Pääkaupunkiseudun LapeYhteiskehittämispäivä

13.11.2017

MONITOIMIJAINENARVIOINTI

Hanna Tulensalo

Kehittämispäällikkö

Pelastakaa Lapset ry.

Mareena Heinonen

Asiantuntija

VOIKUKKIA-toiminta

Kasper – Kasvatus- japerheneuvonta ry

Mallinnus & tekijät

Puheenjohtajina kehittämispäällikkö Hanna Tulensalo ja lastenpsykiatrianprofessori Kirsti KumpulainenSihteereinä erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen jaerikoissosiaalityöntekijä Arja AhonenLisäksi mukana eri palveluissa toimivia ammattilaisia jakokemusasiantuntijoita

Mallinnus ladattavissa vapaasti Julkari.fi:Erityis- ja vaativan tason palvelujen työpajaprosessin raportit –osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa. THL, Työpapereita26/2017, sivut 12-35

16.11.2017 2

Mihin arvioinnin kehittämisellä pyritään?

”Yksi arviointi, yksi suunnitelma”

• Kokonaisvaltainen tiedon rakentuminen tuen tarjoamisenperustaksi

• Lapsen ja perheen tuen tarpeiden varhainentunnistaminen

• Oikein mitoitetun ja ajoitetun tuen tarjoaminen• Asiakaslähtöisyys, osallisuuden toteutuminen• Eri tahojen yhteistyön sekä työn- ja vastuunjaon

selkiyttäminen• Yhtenäinen palvelusuunnitelma

16.11.2017 3

Jatkumollisuus arviointiprosessin laatuna

• Ihanteellista olisi, että arviointi jäsentyisiyhtenäiseksi, tarpeen mukaan täydentyväksi,jatkumolliseksi prosessiksi, jossa tieto siirtyy,täydentyy ja syvenee asiakkuuden edetessä

• Useiden eri palveluiden asiakas tai palvelustatoiseen siirtyvä asiakas olisi samanlaisellaarvioinnin ”kartalla” aina kun lapsen ja perheentilannetta arvioidaan

16.11.2017 4

Arvioinnin jatkumollisuus

16.11.2017 5

ASIAKKUUDENALKU

Tuen ja avuntarpeidenkartoittaminen

PALVELUIDEN JA TUENSUUNNITTELU

Tuen ja avun sekä eritoimijoiden yhteistoiminnansuunnittelu (asiakas/hoitosuunnitelma)

ASIAKKUUDENETENEMINEN

Tuen ja avunvaikutukset javaikuttavuus

Yhteinen arviointityöskentely tarvittavassa laajuudessalapsen, perheen ja eri toimijoiden kanssa

Missä tilanteissa/ympäristöissä?

Lasten ja perheiden näkökulmasta tavoitteena toteuttaaarviointia samalta pohjalta asiakkuuden eri vaiheissa:

• Perhekeskustoiminnassa ja erityispalveluiden toiminnassakun lapsen ja perheen avun ja tuen tarpeita on tarpeenselvittää yhteistyössä monen eri toimijan kanssa

• Lastensuojelun, terveydenhuollon tai muidenerityispalveluiden toiminnassa asiakkuuden eri vaiheissa,esim.Asiakas-/hoitosuunnitelman tekeminenHuostaanoton tarpeen arviointiAsiakkuuden tai hoitosuhteen päättäminen

16.11.2017 6

Monitoimijaista arviointia ohjaavia lakeja

• Arviointia ja monitoimijaista yhteistyötä määritteleeuseampi eri laki.

• Näihin sisältyy velvoitteita eri viranomaisten yhteistyölle jayhteistoiminnalle (esim. terveydenhuoltolaki (32 §),sosiaalihuoltolaki (31 §, 41 §), varhaiskasvatuslaki (9a §))

• Yhteistyötä, tietojen keskinäistä luovuttamista jasalassapitoa ohjaavia lakeja ja säännöksiä on kattavastikoottu Luo luottamusta –oppaaseen

• Luo luottamusta - opas ja verkkokoulutus sisältäähyödyllistä tietoa yhteistoiminnasta monitoimijaiseenarvioinnin näkökulmasta.

16.11.2017 7

Monitoimijainen arviointi– mallinnuksen esittely

1. Monitoimijaista arviointia ohjaavat periaatteet (miten?)• Lapsen oikeudet• Kokonaisvaltaisuus• Lapsikeskeisyys ja perhelähtöisyys• Suhdeperustaisuus ja dialogisuus• Tuen ja palveluiden vaikutusten arviointi

2. Arvioinnin sisällöllinen kokonaisuus ja kohteet (mitä?)• Lapsen ja perheen hyvinvoinnin kokonaisuus• Teemojen teoreettinen perustelu

16.11.2017 8

16.11.2017 9

Periaatteet - I Lapsen oikeudet

II Kokonaisvaltaisuus

16.11.2017 10

• Holistinen ihmisnäkemys, systeeminen ajattelu• Lapsen ja perheen hyvinvoinnin katsotaan muodostuvan eri osa-

alueista, joita tarkastellaan kokonaisuutena• Tavoitteena on, että lapsen ja perheen tilannetta arvioidaan riittävän

monipuolisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa siten, ettei eripalveluissa käynnistyviä erillisiä arviointeja enää tarvita

• Mikäli tuen tarjoaminen edellyttää tiedon syventämistä jostakinlapsen tai perheen hyvinvoinnin osa-alueesta asiakkuuden edetessätai lapsen ja perheen tilanne muuttuu, kokonaisvaltaista arviointiatäydennetään tai syvennetään tältä osin

• Tavoitteena riittävän kokonaisvaltaisen ymmärrys oikeanlaisen tuenkohdentumiseksi, ylimitoitetun arvioinnin välttäminen

• Eri toimijoiden tasavertainen tiedollinen asema arvioinnissa

Lapsen oma tieto

Vanhempien jaläheisten tieto /tietoa lapsesta

Ammattilaistentieto

Tiedon rakentumisen osapuolet

16.11.2017 12

• Lapsi ja vanhemmatosana yhteistoiminnallistatiimiä, tarkastelun kohteenaelämäntilanne ja tarpeet -ei lapsi, eivätkä vanhemmat• Tiedon ja tarkastelunkeskiössä voivat ollalapsen, vanhemman ja kokoperheen tilanne

Elisabeth Fern 2014, mukaillen suom. Petrelius, Tulensalo, Jaakola & Hietamäki

Kokonaisvaltaisuus ja tiedon rakentuminen

• Lapsi aktiivisena toimijana tiedon tuottamisessa, sentulkinnassa ja ratkaisujen etsimisessä

• Lapsen oma tietokokemukset, ajatukset ja toiveetarvioinnin ohittamattomana ytimenä

• Lapsen kohtaaminen, tiedon kokoamista lapsesta jalapsen kanssa, tiedon reflektointi sekä tiedon yhteinentulkinta

• Arvioinnin tulee vahvistaa lapsen kokemustaturvallisuudesta, luottamuksesta ja kunnioituksesta

• Työmenetelmien ja esimerkiksi kokous- janeuvottelutilanteiden muotoilu lapsen huomioon ottaviksi

16.11.2017Esityksen nimi / Tekijä 13

III Lapsikeskeisyys ja perhelähtöisyys

Lapsikeskeisyys ja perhelähtöisyys

16.11.2017 14

IV Suhdeperustaisuus ja dialogisuus- Luottamus asiakkaita auttava yhteistoiminnan perustana

• Kun ammattilaisten ja asiakkaiden välisiä moniammatillisiakohtaamisia luonnehtivat luottamus ja selkeä rakenne,kokevat vanhemmat työskentelyn heitä auttavana.

• Tällaisesta eri ammattilaisten yhteistyöstä voi muodostualapselle ja perheelle kannatteleva ympäristö.

• Vanhemmat pitävät tärkeänä, että eri ammattilaiset ovatriittävästi yhteydessä keskenään ja koordinoivatyhteistoimintaansa.

• Luottamusta rakentaa ammattilaisten saavutettavuus,riittävä tiedottaminen, ammattilaisten kokeminen osaaviksi,empaattisiksi ja sitoutuneiksi.

16.11.2017 15

Widmark ym. (2013)

IV Suhdeperustaisuus ja dialogisuus

• Lähtökohtana ”myönteinen tunnistaminen”• ”Normaalin” tavoittelun sijaan arvostetaan

erilaisuutta, tunnistetaan voimavaroja jatoimintatavoissa keskitytään arjen yhteisöjentukemiseen

• Tavoitellaan ihmisen aitoa kokemusta omastaarjestaan ja asiakkaan kohtaamista heidänkokemistaan merkityksistä käsin

• Vasta aito tutustuminen johtaa ”oikeintunnistamiseen”

• Hienovaraisuus, mutta myös rehellisyys16.11.2017 16

V Tuen ja palveluiden vaikutusten arviointi

• Arvioinnin tulee sisältää asiakkaanelämäntilanteen ja tuen tarpeiden arvioinnin lisäksiaina myös palvelujen sekä niiden vaikutustenarviointia

• Asiakkuuden edetessä arvioinnissa on tärkeäätarkastella sitä, miten tarjottu tuki ja palvelut ovatvaikuttaneet ja ovatko lapsi ja perhe kokeneethyötyvänsä niistä

16.11.2017 17

Arvioinnin sisällöllinen kokonaisuusLAPSEN KOKEMAN ARJEN JA ELÄMÄNTILANTEENHAHMOTTAMINEN• lapsen käsitys itsestään, ihmissuhteista ja turvallisuudesta

sekä arjesta• erityisesti lapsen kanssa mutta myös yhdessä

YHDESSÄ• lapsen ja perheen sosiaalinen hyvinvointi• lapsen terveys, kasvu ja kehitys• vanhempana toimiminen ja vanhemman suhde lapseenà Oleellista tunnistaa ja yhdistää eri toimijoiden tieto

16.11.2017 18

Turvallisuusja

ihmissuhteet

MinäkuvaArki,

toimijuus jatoimintakyky

Vanhempanatoimiminen ja suhde lapseen

Lapsen terveys,kasvu ja kehitys

Sosiaalinenhyvinvointi:perhe jaympäristötekijät

A

L V

- Vanhemmuuden vahvuudet- Huolenpito- Turvallisuudesta huolehtiminen- Kyky tukea lapsen taitoja ja toimintaa- Kyky ymmärtää lapsen näkökulmaa- Tunnesuhteen laatu- Kyky asettaa asia mukaisia rajoja- Vanhemman toiminnan pysyvyys ja

ennustettavuus

Lapsen kokemus ihmissuhteista jaturvallisuudesta

Lapsen kokemus perheestä,päiväkodista/koulusta,

vapaa-ajasta,ystävistä

Lapsen käsitysitsestään

- Lapsen vahvuudet- Lapsen fyysinen terveys ja toimintakyky- Psyykkinen terveys- Sosiaaliset taidot/sosiaalinen toimintakyky- Iänmukainen taidollinen ja tiedollinen kehitys

- Lapsen läheisten terveys ja sosiaalinen toimintakyky- Toimeentulo- Asuminen ja asuinympäristö- Perheen historia- Sosiaalinen ympäristö, palvelut ja lapsen kehitysympäristöt- Päihteiden käyttö- Väkivalta

LAPSEN, VANHEMPIEN JAAMMATTILAISTEN TIETO ARVIOINNINKESKIÖSSÄ

VL

A

Esim. Petrelius ym. (2016)

LAPSEN KOKEMUSTIETO OSANAARVIOINTIA

Turvallisuusja

ihmissuhteet

MinäkuvaArki,

toimijuus jatoimintakyky

Lapsen kokemus ihmissuhteista jaturvallisuudesta

Lapsen käsitysitsestään

Lapsen kokemus perheestä,päiväkodista/koulusta,

vapaa-ajasta,ystävistä

Taustalla Fattore ym. (2009): lapsen hyvinvoinnin malli

LAPSEN JA PERHEEN HYVINVOINNINKOKONAISUUS

Lapsen terveys,kasvu ja kehitys

Vanhempanatoimiminen ja suhde lapseen

Sosiaalinen hyvinvointi: perheja ympäristötekijät

- Lapsen vahvuudet- Lapsen fyysinen terveys ja toimintakyky- Psyykkinen terveys- Sosiaaliset taidot/sosiaalinen toimintakyky- Iänmukainen taidollinen ja tiedollinen kehitys

- Vanhemmuuden vahvuudet- Huolenpito- Turvallisuudesta huolehtiminen- Kyky tukea lapsen taitoja ja toimintaa- Kyky ymmärtää lapsen näkökulmaa- Tunnesuhteen laatu- Kyky asettaa asia mukaisia rajoja- Vanhemman toiminnan pysyvyys ja

ennustettavuus

- Lapsen läheisten terveys- Toimeentulo- Asuminen ja asuinympäristö- Perheen historia- Sosiaalinen ympäristö (ml. verkosto ja

yhteisö)- Palvelut ja lapsen kehitysympäristöt- Päihteiden käyttö- Väkivalta