TEKNILLINEN TIEDEKUNTA

OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO

Työn tekijä

TUTKINTO-OHJELMA

Kandidaatin-/Diplomityö

Kuukausi vuosi (esim. Lokakuu 2019)

TIIVISTELMÄ

Diplomityön otsikko

Tekijän Etunimi Sukunimi

Oulun yliopisto, XXX tutkinto-ohjelma

Diplomityö + vuosi, xx s. + yy liitettä

Työn ohjaaja(t) yliopistolla:

Tiivistelmä on suppea (noin 200 - 400 sanan pituinen) esitys, jossa kootaan työn

tavoitteet, suoritus ja tulokset. Se kirjoitetaan selväsanaisesti, lyhyin lauserakentein.

Sanamäärä voi olla myös alle 200, jos tiivistelmässä on kerrottu kaikki oleellinen

vähemmällä sanamäärällä. Tiivistelmän tulee olla itsenäinen teksti, eikä siinä saa viitata

varsinaiseen työhön eikä lähteisiin. Toisaalta tiivistelmään ei saa kirjoittaa mitään

sellaista, mitä ei ole esitetty työn varsinaisessa tekstiosassa.

Tiivistelmää laadittaessa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:

- työn tavoitteet ja ongelman asettelu,

- mitä työssä pyritään selvittämään,

- käytetyt tutkimusmenetelmät ja metodit,

- tärkeimmät tulokset sekä,

- tulosten käyttö, hyödyntäminen ja tulosten yleistettävyys.

Asiasanat: xxxxxxxx, xxxxxxxx, xxxxxxxx

(Kirjoita 3–5 työn keskeisintä sisältöä kuvaavaa sanaa. Voit valita asiasanat YSA:sta eli Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta, jota voi selailla kirjastoissa.). Poista tämä kursivoitu kappale!!!

ABSTRACT

Title of the master’s thesis

Author’s First name Family name

University of Oulu, Degree Programme of Mechanical Engineering

Master’s thesis + vuosi, xx pp. + y Appendixes

Supervisor(s) at the university:

Abstract is a compact (200 – 400 words) presentation where the aims, methods and

results of the thesis are described. The language should be clear and concise. The word

amount is not strict if all important things are abstracted in less than 200 words. The

abstract must be an independent text and it should not include any citings to the actual

thesis or the reference therein. On the other hand, the abstract must not contain any

information which has not been discussed in the actual thesis.

Discuss the following matters in your abstract:

- aims and goals of your thesis and the research question,

- what it is you are trying to find out in your thesis,

- your research methods,

- your most important findings, and

- how the results are to be used, their applicability and generalizability.

Keywords: xxxxxxxx, xxxxxxxx, xxxxxxxx

ALKUSANAT

Alkusanojen tarkoitus on määritellä lyhyesti työn päätarkoitus. Työn ajanjakso

kirjoitetaan myös. Kannattaa kuitenkin välttää alkusanoissa tarpeetonta päällekkäisyyttä

johdantokappaleen kanssa. Alkusanoja ei ole välttämätöntä kirjoittaa, varsinkaan

kandidaatintöissä. Alkusanoihin kirjoitetaan sellaista tietoa, joka ei sovi luontevasti

muualle raporttiin.

Esimerkiksi kerrotaan valvoja ja ohjaajan osuudet työstä sekä kerrotaan, mitä

ulkopuolista apua (esim. neuvoja ja apurahoja) kirjoittaja on saanut. Tapana on myös

osoittaa kiitokset työn ohjaajalle, tarkastajalle sekä muille tutkimustyöhön merkittävästi

vaikuttaneille henkilöille. Myös perhettä ja ystäviä voi muistaa. Alkusanojen loppuun

työn tekijä merkitsee paikan, päiväyksen sekä kirjoittaa nimensä.

Tämä Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan diplomityöohje on kirjoitettu MS Word

2007 -ohjelmalla kaikkia ohjeessa mainittuja asetuksia ja kirjoitussääntöjä käyttäen.

Mallin pohjana on käytetty teknillisen tiedekunnan aiemmin kehitettyjä ja käytettyjä

ohjeita. Diplomityön tekijä voi käyttää ohjetta sellaisenaan oman diplomityön malli-

pohjana (templaattina) tallentamalla pohjan ensin itselleen ja sitten korvaamalla suoraan

ohjeen tekstin omalla tekstillään.

Oulu, pp.kk.vvvv

Työn tekijä<- Pyyhi pois ja kirjoita nimesi.Työn tekijä

SISÄLLYSLUETTELO

(Päivitä sisällysluettelo seuraavasti: Vie kursori luettelon päälle ja paina hiiren oikeanpuoleista näppäintä ja valitse esiin tulevasta valikosta Päivitä kenttä -vaihtoehto. Valitse vielä, päivitätkö vain sivunumerot vai koko luettelon. Sisällysluetteloon päivittyvät kaikki ne otsikot ja otsikoiden sivunumerot, jotka olet luonut käyttäen otsikkotyyliä. Huomioi, että tiivistelmä, abstract, alkusanat, sisällysluettelo, merkinnät ja lyhenne, lähdeluettelo ja liitteet osiot merkataan ilman sivunumeroita) Poista tämä kursivoitu tekstikappae!!!

TIIVISTELMÄ

ABSTRACT

ALKUSANAT

SISÄLLYSLUETTELO

MERKINNÄT JA LYHENTEET

1 Työn rakenne ja sisältö........................................................................................................

1.1 Johdanto........................................................................................................................

1.2 Kirjallisuuskatsaus........................................................................................................

1.3 Tutkimuksen suorittaminen..........................................................................................

1.4 Tulosten tarkastelu.......................................................................................................

1.5 Johtopäätökset ja suositukset........................................................................................

1.6 Yhteenveto....................................................................................................................

1.7 Lähdeluettelo................................................................................................................

1.8 Opinnäytetyön liitteet.................................................................................................

2 Tekstiviittaukset................................................................................................................

2.1 Esimerkkejä tekstiviittauksista...................................................................................

3 Ulkoasu..............................................................................................................................

3.1 Pääotsikko..................................................................................................................

3.2 Alaotsikko..................................................................................................................

3.3 Alaotsikon alaotsikko.................................................................................................

3.4 Sivunumerointi...........................................................................................................

3.5 Kielellinen näkemys...................................................................................................

3.6 Kaavojen merkintä.....................................................................................................

3.7 Kuvien ja taulukoiden esittäminen.............................................................................

4 Diplomityön vaiheet (yleisohje)........................................................................................

4.1 Diplomityön aloitus....................................................................................................

4.2 Diplomityön ohjaus....................................................................................................

4.3 Diplomityöseminaari..................................................................................................

4.4 Diplomityön tietojen tarkastus...................................................................................

4.5 Diplomityön arvostelu ja hyväksyminen....................................................................

4.6 Urkund analyysi.........................................................................................................

4.7 Diplomityön julkisuus ja arkistointi...........................................................................

4.8 Kypsyysnäyte.............................................................................................................

5 Diplomi-insinöörin tutkinto...............................................................................................

LÄHDELUETTELO

LIITEET:

Liite 1. Kuva diplomityöhön liittyvistä vaiheista.

Liite 2. Painetun diplomityön mustan etukannen ja selkämyksen tekstien asemointi

MERKINNÄT JA LYHENTEET

COD kemiallinen hapenkulutus (chemical oxygen demand)

ci komponentin i konsentraatio

K vedenjohtavuus

k ominaisvedenjohtavuus

m massa

R ulkoisten voimien resultanttivektori

α viskositeettikerroin

µ dynaaminen viskositeetti

τw ominaispaino

ρ tiheys

Merkinnät ja lyhenteet esitetään aakkosjärjestyksessä. Tarvittaessa luettelossa selitetään

ensin matemaattiset ja muut merkit sekä sen jälkeen kirjaintunnukset siten, että

latinalaiset, kreikkalaiset ja muut merkit esitetään kukin omana ryhmänään. Pienet

kirjaimet tulevat vastaavien isojen kirjaimien jälkeen. Merkinnän tai lyhenteen

esiintyessä tekstissä ensimmäisen kerran se on selitettävä ja avattava. Merkinnät- ja

lyhenneluetteloon saa rivien vaihtoon pienemmän välin muuttamalla space after 0 pt.

Lyhenteet eivät saa hankaloittaa lukemista ja lyhennettä tulee käyttää useammin kuin

kaksi kertaa. Lyhennettä tulee taivuttaa lisäämällä loppuun sijamuodon pääte, paitsi

mittayksiköiden tunnuksien loppuun ei tarvitse sijamuodon päätettä liittää. (Nykänen

2002, s. 141: 144)

Tätä kappaletta ei tarvita, mikäli työssä käytetään vain muutamaa merkintää tai

lyhennettä.

7

1 TYÖN RAKENNE JA SISÄLTÖ

1.1 Johdanto

Johdannossa esitellään työn aihe ja kerrotaan myös se, miksi aihe on valittu. Lisäksi

esitellään työn tavoite ja työn rajaus. Johdanto vastaa kysymyksiin mitä tutkitaan, miksi

tutkitaan, miten tutkitaan ja mitä tuloksia odotetaan. Luvun tavoitteena on herättää

lukijan mielenkiinto!

Johdannossa voidaan esitellä myös aiempia aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Samalla

perustellaan, miksi työssä esiteltävä uusi tutkimus on tarpeen. Aiheen esittelyn ja

tutkimustehtävän kuvailun jälkeen selostetaan yleisesti niitä keinoja, joilla tutkimus-

ongelma pyritään ratkaisemaan. Usein johdannossa esitellään tärkeimmät käytettävät

käsitteet.

1.2 Kirjallisuuskatsaus

Kirjallisuuskatsaus on todella tärkeä osa opinnäytetyöstä. Lukijalle esitetään riittävän

perusteellisesti työn teoreettinen pohja, mutta kuitenkin on varottava teoreettisen osan

muodostumista liian laajaksi.

Kirjallisuuskatsauksen tehtyään työn tekijällä on vahva teoreettinen tausta työn

suorittamiseen. Kirjallisuuden avulla selvitetään työn aihealueen vallitseva

kehitystilanne ja sijoitetaan oma tutkimus oikeaan kohtaan tieteen kentällä.

1.3 Tutkimuksen suorittaminen

Tutkimuksen suorittaminen voidaan jakaa kolmeen alaosaan:

- aineiston kokoaminen,

- tutkimusmenetelmien soveltaminen ja

- tulokset.

Työn kirjallisuuskatsauksella ja tutkimuksen suorittamisosiolla on aina oltava yhteys

toisiinsa. Opinnäytetyöstä riippuen tässä osassa voidaan tarkastella esim.

8laboratoriokokeita, simulointeja, matemaattista mallinnusta tai projektin vaihtoehtoisia

toteutusratkaisuja.

Tutkimusaineistoa, -menetelmiä ja -järjestelyitä kuvataan niin tarkasti, että toinen

saman alan tutkija voi toistaa tehdyt kokeet. Jos työssä käytetään laajasti tunnettuja

yleisiä menetelmiä, riittää vain suppeahko kuvaus tai jopa maininta. Kuvauksessa

voidaan esittää työstä riippuen mm. tarkka laitteistokuvaus, koejärjestelyt, analyysit ja

muut toimenpiteet ennen ja jälkeen koeajoa/testiä/mallinnusta.

Tutkimustulokset myös esitetään tässä osiossa ilman kommentteja. Tulosten esittelyssä

hyödynnetään taulukoita sekä graafisia esityksiä. Jos saatuja tuloksia on kovin paljon ja

ne ovat liian pitkiä taulukoitavaksi tai listattavaksi tekstiin, ne tulee sijoittaa liitteeksi.

1.4 Tulosten tarkastelu

Tulosten tarkastelussa pohditaan saatujen tulosten luotettavuutta. Tuloksia verrataan

aiemmin saatuihin tuloksiin ja mahdollisille eroille pyritään löytämään selityksiä. Myös

tulosten merkitystä arvioidaan.

1.5 Johtopäätökset ja suositukset

Johtopäätökset syntyvät koetuloksista ja niiden yhteys konkreettisiin tutkimustuloksiin

tulee merkitä selvästi. Yleensä tähän osioon viitataan muissa myöhemmin

toteutettavissa tutkimuksissa.

Suositukset perustuvat johtopäätöksiin ja ne ovat esimerkiksi uusia ideoita ja

parannusehdotuksia tiettyyn tuotteeseen, yritykseen, toimialaan, tai tarkasteltuun

tutkimusongelmaan.

1.6 Yhteenveto

Opinnäytetyön yhteenvedossa selostetaan kertauksenomaisesti työn kokonaisuus alkaen

työn aiheesta ja päättyen tehtyihin loppupäätelmiin. Yhteenvedossa voidaan pohtia

työhön liittyneitä ongelmia sekä hahmotella jatkoa aiheen käsittelylle. Yhteenvedossa ei

viitata enää lähteisiin.

9Yhteenveto on eri asia kuin tiivistelmä. Tiivistelmä kirjoitetaan lukijalle, joka ei

välttämättä lue koko työtä, mutta yhteenveto kirjoitetaan kertaukseksi sellaiselle, joka

on jo lukenut työn tekstiosan. Työn kirjoittajan tulee muistaa, että usein työstä luetaan

vain tiivistelmä ja yhteenveto!

1.7 Lähdeluettelo

Lähdeluettelo on viimeinen osa opinnäytetyössä ennen liitteitä. Lähdeviittaus on

kaksiosainen ja se koostuu tekstiin kirjoitettavasta tekstiviitteestä ja loppuun

lähdeluetteloon kirjoitettavasta tarkasta lähdeviitteestä.

Lähdeluetteloon kootaan kaikki ne julkaisut, joihin tekstissä viitataan ja kaikkiin lähde-

luettelossa mainittuihin lähteisiin tulee viitata tekstissä ainakin kerran. Lähdeluettelosta

lukijan on saatava kaikki tarvittavat tiedot julkaisun löytämiseksi. Esimerkiksi kaikki

julkaisun kirjoittajien nimet (vaikka niitä olisi kuinka monta) merkitään lähdeluetteloon.

Lähteiden merkitsemisessä tärkeintä on kirjoittaa lähdeluettelo yhtenäisesti.

Ohjeena viittauksien tekemisessä käytetään koko ajan päivittyvää Bournemouth

Universityn laatimaa BU Guide to Citation and Referencing in the Harvard Style –

opasta (eli Nimi-vuosi järjestelmää). Opas löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta

https://libguides.bournemouth.ac.uk/bu-referencing-harvard-style/pdf-guide. Harvard

lähdeviittaustyyliä käytetään kansainvälisesti paljon tieteellisissä teksteissä.

Viittaustavat vaihtelevat julkaisutyypin mukaan. Tekijä voi joutua viittaamaan kirjaan,

lehtiartikkeliin, standardiin, patenttiin, säädöstekstiin, karttaan, sähköiseen julkaisuun

sekä ns. julkaisemattomiin lähteisiin, kuten esim. sähköpostiviestiin.

Viitteet kirjoitetaan lähdeluetteloon aakkosjärjestyksessä. Lähdeluettelo-otsikolle ei

anneta numeroa, vaikka muuten lähdeluettelo noudattaa Otsikko 1 kirjoitusasua. Myös

lähdeluettelo aloitetaan pääotsikon tapaan uudelta sivulta. Lähdeluetteloon painoksen

numeroa ei tarvitse esittää, jos painoksia on vain yksi (ensimmäinen painos).

Monesti julkaisusta puuttuu toimittajan nimi, mikäli teos on useamman tekijän yhteinen

tai se on toimitettu jonkin instanssin toimesta (esim. OYY, Oulun Yliopisto, tms.).

Tällöin voidaan käyttää termiä ”Tuntematon (eng. Anon.)” tai julkaisijaa (OYY 2014)

10(ks. s. 13). Seuraavaksi esitellään, mitä tietoja ja missä järjestyksessä yleisimmistä

lähdetyypeistä tulee esittää.

Kirjat

Sukunimi, ETUNIMIEN ALKUKIRJAIMET., julkaisuvuosi. Teoksen nimi. Painos (jos

useita). Julkaisupaikka: Julkaisija, (kokonaissivumäärä) s. ISBN-numero

Nykänen, O., 2002. Toimivaa tekstiä – Opas tekniikasta kirjoittaville. Helsinki:

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, 212 s. ISBN 952-5005-64-X

Etunimien alkukirjainten jälkeen tulee merkitä pisteet. Mikäli kirjan otsikko on

kaksiosainen (eli eri riveillä), käytetään rivien erottamiseen ajatusviivaa yllä olevan

esimerkin mukaan.

- Useampia tekijöitä:

Sukunimi, ETUNIMIEN ALKUKIRJAIMET., Sukunimi, ETUNIMIEN

ALKUKIRJAIMET. & Sukunimi, ETUNIMIEN ALKUKIRJAIMET., julkaisuvuosi.

Teoksen nimi. Painos (jos useita). Julkaisupaikka: Julkaisija, (kokonaissivumäärä) s.

ISBN-numero

Hirsjärvi S., Remes P. & Sajavaara P., 2007. Tutki ja kirjoita. 13 painos. Helsinki:

Kustannusosakeyhtiö Tammi, 448 s. ISBN 978-951-26-5635-6

- Toimitettu teos:

Sukunimi, ETUNIMIEN ALKUKIRJAIMET. (toim.), julkaisuvuosi. Teoksen nimi.

Painos (jos useita). Julkaisupaikka: Julkaisija, (kokonaissivumäärä) s. ISBN-numero

Paukkeri A., Pongrácz E. & Ylä-Mella J. (toim.), 2009. Energy research at the

University of Oulu, Proceedings of the EnePro conference. Oulu: University of Oulu,

144 s. ISBN 978-951-42-9154-8

ISBN (International Standard Book Number)-koodi voidaan lisätä loppuun

helpottamaan lähteen paikallistamista.

11Kirjaan viitatessa kirjan kokonaissivumäärä tulee laittaa lähdeviittaukseen, kun taas

tekstiviittaukseen tulisi merkitä ne sivunumerot, joista viittaukset on otettu.

Kokoomateosten osat

Kokoomateos on esimerkiksi kirja, artikkeli tai konferenssijulkaisu, joka koostuu eri

kirjoittajien kirjoittamista osioista. Tällöin kirjoitetaan ensin vain sen osan nimi, josta

viitattu tieto löytyy ja sen perään kirjoitetaan ”Teoksessa:”, jonka perään kirjoitetaan

koko teoksen tiedot. Alla on esimerkki kokoomateoksen viittauksesta lähdeluettelossa.

Osan tekijän sukunimi, ETUNIMIEN ALKUKIRJAIMET., julkaisuvuosi. Osan nimi.

Teoksessa: teoksen toimittajan Sukunimi, ETUNIMIEN ALKUKIRJAIMET. (toim.)

Teoksen nimi. Painos (jos useita). Julkaisupaikka: Julkaisija, S. (sivunumerot joilla

osateos esiintyy). ISBN-numero

Narasimhan T. N., 2009. Hydrological Cycle and Water Budgets. Teoksessa: Likens G.

E. (toim.) Encyclopedia of Inland Waters - River Ecosystem ecology. New York: The

Institute of Ecosystem Studies, S. 16-22. ISBN 978-0-12-370626-3

Sarjajulkaisu (mm. yliopistojen/ yritysten sarjajulkaisut, raporttisarjat)

ISSN (International Standard Serial Number)-tunnus löytyy esimerkiksi yrityksien

sarjajulkaisuista, vuosikertomuksista, raporttisarjoista ja muista lehdistä, mutta sitä ei

yleensä kirjoiteta enää lähdeluetteloon. Seuraavaksi esitellään esimerkki tapauksen

lähdeviittaus ohjeet:

Sarjatoimittajan Sukunimi, ETUNIMIEN ALKUKIRJAIMET., julkaisuvuosi. Teoksen

nimi, volyymin numero (osan numero). Julkaisupaikka: Julkaisija, sarjajulkaisija (esim.

Acta), (kokonaissivumäärä) s.

Alla oleva esimerkki sarjajulkaisusta on myös kirja, minkä takia loppuun laitetaan ISBN

-tunnus. ISSN -koodia ei merkitä.

Basile A., 2013. Handbook of membrane reactors, Volume 1: Fundamental materials

science, design and optimisation, Woodhead publishing series in energy, number 55.

United Kingdom: Woodhead Publishing Limited, 663 s. ISBN 978-0-85709-414-8

12Lehtiartikkeli

Lehtiartikkeleihin tai muihin kausijulkaisuihin viitatessa tulee perustietojen lisäksi

kiinnittää huomio lehden vuosikertaan eli volyymiin sekä numeroon. Lähdeluetteloon

merkitään:

Sukunimi, ETUNIMIEN ALKUKIRJAIMET., julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Lehden

nimi, Vuosikerran (Vol) numero (osan numero), sivunumerot (joilla artikkeli esiintyy).

Elsner, J., 2008. Hurricanes and Climate Change. Bulletin of the American

Meteorological Society, 89 (5), S. 677-679.

Sähköinen julkaisu

Erilaiset sähköiset lähdeviittaukset noudattavat hieman toisistaan poikkeavia

viittausmalleja. Sähköiset julkaisut noudattavat kuitenkin peruspiirteittäin

viittausmalleja sen mukaan onko kyseessä esimerkiksi kokoomateos,

konferenssijulkaisu vai lehti. Erityispiirteitä verkkojulkaisun lähdeviittauksessa ovat

seuraavat kohdat:

- viitteeseen merkitään sähköisen julkaisun esitysmuoto esimerkiksi

[verkkodokumentti] (www-sivuille ja verkossa jaettaville erillistiedostoille),

[verkkolehti], [levyke] tai [sähköposti] ja

- [viitattu päivämäärä] ja ”saatavissa: verkosivu”, tulee merkitä mikäli verkossa

oleva tiedosto on herkkä muutoksiin, mutta esimerkiksi nettikirjoihin sitä ei

yleensä merkitä (Nykänen 2002, s. 100; Bournemouth University).

Viittaus päivämäärästä nähdään, milloin kyseinen julkaisu on löytynyt verkosta.

Sähköisestä julkaisusta kannattaa ottaa itselle kopio siltä varalta, että se häviää verkosta.

Sähköiseen julkaisuun viittaamisesta voi lukea ohjeita myös kansallisesta lähde- ja

tekstiviitteitä koskevasta ohje standardista SFS 5989:2012, joka perustuu

kansainväliseen standardiin ISO 690: 2010.

13Internetsivu

Sukunimi, ETUNIMIEN ALKUKIRJAIMET., julkaisuvuosi. Pääsivun otsikko,

alasivun otsikko [verkkodokumentti]. Julkaisupaikka: Julkaisija (tieto voi löytyä mm.

Yhteystiedot, Contact us, yms. kohdasta) Saatavissa: internet-osoite (hyperlinkki pois)

[viitattu].

Alla olevissa esimerkeissä tekstin kirjoittajat eivät ole tunnettuja, joten

lähdeviittaaminen hieman poikkeaa yllä olevasta esimerkistä. Myös OYY -lähteen

julkaisuvuosi on tuntematon, minkä takia laitetaan vuodeksi viittausvuosi (eli kuluva

vuosi).

Oulun yliopisto, 2014. Urkund, Opiskelija [verkkodokumentti]. Oulu: Oulun yliopisto.

Saatavissa: http://www.oulu.fi/urkund/opiskelija [viitattu 9.7.2014].

OYY, 2014. Plagiointi ja lunttaaminen, Opiskelun etiikka [verkkodokumentti]. Oulu:

OYY. Saatavissa: http://www.oyy.fi/opiskelijalle/opiskelijana-yliopistolla/plagiointi-ja-

lunttaaminen/ [viitattu 9.7.2014].

Netissä oleva raportti

Kirjoittaja, julkaisuvuosi. Raportin otsikko [verkkodokumentti]. Julkaisupaikka:

Julkaisija. Raportin numero (jos löytyy). Saatavissa: verkkosivu [viitattu].

(kokonaissivumäärä) s.

Bournemouth University, 2013. BU Guide to Citation and Referencing in the Harvard

Style [verkkodokumentti]. Bournemouth: Bournemouth University. Saatavissa:

http://www.bournemouth.ac.uk/library/local-assets/how-to/docs/citing-references.pdf

[viitattu 19.8.2014]. 13 s.

Kosonen K, 2006. Diplomityöohje [verkkodokumentti]. Oulu: Oulun yliopisto. 47 s.

Netissä oleva toimitettu teos

Teoksen toimittajan Sukunimi, ETUNIMIEN ALKUKIRJAIMET. (toim.), vuosi.

Teoksen nimi [verkkodokumentti]. Julkaisupaikka: Julkaisija. Saatavissa: verkkosivu

[viitattu]. (kokonaissivumäärä) s.

14Klöve B. & Vahala R. (toim.), 2014. Suomen vesiohjelma – Kansallisaarteesta elämän

lähteeksi [verkkodokumentti]. Saatavissa: http://www.mmm.fi/attachments/vesivarat/

5wpnZ2sbT/Suomen_vesiohjelma_www.pdf [viitattu 18.8.2014]. 36 s.

Edellisessä viittauksessa ei ole julkaisija selkeästi tiedossa, joten se ja julkaisupaikka

voidaan jättää pois lähdeviittauksesta.

Sähköposti

Lähettäjän Sukunimi, ETUNIMIEN ALKUKIRJAIN., vuosi. Viestin otsikko

[yksityinen sähköpostiviesti]. Vastaanottaja: Nimi. Lähetetty xx.xx.xxxx klo. xx.xx

(GMT +0200)

Standardi

Standardin tunnus -numero, julkaisuvuosi. Standardin nimi. Painos (jos useampi).

Julkaisupaikka: Julkaisija, kokonaissivumäärä + liitteiden sivumäärä s.

SFS-ISO 14001, 2004. Ympäristöjärjestelmät, vaatimukset ja opastusta niiden

soveltamisesta. Suomen standardoimisliitto SFS: 81+ 50 s.

1.8 Opinnäytetyön liitteet

Opinnäytetyöhön voidaan liittää liitteiksi sellaista aineistoa, jota ei haluta tai voida

sijoittaa varsinaiseen tekstiosaan. Yleensä liitteiksi lisätään sellaisia taustatietoja, jotka

voivat auttaa työn lukemisessa ja ovat tarpeen asian ymmärtämiseksi (esim.

ohjelmalistaukset), tai sellaista aineistoa, joka ei mahdu tekstisivuille (esim. suuret

taulukot tai kuviot). Myös sellainen taulukko tai kuva, johon viitataan useammassa eri

luvussa, on hyvä sijoittaa liitteeseen.

Jokaiseen liitteeseen tulee viitata ainakin kerran työn tekstiosassa. Liitteet numeroidaan

siinä järjestyksessä, miten niihin on viitattu tekstissä. Toisaalta liitteiden tulee olla

ymmärrettävissä sellaisinaan; jokainen liite otsikoidaan ja jos liitteessä on kuvia tai

taulukoita, otsikoidaan nekin tavalliseen tapaan. Edellä mainituista asioista on

esimerkkinä Liite 1, jossa on esitetty diplomityön tekemiseen liittyviä vaiheita.

15Liitekappaleen otsikoksi valitaan sisällysluetteloon joko LIITE tai LIITTEET sen

mukaan, onko liitteitä yksi vai useampia. Sisällysluetteloon ei merkitä liitteen

sivunumeroita. Liitteen nimet kirjoitetaan otsikon perään. Liitteet numeroidaan erikseen

juoksevasti eli tekstin sivunumerointi ei jatku liitteissä. Jos liitteessä on useampia

sivuja, ne numeroidaan erikseen sivun yläkulmaan (manuaalisesti) seuraavasti: LIITE 1

(1), LIITE 1 (2) jne.

16

2 TEKSTIVIITTAUKSET

Oulun yliopisto on ottanut käyttöönsä Urkund –plagioinninestojärjestelmän, jonka

avulla tarkastetaan, ettei tekstiä ole lainattu ilman tarpeellisia lähdeviittauksia (OYY

2014). Plagioiminen on tieteellinen rikos ja voi johtaa työn hylkäämiseen tai jopa

vakavampiin seuraamuksiin, joten jos on lähdeviittauksiin liittyviä epävarmuuksia,

kannattaa kysyä neuvoa työn ohjaajilta tai yliopiston opettajilta.

Tekijänoikeudellisista syistä opiskelijan tulee antaa lupa työn lähettämiseen Urkundiin,

sillä työ jää vertailumateriaaliksi Urkund -järjestelmään. Opiskelija voi myös valita, että

muut oppilaitokset eivät näe kyseistä työtä, mutta järjestelmä käyttää silti materiaalia

vertailussa. Tässä tapauksessa vain Oulun yliopistosta lähetettyjen töiden vertailussa

voidaan avata kyseinen työ. Mikäli opiskelija ei anna lupaa Urkundin käyttöön,

tarkistetaan se opettajan toimesta. (Oulun yliopisto 2014)

Pääsääntönä on, että kaikkeen tekstiin, joka ei ole ko. työn tekijän itsensä tuottamaa, on

viitattava, joten tekstiin kirjoitetaan tekstiviite aina, kun esitetty tieto on peräisin jostain

lähteestä. Kuitenkaan itsestäänselvyydet tai yleisesti tunnetut asiat eivät kaipaa viitettä.

Opinnäytetöissä käytetään tekstiviitteessä tekijän nimi, julkaisuvuosi ja sivunumero –

järjestystä. Tekstiviitteeseen merkitään lähteen sivunumerot, josta viittaus on otettu.

Välttämättä jokaiseen lähteeseen sivunumeroiden merkitseminen ei ole tarpeen, sillä

mikäli kyseessä on lyhyt artikkeli, sivunumeroita ei tarvitse laittaa.

Tekstiviitteeseen merkitään tekijöiden sukunimet, jos heitä on maksimissaan kaksi

(esim. Möttönen ja Matikainen 2014). Kolmen tai useamman julkaisun kirjoittajista

merkitään ensimmäisen kirjoittajan nimi sekä lisämerkintänä ”et al.”. Suomenkielisissä

teoksissa voidaan käyttää myös ”ym.” tai ”ja muut” (esim. Hirsjärvi ym. 2007).

Etunimiä tai niiden lyhenteitä ei merkitä tekstiviitteeseen.

Jos sama tekijä (tai tekijät) ovat julkaisseet samana vuonna useita teoksia, merkitään

eroavuuden aikaansaamiseksi vuosilukujen jälkeen aakkonen pienellä kirjoitettuna

esimerkiksi (Vuorinen 1990a). Jos lähdejulkaisun tekijää ei tunneta, käytetään

tekstiviitteessä teoksen nimeä tai nettisivun haltijaa kuten (Oulun yliopisto). Mikäli

17viittaus kohdistuu useampaan lähteeseen, erotetaan nämä toisistaan puolipisteellä,

esimerkiksi (Niskanen 1983; Outinen & Salmi 2004).

Tekstiviitteet on merkittävä niin selvästi, että lukija erottaa kirjoittajan oman ja lainatun

tekstin toisistaan. Viittaukset on pystyttävä todistamaan eli tämän vuoksi on viitattava

työn tekijän tuntemiin lähteisiin. Tekijän tulisi pyrkiä käyttämään aina alkuperäistä

lähdettä, eikä sellaista teosta, jotka toistavat tai kommentoivat alkuperäistä kirjoittajaa.

Jos kuitenkin käytetään ns. toissijaisia lähteitä, tulee alkuperäinen lähde merkitä

lähdeluetteloon ja tekstiviitteeseen merkitä molemmat lähteet (ks. Esimerkkejä

tekstiviittauksista s. 18).

Tekstiviite sijoitetaan tavallisimmin kaarisuluissa tekstikohtaan, joka liittyy lähteeseen.

Jos lähde liittyy vain yhteen virkkeeseen, viite sijoitetaan ennen virkkeen lopettavaa

pistettä (Hirsjärvi ym. 2007, s. 338). Jos lähde liittyy useampaan virkkeeseen tai

esimerkiksi koko kappaleeseen, viite sijoitetaan viimeisen lauseen jälkeen. Esimerkin

tavoin lähde kirjoitetaan pisteen jälkeen. (Kosonen 2006, s. 21) Tekstin luettavuuden ja

sujuvuuden kannalta on suositeltavaa käyttää erilaisia lainaustapoja.

2.1 Esimerkkejä tekstiviittauksista

Viitattaessa kirjaan tulee tekijän ja vuosiluvun lisäksi merkitä sivu tai sivut, joihin

viitataan. Jos viittaus kohdistuu sivua pitempään jaksoon, ilmoitetaan kaikki tarvittavat

sivut tai esim. luvun numero. Tästä voidaan poiketa silloin, kun kirjoittaja viittaa koko

teokseen. Samaa viittaamiskäytäntöä sovelletaan myös kokoelmateoksissa, konferenssi-

julkaisuissa sekä muissa opinnäytetöissä (lisensiaatin- ja tohtorinväitöstyö). Esi-

merkiksi:

Plagiointi on tieteellinen tai taiteellinen varkaus, jossa toisen ideoita, tutkimustuloksia tai

sananmuotoja esitetään omana tuotoksena (Hirsjärvi ym. 2007, s. 118).

Hirsjärven et al. (2007, s. 118) mukaan terveellä järjellä tulee miettiä mikä on samalla alalla

työskentelevien yleistietoa, jossa ei tarvitse lähdettä mainita ja mikä on erityistietoa, joka tulee

lähteellä merkitä. Esimerkiksi jos tieto toistuu ilman viitteitä useassa lähteessä, voidaan sitä

pitää yleistietona.

18Jos työssä käytetään sekundäärilähdettä, sen tulee ilmetä myös lähdeviitteestä.

Seuraavissa esimerkeissä alkuperäislähteenä on Beckhamin raportti vuodelta 1993,

mutta kirjoittajan käyttämä lähde on siihen viittaava Milhousen artikkeli vuodelta 1995.

Tällöin merkitään Nykäsen (2002, s. 84) mukaan seuraavasti:

Lopullinen läpimurto oli Beckhamin (1993) tutkimus, jossa eristeen rikkipitoisuuden ja liitoksen

häiriöalttiuden yhteys onnistuttiin ensimmäistä kertaa osoittamaan käytännön kokein (ks.

Milhouse 1995, s. 16).

Tai:

Lopullinen läpimurto oli tutkimus, jossa eristeen rikkipitoisuuden ja liitoksen häiriöalttiuden

yhteys onnistuttiin ensimmäistä kertaa osoittamaan käytännön kokein (Beckham 1993,

Milhousen 1995, s. 16 mukaan).

Tutkimustyön luonteeseen kuuluu, että tekijä kommentoi tekstissään käyttämäänsä

lähdettä. Tällöin on rajattava hyvin selvästi, mikä on lainattua ja mikä puolestaan

kirjoittajan omaa tekstiä, esim. seuraavasti:

Nykäsen (2002, s. 123) mukaan valokuvien käyttö dokumenteissa on tullut tavallisemmaksi

skannereiden ja digitalikameroiden myötä. Työn tekijän näkemys on, että...

Lehtiartikkeliin ja sähköiseen julkaisuun viitataan kuten kirjaankin, joten viitattaessa

merkitään näkyviin tekijä(t), vuosiluku ja mahdollisesti sivunumero. Esimerkiksi

Tislauskolonnin säätöjärjestelmän suunnittelu on Rembergin (1994, s. 212) mukaan

suunnittelijan näkökulmasta katsottuna usein monimutkainen ongelma, ja yleiskuvan

muodostaminen asiasta voi olla vaikeaa.

19

3 ULKOASU

Opinnäytetyö kirjoitetaan rivinvälillä 1,5. Kirjasintyyppi on esim. Times New Roman

tai Arial. Normaalitekstissä kirjasinkoko on 12 tai vastaava. Marginaaleina käytetään

paperin vasemmalla reunalla 4,0 cm ja oikealla 2,0 cm. Ylä- ja alamarginaalit ovat

2,0 cm. Kaikkien otsikoiden riviväli on 1,0 ja otsikot lihavoidaan.

Kappaleenvaihdossa jätetään yksi tyhjä rivi kappaleiden väliin ja rivit tasataan

molemmin puolin. Vältä kappaleiden jakautumista sivunvaihdossa siten, että vain pari

riviä jää toiselle sivulle.

Tekstiä voidaan elävöittää ja havainnollistaa käyttämällä lihavointia (bold), kursiivia

(italic), petiittiä (kirjasinkoko 10), tiheää rivinväliä (esim. suorissa lainauksissa), jne. Jos tekstiä

halutaan havainnollistaa, on sitä käytettävä johdonmukaisesti, muttei liikaa.

Alleviivauksia tulee kuitenkin välttää.

3.1 Pääotsikko

Otsikon pitää kuvata sen jakson keskeisin sisältö, jota se otsikoi. Otsikon on syytä olla

lyhyt ja napakka. Pääotsikko voidaan kirjoittaa isoilla kirjaimilla kokonaan tai niin, että

vain ensimmäinen kirjain on iso. Mikäli pääotsikko päätetään kirjoittaa isoilla

kirjaimilla, tulee sisällysluetteloon manuaalisesti muuttaa otsikot isoihin kirjaimiin.

Sisällysluettelo päivittää otsikon alkamaan vain ensimmäisellä isolla kirjaimella.

Otsikossa riviväli on 1, vaikka tekstiosuuden riviväli on 1,5. Otsikoiden tulee olla

keskenään samanmuotoisia ja tasoltaan toisiaan vastaavia (kaikki esim. virkkeitä kuten

Miten mielipideteksti kirjoitetaan? ja Miksi olla aktiivinen?).

Tekstiosuuden kappaleet kirjoitetaan Normaali –tyylillä ja pääotsikko tulee

OTSIKKO 1 (fonttikoko 16) –tyylillä. Otsikot muotoilevat oikeat rivivaihdot sekä

otsikon ylä- että alapuolelle tässä mallipohjassa. Mikäli et käytä tätä dokumenttia

pohjana, huomioi itse oikeat rivinvaihtovälit otsikon ylä- ja alapuolelle.

20Uusi pääotsikko aloitetaan aina omalta sivulta. Lukujen jaksottelussa tulee muistaa, että

jaksotuksen täytyy olla sisällöllisesti looginen ja selkeä. Liian lyhyiksi pätkiksi tekstiä ei

kannata pilkkoa; itsenäisen luvun tulee olla vähintään puolen sivun pituinen.

Pääotsikoita ei kuitenkaan saa olla liian montaa (9-10 on monesti jo liikaa), vaan tällöin

käytetään alaotsikoita ja teksti jaotellaan suurempiin kokonaisuuksiin.

3.2 Alaotsikko

Tekstissä käytetään pääotsikon lisäksi kaksi- ja kolmeportaista alaotsikointia, kuten

esim. 2.1 ja 2.1.1. Yli kolmeportaista otsikointia ei suositella ja alalukuja tulisi olla

vähintään kaksi pääotsikon alla. Jos asiaa riittäisi vain yhteen alalukuun, tai se sopii

yhteen kokonaisuuteen, kannattaa koko asia sisällyttää pääotsikon alle.

Edellisen kappaleen lopuksi vaihdetaan rivi ja valitaan tyyliksi Otsikko 2 (fonttikoko

14), joka muotoilee oikeat rivinvaihdot. Alaotsikko aloitetaan isolla kirjaimella.

3.3 Alaotsikon alaotsikko

Alaluvun alalukuja tulee olla vähintään kaksi, muuten alaluvun alaluku on tarpeeton.

Edellisen kappaleen lopuksi vaihdetaan rivi ja tyyliksi valitaan Otsikko 3 (fonttikoko

12). Ala-alaotsikko aloitetaan isolla kirjaimella alaotsikon tapaan.

3.4 Sivunumerointi

Työn sivunumerointi aloitetaan kansilehden jälkeiseltä nimiölehdeltä, jonka

sivunumeroksi tulee näin 1. Sivunumerointi merkitään kuitenkin näkyviin vasta

johdannossa, jonka numeroksi voi tulla esimerkiksi 10. Sivunumero merkitään oikeaan

yläkulmaan. Tässä opinnäytetyöpohjassa sivunumerointi on asetettu alkamaan

automaattisesti johdannosta.

213.5 Kielellinen näkemys

Opinnäytetyö kirjoitetaan hyvällä suomen kielellä kielioppisääntöjen mukaan. Työstä

tulee luettavampi, jos kirjoittaja pitää mielessä lauseiden ja virkkeiden käytännön

hallintakeinot (Nykänen 2002, s. 132):

- tärkeät asiat sijoitetaan päälauseeseen ja lisätiedot sivulauseeseen,

- virke tulee rakentaa niin, että ajatus etenee lukijan kannalta tutusta uuteen,

- käytetään vaihtelevaa virkepituutta, mutta vältetään ylipitkiä virkkeitä,

- kytketään asiat toisiinsa havainnollisilla sidesanoilla, kuten esimerkiksi: siksi,

kuitenkin, lisäksi, mutta, sillä, kun taas, että, jotta, jne.,

- tarkistetaan, että määreiden ja pronominien viittaukset kohdistuvat oikein,

- lauserakenteissa noudatetaan välimerkkisääntöjä ja

- vältetään käyttämästä sanoja johtuen, koskien, liittyen ja olettaen.

Työssä voidaan harkinnalla käyttää luettelointia (ranskalaisia viivoja, numeroituja

luetteloita jne.). Ranskalaisia viivoja käytettäessä tulee kaikkien osioiden olla

samanmuotoisia. Ne voivat olla tyyliltään esimerkiksi kokonaisia lauseita, jolloin osion

ensimmäinen kirjain on iso kirjain ja lause päättyy pisteeseen tai osio muodostuu

yksittäisistä sanoista, jolloin kunkin sanan ensimmäinen kirjain on pieni ja sana päättyy

pilkkuun, paitsi kyseisen luettelon viimeinen sana, joka päättyy aina pisteeseen. Vältä

pitkiä luetteloita tai luetteloiden sijoittamista peräkkäin, jotta tekstin luettavuus ei kärsi.

Pitkän luettelon voi myös sijoittaa loppuun omaksi liitteekseen.

Opinnäytetyössä noudatetaan yhdyssanojen kirjoitussääntöjä. Yksinkertaisin tapaus on

silloin, kun molemmat sanat ovat substantiiveja (esim. kiltahuone, diplomityöpaikka).

Jos sanan alkuosa on genetiivimuodossa, tulee kiinnittää huomio sanan merkitykseen.

(esim. työntekijä vs. työn tekijä). Jälkimmäinen tarkoittaa jonkun tietyn työn tekemistä.

Tavallisimmin sanojen kirjoittaminen yhteen antaa ilmaisulle yleisemmän tai abstrak-

timman merkityksen kuin erikseen kirjoittaminen. Myös määreen lisääminen koe-

mielessä sanojen väliin voi paljastaa, onko kyseessä sanaliitto vai yhdyssana (esim.

tehokas työntekijä vs. työn tehokas tekijä).

Joissakin tapauksissa yhdyssanat liitetään toisiinsa yhdysmerkin avulla. Tällaisia

tilanteita ovat esim. silloin, kun sanojen välissä on sama vokaali (esim. ajo-oikeus, ala-

22aste) tai jos yhdyssanan jompikumpi osa on erisnimi, numero, luku, lyhenne, erikois-

merkki, sanaliitto tms. (esim. Kiina-ilmiö, 2000-luku, ADSL-yhteys, ß-säteily, Lasertec

40 SI -työstökone). (Nykänen 2002, s. 148). Kirjoittajan tulee myös tunnistaa

yhdysviivan ja ajatusviivan ero: yhdysviiva merkitään kiinteästi yhdyssanan osien väliin

edellä kuvatulla tavalla – ajatusviiva erottaa nimensä mukaisesti tekstissä kuvattuja

asioita ja sen molemmille puolille merkitään välilyönti.

Asioista ja ilmiöistä puhuttaessa pyritään aina käyttämään aktiivimuotoja, henkilö-

tekijän osalta käytetään kuitenkin aina passiivia. Tekstin aikamuodot ovat vapaasti

valittavissa, mutta niiden käytön tulee olla johdonmukaista ja kielioppisääntöjen

mukaisia.

3.6 Kaavojen merkintä

Kaikkia laskutoimituksia ei yleensä tarvitse esittää, mutta tekstistä on kuitenkin käytävä

riittävän selvästi ilmi, miten laskut on suoritettu (malliesimerkit). Tulosten tarkkuutta on

arvioitava.

1Tieteessä ja tekniikassa käytetään suureyhtälöitä, joissa kirjaintunnukset tarkoittavat

suureita tai lukuarvoyhtälöitä. Suure on lukuarvon ja käytetyn mittayksikön tulo.

Mittayksikkö erotetaan aina välilyönnillä sitä edeltävästä lukuarvosta kuitenkin niin,

että lukuarvo ja yksikkö ovat samalla rivillä (esim. 1 m ja 5 oC, mutta kuitenkin 5o).

Suureyhtälöiden käyttöä suositellaan, koska suureyhtälöt eivät riipu mittayksiköiden

valinnasta kuten lukuarvoyhtälöt. Suureilla lasketaan algebran sääntöjen mukaisesti ja

niiden tunnukset ovat yleensä yksikirjaimisia.

Alatunniste-tyyliä (fonttikoko 12) käytetään kaavan kirjoittamisessa. Se sisentää

kaavan 2,5 cm:n kohdalle kappaleen reunasta. Symbolilista syvennetään samalle

kohdalle (käsin). Symbolilista kirjoitetaan Symbolilista -tyylillä (fonttikoko 12 ja

riviväli tekstin jälkeen 0 pt).

Jokaisen yhtälön tulee olla täydellisen lauseen osa. Yhtälön ylä- ja alapuolelle ei jätetä

tyhjää riviä, mutta symboliluettelon jälkeen jätetään yksi tyhjä rivi. Yhtälöt

numeroidaan juoksevasti läpi koko tekstin. Numero sijoitetaan sivun oikeaan reunaan

kaarisulkuihin. Tekstissä yhtälöihin viitataan kaarisuluissa olevan numeron avulla.

23Esimerkiksi: vedenjohtavuutta on tarkasteltu yhtälössä (1) ja muuttujat ovat esitelty

käyttämällä luetteloa:

K=kτ wμ , (2)

missä K on vedenjohtavuus [m/s],

k on ominaisvedenjohtavuus [kg/m2s2],

τ w on veden ominaispaino [kg/m2s2] ja

μ on veden dynaaminen viskositeetti [Pas].

Sama vedenjohtavuuden yhtälö on esitetty muuttujien sanallista esittelytapaa

hyödyntäen (2):

K=kτ wμ , (2)

missä käytetty muuttuja K tarkoittaa vedenjohtavuutta [m/s], vastaavasti k on

ominaisvedenjohtavuus [kg/m2s2], τ w veden ominaispaino [kg/m2s2] jaμ veden

dynaaminen viskositeetti [Pas].

Suureen selite merkitään symbolilistaan ”on” sanalla, kun taas vakio merkitään ”=”

merkillä. Yhtälöissä tulee välttää x -kirjaimen käyttöä kertomerkin tilalla. Mikäli yhtälö

ei mahdu yhdelle riville, tulee yhtälön rivinvaihto tehdä heti ”=” merkin jälkeen. Jos

tämä ei ole mahdollista, tehdään katkaisu välimerkin jälkeen.

Jokainen yhtälössä esiintyvä symboli on selitettävä, kun se esiintyy ensimmäisen kerran.

Lisäksi kaikki symbolit esitellään Merkinnät ja lyhenteet -kappaleessa mikäli

symboleita on paljon.

3.7 Kuvien ja taulukoiden esittäminen

Kuvat ja taulukot auttavat tiedon esittämisessä ja havainnollistamisessa. Laadittaessa

kuva- ja taulukkotekstejä tulee huomioida, että ne kuvaavat kuvaa niin hyvin, että kuva

on ymmärrettävissä tekstistä irrotettunakin (Nykänen 2002, s. 122). Kuvat ja taulukot

24keskitetään ja numeroidaan. Kuva- ja taulukkotekstin loppuun merkitään piste.

Kuvateksti sijoitetaan kuvan alapuolelle vasempaan reunaan tasattuna ja taulukon teksti

taulukon yläpuolelle vasempaan reunaan tasattuna.

Lisäksi kuviin ja taulukoihin tulee olla aina tekstissä viittaus, esim. kuvassa X,

taulukossa 1 tai (Kuva X). Jos käytät tiedostoa opinnäytetyön pohjana, kuvatekstin tyyli

on Kuva (fonttikoko 12) ja taulukkotekstin Taulukko (fonttikoko 12).

Englanninkielisessä työssä käytetään kuvatekstille tyyliä Figure (fonttikoko 12) ja

taulukkotekstille Table (fonttikoko 12).

Kuvan ja kuvatekstin väliin ei jätetä tyhjää riviä, niin kuin kuvassa 1 alla:

Kuva 1. Aasialainen kaupunki.

Taulukon tulee olla koko sivun levyinen (ks. Taulukko 1). Poikittaisia kuvia tulee

välttää tai sitten ne tulisi asettaa yksin sivulle. Kuvan ja taulukon yläpuolelle ei tule

yhtään ylimääräistä riviä, mutta niiden jälkeen jätetään yksi tyhjä rivi.

Taulukko 1. Teoreettinen ja mitattu virtaama venturi-mittalaitteessa ja niiden erotus veden eri korkeuksilla (taulukon ja taulukko-otsikon väliin ei jätetä myöskään tyhjää riviä).

Veden korkeus (mm)

Teoreettinen virtaama (l/s)

Mitattu virtaama (l/s)

Teoreettisen ja mitatun virtaaman ero (l/s)

40

60

80

100

1

2

3

4

0,9

1,85

2,80

3,95

0,1

0,15

0,2

0,05

25Kuvaajaan ei tule merkitä reunoja eikä kuvaan tule laittaa otsikkoa vaan kuvatekstiin

kirjoitetaan kuvan tiedot alla olevan Kuvan 2 mukaan:

0 40 60 80 1000

0.5

1

1.5

2

2.5

3

3.5

4

4.5mitattu virtaamateoreettinen virtaama

Veden korkeus (mm)

Virt

aam

a (m

^3/s

)

Kuva 2. Mitatun- ja teoreettisen virtaamaan suhde eri vedenkorkeuksilla venturi-mittalaitteessa.

Työssä suositellaan esitettäväksi vain tekijän itse laatimia kuvia ja taulukoita. Oulun

yliopiston opinnäytetöissä noudatetaan tekijänoikeuslain 1 § ohjeita:

”Tekijänoikeudenalaista aineistoa ei saa käyttää opinnäytteessä ilman lupaa”. Muiden

tekemiin kuviin, piirroksiin, karttoihin ja taulukoihin täytyy hankkia kirjallinen

julkaisulupa niiden alkuperäisiltä oikeuden omistajilta, mutta jos kuvaa on muokattu

esimerkiksi piirretty itse uudelleen, tulee kuvatekstiin kirjoittaa sulkuihin mukaillen

(eng. retell) ja kuvan lähde, eikä lupaa välttämättä tarvitse kysyä. Liitteessä 1 on

esimerkki kuvan viittaamisesta. Kuvan lähde kirjoitetaan kuvatekstiin ennen pistettä.

26

4 DIPLOMITYÖN VAIHEET

Diplomityö on itsenäinen opinnäytetyö eli opintojen loppuvaiheessa suoritettava,

syventäviin opintoihin kuuluva tutkimustyön luonteinen opintosuoritus, jonka laajuus

on 30 opintopistettä. Tutkinto-ohjelmasta riippuen tulee opiskelijan kaikkien muiden

opintojen, tai suurimman osan diplomityön tekemiseen vaikuttavista opinnoista olla

suoritettuna, kun diplomityö aloitetaan.

Diplomityö laaditaan pääsääntöisesti tekijän opintosuunnan alaan liittyvästä aiheesta,

jonka koulutusalajohtaja vahvistaa tekijän hakemuksen perusteella. Diplomityö tehdään

normaalisti henkilökohtaisena opinnäytetyönä, mutta myös ryhmätyö on eräissä

tapauksissa mahdollinen. Jos diplomityö on tehty ryhmätyönä, on diplomityön tekijän

osoitettava oma osuutensa työstä ja hänen on esitettävä tietty osa ryhmätyöstä

diplomityönään.

Diplomityö tehdään noin puolen vuoden aikana täyspäiväisesti työskennellen. Työ

kirjoitetaan suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Kansainvälisten maisteriohjelmien

opiskelijat kirjoittavat diplomityönsä englanniksi.

Diplomityön teoreettiseksi pohjaksi riittää perusopinnoissa saavutettava tietotaso.

Edellisen lisäksi työssä on kyettävä soveltamaan aihepiirin uusinta tietoa ja menetelmiä.

Työssä on omaksuttava aihepiirin perusteoria ja sitä käyttäen mallitettava tai

kvantitatiivisesti arvioitava ilmiöitä tai ratkaistava ongelmia. Lisäksi diplomityön

tarkoitus on valmentaa opiskelija itsenäiseen diplomi-insinöörin työhön, joten

ohjauksen osuus on diplomityössä pienempi kuin sitä edeltäneissä opinnoissa.

Diplomityö on teoreettinen tai kokeellinen suunnittelu- tai tutkimustehtävä tai konkreet-

tinen suunnittelutehtävä tai selvitys teknillisestä, teknillis-taloudellisesta tai johtamiseen

liittyvästä aiheesta. Aiheen on tuettava opiskelijan opintoja.

Tavallisimmin diplomityö tehdään teollisuusyrityksen tai muun yliopiston ulkopuolisen

tahon tarjoamasta aiheesta. Opiskelija voi tehdä tarpeelliset yhteydenotot itsenäisesti tai

tutkinto-ohjelman edustajan välityksellä. Lisäksi tutkinto-ohjelmat tiedottavat

kulloinkin tarjolla olevista diplomitöiden aiheista. Myös opiskelijan omakohtainen

kiinnostus johonkin erityiseen aiheeseen voi muodostaa perustan diplomityölle.

274.1 Diplomityön aloitus

Suosituksena on, että aloittaessaan diplomityötä opiskelijalta ei puuttuisi kovin paljon

opintosuorituksia. Lisäksi yliopiston ohjaajalla on oikeus edellyttää hyviä tietoja (mini-

missään arvosanaa 3/5) työn aiheeseen liittyvistä opintojaksoista. Henkilökohtainen

opintosuunnitelma (HOPS) tulee tehdä ennen työn aloittamista ja tarkastuttaa

opintoneuvojalla.

Ennen diplomityön aloittamista järjestetään yleinen diplomityön aloitustilaisuus, jossa

diplomityön tekemiseen liittyvistä asioista kerrotaan opiskelijoille.

Diplomityön alkuvaiheeseen kuuluu mm. aiheen etsiminen tekijän ja ohjaajien

tapaaminen. Työn tekijän ja ohjaajien keskustelujen perusteella tekijä laatii työlle

otsikon ja työsuunnitelman, jossa määritellään työn tavoitteet, osatehtävät ja tutkimus-

menetelmät sekä aikataulu.

Työn alkuvaiheessa on tehtävä opinnäytetyön aloittaminen ja aihe –hakemus, joka

toimitetaan tutkinto-ohjelman vastuuhenkilölle hyväksyttäväksi. Diplomityön

varsinainen tekeminen aloitetaan tavallisesti kirjallisuustutkimuksella, jossa tutustutaan

diplomityön aiheeseen, aiheeseen liittyviin aikaisempiin tutkimuksiin sekä aihetta

käsittelevään muuhun kirjallisuuteen. Alustavaa työsuunnitelmaa täydennetään tämän

jälkeen kirjallisuudesta saatujen lisätietojen ja ideoiden perusteella.

28

4.2 Diplomityön ohjaus

Diplomityön ohjaajina yliopistolla toimivat ohjaajaksi valittu henkilö ja mahdolliset

muut asiantuntijat sekä tarvittaessa työn toimeksiantajan edustaja. Yliopistolla toimiva

ohjaaja on tutkinto-ohjelman puolesta se koulutustaustaltaan ja virka-asemaltaan sopiva

henkilö, jonka alaan työ aiheeltaan parhaiten kuuluu. Tekijä sopii yliopistolla toimivan

ohjaajan kanssa työn aiheesta, tekemisestä ja ohjauksesta. Ohjaajat toimivat usein myös

työn tarkastajina. Tarkastajat voidaan nimetä myös erikseen. Työn tarkastajalta

vaaditaan vähintään diplomi-insinöörin/maisterin tutkinto.

Opiskelijan on pyrittävä tekemään diplomityö mahdollisimman itsenäisesti, koska

itsenäinen työote on yksi diplomityölle asetetuista tavoitteista ja vaikuttaa siten työn

lopulliseen arvosanaan. Nimetyt ohjaajat kuitenkin opastavat ja antavat tarvittaessa

neuvoja. Suoritusaikana tekijän on raportoitava työn etenemisestä ohjaajille sovitusti.

4.3 Diplomityöseminaari

Konetekniikan ja Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelmissa diplomityöhön

sisältyy diplomityöseminaari työn lopussa. Diplomityöntekijä esittelee seminaarissa

diplomityönsä sisällön ja tulokset ennen työn arviointia tutkinto-ohjelmatoimikunnan

kokouksessa. Diplomityöseminaareja järjestetään kuukausittain lukuvuoden aikana,

johon osallistumisesta keskustellaan ensin ohjaajan kanssa. Diplomityöseminaareihin

ilmoittaudutaan WebOodissa.

4.4 Diplomityön tietojen tarkastus

Hyväksytty diplomityön aihe on sitova, mutta työn lopullista nimeä voidaan tarkentaa

työn edistyessä ohjaajien ja työn tekijän välisellä sopimuksella aiheen pysyessä samana.

Työn nimen muutokset ja muut diplomityöhakemukseen tulevat muutokset tulee tehdä

opintoasiainsihteerin toimesta myös oodiin diplomityön arviointi- ja

hyväksymisprosessia varten. Työn ohjaaja ilmoittaa muutoksista palvelupisteeseen.

29

4.5 Diplomityön arvostelu ja hyväksyminen

Kun yliopistolla toimiva ohjaaja on todennut työn olevan valmis, hän antaa opiskelijalle

luvan sen julkaisemisprosessille. Diplomityöt toimitetaan Oulun yliopiston kirjaston

Laturi-järjestelmän kautta arvioitavaksi. Ohjeet opiskelijalle ja tarkastajille löytyvät

Oulun yliopiston Laturi –sivustolta. Tarkastajat arvioivat ja laativat lausunnon

diplomityöstä opiskelijan Laturiin syöttämästä lopullisesta työstä ja vastaavasti tutkinto-

ohjelmatoimikunta hyväksyy työn lausunnon perusteella.

Tarkastajien tulee antaa työstä kirjallinen arvostelulausunto ja arvosanaesitys

opintohallinnon palvelupisteeseen noudattaen annettuja ohjeita. Diplomityön

arvosteluperusteet on kuvattu Opinnäytetyön arviointi –dokumentissa.

Tutkinto-ohjelmatoimikunta arvostelee diplomityön tarkastajien lausunnon perusteella

ja päättää työn hyväksymisestä. Diplomityön arvostelussa käytetään tiedekunnan

tutkintosäännössä mainittuja arvosanoja: erinomainen (5), kiitettävä (4), hyvä (3),

tyydyttävä (2) ja välttävä (1). Pisteytysohjeisiin voit tutustua Opinnäytetyön arviointi –

dokumentissa. Yliopistolain (558/2009) 82 §:n mukaan arvosteluun tyytymätön

opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua yliopiston määräämältä hallinto-

elimeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

4.6 Urkund-analyysi

Oulun yliopistossa on käytössä Urkund –plagioinninestojärjestelmä, jonka avulla

tarkastetaan, ettei tekstiä ole lainattu ilman tarpeellisia lähdeviittauksia (OYY 2014).

Plagioiminen on tieteellinen rikos ja voi johtaa työn hylkäämiseen tai jopa vakavampiin

seuraamuksiin, joten jos on lähdeviittauksiin liittyviä epävarmuuksia, kannattaa neuvoa

kysyä työn ohjaajilta tai yliopiston opettajilta.

Tekijänoikeudellisista syistä opiskelijan tulee antaa lupa työn lähettämiseen Urkundiin,

sillä työ jää vertailumateriaaliksi Urkund -järjestelmään. Opiskelija voi rajoittaa työnsä

näkyvyyttä, siten etteivät muut oppilaitokset näe kyseistä työtä, mutta järjestelmä

käyttää silti materiaalia vertailussa. Tässä tapauksessa vain Oulun yliopistosta

lähetettyjen töiden vertailussa voidaan avata kyseinen työ. (Oulun yliopisto 2014 a)

30Ohjaaja saa raportin Urkund-analyysistä sähköpostiinsa ja arvioi mahdollisten

yhtäläisyyksien merkityksen. Mikäli opiskelija ei anna lupaa Urkundin käyttöön,

tarkistetaan se ohjaajan toimesta. (Oulun yliopisto 2014 a)

Yleensä työ ladataan Urkundiin Laturiin lataamisen yhteydessä, mutta se voidaan myös

tarkastuttaa Urkund-analyysissä ennen valmiin version lähettämistä Laturiin tarkastajille

arvioitavaksi. Mikäli opiskelija lataa työn samalla kertaa Laturiin ja Urkundiin, saa

opiskelija sähköpostiviestillä lisätietoja, miten rajoittaa lukuoikeuksia Urkundissa vain

Oulun yliopiston henkilökunnan nähtäväksi.

4.7 Diplomityön julkisuus ja arkistointi

Opetusministeriö on ohjeistanut yliopistoja ja ammattikorkeakouluja opinnäytetöiden

julkisuudesta. Opinnäytetöihin ei saa sisällyttää salassa pidettävää aineistoa ja opin-

näytetyöt ovat julkisia heti, kun ne on hyväksytty. Diplomityön julkaisemisen

laajuudesta ja käyttöoikeudesta päättävät työn tekijä, ohjaaja ja mahdollinen tilaaja

yhdessä. Ansiokkaiden tutkimusten julkaisemista pidetään suotavana.

Työn hyväksymisen jälkeen työ siirtyy Laturista kirjaston arkistointiin. Diplomityöt

julkaistaan Oulun yliopiston sähköisessä järjestelmässä joko avoimesti (Jultika) tai ei-

avoimesti vain kirjaston sisäisessä arkistossa, jolloin työtä pääsee lukemaan ainoastaan

kirjastoyksiköiden päätteeltä. (Oulun yliopisto 2014 b)

Julkinen työ tarkoittaa kuitenkin sitä, että vaikka työ on ei-avoimessa kirjaston

sisäisessä arkistossa, ja joku pyytää diplomityötä, tulee se lainata sitä kysyvälle.

Lähteiden viittaamisessa tulee siis olla erityisen huolellinen, milloin esimerkiksi pitää

viitatusta kuvasta kysyä tekijän lupa. Kaikkeen työn materiaaliin tulee olla luvat ja

oikeudet. Esimerkiksi tutkimusryhmän luovuttaessa materiaalia, tulee varmistaa, että

työhön päätyvää materiaalia saa julkaista julkisesti. (Oulun yliopisto 2014 b)

Lisäksi opiskelijan diplomityön arkistokappale tallennetaan yliopiston arkistoon

kulloinkin voimassaolevan arkistonmuodostussuunnitelman (AMS) mukaisesti. AMS

on yliopiston pysyvästi säilytettäviä aineistoja (esim. diplomitöitä) koskeva Arkisto-

laitoksen yliopistolle hyväksymä virallinen asiakirja, jossa kerrotaan asiakirjan säilytys-

ajan lisäksi myös säilytysmuoto (paperilla/sähköisenä).

31Mikäli työ halutaan julkaista sähköisen version lisäksi myös kirjana, on tekijän

huolehdittava itse kirjan sidottamisesta ja tarpeelliseksi katsottujen kopioiden

toimittamisesta, sekä näistä aiheutuvista kustannuksista tai sovittava asiasta erikseen

työn rahoittajan ja toimeksiantajan kanssa. Liitteenä 2 on painetun diplomityön mustan

etukannen ja selkämyksen tekstien asemointi.

4.8 Kypsyysnäyte

Diplomityön valmistuttua tulee opiskelijan tehdä kypsyysnäyte. Diplomi-insinöörin

tutkintoa varten kirjoitettavalla kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa suomen tai ruotsin

kielen taitoa, ellei hän ole kandidaatintutkinnon yhteydessä osoittanut kyseistä taitoa

sekä lisäksi perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan. Kypsyysnäytteen tekemisestä

sovitaan yhdessä ohjaajan kanssa. Kypsyysnäytteen tarkastaa ja hyväksyy työn

yliopistolla toimiva ohjaaja; arvosanat ovat hyväksytty ja hylätty. Kypsyysnäytteeksi

voidaan hyväksyä myös opinnäytetyön tiivistelmä samoin edellytyksin.

32

5 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO

DI-vaiheen henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan lopulta laaditaan tutkinto, eli

HOPS:in tulee vastata suoritettuja kursseja. HOPS tulee tarkastuttaa mieluiten jo ennen

diplomityön aloittamista opintoneuvojalla.

Valmistumista varten opiskelijan tulee varmistaa HOPSin ajantasaisuus ja tehdä

tutkintohakemus osat.oulu.fi – palvelussa. Kaikki opinnot ja opinnäytetyöhön

liittyvät asiat tulee olla valmiina (myös opinnäytetyön tulee olla kirjautuneena

opintosuoritusotteella) viikkoa ennen kuun vaihdetta, jolloin tutkintohakemus on

tehtävä.

Noin kuun puolessa välissä on publiikki, tilaisuus jossa tutkintotodistukset jaetaan.

Tarkat päivämäärät ja muita ohjeita löytyy teknillisen tiedekunnan nettisivuilta

diplomityö ja valmistuminen osiosta.

33

LÄHDELUETTELO

Oulun yliopisto, 2014a. Urkund, Opiskelija [verkkodokumentti]. Oulu: Oulun yliopisto.

Saatavissa: http://www.oulu.fi/urkund/opiskelija [viitattu 19.8.2014].

Oulun yliopisto, 2014b. Laturi [verkkodokumentti]. Oulu: Oulun yliopisto. Saatavissa:

http://laturi.oulu.fi/ [viitattu 19.8.2014].

OYY, 2014. julkaisuvuosi tuntematon. Plagiointi ja lunttaaminen, Opiskelun etiikka

[verkkodokumentti]. Oulu: OYY. Saatavissa:

http://www.oyy.fi/opiskelijalle/opiskelijana-yliopistolla/plagiointi-ja-lunttaaminen/

[viitattu 6.8.2014].

Kosonen K, 2006. Diplomityöohje [verkkodokumentti]. 47 s.

Diplomityön kirjoittaminen

Kokeellisen/soveltavanosuuden suorittaminen

Aiheen teoreettiseen taustaan perehtyminen

Alustava perehtyminen tutkimusongelmaan

Ohjaajan tapaaminen, työn suunnittelua

Opiskelija hankkii aiheen itse

NimilehtiTiivistelmä AbstractAlkusanatSisällysluetteloKirjallisuuskatsaus:- Tutkimuksen suorittaminen- Aineiston kokoaminen- Tutkimusmenetelmien soveltaminenTuloksetTulosten arviointiJohtopäätökset ja suosituksetYhteenvetoLähdeluetteloLiitteet

Diplomityöhakemus ja aikataulusuunnitelma

toimitetaan tutkinto-ohjelman vastuuhenkilölle

Työ valmis arvioitavaksi, keskustelu ohjaajan kanssa

Työn suoritus

Lopullinen työ ladataan Laturiin tarkastajille (ja

Urkund analyysiin)

Aloituspalaveri:suunnitelma työstä, sisällöstä, tavoitteista,

rahoituksesta, ohjaajista ja aikataulusta

Tyytymättömyys tulevaan arvosanaan/ plagiointia tapahtunut

Korjausten tekeminen

Kypsyysnäyte

Tutkinnon hakeminen osat.oulu.fi

Tutustu tarkempiin ohjeisiin. (viimeistään kaksi viikkoa ennen koulutusohjelmatoimikunnan-kokousta)

Mahdollinen painatus

Vuorovaikutuksessa ohjaajien kanssa

6 kk

Ohjaaja hankkii aiheen

Aika

1 kk

5 kk

Työsuunnitelma

Diplomityöseminaari (ei kaikilla tutkinto-ohjelmilla)

-Diplomityön ajankohta- opiskelutilanne (DI-HOPS:in tarkastaminen)- toiveet

Liite 1. Kuva diplomityöhön liittyvistä vaiheista.

Kuva 3. Opiskelijan näkökulmasta diplomityön vaiheet (mukaillen Kosonen 2006).

Liite 2. Painetun diplomityön mustan etukannen ja selkämyksen tekstien asemointi.

Kuva 4. Painatuksen ohjeet mustan kansilehden kullattujen tekstien asemoinnille;

oikealla reunalla selkämykseen tulevat tekstit.