdistetty mineraalioumlljyn kaumlytoumln vauml-
hentaumlmisohjelma
Kansallinen luonnonvarastrategia (2009)
Luonnonvarastrategian tavoitteet ovat 1) Suomessa on menestyvauml korkean arvonlisaumln biotalous 2) Suomi hyouml-
dyntaumlauml ja kierraumlttaumlauml materiaalivirtoja tehokkaasti 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisaumlarvoa ja paikal-
lista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edellaumlkaumlvijauml luonnonvarakysymyksissauml
Valtakunnallinen jaumltesuunnitelma (2008)
Suunnitelma sisaumlltaumlauml Suomen jaumltehuollon paumlaumlmaumlaumlraumlt ja tavoitteet vuoteen 2016 sekauml keskeiset toimet niiden
saavuttamiseksi Jaumltesuunnitelman tavoitteet ovat
jaumltteen syntymistauml ehkaumlistaumlaumln
jaumltteiden materiaalikierraumltystauml ja biologista hyoumldyntaumlmistauml lisaumltaumlaumln
kierraumltykseen soveltumattoman jaumltteen polttoa lisaumltaumlaumln
turvataan jaumltteiden haitaton kaumlsittely ja loppusijoitus
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls energiatehokkuudesta (2010)
Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksessauml energiatehokkuustoimenpiteistauml esitetaumlaumln toimenpideohjelma jonka avulla
toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kaumlaumlntaumlmisestauml laskuun
ERA17 -toimintaohjelma (2010)
ERA17 on toimintaohjelma jonka tarkoituksena on rakennetun ympaumlristoumln energiatehokkuuden parantaminen
sen aiheuttamien paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlminen ja uusiutuvan energian kaumlytoumln edistaumlminen Ohjelman tavoitteena on
tehdauml Suomesta energiaviisauden edellaumlkaumlvijauml vuoteen 2017 mennessauml ja tehdauml Suomen rakennetusta ympauml-
ristoumlstauml maailman paras vuoteen 2050 mennessauml
Kestaumlvaumln kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012)
Kulutuksen ja tuotannon ohjelman paumlivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmis-
tavoitteet ovat niin haastavia ettauml niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisaumlksi myoumls muutosta yksi-
tyisessauml ja julkisessa kulutuksessa Siitauml huolimatta ettauml yksittaumlisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja mate-
riaalitehokkuus on viime vuosina parantunut kulutuksen maumlaumlraumln kasvu on syoumlnyt naumlin saavutetut ympaumlristouml-
hyoumldyt Vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiauml ehdotuksia
21
Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua
Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-
taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman
mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on
1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella
pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila
vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-
kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-
nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-
tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-
meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka
ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle
Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015
Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-
loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen
maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu
42 Maakunnalliset tavoitteet
Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-
raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia
- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-
raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015
httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015
- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015
httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf
- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-
men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359
- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-
loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )
- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-
tId=sk33911104629743ampcmd=download) )
- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-
quence=2)
- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )
- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-
von_matkailustrategia2015pdf )
- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)
- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
21
Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua
Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-
taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman
mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on
1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella
pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila
vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-
kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-
nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-
tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-
meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka
ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle
Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015
Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-
loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen
maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu
42 Maakunnalliset tavoitteet
Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-
raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia
- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-
raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015
httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015
- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015
httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf
- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-
men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359
- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-
loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )
- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-
tId=sk33911104629743ampcmd=download) )
- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-
quence=2)
- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )
- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-
von_matkailustrategia2015pdf )
- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)
- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
22
5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
51 Arvioinnin suoritus
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa
kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-
louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-
ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa
Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml
jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-
sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta
Arvioinnin vaiheet
1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)
Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-
2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-
moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml
ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti
84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla
2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013
- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013
3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen
Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-
ville
Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten
49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-
viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml
SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-
paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013
4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki
62sect)
Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013
Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-
jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-
ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-
tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti
Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-
tusjaumlrjestelmaumln avulla
5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta
Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
23
52 Vaikutukset toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-
lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja
viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-
nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-
punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)
Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-
kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-
2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-
viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-
vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa
+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia
TL1Talouden uudistuminen
TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen
TL3 Hyvinvointipalvelut ja
hyvinvointi
TL4 Saavutettavuus ja
aluerakenne
Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)
Kuntien sosiaali- ja terveyspal-
velujen kehittaumlminen uudista-
malla palvelurakenteita ja pal-
veluprosesseja edistaumlauml ihmis-
ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml
(+)
Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen
kehittaumlminen parantaa asia-
kastyytyvaumlisyyttauml (+)
Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-
pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)
Palvelurakenteen keskittymi-
nen voi heikentaumlauml palvelujen
saavutettavuutta reuna-alu-
eilla (-)
Ympaumlristoumlterveydenhuollon
yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml
elinympaumlristoumln tilaa (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-
rantavat elinolosuhteita
Liikenneturvallisuustoi-
menpiteet ehkaumlisevaumlt on-
nettomuuksia (+)
Ylikunnallinen maankaumlytoumln
suunnittelu lisaumlauml vetovoi-
maisuutta ja viihtyvyyttauml
(+)
Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-
kennevaumlylien laumlheisyy-
dessauml (-)
Yleinen ympaumlristoumln tila
Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)
Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)
Maakunnan aluerakenteen
eheytyminen ja saavutet-
tavuuden parantuminen
ovat myoumlnteisiauml maakun-
nan ympaumlristoumln tilan kan-
nalta (+)
Asumisen ja tuotannon
keskittyminen vaumlhentaumlauml
ympaumlristoumlkuormitusta pai-
kallisesti (+)
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
24
b1) maaperaumlaumln vesiin
Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)
Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)
Yhdyskuntien jaumltevesien
johtaminen ja keskitetty
kaumlsittely yhteispuhdista-
moissa mahdollistaa te-
hokkaamman puhdistuk-
sen (+)
Pintavesien kunnostus vai-
kuttaa myoumlnteisesti kalas-
toon ja muuhun vesielioumls-
toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-
dollisuuksiin
(+)
b2) ilmaan ilmastoon
Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)
Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)
Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-
minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-
nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)
Hyvinvointipalvelujen keskittauml-
minen ja palveluyrittaumljyyden si-
joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-
kumistarvetta ja siten liiken-
nettauml (-)
Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt
lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-
toumljauml ja melua (-)
Kuljetuslogistiikan paran-
taminen vaumlhentaumlauml ener-
gian kulutusta ja liikenteen
paumlaumlstoumljauml (+ )
Raideliikenteen parantami-
nen siirtaumlauml maantiekulje-
tuksia ja henkiloumlliikennettauml
rautateille (+)
Tietoliikenteen lisaumlaumlminen
vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-
sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)
b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)
Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-
pavalinnat kuten luonnossa
liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-
vostusta (+)
Suunnitelmallinen maan-
kaumlyttouml kaupunkiseuduilla
vaikuttaa myoumlnteisesti
luonnon monimuotoisuu-
teen (+)
Luonnon monimuotoisuus
voi heiketauml luonnontilaisia
alueita rakennettaessa (-)
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
25
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen
Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-
teet muokkaavat alue- ja yh-
dyskuntarakennetta ja kunta-
rakennetta
( 0)
Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-
veluihin perustuvat toimintata-
vat hyvinvointipalveluissa voi-
vat osaltaan tukea kotona asu-
mista (+)
Tieverkon kehittaumlminen ja
alemman tieverkon kun-
nossapito edistaumlvaumlt tasa-
painoisen aluerakenteen
kehittaumlmistauml (+)
Ylikunnallinen mm tyoumls-
saumlkaumlyntialueiden maan-
kaumlytoumln suunnittelu eheyt-
taumlauml yhdyskuntarakennetta
(+)
c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln
Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)
Palvelurakenteiden muutokset
ja uusien hyvinvointiyritysten
synty uudistaa jossain maumlaumlrin
investointien kautta rakennet-
tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-
vaa (+)
Tiestoumln parantamistoimet
tapahtuvat nykyisissauml lin-
jauksissa ohjelmakaudella
joten muutokset ympaumlris-
toumloumln ovat vaumlhaumliset
( 0 +)
Uuden asutuksen ohjaami-
nen kyliin tukee paikallisen
kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-
mistauml (+)
Kaupunkialueiden kasvu
laajentaa rakennettua ym-
paumlristoumlauml (+ -)
d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen
Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)
Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)
Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml
uusiutumattomien luon-
nonvarojen (sora kallio)
kaumlyttoumlauml (-)
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
26
53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys
jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta
eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus
on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln
tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti
tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus
ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset
hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-
laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-
hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml
54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-
teet
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-
taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-
jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)
jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-
keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-
rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi
hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-
sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion
ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml
hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-
toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen
Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan
vaikuttavimmat hankkeet
Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-
kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta
mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti
kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja
edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-
teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml
Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-
dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml
biokaasutuotannossa
Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-
vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
27
Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen
Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja
veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-
vassa PAMA-projektissa
Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-
taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen
sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila
vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml
Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon
maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-
muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta
on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat
sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset
tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian
hyoumldyntaumlmisessauml
Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-
hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja
Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-
jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten
Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa
55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt
Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-
nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla
tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska
toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi
vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle
Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman
eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-
teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri
toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml
Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin
arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-
jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen
kautta
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
28
6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla
mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-
ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)
- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu
ns aluetypologia)
- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta
- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin
Mittareiden kehitys on seuraava
MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013
Pohjois-Savon kehitys
2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla
(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE
Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01
Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27
Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42
Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65
Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32
Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24
Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18
Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30
Uusiutuvan energian osuus
energiankulutuksesta
Pohjois-Savo 383 379
Koko maa 28 27
Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja
typpikuormitus vesistoumlihin
Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334
Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963
ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA
ALUERAKENNEMuutos ()
kaudella
2000-2010
Muutos ()
kaudella
2010-2012
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
29
Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-
toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo
on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-
giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on
esitetty 78
Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-
tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-
tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen
vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
30
7 Tiivistelmauml
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-
suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-
masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty
Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-
taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-
juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-
tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln
Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-
paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja
nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-
tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla
Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-
minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien
parempi kaumlsittely
Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-
saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-
toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-
roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml
Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-
minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen
ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml
Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta
luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-
rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-
rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa
Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-
oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
31
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio
32
Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio