OMAVESI-hanke - savonlinna.fi · tapahtumassa, saada 2 500 kpl yhteydenottoja ... 4 SI-e 3...

41
OMAVESI OIKEAA TIETOA HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLLOSTA 25. helmikuuta 2013 OMAVESI-hanke Vuosiraportti 2012

Transcript of OMAVESI-hanke - savonlinna.fi · tapahtumassa, saada 2 500 kpl yhteydenottoja ... 4 SI-e 3...

OMAVESI – OIKEAA TIETOA HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLLOSTA

25. helmikuuta 2013

OMAVESI-hanke

Vuosiraportti 2012

1

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

OMAVESI-hanke Vuosiraportti 2012

Sisällysluettelo

1. HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET .................................................................................................. 3

2. ORGANISAATIO JA TYÖNJAKO ........................................................................................................... 5

3. HANKKEEN RAHOITUS JA KUSTANNUKSET VUONNA 2012 ................................................................... 7

4. TOIMINTA 1.1. – 31.12.2012 ........................................................................................................... 8

4.1. TIEDOTUSTAVAT ....................................................................................................................... 8

4.1.1 LEHTIARTIKKELIT JA RADIOHAASTATTELUT ........................................................................... 8

4.1.2. ILMOITUKSET .................................................................................................................... 8

4.1.3 HANKKEEN KOTISIVUT ........................................................................................................ 9

4.1.4. TILAISUUDET JA TAPAHTUMAT ............................................................................................ 9

4.1.5. YLEISNEUVONTA .............................................................................................................11

4.1.6. KIINTEISTÖKÄYNNIT .........................................................................................................11

4.2. YHTEISTYÖTAHOT ..................................................................................................................12

5. TULOKSET 1.1. – 31.12.2012 ........................................................................................................15

5.1. YLEISNEUVONTA ....................................................................................................................15

5.2. TILAISUUDET JA TAPAHTUMAT .................................................................................................15

5.3. KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA ...........................................................................................16

5.4. TOIMINTA JA TULOKSET MIKKELIN SEUDULLA ...........................................................................17

5.5. TOIMINTA JA TULOKSET PIEKSÄMÄEN SEUDULLA ......................................................................19

4.6. TOIMINTA JA TULOKSET SAVONLINNAN SEUDULLA ....................................................................23

6. YHTEENVETO TOIMINTAKAUDESTA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET .......................................................26

2

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

LIITTEET

Liite 1. Medialista. Kooste hanketta käsitelleistä lehtiartikkeleista

Liite 2. Lista hankkeen osallistumisesta tapahtumiin ja tilaisuuksiin

Liite 3. Lista hankkeen kokouksista ja palavereista

Liite 4. Hanke-esite

Liite 5. Kartoituslomake kiinteistökäynneille

Liite 6. Ohjausryhmän kokouspöytäkirja

Liite 7. Ohjekortti. Tietoa kiinteistön omistajille

Liite 8. Ohjekortti. Tietoa maitohuoneen pesuvesien käsittelystä

Liite 9. Ohjekortti. Tietoa matkailu- ja ravitsemuspalveluyrittäjille

Liite 10. Ohjekortti. Tietoa imeytyskentän rakentamiseen liittyvistä esitutkimuksista

Liite 11. Ohjekortti. Hyvä suunnittelija

Liite 12. Ohjekortti. Vedenkäytön optimointi.

Liite 13. Ohjausryhmän kokousmuistio nro 2

Liite 14. Idearyhmän palaverimuistio

Liite 15. Tapahtumien mittarit kunnittain.

Liite 16. Matkailuyrittäjien vesihuoltopäivän ohjelma, 10.10.2012

Liite 17. Etelä-Savon jätevesipäivän ohjelma, 7.11.2012

Liite 18. Neuvontakäynnit kunnantaloille ja kävijämäärät

3

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

1. Hankkeen tausta ja tavoitteet

Valtioneuvoston asetus (Vna 542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla

alueilla eli hajajätevesiasetus tuli voimaan 1.1.2004. Valtioneuvosto hyväksyi 15.3.2011

hajajätevesiasetuksen muutoksen (Vna 209/2011), joka määrittelee muun muassa uudet

vähimmäisvaatimustasot jätevesien puhdistusvaatimuksille sekä antoi lisäaikaa hajajätevesiasetuksen

toimeenpanolle 15.3.2016 asti.

Ympäristöministeriö on todennut, että sopivan jätevesijärjestelmän valinta edellyttää aina

kiinteistökohtaista arviointia. Kiinteistön omistajan kannalta on tärkeää ehkäistä oman lähiympäristön,

kuten pohja- tai kaivoveden pilaantumista ja muita asuinympäristön hygieenisyyshaittoja. Jätevesien

käsittelyn tärkeys korostuu ranta- ja pohjavesialueilla. Hajajätevesiasetuksen toimeenpano on ollut

hidasta ja on valtakunnallisesti arvioitu, että noin 10 – 15 % kiinteistöistä on tehostanut jätevesien

käsittelyä asetusten edellyttämällä tavalla (asetuksen perustelumuistio 9.3.2011, YM, Tuire Taina).

Kiinteistön omistajat eivät useinkaan ole tietoisia nykyisen jätevesijärjestelmänsä toimivuudesta ja

siitä, vastaavatko ne asetuksen vaatimuksia. Yleinen kiinnostus jätevesien käsittelyä kohtaan on

lisääntynyt ja puolueettomalle jätevesineuvonnalle on tarvetta lähivuosina.

Etelä-Savon alueella toimi vuosien 2010 ja 2011 aikana kolme seudullista jätevesineuvojahanketta

(Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seudun jätevesineuvojahankkeet), jotka kattoivat

Kangasniemen kuntaa lukuun ottamatta koko Etelä-Savon alueen. Hankkeen rahoituksesta vastasi

Euroopan aluekehitysrahasto (75 %) sekä hankkeissa mukana olleet kunnat (25 %). Hankkeiden

jätevesineuvojat antoivat puolueetonta ja ilmaista hajajätevesineuvontaa toiminta-alueensa kiinteistön

omistajille ja yrittäjille. Neuvojat jalkautuivat noin 400 kiinteistölle, osallistuivat yli 100 tilaisuuteen,

antoivat puhelin- ja sähköpostineuvontaa noin 1 500 asiakkaalle sekä tuottivat kymmeniä

lehtiartikkeleita paikallislehtiin.

Omavesi-hankkeella jatketaan aiemmilla hankkeilla aloitettua tiedonvälitystä. Kohderyhmänä

painottuvat nyt erityisesti maaseudun vakituiset asukkaat, maatilat ja muut maaseudulla toimivat

yritykset. Hanke helpottaa kuntien ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisia haja-

asutusalueiden jätevesien käsittelyyn liittyvien suunnitelmien käsittelyssä edistämällä tasokkaampien

suunnitelmien esittämistä kuntiin Etelä-Savon alueella, jossa on noin 70 000 viemäriverkoston

ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä.

OMAVESI – Oikeaa tietoa haja-asutusalueen vesihuollosta -hankkeen tavoitteena on:

Parantaa maaseudun yritystoimintaa ja vakituisten asukkaiden elinolosuhteita.

Jätevesineuvojahankkeen määrällisenä tavoitteena on olla mukana 100 tilaisuudessa /

tapahtumassa, saada 2 500 kpl yhteydenottoja (puhelin, sähköposti), suorittaa 500

kiinteistökohtaisia kartoituskäyntejä ja tuottaa eri kohderyhmille esitteitä ja tavoittaa

tiedottamalla keskeisimmät kohderyhmät, jotka tuottavat runsaasti jätevettä, kuten maitotilat ja

majoituspalvelut.

4

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

Edistää hajajätevesiasetuksen toimeenpanoa lisäämällä erityisesti maaseudun asukkaiden ja

maaseutuyrittäjien tietoa jätevesien puhdistusvelvoitteista sekä antamalla haja-asutusalueella

vesihuollon järjestämiseen liittyvää yleisneuvontaa mukaan lukien

talousvedenhankintakysymykset.

Edistää hajajätevesiasetuksen toimeenpanoa antamalla kiinteistöjen omistajille

yleisneuvontaa soveltuvien jätevesijärjestelmien valitsemiseksi niin, että myös kunnalliset

määräykset ja vesihuollon kehittämissuunnitelmat huomioidaan. Neuvonnan tavoitteena on

myös ehkäistä yli- ja alimitoitettujen jätevesijärjestelmien suunnittelua ja rakentamista.

Edistää viemäriverkostoon liittymistä siellä, missä se on mahdollista sekä edistää yhteisen

viemäriverkoston suunnittelun käynnistymistä vesiosuuskuntien, kyläyhdistysten ja muiden

yhteisöjen kautta.

Tehdä tiivistä yhteistyötä maaseutuviranomaisten, maaseutuyrittäjien sekä kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa.

Lisätä jätevesijärjestelmiä suunnittelevien ja rakentavien maaseutuyrittäjien jätevesiosaamista

tiedottamalla hajajätevesiasetuksen vaatimuksista sekä opastamalla jätevesien

käsittelylaitteiden oikeanlaiseen rakentamiseen ja saneeraukseen.

Edistää kuntien rakennusvalvonta – ja ympäristönsuojeluviranomaisten välistä yhteistyötä

hajajätevesiasetuksen toimeenpanossa.

Hankkeen kohderyhmänä ovat yhdyskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-alueen ulkopuolella

vakituisesti asuvat kiinteistön omistajat, siellä toimivat yritykset sekä muut alueella kiinteistöjä

omistavat kuten vapaa-ajan asukkaat. Erityisesti neuvontaa kohdennetaan haja-asutusalueiden

yrityksille, kuten maatalous-, matkailu- ja ravitsemuspalveluyrityksille. Hankkeesta saatuja tuloksia

voivat hyödyntää kiinteistön omistajat, yritykset sekä ympäristönsuojelu- ja

rakennusvalvontaviranomaiset.

5

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

2. Organisaatio ja työnjako

Hanketta hallinnoi Savonlinnan kaupunki koko Etelä-Savon maakunnan alueen kattavassa

hankkeessa. Isäntäkunnan virkaorganisaatiossa hanke kuuluu tekniselle toimialalle sijoitettuun

ympäristönsuojelupalveluihin. Hankkeen vastuuhenkilö on Savonlinnan kaupungin

ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen. Hankkeeseen palkattiin kolme jätevesineuvojaa. Kaisa

Helaakoski aloitti jätevesineuvojana Mikkelin seudulla 1.2.2012, Tuula Pirttimäki Pieksämäen

seudulla 1.3.2012 ja Teemu Oittinen Savonlinnan seudulla 1.1.2012. Neuvojat ovat Savonlinnan

kaupungin palkkalistoilla (kuva 1).

Kuva 1. Jätevesineuvojat (Kaisa Helaakoski, Teemu Oittinen ja Tuula Pirttimäki) aloittavat neuvonnan

alkuvuodesta 2012.

Hankkeelle ohjaamaan ja seuraamaan asetettiin ohjausryhmä. Hankkeen ohjausryhmän jäseniksi

ovat suostumuksensa antaneet:

Taho Edustaja Varajäsen

Savonlinnan kaupunki

ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen kunnaninsinööri Jorma Mattinen (Kerimäen kunta)

Punkaharjun kunta

rakennustarkastaja Jari Heiskanen rakennustarkastaja Mikko Luostarinen (Enonkosken kunta)

Mikkelin kaupunki

ympäristöpäällikkö Hanna Pasonen rakennustarkastaja Petri Luukkonen (Hirvensalmen kunta)

Ristiinan kunta rakennustarkastaja Juha Häyrinen rakennustarkastaja Asko Patjas (Mäntyharjun kunta)

Pieksämäen kaupunki

tekninen johtaja Tapani Mähönen ympäristöpäällikkö Eila Kainulainen (Keski-Savon ympäristötoimi)

JJR-kunnat ympäristöpäällikkö Harri Korhonen ympäristötarkastaja Jouni Lintunen (Kangasniemen kunta)

MTK Etelä-Savo toiminnanjohtaja Vesa Kallio -

ProAgria Etelä-Savo

kehityspäällikkö Pekka Häkkinen -

Etelä-Savon ELY-keskus. Ympäristö-vastuualue

ympäristöinsinööri Teemu Tuovinen Luonnonsuojelu ja ympäristön tila yksikön päällikkö Vesa Toivola

Mikkelin kaupunki

yhdyskuntatekniikan insinööri Markku Suomela

maaseutupäällikkö Kari Mikkonen

6

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

Lisäksi ohjausryhmään kuuluu rahoittajan edustaja Etelä-Savon ELY-keskuksen Elinkeinot, työ,

osaaminen ja kulttuuri-vastuualueelta.

Ohjausryhmän avauskokous pidettiin 22.3.2012 Savonlinnassa. Kokouksessa hyväksyttiin esitetty

kokoonpano, valittiin puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat. Ohjausryhmä toivoi hankkeelta

erityishuomiota matkailuyrittäjien tiedottamiseen ja neuvontaan. Tiedottamista toivottiin kiinnitettävän

myös alueella toimiviin kaivinkoneyrittäjiin ja suunnittelijoihin sekä ranta-alueiden kiinteistön omistajiin.

Lisäksi korostettiin yhteistyön merkitystä tiedottamisessa sekä kuntakohtaisten jätevesien

käsittelyvaatimusten yhdenmukaistamista. Ohjausryhmän pöytäkirja on liitteenä (liite 6).

Ohjausryhmän kokous numero kaksi pidettiin 4.10.2012 Savonlinnassa. Kokouksessa hyväksyttiin

hankkeen toteutuneet kustannukset ja alkuvuoden väliraportti. Hankkeelle päätettiin myös perustaa

idearyhmä kehittämään hankkeen toimintaa. Ohjausryhmän kokousmuistio ja idearyhmän

kokousmuistio ovat liitteinä 13 & 14.

7

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

3. Hankkeen rahoitus ja kustannukset vuonna 2012

Hankkeen kustannusarvio on 400 000 euroa. Hankkeen rahoitus tulee Euroopan maaseudun

kehittämisen maatalousrahastolta ja valtiolta (75 %) ja Etelä-Savon kunnilta (25 %).

Ajanjaksolla 14.12.2011 – 31.12.2012 toteutuneet kustannukset Savonlinnan kaupungin kirjanpidon

mukaan olivat 158 776,35 euroa, joka on 79,4 % vuoden 2012 hankkeen talousarviosta (kuva 2).

Arvioituihin kustannuksiin nähden syntyi säästöä erityisesti henkilöstökustannuksien osalta, sillä

Mikkeliin ja Pieksämäelle sijoitetut jätevesineuvojat aloittivat Savonlinnan seudun jätevesineuvojaa

myöhemmin (yhteensä 3 kuukauden säästö) ja lisäksi Savonlinnaan sijoitettu neuvoja oli

loppuvuodesta isyysvapaalla (18 vuorokautta). Ostopalvelukustannuksien osalta oli rahaa budjetoitu

ilmoituksiin, kahvituksiin ja asiantuntijapalveluihin enemmän kuin aiheutuneet kulut vuoden 2012

aikana. Muiden kustannuksien osalta (toimistokulut, puhelinkulut, muut tarvikkeet) hankintoja ei ole

tehty kokonaisuudessaan. Myös hankkeelle varattujen matkakustannusten suhteen syntyi säästöä,

koska kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä oli hieman suunniteltua vähemmän.

Kuva 2. Hankkeen toteutuneet kustannukset Savonlinnan kaupungin kirjanpidon mukaan ja vuodelle 2012 varatut

määrärahat.

55 408,66

5210,75

4421,38

600

672,94

66351,82

79 079,87

1978,42

6102,79

2456,56

768,31

90 385,95

17 511,47

5 310,83

10 475,83

1 943,44

8 058,75

43 262,23

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Henkilöstökustannukset

Ostopalvelut

Matkakustannukset

Vuokrakustannukset

Muut kustannukset

Yhteensä

alkuvuosi loppuvuosi Toteutumaton

8

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

4. Toiminta 1.1. – 31.12.2012

4.1. Tiedotustavat

Tiedonvälityshankkeen yksi päätehtävä on aktiivinen asioiden esillä pitäminen. Hankkeen keskeisenä

tavoitteena on tiedottaa maaseudun vesihuollon järjestämisestä kiinteistön omistajille ja yrittäjille sekä

kannustaa kunnostamaan jätevesijärjestelmät vaatimusten mukaiselle tasolle sekä kiinnittämään

huomiota talousvesikaivojen kuntoon ja talousveden laatuun. Tiedotuskanavina ovat hankkeen

kotisivut, paikallis- ja maakuntalehdet, radio, asukastilaisuudet, kotiin jaettavat tiedotteet ja esitteet

sekä sidosryhmien tiedonvälityskanavat ja messut.

4.1.1 Lehtiartikkelit ja radiohaastattelut

Kiinteistön omistajien ja yrittäjien aktivoimiseksi tiedotusvälineille kirjoitettiin vesihuoltoaiheisia

artikkeleita, joiden asiasisältö tarkastettu ennen julkaisua hankevastaavalla. Vuoden 2012 aikana

julkaistiin ainakin 22 aiheeseen liittyvää lehtiartikkelia (liite 1). Tiedotusvälineille lähetettiin kutsu

hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin.

Hanke sai julkisuutta myös alueradiossa. Hankkeen alkaessa Etelä-Savon Radio teki aiheeseen

liittyvän jutun ja valtakunnallisella jätevesiviikolla Savonlinnaan sijoitettu jätevesineuvoja antoi

haastattelun Iskelmäradion taajuuksilla.

4.1.2. I lmoitukset

Lehti-ilmoituksilla tavoiteltiin näkyvyyttä ja neuvojien saavutettavuutta kiinteistön omistajien ja yrittäjien

keskuudessa. Ilmoitukset pyrittiin keskittämään lehtiin, jotka olisivat mahdollisimman pitkään

luettavissa (kesänumerot) ja laajalle kohderyhmälle suunnattuja (laajalevikit). Lehti-ilmoituksissa oli

neuvojien yhteystiedot ja saavutettavuus sekä tiedot tulevista tapahtumista (taulukko 1).

Seutukunta Lehti ja päivämäärä Ilmoituksen kohde

Savonlinna Puruvesi / 16.2.2012

Savonlinna Sulkava-lehti / 29.3.2012 Mökkimessut

Savonlinna Puruvesi-lehti / 29.3.2012 Kesäasukasjakelu

Savonlinna Saimaa-lehti / 2.5.2012 Jätevesiviikon

tapahtumat

Mikkeli Hirvensalmelainen / 10.5.2012

Savonlinna Rantasalmen Lehti / 30.5.2012

Savonlinna Rantasalmen Lehti Kesärantasalmi

Savonlinna, Mikkeli, Pieksämäki Itä-Savo / Länsi-Savo / Pieksämäen Lehti Vesiklinikat

Viljavuuspalvelun kanssa

Mikkeli Mikkelin kaupunkilehti / 7.6.2012

9

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

Pieksämäki Pieksämäen Lehti / 30.5.2012

Savonlinna Itä-Savo / 29.5.2012

Savonlinna Itä-Savo / 7.6.2012

Mikkeli Puumala-lehti / 31.5.2012

Mikkeli ja Savonlinna Länsi-Savo ja Itä-Savo Löytöretki 2012

Mikkeli Haukivuoren Seutu / 14.6.2012 Kesälehti

Savonlinna Savonmaa / 16.6.2012

Mikkeli Pitäjänuutisten kesälehti Kesäelo

Mikkeli Puumala-lehti / 31.5.2012

Savonlinna Savonmaa / 1.11.2012

Mikkeli ja Pieksämäki Rakentajan ABC

Taulukko 1. Lehti-ilmoitukset seutukunnittain.

4.1.3 Hankkeen kotisivut

Hankkeen kotisivusto rakennettiin

hanketta hallinnoivan Savonlinnan

kaupungin kotisivuille, koska se on

teknis-taloudellisesti järkevintä. Etelä-

Savon kuntien kotisivuilta löytyy linkki

hankkeen kotisivustolle. Sivustolle on

laadittu jätevesien käsittelyyn liittyvät

keskeiset asiat, kuten miten edetä

jätevesien käsittelyn tehostamiseksi,

tietoa käsittelyvaatimuksista ja

keskeisimpien toimijoiden

yhteystiedot. Sivustojen kävijämääriä

ei ole laskuroitu.

4.1.4. Tilaisuudet ja tapahtumat

Jätevesineuvojia pyydettiin osallistumaan kymmeniin tilaisuuksiin ja tapahtumiin vuoden 2012 aikana.

Tilaisuuksien luonne vaihteli pienistä infotilaisuuksista valtakunnalliseen Mökkimessut – tapahtumaan

(liite 2). Tilaisuuksissa hanke oli hyvin esillä ja neuvontapalvelut olivat tuhansien asukkaiden ja

yrittäjien tavoitettavissa. Tilaisuuksissa / tapahtumissa jaettiin henkilökohtaista neuvontaa ja

puolueetonta maaseudun vesihuoltoon liittyvää neuvontamateriaalia. Lisäksi muissa tilaisuuksissa oli

hanke-esittely.

10

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

Mökkimessut Helsingissä, 29.3 - 1.4.2012

Mikkeliin sijoitettu neuvoja oli kahtena päivänä mukana Helsingissä pidetyillä Mökkimessuilla. Neuvoja

oli Mikkelin seudun elinkeinoyhtiön Miset Oy:n esittelypisteellä yhdessä Pertunmaan ja Hirvensalmen

kunnan kanssa. Misetin kautta kutsuja messuille lähetettiin Mikkelin seudulla mökin omistaville ja

kutsussa mainostettiin myös jätevesineuvojan läsnäoloa. Itse messuilla kävijöitä oli satoja. Suoria

kontakteja neuvojan kanssa oli noin 40 kappaletta. Neuvojan mielestä tapahtuma oli hyvä

mökkiläiskontakteihin nähden.

Vesihuollon teemapäivä Juvalla, 10.10.2012

Hanke järjesti yhteistyössä ”Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen” kanssa

matkailuyrittäjille ja mökkitalkkareille suunnatun vesihuollon teemapäivän Juvan Partalassa

lokakuussa (kuva 3). Tilaisuudessa jaettiin tietoa haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä (Omavesi-

hanke), talousvesikaivon huollosta ja ylläpidosta (Vesikaivohuolto Vipe Oy) sekä

kuivakäymälävaihtoehdoista (Käymäläseura Huussi ry). Tilaisuus oli onnistunut ja yleisarvosana oli

4,2 (asteikolla 1 - 5). Erityisesti yleisöä kiinnostivat kuivakäymäläratkaisut ja talousvesikaivoasiat.

Kuva 3. Juvalla järjestettiin vesihuollon teemapäivälle matkailuyrittäjille ja mökkitalkkareille.

Vesihuollon teemapäivä Kangasniemellä, 7.11.2012

Hanke järjesti Etelä-Savon jätevesipäivän kuntien rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja

terveysvalvonnan asiantuntijoille sekä jätevesisuunnittelijoille ja alan urakoitsijoille marraskuussa

Kangasniemen kunnantalolla. Tilaisuudessa jaettiin tietoa haja-asutusalueen viemäröintiohjelmasta

(Etelä-Savon ELY-keskus), paikallisista määräyksistä (Mikkelin ympäristöpalvelut),

jätevesisuunnittelusta (HaVeSu ry), talousvesikaivojen huomioimisesta suunnittelussa

(Vesikaivohuolto Vipe Oy) sekä tietoa Rotomon Oy:n tuotevalikoimasta ja mahdollisuuden osallistua

tehdaskäynnille tilaisuuden päätteeksi. Palaute tilaisuudesta oli hyvä (yleisarvosana 3,9 asteikolla 1 –

5). Kiinnostusta herättivät erityisesti monipuolisuus, etenkin talousvesiasioiden huomioinen ja

11

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

suunnittelun tärkeyden korostaminen. Tilaisuudesta jäätiin kaipaamaan mm. urakoitsijanäkökulmaa ja

useamman kunnan puheenvuoroa sekä toivottiin paneelikeskustelua.

Vesiklinikat, 1. – 8.6.2012

Yhteistyössä Viljavuuspalvelu Oy:n kanssa järjestettiin vesiklinikoita (infopisteitä) Savonlinnan

Prismalla, Mikkelin Prismalla ja Pieksämäen Citymarketilla. Tilaisuuksista tiedotettiin yhteisillä lehti-

ilmoituksilla. Neuvontapisteillä riitti väkeä välillä ruuhkaksi asti. Kävijöitä oli kymmeniä, ja

vesinäytepulloja jaettiin satoja.

4.1.5. Yleisneuvonta

Puhelin oli suosituin tapa ottaa yhteyttä jätevesineuvojaan. Henkilökohtaista neuvontaa tarjottiin

puhelimitse normaalin työajan puitteissa yleensä klo 8—16. Niihin, jotka eivät ole neuvojaa

tavoittaneet, otettiin myöhemmin yhteyttä. Neuvojille tuli myös paljon sähköpostia, jotka oli varsinkin

monen muualla asuvan kesämökkiläisen valitsema kontaktitapa.

Yleisimmät jätevesineuvojalle tulleet kysymykset koskivat oman jätevesijärjestelmän toimintaa ja

käsittelyvaatimuksia. Kysymyksiä tuli myös talousvesikaivon kunnostamisesta.

Keväällä ja kesällä jätevesineuvojat kävivät sovittujen aikataulujen mukaisesti päivystämässä kuntien

kunnanvirastoilla. Näille päiville oli mahdollista sopia tapaamisia. Päivystyksissä kävi kuitenkin niin

vähän asiakkaita, että ne päätettiin lopettaa syksyllä aiottua aikaisemmin (liite 19). Lähinnä muutamat

iäkkäät kuntalaiset halusivat tavata neuvojan henkilökohtaisesti. Neuvontapisteistä ilmoitettiin lehti-

ilmoituksin, hankkeen kotisivuilla, lehtiartikkeleissa ja kuntien ilmoitustauluilla sekä yhteistyötahojen

kautta.

Neuvontamateriaali

Hankkeessa vuoden 2012 aikana laadittu neuvontamateriaali:

hanke-esite

haja-asutusalueen jätevesitietoa kiinteistön omistajalle

tietoa maitohuoneen pesuvesistä

haja-asutusalueen jätevesitietoa matkailuyrittäjille

imeytyskentän rakentamista edeltävät esitutkimukset

hyvän suunnittelijan tunnistaminen

suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yhteystiedot

mökin jätevedet

vedenkäytön optimointi

4.1.6. Ki inteistökäynnit

Kiinteistökäynneillä kartoitettiin nykyinen jätevesijärjestelmä ja arvioitiin mahdollista saneeraustarvetta

sekä kerrottu erilaisista vaihtoehdoista toteuttaa jätevesien käsittely. Lisäksi kiinteistön omistajalle

12

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

jaettiin puolueetonta tiedotusmateriaalia muun muassa jätevesien käsittelyvaihtoehdoista,

etenemisohjeet jätevesien käsittelyn tehostamiseksi, talousvesiasiaa sekä tietoa alueella toimivista

yrittäjistä (taulukot 3 ja4). Kiinteistökäynnit suoritettiin pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo

8:00 – 16:00, mutta poikkeustapauksissa muulloinkin. Kiinteistökäynnin kesto vaihteli 0,5 – 2 tuntiin.

Kiinteistökohtaisen kartoituskäynnin tapahtumakulku (neuvojakohtaisia eroja):

Kartoitetaan nykyinen jätevesijärjestelmä ja arvioidaan mahdollinen tehostamistarve jätevesien käsittelyn

tehostamiselle

Tiedotetaan kiinteistön omistajaa mahdollisista vaihtoehdoista järjestää vesihuolto nyt tai tulevaisuudessa

(kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien pohjalta)

Kerrotaan kiinteistön omistajalle hajajätevesiasetuksen ja kuntakohtaisten määräysten vaatimuksista

mahdollisimman käytännönläheisesti

Kannustetaan kiinteistön omistajia tehostamaan jätevesien käsittelyä 15.3.2016 mennessä ja puutteellisten

järjestelmien osalta ennen sitä

Kannustetaan kiinteistön omistajia käyttämään pätevyysvaatimukset täyttäviä suunnittelijoita

Täytetään lopuksi kartoituslomake (liite 5) käynniltä, jossa annetaan toimenpide-ehdotukset asian

etenemiseksi

Annetaan ”räätälöity” neuvontapaketti kiinteistön omistajalle tai yrittäjälle

Taulukko 3. Kiinteistökohtaisen kartoituskäynnin tapahtumakulku.

Kiinteistön omistajalle ja yrittäjälle jaettava ”räätälöity”neuvontapaketti sisältää muun

muassa (neuvojakohtaisia eroja):

Kartoituskäynti yhteenveto -lomake

Esite ”Hyvä jätevesien käsittely”

Esite ”Hyvä kaivo”

Kuntakohtaiset jätevesien käsittelyvaatimukset

Pohjavesialuekartta (tarvittaessa)

Jätevesiselvitys -lomake (mikäli ei ole tehty)

Käyttö- ja huolto-ohjeet (tarvittaessa)

Lista alueella toimivista suunnittelijoista ja rakentajista

Vanhojen saostuskaivojen hyödyntäminen –ohje

Taulukko 4. Kiinteistökohtaisella käynnillä jaella neuvontamateriaali.

4.2. Yhteistyötahot

Kunnat

Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet Etelä-Savon kunnat, etenkin rakennusvalvonta- ja

ympäristönsuojeluviranomaiset. Lisäksi yhteistyötä tehtiin maaseutusihteerien, vesihuoltolaitoksen

henkilökunnan ja terveystarkastajien kanssa. Hankkeen ohjausryhmässä oli jäsenenä kunnan

rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisia, joten kunnat olivat edustettuna myös sitä kautta.

13

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

Keväällä 2012 järjestettiin kaikissa Etelä-Savon kunnissa aloituspalaverit neuvonnan suuntaviivoista ja

tavoitteista.

Jätevesineuvojat olivat kuntalaisten tavattavissa kunnantaloilla ennakkoon sovittuina ajankohtina

(päivystys) ja osallistuivat kunnissa järjestettyihin tapahtumiin. Kunnantalojen tilat olivat maksutta

hankkeen käytössä erilaisten tilaisuuksien järjestämisessä.

Jätevesineuvojat osallistuivat muutamissa kunnissa kiinteistöjen nykytilan selvittämiseen ja palautteen

antamiseen yhteistyössä kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Näin kiinteistön omistaja

sai palautetta nykyisen jätevesien käsittelyn nykytilasta ja tietoa neuvontahankkeen palveluista.

Vesilaitokset ja vesiosuuskunnat

Neuvontatyössä edistettiin kiinteistön omistajien ja yrittäjien tietoisuutta suunnitelluista

vesihuoltohankkeista. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet ja kehittämisalueet huomioitiin

neuvontatyössä ja niistä tiedotettiin esimerkiksi kiinteistökohtaista neuvontaa annettaessa. Mikkelin

seudulla osallistuttiin yhteen ja Pieksämäen seudulla kuuteen vesihuoltohankkeen

tiedotustilaisuuteen.

MTK Etelä-Savo

Yhteistyö MTK Etelä-Savon kanssa toteutettiin osallistumalla paikallisyhdistysten tilaisuuksiin (9 kpl) ja

Tukipilari-hankkeen EU-tukikoulutustilaisuuksiin (4 kpl). Tilaisuuksissa oli yleensä hankkeen lyhyt

esittely, jossa kerrottiin haja-asutusalueen vesihuollon järjestämisvaihtoehdoista. Lisäksi jaossa oli

neuvontamateriaalia.

ProAgria Etelä-Savo

ProAgria Etelä-Savo on toimittanut Omavesi-hankkeen esitteen kaikille maakunnan matkailuyrittäjille,

ja hanke on muutenkin ollut esillä ProAgrian tiedotteissa.

Syksyllä järjestettiin yhteistyössä ProAgrian kanssa matkailuyrittäjille vesihuoltoinfo Juvan Partalassa.

Tapahtuman ohjelma (liite 17) suunniteltiin yhdessä ProAgrian kanssa ja käytännön toteutuksen hoiti

hanke. ProAgria vastasi tapahtumasta tiedottamisesta.

Kyläyhdistykset ja Järvi–Suomen Kylät ry

Hanke tiedotti toiminnastaan Savonlinnan seudulla 58 kylätoimikunnalle tai -yhdistyksille alkuvuodesta

2012 (Enonkoski 4 kpl, Punkaharju 6 kpl, Kerimäki 13 kpl, Savonlinna 14 kpl, Sulkava 10 kpl ja

Rantasalmi 11 kpl). Mikkelin seudulla tiedotettiin 49 kylätoimikuntaa ja -yhdistystä (Hirvensalmi 9 kpl,

Mikkeli 22 kpl, Mäntyharju 6 kpl, Pertunmaa 4 kpl, Puumala 2 kpl ja Ristiina 6 kpl). Neuvojat

osallistuivat yhteensä kuuteen kylätoimikunnan tai -yhdistyksen tapahtumaan. Osalle

kylätoimikunnista ja –yhdistyksestä järjestettiin infoja jo edellisissä neuvontahankkeissa.

Järvi-Suomen kylät ry on tiedottanut hankkeesta aktiivisesti tiedotteissa ja kotisivuillaan.

14

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

Leader-hankkeet

Yhteistyö Leader-hankkeiden kanssa oli lähinnä Omavesi-hankkeesta tiedottamista heidän

tiedotuskanavien kautta.

Yrittäjäjärjestöt

Yhteistyötä tehtiin Etelä-Savon Yrittäjien kanssa julkaisemalla lehtiartikkeli ”Sijoita toimivaan

vesihuoltoon” Itä-Savo ja Länsi-Savo –lehtien Etelä-Savon Yrittäjien ilmoitusliitteessä 5.6.2012.

Neuvojat osallistuivat Yritys-Suomen yritysneuvojien koulutustilaisuuteen Juvan Partalassa 17.4.2012.

Jätevesialan toimijat

Yhteistyötä tehtiin laitevalmistajien, joille on tiedotettu hankkeesta ja jotka ovat käyneet esittelemässä

tuotteitaan sekä paikallisten suunnittelijoiden, urakoitsijoiden kanssa ja rautakauppojen kanssa.

Laitevalmistajia kävi esittelemässä tuotteitaan myös kuntien viranomaisille. Laitevalmistajia pyydettiin

myös mukaan erilaisiin tapahtumiin.

Paikallisille suunnittelijoille ja urakoitsijoille järjestettiin jätevesi-info Savonlinnassa. Heitä tiedotettiin

asetuksen vaatimuksista hyvästä suunnitelmasta sekä valtakunnassa järjestettävistä

koulutusmahdollisuuksista. Hanke ylläpitää suunnittelijoista ja urakoitsijoista osaajalistaa.

15

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

5. Tulokset 1.1. – 31.12.2012

5.1. Yleisneuvonta

Hankkeen tavoitteena on saada kahden vuoden aikana 2 500 kpl neuvontakontaktia. Henkilökohtaista

neuvontaa jaettiin puhelimitse, sähköpostitse ja neuvontapisteillä 804 kpl ja tapahtumissa 463 kpl

(kuva 2). Nämä olivat yhteenlaskettuna 101 % vuositavoitteesta (1267 / 1250 kpl).

Puhelinneuvonta on ollutkin suosituin tapa ottaa yhteyttä (654 kpl). Sähköpostineuvontaa on annettu

noin 150 kpl (kuva 4). Kunnantalojen neuvontapisteissä on käynyt yhteensä noin 40 asiakasta (liite

18).

Kuva 4. Neuvontakontaktit kunnittain.

5.2. Ti laisuudet ja tapahtumat

Hankkeen tavoitteena on osallistua tai järjestää 100

tilaisuutta / tapahtumaa kahden vuoden aikana.

Jätevesineuvojat osallistuivat vuoden 2012 aikana

yhteensä 87 eri tilaisuuteen / tapahtumaan (kuva 5),

joten vuositavoite ylittyi (174 %).

9

37

31

16

6

29

57

92

99

41

12

58

20

20

22

41

131

35

6

8

13

14

14

18

7

107

9

9

40

5

20

6

13

40

32

Enonkoski

Heinävesi

Hirvensalmi

Joroinen

Juva

Kangasniemi

Kerimäki

Mikkeli

Muu / ei…

Mäntyharju

Pertunmaa

Pieksämäki

Punkaharju

Puumala

Rantasalmi

Ristiina

Savonlinna

Sulkava

Neuvontakontaktit kunnittain

Yhteydenotot Tapahtumissa neuvotut

16

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

Kuva 5. Jätevesineuvojat ovat olleet aktiivisesti esillä

tapahtumissa.

5.3. Kiinteistökohtainen neuvonta

Hankkeen tavoitteena on suorittaa 500 kiinteistökohtaista kartoituskäyntiä kahden vuoden aikana.

Kartoituskäyntejä suoritettiin 210 kpl (kuva 6) eli 84 % vuositavoitteesta. Kiinteistökäynneistä 102 kpl

oli asuinrakennuskiinteistöjä, 66 lomarakennuskiinteistöjä ja 42 yrityskiinteistöjä, kuten maatiloja ja

matkailuyrityksiä.

Kuva 6. Kiinteistökäynnit kunnittain.

2

3

3

5

6

6

6

7

9

9

10

11

11

20

27

29

46

Joroinen

Juva

Pertunmaa

Puumala

Enonkoski

Punkaharju

Mäntyharju

Heinävesi

Kangasniemi

Pieksämäki

Ristiina

Rantasalmi

Hirvensalmi

Sulkava

Mikkeli

Kerimäki

Savonlinna

Kiinteistökäynnit

17

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

5.4. Toiminta ja tulokset Mikkelin seudulla

Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset

Mikkelin seudulla suoritettiin vuoden 2012 aikana yhteensä 60 kartoituskäyntiä. Näistä vakituisia

asuinrakennuksia oli 30 kpl, vapaa-ajankiinteistöjä 17 kpl ja matkailuyrityksiä 13 kpl. Eniten käyntejä

tehtiin Mikkelissä (45 %) ja vähiten Pertunmaalla (5 %) ja Puumalassa (5 %).

Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien keski-ikä oli kartoituskäynneiltä saatujen tietojen perusteella

noin 25 vuotta. Saostuskaivojen jälkeen jätevedet on johdettu pääsääntöisesti maaperään

imeyttämällä, yleisesti ottaen kivipesän kautta.

Valtaosalla kartoitetuista kiinteistöistä on edessään nykyisen jätevesijärjestelmän kunnostaminen tai

uusiminen (taulukko 9). Keskimäärin 80 %:lla kiinteistön omistajista puuttui asetuksen edellyttämä

selvitys jätevesijärjestelmästä ja sitä koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet.

Mikkelin seudulla lähetettiin vakituisille ja vapaa-ajanasukkaille yhteensä 381 kirjettä ja yrityksiin 111

kirjettä (taulukko 5). Matkailu- ja ravitsemusalan yrityksille markkinoitiin ilmaista kartoituskäyntiä.

Kunta (alue) Kohderyhmä Kappalemäärä

Mikkeli (Helonharju-Tervalahti) Asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt 138

Pertunmaa (Lylyä ja Ämmäniemi) Asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt 80

Ristiina (Lintuniemi) Asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt 43

Hirvensalmi (Syväsmäki) Asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt 77

Puumala Asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt 43

Puumala Lypsykarjatilat 16

Puumala Matkailu- ja ravitsemusalan yritykset 13

Hirvensalmi Matkailu- ja ravitsemusalan yritykset 21

Mäntyharju Matkailu- ja ravitsemusalan yritykset 18

Ristiina Matkailu- ja ravitsemusalan yritykset 6

Mikkeli Matkailu- ja ravitsemusalan yritykset 20

Pertunmaa Matkailu- ja ravitsemusalan yritykset 17

Taulukko 5. Mikkelin seudulla postitetut kirjeet.

Hanke-esitettä lähetettiin myös MTK Mäntyharju jäsenkirjeen mukana 207 kpl ja esitettä jaettiin

kuntien kirjastoissa, ELMA-messuilla Helsingissä ja Etelä-Savon Luomu-infoissa.

18

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

Kahdelle kiinteistönvälitysfirmalle pidettiin infotilaisuus ja jaettiin hanke-esitettä, jotta asiakkaiden

mahdollisesti kysyessä kiinteistönvälittäjät voivat jakaa sitä eteenpäin.

Kunkin kunnan MTK-tuottajayhdistyksille lähetettiin vuoden 2012 alussa tietoa hankkeesta. Neuvoja

osallistui MTK:n tuottajayhdistysten kokouksiin ja piti infopistettä erilaisissa tilaisuuksissa ja

tapahtumissa.

Hankkeesta tiedotettiin Mikkelin seudulla myös seuraavia tahoja: Päijänne-Leader ry, Veej’jakaja ry,

Järvi-Suomen kylät ry, Ruralia-instituutti, Mikkelin seudun Yritys-Suomi, ArgiMarket Mikkeli, K-Rauta

Mikkeli, Rautia E. Tukiainen ja Ristiinan mökkiläistoimikunta. Etelä-Savon ELY-keskuksen 26.3.2012

ilmestyneessä uutiskirjeessä kirjoitettiin hankkeesta hankkeen tiedotteen pohjalta.

19

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

5.5. Toiminta ja tulokset Pieksämäen seudulla

Neuvontatyö

Pieksämäen seutuun kuuluvat tässä hankkeessa Heinäveden, Joroisten, Juvan ja Kangasniemen

kunnat sekä Pieksämäen kaupunki. Neljässä näistä jätevesineuvoja Tuula Pirttimäki oli neuvojana jo

edellisessä hankkeessa, joten toimintaympäristö oli tuttu. Kangasniemen kunta on nyt

neuvontahankkeessa mukana ensi kertaa. Neuvojan puhelinnumero vaihtui uuden hankkeen

alkaessa, mikä aiheutti jonkun verran sekaannusta.

Pieksämäen seudun kunnissa neuvontaa jätevesi- ja talousvesiasioissa annettiin vuoden aikana

yhteensä noin 200 kiinteistölle puhelimitse, sähköpostilla ja kiinteistökäynneillä. Kirjanpitoon merkityt

neuvontamäärät ovat kunnittain taulukossa 6. Kevään ja kesän aikana neuvoja kiersi kuntien

kunnanvirastoissa sovitun aikataulun mukaisesti. Henkilökohtaisia tapaamisia oli näillä kierroksilla niin

vähän, ettei niitä ole taulukossa eritelty. Neuvontakohteina oli kiinteistöjä myös muista Etelä-Savon

kunnista, sillä jätevesineuvojat toimivat toistensa sijaisina loma-aikoina.

Heinävesi Joroinen Juva Kangasniemi Pieksämäki Muut YHTEENSÄ

Puhelin, kävijät 29 14 5 24 48 13 133

Sähköposti 8 2 1 5 10 6 32

Kiinteistökäynnit 7 2 3 9 9 1 31

YHTEENSÄ 44 18 9 38 67 20 196

Taulukko 6. Neuvonnan määrä Pieksämäen seudun kunnissa vuonna 2012.

Taulukossa olevat luvut kertovat neuvoja saaneiden kiinteistöjen määrän, sillä kutakin kiinteistöä kohti

on kirjattu vain yksi suorite. Ensisijaisesti on kirjattu kiinteistökäynti ja seuraavaksi sähköposti.

Puhelinneuvontaan on kirjattu kiinteistön omistajat, joihin on oltu yhteydessä vain puhelimitse,

puhelujen määrästä riippumatta kertaalleen. Tavallisesti puheluja on kaksi kiinteistöä kohti: asiakkaan

yhteydenotto ja neuvojan vastaus sen jälkeen, kun kiinteistön tilanne on arvioitu.

Vapaa-ajankiinteistöjen osuus kaikista neuvontapalvelua saaneista kiinteistöistä oli noin kolmannes

(36,7 %). Niitä oli 49 puhelinneuvonnassa, 15 sähköpostiasiakkaissa ja 8 kiinteistökäynneissä

(yhteensä 72 kpl).

Suora kontakti saatiin vuoden aikana yhteensä 37 yritykseen, mikä on vajaa viidennes (18,9 %)

kaikista neuvontapalveluja saaneista kiinteistöistä. Yritysten toimialat olivat: maatalous 7 kpl, matkailu

ja majoitus 13 kpl, elintarviketuotanto 1 kpl, kauppa 3 kpl ja muut 13 kpl.

20

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

Heinävesi Joroinen Juva Kangasniemi Pieksämäki Muut YHTEENSÄ

Puhelin 5 1 0 17 0 0 23

Kiinteistökäynnit 5 2 1 3 2 1 14

YHTEENSÄ 10 3 1 20 2 1 37

Taulukko 7. Yrityskontaktien määrä Pieksämäen seudun kunnissa vuonna 2012.

Neuvoja osallistui vuoden aikana 20 tilaisuuteen tai tapahtumaan, joiden järjestäjinä oli kuntia,

kyläyhdistyksiä ja muita toimijoita. Näissä tilaisuuksissa kiinteistökohtaista neuvontaa annettiin

kirjanpidon mukaan 242 henkilölle. Joukossa on muutamia yrittäjiä, mutta näistä ei pidetty erikseen

kirjaa.

Vesihuoltohankkeet Pieksämäellä ja Joroisissa

Pieksämäellä jätevesineuvoja osallistui vesihuoltohankkeista tiedottamiseen yhteistyössä kaupungin ja

vesiosuuskuntien kanssa. Näiden hankkeiden piirissä oli yhteensä noin 400 kiinteistöä: omakotitaloja,

vapaa-ajanasuntoja ja muutama yritys.

Kuusi tilaisuutta edellä mainituista 20 tilaisuudesta oli vesihuoltohankkeisiin liittyviä

tiedotustilaisuuksia, ja niihin osallistui lähes 200 henkilöä. Toteutuneissa ja myöhemmin

toteutettavissa hankkeissa viemäriverkoston piiriin voidaan liittää useita kymmeniä haja-asutusalueen

kiinteistöjä.

Neuvojan tehtävänä oli ennen kaikkea neuvoa kiinteistön omistajia, kun he vertailevat vaihtoehtoina

kiinteistön liittämistä vesi- tai jätevesiverkostoon ja oman jätevesijärjestelmän kunnostamista. Neuvoja

pyrkii tarkastelemaan tilannetta puolueettomasti.

Vuonna 2012 Pieksämäellä vireillä olleet tai toteutetut hankkeet ja hanke-alueella olevien kiinteistöjen

määrä:

Montolan viemäröinti ja kyläpuhdistamo / Vesiosuuskunta Majava, 56 kiinteistöä

Syvänsin jatkohanke / Jäppilän seudun vesiosuuskunta, 58 kiinteistöä

Hirvipohjan vesihuoltohanke, 57 kiinteistöä

Heiniön vesihuoltohanke, 52 kiinteistöä, ja

Naarajärven / Palokin vesihuoltohanke, 146 kiinteistöä.

Joroisten kunnassa käynnistettiin syksyllä selvitys Valvatuksen itärannalla olevien 29 kiinteistön

halukkuudesta liittyä viemäriverkostoon. Kunta haki hankkeelle vesihuoltoavustusta. Jätevesineuvoja

osallistui selvitykseen kartoittamalla kiinteistöjen vesihuoltotilannetta ja mm. käymällä kahdessa

alueella olevassa yrityksessä.

21

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

Tiedotusta yrityksille Heinävedellä ja Kangasniemellä

Heinävedellä toteutettiin kunnan ja Keski-Savon ympäristötoimen kanssa yhteistyössä

tiedotuskampanja haja-asutusalueen yrityksille. Kohteiksi valittiin 11 yritystä ja yksi yhdistyksen

ylläpitämä kylätalo. Yritysten toimialat olivat: lomakylä, leirikeskus, maatilamajoitus, majoitustila,

palvelutalo, kaksi kyläkauppaa, kahvio, laskettelukeskus ja kaksi tallia.

Yrityksille lähetettiin tiedote, hanke-esite sekä kyselylomake, jolla pyrittiin motivoimaan yrittäjää

pohtimaan kiinteistön vesihuoltoa. Tiedotteessa ehdotettiin ajankohtaa, jolloin neuvoja tulee käymään

yrityksessä tai sopimaan muu ajankohta. Useimmille yrityksille soitettiin ennen ehdotettua käyntiä.

Neuvojan käynnin peruutuksen syynä oli esimerkiksi yritystoiminnan loppuminen lähiaikoina, käynnin

tarpeettomuus, koska vesihuolto oli kunnossa, sekä se, että kunnostukseen ei aiottu ryhtyä.

Kiinteistökäyntejä tehtiin kuuteen kohteeseen. Yhden yrityksen kanssa käytiin puhelimitse

perusteellinen keskustelu vesihuollosta. Kiinteistökäynneillä tutkittiin olemassa olevat

jätevesijärjestelmät ja keskusteltiin kunnostuksen vaihtoehdoista ja kustannuksista sekä

vedenhankintaan liittyvistä ongelmista. Käynnin jälkeen yrityksille lähetettiin esitäytetty

jätevesiselvityslomake ja sen liitteeksi asemapiirros, koska selvitys oli kaikilla tekemättä.

Jätevesien käsittelyjärjestelmä oli perusteellisen kunnostuksen tarpeessa kolmessa kohteessa ja

neljännessä tarvitaan pieniä korjauksia. Kahdessa yrityksessä muutostöitä oli tehty tai tekeillä, vaikka

toimenpidelupaa ei ollut tehty. Kahdessa yrityksessä järjestelmät olivat kunnossa.

Kaivoveden laadussa oli neljällä kohteella ongelmia, jotka liittyivät poikkeuksellisen runsaisiin sateisiin

ja kaivon sijaintiin alavalla paikalla lähellä rantaa. Yhdessä yrityksessä keskusteltiin mahdollisuudesta

päästä liittymään vesijohto- ja viemäriverkostoon. Kahdessa kohteessa suunniteltiin

kompostikäymälän rakentamista vesikäymälöiden rinnalle. Muutamassa yrityksessä kiiteltiin neuvojan

käyntiä hyvänä palveluna kunnan taholta.

Jätevesineuvojan työaikaa kului tähän tiedotuskampanjaan yhteensä noin kymmenen työpäivää

(palkkakustannukset noin 1 800 €) ja ajokilometrejä kertyi 869 km, valtaosa Pieksämäen ja

Heinäveden väliltä (matkakulut 391 €). Pieniä menoeriä olivat tiedotteiden postittaminen ja

asemapiirrosten kopiointi. Kustannukset olivat yhteensä noin 2 200 € eli noin 180 € yritystä kohti.

Tiedotteen lähettäminen ja neuvontakäynnin ajankohdan ehdottaminen oli Heinävedellä hyvä

toimintatapa. Kaksi yritystä, jotka eivät saaneet etukäteen tiedotetta, eivät pelkän puhelinsoiton

perusteella halunneet neuvojan käyntiä eivätkä halunneet keskustella vesihuollosta. Tavoitteena ollut

käyntien keskittäminen samoihin päiviin ei täysin onnistunut, sillä ehdotetut ajankohdat eivät aina

sopineet yrittäjille.

Kangasniemen kunnassa käytettiin samaa toimintatapa kuin Heinävedellä. Haja-asutusalueen

yritykset kartoitettiin yhteistyössä kunnan kanssa. Näille 16 yritykselle ja yhdelle yhdistykselle

lähetettiin marraskuussa tiedote ja soitettiin pian tämän jälkeen. Yritysten toimialat olivat:

matkailuyritys 3 kpl, maatila, kyläkauppa, talli, kylätalo ja 10 muuta yritystä. Yksi yritys pyysi

22

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

neuvontakäyntiä, toiselle lähetettiin lisätietoa puhelinkeskustelun jälkeen ja kolmannen kanssa käytiin

perusteellinen keskustelu jätevesijärjestelmän kunnostusvaihtoehdoista.

Neuvontakäyntien peruuttamista perusteltiin Kangasniemellä yleisimmin sillä, että neuvontaa ei

tarvittu, koska kiinteistön vesihuolto oli kunnossa ja useissa tapauksissa (7 kpl) jätevesijärjestelmä oli

kunnostettu muutaman viime vuoden aikana. Ehkä tämä oli pääsyynä siihen, että tiedotuskampanjalla

ei saatu yrityksiä neuvonnan piiriin Kangasniemellä yhtä hyvin kuin Heinävedellä.

23

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

4.6. Toiminta ja tulokset Savonlinnan seudulla

Tiedottaminen

Savonlinnan seudulla aloitettiin hankkeesta tiedotus heti vuoden 2012 alussa. Hanke-esitettä

postitettiin maataloustuottajain yhdistyksille (Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi,

Savonlinna ja Sulkava), kyläyhdistyksille (yhteensä 58 kpl) ja yrittäjäyhdistyksille kunnittain.

Lisäksi hankkeesta tiedotettiin Etelä-Savon yrittäjäin liittoa, Savonlinnan elinkeinopalveluita, Pidä

Saaristo siistinä ry:tä, Savonlinnan seudun matkailua, Savonlinnan seudun omakotitaloyhdistystä, Pro

Puruvesi ry:tä, Etelä-Savon koneyrittäjiä, Käymäläseura Huussi ry:tä, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri

ry:tä, Savonlinnan seudun palveluita, Savonlinnan seudun Kolomonen ry:tä ja Mikkelin piirin

Rakennusmestarit ja –insinööri ry:tä.

Talven aikana lähestyttiin vedenhankinnan kannalta tärkeiden pohjavesialueiden asukkaita (152

kirjettä) tarjoamalla ilmaista kartoituskäyntiä kesälle (ajankohta oli esitetty viikon tarkkuudella). Näistä

noin 10 % varasi käynnin. Kiinteistöt olivat pääsääntöisesti vapaa-ajankiinteistöjä.

Maatiloille postitettiin hanke-esitteitä maaseututoimiston kautta noin 800 kpl.

Matkailuyrittäjät saivat hankkeesta tietoa ProAgria Etelä-Savon kautta. Lisäksi yrittäjille (97 kpl) on

tarjottu puhelimitse ilmaista kartoituskäyntiä syksyn 2012 aikana. Näistä 19 kpl varasi kartoituskäynnin

(kuva 4).

Kuva 4. Soittokierros matkailuyrittäjille 2012.

Savonlinnan seudun paikallislehdissä on hankkeesta ollut artikkeli ainakin 13 kertaa ja julkaistu 11

lehti-ilmoitusta. Lehtiartikkelit ja ilmoitukset pyrittiin sijoittamaan samoihin numeroihin, joiden kattavuus

ja kesto olisivat mahdollisimman laajavaikutteisia.

19 %

7 %

26 %

7 %

24 %

17 %

Soittokierros matkailuyrittäjille (syyskuu 2012)

Varasi tilakäynnin

Saanut neuvontaa edellisessähankkeessa

Vesihuoltoasiat ovat kunnossa

Ei oltu kiinnostuneita

Ei tavoitettu / tai lopettanuttoimintansa

Liitetty viemäriin /mahdollisuus viemäriin

24

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

Tapahtumat ja tilaisuudet

Savonlinnan seudulla osallistuttiin yhteensä 26 tilaisuuteen ja tapahtumaan. Eniten tapahtumia oli

Savonlinnassa (12 kpl) ja vähiten Enonkoskella (2 kpl). Tapahtumia näistä oli 13 kpl, tilaisuuksia 10

kpl ja tiedotustilaisuuksia 3 kpl. Tapahtumissa hankkeella oli infopiste käytössä, jossa jaettiin tietoa

maaseudun vesihuollosta. Tilaisuuksissa pidettiin pieni esitys hankkeesta ja toiminnasta. Lisäksi

tiedotettiin rautakaupan henkilöstöä, suunnittelijoille ja rakentajille sekä asukkaille.

Yleisneuvonta

Jätevesineuvoja oli asukkaiden ja yrittäjien saavutettavissa kuntien neuvontapisteillä päivystys

(jokaisen kunnan alueella kuusi kertaa), puhelimitse sekä erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa.

Savonlinnan seudulla yleisneuvontaa (tapahtumat mukaan lukien) annettiin yhteensä 398 kertaa.

Valtaosin asukkaat ja yrittäjät ottivat yhteyttä puhelimitse. Eniten neuvontaa annettiin Savonlinnassa

(171 kpl) ja vähiten Enonkoskella (15 kpl) (taulukko 8).

Enonkoski Kerimäki Punkaharju Rantasalmi Savonlinna Sulkava Muut YHTEENSÄ

Puhelin, kävijät 15 64 25 28 171 65 30 398

Kiinteistökäynnit 6 29 6 11 46 20 118

YHTEENSÄ 21 93 31 39 217 85 30 516

Taulukko 8. Kuntakohtaiset neuvontamuodotSavonlinnan seudulla.

Kiinteistökohtainen neuvonta ja yhteenveto

Savonlinnan seudulla suoritettiin vuoden 2012 aikana yhteensä 118 kartoituskäyntiä. Näistä

asuinrakennuksia oli 64 kpl, vapaa-ajan kiinteistöjä 39 kpl ja yrityskiinteistöjä 15 kpl (maatilat ja

matkailuyritykset). Eniten käyntejä tehtiin Savonlinnassa (37 %) ja vähiten Enonkoskella (5 %).

Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien keski-ikä oli kartoituskäynneiltä saatujen tietojen perusteella

noin 30 vuotta ja osalla kiinteistön omistajista ei ole tiedossa milloin järjestelmä oli rakennettu (20 %).

Saostuskaivojen jälkeen jätevedet on johdettu pääsääntöisesti maaperään imeyttämällä, vaikka aina

maaperäolosuhteet eivät tätä sallisikaan.

Rantavyöhykkeellä (alle 150 m) sijaitsevien kiinteistöjen vesikäymälävedet imeytettiin keskimäärin 60

metrin etäisyydelle rantaviivasta. Vesikäymälävesiä imeytettiin keskimäärin noin 62 metrin etäisyydelle

talousvesikaivosta. Harmaat jätevedet puolestaan imeytetään keskimäärin 34 metrin etäisyydelle

rantaviivasta ja noin 33 metrin etäisyydelle talousvesikaivosta. Talousveden laatu on näillä kiinteistöillä

tutkittu keskimäärin kuuden vuoden välein, mutta usealla kiinteistöllä talousvettä ei ole juuri koskaan

tutkittu. Suositusten mukaan talousveden laatu tulisi tutkia vähintään kerran kolmessa vuodessa.

25

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

Erilaisten rakenteiden teknisiä käyttöikiä (Insinööritoimisto HYS Oy):

Betonikaivot tai –viemäri: 25 vuotta

Muovikaivot ja –säiliöt: 25 – 50 vuotta

Muoviviemäri maassa: 40 vuotta

Imeytyskenttä 5 – 30 vuotta

Suodatuskenttä: 5 – 30 vuotta

Pienpuhdistamo: 50 vuotta

Taulukko 9. Jätevesien käsittelylaitteiden tekniset käyttöiät.

Valtaosalla kartoitetuista kiinteistöistä on edessään jo teknisen käyttöiän perusteella nykyisen

jätevesijärjestelmän kunnostaminen tai uusiminen (taulukko 9). Osalla on mahdollisuus myös liittyä

vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Peräti 70 %:lla kiinteistön omistajista puuttui asetuksen

edellyttämä selvitys jätevesijärjestelmästä ja sitä koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet.

26

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

6. Yhteenveto toimintakaudesta ja kehittämisehdotukset

OMAVESI -hanke on toteutunut pääosin hankesuunnitelman mukaisesti. Kaksivuotisesta hankkeen

ensimmäisenä vuonna hanke on tavoittanut kiinteistön omistajia ja yrittäjiä kohtuullisen hyvin. Hanke

on ollut hyvin esillä Etelä-Savossa järjestetyissä tapahtumissa sekä tilaisuuksissa (87 kpl) ja

paikallislehdissä ja -radiossa (22 kpl).

Kiinteistökäyntien suhteen ollaan hieman tavoitteista jäljessä (210 / 250 kpl).

Puhelimitse ja sähköpostitse annettiin vuoden 2012 aikana yleisneuvontaa 804 kiinteistölle (64 %

tavoitteena olevien kontaktien määrästä). Sitä voi pitää hyvänä tuloksena, sillä valtakunnassa toimivat

tiedotusvälineet ovat kertoneet vuoden mittaan yleisestä kiinnostuksen puutteesta ja pelonsekaisesta

suhtautumisesta sekä vastustuksesta hajajätevesiasetukseen.

Maaseudun asukkaat pelkäävät jätevesien pykäläviidakkoa (Kotimaa, 24.6.2012)

Jätevesijärjestelmien uusinta ummella (Kainuu Sanomat, 15.1.2013)

Haja-asutusalueiden asukkaiden rahat viemäriin (TM Rakennusmaailma 1/13)

Haja-asutusalueiden jätevesihankkeet – miljardiluokan virhe? (Loviisan Sanomat, 17.2.2013)

Kun yleisneuvontaan lasketaan mukaan myös tapahtumissa ja tilaisuuksissa henkilökohtaista

neuvontaa saaneet (463 kpl), ollaan määrällisessä tavoitteessa myös yleisneuvonnan suhteen (1267 /

1250 kpl = 101 %).

Tällä hetkellä jätevesineuvonta on erittäin haasteellista. Takavuosien tapahtumat (aggressiivinen

kaupustelu, lainsäädännön uudistuminen) ovat vielä vahvasti maaseudun asukkaiden ja yrittäjien

ajatuksissa. Kiinteistön omistajat eivät juuri ota omatoimisesti yhteyttä jätevesineuvojiin ja osa on

siirtänyt ratkaisunsa suosiolla siirtymäajan loppuvuoteen eli vuoteen 2016.

Esimerkiksi koko Kainuussa uusittiin viime vuonna alle 30 jätevesijärjestelmää, vaikka vuositasolla

määrän tulisi olla tuhansia. Hanke on selvittänyt vuonna 2012 suoritettujen toimenpidelupien

lukumääriä Etelä-Savon kunnasta, joista viidestä on vastattu. Ainakin yhdessä viime vuonna jäätiin

ilman toimenpidelupaa koskien jätevesijärjestelmien saneerauksia ja suurin toimenpidelupien

lukumäärä oli Savonlinnassa 39 kpl.

Kuva 5. Asennettujen

jätevesijärjestelmien määrät ovat

romahtaneet huippuvuodesta 2009

(Haja-asutuksen jätevedet kuntoon

kestävällä tavalla Alm A. Ympäristö ja

Terveys-lehti 4/2012, s. 43).

27

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

Hankkeen neuvojien tärkein tehtävä on aktivoida kiinteistön omistajia ja yrittäjiä kiinnittämään

huomioita nykyiseen vesihuoltoonsa (joissa useimmiten on saneeraustarvetta) ja kannustamaan heitä

laittamaan järjestelmät ajoissa kuntoon. Konkreettinen toimenpide olisikin saada suoria kontakteja

kiinteistön omistajiin ja yrittäjiin ja tarjota ilmaista kiinteistökäyntiä kohteelle.

Hankkeelle syksyllä 2012 perustettu idearyhmä esitti, että talousvesineuvontaa voitaisiin lisätä

entisestään, edistää myös jätevesineuvojien ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten yhteistyötä

jätevesiselvitysten käsittelyn osalta sekä pyrkiä löytämään hyviä toimintaideoita muista valtakunnassa

toimivista neuvontahankkeista. Näihin hanke tulee jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota.

Useat kiinteistön omistajat pitävät kiinteistönsä jätevesikuormitusta vähäisenä verrattuna muiden

tahojen aiheuttamaan kokonaiskuormitukseen, vaikka heidän järjestelmänsä eivät olisikaan

vaatimusten mukaisia. Hanke kannustaa omalta osaltaan kiinteistön omistajia ja yrittäjiä hoitamaan

omat jätevesiasiansa mahdollisimman hyvin ja kertomaan siitä positiivisesti ja kannustavasti. Myös

muista vesistökuormittajien velvoitteista ja vesiensuojelutoimista tulisi tiedottaa paikallismediassa.

Positiivisen tiedottamisen työkaluiksi neuvojat ovat ideoineet seuraavia:

- talousvesikaivon kunnostaminen työnäytöksenä

- tilaisuus tutustua sisätiloissa käytössä oleviin kuivakäymälöihin

- kuivakäymälän rakentamisen työnäytös

- tutustumismatka toimivalle kyläpuhdistamolle ja

- neuvojan osallistuminen loka-auton mukana likakaivojen tyhjennyskierrokselle.

28

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

LIITTEET

Liite 1. Medialista. Kooste hanketta käsitelleistä lehtiartikkeleista

Liite 2. Lista hankkeen osallistumisesta tapahtumiin ja tilaisuuksiin

Liite 3. Lista hankkeen kokouksista ja palavereista

Liite 4. Hanke-esite

Liite 5. Kartoituslomake kiinteistökäynneille

Liite 6. Ohjausryhmän kokouspöytäkirja

Liite 7. Ohjekortti. Tietoa kiinteistön omistajille

Liite 8. Ohjekortti. Tietoa maitohuoneen pesuvesien käsittelystä

Liite 9. Ohjekortti. Tietoa matkailu- ja ravitsemuspalveluyrittäjille

Liite 10. Ohjekortti. Tietoa imeytyskentän rakentamiseen liittyvistä esitutkimuksista

Liite 11. Ohjekortti. Hyvä suunnittelija

Liite 12. Ohjekortti. Vedenkäytön optimointi.

Liite 13. Ohjausryhmän kokousmuistio nro 2

Liite 14. Idearyhmän palaverimuistio

Liite 15. Kuntakohtaiset mittarit.

Liite 16. Matkailuyrittäjien vesihuoltopäivän ohjelma, 10.10.2012

Liite 17. Etelä-Savon jätevesipäivän ohjelma, 7.11.2012

Liite 18. Neuvontakäynnit kunnantaloille ja kävijämäärät

LIITE 1. Medialista. Kooste hanketta käsitelleistä lehtiartikkeleista.

Pvm Lehti Artikkeli

5.1.2012 Itä-Savo / Länsi-Savo – verkkosivut Omavesi välittää jätevesitietoa Etelä-Savossa

16.1.2012 YLE Etelä-Savo -verkkosivut Jätevesineuvonta on nyt maakunnallista

14.2.2012 Pitäjänuutiset Omavesi tuo jätevesineuvontaa kylille

16.2.2012 Puruvesi Jätevesineuvontaa on saatavilla jatkossakin

1.3.2012 Puumala-lehti Puumalassa kolmisenkymmentä kriittistä kohdetta

5.3.2012 Pieksämäen Lehti Maakunnallinen hanke antoi jatkoa jätevesineuvonnalle; Paikallinen jätevesineuvoja on

tuttu Tuula Pirttimäki

15.3.2012 Ristiinalainen Mihin sinun jätevedet menevät?

16.3.2012 Pitäjänuutiset Mökkikäymäläksi on monta vaihtoehtoa

23.3.2012 Itä-Savo Jätevesineuvonta sai jatkoa

27.3.2012 Länsi- ja Itä-Savo, mökkiliite Mökille halutaan kuivakäymälää

28.3.2012 Pieksämäen Lehti Omat vedet puhtaiksi

28.3.2012 Heinäveden Lehti Omat vedet puhtaiksi

29.3.2012 Juvan Lehti Uusi hanke jatkaa ilmaista jätevesineuvontaa; omat vedet puhtaiksi

29.3.2012 Sulkava Teemu Oittinen on kuntalaisten ja kesäasukkaiden käytettävissä

Huhtikuu 2012 Sinun Savo Jätevesineuvojan haastattelu

19.4.2012 Kangasniemen kunnallislehti Jätevesijärjestelmän uusimiseen aikaa neljä kesää. Uusi jätevesineuvoja Tuula

Pirttimäki auttaa asiassa.

Kompostikäymälä kesämökillä on selvää säästöä jätevesien käsittelyn kustannuksissa

Huhtikuu 2012 Roskaposti (Metsä-Sairilan lehti) Maaseudun vesihuoltoon neuvoja

2.5.2012 Saimaa Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon

10.5.2012 Hirvensalmelainen Maaseudun oma vesi

28.5.2012 Sulkava Jätevedet kuriin puhtaiden vesien maakunnassa

30.5.2012 Rantasalmen Sanomat Rantamökillä ei vesiä järveen

Kesäkuu 2012 Mäntyharjun Myötätuuli-lehti Omavesi sen olla pitää

5.6.2012 Itä-Savo / Länsi-Savo Sijoita toimivaan vesihuoltoon (Etelä-Savon Taloudentekijät -yrittäjät – liite)

7.6.2012 Savonmaa Toimiiko jätevesijärjestelmäsi?

14.6.2012 Puumala-lehti Näytepullon saa Veeran markkinoilta

1

OM

AV

ES

I-h

an

ke

|

25

. h

elm

iku

uta

20

13

26.7.2012 Puumala-lehti Ympäristöviranomainen lähestyy kotitalouksia kirjeellä

27.9.2012 Savonmaa Tee jätevesiremonttisi ajoissa

11.10.2012 Puruvesi Jätevesiasioissa riittää tekemistä

syksy 2012 Rakentajan ABC Etelä-Savo 2012 -

2013

syksy 2012 Omakoti (asunto ja kiinteistö) Ihminen ei elä vedettä

1.11.2012 Savonmaa Myös talousvesikaivot vaativat kunnossapitoa

8.11.2012 Juvan Lehti Ennätyssateet koettelevat kaivojen kuntoa ja imeytyskenttiä

LIITE 2. Lista hankkeen osallistumisesta tapahtumiin ja tilaisuuksiin.

Pvm Kunta Tapahtuma Osallistujamäärä

tapahtumassa

Henkilökohtainen

neuvonta

13.2.2012 Mäntyharju Kuormiokosken kylän kokous. Neuvojan n. 30 min esitys +

kysymyksiä.

15

6.3.2012 Savonlinna Matkailuyrittäjäinfo Paviljongilla (ProAgria). Neuvojan n. 20 min

esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa.

15

6.3.2012 Savonlinna MTK-Kerimäki-Punkaharju-Savonlinna – keskustelutilaisuus.

Neuvojan n. 30 min esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa.

15

12.3.2012 Joroinen Avoimien ovien päivä kunnanvirastolla; neuvontapiste

valtuustosalissa n. 3 h.

40 2

15.3.2012 Savonlinna Info Carlsonin (rautakauppa) lvi-osaston henkilöstölle. Noin 2 h

esitys / esitteiden jakoa (kaksi eri ryhmää).

7

17.3.2012 Mikkeli Tiedotustilaisuus (Haukivuoren asemakylän kaava-alueen

pohjoisosien, Tervalahden ja Letkun kylien rajaamalle alueelle

käynnisteillä olevan viemäröintihankkeen tiedotustilaisuus,

Haukivuoren yläasteen auditorio. Neuvojan lyhyehkö tiedotus

hankkeesta ja tilaisuuden päätyttyä paikalla vastaamassa

kysymyksiin.

32

20.3.2012 Mikkeli Rahulan kylätoimikunnan kevätkokous Rahulan koululla.

Neuvojan n. tunnin esitys ja kysymyksiin vastaaminen.

13

21.3.2012 Mikkeli EU-tukikoulutustilaisuus, Mikkelin musiikkiopiston auditorio.

Neuvojan n. 5 min tiedotus hankkeesta.

50

26.3.2012 Savonlinna MTK-Savonranta –kevätkokous. Noin 1 h esitys + kysymyksiä /

esitteiden jakoa.

10

26.3.2012 Kerimäki MTK-Kerimäki –kevätkokous. Noin 5 min esitys + kysymyksiä /

esitteiden jakoa.

40

27.3.2012 Mäntyharju EU-tukikoulutustilaisuus Mäntyharjun kunnantalolla. Neuvojan n.

30 min esitys + kysymyksiin vastaaminen / esitteiden jakoa.

28

29.–

30.2012

Helsinki Mökkimessut Helsingissä. Neuvojan esillä olo messuilla Miset:n

esittelypisteellä, vastaaminen messuilla kävijöiden kysymyksiin.

40

30.3.2012 Savonlinna Rakenna ja sisusta-päivät Carlsonilla. Neuvojan infopiste noin 3

h ajan.Jaossa esitteitä.

10 - 15

2.4.2012 Rantasalmi Tiemassaaren kyläyhdistyksen kokous (info). Neuvojan noin 30

min esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa.

12

2.4.2012 Mikkeli EU-tukikoulutustilaisuus Haukivuoritalolla. Neuvojan n. 30 min

esitys + kysymyksiin vastaaminen.

14

3.4.2012 Hirvensalmi MTK-Hirvensalmen tuottajayhdistyksen kevätkokous

kunnantalolla. Neuvojan n. 30 min esitys + kysymyksiin

10

vastaaminen.

3.4.2012 Mäntyharju MTK-Mäntyharjun tuottajayhdistyksen kevätkokous. Neuvojan n.

30 min esitys + kysymyksiin vastaaminen.

9

3.4.2012 Juva EU-tukikoulutus kunnanvirastolla; hankkeen esittely n. 15 min. 10

11.4.2012 Rantasalmi EU-tukikoulutus Oskarissa. Neuvojan n. 30 min esitys +

kysymyksiin vastaaminen.

44

11.4.2012 Mikkeli EU-tukikoulutus Harjumaan metsästysmajalla. Neuvojan n. 30

min esitys + kysymyksiin vastaaminen.

23

12.4.2012 Punkaharju Särkilahden kyläyhdistyksen kokous (info). Neuvojan noin 1 h

esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa.

13

12.4.2012 Mikkeli Infotilaisuus Kiinteistömaailman kiinteistövälittäjille. Reippaan

tunnin mittainen infotilaisuus ajankohtaisista jätevesiasioista +

kysymyksiin vastaaminen.

7

13.4.2012 Puumala MTK-Puumalan tuottajayhdistyksen vuosikokous Osuuspankin

kerhohuone. Neuvojan n. 30 min esitys + kysymyksiin

vastaaminen.

10

14.4.2012 Sulkava Sulkavan kevätmessut. Neuvojan infopiste Sulkavan palveluiden

kanssa noin 5 h ajan.

satoja 6

14.4.2012 Pieksämäki Savon Solmu -messut jäähallissa; neuvontapiste kaupungin

maankäytön messuosastolla n. 7 h.

satoja 3

15.4.2012 Rantasalmi Tuusmäen kyläyhdistyksen kokous (info). Neuvojan noin 30 min

esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa.

16

16.4.2012 Enonkoski MTK-Enonkosken tuottajayhdistyksen kevätkokous. Neuvojan

noin 30 min esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa.

14

16.4.2012 Mikkeli Infotilaisuus Aitoasunnon kiinteistövälittäjille. Tunnin mittainen

infotilaisuus ajankohtaisista jätevesiasioista + kysymyksiin

vastaaminen.

5

17.4.2012 Juva Yritysneuvojien koulutustilaisuus Juvan Partalassa 20

19.4.2012 Pertunmaa MTK-Pertunmaan tuottajayhdistyksen kevätkokous

kunnantalolla. Neuvojan n. 30 min esitys + kysymyksiin

vastaaminen.

9

20.4.2012 Sulkava KevätAgri Sulkavan AgriMarketilla. Neuvojalla infopiste noin 3 h

ajan.

6

24.4.2012 Mikkeli EU-tukikoulutus, Lähemäkitalo. Neuvojan n. 30 min esitys +

kysymyksiin vastaaminen.

21

2.5.2012 Pieksämäki Yleisötilaisuus Kanttilassa Hirvipohjan vesihuollosta; esitys

hajajätevesistä ja vesihuoltolaista n. 15 min.

38

5.5.2012 Kerimäki Tonttitohinat Kerimaassa. Neuvojan infopiste 4 h ajan. 7

8.5.2012 Savonlinna Vesihuoltoinfo asukkaille valtakunnallisella jätevesiviikolla

valtuustosalissa. Neuvojan noin 1 h esitys + kysymyksiä /

esitteiden jakoa.

3

10.5.2012 Heinävesi Päivystys kirjastotalolla valtakunnallisella jätevesiviikolla n.5 h ;

tiedotettu kunnan verkkosivujen ajankohtaisissa.

2

14.5.2012 Savonlinna Rakentajille ja suunnittelijoille suunnattu jätevesi-info. Neuvojan

noin 1 h esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa.

9

17.5.2012 Pieksämäki Neuvontapiste Siikamäki-Peiposjärvi-kyläyhdistyksen kesätorilla

Siikamäen suoramyyntihallilla n. 4 h; Jäppilän Seudun VOK:n

teltta.

kymmeniä 3

17.5.2012 Pieksämäki Jäppilän Seudun VOK:N infotilaisuus Syvänsin vesihuollosta

metsästysseuran majalla; esitys hajajätevesistä ja

vesihuoltolaista n. 20 min.

30 3

18.5.2012 Hirvensalmi Hirvensalmen kesäasukaspäivät. Neuvojan esillä olo

kesäasukaspäivillä + kysymyksiin vastaaminen.

satoja 12

19.5.2012 Pieksämäki Infopiste Virtasalmi yhdistyksen tapahtumatorilla Virtasalmen

keskustassa n. 5 h.

10–20 8

29.5.2012 Savonlinna Agrimarketin jätevesipäivä Vestiläntiellä, paikalla Jitan edustaja.

Neuvojalla info-piste 4 h ajan.

4

1.6.2012 Pieksämäki Yhteinen infopiste Viljavuuspalvelu Oy:n kanssa Pieksämäen

Citymarketissa n. 5 h.

25 - 30 15

8.6.2012 Savonlinna Yhteinen infopiste Viljavuuspalvelun kanssa Prismassa noin 5 h

ajan.

6

8.6.2012 Mikkeli Agrimarketin teemapäivässä infopiste. 6

8.6.2012 Mikkeli Yhteinen infopiste Viljavuuspalvelu Oy:n kanssa Mikkelin

Prismassa.

5

9.6.2012 Sulkava Kaipolan kesätori (jätevesiteemalla), paikalla PipeLife, Jita,

Linnalanpiha ja Aqua Gin. Neuvojalla infopiste 4 h ajan.

5

9.6.2012 Mikkeli Yhteinen infopiste Viljavuuspalvelu Oy:n kanssa Mikkelin

Prismassa.

7

9.6.2012 Kangasniemi Luusniemen kyläyhdistyksen kesäkauden avajaiset seurantalolla,

teemana Kyyveden kunnostus; esitys hajajätevesistä n. 10 min.

15 3

10.6.2012 Pieksämäki Jäppilän Seudun VOK:n infotilaisuus Syvänsin vesihuollosta

Pieksämäen seurakunnan leirikeskuksessa; esitys

hajajätevesistä ja vesihuoltolaista n. 20 min.

30 3

14.6.2012 Heinävesi Heinäveden Yrittäjien järjestämä kesän avaus, infoteltta

keskustassa yhteistyössä Keski-Savon ympäristötoimen ja Keski-

Savon Jätehuollon kanssa n. 5 h; hajajätevesiaiheinen kysely ja

arvonta.

200 6

15.6.2012 Juva Infoteltta keskustassa Juvan kunnan järjestämänä Juva-Park-

päivänä yhteistyössä Keski-Savon Jätehuollon kanssa n. 7 h.

200 7

16.6.2012 Puumala Veeran markkinat Puumalassa yhdessä Viljavuuspalvelu Oy:n

kanssa.

10

16.6.2012 Kangasniemi Kangasniemen Yrittäjien järjestämä kesän avaus, infoteltta

kävelykadulla n. 4 h; yhteistyötä Rotomon Oy:n kanssa.

satoja 15

29.6.2012 Ristiina Infopiste Ristiinan kesäkemuissa Metsälinnassa. 8

30.6.2012 Enonkoski Kalamarkkinat. Neuvojalla infopiste 3 h ajan / esitteiden jakoa. 6

30.6.2012 Rantasalmi Kesäasukastapahtuma Oskarissa. Neuvojalla infopiste 2 h ajan /

esitteiden jakoa.

6

30.6.2012 Sulkava Sulkava-lehden 50 v – juhlatapahtuma + kesäasukastapahtuma

soutustadionilla. Neuvojalla infopiste 4 h ajan / esitteiden jakoa.

15

30.6.2012 Pertunmaa Infopiste Pertunmaalla Pertunpäivillä. 9

30.6.2012 Hirvensalmi Ripatin Marttojen jäte(vesi)päivä Ripatissa. Neuvojan n. 30 min

esitys + kysymyksiin vastaaminen.

30 3

1.7.2012 Mäntyharju MML:n kirpputorin yhteydessä torilla infopiste 22

6.7.2012 Hirvensalmi Infopiste Tervaleppäjuhlilla 10

7.7.2012 Mikkeli Infopiste Haukivuoren markkinoilla 8

12.7.2012 Joroinen Infopiste Joroisten iltatorilla, järjestäjä Pro Joroisselkä-yhdistys satoja 12

15.7.2012 Mäntyharju Infopiste Käävänkylän kesätapahtumassa noin 200 20

21.7.2012 Puumala Infopiste Veskansankylien Saaristolaispäivässä 10

26.7.2012 Savonlinna Infopiste Tanhuvaaran kesäpäivällä 10

27.7.2012 Mikkeli Mikkelin kesäkadun kyselytunti

27.7.2012 Pieksämäki Kaupungin ja VOK Majavan tiedotustilaisuus Montolan

vesihuollosta; esitys pohjavesialueita koskevista

ympäristönsuojelumääräyksistä ja ARA-avustuksista.

9

28.7.2012 Mikkeli Infopiste Anttolan kihumarkkinoilla 20

28.7.2012 Savonlinna Infopiste Puruvesi-seminaarissa. 5

29.7.2012 Mäntyharju Infopiste Halmeniemen kesätapahtumassa 8

3.8.2012 Mikkeli Infopiste Mikkelin kotiseutupäivillä 20

4.8.2012 Ristiina Infopiste Vitsiälän elojuhlilla 5

9.8.2012 Pieksämäki Tiedotustilaisuus Hirvipohjan vesihuollosta 31

17.8.2012 Mikkeli Infopiste Mikkelin kalamarkkinoilla 20

18.8.2012 Mikkeli Infopiste Mikkelin kalamarkkinoilla 20

24.8.2012 Savonlinna Infopiste Elomarkkinoilla. Perinteinen markkinatapahtuma

Savonlinnan Prisman pihalla.

18

5.9.2012 Pieksämäki Infopiste Syysmarkkinoilla, Pieksämäen kaupunki ja ELY-osasto satoja 5

10.10.2012 Juva Omavesi- ja Kilpailukykyä eteläsavolaiseen

maaseutuyrittämiseen –hankkeiden järjestämä Matkailuyrittäjien

vesihuollon teemapäivä; TO:n esitys Matkailuyrittäjien

jätevesiasiat kuntoon

10

12.10.2012 Mikkeli Mikkelin seudun vapaa-ajan valtuuskunnan kokous 16

18.10.2012 Pieksämäki Kaupungin tiedotustilaisuus vesihuoltohankkeista; esitys

jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista ja kustannuksista.

43

1.11.2012 Savonlinna Pienyritystoiminnan mahdollisuudet maaseudulla –infotilaisuus.

ProAgrian järjestämä tilaisuus.

noin 15 2

7.11.2012 Kangasniemi Omavesi-hankkeen järjestämä Vesihuollon teemapäivä

Kangasniemen kunnanvirastolla, kohderyhmän kuntien

rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaiset ja alan

yrittäjät.

31

10.11.2012 Juva Yrittäjien ja kunnan järjestämä Rakentamisen teemapäivä Juvan

keskustassa, kunnan infopiste.

50 7

14.11.2012 Mikkeli Pienyritystoiminnan mahdollisuudet maaseudulla –infotilaisuus 7 1

21.11.2012 Mikkeli ELY-keskuksen ja Mikkelin kaupungin järjestämä Etelä-Savon

vesihuoltoseminaari; Tuula Pirttimäen esitys hankkeesta

63

29.11.2012 Pieksämäki Pro Joroisselkä -yhdistyksen vuosikokous; keskustelun alustus

yhteisen viemärihankkeen käynnistämisestä.

20

LIITE 3. Lista hankkeen kokouksista ja palavereista.

Kokous / palaveri / ym. Asia

Lehdistötilaisuus, 13.1.2012

Tiedote tiedotustilaisuudesta lähettiin Etelä-Savon lehdille (Itä-Savo, Länsi-Savo, Puruvesi,

Sulkava, Savonmaa, Saimaa, Pieksämäen Lehti, Heinäveden Lehti, Itä-Häme, Joroisten

Lehti, Juvan Lehti, Kangasniemen kunnallislehti, Pitäjänuutiset, Puumala Lehti ja

Warkauden Lehti) sekä Etelä-Savon radiolle 5.1.2012. Paikalle saapui ainoastaan Etelä-

Savon radio.

Aloituspalaveri Rantasalmella,

23.1.2012

Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen (Teemu

Oittinen, Harri Korhonen, Pekka Sorjonen ja Airi Yletyinen).

Aloituspalaveri

Enonkoskella, 31.1.2012

Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen (Teemu

Oittinen ja Mikko Luostarinen).

Aloituspalaveri

Sulkavalla, 9.2.2012

Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen (Teemu

Oittinen, Veikko Virtanen, Timo Hämäläinen, Tiina Munck, Maisa Kokki, Jaana

Kainulainen).

Aloituspalaveri

Punkaharjulla, 13.2.2012

Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen (Teemu

Oittinen, Risto Huttunen, Jari Heiskanen, Hannu Toivanen, Mervi Immonen ja Tiina Munck).

Aloituspalaveri Ristiinassa,

15.2.2012

Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen

kuntakohtaisesti

Aloituspalaveri Mäntyharjulla,

15.2.2012

Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen

kuntakohtaisesti

Aloituspalaveri Pertunmaalla,

16.2.2012

Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen

kuntakohtaisesti

Aloituspalaveri Kerimäellä,

20.2.2012

Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen (Teemu

Oittinen, Jorma Mattinen, Paula Pulkkinen, Matti Falck, Reetta-Kaisa Pelkonen ja Tiina

Munck).

Aloituspalaveri Mikkelissä,

21.2.2012

Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen

kuntakohtaisesti

Tuote-esittely, 21.2.2012 PipeLifen edustaja esittelemässä tuotteitaan Savonlinnan kaupungin

ympäristönsuojelupalveluille

Aloituspalaveri Puumalassa,

22.2.2012

Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen

kuntakohtaisesti

Aloituspalaveri Hirvensalmella,

23.2.2012

Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen

kuntakohtaisesti

Palaveri Ristiinan Rautiassa,

23.2.2012

Neuvottelupalaveri Rautian (Ristiinan ja Mäntyharjun) yhteyshenkilön kanssa

Tuote-esittely, 23.2.2012 Biolanin edustaja esittelemässä tuotteitaan Savonlinnan kaupungin

ympäristönsuojelupalveluille

Tuote-esittely, 24.2.2012 Biolanin edustaja Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluissa esittelemässä tuotteitaan

Palaveri Mikkelissä, 28.2.2012 Neuvottelupalaveri Mikkelin kaupungin vs. tiedotuspäällikön kanssa

Palaveri Sulkavalla, 28.2.2012 Hankkeen mahdollisten painopistealueiden kartoittaminen ja vesihuollon nykytilan ja

kehittymisen läpikäyminen (Teemu Oittinen, Timo Hämäläinen ja Simo Kaksonen).

Neuvojien työkokous

Savonlinnassa, 6.3.2012

Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteisten pelisääntöjen sopiminen

hanketta hallinnoivan tahon kanssa (Matti Rautiainen, Kaisa Helaakoski, Tuula Pirttimäki ja

Teemu Oittinen).

Etelä-Savon ELY-keskus, 8.3.2012 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien seurantakokous Pieksämäellä

Aloituspalaveri Kangasniemellä,

9.3.2012

Hankkeen tavoitteet ja toiminta (Jouni Lintunen, Rauno Kuokkanen)

Aloituspalaveri Joroisissa,

12.3.2012

Hankkeen toiminnan suunnittelua (Petri Miettinen, Anne Kautiainen, Tuula Pirttimäki)

Palaveri AgriMarketissa, 20.3.2012 Neuvottelupalaveri Jita Oy:n yhteyshenkilön kanssa Mikkelin AgriMarketissa

Ohjausryhmän kokous, 22.3.2012 Omavesi-hankkeen ohjausryhmän ensimmäinen kokous Savonlinnassa.

Palaveri 28.3.2012 Palaveri Metsä-Sairilan yhteyshenkilöiden kanssa

Viranomaispalaveri, 28.3.2012 Heinäveden, Joroisten ja Pieksämäen kuntien ympäristönsuojelu- ja

rakennusvalvontaviranomaiset, hajajätevesiasetuksen mukaiset käytänteet.

Pieksämäen kaupunki, 28.3.2012 Savon Solmu -messujen valmistelu (maankäyttö ja rakennusvalvonta).

Aloituspalaveri Heinävedellä,

3.4.2012

Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet (Eila Kainulainen, Tuula Pirttimäki)

Aloituskokous rahoittajan kanssa

Mikkelissä, 4.4.2012

Raportointiin ja maksatuksiin liittyvien asioiden läpikäyminen.

Neuvojien työkokous, 4.4.2012 Neuvojien työkokous Mikkelissä.

Aloituspalaveri Pieksämäellä,

11.4.2012

Hankkeen tavoitteet ja toiminta (Hanna Kakriainen, Juhani Ronkainen, Pekka Häkkinen,

Tuula Pirttimäki).

Pieksämäen kaupunki (tekninen),

11.4.2012

Hirvipohjan vesihuolto.

Keski-Savon ympäristötoimi,

13.4.2012

Syvänsin viemäriverkosto, Jäppilän Seudun VOK.

Palaveri, 19.4.2012 Neuvottelupalaveri Pertunmaan kulttuuri- ja matkailuhenkilön kanssa.

Kangasniemen kunta, 26.4.2012 Esittäytyminen ympäristölautakunnan kokouksessa.

Pieksämäen kaupunki, (tekninen),

2.5.2012

Montolan vesihuolto.

Pro Joroisselkä –yhdistys, 3.4.2012 Palaveri vesiensuojeluhankkeesta ja iltatorin järjestämisestä.

Etelä-Savon ELY-keskus, 4.4.2012 Palaveri yhteistyöstä järvien kunnostushankkeissa ( Reijo Lähteenmäki, Tuula Pirttimäki).

Yhteistyöpalaveri Piällysmies ry

kanssa, 4.5.2012

Yhteistyökuviot (Ritva Rönkä ja Teemu Oittinen).

Yhteistyöpalaveri ProAgria Etelä-

Savon kanssa, 21.5.2012

Yhteistyökuviot (Pekka Häkkinen ja ProAgrian yritysneuvojat, Teemu Oittinen, Kaisa

Helaakoski ja Tuula Pirttimäki).

Yhteistyöpalaveri Viljavuuspalvelun

kanssa Mikkelissä, 21.5.2012

Yhteisten vesi-infojen järjestäminen (Janne Mäkikalli, Mervi Hokkanen, Kalevi Koivunen,

Päivi Näkki, Kaisa Helaakoski, Tuula Pirttimäki ja Teemu Oittinen).

Yhteistyöpalaveri Rotomon Oy,

25.5.2012

Kuntien ympäristönsuojelumääräykset; seminaariin osallistuminen (Hannu Tyrväinen,

Petteri Manninen, Tuula Pirttimäki).

Yhteistyöpalaveri, 28.5.2012 Seminaaripäivän suunnittelukokous Juvalla (Eila Kainulainen, Lasse Lähde, Jouni

Liukkonen, Vesa Rautio, Martti Kääriäinen, Markku Suomela, Teemu Oittinen, Kaisa

Helaakoski, Heikki Tanskanen, Tuula Pirttimäki).

JJR-kunnat, 1.6.2012 Kaavoitustoimikunnan kokous Joroisissa.

Pieksämäen kaupunki (tekninen),

5.6.2012

Montolan vesihuolto.

Yhteistyöpalaveri, 13.6.2012 Seminaaripäivän suunnittelukokous Juvalla.

Yhteistyöpalaveri ProAgria Etelä-

Savon kanssa Juvalla, 14.6.2012

Jätevesipäivän suunnittelu matkailuyrittäjille syksylle 2012.

Neuvojien työkokous, Savonlinna,

4.7.2012

Väliraportin valmistelu, syksyn toiminnan suunnittelu.

Neuvottelu Hrvipohjan

vesihuollosta, Pieksämäki,

31.8.2012

Hirvipohjan vesihuolto.

Neuvojien työkokous, Pieksämäki,

19.9.2012

Ohjausryhmän kokouksen valmistelu, tiedotustilaisuuksien 10.10. ja 7.11. järjestelyt.

Neuvottelu vesihuoltohankkeista,

Pieksämäki, 9.10.2012

Vesihuoltohankkeet

Mikkelin seudun

ympäristöpalveluiden palaveri,

11.10.2012

Jätevesiasioita.

Neuvottelu vesihuoltohankkeista,

Pieksämäki, 17.10.2012

Vesihuoltohankkeet.

Neuvottelu vesihuoltohankkeista,

Joroinen, 18.10.2012

Vesihuoltohankkeet.

Neuvottelu vesihuoltohankkeista,

Pieksämäki, 5.11.2012

Vesihuoltohankkeet.

Neuvojien työkokous, Mikkeli,

11.12.2012

Kevään toiminnan suunnittelu, maitotilojen neuvontaan valmistautumista.

Ympäristölautakunnan kokous,

Kangasniemi, 18.12.2012

Hankkeen toiminnan esittelyä.

Liite 15. Tapahtumat seutukunnittain.

Seutukunta Kunta Tapahtumat Neuvontakontaktit näissä tapahtumissa

Markkinat, messut ja muut suurtapahtumat

Mikkeli Hirvensalmi 4 40 Kesäasukaspäivä Terveleppäjuhlat

Mikkeli 18 163 Haukivuoren markkinat Kesäkadun kyselytunti Anttolan kihumarkkinat Mikkelin kotiseutupäivät Mikkelin kalamarkkinat

Mäntyharju 6 52 MML:n kirpputori Käävänkylän kesätapahtuma Halmeniemen kesätapahtuma

Pertunmaa 1 9 Pertunpäivät

Puumala 3 10 Veeran markkinat Saaristolaispäivät

Ristiina 2 Ristiinan kesäkemut Vitsilän elojuhlat

YHTEENSÄ 34 274

Seutukunta Kunta Tapahtumat Neuvontakontaktit näissä tapahtumissa

Markkinat, messut ja muut suurtapahtumat

Pieksämäki Heinävesi 2 2 Kesän avaus

Joroinen 2 40 Iltatori

Juva 5 10 Juva-Park Rakentamisen teemapäivä

Kangasniemi 3 15 Yrittäjien kesän avaus

Pieksämäki 11 261 Savon Solmu –messut Syysmarkkinat

YHTEENSÄ 23 328

Seutukunta Kunta Tapahtumat Neuvontakontaktit näissä tapahtumissa

Markkinat, messut ja muut suurtapahtumat

Savonlinna Enonkoski 2 14 Kalamarkkinat

Kerimäki 2 40 Tonttitohinat

Punkaharju 2 13 ProPuruvesi seminaari

Rantasalmi 4 72 Kesäasukastapahtuma

Savonlinna 12 89 Tanhuvaaran kesäpäivä Elomarkkinat Prismalla

Sulkava 4 Kevätmessut Kesäasukastapahtuma Soutustadionilla

YHTEENSÄ 26 228

LIITE 18. Neuvontakäynnit kunnantaloille ja kävijämäärät

Seutukunta Kunta Neuvontakäynnit kunnantalolla (kpl)

Kävijämäärät

Mikkeli Yhteensä 27 15

Hirvensalmi 2 0

Mikkeli (Anttolan, Haukivuoren ja Mikkelin yhteispalvelupisteet)

10 7

Mäntyharju 5 4

Pertunmaa 2 0

Puumala 5 0

Ristiina 3 4

Pieksämäki Yhteensä 26 18

Heinävesi 7 3

Joroinen 6 3

Juva 7 0

Kangasniemi 6 2

Pieksämäki - 10

Savonlinna Yhteensä 30 5

Enonkoski 6 0

Kerimäki 6 1

Punkaharju 6 3

Savonlinna - ei kirjattu

Sulkava 6 0

Etelä-Savo YHTEENSÄ 85 40