1

H

OTE MUUTOKSEEN JA TULEVAISUUTEEN

4H-nuorisotyö 2017 - 2019

Suomen 4H-liittoEdustajakokous 27.4.2016

LUONNOS

4

2

4H-NUORISOTYÖ 2017–2019Ote muutokseen ja tulevaisuuteen

YHTEINEN TAHTO

4H-NUORISOTYÖN TOIMINTA-AJATUS, PÄÄMÄÄRÄ JA ARVOT

4H-järjestö on ollut jo lähes 90 vuoden ajan vahva tu-levaisuutta rakentava toimija suomalaisessa yhteiskun-nassa. Nuorisotyötä on kehitetty kunkin ajankohdan tarpeita vastaavaksi. 4H-nuorisotyön arvoperustaa, kasvatustyötä ja elämänhallintaa tukevaa työtä tarvi-taan myös tulevaisuudessa.

Valtakunnallinen järjestö tarvitsee yhteisen suunnan toiminnalleen. Suunnan päättää joka kolmas vuosi kokoontuva Suomen 4H-liiton edustajakokous. Ennen kokousta järjestöväki osallistuu laajasti strategialuon-noksen valmisteluun. Yhteisestä valmistelusta kasvaa yhteinen tahto ja sitoutuminen.

4H-nuorisotyön vuosittaisista toimintasuunnitelmista päättää liiton valtuuskunta. 4H-nuorisotyö 2017–2019 –strategia-asiakirja on tarkoitettu vuosisuunnittelun ohjenuoraksi.

Edustajakokouskaudella 2014–2016 on käynnistetty merkittäviä nuorisotyön uudistuksia. Järjestössä on toteutettu suuria rakenteellisia muutoksia. Tulevan strategian valmistelun yhteydessä on vahvasti esitetty näkemyksiä, joiden mukaan toteutettujen uudistusten vakiinnuttamiseen tarvitaan vielä aikaa. Uudet linjauk-set eivät ole itsetarkoitus.

Toiminta-ajatus4H-harrastus tukee lapsen ja nuoren kasvua aktiivisek-si, suvaitsevaksi, vastuulliseksi ja yritteliääksi. Lapsen ja nuoren kehitysvaiheet huomioon ottavassa toimin-nassa opitaan itse tekemällä. 4H-kerhossa omaksutaan elämänhallintaa tukevia käytännön tietoja ja taitoja koulutetun ohjaajan tuella. Erilaiset kurssit syventävät nuoren osaamista. Toiminnassa saadaan valmiuksia aktiiviseen kansalaisuuteen, työelämään ja yrittäjyy-teen. 

Järjestöllinen päämäärä4H on vahvaan paikalliseen toimintaan perustuva, yhtenäinen ja kehittyvää lasten ja nuorten elämän-hallintaa ja yritteliäisyyttä tukeva valtakunnallinen kan-salaisjärjestö ja johtava nuorisopalvelujen tuottaja.

3

ArvotArvot ilmaisevat, mikä meille on toiminnassamme tärkeää. Arvot luovat toiminnallemme perustan ja ohjaavat meitä jokapäiväisessä työssämme. Arvojen merkitystä käytännön toiminnassa tulee korostaa.Nuorisotyön toimintaympäristö on vuosikymmenten kuluessa muuttunut olennaisesti. 4H-nuorisotyön arvopohjaa ei kuitenkaan ole ollut tarvetta muuttaa.

Arvojemme perustana ovat maailman 4H-järjestöjä yhdistävät kansainväliset arvot, joita kuvaavat järjestön nimessä olevat neljä H-kirjainta.

HEADHarkinta kuvaa sitä, miten tärkeää ihmisen on jatku-vasti kehittää omaa ajatteluaan sekä pyrkiä kaikessa toiminnassaan rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuu-teen.

HANDSHarjaannus tarkoittaa käytännön ja käden taitoja, joita harjoitellaan kaikessa 4H-toiminnassa. Tähän liittyvät tärkeänä osana asenteet, kuten esimerkiksi yritteliäi-syys ja ahkeruus.

HEARTHyvyys kertoo toisen ihmisen sekä luonnon kunni-oittamisesta ja huolenpidosta. Siihen liittyvät myös suvaitsevaisuus, yhteistyötaidot ja hyvä käytös.

HEALTHHyvinvointi on kokonaisvaltainen asia, johon liittyvät ihmisen fyysinen ja henkinen tasapaino sekä riittävä aineellinen hyvinvointi. 4H-toimija pystyy luomaan arjen hyvinvointia itselle ja muille.

4H-NUORISOTYÖ 2017–2019

4H-nuorisotyön olosuhteet muuttuvat koko ajan. Tulevaa toimintaa suunnitellessa on kiinnitettävä huo-miota muutoksiin, jotka koskevat mm. nuorten arvoja, globalisaatiota, työelämää, ikärakennetta, viestintää ja taloudellista viitekehitystä. 4H-nuorisotyöllä on paljon annettavaa yhteiskunnallisessa muutoksessa. Näiden muutostekijöiden vaikutusta 4H-toimintaan on tar-kasteltu erillisessä liitteessä.

4H-nuorisotyön vahva perustaLapsi- ja nuorisojärjestönä 4H:lla on tärkeä kasvatus-tehtävä. Toiminnan perustana ovat 4H-järjestöjen kansainväliset arvot Head, Hands, Heart ja Health, joi-den tunnettuutta ja merkitystä vahvistamme kaikessa toiminnassa.

Toimintamenetelmänämme on amerikkalaisen kasva-tusfilosofin John Deweyn ajatuksiin perustuva Teke-mällä oppiminen (learning by doing). Meille tärkeitä asioita oppimisessa ovat oma kokemus ja yhteisölli-

syys. 4H:ssa lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden tehdä ja oppia aitoja asioita, aidoissa ympäristöissä itse toimien.

Kasvatamme nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen sekä tekemään, kokemaan ja ottamaan vastuuta kehittä-mällä heidän yrittäjyysvalmiuksiaan. Näitä asioita ku-vaavat kasvatuksen kaksi toimintamallia: Tekoja lähellä ja kaukana (kansalaiskasvatus) sekä Kolme askelta työelämään (yrittäjyyskasvatus).

4H-nuorisotyön näkökulma on positiivinen. Ongelmi-en sijaan haluamme toiminnassamme keskittyä lapsen ja nuoren vahvuuksiin, myönteisiin ominaisuuksiin ja mahdollisuuksiin. Pidämme tärkeänä perheen merki-tystä ja yhteistyötä perheiden kanssa. Olemme mu-kana vahvistamassa lasten ja nuorten itseluottamusta, kykyä huolehtia toisista ihmisistä, vuorovaikutustai-toja, osaamista ja omaa luonnetta. Nuoresta kasvaa osaava ja aktiivinen oman yhteisönsä jäsen. 4H-nuori-sotyö on luonteeltaan ennaltaehkäisevää työtä.

4

Kaikessa toiminnassa pidämme tärkeänä kestävän elämäntavan sekä eri kulttuureihin liittyvän ym-märryksen, suvaitsevaisuuden ja vuorovaikutuksen edistämistä.

• Kiinnitämme erityistä huomiota toimintamme ekologisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuu-risiin vaikutuksiin sekä kannustamme lapsia ja nuoria elämään ja toimimaan näiden periaattei-den mukaisesti. 4H-toiminnan vahvat aihealueet kuten ruoka, metsä, luonto ja ympäristö ja käden taidot tarjoavat paljon vaihtoehtoja kestävää elämäntapaa tukevien tietojen ja taitojen har-joitteluun. Tavoitteenamme on lasten ja nuorten ympäristösuhteen vahvistaminen, joka kytkeytyy vahvasti itse tekemiseen ja oikeissa ympäristöissä toimimiseen.

• Lapset ja nuoret saavat 4H:ssa monipuolisia mahdollisuuksia harjoitella kulttuurien välisen vuorovaikutuksen taitoja ja monikulttuurisessa ryhmässä toimimista. Toivotamme 4H-toimin-taan tervetulleeksi kaikista eri kulttuuritaustoista tulevat lapset ja nuoret. Kansainvälisten vaih-tojen, leirien ja seminaarien kautta nuorella on mahdollisuus oppia eri kulttuurien tuntemusta ja suvaitsevaisuutta sekä vahvistaa kielitaitoaan. Kansainvälisessä toiminnassa kehittyvät myös uteliaisuus, sitkeys ja ongelmanratkaisukyky, jotka ovat tärkeitä ominaisuuksia yhä kansainvälisem-mäksi muuttuvassa työelämässä.

4H-kasvatusajattelu

HEADHANDS

HEARTHEALTH

4H-nuorisotyö

Kasvu aktiiviseksi, vastuulliseksi ja yritteljääksi

Tekemällä oppimisen pedagogiikka

Yrittäjyyskasvatus ja työelämävalmiudet

KANSALAISKASVATUS

KUVA: KASVATUSAJATTELU

5

Kestävän elämäntavan periaatteita noudattava toiminta luo hyvinvointia itselle ja muille

Lasten ja nuorten hyviä tekoja

lähellä ja kaukana

Lasten kanssa aktiivista kansalaisuutta

harjoitellaan 4H-kerhoissa ja leireillä.

Nuorten aktiivinen kansalaisuus vahvistuu

kansainvälisessä toiminnassa ja vapaaehtois-

työssä, Itse tehty -projekteissa, hyväntekeväisyydessä, tapah-tumatuottamisessa ja järjestön päätöksenteossa.

Ohjaajan tuki – Osaava kerhonohjaaja

Aktiiviseksi kansalaiseksi – tekoja lähellä ja kaukana

Valmentajan tuki – 4H-valmentaja

4H-NUORISOTYÖN PAINOPISTEET

Jokainen on vastuussa itsensä, läheistensä ja ympäris-tönsä hyvinvoinnista. 4H-harrastuksen parissa lapsi ja nuori kasvaa aktiiviseksi ja oma-aloitteiseksi yhteiskun-nan jäseneksi, itsetuntoiseksi ja avarakatseiseksi ihmi-seksi, joka pystyy toimimaan yhdessä toisten ihmisten kanssa yhteiseksi hyväksi. Pidämme tärkeänä lasten ja nuorten kasvua osaksi omaa yhteisöään ja sitä, että he omaksuvat ryhmässä toimimisen taitoja. Näitä tavoit-teita tuemme vahvistamalla strategiakauden aikana lasten ja nuorten itse suunnittelemaa ja toteuttamaa, omaa toimintaa.

• Aktiivista kansalaisuutta tukevien perustaitojen harjoittelu alkaa 4H-kerhoissa ja -leireillä, kun lap-set harrastavat osaavan kerhonohjaajan ohjauk-sessa ja saavat itse vaikuttaa toiminnan sisältöön.

Kerhot tarjoavat matalan kynnyksen mahdolli-suuden harrastaa ja kohdata toisia lapsia yhteisen tekemisen äärellä maaseudulla ja kaupungeissa.

• Nuorten aktiivinen kansalaisuus vahvistuu 4H:ssa kansainvälisten kokemusten kautta ja vapaaeh-toistyössä, kuten Itse tehty -projekteissa, hyvänte-keväisyydessä, tapahtumatuottamisessa ja järjes-tön päätöksenteossa. Nuorten oman toiminnan lähtökohtana ovat paikalliset ideat, tarpeet ja olosuhteet. Nuoret suunnittelevat ja toteuttavat projekteja tärkeinä pitämistään asioista. Aiheita niihin löytyy myös 4H:n tunnetuista sisällöistä kuten esimerkiksi arjen ja käden taidoista, metsäs-tä, luonnosta, viljelystä, ympäristöstä, eläimistä ja kansainvälisyydestä.

KUVA: AKTIIVISEKSI KANSALAISEKSI - TEKOJA LÄHELLÄ JA KAUKANA

1. Aktiiviseksi kansalaiseksi - tekoja lasten ja nuorten tavalla

6

4H-yhdistysten toimihenkilöiden ja vapaaehtoisten tehtävänä on toimia nuorten valmentajina tarjoamalla koulutusta, tiloja, tukea ja mahdollisuuksia – mutta ei tehdä asioita nuorten puolesta. Valmentajat toimivat esimerkkeinä ja kannustavat nuoria kestävän elämän-tavan mukaiseen toimintaan.

Olemme onnistuneet, kun toiminta näkyy paikkakun-nilla konkreettisella tavalla, lasten ja nuorten tekeminä hyvinä tekoina, joihin parhaimmillaan sisältyy koko järjestön arvopohja. Oikeanlaisissa teoissa on käytetty 4H-järjestön arvojen mukaisesti päätä, käsiä ja sydän-tä, ja edistetty sitä kautta omaa, toisten ihmisten ja ympäristön hyvinvointia.

Strategiset tavoitteet:• Lasten ja nuorten itse suunnittelema ja toteuttama

toiminta 4H-järjestössä lisääntyy• Toimihenkilöt ja vapaaehtoiset osaavat tukea

lasten ja nuorten omaa toimintaa ohjaajina ja valmentajina. Osaava kerhonohjaaja-koulutus sekä 4H-valmentajakoulutus mahdollistavat tehtävässä onnistumisen.

• Lasten ja nuorten tekemät hyvät teot näkyvät ja kuuluvat – ne ovat keskeinen osa järjestön viestin-tää.

2. Elämänhallintaa, työelämätaitoja ja yrittäjyyttä

Suomen tulevaisuutta rakennetaan työn ja yrittä-jyyden kautta. Muuttuvassa maailmassa 4H-järjestö näkee tärkeänä tehtävänään olla mahdollistamassa lasten ja nuorten kasvua aikuisiksi, joilla on kykyä ja ha-lua ansaita toimeentulonsa omalla työllään joko toisen palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä.

Haluamme olla mahdollistamassa lasten ja nuorten kasvua ihmisiksi, jotka pystyvät näkemään laajasti muutoksiin sisältyviä mahdollisuuksia ja osaavat hyö-dyntää niitä oman työuransa rakentamisessa jousta-valla tavalla.

Välttämättömänä perustana työelämätaitojen kehit-tämiselle ja myöhemmälle työllistymiselle on omien vahvuuksien tunteminen ja kehittäminen sekä riittävä oman elämän hallinta, johon kuuluvat tärkeänä osana monipuoliset arjen ja käden taidot sekä itsensä johta-misen taidot.

4H-järjestön vastaus näihin tavoitteisiin rakentuu kolmesta osa-alueesta: laadukas kerhotoiminta, työ-elämätaitojen tukeminen sekä nuorten työllistäminen. Kokonaisuus tunnetaan valtakunnallisesti Kolme askel-ta työelämään -mallina, joka sisältää samalla yhdistyk-sille määritellyt avaintuotteet.

1. 4H-kerhotoiminnassa lapset oppivat monipuoli-sesti elämänhallintaa tukevia käytännön ja käden taitoja. Samalla he oppivat tunnistamaan omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa. Kerho-

jen ohjaus ja pedagogiikka tukevat työelämässä ja yrittäjyydessä tarvittavien ominaisuuksien kehittymistä.

2. Yli 13-vuotiaat nuoret osallistuvat paikallisten 4H-yhdistysten järjestämiin valmennuksiin, koulutuksiin ja kursseille, joiden kautta heillä on mahdollisuus edelleen saada työtä. Yleisiä työelä-mävalmiuksia antavat mm. Ajokortti työelämään-kurssi (työntekijänä toimiminen), 4H-yrityskurssi (yritystoiminta) sekä Osaava kerhonohjaaja -kurssi (ryhmien ohjaaminen). Lisäksi nuoria valmenne-taan niihin käytännön töihin, joihin he ovat 4H:n kautta työllistymässä.

3. Nuoret työllistyvät 4H:n kautta erilaisiin töihin, joista monet helpottavat ihmisten selviytymistä arjessa sekä maalla että kaupungeissa. Asiakkaana voivat olla myös yritykset ja yhteisöt. Yrittäjyydes-tä kiinnostuneita nuoria kannustetaan oman 4H-yrityksen perustamiseen. Erityisesti kiinnitämme huomiota alle 18-vuotiaiden ensimmäisiin työ-kokemuksiin. Tavoitteenamme on, että mahdolli-simman moni nuori voisi saada ensimmäisen, on-nistuneen työkokemuksen omalla kotiseudullaan jo yläkouluikäisenä. Nuorten työllistämisessä ja yrittäjyydessä kokeilemme ennakkoluulottomasti uusia tapoja mm. erilaisia yhteisöllisen tekemisen ja yrittämisen muotoja.

7

Kolme askeltatyöelämään

14H-kerhot • yleis-, teema- ja ip-kerhot,

3000 kerhoa• lasten leiritoiminta

TOP-tehtäväpankkiNoin 1 000 tehtävää• Kasvit ja puutarha• Metsä ja luonto• Eläimet• Kokkaus ja leivonta• Askartelu ja käsityöt• Liikenne ja liikunta• Kansainvälisyys• Viestintä ja vuorovaikutus• Ympäristö ja kierrätys

www.toptehtavat.fi

Kurssit, koulutukset ja valmennukset Yleiset työelämätaidot• Lasten ja nuorten ohjaaminen

(Osaava kerhonohjaaja)• 4H-Yrittäjänä toimiminen (4H-yrityskurssi)• Työelämän pelisäännöt (Ajokortti työelämään,

Työt alkavat) Nuorten valmennus erilaisiin työtehtäviin (dogsitter, lastenhoitaja ym.) 4H-akatemia

2 Työpaikka4H-yhdistykset työllistävät yli 8 000 nuorta vuosittain

4H-Yritysyli 500 yritystä• nuoren/ryhmän yritys• henkilökohtainen ohjaaja• myynti 50 - 7 000 €/vuosi

3

Kasvu vastuulliseksi ja yritteliääksi

Kosketuspintoja työelämään ja yrittäjyyteen

Strategiset tavoitteet:

Toimintamme ja julkikuvamme nuorten elämänhallin-nan, työelämätaitojen ja yrittäjyyden tukijana, mahdol-listajana ja asiantuntijana on vahvistunut

• Kolme askelta työelämään, 4H- järjestön oma yrittäjyyskasvatuksen malli, on käytössä kaikissa 4H-yhdistyksissä. Toimihenkilöt ja vapaaehtoiset tuntevat mallin ja osaavat hyödyntää sen sisältä-miä tuotteita oman työnsä tukena.

• 4H tunnetaan hyvänä ja luotettavana palvelujen tuottajana ja yhteistyökumppanina lasten ker-hotoiminnassa, nuorten työelämävalmiuksien edistämisessä ja työllistämisessä. Tärkeitä kumppa-neitamme ovat kunnat, koulut, elinkeinoelämä ja muut järjestöt.

• Kasvokkain tehtävän nuorisotyön rinnalla on käytössä digitaalinen työote ja mediakasvatuksen näkökulma. Tärkeimmät valtakunnalliset välineem-me ovat TOP-tehtäväpankki sekä 4H-akatemia. Hyödynnämme uusia käytäntöjä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa.

• Biotalouden osuus yrittäjyyskasvatuksessa on vahvistunut. Nuoret saavat mahdollisuuksia tehdä töitä ja yrittää biotaloudessa sekä tutustua mahdollisiin urapolkuihin. Tunnistamme myös kiertotalouteen liittyvät mahdollisuudet yrittäjyys-kasvatuksessa.

• Julkikuvamme lasten ja nuorten elämänhallinnan, työelämävalmiuksien ja yrittäjyyden asiantunti-jana, tukijana ja mahdollistajana on vahvistunut vaikuttavan ja aktiivisen viestinnän ansiosta. Pää-osassa viestinnässämme ovat lapset ja nuoret.

KUVA: KOLME ASKELTA TYÖELÄMÄÄN

8

3. Vapaaehtoisuus vahvistaa nuorisotyötä4H-nuorisotyö perustuu ammattitaitoisten toimi-henkilöiden ja vapaaehtoisten hyvään yhteistyöhön. Toimintaympäristöjen muuttuessa vapaaehtoisuuden laajentaminen ja kehittäminen tarjoaa 4H-nuoriso-työlle uudenlaisia, mahdollisuuksia. Vapaaehtoisille on 4H:ssa tarjolla mielenkiintoisia ja vaihtelevia tehtäviä mm. kerhojen ja leirien ohjaajina, nuorten valmen-tajina, yritysohjaajina sekä isäntäperheinä. Lisäksi tarvitsemme henkilöitä luottamustehtäviin. Vapaaeh-toiset ja luottamushenkilöt ovat järjestölle merkittävä voimavara tuodessaan oman ammattialansa toiminta-tapoja ja osaamista nuorisotyön hyväksi.

Strategiset tavoitteet: • Vapaaehtoisten ja perheiden rooli 4H-nuorisotyössä

on vahvistunut. Motivoitunut ja osaava vapaaeh-toisten joukko on mukana 4H-nuorisotyössä mm. kerhojen ja leirien ohjaajina, nuorten valmentajina, yritysohjaajina ja isäntäperheinä. Tarjoamme kiinnostavia vaihtoehtoja lyhyt- ja pitkäkestoiseen vapaaehtoisuuteen sekä virtuaaliseen vapaaehtoi-suuteen.

• Vapaaehtoisten hyvinvoinnista huolehditaan hyvin. Tekeminen 4H:ssa on mukavaa ja antoisaa.

• 4H-järjestö on kiinnostava, tunnettu ja haluttu vaihtoehto vapaaehtoistehtäviin hakeutuville ihmisille.

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ

4H:n viestinnän tehtävä on avoimesti ja kiinnostavasti kertoa 4H-harrastuksesta lapsille, nuorille, vanhem-mille, medialle, sidosryhmille ja päättäjille. Viestinnän avulla teemme 4H-nuorisotyötä näkyväksi valtakun-nallisella ja paikallisella tasolla. Muuttuvassa maailmassa meidän on tärkeää viestiä aktiivisesti, houkuttelevasti ja monikanavaisesti. Myös visuaalisen viestinnän merkitys korostuu. Ihmisten tapa viestiä verkossa on kasvanut ja sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt. 4H:n viestinnältä vaaditaan rohkeutta reagoida verkkoviestinnän kehitykseen ja sosiaalisen median muutoksiin. Olemme onnistuneet, kun vanhemmat haluavat tuoda lapsensa 4H-harrastuksen pariin ja nuoret kiin-nostuvat toimintaan osallistumisesta. Tavoitteellisen ja suunnitelmallisen viestinnän avulla lisäämme perhei-den kiinnostusta liittyä 4H:n jäseniksi ja sitoutamme perheet 4H-toimintaan. Viestinnällisen osaamisen kehittäminen on tärkeää, sillä 4H-harrastuksen tunnettuuden rakentamiseen tarvitaan kaikkia järjestötoimijoita. Tehtävämme on toteuttaa vaikuttavaa järjestöviestintää yhdessä.

Strategiset tavoitteet:• 4H-toiminta näkyy laajasti eri kanavissa ja viestin-

nän tekijöitä ovat nuoret, vapaaehtoiset ja toimi-henkilöt.

• Nuoret kokevat 4H-harrastuksen houkuttelevaksi ja kertovat harrastuksestaan avoimesti.

• Toimihenkilöillä on valmiuksia käyttää erilaisia viestinnän välineitä osana omaa työtään.

• Toteutamme oikea-aikaista ja yhdistyksien toimin-taa tukevaa sisäistä viestintää.

9

KANSALAISYHTEISKUNTA JA KANSALAISJÄRJESTÖT

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus lepää paljon kansalaisyhteiskunnassa ja järjestöissä. Moninainen yhteiskunnallinen kehitys ja toimintaympäristön muutoksen ovat vaikuttaneet järjestöjen asemaan ja toimintatapaan. Vanhoja järjestöjä kuihtuu ja uusia perustetaan. Kansalaisten kiinnostus järjestötoi-mintaan voi muuttua. Pienillä paikkakunnilla toimii usein rinnakkain useita järjestöjä, joiden toiminta on samojen aktiivien varassa. Kysymyksenalaista on, mikä merkitys järjestöillä tulevaisuudessa on erilaisten yhteiskunnallisten palvelujen tuottamisessa.

Strategiset tavoitteet:• 4H-järjestön on oltava valppaana kansalaisjärjes-

töjen muutoskehityksessä.• On panostettava yhdistysten hallitusten jäsenten

osaamiseen, jotta hallitus kykenee menestykselli-sesti johtamaan yhdistyksen toimintaa ja hoita-maan esimiestyötään sekä lisäämään rooliaan esimerkiksi hanketoiminnassa ja kuntayhteistyös-sä.

• Hallituksilta vaaditaan aiempaa enemmän osaamista mm. hanketoiminnassa ja kuntayhteis-työssä.

HANKETOIMINNALLA KEHITETÄÄN OLEMASSAOLEVAA JA LUODAAN UUTTA

Tavoitteena on nostaa järjestö merkittäväksi ja arvostetuksi hanketoimijaksi ja yhteistyökump-paniksi paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hanketoiminta mahdollistaa 4H-nuorisotyön innovatiivisen kehittämisen. Han-ketoiminnan volyymi ja järjestöön saatava rahoitus kasvaa pitkäjänteisesti ja taloudellisesti kestävästi 4H-yhdistyksissä ja 4H-liitossa. Tavoitteeseen päästään vaikuttavalla, tavoitteellisella, suunnitelmallisella ja ammattimaisesti hoidetulla hanketoimintatyöllä.4H-järjestön uusia hanketoiminnalla kehitettäviä alu-eita strategiakaudella ovat biotalous, maahanmuutta-jien kotoutus ja ilmastonmuutoksen hillitseminen.Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020, Euroopan sosiaalirahasto ja kansainvälis-tymiseen liittyvät ohjelmat tarjoavat useita merkit-täviä rahoitusvaihtoehtoja 4H-järjestön hankkeille. Myös useat ministeriöt, Euroopan komissio ja säätiöt tarjoavat rahoitusta hanketoimintaan.

4H-järjestön hanketoiminta tukee 4H-nuorisotyölle asetettuja tavoitteita ja strategisia painopistealueita. Paikallisia 4H-yhdistyksiä tuetaan erilaisten rahoitus-mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Strategiset tavoitteet:• 4H-liitto tekee aktiivista hanketoiminnan edun-

valvontaa eri tasoilla. 4H-yhdistykset osallistuvat seudulliseen Leader-ryhmän työskentelyyn.

• 4H-järjestö osallistuu kehittämisohjelmien valmis-teluun ja seurantaan tuoden mukanaan 4H-nuori-sotyön näkökulman.

• Lisätään liiton ja yhdistysten toimihenkilöiden hanketoiminnan osaamista muun muassa järjes-tämällä koulutuksia yhteistyössä eri kumppanei-den kanssa.

• 4H-liitto tarjoaa 4H-yhdistyksille hanketoiminnan neuvontaa.

• 4H-liitto tekee alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä hankehakemuksia. 4H-yhdistykset hakevat hankerahoitusta muun muassa Leader-ryhmiltä.

• Järjestössä jatketaan hyvien hankekäytäntöjen ja mallien jakamista.

• Varmistetaan hanketoiminnalla kehitettyjen toi-mintamallien vakiinnuttaminen 4H-työhön.

10

VARAINHANKINTA OSANA JÄRJESTÖN RAHOITUSTA

Varainhankinta on tärkeä ja kasvava osa järjestön rahoitusta. 4H-liitto kehittää varainhankintaa pitkä-jänteisesti ja kestävästi yhteistyössä 4H-yhdistysten kanssa. Varainhankintaan luodaan uusia toiminta-malleja, jotka tukevat paikallisen ja valtakunnallisen 4H-nuorisotyön elinvoimaa. Uudet toimintamallit

pilotoidaan aina ennen niiden saattamista laajem-paan käyttöön. Varainhankinta otetaan aiempaa pa-remmin huomioon järjestön muussa suunnittelussa ja toiminnassa siten, että se vastaa sekä 4H-liiton että 4H-yhdistysten tarpeita.

PAIKALLISEN 4H-NUORISOTYÖN RAKENTEET

Nuorisotyön lähtökohta on nuorten kohtaaminen. Käytännön nuorisotyössä avainasemassa ovat pai-kalliset 4H-yhdistykset ja niiden toimihenkilöt sekä vapaaehtoiset, joiden kautta nuoriin luodaan kon-taktit mm. kerhoissa, koulutuksissa, työllistämisessä, kilpailuissa, leireillä ja tapahtumissa.

4H-yhdistysten rakenne vastaa pääosin kuntarajoja. Kun kunta, kuntalaiset, järjestöt ja yritykset löytävät keskinäisen kumppanuuden ja aktivoituvat oman alueensa kehittämiseen, syntyy erinomaiset edelly-tykset saada aikaan positiivista lisäarvoa. Kuntaken-tässä on meneillään isoja muutoksia ja kuntien rooli osallisuuden, hyvinvoinnin, elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistämisessä entisestään korostuu. 4H-järjestö osallistuu aktiivisesti meneillään ole-vaan muutokseen turvaten paikallisen ja alueellisen

ennaltaehkäisevän 4H-nuorisotoiminnan edellytyksiä luomalla uusia kumppanuuksia kuntien kanssa.

Pääsääntöisesti 4H-yhdistyksellä on palkattu toimin-nanjohtaja. Muut vaihtoehdot organisoida yhdistyk-sen toimintaa ovat ostaa toiminnanjohtajapalvelut erikseen niin sovittaessa toiselta 4H-yhdistykseltä tai 4H-liitolta tai toimia vapaaehtoisvoimin. 4H-yhdistys-ten rakennetta kehitetään ja ohjataan jatkossa niin, että se parhaiten edistää 4H-nuorisotyötä.

Strategiset tavoitteet:4H-liitto auttaa asiantuntemuksellaan yhdistyksiä niiden mahdollisissa yhdistymistilanteissa tai muissa rakenteellisissa ratkaisuissa.

YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN

4H-liitto tuottaa 4H-yhdistyksille sekä valtakunnallisia että lähipalveluita. 4H-liiton lähitukihenkilöillä on keskeinen merkitys erityisesti nuorisotyön tuottei-den jalkauttamisessa sekä yhdistysten toiminnan, talouden ja hallinnon pitkäjänteisessä kehittämisessä

yhdessä yhdistysten toiminnanjohtajien ja hallitusten kanssa.

Järjestössä toteutetun työhyvinvointikyselyn mukaan sosiaalinen tuki edistää merkittävästi työhyvinvointia. Yhdistysten toiminnanjohtajien vertaistuen kehittä-

11

minen on tärkeää. Yhdistysten toiminnanjohtajien perinteisiä vertaistuen muotoja ovat mm. toimihen-kilöpäivät ja seudulliset yhteistyöpäivät. Strategia-kaudella jatketaan hyväksi koettuja toimintatapoja ja otetaan niiden rinnalle käyttöön uusia. Vertaistuen ja vuorovaikutuksen avulla voimme jakaa hyviä käytäntöjä ja onnistumisia, ja toisaalta saada tukea haastavissa tilanteissa.

4H-yhdistysten hallitusten jäsenten vuorovaikutus muiden yhdistysten hallitusten kanssa on myös toivottavaa. Siitä on saatu hyviä kokemuksia lähipal-veluina tuotettujen luottamushenkilötapaamisten avulla. Niissä syntyy vuorovaikutusta myös 4H-liiton ja yhdistystason luottamushenkilöiden välille. Vertais-

tukea 4H-yhdistysten luottamushenkilöiden kesken lisätään aktivoimalla hallitusten vierailuja toisissa 4H-yhdistyksissä.

Alueneuvostot toimivat 4H-liiton alueyksiköiden asiantuntija- ja tukieliminä. Niiden jäsenet edus-tavat laaja-alaisesti järjestön sidosryhmiä ja ovat maakunnallisia vaikuttajia. Alueneuvoston jäsenet ovat vaikuttamassa ja osallisena Suomen 4H-liiton toiminnassa ja paikallisten 4H-yhdistysten nuori-sotyön tukemisessa esim. antamalla lausuntoja ja kannanottoja, kirjoittamalla blogikirjoituksia ja ko-lumneja, lisäämällä 4H:n tunnettavuutta viestinnällä tai edistämällä järjestön hanketoimintaa.

HALLINTO TUKEE TOIMINTAA

Strategiakauden aikana hallinto keskittyy toimin-tojen vakauttamiseen ja tehostamiseen. Järjestön sisäistä tuloksen seurantaa ja raportointia kehitetään entisestään, ottaen huomioon myös entistä painok-kaammin rahavirtojen seurannan sekä ennusteen. Henkilöstöhallinnon osalta työaikaseurantaa tehoste-taan. Tätä kautta saadaan liittymäpintaa henkilöstön

työhyvinvoinnin ja jaksamisen ylläpitämiseen. Jäsen-maksuhallintoa kehitetään edelleen, varmistetaan järjestelmän toimivuus sekä tehdään suunnitelmat poikkeustilanteiden varalle. Yhdistyksille tuotettavia taloushallintopalveluita kehitetään edelleen järjestel-män ja palvelun laadun takaamiseksi.

TOIMIVAT TIETOJÄRJESTELMÄT LISÄÄVÄT TEHOKKUUTTA

Tietohallinto jatkaa järjestön yhteisten tietojärjestel-mien kehittämistä. Toimisto-ohjelmistojen ilmaisten lisenssien sisältöä kehitetään niin, että jokaisella paikallisyhdistyksellä on käytössään toiminnassa tar-vittavat ohjelmistot ilman erillisiä kustannuksia. Jär-jestön yhteisen tietoverkon Intranetin käytettävyyttä parannetaan ja tehostetaan. Intranetin käyttökoulu-tusta järjestetään pääasiassa uusille toimihenkilöille.

Tietohallinto tuottaa vuosittain 4H-toiminnasta kertovat tunnusluvut rekisteri- ja tilastointiohjelmisto Ankkurin avulla. Ohjelmiston teknisiä ominaisuuk-sia kehitetään edelleen. Tietohallinto vastaa 4H-yhdistyksien tuesta ja neuvonnasta tilastoinnin osalta sekä tuottaa tarvittavan dokumentaation ja ohjeis-tuksen. Keskitetyn jäsenmaksulaskutuksen teknisen toteutuksen kehittämistä jatketaan.

12

Henkilöstön ja luottamushenkilöiden koulutus on tärkeässä osassa kun strategiaa viedään käytäntöön. Strategiakaudella otetaan käyttöön koulutuksen kokonaissuunnittelu, jossa valitaan koulutuksen pai-nopisteet kyseiselle strategiakaudelle. Painopisteiden avulla resursseja keskitetään strategian toteuttamisen kannalta keskeisimpiin koulutuksiin.

Järjestössä on otettu ennakkoluulottomasti käyttöön sähköisiä välineitä koulutusten toteuttamisessa. Näin pitkät välimatkat eivät ole este oman osaamisen ke-hittämiselle. Kehitystyötä jatketaan strategiakaudella, henkilökohtaista vuorovaikutusta unohtamatta.

OSAAVA HENKILÖSTÖ VIE STRATEGIAN KÄYTÄNTÖÖN

13

LIITE

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Nuorisotyön toimintaympäristössä on tapahtunut poikkeuksellisen suuria muutoksia. Muutoskehityksen ennakoidaan edelleen jatkuvan. Nuorisojärjestön on vält-tämättä tiedostettava toimintaan vaikuttavat muutos-tekijät ja otettava ne huomioon ennakoivasti toimintaa linjatessaan.

Nuoret SuomessaAlle 29-vuotiaita nuoria on Suomessa noin kolmannes väestöstä. Nuorten suhteellinen osuus väestöstä tulee lähivuosina vähenemään ja alueelliset muutokset tulevat olemaan suuret. Kuntakoon kasvaessa harvaan asutun maaseudun maantieteellinen osuus kasvaa. Myös kylien merkitys maaseudun toimijoina korostuu. Ennusteen mukaan kymmenen vuoden kuluttua valtaosa nuorista asuu maan läntisissä kunnissa sekä suurimmilla opis-kelupaikkakunnilla. Nuoret ovat vaarassa eriarvoistua suhteessa opiskelu-, työ- ja harrastusmahdollisuuksiin.

Eriarvoistumista lisäävät myös taloudelliset seikat. Moni lapsi ja nuori luopuu tai vaihtaa harrastustaan taloudelli-sista syistä. Kaikilla lapsilla ja nuorilla tulisi olla yhdenver-taiset mahdollisuudet rakentaa omaa tulevaisuutta asuin-paikasta ja perheen taloudellisesta asemasta riippumatta.

4H on usein ainoa nuorisojärjestö monilla pienillä paik-kakunnilla. Edullisena, kaikille avoimena toimintana 4H vahvistaa merkittävällä tavalla kaikkien lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua ja harrastaa. Lapsia ja nuoria on kuitenkin yhä enemmän siellä, missä 4H-toiminta ei ole vakiintunutta. Haasteena on pohtia, miten turvataan järjestön tärkeä rooli haja-asutusalueiden nuorten parissa ja samalla tavoitetaan nuoret niillä alueilla, joihin väestö keskittyy.

Nuoret, monikulttuurisuus ja maa-hanmuuttoSuomalainen yhteiskunta on yleisesti muuttumassa yhä monikulttuurisemmaksi. Merkillepantavaa nuorisotyön näkökulmasta on, että ulkomaalaistaustaisessa väestössä nuorten osuus on muuta väestöä suurempi. Maahan-

muuttajien ja pakolaisten virta Eurooppaan on lisäänty-nyt, ja on vaikea ennustaa, millaiset mittasuhteet ilmiö lähivuosina saa. Huomattava osa tulijoista on lapsia ja nuoria ja on todennäköistä, että huomattava osa heistä tulee jäämään Suomeen pysyvästi. Nuorten onnistunut kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on tulevai-suuden kannalta avainkysymys, sillä heidän kohdallaan riski syrjäytyä yhteiskunnasta on muita ikätovereita suu-rempi.

Onnistuminen tässä tehtävässä edellyttää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin hyvää yhteistyötä. 4H-toiminta voi olla merkittävä toimija kulttuurien välisen ymmärryksen lisäämisessä ja vahva kotouttamisen väline. Kerhotoiminnan kautta tavoitetaan usein myös lasten perheet. Tukemalla nuorten työelämä- ja yrittäjyysval-miuksia autetaan heitä pääsemään sisään suomalaiseen yhteiskuntaan ja elämäntapaan. Toiminnan suuntaami-nen näille kohderyhmille edellyttää järjestöltä toimihen-kilöiden ja ohjaajien osaamisen tukemista ja kehittämistä.

Nuoret ja globalisaatioNuoret ovat edellisiä sukupolvia selvästi kansainvälisem-piä. Monelle nuorelle liikkuminen rajojen yli on arkipäi-vää, samoin kansainväliset sosiaaliset suhteet. Asioita hoidetaan ja yhteyksiä pidetään yllä verkon välityksellä. Suurelle osalle nuoria liittyy jo opiskeluvaiheeseen kan-sainvälinen jakso. Myös työelämä kansainvälistyy. Kan-sainvälisen osaamisen, eri kulttuurien ymmärtämisen ja suvaitsevaisuuden merkitys korostuu kaikilla elämän osa-alueilla.

Järjestöillä on tärkeä tehtävä kodin ja koulun rinnalla tarjota mahdollisuuksia tietojen ja taitojen harjoitteluun sekä eri kulttuurien väliseen kohtaamiseen.

Nuoret ja viestintäViestintä muuttuu vuorovaikutteisemmaksi ja pirstaloitu-neemmaksi. Ihmiset haluavat vastauksia kysymyksiinsä, ja he siirtyvät nopeasti eteenpäin, mikäli palvelulupaukset

14

eivät täyty. Eri-ikäisillä ihmisillä on tarve osallistua ja vaikuttaa, mutta vaikuttamisen tavat ovat erilaisia. Viestinnän käyttö painottuu digitaalisiin kanaviin, kuten internetiin, sosiaaliseen mediaan, videoihin ja blogeihin. Ihmiset haluavat seurata asioita helposti, jonka vuoksi viestintä mobilisoituu yhä enemmän, myös yhteisöllisyyttä koetaan sosiaalisessa mediassa.

Viestinnän visuaalinen rooli korostuu, sillä kuvallista viestintää on helpompi ja nopeampi lukea. Ihmiset hakevat elämyksiä ja haluavat viestinnän herättävän tunteita. Liikkuvan kuvan käyttö lisääntyy. Ihmisiin ei enää vaikuteta pelkän tekstin ja puheen avulla.

Viestintä muuttuu yhä kiinteämmäksi osaksi toimin-taa, ja se on osa kaikkien työntekijöiden työtä. Viestit pitää yhä enemmän muotoilla pienille kohderyhmille sopiviksi.

Ihmiset odottavat viestinnän olevan vaikuttavaa ja vakuuttavaa, jolloin se myös vahvistaa organisaatiosta rakennettavaa brändimielikuvaa. Viestit pitää tiivistää ytimekkäiksi, ja kaikkien organisaatiossa työskentele-vien on sitouduttava mediaviestintään organisaation brändin rakentamiseksi.

Digitaalinen toimintaympäristö on muuttanut ja muuttaa nuorten tapaa harrastaa, vaikuttaa, osallistua ja kommunikoida. Se on muuttanut myös nuoriso-työlle asetettuja vaatimuksia. Sähköinen toimintaym-päristö on merkittävä nuorten toimintaympäristö. 15–29-vuotiaista nuorista lähes kaikki käyttävät nykyisin internetiä. Yhteisöllisten median käyttäjiä on lähes 90 % nuorista, sen kasvu laajentaa ja muuttaa nuorisotyön kenttää myös tulevaisuudessa. Nuoria tavoitetaan ja heidän kanssaan toimitaan monien eri kanavien kautta.

Mediakasvatuksen tarve kasvaa, nuoria tulee pystyä ohjaamaan eettiseen toimintaan eri mediaympäris-töissä. Tämä edellyttää ohjaajien osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Siellä, missä kehitetään toimintaa nuo-rille, nuorten osallistaminen kehittämiseen tulee yhä tärkeämmäksi.

Nuoret ja työelämäTyöelämä muutosten suuntaa ja vaikutuksia on vaikea ennustaa. Digitalisaatio uudistaa työelämän sisältöjä ja rakenteita, tulevaisuuden ammatit ja työtehtävät

saavat uudenlaisia muotoja. Työn tekeminen on yhä useammin ajasta ja paikasta riippumatonta.  Vaki-tuisten työsuhteiden määrä vähenee, ihmisillä on useita peräkkäisiä ja rinnakkaisia työuria. Yhä useampi työllistää itsensä itsenäisenä ammatinharjoittajana, osa-aikatyössä, freelancerina tai yrittäjänä.

Hanke- ja projektiosaamisen merkitys vahvistuu. Erilai-set yhteisölliset työn tekemisen ja yrittäjyyden muo-dot, kuten esimerkiksi osuustoiminta, kasvattavat suosiotaan. Yrittäjyyden merkitys korostuu erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Nuoria yrittäjiä tarvitaan ikääntyvien yrittäjien yritystoiminnan jatkajiksi. Työelä-män muutos haastaa myös perinteiset oppimiskäsityk-set ja koulujen toimintakulttuurin.

Nuorten työllisyyden kehitys Suomessa näyttää jatkossakin haasteelliselta, työttömyys on monilla alueilla rakenteellista. Samalla työelämän muutokset avaavat nuorille myös kokonaan uudenlaisia mahdol-lisuuksia. Erityisen haasteellista nuorille näyttää olevan ensimmäisen työpaikan saaminen, tässä järjestöillä, kuten 4H:lla voi olla merkittävä rooli.  Tärkeää on, että jokainen nuori pääsisi siirtymään koulutuksen jäl-keen joustavasti työelämään, eikä jäisi ulkopuolelle.

Tulevaisuuden työelämä edellyttää nuorilta monialai-suutta, vahvaa itsetuntoa ja oman elämän hallintaa, joka siirtyy yhä enemmän yksilön vastuulle. Oma-aloit-teisen ja yrittämäisen toimintatavan, sekä joustavuu-den ja muutosvalmiuden merkitys korostuu. Nuorten työelämävalmiuksien ja työllistymisen tukemisessa tarvitaan yhteiskunnan kaikkien toimijoiden yhteistyö-tä. Työllistyäkseen nuoret tarvitsevat työpaikkoja sekä tukea yrittäjyyden alkutaipaleella.

NuorisotyöHallitusohjelman linjaukset antavat kunnille aiempaa enemmän harkinnanvaraa, miten nuorisotyötä kun-nassa toteutetaan. Näyttää mahdolliselta, että tiedossa on säästöjä ja tehostamisvaatimuksia. Etenkin pienten kuntien resurssit ovat niin pienet, että säästöjä voi olla vaikea löytää ilman perustavanlaatuisia muutoksia. Säästöjä haettaessa mahdollinen vaihtoehto voi olla nuorisotyön ulkoistaminen järjestön tai muun toimin-nan toteuttavaksi. Niissä kunnissa, joissa heikentynyt taloustilanne on vaikuttanut kunnallisen nuorisotyön resursseihin, järjestöjen merkitys kuntakentän toimi-

15

jana on usein kasvanut. Tällöin järjestöjen tehtäväksi on jäänyt entistä enemmän myös sellaista toimintaa, jonka kunta on aiemmin toteuttanut itse.

Kunnat ja järjestöt sopivat jo nyt yhä enemmän paikallisesti lakisääteisten palvelujen tuottamisesta. Tämä edellyttää mahdollisuutta paikalliset olosuhteet huomioon ottavaan toimintaan laissa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansalaistoimintaan koh-distuu ristiriitaisia odotuksia: ilman jäsenyyttä osallistu-ville olevia avoimia palveluja ja toisaalta jäsenmäärillä osoitettua osallisuutta ja vaikuttavuuden osoittamista. Yleisesti näyttää siltä, että vapaaehtoistoiminnan merkitys nuorisotyössä tulee kasvamaan. Nuorisotyön toteutus kunnissa tulee jatkossa perustumaan yhä vahvemmin erilaisiin kumppanuuksiin ja yhteistyöhön monien eri toimijoiden välillä.

Nuoret ja yhteisöllisyysYhteisöllisyys on muutoksessa, sitä koetaan yhä enem-män median välityksellä esimerkiksi verkkoyhteisöissä. Sosiaalinen media on monelle tärkein sosiaalinen ver-kosto ja erilaiset vertaisyhteisöt korvaavat perinteisiä yhteisöjä. Nuorten parissa tarve kasvokkain tapahtu-vaan kohtaamiseen on säilynyt, mutta haasteena on tältä osin sosiaalisten taitojen heikkeneminen. Lasten ja nuorten lisääntyvä yksinäisyys ja siihen usein liittyvä kiusaaminen ovat haasteena sekä kaupungeissa että maaseudulla.

Tarvitsemme kaikille lapsille ja nuorille avoimia mata-lan kynnyksen harrastus- ja kohtaamispaikkoja, joissa jokainen voi harjoitella ryhmässä olemiseen ja toimi-miseen liittyviä taitoja turvallisissa puitteissa. 4H:lla on mahdollisuus vahvistaa profiiliaan tällaisten mahdolli-suuksien tarjoajana.

Nuoret ja ympäristöNuoret ovat kiinnostuneet ympäristön tulevasta kehityksestä ja kansalaisten ympäristötietoisuus on parantunut osittain nuorten ansiosta. Ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvät kysymykset ovat korkealla nuorten arvoasteikossa ja vaikuttavat heidän päätöksiinsä ja valintoihinsa. Toisaalta lasten luonnon-tuntemus ja oma luontosuhdekin voivat olla heikkoja eikä nuorilla ole välttämättä välineitä toimia oman

ympäristönsä hyväksi. Ympäristöasiat asettavat suuria haasteita tulevaisuudelle. Vahvoja trendejä ovat mm. luonnonmukaisuus, paikallisuuden arvostaminen biotalous ja kiertotalous, jotka avaavat nuorille uusia opiskelu- ja työtilaisuuksia.

Yhteiskunnallisten palvelujen tuottaminenVäestön ikääntyminen ja väestön muuttaminen asu-tuskeskuksiin ovat muiden tekijöiden ohella haasta-neet perinteiset palvelurakenteet, jotka koskevat mm. sosiaali-, terveys-, ja koulutuspalvelujen järjestämistä. Hallitus on ilmoittanut, että Suomeen tulee 15 sote-aluetta ja 18 itsehallintoaluetta. Linjaukset ja tuleva maakuntahallinto vaikuttavat olennaisesti valtion ja kuntien aikaisempaan työnjakoon palvelujen järjes-tämisessä ja tuottamisessa. Kolmannen sektorin ja julkisen vallan yhteistoiminta maaseudun palvelujen tuottamisessa lisääntyy.

4H-järjestöllä tulee olla valmiudet vastata uusien rakenteiden aiheuttamiin muutostarpeisiin. Kunnille ja maakunnille määritellyt vastuut on tunnettava hyvin, samoin mahdollisuudet yhteistyön rakentamiseen uusissa olosuhteissa. Avainsanoja 4H:n näkökulmasta ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. 4H vastaa tähän tekemänsä nuorisotyön kautta, myös nuoret voivat yritystoimintansa kautta olla tuottamassa palveluja suoraan asiakkaille tai sote-hankintaorgani-saatioille.

Taloudellinen viitekehysSuomen taloudellinen tilanne on vakava. Talouske-hitys on ollut heikkoa useita vuosia. Työttömyys on kasvanut ja työttömyysjaksot pidentyneet. Väestön ikääntyminen heikentää huoltosuhdetta. Yhteiskun-nassa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia hyvinvoinnin turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Valtion velka on kasvanut nopeasti, mikä on pakottanut päätök-sentekijät ankariin budjettileikkauksiin. Leikkaukset ovat olennaisella tavalla heikentäneet 4H-nuorisotyön toimintaedellytyksiä.

16

www.4H.fi

4H on valtakunnallinen, sitoutumaton nuorisojärjestö. 4H-harrastuksessa lapsi ja nuori kasvaa kohti vastuullista ja yritteliästä aikuisuutta. Lapsen ja nuoren kehitysvaiheet huomioon ottavassa toiminnassa opitaan itse tekemällä. 4H-kerhossa omaksutaan käytännön taitoja ja tietoja koulutetun ohjaajan tuella. 4H-koulutukset ja -kurssit syventävät nuoren osaamista. Toiminnassa saadaan valmiuksia aktiiviseen kansalaisuuteen, yrittäjyyteen ja työelämään.

SUOMEN 4H-LIITTOKarjalankatu 2 A00520 HELSINKI

www.4h.fi