OMAVESI-hanke - savonlinna.fi · tapahtumassa, saada 2 500 kpl yhteydenottoja ... 4 SI-e 3...
Transcript of OMAVESI-hanke - savonlinna.fi · tapahtumassa, saada 2 500 kpl yhteydenottoja ... 4 SI-e 3...
OMAVESI – OIKEAA TIETOA HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLLOSTA
25. helmikuuta 2013
OMAVESI-hanke
Vuosiraportti 2012
1
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
OMAVESI-hanke Vuosiraportti 2012
Sisällysluettelo
1. HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET .................................................................................................. 3
2. ORGANISAATIO JA TYÖNJAKO ........................................................................................................... 5
3. HANKKEEN RAHOITUS JA KUSTANNUKSET VUONNA 2012 ................................................................... 7
4. TOIMINTA 1.1. – 31.12.2012 ........................................................................................................... 8
4.1. TIEDOTUSTAVAT ....................................................................................................................... 8
4.1.1 LEHTIARTIKKELIT JA RADIOHAASTATTELUT ........................................................................... 8
4.1.2. ILMOITUKSET .................................................................................................................... 8
4.1.3 HANKKEEN KOTISIVUT ........................................................................................................ 9
4.1.4. TILAISUUDET JA TAPAHTUMAT ............................................................................................ 9
4.1.5. YLEISNEUVONTA .............................................................................................................11
4.1.6. KIINTEISTÖKÄYNNIT .........................................................................................................11
4.2. YHTEISTYÖTAHOT ..................................................................................................................12
5. TULOKSET 1.1. – 31.12.2012 ........................................................................................................15
5.1. YLEISNEUVONTA ....................................................................................................................15
5.2. TILAISUUDET JA TAPAHTUMAT .................................................................................................15
5.3. KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA ...........................................................................................16
5.4. TOIMINTA JA TULOKSET MIKKELIN SEUDULLA ...........................................................................17
5.5. TOIMINTA JA TULOKSET PIEKSÄMÄEN SEUDULLA ......................................................................19
4.6. TOIMINTA JA TULOKSET SAVONLINNAN SEUDULLA ....................................................................23
6. YHTEENVETO TOIMINTAKAUDESTA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET .......................................................26
2
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
LIITTEET
Liite 1. Medialista. Kooste hanketta käsitelleistä lehtiartikkeleista
Liite 2. Lista hankkeen osallistumisesta tapahtumiin ja tilaisuuksiin
Liite 3. Lista hankkeen kokouksista ja palavereista
Liite 4. Hanke-esite
Liite 5. Kartoituslomake kiinteistökäynneille
Liite 6. Ohjausryhmän kokouspöytäkirja
Liite 7. Ohjekortti. Tietoa kiinteistön omistajille
Liite 8. Ohjekortti. Tietoa maitohuoneen pesuvesien käsittelystä
Liite 9. Ohjekortti. Tietoa matkailu- ja ravitsemuspalveluyrittäjille
Liite 10. Ohjekortti. Tietoa imeytyskentän rakentamiseen liittyvistä esitutkimuksista
Liite 11. Ohjekortti. Hyvä suunnittelija
Liite 12. Ohjekortti. Vedenkäytön optimointi.
Liite 13. Ohjausryhmän kokousmuistio nro 2
Liite 14. Idearyhmän palaverimuistio
Liite 15. Tapahtumien mittarit kunnittain.
Liite 16. Matkailuyrittäjien vesihuoltopäivän ohjelma, 10.10.2012
Liite 17. Etelä-Savon jätevesipäivän ohjelma, 7.11.2012
Liite 18. Neuvontakäynnit kunnantaloille ja kävijämäärät
3
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
1. Hankkeen tausta ja tavoitteet
Valtioneuvoston asetus (Vna 542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla
alueilla eli hajajätevesiasetus tuli voimaan 1.1.2004. Valtioneuvosto hyväksyi 15.3.2011
hajajätevesiasetuksen muutoksen (Vna 209/2011), joka määrittelee muun muassa uudet
vähimmäisvaatimustasot jätevesien puhdistusvaatimuksille sekä antoi lisäaikaa hajajätevesiasetuksen
toimeenpanolle 15.3.2016 asti.
Ympäristöministeriö on todennut, että sopivan jätevesijärjestelmän valinta edellyttää aina
kiinteistökohtaista arviointia. Kiinteistön omistajan kannalta on tärkeää ehkäistä oman lähiympäristön,
kuten pohja- tai kaivoveden pilaantumista ja muita asuinympäristön hygieenisyyshaittoja. Jätevesien
käsittelyn tärkeys korostuu ranta- ja pohjavesialueilla. Hajajätevesiasetuksen toimeenpano on ollut
hidasta ja on valtakunnallisesti arvioitu, että noin 10 – 15 % kiinteistöistä on tehostanut jätevesien
käsittelyä asetusten edellyttämällä tavalla (asetuksen perustelumuistio 9.3.2011, YM, Tuire Taina).
Kiinteistön omistajat eivät useinkaan ole tietoisia nykyisen jätevesijärjestelmänsä toimivuudesta ja
siitä, vastaavatko ne asetuksen vaatimuksia. Yleinen kiinnostus jätevesien käsittelyä kohtaan on
lisääntynyt ja puolueettomalle jätevesineuvonnalle on tarvetta lähivuosina.
Etelä-Savon alueella toimi vuosien 2010 ja 2011 aikana kolme seudullista jätevesineuvojahanketta
(Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seudun jätevesineuvojahankkeet), jotka kattoivat
Kangasniemen kuntaa lukuun ottamatta koko Etelä-Savon alueen. Hankkeen rahoituksesta vastasi
Euroopan aluekehitysrahasto (75 %) sekä hankkeissa mukana olleet kunnat (25 %). Hankkeiden
jätevesineuvojat antoivat puolueetonta ja ilmaista hajajätevesineuvontaa toiminta-alueensa kiinteistön
omistajille ja yrittäjille. Neuvojat jalkautuivat noin 400 kiinteistölle, osallistuivat yli 100 tilaisuuteen,
antoivat puhelin- ja sähköpostineuvontaa noin 1 500 asiakkaalle sekä tuottivat kymmeniä
lehtiartikkeleita paikallislehtiin.
Omavesi-hankkeella jatketaan aiemmilla hankkeilla aloitettua tiedonvälitystä. Kohderyhmänä
painottuvat nyt erityisesti maaseudun vakituiset asukkaat, maatilat ja muut maaseudulla toimivat
yritykset. Hanke helpottaa kuntien ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisia haja-
asutusalueiden jätevesien käsittelyyn liittyvien suunnitelmien käsittelyssä edistämällä tasokkaampien
suunnitelmien esittämistä kuntiin Etelä-Savon alueella, jossa on noin 70 000 viemäriverkoston
ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä.
OMAVESI – Oikeaa tietoa haja-asutusalueen vesihuollosta -hankkeen tavoitteena on:
Parantaa maaseudun yritystoimintaa ja vakituisten asukkaiden elinolosuhteita.
Jätevesineuvojahankkeen määrällisenä tavoitteena on olla mukana 100 tilaisuudessa /
tapahtumassa, saada 2 500 kpl yhteydenottoja (puhelin, sähköposti), suorittaa 500
kiinteistökohtaisia kartoituskäyntejä ja tuottaa eri kohderyhmille esitteitä ja tavoittaa
tiedottamalla keskeisimmät kohderyhmät, jotka tuottavat runsaasti jätevettä, kuten maitotilat ja
majoituspalvelut.
4
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
Edistää hajajätevesiasetuksen toimeenpanoa lisäämällä erityisesti maaseudun asukkaiden ja
maaseutuyrittäjien tietoa jätevesien puhdistusvelvoitteista sekä antamalla haja-asutusalueella
vesihuollon järjestämiseen liittyvää yleisneuvontaa mukaan lukien
talousvedenhankintakysymykset.
Edistää hajajätevesiasetuksen toimeenpanoa antamalla kiinteistöjen omistajille
yleisneuvontaa soveltuvien jätevesijärjestelmien valitsemiseksi niin, että myös kunnalliset
määräykset ja vesihuollon kehittämissuunnitelmat huomioidaan. Neuvonnan tavoitteena on
myös ehkäistä yli- ja alimitoitettujen jätevesijärjestelmien suunnittelua ja rakentamista.
Edistää viemäriverkostoon liittymistä siellä, missä se on mahdollista sekä edistää yhteisen
viemäriverkoston suunnittelun käynnistymistä vesiosuuskuntien, kyläyhdistysten ja muiden
yhteisöjen kautta.
Tehdä tiivistä yhteistyötä maaseutuviranomaisten, maaseutuyrittäjien sekä kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa.
Lisätä jätevesijärjestelmiä suunnittelevien ja rakentavien maaseutuyrittäjien jätevesiosaamista
tiedottamalla hajajätevesiasetuksen vaatimuksista sekä opastamalla jätevesien
käsittelylaitteiden oikeanlaiseen rakentamiseen ja saneeraukseen.
Edistää kuntien rakennusvalvonta – ja ympäristönsuojeluviranomaisten välistä yhteistyötä
hajajätevesiasetuksen toimeenpanossa.
Hankkeen kohderyhmänä ovat yhdyskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-alueen ulkopuolella
vakituisesti asuvat kiinteistön omistajat, siellä toimivat yritykset sekä muut alueella kiinteistöjä
omistavat kuten vapaa-ajan asukkaat. Erityisesti neuvontaa kohdennetaan haja-asutusalueiden
yrityksille, kuten maatalous-, matkailu- ja ravitsemuspalveluyrityksille. Hankkeesta saatuja tuloksia
voivat hyödyntää kiinteistön omistajat, yritykset sekä ympäristönsuojelu- ja
rakennusvalvontaviranomaiset.
5
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
2. Organisaatio ja työnjako
Hanketta hallinnoi Savonlinnan kaupunki koko Etelä-Savon maakunnan alueen kattavassa
hankkeessa. Isäntäkunnan virkaorganisaatiossa hanke kuuluu tekniselle toimialalle sijoitettuun
ympäristönsuojelupalveluihin. Hankkeen vastuuhenkilö on Savonlinnan kaupungin
ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen. Hankkeeseen palkattiin kolme jätevesineuvojaa. Kaisa
Helaakoski aloitti jätevesineuvojana Mikkelin seudulla 1.2.2012, Tuula Pirttimäki Pieksämäen
seudulla 1.3.2012 ja Teemu Oittinen Savonlinnan seudulla 1.1.2012. Neuvojat ovat Savonlinnan
kaupungin palkkalistoilla (kuva 1).
Kuva 1. Jätevesineuvojat (Kaisa Helaakoski, Teemu Oittinen ja Tuula Pirttimäki) aloittavat neuvonnan
alkuvuodesta 2012.
Hankkeelle ohjaamaan ja seuraamaan asetettiin ohjausryhmä. Hankkeen ohjausryhmän jäseniksi
ovat suostumuksensa antaneet:
Taho Edustaja Varajäsen
Savonlinnan kaupunki
ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen kunnaninsinööri Jorma Mattinen (Kerimäen kunta)
Punkaharjun kunta
rakennustarkastaja Jari Heiskanen rakennustarkastaja Mikko Luostarinen (Enonkosken kunta)
Mikkelin kaupunki
ympäristöpäällikkö Hanna Pasonen rakennustarkastaja Petri Luukkonen (Hirvensalmen kunta)
Ristiinan kunta rakennustarkastaja Juha Häyrinen rakennustarkastaja Asko Patjas (Mäntyharjun kunta)
Pieksämäen kaupunki
tekninen johtaja Tapani Mähönen ympäristöpäällikkö Eila Kainulainen (Keski-Savon ympäristötoimi)
JJR-kunnat ympäristöpäällikkö Harri Korhonen ympäristötarkastaja Jouni Lintunen (Kangasniemen kunta)
MTK Etelä-Savo toiminnanjohtaja Vesa Kallio -
ProAgria Etelä-Savo
kehityspäällikkö Pekka Häkkinen -
Etelä-Savon ELY-keskus. Ympäristö-vastuualue
ympäristöinsinööri Teemu Tuovinen Luonnonsuojelu ja ympäristön tila yksikön päällikkö Vesa Toivola
Mikkelin kaupunki
yhdyskuntatekniikan insinööri Markku Suomela
maaseutupäällikkö Kari Mikkonen
6
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
Lisäksi ohjausryhmään kuuluu rahoittajan edustaja Etelä-Savon ELY-keskuksen Elinkeinot, työ,
osaaminen ja kulttuuri-vastuualueelta.
Ohjausryhmän avauskokous pidettiin 22.3.2012 Savonlinnassa. Kokouksessa hyväksyttiin esitetty
kokoonpano, valittiin puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat. Ohjausryhmä toivoi hankkeelta
erityishuomiota matkailuyrittäjien tiedottamiseen ja neuvontaan. Tiedottamista toivottiin kiinnitettävän
myös alueella toimiviin kaivinkoneyrittäjiin ja suunnittelijoihin sekä ranta-alueiden kiinteistön omistajiin.
Lisäksi korostettiin yhteistyön merkitystä tiedottamisessa sekä kuntakohtaisten jätevesien
käsittelyvaatimusten yhdenmukaistamista. Ohjausryhmän pöytäkirja on liitteenä (liite 6).
Ohjausryhmän kokous numero kaksi pidettiin 4.10.2012 Savonlinnassa. Kokouksessa hyväksyttiin
hankkeen toteutuneet kustannukset ja alkuvuoden väliraportti. Hankkeelle päätettiin myös perustaa
idearyhmä kehittämään hankkeen toimintaa. Ohjausryhmän kokousmuistio ja idearyhmän
kokousmuistio ovat liitteinä 13 & 14.
7
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
3. Hankkeen rahoitus ja kustannukset vuonna 2012
Hankkeen kustannusarvio on 400 000 euroa. Hankkeen rahoitus tulee Euroopan maaseudun
kehittämisen maatalousrahastolta ja valtiolta (75 %) ja Etelä-Savon kunnilta (25 %).
Ajanjaksolla 14.12.2011 – 31.12.2012 toteutuneet kustannukset Savonlinnan kaupungin kirjanpidon
mukaan olivat 158 776,35 euroa, joka on 79,4 % vuoden 2012 hankkeen talousarviosta (kuva 2).
Arvioituihin kustannuksiin nähden syntyi säästöä erityisesti henkilöstökustannuksien osalta, sillä
Mikkeliin ja Pieksämäelle sijoitetut jätevesineuvojat aloittivat Savonlinnan seudun jätevesineuvojaa
myöhemmin (yhteensä 3 kuukauden säästö) ja lisäksi Savonlinnaan sijoitettu neuvoja oli
loppuvuodesta isyysvapaalla (18 vuorokautta). Ostopalvelukustannuksien osalta oli rahaa budjetoitu
ilmoituksiin, kahvituksiin ja asiantuntijapalveluihin enemmän kuin aiheutuneet kulut vuoden 2012
aikana. Muiden kustannuksien osalta (toimistokulut, puhelinkulut, muut tarvikkeet) hankintoja ei ole
tehty kokonaisuudessaan. Myös hankkeelle varattujen matkakustannusten suhteen syntyi säästöä,
koska kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä oli hieman suunniteltua vähemmän.
Kuva 2. Hankkeen toteutuneet kustannukset Savonlinnan kaupungin kirjanpidon mukaan ja vuodelle 2012 varatut
määrärahat.
55 408,66
5210,75
4421,38
600
672,94
66351,82
79 079,87
1978,42
6102,79
2456,56
768,31
90 385,95
17 511,47
5 310,83
10 475,83
1 943,44
8 058,75
43 262,23
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Henkilöstökustannukset
Ostopalvelut
Matkakustannukset
Vuokrakustannukset
Muut kustannukset
Yhteensä
alkuvuosi loppuvuosi Toteutumaton
8
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
4. Toiminta 1.1. – 31.12.2012
4.1. Tiedotustavat
Tiedonvälityshankkeen yksi päätehtävä on aktiivinen asioiden esillä pitäminen. Hankkeen keskeisenä
tavoitteena on tiedottaa maaseudun vesihuollon järjestämisestä kiinteistön omistajille ja yrittäjille sekä
kannustaa kunnostamaan jätevesijärjestelmät vaatimusten mukaiselle tasolle sekä kiinnittämään
huomiota talousvesikaivojen kuntoon ja talousveden laatuun. Tiedotuskanavina ovat hankkeen
kotisivut, paikallis- ja maakuntalehdet, radio, asukastilaisuudet, kotiin jaettavat tiedotteet ja esitteet
sekä sidosryhmien tiedonvälityskanavat ja messut.
4.1.1 Lehtiartikkelit ja radiohaastattelut
Kiinteistön omistajien ja yrittäjien aktivoimiseksi tiedotusvälineille kirjoitettiin vesihuoltoaiheisia
artikkeleita, joiden asiasisältö tarkastettu ennen julkaisua hankevastaavalla. Vuoden 2012 aikana
julkaistiin ainakin 22 aiheeseen liittyvää lehtiartikkelia (liite 1). Tiedotusvälineille lähetettiin kutsu
hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin.
Hanke sai julkisuutta myös alueradiossa. Hankkeen alkaessa Etelä-Savon Radio teki aiheeseen
liittyvän jutun ja valtakunnallisella jätevesiviikolla Savonlinnaan sijoitettu jätevesineuvoja antoi
haastattelun Iskelmäradion taajuuksilla.
4.1.2. I lmoitukset
Lehti-ilmoituksilla tavoiteltiin näkyvyyttä ja neuvojien saavutettavuutta kiinteistön omistajien ja yrittäjien
keskuudessa. Ilmoitukset pyrittiin keskittämään lehtiin, jotka olisivat mahdollisimman pitkään
luettavissa (kesänumerot) ja laajalle kohderyhmälle suunnattuja (laajalevikit). Lehti-ilmoituksissa oli
neuvojien yhteystiedot ja saavutettavuus sekä tiedot tulevista tapahtumista (taulukko 1).
Seutukunta Lehti ja päivämäärä Ilmoituksen kohde
Savonlinna Puruvesi / 16.2.2012
Savonlinna Sulkava-lehti / 29.3.2012 Mökkimessut
Savonlinna Puruvesi-lehti / 29.3.2012 Kesäasukasjakelu
Savonlinna Saimaa-lehti / 2.5.2012 Jätevesiviikon
tapahtumat
Mikkeli Hirvensalmelainen / 10.5.2012
Savonlinna Rantasalmen Lehti / 30.5.2012
Savonlinna Rantasalmen Lehti Kesärantasalmi
Savonlinna, Mikkeli, Pieksämäki Itä-Savo / Länsi-Savo / Pieksämäen Lehti Vesiklinikat
Viljavuuspalvelun kanssa
Mikkeli Mikkelin kaupunkilehti / 7.6.2012
9
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
Pieksämäki Pieksämäen Lehti / 30.5.2012
Savonlinna Itä-Savo / 29.5.2012
Savonlinna Itä-Savo / 7.6.2012
Mikkeli Puumala-lehti / 31.5.2012
Mikkeli ja Savonlinna Länsi-Savo ja Itä-Savo Löytöretki 2012
Mikkeli Haukivuoren Seutu / 14.6.2012 Kesälehti
Savonlinna Savonmaa / 16.6.2012
Mikkeli Pitäjänuutisten kesälehti Kesäelo
Mikkeli Puumala-lehti / 31.5.2012
Savonlinna Savonmaa / 1.11.2012
Mikkeli ja Pieksämäki Rakentajan ABC
Taulukko 1. Lehti-ilmoitukset seutukunnittain.
4.1.3 Hankkeen kotisivut
Hankkeen kotisivusto rakennettiin
hanketta hallinnoivan Savonlinnan
kaupungin kotisivuille, koska se on
teknis-taloudellisesti järkevintä. Etelä-
Savon kuntien kotisivuilta löytyy linkki
hankkeen kotisivustolle. Sivustolle on
laadittu jätevesien käsittelyyn liittyvät
keskeiset asiat, kuten miten edetä
jätevesien käsittelyn tehostamiseksi,
tietoa käsittelyvaatimuksista ja
keskeisimpien toimijoiden
yhteystiedot. Sivustojen kävijämääriä
ei ole laskuroitu.
4.1.4. Tilaisuudet ja tapahtumat
Jätevesineuvojia pyydettiin osallistumaan kymmeniin tilaisuuksiin ja tapahtumiin vuoden 2012 aikana.
Tilaisuuksien luonne vaihteli pienistä infotilaisuuksista valtakunnalliseen Mökkimessut – tapahtumaan
(liite 2). Tilaisuuksissa hanke oli hyvin esillä ja neuvontapalvelut olivat tuhansien asukkaiden ja
yrittäjien tavoitettavissa. Tilaisuuksissa / tapahtumissa jaettiin henkilökohtaista neuvontaa ja
puolueetonta maaseudun vesihuoltoon liittyvää neuvontamateriaalia. Lisäksi muissa tilaisuuksissa oli
hanke-esittely.
10
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
Mökkimessut Helsingissä, 29.3 - 1.4.2012
Mikkeliin sijoitettu neuvoja oli kahtena päivänä mukana Helsingissä pidetyillä Mökkimessuilla. Neuvoja
oli Mikkelin seudun elinkeinoyhtiön Miset Oy:n esittelypisteellä yhdessä Pertunmaan ja Hirvensalmen
kunnan kanssa. Misetin kautta kutsuja messuille lähetettiin Mikkelin seudulla mökin omistaville ja
kutsussa mainostettiin myös jätevesineuvojan läsnäoloa. Itse messuilla kävijöitä oli satoja. Suoria
kontakteja neuvojan kanssa oli noin 40 kappaletta. Neuvojan mielestä tapahtuma oli hyvä
mökkiläiskontakteihin nähden.
Vesihuollon teemapäivä Juvalla, 10.10.2012
Hanke järjesti yhteistyössä ”Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen” kanssa
matkailuyrittäjille ja mökkitalkkareille suunnatun vesihuollon teemapäivän Juvan Partalassa
lokakuussa (kuva 3). Tilaisuudessa jaettiin tietoa haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä (Omavesi-
hanke), talousvesikaivon huollosta ja ylläpidosta (Vesikaivohuolto Vipe Oy) sekä
kuivakäymälävaihtoehdoista (Käymäläseura Huussi ry). Tilaisuus oli onnistunut ja yleisarvosana oli
4,2 (asteikolla 1 - 5). Erityisesti yleisöä kiinnostivat kuivakäymäläratkaisut ja talousvesikaivoasiat.
Kuva 3. Juvalla järjestettiin vesihuollon teemapäivälle matkailuyrittäjille ja mökkitalkkareille.
Vesihuollon teemapäivä Kangasniemellä, 7.11.2012
Hanke järjesti Etelä-Savon jätevesipäivän kuntien rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja
terveysvalvonnan asiantuntijoille sekä jätevesisuunnittelijoille ja alan urakoitsijoille marraskuussa
Kangasniemen kunnantalolla. Tilaisuudessa jaettiin tietoa haja-asutusalueen viemäröintiohjelmasta
(Etelä-Savon ELY-keskus), paikallisista määräyksistä (Mikkelin ympäristöpalvelut),
jätevesisuunnittelusta (HaVeSu ry), talousvesikaivojen huomioimisesta suunnittelussa
(Vesikaivohuolto Vipe Oy) sekä tietoa Rotomon Oy:n tuotevalikoimasta ja mahdollisuuden osallistua
tehdaskäynnille tilaisuuden päätteeksi. Palaute tilaisuudesta oli hyvä (yleisarvosana 3,9 asteikolla 1 –
5). Kiinnostusta herättivät erityisesti monipuolisuus, etenkin talousvesiasioiden huomioinen ja
11
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
suunnittelun tärkeyden korostaminen. Tilaisuudesta jäätiin kaipaamaan mm. urakoitsijanäkökulmaa ja
useamman kunnan puheenvuoroa sekä toivottiin paneelikeskustelua.
Vesiklinikat, 1. – 8.6.2012
Yhteistyössä Viljavuuspalvelu Oy:n kanssa järjestettiin vesiklinikoita (infopisteitä) Savonlinnan
Prismalla, Mikkelin Prismalla ja Pieksämäen Citymarketilla. Tilaisuuksista tiedotettiin yhteisillä lehti-
ilmoituksilla. Neuvontapisteillä riitti väkeä välillä ruuhkaksi asti. Kävijöitä oli kymmeniä, ja
vesinäytepulloja jaettiin satoja.
4.1.5. Yleisneuvonta
Puhelin oli suosituin tapa ottaa yhteyttä jätevesineuvojaan. Henkilökohtaista neuvontaa tarjottiin
puhelimitse normaalin työajan puitteissa yleensä klo 8—16. Niihin, jotka eivät ole neuvojaa
tavoittaneet, otettiin myöhemmin yhteyttä. Neuvojille tuli myös paljon sähköpostia, jotka oli varsinkin
monen muualla asuvan kesämökkiläisen valitsema kontaktitapa.
Yleisimmät jätevesineuvojalle tulleet kysymykset koskivat oman jätevesijärjestelmän toimintaa ja
käsittelyvaatimuksia. Kysymyksiä tuli myös talousvesikaivon kunnostamisesta.
Keväällä ja kesällä jätevesineuvojat kävivät sovittujen aikataulujen mukaisesti päivystämässä kuntien
kunnanvirastoilla. Näille päiville oli mahdollista sopia tapaamisia. Päivystyksissä kävi kuitenkin niin
vähän asiakkaita, että ne päätettiin lopettaa syksyllä aiottua aikaisemmin (liite 19). Lähinnä muutamat
iäkkäät kuntalaiset halusivat tavata neuvojan henkilökohtaisesti. Neuvontapisteistä ilmoitettiin lehti-
ilmoituksin, hankkeen kotisivuilla, lehtiartikkeleissa ja kuntien ilmoitustauluilla sekä yhteistyötahojen
kautta.
Neuvontamateriaali
Hankkeessa vuoden 2012 aikana laadittu neuvontamateriaali:
hanke-esite
haja-asutusalueen jätevesitietoa kiinteistön omistajalle
tietoa maitohuoneen pesuvesistä
haja-asutusalueen jätevesitietoa matkailuyrittäjille
imeytyskentän rakentamista edeltävät esitutkimukset
hyvän suunnittelijan tunnistaminen
suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yhteystiedot
mökin jätevedet
vedenkäytön optimointi
4.1.6. Ki inteistökäynnit
Kiinteistökäynneillä kartoitettiin nykyinen jätevesijärjestelmä ja arvioitiin mahdollista saneeraustarvetta
sekä kerrottu erilaisista vaihtoehdoista toteuttaa jätevesien käsittely. Lisäksi kiinteistön omistajalle
12
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
jaettiin puolueetonta tiedotusmateriaalia muun muassa jätevesien käsittelyvaihtoehdoista,
etenemisohjeet jätevesien käsittelyn tehostamiseksi, talousvesiasiaa sekä tietoa alueella toimivista
yrittäjistä (taulukot 3 ja4). Kiinteistökäynnit suoritettiin pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo
8:00 – 16:00, mutta poikkeustapauksissa muulloinkin. Kiinteistökäynnin kesto vaihteli 0,5 – 2 tuntiin.
Kiinteistökohtaisen kartoituskäynnin tapahtumakulku (neuvojakohtaisia eroja):
Kartoitetaan nykyinen jätevesijärjestelmä ja arvioidaan mahdollinen tehostamistarve jätevesien käsittelyn
tehostamiselle
Tiedotetaan kiinteistön omistajaa mahdollisista vaihtoehdoista järjestää vesihuolto nyt tai tulevaisuudessa
(kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien pohjalta)
Kerrotaan kiinteistön omistajalle hajajätevesiasetuksen ja kuntakohtaisten määräysten vaatimuksista
mahdollisimman käytännönläheisesti
Kannustetaan kiinteistön omistajia tehostamaan jätevesien käsittelyä 15.3.2016 mennessä ja puutteellisten
järjestelmien osalta ennen sitä
Kannustetaan kiinteistön omistajia käyttämään pätevyysvaatimukset täyttäviä suunnittelijoita
Täytetään lopuksi kartoituslomake (liite 5) käynniltä, jossa annetaan toimenpide-ehdotukset asian
etenemiseksi
Annetaan ”räätälöity” neuvontapaketti kiinteistön omistajalle tai yrittäjälle
Taulukko 3. Kiinteistökohtaisen kartoituskäynnin tapahtumakulku.
Kiinteistön omistajalle ja yrittäjälle jaettava ”räätälöity”neuvontapaketti sisältää muun
muassa (neuvojakohtaisia eroja):
Kartoituskäynti yhteenveto -lomake
Esite ”Hyvä jätevesien käsittely”
Esite ”Hyvä kaivo”
Kuntakohtaiset jätevesien käsittelyvaatimukset
Pohjavesialuekartta (tarvittaessa)
Jätevesiselvitys -lomake (mikäli ei ole tehty)
Käyttö- ja huolto-ohjeet (tarvittaessa)
Lista alueella toimivista suunnittelijoista ja rakentajista
Vanhojen saostuskaivojen hyödyntäminen –ohje
Taulukko 4. Kiinteistökohtaisella käynnillä jaella neuvontamateriaali.
4.2. Yhteistyötahot
Kunnat
Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet Etelä-Savon kunnat, etenkin rakennusvalvonta- ja
ympäristönsuojeluviranomaiset. Lisäksi yhteistyötä tehtiin maaseutusihteerien, vesihuoltolaitoksen
henkilökunnan ja terveystarkastajien kanssa. Hankkeen ohjausryhmässä oli jäsenenä kunnan
rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisia, joten kunnat olivat edustettuna myös sitä kautta.
13
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
Keväällä 2012 järjestettiin kaikissa Etelä-Savon kunnissa aloituspalaverit neuvonnan suuntaviivoista ja
tavoitteista.
Jätevesineuvojat olivat kuntalaisten tavattavissa kunnantaloilla ennakkoon sovittuina ajankohtina
(päivystys) ja osallistuivat kunnissa järjestettyihin tapahtumiin. Kunnantalojen tilat olivat maksutta
hankkeen käytössä erilaisten tilaisuuksien järjestämisessä.
Jätevesineuvojat osallistuivat muutamissa kunnissa kiinteistöjen nykytilan selvittämiseen ja palautteen
antamiseen yhteistyössä kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Näin kiinteistön omistaja
sai palautetta nykyisen jätevesien käsittelyn nykytilasta ja tietoa neuvontahankkeen palveluista.
Vesilaitokset ja vesiosuuskunnat
Neuvontatyössä edistettiin kiinteistön omistajien ja yrittäjien tietoisuutta suunnitelluista
vesihuoltohankkeista. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet ja kehittämisalueet huomioitiin
neuvontatyössä ja niistä tiedotettiin esimerkiksi kiinteistökohtaista neuvontaa annettaessa. Mikkelin
seudulla osallistuttiin yhteen ja Pieksämäen seudulla kuuteen vesihuoltohankkeen
tiedotustilaisuuteen.
MTK Etelä-Savo
Yhteistyö MTK Etelä-Savon kanssa toteutettiin osallistumalla paikallisyhdistysten tilaisuuksiin (9 kpl) ja
Tukipilari-hankkeen EU-tukikoulutustilaisuuksiin (4 kpl). Tilaisuuksissa oli yleensä hankkeen lyhyt
esittely, jossa kerrottiin haja-asutusalueen vesihuollon järjestämisvaihtoehdoista. Lisäksi jaossa oli
neuvontamateriaalia.
ProAgria Etelä-Savo
ProAgria Etelä-Savo on toimittanut Omavesi-hankkeen esitteen kaikille maakunnan matkailuyrittäjille,
ja hanke on muutenkin ollut esillä ProAgrian tiedotteissa.
Syksyllä järjestettiin yhteistyössä ProAgrian kanssa matkailuyrittäjille vesihuoltoinfo Juvan Partalassa.
Tapahtuman ohjelma (liite 17) suunniteltiin yhdessä ProAgrian kanssa ja käytännön toteutuksen hoiti
hanke. ProAgria vastasi tapahtumasta tiedottamisesta.
Kyläyhdistykset ja Järvi–Suomen Kylät ry
Hanke tiedotti toiminnastaan Savonlinnan seudulla 58 kylätoimikunnalle tai -yhdistyksille alkuvuodesta
2012 (Enonkoski 4 kpl, Punkaharju 6 kpl, Kerimäki 13 kpl, Savonlinna 14 kpl, Sulkava 10 kpl ja
Rantasalmi 11 kpl). Mikkelin seudulla tiedotettiin 49 kylätoimikuntaa ja -yhdistystä (Hirvensalmi 9 kpl,
Mikkeli 22 kpl, Mäntyharju 6 kpl, Pertunmaa 4 kpl, Puumala 2 kpl ja Ristiina 6 kpl). Neuvojat
osallistuivat yhteensä kuuteen kylätoimikunnan tai -yhdistyksen tapahtumaan. Osalle
kylätoimikunnista ja –yhdistyksestä järjestettiin infoja jo edellisissä neuvontahankkeissa.
Järvi-Suomen kylät ry on tiedottanut hankkeesta aktiivisesti tiedotteissa ja kotisivuillaan.
14
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
Leader-hankkeet
Yhteistyö Leader-hankkeiden kanssa oli lähinnä Omavesi-hankkeesta tiedottamista heidän
tiedotuskanavien kautta.
Yrittäjäjärjestöt
Yhteistyötä tehtiin Etelä-Savon Yrittäjien kanssa julkaisemalla lehtiartikkeli ”Sijoita toimivaan
vesihuoltoon” Itä-Savo ja Länsi-Savo –lehtien Etelä-Savon Yrittäjien ilmoitusliitteessä 5.6.2012.
Neuvojat osallistuivat Yritys-Suomen yritysneuvojien koulutustilaisuuteen Juvan Partalassa 17.4.2012.
Jätevesialan toimijat
Yhteistyötä tehtiin laitevalmistajien, joille on tiedotettu hankkeesta ja jotka ovat käyneet esittelemässä
tuotteitaan sekä paikallisten suunnittelijoiden, urakoitsijoiden kanssa ja rautakauppojen kanssa.
Laitevalmistajia kävi esittelemässä tuotteitaan myös kuntien viranomaisille. Laitevalmistajia pyydettiin
myös mukaan erilaisiin tapahtumiin.
Paikallisille suunnittelijoille ja urakoitsijoille järjestettiin jätevesi-info Savonlinnassa. Heitä tiedotettiin
asetuksen vaatimuksista hyvästä suunnitelmasta sekä valtakunnassa järjestettävistä
koulutusmahdollisuuksista. Hanke ylläpitää suunnittelijoista ja urakoitsijoista osaajalistaa.
15
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
5. Tulokset 1.1. – 31.12.2012
5.1. Yleisneuvonta
Hankkeen tavoitteena on saada kahden vuoden aikana 2 500 kpl neuvontakontaktia. Henkilökohtaista
neuvontaa jaettiin puhelimitse, sähköpostitse ja neuvontapisteillä 804 kpl ja tapahtumissa 463 kpl
(kuva 2). Nämä olivat yhteenlaskettuna 101 % vuositavoitteesta (1267 / 1250 kpl).
Puhelinneuvonta on ollutkin suosituin tapa ottaa yhteyttä (654 kpl). Sähköpostineuvontaa on annettu
noin 150 kpl (kuva 4). Kunnantalojen neuvontapisteissä on käynyt yhteensä noin 40 asiakasta (liite
18).
Kuva 4. Neuvontakontaktit kunnittain.
5.2. Ti laisuudet ja tapahtumat
Hankkeen tavoitteena on osallistua tai järjestää 100
tilaisuutta / tapahtumaa kahden vuoden aikana.
Jätevesineuvojat osallistuivat vuoden 2012 aikana
yhteensä 87 eri tilaisuuteen / tapahtumaan (kuva 5),
joten vuositavoite ylittyi (174 %).
9
37
31
16
6
29
57
92
99
41
12
58
20
20
22
41
131
35
6
8
13
14
14
18
7
107
9
9
40
5
20
6
13
40
32
Enonkoski
Heinävesi
Hirvensalmi
Joroinen
Juva
Kangasniemi
Kerimäki
Mikkeli
Muu / ei…
Mäntyharju
Pertunmaa
Pieksämäki
Punkaharju
Puumala
Rantasalmi
Ristiina
Savonlinna
Sulkava
Neuvontakontaktit kunnittain
Yhteydenotot Tapahtumissa neuvotut
16
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
Kuva 5. Jätevesineuvojat ovat olleet aktiivisesti esillä
tapahtumissa.
5.3. Kiinteistökohtainen neuvonta
Hankkeen tavoitteena on suorittaa 500 kiinteistökohtaista kartoituskäyntiä kahden vuoden aikana.
Kartoituskäyntejä suoritettiin 210 kpl (kuva 6) eli 84 % vuositavoitteesta. Kiinteistökäynneistä 102 kpl
oli asuinrakennuskiinteistöjä, 66 lomarakennuskiinteistöjä ja 42 yrityskiinteistöjä, kuten maatiloja ja
matkailuyrityksiä.
Kuva 6. Kiinteistökäynnit kunnittain.
2
3
3
5
6
6
6
7
9
9
10
11
11
20
27
29
46
Joroinen
Juva
Pertunmaa
Puumala
Enonkoski
Punkaharju
Mäntyharju
Heinävesi
Kangasniemi
Pieksämäki
Ristiina
Rantasalmi
Hirvensalmi
Sulkava
Mikkeli
Kerimäki
Savonlinna
Kiinteistökäynnit
17
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
5.4. Toiminta ja tulokset Mikkelin seudulla
Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset
Mikkelin seudulla suoritettiin vuoden 2012 aikana yhteensä 60 kartoituskäyntiä. Näistä vakituisia
asuinrakennuksia oli 30 kpl, vapaa-ajankiinteistöjä 17 kpl ja matkailuyrityksiä 13 kpl. Eniten käyntejä
tehtiin Mikkelissä (45 %) ja vähiten Pertunmaalla (5 %) ja Puumalassa (5 %).
Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien keski-ikä oli kartoituskäynneiltä saatujen tietojen perusteella
noin 25 vuotta. Saostuskaivojen jälkeen jätevedet on johdettu pääsääntöisesti maaperään
imeyttämällä, yleisesti ottaen kivipesän kautta.
Valtaosalla kartoitetuista kiinteistöistä on edessään nykyisen jätevesijärjestelmän kunnostaminen tai
uusiminen (taulukko 9). Keskimäärin 80 %:lla kiinteistön omistajista puuttui asetuksen edellyttämä
selvitys jätevesijärjestelmästä ja sitä koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet.
Mikkelin seudulla lähetettiin vakituisille ja vapaa-ajanasukkaille yhteensä 381 kirjettä ja yrityksiin 111
kirjettä (taulukko 5). Matkailu- ja ravitsemusalan yrityksille markkinoitiin ilmaista kartoituskäyntiä.
Kunta (alue) Kohderyhmä Kappalemäärä
Mikkeli (Helonharju-Tervalahti) Asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt 138
Pertunmaa (Lylyä ja Ämmäniemi) Asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt 80
Ristiina (Lintuniemi) Asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt 43
Hirvensalmi (Syväsmäki) Asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt 77
Puumala Asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt 43
Puumala Lypsykarjatilat 16
Puumala Matkailu- ja ravitsemusalan yritykset 13
Hirvensalmi Matkailu- ja ravitsemusalan yritykset 21
Mäntyharju Matkailu- ja ravitsemusalan yritykset 18
Ristiina Matkailu- ja ravitsemusalan yritykset 6
Mikkeli Matkailu- ja ravitsemusalan yritykset 20
Pertunmaa Matkailu- ja ravitsemusalan yritykset 17
Taulukko 5. Mikkelin seudulla postitetut kirjeet.
Hanke-esitettä lähetettiin myös MTK Mäntyharju jäsenkirjeen mukana 207 kpl ja esitettä jaettiin
kuntien kirjastoissa, ELMA-messuilla Helsingissä ja Etelä-Savon Luomu-infoissa.
18
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
Kahdelle kiinteistönvälitysfirmalle pidettiin infotilaisuus ja jaettiin hanke-esitettä, jotta asiakkaiden
mahdollisesti kysyessä kiinteistönvälittäjät voivat jakaa sitä eteenpäin.
Kunkin kunnan MTK-tuottajayhdistyksille lähetettiin vuoden 2012 alussa tietoa hankkeesta. Neuvoja
osallistui MTK:n tuottajayhdistysten kokouksiin ja piti infopistettä erilaisissa tilaisuuksissa ja
tapahtumissa.
Hankkeesta tiedotettiin Mikkelin seudulla myös seuraavia tahoja: Päijänne-Leader ry, Veej’jakaja ry,
Järvi-Suomen kylät ry, Ruralia-instituutti, Mikkelin seudun Yritys-Suomi, ArgiMarket Mikkeli, K-Rauta
Mikkeli, Rautia E. Tukiainen ja Ristiinan mökkiläistoimikunta. Etelä-Savon ELY-keskuksen 26.3.2012
ilmestyneessä uutiskirjeessä kirjoitettiin hankkeesta hankkeen tiedotteen pohjalta.
19
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
5.5. Toiminta ja tulokset Pieksämäen seudulla
Neuvontatyö
Pieksämäen seutuun kuuluvat tässä hankkeessa Heinäveden, Joroisten, Juvan ja Kangasniemen
kunnat sekä Pieksämäen kaupunki. Neljässä näistä jätevesineuvoja Tuula Pirttimäki oli neuvojana jo
edellisessä hankkeessa, joten toimintaympäristö oli tuttu. Kangasniemen kunta on nyt
neuvontahankkeessa mukana ensi kertaa. Neuvojan puhelinnumero vaihtui uuden hankkeen
alkaessa, mikä aiheutti jonkun verran sekaannusta.
Pieksämäen seudun kunnissa neuvontaa jätevesi- ja talousvesiasioissa annettiin vuoden aikana
yhteensä noin 200 kiinteistölle puhelimitse, sähköpostilla ja kiinteistökäynneillä. Kirjanpitoon merkityt
neuvontamäärät ovat kunnittain taulukossa 6. Kevään ja kesän aikana neuvoja kiersi kuntien
kunnanvirastoissa sovitun aikataulun mukaisesti. Henkilökohtaisia tapaamisia oli näillä kierroksilla niin
vähän, ettei niitä ole taulukossa eritelty. Neuvontakohteina oli kiinteistöjä myös muista Etelä-Savon
kunnista, sillä jätevesineuvojat toimivat toistensa sijaisina loma-aikoina.
Heinävesi Joroinen Juva Kangasniemi Pieksämäki Muut YHTEENSÄ
Puhelin, kävijät 29 14 5 24 48 13 133
Sähköposti 8 2 1 5 10 6 32
Kiinteistökäynnit 7 2 3 9 9 1 31
YHTEENSÄ 44 18 9 38 67 20 196
Taulukko 6. Neuvonnan määrä Pieksämäen seudun kunnissa vuonna 2012.
Taulukossa olevat luvut kertovat neuvoja saaneiden kiinteistöjen määrän, sillä kutakin kiinteistöä kohti
on kirjattu vain yksi suorite. Ensisijaisesti on kirjattu kiinteistökäynti ja seuraavaksi sähköposti.
Puhelinneuvontaan on kirjattu kiinteistön omistajat, joihin on oltu yhteydessä vain puhelimitse,
puhelujen määrästä riippumatta kertaalleen. Tavallisesti puheluja on kaksi kiinteistöä kohti: asiakkaan
yhteydenotto ja neuvojan vastaus sen jälkeen, kun kiinteistön tilanne on arvioitu.
Vapaa-ajankiinteistöjen osuus kaikista neuvontapalvelua saaneista kiinteistöistä oli noin kolmannes
(36,7 %). Niitä oli 49 puhelinneuvonnassa, 15 sähköpostiasiakkaissa ja 8 kiinteistökäynneissä
(yhteensä 72 kpl).
Suora kontakti saatiin vuoden aikana yhteensä 37 yritykseen, mikä on vajaa viidennes (18,9 %)
kaikista neuvontapalveluja saaneista kiinteistöistä. Yritysten toimialat olivat: maatalous 7 kpl, matkailu
ja majoitus 13 kpl, elintarviketuotanto 1 kpl, kauppa 3 kpl ja muut 13 kpl.
20
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
Heinävesi Joroinen Juva Kangasniemi Pieksämäki Muut YHTEENSÄ
Puhelin 5 1 0 17 0 0 23
Kiinteistökäynnit 5 2 1 3 2 1 14
YHTEENSÄ 10 3 1 20 2 1 37
Taulukko 7. Yrityskontaktien määrä Pieksämäen seudun kunnissa vuonna 2012.
Neuvoja osallistui vuoden aikana 20 tilaisuuteen tai tapahtumaan, joiden järjestäjinä oli kuntia,
kyläyhdistyksiä ja muita toimijoita. Näissä tilaisuuksissa kiinteistökohtaista neuvontaa annettiin
kirjanpidon mukaan 242 henkilölle. Joukossa on muutamia yrittäjiä, mutta näistä ei pidetty erikseen
kirjaa.
Vesihuoltohankkeet Pieksämäellä ja Joroisissa
Pieksämäellä jätevesineuvoja osallistui vesihuoltohankkeista tiedottamiseen yhteistyössä kaupungin ja
vesiosuuskuntien kanssa. Näiden hankkeiden piirissä oli yhteensä noin 400 kiinteistöä: omakotitaloja,
vapaa-ajanasuntoja ja muutama yritys.
Kuusi tilaisuutta edellä mainituista 20 tilaisuudesta oli vesihuoltohankkeisiin liittyviä
tiedotustilaisuuksia, ja niihin osallistui lähes 200 henkilöä. Toteutuneissa ja myöhemmin
toteutettavissa hankkeissa viemäriverkoston piiriin voidaan liittää useita kymmeniä haja-asutusalueen
kiinteistöjä.
Neuvojan tehtävänä oli ennen kaikkea neuvoa kiinteistön omistajia, kun he vertailevat vaihtoehtoina
kiinteistön liittämistä vesi- tai jätevesiverkostoon ja oman jätevesijärjestelmän kunnostamista. Neuvoja
pyrkii tarkastelemaan tilannetta puolueettomasti.
Vuonna 2012 Pieksämäellä vireillä olleet tai toteutetut hankkeet ja hanke-alueella olevien kiinteistöjen
määrä:
Montolan viemäröinti ja kyläpuhdistamo / Vesiosuuskunta Majava, 56 kiinteistöä
Syvänsin jatkohanke / Jäppilän seudun vesiosuuskunta, 58 kiinteistöä
Hirvipohjan vesihuoltohanke, 57 kiinteistöä
Heiniön vesihuoltohanke, 52 kiinteistöä, ja
Naarajärven / Palokin vesihuoltohanke, 146 kiinteistöä.
Joroisten kunnassa käynnistettiin syksyllä selvitys Valvatuksen itärannalla olevien 29 kiinteistön
halukkuudesta liittyä viemäriverkostoon. Kunta haki hankkeelle vesihuoltoavustusta. Jätevesineuvoja
osallistui selvitykseen kartoittamalla kiinteistöjen vesihuoltotilannetta ja mm. käymällä kahdessa
alueella olevassa yrityksessä.
21
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
Tiedotusta yrityksille Heinävedellä ja Kangasniemellä
Heinävedellä toteutettiin kunnan ja Keski-Savon ympäristötoimen kanssa yhteistyössä
tiedotuskampanja haja-asutusalueen yrityksille. Kohteiksi valittiin 11 yritystä ja yksi yhdistyksen
ylläpitämä kylätalo. Yritysten toimialat olivat: lomakylä, leirikeskus, maatilamajoitus, majoitustila,
palvelutalo, kaksi kyläkauppaa, kahvio, laskettelukeskus ja kaksi tallia.
Yrityksille lähetettiin tiedote, hanke-esite sekä kyselylomake, jolla pyrittiin motivoimaan yrittäjää
pohtimaan kiinteistön vesihuoltoa. Tiedotteessa ehdotettiin ajankohtaa, jolloin neuvoja tulee käymään
yrityksessä tai sopimaan muu ajankohta. Useimmille yrityksille soitettiin ennen ehdotettua käyntiä.
Neuvojan käynnin peruutuksen syynä oli esimerkiksi yritystoiminnan loppuminen lähiaikoina, käynnin
tarpeettomuus, koska vesihuolto oli kunnossa, sekä se, että kunnostukseen ei aiottu ryhtyä.
Kiinteistökäyntejä tehtiin kuuteen kohteeseen. Yhden yrityksen kanssa käytiin puhelimitse
perusteellinen keskustelu vesihuollosta. Kiinteistökäynneillä tutkittiin olemassa olevat
jätevesijärjestelmät ja keskusteltiin kunnostuksen vaihtoehdoista ja kustannuksista sekä
vedenhankintaan liittyvistä ongelmista. Käynnin jälkeen yrityksille lähetettiin esitäytetty
jätevesiselvityslomake ja sen liitteeksi asemapiirros, koska selvitys oli kaikilla tekemättä.
Jätevesien käsittelyjärjestelmä oli perusteellisen kunnostuksen tarpeessa kolmessa kohteessa ja
neljännessä tarvitaan pieniä korjauksia. Kahdessa yrityksessä muutostöitä oli tehty tai tekeillä, vaikka
toimenpidelupaa ei ollut tehty. Kahdessa yrityksessä järjestelmät olivat kunnossa.
Kaivoveden laadussa oli neljällä kohteella ongelmia, jotka liittyivät poikkeuksellisen runsaisiin sateisiin
ja kaivon sijaintiin alavalla paikalla lähellä rantaa. Yhdessä yrityksessä keskusteltiin mahdollisuudesta
päästä liittymään vesijohto- ja viemäriverkostoon. Kahdessa kohteessa suunniteltiin
kompostikäymälän rakentamista vesikäymälöiden rinnalle. Muutamassa yrityksessä kiiteltiin neuvojan
käyntiä hyvänä palveluna kunnan taholta.
Jätevesineuvojan työaikaa kului tähän tiedotuskampanjaan yhteensä noin kymmenen työpäivää
(palkkakustannukset noin 1 800 €) ja ajokilometrejä kertyi 869 km, valtaosa Pieksämäen ja
Heinäveden väliltä (matkakulut 391 €). Pieniä menoeriä olivat tiedotteiden postittaminen ja
asemapiirrosten kopiointi. Kustannukset olivat yhteensä noin 2 200 € eli noin 180 € yritystä kohti.
Tiedotteen lähettäminen ja neuvontakäynnin ajankohdan ehdottaminen oli Heinävedellä hyvä
toimintatapa. Kaksi yritystä, jotka eivät saaneet etukäteen tiedotetta, eivät pelkän puhelinsoiton
perusteella halunneet neuvojan käyntiä eivätkä halunneet keskustella vesihuollosta. Tavoitteena ollut
käyntien keskittäminen samoihin päiviin ei täysin onnistunut, sillä ehdotetut ajankohdat eivät aina
sopineet yrittäjille.
Kangasniemen kunnassa käytettiin samaa toimintatapa kuin Heinävedellä. Haja-asutusalueen
yritykset kartoitettiin yhteistyössä kunnan kanssa. Näille 16 yritykselle ja yhdelle yhdistykselle
lähetettiin marraskuussa tiedote ja soitettiin pian tämän jälkeen. Yritysten toimialat olivat:
matkailuyritys 3 kpl, maatila, kyläkauppa, talli, kylätalo ja 10 muuta yritystä. Yksi yritys pyysi
22
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
neuvontakäyntiä, toiselle lähetettiin lisätietoa puhelinkeskustelun jälkeen ja kolmannen kanssa käytiin
perusteellinen keskustelu jätevesijärjestelmän kunnostusvaihtoehdoista.
Neuvontakäyntien peruuttamista perusteltiin Kangasniemellä yleisimmin sillä, että neuvontaa ei
tarvittu, koska kiinteistön vesihuolto oli kunnossa ja useissa tapauksissa (7 kpl) jätevesijärjestelmä oli
kunnostettu muutaman viime vuoden aikana. Ehkä tämä oli pääsyynä siihen, että tiedotuskampanjalla
ei saatu yrityksiä neuvonnan piiriin Kangasniemellä yhtä hyvin kuin Heinävedellä.
23
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
4.6. Toiminta ja tulokset Savonlinnan seudulla
Tiedottaminen
Savonlinnan seudulla aloitettiin hankkeesta tiedotus heti vuoden 2012 alussa. Hanke-esitettä
postitettiin maataloustuottajain yhdistyksille (Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi,
Savonlinna ja Sulkava), kyläyhdistyksille (yhteensä 58 kpl) ja yrittäjäyhdistyksille kunnittain.
Lisäksi hankkeesta tiedotettiin Etelä-Savon yrittäjäin liittoa, Savonlinnan elinkeinopalveluita, Pidä
Saaristo siistinä ry:tä, Savonlinnan seudun matkailua, Savonlinnan seudun omakotitaloyhdistystä, Pro
Puruvesi ry:tä, Etelä-Savon koneyrittäjiä, Käymäläseura Huussi ry:tä, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri
ry:tä, Savonlinnan seudun palveluita, Savonlinnan seudun Kolomonen ry:tä ja Mikkelin piirin
Rakennusmestarit ja –insinööri ry:tä.
Talven aikana lähestyttiin vedenhankinnan kannalta tärkeiden pohjavesialueiden asukkaita (152
kirjettä) tarjoamalla ilmaista kartoituskäyntiä kesälle (ajankohta oli esitetty viikon tarkkuudella). Näistä
noin 10 % varasi käynnin. Kiinteistöt olivat pääsääntöisesti vapaa-ajankiinteistöjä.
Maatiloille postitettiin hanke-esitteitä maaseututoimiston kautta noin 800 kpl.
Matkailuyrittäjät saivat hankkeesta tietoa ProAgria Etelä-Savon kautta. Lisäksi yrittäjille (97 kpl) on
tarjottu puhelimitse ilmaista kartoituskäyntiä syksyn 2012 aikana. Näistä 19 kpl varasi kartoituskäynnin
(kuva 4).
Kuva 4. Soittokierros matkailuyrittäjille 2012.
Savonlinnan seudun paikallislehdissä on hankkeesta ollut artikkeli ainakin 13 kertaa ja julkaistu 11
lehti-ilmoitusta. Lehtiartikkelit ja ilmoitukset pyrittiin sijoittamaan samoihin numeroihin, joiden kattavuus
ja kesto olisivat mahdollisimman laajavaikutteisia.
19 %
7 %
26 %
7 %
24 %
17 %
Soittokierros matkailuyrittäjille (syyskuu 2012)
Varasi tilakäynnin
Saanut neuvontaa edellisessähankkeessa
Vesihuoltoasiat ovat kunnossa
Ei oltu kiinnostuneita
Ei tavoitettu / tai lopettanuttoimintansa
Liitetty viemäriin /mahdollisuus viemäriin
24
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
Tapahtumat ja tilaisuudet
Savonlinnan seudulla osallistuttiin yhteensä 26 tilaisuuteen ja tapahtumaan. Eniten tapahtumia oli
Savonlinnassa (12 kpl) ja vähiten Enonkoskella (2 kpl). Tapahtumia näistä oli 13 kpl, tilaisuuksia 10
kpl ja tiedotustilaisuuksia 3 kpl. Tapahtumissa hankkeella oli infopiste käytössä, jossa jaettiin tietoa
maaseudun vesihuollosta. Tilaisuuksissa pidettiin pieni esitys hankkeesta ja toiminnasta. Lisäksi
tiedotettiin rautakaupan henkilöstöä, suunnittelijoille ja rakentajille sekä asukkaille.
Yleisneuvonta
Jätevesineuvoja oli asukkaiden ja yrittäjien saavutettavissa kuntien neuvontapisteillä päivystys
(jokaisen kunnan alueella kuusi kertaa), puhelimitse sekä erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa.
Savonlinnan seudulla yleisneuvontaa (tapahtumat mukaan lukien) annettiin yhteensä 398 kertaa.
Valtaosin asukkaat ja yrittäjät ottivat yhteyttä puhelimitse. Eniten neuvontaa annettiin Savonlinnassa
(171 kpl) ja vähiten Enonkoskella (15 kpl) (taulukko 8).
Enonkoski Kerimäki Punkaharju Rantasalmi Savonlinna Sulkava Muut YHTEENSÄ
Puhelin, kävijät 15 64 25 28 171 65 30 398
Kiinteistökäynnit 6 29 6 11 46 20 118
YHTEENSÄ 21 93 31 39 217 85 30 516
Taulukko 8. Kuntakohtaiset neuvontamuodotSavonlinnan seudulla.
Kiinteistökohtainen neuvonta ja yhteenveto
Savonlinnan seudulla suoritettiin vuoden 2012 aikana yhteensä 118 kartoituskäyntiä. Näistä
asuinrakennuksia oli 64 kpl, vapaa-ajan kiinteistöjä 39 kpl ja yrityskiinteistöjä 15 kpl (maatilat ja
matkailuyritykset). Eniten käyntejä tehtiin Savonlinnassa (37 %) ja vähiten Enonkoskella (5 %).
Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien keski-ikä oli kartoituskäynneiltä saatujen tietojen perusteella
noin 30 vuotta ja osalla kiinteistön omistajista ei ole tiedossa milloin järjestelmä oli rakennettu (20 %).
Saostuskaivojen jälkeen jätevedet on johdettu pääsääntöisesti maaperään imeyttämällä, vaikka aina
maaperäolosuhteet eivät tätä sallisikaan.
Rantavyöhykkeellä (alle 150 m) sijaitsevien kiinteistöjen vesikäymälävedet imeytettiin keskimäärin 60
metrin etäisyydelle rantaviivasta. Vesikäymälävesiä imeytettiin keskimäärin noin 62 metrin etäisyydelle
talousvesikaivosta. Harmaat jätevedet puolestaan imeytetään keskimäärin 34 metrin etäisyydelle
rantaviivasta ja noin 33 metrin etäisyydelle talousvesikaivosta. Talousveden laatu on näillä kiinteistöillä
tutkittu keskimäärin kuuden vuoden välein, mutta usealla kiinteistöllä talousvettä ei ole juuri koskaan
tutkittu. Suositusten mukaan talousveden laatu tulisi tutkia vähintään kerran kolmessa vuodessa.
25
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
Erilaisten rakenteiden teknisiä käyttöikiä (Insinööritoimisto HYS Oy):
Betonikaivot tai –viemäri: 25 vuotta
Muovikaivot ja –säiliöt: 25 – 50 vuotta
Muoviviemäri maassa: 40 vuotta
Imeytyskenttä 5 – 30 vuotta
Suodatuskenttä: 5 – 30 vuotta
Pienpuhdistamo: 50 vuotta
Taulukko 9. Jätevesien käsittelylaitteiden tekniset käyttöiät.
Valtaosalla kartoitetuista kiinteistöistä on edessään jo teknisen käyttöiän perusteella nykyisen
jätevesijärjestelmän kunnostaminen tai uusiminen (taulukko 9). Osalla on mahdollisuus myös liittyä
vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Peräti 70 %:lla kiinteistön omistajista puuttui asetuksen
edellyttämä selvitys jätevesijärjestelmästä ja sitä koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet.
26
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
6. Yhteenveto toimintakaudesta ja kehittämisehdotukset
OMAVESI -hanke on toteutunut pääosin hankesuunnitelman mukaisesti. Kaksivuotisesta hankkeen
ensimmäisenä vuonna hanke on tavoittanut kiinteistön omistajia ja yrittäjiä kohtuullisen hyvin. Hanke
on ollut hyvin esillä Etelä-Savossa järjestetyissä tapahtumissa sekä tilaisuuksissa (87 kpl) ja
paikallislehdissä ja -radiossa (22 kpl).
Kiinteistökäyntien suhteen ollaan hieman tavoitteista jäljessä (210 / 250 kpl).
Puhelimitse ja sähköpostitse annettiin vuoden 2012 aikana yleisneuvontaa 804 kiinteistölle (64 %
tavoitteena olevien kontaktien määrästä). Sitä voi pitää hyvänä tuloksena, sillä valtakunnassa toimivat
tiedotusvälineet ovat kertoneet vuoden mittaan yleisestä kiinnostuksen puutteesta ja pelonsekaisesta
suhtautumisesta sekä vastustuksesta hajajätevesiasetukseen.
Maaseudun asukkaat pelkäävät jätevesien pykäläviidakkoa (Kotimaa, 24.6.2012)
Jätevesijärjestelmien uusinta ummella (Kainuu Sanomat, 15.1.2013)
Haja-asutusalueiden asukkaiden rahat viemäriin (TM Rakennusmaailma 1/13)
Haja-asutusalueiden jätevesihankkeet – miljardiluokan virhe? (Loviisan Sanomat, 17.2.2013)
Kun yleisneuvontaan lasketaan mukaan myös tapahtumissa ja tilaisuuksissa henkilökohtaista
neuvontaa saaneet (463 kpl), ollaan määrällisessä tavoitteessa myös yleisneuvonnan suhteen (1267 /
1250 kpl = 101 %).
Tällä hetkellä jätevesineuvonta on erittäin haasteellista. Takavuosien tapahtumat (aggressiivinen
kaupustelu, lainsäädännön uudistuminen) ovat vielä vahvasti maaseudun asukkaiden ja yrittäjien
ajatuksissa. Kiinteistön omistajat eivät juuri ota omatoimisesti yhteyttä jätevesineuvojiin ja osa on
siirtänyt ratkaisunsa suosiolla siirtymäajan loppuvuoteen eli vuoteen 2016.
Esimerkiksi koko Kainuussa uusittiin viime vuonna alle 30 jätevesijärjestelmää, vaikka vuositasolla
määrän tulisi olla tuhansia. Hanke on selvittänyt vuonna 2012 suoritettujen toimenpidelupien
lukumääriä Etelä-Savon kunnasta, joista viidestä on vastattu. Ainakin yhdessä viime vuonna jäätiin
ilman toimenpidelupaa koskien jätevesijärjestelmien saneerauksia ja suurin toimenpidelupien
lukumäärä oli Savonlinnassa 39 kpl.
Kuva 5. Asennettujen
jätevesijärjestelmien määrät ovat
romahtaneet huippuvuodesta 2009
(Haja-asutuksen jätevedet kuntoon
kestävällä tavalla Alm A. Ympäristö ja
Terveys-lehti 4/2012, s. 43).
27
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
Hankkeen neuvojien tärkein tehtävä on aktivoida kiinteistön omistajia ja yrittäjiä kiinnittämään
huomioita nykyiseen vesihuoltoonsa (joissa useimmiten on saneeraustarvetta) ja kannustamaan heitä
laittamaan järjestelmät ajoissa kuntoon. Konkreettinen toimenpide olisikin saada suoria kontakteja
kiinteistön omistajiin ja yrittäjiin ja tarjota ilmaista kiinteistökäyntiä kohteelle.
Hankkeelle syksyllä 2012 perustettu idearyhmä esitti, että talousvesineuvontaa voitaisiin lisätä
entisestään, edistää myös jätevesineuvojien ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten yhteistyötä
jätevesiselvitysten käsittelyn osalta sekä pyrkiä löytämään hyviä toimintaideoita muista valtakunnassa
toimivista neuvontahankkeista. Näihin hanke tulee jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota.
Useat kiinteistön omistajat pitävät kiinteistönsä jätevesikuormitusta vähäisenä verrattuna muiden
tahojen aiheuttamaan kokonaiskuormitukseen, vaikka heidän järjestelmänsä eivät olisikaan
vaatimusten mukaisia. Hanke kannustaa omalta osaltaan kiinteistön omistajia ja yrittäjiä hoitamaan
omat jätevesiasiansa mahdollisimman hyvin ja kertomaan siitä positiivisesti ja kannustavasti. Myös
muista vesistökuormittajien velvoitteista ja vesiensuojelutoimista tulisi tiedottaa paikallismediassa.
Positiivisen tiedottamisen työkaluiksi neuvojat ovat ideoineet seuraavia:
- talousvesikaivon kunnostaminen työnäytöksenä
- tilaisuus tutustua sisätiloissa käytössä oleviin kuivakäymälöihin
- kuivakäymälän rakentamisen työnäytös
- tutustumismatka toimivalle kyläpuhdistamolle ja
- neuvojan osallistuminen loka-auton mukana likakaivojen tyhjennyskierrokselle.
28
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
LIITTEET
Liite 1. Medialista. Kooste hanketta käsitelleistä lehtiartikkeleista
Liite 2. Lista hankkeen osallistumisesta tapahtumiin ja tilaisuuksiin
Liite 3. Lista hankkeen kokouksista ja palavereista
Liite 4. Hanke-esite
Liite 5. Kartoituslomake kiinteistökäynneille
Liite 6. Ohjausryhmän kokouspöytäkirja
Liite 7. Ohjekortti. Tietoa kiinteistön omistajille
Liite 8. Ohjekortti. Tietoa maitohuoneen pesuvesien käsittelystä
Liite 9. Ohjekortti. Tietoa matkailu- ja ravitsemuspalveluyrittäjille
Liite 10. Ohjekortti. Tietoa imeytyskentän rakentamiseen liittyvistä esitutkimuksista
Liite 11. Ohjekortti. Hyvä suunnittelija
Liite 12. Ohjekortti. Vedenkäytön optimointi.
Liite 13. Ohjausryhmän kokousmuistio nro 2
Liite 14. Idearyhmän palaverimuistio
Liite 15. Kuntakohtaiset mittarit.
Liite 16. Matkailuyrittäjien vesihuoltopäivän ohjelma, 10.10.2012
Liite 17. Etelä-Savon jätevesipäivän ohjelma, 7.11.2012
Liite 18. Neuvontakäynnit kunnantaloille ja kävijämäärät
LIITE 1. Medialista. Kooste hanketta käsitelleistä lehtiartikkeleista.
Pvm Lehti Artikkeli
5.1.2012 Itä-Savo / Länsi-Savo – verkkosivut Omavesi välittää jätevesitietoa Etelä-Savossa
16.1.2012 YLE Etelä-Savo -verkkosivut Jätevesineuvonta on nyt maakunnallista
14.2.2012 Pitäjänuutiset Omavesi tuo jätevesineuvontaa kylille
16.2.2012 Puruvesi Jätevesineuvontaa on saatavilla jatkossakin
1.3.2012 Puumala-lehti Puumalassa kolmisenkymmentä kriittistä kohdetta
5.3.2012 Pieksämäen Lehti Maakunnallinen hanke antoi jatkoa jätevesineuvonnalle; Paikallinen jätevesineuvoja on
tuttu Tuula Pirttimäki
15.3.2012 Ristiinalainen Mihin sinun jätevedet menevät?
16.3.2012 Pitäjänuutiset Mökkikäymäläksi on monta vaihtoehtoa
23.3.2012 Itä-Savo Jätevesineuvonta sai jatkoa
27.3.2012 Länsi- ja Itä-Savo, mökkiliite Mökille halutaan kuivakäymälää
28.3.2012 Pieksämäen Lehti Omat vedet puhtaiksi
28.3.2012 Heinäveden Lehti Omat vedet puhtaiksi
29.3.2012 Juvan Lehti Uusi hanke jatkaa ilmaista jätevesineuvontaa; omat vedet puhtaiksi
29.3.2012 Sulkava Teemu Oittinen on kuntalaisten ja kesäasukkaiden käytettävissä
Huhtikuu 2012 Sinun Savo Jätevesineuvojan haastattelu
19.4.2012 Kangasniemen kunnallislehti Jätevesijärjestelmän uusimiseen aikaa neljä kesää. Uusi jätevesineuvoja Tuula
Pirttimäki auttaa asiassa.
Kompostikäymälä kesämökillä on selvää säästöä jätevesien käsittelyn kustannuksissa
Huhtikuu 2012 Roskaposti (Metsä-Sairilan lehti) Maaseudun vesihuoltoon neuvoja
2.5.2012 Saimaa Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon
10.5.2012 Hirvensalmelainen Maaseudun oma vesi
28.5.2012 Sulkava Jätevedet kuriin puhtaiden vesien maakunnassa
30.5.2012 Rantasalmen Sanomat Rantamökillä ei vesiä järveen
Kesäkuu 2012 Mäntyharjun Myötätuuli-lehti Omavesi sen olla pitää
5.6.2012 Itä-Savo / Länsi-Savo Sijoita toimivaan vesihuoltoon (Etelä-Savon Taloudentekijät -yrittäjät – liite)
7.6.2012 Savonmaa Toimiiko jätevesijärjestelmäsi?
14.6.2012 Puumala-lehti Näytepullon saa Veeran markkinoilta
1
OM
AV
ES
I-h
an
ke
|
25
. h
elm
iku
uta
20
13
26.7.2012 Puumala-lehti Ympäristöviranomainen lähestyy kotitalouksia kirjeellä
27.9.2012 Savonmaa Tee jätevesiremonttisi ajoissa
11.10.2012 Puruvesi Jätevesiasioissa riittää tekemistä
syksy 2012 Rakentajan ABC Etelä-Savo 2012 -
2013
syksy 2012 Omakoti (asunto ja kiinteistö) Ihminen ei elä vedettä
1.11.2012 Savonmaa Myös talousvesikaivot vaativat kunnossapitoa
8.11.2012 Juvan Lehti Ennätyssateet koettelevat kaivojen kuntoa ja imeytyskenttiä
LIITE 2. Lista hankkeen osallistumisesta tapahtumiin ja tilaisuuksiin.
Pvm Kunta Tapahtuma Osallistujamäärä
tapahtumassa
Henkilökohtainen
neuvonta
13.2.2012 Mäntyharju Kuormiokosken kylän kokous. Neuvojan n. 30 min esitys +
kysymyksiä.
15
6.3.2012 Savonlinna Matkailuyrittäjäinfo Paviljongilla (ProAgria). Neuvojan n. 20 min
esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa.
15
6.3.2012 Savonlinna MTK-Kerimäki-Punkaharju-Savonlinna – keskustelutilaisuus.
Neuvojan n. 30 min esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa.
15
12.3.2012 Joroinen Avoimien ovien päivä kunnanvirastolla; neuvontapiste
valtuustosalissa n. 3 h.
40 2
15.3.2012 Savonlinna Info Carlsonin (rautakauppa) lvi-osaston henkilöstölle. Noin 2 h
esitys / esitteiden jakoa (kaksi eri ryhmää).
7
17.3.2012 Mikkeli Tiedotustilaisuus (Haukivuoren asemakylän kaava-alueen
pohjoisosien, Tervalahden ja Letkun kylien rajaamalle alueelle
käynnisteillä olevan viemäröintihankkeen tiedotustilaisuus,
Haukivuoren yläasteen auditorio. Neuvojan lyhyehkö tiedotus
hankkeesta ja tilaisuuden päätyttyä paikalla vastaamassa
kysymyksiin.
32
20.3.2012 Mikkeli Rahulan kylätoimikunnan kevätkokous Rahulan koululla.
Neuvojan n. tunnin esitys ja kysymyksiin vastaaminen.
13
21.3.2012 Mikkeli EU-tukikoulutustilaisuus, Mikkelin musiikkiopiston auditorio.
Neuvojan n. 5 min tiedotus hankkeesta.
50
26.3.2012 Savonlinna MTK-Savonranta –kevätkokous. Noin 1 h esitys + kysymyksiä /
esitteiden jakoa.
10
26.3.2012 Kerimäki MTK-Kerimäki –kevätkokous. Noin 5 min esitys + kysymyksiä /
esitteiden jakoa.
40
27.3.2012 Mäntyharju EU-tukikoulutustilaisuus Mäntyharjun kunnantalolla. Neuvojan n.
30 min esitys + kysymyksiin vastaaminen / esitteiden jakoa.
28
29.–
30.2012
Helsinki Mökkimessut Helsingissä. Neuvojan esillä olo messuilla Miset:n
esittelypisteellä, vastaaminen messuilla kävijöiden kysymyksiin.
40
30.3.2012 Savonlinna Rakenna ja sisusta-päivät Carlsonilla. Neuvojan infopiste noin 3
h ajan.Jaossa esitteitä.
10 - 15
2.4.2012 Rantasalmi Tiemassaaren kyläyhdistyksen kokous (info). Neuvojan noin 30
min esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa.
12
2.4.2012 Mikkeli EU-tukikoulutustilaisuus Haukivuoritalolla. Neuvojan n. 30 min
esitys + kysymyksiin vastaaminen.
14
3.4.2012 Hirvensalmi MTK-Hirvensalmen tuottajayhdistyksen kevätkokous
kunnantalolla. Neuvojan n. 30 min esitys + kysymyksiin
10
vastaaminen.
3.4.2012 Mäntyharju MTK-Mäntyharjun tuottajayhdistyksen kevätkokous. Neuvojan n.
30 min esitys + kysymyksiin vastaaminen.
9
3.4.2012 Juva EU-tukikoulutus kunnanvirastolla; hankkeen esittely n. 15 min. 10
11.4.2012 Rantasalmi EU-tukikoulutus Oskarissa. Neuvojan n. 30 min esitys +
kysymyksiin vastaaminen.
44
11.4.2012 Mikkeli EU-tukikoulutus Harjumaan metsästysmajalla. Neuvojan n. 30
min esitys + kysymyksiin vastaaminen.
23
12.4.2012 Punkaharju Särkilahden kyläyhdistyksen kokous (info). Neuvojan noin 1 h
esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa.
13
12.4.2012 Mikkeli Infotilaisuus Kiinteistömaailman kiinteistövälittäjille. Reippaan
tunnin mittainen infotilaisuus ajankohtaisista jätevesiasioista +
kysymyksiin vastaaminen.
7
13.4.2012 Puumala MTK-Puumalan tuottajayhdistyksen vuosikokous Osuuspankin
kerhohuone. Neuvojan n. 30 min esitys + kysymyksiin
vastaaminen.
10
14.4.2012 Sulkava Sulkavan kevätmessut. Neuvojan infopiste Sulkavan palveluiden
kanssa noin 5 h ajan.
satoja 6
14.4.2012 Pieksämäki Savon Solmu -messut jäähallissa; neuvontapiste kaupungin
maankäytön messuosastolla n. 7 h.
satoja 3
15.4.2012 Rantasalmi Tuusmäen kyläyhdistyksen kokous (info). Neuvojan noin 30 min
esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa.
16
16.4.2012 Enonkoski MTK-Enonkosken tuottajayhdistyksen kevätkokous. Neuvojan
noin 30 min esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa.
14
16.4.2012 Mikkeli Infotilaisuus Aitoasunnon kiinteistövälittäjille. Tunnin mittainen
infotilaisuus ajankohtaisista jätevesiasioista + kysymyksiin
vastaaminen.
5
17.4.2012 Juva Yritysneuvojien koulutustilaisuus Juvan Partalassa 20
19.4.2012 Pertunmaa MTK-Pertunmaan tuottajayhdistyksen kevätkokous
kunnantalolla. Neuvojan n. 30 min esitys + kysymyksiin
vastaaminen.
9
20.4.2012 Sulkava KevätAgri Sulkavan AgriMarketilla. Neuvojalla infopiste noin 3 h
ajan.
6
24.4.2012 Mikkeli EU-tukikoulutus, Lähemäkitalo. Neuvojan n. 30 min esitys +
kysymyksiin vastaaminen.
21
2.5.2012 Pieksämäki Yleisötilaisuus Kanttilassa Hirvipohjan vesihuollosta; esitys
hajajätevesistä ja vesihuoltolaista n. 15 min.
38
5.5.2012 Kerimäki Tonttitohinat Kerimaassa. Neuvojan infopiste 4 h ajan. 7
8.5.2012 Savonlinna Vesihuoltoinfo asukkaille valtakunnallisella jätevesiviikolla
valtuustosalissa. Neuvojan noin 1 h esitys + kysymyksiä /
esitteiden jakoa.
3
10.5.2012 Heinävesi Päivystys kirjastotalolla valtakunnallisella jätevesiviikolla n.5 h ;
tiedotettu kunnan verkkosivujen ajankohtaisissa.
2
14.5.2012 Savonlinna Rakentajille ja suunnittelijoille suunnattu jätevesi-info. Neuvojan
noin 1 h esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa.
9
17.5.2012 Pieksämäki Neuvontapiste Siikamäki-Peiposjärvi-kyläyhdistyksen kesätorilla
Siikamäen suoramyyntihallilla n. 4 h; Jäppilän Seudun VOK:n
teltta.
kymmeniä 3
17.5.2012 Pieksämäki Jäppilän Seudun VOK:N infotilaisuus Syvänsin vesihuollosta
metsästysseuran majalla; esitys hajajätevesistä ja
vesihuoltolaista n. 20 min.
30 3
18.5.2012 Hirvensalmi Hirvensalmen kesäasukaspäivät. Neuvojan esillä olo
kesäasukaspäivillä + kysymyksiin vastaaminen.
satoja 12
19.5.2012 Pieksämäki Infopiste Virtasalmi yhdistyksen tapahtumatorilla Virtasalmen
keskustassa n. 5 h.
10–20 8
29.5.2012 Savonlinna Agrimarketin jätevesipäivä Vestiläntiellä, paikalla Jitan edustaja.
Neuvojalla info-piste 4 h ajan.
4
1.6.2012 Pieksämäki Yhteinen infopiste Viljavuuspalvelu Oy:n kanssa Pieksämäen
Citymarketissa n. 5 h.
25 - 30 15
8.6.2012 Savonlinna Yhteinen infopiste Viljavuuspalvelun kanssa Prismassa noin 5 h
ajan.
6
8.6.2012 Mikkeli Agrimarketin teemapäivässä infopiste. 6
8.6.2012 Mikkeli Yhteinen infopiste Viljavuuspalvelu Oy:n kanssa Mikkelin
Prismassa.
5
9.6.2012 Sulkava Kaipolan kesätori (jätevesiteemalla), paikalla PipeLife, Jita,
Linnalanpiha ja Aqua Gin. Neuvojalla infopiste 4 h ajan.
5
9.6.2012 Mikkeli Yhteinen infopiste Viljavuuspalvelu Oy:n kanssa Mikkelin
Prismassa.
7
9.6.2012 Kangasniemi Luusniemen kyläyhdistyksen kesäkauden avajaiset seurantalolla,
teemana Kyyveden kunnostus; esitys hajajätevesistä n. 10 min.
15 3
10.6.2012 Pieksämäki Jäppilän Seudun VOK:n infotilaisuus Syvänsin vesihuollosta
Pieksämäen seurakunnan leirikeskuksessa; esitys
hajajätevesistä ja vesihuoltolaista n. 20 min.
30 3
14.6.2012 Heinävesi Heinäveden Yrittäjien järjestämä kesän avaus, infoteltta
keskustassa yhteistyössä Keski-Savon ympäristötoimen ja Keski-
Savon Jätehuollon kanssa n. 5 h; hajajätevesiaiheinen kysely ja
arvonta.
200 6
15.6.2012 Juva Infoteltta keskustassa Juvan kunnan järjestämänä Juva-Park-
päivänä yhteistyössä Keski-Savon Jätehuollon kanssa n. 7 h.
200 7
16.6.2012 Puumala Veeran markkinat Puumalassa yhdessä Viljavuuspalvelu Oy:n
kanssa.
10
16.6.2012 Kangasniemi Kangasniemen Yrittäjien järjestämä kesän avaus, infoteltta
kävelykadulla n. 4 h; yhteistyötä Rotomon Oy:n kanssa.
satoja 15
29.6.2012 Ristiina Infopiste Ristiinan kesäkemuissa Metsälinnassa. 8
30.6.2012 Enonkoski Kalamarkkinat. Neuvojalla infopiste 3 h ajan / esitteiden jakoa. 6
30.6.2012 Rantasalmi Kesäasukastapahtuma Oskarissa. Neuvojalla infopiste 2 h ajan /
esitteiden jakoa.
6
30.6.2012 Sulkava Sulkava-lehden 50 v – juhlatapahtuma + kesäasukastapahtuma
soutustadionilla. Neuvojalla infopiste 4 h ajan / esitteiden jakoa.
15
30.6.2012 Pertunmaa Infopiste Pertunmaalla Pertunpäivillä. 9
30.6.2012 Hirvensalmi Ripatin Marttojen jäte(vesi)päivä Ripatissa. Neuvojan n. 30 min
esitys + kysymyksiin vastaaminen.
30 3
1.7.2012 Mäntyharju MML:n kirpputorin yhteydessä torilla infopiste 22
6.7.2012 Hirvensalmi Infopiste Tervaleppäjuhlilla 10
7.7.2012 Mikkeli Infopiste Haukivuoren markkinoilla 8
12.7.2012 Joroinen Infopiste Joroisten iltatorilla, järjestäjä Pro Joroisselkä-yhdistys satoja 12
15.7.2012 Mäntyharju Infopiste Käävänkylän kesätapahtumassa noin 200 20
21.7.2012 Puumala Infopiste Veskansankylien Saaristolaispäivässä 10
26.7.2012 Savonlinna Infopiste Tanhuvaaran kesäpäivällä 10
27.7.2012 Mikkeli Mikkelin kesäkadun kyselytunti
27.7.2012 Pieksämäki Kaupungin ja VOK Majavan tiedotustilaisuus Montolan
vesihuollosta; esitys pohjavesialueita koskevista
ympäristönsuojelumääräyksistä ja ARA-avustuksista.
9
28.7.2012 Mikkeli Infopiste Anttolan kihumarkkinoilla 20
28.7.2012 Savonlinna Infopiste Puruvesi-seminaarissa. 5
29.7.2012 Mäntyharju Infopiste Halmeniemen kesätapahtumassa 8
3.8.2012 Mikkeli Infopiste Mikkelin kotiseutupäivillä 20
4.8.2012 Ristiina Infopiste Vitsiälän elojuhlilla 5
9.8.2012 Pieksämäki Tiedotustilaisuus Hirvipohjan vesihuollosta 31
17.8.2012 Mikkeli Infopiste Mikkelin kalamarkkinoilla 20
18.8.2012 Mikkeli Infopiste Mikkelin kalamarkkinoilla 20
24.8.2012 Savonlinna Infopiste Elomarkkinoilla. Perinteinen markkinatapahtuma
Savonlinnan Prisman pihalla.
18
5.9.2012 Pieksämäki Infopiste Syysmarkkinoilla, Pieksämäen kaupunki ja ELY-osasto satoja 5
10.10.2012 Juva Omavesi- ja Kilpailukykyä eteläsavolaiseen
maaseutuyrittämiseen –hankkeiden järjestämä Matkailuyrittäjien
vesihuollon teemapäivä; TO:n esitys Matkailuyrittäjien
jätevesiasiat kuntoon
10
12.10.2012 Mikkeli Mikkelin seudun vapaa-ajan valtuuskunnan kokous 16
18.10.2012 Pieksämäki Kaupungin tiedotustilaisuus vesihuoltohankkeista; esitys
jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista ja kustannuksista.
43
1.11.2012 Savonlinna Pienyritystoiminnan mahdollisuudet maaseudulla –infotilaisuus.
ProAgrian järjestämä tilaisuus.
noin 15 2
7.11.2012 Kangasniemi Omavesi-hankkeen järjestämä Vesihuollon teemapäivä
Kangasniemen kunnanvirastolla, kohderyhmän kuntien
rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaiset ja alan
yrittäjät.
31
10.11.2012 Juva Yrittäjien ja kunnan järjestämä Rakentamisen teemapäivä Juvan
keskustassa, kunnan infopiste.
50 7
14.11.2012 Mikkeli Pienyritystoiminnan mahdollisuudet maaseudulla –infotilaisuus 7 1
21.11.2012 Mikkeli ELY-keskuksen ja Mikkelin kaupungin järjestämä Etelä-Savon
vesihuoltoseminaari; Tuula Pirttimäen esitys hankkeesta
63
29.11.2012 Pieksämäki Pro Joroisselkä -yhdistyksen vuosikokous; keskustelun alustus
yhteisen viemärihankkeen käynnistämisestä.
20
LIITE 3. Lista hankkeen kokouksista ja palavereista.
Kokous / palaveri / ym. Asia
Lehdistötilaisuus, 13.1.2012
Tiedote tiedotustilaisuudesta lähettiin Etelä-Savon lehdille (Itä-Savo, Länsi-Savo, Puruvesi,
Sulkava, Savonmaa, Saimaa, Pieksämäen Lehti, Heinäveden Lehti, Itä-Häme, Joroisten
Lehti, Juvan Lehti, Kangasniemen kunnallislehti, Pitäjänuutiset, Puumala Lehti ja
Warkauden Lehti) sekä Etelä-Savon radiolle 5.1.2012. Paikalle saapui ainoastaan Etelä-
Savon radio.
Aloituspalaveri Rantasalmella,
23.1.2012
Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen (Teemu
Oittinen, Harri Korhonen, Pekka Sorjonen ja Airi Yletyinen).
Aloituspalaveri
Enonkoskella, 31.1.2012
Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen (Teemu
Oittinen ja Mikko Luostarinen).
Aloituspalaveri
Sulkavalla, 9.2.2012
Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen (Teemu
Oittinen, Veikko Virtanen, Timo Hämäläinen, Tiina Munck, Maisa Kokki, Jaana
Kainulainen).
Aloituspalaveri
Punkaharjulla, 13.2.2012
Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen (Teemu
Oittinen, Risto Huttunen, Jari Heiskanen, Hannu Toivanen, Mervi Immonen ja Tiina Munck).
Aloituspalaveri Ristiinassa,
15.2.2012
Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen
kuntakohtaisesti
Aloituspalaveri Mäntyharjulla,
15.2.2012
Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen
kuntakohtaisesti
Aloituspalaveri Pertunmaalla,
16.2.2012
Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen
kuntakohtaisesti
Aloituspalaveri Kerimäellä,
20.2.2012
Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen (Teemu
Oittinen, Jorma Mattinen, Paula Pulkkinen, Matti Falck, Reetta-Kaisa Pelkonen ja Tiina
Munck).
Aloituspalaveri Mikkelissä,
21.2.2012
Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen
kuntakohtaisesti
Tuote-esittely, 21.2.2012 PipeLifen edustaja esittelemässä tuotteitaan Savonlinnan kaupungin
ympäristönsuojelupalveluille
Aloituspalaveri Puumalassa,
22.2.2012
Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen
kuntakohtaisesti
Aloituspalaveri Hirvensalmella,
23.2.2012
Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen
kuntakohtaisesti
Palaveri Ristiinan Rautiassa,
23.2.2012
Neuvottelupalaveri Rautian (Ristiinan ja Mäntyharjun) yhteyshenkilön kanssa
Tuote-esittely, 23.2.2012 Biolanin edustaja esittelemässä tuotteitaan Savonlinnan kaupungin
ympäristönsuojelupalveluille
Tuote-esittely, 24.2.2012 Biolanin edustaja Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluissa esittelemässä tuotteitaan
Palaveri Mikkelissä, 28.2.2012 Neuvottelupalaveri Mikkelin kaupungin vs. tiedotuspäällikön kanssa
Palaveri Sulkavalla, 28.2.2012 Hankkeen mahdollisten painopistealueiden kartoittaminen ja vesihuollon nykytilan ja
kehittymisen läpikäyminen (Teemu Oittinen, Timo Hämäläinen ja Simo Kaksonen).
Neuvojien työkokous
Savonlinnassa, 6.3.2012
Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteisten pelisääntöjen sopiminen
hanketta hallinnoivan tahon kanssa (Matti Rautiainen, Kaisa Helaakoski, Tuula Pirttimäki ja
Teemu Oittinen).
Etelä-Savon ELY-keskus, 8.3.2012 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien seurantakokous Pieksämäellä
Aloituspalaveri Kangasniemellä,
9.3.2012
Hankkeen tavoitteet ja toiminta (Jouni Lintunen, Rauno Kuokkanen)
Aloituspalaveri Joroisissa,
12.3.2012
Hankkeen toiminnan suunnittelua (Petri Miettinen, Anne Kautiainen, Tuula Pirttimäki)
Palaveri AgriMarketissa, 20.3.2012 Neuvottelupalaveri Jita Oy:n yhteyshenkilön kanssa Mikkelin AgriMarketissa
Ohjausryhmän kokous, 22.3.2012 Omavesi-hankkeen ohjausryhmän ensimmäinen kokous Savonlinnassa.
Palaveri 28.3.2012 Palaveri Metsä-Sairilan yhteyshenkilöiden kanssa
Viranomaispalaveri, 28.3.2012 Heinäveden, Joroisten ja Pieksämäen kuntien ympäristönsuojelu- ja
rakennusvalvontaviranomaiset, hajajätevesiasetuksen mukaiset käytänteet.
Pieksämäen kaupunki, 28.3.2012 Savon Solmu -messujen valmistelu (maankäyttö ja rakennusvalvonta).
Aloituspalaveri Heinävedellä,
3.4.2012
Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet (Eila Kainulainen, Tuula Pirttimäki)
Aloituskokous rahoittajan kanssa
Mikkelissä, 4.4.2012
Raportointiin ja maksatuksiin liittyvien asioiden läpikäyminen.
Neuvojien työkokous, 4.4.2012 Neuvojien työkokous Mikkelissä.
Aloituspalaveri Pieksämäellä,
11.4.2012
Hankkeen tavoitteet ja toiminta (Hanna Kakriainen, Juhani Ronkainen, Pekka Häkkinen,
Tuula Pirttimäki).
Pieksämäen kaupunki (tekninen),
11.4.2012
Hirvipohjan vesihuolto.
Keski-Savon ympäristötoimi,
13.4.2012
Syvänsin viemäriverkosto, Jäppilän Seudun VOK.
Palaveri, 19.4.2012 Neuvottelupalaveri Pertunmaan kulttuuri- ja matkailuhenkilön kanssa.
Kangasniemen kunta, 26.4.2012 Esittäytyminen ympäristölautakunnan kokouksessa.
Pieksämäen kaupunki, (tekninen),
2.5.2012
Montolan vesihuolto.
Pro Joroisselkä –yhdistys, 3.4.2012 Palaveri vesiensuojeluhankkeesta ja iltatorin järjestämisestä.
Etelä-Savon ELY-keskus, 4.4.2012 Palaveri yhteistyöstä järvien kunnostushankkeissa ( Reijo Lähteenmäki, Tuula Pirttimäki).
Yhteistyöpalaveri Piällysmies ry
kanssa, 4.5.2012
Yhteistyökuviot (Ritva Rönkä ja Teemu Oittinen).
Yhteistyöpalaveri ProAgria Etelä-
Savon kanssa, 21.5.2012
Yhteistyökuviot (Pekka Häkkinen ja ProAgrian yritysneuvojat, Teemu Oittinen, Kaisa
Helaakoski ja Tuula Pirttimäki).
Yhteistyöpalaveri Viljavuuspalvelun
kanssa Mikkelissä, 21.5.2012
Yhteisten vesi-infojen järjestäminen (Janne Mäkikalli, Mervi Hokkanen, Kalevi Koivunen,
Päivi Näkki, Kaisa Helaakoski, Tuula Pirttimäki ja Teemu Oittinen).
Yhteistyöpalaveri Rotomon Oy,
25.5.2012
Kuntien ympäristönsuojelumääräykset; seminaariin osallistuminen (Hannu Tyrväinen,
Petteri Manninen, Tuula Pirttimäki).
Yhteistyöpalaveri, 28.5.2012 Seminaaripäivän suunnittelukokous Juvalla (Eila Kainulainen, Lasse Lähde, Jouni
Liukkonen, Vesa Rautio, Martti Kääriäinen, Markku Suomela, Teemu Oittinen, Kaisa
Helaakoski, Heikki Tanskanen, Tuula Pirttimäki).
JJR-kunnat, 1.6.2012 Kaavoitustoimikunnan kokous Joroisissa.
Pieksämäen kaupunki (tekninen),
5.6.2012
Montolan vesihuolto.
Yhteistyöpalaveri, 13.6.2012 Seminaaripäivän suunnittelukokous Juvalla.
Yhteistyöpalaveri ProAgria Etelä-
Savon kanssa Juvalla, 14.6.2012
Jätevesipäivän suunnittelu matkailuyrittäjille syksylle 2012.
Neuvojien työkokous, Savonlinna,
4.7.2012
Väliraportin valmistelu, syksyn toiminnan suunnittelu.
Neuvottelu Hrvipohjan
vesihuollosta, Pieksämäki,
31.8.2012
Hirvipohjan vesihuolto.
Neuvojien työkokous, Pieksämäki,
19.9.2012
Ohjausryhmän kokouksen valmistelu, tiedotustilaisuuksien 10.10. ja 7.11. järjestelyt.
Neuvottelu vesihuoltohankkeista,
Pieksämäki, 9.10.2012
Vesihuoltohankkeet
Mikkelin seudun
ympäristöpalveluiden palaveri,
11.10.2012
Jätevesiasioita.
Neuvottelu vesihuoltohankkeista,
Pieksämäki, 17.10.2012
Vesihuoltohankkeet.
Neuvottelu vesihuoltohankkeista,
Joroinen, 18.10.2012
Vesihuoltohankkeet.
Neuvottelu vesihuoltohankkeista,
Pieksämäki, 5.11.2012
Vesihuoltohankkeet.
Neuvojien työkokous, Mikkeli,
11.12.2012
Kevään toiminnan suunnittelu, maitotilojen neuvontaan valmistautumista.
Ympäristölautakunnan kokous,
Kangasniemi, 18.12.2012
Hankkeen toiminnan esittelyä.
Liite 15. Tapahtumat seutukunnittain.
Seutukunta Kunta Tapahtumat Neuvontakontaktit näissä tapahtumissa
Markkinat, messut ja muut suurtapahtumat
Mikkeli Hirvensalmi 4 40 Kesäasukaspäivä Terveleppäjuhlat
Mikkeli 18 163 Haukivuoren markkinat Kesäkadun kyselytunti Anttolan kihumarkkinat Mikkelin kotiseutupäivät Mikkelin kalamarkkinat
Mäntyharju 6 52 MML:n kirpputori Käävänkylän kesätapahtuma Halmeniemen kesätapahtuma
Pertunmaa 1 9 Pertunpäivät
Puumala 3 10 Veeran markkinat Saaristolaispäivät
Ristiina 2 Ristiinan kesäkemut Vitsilän elojuhlat
YHTEENSÄ 34 274
Seutukunta Kunta Tapahtumat Neuvontakontaktit näissä tapahtumissa
Markkinat, messut ja muut suurtapahtumat
Pieksämäki Heinävesi 2 2 Kesän avaus
Joroinen 2 40 Iltatori
Juva 5 10 Juva-Park Rakentamisen teemapäivä
Kangasniemi 3 15 Yrittäjien kesän avaus
Pieksämäki 11 261 Savon Solmu –messut Syysmarkkinat
YHTEENSÄ 23 328
Seutukunta Kunta Tapahtumat Neuvontakontaktit näissä tapahtumissa
Markkinat, messut ja muut suurtapahtumat
Savonlinna Enonkoski 2 14 Kalamarkkinat
Kerimäki 2 40 Tonttitohinat
Punkaharju 2 13 ProPuruvesi seminaari
Rantasalmi 4 72 Kesäasukastapahtuma
Savonlinna 12 89 Tanhuvaaran kesäpäivä Elomarkkinat Prismalla
Sulkava 4 Kevätmessut Kesäasukastapahtuma Soutustadionilla
YHTEENSÄ 26 228
LIITE 18. Neuvontakäynnit kunnantaloille ja kävijämäärät
Seutukunta Kunta Neuvontakäynnit kunnantalolla (kpl)
Kävijämäärät
Mikkeli Yhteensä 27 15
Hirvensalmi 2 0
Mikkeli (Anttolan, Haukivuoren ja Mikkelin yhteispalvelupisteet)
10 7
Mäntyharju 5 4
Pertunmaa 2 0
Puumala 5 0
Ristiina 3 4
Pieksämäki Yhteensä 26 18
Heinävesi 7 3
Joroinen 6 3
Juva 7 0
Kangasniemi 6 2
Pieksämäki - 10
Savonlinna Yhteensä 30 5
Enonkoski 6 0
Kerimäki 6 1
Punkaharju 6 3
Savonlinna - ei kirjattu
Sulkava 6 0
Etelä-Savo YHTEENSÄ 85 40