€¦ · MESSUEXTRA OMAKOTI-MESSUT VANTAA 2018 ISSN: 1459-9058 SISÄLTÖ s. 2-9 Rakennusala s....

MESSUEXTRA OMAKOTI-MESSUT VANTAA 2018

ISSN: 1459-9058

ww

w.tg

j.fi

EDULLINEN RAHOITUS

98 € /kk

alk.

Keittiöt

Varaa ilmainen suunnitteluaika: Kalustetukku.fi

Kotimainen Charmia-keittiöYksilöllisesti suunniteltu ja toteutettu. Sinulle sopivaan hintaan.

Kuva Porin asuntomessuilta, kohde 27a, Solid House.

• Kotimaiset Charmia-keittiöt• Komerot, liukuovet• Kylpyhuoneet

Vantaa (Tammiston Tähti) Ylästöntie 11 | 010 583 2323 Ma-pe 10-18, la 10-15

Espoo (Suomenoja) Luoteisrinne 4 | 010 323 1563 Ma-pe 9-17, la sop. mukaan

SISÄLTÖs. 2-9 Rakennusalas. 10-11 Julkisivu/Pinnoituss. 12-13 Yrityss. 14-15 Maarakentaminens. 16-19 LVIs. 20-21 Metallirakentaminens. 22-23 Sähkörakentaminens. 24-25 Kiinteistönhoitos. 26-27 Autot/Kuljetus

2 SUOMEN RAKENTAJAUUTISET Messuextra Vantaa 2018

RAKENNUSALATerveTuloa Täyden palvelun

Charmia-myymäläänCharmia-keittiöt ovat

Suomessa suunniteltuja ja kotimaisista runko-komponenteista koot-tuja. Ne on tehty pit-käikäisiksi ja kestämään kovaakin kulutusta. Mal-listostamme löydät luke-mattomia vaihtoehtoja trendikkäistä uutuuksis-ta suomalaisten kotien kestosuosikkeihin.

Palvelukokonaisuutem-me sisältää kaiken mitä tarvitset– suunnittelemme, valmistamme ja asen-namme sekä tarvittaessa rahoitamme hankintasi. Osaamisemme ei rajoitu pelkästään keittiöön, ka-lustamme myös kylpyhuo-neet ja kodin muut tilat.

• Ilmainen suunnittelupalvelu • Kuljetus- jaasennuspalvelut • Nopeat toimitusajat • Kauttamme myösrahoitus

Varaa ilmainensuunnitteluaika nyt!

Kalustetukku VantaaTammiston Tähti,Ylästöntie 11010 583 2323Kalustetukkuvantaa.fi

Kalustetukku EspooSuomenoja,Luoteisrinne 4010 323 1563Kalustetukkuespoo.fi

KaiKKi vav:n uudeT TaloT Tehdään JouTsenmerKin muKaisesTi

suomen asunTomessuTVuosien 2023-2025

Asuntomessujen järjes-täjäpaikkakunnat päätet-ty Osuuskunta Suomen Asuntomessujen hallitus päätti tänään Asunto-messujen järjestämisestä vuosille 2023, 2024 sekä 2025. Asuntomessujen hallituksessa käsiteltiin ehdotukset järjestää Asun-tomessut Loviisassa 2023, Keravalla 2024 ja Oulussa 2025. Tänään järjestetys-sä kokouksessa kaikki eh-

dolla olleet paikkakunnat täyttivät Asuntomessujen järjestämiseen asetetut valintakriteerit ja saavat Asuntomessut järjestettä-vikseen valituille vuosille.

- Valitut messupaikka-kunnat toteuttavat Osuus-kunta Suomen Asunto-messujen strategiaa syn-nyttää ja vaalia sellaisia asuinalueita, joissa asuk-kaat voivat hyvin ja ovat asumiseensa Suomen tyytyväisimpiä, Suomen

Asuntomessujen toimi-tusjohtaja Harri Tuomaala summaa.

Loviisan Kuningattarenranta, Keravan Kivisillan

messualue ja Oulun Hartaanselkä esitte-levät tulevaisuuden

asumisratkaisujaAsuntomessut tullaan

jär jestämään vuonna 2023 Loviisan Kuningat-

tarenrannan alueella, joka sijaitsee Loviisanlahden rannalla.Meren rannalla sijaitsevalta alueelta on näkymät vastarannalla si-jaitsevaan Loviisan histori-alliseen vanhaan kaupun-kiin ja harjumai semaan.

Vuoden 2024 Asunto-messut tullaan järjestä-mään Keravalla Keravan-jokilaakson alueella. Alue sijaitsee Keravan kartanon ympäristössä, Kivisillan alueella. Messualueeseen

kuuluva Keravanjokilaak-so muodostaa arvokkaan kulttuurimaisemakoko-naisuuden, johon sisältyy sillan lisäksi luontokohteita ja useita arvokkaita raken-nuksia.

Vuonna 2025 Asunto-messut järjestetään Ou-lussa Hartaanselänrannan alueella, joka sijaitsee Oulussa Toppilansalmen suun molemmilla puolilla. Alue muodostaa Oulujoen suistoalueen suurimman

yhtenäisen vesialueen, noin kahden kilometrin etäisyydellä Oulun kes-kustasta.

Ensi kesänä Asunto-messut järjestetään Kou-volassa, vuonna 2020 Tuusulassa, vuonna 2021 Lohjalla ja 2022 Naanta-lissa.

Lisätietoja:OsuuskuntaSuomen Asuntomessut, toimitusjohtaja Harri Tuomaala

VAV Asunnot rakennut-taa tästä eteenpäin uudet asuintalonsa Joutsenmer-kin ympäristövaatimusten mukaisesti. Vantaan kau-pungin vuokrataloyhtiön hallitus päätti 2.10. yhtiön siirtymisestä entistä eko-logisempaan ja terveelli-sempään rakennustapaan. VAV:n ensimmäinen Jout-senmerkin ansainnut ker-rostalo valmistui syyskuun lopussa Hakunilaan.

Hakunilan Kaskelantie 1:een noussut, Suomen suurin Joutsenmerkki-kiinteistö oli kokeiluhan-ke, jonka NCC rakensi VAV:n omistukseen. Nyt ekologinen rakentaminen muuttuu kokeilusta osaksi arkipäivää, kun kaikki yhti-ön tulevat vuokra-asunnot toteutetaan täyttämään

Joutsenmerkin kriteerit.– Vantaan kaupunki

korostaa toiminnassaan resurssiviisautta eli luon-nonvarojen vastuullista hyödyntämistä. Raken-tamisella on keskeinen sija viisaassa resurssien käytössä, ja kaupungin tytäryhtiönä olemme siksi tehneet tämän päätök-sen, kertoo VAV Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski.

– Noudattamalla Jout-senmerkin vaatimuksia voimme omalta osaltamme vaikuttaa luonnonvarojen kulutukseen ja ilmaston-muutoksen. Esimerkiksi Hakunilaan valmistuneen talomme hiilijalanjälki on sen koko elinkaarelle las-kettuna viidenneksen ta-vanomaista kerrostaloa

pienempi.Pohjoismaista Jout-

senmerkkiä hallinnoivan Ympäristömerkintä Suo-men toimitusjohtaja Riikka Holopainen on ilahtunut VAV:n ratkaisusta.

– Joutsenmerkitty talo on

todistetusti energiateho-kas ja laadukas. Se täyttää vaativat ympäristö- ja ter-veysvaatimukset ja siellä on hyvä sisäilma. Merkin hakeminen osoittaa tilaa-jan ja rakentajan halua näyttää vastuullisuuttaan

ja toteuttaa ympäristöta-voitteitaan konkreettisella tavalla, Holopainen sanoo.

Joutsenmerkin ympä-ristökriteereissä otetaan huomioon muun muas-sa rakennusmateriaalien ekologisuus ja alkuperä,

käytettyjen kemikaalien turvallisuus ja terveelli-syys sekä rakennusjätteen uusiokäyttö. Ympäristöys-tävällisyys huomioidaan myös talon valmistumisen jälkeen esimerkiksi tuot-tamalla kiinteistösähkö aurinkopaneeleilla ja tu-kemalla asukkaiden pol-kupyöräilyä.

– Kaikkien yritysten tulisi tänä päivänä toimia glo-baalien ympäristöuhkien torjumiseksi. Kiinteistöala on tässä tärkeässä ase-massa, sillä nyt raken-nettavissa taloissa tullaan asumaan vielä vuosikym-menien päästä, Teija Ojan-koski toteaa.

– Haluamme kantaa vastuumme ja näyttää esimerkkiä myös muille rakennuttajille.

3SUOMEN RAKENTAJAUUTISETMessuextra Vantaa 2018

JOKARAK OY WWW.JOKARAK.FI

SOTATUOMARINTIE 8C00370 HELSINKI

KIVITALOPASSIIVIHARKOISTAPassiivitalo on rakenteeltaan tiivis ja kestävä,sekä erittäin taloudellinen valinta. ValitessannePassiiviharkkotalon säästätte lämmityskuluissahuomattavia summia. Jämerä ja huolellatoteutettu kivitalo pitää myös arvonsa.

Eriste on opäorgaaninen, joten Passiviharkoteivät lahoa eivätkä mätäne eikä sido itseensäkosteutta. Passiiviharkoista rakentaminen onjopa 50% nopeampaa kuin perinteisistäharkoista. Passiiviharkon U-arvo on 0,10.

Passiiviharkkotalo on ekologinen valinta, sillämitättömät lämmityskulut säästävät luontoa.

Energiaa säästävä ekologisesti kestävä passiivi-harkkotalo on hyvä sijoituskohde. Sen arvo eilaske.

KATSO LISÄÄ: WWW.PASSIIVIHARKKO.FITAI SOITA 050 409 1009

JokaRak Oy toimii re-monttikohteiden lisäksi myös uudisrakentamisen parissa. Heidän oma edus-tamansa Passiiviharkko on energiatehokas tapa talon rakentamisessa. Yrittäjä Josu Schauman on työs-kennellyt rakennusalan tehtävissä koko ikänsä ja muutama vuosi sitten tuli aika kokeilla mahdollisuuk-siaan yrittäjänä.

Passiiviharkon Josu ke-hitti omien kokemuksiensa pohjalta ja muitten virheis-tä oppimalla. Suurin ero kilpailijoihin on Passiivi-harkon helppo ja yksinker-tainen asennusprosessi. Harkko on myös yksiai-neinen ja ei ime itseensä kosteutta eikä rakenteessa ole lainkaan höyrysulkua. Rakenteessa ei myöskään ole orgaanisia aineita, kuten esimerkiksi puuta, eikä silloin lahoamisen tai homehtumisen riskiä ole.

Harkko itsessään toimii eristeenä, ja sen sisään valetaan betonimassa. Schauman kertoo että Suomen rakennuslainsää-däntö ajaa rakentamista kohti uutta ajatusmaail-

maa, koska säädökset ja asetukset kiristyvät jat-kuvasti. Passiiviharkon lämmöneristävyys on 70 % parempi kun perinteisissä muottiharkoissa. Perintei-nen kivitalo on edelleen rakentajille tutumpi mutta kiinnostus Passiivihark-kotaloihin ja sen mahdolli-suuksiin kasvaa jatkuvasti.

Passi iviharkoi l la voi

rakentaa ekologisesti ja energiatehokkaasti, ja siitä huolimatta saavut-taa kivitalon edut. Yhden harkon paino vain 3,5 kg joka tarkoittaa jopa puolta nopeampaa rakentamis-ta. JokaRak toimii koko ruuhkaSuomen alueella ja sen lähiympäristössä. Jo noin puolet tilauksista on ns. avaimet käteen koh-

teita joissa tilaaja muuttaa valmiiseen kotiin. Loput ovat kohteita joissa tilaaja on halunnut itse hoitaa ja viimeistellä rakennuksen esimerkiksi sisäpintojen osalta.

www.jokarak.fiwww.passiiviharkko.fi

nopeasTi nouseva KoTi passiiviharKolla

- KEVYT, NOPEA JA EI HOMEHDU –

Tehdään niin kuin itselle tehtäisi!

Uudista nyt kotisi siistiksi ja viihtyisäksi!Saat samalla lisäarvoa asunnollesi.

Meiltä kodin remontit luotettavasti! Soita:

T:mi Re-Laa RemonttiPuh. 040 554 3187

www.re-laaremontti.fi

Hietalahdenranta 5 C00120 HELSINKI

Puh. (09) 668 9390

helma.fi

SuomenKalustetekniikka Oy

Harkkoraudantie 10, 00700 HELSINKIPuh. (09) 774 5520

- Mittatilauskalusteet asiakkaan toiveiden mukaan- Myös asennuspalvelut ammattitaidolla

www.kalustetekniikka.fi

MEILTÄ MITTOJEN MUKAANKALUSTEET SAHAUSPALVELU• KAAPISTOT • MELAMIINILEVYT• MYYMÄLÄTISKIT • IKILEVYT• BAARITISKIT • LASTULEVYT• TYÖTASOT • KOVALEVYT• KALUSTEOVET • VANERIT• HYLLYLEVYT • REUNALISTOITUS• YM. TILAUSTYÖT • YM. LEVYTPL

Kaluste Oy Puh. 0400 814 744/Jarmo [email protected]äivärinteentie 12,04330 LAHELA


- Talojen nostot- Lattiapintojen nostot- Eristysruiskutukset- Polyuretaanivalut

Puh. 0500 645 103www.suomenuretaanipalvelu.fi

Yrittäjätie 1, 40950 MUURAMEPuh. 040 732 1212 • 045 235 1051 • 045 117 5170

[email protected]

Myynti:MP-Plast Oy, Vantaan Kiinnike ja Rak Oy

SPITEC OY, KÄRKIKIINNIKE OY,Ahlsell Oy, ProMart Oy

www.mp-plast.fi

KUROTTAJAPALVELU

SALONEN OY

* ESPOO *

Kaikki alan työtvankalla ammattitaidolla

Ota yhteyttä!Puh. 040 509 1105

www.kurottajapalvelusalonen.fi

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna• Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Hyvä luottokelpoisuus©Bisnode 2017

www.katonmaalausvantaa.fi

sähKöinen eperehdyTys vahvisTaa Työ-

TurvallisuusosaamisTaePerehdytys on kat-

tava verkkokoulutus ra-kennustyömaan yleisten työturvallisuusasioiden perehdytykseen niin suo-menkielisille kuin suomea puhumattomille työnte-kijöille. Ennen työmaalle menoa tehtävä koulutus mahdollistaa sen, että työ-maalla voidaan keskittyä työpaikkakohtaiseen pe-rehdytykseen ja syventyä työmaan erityispiirteisiin.

Kahdeksan kieliversion ansiosta iso osa työnteki-jöistä saa perehdytyksen rakennustyömaan työtur-vallisuusohjeistukseen omalla äidinkielellään. Perehdytyksen läpikäynti kestää noin 40 minuuttia ja hyväksytty suoritus on voimassa 12 kuukautta kerrallaan. Suoritus tallen-tuu Taitorekisteriin ja se on luettavissa Valttikortilta.

”ePerehdytys on ainut-

laatuisen yhteistyön tulos, joka on vahvistanut yritys-ten, liittojen, järjestöjen ja viranomaisten välistä dia-logia ja verkostoja”, sanoo Suomen Rakennusmedia Oy:n toimitusjohtaja Heidi Husari. ”Taustalla oleva osaaminen ja asiantun-tijajoukko, sekä jatkuva kehitystyö varmistaa sen, että perehdytysaineisto pysyy ajan tasalla.”

Teemakokonaisuu-det lisäävät tietoaVuosittain vaihtuvat tee-

mamateriaalit syventävät turvallisuustietoa. Vuoden 2018 - 2019 teemana on betonielementtikuormien purku ja turvallinen varas-tointi, johon viranomaiset kiinnittivät viime vuonna erityistä huomiota työ-mailla.

”On totta, että kuormien

purun ja elementtien va-rastoinnin turvallisuudessa on paljon parantamisen varaa. Nostamalla turval-liset toimintatavat vuoden teemaksi saadaan tieto vä-litettyä kaikille ePerehdy-tyksen suorittajille”, kertoo ePerehdytyksen kehitys-ryhmässä mukana oleva turvallisuusasiantuntija Juha Suvanto Talonraken-nusteollisuus ry:stä.

Moderni tapa kouluttaa

turvallisuusasioita”Ennakkoperehdytystä

kehitettäessä tavoiteltiin sitä, että työmaakohtai-seen ja työmaan erityis-piirteisiin perehtymiseen vapautuu aikaa ja mah-dollisuuksia”, Heidi Husari kertoo. Hän iloitsee ePe-rehdytyksen sijoittumi-sesta Highlights-kilpailun

finaaliin. ”Työturvallisuu-teen suhtaudutaan alalla juuri oikealla tavalla, eli vakavasti, ja ePerehdytys kehittää osaltaan vastuul-lista työkulttuuria ja työtur-vallisuusosaamista.”

ePerehdytys vie osan ra-kennusalan ammattiosaa-misen hankkimisesta, osaamisen ylläpidosta ja osaamisen tason nostosta verkkoon. ”Digitaalisuus ja teknologian kehitys on mahdollisuus rakennus-alalla muutenkin kuin vain suunnittelu-, mittaus- tai testausvaiheissa. Myös koulutus ja työturvallisuu-den kehittäminen voidaan sähköistää”, toteaa toimi-tusjohtaja Heidi Husari.

Lisätietoja:Heidi Husari, toimitusjohtaja, Suomen Rakennusmedia Oy

puuTalon aKusTiiKKaan löyTyy raTKaisuJa

Pasilan uuden kaupun-ginosakorttelin suunnit-telussa kiinnitetään huo-miota erityisesti meluntor-juntaan

Helsingin kaupungin käynnistämän Asuntore-formi Helsinki – asuminen 2020 -kilpailun yksi ra-kennuspaikoista sijaitsee vilkkaalla paikalla Pasilan kaupunginosan korttelissa 17130. Kilpailun tavoit-teena on ideoida tähän Pohjois-Pasilassa sijaitse-vaan kortteliin puuraken-teista asuinrakentamista. A-Insinöörien akustiikka-suunnittelun yksikönjoh-taja Mikko Kylliäinen on laatinut ohjeet kilpailua varten asunnon ulkopuo-lelta tulevan melun torjun-taan puutaloissa.

Kylliäisen mukaan suun-nittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota ulko-seinien ja ikkunoiden il-maääneneristävyyteen. ”Kun melu tulee asunnon ulkopuolelta, on suunnit-telussa otettava huomion se, että rakenteissa on riittävästi massaa. Puussa massaa ei ole, joten on etsittävä muita ratkaisuja”, Kylliäinen taustoittaa.

Puukerrostalorakentami-sessa on edelleen kehitet-tävää myös muualla kuin melualueilla. Ratkaisuja kuitenkin löytyy.

”Puukerrostalorakenta-misen kilpailukyky riippuu melko pitkälti välipohjan ratkaisuista. Välipohja ei saa taipua liikaa ja sen on oltava myös palonkestävä. Tiivis akustiikka ja aske-läänieristys ovat tärkeitä juttuja”, Kylliäinen kuvaa.

Pasilan kohteessa on erityistä huomiota kiin-nitettävä ulkoseinien ja ikkunoiden ilmaäänene-ristävyyteen. A-Insinöörien Kylliäinen ja projektipääl-likkö Antti Mikkilä ovat

laatineet Asuntoreformi Helsinki – asuminen 2020 -kilpailulle ohjeet siitä, miten akustiikka ja melun-torjunta voidaan ottaa huo-mioon puurakentamisessa jo suunnitteluvaiheessa.

Ohjeissa Kylliäinen ja Mikkilä esittävät ulko-vaipan ääneneristystä koskevat määräykset ja kuvaavat, miten puura-kennuksen ulkovaipan ääneneristävyys muo-dostuu. He esittävät esi-merkkilaskelmin, millaisia

vaatimuksia ikkunoiden ja ulkoseinärakenteiden ää-neneristävyydelle voidaan johtaa kaavamääräyksen perusteella. Lisäksi he kuvaavat rakenneperiaat-teita ja ratkaisuja, joilla vaatimustaso voidaan saa-vuttaa puurakennuksessa.

Lisätietoja akustiikka-suunnittelusta puuraken-tamisessa antaa:

Mikko Kylliäinen, yksikönjohtaja, akustiikkasuunnittelu, A-Insinöörit


Kirkniementie 5, 08700 VIRKKALA, Puh. (019) 340 [email protected]

KOHTEISIIN JOIHIN VAADITAAN RAKENTEILTAJA TUOTTEILTA PALOTURVALLISUUTTA• Kiinteistöjen palopostien tarkastukset

• Väestönsuojatarkastukset

Löylyn tähden™Kerkes-kivillä esim. Aitokiuaslämpiää reilussa tunnissa!

-kiuaskivet• lyömätön kestävyys• puhtaat löylyt• 5 vuoden takuu• soveltuu kaikkiin kiuastyyppeihin

Katso lähin jälleenmyyjäsi ja tutustu: www.kerkes.fi tai soita: 050 373 1313

TÄYDEN PALVELUNPERUSTUSRATKAISUT

Joonatan Koskelo 040 687 9018www.perustus-assa.fi

Työministeri Jari Lindström:

”ollin esimerKKiä seuraamallaraKenTamisen laadusTa

pääsTään KesKusTelemaanKoKonaan uuTeen sävyyn”

Ratkaisun avaimet Ra-kentamisen laatuteko -kil-pailussa löytyivät perintei-sestä ammattiylpeydestä, kumppanuuden arvosta-misesta ja digitaalisesta innovaatiosta kosteuden-hallinnassa. Voiton tasavä-kisessä kilpailussa jakoivat kirvesmies Olli Salonen ja Lujabetonin tehdaspäällik-kö Miro Harjumäki. Yleisön suosikiksi nousi Skanskan työmaatiimi, jonka kerros-talokohteessa asukkaiden suositteluindeksi oli poik-keuksellinen, täydet 100 pistettä.

Rakentamisen laatuteko -kilpailun voittajavalinnas-ta vastasi tänä vuonna työministeri Jari Lindström. Ennen kansanedustajak-si pääsyään hän toimi Kouvolan rakennus- ja ympäristölautakunnan pu-heenjohtajana, eduskun-nassa hän on ollut mukana ympäristövaliokunnassa neljän vuoden ajan.

Lindström valitsi kor-keatasoisten finalistien joukosta kaksi voittajaa. Kirvesmies Olli Salonen teki vaikutuksen Lindströ-miin perinteisellä ammatti-ylpeydellään sekä periaat-teellaan tehdä työ kerralla valmiiksi niin hyvin, ettei perään tarvitse soitella, kuten Salonen itse omaa työfilosofiaansa kuvasi.

”Jos kaikki alan toimijat noudattaisivat Ollin esi-merkkiä, voisimme kym-menen vuoden päästä keskustella aivan toiseen sävyyn rakentamisen laa-

dusta kuin nyt”, toteaa Lindström luetellessaan syitä, jotka nostivat Salo-sen kisan kärkikaksikkoon.

Pitkän uran kirvesmie-henä tehnyt Olli Salonen työskentelee itsenäise-nä yrittäjänä. Viime ajat hän on työskennellyt Fi-ran takuukorjaustiimissä, mutta vuosien varrelle on mahtunut rakentamisen osa-alueita laidasta lai-taan, aina pientaloista ja talopaketeista alkaen, ve-sivahinkokorjauksiin ja nyt vuositakuutöihin saakka.

Laatuteko-kilpailun toi-seksi voittajaksi Jari Lind-ström nosti Lujabetonin tehdaspäällikön Miro Har-jumäen, joka itse allevii-vaa eri osapuolten välistä kumppanuutta hyvän laa-dun avaintekijänä.

”Laadun tekemisessä kyse on oikeastaan vain siitä, kuinka pystytään luottamaan niihin toisiin ammatt i laisi in, joiden kanssa yhteistyötä teh-dään. Kun yhteistyö toimii, sopimuksilla ei ole niin väliä.”

Harjumäen erinomai-sen yhteistyökyvyn lisäksi Lindström kiinnitti huomio-ta hänen haluunsa kehit-tää oman alansa teknisiä ratkaisuja.

”Eduskunnassa on pu-huttu valtavan paljon kos-teudenhallinnasta. Miro on ollut keskeisesti mukana kehittämässä uutta Luja SmartConcrete -anturijär-jestelmää, joka on työkalu kosteusturvallisuuden hal-

lintaan. Halusin nostaa tä-män esiin kannustaakseni muidenkin alojen ammat-tilaisia vastaavien inno-vaatioiden tekemiseen”, sanoo Lindström.

Yleisöäänten enemmistö

LappeenrantaanSkanskan työmaatiimiin

kuuluu asumisen ja ra-kentamisen ammattilaisia laidasta laitaan. Asunto-osakeyhtiö Lappeenran-nan Loisteen uusilta asuk-kailta huippuarvosanat saivat asiakasvastaava Elisa Härkönen, työmaan vastaava mestari Eetu Kauppinen, asuntomyyjä Jarkko Keränen, hanke-kehityspäällikkö Marko Puhakka, tuotantoinsinööri Joni Reponen ja työmaa-päällikkö Timo Markkanen. Asukkaiden NPS eli suo-sitteluindeksi kohteesta oli täydet 100. Laatuteko-kisan yleisöäänestyksessä tiimi sai selvän enemmis-tön äänistä.

”Kaikki, jotka ovat olleet kohteen toteutuksessa mukana, ovat olleet siihen erittäin sitoutuneita. Me teemme työtä asiakasta varten ja koko projekti on rakentunut sen ajatuksen ympärille”, kertoo Eetu Kauppinen.

”Täällä ollaan myös to-della vastaanottavaisia uusille, asiakaslähtöisille käytännöille. Positiivinen kehittymisen halu näkyy kaikissa työntekijöissä”, iloitsee puolestaan Elisa Härkönen.

Skanskan tiimi painottaa myös pieteetillä suoritetun lopputarkastuksen ja ajan kanssa tehdyn itselleluo-vutuksen merkitystä. Timo Markkanen huomauttaa-kin, että hyvin tehdyn it-selleluovutuksen jälkeen asiakkaiden tarkastuksista

on tuloksena useimmiten täysin tyhjä puutelista.

Positiiviset esi-merkit kannustavat laadun tekemiseenTänä vuonna kolmatta

kertaa järjestettävä Ra-kentamisen laatuteko -kil-pailu antoi aihetta iloon myös kisaa organisoineel-le Jukka Pekkaselle, joka toimii rakentamisen kehit-tämisestä vastaavana joh-tajana Rakennusteollisuus RT:llä.

”Kaikilla kisaan osallis-tuneilla oli hieno, positiivi-nen asenne omaa työtään kohtaan ja laatu oli heistä jokaiselle itsestään selvä, omaa tekemistä ohjaava asia. Mukana oli aikaisem-pia vuosia huomattavasti laajempi kirjo eri alojen

tekijöitä ja teemoja, käsillä tekemisestä tekniikkaan ja digitalisaatioon sekä uusien ajatusmallien jaka-miseen.”

Kisan myötä esiin tul-leiden laatutekojen saat-tamisessa yleiseen tietoi-suuteen Pekkanen uskoo Lindströmin tavoin esiku-vien voimaan.

”Kun kannustavista esi-merkeistä kerrotaan tar-peeksi usein ja kauan, kyllä ne hyviksi havaitut toimintatavat vähitellen jalkautuvat laajemminkin käyttöön.”

Yhteistyössä Raken-nusteollisuus RT:n kanssa Rakentamisen laatuteko 2018 -kilpailun järjesti-vät Rakentamisen laatu RALA, Rakennusliitto ja Rakennuslehti.


REMONTIT JA RAKENTAMINEN SISÄLLÄ JA ULKONA:

- Huoneistot, liiketilat, keittiöt, kylpyhuoneet, saunat.- Sisämaalaukset, lattiat, vedeneristystyöt, laatoitukset.- Pihan kunnostukset, kiveykset, muurit, siirtonurmet.- Vahinkokorjaukset

puhelin 050 409 [email protected] www.apujoukko.fi / [email protected]

ESPOONRAUDOITEASENNUS OY

• RAUDOITUKSEN KOKONAISPALVELUT •

Mariannantie 17, 02970 ESPOOPuh. 0207 780 710, 0500 470 225

[email protected]

PALVELUA JO

VUODESTA 1991

Helsinki 040 3434 387

Hämeenlinna 040 3434 380040 3434 380

www.betset.fi

ValmisbetoniaPumpattuna ja kuljetettuna.

Mikkeli040 3434 230

Nurmijärvi 040 3434 340

Toimitamme valmisbetonia pumpattuna, hihna- tai rännivaluna asiakkaan tarpeiden mukaan. Toimitukseen voidaan sisällyttää myös laboratorio- ja koekappalepalvelu.

Pyydä tarjous myyjiltämme!

• Kaivonrenkaat • Päällystekivet• Sadevesikourut • Valurautakansistot• Kukkapurkit • Pihalaatat • Reunakivet • Viemäriputket yms.

Kartanontie 154, LAUNONEN • Puh. (019) 762 061www.lehdonsementtivalimo.fi

AMMATTITAIDOLLA• Kaikki maalausalan työt• Huoneistoremontit040 515 8435

Kuminatie 24 G, 01300 [email protected]

KorJausraKenTamisen laaTuloiKKaa

TesTaTaan helsingissä Ja lahdessa

AmmattilaisetOikeaan Tarpeeseen

Asuinkerrostalojen kor-jausrakentamisen teknistä ja käyttäjälähtöistä laatuta-soa nostavan Renovation leap -hankkeen koekoh-teet on valittu. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka), Kojamo Oyj:n ja Lahden talot Oy:n korjaus-kohteet sijaitsevat Helsin-gissä ja Lahdessa.

Hekan kohteista mukaan ovat päässeet asuinker-rostalot osoitteissa Tu-pavuori 4, Kulosaari ja Gunillantie 6, Laajasalo. Kojamon kohteet sijait-sevat Mechelininkatu 6 -osoitteessa Helsingissä ja Rautkalliontie 1 -osoit-teessa Vantaalla. Lahden talojen kohteet sijaitsevat kaikki kolme Pohjoisella Liipolankadulla numerois-sa 10, 12 ja 14. Helsingin asuntotuotantotoimisto (ATT) on mukana Hekan korjausten toteuttajana Lisäksi yli 20 rakennusalan yritystä tuovat yhteishank-keeseen oman osaami-sensa.

”Helsingissä ja ympäri Suomen täytyy tehdä val-tavasti töitä, jotta pystym-me vastaamaan ilmaston-muutoksen haasteeseen. Energiatehokkaiden uu-sien rakennusten lisäksi oikein suunnitellut ja to-teutetut vanhojen asuin-talojen korjaukset antavat valtavia mahdollisuuksia energiatehokkuuden ja asumisviihtyvyyden pa-rantamiseen”, sanoo Hel-singin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Koekohteiden avulla määritetään ja päivitetään korjausrakentamisen laa-tutavoitteita ja selvitetään, miten uudenlaiset tekni-set ratkaisut ja hankinta-menettelyt voivat auttaa niiden saavuttamisessa. Laatutavoitteet luodaan yhdessä kiinteistönomis-tajien ja palvelukonseptit yhdessä yritysten kanssa.

Korjausrakentamiseen haetaan yhteisvoimin uu-sia menetelmiä, joilla var-mistetaan asukkaille miel-lyttävämmät mutta myös kustannustehokkaammat remontit. Hyviksi havaitut ja koekohteissa testatut korjausrakentamisen mal-lit halutaan saada myös tavallisten taloyhtiöiden käyttöön. Korjaushank-keen pakollisiin toimenpi-

teisiin nivotaan asumista uudistavia ratkaisuja.

Automatiikalla lisää asumisviihtyvyyttäSuomen suurin kiinteis-

tösijoittaja Kojamo halu-aa uudistaa suomalaista vuokra-asumista entistä haluttavammaksi. Raken-nusautomaation kehitty-misen myötä automatii-kalla voidaan ohjata muun muassa ilmanvaihtoa ja lämmitystä tarpeen ja sää-olosuhteiden mukaan.

”Automaatio mahdol-listaa tulevaisuudessa sellaisen energiamitta-uksen, jonka avulla asu-misen yksilölliset toiveet ja tarpeet voidaan ottaa huomioon yhä paremmin. Tulevaisuudessa asuntoa vuokratessaan asukas voi samalla varata saunavuo-roja tai yhteisiä tiloja sekä tilata erilaisia arkea hel-pottavia palveluita, kuten ruokatoimituksia kotiin tai yhteiskäyttöauton”, Koja-mon kehityspäällikkö Mat-ti-Pekka Koistinen sanoo.

Val taosa kor jausra-kentamisen toteutus- ja elinkaarikustannuksista ratkeaa jo suunnittelupöy-dällä, siksi painopisteenä on kehittää korjaushank-keen sisällön määrittä-mistä kokonaistaloudelli-sesti. Toiveissa on löytää rakennustyyppikohtaisia monistettavia ratkaisuja rakenteiden energiatehok-kuuden parantamisen ja hukkalämmön hyödyntä-

misen lisäksi.

Rohkeutta ja kunnianhimoa kor-jausrakentamiseen Asiantuntija-arvioiden

mukaan Suomessa on rakennetun omaisuuden korjausvelkaa jopa 30–50 miljardia euroa. Reno-vation leap -hankkeessa haetaan innovatiivisia ja kunnianhimoisia ratkaisu-ja korjausrakentamiseen. Tavoitteena on antaa kor-jattaville kiinteistöille uusi energiatehokas elämä.

”Yhtälö voidaan ratkaista entistä paremmalla koko-naissuunnittelulla, stan-dardeilla, lainsäädännön esteitä poistamalla, hyö-dyntämällä huipputekno-logiaa ja uusia tuotanto-menetelmiä sekä yritysten välistä yhteistyötä”, toteaa hankkeessa mukana ole-van Salusfinin toimitusjoh-taja Tapio Toivanen.

Salusfinin tarjoama rat-kaisu perustuu neljään eri näkökulmaan: ohja-ukseen, olosuhdetunnis-tukseen, mittaukseen ja raportointiin. ”Kun ohja-taan kiinteistöautomaatio-ta sähkön hinnan funktiona ja huomioidaan samalla sisäilman laatu sekä sää-tilan muutokset, niin saa-daan kustannussäästöjä. Mittaamalla ja raportoimal-la kulutustiedot herätetään kustannustietoisuus ja voi-daan muuttaa kulutustottu-muksia”, Toivanen lisää.

Jotta uudet menetelmät

saataisiin vakiintumaan tavallisissa asunto-osa-keyhtiöissä, on korjaus-rakentamisen hankinta tehtävä niille mahdollisim-man helpoksi standardirat-kaisuilla. Toivanen uskoo, että asunto-osakeyhtiöt lähtevät mukaan, kun osoitetaan uudenlaisen korjaamisen positiivinen vaikutus kiinteistön arvoon ja asuinolosuhteisiin sekä elinkaarikustannuksiin ja hiilijalanjälkeen. Myös uu-dentyyppiset rahoitusmallit voivat kannustaa kokeile-maan uusia menetelmiä.

Onnistunut kor jaus-rakentaminen vie koh-ti tulevaisuuden fiksua kaupunkia, joka tarjoaa asukkailleen vähähiilistä, mutta mukavaa asumista uusinta teknologiaa hyö-dyntämällä. Hanke on osa isompaa Smart & Clean -kokonaisuutta, joka tavoit-telee Helsingin seudusta ja Lahdesta ympäristö-positiivisen rakentamisen edelläkävijöitä. Hanketta rahoittavat Uudenmaan liitto, Helsingin kaupunki, Smart & Clean -säätiö sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Teknologian tutkimuskes-kus VTT koordinoi han-ketta ja Motiva on mukana viestinnässä.

Lisätietoja:apulaispormestari Anni Sinnemäki, Helsingin kaupunki


KAIKKI OMINAISUUDET YHDESSÄ TUOTTEESSA!

LATTIASUOJAT KOVAAN KÄYTTÖÖN!KAIKILLE LATTIAPINNOILLE

SUOJAKSESI TYÖMAALLA!

Mitos Oy, Teollisuustie 11, Kangasniemi • 010 526 1690 • [email protected]

Jälleenmyynti rautakaupat ja hyvinvarustellut alan liikkeet!


TYYLIKKÄÄT

MONISÄÄDETTÄVÄTPORTAAT 3-5 VIIKOSSA

Lisätiedot: FenLan [email protected]

040 544 3140

1 2 3 4

5 6 7 8

9 10

onnisTuneeTasunTomessuT TaKana

– Porissa otettiin iso askel asuinalueita koskevaan kehitykseenHelteiset Asuntomes-

sut Porissa 6.7.-5.8.2018 keräsi kävijöitä upeat 120 000. Messujen ra-kentaminen sujui aika-taulussa vuodesta 2016 lähtien ja asuminen läpi ihmiselämän todentui 34 messukohteessa Porissa. Ainutlaatuista palvelura-kentamista esiteltiin seni-oreiden palvelukodin sekä päiväkodin muodoissa. Myös korjausrakentami-nen saatiin messuilla esille pitkästä aikaa. Asunto-messuilla Porissa vieraili ennätysmäärä arvovieraita ja tuttuja kasvoja tasaval-lan presidentistä päämi-nisteriin ja tähtiartisteista yritysvaikuttajiin.

- Tänä vuonna otimme Porissa ison askeleen koko asuinaluetta koske-vaan kehitykseen. Porissa pohdimme hyvää asumista koko alueen suunnittelun ja toteutuksen osalta ison ammattilaisjoukon ja mo-nen eri toimijan kanssa. Halusimme saada aikai-seksi mahdollisimman laa-jan keskustelun ja pohtia, miten ratkaisemme tule-vaisuudessa asumisen hyvinvoinnin haasteita. Nyt onnistuimme käymään keskustelua erityisen suu-ren joukon kanssa, politii-kan kärkinimistä eri alojen asiantuntijoihin, kertoo Osuuskunta Suomen Asuntomessujen toimitus-

johtaja Harri Tuomaala.Karjarannan messualue

rakentui vuoden 2016 alusta alkaen aikatau-lussa kohti kesää 2018. Messualueen tontit myytiin käytännössä ensimmäisel-lä tonttihakukierroksella. Entisen teollisuusalueen syntyminen uudelleen asuinalueeksi oli ympäris-töteko ja uusi asuinalue on nyt tiiviisti osa kaupunkira-kennetta.

- Meillä on ollut etuoi-keus tehdä tätä projektia koko ajan hyvässä yh-teishengessä eri toimijoi-den kanssa. Suurin kiitos upeista messuista kuuluu ehdottomasti rakentajil-lemme, jotka uskalsivat hypätä mukaan tähän messurupeamaan, miettii Asuntomessut Porissa 2018 –projektipäällikkö Kari-Matti Haapala.

Kolmannes kävi-jöistä satakuntalai-sia -pihat ja terassit

kiinnostivatErityisesti paikalliset

löysivät messuille hyvin. Porin koko väestöstä 24% vieraili Asuntomessuilla. Noin kolmannes messukä-vijöistä oli satakuntalaisia. Seuraavaksi eniten kävi-jöitä tuli Uudeltamaalta, Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta.

- Lämpimän kesän

vuoksi kävijät olivat tänä vuonna poikkeuksellisen kiinnostuneita piha- ja te-rassikalusteista. Sisus-tusratkaisut ovat pysyneet kestosuosikkina vuodesta toiseen, mutta tänä vuon-na ennätyksellisesti jo joka viidennen kävijän vierailun motiivina oli tulevaisuuden asumisratkaisuihin tutustu-minen.Joka kolmannella kävijällä on itsellään re-montti- tai rakennussuun-nitelmia meneillään juuri nyt, kertoo Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kehitys- ja tutkimuspääl-likkö Kari Tervonen.

M e s s u t u t k i m u k s e n mukaan kävijät jättivät messualueelle noin 4,8 miljoonaa euroa ja mes-supaikkakunnalle yli 8,3 miljoonaa euroa.

- Rahaa kulutettiin koko lailla sama summa kuin edellisvuoden messuilla, vaikka pitkät yhtäjaksoiset helteet verottivatkin pitem-pimatkalaisten kävijöiden määrää, jatkaa Tervonen.

Päällimmäisinä kohteis-ta vierailijoille mieleen jäivät terasseille avautuvat jokimaisemat, ja alueen kompakti rakenne, yksittäi-sistä kohteista eniten mie-leen jäi Bunkkeri. Perus-palvelut kuten lipunmyynti, wc:t ja paikoitus saatiin toimimaan kitkattomasti. Nähtävää oli riittävästi, ja niinpä hyvänä tai erinomai-

sina messut näki ja kokikin 91% kävijöistä.

Poria pidetään viihtyisänä ja

tapahtumarikkaana kaupunkina

Ulkopaikkakuntalaisten silmissä Pori on poikke-uksellisen kiinnostava kaupunki matkailu- ja os-topaikkana. Kaupunkia myös pidetään keskiver-toa omailmeisempänä ja luonteikkaampana. Kesän samanaikaiset tapahtumat kiinnittivät kävijöiden huo-mion. Kaupungin keskus-tassa messuvieraista kävi lähes 20%.Paikallisissa ravintoloissa vieraili noin

17% kävijöistä. Myös Yy-teri kiinnosti lähes 13% messuvieraista sään ol-lessa melkein koko mes-sujen ajan aurinkoinen ja helteinen. Neljännes ulkopaikkakuntalaisista vieraili Porissa vähintään kaksi päivää.

- Teimme paljon yhteis-työtä Visit Porin kanssa nimenomaan matkailu-kärkien nostamisessa ul-kopaikkakuntalaisten tie-toisuuteen. Siinä onnistut-tiin osittain myös upeiden säiden seurauksena. On hienoa, että Pori on nähty viihtyisänä, tapahtumarik-kaana ja omaleimaisena paikkakuntana, iloitsee projektipäällikkö Kari-Matti

Haapala.Osuuskunta Suomen

Asuntomessut toteutti messututkimuksen yh-teistyössä Sanomamedian ja Rakentaja.fi:n kanssa, johon vastauksia tuli yli 11 000. Messututkimuk-sen tavoitteena on aut-taa messujen ympärillä työskenteleviä tahoja ke-hittämään Asuntomes-suja tulevaisuudessakin. Messututkimus toteutettiin Asuntomessuilla Porissa 6.7.-5.8.2018.

Lisätietoja:Osuuskunta Suomen

Asuntomessut, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kari Tervonen


hyvinvoiva hirsiKoTipudasJärvellä

Puulla on tutkitusti mo-nia hyvinvointivaikutuksia. Niinpä modernista hirrestä tehty talo lienee paras valinta, kun etsitään hy-vinvointia edistävää kotia, pohtii projektipäällikkö Aila Ryhänen. Sisäilman olles-sa kostea hirren pintaan sitoutuu kosteutta ja ilman kuivuessa kosteutta va-pautuu takaisin. Samalla sitoutuu ja vapautuu läm-pöä. Näin hengittäessään hirsi tasaa sisäilmailman kosteus- ja lämpötasapai-noa. Asukas aistii hyvän hengitysilman ja nukkuu hyvin. Ilmiö vähentää myös lämpöenergian kulutusta. Lisäksi hirsitalon pehmeä ääniympäristö auttaa ren-toutumaan ja musiikkikin kuulostaa hyvältä.

Hirsi tuo luonnon myös kaupunkikotiin. Modernin hirsitalon suuret lasipinnat päästävät luonnonvalon ja maiseman osaksi asu-miskokemusta. Ryhänen vinkkaa, että jos sisustaja haluaa maksimoida hirsita-lon hyvinvointivaikutuksia, hän valitsee sisustusmate-riaalitkin luonnosta: villaa, pellavaa, kiveä, nahkaa - ja tietenkin puuta ja kas-veja. Väripalettiin kuulu-

vat metsän värien lisäksi maan, taivaan ja veden värit savusaunanmustas-ta usvaisiin pastelleihin. Hirsitaloon sopii kuitenkin myös vaikkapa bling tai rouhea rock-henki. Mo-neen tyyliin taipuva talo säilyttää aina ominaislaa-tunsa. Ei olekaan ihme, että hirsitalojen myyntikäy-rät osoittavat kaakkoon!

Hirsirakentamisen mek-ka on Pudasjärvi. Täällä pienimmät lapset pääse-vät hirsiseen päiväkotiin, isommat kouluun Hirsi-kampukselle, ikäihmiset palvelukoti Hirsikartanoon. Vaikka rakennukset ovat lajissaan maailman suu-rimpia, hirsi tekee niistä kodikkaita ja viihtyisiä, ker-too Ryhänen. Ja vuokra-asujakin löytää hirsikodin.

Pudasjärvi tarjoaa myös tontteja uusille terveellisille ja ekologisille hirsikodeille, joiden pihoilla on tilaa toi-veille - lapsille, eläimille, pi-hasaunalle tai vaikka pikku yritykselle. Kotia tutkinut Ryhänen summaa, että kodin tekevät itselle sopi-va, terve talo, jossa kaikki viihtyvät, sekä ympäristö hyvine palveluineen. Suo-men hirsipääkaupungis-

sa saa nauttia hirren ja luonnon hyvää tekevistä vaikutuksista erinomaisten kesä- ja talviharrastus-mahdollisuuksien ja hyvien palveluiden kera!

Kirjoittaja Aila Ryhänen on projektipäällikkönä Mo-derni hirsikaupunki Pu-dasjärvi –hankkeessa, jota rahoittaa Euroopan

aluekehitysrahasto.

Kuvat: Pudasjärven kaupunki


JULKISIVU/PINNOITUSKierräTTävä rae-

puhallus valTaa alaaKierrätettävä

puhallusrae vaiperinteinen

puhallushiekkaKorjaamojen, konepa-

jojen rakennustyömaiden, teknisten oppilaitosten ym. vakiokalustoon kuuluvat hiekka- ja raepuhallus-laitteet. Maalattavissa tai muuten pinnoitettavissa kohteissa edeltävänä työ-vaiheena on useinmiten pintojen puhdistus puhal-tamalla joko hiekalla tai muulla rakeella. Vanha, ruostunut tai likainen pinta poistetaan tai puhdistetaan ennen uutta pinnoitusta. Ympäristö- ja terveyshait-tojen eliminoimiseksi yhä useammin käytetään tai jopa vaaditaan rakeen kierrätystä ja irtoavan

pölyn talteenottamista. Tallaisia kohteita ovat eri-laiset sisällä tapahtuvat puhallukset esim. raken-nustyömaalla, vesistöjen läheisyydessä tapahtu-va puhallus tai vaikkapa siltatyömaalla tapahtuva kunnostustyö. Samoin oppi-laitoksissa annetta-va opetus pitää tapahtua terveyttä vaarantamatta ja ympäristöarvoja kunnioit-taen. Hiekkapuhalluksissa käytettävän puhallushie-kan pöly- ja ympäristöhai-tat ovat melkoiset ja niinpä yhä useammin ja useam-min käytetään korvaavia, kierrätettäviä materiaaleja – käyttökohteesta riippuen esim. korundia eli alu-miinioksidia, lasikuulaa, piikarbidia, teräsrakeita

jne. Puhallusmateriaalin kierrätyksellä päästään myös pieneen materiaalin kulutukseen. Myös tästä on saatavissa säästöjä työkohteessa.

Raepuhallukseen on kehitettyratkaisuja

Tamperelainen Kom-pressorikeskus Oy on kehittänyt ratkaisuja rae-puhalluksen laitepuolelle. Niin sanottuja pölyvapaita raepuhalluslaitteita on ke-hitetty kokonainen tuo-teperhe pienestä 5 litran säiliöllä varustetusta rae-puhaltimesta raskaaseen käyttöön tarkoitettuun, 200 litran säiliöllä varustettui-hin laitteistoihin saakka. Lisäksi vanhoihin avopu-haltimien lisälaitteeksi on kehitetty ns. Raesieppo, jonka avulla pölyt voidaan johtaa työkohteesta joko ulos tai haluttuun keräily-pisteeseen. Yhteiskun-nallisestikin merkittävää tuotekehitystyötä on ollut tukemassa myös paikalli-nen TE-keskus.

Pölyvapaalla PUHTI painehiekkapuhaltimella ongelma on ratkaistu siten, että irrotessaan puhalletta-vasta pinnasta pöly, jäte ja puhallettava rae imaistaan takaisin laitteen “kiertoon”. Pöly ja jäte erotetaan pu-hallusrakeesta erilaisten suodatinratkaisujen avulla

ja kerätään tarkasti tal-teen saastuttamatta ym-päristöä. Puhallettava rae johdetaan takaisin pai-neraepuhaltimen säiliöön ja käytetään uudelleen. Näin hengitysilma pysyy puhtaana ja ympäristö pölyttömänä sekä puhal-lusmateriaalin ympäris-töystävällinen kierrätys toteutuu.

PUHTI-raepuhalluskaappi

Pienten kappaleiden puhallus sujuu parhaiten - siististi ja pölyttömästi - PUHTI-raepuhalluskaa-peissa. Kaappi on ikkunoin varustettu suljettu tila, jos-sa painepuhaltimen tai si-vuvirtauspistoolin ja imurin

avulla kierrätetään puhal-lettava materiaali uudel-leen käyttöön. Kevyempi pöly imetään poistoilman mukana suodattimeen. Imuri vie pölyt kaapin sisäl-tä. Ja kun pölyttyviä suo-jaimia ei tarvitse käyttää on työskentely todella muka-vaa. Etuseinän lasi on aika ajoin vaihdettavissa.

Kompressorikeskus Oy on Tampereella toimiva yli 25 vuotta vanha yritys, jonka tuotteisiin kuuluu hiekka- ja raepuhallus-laitteiden ohella mäntä- ja ruuvikompressorit, erkois-kompres-sorit – kuten polt-tomoottori- ja akkukäyt-töiset - maalauslaitteet, paineilmatyökalut, rappa-

uslaitteet ja täydellinen huolto- ja varaosapalvelu. Kopressorikeskus onkin paineilmalla toimivien ko-neiden ja laitteiden täyden palvelun talo. Erityisesti hiekka- ja raepuhallus-laitteet ovat yrityksen pit-käaikaisen innovatiivisen tuotekehitystoiminnan tu-losta – laadukkaita ja tek-niikaltaan alansa parhaita. Tuotevalikoimaan kuuluu paitsi vakio-tyyppiset ko-neet ja laitteet myös asia-kaskohtaisesti kehitettyjä ja räätälöityjä tuotteita.

Lisätietoja:Kompressorikeskus OyPuh. (03) 381 2111www.kompressorikeskus.fi

uuden arKKiTehTuuri- Ja design-museoKoKonaisuuden

ToTeuTTamisen selviTTäminen eTeneeOpetus- ja kulttuurimi-

nisteriö ja Helsingin kau-punki ovat 8. lokakuuta päättäneet asettaa valmis-teluhankkeen edistämään uuden kansainvälistä huip-putasoa edustavan arkki-tehtuuri- ja designmuseon toteuttamista Helsinkiin. Hankkeen määräaika päättyy 28.2.2019.

Tavoitteena on, että hankkeessa laadittavan konseptisuunnitelman pohjalta valtio, Helsingin kaupunki sekä Suomen arkkitehtuurimuseota ja Designmuseota ylläpitävät säätiöt voisivat päättää hankkeen jatkovalmiste-lusta toimenpiteineen.

”Suomi tunnetaan arkki-tehtuurista ja designista, ja mielellämme vahvistamme tätä mielikuvaa uuden, laa-dukkaan arkkitehtuuri- ja designmuseon avulla. On tärkeää saada museoi-den vahva osaaminen ja ainutlaatuiset kokoelmat paremmin käyttöön. Tämä vahvistaa sekä matkai-lua että Suomen korkeaa kulttuuriprofiilia”, sanoo eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.

Hankkeelle ohjausryhmä

Hanke toteutetaan yh-

teistyössä Suomen arkki-tehtuurimuseo ja -tiedotus-keskussäätiön ja Design-

museon säätiön kanssa. Hankkeen toteuttamisesta vastaa opetus- ja kulttuu-

riministeriön ja Helsingin kaupungin nimeämä oh-jausryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Anita Le-hikoinen opetus- ja kulttuu-riministeriöstä. Hankkeen projektipäällikkönä toimii toimitusjohtaja Tuomas Auvinen Creader Oy:stä.

Valmisteluhankkeessa laaditaan konseptisuun-nitelma uudesta arkkiteh-tuuri- ja designmuseosta. Suunnitelmassa kuvataan valtion, kaupungin ja mu-seoiden yhteinen näkemys uuden toimintakokonai-suuden keskeisistä ta-voitteista, toimintatavoista ja kohderyhmistä sekä

kansainvälistä huipputa-soa edustavasta toteutuk-sesta.

”Helsinki on vahvasti sitoutunut kansainväli-sesti kunnianhimoisten hankkeiden toteuttami-seen kaupungissa. Uusi arkkitehtuuri- ja designmu-seo olisi kiinnostava lisä kaupungin jo ennestään korkeatasoiseen tarjon-taan, sekä kiinnostava vierailukohde myös mat-kailijoille. Helsinki haluaa profiloitua kansainvälisesti arkkitehtuurin ja designin edelläkävijäkaupunkina”, sanoo Helsingin pormes-tari Jan Vapaavuori.


Puh. (09) 388 2528Jäähdytintie 6, 00770 HELSINKI

[email protected]

• Saumausmassat, kaikki merkit• Saumausnauhat• Silikoni- ja akryylimassat• Sauman pohjanauhan valmistus• Betonin korjauslaastit• Saumaustyökalut ja varaosat

olympiasTadioninTyömaa on valiTTu vuoden

KorJausraKennusTyömaaKsiSkanskan urakoima

Olympiastadionin mitta-van perusparannus- ja uudistushankkeen työmaa on valittu Vuoden Kor-jausrakennustyömaaksi. Palkinto jaettiin voittajille Rakennuslehti Award -tilai-suudessa torstaina 11.10. Helsingin Messukeskuk-sessa.

Vuoden Työmaa -kil-pailua on järjestetty jo vuodesta 1986. Kilpailun taso oli tänä vuonna raadin mukaan kilpailun historian paras. Tänä vuonna näkyi raadin mukaan selvästi, että digitaalisten työkalu-jen käyttö työmaan laadun, työturvallisuuden ja tuot-tavuuden parantamisessa on muodostunut rutiiniksi. Raadin käsityksen mu-kaan suomalainen raken-taminen on tässä asiassa maailman huippua.

Kilpailun asiantuntijaraa-ti luonnehti Olympiastadi-onin työmaata suureksi ja vaativaksi uutta ja vanhaa yhdistäväksi peruskorjaus- ja laajennustyömaaksi.

Raati kiinnitti erityistä huomiota työmaan haas-taviin massiivisten be-

tonirakenteiden vahvis-tustöihin ja tieto- sekä tiedonhallintamallien ja drone-lennokin edistyk-selliseen käyttämiseen. Tietomallit ja mobiililaitteet ovat työmaalla päivittäi-sessä käytössä. Muun muassa teräsrakenteiden suunnittelussa, valmistuk-sessa ja asennuksessa tieto kulkee saumattomasti reaaliajassa elementtival-mistajan, suunnittelijoiden ja työmaan välillä.

Työmaakierroksellaan raati piti esimerkillisinä al-lianssihankkeista lainattuja hankkeen yhteistoimintaa edistäviä menettelytapo-ja, kuten avoimuutta ja työskentelyä yhdessä Big Room -tilassa, sekä toi-saalta työturvallisuuteen liittyvää välittämisen kult-tuuria.

Asiantuntijaraatiin kuu-luivat toimitusjohtaja Han-nu Järveläinen Rakennus-mestarit ja -insinöörit AMK RKL:stä, projektipäällik-kö Juha-Matti Junnonen Tampereen teknillisestä yliopistosta, työsuojelu-insinööri Jukka Hietavirta Etelä-Suomen aluehallin-

tovirastosta, toimialajoh-taja Juhani Karhu A-Insi-nööreistä ja toimitusjohtaja Matti Kruus konsulttitoi-mistoIndeprosta.

”Koska kyseessä on val-tava työmaakokonaisuus, olemme johtamisessa pai-nottaneet todella paljon yhteistyötä niin aliurakoit-sijoiden kuin muiden osa-puolten kanssa”, koros-taa projektijohtaja Jukka Ala-Outinen Skanskalta. ”Meillä on työmaalla tällä hetkellä noin 50 toimihen-kilöä. Kaiken kaikkiaan työmaavahvuus on noin 600 henkilöä. He tekevät vaativaa työtä uudisraken-tamisen, korjaamisen sekä teräs- ja betonirakenteiden parissa. Yhteistyön suju-minen on äärimmäisen tär-keää”, Ala-Outinen jatkaa.

”Kiitän Skanskan Stadi-on-tiimiä tähän asti tehdys-tä kiivastahtisesta työstä. Olemme ratakierroksella yli puolessavälissä. Jäljellä on vielä pitkä kirivaihe”, Ala-Outinen sanoo.

Skanskan urakan ai-kana työmaahan on pe-rehdytetty yli 3 000 hen-kilöä. Päivittäin toimijoita

on tyypillisesti yli 120 eri yrityksestä, ja työmaalla on työskennellyt yli 30 eri kansalaisuutta.

”Olympiastadionin han-ke on kaikin tavoin ainut-laatuinen projekti, ja olen todella ylpeä valinnasta Vuoden Korjausraken-nustyömaaksi”, sanoo Skanska Oy:n toimitus-johtaja Tuomas Särkilahti. ”Työmaasta näkee, että hanketta on toteuttamassa erittäin monipuolinen tiimi, jossa on niin nuoruutta kuin aiempien korjaus-hankkeiden kokemusta”, jatkaa Särkilahti.

Stadionille valtava määrä modernia

uutta tilaaHelsingin kaupungin

HKR-Rakennutta ja ja Skanska allekirjoittivat pro-jektinjohtourakkamuotoi-sen sopimuksen Olympia-stadionin uudistamisesta alkuvuonna 2017. Hanke on suurin Skanskan Suo-messa koskaan toteutta-ma talonrakennusurakka, jossa Skanska on yksin päätoteuttajana. Yhteis-

toiminnallisen projektin-johtourakkamallin käyttä-minen mahdollistaa suun-nitelmien kehittämisen ja kustannustehokkaampien ratkaisujen etsimisen ura-kan aikana.

Suomeen ja Helsinkiin on rakentumassa toimiva ja käyttäjiään erinomai-sesti palveleva monitoimi-areena, joka toimii tulevai-suudessa niin merkittävien urheilu- kuin kulttuurita-pahtumien näyttämönä. Uudistuksen myötä Olym-piastadionista tulee nyky-ajan vaatimukset täyttävä tapahtumakeskus. Uudis-tetulla Olympiastadionilla arvioidaan vierailevan tu-levaisuudessa vuosittain noin miljoona kävijää.

Stadionrakennuksessa tulee olemaan uudistuksen jälkeen yhteensä noin 40 000 neliömetriä sisätilaa, josta uudisosan koko on yli 20 000 ja saneerausosan koko lähes 20 000 neliö-metriä. Kaiken kaikkiaan hankkeen kokonaispinta-ala on yhteensä noin 90 000 neliömetriä. Yleisölle, tapahtumajärjestäjille ja kaupunkilaisille rakentuu

uusia tiloja muun muassa urheilu-, toimisto- ja logis-tiikkakäyttöön.

Lisäksi katsomot, kent-täalue ja juoksuradat uu-distetaan. Suurin osa kat-somoista saa yhtenäisen katoksen, joten katsojat eivät enää jatkossa ole säiden armoilla. Katso-moiden alla sijaitsevia kulkureittejä parannetaan ja poistumisteitä lisätään. Stadionin palvelutaso pa-ranee esimerkiksi uusien myynti- ja ravintolatilojen myötä, ja palvelut ovat hel-pommin saavutettavissa. Muutosten suunnittelussa on otettu huomioon esi-merkiksi urheilujärjestöjen IAAF:n ja UEFA:n toiveita. Olympiastadionin perus-parannus- ja uudistus-hanke alkoi vuonna 2016. Sisätilat valmistuvat vuo-denvaihteessa 2019–2020 ja kentän pintarakenteet alkukesästä 2020.

Lisätietoja:Skanska Talonrakennus Oy, projektijohtaja Jukka Ala-Outinen

suunniTelmallinenTaloyhTiöTyö voi Tuoda

Jopa 30 % sääsTöJä

Kiinteistön elinkaari al-kaa uudisrakentamisesta. Jo tässä vaiheessa vaiku-tetaan kiinteistön tulevaan kestävyyteen, huolletta-vuuteen sekä kustannuk-siin. Myös materiaaliva-linnoilla voidaan vaikuttaa mm. hiilidioksidipäästöjen määrään niin rakentamis- kuin käyttövaiheessakin.

Kiinteistön elinkaari jat-kuu rakennustyömaavai-heesta sen eliniän aikai-

sella hoidolla ja kunnos-sapidolla aina sen purkuun asti. Rakennuksen elin-kaareen mahtuu useita kunnon arvioinnin hetkiä, jotka johtavat auttamatta pienempiin ja isompiin saneerauksiin.

Ennakoivan kunnossapidon

konsultointiaKiinteistön hoitaminen

ja kunnossapito vaatii pit-käjänteistä suunnitelmalli-suutta ja asiantuntijuutta. Se sisältää konkreettisia toimenpiteitä kiinteistön mahdollisimman taloudelli-selle ylläpidolle mahdollis-taen samalla rakennuksen terveellisyyden, turval-lisuuden, viihtyisyyden sekä ekologisuuden. Asia tulee ottaa vakavasti, sillä suurin osa kansallisvaralli-suudestamme on rakenne-tussa ympäristössämme ja erityisesti kiinteistöis-sä. Tähän tarpeeseen on onneksi viime vuosina herätty.

’Se on erinomainen edistysaskel, sillä ilman ennakoivaa kunnossapi-don konsultointia ja järke-viä toimenpiteitä jätetään useita ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tekemättä niiden kustannusten takia, vaikka korjaus myöhem-min tulee paljon kalliim-maksi’, kertoo kiinteistön ennakoivan kunnossapi-

don konsultoinnista vas-taava Jari Marttinen Rak-systems Insinööritoimisto Oy:ltä.

’Suunnitelmallisella ja oikein ajoitetulla korjaami-sella taloyhtiö voi säästää jopa 30 % korjauskustan-nuksista. Ennakoiva kiin-teistönpito vastaa myös kestävän kehityksen vaati-muksiin’, Marttinen jatkaa.

Jatkuva kiinteistöistä huolehtiminen on taloudel-lisempaa kuin massiiviset, kerralla suoritetut korjauk-set. Parhaan taloudellisen tuloksen saamiseksi on tärkeää ajoittaa isot korja-ukset kiinteistön elinkaaren oikeaan vaiheeseen. Vain pitkäjänteisellä ja asian-tuntevalla kiinteistön elin-kaaren seurannalla tämä on mahdollista. Tämän tueksi on kehitetty useita työtä helpottavia konsultti- ja asiantuntijapalveluita, kuten kuntoarviot ja PTS, kuntotutkimukset sekä Kiinteistöstrategia.


Helsingin keskustassa Fredrikinkatu 46:ssa si-jaitseva ruokaravintola Ravintola Satkar tarjoaa asiakkailleen aitoa nepa-lilaista ruokaa. Nepalilai-seen tyyliin sisustetussa ravintolassa on yli 100 asiakaspaikkaa ja ys-tävällinen nepalilainen henkilökunta.

- Ravintola Satkarin lou-nasaika on arkisin klo 11-15. Lounasvaihtoehtoja on viisi; kaksi kasvisruo-kavaihtoehtoa, kanaruo-ka, lammasruoka ja kala/

katkarapuruoka. Hintaan sisältyy alkusalaatti, riisiä, Nan-leipää, ruokajuomaksi vesi ja jälkiruoaksi kahvi tai tee, ravintolan omistaja Ram Aryal kertoo.

Ravintola Satkarin lou-nas on edullinen alkaen 8,40 euroa. Ram Aryal vakuuttaa asiakkaiden saavan vatsansa täyteen nepalilaisilla herkuilla. Ra-vintolan á la carte -listalta löytyy nepalilaisia pata-tyyppisiä ruokia sekä kas-vis-, kana-, lammas-, kala- ja katkarapuannoksia.

Keit-t iössä on aito tandoori-uu-ni, joka on suuri laatikkotyyppinen saviuuni. Tandoori-uunissa valmistuvat maukkaat tandoori-ruoat.

- Uunin reunalla paistetaan Nan-leipä ja

RAVINTOLA SATKAR

aiToa nepalilaisTa ruoKaahelsingin KesKusTassa

uu-nin kes-

ke l lä p i tk issä vartaissa kana,

lampaanliha ja jät-tirapuja, Aryal sel-

vittää. Jokaiseen á la carte

-annokseen sisältyy tandoori-uunin reunal-

la paistettu Nan-leipä, riisi sekä kaksi muuta

YRITYS

Nepalese cuisineFredrikinkatu 46, HELSINKI

Puh. (09) 611 077www.satkar.fi

paremmaT evääTKesTävään ruoanTuoTanToon

– suomalainen tutkimushanke edisti ruokaturvaa kuudessa Afrikan maassa

pientä lisuketta. Ravintola Satkarissa ei käytetä lain-kaan sian- tai naudanlihaa. Á la carte -listalta löytyy runsaasti erilaisia ateria-vaihtoehtoja, joiden hinnat ovat alkaen 12,90 euroa. Kolmen aterian menut, jot-ka sisältävät alku-, pää- ja jälkiruoan, ovat hinnaltaan 26.90-32 euroa.

Ravintolassa on A-oi-keudet. Ravintola Satka-rista voi tilata yli 20 hen-kilölle myös pitopalvelun. Lounas- ja á la carte -listan ruokaa voi ostaa myös

mukaan. Ravintola Satkar palvelee asiakkaita arkisin 11-23:een ja viikonloppui-sin 12-23:een.

Lähde/lisätietoja:Ravintola SatkarFredrikinkatu 4600100 HELSINKIPuh. (09) 611 077GSM 040 707 1140www.satkar.fi

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima ja ul-koministeriön rahoittama FoodAfrica-ohjelma kehitti tehokkaita ratkaisuja ruo-an saatavuuden ja turval-lisuuden parantamiseksi sekä vahvisti viljelijöiden ja muiden ruokajärjestel-män toimijoiden osaamis-ta kestävässä ruoantuo-tannossa. Kuusivuotisen ohjelman loppuraportti julkaistiin tänään.

FoodAfricassa tutkittiin koko ruokajärjestelmää alkutuotannosta kuluttajiin. Ohjelma jakautui kolmeen tutkimusalueeseen: kes-tävä ruoantuotanto, ruoan turvallisuus ja ravitsemus sekä markkinoille pääsy.

Tutkimustulosten pohjalta kohdemarkkinoilla on voitu esimerkiksi:

• vähentää myrkyllistä aflatoksiini-homesientä jopa 80 prosentilla;

• moninkertaistaa tila-kohtainen maidontuotanto karjanjalostuksen ja pa-rempien hoitomenetelmien avulla ja pienemmin ilmas-topäästöin;

• saada suurempia ja ravintoarvoltaan parem-pia satoja parantamalla peltojen hivenravinnelan-noitusta;

• parantaa lasten ja äi-tien ravitsemusta lisäämäl-lä tietoisuutta paikallisista luonnosta saatavista ruo-an lähteistä ja lisäämällä

niiden osuutta ruokava-liossa.

Varsinaisen tutkimus-työn lisäksi FoodAfrican keskeinen tavoite oli viedä tutkimustieto käytäntöön.

”Ohjelma tavoitti suo-raan lähes 20 000 viljelijää, koulutti tohtoreita ja muita alan ammattilaisia sekä tuotti julkaisuja ja opetus-materiaalia viljelijöiden ja muiden sidosryhmien käyt-töön. Yhteensä työmme on vaikuttanut välittömästi tai välillisesti jopa yli 300 000 ihmisen elämään”, ker-too FoodAfrica-ohjelman koordinaattori, erityisasi-antuntija Mila Sell Luon-nonvarakeskuksesta.

“FoodAfrica on ollut todella palkitseva tutki-musohjelma, sillä olemme saaneet tehdä töitä niin monen eri ruokajärjestel-män sidosryhmän kanssa tiedeyhteisöstä poliitti-siin päättäjiin ja yrittäjistä

maanviljelijöihin. Heillä kaikilla on yhteinen tavoite ja oma välttämätön panok-sensa paremman ruoan saatavuuden, ravitsemuk-sen ja turvallisuuden saa-vuttamiseksi.”

Sell näkee tutkimuksella tärkeän roolin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Kohde-maidensa lisäksi FoodAf-ricassa tuotettu tieto on jaettavissa kaikille vastaa-vissa olosuhteissa toimivil-le Afrikan viljelijöille ja voi siten vaikuttaa maanosan ruokaturvan parantami-seen pysyvästi.

”Aitoa, kestävää vai-kuttavuutta saadaan, kun käyttöön otettavat mene-telmät perustuvat luotet-tavaan tutkimustietoon. Siksi yksi FoodAfrican keskeisistä tavoitteista oli vahvistaa paikallista

tutkimusosaamista kohde-maissa ja parantaa tiedon viljelijöiden, kotitalouksien ja hallinnon pääsyä tutki-mustietoon.”

”Monitieteinen ja -alai-nen yhteistyö on tuonut näkyviä tuloksia, mutta työtä on jatkettava, jotta YK:n kestävän kehityksen tavoite nälän poistami-sesta maailmasta toteu-tuu. FoodAfrican tulokset antavat jatkotyölle hyvän pohjan.”

FoodAfrica-ohjelman työ kohdistui kuuteen Itä- ja Länsi-Afrikan maahan: Beniniin, Etiopiaan, Kame-runiin, Keniaan, Senegaliin ja Ugandaan. Läpileikkaa-via teemoja olivat esimer-kiksi ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen so-peutuminen sekä naisten aseman vahvistaminen maatalousyhteisöissä.

Luonnonvarakeskuksen lisäksi hankkeen kump-paniorganisaatiot olivat Helsingin yliopisto, Hä-meen ammattikorkeakou-lu, Bioversity International, International Food Policy Research Institute, Inter-national Livestock Re-search Institute ja World Agroforestry Centre.

Lisätietoa:Mila Sell, erityisasiantuntija, Luonnonvarakeskus


Selvitys ikäihmisten pankkipalveluista:

KohTaaKodigipalvelu KäyTTäJän?

Pankeil la on tarjolla paljon erilaisia palvelui-ta ikäihmisten pankkiasi-oinnin sujuvoittamiseksi. Valtaosalle asiakkaista digipalveluiden käyttö on arkipäivää, mutta osalle edelleen hankalaa. Muut-tuneita pankkipalveluita ei osata välttämättä käyttää, eikä käyttämistä helpot-tavia palveluita löydetä. Henkilökohtaisuutta kaiva-taan edelleen.

FINE Vakuutus- ja rahoi-tusneuvonta kysyi pankeil-ta, mitä ikäihmisille suun-nattuja pankkipalveluita ja niiden käyttöä helpottavia

neuvontapalveluita pankit tarjoavat asiakkailleen. ’Ikäihmisten pankkipal-velut’ -kyselyyn vastasi yhdeksän pankkia.

Kaikki pankit tarjoavat yleistä neuvontaa sekä neuvontaa digitaalisten pankkipalveluiden käyt-töön puhelimitse ja henki-lökohtaisesti konttoreissa. Osa tarjoaa neuvontaa myös asiakkaan kotona tai erilaisissa tilaisuuksis-sa. Monilla pankeilla on myös tarjolla ikäihmisille suunnattuja verkkosivuja, video-ohjeita sekä kirjal-lisia ohjeita. Lisäksi on

selkokielisiä tai muutoin helppokäyttöisiä osioita tunnuslukusovelluksesta tai verkkopankista sekä testiympäristöjä, joissa voi harjoitella verkko- tai mobiilipankin käyttöä.

”Vaikka pankit tarjoa-vatkin neuvontaa eri ka-navissa, ei se aina ta-voita ikäihmistä. Tiedon hakeminen esimerkiksi verkkosivustoilta ei ole yhtä luontevaa kuin nuo-remmilla sukupolvilla. Voi-siko esimerkiksi suora puhelinlinja tukipalveluihin, ”seniorin suoralinja”, olla yksi helpotus ongelmiin?

Sille olisi varmasti kysyn-tää, sillä saamme jatku-vasti palautetta siitä, ettei pankkien henkilökohtaisiin palveluihin pääse riittävän nopeasti silloin, kun olisi tarve”, FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan toimi-tusjohtaja Elli Reunanen sanoo. FINEen tulleet asi-akasyhteydenotot olivat myös tämän selvityksen laatimisen pontimena.

Selvityksen perusteella useimmilla pankeilla ei ole erityisesti ikäihmisille suunnattua palvelustrate-giaa, vaan pankit tarjoavat palveluitaan asiakkaiden

tarpeiden ja eri elämänvai-heiden mukaan.

Pankit kertoivat, että digitaalisten pankkipal-veluiden kehitystä ohjaa tavoite palveluiden saa-vutettavuudesta eli niistä pyritään tekemään mah-dollisimman helppokäyt-töisiä kaikille käyttäjille. Ikäihmisten osalta help-pokäyttöisyyden rinnalla korostuu saatavilla olevan neuvonnan ja käyttötuen merkitys.

”Räätälöidyt ratkaisut ja palvelun henkilökohtai-suus korostuvat erityises-ti ikäihmisten kohdalla,

mutta toki niistä hyötyvät kaikki asiakkaat. Siksi uu-det palvelumuodot, ku-ten laajeneva yhteistyö operaattoreiden kanssa, käteisen erilaiset nosto-mahdollisuudet kaupois-sa ja huoltoasemilla tai pankin tarjoamat ilmaiset kyydit lähimpään konttoriin ovatkin tervetulleita vaihto-ehtoja. Vielä tarvitaan lisää viestintää, jotta asiakkaat myös löytävät nämä pal-velut”, Reunanen jatkaa.

Lisätietoja:Elli Reunanen, toimitusjohtaja

TulisiJan lämmiTTämisessähuolellisuus on TärKeää

Kylmenevät ilmat tuovat mukanaan lämmitykseen liittyviä lisätarpeita, joista voi aiheutua suuri murhe, jos turvallisesta käytöstä ei huolehdita. Maltillisella lämmittämisellä sekä oi-keanlaisilla lämmitystavoil-la voidaan ennaltaehkäistä nokipaloja ja hormien ja tulisijojen vahingoittumis-ta. Nokipaloa ei kannata yrittää sammuttaa itse, vaan siitä täytyy aina soit-taa hätänumeroon 112.

Montako pesällistä ta-kassa voi huoletta polttaa? Kuinka usein kesämökin saunan tulisijat ja hormit tulisi nuohota? Entä mitä

tekemistä hiustenkuivaa-jalla on takan sytyttämi-sen kanssa? Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palotarkastajat ovat kerän-neet vinkkilistan tulisijan lämmittämiseen.

Muista aina avata pellit ennen tulisijan sytyttämis-tä. Useissa tulisijoissa on hormipellin lisäksi sytytys-pelti (entinen kesäpelti), joka laitetaan sytytysasen-toon sytyttämisen ajak-si. Sytytyspelti laitetaan takaisin alkuasentoon, kun tulisija on kunnolla syttynyt. Tällöin tulisija varaa lämmön itseensä, eikä lämpö mene suoraan

piipusta ulos harakoille, kuten avotakoissa tapah-tuu.

Mitä tehdä, kun savut tulevat sisälle? Pitkään käyttämätön hormi saattaa olla kostea ja kylmä. Täl-löin savuhormi ei vedä ja savut tulevat sisälle. Ellei vetoa ole, pitäisi savuhor-mia ensin lämmittää. Se tapahtuu esimerkiksi:

-polttamalla pieni määrä paperia tulisijassa olevas-sa nuohousluukussa tai hormin laskunokiluukussa, josta on savuhormiin lyhin matka. Polta siellä muu-tama kevyesti puristeltu paperi, ja pian hormi taas

alkaa vetää.-Polttamisen sijasta voi-

daan myös puhaltaa hor-miin lämmintä ilmaa esi-merkiksi hiustenkuivaajal-la. Sitten kyseinen luukku kiinni ja tulipesässä olevat puut voidaan sytyttää.

Polta ensimmäisellä ker-ralla vain puoli pesällistä pieniä kuivia puita. Kesän jälkeen tulisijan lämmittä-minen kannattaa aloittaa maltillisesti, ettei tulisija vaurioidu liian äkillises-tä lämmön muutoksesta. Seuraavalla kerralla tu-lisijaa voidaan polttaa jo normaalisti.

Älä polta tulisijassa liian

paljon puita. Muista tämä etenkin varaavissa tulisi-joissa, kuten takoissa ja lämmitysuuneissa. Tulisi-jan valmistaja on antanut ohjeet, montako pesällistä jakuinka paljon kerrallaan-tulisijassa saa enintään polttaa. Vanhojen tulisijo-jen osalta ei ohjetta löydy, mutta perussääntönä voi pitää enintään kahta pe-sällistä päivässä. Varaava tulisija saattaa hajota liial-lisesta lämmittämisestä.

Palaminen vaatii ilmaa. Ellei tulisija vedä ja jos hormi on ”lämmin”, tarvi-taan korvausilmaa. Avaa esimerkiksi ovi tai tuule-

tusikkuna kunnes saat riittävän vedon tulisijaan. Liesituuletinta ei välttämät-tä voi käyttää samanaikai-sesti tulisijan kanssa.

Älä käytä sytyttämiseen maitopurkkeja tai roskia. Polta vain kuivia puita hyvällä vedolla ja muista, ettei tulisijoja ole suunnitel-tu jätteiden polttamiseen. Näin saat parhaiten läm-mön otettua talteen etkä nokea tulisijaa ja savupiip-pua turhaan.

Lisätiedot:palotarkastaja Arita Jokinen

miro harJumäKi voiTTi raKenTami-sen laaTuTeKo -Kilpailussa

Lujabetonin tehdaspääl-likkö Miro Harjumäki on voittanut Rakennusteolli-suus RT:n järjestämässä Rakentamisen laatute-ko -kilpailussa. Kilpailun tulokset julkistettiin Hel-singin Messukeskukses-sa FinnBuild -messujen yhteydessä 11.10.2018. Laatutekona on betonira-kenteen älykäs kosteuden mittausjärjestelmä Luja SmartConcrete, jota on Harjumäen johdolla Lu-jabetonilla kehitetty. Har-jumäen lisäksi toiseksi voittajaksi ylsi kirvesmies Olli Salonen.

Ratkaisun avaimet Ra-kentamisen laatuteko -kil-pailussa löytyivät perintei-sestä ammattiylpeydestä, kumppanuuden arvosta-

misesta ja digitaalisesta innovaatiosta kosteuden-hallinnassa. Voiton tasavä-kisessä kilpailussa jakoivat Lujabetonin tehdaspääl-likkö Miro Harjumäki ja kirvesmies Olli Salonen. Rakentamisen laatuteko -kilpailun voittajavalinnas-ta vastasi tänä vuonna työministeri Jari Lindström.

Laa tu teko-k i lpa i lun voittajaksi noussut Miro Harjumäki alleviivaa eri osapuolten välistä kump-panuutta hyvän laadun avaintekijänä. – Laadun tekemisessä kyse on oi-keastaan vain siitä, kuinka pystytään luottamaan nii-hin toisiin ammattilaisiin, joiden kanssa yhteistyötä tehdään. Kun yhteistyö toimii, sopimuksilla ei ole

niin väliä. Harjumäen erin-omaisen yhteistyökyvyn lisäksi Lindström kiinnitti huomiota hänen haluunsa kehittää oman alansa tek-nisiä ratkaisuja.

– Eduskunnassa on pu-huttu valtavan paljon kos-teudenhallinnasta. Miro on ollut keskeisesti mukana kehittämässä uutta Luja SmartConcrete -anturijär-jestelmää, joka on työkalu kosteusturvallisuuden hal-lintaan. Halusin nostaa tä-män esiin kannustaakseni muidenkin alojen ammatti-laisia vastaavien innovaa-tioiden tekemiseen, sanoo Lindström.

Harjumäki on hyvin iloi-nen saamastaan tunnus-tuksesta. – Haluan kiittää kilpailun järjestäjiä ja kiitän

myös Lujabetonia mahdol-lisuudesta osallistua kilpai-luun. Lisäksi kiitos kuuluu yhteistyökumppaneille, jotka teitte mahdollisek-si rakentamisen laadun parantamisen ja uuden tuotteen kehittämisen.

– Tämä k i lpa i lussa menestyminen on hieno osoitus siitä, kuinka beto-niteollisuus kehittyy ja ke-hittää uusia kompleksisia tuotteita, jotka vastaavat alan tarpeita. Lujabetonilla tuotekehitystyö on jatku-vaa, katsotaan miten kil-pailussa käy ensi vuonna, Harjumäki päättää.

Tänä vuonna kolmatta kertaa järjestettävä Ra-kentamisen laatuteko -kil-pailu antoi aihetta iloon myös kisaa organisoineel-

le Jukka Pekkaselle, joka toimii rakentamisen kehit-tämisestä vastaavana joh-tajana Rakennusteollisuus RT:llä.

– Kaikilla kisaan osallis-tuneilla oli hieno, positiivi-nen asenne omaa työtään kohtaan ja laatu oli heistä jokaiselle itsestään selvä, omaa tekemistä ohjaava asia. Mukana oli aikaisem-pia vuosia huomattavasti laajempi kirjo eri alojen tekijöitä ja teemoja, käsillä tekemisestä tekniikkaan ja digitalisaatioon sekä uusien ajatusmallien jaka-miseen.

Yhteistyössä Raken-nusteollisuus RT:n kanssa Rakentamisen laatuteko 2018 -kilpailun järjesti-vät Rakentamisen laatu

RALA, Rakennusliitto ja Rakennuslehti.

Lu ja Smar tConcre-te mahdollistaa betoni-rakenteen suhteellisen kosteuden mittaamisen, seuraamisen ja histo-riatiedon tallentamisen niin rakennusaikana kuin rakennuksen käytönkin aikana. Luja SmartConc-reten ansiosta työmaa voi ajoittaa eri työvaiheet var-memmin. Tietojen avulla ymmärretään rakenteen kuivumiseen vaikuttavat tekijät ja voidaan arvioida tavoitearvon saavuttami-seen tarvittava aika.

Lisätiedot:Jukka Pekkanen, johtaja, Rakennus-teollisuus RT ry


MAARAKENTAMINEN

Matti Sorvari OyKabanovintie 47, 02480 KIRKKONUMMI

Puh. 0500 443 [email protected]

• maarakennus • konepalvelut• lakaisukonepalvelu

KunTallahelppohoiToinen piha

Kuntta, eli siirtovar-vikko, on erilaisista var-pukasveista koostuva metsänpohjamatto. Se luo pihaan kauniin help-pohoitoisen tunnelman.

Kunttapihan edut ovat lyömättömät: Piha on heti valmis ja se elää vuoden-aikojen mukaan. Keväällä raikas vihreä muuttuu ke-sän myötä tummanvihre-äksi, kun taas syksyllä värit hehkuvat ruskan sävyissä. Suomen Kunttapiha on toi-

mittanut ja asentanut kunt-tasiirrännäisiä vuodesta 2000 alkaen, osana maan-rakennus- ja pihatyöpalve-luitaan. Yrittäjä Heikki Kela kertoo nostavansa kuntan metsätalousmetsistä, jotka ovat menossa päätehak-kuuseen. Kuntan toimitus on luvanvaraista. - Meiltä saa alkuperäistodistukset kuntalle.

Uusi kunttapiha on kuin uusi koti varvikolle, joka siirretään turvaan ennen

metsäkoneiden saapu-mista. Usein sanonkin asiakkailleni, että he ovat tehneet ekoteon, hymyilee Kela.

Kela toimittaa kuntat pienimmillään 24 neliöön, eli pieniäkään asiakkaita ei ole suljettu pois. Hän kertoo, että kuntan suo-sio on viime aikoina ollut nousussa.

- Kuntta soveltuu mo-nenlaiseen kohteeseen. Sitä voi käyttää yhtälailla

maakellarin tai pihasaunan katolla, kuin koko pihalla tai todella jyrkissäkin pai-koissa, hän luettelee.

Kuntta toimitetaan kuor-malavoille pakattuna le-vyinä, jotka on helppo asentaa valmiille pohjalle.

Kuntan alle levitetään n 10 cm hiekkaa. Hyvä pohjatyö varmistaa, ett-eivät rikkakasvit puske vuosien saatossa varpu-kasvillisuuden sekaan. Jos rikkakasvillisuutta on paljon, suosittelee Kela hiekkakerroksen alle asen-nettavan vahvan suodatin-kankaan.

Kuntassa on 5-10 cm paksu juuristo, joten pi-haan tuotava metsämatto on varpujen kanssa yh-teensä jopa 20 cm paksu. Kela muistuttaakin, että tämä olisi hyvä huomioida pihan pohjarakenteiden sekä tontilla sijaitsevien rakennusten perustusten korkeuksissa.

Kunt ta on luonnon maisemointituote, johon muodostuu polkuja kul-kuväylille, aivan kuten

metsässäkin. Käytävät ja reitit poluille kannattaakin suunnitella etukäteen ja toteuttaa kuntan asennuk-sen yhteydessä. Sorapolut ja kivetyt käytävät sopivat hyvin kunttapihaan. Myös puiset kulkureitit ovat yleistyneet viime vuosina. Kunttapiha yllättää iloisesti syyskesällä oman pihan marjasadolla!

Kuntan toimitukset ja asennukset:

Turun jaHelsingin seutu:

Arboristi-puutarhuriMinna Toivanen T:mip. 050 4310 [email protected]

Muu Suomi:Suomen kunttapihaSnowwayHeikki Kelap. 0400 287 [email protected]

www.m-rent.fi www.bobcat-rent.com

Minikone_2018_vedos.indd 1 13.2.2018 12:45:43

NuppulinnanKaivuukolmio Oy

-Kaikki maarakennustyöt- myös soratoimitukset

Jäniksenlinnantie 36405430 Nuppulinna, TUUSULA0400 409 170, 0400 457 330

www.kaivuukolmio.fi

puuT TipuTTavaTJuuri nyT lehTensä

- asiantuntijan vinkit puutarhajätteen käsittelyynPuutarhajät teen oi -

keanlainen käsittely sääs-tää sekä luontoa että rahaa. Puutarhajätettä kompostoimalla voi val-mistaa omalle pihalleen käyttökelpoista maanpa-rannusainetta ja ehkäis-tä vieraslajien leviämistä puutarhoista luonnonym-päristöön. Samalla myös lähiympäristön roskaan-tuminen vähentyy ja jättei-den kuljetus- ja käsittely-kustannukset pienentyvät.

Metsä ei ole kaato-paikka – älä levitä

vieraslajeja vahingossa

Syksyllä syntyy suu-rin osa asuinkiinteistöillä vuosittain muodostuvasta puutarhajätteestä. Vaikka puutarhajätettä muodos-tuu usein lyhyessä ajassa paljon, sen vieminen ylei-sille tai yksityisille alueille, kuten puistoihin ja metsiin, ei ole sallittua. Puutarha-jätteen asianmukaisella

käsittelyllä voidaan ehkäis-tä vieraslajien leviämistä puutarhojen ulkopuolelle ja ylläpitää yleisessä ja yksityisessä käytössä ole-vien alueiden viihtyisyyttä ja virkistysarvoa.

Haketa, silppua tai kompostoi

Puutarhajätteet kannat-taa käsitellä ja hyödyntää omalla pihalla. Puutarha-jätettä voi käyttää hake-tettuna (risut) tai silputtuna (lehdet, heinät) viherraken-tamisessa tai kompostoida joko avokompostorissa tai suljetussa komposto-rissa. Puusta pudonneet hedelmät, kuten omenat, tulee kompostoida hyvin ilmastoidussa ja suljetussa kompostisäiliössä, jotta ne eivät houkuttele haitta-eläimiä.

Vie puutarhajäte jäteasemalle – ei

vastaanottomaksuaPuutarhajätteet voi viedä

myös jollekin Päijät-Hä-meen Jätehuolto Oy:n jä-teasemista, joilla toisistaan eritellyt risuja haravoin-tijätteet otetaan vastaan maksutta jäteasemien au-kioloaikoina. Pienillä jäte-asemilla otetaan vastaan maksutta alle 1 m3:n risuja haravointijätekuormia ja suuremmilla jäteasemilla, kuten Lahden jäteasema Pillerillä, kuormat otetaan vastaan maksutta ilman määrärajoitusta.

Risujätettä ovat puiden ja pensaiden oksat sekä alas leikatut pensasaidat. Risujätteisiin lajitellaan myös pensaiden juurakot, joista on ravisteltu mullat pois.

Haravointijätettä ovat pensaiden ja puiden leh-tien ja neulasten sekä nurmikon haravoinnista syntyvä jäte. Lisäksi puu-tarhajätteeseen lajitellaan ruohovartisen kasvit ja rikkaruohot, pensaiden ja pensasaitojen leikkuusilp-pu, perennojen juuripaakut

sekä kävyt. Myös maahan pudonneet omenat ja pi-laantuneet tai muumio-omenat lajitellaan hara-vointijätteeseen.

Kierrätä, älä polta

Puutarhajätteiden käsit-telyä suunniteltaessa on hyvä muistaa, että puutar-hajätteiden hävittäminen polttamalla on kiellettyä Lahden asemakaava-alueilla ympäri vuoden poltosta aiheutuvan savu-haitan vuoksi. Ainoastaan asemakaava-alueen ulko-puolella saa polttaa avo-polttona vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia sekä käsittelemätöntä puujä-tettä, mutta poltosta ei tällöinkään saa aiheutua haittaa naapurustolle.

Lisätiedotympäristön-suojelutarkastaja Sanna Ukkola


Mäkelänkankaantie 249490 Neuvoton

Maahantuonti: 05 - 343 5666 (24 h) [email protected]

CAMSO-kumitelat hyllystä-

Sorat, sepelit ja murskeet

www.sora.fi

Uusimaa japääkaupunkiseutuKiviainesmyynti ja -kuljetuksetMaanajotMaan ja betonin vastaanotto

Ventoniemen Sora Oy

näin edisTäT eKologisesTiKesTävän ympärisTön ToTeuTumisTa

omassa KoTipihassaJokainen voi parantaa

ympäristön laatua omassa kotipihassaan. Hyvinvoiva ekosysteemi tuottaa ihmi-sille ja eliöille elintärkeitä palveluja ja pihat ovat osa tätä kokonaisuutta. Pienil-läkin teoilla on merkitystä, kun halutaan edistää eri lajien viihtymistä rakenne-tussa ympäristössä!

Erityisesti tiivistyvässä kaupunkirakenteessa on tärkeää, että pientaloalu-eiden luonnon monimuo-toisuus säilyy ja hulevesiä hallitaan paikallisesti. Mo-nimuotoisuutta voi lisätä ja ylläpitää monipuolistamal-la kasvillisuutta ja luomalla elinympäristöjä hyönteisil-le ja eläimille. Perhospuu-tarhat, hyönteishotellit ja lahopuutarhat edesaut-tavat hyönteisten elin-ympäristöjen syntymistä. Hulevesiä voi hyödyntää tai käsitellä sadepuutarho-jen ja viherkattojen avulla. Suosimalla luonnonkas-veja, paikallisia lajeja ja lajikohtaisia kasvualustoja, ympäristöömme muodos-tuu suotuisia pienilmastoja ja monimuotoisia elinym-päristöjä.

Viisi vinkkiä kestävän kotipihan

edistämiseksi

Perhospuutarha Perhosniityn perusta-

minen lisää luonnon mo-nimuotoisuutta ja tarjoaa elinympäristöjä uhanalai-sille perhosille ja muille hyönteisille sekä kukkivien niittyjen kasveille. Perho-set, heinäsirkat ja muut niittyhyönteiset sekä ku-kat, heinälajit ja laulava lin-nusto ovat toisistaan riip-puva kokonaisuus. Niityn hyönteiset edesauttavat osaltaan lintujen olemas-saoloa kaupunkiympäris-tössä.

Tee näin: Perusta perhosniitty au-

rinkoiselle ja vähäravin-teiselle maaperälle tontin käyttämättömään kohtaan.

Kylvä kotimaisia lajeja, kuten kaunokkeja, mak-saruohoja, neilikoita, pie-taryrttiä, päivänkakkaraa ja hiirenvirnaa.

Hyönteishotelli Hyönteiset ovat välttä-

mättömiä luonnon ekolo-giselle tasapainolle. Kau-pungistumisen ja ihmisten yksipuolisen pihanhoidon myötä hyönteisten luon-nolliset talvehtimis- ja pe-säpaikat ovat vähentyneet. Luonnonmateriaalista kä-sintehdyt hyönteishotellit tarjoavat luonnollisen pesi-mä- ja suojapaikan puutar-han hyvinvoinnin kannalta tärkeille hyönteisille.

Tee näin: Rakenna hyönteisho-

telli esimerkiksi osaksi tukimuuria tai puuaitaa, mieluiten aurinkoiselle ja suojaisalle paikalle.

Rakenna kehikkoon erikokoisia osioita, jois-ta löytyy luontaisesti eri-laisia koloja hyönteisten suojapaikoiksi. Kolojen materiaalit voi valita sen mukaan mitä hyönteisiä puutarhaan halutaan.

Lahopuutarha Lahoava puu tuo puu-

tarhaan monipuolisuutta. Lahoamisessa mukana oleva monipuolinen eläin-ten, sienien ja pieneliöiden lajisto palauttaa kuolleen

eloperäisen aineen sisältä-miä ravinteita kasville käyt-tökelpoiseen muotoon. La-hopuun kolovälit tarjoavat elinpaikkoja taantuneille lajeille sekä lintulajeille.

Tee näin: Käytä lahoavaa puuta

vaarattomissa piharaken-teissa, kuten kasvimaan rajauksessa.

Kaadetun puun tyvi voi-daan jättää pökkelöksi tai korkeaksi kannoksi tai pihan voi rajata lahopuu-aidalla.

Rungon osia voi jättää koristekasvialueille

Sadepuutarha Tiivis rakentaminen ja

päällystetyt pinnat lisäävät pintavalunnan määrää ja vähentävät pintavesien imeytymistä maaperään, mikä johtaa pohjaveden pinnan alenemiseen. On tärkeää imeyttää ja vii-vyttää tontin hulevesiä luonnonmukaisesti. Sa-depuutarhan kasvillisuus haihduttaa ja tukee veden imeytymistä, ja voi siten olla samalla sekä veden hallintarakenne että kat-

seenvangitsija.

Tee näin: Sijoita sadepuutarha

vähintään kolmen metrin päähän rakennuksista. Veden käsittelyn voi hallita pelkillä maastonmuotoilul-la tai maaperän vaihdok-sella ja salaojituksella.

Valitse veden kestäviä kasveja: pajuja, kurjen-miekkoja, rantakukkaa tai heiniä. Hulevesiä voi hallita myös erilaisilla ra-kenteilla, kuten kennos-toilla tai vesialtailla sekä maanalaisilla lokerikoilla.

Viherkatto Viherkatot sitovat ja vii-

vyttävät sadevettä ja hil-litsevät rankkasateiden kaupunkitulvia. Katto suo-dattaa ilmansaasteita ja parantaa ilmanlaatua, toi-mii ääneneristäjänä sekä tarjoaa elinympäristöjä eläimille ja kasveille. Vi-herkatto toimii myös läm-mönsäätelijänä, suojaa uv-säteilyltä sekä pidentää kattopinnan elinikää.

Tee näin: Sijoita kattorakenteen

alle vedeneriste. Yksinker-tainen viherkatto koostuu juurisuojasta, kasvualus-tasta ja kasvillisuudesta.

Suunnittele monipuo-linen lajisto ja lisää puu-palikoita antamaan suo-jaa ja kasvuolosuhteita hyönteisille. Suosi moni-puolisesti kotimaisia, lähi-seudun kasvilajeja, kuten ahomansikkaa, neilikoita, päivänkakkaraa ja kangas-ajuruohoa.

Kestävän kotipihan ele-mentit esitellään heinä-kuun aikana Viherympä-ristöliiton somekanavissa.

Kestävä kotipiha -esite on osa Viherympäristölii-ton Kestävän ympäristö-rakentaminen -hanketta. Tiedot perustuvat pääosin Charlotta Tannerin Aalto-yliopistossa tekemään harjoitustyöhön ”Elävä ja ekologinen pientaloalue”.

Lisätiedot:Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry

lähiKasviKsia JulKisiinhanKinToihin

Moni julkisen sektorin toimija haluaisi hankkia enemmän kotimaisia puu-tarhatuotteita ja palve-luita. Tahtotilaa tukevat kuntalaiset ja poliittiset päättäjät, jotka toivovat li-sää lähiruokaa kouluihin ja päiväkoteihin. Suosimalla lähituotantoa saavutetaan sekä laadullisia että talou-dellisia etuja, sillä eurojen kierrätys lähialueilla tuot-

taa huomattavan lisäarvon ja kerrannaisvaikutuksen. Lähialueen eurot lisäävät työpaikkoja ja mahdollis-tavat nykyistä laajemmat palvelut oman kunnan alueella.

Julkiset elintarvikehan-kinnat ovat jopa 350 mil-joonaa euroa. Viheralan vastaavat hankinnat ovat lähes miljardi euroa, missä on mukana suunnittelua,

rakentamista ja hoitoa. Lähellä tuotettu ei ole sel-laisenaan mahdollinen hankintakriteeri, mutta hy-vin suunniteltu hankinta mahdollistaa lähituotan-non valitsemisen, kertoo toimitusjohtaja Timo Tau-lavuori Puutarhaliitosta. Hankintalakia on uudis-tettu tähän suuntaan tänä vuonna muun muassa hankintojen vastuullisuu-

den osalta.

Kriteerit tärkeitäHankintakriteerit kan-

nattaa miettiä huolella, jolloin yhteistyön tekemi-nen suunnitteluvaiheessa paikallisten yritysten kans-sa on suositeltavaa. Usein tärkeimmiksi kriteereiksi nousevat tuotannon vas-tuullisuus, puhtaus, laatu

ja turvallisuus. Ne voidaan pisteyttää hankinnan valin-takriteereiksi hinnan ohel-la. Pienhankinnat, jotka ovat alle 60 000 €, voidaan hankkia suorahankintoina ilman raskasta kilpailu-tusprosessia kansallisen hankintalain puitteissa.

Hankintakri teereihin voidaan myös perustel-lusti kirjata asioita, jotka

poissulkevat esimerkiksi tuontituotteiden ostot. Mar-jojen osalta on tarpeellista vaatia, että niitä voidaan käyttää ilman kuumennus-ta tai yritykseltä pyydetään esimerkiksi selvitys hiilija-lanjäljestä, ympäristöasi-oista tai viljely- tai ravin-nekierrosta, jotka sitten pisteytetään.


LVIsuuri mahdollisuus

Tuhansien euroJen sääsTöönKiinTeisTöJen energianKuluTuKsessa

Energiatehokkuuden li-sääminen rakennuksien välisissä eristetyissä vesi- ja lämpöjohtoelementeissä jää tällä hetkellä liian vä-häiselle huomiolle. Tuot-teille EI ole määriteltyinä laatuvaatimuksia eristelaa-dun tai määrän suhteen.

CE-merkintä, standardit tai lainsäädäntö ei ole asettanut valmistajille laa-tuvaatimuksia tuotteiden suhteen ja näin ollen ko. tuoteryhmän valmistajien laatu on hyvin kirjavaa. Valmistajien välillä olevien suurien lämpöhäviöerojen maksajiksi pääseekin ha-luamattaan kiinteistöjen omistajat, asukkaat, kau-pungit ja kunnat.

Aluerakentamisessa missä teknisestä tilasta lämmitys- ja käyttövesi jaetaan yhdestä keskite-tystä rakennuksesta usei-siin asuntoihin säästöä taloyhtiöille voi olla useita

tuhansia euroja vuodessa jos tuotteen laatu eristees-sä sekä määrässä on oi-kea. Elinkaariajattelumal-lin mukaisesti kiinteistöt voivat näin ollen säästää satoja tuhansia euroja lämmityskuluissa tuottei-den oikealla valinnalla. LVI suunnittelijoilla on hyvin merkittävä rooli ko. tuote-ryhmän energiatehokkuu-den lisäämisessä. Pelkän putkikokoluokan mitoitus ei enää riitä vaan raken-nuskohteisiin on määritel-tävä energiatehokkaampia ratkaisuja lämmitysvesien siirtoon.

Erittäin iso merkitys hy-vin eristetyillä putkistoilla on lämpimän käyttöveden siirrossa. Pitkissä siirto-linjoissa suuret lämpö-häviöt voivat aiheuttaa käyttöveden lämpötilan putoamisen alle 55 asteen ja riski legionella bakteerin kasvuun on mahdollinen. Eristetyt putkistot otetaan huomioon uudisrakennuk-sien energialukuja lasket-taessa. Energiatehokkailla lämmönsiirtoputkistoilla pystytään saavuttamaan huomattavia säästöjä energialaskuissa, mutta myös rakentajille tärkeissä

E-lukulaskennoissa. Hyvin eristetyt putkistot tuottavat vähemmän ns. negatii-vista lukua laskentaan ja tämä on rakennusliikkei-den hyvä ottaa huomioon kustannustehokkuudessa.

Lämpöhäviöiden lasken-nassa tarjoamme suunnit-telijoille sekä rakennusliik-keille laskuriohjelman mil-lä vuotuinen lämpöhäviö saadaan laskettua erittäin tarkasti. Lämpöhäviöiden laskentaohjelman löydät osoitteesta https://laskuri.rauheat.fi/

Lisätietoja: Jani Kalmu

CUBEO

Upea neljään suuntaan avautuva hissiluukullinentakka jonka sydämenä on huippulaadukassveitsiläinen Rüegg Cubeo.Tämän ympärille voidaan rakentaa halutun kokoisen

Teho 715kW

Hissiluukku, näkyvyys kolmeen suuntaan.Takassa on huippulaadukas sveitsiläinenRüegg RIII takkasydän.

Teho 4,713,7kW

WWW.TAKKAMESTARIT.EU / WWW.RUEGG.FI

Myyntinäyttely Espoon Suomenojalla, Suomalaistentie 13Puhelin: 09881 34 64

AukioloajatMaTo 1017, Pe 1016La 1014

MASTER

ovh575

0€

Takkas

ydäme

n

tarjous

hinta

5100€

ovh726

8€

Takkas

ydäme

n

tarjous

hinta

6200€


SCOP YLI5,5

*Kylmän ilmasto-olosuhteen vuosihyötysuhde

Lähimmän jälleenmyyjäsi löydät sivuiltamme: energiapakkaus.fi

SATOJA TOTEUTUNEITA

SÄÄSTÖ- KOHTEITA

ENERGIAPAKKAUS.FI

MAAHANTUOJA:STIEBEL ELTRON OyKapinakuja 1, 04600 MäntsäläPuh. 020 720 9988, [email protected]

maalämpö nosTaaKiinTeisTösi arvoa

Mitä on maalämpö?Maalämpöjärjestelmät

hyödyntävät maaperään, pohjaveteen, tai vesistöön varastoitunutta aurinko-energiaa. Tämä auringon lataama ilmaisenergia ke-rätään joko lämpökaivolla kallioperästä, pintamaa-han kaivettavalla keruu-putkistolla, tai vesistöön asennettavalla keruuput-kistolla. Useimmiten maa-lämpöjärjestelmät tehdään lämpökaivojärjestelmällä, sillä tarvittava energialäh-de saadaan siten käyttöön suhteellisen pienelläkin tontilla.

Koska maaperän läm-pötila on alhainen, täytyy ilmaislämmönlähteen läm-pötila nostaa tarvittavalle tasolle. Tähän käytetään hyväksi lämpöpumpun kompressorikoneikkoa ja kylmäainetta. Tämä prosessi on keksitty jo 1800-luvun alkupuolella.

Miksi lämpöpumppu?

Tärkeimmät syyt lämpö-pumpun valintaan talon- ja käyttöveden lämmitykseen ovat järjestelmän käytön edullisuus ja yksinkertai-suus, sekä tietysti ekologi-suus. Meistä jokainen ym-märtää käytettävissämme olevien luonnonvarojen ja energian rajallisuuden, sekä hinnan. Maaläm-pöpumpulla jopa yli 70%

tarvittavasta energiasta saadaan ilmaisenergiana. Tätäkin ilmaisenergian määrää voidaan lisätä liittämällä järjestelmään esimerkiksi aurinkokeräi-met. Käytön edullisuuden lisäksi säästämme samalla luonnonvaroja, ja ilmas-toa. Juuri näistä syistä maalämpö lisää kiistatta kiinteistön arvoa.

Näet, mitä säästät - EnergiamittausLämpöpumpun läm-

pökerroin kertoo, kuinka monta kilowattituntia il-maisenergiaa taloon saa-daan jokaista käytettyä sähkökilowattituntia koh-den. Eri laitteiden vertai-luun on oma standardi, EN 14511. Saksalaisen Stiebel Eltron KIINTEIS-TÖ-maalämpöpumppujen standardin mukaisesti testattu lämpökerroin, eli hyötysuhde, on jopa yli 4.9 (0/35C˚).

Kuten kaikissa Stiebel Eltron lämpöpumpuissa, myös KIINTEISTÖ-maa-lämpöjärjestelmissä tämä on jokaisen käyttäjän to-dettavissa. Laitteistojen tehokkuuden ja luetetta-vuuden erot korostuvat isoissa kiinteistöissä joissa tarvittava lämmitysener-giamääräkin on merkit-tävä. Kaikissa laitteissa on kulutetun ja tuotetun

energia mittaus.

Lämpöpumppu, mitä muuta?

Maalämpöjärjestelmän kokonaissuunnittelus-sa huomioidaan paljon muutakin kuin lämmön, ja lämpimän käyttöveden tuotto lämpöpumpulla. Stiebel Eltronin järjestel-miin voidaan liittää myös aurinkolämpöjärjestelmä. Erittäin merkittävänä lisä-arvona järjestelmällä voi hyödyntää myös erittäin edullista ja ekologista pas-siiviviilennystä, kalliokyl-mää. Tarvittaessa tietysti myös aktiivista, koneellista jäähdytystä.

Stiebel EltronAmmattilaisten arvosta-

ma Stiebel Eltron on Eu-roopan johtava perinteikäs lämpöpumppuvalmistaja, jolla on lähes 40 vuoden maailmanlaajuinen ko-kemus maalämpöjärjes-telmistä, ilma-vesiläm-pöpumppujärjestelmistä, ja aurinkolämpöjärjestel-mistä. Kokemus korostuu isoissa, palkituissa KIIN-TEISTÖ-lämpöpumppujär-jestelmissä; Saksalaisen Stiebel Eltronin laitteet tarjotaan ainoastaan ko-konaissuunniteltuina läm-pöpumppujärjestelminä, missä koko rakennuksen

käyttäytyminen ja käyttö-veden tuotto on huomioitu keruupiirin mitoituksessa, laitemitoituksessa – ja kokoonpanossa. Stiebel

Eltronin kokemus aurin-kolämpöjärjestelmistä on aina käytettävissä myös lämpöpumppujärjestel-missä.

Takeeksi laadukkaasta järjestelmästä kaikissa lai-teissa on tuotetun ja kulu-tetun energian mittaus, ja 7 vuoden kompressoritakuu.

AmmattilaisetOikeaan Tarpeeseen

www.tgj.fi

• TÄYDELLINEN LÄMMITYSPALVELU •- Ilmasta veteen lämpöpumput

- Öljylämmitysjärjestelmät ja öljylämmitysjärjestelmien muutostyöt- Aurinkolämmitys

Huomioi energia-avustukset lämmitysjärjestelmille

Puh. 724 0269Huoltopäivystys 24 h/vrk

Keltasirkunpolku 4, 02660 ESPOO www.oiltek.fi


ilma-vesilämpöpumppupäiviTTi Talon uuTeen KunToon

Uusi Jäspin ilma-vesi-lämpöpumppu leikkasi omakotitalon lämmitys-kulut alle puoleen – eikä asumismukavuudesta ole tingitty tuumaakaan.

Elettiin vuotta 2006, kun perhe Värikoski rakensi omakotitalon Nokian kau-pungin Haaviston Lato-mäkeen. Lähes tuhannen neliön tontille syntyi 135 asuinneliötä. Lisäksi tuli 36 neliön tila talo kylkeen autolle ja varastolle.

Perinteisen mallinen talo on edelleen ilo silmälle, sillä sitä on hoidettu hyvin.

– Aiomme pysyä tässä niin kauan kuin jalka vä-hänkin nousee. Olemme kumpikin eläneet näissä maisemissa yli 60 vuotta eikä meillä ole tarvetta muuttaa pois, kertoo Merja Värikoski.

Pariskunnan uusin yl-peys on ilma-vesilämpö-pumppu Jäspi Tehowatti Air Split, joka hyödyntää 8 kilowatin teholla ulkoil-maan sitoutunutta ilmaista auringon energiaa. Se otettiin käyttöön touko-kuussa 2017.

Ilma-vesilämpöpumppu hoitaa talon lämmityksen ja käyttöveden lämmityk-sen.

– Se on helppokäyttöi-nen, asumisen mukavuut-ta lisäävä laite, joka lisäksi säästää huomattavasti sähköä ja euroja, Jouko Värikoski innostuu.

Laite vaihtui, mutta Jäspi-merkki pysyiJouko on tarkka mies,

joten lämmityslaiteremontti ei syntynyt hetken mieli-johteesta. Lämmitystavan ja eri merkkien huolellinen vertailu vei pari vuotta.

Joukon valinta oli moder-ni, kotimainen Jäspi Teho-watti Air. Myös aiempi ja moitteetta toistakymmentä vuotta palvellut sähkökatti-la oli samalta valmistajalta. Lämmönjako hoituu alku-peräisellä vesikiertoisella lattialämmityksellä.

Maalämpökin oli vaih-toehtona. Mutta kun olisi pitänyt porata lämpökaivo ja putket tuoda seinän läpi – se tuntui liian vaivalloi-selta. Lisäksi kokonaisuus olisi tullut tuhansia euroja valittua kalliimmaksi.

– Ei alkuperäisessä kompaktissa sähkökatti-lassa mitään vikaa ollut, hyvä peli sekin oli. Mutta sähköä kului melko lailla.

Uus i lämpöpumppu maksoi asennuksineen pyöreästi 10 000 euroa. Laitteiston osuus oli hiukan alle 7 000 euroa. Asennuk-sesta saa verotuksessa kotitalousvähennyksen, isäntä erittelee.

Muutaman satasen Jou-ko sai, kun myi vanhan sähkökattilan pois. Rahaa

tärkeämpää oli kierrättämi-nen. Kattila palvelee vielä pitkään Oulussa.

Tuhannen euron vuosisäästö

Miten uusi laitteisto muutti sähkönkulutusta? Se selviää Värikosken tarkoista taulukosta, joihin hän on kirjannut sähkölas-kut vuosien ajan.

Kun talossa oli sähkö-kattila, kokonaiskulutus oli vuosittain keskimäärin 19 000 kWh. Ensimmäisenä vuotena ilma-vesilämpö-pumppu alensi lukemaksi 11 000 kWh, vaikka siihen mahtui pitkä ja hyytävä pakkasjakso.

Kokonaiskulutuksesta pyöreästi 4 500 kWh on taloussähköä, joka kuluu lämmityslaitteesta riippu-matta. Siten sähkökattilan aikana talon ja käyttö-veden lämmitys veivät 14 500 kWh vuodessa. Ilma-vesilämpöpumppu kulutti 6 500 kWh vuodes-sa. Erotus, 8 000 kWh, tarkoittaa vuositasolla yli 55 prosentin säästöä läm-mityksessä ja käyttöveden tuotossa. Rahassa se on yli 1 000 euroa.

Jouko laski, että lämmi-tyslaitteet maksavat itsen-sä takaisin kahdeksassa vuodessa. Laskelmassa hän otti huomioon kotitalo-usvähennyksen ja sähkön hinnan maltillisen nou-sun. Jos hinnat karkaavat rajummin, kuoletusaika lyhenee entisestään.

Asumismukavuudesta perhe ei ole tinkinyt piirua-kaan. Sisälämpötila pysyy 22 asteessa eikä suihkus-sa käydä kelloa tuijottaen. Takassa on poltettu puuta talvella enimmillään 2–3 kertaa viikossa.

– En usko, että meillä on tarvetta säästää nykyistä enempää, sanoo Jouko.

Merja myötäilee, että ei-köhän se ole tässä.

Moderni laite vanhan kattilan

paikalleVärikoskien talon ilma-

vesilämpöpumpun myi, mitoitti ja asensi tampere-lainen Näsin Vesijohtoliike. Sama firma perehdytti Joukon laitteen käyttöön. Värikoski kiittelee palvelua ja asennuksen nopeutta.

– Myyjä ei luvannut lii-koja, mikä olisi vain är-syttänyt minua. Toimitus sujui näppärästi kolmessa päivässä. Kuljetusvaurioi-tunut kotelopelti uusittiin ja kiertovesipumpun liitos-vuoto korjattiin. Neuvoja-kin olen saanut, joten voiko enää muuta toivoa?

Ulkoyksikkö sijoitettiin räystään alle lämpimään paikkaan. Isäntä valoi betonista alustat, joiden päälle 75 sentin korkuinen ja 60 kiloa painava ulkoyk-sikkö nostettiin.

– Ei se hypi. Eikä lait-teen melukaan häiritse. Äänenpainetaso on vain noin 50 desibeliä parin metrin päässä. Kesällä se on hyvinkin vaimea, kun invertteri ohjaa puhaltimen hitaille nopeuksille.

Ulkoyksikön lauhdeve-si virtaa saattolämmöllä varustetussa putkessa alapuoliseen viemäriput-keen. Lauhdevesiputki ei saa jäätyä umpeen.

Hiukan tavallista posti-laatikkoa isomman läm-mönsiirtoyksikön asentajat kiinnittivät teknisessä tilan seinään. Varaajan sisäl-tämä sisäyksikkö seisoo entisen sähkökattilan pai-

kalla.Sisäyksikköön liitetyt

kupariset vesiputket hive-levät silmää, siistiä työtä! Seasta erottuu kaksi varo-venttiiliä ja yksi ilmanpois-toventtiili. Ylivuotoputki on

johdettu viemäriin.

Käyttöliittymää on helppo käyttääIsäntä esittelee sisäyksi-

kön käyttöliittymää, jonka näyttö on riittävän suuri ja valikot helppo tajuta. Navigointi hoituu parilla

painikkeella ja säätöpyö-rällä. Päävalikkoja ovat sisäilmasto, käyttövesi, info ja minun laitteistoni.

– Voin helposti säätää sisälämpötilan ja käyttöve-den lämpötilan. Voin myös ohjelmoida lämmityksen ja käyttöveden viikonpäiville ja pitkiksikin jaksoiksi. Voin muuttaa talon lämpökäy-rää ja lämmitysveden me-

nolämpötilaa. Käyttöveden mukavuustilaksi voin valita säästö, normaali tai luksus sen mukaan kuinka paljon haluamme kuumaa käyt-tövettä.

Käyntihäiriöitä ei ole ol-lut. Jos sellainen tulisi, näyttö kertoo mistä on kyse ja mitä pitäisi tehdä.

– Olen niin harvoin näitä asetuksia muutellut, kun ei ole ollut tarvetta, Jouko kiittelee.

Ilma-vesilämpö-pumpun huolloksi riittää puhdistusElämä on ollut helppoa

ilma-vesilämpöpumpun kanssa. Lämpöä on riit-tänyt eikä huolia ole ollut.

Lämmitysjärjestelmän huoltokin on yksinkertais-ta. Jouko Värikosken mu-kaan lattialämmitysputkis-ton paluulinjan sakkasihti pitää silloin tällöin tarkistaa ja puhdistaa. Teknisessä tilassa se on käytännössä ainoa huoltokohde.

Ulkoyksikön huolloksi riittää puiden lehtien ja muiden roskien poista-minen. Talvikaudella on syytä pitää silmällä, ettei ulkoyksikön säleikköön tai laitteen pohjaan kerry jäätä.

Laitteessa olisi varalla vielä muutamia hienouk-sia, joita Värikosket eivät vielä ole hyödyntäneet. Etäohjauksen avulla läm-

mitystä voisi seurata ja ohjata kodin ulkopuolella, vaikkapa matkoilla. Kesän helteisiin toisi viilennystä jäähdytyskonvektori, joka voisi olla seinäkiinnittei-nen Cool W tai kattomalli Cool R.

Lisätietoja: Kaukora Oywww.kaukora.fi

Jouko Värikoski katselee tyytyväisenä tarkkoja laskelmiaan. Uusi Jäspin ilma-

vesilämpöpumppu leikkasi omakotitalon lämmityskulut alle puoleen. Eikä asumis-mukavuudesta ole tingitty tuumaakaan.

– Mikäli ulkolämpötila alittaa -20 astetta tai lait-teen lämmitysteho ei muutoin vastaa tarvetta, sisäyksikön sähkövastukset alkavat lämmittää

215-litraisen varaajan vettä, Jouko Värikoski ker-too. Jouko teki itse tukevat perustukset ulkoyk-

sikölle. Melusta ei voi puhua, vaan täydelläkin te-holla ulkoyksikkö pikemminkin hyrisee hennosti.


Jätevesisuunnitelmat- merkkisitoutumaton suunnittelu- parhaat puhdistamoratkaisut- asennus-, huolto- ja rahoituspalvelut

Jätevesiasiantuntija Risto AlmonkariGSM 0400 441 066 • www.unira.fi

- Ilmastointilaitteiden asennukset,mittaukset, korjaukset ja huollot

- Ilmalämpöpumput- Ilmastointikanavien puhdistukset

Hotuluft OyPuh. 0400 302 963, (09) 276 1878

www.hotuluft.fi

MYYDÄÄNPOLTTOPUUTA

kuivaa koivua ja sekaklapiakotiin tuotuna vähintään 3 irtokuutiota

0500 952 050www.steninge.fi

KierToilmaTaKKaon nyKyaiKaa

Takat ovat paitsi läm-mönlähteitä, joilla voidaan säästää energiaa, myös tärkeitä sisustuselement-tejä. Takan hankinnassa ja käytössä on kuitenkin omat niksinsä, jotka kannattaa huomioida, jotta lopputulos olisi toivottu: Takka kestäisi pitkään ja täydentäisi par-haiten olemassa olevaa päälämmitysjärjästelmää.

-Varaava takka soveltuu erinomaisesti puuraken-nuksiin joissa on sähkö-patterit seinillä. Vastaa-vasti kivitalossa tai taloissa joissa on lattialämmitys, on kiertoilmatakka mielestäni parempi takkavaihtoehto, kertoo Espoossa toimivan Takkamestarit Kohonen Oy:n Antti Kohonen.

Takan suunnittelussa ja hankinnassa kannattaa aina kääntyä asiantuntijan tai erikoisliikkeen puoleen, josta yleensä saa asian-tuntevaa palvelua.

- Jos haluat varmistua takkamyyjän puolueetto-masta myyntipuheesta, tarkista että hänellä on myynnissä kiertoilmatak-koja ja varaavia takko-ja. Jos kauppiaalla ei ole myynnissä kiertoilmatak-koja, eivät he näistä puhu-kaan - varsinkaan niiden hyvistä ominaisuuksista, vinkkaa Kohonen.

Maailmanlaajuisilla tuli-sijamarkkinoilla varaavien takkojen markkinaosuus on pieni,vain noin 1.5 %. Kiertoilmatakkojen osuus takkamarkkinoista on jopa yli 70 %.

- Suomessa rakennus-teollisuus on markkinoinut voimakkaasti varaavaa takkaa jo yli 30 vuotta ainoana oikeana tulisija-na. Herääkin kysymys, miksi markkinaosuus on niin pieni maailmalla, jos varaava takka olisi ainoa oikea lämmitysvaihtoehto? Varaavan takan valintaa ei voi puolustella arktisilla olosuhteillamme. Pohjois-Amerikassa ja Norjassa mereltä puhaltava tuuli tekee olosuhteista huo-mattavasti meitä arktisem-mat , eikä varaava takka ole sielläkään pärjännyt kilpailussa kiertoilmatak-kojen kanssa Jos taasen tarkastellessaan maamme johtavan varaavien tak-kojen valmistajan pörssi-kurssia viimeiseltä viideltä vuodelta, huomataan par-haiten varaavien takkojen myynnin ja suosion hiipu-misen myös Suomessa: Pörssikurssi on tullut alas viidessä vuodessa 570 %, huomauttaa Kohonen.

Kiertoilmatakan idea pe-rustuu erilliseen takkasy-

dämeen ja kuorirakentee-seen. Kiertoilmalämmityk-sellä toimivat takat anta-vat lämpöä reaaliajassa. Kohosen mukaan se on erittäin tärkeä ominaisuus nimenomaan taloissa, joissa on lattialämmitys. Kiertoilmatakan lämmön tuottoa voidaan säätää portaattomasti.

- Kiertoilmatakkoja voi käyttää myös avotakkoina, jolloin lämmön tuotto on minimaalista, lisää Ko-honen.

Kiertoilmatakka varaa lämmön talon rakentei-siin. Se tasaa huoneiston lämpötiloja ja pitää myös lattiapinnat lämpöisinä. Lämpö varataan talon ulkoseiniin, väliseiniin, alapohjaan ja yläpohjaan, sekä kaikkeen mitä huo-neistossa on sisällä.

- Kiertoilmatakka imee huoneen kylmän ilman takan alaosasta sisäänsä, lämmittää sen ja puhaltaa takan yläkautta takaisin huoneistoon. Kun kiertoil-matakan kuoreen muura-taan riittävästi varaavaa massaa saadaan yhdis-tettyä varaavan takan ja kiertoilmatakan ominai-suudet. Tämä on merkittä-vä etu lattialämmitteisissä puurunkoisissa taloissa, muistuttaa Kohonen.

Kivitalossa talon massa toimii lämmön varaajana. Kiertoilmatakalla lämmit-täessä ei lämpöä tarvitse odotella tuntitolkulla, vaan se antaa lämmön heti kun sitä tarvitaan, eli jo noin viiden minuutin polton jäl-keen.

Kiertoilmatakan etuihin kuuluu myös hyvin hallittu palaminen. Se tarkoittaa puhdasta palamista. Hor-min päästä ei tule näkyvää savua koska pienhiukkas-päästöt ovat kiertoilma-takoissa perinteisiin tuli-sijoihin verrattuna erittäin pieniä.

- Näyttävyyttä lisää se, että kiertoilmatakan voi tehdä niin, että tuli näkyy yhteen, kahteen, kolmeen tai jopa neljään suuntaan samanaikaisesti. Tämän päivän takka on varustet-tu tietenkin hissiluukulla, lisää Kohonen.

Takkamestarit Kohonen Oy on täyden palvelun tulisijatalo. Yritys palvelee niin yksityisiä asiakkaita kuin rakennusliikkeitäkin kaikissa tulisijoihin liittyvis-sä asioissa.

- Uskollisille asiakkaille teemme takkaa jo heidän neljänteen taloonsa. Tämä kertoo asiakkaidemme tyytyväisyydestä ja luot-tamuksesta tuotteitamme

ja palvelujamme kohtaan, toteaa Kohonen.

www.takkamestarit.eu

Teksti: Antti Kohonen, Takkamestarit Kohonen Oy


METALLIRAKENTAMINENromu Keinänen oy

Romu Keinänen Oy on vuonna 2001 perustet-tu metallinkierrätykseen erikoistunut perheyritys. Meillä työskentelee vaki-tuisesti noin 45 henkeä ja liikevaihtomme oli vuonna

2017 lähes 29 miljoonaa euroa.

Keräämme, vastaa-notamme ja käsittelemme kierrätettävää teollisuus-, purku-, maatalous- ja yh-dyskuntaromua. Lajitellun ja käsitellyn uusioraaka-aineen toimitamme edel-leen vientiin tai kotimaan teollisuuden tarpeisiin. Asi-akkaitamme ovat niin yri-tys, kuin yksityishenkilöt ja kierrätettävien tuotteiden koko vaihtelee sardiinipur-kista sähkölaitokseen.

Haluamme olla muka-na kehittämässä uusio-raaka-aineen kierrätystä sekä edistää kiertotalo-uskulttuurin toteutumis-ta alueellamme. Vastuun kantaminen ympäristöstä

tarkoittaa käytännönteko-na myös jatkuvaa oma-valvontaa sekä yhteistyötä ympäristöviranomaisten ja lähialueen asukkaiden kanssa.

Toimimme kolmella me-talliromunkierrätykseen ympäristöluvan saaneella laitoksellamme Espoossa, Vantaalla sekä Karjaalla.

Kasvun paikkaRomumäärien kasvaes-

sa on tarpeen laajentaa, sillä jokaisella romupihalla

on vain tietty määrä toimin-takapasiteettia. Vuonna 2017 toimitimme romume-tallia yli 13 valtamerilaival-lista, yli 250 merikonttia ja yli 1560 rekkakuormaa. Uusin toimipisteemme täy-dentämään Romu Keinä-sen kasvavaa toimintaa avattiin Vantaalle keväällä 2018.

Vantaan toimipiste sijait-see myös logistisesti järke-vässä paikassa palvellen helpommin esimerkiksi Itä-Uudenmaan asiakkai-ta. Vantaan noin 1,7 heh-taarin suuruinen romupiha on yrityksemme kolmesta romupihasta pinta-alaltaan suurin.

Ympäristö-tietoisuus

kuuluu nykyaikaan ja siihen kannattaa

panostaaPaitsi että metallin kier-

rätys on bisnestä, se on myös ekoteko. Jokainen kierrätetty metall ipala pystytään hyödyntämään teollisuudessa uuden ma-teriaalin valmistukseen.

Romu Keinäsen kaikilla toimipisteillä on ympäristö-luvat, ja jokainen romupiha on myös asianmukaisesti asfaltoitu. Laitteiden ja koneiden hankinnan yh-teydessä kiinnitetään aina huomiota niiden ympäris-töystävällisyyteen.

Nuppiautoja ja kuorma-autoja on päivitetty koko ajan uudempiin. Lähes kaikki autot ovatkin jo Euro

6-luokan autoja. Kaikilla toimipisteillä on käytössä Liebherr LH26 ja Liebherr LH40 materiaalikoneita. Kyseiset laitteet edustavat

lajinsa parhaimmistoa niin päästöjen, kuin melusaas-teenkin osalta.

Vähäpäästöisistä ja te-hokkaista laitteista hyötyy niin luonto kuin yrityskin.

Vuonna 2017 toteutu-neen Herumet Oy:n yri-

tyskaupan myötä, Romu Keinänen Oy:n osaamis-repertuaariin lisättiin myös

polttoleikkaus, ja muut erityispurkutyöt.

Lisätietoja:

Romu Keinänen Oy

Vantaa: Degermosantie 4, p. 020 1988 011

Espoo: Mänkimiehentie 13, p. 020 1443 685

Karjaa: Hitsaajantie 28, p. 019 230 460

[email protected]


Herumet Oy on vuon-na 2005 perustettu me-tallialan yritys, joka on siirtynyt yrityskauppojen johdosta Romu Keinänen Oy:n omistukseen vuon-na 2017. Herumet Oy:n päätoimiala on tekninen metallipurku ja ammatti-taitoisen vuokratyövoiman välittäminen suomalaiseen kierrätysmetalli- ja purku-teollisuuteen.

Herumet Oy:ntoiminta-ajatus

Yhdessä Romu Keinä-nen Oy:n kanssa haluam-me tarjota asiakkaillemme

alan parasta palvelua. Suoritamme nopeallakin aikataululla laadukkaasti ja ammattitaidolla eritasoisia purku-urakoita. Olemme kiinnostuneita kaikista, myös pienemmistä ja tek-nisistä metallipuruista.

Yritykset voivat hank-kia kauttamme kokeneita polttoleikkauksen ammat-tilaisia vuokratyövoimaksi. Pitkäaikaisen kumppanuu-den ansiosta pystymme tarjoamaan luotettavaa työvoimaa nopeallakin ai-kataululla. Käyttämiemme työntekijöiden viranomais-luvat ovat aina kunnossa.

Tarjoamme sekä osau-rakoita että kokonaisia urakoita avaimet käteen -periaatteella. Urakoiden aikataulut sovitaan aina yhdessä asiakkaan kans-sa. Meille on myös kun-nia-asia, että työmaa on meidän jäljiltämme siisti ja asianmukainen.

Purku-urakoissa palve-lemme niin kuluttajia kuin yhteisö- ja yritysasiakkaita pääasiassa Etelä-Suomen alueella. Vuokratyövoiman välityspalvelu kattaa puo-lestaan koko maan.

Purkupalvelut

Teemme saneerauspur-kuja ja teknisiä sisäpurku-töitä. Kohteitamme voivat olla yksityishenkilöiden kohteet, julkiset raken-nukset tai teollisuuden laitteet ja tilat. Puramme esimerkiksi vanhat öljy-säiliöt, suurkeittiöt, hallit ja vaativat teollisuuden koh-teet. Peruspurkujen lisäksi suoritamme myös erikois-purkuja kuten pankkihol-veja, ilmanvaihtohuoneita, tuulimyllyjä, liukuportaita ja suuria säiliöitä.

Purkutyöt suoritamme vankalla ammattitaidolla rikkomatta paikkoja sekä

siivoamme jälkemme, kul-jetamme ja kierrätämme työstä syntyvän jätteen.

Lisäksi suoritamme haa-lauksia, eli siirrämme tai kuljetamme hankalat kap-paleet paikasta toiseen. Näin esimerkiksi vanhat työkoneet saadaan näp-pärästi joko hävitettyä tai siirrettyä uuteen paikkaan.

Herumet on osa Romu Keinänen Oy:tä. Yhdessä pystymme tarjoamaan ko-konaisvaltaiset purkuja romutuspalvelut. Meiltä saat samalla kertaa työ-miehet ja romulavan, ja suuremmista romumääris-

tä vieläpä Romu Keinäsen ostotarjouksen.

Lisätietoja:

Herumet OyDegermosantie 4, 01760 Vantaa

Esa Hakala, p. +358 40 749 4590, [email protected]

Leo Andonov, p. +358 50 619 20, [email protected]

herumeTPurkutyön osaajat

KolmiKerrosraKenne,palJon mahdollisuuKsia

Lentokoneiden sisäosis-sa käytettävien kerrosra-kenteiden valmistaminen kustannustehokkaasti ja nopeasti: BASF:n Ultra-son® E -polyeetterisulfo-nin ansiosta lentokoneiden sisäosien valmistajat voi-vat ottaa pitkän harppa-uksen lähemmäksi tätä ta-voitetta. Suurin etu on, että Ultrason®-kestomuovista voidaan valmistaa useita erilaisia kerrosrakenteen osia samalla työkalulla. Tämä lyhentää tuotanto-aikaa ja pienentää val-mistuskustannuksia. Ker-rosrakenne koostuu Ultra-son® E -materiaalista val-mistetuista vaahtoytimestä ja hiilikuitulaminaateista. Kerrosrakenteeseen läm-pömuovattavan vaahto-ytimen ja pintakerrosten päälle voidaan tarvittaessa valaa hiilikuituvahvisteista

vahvikkeita, rakenteita tai täydentäviä toiminnallisia elementtejä sisältävää Ult-rason® E 2010 C6 -materi-aalia. Kun 30 % hiilikuituja yhdistetään amorfiseen, korkeita lämpötiloja kes-tävään Ultrason®-muoviin, saadaan aikaan epätaval-liset ja muuttumattomina pysyvät mekaaniset omi-naisuudet omaava kevyt kerrosrakenne, joka kes-tää lämpötiloja alueella -100 – +200 ◦C.

Kerrosrakenteet mah-dollistavat keveyden ja suuren taivutusjäykkyy-den. Siten rakenne sovel-tuu erittäin hyvin lentoko-neiden sisäosiin, kuten pa-neeleihin, sivuseinämiin, matkatavaralokeroihin, oviin ja matkustamojen väliseiniin mutta myös tarjoilukärryihin ja ruo-anvalmistusmoduuleihin.

Tämän materiaalin happi-indeksi on poikkeukselli-sen korkea eli 38 (itsesam-muva), joten se täyttää liikennelentokoneissa syt-tyvyydelle ja kuumuuden vapautumiselle asetettavat vaatimukset tarvitsematta käyttää paloa hidastavia aineita. Tällä menetelmällä kestomuovista valmistet-tavat kerrosrakenneosat tarjoavat useita etuja ver-rattuina perinteisiin feno-lihartseilla pinnoitettuihin kennorakenteisiin. Painon optimoivien ja lisätoimin-noilla varustettujen kesto-muovikerrosrakenteiden ansiosta ilmailukäyttöön saadaan uusia keveitä materiaaleja, joilla on pa-remmat ominaisuudet ja merkittävästi edullisemmat kustannukset kuin perintei-sillä kerrosrakenteilla.

roClan uudeT energiaTehoKKaaTmaTalaKeräiliJäT

helpoTTavaT KeräilyTyöTäRoclan PLS-matalake-

räilijät tuovat täyttä ener-giaa työhön: trukit ovat markkinoiden energiata-loudellisimpia* ja niiden älykäs suunnittelu lisää kuljettajan keräilytehok-kuutta. Keräilytyö on fyy-sisesti vaativaa ja sitä voi verrata pitkittynee-seen urheilusuoritukseen, minkä aikana pienet asi-at voivat alkaa ärsyttää paljonkin ajan kuluessa. Niinpä suunnittelimme trukin jokaisen yksityis-kohdan tekemään aja-misesta mahdollisimman

helppoa, jotta kuljettaja voi rentoutua ajon aikana. Matala- ja keskitason ke-räilyn tuottavuus kasvaa ajan säästön, rasituksen vähentymisen ja suori-tuskyvyn lisääntymisen ansiosta. Katso mitä kul-jettaja tuumaa uutuustru-kista testatessaan sitä: https://www.youtube.com/watch?v=qlNziH1eCpI

Matalakeräilijän ainut-laatuinen ohjausjärjes-telmä reagoi välittömästi ja tarkasti kuljettajan ajo-tapaan ja ajonopeuteen, mikä lisää ajon turvalli-

suutta ja sujuvuutta sekä kokeneilla että aloittelevilla kuljettajilla. Älykäs kaarre-hidastus säätää automaat-tisesti ohjauksen herkkyyt-tä ja kaarrenopeutta eri kuljettajien tarpeiden mu-kaisesti, minkä ansiosta trukki pysyy aina vakaana.

Kuljettaja voi valita it-selleen sopivimman ajo-ot teen säädettävästä ohjauspyörästä tilanteen ja käyttötottumusten mu-kaisesti. Innovatiivinen ohjauspyörä kääntyy 100 astetta, minkä ansiosta trukki ohjautuu tarkasti ja

vaivattomasti myös ahtais-sa tiloissa. Ohjauspyörän edistyksellinen säätimien sijoittelu varmistaa, että trukkia on helppo ohjata yhdelläkin kädellä. Kul-jettajan ajoasento säilyy hyvänä myös peruutet-taessa suuren ja hyvin suunnitellun kuljettajanti-lan ansiosta.

Suuren kuljettajantilan ansiosta käyttäjä voi ajaa trukkia eri asennoissa ja liikkua sujuvasti trukin läpi, mikä lisää työn ergonomi-suutta ja nopeutta. Kaa-suvipujen toimintojen ja

kuljettajan läsnäolon tun-nistavan lattian ansiosta kuljettaja voi kiihdyttää välittömästi kun astuu truk-kiin (lentävä lähtö). Turbo-toiminto lisää enimmillään 13 km/h kulkevan trukin kiihtyvyyttä, mikä nopeut-taa työskentelyä.

Matalakeräilijä lisää kul-jettajan työskentelymuka-vuutta tukevan, jousitetun maton, säädettävän sel-känojan ja kätevän säi-lytystilan avulla. Trukin matala lattia ja viistottu kynnys vähentää kom-pastumisen vaaraa. Hy-

vin muotoillun jalkatuen ansiosta käyttäjän jalka lepää ajaessa mukavassa asennossa, mikä vähen-tää nilkkaan kohdistuvaa rasitusta.

Sivulta ajo -toiminto varmistaa kuljettajalle erinomaisen näkyvyyden myös rullakoiden kulje-tuksessa ja nopeuttaa keräilyä. Viistetyt haaru-koiden kärjet helpottavat ja nopeuttavat lavan käsit-telyä ja vähentävät riskiä lavojen vahingoittumiseen.


SÄHKÖRAKENTAMINENJohdoTon

-valonohJausJärJesTelmä”Ainoa valaistusjärjestelmässäsi tarvittava johto on syöttöjohto”

Uudet tuulet puhal-tavat kiinteistöjen va-laistuksenohjauksessa. Radiotaajuuksilla toimi-vat ohjausjärjestelmät ovat tulleet markkinoille korvaamaan perinteisiä johdollisia järjestelmiä. Ainoa valaistusjärjestel-mässä tarvittava johto on valaisimen syöttö-johto.

Puhelimissa johdot ovat käymässä harvinaisiksi ja autojen lukotkin on avattu avaimen sijaan kauko-ohjaimella jo vuosien ajan. Kun asiaa pysähtyy het-keksi miettimään voi vain ihmetellä miksi ihanteelli-sissa käyttö-olosuhteissa, kuten kuivissa ja lämpimis-sä sisätiloissa, valaisimien

ohjaukseen käytetään edelleen johdotettuja kyt-kimiä.

Jo kauan käytössä ol-leen tekniikan uusi sovel-lus antaa valaistuksenoh-jauksessa mahdollisuuden ennen kokemattomaan muunnel tavuuteen ja tuo samalla huomattavia säästöjä niin rakennusma-teriaaleissa ja -töissä kuin rakentamiseen käytetyssä ajassakin.

Käyttömukavuutta ja säästöjä

Korjausrakentamisessa usein ainoa syy koolata ja levyttää seinät uudelleen on pelkästään sähköjoh-tojen pinta-asennusten välttäminen. Putkitusten tekeminen kivirakenteisiin on töistä hankalimpia ja johtojen piilottaminen hirsi-rakenteisiin on usein lähes mahdotonta.

Johdoton valaistukseno-hjaus ratkaisee tällaiset ongelmat koska valokyt-kimien johdotukset jäävät kokonaan pois. Ainoa tar-vittava johto on suoraan valaisimelle menevä syöt-töjohto.

Johdoton-valonohjaus-järjestelmässä valokytki-met ovat kauko-ohjaimia (lähettimiä) joilla ohjataan syöttöjohdon ja valaisi-men väliin asennettua vas-taanotinta. Perinteisen valokytkimen näköisen ohjaimen voi kiinnittää kiinnitysteipillä tai pienil-lä ruuveilla miltei mihin tahansa. Syntyvien sääs-töjen lisäksi järjestelmän huomattava etu onkin sen helppo muunneltavuus. Ohjaimien myöhempi li-sääminen tai siirtäminen

käy helposti. Valonohja-ukseen voidaan käyttää myös käsikauko-ohjainta.

Hankalissa kohteissa perinteisesti tehtyjä komp-romisseja ei enää tarvitse tehdä. Sen sijaan että valokytkin asennetaan paikkaan, johon sen vä-himmällä vaivalla saa, voidaankin kytkimet si-joittaa juuri sinne missä niitä tarvitaan. Järjestel-mä toimii radiotaajuuksilla (433.92 MHz) eikä siksi vaadi toimiakseen suoraa näköyhteyttä.

Edellä mainitut edut pä-tevät luonnollisesti myös uudisrakentamisessa.

Vastaanottimia moniin

käyttökohteisiinUppoasennettavat vas-

taanott imet mahtuvat yleisesti käytössä oleviin pinnallisiin ja upotettaviin asennuskalusteisiin. Asen-taminen on syytä jättää valtuutetun sähköasenta-jan tehtäväksi. Yleisimmin uppoasennettavat vas-taanottimet asennetaan syöttöjohdon ja valaisimel-le menevän johdon väliin katossa olevaan jakorasi-aan. Vaihtoehtoisesti vas-taanottimen voi asentaa myös kojerasiaan vanhan valokytkimen paikalle.

Johtojen kytkemisen jälkeen suoritetaan oh-jaimien ohjelmointi jon-ka jälkeen järjestelmä on käyttövalmis. Yksinkertai-nen ohjelmointi tapahtuu käytettävän vastaanot-timen mallista riippuen joko sähköisesti parilla

napin painalluksella tai mekaanisesti osoitekiek-koja käyttäen.

Pistorasiaan li itettä-vät vastaanottimet saa asentaa itsekin ja niiden kohdalla asennuksesta puhuminen onkin jo mil-tei liioittelua. Käyttöönot-to tapahtuu asettamalla vastaanotin pistorasiaan jonka jälkeen suoritetaan

yksinkertainen ohjaimen ohjelmointi. Helppoa ja nopeaa!

Lisäksi järjestelmään kuuluvat johdoton ovikello, 12 voltin halogeenivalai-sinten ohjaamiseen sovel-tuva himmenninmuuntaja ja 12/24 voltin jännitteellä toimiva uppoasennettava vastaanotin joka sovel-tuu aurinkopaneeleista ja akuista jännitteensä saavi-en valaistus-järjestelmien ohjaamiseen. Näin käyt-tökohde voi olla myös auto tai vaikka vene.

Ohjaimet (lähettimet)

Johdoton-järjestelmän vastaanottimien ohjaa-minen tapahtuu seinään tms. pintaan asennettavilla perinteisen valokatkaisi-men näköisillä ohjaimilla, käsikauko-ohjaimilla tai johdottomalla liiketunnis-timella.

Ohjaimet ovat paristo-käyttöisiä. Ohjaimien vir-rankulutus on hyvin pieni ja tyypillisesti paristo kestää jopa vuosia. Paristot ovat

edullisia ja niiden vaihto on yhtä yksinkertaista kuin esimerkiksi TV:n kauko-säätimessä.

Isot edut pienillä kustannuksilla

Tuotekuvauksen pe-rusteella mahdollisesti mieleen tuleva kuva kor-keahintaisesta ylellisyys-tuotteesta pyyhkiytyy pois viimeistään tutustumalla tuotteiden kappalehin-toihin. Noin 15-30 euron haarukkaan asettuvat ku-luttajahinnat kertovat siitä että hankintakustannuk-setkaan eivät muodosta estettä johdottoman ratkai-sun käytölle. Järjestelmän tuotteet voidaankin aja-tella erikoisuuden sijaan enemmän jokapäiväisiksi asennustarvikkeiksi.

Johdoton-valonohjaus-järjestelmän maahantuon-nista ja tukkumyynnistä huolehtii Rele ja Ratas Oy. Tuotteisiin pääse helposti tutustumaan internetissä osoitteessa www.johdo-ton.fi.

www.muudi.com

Puh. 020 734 8510


VANHA TALVITIE 11 A, 00580 HELSINKI, PUH. 0108393300WWW.LAATUVALO.FI

SUUNNITTELU * VALAISIMET * SUUNNITTELU * VALAISIMET

VALAISTUSSUUNNITTELU, kotisi tärkein hankinta

Meiltä myös valaisimet toimistoihin, myymälöihin ym

Meiltä saat suunnittelun lisäksi valaisimet kaikkiin tarkoituksiin sisälle ja ulos.

Tuhannet kauniit ja käytännölliset

VALAISIMETjuuri SINULLEtule ja valitse omasi!

Kotivalaistuksen erikoisliike verkossa

I IHANA VALO

Valaistus on enemmän, kuin näkemisen edellytys. Se luo tyyliä, tunnelmaa ja turvallisuutta.

Valaistusta suunnitellessa huomioi tilan koko, käyttötarkoitus ja valon koko-naismäärän tarve. Yksityiskohtiin mennessä tulisi miettiä valaisinten sijoit-telua, kohdistusta ja himmennystä. Pyri arkea helpottaviin ja hyvinvointia edistäviin ratkaisuihin. Esimerkiksi lastenhuoneen valaisimet voisi sijoittaa korkeammalle, jotteivät ne ole leikkien tiellä. Työhuone puolestaan vaatii tehokasta kohde- ja yleisvaloa rasitteettoman työskentelyn takaamiseksi.

- Kun valaistus on suunniteltu huolella, saadaan johdot piiloon ja näin ollen siisti ja toimiva lopputulos, kertoo Suvi Sorva Nokian Sähkötalo Oy:stä.

Ennen valaisin löysi paikkansa katosta huoneen keskeltä. Nykyään valon mahdollisuuksiin on herätty ja ratkaisuja löytyy moneen makuun ja tilan-teeseen. Valaisimen ulkonäön lisäksi valon väri, tehokkuus ja kohdistus vai-kuttavat huoneen ilmeeseen. Korostusvalaisimilla saadaan eloa kasveille ja muille sisustuselementeille ja pintamateriaaleille.

- Klassinen sisustusvinkki on valaista huoneen oven vastapäinen nurkka. Se tuo heti ryhtiä huoneeseen, vinkkaa Sorva.

EU:n energiatehokkuusdirektiivin myötä hehkulamput poistuvat ja energiatehokkaat lamput vaihtuvat koteihin. Kohteeseen sopiva lamp-putyyppi on syytä valita huolella, Suomen vaihtelevat olosuhteet vaativat oman huomionsa.

- Led-lamput ovat erinomaisia ulkovalaistukseen. Ne kestävät kauemmin kylmässä ja syttyvät heti. Saunaan suosittelen valokuitua sen lämmönkestä-vyyden vuoksi, vinkkaa Sorva.

Uusia trendejä syntyy. Saatavilla on mm. valaisimia, joiden valonlähteenä on integroitu led-moduuli. Ne eivät ole vaihdettavia, mutta hyvin pitkäikäi-siä. Vuorokaudenajan mukaan säädettävät valot ovat myös mahdollisia.

- Kattoon upotettavissa led-valaisimissa on päävalon ympärillä huomat-tavasti himmeämpi ambient -rengas, joka on omiaan yökulkuvalaistukseksi, kertoo Sorva.

Trendit muuttuvat myös valaisinten ulkonäön suhteen. Metallisävyt ovat olleet pitkään muodissa. Nyt antiikki, messinki ja lämpöiset sävyt nostavat päätään. Myös kristallivalaisimet ovat tehneet uutta tuloaan.

Kiinteät asennukset ja johtojen vetäminen ovat ammattilaisten hom-maa. Valmiiseen valaisinpaikkaan valaisimen voi asentaa itse ja polttimon voi vaihtaa. Asennusvirheet ovat kuitenkin mahdollisia. Usein kysytäänkin apua lampun valinnassa sekä valaisimen kytkemisessä.

- Jonkin verran asentajat huomaavat kohteissa töitä tehdessään asennus-virheitä, mutta onnettomuuksista emme ole onneksi kuulleet, kertoo Sorva.

» www.lamppukauppa.fi

Sisustuselementtinä valo

Rakentajan Vinkki 4/2015 51

valaisTusKruunaa sisusTuKsen

Valaistus on yksi tär-keimpiä sisustuksen osia. Se luo tyyliä, tunnelmaa ja turvallisuutta.

Kun suunnitellaan va-laistusta, huomioidaan tilan koko, käyttötarkoitus ja valon kokonaismäärän tarve. Esimerkiksi työ-huone vaatii tehokkaan kohde- ja yleisvalaistuksen rasitteettoman työsken-telyn takaamiseksi. Las-tenhuoneessa puolestaan valaisimet sijoitetaan niin, että ne eivät ole leikkien tiellä. -Kun valaistus on suunniteltu huolella, pääs-tään kerralla näyttävään ja toimivaan lopputulokseen, kertoo Suvi Sorva www.

lamppukauppa.fi:stä.Ennen valaisin sijoitettiin

keskelle huoneen kat-toa. Nykyään valaistuksen mahdollisuudet tiedoste-taan. Valaisimen ulkonäön lisäksi valon väri, tehok-kuus ja kohdistus vaikut-tavat huoneen ilmeeseen. Korostusvalaisimilla saa-daan eloa kasveille sekä muille sisustuselementeille ja pintamateriaaleille.

-Klassinen sisustusvink-ki on valaista huoneen oven vastapäinen nurkka. Se tuo heti ryhtiä tilaan, mainitsee Sorva.

EU:n energiatehok-kuusdirektiivin myötä led-lamput ovat korvanneet

hehkulamput kotivalais-tuksessa. Käyttötarkoituk-seen sopiva lampputyyppi kannattaa valita huolella. -Led-lampuista löytyy ny-kyisin myös himmennyk-seen soveltuvia vaihtoeh-toja. Ulkovalaistuksessa ledit ovat erinomaisia, koska kestävät kauemmin kylmässä ja syttyvät heti. Saunaan suosittelen va-lokuitua sen lämmönkes-tävyyden vuoksi, vinkkaa Sorva.

Älylaitteella ohjattavat valaistusjärjestelmät ovat avanneet uusia mahdolli-suuksia kotivalaistukseen. Kun kotona on langaton verkko, järjestelmä on

helppo ottaa käyttöön. Valoja ohjataan mobiili-laitteella.

-Esimerkiksi Philipsin Hue-järjestelmässä alkuun pääsee pienellä rahallisel-la panostuksella ja järjes-telmää voi halutessaan laajentaa myöhemmin. Samaan huonetilaan saa alkuillasta energisoivan, lukemiseen ja työskente-lyyn sopivan kylmemmän sävyisen valaistuksen ja illan edetessä voi vaihtaa lämpimämmän sävyiseen, tunnelmalliseen valaistuk-seen. Lisäksi valoja voi sytytellä ja sammutella

vaikka lomamatkalta kä-sin, kuvailee Sorva.

Trendit muuttuvat myös valaisinten ulkonäön suh-teen. Valkoinen ja metal-lisävyt ovat kestosuosik-keja. Lisäksi messingin ja kuparin kaltaiset läm-pimät sävyt sopivat mo-nen suomalaisen kotiin. Näyttäviä, korkeudeltaan matalia kristalliplafondeja kysytään paljon – mui-hinkin kuin olohuoneisiin. Nykyisin sisustajat luot-tavat entistä enemmän omaan makuunsa ja miel-tymyksiinsä ja uskaltavat valita valaisimen huoneen

kruunuksi kaikissa kodin tiloissa.

Valaisimia asennettaes-sa kiinteät asennukset ja johtojen vetäminen ovat ammattilaisten työtä. Val-miiseen valaisinpaikkaan valaisimen voi asentaa itse ja polttimon voi vaihtaa. -Asennusvirheiden välttä-miseksi kannattaa ammat-titaitoisen sähköasentajan puoleen kääntyä heti, jos ei ole varma omien taitojen riittämisestä, muistuttaa Sorva.

www.lamppukauppa.fi


KIINTEISTÖNHOITO

LOKA-VETO J. LILJA PEIMU OY

• Loka-autopalvelut• Viemäreiden pesut ja sulatukset• Putkistojen kuvaukset• Savutukset

Puh. (09) 855 50010400 506 872

www.loka-veto.fi

Jo 50 v.24h

Täyden palvelun kattohuoltoihin ja kattokorjauksiin sekä hormi-, eristys- ja ulkoverhoustöihin erikoistunut yritys niin yksityisille asiakkaille kuin taloyhtiöille.

PALVELUITAMME TALOYHTIÖILLE

VESIKATTOJEN HUOLLOT JA KORJAUKSET

SAVUHORMIEN SANEERAUKSET: LIUKUVALUT, VEDONPARANNUKSET, PUTKITUKSET, KUVAUKSET

GRAFFITIEN POISTOT, ASFALTIN PAIKKAUKSET

RÄNNITYÖT JA LUMENPUDOTUKSET

Kotimainen

PINTANSA PITÄVÄ KATTO

045 2113 935 Lauri Päivärinne

045 6673 484 Toni Rummukainen

TAMPERE | HELSINKI | SIUNTIO | WWW.HLPINTA.FI

SOITA TAITÄYTÄ LOMAKE NETTISIVUILLA

l&T laiTTaa raKennusTyömaiden puuJäTTeen KierToon

– Kierrätysastetta merkittävästi parantava palvelu lanseerataan Finnbuild-messuilla

sisäilmayhdisTys lanseeraa”hyvä sisäilma -suosiTuKseT”

Sisäilmayhdistys ry on vuonna 1990 perustettu voittoa tavoittelematon aatteellinen yhdistys, jon-ka tarkoituksena on edis-tää rakennusten terveelli-seen ja viihtyisään sisäil-mastoon tähtäävää työtä. Yhdistyksen tehtävänä on parantaa tiedonsiirtoa tutkimuksesta käytäntöön sekä valistaa rakennus-ten asukkaita, käyttäjiä ja omistajia ylläpitämään hyvää sisäilmastoa.

Sisäilmayhdistyksen tar-koituksenmukaisina toi-mintamuotoina on pitkään ollut Sisäilmastoseminaa-rien sekä Sisäilmapaja-se-minaarien järjestäminen, Sisäilmastoluokituksen kehittäminen, opasmate-riaalien tuottaminen sekä Sisäilmauutiset-uutiskir-jeen julkaiseminen. Lisäksi Sisäilmayhdistys osallistuu yhdessä järjestöjen kans-sa Sisäilmainfopisteeseen, joka käy messuilla ja ta-

pahtumissa jakamassa sisäilmatietoa kuluttajille.

Sisäi lmayhdistyksen strategiassa uusimpana toimintamuotona on ”Hyvä sisäilma -suositusten” lan-seeraaminen. Suositusten tekemiseen kootaan asi-antuntijaryhmä, joka kir-joittaa kyseisestä aiheesta konsensuslausunnon. Tar-vittaessa lausunnon tueksi laaditaan perustelumuistio ja opasmateriaalia.

Tällä toimintamuodolla

Sisäilmayhdistys haluaa vastata oikean tiedon le-vittämisen tarpeeseen. Erityisesti sosiaalisessa mediassa leviää erilaisia sisäilmaan liittyviä myyt-tejä. Nämä myytit eivät yleensä perustu tutkit-tuun tietoon, vaan ovat jonkinlaisia käsityksiä, jotka leviävät ihmiseltä toiselle ilman, että niiden todenperäisyyttä kyseen-alaistetaan. Hyvä sisäilma -suositusten tavoitteena

on olla avuksi sisäilmaan vaikuttavien asioiden pää-töksenteossa.

Ensimmäiseksi käsitel-täväksi aiheeksi on valittu ”Ilmanvaihdon toiminta ja käyntiajat”. Ilmanvaihdon käyntiajat käytön ulkopuo-lisena aikana julkisissa kiinteistöissä on herättänyt paljon keskustelua. Suosi-tusta tehdään yhdessä eri asiantuntijoiden sekä mer-kittävien kiinteistöjen omis-tajien kanssa. Kahdeksan

suurimman kunnan ”Kun-tien sisäilmaverkosto” on aktiivisesti mukana työssä. Sisäilmayhdistys pyytää perusteltuja kommentteja aiheeseen täällä viimeis-tään 9.11.2018.

Lisätietoja:Mervi Ahola toiminnanjohtajaSisäilmayhdistys ry

Rakennusalalla paini-taan edelleen sen kans-sa, miten vajaan kahden vuoden päästä vaaditta-va rakennusjätteen 70 prosentin kierrätysaste saavutetaan. L&T helpot-

taa tätä haastetta lansee-raamalla tänään alkavilla Finnbuild-messuilla uuden Kierrätyspuu-palvelun, jos-sa puujäte muuttuukin raaka-aineeksi.

"Olemme hakeneet ak-

tiivisesti ratkaisua siihen, miten rakennuspuolen asi-akkaamme voisivat nostaa kierrätysastettaan. Koska noin 30-40 %:a uudis-rakentamisen työmailla syntyvästä jätteestä on

puuta, oli luonnollista ha-kea ratkaisua sieltä pääs-tä”, kertoo myyntipäällikkö Tommi Tupala.

Kierrätyspuu-palvelus-sa L&T noutaa lajitellun puujätteen rakennustyö-maalta ja vie sen ensin kierrätyslaitokselleen kä-

siteltäväksi. Sen jälkeen kierrätykseen soveltuva puuaines lähtee Krono-spanin tehtaille lastulevyn raaka-aineeksi.

Kansainvälinen Kronos-pan valikoitui kumppaniksi, koska heillä on lastule-vytuotannossaan kierrä-

tyspuun raaka-aineena hyödyntämiseen vaaditta-va tekninen osaaminen ja laitteisto, joita Suomesta ei tällä hetkellä löydy. Lisäksi Kronospanilla on tehtail-laan suuri kapasiteetti, joten he pystyvät ottamaan vastaan kaiken kierrätettä-vän puujätteen.

Myyntipäällikkö Tupa-lan mukaan Kierrätyspuu-palvelu startataan jo tänä vuonna pääkaupunkiseu-dulla ja tavoitteena on laajentaa toiminta muuhun Suomeen ensi vuoden aikana.

”On hienoa lanseerata palvelu juuri näillä Finn-build-messuilla, joille koko ala kokoontuu jälleen. Voin ylpeänä kertoa, että tämä palvelu voi aidosti ratkaista sen, miten asiakkaamme pääsevät vuoden 2020 tavoitteeseen”, Tupala iloitsee.

Lisätiedot: Tommi Tupala, myyntipäällikkö


Täyden palvelunlukitus- ja turvatalo

AM Lukkoasema OyKoivuhaan liikekeskusKuriiritie 23-2501300 VantaaPuh. 010 480 3710Liike avoinnama-pe klo 8.00-16.30

www.amlukkoasema.fi

Kysy meiltä myösvalvontakamera-,kulunvalvonta- ja

oviautomatiikkaratkaisuja

Soodapuhalluspalvelu, soodapuhalluspalvelu.fiVeli-Matti Kukkola 044 329 [email protected]

JULKISIVUJEN HELLÄ JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINENSOODAPUHALLUSSoodapuhalluksella voidaan poistaa erilaisialika-, ja pinnoitekerroksia tai melkein mitä tahansa kerrostumia tehokkaasti ilman liuottimia tai muita kemikaaleja.

» Puhdistaa graffitit» Poistaa puun pinnalta maalin» Puhdistaa ja uudistaa tiilen pinnan» Puhdistaa lasipinnat samentamatta» Palojälkien poistaminen» Betonipintojen puhdistus

Soodapuhalluspalvelu, soodapuhalluspalvelu.fiVeli-Matti Kukkola 044 329 [email protected]

JULKISIVUJEN HELLÄ JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINENSOODAPUHALLUSSoodapuhalluksella voidaan poistaa erilaisialika-, ja pinnoitekerroksia tai melkein mitä tahansa kerrostumia tehokkaasti ilman liuottimia tai muita kemikaaleja.

» Puhdistaa graffitit» Poistaa puun pinnalta maalin» Puhdistaa ja uudistaa tiilen pinnan» Puhdistaa lasipinnat samentamatta» Palojälkien poistaminen» Betonipintojen puhdistus

-KADUNKALUSTEET

-KULUNVALVONTA

Vantaa: P. 010 219 0700Robert Huberin tie 7

Hamina: P. 010 219 0710Haanvuorentie 39

Oulu: P. 010 219 0711Jaakolantie 2

Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme:http://kalusteet.elpac.fi www.elpac.fi

Helposti asennettava ja siirrettävä JM-lajittelukatos

• kerros-, rivi- ja omakotitaloihin• julkisten sekä palvelualojen kiinteistöihin• erilaisiin jätehuollon keräyspisteisiin• teräs- ja puurunkoiset mallit• useita koko-, malli- ja materiaalivaihtoehtoja

JM-KATOS Oy, puh. (03) 261 0261, 0400 630 690Tuomiokirkonkatu 34 B 30, 33100 TAMPERE

www.jm-katos.fi

JÄTELAJITTELU-

KATOS

Sijoittamalla keräysastiat lajittelukatokseen ne saadaantyylikkäästi järjestykseen ja suojaan.


● kerros-, rivi- ja omakotitaloihin● julkisten sekä palvelualojen kiinteistöihin● erilaisiin jätehuollon keräyspisteisiin● kestävä teräsrakenne● useita värivaihtoehtoja

JM-KATOS Oy, puh. (03)261 0261, 0400 630 690Tuomiokirkonkatu 34 B 30, 33100 TAMPERE

www.jm-katos.fi

USEITA ERI KOKO- JA MALLIVAIHTOEHTOJA


• kerros-, rivi- ja omakotitaloihin• julkisten sekä palvelualojen kiinteistöihin• erilaisiin jätehuollon keräyspisteisiin• teräs- ja puurunkoiset mallit• useita koko-, malli- ja materiaalivaihtoehtoja

JM-KATOS Oy, puh. (03) 261 0261, 0400 630 690Tuomiokirkonkatu 34 B 30, 33100 TAMPERE

www.jm-katos.fi

USEITA ERI KOKO- JA MALLIVAIHTOEHTOJA

JÄTELAJITTELU-

KATOS

uusi virTuaalivoima-laiTos KäyTTöön

KauppaKesKus sellossa - toimintamalli tarjoaa ratkaisua

ilmastonmuutoksen torjumisessaKauppakeskus Sello

Espoon Leppävaaras-sa kulkee etunenässä eurooppalaisten ostos-keskusten ympäristöys-tävällisyydessä. Tänään Sellossa otettiin käyttöön virtuaalivoimalaitos, joka osaltaan auttaa Selloa saavuttamaan merkittäviä energiasäästöjä pienen-täen siten hiilijalanjälkeä.

- Selloa on kehitetty energiatehokkaaksi vii-meisen 15 vuoden aikana sekä pienin parannuk-sin että nyt suuremmal-la harppauksella, kertoo Kevan kiinteistöjohtaja Petri Suutarinen. -Tulem-me jatkossakin ottamaan käyttöön energiatehok-kuutta parantavia uusia teknisiä innovaatioita, hän korostaa.

Virtuaalivoimalan myötä saavutetaan

mm. seuraavat hyödyt:

Oma energiatuotanto aurinkopaneeleilla 640 MWh vuodessa

Syntyvä energiatehok-kuus 78.000 € vuodessa

Huoltokulujen pienene-minen 40.000 € vuodessa

Hiilijalanjäljen pienene-minen rakennuksessa 281 tkg/CO2

Sellon energiakustan-nusten pieneneminen 22 prosenttia vuodessa

Energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen l isäksi Kauppakeskus Sellon omistajat - työ-eläkevakuuttajat Keva, Ilmarinen ja Elo - keskit-tyvät kauppakeskuksen johdon kanssa jatkossa entistä enemmän hiilidi-oksidipäästöjen pienen-tämiseen. -Voidaksemme vastata IPCC:n tuoreen raportin asettamaan haas-teeseen myös Sello tulee muuttaa kiinteistötekniikan tarvitseman energian osal-ta ns. nettohiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä, Suutarinen linjaa.

Sellon käyttämä sähkö-

energia on jo nyt ns. serti-fioitua vihreätä energiaa eli siitä ei aiheudu hiilidioksi-dipäästöjä lainkaan. Haas-tavampaa Suomessa on Suutarisen mukaan etsiä kestäviä vihreitä ratkaisuja lämmitysenergian osalta, jotta voidaan saavuttaa hiilineutraalius rakenne-tun ympäristön käyttämän energian osalta.

- Yksittäinen olemassa oleva kiinteistö ei tähän vielä tänä päivänä tek-nis-taloudellisesti kykene, koska se edellyttäisi en-nenaikaisia investointeja rakennuspaikalla tuote-tun uusiutuvan energian

järjestelmiin, Suutarinen kertoo. Uudishankkeissa lisäkustannus kaukoläm-pöön verrattuna on koko ajan pienentymässä.

- Olemassa olevien ra-kennusten vihertämisessä ratkaisu voi löytyä laajem-man alueellisen yhteistyön myötä: Sellon tapaukses-sa esimerkiksi yhdessä Leppävaaran asuinalueen ja koko Espoon kaupungin alueen sekä kaukolämmön tuottajan, eli Fortumin, kanssa, Suutarinen pohtii. Kyseessä olisi vastaavan-lainen innovaatio kauko-lämmön osalta kuin mitä Siemens on Sellon virtu-aalivoimalassa kehittänyt sähköverkon säätövoi-man, älykkään automaati-on ja uusiutuvan energian yhdistämisellä.

Sellon hanke toteuttaa Kevan kiinteistösijoituksille asetettuja ympäristöta-voitteita: vuoteen 2020 mennessä niissä pyritään vähentämään energianku-lutusta 7 prosenttia ja ve-denkulutusta 10 % vuoden 2014 tasosta. Suutarisen mukaan Keva pyrkii myös osallistamaan hallinnoimi-ensa kiinteistöjen käyttäjiä ympäristötavoitteiden saa-vuttamiseksi. Näin tapah-tuu myös Sellossa.

Lisätiedot: Kevan kiinteistöjohtaja Petri Suutarinen


AUTOT/KULJETUS

www.tiori-kuljetus.comKouranosturiauto

• puut, kannot, risut, romut ym.Vaihtolavat: 20–40 m3

• 2-os., lukittava, kannellinen lava 19 m3

Kappaletavarakuljetukset ja muutotPuh. 0400 937 404, 0400 301 638

Kappaletavarakuljetukset ja muutotPuh. 0400 937 404, 0400 301 638

MITTARENgAS- Renkaat - Vanteet

- Työt- Rengashotelli

Puh. 0400 190 999Mittatie 21, 01260 VANTAA

[email protected]

uudeT polTToainemerKinnäTKäyTTöön uusissa auToissa

EU:ssa on otettu käyt-töön yhtenäiset liikenne-polttoaineiden merkinnät. Polttoainemerkintöjä edel-lytetään tästä päivästä alkaen polttoaineen jake-lupumpuissa sekä uusien käyttöönotettavien ajo-neuvojen polttoainetank-kien luukuissa. Merkinnät otetaan käyttöön kaikissa EU-maissa sekä Norjas-sa, Sveitsissä, Islannissa, Liechtensteinissa, Make-doniassa, Serbiassa ja Turkissa.

Uusissa autoissa merkinnät tulevat

polttoaineen täyttö-aukon luukkuunMerkinnät löytyvät uu-

sien ajoneuvojen polttoai-neen täyttöaukon luukusta ja ajoneuvon käyttöoh-jekirjasta tai sähköises-tä käsikirjasta. Merkintä-standardi koskee kaikkia tieliikenteessä käytettäviä polttomoottori- ja hybridi-autoja, jotka otetaan käyt-töön 11.10.2018 jälkeen.

Henkilö-, paketti-, kuor-ma- ja linja-autojen lisäksi merkinnät tulevat myös muun muassa mopoihin ja moottoripyöriin. Osa valmistajista on alkanut käyttää merkintöjä uusis-sa autoissaan jo aiemmin tänä vuonna.

Merkinnät tehdään autoi-hin jo tehtaalla. Ajoneuvo-jen valmistajat eivät suosit-tele merkintöjen lisäämistä jälkikäteen vanhempiin jo käytössä oleviin autoihin. Kuluttaja voi vanhemmissa autoissa aina varmistaa polttoaineen soveltuvuu-den ohjekirjasta tai auton maahantuojalta.

Merkintöinä ympyrä, neliö ja

vinoneliöBensiineille, dieselpolt-

toaineille ja kaasumaisille polttoaineille on kullekin oma tunnusmerkkinsä, jotka perustuvat Euroo-pan standardointikomi-tea (CEN) hyväksymään standardiin EN 16942.

Merkintöihin voi tutustua tarkemmin Autoalan Tie-dotuskeskuksen sivuilla. Merkinnät ovat mustaval-koisia.

Bensiinin merkki on ym-pyrä, jossa E tarkoittaa bensiiniin sekoitettuja bio-komponentteja ja sen jäl-keen esitetty luku suurinta sallittua osuutta etanoliksi laskettuna. E-tunnus on suomalaisille tuttu jo en-nestään, sillä esimerkiksi E10- ja E5-polttoaineiden lyhenteitä on meillä käy-tetty jo vuosia.

Dieselpolttoaineiden merkki on neliö, jossa B tarkoittaa dieselpolt-toaineeseen sekoitettua esterityyppistä biodiese-

liä ja sen jälkeen esitetty luku biodieselin suurinta sallittua osuutta. Esimer-kiksi B7-dieselissä voi olla sekoitettuna enintään 7 prosenttia biodieseliä. Dieselin neliömerkissä merkintä XTL puolestaan tarkoittaa parafiinistä die-seliä, jota voidaan val-mistaa myös uusiutuvista raaka-aineista.

Kaasumaisten polttoai-neiden merkki on vinone-liö, jonka sisälle merkitään kaasun laatu. Maa- ja bio-kaasun merkinnät ovat samanlaiset, sillä kaasut eivät käytännössä eroa koostumukseltaan tois-taan. Maa- ja biokaasu voi olla paineistettua (CNG)

tai nesteytettyä (LNG).Huoltoasemilla olevissa

merkinnöissä on jatkossa-kin tilaa muille polttoaineen laatua kuvaaville tiedoille, muun muassa oktaani-luvulle ja polttoainestan-dardille sekä polttoaineen kaupalliselle nimelle.

Tavoitteena vähen-tää riskiä tankata

väärää polttoainettaYhteisten merkintöjen

tavoitteena on varmis-taa, että kuluttaja osaisi kaikissa tilanteissa valita ajoneuvoonsa sopivan polttoaineen. Merkinnät ovat tarpeellisia varsin-kin ajettaessa vuokra- tai laina-autolla tai ulkomailla, joissa kansalliset merkin-nät vaihtelevat. Polttoai-nevalikoiman laajentuessa ja erilaisten sekoituspolt-toaineiden yleistyessä yh-tenäiset merkinnät ovat erityisen tarpeellisia. Ne helpottavat myös kahdella polttoaineella toimivien au-tojen polttoaineen valintaa. Käytännössä esimerkiksi kaikki Suomen markkinoil-

la olevat uudet kaasukäyt-töiset henkilöautot ovat kaksikäyttöisiä.

Suomessa väärän polt-toaineen tankkaaminen on verrattain harvinaista. Vääriä tankkauksia arvi-oidaan tehtävän joitakin tuhansia vuodessa. Suurin osa näistä on tilanteita, joissa dieselautoon on epähuomiossa tankattu bensiiniä. Dieselajoneu-voon on mahdollista vahin-gossa tankata bensiiniä, sillä polttoainesuutin on bensiinipumpussa dieseliä pienempi ja mahtuu hyvin dieselin tankin täyttöauk-koon. Väärän polttoaineen tankkaamisesta aiheutuu moottorivaurioita, joita ajo-neuvon vakuutukset eivät pääsääntöisesti korvaa. Ennen tankkaamista onkin aina tärkeä varmistua polt-toaineen soveltuvuudesta autoon.

LisätietojaLiikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja, Tieliikenteen Tietokeskus

nopeudelTaan raJoiTe-TuT KevyTauToT liiKen-

Teeseen ensi vuonnaEsitys toisi liikenteeseen

uuden enimmäisnopeudel-taan 45 kilometriin tunnilta rajoitettujen henkilöau-tojen luokan. Näitä ns. kevytautoja saisivat ajaa 15 vuotta täyttäneet mo-poautokortilla. Laki astuisi voimaan ensi vuoden mar-raskuussa. Tavoitteena on parantaa nuorten kuljetta-jien turvallisuutta ja tarjota nuorille vaihtoehtoja oma-ehtoiseen liikkumiseen.

Kevytautot parantaisivat liikenneturvallisuutta

Lakiuudistuksen ta-voitteena on parantaa erityisesti nuorten liiken-neturvallisuutta. Pitkät välimatkat, heikko jouk-koliikenteen palvelutaso maaseudulla ja kaupun-kiseutujen reuna-alueilla sekä haastavat talvikau-den liikenneolosuhteet puoltavat kevytautoa nuor-ten itsenäisenä kulkuta-pana. Kevytautot olisivat

kotitalouksien kannalta mopoautoja ja maatalo-ustraktoreita edullisempi ja turvallisempi vaihtoehto omaehtoiseen liikkumi-seen.

Henkilöautot ovat tie-liikenteessä huomatta-vasti turvallisempia kuin mopot, moottoripyörät tai mopoautot. Trafin teke-män selvityksen mukaan kevytautot vähentäisivät 15–17-vuotiaiden tielii-kenneonnettomuuksien uhrien kokonaismäärää 28–62 loukkaantuneella vuodessa. Kevytautojen suurin turvallisuusvaikutus syntyisi niiden korvatessa mopolla ajettuja kilomet-rejä.

Omaehtoiseen liikkumi-nen vähentää saattoliiken-teen tarvetta

Nuoret tekevät noin nel-jänneksen matkoistaan auton kyydissä matkus-taen, joten omaehtoisen

liikkumisen vaihtoehto on tervetullut. Saattoliikenne, eli henkilöauton matkus-tajana kulkeminen, on ylivoimaisesti suosituin kulkutapa nuorten omas-sa elinpiirissään tekemillä matkoilla. Joukkoliiken-teen osuus nuorten ki-lometreistä on noin 40 prosenttia, mutta suuri osa näistä muodostuu pitkistä matkoista, joita nopeusrajoitettu auto ei korvaisi. Varsinkin taaja-mien ulkopuolella, jossa joukkoliikenteen palveluta-so on heikko, kyyditsemis-matkojen väheneminen vähentäisi merkittävästi liikennesuoritetta.

Uusien henkilöautojen liikenneturvallisuus perus-telee ikärajauksen

Kevytautoksi saisi muut-taa henkilöauton, joka on otettu käyttöön vuo-den 2014 jälkeen. Esitetty ikärajaus varmistaa, että

kokemattomilla kuljettajilla on käytettävissään uusim-mat aktiiviset ja passiiviset turvavarusteet. Ikärajaus on liikenneturvallisuus-vaikutusten kannalta tar-koituksenmukainen, sillä esimerkiksi ajonvakautus-järjestelmä on ollut pakolli-nen kaikissa automalleissa vuodesta 2014.

Uudemmissa automal-leissa on tarjolla monia kokemattomia kuljettajia hyödyttäviä aktiivisia tur-vavarusteita, kuten auto-maattinen hätäjarrutusjär-jestelmä jalankulkijatun-nistuksella, hätäjarrutus-tehostin, törmäysvaroitin, risteävän liikenteen varoi-tin ja kaistavahti tai -avus-tin. Näitä turvavarusteita on saatavissa vakiovarus-teena noin kolmannekses-sa ja lisävarusteena noin 75 prosentissa markkinoil-la olevista pienikokoisista A- ja B-segmentin henki-löautomalleista.


Puh. 0400 428 059www.kuljetuslaakso.net

UudenmaanAUTOLASIPOJATHelsinginkatu 42 (09) 374 574100530 Helsinki 040 506 4641

www.autolasipojat.fi

Tuulilasiongelmia?Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut

Autolasien ykkönen

Pääkaupungin parasta palveluaAutoGlass Service

Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani

Rajatie 4, Halli 14 Puh. (09) 374 574101230 VANTAA 040 508 3550

KuljetusNupponen Oy

Puh. 0400 411 294- vaihtolava + nosturiauto- pienet ja ahtaat kohteet

- ns. koukkulavat + 9 tn nosturi 16 m puomillawww.kuljetusnupponen.fi

Myymälä 040 845 5958 • Korjaamo 0400 737 867Kelatie 31, 01450 Vantaa • [email protected]

KARI T HYVÖNEN OY

• KUORMA-AUTOJEN VARAOSAT JA TARVIKKEET• HYDRAULIIKKALETKUT JA TARVIKKEET• TYÖKALUT• ÖLJYT JA RASVAT• TYÖSTÖKONEET• SIDONTA- JA NOSTOTARVIKKEET YM. YM.

www.karithyvonen.fiTutustu sivuillammetarjouksiimme!

Avoinna arkisin 7–17

Uutuustuotteena Kauttamme myös kevyen

kaluston varaosat.Uutuustuotteena

Valvoline öljyt!

Palveluvalikoimassa mm.A u t o i l i j at h u o m i o !

Kysy päivän hinta suurille

erille!

Voiteluaineetkauttamme

Kysy päivän hinta

suurille erille!

• KUORMA-AUTOJEN VARAOSAT JA TARVIKKEET• HYDRAULIIKKALETKUT JA TARVIKKEET• TYÖKALUT• ÖLJYT JA RASVAT• SIDONTA- JA NOSTOTARVIKKEET YM. YM.

Olemmeavanneet uudenmyymälämme

Rullakuja 4, Vantaa.Tervetuloa tutustumaan!

Myymälä 040 845 5958 • Korjaamo 0400 737 867Rullakuja 4, 01450 VANTAA • [email protected]

Avoinna arkisin 7-16

KUUTAMOJUSSI

- Kuljetukset - Nostot - Vaihtolavat- Lavetti - Pakettiauto - Nettihuutokaupat

- Noudamme romuautot ja metallit

Puh. 0500 316 [email protected]

Kustantaja: Target Julkaisut OyPetäjistönkatu 9, 50100 MIKKELIIlmoitukset/markkinointi:puh. 0440 211 777, faksi (015) 211 [email protected]

Sivunvalmistus / graafinen suunnittelu:Marko Hämäläinen,[email protected] toimittaja: Petri LaitinenPainopaikka: Lehtisepät OyLehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu siihen osaan ilmoitusta, jossa virhe onhavaittu, mutta enintään ilmoituksen hintaan.Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuneesta välillisestä vahingosta.Mahdolliset huomautukset on tehtävä seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemises-ta. Huomautus on tehtävä sille mainostoimittajalle, jonka kanssa ilmoituskauppa on sovittu.© Target julkaisuissa valmistettuun materiaaliin.

Ammattilaiset Oikeaan TarpeeseenKustantaja: Target Julkaisut Oy,Petäjistönkatu 9, 50100 MIKKELIPuh. 0440 211 777, [email protected]

Ilmoitusmyynti:puh. 050 491 2335, [email protected]. 045 658 0701, [email protected]

Sivunvalmistus: Marko HämäläinenVastaava toimittaja: Petri LaitinenPainopaikka:Suomalainen Lehtipaino Oy

Osoitelähteet: Bisnode Finland Oy,Tilastokeskus, Target Julkaisut Oy asiakasrekisteri

Lehden vastuu virheellisestä il-moituksesta rajoittuu siihen osaan ilmoitusta, jossa virhe on havaittu, mutta enintään ilmoituksen hintaan. Lehti ei vastaa ilmoittajalle mah-dollisesti aiheutuneesta välillisestä vahingosta.Mahdolliset huomautukset on tehtä-vä seitsemän päivän kuluessa ilmoi-tuksen julkaisemisesta. Huomautus on tehtävä sille mainostoimittajalle, jonka kanssa ilmoituskauppa on sovittu.© Target julkaisuissa valmistettuun materiaaliin.

miTen auTomaaTTiauTo pysyy lumisella Tiellä?

Tieliikenteen automaation talviolosuhteita tutkivasta hankkeesta ensimmäisiä välituloksia

Arctic Challenge -tutki-mushankkeen välitulok-set tarjoavat ensimmäisiä ratkaisuehdotuksia tie-liikenteen automaation mahdollistamiseksi tal-violosuhteissa. Alkutal-ven testaukset jatkuvat loka-marraskuussa, jolloin aiempia testituloksia koe-ponnistetaan uudelleen.

Arctic Challenge -tutki-mushankkeessa 15 suo-malaisyritystä etsii neljällä osa-alueella ratkaisuja pohjoisten olosuhteiden tuomiin haasteisiin tielii-kenteen automaatiolle: reunapaalut ja auraus-kepit, tieliikenteen olo-suhdetiedon ennakoivat viestit esim. liukkaasta tienpinnasta, etäohjaus ja langaton tiedonsiirto sekä paikkatieto ja paikantami-nen. Hankkeen ovat käyn-nistäneet vuonna 2017 Liikennevirasto ja Trafi. Hankkeen lopputulokset julkaistaan vuonna 2019.

”Hankkeessa mukana olevien yritysten ensim-mäinen yhteinen testiviik-ko tehtiin onnistuneesti tammikuussa. Tämän li-säksi yritykset toteuttivat omia testejään sekä ke-säisissä että talvisissa olosuhteissa. Nyt saadut tulokset ovat alustavia ja kokeilut jatkuvat talven yli. Seuraamme suurella mie-lenkiinnolla vahvistavatko tulevien testien mittaustu-lokset nyt saatuja oppeja”, kertoo johtava asiantuntija Anna Schirokoff Trafista.

Digitaalisen ja fyysisen infrastruk-

tuurin ratkaisut tukemaan auto-

maattiajoneuvoja pohjoisissa olosuh-

teissaLapin Ammattikorkea-

koulu Oy:n ja Roadscan-ners Oy:n työyhteenliit-tymä on tutkinut tienvar-ressa oleviin reunapaa-luihin kiinnitettävien eri materiaaleista muotoiltu-jen heijastepintojen vai-kutuksia tutkasensorien kykyyn havaita reunapaa-luja. Heijasteet pyrkivät parantamaan lumisella tiellä automaattiajoneuvon sijainnin paikantamista. Alustavien tulosten perus-teella kokeiluja jatketaan muovikoteloituja alumiini-sia kulmaheijasteita käyt-täen. Selvitettävänä on vielä mm. miten heijastin-pintojen kulmat vaikuttavat niiden havaitsemiseen liikkuvasta ajoneuvosta.

Teknologian tutkimus-keskus VTT Oy:n johtama työyhteenliittymä on tutki-nut matkaviestinverkkoa sekä lyhyen kantaman tie-donsiirtoa tieliikenteen olo-suhdetiedon välittämiseen arktisissa olosuhteissa. Ensimmäisissä kokeiluissa tieinfrastruktuuriin asen-netun lyhyen kantaman radioteknologian avulla välitettiin onnistunees-

ti varoituksia kuljettajal-le tiellä edessä olevasta vaarasta. Lisäksi VTT:n automaattiajoneuvo Martti on saavuttanut 40 km/h -nopeuden lumisilla teillä sekä pystynyt suodatta-maan lumipölyn haittavai-kutuksia tutkasensorien havainnoista.

Sensible4 Oy:n johta-ma kahdeksan yrityksen ryhmittymä on tutkinut ajoneuvon paikannusta ajamalla useita testiajoja automaattiauto Jutolla. Ensimmäisiä hyviä tu-loksia on saavutettu ajo-neuvon paikantamisessa 3D-lasertutkan, 3D-kartan ja inertia- sekä satelliitti-paikannuksen yhdistelmäl-lä, mikä on mahdollistanut autonomisen ajamisen senttitarkkuudella säällä kuin säällä. Lisäksi sijain-nin määrittämiseen on kokeiltu reunapaaluissa sijaitsevia radiomajakoita, jotka lähettävät erittäin ly-hyen kantaman ja korkean radiotaajuuden signaalia. Alustavien tulosten mu-kaan tienreunan sijainti voidaan näin mitata jopa muutaman senttimetrin tarkkuudella vaihtelevissa

talviolosuhteissa.

Valmistautuminen seuraaviin testiviik-koihin – ensilumia

odotetaan Muonioon

Arctic Challenge -ko-keilussa valmistaudutaan talven testiviikkoihin, jotka järjestetään Aurora-älytiel-lä Muoniossa loka-mar-raskuussa ja maaliskuus-sa. Älytie on kymmenen kilometrin testijakso, joka on varusteltu tukemaan automaattisen liikenteen testausta.

”Arctic Challenge -tes-tiviikot sekä älytie ovat kaikille avoimia. Jos yrityk-sellä, tutkimuslaitoksella tai julkisella toimijalla on kiinnostusta tieliikenteen automaation tai älykkään digitaalisen ja fyysisen infrastruktuurin arktiseen testaamiseen, tarjol la on laaja yli 70 jäsenen Aurora-verkosto”, kertoo projektipäällikkö Ilkka Ko-tilainen Liikennevirastosta.

Lokakuun alussa Sen-sible 4 -ryhmittymä jatkaa kokeiluja tutkimalla auto-maattiajoneuvon etäohja-usta pohjoisissa olosuh-teissa sekä Lidar paikan-nusta eri vuodenajoissa ja olosuhteissa. Marraskuun alussa etäohjauksessa oleellisia matkaviestinver-kon ja lyhyen kantaman verkkojen tutkimusta to-teuttaa VTT-ryhmittymä, joka jatkaa myös tieliiken-teen olosuhdetietojen ko-keiluja. Lapin Ammattikor-keakoulu ja Roadscanners jatkavat reunapaalujen heijastinpintojen mittauksi-en todentamista automaat-tiajoneuvolla.

€¦ · MESSUEXTRA OMAKOTI-MESSUT VANTAA 2018 ISSN: 1459-9058 SISÄLTÖ s. 2-9 Rakennusala s....

Documents

Transcript of €¦ · MESSUEXTRA OMAKOTI-MESSUT VANTAA 2018 ISSN: 1459-9058 SISÄLTÖ s. 2-9 Rakennusala s....