Omakoti - view.creator.taiqa.com

Omakotitalossa riittää tekemistä ympäri vuoden

Omakoti

20 Roudan jäljet paljastuvat pihalla vasta keväällä

Sähköautot kiinnostavat autoilijakansaa 22

ETELÄ-POHJANMAA NUMERO 1/2021 OMAKOTIASUMISEN ERIKOISLEHTI 13. vuosikerta www.omakotilehdet.fi

Seuraa meitä:

Kokkola Tervahovintie 9 (06) 827 1111 Pietarsaari Pohjanlahdentie 40 (06) 786 7111 Seinäjoki Teollisuustie 9 (06) 418 3111 Vaasa Liisanlehdontie (06) 326 6111

AVOINNAma-pe 7-17 la 9-14

Uusi kylpyhuonekalustemallisto Hartmanilla!Uusi kylpyhuonekalustemallisto Hartmanilla!

RIVA allaskaappi+allasSA70F, Deep Silver / White matte 70 cm (GN85, LU89, AC32)

RIVA korkeakaappi SU36F, Deep Silver / White matte 70 cm (YP01, HL01)

RIVA peilikaappiSV70F, Deep Silver / White matte 70 cm Led, pistorasia (YO77, IH24)

219 €

279 € 309 €

Aspen 30x60Seinälaatta, kiiltävä tai himmeä, valkoinenBlanco Mate (JX80), Blanco brillo (WH65)

7,90/m2

CLICK &COLLECT

www.hartman.fi Tilaa netistä 24/7 - nouda myymälästä!

Pesuallashana EpiqGustavsberg, mattamusta (UK33)

164 €164 € SadesuihkuRound EsteticGustavsberg, matta-musta (AC22)

699 €699 €Uudet mustat suosikit!

keittiö

Avoinnaarkisin 8-18.Tervetuloa

WWW.CAROLINAKEITTIO.FIJääkärintie 22, 62420 Kortesjärvi

[email protected]ämpötekniikka.fi

Hannu Sillanpää 044-320 2765

E-P:n Lämpötekniikka

E-P:n Lämpötekniikka Oy myy, huoltaa ja asentaa

Maalämpöpumput asennettuna, kaikki merkit.Nibe, Bosch, IVT, Vaillant, Alpha, ym.

Ilma-vesilämpöpumput asennettuna, kaikki merkit.CTC, Atlantic, Fujitsu, Mitsu, Panasonic, Bosch, ym.

Atlantic hybridilämmitysjärjestelmät.Ilma-vesilämpöpumpun ja kondenssiöljykattilan

yhdistelmä, 2019 uutuusmalli!

Ilmalämpöpumput asennettuna, kaikki merkit.

Sokkelieristeet kivipinnoitettuna.

Lämpökamerakuvaukset.

Elysator vedenkäsittelyjärjestelmät lämmitys- ja jäähdytysverkostoihin Xerchem.fi

Öljypoltintyöt ja öljykondenssikattilat asennettuna.

Putkityöt saneerauskohteisiin.

045 6772295LASIMANNI Kauhava

jyrki@lasimanni.� • www.lasimanni.�

LASIT, PEILIT, KARBONAATIT, TERASSILASIT, PARVEKELASIT, SAUNAN LASISEINÄT, LASITUSLISTAT,

LASIKIINNIKKEET JA MUUT LASIPALVELUT

Seinäjoen [email protected]äristönsuojelu050 307 3015www.seinajoki.fi

[email protected] 438 4201www.thermopolis.fi

Oletko harkinnut öljylämmityksesivaihtamista muuhun lämmitysmuotoon?Seinäjoen kaupunki ja Thermopolis tarjoavat maksutonta neuvontaa vaihtoehtoisista lämmitysmuodoista ja niihin siirtymisestä Öljystä uusiutuviin -hankkeen yhteydessä.

Lisätietoa saat Seinäjoen kaupungin kestävän kehityksen verkkosivuilta tai ottamalla suoraan yhteyttä.

www.omakotilehdet.fi A&K Omakoti 1/2021 3

freepik.com

Petri KaukonenPäätoimittaja

Lehti noudattaa ilmoitusten julkaisu-

sääntöjä. Reklamaatiot on tehtävä 7

vrk:n aikana ilmoituksen julkaisemisesta

Media Potentia Oy:lle. Suurin mahdolli-

nen vastuu ilmoituksen julkaisemisessa

sattuneesta virheestä tai poisjäämises-

tä sekä sen aiheuttamista vahingoista

on ilmoituksen hinta. Mikäli ilmoitusma-

teriaali saapuu aineistopäivän jälkeen

Media Potentia Oy ei ole velvollinen kor-

vaamaan painovirheitä. Ilmoitukses-

ta lähetetään oikovedos sopimuksen

mukaan. Peruutukset viimeistään aineis-

topäivänä. Jos ilmoitus on ehditty val-

mistaa ennen peruutusta, veloitetaan sii-

tä 50 % ilmoituksen hinnasta.

www.omakotilehdet.fi

facebook.com/omakotilehti

Ilmestyminen Nro 1/2020 vko 5

Nro 2/2020 vko 13

Nro 3/2020 vko 20

Nro 4/2020 vko 32

Nro 5/2020 vko 39

Nro 6/2020 vko 46

Jakelu ja levikki Jakelulevikki 20 000 kpl

Omakotitalot Seinäjoen, Ilmajoen,

Kauhajoen, Kauhavan, Lapuan,

Nurmon, Kurikan, Jurvan ja

Ylistaron taajamissa.

Julkaisija ja kustantaja Media Potentia Oy

Hämeenkatu 26, 4 krs.

33200 Tampere

p. 0400 772 229

www.mediapotentia.fi

Päätoimittaja Petri Kaukonen

p. 0400 770 203

[email protected]

Toimitus Mari Pihlajaniemi

p. 045 276 5998

[email protected]

Tiina Raatikainen

p. 050 361 0261

[email protected]

Mediamyynti Media Potentian toimisto

p. 0400 772 229

[email protected]

Taitto ja ilmoitusvalmistus Media Potentia Oy

[email protected]

Paino Kaleva Oy

Etukannen kuvat Kansikuvat: Dreamtime, Freepik

Omakoti

Tässä lehdessä3469

1012141618202225262830

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Omakotitalon huoltovuosi

Lakipalsta

Asumiskulut hallintaan

Jäätyneet putket

Sijoitusasunnon hankkiminen

Pohjaratkaisun muuttaminen

Salaojaremontti

Pihan routavauriot

Sähköautoilun salat

Viherkasvit sisustuksessa

Hyvinvointia arkeen

Kolumni: Tuulahduksia Euroopasta

Ajanviete

12Putkien jäätyminen

on ikävä yllätys keskellä pakkasia

Ikääntyvä infra tekee loven lompakkoon

Koronakriisi teki hallaa Suomen taloudelle. Työelämäprofessori

Vesa Vihriälän työryhmä esitti viime keväänä siihen mahdollisena

lääkkeenä kiristyksiä muun muassa kiinteistöveroihin ja fossiili-

siin polttoaineisiin. Omakotiliitto kritisoi ehdotusta tuoreeltaan.

Kiinteistöveron korotus osuisi liiton mukaan raskaasti etenkin pie-

nituloisiin.

Asumiskustannukset ovat olleet muutenkin noususuunnassa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana sähkön siirtomaksut ovat

nousseet tuntuvasti – jopa kaksinkertaistuneet. Sähköyhtiöt ovat

perustelleet tätä muun muassa maakaapeloinnin aiheuttamilla

kustannuksilla.

Vesiyhtiöt ovat myös varoitelleet vesijohto- ja viemäriverkos-

tomme olevan jo auttamattomasti remontin tarpeessa. Kun tuota

korjausvelkaa ryhdytään purkamaan, se tulee näkymään kulutta-

jan lompakossa.

Välttämättömien korjausten lykkääminen hamaan tulevaisuu-

teen ei ainakaan pienennä niiden kustannuksia. Sama koskee

myös omakotitalon remontteja. Ennakoiva toiminta on tavallisesti

paras keino säästää.

Lämpimin terveisin,

Petri Kaukonen

päätoimittaja

Varaa maksuton suunnitteluaika KEITTIOMAAILMA.FI

TEHDÄÄN KEITTIÖSTÄ KOTISI SYDÄNSuunnitellaan elämäsi upein

keittiö nyt!

KE IT TI Ö M A A I L M A S E I N Ä J O KIPäivölänkatu 2, puh. 050 384 9494 MA-PE 10–17, LA 10–14

www.omakotilehdet.fi A&K Omakoti 1/20214

LYHYESTI

Purkumateriaalit hyötykäyttöön – Mikkelissä kehitetään rakennusten purkamisen kiertotalouttaKäyttöikänsä loppuun tulleiden, sisäilmaongelmaisten tai

muutoin tyhjiksi jääneiden rakennusten purkaminen on

kiihtynyt Mikkelin seudulla. CityLoops- ja Rapurc-hankkeis-

sa selvitetään ja kokeillaan uusia toimintatapoja, joilla pur-

kumateriaaleja hyödynnetään entistä arvokkaampiin käyt-

tökohteisiin.

Purkamisen kiertotalouteen on kiinnitetty viime aikoina

paljon huomiota EU:n ja Suomen tasolla. Ympäristöminis-

teriö julkaisi vuosi sitten oppaan purkukartoituksen teke-

miseen.

– CityLoops-hankkeessa purkumateriaalikartoitus toteu-

tettiin ensimmäisten joukossa Suomessa Pankalammen

entisen hammashoitolan rakennuksessa, kertoo ympäris-

töturvallisuuden asiantuntija Vuokko Malk Kaakkois-

Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista.

Vuosina 2018–2020 Mikkelin kaupungin rakennusval-

vonta myönsi 32 purkulupaa omakotitaloja suuremmille

kohteille. Purettavien kohteiden kerrosala on yhteensä 48

000 m2. Näistä kaupungin omia kohteita oli kymmenen. Li-

säksi pientaloille ja piharakennuksille myönnettiin 107 pur-

kulupaa, kerrosalaltaan yhteensä 6 200 m2.

Purettavista kohteista syntyvä jätemäärä on merkittävä.

Esimerkiksi viljasiilojen purkamisesta syntyi betoni- ja tiili-

jätettä yli 8 000 tonnia. Pankalammen vanhainkodin purka-

misesta syntyi betonijätettä 6 900 tonnia, puujätettä 800

tonnia ja metalliromua 190 tonnia. Metsäsairila Oy vastaan-

otti vuonna 2019 rakennus- ja purkujätettä yhteensä noin

28 000 tonnia.

– Ennen rakennuksen koneellista purkamista on tärkeää,

että rakennuksesta inventoidaan, irrotetaan ja toimitetaan

uudelleen käyttöön käyttökelpoinen irtaimisto, LVI-laitteet,

ovet ja ikkunat, ympäristöasiantuntija Raimo Lilja Mikke-

lin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä sanoo.

Kaupungin omien kohteiden osalta purkujätteen lajitte-

lu työmaalla ja sen hyödyntäminen Metsäsairila Oy:ssa on

hyvällä tasolla. Vain 1–4 % kaupungin kohteiden purkujät-

teestä on päätynyt Metsäsairilan lajittelu- ja kierrätyskes-

kukseen lajittelemattomana. Lajittelu on tehokasta, sillä se-

kalaisen rakennusjätteen käsittelystä peritään korkeampi

hinta kuin lajitellusta jätteestä.

– Lajittelu- ja kierrätyskeskuksessa purkujätteestä poi-

mitaan vielä lisää kierrätyskelpoisia jakeita. Betoni- ja tiilijä-

te hyödynnetään kenttä- ja tierakenteisiin ja puujäte murs-

kataan energiakäyttöön. Viime vuosina on kehitetty uusia

tekniikoita, joilla eristevillojen, kipsilevyn ja kattohuovan jät-

teet saadaan kierrätettyä, mutta niiden kustannukset ovat

vielä melko korkeita, kertoo kehityspäällikkö Jonne Grås-ten Metsäsairila Oy:stä.

– Puujäte toimitetaan yleensä energiapolttoon, mutta

viime kesänä kokeiltiin saada arvokkaampi sahatavara uu-

delleen käyttöön Sitran rahoittamassa, ja Uutta työtä ja

osaamista kiertotaloudesta sekä MeijänMikkeli -hankkei-

den ideoimassa kokeilussa. Kotitaloudet saivat tilata käy-

tettyä puutavaraa, josta naulat oli poistettu oppilastyönä.

Purkutiilien irrottamista ja uudelleenkäyttöä on myös tar-

koitus kokeilla, kertoo projektipäällikkö Esa Kohvakka

Esedusta.

Purkumateriaalit pyritään jatkossa hyödyntämään en-

tistä arvokkaammissa käyttökohteissa.Purkumateriaali-

en hyödyntämisen uusia toimintatapoja ja käytännön esi-

merkkejä esiteltiin CityLoops -, Rapurc- ja UTK-hankkeiden

yhteisessä webinaarissa 9.12.2020.

Litiumioniakkuja on nykyisin monissa koneissa ja laitteissa,

esimerkiksi sähkötyökaluissa, puutarhakoneissa, sähkö-

pyörissä ja tasapainoskoottereissa. Turvallisuus- ja kemi-

kaalivirasto (Tukes) painotti tiedotteessaan, että jos akku-

käyttöistä laitetta tai kulkuvälinettä ei käytetä talven aika-

na, se tulee varastoida turvallisesti. Vääränlainen varastoin-

ti voi pilata akun eikä se ole enää käyttökelpoinen talven

jälkeen. Pahimmassa tapauksessa vioittunut akku saattaa

aiheuttaa tulipalon ladatessa.

Tarkista akun kunto ennen varastointia

Ennen akkujen varastointia tarkista niiden kunto silmämää-

räisesti ja lataa akku. Litiumioniakkua ei pidä koskaan pääs-

tää ihan tyhjäksi. Akku kannattaa ladata vähintään kerran

myös varastoinnin aikana.

– Kun lataat litiumioniakkua, noudata akun ja laturin

käyttöohjetta. Käytä vain laitteeseen tarkoitettua, ehjää ja

laadukasta laturia. Valvo aina lataamista! Akkua ei pidä jät-

tää latautumaan yksin etenkään asuintiloihin tai paikkaan,

jossa on palavaa materiaalia ympärillä. Irrota laite laturis-

ta, kun lataus on valmis, sanoo Tukesin ylitarkastaja Juk-

ka Lepistö.

Akkuja ei saa ladata kylmissä olosuhteissa. Vaikka akku

lämpenee ladattaessa, lataaminen kylmässä vaurioittaa

akkua ja lyhentää sen käyttöikää.

Älä käytä laturia, joka näyttää vaurioituneelta, toimii epä-

varmasti tai jonka johto tai liittimet ovat vaurioituneet.

– Viallinen laturi tai akku saattaa aiheuttaa ladatessa tu-

lipalon. Litiumioniakut palavat sytyttyään räjähdysmäisesti

ja niitä voi olla hankala sammuttaa. Palava akku voi sytyt-

tää laitteen lisäksi myös koko huoneiston tai talon tuleen,

Lepistö varoittaa.

Millainen on hyvä säilytystila litiumioniakuille?

Akut kannattaa varastoida kuivassa, hyvin tuulettuvassa ti-

lassa. Akkuja ei pidä varastoida liian kuumassa tai liian kyl-

mässä. Sopivista säilytyslämpötiloista pitäisi löytyä tietoa

laitteen tai akun käyttöohjeista.

Jos akkua on säilytetty kylmässä ja kosteassa, akku voi

mennä pilalle eikä sitä voi käyttää. Vioittuneena se voi aihe-

uttaa palovaaran ladatessa.

Litiumioniakulla varustettua laitetta tai itse akkua tulee

säilyttää normaalissa huoneenlämmössä. Huonoja säily-

tyspaikkoja ovat pannu- tai lämmönvaihtohuone tai kylmä

ulkovarasto.

Säilytä laitetta tai akkua paloturvallisella alustalla paikas-

sa, jossa akun lähettyvillä ei ole palokuormaa. Palokuormaa

ovat esimerkiksi vaatteet ja muut tekstiilit. Tilassa, jossa ak-

kua säilytetään, on hyvä olla palovaroitin.

Jos litiumioniakku vaurioituu esimerkiksi pudotessa, sii-

nä on merkkejä kolhusta tai se kuumenee ladatessa tai tur-

poaa, se on laitettava paikkaan, jossa akun mahdollinen

syttyminen ei pääse aiheuttamaan tulipaloa.

Akkujen vääränlainen säilyttäminen voi tulla kalliiksi

Pixabay

Dreamstime


Mökkimurtojen määrä lähes tuplaantui alkuvuonna 2020.

Murtojen määrä kasvoi tammi-maaliskuussa noin 90 pro-

sentilla. Abloy Oy muistuttikin joulukuisessa tiedottees-

saan, että tilastojen valossa oman loma-asunnon turvaami-

nen on korona-aikana erityisen ajankohtaista.

– On todennäköistä, että murtojen määrä jatkaa kas-

vuaan myös ensi vuoden alussa. Syksyllä monet ovat teh-

neet etätöitä mökiltä käsin, mutta viimeistään talvipakkas-

ten saapuessa loma-asunnot hiljenevät, kertoo kodintur-

va-asiantuntija ja Abloy Oy:n Yale-tuoteryhmän päällikkö

Markku Ryynänen.

Mökkimurtojen selvittäminen on hankalaa, sillä omistajat

havaitsevat varkaiden talvisen vierailun usein vasta keväällä

saapuessaan mökillä ensimmäistä kertaa. Kun rikoksen te-

kohetkestä on kulunut paljon aikaa, on syyllisten jäljille vai-

keampi päästä, ja varastettu omaisuus on todennäköisesti

myyty jo eteenpäin.

Näiden vinkkien avulla voit turvata oman loma-asuntosi

murtoyrityksiltä:

1. Vie arvoesineet kaupunkiin. Varkaat etsivät mö-

keiltä esimerkiksi elektroniikkaa, arvoastioita, alkoholia ja

aseita. Myös veneiden perämoottorit ovat haluttua tavaraa.

Jos joudut jättämään arvoesineitä mökille, valokuvaa ne ja

ota sarjanumerot talteen. Näistä tiedoista on apua mahdol-

lisen varkauden selvittämisessä. Pienesineet on hyvä sijoit-

taa turvakaappiin.

2. Jätä verhot auki. Näin varkaat näkevät, ettei mökissä

ole mitään anastettavaa.

3. Laita ovet lukkoon. Varmista, että mökkisi lukko on

nykyaikainen takalukittava lukko. Älylukko on kätevä vaih-

toehto, jos mökkiä käyttää useampi perheenjäsen tai siellä

vierailee vaihtuvia vuokralaisia. Avaimia ei tarvitse teettää

lainkaan, ja omistaja voi tarkistaa suoraan puhelimestaan,

että ovi on varmasti lukossa. Jotkin älylukot hälyttävät mur-

toyrityksistä paikan päällä ja lähettävät tiedon myös omis-

tajan matkapuhelimeen.

4. Lukitse lähtiessäsi huolellisesti myös ulkora-kennukset. Älä missään tilanteessa piilota edes ulkora-

kennusten avaimia kynnysmaton alle tai muualle tontille,

vaan vie kaikki avaimet kaupunkiin.

5. Seuraa mökin tilannetta myös talvella. Voit esi-

merkiksi pyytää mökkinaapuria tai paikallisia asukkaita tar-

kistamaan, että paikan päällä on kaikki kunnossa. Tarkkai-

lun voi ulkoistaa vartiointiliikkeelle, tai sen voi hoitaa itse

omavalvontaisella hälytysjärjestelmällä. Markkinoilla on ny-

kyisin tarjolla edullisia laitteita, joiden avulla mökin tilannet-

ta voi seurata reaaliaikaisesti omalla älylaitteella.

6. Ilmoita valvonnasta. Kodinturva- ja kameravalvon-

talaitteet sekä niistä kertovat tarrat ja kilvet toimivat pelot-

teena. Varkaat kiertävät todennäköisemmin kohteet, joiden

ovissa ja seinissä on ilmoitettu valvonnasta. Siksi hälytys-

järjestelmästä kertovat tarrat kannattaa laittaa hyvin nä-

kyville.

7. Älä jätä varkaille murtautumista helpottavia välineitä. Siivoa harjat, haravat, kirveet ja muut kättä pi-

demmät työkalut lukkojen taakse.

Vinkit antoi kodinturvan asiantuntija ja Abloy Oy:n Yale

-tuoteryhmän päällikkö Markku Ryynänen.

Rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista noin joka

kuudes liittyy savupiippuihin ja tulisijoihin. Pelastustoi-

men mukaan niitä sattuu pahimpina vuosina jopa 1000.

Asennusvaiheeseen liittyvä vastuu paloturvallisuudes-

ta kuuluu rakennushankkeeseen ryhtyvälle, omakotita-

loissa tämä tarkoittaa usein rakentavaa perhettä. Juuri

päättynyt hanke kartoitti tulisijojen ja savupiippujen ris-

kitekijöitä ja etsi niihin ratkaisuja.

Rakennustuoteteollisuus RTT ry ja Industria Oy sai-

vat marraskuussa päätökseen Palosuojelurahaston

osarahoittaman roadshow- ja neuvontahankkeen tee-

malla ”Tulisijojen ja savupiippujen riskitilanteet palotur-

vallisuuden kehittäjänä”.

Hankkeen yhtenä tavoitteena oli jakaa tietoa savu-

piippuja ja tulisijoja koskevista nykymääräyksistä ja oh-

jeista sekä tyypillisistä riskitilanteista. Nykymääräyk-

sistä keskeisessä roolissa olivat RIL 245-2020 Pienet

savupiiput -ohje, jossa on huomioitu ympäristöminis-

teriön savupiippuja koskeva asetus (745/2017), siihen

liittyvä opas sekä juuri päivitetyt, savupiippuja koske-

vat kansalliset soveltamisstandardit (SFS 7009-7015).

Viidellä eri paikkakunnalla pidetyissä tilaisuuksissa

kerättiin osallistujien näkemyksiä merkittävimmistä

riskitekijöistä, keinosta estää niitä sekä riskitekijöiden

tunnistamiseen liittyvistä haasteista. Taustaksi esitel-

tiin muun muassa tilastotietoa tulipaloista Pronto-tie-

tokannasta, TTY:n tekemiä savupiippuja koskevia la-

boratorio- ja kenttätestejä sekä todellisia tulisijoja ja

savupiippuja koskevia virhetilanteita FISE:n rakennus-

virhepankista.

Riskitekijöistä selkeästi merkittävimmäksi arvioitiin

asentamiseen ja toteutukseen liittyvät tekijät, kuten

riittämättömät suojaetäisyydet, tulisijan tai savupiipun

uusiminen sekä yläpohjan läpiviennin toteutus. Tiedon

jakamisessa osallistujat pitivät parhaimpana keinona

entistä selkokielisempien ohjeiden ja julkaisujen laati-

mista sekä niihin liittyvien koulutustilaisuuksien ja webi-

naarien pitämistä räätälöidysti eri kohderyhmille.

Suojaa mökkisi murtovarkailta

Asentamisvaiheessa tehdyt virheet tulisijojen ja savupiippujen paloturvallisuuden merkittävin riskitekijä

Pixabay

Pixabay


Omakotitalon ylläpidossa riittää tekemistä ympäri vuo-den. Tämä on selvää varsinkin heille, jotka ovat asuneet omakotitalossa jo pidempään.

Tuoreempi asukki, joka on aiemmin saattanut tottua siihen, että taloyhtiö vastaa kiinteistön kunnossapidosta, ei kuitenkaan tule välttämättä ajatelleeksi, mitä kaikkea talossa olisi hyvä tehdä.

Väitöskirjatutkija Petri Annila opettaa korjausraken-tamisen opiskelijoita Tampereen yliopistolla ja toimii yrityksensä kautta korjausrakentamisen parissa. Hän pi-tää talon ulkopuolella tärkeimpinä toimenpiteinä kuiva-tusrakenteiden toimivuudesta huolehtimista sekä vesi-katon kunnon seurantaa.

– Tämä tarkoittaa muun muassa sadevesikourujen puhdistamista ja huolehtimista siitä, että sade-, sula-mis- ja pintavedet kastelisivat rakennusta mahdollisim-man vähän.

Talon sisäpuolella puolestaan hänen mielestään on tärkeintä huolehtia siitä, että talotekniikka, erityisesti il-manvaihto ja lämmitys toimivat kuten pitääkin. Erityi-sesti märkätiloja ei myöskään saisi päästää pintojen osal-ta huonoon kuntoon asiaan reagoimatta.

Omakotitalossa säännöllistä seurantaa tai ylläpitoa voivatkin kaivata muun muassa vesikatto, putkisto, il-manvaihto, ikkunat ja niiden tiivistykset, salaojitus, sade-vesijärjestelmät… Lista on vaikuttavan pitkä.

Annila toteaa, ettei ajankohdalla ole monien toimen-piteiden osalta kuitenkaan juuri merkitystä. Hän ehdot-taa pitämään keväällä ja syksyllä erillisen huoltopäivän, jolloin suurin osa huoltotoimista hoidettaisiin.

– Käytännön toteutuksen kannalta helpointa voisi olla, että kaiken tekisi kerralla, jolloin ne tulisi ehkä varmem-min tehtyä – verrattuna siihen, että asioita tekee silloin tällöin ympäri vuoden, jolloin jotain jää helposti koko-naan tarkastamatta.

Osa huoltotoimista voi unohtua tarkaltakin

Kokeneellakin omakotiasujalla saattaa osa tarpeellisista kausihuollon toimenpiteistä jäädä kuitenkin helposti te-kemättä. Tästä voi pitkällä aikavälillä seurata ongelmia.

Annila kertoo taloista löytyvän esimerkiksi runsaasti erilaisia huolto- ja tarkastusluukkuja. Näitä ovat muun muassa salaojituksen tarkastuskaivot, jätevesiviemärei-

den tarkastuskaivot, mahdolliset perusvesikaivot, ryö-mintätilat, yläpohjan tarkastusluukut sekä käyttövesien ja lattialämmitysten jakotukit.

– Näiden sisälle olisi syytä kurkata säännöllisin vä-liajoin, mutta aika usein kuntotarkastuksissa vastaus on, että tällaisten olemassa oloa ei ole edes tiedostettu, eikä niihin välttämättä ole katsottu vuosikausiin, hän harmit-telee.

– Nämä kaikki ovat käytännössä niitä paikkoja, joissa muodostuvat ongelmat voi, osin toki tuurista riippuen, havaita varhaisessa vaiheessa ennen kuin varsinaista on-gelmaa on päässyt syntymään. Tämän lisäksi asiantunti-ja voi näiden sisältä löytää myös selkeitä asennusvirhei-tä, joita ei muuten huomattaisi.

Talvella voi puuttua talon lämpövuotoihin

Taloyhtiöissä jokainen asunto maksaa yhtiövastiketta yleisesti muutamia satoja euroja kuukausittain. Tämä tarkoittaa sitä, että taloa ylläpidetään jatkuvasti useita tunteja kuukaudessa. Annila toteaa omakotitalossakin huoltotarvetta olevan vuositasolla väistämättä edessä

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Omakotitalo kaipaa ylläpitoa ympäri vuodenOmakotitalon ylläpidossa riittää tekemistä joka vuodenajalle. Korjausrakentamisen asiantuntija neuvoo pitämään keväällä ja syksyllä erillisen huoltopäivän, jotta kaikki kodin huoltotoimenpiteet tulisivat varmasti tehtyä.

Freepik


useita tunteja. Hän muistuttaa, että kaikilla materiaaleilla, rakenteilla ja tekniikalla on rajallinen tekninen käyttöikä.

– Säännöllinen huolto auttaa tämän käyttöiän pituudessa eli käytän-nössä siirtää niitä kalleimpia korjaustoimia eteenpäin. Huollon merkitys-tä ei ole syytä väheksyä.

Taloa on hänen mukaansa hyvä tarkastella kokonaisuutena eri vuo-denaikoina, sillä osa ongelmista tai puutteista voi tulla esille vain tiettyyn vuodenaikaan.

– Talvella näitä voivat olla muun muassa vedontunne sisätiloissa, kyl-mät nurkat, lumien poikkeavan sulaminen katolta ja lämmitysjärjestel-män korjaustarpeet.

Annilta toteaa kaikista suomalaisista rakennuksista lähtökohtaisesti löytyvän jonkinlaisia ilma- ja lämpövuotoja sekä muita kehityskohteita energiatehokkuuden näkökulmasta.

– Talvi on hyvä aika tarkastella näitä ja tällöin lämpökamerakuvaus on hyvä apuväline osana tarkastelua.

Keväällä korjataan talven jälkiä

Talven lumi, jää ja pakkanen voivat aiheuttaa omakotitalolle monenlaisia vaurioita. Annila toteaa vesikatoilta löytyvän nykyisin jo aika hyvin tar-vittavat lumiesteet, mikäli kattomuoto tätä edellyttää. Katolta vauhdilla

Nopeat varastotoimitukset.

Arvostatpa modernia tai perinteistä tunnelmaa, laadukkaan ja kauniin keittiön löydät meiltä. Suunnittelijamme auttavat sinua toteuttamaan yksilöllisen ja käytännöllisen keittiö-kokonaisuuden, josta voit olla tyytyväinen vuosienkin jälkeen.

Seinäjoen Nixi-Keittiöt , Lieskatie 2, 60510 HyllykallioPuh. Niko Nurminen 044 016 9529 • Minna Sivula 050 4162 966

Email: seinajoki @ nixi.fi www.nixi.fi

Kotimaista laatua

Laadukas mittatilauskeittiö.

Freepik

č Osa ongelmista tai puutteista voi tulla esille vain tiettyyn vuodenaikaan.


putoavat lumet ja jäät aiheuttavat siten entistä vähemmän ongelmia. – Jos lumia tulee alas ryminällä, niin on iso riski siitä, että jotain vau-

rioituu. Tämä voi tarkoittaa vääntyviä sadevesikouruja, irtoavia katto-läpivientejä, irtoavia kattoturvatuotteina tai alapuolisten terassi- ja ka-tosrakenteiden vaurioita.

Nämä vauriot olisi Annilan mukaan hyvä tarkastaa mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen – työturvallisuus huomioon ottaen.

– Vesikatto on myös hyvä silmäillä kokonaisuudessaan läpi kevääl-lä, vaikka talven mittaan varsinaisia näkyviä ongelmia ei olisikaan ha-vainnut.

Hän lisää, että talven luonteesta riippuen routavauriot ja vesien jää-tymiset voivat aiheuttaa myös muita korjaustarpeita, mutta näihin liit-tyviä isompia korjaustarpeita voi pitää aika harvinaisena.

Ilmanvaihto kuntoon kevään koittaessa

Kevät voi olla hyvää aikaa käydä myös läpi esimerkiksi talon ilman-vaihto. Annila tarkentaa, että ilmanvaihdon tyyppi ei käytännössä vai-kuta puhdistustarpeeseen, vaan enemmän siihen, minkä verran puh-distettavaa on. Hän kertoo koneellista ilmanvaihtoa varten olevan ny-kyään saatavilla palveluita, joista suodattimet ja lasku postitetaan en-nalta määritetyin väliajoin.

– Tämä automaattisesti opastaa vaihtamaan suodattimet oikeaan ai-kaan ja säännöllisesti, mikäli ilmanvaihtokoneessa itsessään ei ole tä-hän opastavaa toimintoa tai hälytystä. Tällaista palvelua käytettäessä vaihtoajankohdalla ei ole oikeastaan merkitystä.

Annila kuitenkin huomauttaa, että vanha muistisääntö suodattimi-en vaihtamisesta keväällä ja syksyllä voi helpottaa pitämään vaihtovä-lin säännöllisenä. Suodattimien vaihdon yhteydessä ilmanvaihtojär-jestelmä on hänen mukaansa hyvä puhdistaa myös niiltä osin, johon omakotiasuja itse pystyy.

– Tämä tarkoittaa ilmanvaihtokoneen sisäpuolta, kanavien tulo- ja poistoilmaventtiileitä sekä tuloilmasäleikköä talon ulkopuolella. Il-manvaihtokoneen puhdistamiseen on yleensä ohjeet ilmanvaihtoko-neen käyttöohjeessa. Kanavien puhdistaminen ja ilmanvaihdon tasa-painotus kannattaakin sitten jo jättää asiantuntijan tehtäväksi.

Kesällä tehdään ulkotöitä, syksyllä varaudutaan sateisiin

Kesä ja sitä seuraava syksy tuntuvat vielä tässä vaiheessa vuotta kau-kaisilta, mutta nekin tuovat väistämättä mukanaan omat askareensa. Etenkin kesä menee monilla omakotiasujilla puutarhatöiden ja mui-den nikkarointien parissa.

Annila huomauttaa kesän olevan yleisesti parasta aikaa ulkoilmassa tehtäville rakennustöille.

– Maalit, laastit ja muut nestemäiset tai massamaiset vedeneristeet vaativat yleisesti vähintään +5 °C ulkolämpötilan, että niitä voidaan käyttää. Talvikäyttö edellyttäisi sääsuojauksia, lämmityksiä ja muita erikoistoimenpiteitä.

Annila mainitsee sadevesijärjestelmien puhdistustarpeen olevan suurin juuri syksyllä puista tippuvien lehtien ja roskien takia, mutta myös siksi, että silloin sataakin eniten.

– Tällöin syksy olisi luonnollisin hetki tarkastella rakennuksen kui-vana pysymistä: vesikattoa, julkisivuja, ikkunoita, salaojia, sadevesijär-jestelmiä ja niin edespäin.

Syksyllä, viimeistään ennen lämmityskauden alkua on hyvä varmis-taa myös talon lämmitysjärjestelmän toimivuus. Annila painottaa, että lämmitysjärjestelmän osalta tarkat ohjeet on syytä varmistaa käytössä olevan järjestelmän käyttöohjeista.

– Yleisohjeena voidaan pitää lämmönlähteen testausta, eli varmis-tusta, että se tuottaa lämpöä kuten pitää. Aika usein lämmitys ja läm-minkäyttövesi kytkeytyvät toisiinsa ja tällöin järjestelmä on toki lähtö-kohtaisesti käytössä ympäri vuoden, hän toteaa. Lämmönjakotapaan liittyen on hyvä myös varmistaa, että lämpö kulkee määränpäähänsä ja kaikki termostaatit toimivat.

SEINÄJOKI, VENESKOSKI Isokoskentie 1095040 5121 549 Jorma, 040 759 7866 Minna Palvelemme ma-pe 10-18, la 9-1410 km Seinäjoelta Kuortaneelle päin.

KALUSTEHALLI

ASIALA

Siro ja korkeaselkäinen

HETA sohva-kalusto 3+2

Meiltä löytyy mahtava valikoima erilaisia

ratkaisuja nukkumiseen

Laadukkaita kotimaisia sohvia

mm. kotimainen koivuinenSONAATTI sänky 160*200

659,-

alkaen 1999,-

PUHALLUSURAKOINTIAala-, väli- ja yläpohjaeristykset sellu- ja lasivillalla.Meiltä myös rakennustarvikkeet edullisesti.

KYSY.

Matti Lautamäki OyLUOPAJÄRVI p. (06) 456 8600

www.lautamaki.fi

Inter-sport

KAIKKI PYÖRÄMERKIT JA -MALLIT.

Huollot aikaa varaamatta.

HUOLLAMME

Jaakkolantie 3, 60100 Seinäjoki, p. 040 350 7793 • Avoinna ma-pe 10-17, la 10-14

Nyt myös luistimien teroitukset/muotoilut sekä suksien voitelut.

č Kevät voi olla hyvää aikaa käydä myös läpi esimerkiksi talon ilmanvaihto.


Kiinteistökaupan purku

Syystä tai toisesta kiinteistön ostajaa voi alkaa kaduttaa.

Kiinteistökaupan purkaminen ei ole kuitenkaan helppoa,

ellei myyjä siihen suostu.

Kaupan purkaminen on lain mukaan mahdollista sil-

loin, jos kiinteistössä on olennainen virhe. Ensin täytyy

arvioida, onko kiinteistössä ylipäätään virhe.

Mikäli ostajalla on ollut joltain osin tieto virheestä tai

hänen olisi pitänyt havaita se, kyseessä ei lähtökohtai-

sesti ole myyjän vastuulla oleva virhe. Mikäli ostaja on

huolehtinut asianmukaisesti ennakkotarkastusvelvol-

lisuudestaan, arvioidaan, onko myyjä antanut kiinteis-

töstä vääriä tietoja tai jättänyt jotain kertomatta. Tällöin

kiinteistöä rasittaa virhe. On myös mahdollista, että vir-

he on salainen eli se tulee sekä myyjälle että ostajalle yl-

lätyksenä. Usein rakenteissa olevat mikrobivauriot ovat

salaisia virheitä.

Yleensä kiinteistön virheen seurauksena on hinnan-

alennus. Hinnanalennuksella korvataan kiinteistön virhe

ja käytännössä ostaja korjauttaa virheen hinnanalen-

nuksena saamillaan rahoilla. Mikäli virhe on olennainen,

ostaja voi kuitenkin vaatia hinnanalennuksen sijaan kau-

pan purkua.

Olennaisuuden kynnys on korkealla. Lähtökohtana

on, että jos ostaja ei voi käyttää kiinteistöä aikomallaan

tavalla, eikä virhettä voi korjata kohtuullisessa ajassa ja

kohtuullisin kustannuksin, virhe on olennainen. Mikäli

virhe aiheuttaa terveyshaittaa, tälläkin on merkitystä

arvioinnissa.

Yleensä kaupan purkuun päädytään tilanteessa, jossa

talossa on laajat vauriot ja olisi kohtuutonta edellyttää,

että ostaja ryhtyy korjaustöihin. Korjauksiin liittyy aina

epäonnistumisen riski ja kun puhutaan rakenteellisista

mikrobivaurioista, tämä riski voi olla suurikin. Voi myös

olla, että talo on käytännössä purkukuntoinen.

Purun vaatiminen on aina ostajan mahdollisuus.

Myyjä ei voi vaatia kaupan purkua, ellei ostaja sitä tah-

do. Tämä saattaa aiheuttaa yksittäistapauksissa jopa

kohtuuttomia seurauksia, jos myyjä määrätään suorit-

tamaan merkittävät hinnanalennuskorvaukset ja vahin-

gonkorvaukset ostajalle. Myyjän kannalta kaupan purku

voisi joskus olla mielekkäämpi vaihtoehto.

Ostajan purkuoikeuden edellytyksenä on, että hän voi

palauttaa kiinteistön takaisin myyjälle. Ostaja menettää

oikeuden kaupan purkamiseen, ellei purkukannetta ole

pantu vireille kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun kiin-

teistön hallinta on luovutettu. Vedottaessa laatuvirhee-

seen tulee muistaa myös maakaaren muut määräajat.

Virheestä on reklamoitava kohtuullisessa ajassa ja os-

taja menettää oikeutensa vedota laatuvirheeseen, ellei

siitä ole ilmoitettu myyjälle viidessä vuodessa hallinnan

luovutuksesta. Jos myyjä on menetellyt kunnianvastai-

sesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti, ostaja

voi vedota virheeseen myöhästyneestä reklamaatiosta

huolimatta.

Mikäli ostaja on toimenpiteillään alentanut kiinteistön

arvoa, hän saa purkaa kaupan vain, jos korvaa myyjälle

arvon alentumista vastaavan korvauksen. Kiinteistön

arvo voi alentua esimerkiksi kiinteistön huolimattoman

hoidon vuoksi. Tavanomaisesta käytöstä aiheutuva

arvon alentuminen ei kuitenkaan estä purkuoikeuden

käyttämistä.

Kaupan purun seurauksena myyjän on palautettava

saamansa kauppahinta ja maksettava sille korkoa. Os-

tajan on puolestaan palautettava kiinteistöä koskevat

asiakirjat. Jos ostaja ehtii asua kiinteistöllä ennen kau-

pan purkua, hänen on maksettava myyjälle korvaus asu-

mishyödystään. Lyhytaikaista asumishyötyä ostajan ei

kuitenkaan tarvitse korvata.

LAKIPALSTA

Minna Romuasianajaja, osakas

AsianajotoimistoLindblad & Co Oy

[email protected]. 020 749 8193


Alati nousevat asumiskulut saavat monen omakotitaloasujankin miettimään, miten asumiskuluissa voisi säästää.

– Kun mietitään kodin kuluja, lämmi-tys-, sähkö- ja vesikustannukset ovat aika lailla ainoita asumiseen liittyviä kuluja, joissa omakotitaloasuja voi säästää, Mo-tivan asiantuntija Päivi Suur-Uski toteaa.

Pidemmällä tähtäimellä on kuiten-kin tärkeää huolehtia myös talon enna-koivasta ja ylläpitävästä huollosta, jolla pidennetään rakenteiden käyttöikää.

– Niissä ei kannata säästää. Jos taloa ei huolleta ja ylläpidetä, edessä ovat nope-asti huolto- ja ylläpitokustannuksia suu-remmat kustannukset, Suur-Uski muis-tuttaa.

Huonelämpötila kohdilleen

Lämmityksessä voi säästää kiinnittämällä ensinnäkin huomiota huonelämpötilaan.

Suositeltu lämpötila asuinhuoneille on 20-22. Monissa kotitalouksissa tämä jo tiedostetaankin. Osa asuu kuitenkin edel-leenkin ylilämpimissä kodeissa.

Säästöä voi siis saada jo pelkästään huonelämpötilojen pudottamisella. Läm-mitysjärjestelmää ei Suur-Uskin mielestä kannata lähteä yleensä vaihtamaan, ellei se ole jo elinikänsä tai -kaarensa pääs-sä. Sen sijaan olemassa olevaa kannattaa käyttää mahdollisimman fiksusti ja tehdä pieniä parannuksia, jotka auttavat asiaa.

– Kun lämmitysjärjestelmä sitten tulee elinkaarensa loppuun, voi miettiä, mikä on se kustannuksiltaan edullisin ja ympä-ristöystävällisin ja meille sopivin lämmi-tysjärjestelmä.

Ilmalämpöpumppu on nykyään perus-laite sähkölämmityksen ja usein myös öl-jylämmityksen rinnalle. Myös tulisijoilla, jos sellaisia on, kannattaa tukea lämmi-tystä kylmempinä aikoina sen sijaan, että

huudattaisi pattereita täysillä. Suur-Uski nostaa lisäksi esiin autotalli-

en ja varastojen lämmityksen talviaikaan.– Niissä ei useinkaan tarvita yhtä kor-

keita lämpötiloja kuin asuintiloissa. Va-rastojen ja autotallin lämpötilaa alenta-malla voikin talvisaikaan saavuttaa mer-kittäviäkin säästöjä.

Älä lotraa suihkussa

Lämmityskulut ovat sähkössäkin merkit-tävin kuluerä. Vaikka koti ei olisikaan säh-kölämmitteinen, sieltä voi löytyä sähkö-käyttöinen lattialämmitys tai sähkösau-na. Erityisesti sähkökiuas on suuritehoi-nen laite.

– Sauna on käyttöajasta riippuvainen. Kannattaisikin mennä heti saunaan, kun se on lämmin ja sammuttaa se heti, kun on saunottu. Ei kannata tehdä esimer-kiksi niin, että laittaa saunan päälle ja jää

sitten katsomaan telkkaria pitkäksikin ai-kaa.

Ylipäänsä kaikkia sähkölaitteita kan-nattaisi käyttää mahdollisimman fiksusti. Jos kotoa löytyy vielä hehku- ja halogee-nilamppuja, niitä kannattaisi alkaa vaih-taa pikkuhiljaa pois.

Vesi on yksi menoerä sinänsä. Suur-Us-ki muistuttaa kuitenkin, että vedenkulu-tus liittyy merkittävällä tavalla myös ener-giakustannuksiin. Nykyaikaiset pesuko-neet ja wc-kalusteet käyttävät todella vä-hän vettä. Suuri osa vedenkulutuksesta käytetäänkin peseytymisessä, ja peseyty-misessä käytetään lämmintä vettä, jonka lämmittämiseen kuluu energiaa.

– Omia suihkuaikojen lyhentämällä ja pienemmällä virtaamalla peseytymällä voi vaikuttaa yllättävän paljon energia-kustannuksiin.

Tätä ei kuitenkaan moni suihkussa pit-kään viihtyvä välttämättä muista lämmi-

Teksti: Tiina Raatikainen

Oma toiminta ja kulutus seurantaan– säästövinkit omakotiasujalleTarkan euron omakotiasuja voi säästää pääasiassa lämmityksessä, sähkössä ja vesikuluissa. Kulujen seurannan lisäksi kannattaa harjoittaa myös kulutuksen seurantaa.

Freepik


Henri Hällfors050 524 5119

Etelä-Pohjanmaa ja Pirkanmaa

Sami Suomalainen040 166 5386Lounais-Suomi ja Pirkanmaa

www.lannenmaalampo.fi

MAALÄMPÖ | ILMAVESILÄMPÖ

• Tarkista ja kilpailuta tarvittaessa voimassa olevat sopimuksesi:

nettiliittymä, kännykkäliittymä, vakuutus, jne. Kännykkäliittymien

tarjouksia esimerkiksi harvoin tarjotaan vanhoille asiakkaille, joten

kannattaa olla itse aktiivinen asian suhteen ja verrata hintoja eri

liittymien välillä.

• Mieti, maksatko turhasta, esimerkiksi monista suoratoistopalve-

luista, joita et ehdi kuitenkaan katsomaan? Älä turhaan lennättele

”vain kymppejä” sinne sun tänne kuukaudesta toiseen, siitä kertyy jo

huomattava summa vuoden aikana.

• Mieti omia ostotottumuksiasi: teetkö turhia heräteostoksia, ostatko

sellaistakin, mitä et oikeasti tarvitse? Hyödynnä alennusmyynnit ja

kirpputorit.

• Laita enemmän ruokaa kotona. Suunnittele viikon (tai ainakin

arjen) ruoat etukäteen ja samalla myös ruokaostokset. Älä mene

nälkäisenä kauppaan!

tyslaskua ihmetellessään. Motivan sivuilta löytyvät taulukot, joita tutki-malla voi yllättyä aidosti siitä, miten paljon enemmän esimerkiksi vain vii-si minuuttia pidempään kestävä suih-ku kuluttaa energiaa.

– Kylmällä ilmalla suihkuun men-nään usein myös lämmittelemään. Jos on useampi ihminen, saunan lämmittäminen voikin olla joskus fik-sumpaa. Energiankulutuksellisesti voi tulla edullisemmaksi, kun useam-pi lämmittelee saunassa sen sijaan, että kaikki lämmittelisivät suihkus-sa. Saunan jälkeen moni haluaa usein myös viileämmän suihkun. Sauna-kaan ei siis välttämättä ole aina pa-his, vaan saunakin voi olla hyvä asia. Monestakaan asiasta ei voi ylipäätään sanoa, että se olisi aina vain hyvä tai huono ratkaisu, Suur-Uski toteaa.

Seuraa kulutusta

Energian kulutuksessa olisi hyvä muistaa, että vain kulutusta seuraa-malla pysyy kärryillä. Laskun loppu-summan sijasta kannattaisikin kiin-nittää enemmän huomiota itse kulu-tukseen: paljonko sähköä tai vettä on kulutettu kilowateissa ja litroissa.

– Siitä näkee myös oman asumisen

trendin vuositasolla, miten kulutus on muuttunut. Vähän tiuhempaankin tahtiin kuin vuositasolla kulutusta to-sin kannattaa seurata, kuukausittain, neljännesvuosittain. Mitä tiheämmin itse asiassa seuraa, sen helpompi on havahtua muutokseen. Voi myös ver-rata, että minulla on tällainen talo, miten paljon muilla vastaanvanlaisis-sa taloissa asuvilla kuluu. Kulutuksen seuranta antaa siis osviittaa, asunko energiatehokkaasti ja fiksusti vai oli-siko jotakin tehtävä.

Kun seuraa kulutusta, on mahdol-lista havaita nopeasti myös kulutuk-sessa tapahtumat yllättävät poikkea-mat, jotka voivat johtua laitevioista. Niihin on hyvä päästä kiinni mahdol-lisimman nopeasti.

– Tämä koskee ihan kaikkea, oli kyse lämmityksestä, sähköstä tai ve-denkulutuksesta. Kulutuksen seuran-ta on myös ainoa keino havainnoida omien säästötoimenpiteidensä vai-kuttavuutta. Säästötoimenpiteiden pitäisi näkyä kulutusseurannassa. Jos ne eivät näy, on mietittävä, onko teh-ty oikeita toimenpiteitä vai ei. Samal-la saa tietoa esimerkiksi uuden läm-mitysjärjestelmän vaihdon pohjak-si, kun se tulee ajankohtaiseksi, Suur-Uski toteaa.

Talven säästövinkit:

• Tarkista lämmitysjärjestelmän toiminta. Säädä termostaatit ja

seuraa huonelämpötiloja. Oleskelutiloissa sopiva lämpötila on

20–22 astetta.

• Kytke ilmanvaihtolaitteesta mahdollinen viilennysasetus pois

päältä ja lämmöntalteenotto päälle.

• Säädä ilmanvaihtokoneen jälkilämmitys 16–17 asteeseen.

• Käännä ilmanvaihtoventtiilit talviasentoon, mutta älä sulje niitä

kokonaan.

• Säädä ilmanvaihdon puhallintehoa tarpeen mukaan arjessa.

Lämmitä tulisijaa pakkasia ennakoiden.

Lähde: Motiva

Muita säästövinkkejä:


Kovalla pakkasella vesiputkien jäätymi-nen ja vedentulon tyrehtyminen ovat kur-ja vaiva. Kymmenenkin asteen pakkanen on riski, mikäli vesijohdot ovat liian kyl-mässä paikassa ja kehnosti eristetty, va-roitteli LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry jo tammikuussa: Jos pakkanen pääsee muodostamaan jäätulpan putkeen, keli-en lauhtuessa tulppa laajenee ja rikkoo putken.

LVI-alan yrittäjä Ilari Luojola on su-lattanut jäätyneitä putkia työkseen jo 40 vuoden ajan. Viime vuosina Turun seu-dulla pakkaset ovat olleet hänen mu-kaansa yleensä vain hetkellisiä, joten jää-tyneitä vesijohtojakin on tullut vastaan vain muutama talvessa.

– Siinä kohtaa, kun on ollut sellainen 15–20 asteen pakkanen päivän pari, ja on luvattu vielä tuulta, putket alkavat kuiten-kin mennä nopeasti jäihin, hän toteaa.

Miksi putket jäätyvät?

Vanhemmat omakotitalot voivat olla eri-tyisen alttiita putkien jäätymiselle, sil-lä niissä alapohjan tuuletus on usein to-teutettu niin sanotuilla kissanluukuilla. Luojola kertoo niiden unohtuvan monil-la auki, mikä edistää putkien jäätymistä pakkasella.

– Ne pitäisi tukkia kun pakkaset alka-vat, jotta pakkanen ei pääse alapohjaan, hän painottaa.

Varsinkin tuulisella säällä kylmä ilma kulkeutuu helposti kissanluukuista jää-dyttämään talon putkia. Vanhemmissa taloissa putket myös kulkevat tavallises-ti talon alapohjassa, kun taas uusissa ne menevät eristeiden joukossa.

– Tänä päivänä työt tehdään siihen malliin, että putket eristetään kunnolla eivätkä ne pääse jäätymään samalla ta-valla kuin aikaisemmin, toteaa Luojola.

Hän huomauttaa putkien jäätyvän kui-tenkin toki myös uudemmissakin talois-sa.

Vanhempien omakotitalojen putket ovat tavallisesti kupari- tai rautaputkia, jotka voidaan sulattaa sähkön tai höyryn avulla. Uudemmat talot on taas varustet-tu muoviputkin, jotka ovat Luojolan mu-kaan myös sen verran kapeampia, ettei niitä saada sulatettua höyryllä tai sähköl-lä. Ainoa poikkeus on katujakelusta vesi-mittariin menevä putki.

– Jos se on jäätynyt, sen saa höyryllä auki.

Veden juoksutus estää jäätymisen

Luojola mainitsee yhtenä mahdollisena varoitusmerkkinä putkien jäätymisestä sen, että hanasta laskettu kylmä vesi jääh-

tyy todella kylmäksi ja lähentelee jo vain 2–3 astetta.

– Kyllä putki silloin ryhtyy helposti jää-tymään, jos sitä ei ole hyvin eristetty.

Hän toteaa vanhemmissa taloissa put-kien saattavan kulkea niin hankalissa pai-koissa, ettei niiden eristäminen suju hel-polla. Usein omakotitaloasujia neuvo-taankin kasaamaan lunta eristeeksi talon kivijalkaa vasten.

– Ei siitä varmastikaan haittaa ole, apri-koi Luojola ja arvioi sen voivan auttaa ai-nakin hieman. Se ei kuitenkaan auta py-säyttämään hyytävää tuulta, joka kulkeu-tuu seinän väliin ja välipohjaan ikkunan pielistä ja muista raoista ja jäädyttää sit-ten putket.

Käytännössä ainoa tapa pitää putket sulana onkin laskea vettä hanasta. Var-sinkin jos talon putket ovat jäätyneet ai-emminkin, veden juoksuttaminen sopi-


Vedentulo saattaa tyssätä hyytävään pakkaseen Kovilla pakkasilla omakotitaloasuja voi vetää jalkaansa villasukat ja lämmitellä mukavasti sisätiloissa. Ei kannata kuitenkaan heittäytyä aivan huolettomaksi, sillä pakkasen paukkuessa vaarana on, että talon putket jäätyvät.

Freepik


Vesiputkien lisäksi pakkasella voivat

jäätyä myös rännit.

– Silloin kun ränni jäätyy, suurin

vaara on, että se hajoaa ja halkeaa

kuten vesijohto, varoittaa Ilari Luo-

jola. Rikkoutuneesta rännistä hule-

vedet ajautuvat sitten helposti kas-

telemaan taloa.

Tavanomainen syy rännien jääty-

miseen ovat huonosti puhdistetut

rännikourut. Syksyn jäljiltä lehdet

jäävät kouruihin, kulkeutuvat syök-

sytorveen ja lopulta pakkautuvat

sinne. Lehdet estävät veden syöksy-

misen ja lopulta vesi jäätyy ränniin.

Kotiniksejä rännien sulanapi-

toon kyllä löytyy, jos niitä vain pys-

tyy hyödyntämään. Luojola kertoo

joidenkin esimerkiksi laittavan kar-

keaa suolaa suppiloon, josta sen

annetaan sitten pikku hiljaa valua

syöksytorveen jäätymisen estämi-

seksi.

Rännit, räystäät ja syöksytorvet

saa pidettyä sulana myös erillisel-

lä sulanapitokaapelilla. Jos ne pää-

sevät jäätymään, eikä sulatus on-

nistu omin keinoin, ammattilaiset

sulattavat ne siinä missä jäätyneet

putketkin.

– Jos kyseessä ovat omakotita-

lon rännit, se on helppo tapaus. Su-

latus tapahtuu samalla tavalla höy-

ryn kanssa alakautta.

valla paineella kannattaa ottaa tavaksi kovilla pakkasilla.

– Päiväsaikaan käyttäisi ensin vähän ronskimmin vettä, ja kun illalla men-nään nukkumaan, jätetään vesi hyvin, hyvin niukalti tippumaan.

Jotkut saattavat harmitella moista ve-denhaaskausta. Luojola huomauttaa tuollaisenkin vesilaskun olevan kuiten-kin pienempi kustannus kuin jäätynei-den putkien sulattaminen. Hän lausuu silti vielä pienen varoituksen sanan ve-den juoksuttamisen suhteen:

– Mikäli viemäri on myös huonosti eristetty, saattaa tapahtua niin, että kun viemäri pikku hiljaa täyttyy, se jäätyy myös. Sen takia kannattaisi varmistaa, että viemäri vetää hyvin ennen kuin ve-den laittaa tippumaan.

Putkien jäätyminen voi johtaa vesivahinkoon

Putkien jäätyessä vedentulon tyrehty-minen ei ole suinkaan ainoa haittavai-kutus. Pahimmillaan siitä voi seurata suuriakin vesivahinkoja.

– Kun putki jäätyy, se paisuu ja repe-ää, kuvailee Luojola. Vielä tuolloin va-hinkoja ei ole havaittavissa, mutta kun putki taas sulaa, repeämistä alkaa vuo-taa vettä.

– Sulattaja ei riko sitä putkea, vaan se putki halkeaa jäätyessään, ja kun sulat-taja sulattaa putken, vesi tulee juokse-vaksi, hän vielä korostaa.

Kun sulanut vesi alkaa virrata haljen-neesta putkesta paineella, omatoimi-selle sulattajalle tuleekin helposti hätä käteen. Luojola kertoo jäätyneitä put-kia sulattavien asentajien selvittävänkin aina ensi tekijöikseen, mistä vesi saa-daan tarvittaessa katkaistua.

Hän lisää, että putkien lisäksi jäätyä voi myös talon vesimittari. Usein se si-jaitsee esimerkiksi autotallissa, jonne saattaa tulla vielä kylmää ilmaa ilmas-tointiventtiilien kautta.

– Kun ollaan viikko kaksi muualla, ve-simittari menee rikki. Vesimittari ei ole iso homma korjata, mutta sekin maksaa

muutamia satasia.

Varovaisuutta omatoimiseen sulatukseen

Putkien sulattamiseen tarjotaan mo-nenlaisia tee-se-itse -konsteja, joista kaikki eivät ole kuitenkaan aivan suo-siteltavia.

– Niiden kanssa on tullut aika paljon vahinkoja, kun omatoimisesti ryhdy-tään sulattamaan, varoittaa Luojola. Pa-himmillaan puuhakas putkensulattaja on saanut aikaiseksi tulipalon.

Vesiputket nousevat usein talon kel-larista ylös välipohjaan putkikanaaleja pitkin. Niihin ei Luojolan mukaan saisi missään nimessä lykätä mitään, mikä aiheuttaisi palovaaraa. Hän varoittaa käyttämästä etenkin sellaisia puhalti-mia, joiden lanka hehkuu punaisena: ne voivat nimittäin herkästi sytyttää tu-lipalon.

– Kanaalissa on niin kova imu, että se vetää tulen sinne kanavaan.

Tuollaista lämpöpuhallinta kannat-taa hänen mukaansa käyttää vain sil-loin, kun se voidaan sijoittaa turval-lisesti esimerkiksi kellariin, jossa sillä lämmitetään laajempaa aluetta.

Yleinen kotikonsti jäätyneen putken sulattamiseen on esimerkiksi lämpi-män ilman puhaltaminen suojaputkeen hiustenkuivaajalla.

– Hiustenkuivaaja on suhteellisen turvallinen, mutta siinä on vain teho aika pieni, Luojola huomauttaa. Sitä tehokkaampi niksi on putken sulatta-minen pölynimurin avulla. Se soveltuu kuitenkin vain muoviputkiin, jotka kul-kevat suojaputken sisällä.

– Pölynimurilla imetään suojaput-ken niin sanotulta kylmäpuolelta, jol-loin se imee lämpimältä puolelta ilmaa putkeen.

Luojola vakuuttaa imuriniksin olevan turvallinen ja että sitä voi ainakin ko-keilla kotona. Kaikissa taloissa suoja-putket eivät ole kuitenkaan välttämät-tä avoimia, jotta niihin edes pääsisi kä-siksi.

Rännikourun puhdistaminen vähentää jäätymisriskiä

SEINÄJOENPUTKIASENNUS OY

LVI-TYÖT• Putkisaneeraukset• Viemärin kuvaukset ja -avaukset• Maalämmitykset

www.lviseinajoki.fi • 0400 295 776

SUURTEHO-IMUROINTI• Sora • Hiekka

• Puhallusvilla

• Kutteri, ym.

040 5945 972 I www.lokapalvelu.fi

VIEMÄRISANEERAUS• sukitukset ja kuntokartoitukset

Varaa maksuton arviokäynti:050 371 2777 / Virkkala


Asuntosijoittaminen on pitkäjänteistä toimintaa, jonka yleisimpänä tavoitteena Suomen Vuokranantajat ry:n tekemän kyselytutkimuksen mukaan on turvata oma tu-leva eläkeaika. Suomen Vuokranantajat ry:hyn voi liittyä jo silloin, kun on vasta harkitsemassa sijoitusasunnon ostamista, mikä onkin hyvä asia yhdistyksen toiminnan-johtajan, Sanna Hughesin, mielestä.

– Tyypillisesti meille liitytään jäseneksi vasta sitten kun ensimmäinen asunto on ostettu, mutta mitään es-tettä ei ole liittyä jo aiemmin.

– Meiltä voi kysyä kaikenlaisista vuokraukseen liitty-vistä asioista, ja jäsenyyteemme sisältyy lakineuvonta. Osapuilleen 11 000 yhteydenottoa tulee vuosittain, ja niihin kaikkiin vastaamme. Me autamme vuokrananta-jaa koko vuokraustoiminnan kaikissa vaiheissa siitä al-kaen, kun mietitään esimerkiksi verotusnäkökulmia, tai kun tarvitaan tietoa taloyhtiön kokouksista, korvauksis-ta, kunnossapitovastuusta tai ongelmatilanteista, joita vuokralaisen kanssa on voinut syntyä.

Asuntosijoittaminen alkaa alueen tutkiskelulla

Asunnon ostajia askarruttavat erilaiset asiat riippuen sii-

tä, montako asuntoa on ehtinyt hankkia.– Usein ensimmäisen sijoitusasunnon ostajaa mieti-

tyttää, mahtaako sijoituksellaan saada tuottoa. Esimer-kiksi saako ostamansa asunnon vuokralle, minkälaisia vuokralaisia on tarjolla, tai tuleeko yllättäviä remontti-tarpeita, joita ei ollut osannut ottaa huomioon.

Hughes neuvoo aina ottamaan selvää alueesta, jonne on harkitsemassa sijoittamista.

– On tärkeää tietää, minkälaiset tulevaisuudennäky-mät alueella on, sillä ne toimivat pohjana koko sijoituk-sen kannattavuudelle. Jos alue on vuokralaisia kiinnos-tava, pitää vielä selvittää, millaisesta taloyhtiöstä aikoo sijoitusasunnon ostaa.

Monesti aloitteleva sijoittaja kiinnittää liikaa huomi-ota pelkästään asunnon kuntoon. Asunnon pintoja saa kuitenkin pienelläkin rahalla uudistettua – siksi katse tu-lisikin kohdistaa taloyhtiön kuntoon, sillä siihen on vai-kea vaikuttaa ilman omaa aktiivista panosta taloyhtiön hallituksen jäsenenä.

On tärkeää selvittää, mitä korjaus- tai muita suunni-telmia on olemassa ja minkälaisia menoja ne tietävät. Pitää olla selvillä ennen ostoa, tehdäänkö taloyhtiölle kuuluvia remontteja oikeassa aikataulussaan ja mitkä ovat niiden ajankohdat – eli hoidetaanko taloyhtiötä niin

kuin pitää. Koronapandemialla ei Hughesin mukaan ole ollut

merkittävää vaikutusta asuntojen kysyntään.– Ihmiset saattavat kuitenkin siirtää omaan asuntoon

sijoittamista ja asua mieluummin vuokralla vielä jonkin aikaa. Liikehuoneistojen vuokraukseen koronalla sen si-jaan on ollut iso vaikutus, koska monen yrityksen liike-vaihto on kärsinyt merkittävästi pandemian myötä.

Vuokratuottotavoite ja arvonnousunäkökulma

Vuokratuottoon on Suomen Vuokranantajien yhdistyk-sen kotisivuilla laskukaava, joka perustuu tuoton ja ku-lujen suhteeseen. Keskimääräinen vuokratuotto on 3 – 4 %, mutta siihen vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi asunnon sijainti. Yleensä kasvukeskukset ennakoivat si-joitusasunnolle arvonnousua, mutta aina vuokratuotto ei siitä huolimatta nouse kovin korkealle.

– Esimerkiksi Helsingissä asuntojen hinnat ovat jo niin korkeat, että vuokratuotto jää pieneksi. On myös sellaisia kaupunkeja, joissa on paljon uudisrakennustuotantoa ja siten asuntojen tarjontaa. Niissä on vuokralaisten mark-kinat, eikä vuokria voida nostaa. Vuokratuotto voi silti

TekstiI: Pia Tervo

Sijoitusasunnon ostaminen vaatii paneutumistaRiskitöntä sijoitustoimintaa ei ole. Hankkimalla riittävästi tietoa etukäteen voi kuitenkin hallita riskejä ja usein myös saada tuottoa sijoitukselleen.

Freepik


olla ihan hyväkin, jos asuntojen ostohinnat ovat kohtuulliset. Voidaan keskimäärin päästä 4 – 5 % tuottoon.

– Pienellä paikkakunnalla riski voi olla suurempi, mutta myös tuottoa voi saada enemmän. Jos pääsee sijoittamaan esimerkiksi silloin, kun paikkakunnalle on tulossa jokin tehdas, ovat näkymät hyvät. Toisaal-ta jos tehdas ajetaan alas, niin sillä voi olla suuri negatiivinen vaikutus asuntojen kysyntään.

Aina asunnon arvo ei nousekaan, vaikka se olisi ostettu edullisesti hyvältä paikalta.

– Kannattaa aina katsoa väestöennusteita. Yleensä niistä voidaan ha-vaita, että kaupungistuminen on megatrendi. Käytännössä se tarkoit-taa ihmisten hakeutumista suuriin kaupunkeihin ja pienempien väen-tiheyksien alueilla keskuskaupunkeihin. Jos havaitaan, että jokin alue kääntyykin muuttotappioalueeksi, niin voidaan päätellä, että asunnon arvo ei tule nousemaan. Vaikka asunnosta saisi hyvää vuokratuottoa, siitä voi olla vaikea päästä eroon niin halutessaan. Tällöin aikoinaan tehdyn investoinnin kulut jatkavat juoksemistaan, vaikka pääoma olisi jo kuoletettu. Nämä ovat skenaarioita, jotka pitää tiedostaa etukäteen.

Sen sijaan esimerkiksi Pyhäjoella, jonne aletaan rakentaa uutta ydin-voimalaa, on valtava kysyntä asunnoista, Hughes kertoo. Pitkällä täh-täimellä ajateltuna Pyhäjoelle sijoittaminen tuntuu siis tällä hetkellä kannattavalta.

Pitkäaikainen hyvä vuokralainen hakusessa

Asunnon vuokraajan kannattaa miettiä pääomatuloveron suuruutta suhteessa siihen, mikä merkitys vuokran korotuksella on eri osapuo-lille.

Kun pääomatulovero on 30 % alle 30 000 vuokratuotosta ja 34 % sen yli menevästä, voidaan olla yksimielisiä, että esimerkiksi 50 eu-ron vuokran korotuksen hyöty itselle voi olla marginaalinen verrattuna haittoihin, joita syntyy esimerkiksi vuokrattomista kuukausista vuokra-laisen lähdettyä.

– Yleensä tärkeintä on saada pitkäaikainen vuokralainen, joten mei-dänkin jäsenistöstämme noin 75 % korottaa vuokraa harvemmin kuin kerran vuodessa, kertoo Hughes.

Joskus sopivaakaan vuokrahintaa ei saa asukkaalla maksatettua. – Vuokralaisen etsimisessä on oltava huolellinen. Jokaisen vuokra-

nantajan kannattaa tarkistaa luottotiedot siitä huolimatta, että luotto-tietojen puhtaus ei aina takaakaan hyvää vuokrasuhdetta. Vuokralais-ehdokas kannattaa aina haastatella perusteellisesti käyttäen Suomen vuokranantajien jäsenilleen tarjoamaa mallipohjaa. Jos asunnon haki-jalla on maksuhäiriöitä, pitää kysyä, mistä ne ovat tulleet. Luottotieto-rekisterin tietoja voi verrata hakijan tarinaan ja tehdä johtopäätöksiä.

Runsaat luottohäiriömerkinnät ovat aina punainen lippu. – Jos ottaa vuokralaiseksi henkilön, joka ei aiemmin ole suoriutu-

nut velvoitteistaan, kannattaa ainakin pyytää riittävän suuri vakuus tai mahdollisten sopimusvelvoitteiden laiminlyönneille takaaja. Vanha luottotietomerkintä, joka on maksettu pois, ei kuitenkaan aina enteile huonoa. Tällainen hakija voi olla hyvinkin sitoutunut.

– Hakijalta täytyy myös aina tarkistaa henkilöllisyys. Voi lisäksi kysyä lupaa soittaa edelliselle vuokranantajalle suositusten saamiseksi. Lo-puksi vuokralaisen kanssa tehdään huolellisesti vuokrasopimus.

Juristin laatima asiakirja vuokrasopimuksen tekoon

Suomen Vuokranantajat ry:n lakimiehet ovat laatineet selkeät ja ym-märrettävät asiakirjapohjat, jotka hyödyttävät sekä vuokranantajaa että vuokralaista.

– On tärkeää, että kaikki asiakirjat ovat laillisia, ja siksi suosittelem-mekin että jäsenemme käyttävät vain juristiemme laatimia asiakirja-pohjia. Jos tulee riitatilanne, on helpompi selvittää, kenen vastuulle ja tappioksi asia kääntyy. Hyvän asiakirjan voi ymmärtää kumpikin osa-puoli samalla tavalla.

– Vuokralaisen perusvastuuna on huolehtia siitä, että pitää asunnon siistinä ja ilmoittaa, jos jotain puutteita ilmenee. Jos esimerkiksi kylpy-huoneen laatta halkeaa tai silikonit rikkoutuvat, niin vuokranantajan täytyy päästä ne korjaamaan. On myös vuokranantajan etu, että huo-lehtii hyvästä vuokralaisesta pitämällä vuokraamaansa asuntoa kun-nossa.

Yleensä pintaremontit kannattaa ajoittaa kohtaan, jolloin vuokralai-nen vaihtuu.

– Jos remontteja ei ole tulossa, asunnossa voi vuokranantaja käydä sopimalla asiasta etukäteen. Esimerkiksi kerran vuodessa kannattaa käydä tervehtimässä vuokralaista ja kartoittamassa samalla korjauksen tarpeita. Näin tulee havaituksi, että vuokra-asunto on säilynyt asialli-sessa kunnossa ja myös vuokraaja pitänyt kiinni velvoitteistaan.

Vuokrasuhteet sujuvat Hughesin mukaan yleensä hyvin. Ääritapauk-set, joissa sairaalloinen hamstraaja tai sotkija pilaa asunnon, ovat to-della harvinaisia, ja siksi ne yleensä nousevat tarpeettoman kärkevästi mediassa esiin.

Valmistamme lehti-, pari-, taitto-, liuku-, liukupalo-ovet ja ikkunat. Maatalouteen kuumasinkittynä.

Aukipitolaite

OVET JA IKKUNAT

020 787 9650 • www.miedonmetalli.fi

• Tasoite-, maalaus- ja tapetointityöt• Sammaloituneiden tiili- ja pelti- kattojen ja seinien biopuhdistus Sokevan BioComb tuotteilla• Kattojen pesu ja maalaus• Maatalouskohteet, navetat, sikalat, siilot ym. pesut.

www.pekanmaalaus.�www.pekanmaalaus.�

Pekan Maalaus ✆ 040 734 7636

VUOKRAA MEILTÄ

www.pohjanrakennuskone.com

MAAKUNNAN EDULLISIMMAT KONEET

RAKENNUSKONEVUOKRAAMO

Oppipojantie 1, 60100 SeinäjokiPuh. (06) 414 3522

Tream Power Oy

Kauttamme saat myös kaikki tarvikkeet ja telineet.

Luottokelpoinen2019

NYT VARATAAN KEVÄÄNJA KESÄN ULKOMAALAUKSET JA -VERHOILUT!

Yhteydenotot 0400 867 303 Jari tai 041 317 1679 Saija

Teemme myös huoneistoremontteja.


Sisutusarkkitehti SIO ja kalustemuotoilija Mar-jut Nousiaisella on kokemusta pohjaratkaisu-jen muuttamisesta niin kerrostaloasuntoihin kuin vanhoihin omakotitaloihinkin. Hän ker-too, että avointa pohjaratkaisua arvostetaan edelleen.

– Vanhoissa taloissa pohjaratkaisut ovat sel-västi lokeromaisempia kuin uusissa taloissa. Ennen keittiö, tupa ja olohuone olivat kaikki välioven erottamia tiloja. Nykyään arjen toi-mintatavat ovat näyttäneet, että tilojen yhte-näisyys on usein käytännöllisempää. Harva haluaa enää erillistä suljettavaa keittiötä. Keit-tiön, ruokasalin ja olohuoneen eli päivätilojen avartaminen ja yhtenäistäminen onkin yleisin

toive pohjaratkaisua muutettaessa. Näin koko perhe voi viettää aikaa yhdessä.

Päivähuoneiden yhdistäminen, säilytysti-lojen lisääminen, keittiön suurentaminen ja huonejärjestyksen muuttaminen ovatkin Nou-siaisen mukaan yleisimpiä pohjaratkaisuihin tehtyjä muutoksia.

Avaruutta ja valoisuutta

Käytännöllisyys on Nousiaisen mukaan yleen-sä ensisijainen liikkeellepaneva voima, kun pohjaratkaisua halutaan lähteä muuttamaan. Pohjaratkaisusta halutaan toimivampi ja pa-remmin asukkaiden tarpeita palveleva. Pohja-


Omakotitalon pohjaratkaisu toimivammaksiJos talon pohjaratkaisu tuntuu toimimattomalta tai tilat ahtailta, voi mieleen nousta ajatus pohjaratkaisun muuttamisesta. Mitä kaikkea pohjaratkaisun muuttamisessa on otettava huomioon ja vaatiiko se aina seinien kaatamista?

VAHVAA POHJALAISTA RAKENTAMISTA 050 394 7622

Unsplash


• Käytä suunnittelijaa. Asian-

tuntija osaa sanoa, mikä on

järkevää ja mahdollista.

• Selvitä kantavat seinät.

• Pyri löytämään ratkaisu, joka

palvelee pidempäänkin. Huomi-

oi myös tilojen muunneltavuus.

• Ota selvää oman kuntasi

rakennusvalvonnasta, mitä

lupia suunnitellut muutokset

vaativat.

ratkaisua lähdetään avartamaan, kun tilat koetaan ahtaiksi tai epäkäytännöllisiksi.

– Vanhassa talossa monet seinät voivat tuntua ylimääräisiltä, talo on sokkeloinen ja siellä on pullonkauloja. Tilat voidaan kokea lokeromaisuuden vuoksi myös tunkkaisiksi ja pimeiksi. Seinien poista-minen, pienentäminen tai aukottaminen luo tilaan paitsi avaruutta ja valoisuutta myös moderniutta.

Lisää säilytystilaa, kiitos!

Nousiainen toteaa, että vanhat talot on suunniteltu usein eri lähtökohdista ja tar-peista kuin mitä nykypäivänä kaivataan.

– Vanhoissa taloissa keittiön erillisyys, pienuus ja tilojen sokkeloisuus ovat ylei-simpiä ongelmia. Myös säilytystilaa tar-vitaan nykyään enemmän kuin ennen. Erilaiset kaapistoratkaisut vievät tiloista paljon lattiapinta-alaa, ja sitä ei välttä-mättä ole alkuperäisessä ratkaisussa otet-tu huomioon. Ikkunat ja ovet saattavat si-jaita vaikeasti uusien kaapistoratkaisujen tiellä, minkä vuoksi riittävälle kaappitilal-le voi olla vaikea löytää tilaa.

Pienikin muutos voi tehdä ratkaisevan eron

Haastavia ja usein tilaratkaisuiltaan on-gelmallisiksi koettuja kohteita ovat esi-merkiksi vanhat rintamamiestalot. Vaik-ka rintamamiestaloissa onkin oma tun-nelmansa, ovat ne usein myös hyvin sok-keloisia.

– Vanhaan taloon muuttavan on otet-tava huomioon, ettei siellä ole mahdollis-ta toteuttaa kaikkia moderneja ratkaisuja. Paljon on silti tehtävissä tilan avartami-seksi ja käytännöllisemmäksi muuttami-seksi. Pienikin muutos voi tehdä ratkai-sevan eron avaruuden tunteeseen, Nou-siainen sanoo.

Pohjaratkaisua selvitettäessä on aina hyvä ottaa selvää kantavista seinistä.

– Kevyen väliseinän purkaminen on helpompaa kuin kantavan. Lähtökohtai-sesti kaikkea voidaan kuitenkin avartaa ja aukottaa. Ikkunoiden sijainnit rajoittavat kuitenkin seinien siirtelyä, luonnonvalo-tonta tilaa ei saisi mielellään syntyä, Nou-siainen sanoo.

Nousiainen toteaa, että tiloja voi avar-taa niin isommalla kuin pienemmälläkin remontilla.

– Vähälläkin pääsee pitkälle, mutta toi-saalta voidaan laittaa myös koko huone-jako uusiksi. Kantavan seinän purkami-nen on kalliimpaa ja työläämpää kuin ke-vyen, ja siihen tarvitaan lupa. Kun seinien sijainnit muuttuvat, myös lattia ja katto täytyy usein laittaa uusiksi, Nousiainen toteaa.

Seinää ei tarvitse aina välttämättä pur-kaa kokonaan, vaan sitä voidaan vain au-kottaa tai lyhentää. Myös oviaukkoja voi-daan avartaa suuremmiksi tai ylimääräi-siä ovia poistaa.

Peilit ja valaistus avuksi

Kannattaa huomioida myös, että jo pei-

Tiivistetyt vinkin pohjaratkaisun muuttamiseen

leillä, valaistuksella, kalustejärjestyk-sellä ja kalusteiden mittasuhteilla voi-daan vaikuttaa tilan avaruuden tuntee-seen.

– Kalustejärjestyskin merkitsee pal-jon, mutta myös ylimääräisen tavaran karsiminen auttaa, Nousiainen muis-tuttaa.

Miten sitten lähteä liikkeelle, jos suunnittelee pohjaratkaisun avarta-mista? Nousiaisen mielestä asiaa oli-si hyvä miettiä aina myös tulevaisuu-den tarpeita ajatellen: millaisia tarpeita meillä on mahdollisesti tulevaisuudes-sa tilanteiden muuttuessa ja miten tilaa voidaan muunnella eri tarpeisiin.

– On tärkeää, että tilasta tulee käyttä-jiensä toimintaa tukeva. Suunnittelijaa on hyvä käyttää apuna tilojen suunnit-telussa. Usein asiat hahmottuvat poh-

japiirustusta paperilla katsellen eri ta-valla kuin vain paikalla pyörien!

Tilojen muunneltavuus

Kun ajatellaan tulevaisuuden ja nyky-hetkenkin vaihtuvia tarpeita, tilojen muunneltavuus on Nousiaisen mu-kaan aina valttia. Hyvin suunniteltu tila muuntuu eri tarpeisiin. Tilaa voidaan jakaa esimerkiksi erilaisilla liukuovirat-kaisuilla, lasiseinillä tai verhoilla. Näin voidaan saada tarvittaessa erillistä tilaa esimerkiksi etätyöskentelyä varten tai isompien koululaisten omiksi sopeiksi.

– Tilanjakajan ei tarvitse aina olla seinä, vaan se voi olla myös esimerkiksi kaapisto, joka on myöhemmin helppo purkaa tai siirtää, kun tarpeet muuttu-vat. Nousiainen toteaa.


Salaojien huoltotarvetta ei tiedosteta


Vaikka kiinteistön salaojat tulisi tarkastaa säännöllisesti, jäävät ne usein jopa täysin vaille huomiota. Salaojitus ei ole kuitenkaan ainut kiinteistön kuivana pysymiseen vaikuttava tekijä, vaan kyseessä on monen asian summa. Tärkeässä asemassa salaojien lisäksi on erityisesti sade- ja sulamisvesien eli hulevesien hallinta.

Suomessa peruslähtökohta on, että talot salaojitetaan. Salaojilla pidetään raken-nuksen perustukset kuivina, mikä vaikut-taa koko rakennuksen kuivana ja tervee-nä pysymiseen. Salaojien toimivuus olisi-kin syytä tarkistaa säännöllisesti, jotta ne täyttävät varmasti tehtävänsä, eikä raken-nuksen alle pääse muhimaan kosteuson-gelma ja aiheuttamaan kosteusvaurioita rakennukselle.

– Tyypillistä on, että salaojat jäävät täy-sin ilman huoltoa, sillä niiden huoltotar-peita ei tiedosteta. Käyn työni puolesta paljon erilaisissa kohteissa ja melkein joka kohteessa tieto salaojien kunnosta ja niiden huolto ovat puutteellisia, ker-too yrittäjä Petri Annila, joka tekee myös paraikaa Tampereen yliopistossa väitös-kirjaa rakennusten kosteus- ja mikrobi-

vaurioitumiseen liittyvistä ongelmista.Annila muistuttaa kuitenkin, että sala-

ojien kunto on vain yksi kiinteistöjen kui-vana pysymiseen vaikuttava asia. Asiaan vaikuttavat myös muun muassa rakenne-ratkaisut, kuten ulkoseinien alaosat ja sa-devesien ohjaus.

– Esimerkiksi 70-80 -luvuilla puurun-koisten talojen sokkeleissa ja ulkoseini-en alaosassa käytettiin ratkaisuja, jotka luokitellaan nykyisin selkeästi riskiraken-teeksi. Ongelmat eivät kuitenkaan katso rakennuksen ikää tai muotoa vaan nii-tä voi ilmetä eri-ikäisissä rakennuksissa, niin julkisissa rakennuksissa kuin pienta-loissa ja kerrostaloissakin.

Maaperän kosteusolosuhteissa esiintyy vaihtelua, ja ilmastonmuutos asettaa tu-levaisuudessa kasvavia haasteita.

– Rakennusten kuivana pysyminen nyt ja tulevaisuudessa on monen asian sum-ma, Annila toteaa.

Tarkastuskaivotkin puuttuvat usein

Salaojien huolto on joka tapauksessa tär-keässä asemassa. Salaojat pitäisi tarkas-taa ja huoltaa säännöllisesti. Annila sa-noo itse suosittelevansa, että ne tarkastet-taisiin vuosittain.

Salaojat tarkastetaan siten, että tar-kastuskaivoista käsin katsotaan, etteivät putket ole veden pinnan alapuolella eli järjestelmä ei ole tukossa. Kuivemmalla säällä tarkastuskaivoihin pitää juoksut-taa vettä, jotta nähdään, miten järjestel-mä vetää.

– Ongelmana valitettavasti usein on, että salaojien tarkastuskaivoja ei ole tai niiden sijaintia ei tunneta. Ne on onnek-si mahdollista asentaa myös jälkikäteen, Annila sanoo.

Annilan mukaan ensimmäinen askel kiinteistön omistajan näkökulmasta olisi-kin selvittää, mikä tilanne on tarkastus-kaivojen osalta, onko niitä ja missä ne ovat.

Joskus tarkastuskaivojen kannet voivat olla maanpinnan alapuolella, mikä vai-keuttaa tarkastuksen tekemistä, varsin-kin, jos kaivojen paikkaa ei ole dokumen-toidu eikä kukaan tiedä, missä ne ovat. Silloin ne pitää kaivaa esiin, jotta kaivojen tarkastus ja salaojien huolto onnistuvat.

– Tarkastuskaivoja on käytetty salaoja-järjestelmissä pitkään, mutta ajan kulu-

Salaoja voi tukkeutua mm. hienojakoisesta maa-aineksesta tai puiden juurista.

Petri Annila / Terveet talot OyPetri Annila / Terveet talot Oy

Salaojien tarkastuskaivojen pitäisi yleisesti löytyä rakennuksen kaikista kulmista.


• Salaojaverkoston tarkastus tarkastuskaivoista vuoden

välein, padotusventtiilien toiminnan tarkastus

• Salaojaverkoston puhdistus 10 vuoden välein, salaojat

huuhdellaan ja kuvataan

• Salaojavesien pumppaamojen huolto 5 vuoden välein,

tarkastus vuosittain

• Salaojavesien pumppaamoissa tulee olla hälytys

Lähde: Ymparisto.fi

essa ne ovat monesti jääneet nurmen, terassien tai päällysteiden alle.

Salaojaremontin tarve?

Jos salaojaputket ovat päässeet tuk-keutumaan, usein siihen auttaa, että putket huuhdellaan kunnolla ja niistä poistetaan kertynyt maa-aines.

– Huolto on monissa tapauksissa toimiva ratkaisu ja hyvä vaihtoehto, kun halutaan kiinteistön salaojaver-kosto taas toimimaan niin kuin pitää-kin. Aina ei välttämättä tarvitse uusia koko salaojaverkostoa.

Salaojilla on kuitenkin oma tekni-nen käyttöikänsä, ja kun se loppuu, voi ilmetä vakaviakin ongelmia, kuten kosteusvaurioita ja sisäilmaongelmia. Siksikin salaojien kuntoa olisi syytä seurata säännöllisesti ennen kuin pa-hoja ongelmia pääsee syntymään.

Annilan mukaan on vaikea antaa tarkkaa aikaa sille, milloin kiinteistön salaojitus pitäisi uusia, mutta 30 vuot-ta voi pitää suuntaa-antavana vuosi-määränä sille, milloin salaojat alkavat tulla käyttöikänsä päähän.

– Tämä on kuitenkin hyvin tapaus-kohtaista, salaojatkin ikääntyvät eri tahtia. Vanhempien salaojajärjestel-mien tekninen käyttöikä on yleisesti lyhyempi. Jos huuhtelu riittää, salaoji-tusta ei tarvitse lähteä vielä uusimaan.

Leväperäinen suhtautuminen pahin ongelma

Vanhojen salaojien ongelma on An-nilan mukaan usein siinä, että maa-aines salaojan ympärillä on liian hie-nojakoista, mikä aiheuttaa ongelmia maan kulkeutuessa ajan kuluessa sa-laojaan.

– Nykypäivänä tämä ymmärretään onneksi jo paremmin, mikä on hyvä asia varsinkin, kun ilmastonmuutos aiheuttaa nykyään rakennettaville ra-kennuksille tulevaisuudessa aiempaa enemmän kosteusrasitusta.

Ongelmallisinta rakennusten sala-ojituksissa on kuitenkin se, että nii-den huollon tarpeellisuutta ja laimin-lyönneistä mahdollisesti seuraavien ongelmien laajuutta ei tiedosteta. Ei ymmärretä, että salaojat ovat jotakin, joista kannattaa pitää todellakin huol-ta.

– Ei pitäisi tuudittautua siihen, että kun salaojat on kerran olemassa, niin ne toimivat myös.

Sadevesien oikea ohjaus

Rakennuksen kuivana pysymisen kannalta tärkeässä asemassa on myös sadevesien hallinta. Sadevesijärjestel-män tulisi ohjata sadevedet hallitusti viemäriin niin, etteivät ne tule raken-nuksen viereen pistemäisesti.

Suositus on, että sadevedet ohjat-taisiin syöksyjen ja sadevesikouru-jen oikealla mitoituksella vähintään 3 metrin päähän rakennuksesta, paik-kaan josta ne eivät pääse valumaan takaisin talon viereen. Hulevesien ohjaus on lisäksi määritelty nykyään kaavamääräyksissä ja niiden pitäisi pysyä oman kiinteistön puolella, naa-purikiinteistön puolelle ne eivät sai-si mennä.

– Myös sadevesijärjestelmissä sekä sade- ja pintavesien hallinnassa on usein puutteita. Rakennuksen kuiva-na pysymistä tulisikin tarkastella ko-konaisuutena, ei yksistään salaojien tai sadevesikaivojen perusteella, An-nila toteaa.

Sisäilmayhdistyksen suositukset salaojaverkoston tarkastuksille ja huolloille

www.jmakkonen.fi

KoneurakointiJ. Makkonen

• Sadevesi- ja salaojajärjestelmien kaivuu ja asennus• Viherrakentaminen• Perustustyöt• Kaikenlaiset muut kaivuutyöt

MONIPUOLISET KAIVUUTYÖT5t MINIKAIVUUKONEELLA JA 15t TELAKAIVUUKONEELLA

Soita ja kysy lisääpalveluistamme!

✆ 040 531 4403

Routasuojaus toteutettuna Finnfoam-eristelevyllä.

Uudet salaoja- ja sadevesijärjestelmät.

Jukka Heinonen Jukka Heinonen



Routa runtelee pihaa, jos pohjatyöt on unohdettu

Kun piha on vielä paksun lumikerroksen peittämä, pakkasen aiheuttamat routavauriot eivät pistä silmään. Niiden aika koittaa vasta kevään myötä, kun lumetkin sulavat.

Kuoppia nurmella, epätasaisuuksia kiveyksessä – ke-väällä pihalta paljastuvat routavauriot ovat kaikkea muuta kuin kauniita, mutta voivat myös vaikeuttaa pi-halla liikkumista.

Viher- ja ympäristörakentajat VYRA ry:n hallituksen jä-sen, viherrakentaja Mikko Suomalainen toteaa erilaisten painumien ja kuprujen olevan roudan yleisimpiä ja hai-tallisimpia jälkiä. Pihalle ilmestyneet kuopat ja epätasai-suudet havaitaan kuitenkin vasta lopputalven ja kevään aikana.

– Ongelmat muodostuvat siinä vaiheessa kun routa läh-tee sulamaan, hän kertoo.

Yksinkertaistettuna routavauriot syntyvät maassa ole-van veden jäätymisestä. Suomalaisen mukaan etenkin

savi- ja hiesumaat ovat roudalle erityisen alttiita. Hiekka-harjuille rakennetut talot ovat puolestaan hyvin suojassa roudalta.

– Siellähän ei ole melkein lainkaan routaa, tai se on ai-van vähäistä.

Hän huomauttaa, että omakotitalon pihalla sallitaan yleensä pieni routiminen, eikä siitä ole mitään haittaa. Routavauriot ovat usein ensinnäkin kosmeettinen on-gelma:

– Näyttää rumalta jos pihakiveys repeilee, asfaltista pu-humattakaan.

Suomalainen muistuttaa niillä olevan kuitenkin usein myös muita haittapuolia. Roudan epätasaiseksi myllää-mälle pihalle esimerkiksi kertyy helposti vettä, joka sitten

jäätyy lammikoiksi ja tekee pihasta pahimmillaan liuk-kaan kulkea.

Routa kuriin oikeilla rakennekerroksilla

Routavaurioiden syntymistä voi Suomalaisen mukaan estää parhaiten jo pihan perustusvaiheessa ensinnäkin tekemällä pohjatyöt oikein ja valitsemalla oikeat raken-nekerrokset. Tämä edellyttää tietoa siitä, millainen ton-tin maaperä on.

– Nykyisin maaperätutkimus on käytännössä pakolli-nen, joten se maaperä tiedetään, hän toteaa. Se, millaista maaperää pinnan alta löytyy, selviää kuitenkin viimeis-tään siinä vaiheessa, kun kaivuutyöt aloitetaan.

Pixabay


Roudan torjunnan lähtökohdaksi Suomalainen esittää, että avuksi otettaisiin ammattisuunnittelija, joka osaa sit-ten valita pihalle oikeanlaiset rakennekerrokset.

– Toinen vaihtoehto on, että eristetään sitä routaa vas-taan, tai sitten tietenkin näiden kahden yhdistelmä.

Salaojituksilla ja niiden kunnolla on myös merkittävä rooli pihan routavaurioiden välttämisessä. Suomalainen toteaa, että rakenne on ensinnäkin saatava kuivaksi.

– Vesihän pitää siis saada sieltä myös pois, hän tokaisee. Ei siis auta, jos piha kaivetaan auki metrin syvyydeltä ja sinne vaihdetaan oikeanlaiset maa-ainekset, jos alue vain täyttyy myöhemmin vedellä. Hän toteaa sorankin kyllä jäätyvän märkänä.

Eristelevyt routasuojauksen yksi vaihtoehto

– Jos maaperä on routivaa, maa-ainekset joudutaan vaihtamaan käytännössä routasyvyyteen saakka, kertoo Suomalainen.

Massanvaihtosyvyys vaihtelee hänen mukaansa yleen-sä 40 cm:stä metriin. Mikäli pihalla ei haluta kaivaa niin syvälle, rakennekerrosten paksuutta voidaan vähentää käyttämällä eristeitä. Suomalainen mainitsee esimerkiksi suulakepuristettujen eristelevyjen olevan usein omakoti-talorakentajalle järkevä vaihtoehto.

– Se on tietenkin aika iso kustannus, joten täytyy pun-taroida sitä, miten suuri massanvaihdon hinta on suh-teessa eristelevyjen hintaan, ja kumpi niistä tulisi järke-vämmäksi.

Pihalle ei voi kuitenkaan hänen mukaansa laittaa aivan millaisia eristelevyjä tahansa:

– On olemassa erilaisia eristeitä, ja eri maaperään tarvi-taan eri paksuiset eristeet, Suomalainen painottaa. Eriste-levyn paksuuden ja tyypin valinnassa voisikin olla hänen mielestään hyvä käyttää apuna ammattisuunnittelijaa.

Kupruileva kiveys on työläs korjata

Omakotiasujalle koittaa keväällä ikävä yllätys, kun edel-tävänä kesänä vaivalla tehty kaunis pihakiveys onkin tal-ven jäljiltä nyt kupruinen.

Suomalainen harmitteleekin niiden olevan kaikkein ikävimpiä routavauriotapauksia. Roudan runtelemia pi-hakiveyksiä on tullut hänellä vastaan suhteellisen uusis-sakin kohteissa.

– Niiden korjaamiseen ei ole oikeastaan kuin yksi kun-nollinen vaihtoehto, eli ikään kuin aloittaa alusta ja tehdä ne rakennekerrokset oikein.

Pahasti kupruilevan pihakiveyksen voi myös yksinker-taisesti poistaa ja sen sijaan käyttää esimerkiksi kivituh-kaa.

– Sora- tai kivituhkapihaa pystyy sitten vain tasoitta-maan joka vuosi, toteaa Suomalainen.

– Miksei tietysti pihakiveystäkin voisi purkaa joka vuosi ja tehdä uusiksi. Se on kuitenkin hirveä homma.

Asfaltoitu autopaikka vaatii hyvän pohjan

Pihalle on asfaltoitu varta vasten paikka auton pysäköin-tiä varten. Routa on kuitenkin nostanut asfaltin niin pa-hasti kuprulle, että se jo raapii auton pohjaa. Mikä siis neuvoksi?

Suomalainen toteaa asfaltin olevan yksinkertaisesti ru-man näköinen, jos se yhtään routii. Hän kertoo, että as-falttia itsessään ei kuitenkaan kannata korjata, jos samalla ei korjata myös pohjia sen alla. Muuten sama ongelma to-dennäköisesti vain toistuu seuraavanakin talvena.

– Jos halutaan, että pihalla on asfalttia, on rakenneker-rokset pakko korjata, Suomalainen painottaa.

– Oikeastaan edullisin keino on poistaa asfaltti ja lait-taa vaikka kivituhka pihalle, jolloin korjaaminen on hel-pompaa.

Vanhemmat korjauskohteet ovat hänen mukaansa usein juuri tällaisia. Kun esimerkiksi vanhoja kivituhka-pihoja muutetaan kiveykselle tai parkkipaikkoja asfaltille tai kiveykselle, niissä on tehtävä aina tarvittavat maaperä-tutkimukset ja oikeat rakennekerrokset.

Nurmikon painaumat kuntoon lisämullalla

Jos routa on aiheuttanut pihanurmikkoon suuren pai-nauman, vaatiiko sen paikkaaminen koko pintakerrok-sen poistamista? Sellaiseen ei sentään tarvitse ryhtyä, lohduttaa Suomalainen.

– Nurmialueella ei ole niin vaarallista, jos maa on vä-hän vinksallaan.

Hän toteaa, että jos ei satu olemaan mikään vannoutu-nut nurmikkohifistelijä, ei ole siis haitallista, vaikka nur-mikko ei olisikaan aivan viimeisen päälle.

– Kuoppapaikkoihin voi lisätä vain uutta multaa ja sie-menet päälle.

Multaa lisätessä hän muistuttaa kuitenkin varomaan, etteivät pihan pintavedet sen seurauksena ala valua ta-loon päin.

– Joskus on käyty korjaamassa sellaisia kohteita, joissa talo on alkanut kastua, kun on aina lisätty multaa, Suo-malainen varoittaa. Lisätty multa on ajan mittaan kallista-nut pihaa ja ohjannut hulevedet lopulta taloon päin – eli päinvastoin kuin olisi suotavaa.

Kaiken kaikkiaan nurmialueilla routavauriot ovat hä-nen mukaansa kuitenkin harvinaisia.

– Valtaosassa Suomea on yleensä lunta, joka estää maan jäätymistä, joten ei tule niin pahasti vaurioita.

Keväällä hän neuvookin odottamaan ensin rauhassa, että piha ensin sulaa kunnolla. Kun jäätynyt maa säiden lämmettyä taas sulaa, voi olla, että se painuukin taas pai-kalleen omia aikojaan.

Hyvin perustettua terassia ei routa hetkauta Monen omakotitalon pihaa komistaa nykyisin laaja terassiko-

konaisuus, johon on soviteltu jos jonkinlaisia toimintoja kesä-

keittiöstä oleskelutiloihin. Mikko Suomalainen painottaa, että

Suomessa pitäisi kuitenkin kaikessa rakentamisessa muistaa

ottaa huomioon olosuhteet:

– Meillä on lunta, jäätä ja routaa, hän muistuttaa.

Terassitkaan eivät ole immuuneja routavaurioille – riippuen

siitä, miten ne on rakennettu. Jos terassi on perustettu kevyes-

ti laattojen tai harkkojen päälle, sen pystyy Suomalaisen mu-

kaan kiilaamaan itsekin tasaiseksi, vaikka routa olisikin tehnyt

tuhojaan sen alla. Hän toteaa, että kiilatessa on kuitenkin va-

rottava, ettei terassi nouse liikaa.

Esimerkiksi valetut terassiperustukset voivat olla kuitenkin

vaikeampi tapaus korjata, joten routasuojaukseen tulisi kiinnit-

tää jo perustusvaiheessa huomiota. Suomalainen kertoo, että

terasseja tehdään nykyisin jonkin verran myös kairaperustuk-

sella eli porapaaluilla.

– Ne ovat aika hyviä, koska paalut on asennettu routarajan

alapuolelle, joten ne eivät liiku. Jos ne liikkuvat, niitä pystyy vä-

hän säätämään.

Unsplash


Etenkin ladattavien hybridiautojen suosio on kasvanut viime vuoden aikana. Valikoiman ja latausverkoston laajetessa myös täyssähköautot kiinnostavat entistä useampaa kuluttajaa. Opeteltavaa sähköautoilussa kuitenkin vielä riittää.

Vuonna 2018 rakettiyhtiö SpaceX laukaisi näyttävästi mil-jardööri Elon Muskin sähköllä toimivan Tesla Roadster –urheiluauton avaruuteen osana testilentoaan.

Tesloja tai muita ladattavia autoja ei tarvitse tähyillä kuitenkaan vain kiertoradalta. Traficomin mukaan vuo-den 2020 kesäkuussa Suomessa oli liikennekäytössä jo liki 34 000 ladattavaa hybridiautoa ja runsaat 6 400 täys-sähköautoa.

Etenkin ladattavien hybridien määrä on lähtenyt viime vuosina tuntuvaan kasvuun. Kuluttajia mietityttävät vielä kuitenkin muun muassa latauspisteiden saatavuus, akku-jen kesto sekä autoilun todelliset kulut.

Päästörajoitukset ovat edistäneet tarjontaa

Suomen Autoteknillinen Liitto ry:n (SATL) toiminnan-johtaja Pasi Perhoniemi arvioi ladattavien autojen suosi-on nousun johtuvan osin kasvaneesta tarjonnasta. Tähän ovat omalta osaltaan vaikuttaneet tiukat rajoitukset, joita

EU on asettanut autovalmistajien mallistojen keskimää-räisiin hiilidioksidipäästöihin.

Laskennallisesti täyssähköautojen hiilidioksidipäästöt ovat nollassa ja hybridiautojenkin hyvin matalat. Rajoi-tusten myötä valmistajat ovat tuoneet markkinoille entis-tä enemmän täyssähköautoja, mutta myös hybridimalleja laskeakseen päästöjään.

– Valikoima on näin laajentunut ja sopivia malleja on alkanut löytyä useammille käyttäjille, summaa Perho-niemi.

Hän lisää ladattavien autojen ympäristöystävällisyyden olevan monille ratkaiseva tekijä autoa valitessa. Myös la-dattavien autojen kevyempi verotus vaikuttaa usein va-lintaan.

– Tällä hetkellä autovero lasketaan ajoneuvon hiilidiok-sidipäästötason mukaan, Perhoniemi kertoo.

Mitä matalammat päästöt, sitä pienempi on autove-ro. Täyssähköautossa autoveron osuus on nykyisin 2,7 %.

– Vaikka hybridi- ja sähköautot ovat kalliimpia valmis-

taa, verotuksen kautta hintaeroa on saatu kurottua pie-nemmäksi, hän huomauttaa.

Veroedun lisäksi ladattavien autojen hankintaan on saatavilla myös muita kannustimia. Traficomin Romu-tuspalkkiokampanja tarjoaa 2 000 euron tuen, jos vanhan henkilöauton tilalle hankitaan vähäpäästöinen täyssäh-köauto tai ladattava hybridi. Vuodelle 2021 on kaavail-tu myös täyssähkötyösuhdeautojen verotusarvon alen-tamista 170 eurolla kuukaudessa. Lisäksi sähköauton ja myös hybridin voisi ladata työpaikalla ja julkisissa lataus-pisteissä verovapaasti.

Ladattavan auton hankinnassa huomioitavaa

Mikäli ajatus ladattavasta hybridistä tai täyssähköautosta houkuttelee, Perhoniemi neuvoo miettimään ensin omia käyttötottumuksia ja -tarpeita, eli millaiseen ajoon autoa tarvitaan.

Ladattavien autojen suosio on kasvussa


Pixabay


– Kannattaa lähteä siitä, mikä se oma liikkumisen tar-ve on. Jos on lyhyttä matkaa ja paljon kaupunkiajoa, sil-loin sähkö- tai hybridiauto on hyvä vaihtoehto.

Täyssähköauto on aivan oma lukunsa etenkin jos ajo on vähäistä ja painottuu lähinnä lyhyempiin matkoihin. Yhdellä täydellä akulla voi Perhoniemen mukaan ajaa monta viikkoa, jos kilometrejä ei tule paljon. Valmista-jat lupaavat nykyisille täyssähköautoille kuitenkin tyy-pillisesti 150–300 kilometrin toimintamatkoja. Suurilla akuilla toimintamatka on runsaasti enemmän.

Asioihin paneutunut autoilija voi hänen mukaansa pärjätä sähköautolla mainiosti myös pitkilläkin ajomat-koilla. Se edellyttää kuitenkin reitin ja latauspaikkojen etukäteissuunnittelua: miten toimia, jos esimerkiksi jo-kin matkalle kaavailluista latauspisteistä onkin varattu tai epäkunnossa?

Perhoniemi huomauttaa, että ennen ladattavan au-ton hankintaa on myös pohdittava, miten se saadaan ladattua.

– Jos asuu omakotitalossa, voi tehdä itse päätöksen, mihin latauspisteen asentaa. Taloyhtiöissä päätöksente-ko asian osalta on työläämpää, kun päätökset pitää teh-dä yhtiökokouksessa.

Oma lukunsa ovat kaupunkialueet, jossa on vain ka-dunvarsipysäköintiä. Niissä hybridin hankinta voisikin hänen mielestään olla järkevä ratkaisu.

– Autolla pääsee kyllä liikkumaan, mutta lataaminen saattaa jäädä vähiin, jos ainoa latauspaikka on julkinen paikka.

Hän toteaa latausverkon kehittyvän kuitenkin jatku-vasti, varsinkin kun ladattavien autojen määrä liiken-teessä kasvaa. Suomen sähköautojen latauspisteitä on kartoitettu esimerkiksi Traffic Management Finlandin

Liikennetilanne-palvelussa. Lisäksi Sähköautoilijat ry ylläpitää aktiivisten vapaaehtoisten avulla latauskartta.fi -palvelua, josta näkee alueen latauspisteet.

Sähköautoilussa riittää opeteltavaa

Sähköautoilu on edelleen sen verran uusi ilmiö, että monet siihen liittyvät seikat voivat yllättää tekniikkaan perehtymättömän kuluttajan. Kuluttajariitalautakun-nassa on puitu kiistoja esimerkiksi ladattavien hybridi-en polttoaineenkulutuksesta, ladattavien autojen toi-minnasta pakkaskeleillä sekä pikalatauksesta.

Perhoniemi painottaa ladattavan auton hankkimisen vaativan kuluttajalta perehtymistä jo ennakkoon. Täys-sähköauton osalta on pohdittava, miten auton lataus toteutetaan. Ladattavan hybridiauton voi toki tankata myös polttoaineella.

– Jos ajamiseen käyttää pelkkää polttomoottoria, ei pääse niihin kulutuslukemiin, jolla hankintapäätös on tehty, hän kuitenkin muistuttaa.

Kun autolla ajetaan pääasiassa sähkölatauksella, on huomioitava myös olosuhteiden, etenkin talven pakkas-kelien vaikutus.

– Jos hybridistä puhutaan, jotkut mallit joutuvat käyt-tämään kylmällä kelillä polttomoottoria lämmittämi-seen, mikä nostaa polttoaineen kulutusta. Sähköautos-sakin sen akuston lämpimänä pitämiseen saattaa men-nä ladatessa paljon energiaa.

Jos kotona on mahdollista ladata auto vain kahdeksan ampeerin virralla, kylmällä kelillä ulos saatava teho voi mennä akuston lämmittämiseen jolloin se latautuu hi-taasti.

– Autoa ei saa sitten yön aikana ladattua täyteen, Per-honiemi toteaa. Hän kehottaakin miettimään myös sitä, millaiset ovat mahdollisuudet auton säilytykseen.

– Jos auton voi säilyttää lämpimässä tallissa, se auttaa.

Pikalataus tarjolla lähinnä huoltoasemilla

Sähkökäyttöisiä autoja voidaan ladata peruslatauksella, pikalatauksella ja tilapäisesti myös hidaslatauksella, oh-jeistaa Motivan laatima Sähköauton ostajan ABC -opas.

Pikalatausasemia löytyy yleensä vain huoltoasemil-ta, eikä niitä ole kotioloihin järkevää toteuttaa. Perho-niemi kertoo, että pikalatausasemillakin akun lataami-nen täyteen voi viedä yli puoli tuntia – jos kaikki menee putkeen.

Latauslaite itsessään määrittää sen, miten paljon te-hoa voidaan maksimissaan saada ulos, ja auto puoles-taan sen, miten paljon se voi ottaa vastaan. Myös niiden välissä oleva latauskaapeli voi aiheuttaa omat rajoit-teensa latausnopeuteen.

Ihan mistä tahansa pistorasiasta autoa ei tulisi la-data. Kotioloissa suositeltavin latauspiste on erikseen asennettava latausasema Tyypin 2 pistorasialla, joka on suunniteltu nimenomaan täyssähköautojen ja ladatta-vien hybridien lataukseen.

Tavallisesti auton mukana tulee myös tilapäislaturi, jolla auton saa hätätilanteessa ladattua hitaasti. Niiden latausvirta on suositeltu rajattavan 8 ampeeriin, jota otetaan yksivaiheisesta pistorasiasta 230 voltin jännit-teellä.

– Jos sitä käyttää toistuvasti ja jatkuvasti, voi tulla vas-taan, että pistorasia lämpenee, jos siitä otetaan yli kah-


deksan ampeeria monta tuntia peräkkäin, Perhoniemi varoittaa.

Älykäs latausasema huomioi muun kulutuksen

Perhoniemi huomauttaa, että latauspistettä suunniteltaessa on selvi-tettävä ensin talon ominaisuudet ja miten paljon tehoa sen sähköjär-jestelmästä on mahdollista ottaa ulos. Vanhemmassa omakotitalossa pahimmillaan edessä voi olla sähköjärjestelmän uusiminen, jotta la-tauspiste voidaan toteuttaa.

– Kannattaa etukäteen sähköfirman kanssa käydä läpi, mikä talon sähköjärjestelmän kunto on ja miten se kykenee välittämään tehoa, hän neuvoo.

– Kotilatausasemat, joita on tarjolla asennettuina eri toimittajilta, ovat siinä mielessä järkeviä, että niissä on älyä mukana. Kun auto ei ole kiinni, laite on virraton, joten se on sitä myöten sähköturvallinen.

Älykäs latauslaite pystyy myös säätämään tehonottoaan talon muun sähkönkulutuksen mukaan. Järjestelmä voi automaattisesti mitoittaa latausvirran turvalliseksi ja talon muiden tarpeiden mukaisesti.

– Jos sähkösauna lämpenee, latausasema pudottaa lataustehoa alas-päin, jotta se ei ylitä sitä, mitä taloon pystyy saamaan.

Täyssähköauto ei öljynvaihtoa kaipaa

Sähköauton huollossa usein keskeisessä roolissa ovat erilaiset ohjel-mistopäivitykset. Täyssähköautojen ja ladattavien hybridien huolta-minen edellyttää mekaanikolta kuitenkin autoalan sähköturvallisuus-koulutusta, merkkikohtaisia ohjeita ja oikeanlaisia työkaluja.

– Se voi rajoittaa ihan pienempiä toimijoita pois, arvelee Perhonie-mi. Muilta osin hybridiauton huolto vastaa hänen mukaansa poltto-moottoriauton huolto-ohjelmaa. Hän toteaa niiden vikaherkkyyden olleen yleisesti ottaen pientä.

Täyssähköautossa huollettavaa ja huoltokuluja voi olla jopa polt-tomoottoriautoa vähemmän, sillä esimerkiksi öljynvaihtoa ei ole tar-peen tehdä. Raskaan akuston vuoksi niissä on kuitenkin enemmän massaa, joten muun muassa auton alustan osat, nivelet ja eritoten renkaat ovat kovalla rasituksella. Niissä voikin siis olla ajoittain huol-lettavaa.

– Sähköautossa tehoa ja vääntöäkin on käytettävissä enemmän – ja sitä myös käytetään enemmän, Perhoniemi huomauttaa. Samalla ku-luvat renkaatkin.

Vaikka auto itsessään ei yleensä tarvitsisi suurempaa huoltoa, esi-merkiksi nivelten kuluminen tai jarrujen jumiutuminen voivat aiheut-taa ylimääräisiä huoltokuluja. Kaikkiaan sähköauton käyttökulut kilo-metriä kohti ovat hänen arvionsa mukaan polttomoottoriauton kuluja pienemmät.

Akustot kestävät parhaimmillaan vuosia

Akusto on sähköauton kallein komponentti, joten erityisesti sen elin-kaari mietityttää autonostajaa. Esimerkiksi Sähkötekniikan ja energia-tehokkuuden edistämiskeskus STEK ry arvioi akun kestoksi karkeasti noin 10–15 vuotta.

Perhoniemi huomauttaa akun vaihdon menevän takuuajan puit-teissa valmistajan piikkiin, mikäli ongelmia ilmenee. Jos takuuta ei ole jäljellä, akuston vaihtaminen on kallis urakka. Hän lohduttaa, että akustot ovat kuitenkin osoittautuneet kestäviksi.

– Alkuaikoina pelättiin, että niiden varauskyky heikkenisi, mutta usein se on suunnittelussa huomioitu. Akku säätää itseään sisäisesti, joten vaikka se vanhenee, se antaa ulospäin sen mitä on luvattu hyvin-kin pitkään.

Lähteenä on käytetty Suomen Autoteknillisen liiton julkaisemaa Ky-symyksiä sähköautoista -opasta sekä Motivan julkaisemaa Sähköau-ton ostajan ABC –opasta.

omakotilehdet.fi/palaute

Hei luk�aAskarruttaako

kodin remontointi? Jaa remonttikokemuksesi tai

toivo juttuaihetta osoitteessa:

Oletko jo tutustunut?

č Älykäs latauslaite pystyy myös säätämään tehonottoaan talon muun sähkönkulutuksen mukaan.


Vihersisustus, eli kodin sisätilojen sisustaminen kasveil-la, viherseinillä, ruukuilla ja asetelmilla, on kasvattanut viime vuosina suosiotaan. Se tuo kodin eri tiloihin raik-kautta ja elävyyttä.

Vihersisustuksen lisäksi viimeaikaisia sisustustrende-jä ovat olleet muun muassa teollisuushenkiset yksityis-kohdat, skandinaavinen, selkeä tyyli, materiaalien luon-nonläheisyys sekä toisaalta myös renessanssi ja runsaus. Sissarit ry:n puheenjohtaja, sisustussuunnittelija Riina Ahtola ounastelee vihersisustustrendin vain jatkuvan.

– Vihersisustamisesta on tullut todella trendikästä, ja ihmiset ovat alkaneet tuoda koteihin enemmän vihre-ää. Nyt kiinnitetään entistä enemmän huomiota vihreän eri sävyihin ja kasvien kuoseihin. Raidallisia ja kuviolli-sia sekä eri kokoisia lehtiä yhdistellään, ja yhden kasvin sijaan huoneeseen tuodaan useampia kasveja, jotka so-pivat toisiinsa.

Vihersisustuksessa suositaan isoja ja näyttäviä kas-veja, kuten huonepalmuja. Lisäksi perinnekukat, kuten peikonlehti ja anopinkieli, säilyttävät suosionsa. Viher-kasveilla sisustettaessa kotiin saadaan kodikas ja luon-nonläheinen tunnelma. Ahtola kertoo, että visuaalisen ilmeen lisäksi on alettu kiinnittää huomiota myös viher-kasvien terveysvaikutuksiin.

– Kasvien ilmaa puhdistavista vaikutuksista on saatu enemmän tietoa, ja moni hankkii viherkasveja kotiinsa ihan vain siksi, että niillä on terveysvaikutuksia.

Laaja valikoima mahdollistaa paljon

Laaja viherkasvien valikoima mahdollistaa niiden käytön sisustamisessa myös niille, jotka eivät koe itse-ään viherpeukaloiksi. Kasvit ovat valon- ja vedentar-

peensa suhteen erilaisia, ja laajasta lajivalikoimasta löytyy myös helppohoitoisia kasveja. Tällaisia lajikkei-ta ovat esimerkiksi kaktukset ja mehikasvit. Ne tuovat huoneeseen haluttua vihreyttä, mutta kestävät pitkiä-kin aikoja kastelematta. Vannoutuneelle viherpeuka-lolle vihersisustukseen käy lajike kuin lajike – perin-teisten kasvien sijaan voi kuitenkin kokeilla myös jo-takin uutta.

– Aiemmin enemmän julkitiloista tuttuja vihersei-niä aletaan tuoda nyt myös koteihin. Ilmakasvit ovat myös uusi, mielenkiintoinen lisä kodin vihersisusta-miseen. Myös kuivakukilla ja heinillä voidaan somis-taa kotia helposti. Esimerkiksi pampaheinä on todella suosittu, Ahtola sanoo.

Se, miten tilaa lähdetään viherkasveilla sisusta-maan, riippuu paljolti tilasta ja siitä, minkälainen tun-nelma tilaan halutaan luoda. Yksinkertaisin tapa on hankkia yksi suuri ja näyttävä kasvi, joka asetetaan ko-dissa näkyvälle paikalle. Jotta kasvi pääsee parhaiten oikeuksiinsa, kannattaa sille antaa tarpeeksi tilaa. Si-ten vältytään myös tekemästä tilasta ahtaan tuntuista.

Toinen hyvä vaihtoehto on ryhmitellä pienempiä kasveja erilaisiin rykelmiin ja sijoittaa ne esimerkik-si ikkunalaudalle, kirjahyllyyn tai muille tasoille. Jos pöytä- ja hyllytila on vähissä, voi kasvit laittaa roikku-viin kattoamppeleihin. Kattoamppelien sommittelul-la ja asettelulla esimerkiksi eri korkeuksille voi luoda kiinnostavia yksityiskohtia kodin eri huoneisiin.

– Viherkasveilla voi myös peittää ja piilottaa epäsiis-tejä pintoja. Lisäksi viherkasveilla ja amppeleilla voi esimerkiksi peittää ikkunasta avautuvan ikävännäköi-sen näkymän, ja tuoda vihreyttä ja mielenkiintoa ko-tiin, Ahtola vinkkaa.

Ruukuilla ja amppeleilla särmää sisustukseen

Viherkasvien ja niiden ruukkujen lisäksi sisustuksessa on suuri merkitys sillä, mihin kasvit laittaa. Klassinen valinta viherkasvien paikaksi on ikkunalauta. Erikor-kuisten ja -kokoisten kasvien yhdistely ikkunalaudalla kannattaa, sillä se helpottaa kasvien kasvua ja pitää ne siistinnäköisenä, kun lehdet ja kasvustot eivät sotkeu-du toisiinsa.

Kirjahyllyihin tai muille säilytystasoille ripoteltuna vi-herkasvit huoneeseen lisää eloa, ilmeikkyyttä sekä ker-roksellisuutta. Kasvien sijoittaminen hyllyihin myös tuo sisustukseen ilmavuutta.

Pienillä kasveilla voikin hallitusti rikkoa esimerkiksi hyllyissä tai pöydillä vallitsevaa symmetriaa. Viherkas-vin luonnollisuus ja pienen ruukun persoonallisuus tuo-vat varsinkin hillittyyn ja yksinkertaistettuun sisustuk-seen särmää.

– Kun puhutaan vihersisustamisesta, on myös tärkeää miettiä, millaisia ruukkuja käyttää. Terrakottaruukut tu-levat myös jatkossa olemaan suosittuja, ja niiden lisäksi vihreä väri tulee olemaan ruukuissa enemmän näkyvil-lä. Myös kukkapöydät ja amppelit ovat suosittuja, Ahto-la kertoo.

Viherkasvien valinnan lisäksi huoneita voikin sisustaa myös ruukkujen valinnalla. Jos uusien kasvien hankki-minen ei innosta, voi kodin ilmettä muuttaa vaihtamalla kasvien ruukut toisiin.

Riina Ahtola toimii Lila Vision sisustussuunnittelijana.

Teksti: Siru Perälä

Viherkasveilla uutta ilmettä kotiinSisustamisen ei aina tarvitse olla työläs ja aikaa vievä projekti, jonka päätteeksi kukkaronnyörit ja hermot ovat tiukoilla. Viherkasvien käyttö sisustuksessa on erinomainen tapa muuttaa kodin ilmettä vaivattomasti ja edullisesti.

Freepik



Unohtuiko uudenvuodenlupaus?Tee alkukevään lupaus ja aloita nyt pienin askelin Unohtuiko uudenvuodenlupaus? Lopahtiko liikuntainto? Ei hätää, aina voi aloittaa uudestaan ja samalla myös niin, että päätös voi pitää pidemmänkin päälle.

Pixabay


Kun ihminen liikkuu, hän huomaa yleensä jonkin ajan kuluttua

positiivisen muutoksen itsessään. Hyvinvointi kohenee, yöunet

paranevat, mieliala muuttuu iloisemmaksi ja jaksaminen li-

sääntyy. Hyöty on kuitenkin laajempi kuin vain yksilön. Liikku-

mattomuus maksaa koko yhteiskunnalle noin 3200 – 7500 M€

vuodessa. Kuluihin on laskettu muun muassa ennenaikaisen

eläköitymisen sekä mielenterveyden ja nivel- ja liikuntaelinten

ongelmien aiheuttamat kustannukset.

Tutkimusten mukaan koko väestöstämme vain 25 % täyttää

liikkumisen suositukset. Jos otetaan lihaskuntosuositus mukaan,

enää vain 20 % täyttää olemassa olevat liikkumisen suositukset.

– Viesti koskettaa siis aika monia suomalaisia, ja muutosmah-

dollisuus on valtava, Anne-Mari Jussila toteaa.

UKK-instituutin kehitys- ja hallintojoh-taja, liikuntatieteen maisteri Anne-Mari Jussila kertoo, että UKK-instituutti päivit-ti pari vuotta sitten liikkumisen suosituk-sensa aikuisväestölle.

– Suosituksissa on huomioitu uusin tutkimustieto. Ydin liikkumisen määräs-tä ja terveysvaikutuksista ei ole sinänsä muuttunut. Tietyt minuuttimäärät rei-pasta liikuntaa ja toisaalta lihaskunto-harjoitusten minimimäärät pitävät edel-leenkin paikkansa. Näkökulma ja viesti on muuttunut kuitenkin sallivammaksi. Liikkumissuosituksia on myös sovellettu eri ikäryhmille ja esimerkiksi ylipainoisil-le sekä apuvälinettä käyttäville.

Edelleenkin suositus on 2,5 tuntia rei-pasta tai 1,5 tuntia rasittavaa liikuntaa vii-kossa sekä kaksi kertaa viikossa lihaskun-toharjoituksia 20 minuuttia kerrallaan.

– Joillekin tämä voi olla kuitenkin liian kova suositus täräytettäväksi heti arkeen. Siksi suosittelemmekin nyt aloittamaan pienin askelin ja lisäämään vähitellen ai-kaa ja tehoa liikkumiseen, Jussila sanoo.

UKK-instituutissa halutaan puhua ny-kyään liikkumisesta, ei niinkään liikun-nasta.

– Puhumme mieluummin liikkumises-ta, sillä liikunta sanana tuo heti jonkin la-jin mieleen. Liikkuminen ei ole lajiperus-taista, vaan käsittää kaiken liikkeen. Liik-kumiseen liittyy myös positiivinen ajatus, että jokainen askel on merkittävä.

Jussila muistuttaakin, että omakotiasu-jille jo oma asuinympäristö tarjoaa pal-

jon mahdollisuuksia liikkumisen lisää-miseen.

– Kaikki ahertaminen omassa pihassa lumitöistä haravointiin ja nurmikon leik-kuuseen omin jaloin on kotiinpäin. Kun siihen vielä lisätään lajiliikuntaa, käve-lyä, pallopeliä, hiihtoa tai kotivoimiste-lua, niin ollaan jo hyvällä tiellä.

Kauppa- ja työmatkaliikuntaa

Liikkumisen voi Jussilan mukaan aloittaa kevyesti kävelemällä alkuun lyhyitä mat-koja. Sen sijaan, että ajaisi esimerkiksi au-tolla automarkettiin ostoksille, voi päät-tää kävellä repun kanssa lähikauppaan ostoksille useamman kerran viikossa. Tai kävellä työmatkan tai matkan johonkin harrastukseen, jos kyse on maltillisesta kävelymatkasta. Tähän kun lisää vielä pi-hatyöt, liikettä alkaa kertyä jo mukavasti ilman, että tarvitse ottaa erikseen aikaa liikkumiselle. Liikkuminen hoituu ikään kuin siinä sivussa.

– Viesti, jonka haluaisimme sanoa ih-misille on, että liikkumista ei tarvitse aloittaa heti täysillä, vaan voi aloittaa it-selle sopivalla tavalla, teholla ja intensi-teetillä. Jos liikkuminen aloitetaan veren-maku suussa, se loppuu usein itsestään kuin kananlento ja jää kokonaan pois, mikä ei ole tietenkään hyvä asia.

Jussilan mukaan tämä pitäisi huomioi-da myös neuvontatilanteissa. Vaikka osa ihmisistä kykeneekin isompaan muutok-seen kerralla, monille siitä ei tule kuiten-

Lisää liikettä tarvittaisiin

kaan pitkäikäistä muutosta. Hiljalleen tapahtuva elämäntavan muutos on sen vuoksi yleensä fiksumpi.

Sosiaalista ja virikkeellistä liikuntaa

Liikkumisen intoa ja motivaatiota voi li-sätä myös yhdistämällä siihen sosiaali-sen kanssakäymisen. Tehdä kävelylenk-kejä ystävän kanssa, mennä perheen kanssa luistelemaan tai pelaamaan ka-veriporukan kanssa salibandya, jos siitä tykkää. Mahdollisuuksia on monia.

– Liikuntaan voi yhdistää myös kult-tuuria ja eri paikkoihin tutustumista. Tällöin kävelyynkin tulee virikkeelli-syyttä ja vaihtelua. Monissa kaupungeis-sa on valmiita paikallishistoriaan liit-tyviä kävelyreittejä, joihin voi tutustua. Osa tekee jopa niin, että menee toiseen kaupunginosaan kävelemään ja tutus-tumaan siihen. Suomessa ei myöskään yleensä tarvitse mennä kovin kauas, kun löytää jo metsän. Korona-ajassa hyvää onkin ollut, että suomalaiset ovat taas löytäneet omat lähimetsänsä, Jussila to-teaa.

Monista kaupungeista löytyy myös hy-viä pyöräilyreittejä. Jussila kehuu muun muassa oman kotikaupunkinsa Tampe-reen panostaneen hienosti pyöräilyreit-teihin, ja esimerkiksi vesistöjen ympäri-pyöräilyreittejä löytyy.

Jotta liikuntaa jaksaisi harrastaa, tär-keää olisikin löytää itselle mieleinen tapa liikkua, sellainen, josta itse aidos-ti tykkää.

– Joillekin se voi olla vauhdikasta, joil-lekin rauhallista, joillekin yksin ja toisil-le ryhmässä harrastettavaa. Myös ajan-kohdan voi nykyään päättää aika lailla itse, kun kuntosalitkin ovat jo usein 24/7 auki.

Mistä motivaatio?

Vaikka liikkumisen aloittaisikin pienillä askelilla, tarvitaan siihen silti motivaa-tiota ja sitoutumista. Mikä olisi se mo-tivaatio, mikä saisi liikkeelle? Mikä olisi se viimeinen asia, joka herättäisi lopulta liikkeelle niin, että sitoudun näihin pie-niin askeliin? Jussilan mukaan kyse on

lopulta oivaltamisesta ja merkitykselli-syyden löytämisestä, sen ymmärtämi-sestä, että tämä on tärkeää ja hyödyllistä. On tärkeää, että pidän itsestäni huolta.

– Pidämmehän me autostammekin hyvää huolta. Puunaamme ja käytäm-me huollossa. Samoin huolehdimme omasta talostamme, katon ja lämmitys-järjestelmän kunnosta. Miksemme huo-lehtisi myös itsestämme, siitä kaikkein tärkeimmästä? Liikkumisen hyödyt ovat kuitenkin valtavat, niin fyysiselle kuin henkisellekin terveydellemmekin. Jo sen ymmärtäminen, kuinka paljon parem-man olon liikkumisen kautta voi saavut-taa, saattaa auttaa.

Tietoinen keskittyminen asiaan on si-ten tärkeää, vaikka etenisikin pienikin askelin. Jollekulle se voi olla uudenvuo-denlupaus, jollekulle muu motivaatio tai kipinä.

– Pienet muutokset ovat fiksumpia kuin totaalimuutos, koska se harvoin on-nistuu. On myös luontaista, että tulee repsahduksia. Ne ovat ok ja silloin vain pitää palata takaisin muutoksen polulle eikä olla itselleen liian ankara. Liikkumi-nenkaan ei saa mennä yli niin, että siitä tulee addiktio, vaan jokin pehmeä keski-tie olisi hyvä löytää.

Jussila muistuttaa, että elämänmuu-tokset tehdään pitkällä tähtäimellä eikä niissä ole lottovoittoja.

– Tammikuu on hyvä startti, mutta se ei kerro vielä, tuliko tästä loppuelämän mittainen muutos.

Jussila muistuttaa myös, että uudena-lunlupauksia voi tehdä pitkin vuotta.

– Lumentulo voi innostaa kokeile-maan pitkästä aikaa luistelua, hiihtoa ja koko perheen voimin pulkkamäkeen menoa. Sitten tulee kevät, ja omakoti-asujat pääsevät kasvimaalle tekemään rapsutteluja. On upeaa, että on eri vuo-denaikoja ja hetkiä, jolloin muutos voi-si olla mahdollinen jo luonnon ja sään muuttumisenkin puolesta. Pitää vain tarttua johonkin niistä muutosmahdol-lisuuksista, Jussila kannustaa.

Liikkumisen suositukset: ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikku-

misen-suositukset/

UKK-instituutti

č Hiljalleen tapahtuva elämäntavan muutos on yleensä fiksumpi.


Asianajotoimisto

ASIANTUNTEVAALAKIMIESPALVELUASEINÄJOELTA

Kalevankatu 6-8 III krs, 60100 Seinäjoki | Puh. (06) 429 7000

Betonilattiatöitä

BETONILATTIAT KESKINEN OYBetonilattiatyöt kaikkiin kohteisiin omakotitaloista

toimistorakennuksiin ja liiketiloihin

Kylä-Karviantie 4 B, 39930 KARVIA | Puh. 0400 764 306

[email protected] | www.betonilattiatkeskinen.fi

Kantojyrsintä ja kantojen poisto

Energiatodistukset ja työnjohtajan valvontatehtävät

Mikera OyRakennuspalvelut

www.mikera.�040 766 3411mikko.ollila@mikera.�

• Työnjohto ja valvonta• Energiatodistukset• Rakennussuunnittelu

•Piha- ja ongelmapuiden kaadot•Puutavaran poiskuljetus•Kantojyrsintä•Ilmainen arviokäynti

Tomi Rantanen040 529 0077www.kantopois.fi

Kirpputorit

http://spr-kirppis.fi/stores/hyllykallio/https://www.facebook.com/sprkirppishyllykallio/https://www.instagram.com/sprkirppishyllykallio/

JOKA PÄIVÄ JOTAIN UUTTA!

SPR Kirppis HyllykallioLaturitie 2, 60510 SeinäjokiNoutopalvelu 06 412 8549

OSTAMALLA TAI LAHJOITTAMALLA AUTAT

KOLUMNITuulahduksia Euroopasta

Sirpa PietikäinenKirjoittaja on Euroopan

parlamentin jä[email protected]

Vaikuttaako brexit omakoti-taloasujan elämään?

EU ja Britannia pääsivät jouluaattona sopuun tulevasta kauppa- ja yhteistyö-sopimuksesta.

Brexit-sopimuksen yksityiskohtia ja sen lopullista vaikutusta on vielä vai-kea arvioida.

Sopimus kuitenkin takaa olennaisen Irlannin rajan avoimuuden, joka on tärkeä Pitkänperjantain sopimuksen ja Pohjois-Irlannin rauhan kannalta, ja turvaa samalla ihmisten ja tavaroiden liikkumisvapauden.

Sopimuksessa sovitaan vapaakaupasta sekä taloudellisesta ja sosiaali-sesta yhteistyöstä, yhteistyöstä poliisi- ja oikeusasioissa sekä riitojenratkai-sumenettelystä. Sopimus ei koske ulkopolitiikkaa, ulkoista turvallisuutta eikä puolustusta.

Käytännössä tämä tarkoittaa tavarakaupan jatkumista ilman tulleja tai kiintiöitä, mutta lisää byrokratiaa ja tarkastuksia on kuitenkin luvassa. Tämä voi osaltaan vaikuttaa erilaitsen rakennusmateriaalien toimitusnopeuteen ja mahdollisesti hintaan.

Sopimuksella varmistetaan, ettei EU:n tai Ison-Britannian keskeisiä lain-säädännön sisältövaatimuksia poljeta. Maataloustuotteissa on muutamia poikkeuksia. Palvelut, kuten briteille merkittävät rahoituspalvelut, on rajattu sopimuksen ulkopuolelle, jolloin niihin sovelletaan tapauskohtaista harkintaa, mikä voi olla hankalaa.

Koska Britannia jättää sisämarkkinat, loppuu oikeus vapaaseen liikku-vuuteen, eli muutto Britanniaan vaatii uusien ehtojen täyttymisen. Turistina matkustaminen on kuitenkin edelleen mahdollista ilman viisumia. Lemmikki-en viemiseen Isoon-Britanniaan tulee muutoksia ja matkapuhelimen käytön hinta saattaa kasvaa.

Opiskelijoille merkittävä muutos on Ison-Britannian lähteminen euroop-palaisesta vaihto-ohjelmasta Erasmuksesta. Tämän lisäksi yliopistojen lu-kukausimaksuihin saattaa tulla muutoksia. Tutkimusyhteistyön perusedel-lytykset kuitenkin säilyvät. Niinpä Britannialla on mahdollisuus olla mukana vaikkapa kestävän rakentamisen tutkimushankkeissa.

Euroopan parlamentti käsittelee sopimuksen heti alkuvuodesta, kun olemme saaneet tilaisuuden perehtyä siihen yksityiskohtaisesti. Elämä ja yhteistyö EU:n ja Britannian välillä jatkuu. Uudet haasteet globaalissa maa-ilmassa hitsaavat yhteen.

Tulevaisuus näyttää, miten hyvin britit tämän kanssa pärjäävät. Kukaan ei tässä sopassa voittanut. Kansalaiset hävisivät, mutta vähemmän kuin pa-himmassa tapauksessa olisi ollut mahdollista.

Brexit käy briteille todella kalliiksi. Sen on arvioitu maksaneen Isolle-Bri-tannialle jo lähemmäs 200 miljardia puntaa. Britannian viennistä 43 prosent-tia suuntautuu EU:n markkinoille. Toisaalta myös vapaakauppasopimuksen on arvioitu pienentävän bruttokansantuotetta 4,9 prosenttia. Toisten arvi-oiden mukaan brexitin vaikutus bkt:hen on jopa kolminkertainen verrattuna koronaviruspandemiaan.

Olen syvästi pahoillani eurooppalaisten ja ennen kaikkea Britannian kan-salaisten puolesta.

Vaikka Britannia eroaa EU:sta, on selvää, että britit ovat jatkossakin osa Eurooppaa, ja yhteistyösuhteista on pidettävä hyvää huolta myös tulevaisuu-dessa.

Laiha sopu on parempi kuin lihava riita.

www.omakotilehdet.fi A&K Omakoti 1/2021 29ALANSA PARHAAT

Pesulapalvelut

PESULAPALVELUT 044 550 1347Kallenkuja 5, 63300 ALAVUS

A-Pesu Oy

Paljupalvelut

PALJUPIHAAN.FI

PALJUT SUORAAN TEHTAALTA,TOIMITUKSET KOKO SUOMEEN. OSTA OMAKSI TAI VUOKRAA.E. Latvala OyKurikka 040 720 9425

Nauti paljussa kesät ja talvet!

Kysy lisää!

Nauti paljussa kesät ja talvet!Konevuokrausta ja -myyntiä

Avoinna ma–pe 7–16, 1.5.–31.8. avoinna ma–pe 7–17Keskustie 26, 61850 KAUHAJOKI AS • Puh. 020 132 3232Puh. 020 132 3277 • Gsm 040 721 9732 • [email protected]

Huom! Konevuokraamo sijaitsee vaihtokonehallissa!

Koneet vuokralle!• työkoneet • henkilönostimet • rakennuskoneet• traktorit • akut • trukit • AGA-hitsauskaasut

Nuohouspalvelut

LVI-Alan palvelut

Verhoomo ja kehystyspalvelut

Huonekaluverhoilut • Ajoneuvoverhoilut • Kehystykset ja taide • Sisustustuotteet • Muotokuvapiirustukset

NUOHOUSTYÖT | ILMANVAIHTOKANAVIEN PUHDISTUSTYÖT | PIIPUNHATUT | SISÄPIIPUT VUOSIEN AMMATTIKOKEMUKSELLA

Kunto- ja kosteuskartoitukset

Sähköasennukset

SÄHKÖ SIPA OYSEINÄJOKI0407175521

SÄHKÖASENNUKSETAMMATTITAIDOLLA

Toteutamme sähköasennukset,-urakoinnit ja suunnittelut.

• Meiltä saat myös sähkötarvikkeet

Autionkylätie 49, 60550 Nurmo • puh. 040 7175 [email protected] • www.sahkosipa.fi

Sähkö- ja tele-

urakoitsijaliiton

jäsen

Rakennusten tiiviysmittaus | Kosteusmittaus Lämpökuvaus | Lakisääteiset energia-todistukset…

Lisää kotisivuiltammewww.thermascan.fi | 050 4629 848

MIKÄ ON KIINTEISTÖN KUNTO?

TUTKIMALLA SE SELVIÄÄ!



Ristikon ratkaisu

edellisestä lehdestä.


AJANVIETEMari Pihlajaniemi

Lättyjä, lettuja – vai räiskäleitä?Ohukaiset maistuvat Suomessa

monella eri nimellä. Yleisin nimitys on

lettu, jota käytetään etenkin Kaakkois-

Suomen, Pohjois-Karjalan, Savon,

Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Keski-

Suomen alueella.

Lättyjä puolestaan syödään Etelä-

Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaalla,

Kainuussa ja Peräpohjolassa.

Länsisuomalaiset herkuttelevat plätyillä

etenkin Etelä-Pohjanmaan alueella

ja osin myös Keski-Pohjanmaan

eteläosissa ja Uudellamaalla. Varsinais-

Suomessa ja Satakunnassa pannulla

tirisee plätti, ja Pohjois-Hämeessä

puolestaan lätti.

Räiskäleitä on vanhastaan syöty

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla,

Kainuussa ja Peräpohjolassa. Niitä

ovat paistaneet etenkin savottajätkät

metsätyömailla. Karjalankannaksella

on aikoinaan nautittu linejä tai linnejä,

joissa vehnäjauhojen sijaan käytettiin

tattaria.

Lähde: www.kielikello.fi

Mari Pihlajaniemi

LASISET J. KANANOJATaitajankatu 1, 61300 Kurikka

040 505 1036

Laadukkaat lasiratkaisutmittatilaustyönä kohteisiinne,

asennettuna tai ilman

Tervetuloa tonttikaupoille! Myytävät tontit, kaupan ehdot sekä

lisätiedot: www.kauhajoki.fi/tonttikampanja

Osta tontti Kauhajoelta!

Äijälän alueella myynnissä uusia tontteja.

Rakenna Oma Koti Kauhajoelle!

OP Koti on tutkitustiSuomen luotetuin kiinteistönvälittäjä*

Keskuskatu 960100 Seinäjokip. 010 254 7110

* Suomi Tänään 2/2020Kiinteistönvälitys,

Taloustutkimus Oy

Anna SaarelavuokravälittäjäLKV, LVV040 632 6775

Tarja SaarinenkiinteistönvälittäjäLKV050 584 3750

LKV

Linda Mäkivirta-Valkama kiinteistönvälittäjä

040 670 0905

LKV

Titta Norpotoimistosihteeri

050 478 0849

Juha UrmaskiinteistönvälittäjäLKV040 157 9655

LKV

Petteri Miettinentoimitusjohtaja

040 351 6913

Sami Ala-Mäyrymyyntineuvottelija050 407 4888

Marjut Merimaa

040 4874663

kiinteistönvälittäjäLKV

Satu Saarenojamyyntineuvottelija046 921 5042

Tavara tai vaate rikki? Älä heitä pois, vaan korjauta se.

korjaa.se

Lakeuden Etappi tarjoaa palvelun, jossa korja�avat ja korjaajat kohtaavat.

Löydä oman kuntasi korjausyri�äjät.

Parempia kotejaMika Latva-Panula

040 623 3322

Omakoti - view.creator.taiqa.com

Documents

Transcript of Omakoti - view.creator.taiqa.com