LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN | MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Pohjanmaan vammaisneuvostojen työpaja Workshop för råd för personer med funktionsnedsättning i kommunerna i Österbotten

31.10.2018

Pohjanmaan valmisteluorganisaatio

Väliaikainen valmistelutoimielin

Johtoryhmä

Taloustyöryhmä Henkilöstötyöryhmä ICT-työryhmä

Toimitilat- ja kiinteistötyöryhmä Hankintatyöryhmä Hallintotyöryhmä

tukipalvelut

Kunnan- ja kaupunginjohtajien foorumi

MAAKUNTA JOHTAVIEN VIRANHALTIJOIDEN FOORUMI SOTE

Vies

tintä

ryhm

ä

Poliittinen viiteryhmä

Yhteistyöryhmä

Työ- ja teemaryhmätpalvelukokonaisuuksittain

Pohjanmaan valmisteluorganisaatio

Väliaikainen valmistelutoimielin

Johtoryhmä

Taloustyöryhmä Henkilöstötyöryhmä ICT-työryhmä

Toimitilat- ja kiinteistötyöryhmä Hankintatyöryhmä Hallintotyöryhmä

tukipalvelut

Poliittinen viiteryhmä

Työ- ja teemaryhmät palvelukokonaisuuksittain

Työ- ja teemaryhmät palvelukokonaisuuksittain

SOTE-työryhmätLapset, nuoret ja perheet

Työikäiset

Ikäihmiset

MAKU-teemaryhmätElinkeinot, työvoima ja aluekehitys

Maaseutu ja ympäristöterveydenhuolto

Maankäyttö, luonnonvarat ja liikenne

Järjestäjätoiminnot Liikelaitostoiminnot

Turvallisuus ja varautuminen

Pelastustoimi

Varautuminen

Turvallisuus (osakokonaisuus)

Palvelukokonaisuuksien suunnittelu

Det ursprungliga målet med social- och hälsovårdsreformen:Erbjuda människor jämlikare tjänster än i dagsläget

Minska skillnaderna i välbefinnande och hälsaTygla kostnadsstegringen

Stärka basservicenTillgodogöra digitala tjänster i större omfattning

VISIONSERVICE-STRATEGI

FRAM-SKRIDNINGS-

PLAN 2020 och 2025

BESTÄMNING AV SERVICEHELHETER

ORGANISERINGS-MODELL

SERVICESTIGAR OCH -KEDJORSERVICENÄT

SERVICE-LÖFTE

MÄNNISKAN MÄNNISKAN

ETENEMISSUUNNITELMA 2020 JA 2025 SISÄLTÄEN STRATEGISTEN KULMIEN TOTEUTUKSEN

SOTE PALVELUKOKONAISUUKSIEN MÄÄRITTELY

ORGANISOINTIMALLI

PALVELUPOLUT JA KETJUT

PALVELUVERKKO

KEVÄT2018

SYKSY 2017

VISIO

PALVELU-LUPAUS

PALVELU-STRATEGIA

SYKSY 2018

SOTE

-PAL

VELU

IDEN

JÄRJ

ESTÄ

MIS

SUU

NN

ITEL

MA

IKÄIHMISETTYÖIKÄISETLAPSET, NUORET

JA PERHEET

TERVEYSPALVELUT- Sairaanhoidon tukipalvelut

- Suun terveydenhuolto

KUNTOUTUSPALVELUT

SOSIAALIPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

VAMMAISPALVELUTPALV

ELU

OHJ

AUS,

PAL

VELU

TARP

EEN

ARV

IOIN

TI JA

ASI

AKAS

SUU

NN

ITEL

MA

DIG

ITAA

LISE

T PA

LVEL

UT

HYV

INVO

INN

IN –

JA T

ERVE

YDEN

EDIS

TÄM

ISEN

PAL

VELU

T

TUTK

IMU

S-, K

OU

LUTU

S-, K

EHIT

TÄM

IS-J

A IN

NO

VOIN

TIPA

LVEL

UT

LAAD

UN

HAL

LIN

TA JA

ARV

IOIN

TI

SOTE-PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA

Nykytilan kuvaus sekä arvio palvelutarpeesta tulevassa maakunnassa, 2017

• Suurimmat kulut vammaispalveluissa aiheuttaa palveluasuminen, kuljetuspalvelut, henkilökohtainen avustus sekä työllistäminen

• Laitoshoidon meneillään oleva alasajo, tämän sijaan asiakkaat siirretään palveluasumiseen. • Vammaispalveluissa ostetaan jo nyt suuria osia palveluista yksityiseltä sektorilta. Palveluasumispalveluiden osto

kuntayhtymiltä tai yksityisiltä tuottajilta on selkeästi suurin ostopalvelu. • Huomioitavaa: Vammaiset elävät yhä pidempään ja nuoret vammaiset haluavat muuttaa omaan asuntoon

varhaisessa iässä tullakseen niin itsenäisiksi kuin pystyvät. Vaikeasti vammautuneella henkilöllä on subjektiivinen oikeus palveluasumispaikkaan.

• Panostuksia tulee tehdä muihin asumismuotoihin: Tukiasuminen, perhehuolto, omaishoito + toimiva työn helpottaminen, jotta mahdollisesti voidaan vähentää kuluja.

• Vammaispalvelulaissa säädetään vaikeasti vammautuneiden subjektiivisista oikeuksista, jotka kunta on velvoitettu myöntämään.

• Kunnilla on eri kriteereitä palvelunmyöntämisessä ja lisäksi erilaisuuksia laadun suhteen. • Tärkeää, että palvelut määrätyille ryhmille (vammaiset, pikkulapsen vanhemmat, monisairaat ja vanhukset)

jatkossakin järjestetään lähellä kotia. Hyvällä ohjauksella, jatkuvalla hoidonseurannalla ja hoitosuunnitelmien avulla palvelusta ja ohjauksesta voidaan tehdä työkaluja, jotka estävät asiakkaiden tuntevan itsensä ulkopuolisiksi. Yhdyshenkilöt ovat tämän vuoksi tärkeitä tulevassa sote-alueessa.

Kuvaus palvelutasoista, palvelurakenteesta ja palveluverkosta tulevassa maakunnassa, 2017

• Vammaisten tulee ensisijaisesti saada palveluita yleisten palveluiden puitteissa (matalan kynnyksen palvelut) Seuraava taso on sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut Viime kädessä erikoislainsäädännön mukaisesti.

• Tasa-arvoinen palvelu. Kaikilla tulee olla mahdollisuus samoihin palveluihin riippumatta kielestä tai kotipaikkakunnasta.

• Perhe/asiakas tulee nähdä kokonaisnäkökulmasta -> perhe/asiakas nähdään kokonaisuutena, ei ainoastaan vammaisnäkökulmasta. Vammaispalvelulaki ja Erityishuoltolaki ovat viime käden lakeja. Ensisijaisesti asiakkaalla on tasavertaisena kansalaisena oikeus normaaliin palveluun yleislakien mukaisesti (esim. sosiaalihuoltolaki).

• Parempi palvelukoordinaatio erikoishuollon, sosiaalihuollon sekä sairaanhoidon välillä -> vähemmän aukkoja, vähennetty byrokratia.

• Yksi kokonaisvaltainen palvelusuunnitelma, jossa huomioidaan kaikki muut suunnitelmat (yhteenveto palveluista ja tavoitteista). Lisäksi toimintamalli, jotta suunnitelma tehdään ja päivitetään yhdessä (liite 3=?).

• Vanhemmat henkilöt ja vammaisuus? Yhteistyö vammaishuolto/vanhustenhuolto. Koska on kyse vammoista ja koska vajaakuntoisuudesta, joka liittyy tavalliseen ikääntymiseen/tavallisiin sairauksiin? - -> nähkää vanhempien henkilöiden palvelutarpeet kokonaisnäkökulmasta. Konsultaatio palvelutarpeen arvioinnissa.

• Päävastuu palvelukoordinaatiosta tulee olla omalla yhteyshenkilöllä, joka seuraa asiakasta/perhettä. • Miten sopeuttaa vammaispalveluiden palveluita muuhun palveluun, jotta ”leimausta” ei muodostu, mutta

kuitenkin niin, että asiantuntemus/erityisosaamiset vammaispalveluiden suhteen säilyvät?

Talouden näkökulma palvelutasoihin, -rakenteisiin ja – verkkoon , 2017

• Valinnanvapaus: Asiakkaan osallisuus ja itsenäisyys -> palveluseteli, henkilökohtainen budjetointi. Asiakas on päämies omassa elämässään, mutta hänelle ei saa viedä liikaa vastuuta valita palvelun suhteen tai täsmälleen tietää mitä hän tarvitsee tilanteessa, jossa on kovimmillaan. Asiakkaalla on oikeus saada vaihtoehtoja. Tärkeää, että asiakas saa oikeaa ja täydellistä tietoutta valinnanmahdollisuuksista sekä tukea päätöksenteossa = edellytys, jotta asiakas ja omaiset ymmärtävät, mitä he valitsevat. Valinnanvapauden tulee myös koskea asiakkaan oikeutta valita asumispaikkaa sen vähentämättä mahdollisuutta täysiarvoiselle palvelulle. Myös tämän suhteen tulee taata tasa-arvo.

• Kuljetuspalvelumatkojen koordinointi -> tarvitaan yhteinen välityskeskus koko maakunnalle kuljetuspalvelun varaamiselle ja yhteensovittamiselle.

• Kuljetusten yhteensovittaminen kunnan ja KELAn kanssa. • Teknologisten/elektronisten palveluiden kehittäminen, jotka tukevat kommunikaatiota ja liikkuvuutta, etenkin

sellaisia, jotka tukevat asumisturvaa omassa asunnossa. Kevyempien asumismuotojen kehittämistä sekä omien resurssien tehostamista teknologian avulla. Virtuaaliset palvelut. Mahdollistaa asuminen tavallisissa asuinympäristöissä.

• Tukea vanhempia vammaisten lapsiensa hoidossa. Asumispalvelut ja lyhytaikaishoito vammaisille lapsille; vaikea saada tilaa, harvoja työn helpottamispaikkoja. Lainsäädännön tiukat linjaukset; palveluita lapsille ja aikuisille ei saa järjestää samassa yksikössä.

Talouden näkökulma palvelutasoihin, -rakenteisiin ja – verkkoon , 2017

• Joustavan lyhytaikaishoidon järjestäminen eri asiakasryhmille. • Perhehoidon kehitys = vaihtoehtoiset työn helpottamis- ja asumismuodot. Tarve useampaan perhehoitajaan. • Vaihtoehtoisten palvelumuotojen kehittäminen päivätoimintaan. Valinnanvapaus valita työllistämismuotoja

oman henkilökohtaisen budjetoinnin perusteella. • Tarve yhteensovittamiseen/keskittämiseen maakunnallistasolla:

1) Asunnon muutostöiden suunnittelu, organisointi, toimeenpano. Tarve yhteiselle tekniselle asiantuntemukselle (insinööri).

2) Apuvälineiden lainaaminen -> apuvälinekeskus, yhteistyössä terveyden- ja sairaanhoidon kanssa. • Toimiva yhteistyö yhdistysten kanssa • Yhteensovitetut toiminnot kuntoutuksen kanssa • Yhteiskoordinointi kotihoidon kanssa asioissa, jotka koskevat kotiin annettavia palveluita. • Palvelusetelin käyttöönotto henkilökohtaista apua varten koko yhteistyöalueella. • Oikea ja tarkoituksenmukainen asumismuoto/palvelukokonaisuus asiakkaalle. Palvelun myöntäminen ja

palveluntuottaminen erotetaan toisistaan.

1. Palveluiden kokonaisuuden muodostaminen • Palvelut, jotka viedään koteihin, digitaaliset tai liikkuvat palvelut: Kotihoito, henkilökohtainen avustus,

palveluasuminen omassa kodissa, ohjaaminen, kuljetuspalvelut, apuvälineet, muutostyöt, kuntouttamisohjaus, omaishoito.

• Oman henkilökohtaisen avustuksen ohessa huomiota tulee osoittaa digitaalisiin palveluihin, jotta vammaisten tilanteita kodeissaan helpotetaan.

• Digitaalisten palveluiden ja itsenäisen asumisen mahdollistavan teknologian kehitys. • Mittareita, jotka mittaavat turvattomuustekijöitä ja huolta tulisi käyttää laajemmin arvioinneissa esim.

nykyisiin RAI-arviointeihin verrattuna. • Henkilökohtainen palvelu kodissa tulee taata riippumatta siitä, asuuko asiakas kunnallisessa

keskuksessa tai syrjäisemmällä paikalla. • Uusia, kevyempiä asumismuotoja, esim. useammmassa asunnossa yhdessä ja samassa kerrostalossa

asuu toimintarajoitteisia -> asumisturvallisuus, synergiaetuja kotihoidolle.

Palveluiden kokonaisuuden muodostaminen, 2017, 1

2. Kuntakeskuksissa annettavat palvelut:

• Yleisiä palveluita koskevat tiedot. • Kiertävä palvelu tarpeen mukaan, esim. sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan tapaaminen? • Kaikki laissa säädettyä sosiaalipalvelu vaatii palvelutarpeen arviointia ja viranomaispäätöksen.

3. Laajemmilla toiminta-alueilla toteutettavat palvelut:

• Palvelutarpeen arviointi yhteisten kriteerien mukaisesti sekä yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa.

• Viranomaispäätös sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulainmukaisen palvelun myöntämiseen. • Maakunnan kattavat toimintaperiaatteet. • Henkilöstön opettaminen ja täydennyskouluttaminen. • Sosiaalinen työ. • Asiakas- ja palvelusuunnitelmat/seuranta/arviointi. • Henkilökohtainen budjetointi.

Palveluiden kokonaisuuden muodostaminen, 2017, 2

4. Maakunnan kattava palvelu:

• Maakunnan alueella palvelut, joita asiakas tarvitsee korkeintaan pari kertaa vuodessa ja joilla täten ei myöskään ole tarpeeksi asiakasperustaa pienemmillä paikkakunnilla.

• Toiminnan keskittäminen sellaisten kodin muutostöiden suhteen, jotka vaativat insinööritaitoja. • Kuljetuspalvelumatkojen koordinointi? • Hankinnat. • Kriteerit yksityisten palvelutuottajien hyväksymiselle. • Yksityisten palvelutuottajien valvonta.

5. Palvelut, jotka toteutetaan yhteystyöalueilla (=erikoisvastaanotot):

• Erityshuollon tutkimus-, selvitys- ja osaamiskeskus, • kriisihuolto, • kuntouttava laitoshoito tuottavat palveluita yhtiöiden kautta (ostopalveluna Eskoolta, Kårkullalta).

Palveluiden kokonaisuuden muodostaminen, 2017, 3

• Lapset ja perheet • Nuoret ja työkykyiset • Seniorit • Mielenterveys- ja päihdepalvelut • Avohuolto ja vastaanotto (perusterveydenhuolto) • Toimintakyky ja kuntoutus • Erikoissairaanhoito • Kuntien koulutustoimet • Kuntien asumispolitiikka, asumissuunnittelu ja –tuotanto. Vammaisystävällisten ratkaisujen huomiointi

kaikissa julkisissa ympäristöissä. • Kunnallinen kuljetuspalvelu – vammaispalvelulaki – sosiaalihuoltolaki koskien palveluita, jotka tukevat

liikkuvuutta, myös rajapinta KELAn kuljetuspalveluun • Työllistäminen kunnissa/avoimet työmarkkinat • Henkilöitä, joilla on neuropsykiatrisia ongelmia, on usealla toimialalla – kokonaisvastuu? • Toimintamalli; integroidut palveluketjut ja sovitut prosessit, nepsytiimejä.

Rajapinnat ja yhteispinnat työryhmien välillä sekä suhteessa peruskuntiin (esim. hyte), 2017

Vammaispalvelut

Vaikuttavuustavoitteet:

Asiakas saavuttaa mahdollisimman hyvän toimintakyvyn ja toimivan arjen moniammatillisen tuen avulla

• tasa-arvoinen ja tyytyväinen asiakas• kaksikieliset, selkokieliset yhdenvertaiset ja yhteen sovitetut palvelut, jotka mahdollistavat mahdollisimman itsenäisen ja turvallisen omiin

voimavaroihin perustuvan mielekkään elämän • asiakkaan kanssa yhdessä suunnitellut varhainen tuki, riittävät ja oikea-aikaiset (sosiaali- ja terveys) palvelut ylläpitävät ja vahvistavat hyvinvointia

ja terveyttä

Järjestäjän palvelutavoitteet:

Yhdessä asiakkaan kanssa suunnitellut yksilölliset palvelut mahdollistavat asiakkaan voimavarat huomioiden mahdollisimman normaalin ja sujuvan arjen• annetaan selkokielistä ja vaihtoehtoisilla kommunikaatiomenetelmillä neuvontaa ja ohjaus sekä palvelut järjestetään lähellä asiakasta ja/tai

helposti saavutettavalla tavalla oikea aikaisesti• järjestetään / tuotetaan moniammatilliseen palvelun ja hoidontarpeen arviointiin ja yhteen asiakassuunnitelmaan perustuvat palvelut

integroidusti• henkilöstölle järjestetään koulutusta, konsultaatiota ja työnohjausta vammaisten asiakkaiden tarpeista ja vammaisuudesta• palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja järjestämisessä hyödynnetään kokemustoimijoiden asiantuntijuutta • erityisen ja vaativan tason palvelut/asiantuntemuksen järjestäminen lähellä asiakasta annettavien asiakastyön/palvelujen tueksi mahdollistetaan

kanavien avulla• maakunnan palveluissa käytetään yhdessä sovittua toimintakykymittaria, asiakasprosesseja ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä

VAMMAISPALVELUN PALVELUTEHTÄVÄ JA TAVOITTEET

Lähtökohtana on, että vammaiset henkilöt saavat palvelunsa ensisijaisesti yleisen lainsäädännön perusteella.

Erityislakia sovelletaan silloin, kun laissa määritelty vammainen henkilö ei saa sopivia ja riittäviä palveluja muun, yleisen lainsäädännön avulla. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on nimenomaisesti erityispalvelujen tarve.

Palveluja käyttävillä tarve vammaispalveluihin on yleensä pysyvää ja jatkuvaa sekä osalla asiakkaista tarve on runsasta.

Vammaispalvelujen järjestämisen lähtökohtana on taata vammaisille henkilöille välttämätön huolenpito arjessa suoriutumisen mahdollistamiseksi.

Palvelutarpeen arvioinnin on henkilön iästä riippumatta perustuttava siihen, miten ja millä tavoin järjestettyinä tuki ja palvelut toteuttaisivat parhaiten vammaisen henkilön etua.

Asumisen tuki järjestetään ensisijaisesti vammaisen henkilön itse valitsemaan asuntoon ja asuinpaikkaan.

Lähtökohtana ovat vammaisen henkilön tarpeet ja toiveet. Esteetön julkinen liikenne sekä sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisen tuki ovat ensisijaisia myös vammaisten henkilöiden liikkumisessa.

Vammaispalvelut

Vaikuttavuustavoitteet:• tasa-arvoinen ja tyytyväinen asiakas• asiakas saavuttaa mahdollisimman hyvän toimintakyvyn

ja toimivan arjen moniammatillisen tuen avulla • kaksikieliset, selkokieliset yhdenvertaiset ja yhteen sovitetut

palvelut, jotka mahdollistavat mahdollisimman itsenäisen ja turvallisen omiin voimavaroihin perustuvan mielekkään elämän

• asiakkaan kanssa yhdessä suunnitellut varhainen tuki, riittävät ja oikea-aikaiset (sosiaali- ja terveys)palvelutylläpitävät ja vahvistavat hyvinvointia ja terveyttä

Järjestäjän palvelutavoiteita Pohjanmaan 1/2:• yhdessä asiakkaan kanssa suunnitellut yksilölliset palvelut mahdollistavat asiakkaan voimavarat huomioiden

mahdollisimman normaalin ja sujuvan arjen• annetaan selkokielistä ja vaihtoehtoisilla kommunikaatiomenetelmillä neuvontaa ja ohjaus sekä palvelut

järjestetään lähellä asiakasta ja/tai helposti saavutettavalla tavalla oikea aikaisesti• järjestetään / tuotetaan moniammatilliseen palvelun ja hoidontarpeen arviointiin ja yhteen

asiakassuunnitelmaan perustuvat palvelut integroidusti• henkilöstölle järjestetään koulutusta, konsultaatiota ja työnohjausta vammaisten asiakkaiden tarpeista ja

vammaisuudesta• palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja järjestämisessä hyödynnetään kokemustoimijoiden

asiantuntijuutta • erityisen ja vaativan tason palvelut/asiantuntemuksen järjestäminen lähellä asiakasta annettavien

asiakastyön/palvelujen tueksi mahdollistetaan kanavien avulla• maakunnan palveluissa käytetään yhdessä sovittua toimintakykymittaria, asiakasprosesseja ja

vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä• asiakkaiden osallisuutta tuetaan monipuolisin menetelmin

Järjestäjän palvelutavoitteita 2/2:

• "Normaalia" vai "tavanomaista" elämää• Palvelut "lähellä" vai "hyvin saavutettavissa" ??• asiantuntijuus saatavilla• turvallinen/trygg, korkeatasoiset/högklassiga palvelut / service• palvelut lähellä kotia, service nära hemmet eller i anslutning till hemmet• palvelut asiantuntevia palvelurajat ylittäviä, sakkunnig, över gränsen• asiakasta kuunnellaan,• yhdessä asiakkaan kanssa • toimiva arki, arjen sujuminen, arjen sujuvuus• toimintakyvyn seurannan ajantasaisuus • joustavuus • asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallistaminen /osallisuutta• asiakkaat haluavat elää mahdollisimman normaalia elämää• toimintakulttuuri• ohjaus ja tuki• välimatka lähipalvelu / avstånd, närservice• osaaminen, asiantuntemus / kunskap, expertice