Anita RubinTulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

www.tse.fi/tutu

Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030:

AJATUKSIA TULEVAISUUDEN KOULUTUSMAAILMASTA

2

Rob Gonsalves New Moon Eclipsed

3

Delfoi-barometrin arkkitehtuuri

Kaksi paneelia, n. 30 panelistia kummassakin, yhteensä 77 asiantuntijaa

Sisäpaneeli: opetusalan asiantuntijat, opettajat, oppimisen tutkijat ja virkamiehet

Ulkopaneeli: yritysjohtajat, päättäjät, tutkijat, kansalaisjärjestöjen edustajat jne.

1. kierros: neljä perusmittaria2. kierros: tarkistukset, laajennukset3. kierros: kolme mittaria (sisä, ulko, yhteinen), yleis-

sivistysosio

4

Mikä on Delfoi?

Kyselymenetelmä, jonka avulla saadaan esille asiantuntijoiden perusteltuja mielipiteitä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista.

• Kutsutuista asiantuntijoista muodostettu paneeli arvioi jonkin määrätyn asiantilan/ ilmiön/ tapahtuman/ kehityskulun tms. tulevaisuutta.

• Luonteeltaan laadullista tutkimusta, mutta erityisesti tietokonepohjainen tekniikka mahdollistaa myös laajat ennustetyyppiset kyselyt (esim. eDelfoi).

• Erityisen käyttökelpoinen tutkittaessa laajoja ilmiöitä, suunniteltuja kehitysmalleja tai sellaisia asioita, jotka ovat poliittisesti tai sosiaalisesti arkaluontoisia tai monitahoisia ja joita on vaikea tarkastella muiden menetelmien avulla.

5

Delfoin piirteitä

• Anonyymiys mielipiteiden autenttisuus, aitous ja alku-peräisyys

• argumentteja tai konsensusta tuottavat kommenttikierrokset eli iteraatio mahdollisuus myös korkeassa asemassa oleville asiantuntijoille muuttaa mielipidettään ilman pelkoa tieteellisen uskottavuuden vähenemisestä;

• auktoriteettien ja vahvojen mielipidejohtajien merkityksen väheneminen mielipiteiden tasa-arvo (myös vähemmän tunnetut, nuoret, väheksytyt ja epä-muodikkaita paradigmoja seuraavat ym. saavat oman poikkeavankin mielipiteensä esiin ja muiden arvioitavaksi riippumattomuus työ- ym. rooleista ja asemista;

• perusteltu palaute tuo esiin myös hiljaista tietoa.

6

Barometrin teemat aineistoanalyysistä

7

Barometrin tavoitteet

Seuranta• kerran vuodessa• aikasarja

Kommunikointi• kommentointi, argumentointi• dialogit

Fokusointi ja dialogit• ajankohtaiset kiistakysymykset• mittarien uudistaminen

Laajentaminen ja keskustelut• opettajat, koulut• vanhemmat• kunnat, päättäjät, yritykset• media, kokeilu, tutkimus

Muistin kartuttaminen

Viisauden kartuttaminen

Ymmärryksen syventäminen

Tiedon syventäminen

8

Arvot, päämäärätja tavoitteet

Toiminta-ympäristö

Toiminta, yhteisö, koulu

Tieto, taito, oppiminen

Barometrin teemat

OTAVAOTAVA

DEMOS TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS

9

Koulu ja oppiminen

Oppiminen ja yhteiskunta

Koulu ja yhteiskunta

Paneelien teemajako

10

kiista

•Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi.

dialog

i

•Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa keskusteltavaksi.

ratkaisu

•Tulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos tapahtuu.Tulevaisuusteesien tulokset

11

Kiistakysymyksiä Voiko kukaan muu kuin yksilö oppia? tiimioppiminen, yhteisöllinen oppiminen, organisaation

oppiminen

Opettajakoulutuksen yhtenäistäminen monialaisuus vs. erikoisosaaminen; yhteistyö ja ilmiö-

oppiminen vs. asiantuntijuus

Opetuksen ulkoistaminen ja koulujen tarve hakea rahoitusta yritysmaailmalta keikkaopettajafirmat, etäopetus jne. ulkoistettu opetus, eriarvoistuminen

Englanti oppimisen kieleksi moni- vai monokulttuuristuminen?

Virtuaaliset koulut ja tietoteknologia inhimilliset ja kiireettömät kasvokkainsuhteet vs. keino-tekoiset

virtuaalisuhteet

kiista

12

13

Monet mahdolliset tulevaisuudet

dialogi

Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisen koheesion säilyttäminen vs. erilaisuuden

kunnioittaminenGlobalisaation alueelliset seuraukset fundamentalismi vs. yksilöllisten tarpeiden huomioon-

ottaminen; esim. kotikoulut, uskonnolliset koulut ym.Opetuksen toteuttamisen tavat Perustuvatko ratkaisut teknologiseen kehitykseen, yhteis-

kunnalliseen tarpeeseen vai taloudellisiin näkökulmiin?Arviointi metataidot vs. ainekohtainen osaaminen; näyttö koko ikäluokan päätös- ja tulosarviointi, vs. (moni)kansalliset

väliarvioinnit; yksilöllisen osaamisen arviointi vs. ryhmä-kohtaiset arviointikäytännöt

Yleissivistys opettaja sivistysagenttina, itseohjautuva ja -organisoituva

oppija

14

Rob Gonsalves: Tributaries

15

Ratkaisukypsiksi hyväksyttyjä asioita

ratkaisu

Monta tapaa oppia ja opettaa ilmiöoppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen, itse-

opiskelu, kansalaistoiminnan ja muun kuin koulu-oppimisen hyväksilukeminen;

osaamisen näyttötilaisuudet

Resurssikysymys voidaan ajatella uudella tavalla yhteistuottamisen ja jakamisen uudet toimintatavat eläkeläiset ja vanhemmat mukaan koulun toimintaan tehtävien ja säännösten tiukkojen raja-aitojen murtaminen

Erilaisuuden huomioonottaminen yksilölliset tarpeet yhteistoiminnallisen oppimisen muodot

Opettajan tehtävän uudelleenarviointi moniammatillisuuden lisääntyminen

16

Vladimir Petrov:

The Flying Island

17

Viisi tulevaisuustarinaa (skenaariota)

Skenaario:• tulevaisuuden mahdollisen tilan kuvaus• looginen tapahtumien ketju, joka osoittaa, kuinka

tulevaisuuden tilassa näkyvät tapahtumat juontuvat toisistaan vaihe vaiheelta nykytilasta lähtien.

sisällöllisesti johdonmukainen uskottava mielenkiintoinen hyvä päätöksenteon apuväline nykyhetkellä.

…/…

18

1. Yhdentyvään Eurooppaan

• BAU (business as usual –malli), muutos määrällistä eikä laadullista• talouden ehdoilla toimiva mediayhteiskunta tehokkuus• vahva individualismikehitys eriarvoistuminen

Koulutuspolitiikka:• lukukausimaksut• suuret tasoerot oppilaitosten välillä• englanninkielinen opetus• Kasvatetaan globaaleja luovia ja innovatiivisia osaajia.• Kasvatustehtävä jää kiivaan työtahdin ja jatkuvasti kovenevien

osaamisvaatimusten jalkoihin väsyneet opettajat • osaamisen tason EU-tasoiset mittarit, valtakunnalliset välitestit• isot koulukeskittymät, pienet lakkautettu

19

• yhteiskunta ja elämä määrittyy rahalla• taloudellinen etu ja tehokkuusajattelu tuottavuus• sivistys ja kulttuuri eivät ole tärkeitä itsessään voimakas

polarisaatio, toisaalta vastakulttuuriyhteisöt, ekokylät

Koulutuspolitiikka:• Suomessa laajoilla alueilla ei tarjota perusopetusta.• opetus verkossa, etänä lähiopetus kallista luksusta

maksukykyisille• Venäjä, EU tarjoaa rahakkaat markkinat nuorille opettajille

tasokkaita opettajia vähän kurssitettuja eläkeläisiä• korkeatasoiset, kalliit yksityiskoulut vs. huonotasoiset

”kansankoulut”• pitkät koulupäivät, lisääntynyt tuntimäärä, yrittäjyyskasvatus

oppilaat oirehtivat• alakulttuurien kokeilut, uuden siemen itämässä

2. …mut kaupal rikastuu

04/10/2023 20

Ed Miracle:

I told you so

21

3. Beg, steal and borrow • Maailmanlaajuinen talousromahdus (alkoi Kiinasta) Suomenkin

talous kuralla• Uuskansainvaellukset

Koulutuspolitiikka:• Kunnat joutuvat ajamaan perusopetuksen alas rahapulan takia

etä- ja verkko-opetus opetustehtävän ulkoistaminen.• alueellinen yrityssponsorointi; kv. kaupalliset kouluverkot

eriarvoistuminen, perusopetuksen yrityssidonnaisuus• opetus- ja kasvatusvastuu entistä enemmän kodeilla

kotikoulut, kotikouluosuuskunnat oppimisen ja opettamisen vapauden ideologia

• keikkaopettajafirmat kilpailu johtaa ”edutainmentin” lisääntymiseen: opetuksen pitää olla kivaa eikä oppilas saa missään tapauksessa pitkästyä tai kyllästyä.

• amatööriopettajien kurssitus iso business

22

• Terrorismi, pandemiat, luonnonkatastrofit perusturvallisuus järkkyy turvallisuushakuisuus, paluu maalle tavallista

• Ympäristösyyllistäminen kyttäysmentaliteetti käännytään sisäänpäin ksenofobia, suvaitsemattomuus, avoin rasismi

• Väliaikaisuuden tuntu, odotuksen ilmapiiri

Koulutuspolitiikka:• uskonnollisuus eri uskontoryhmien omat (varakkaat)

uskontokoulut• pienet kyläkoulut, järjestäytyneet kotikoulut• kontrolli, kuri ja järjestys, nollatoleranssi• vanhemmat osallistuvat nykyistä enemmän, lasten hyvinvointi

tärkeää• hierarkiset, jäykät opettajatiimit• Yhteiset, jaetut arvot (oman ideologian sisällä)• elämysoppiminen, ilmiöpohjaisuus, uudet pedagogiat

4. Kaukana kavala mailma

23

Arrestred Expansion

24

5. Sun kanssas katson maailmaa • Murros on ohi uudenlainen ubiikki verkostoyhteiskunta• Design-ekonomia, jossa ihmisen laaja-alainen hyvinvointi, kulttuuri

ja sivistys ovat avainteemoja• Päätöksentekoa ohjaa kestävä sosiaalinen kehitys

Koulutuspolitiikka:• englanninkielisyys, laaja kielitaito (fyysinen, virtuaalinen,

kulttuurinen, sosiaalinen)• opettajankoulutus: yhtenäinen perusopetuksen koulutus

korkeatasoinen kv. erikoistumis- , täydennys- ja jatko-koulutus• moniammatilliset opettajatiimit ilmiöpohjaisuus• Oppijat opiskelevat ryhmissä välittämisen ideologia• vanhemmat mukana koulun toiminnassa• Oppimistoiminta on yhteisöllisesti moniarvoista, tasapaino-

hakuista , osallistavaa ja voimauttavaa.

25

CJ. gautampandey:

The importance of togetherness

26

Vuonna 2030

• Oppiaineet eivät kokonaan häviä, mutta kasvava osa kouluajasta käytetään ainerajat ylittävään teema- ja ilmiöopiskeluun.

• Yhdessäoppiminen kehittyy, mutta samalla yksilöllinen oppiminen lisääntyy.

• Sosiaalinen media mullistaa opetuksen.

• Oppilaiden taipumuksia ja lahjakkuuksia tukevat oppimispolut moninaistuvat.

Miten poluttaa uudet oppimisen väylät niin, ettei menetetä koulutuksen tasa-arvoa ja yhteiskunnallista luottamusta?

Esiin nousseita tuloksia ja ilmiöitä

27

Mitä koulussa pitäisi opettaa? Kenen arvoja koulu ja oppiminen edustaa / ajaa?

Miten koulua arvioidaan tulevaisuudessa? Mitä pitäisi arvioida? Miten oppimista arvioidaan? Mikä on tulevaisuuden PISA?

Pitäisikö koulua kehittää korkean keskiarvon vai huippujen perusteella ja suuntaan? Lisääntyykö tulevaisuuden koulussa eriarvoisuus?

Onko koulun ongelma edelleen viihtymättömyys? Opetetaanko oppilaat hakemaan viihdyttävyyttä kaikesta?

Entä sisu, kärsivällisyys, arvioida kyky asioiden pitkäaikaisia tulevaisuusvaikutuksia, syyn ja seurauksen looginen suhde?

Koulun ja yhteiskunnan suhde

28

Suhtautuminen tulevaisuuteen

Virran vietävänä kellumisesta…

sopeutumiseen……

…ja ongelmien väistämisestä…

…innovatiivisuuteen

Sam Taylor:

wood-escape-artist

29

Vaikka oppimistulokset ovat nyt maailman huippuluokkaa, oppijoilla menee yhä huonommin. Onko suomalaisen oppimisen ja kouluinstituution rakenteessa

jotain perustavanlaatuisesti vanhentunutta? Rakennammeko koulua edelleen teollisuusyhteis-kunnan

rationaliteetista käsin sen arvoja ja tarpeita tyydyttämään, vaikka aikakausi on muuttunut?

Kysymmekö oikeita kysymyksiä? Kun puhumme koulusta, mistä me puhumme? Käytämmekö oikeita käsitteitä, puhummeko uudesta

todellisuudesta vanhalla kielellä?

Oppimisen paikka yhteiskunnassa

04/10/2023 30

Rob Gonsalves:

Deluged

(Kuka uskaltaa kiivetä puuhun ja katsoa toisin?)

http://www.edelphi.fi/fi/groups/ot/content/index

Oppimisen tulevaisuus-barometri 2030 on ladattavissa täältä:

31

Määrittyykö tulevaisuuden koulu yhä enemmän talouden ja tuottavuuden arvolähtökohdista vai pidämmekö kiinni laaja-alaisesta ja monipuolisesta sivistystavoitteesta? Koulu kulttuurin siirtoinstituutiona vai kulttuurin

aktiivisena, omaehtoisena ja osallistavana kehittäjänä? Kulttuuri yhteiskunnan arvoilmapiirissä kehitystä ja

päätöksentekoa ohjaavana tekijänä vai resursseja tuhlaavana käenpoikana?

Barometrin jatko

Seuraavassa visualisointi siitä, miten kiinnostunut opettaja voi osallistua barometrityöskentelyyn jatkossa Opetushallituksen maksaman Osaava opettaja -koulutuksen kautta.

32

33

10.04.2023 34

Kiitos että jaksoitte kuunnella!

Lisää tulevaisuus-tietoa verkossa osoitteessa www.tse.fi/tutu