Oppimisen ja osaamisen arviointi - Peda.netfile/download...ARVIOINTIKULTTUURI ARVOT + NORMIT +...

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Lahti (31.10.2016) klo 12->

Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

11/1/2016Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected]

www.arviointi.fi1

Alustuksessa käsiteltävät sisällöt

I Arviointiajattelu • Opettajien arviointiajattelun- arviointitaitojen ja arviointikulttuurin

yhteydestä• Luokkatyöskentelyn arviointi.• Oppimiskäsityksen ja arvioinnin yhteys perusopetuksessa ja

lukiokoulutuksessa.II Arviointitaidot• Arvioinnin erilaiset tehtävät: oppimisen ja osaamisen arviointi sekä

arviointi ja kehittäminen.• Tavoitteiden, toteutuksen ja arvioinnin yhteydestä opetustyössä: itse-ja

vertaisarviointi sekä ryhmäarviointi + arviointikeskustelu.• Suhteellisesta arvioinnista kriteeriperusteiseen arviointiin.


www.arviointi.fi2

KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ

• Arviointi = Arviointi on kaikkea sitä toimintaa, jonka perusteella syntyy arvottavia johtopäätöksiä. Asetettujen tavoitteiden ja saavutettujen tulosten välistä vertailua.

• Arvostelu = YTL:n käyttämä termi arvosanan antamiseen liittyvästä arviointitoiminnasta.

• Palautteen antaminen= Tosiasioita ja kuvausta siitä, missä ja miten opiskelija on suoriutunut suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

1.11.2016Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected]

www.arviointi.fi3

ARVIOINTIAJATTELU + ARVIOINTITAIDOT +ARVIOINTIKULTTUURI

ARVIOINTIAJATTELU

ARVIOINTIAJATTELU -ARVIOINTIPARADIGMAT

MITÄ?

ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN OIKEIN/ ARVIOINNIN TEHTÄVÄT

MIKSI?

HYÖDYTTÄÄ SEKÄ ARVIOITAVAA ETTÄ ARVIOITSIJAA

MITEN?

MAHDOLLISIMMAN HYVIN SOVELTUVIN MENETELMIN

MILLOIN

OIKEA-AIKAISESTI

ARVIOINTITAIDOT

ARVIOINTIKULTTUURI

ARVOT + NORMIT + TOIMINTATATVAT, JOTKA JAETAAN KOMMUNIKOIDEN JA JOTKA

KIRJATAAN, JOTTA NIIHIN VOIDAAN PALATA JA NIITÄ VOIDAAN KEHITTÄÄ.

YHTEISTEN PELISÄÄNTÖJEN LUOMINEN


www.arviointi.fi4

OPETTAJIEN ARVIOINTITAIDOT

• Ei yhtenäistä kuvaa arvioititaidoista, koska toistaiseksi vain vähän tutkittu Suomessa (Mattila 2010).

• Opettajakoulutuslaitokset poikkeavat suuresti toisistaan siinä, kuinka paljon ja missä yhteydessä arvioinnista opetetaan (Jakku-Sihvonen 2002, Atjonen 2016).

-> Kerrannaisvaikutus esim. sen suhteen, missä määrän opettajien täydennyskoulutusta tarjotaan.

Oppimiskäsitys muuttuu entä arviointi?


www.arviointi.fi5

OPETTAJAT – ARVIOINTITYÖN ASIANTUNTIJAT

• Tutkimuksessaan Guskey ja Bailey (2001, 16-17) löysivät neljä tekijää, jotka vaikuttivat opettajien arviointikäytänteisiin:

1) opettajien omat kokemukset siitä, miten heitä itseään oli oppilaina arvioitu, 2) se mitä opettajat olivat oppineet opettajakoulutuksen aikana, 3) opettajien henkilökohtainen filosofia tai näkemys opettamisesta sekä 4) se, miten ylempi taho, kuten opetushallinto, aluehallinto tms. arvosanan antamista.

• Arviointi on aina epäluotettavaa ja subjektiivista, mutta silti arviointityössä pyrittävä objektiiviseen arviointiin.

• Koulumenestystä ja siinä kehittymistä, erilaisia koulutukseen liittyviä filosofioita ja ristiriitoja on jo teknisestikin vaikea mitata, koska opettajat ovat työssään kaksinaisroolissa opettajana ja arvioijana (Cross & Frary 1999, 53).


www.arviointi.fi6

JOHDATUS ARVIOINNIN KESKEISIIN PERIAATTEISIIN (1/3)

•Arviointia ja oppimista ei voi erottaa toisistaan.

•Arviointi on aina kontekstisidonnaista.

•Arviointia ei voi erottaa oppimiskäsityksestä (Jakku-

Sihvonen 2001; Atjonen 2007)


www.arviointi.fi7

PALAUTTEELLA KESKEINEN VAIKUTUS OPPIMISPROSESSISSA JA SEN OHJAAMISESSA• Oppilaan tulee voida kehittää toimintaansa palautteen

pohjalta.

• Tärkeää kertoa oppilaan miksi hän on onnistunut tai jos toiminnassa on korjattavaa tai parannettavaa, palautteen avulla oppilaan tulee oppia myös virheistään.

• Palaute on annettava yksiselitteisesti, selkeästi ja mahdollisimman nopeasti.

• Palaute ei saa olla liian yleispätevää tai mitäänsanomatonta.

• Palaute sisältää tosiasioita ja kuvausta, ei mielipiteitä. Oppilas haluaa kuulla myös perustelut uskoakseen kiitoksen.

• Palautteen antamisen jälkeen opiskelijaa ohjataan oikeaan suoritukseen antamalla hänen tehdä asiat itse.

• On varmempaa antaa henkilökohtaista kuin julkista palautetta. Varsinkin korjaava palaute on hyvä antaa henkilökohtaisesti.

• Palautteeseen kuuluu dialogi, sillä myös opiskelijalla voi olla ehdotus suorituksen korjaamiseksi. (Lähde: Marja Olsonen blogi http://blogit.jamk.fi/kajaani/tag/arviointi/)


www.arviointi.fi8

Toteuta

( do)

Arvioi

(check)

Kehitä

(act)

Suunnittele(plan)

http://blogit.jamk.fi/kajaani/tag/arviointi/


www.arviointi.fi9

Oppimiskäsitys Arvioinnin periaatteet Esimerkki oppimiskäsityksen yhteydestä arviointiin.

Empiristinen oppimiskäsitys: Oppimisen

lähtökohtana ajatus tiedon staattisuudesta.

Tieto pysyvää ja oppiminen tasaista.

Yksilöiden kyvyt pysyviä, testein mitattavia ja

arvioitavia.

Arviointi kohdistuu, kuinka hyvin ja täsmällisesti oppilas pystyy toistamaan opettajan tarjoamaa tietoa.

Behavioristinen oppimiskäsitys: Oppiminen

käyttäytymisen muutosta.

Oppijan suoritusten mittaaminen.

Arvioinnin ja siinä numeroarvostelun asema oli

korostunut.

Arviointi kohdistuu tietojen ja taitojen arviointiin, ei esimerkiksi

työskentelyyn.

Oppimistulos arvioidaan vertaamalla lopputuotosta

lähtötilanteeseen.

Kognitiivisessa oppimiskäsitys: Oppiminen

riippuu oppijan aikaisemmista tiedoista,

metakognitiivisista taidoista, omasta halusta

ponnistella ja hänen käyttämistään

oppimisstrategioista.

Arvioitin kohdistuu tiedon prosessointiin,

oppijan kykyyn analysoida ja soveltaa tietoa

sekä oppimisstrategioiden valintaan ja

käyttöön.

Arvioinnissa kiinnitettään huomiota oppijan

ongelmaratkaisutaitoihin ja kykyyn ymmärtää oppimiaan tietoja ja

taitoja.

Konstruktivistisessa oppimiskäsitys: Oppiminen

yhteisöllistä ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen

perustuva prosessi.

Oppijan omien kokemusten ja oman toiminnan

arviointi keskeisiä.

Oppijan oma reflektointi ja itsearviointi on tärkeää ja niiden

merkitystä korostetaan osana arviointia.

Oppijalähtöinen eli autenttinen oppimiskäsitys:

Korostaa aktiivisia ja kriittisiä ajattelu- ja

tiedonhankintataitoja sekä tiedon

soveltamistaitoja.

Suoritusarviointi korostaa yksilön persoonallista

kasvua, kehittymistä ja itsearviointitaitojen

kehittämistä arvioinnin avulla.

Arvioidaan oppijan kykyä rakentaa tietoja ja taitoja todellisista

elämästä, autenttisista tilanteista tai oppijan ympäristöstä käsin.

ESIMERKKI POPSIN (2014, 17) OPPIMISKÄSITYKSESTÄ JASEN YHTEYDESTÄ ARVIOINTIIN

” Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii vahitellen 1) toimimaan itseohjautuvasti. Oppimisprosessin aikana han oppii 2) tyoskentely- ja ajattelutaitoja seka 3) ennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi 4)oppia uusia kasitteitäja 5) syventaa ymmarrysta opittavista asioista, hanta 6) ohjataan liittamaan opittavat asiat ja 7) uudet kasitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatii usein 9) pitkaaikaista ja sinnikastaharjoittelua”.

• Behavioristinen oppimiskäsitys: Oppiminen käyttäytymisen muutosta. (3, 4, 9)

• Kognitiivisessa oppimiskäsitys: Oppiminen riippuu oppijan aikaisemmista tiedoista, metakognitiivisista taidoista, omasta halusta ponnistella ja hänen käyttämistään oppimisstrategioista. (1, 3, 5, 8)

• Konstruktivistisessa oppimiskäsitys: Oppiminen yhteisöllistä ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuva prosessi. (1, 6, 7)

• Oppijalähtöinen eli autenttinen oppimiskäsitys: Korostaa aktiivisia ja kriittisiä ajattelu- ja tiedonhankintataitoja sekä tiedon soveltamistaitoja. (2, 7)


www.arviointi.fi10

OPPIMISKÄSITYKSEN YHTEYS ARVIOINTIIN

Oppimiskäsitys/ Käsitys oppimisesta

Oppimiselle/ osaamiselle asetetut tavoitteet + toteutus + menetelmät

Arviointitoiminta (menetelmät ja toteutus)

Konstruktivistinen oppimiskäsitys

Arvioinnin kohteena esim. kyky prosessoida tietoa, ratkaista ongelmia, soveltaa hankkimiaan tietoja ja taitoja käytännössä, valita sopivin oppimisstrategia.

Arviointimenetelmät esim. itsearviointi, arviointikeskustelu.


www.arviointi.fi11

OPS-PERUSTEISSA EI OLE YHTÄ OPPIMISKÄSITYSTÄ

-> Arvioinnin monipuolisuus

-> Tarkoituksenmukaiset arviointimenetelmät

-> Tavoitteiden merkitys arvioinnissa:

• Arviointi on asetettujen tavoitteiden ja saavutettujen tulosten välistä vertailua (Guba & Lincoln 1989, 22-26; Raivola 1995, 22-30).

Vain asetettujen tavoitteiden saavuttamista •voidaan arvioida.

• Arvioinnin kiinnittäminen tavoitteisiin tekee arvioinnista läpinäkyvämpää ja konkreettisempaa.


www.arviointi.fi12

• Mitkä ovatoppimiselle ja/tai osaamiselleasetetuttavoitteet?

Tavoitteet

• Mitentavoitteetsaavutetaanparhaiten? (menetelmät, työskentely-tavat, sisällötjne.?

Toteutus

Miksi• , mitä ja mitenarvioidaan? Missäyhteydessäarviointipalautetta annetaan, jottase palvelee sekäarvioitavaa ettäarvioitsijaa?

Arviointi

TAVOITTEET ARVIOINNIN OSANA(Ouakrim-Soivio 2016, 69-73)

• Tavoitteiden määrittelyssä tulee olla mainittu mitä tietoja, taitoja, tai kognitiivisia prosesseja opiskelijan tulisi hallita.

• Kuvataan lopputulosta tai aiottua tulosta.

• Tavoitteet voidaan luokitella sen mukaan ovatko ne:

oyleisellä tasolla asetettuja (opetussuunnitelmat, laajoja, saavuttaminenkestää vuosia esim. tieteenalalähtöiset ajattelun taidot tai tekstitaidot, työelämätaidot)

okoulutukselliset tavoitteet (esim. faktan erottaminen fiktiosta)

o ohjaavia tavoitteita ( tuntisuunnitelmat, tarkaan rajattuja, kapea-alaisia, saavuttaminen kestää tunteja).


www.arviointi.fi13

ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTIPOPS (• 2014) tavoitteet opetukselle.

-> paikallisesti oppilaan oppimisen tavoitteet.

Edellyttää• opettajalta kokonaisuuksien suunnittelua ja ymmärrystäsiitä, ovatko tavoitteet tieto-,taito-, asenne- vai arvotavoitteita.

Tavoitteiden • asettelu yhdessä oppilaiden/opiskelijoiden ja opettajan kanssa

-> tekee oppimista ja osaamista läpinäkyvämmäksi.

• Osaamisen ja oppimisen arviointi suhteessa tavoitteisiin (eiryhmän muihin oppilaisiin tai heidän suorituksiinsa).


www.arviointi.fi14

ARVIOIDAANKO ASENNETAVOITTEITA VAI EI?

• Kaikissa perusopetuksen oppiaineissa on määritelty tiedollisia ja taidollisia tavoitteita, jotka on otettu myös huomioon perusopetuksen 6.vuosiluokan päättyessä ja perusopetuksen päättyessä, kun määritellään hyvää osaamista eli arvosanaa kahdeksan ja päättöarvioinnin kriteerissä arvosanalle kahdeksan.

• Joissain oppiainekohtaisissa osioissa saattaa olla määritelty oppiaineen välittämiä arvoja ja asenteita.

• HUOM! Oppiaineet poikkeavat tässä suhteessa paljon toisistaan.

T1 synnyttää ja

ylläpitää oppilaan

kiinnostusta

ympäristöön ja

ympäristöopin

opiskeluun sekä

auttaa oppilasta

kokemaan kaikki

ympäristöopin

tiedonalat

merkityksellisiksi

itselleen.

S1-S6 Ympäristö-

opin

merkityksen

hahmottami

nen.

Oppilas osaa antaa

esimerkkejä

ympäristöopin

tiedonalojen

merkityksestä.


www.arviointi.fi15

TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN YHDESSÄ OPPILAIDEN KANSSA

Edelliset tavoitteet ja niiden

saavuttaminen

Uusien tavoitteiden asettaminen

Täytyy saavuttaa ennen seuraavien tavoitteiden

asettamista


www.arviointi.fi16


www.arviointi.fi17

Diagnostinen arviointi= Toteava arviointi= Lähtötason arviointi

Formatiivinen arviointi= Jatkuva palautteen antaminen = Oppimisprosessin arviointi

- Laadullista, kuvailevaa, solmukohtia avaavaa, ohjaavaa, kannustavaa

Summatiivinen arviointi= Osaamisen arviointi= Tulokset, tuotokset, produktio jne.

- Kvalifioivaa, selktoivaa

Prognostinen arviointi= Ennakoiva arviointi = Tulevaisuuden ennustaminen arvioinnin avulla

ARVIOINNIN TULISI MUODOSTAA KONAISUUS, JOSSA ARVIOINNIN ERILAISET TEHTÄVÄT ON OTETTU HUOMIOON!


www.arviointi.fi18

Formatiivinen oppimisen arviointi

Summatiivinen osaamisen arviointi

Prognostinen ennakoiva arviointi

Formatiivinen oppimisen arviointi

Diagnostinen toteava arviointi


www.arviointi.fi19

Ennen arviointia= diagnostinen=toteava arviointi

(preassessment)

Oppimisen arviointi

(formative assessment)

Osaamisen arviointi (summative assessment)

Milloin? Ennen työskentelyn alkamista.

Toteaa oppilaan/opiskelijoiden lähtötason

Työskentelyn aikana Työskentelyn päätyttyä

Miksi? Jotta:

• tiedettäisiin, mitä oppilas osaa.

• ohjeet kohdentuisivat oikein jo suunnitteluvaiheessa.

• oppilas huomaa, että arvostat hänen aiempaa

osaamistaan.

Jatkuva palautteen antaminen.

Seurataan oppimisprosessin ajan, miten oppiminen

edistyy.

Antaa mahdollisuuden tarkistaa oppilaan ja/tai

opetusryhmän työskentelyä.

Tehdä näkyväksi, mitä oppilas on oppinut.

Miten? Niin, että:

• sopii yhteen asetettavien tavoitteiden kanssa.

• ei tarvitse tehdä kirjallisesti.

• antaa oppilaalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan

monella eri tavalla.

• arvioidaan vain yhtä asiaa kerrallaan.

Esimerkiksi:

• tarkistuslistat,

• oppimispäiväkirjat,

• itsenäisesti tarkistettavat tehtävät,

• oppilaiden vastaukset,

• yhteenvedot, kysymysten laatiminen,

• reflektiot oppimisesta,

• projekti, kädennosto/ liikennevalot oppimisesta…

HUOM! Mikään ylläolevista ei tarvitse olla

kirjallinen/ Voidaan toteuttaa oppimisalustalla/

Tulee kohdistua oppimisprosessiin!

Täytyy sopia yhteen tavoitteiden, sisältöjen ja

opetusmenetelmien kanssa.

Voi olla suullista tai kirjallista.

Voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmässä.

Voidaan tarvittaessa eriyttää opiskelijan

(erityis)tarpeet huomioon ottaen.

Mitä muuta? Antaa mahdollisuuden havaita, mitä ei enää tarvitse opettaa

(=oppilaat osaavat jo).

Suunnitellaan tulevaa oppilaiden tarpeet huomioon ottaen.

Muodosta joustavia opetusryhmiä työskentelyn alussa.

Ei arvosanaa.

Voidaan toteuttaa nopeastikin.

Opiskelijan tulee myös ymmärtää, miksi oppimista

arvioidaan.

Reflektion väline, jolla oppimista suunnataan

eteenpäin.

Arviointi / arvosanan antaminen:

• perustuu tavoitteisiin ja opetuksen sisältöihin.

• on aina perusteltua.

MONIPUOLINEN ARVIOINTI = Monta eri kertaa, monella eri tavalla + tarkoituksenmukaisin arviointikeinoin.

EDISTYMISEN ARVIOINTI = Laadullista ja kuvailevaa, sanallista eli suullista tai kirjallista.

RAKENTAVA PALAUTE= Sisältää tosiasioita ja kuvausta, ei mielipiteitä. Kohdistuu toimintaan (tavoitteisiin) ei henkilöön.


www.arviointi.fi20

OPPIMISEN JA OSAAMISEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

11/1/2016 21

MITÄ? Teoria/käytäntöprosessi/tulosEsiintyminen/

ryhmätyöskentely…

MIKSI?Motivointi, arvosanan antaminen,

palaute, virheiden korjaaminen,

suunnan valitseminen, ohjaaminen…

MITEN?Itsearviointi,

vertaisarviointi, ryhmäarviointi,

kirjallisesti, suullisesti, portfolio, yksilökoe,

muistiinpanot mukaan-koe, esitelmä, esitys…

KUKA? Opiskelutoveri tai

toverit, itse, opettaja, opettajat yhdessä,

ryhmä…

MILLOIN?Jatkuvasti

oppimiskokonaisuuden aikana, alussa, ennen

kokonaisuuden aloittamista, puolivälissä,

kokonaisuuden päättyessä,

opintokokonaisuuden opiskelun jälkeen…

MISSÄ MUODOSSA ARVIOINTI ANNETAAN?

Sähköisesti, paperilla, todistuksena, suullisesti…

Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected] www.arviointi.fi

ITSEARVIOINTITAIDOT 1/4

• Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014, 50) todetaan itsearvioinnista, että Opintojen aikaisessa arvioinnissa tärkeätä on myös oppilaiden toimijuutta kehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi. Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta.

• Lukion opetussuunnitelman perusteissa (2015, luku 6.1) todetaan mm., että Opintojen aikainen arviointi ja palautteen antaminen ovat osa opiskelijan ja opettajan välistä vuorovaikutusta. Palaute sekä itse- ja vertaisarviointi ohjaavat opiskelijaa tarkentamaan asetettuja tavoitteita ja kehittämään työskentelyään tavoitteiden suuntaisesti.


www.arviointi.fi22

ITSEARVIOINTITAIDOT (2/4)Oppilaan tai opiskelijan •itsearviointitaidot voidaan jakaa kolmeen osaan: reflektioon, itsearviointiin ja metakognitioon. Reflektiossa • oppilas tai opiskelija tarkkailee ja omia tunteitaan, ajatuksiaan, toimintatapojaan ja oppimistaan.Itsearviointi • on edellä kuvattuun reflektioon perustuvaa oman toiminnan jäsentynyttä arviointia. Metakognitiolla• tarkoitetaan muun muassa tarkkailun ja arvioinnin perusteella tapahtuvaa oman kognitiivisen toiminnan ymmärtämistä (Patrikainen 1999, 154; Kasanen 2003, 26).

Reflektio

Omien tunteiden, ajatustenja oppimisen tarkkailua.

ItsearviointiOman toiminnan jäsentynyttä

arviointia.

Metakognitio

Reflektion ja itsearvioinninperusteella tapahtuvaakognitiivista toiminnan

ymmärtämistä.


www.arviointi.fi23

ITSEARVIOINTITAIDOT (3/4)

Itsearvioinnin kytkemistä • oppilaan/ opiskelijan oppimisen arviointiin pidetään tehokkaana, sillä se lisää oppilaan tai opiskelijan tietoisuutta esimerkiksi arvioinnin tavoitteista ja kriteereistä. (Keurulainen 2013, 56).

Toisenlaisia näkemyksiä itsearvioinnin hyödyllisyydestä on esittänyt Kasanen (• 2003), jonka mukaan itsearvioinnista voi olla alaluokkien oppilaalle haittaa. Mikäli oppilas ei ymmärrä itsearvioinnin tavoitetta ja tarkoitusta tai hänellä ei ole vielä kykyä reflektoida tai arvioida omaa toimintaansa, itsearvioinnit saattavat vaikuttaa kielteisesti lapsen minäkuvaan ja itsetunnon kehittymiseen.

Oppimisen arvioinnin, näin myös itsearviointien, täytyy kohdistua • ensisijaisesti toimintaan, ei henkilöön, ja sen tulee vahvistaa koulunkäyntimotivaatiota ja oppimisen edistymistä (Ouakrim-Soivio ym. 2015).


www.arviointi.fi24

ITSEARVIOINTITAIDOT(4/4)

• Osittain itsearvioinnin haasteellisuuteen saattaa liittyä se, että lapset tarvitsevat aikaa ja kokemusta oman toimintansa arvioimiseksi.

• Tutkimuksessa on todettu että lapset osaavat tehdä esimerkiksi muiden oppilaiden kyvyistä loogisia arviointeja ennen kuin osaavat arvioida omia kykyjään.

• Arvioissaan lapset käyttävät sitä tietoa, mitä heillä on omista ja toisten aiemmista suorituksista (Stipek & McIver 1989, 523–537).

• Tutkimuksella on myös osoitettu, että lasten itsearvioinnit tulevat realistisemmiksi iän myötä (Marsh, Craven & Debus 1998, 1030).


www.arviointi.fi25

VERTAISARVIOINTI• Arvioinnin suorittajat edustavat arvioitavan kaltaista kokemusta.

• Arviointipalautetta annetaan osana oppimisprosessia.

• Vertaisarvioinnin merkitys kasvanut sitä mukaa, kun on otettu käyttöön erilaisia tapoja toteuttaa ryhmätyöskentelyn arviointia tai työskentelylle asetettujen tavoitteiden arviointia.

Vertaisarvioinnin tavoitteena on:

- tukea yksittäisen oppilaan/opiskelijan sitoutumista yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin ja työskentelyyn,

- ohjata kantamaan vastuuta sekä omasta että muiden oppimisesta, työskentelystä ja työskentelyn loppuunsaattamisesta.


www.arviointi.fi26

ARVIOINTIKESKUSTELUT

• Palautemenettelyllä on tutkimusten mukaan vaikutusta sekä opiskelumotivaatioon että oppimistuloksiin.

• Sanallinen palaute vaikuttaa myönteisesti kaiken tasoisten oppijoidenmotivaatioon.

• Arviointikeskustelussa arvioinnin vuorovaikutteisuus, avoimuus ja kaksisuuntaisuus.

• Arvioinnin (tässä arviointikeskustelun) tulisi antaa oppilaalle realistinen käsitys itsestä oppijana.

• Arviointikeskustelun tulisi auttaa oppilasta tuntemaan omat vahvat puolensa ja kehittämiskohteensa sekä asettamaan tulevia oppimistavoitteita. (Ouakrim-Soivio 2016, 84-86.)


www.arviointi.fi27

ARVIOINTIKESKUSTELUT

Etukäteen strukturoidut kysymykset/ teemat:

-> Kiinnittävät keskustelun tavoitteisiin ja arvioinnin kohteisiin.

-> Antavat mahdollisuuden pohtia etukäteen, mistä keskustellaan.

-> Voivat olla myös oppilaan/opiskelijan tukena ja kysymykset/ teemat voidaan antaa etukäteen.

-> Voidaan palata keskustelun aikana.

-> Voivat olla dokumentoinnin pohjana.


www.arviointi.fi28

SUOMALAINEN ”KRITEERIPERUSTEINEN”ARVIOINTI ON HYBRIDI!


www.arviointi.fi29

POPS (2014)

KOULUJEN ARVIOINTITYÖ

ja ARVOSANAT

Perusopetuksen päättöarviointi ei toimi niin yhdenvertaisesti, kun on luultu (Ouakrim-Soivio2013)

Koulujen väliset erot suuria, jopa kaksi arvosanaa.•

Samalla osaamistasolla eri arvosanoja.•

-> Mitä parempi koulun keskimääräinen osaamistaso on, sitä vaikeampaa on saada arvosanoja ja päin vastoin.

Tutkimustulokset , joissa mukana hi, yh, •matematiikka, tervystieto, A1 vieraat kielet ja B1 vieraat kielet (Hildén, Ouakrim-Soivio, Rautopuro 2016)

-> Mukana lähes 20 000 perusopetuksen 9. vuosiluokan oppilasta ja satoja kouluja.

-> Tulokset saman suuntaiset kuin viereisessä kuviossa.

41

45

48

53

58

65

71

55

58

66

72

78

81

40

45

50

55

60

65

70

75

80

85

4 5 6 7 8 9 10

Yhteiskuntaopinratkaisuosuus (%)

Yhteiskuntaopin arvosana

Q1

Q2

Q3

Q4

11/1/2016Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

[email protected] www.arviointi.fi 30

Päättöarvosanojen suhteuttaminen jatkuu yhä edelleen…Yhä edelleen vain päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8


www.arviointi.fi31

Arvosanan 5 (välttävä) kuvaus POPS (2014, 54):

Oppilas on saavuttanut perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet oppiaineessa välttävästi (5):

mikäli hän osoittaa • jossakin määrin oppiaineelle asetettujen tavoitteiden mukaista osaamista.

Arvosanan muodostaminen perustuu myös tässä tapauksessa oppilaan •osoittamaan keskimääräiseen osaamiseen, eli välttävän tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida hylätyn (4) suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

ARVIOINTIKULTTUURI

• Arviointikulttuuri = arvot+ normit+ toimintatavat, joita yhteisössä jaetaan yhteistyössä kielen avulla kommunikoiden (Ouakrim-Soivio 2016, 91).

• Koulun tai oppilaitoksen arviointikulttuurin määritteleminen edellyttää, että opettajat ja rehtorit kykenevät analysoimaan arviointiin liittyviä arvojaan eli arviointi-ideologiaansa, arviointitoimintaansa ja siihen kytkeytyviä ajattelu- ja toimintamalleja.

• Arvioinnilla ei ole merkitystä, mikäli se ei palvele sekä arvioitavaa että arvioijaa


www.arviointi.fi32

MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?

NYKYTILA

TAHTOTILA

ESTEET

REALISMI


www.arviointi.fi33

KIITOS JA HYVÄÄ LUKUVUODEN JATKOA!@[email protected]


www.arviointi.fi34

mailto:[email protected]

Lähteet:Atjonen, P. 2005. Arviointi opetuksen ja oppimisen tueksi. Teoksessa Lyytinen, H. K. & Räisänen, A. (toim.). Kehittämissuuntaa arvioinnista. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja6. Jyväskylä: Koulutuksen arviointineuvosto, 143–152.

Atjonen, P. 2007. Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Atjonen, P. 2015. Kehittävä arviointi kasvatusalalla. Tampere: Kirjokansi.

Atjonen, P. 2016 (in Press). Selvitys . Forum Criteriorum – julkaisu. Helsinki: YTL ja Karvi.

Cross, L. H. & Frary, R. B. 1999. Hodgebodge Grading: Endorsed by Students and Teachers alike. Applied measurement in Education, 12(1), 53–72.

Guba, E.G. & Lincoln, Y.S. 1989. Fourth generation evaluation. Newbury Park, CA: Sage.

Guskey, T. R. & Bailey, J. M. 2001. Developing Grading and Reporting Systems for Student Learning. California: Corwin Press.

Heinonen, S. 2001. Arvioinnin teoreettisia lähtökohtia. Teoksessa Jakku-Sihvonen, R. & Heinonen S.2001. Johdatus koulutuksen uudistuvaan arviointikulttuuriin. Arviointi 2/2001. Helsinki: Opetushallitus, 21–46.

Jakku-Sihvonen, R. 2001. Arviointitiedon luotettavuuden osoittaminen. Teoksessa Jakku-Sihvonen, R. & Heinonen, S. Johdatus koulutuksen uudistuvaan arviointikulttuuriin. Arviointi 2/2001. Helsinki: Opetushallitus, 111–135.

Jakku-Sihvonen, R. 2013. Oppimistulosten arviointijärjestelmiä ja niiden kehittämishaasteista. Teoksessa Räisänen, A. (toim.). Oppimisen arvioinnin kontekstit ja käytännöt. Raportit ja selvitykset 2013:3. Helsinki: Opetushallitus, 13–36.

Kasanen, K. 2003. Lasten kykykäsitykset koulussa. Joensuun yliopisto. Yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja nro 58.

Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli 1998. Arviointi 7/98. Helsinki: Opetushallitus.

Mattila, L.2010. Mattila, L. 2010. Perusopetuksen äidinkielen ja matematiikan päättöarvosanat. Lisensiaatintutkimus. Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta.

Ouakrim-Soivio, N. 2013. Toimivatko päättöarvioinnin kriteerit? Helsinki: Opetushallitus.

Ouakrim-Soivio, N. Rinkinen, A., Karalainen, T. 2015. Tulevaisuuden peruskoulu. Helsinki: Opetus-ja kulttuuriministeriö.

Ouakrim-Soivio, N. 2016. Oppimisen ja osaamisen arviointi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Patrikainen, R. 1999. Opettajuuden laatu. Ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys opettajan pedagogisessa ajattelussa ja toiminnassa. Opetus 2000. Jyväskylä: PS-kustannus.

POPS 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2014:96. Helsinki: Opetushallitus.

Raivola, R. 1995. Mitä evaluaatio on ja mihin sitä tarvitaan? Teoksessa Aikuiskoulutuksenarviointi. Panoraamoja ja lähikuvia. Aikuiskasvatuksen 36. Vuosikirja. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu,21–60.

Oppimisen ja osaamisen arviointi - Peda.netfile/download...ARVIOINTIKULTTUURI ARVOT + NORMIT +...

Documents

Transcript of Oppimisen ja osaamisen arviointi - Peda.netfile/download...ARVIOINTIKULTTUURI ARVOT + NORMIT +...