Perniö

Perniö, Varsinais-Suomen kunta Kotiseutunani on ollut Perniö jo viimeiset 12 vuotta. Perniö sijaitsee Salon kaupungissa, Varsinais-Suomen maakunnassa. Salon koordinaatit ovat 60,5°N 23°E. Varsinais-Suomi sijaitsee Lounaissuomessa ja Suomi sijaitsee Pohjois- Euroopassa. Suomen kehyskoor-dinaatit ovat 60° – 70°N, 19°-31°E. Suomi on myös yksi pohjoismaista. Muita pohjoismaita ovat Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti. Suomen rajanaapureita ovat Ruotsi lännessä, Norja luoteessa ja Venäjä idässä. Suomea ympäröi lännessä, lounaassa ja etelässä Itämeri. Tunnen itseni ennen kaikkea perniöläiseksi, koska olen asunut täällä niin kauan, että en osaa ajatella itseäni vielä ainakaan asumaan johonkin toiseen kuntaan tai maahan.

Kuva 1. Perniön sijainti Suomessa.

Kuva 2. Kartta Salon seudusta. (Itse piirretty)

Sää Perniö sijaitsee lauhkealla lämpövyöhykkeellä. Salon keskilämpötila on noin 5 C° ja sa-detta tulee vuodessa noin 660 mm. Koska Perniö sijaitsee lauhkealla lämpövyöhykkeellä, kuuluu siihen neljä selvää vuodenaikaa. Lämpötilat vaihtelevat aika selvästi niin, että talvi kuukausina ollaan pakkasen puolella, josta lämpötilat hiukan nousevat kevääksi ja kesällä lämpötilat ovat korkeimmillaan, kunnes ne taas laskevat syksyyn. Eniten täällä sataa hei-näkuusta joulukuuhun, kun taas tammikuusta kesäkuuhun sataa hiukan vähemmän. Kos-ka Perniö sijaitsee lähellä rannikkoa, eivät talvet ole niin kovia kuin Suomen keskiosissa. Tämä johtuu siitä, että meri varastoi lämpöä kesällä, jota se pikkuhiljaa luovuttaa rannikol-le, meri siis tasoittaa lämpötilaeroja. Perniössä myös sataa enemmän kuin, vaikkapa Uts-joella, koska mereltä saapuva ilmankosteus tiivistyy rannikkoalueilla sateiksi. Nyt maapalloa ravistelee kansainvälisestikin puhuttava ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos koskettaa myös Suomea niin kuin Perniötäkin. Täällä Perniössä olen ilmastonmuutoksen huomannut mm. niin, että kesät ovat mielestäni selvästi kuumenneet, mutta talvet sen si-jaan ovat olleet vielä kunnon pakkastalvia. Koko Suomea on myös mm. ravistellut kesä-myrskyt, jotka kaatoivat toissakesänä tuhansia hehtaareja metsää. Suomi sijaitsee kylmän ilmaston alueella, jolloin kesät ovat melko viileitä ja talvet kylmiä. Suomen ilmastoon vaikuttavat pohjoinen sijainti, Golfvirta ja länsi- ja lounaistuulet. Golf-virta lämmittää vettä Atlantissa ja länsi- ja lounaistuulet tuovat lämpöä Suomeen niin kuin Perniöönkin asti asti. Ilman Golfvirtaa Suomessa olisi paljon kylmempää. Koska Suomi si-jaitsee pohjoisessa auringonvalo paistaa tänne laajemmalle alueelle kuin päiväntasaajalle, lämmittäen näin vähemmän, tästä johtuu osaksi Suomen ilmaston viileys. Paikallisilmasto vaihtelee Suomessa paljon, koska Suomi on pitkä maa pohjois- eteläsuunnassa, siksipä täällä Perniössä on leudompaa kuin Ivalossa. Suomessa niin kuin Perniössäkin sijaitsee väli-ilmasto, siinä ilmasto muistuttaa välillä Suomen itäpuolella olevaa mannerilmastoa ja taas välillä länsipuolella olevaa meri-ilmastoa, riippuen tuulensunnista.

Sääennuste tiistaille 30.8 ja keskiviikolle 31.8

T H M H T K H E S L M J Yhteensä

Keskilämpötila (˚C)

-4,9 -5,7 -1,8 3,7 10,3 15,1 17,0 15,4 10,2 5,5 0,7 -3,0 5,2

Sademäärä (mm)

50 36 37 35 34 49 78 80 61 71 70 62 663

Kuva 3. Salon keskilämpötilat ja sademäärät vuosil-ta 1971–2000.

Tiistaiksi luvataan pilvistä ja sateista päivää koko päiväksi. Lämpötila nousee noin 14

C°:een. Tuulta luvataan kaakosta noin 2 m/s. Keskiviikoksi luvataan pilvistä ja runsasta

sadetta, koko päiväksi. Lämpötila pysyy samoissa lukemissa kuin tiistainakin. Sää pysyy

siis aika samanlaisen niin tiistain kuin keskiviikonkin. Muutoksia ei vielä ole luvassa satei-

siin.

Pinnanmuodot

Koko Salon seudun alue on alankoa, niin kuin rannikkoseutu yleensä onkin. Alanko määri-

tellään 0-200 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevaksi maa-alueeksi.

Varsinais-Suomen korkein huippu on Kiikalassa sijaitseva Saramäki, 169,3 metriä. Sinne

ei siis ole Perniöstäkään pitkä matka katselemaan. Mutta ei huippu ole kuin pieni nyppylä,

kun verrataan Suomen korkeimpaan huippuun Haltiin, 1328 metriä.

Varsinais-Suomen korkeimmat huiput eivät ole vaaroja, joita sijaitsee lähinnä Pohjois-

Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Koillismaan seutukunnalla. Vaarat ovat kivisiä

mäkiä, joita peittävät metsät. Vaarat eivät kuitenkaan ole koskaan olleet veden alla, Itäme-

ren eri vaiheiden aikana, toisin kuin Varsinais-Suomen huiput. Vaarat ovatkin hyvää vilje-

lysmaata, koska mannerjäätikön sulamisvedet huuhtoivat laaksoista hienojakoiset maalajit

ja ravinteet, toisin kuin vaarojen rinteiltä ja laeilta.

Kuva 4. Salon arvioitu sää päiville 30.8–4.9

Kallio- ja maaperä

Maankamara koostuu kallioperästä ja maaperästä ja kallioperä koostuu kivilajeista ja

maaperä maalajeista.

Perniön kallioperä koostuu suurimmaksi osaksi graniitista Suomen yleisimmästä kivilajista.

Graniitti kuuluu jähmettyneisiin kivilajeihin. Jähmettyneet kivilajit syntyvät, kun magma

jähmettyy. Jähmettyneitä kivilajeja syntyy kahdella tavalla, kun ne jähmettyvät hitaasti sy-

vällä maankuoren sisällä tai, kun kivilajit jähmettyvät nopeasti magman purkautuessa tuli-

vuoren purkauksissa maan pinnalle. Hitaasti maan kuoren alla jähmettyneitä kivilajeja kut-

sutaan syväkivilajeiksi ja nopeasti maan pinnalla jähmettyneitä pintakivilajeiksi. Graniitti

kuuluu syväkivilajeihin ja sen voi huomata hyvin graniitin rakeisesta ulkomuodosta. Rakei-

nen ulkomuoto johtuu siitä, että syväkivilajit voivat jähmettyä jopa miljoonia vuosia, jonka

aikana niiden molekyylit ehtivät kasvaa selvästi erottuviksi suuriksi rakeiksi.

Maaperän muodostavat maalajit lajitellaan kivennäismaalajeihin ja eloperäisiin maalajei-

hin. Kivennäismaalait syntyvät, kun kiveä rapautuu eri muotoihin, kuten esim. hiekaksi, so-

raksi ja saveksi. Eloperäisiä maalajeja syntyy, kun eloperäinen aines hajoaa. Eloperäisiä

maalajeja ovat esim. multa, turve ja lieju. Perniön maaperä koostuu suurimmaksi osaksi

savesta, joka on hyvää viljelymaata. Myös osaksi sen takia Perniössä on paljon maanvil-

jelyä.

Suomen kallioperää, jonka osa Perniönkin kallioperä on, kutsutaan peruskallioksi, koska

se muodostaa selvän ja kovan alustan maan alle. Suomen kallioperä on ikivanhaa, pai-

koittain jopa 3 miljardia vuotta vanhaa. Suurin osa kallioperästä on kuitenkin noin 2,5 mil-

jardia vuotta vanhaa. Suomen kallioperä on osa Fennoskandian kilpeä, joka on Atlantilta

Vienanmerelle yltävä yhtenäinen kallioperä alue. Fennoskandian kilpi on hyvin rauhallinen

ja maanjäristykset ovat harvinaisia, koska se sijaitsee kaukana mannerlaattojen sauma-

kohdista. Perniön kallioperä on muodostunut noin 1,9 miljardia vuotta sitten, kun kaksi

mannerlaattaa törmäsi toisiinsa. Silloin syntyivät Karelidien ja Svekofennidien vuoristot,

jotka ovat ajan kuluessa kuluneet veden, tuulen ja muiden rapautumistekijöiden vaikutuk-

sesta maan tasalle.

Kuva 5. Suomalaista graniittia.

Maan ko-hoaminen

Kuva 7. Fennoskandian kilpi (suurin piirtein mustalla ympyröity alue).

Kuva 6. Savea.

Jääkaudella mannerjäätikkö painoi Suomen maankamaraa alaspäin jopa kilometrin. Kun jää sitten suli nousi maankamara jään painon alta todella nopeasti. Nykyään nouseminen on hidastunut, mutta maankamara nousee koko ajan silti. Jääpeite oli paksuinta Peräme-rellä, jonka takia kohoaminen on siellä nopeinta. Maankamara on nousut jo huimat 700 metriä Perämeren kohdalla. Perniössä maankamara nouse noin. 3-4 mm vuodessa, jol-loin sadassa vuodessa maankamara nousee noin. 30–40 cm ja tuhannessa vuodessa noin. 3-4 metriä. Maankohoaminen näkyy mm. muinaisrantoina. Rantahan oli paljon alem-pana tuhansia vuosia sitten, mutta kun maa kohoaa jatkuvasti vanhat rannat siirtyvät si-sämaahan ja uusia rantoja syntyy vanhojen tiloille. Teijon retkeilyalueelta löytyy myös mui-naisranta. Se on nimeltään Jeturakasti ja se sijaitsee nykyään noin. 80 metriä merenpin-nan yläpuolella. Muita maankohoamisen seurauksia, jotka näkyvät täällä Perniön alueella ovat mm. maa-alan hidas, mutta varma lisääntyminen, mikä ei tietenkään näy yhdessä yössä, mutta satojen vuosien kuluessa eron huomaa jo. Myös rannikolla sijaitsevat talot siirtyvät pikkuhiljaa sisämaahan ja esim. Salon satamaa pitää joskus ehkä ruopata, eli ote-taan liika maa satama-alueen pohjasta pois. Ja kun aikaa kuluu pitää Salon satamaa jos-kus monien satojen vuosien päästä siirtää parempaan paikkaan, kun maankohoaminen siirtää satamaa pikkuhiljaa sisämaahan.

Jääkauden jälkiä Perniössä

Tässä on osa Perniön monista jääkaudenjäljistä.

Harju

Sijainti: Perniön Tuohittu Syntytapa: Kun jääkauden iso mannerjää alkoi sulaa, sulamisvesistä syntyi jäätikköjokia. Jäätikköjoet virtasivat jäätikön sisällä tunneleissa ja kuljettivat hiekkaa ja soraa jäätikön tunneleihin, rai-loihin ja muihin koloihin. Lopulta, kun jäätikön reuna vetäytyi poispäin, jäätikköjokien kuljet-tamista aineksista muodostui harjuja.

Savikko Kuva 8. ja 9. Kuvia harjusta.

Sijainti: Perniön Ylikulma Syntytapa: Jäätikköjoet virtasivat jääkauden aikaiseen järveen tai mereen. Kun veden virtaus pik-kuhiljaa väheni, kasaantui veden kuljettamista raskaammista aineksista hiekasta ja sorasta jokisuihin tasaisia suistoja. Mutta kevyemmät ainekset kuten savi, hieta ja hiesu kulkeutui-vat kauemmaksi jokisuista, jolloin syntyi savikoita.

Hiidenkirnu Sijainti: Perniön Ylikulma Syntytapa: Jäätikköjokien virtauksiin jäi usein kiviä pyörimään, jotka hioivat kallioita muodostaen eräänlaisia kuiluja. Suomen vanhimmat hiidenkirnut ovat jopa yli 100 000 vuotta vanho-ja.

Kuva 12. ja 13. Perniöläinen hiidenkirnu.

Kuva 10. ja 11. Savikoita Perniössä.

Väestö ja pinta-ala

Suomessa asutaan harvasti, mutta asukasluku on selvästi jakautunut. Lapissa asuu noin 2 asukasta neliökilometrillä, kun taas Uudellamaalla asuu noin 218 asukasta neliökilomet-rillä. Suomen väestönkasvu oli pitkään kasvussa, mutta nykyään Suomen väestönkasvu on pysähtynyt ja näyttää siltä, että suomalaisia ei tule ikinään olemaan kuutta miljoonaa. Syntyvyyden lasku johtuu monista syistä, kuten opiskellaan pidempään ja halutaan tehdä töitä jonkun aikaa ennen kuin aletaan harkita lapsia. Perniön pinta-ala oli noin 419,12 km2, mutta kun Perniöstä tuli osa Salon kaupunkia 2009 kotikuntani on virallisesti sanottuna Salo, jonka pinta ala on noin 2100 km2. Salon asu-kasluku on noin 55 325 asukasta, joista lapsia on noin. 9211, työikäisiä 35 263 ja eläkeläi-siä 10 415. Työikäisiä on siis vielä melkein kaksi kertaa enemmän kuin lapsia ja eläkeläi-siä, mutta pikkuhiljaa eläkeläisten määrä kasvaa ja nuorten määrä vähenee niin Salossa kuin koko Suomessakin. Tähän väestörakenteen muutokseen on yritetty löytää keinoja sen lieventämiseksi. On ehdotettu mm. tällaisia: eläkeiän korottaminen, eläkkeen alenta-minen, syntyvyyden lisääminen, maahanmuuton lisääminen yms.

Kuva 14. Suomen väestöpyramidi vuodel-ta 2005, jossa on jo havaittavis-sa, että eläkeläisten määrä on nousussa ja nuorten, sekä työ-ikäisten laskussa.

Suomen ja Perniön vähemmistöt ja maahanmuuttajat

Suomessa asuu valtaväestön rinnalla monia vähemmistökansoja. Valtaväestöön kuuluu suurin osa Suomen asukkaista. Vähemmistökansoja ovat mm. saamelaiset, suomenruot-salaiset, romanit ja viittomankieliset.

Saamelaiset ovat pohjoinen alkuperäiskansa. Alkuperäiskansa tarkoittaa kansaa, joka on asunut alueella ennen kuin muita kansoja alkoi ilmestyä paikalle. Saamelaisten asuinalue pieneni koko ajan, kun ihmisiä muutti pohjoisemmas ja idemmäs. Suomalaiset ovat myös vainonneet saamelaisia ja anastaneet heidän maitaan. Nykyään Saamen kieli on turvattu kielilailla, joka oikeuttaa saamelaisia saamaan palvelua omalla kiellellään ja saamelaiset saavat opiskella koulussa omalla kielellään. Perniössä ei saamelaisia ole, koska he asuvat ihan pohjoisimmassa lapissa. Vaikka moni saamelainen nykyään kyllä muuttaa etelään tekemään työtä ja opiskelemaan.

Suomenruotsalaisia on eniten Suomessa asuvista vähemmistöistä. Suurin osa heistä asuu Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan rannikkokunnissa ja – kaupungeissa. Tätä aluetta kutsutaan ruotsinkieliseksi Suomeksi. Suomenruotsalaiset elävät keskimäärin pi-dempään ja terveemmin, kuin valtaväestö, mikä onkin erikoista, koska yleensä vähemmis-töt voivat huonommin, kuin valtaväestö. Perniössäkin asuu suomenruotsalaisia ja varsinkin kun jatketaan Särkisaloon päin ja sieltä Kemiön kuntaan. Myös Perniön lähellä sijaitsevis-sa Tammisaaren, Hangon ja Turun kunnissa on paljon suomenruotsalaisia.

Romanit lähtivät noin tuhat vuotta sitten pakoon Intian ja Pakistanin alueilta tauteja, nälän-hätää ja luonnonkatastrofeja. Romanit elävät nykypäivinä valtaväestön tavoin. Romaneja on kaikissa Suomen maakunnissa. Kuitenkin suurin osa heistä asuu Etelä-Suomen suuris-sa kaupungeissa. Romaneja syrjitään edelleenkin, koska he pukeutuvat esim. hieman eri-tavalla. Myös Salossa ja Salon lähellä olevissa kaupungeissa kuten Turussa on romaneja.

Niitä suomalaisia, jotka asuvat Suomen rajojen ulkopuolella kutsutaan ulkosuomalaisiksi. Eniten ulkosuomalaisia on Pohjois-Amerikassa ja Ruotsissa. Suomalaiset lähtivät 1800- luvun loppupuolella seikkailunhalusta tai työn houkuttelemina Yhdysvaltoihin, koska Suo-messa ei riittänyt töitä. Yhdysvallat, Kanada ja Ruotsi olivat suosittuja, koska ilmasto ja maisemat olivat samantapaisia kuin Suomessa. Tänä päivänä maastamuuttajat ovat kou-lutettuja nuoria, jotka lähtevät ulkomaille töihin. Jos ulkomaille muuttanut suomalainen pa-laa Suomeen häntä kutsutaan paluumuuttajaksi.

Maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt hurjasti viime vuosina. Maahanmuuttajia ovat mm. pakolaiset, avioliiton takia muuttavat, opiskelemaan tulevat tai työpaikan takia muuttavat. Suomeen muutti 26 650 maahanmuuttajaa vuonna 2010. Tämä on kuitenkin vähemmän kuin viime vuonna. Maahanmuuttajia tulee mm. Ruotsista, Venäjältä, Virosta, Somaliasta, Kosovosta ja monista muista maista. Salon kaupunki tarjoaa maahanmuuttajille apua ko-toutumiseen ja sopeutumiseen uuteen elinympäristöön. Täällä toimii sosiaalikeskuksen maahanmuuttajayksikkö ja maahanmuuttajan info-piste. Maahanmuuttajayksikkö vastaa maahanmuuttajien toimeentulon turvaamisesta, palveluihin ohjaamisesta, sopeuduttami-sesta uuteen elinympäristöön ja muusta neuvonnasta ja ohjauksesta. Infopisteessä maa-hanmuuttaja voi käydä kysymässä apua kaikenlaisista mieltä askarruttavista asioista, ku-ten terveydestä, palveluista, lomakkeiden täyttämisestä, asumisesta ja koulutuksesta.

Itämeri myös Perniön vastuulla

Itämeri on koko Suomen vastuulla, joten myös Perniöllä on sen vointiin liittyviä tekijöitä. Itämeri on pieni merialue Pohjois-Euroopassa, jonka vesi on murtovettä. Murtovesi on suo-laisen ja makean veden sekoitusta. Suolainen vesi tulee Tanskan salmien läpi Atlantilta, kun taas makeaa vettä virtaa jokien mukana ja sataa alas sateena. Itämeressä on paljon kasviplanktoneita, koska ne ovat Itämeren tärkeimpiä tuottajia. Kasviplanktonin kuollessa se vajoaa meren pohjaan ja hajottajat hajottavat kasviplanktonin ravinteiksi. Koska hajo-tustyö vaatii runsaasti happea, vähenee happi Itämeressä ja jollain alueilla se voi loppua kokonaan. Itämeren joitain alueita hallitsee kokoaikainen happikato. Tällaisilla hapettomilla alueilla kasviplanktoneista hajotustyön ohessa pohjaan varastoituneet ravinteet rupeavat vapautumaan. Kun ravinteita on runsaasti, lisääntyy myös kasvillisuus meressä. Tätä kas-villisuuden lisääntymistä kutsutaan rehevöitymiseksi. Ravinteiden vapautuminen pohjasta on luonnollista Itämerelle ja sitä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi. Kuitenkin ihmisen toiminnan tuloksena Itämereen pääsee enemmän ravinteita kuin olisi tarpeen. Tätä ihmi-sen muodostamaa ravinteiden lisääntymistä kutsutaan ulkoiseksi kuormitukseksi. Tällaisia ravinteen lisääjiä ovat mm. maataloudessa käytettävät runsaat lannoitemäärät, jotka sitten jokien mukana kulkeutuvat Itämereen, muita ovat esim. teollisuuden saasteet, joita pääsee virtaamaan Itämereen, tiukentuneista säädöksistä huolimatta.

Itämereen virtaa myös dioksiinia, raskasmetalleita ja PCD- sekä DDT-yhdisteitä. Nämä ympäristömyrkyt kerääntyvät mm. Itämeren kaloihin, jolloin kalat ovat syömäkelvottomia. Nykyään ollaankin erittäin huolestuneita, kun Itämerestä pyydetyt kalat sisältävät niin pal-jon mm. dioksiinia, etteivät EU:n asentamat rajat salli kalojen myyntiin laittoa. Ei siis ole

Kuva 15. Suomenruotsalainen runoilija Tua Forsström.

ihme, että Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Myös Perniö omalla osal-laan vahingoittaa Itämerta aina vain enemmän, koska esim. maataloudessa täällä käyte-tään vielä hyvin paljon torjunta-aineita ja lannoitteita. Luomutuotteiden lisäämisen kasvatus voisi vähentää ja varmaan vähentäisikin Itämereen virtaavien lannoitteiden määrää, koska luomussahan käytetään mahdollisimman vähän, jos ollenkaan tällaisia aineita, jotka eivät oikeastaan luontoon kuulu.

Kuva 16. Itämeri kartalla

Kuva 17. Itämeren rantamaisemaa.

Suomen ja Perniön maaseutu Suurin osa Suomesta on maaseutua. Maaseudulla tarkoitetaan alueita, joilla asutaan har-vassa. Maaseutu jaetaan lähimaaseutuun, ydinmaaseutuun ja harvaanasuttuun maaseu-tuun. Lähimaaseutu on kaupunkien lähellä sijaitsevaa maaseutua, josta ihmiset menevät kau-punkiin töihin. Ydinmaaseudulla tarkoitetaan Suomen vanhinta viljelyaluetta. Tähän aluee-seen kuuluu Etelä-, Lounais- ja Länsi Suomen maaseutualueet. Perniö on siis osa ydin-maaseutualuetta. Ydinmaaseudulla sijaitsee suurin osa maatiloista ja tuotetaan suurin osa maatalouden tuotteista. Harvaanasutulla maaseudulla tarkoitetaan Pohjois- ja Itä-Suomen maaseutualueita, joissa asuu vähän ihmisiä ja kaupunkien, sekä kylien välimatkat ovat pit-kiä. Maanviljelyä ja karjanhoitoa kutsutaan alkutuotannoksi, koska ne tuottavat raaka-aineita, joista jalostetaan tuotteita teollisuudessa. Nykyään maaseudun asutus vähenee jatkuvasti ja maataloutta harjoitetaan vähemmän. Maanviljely on Suomessa hankalaa, koska Suo-men ilmasto on kylmä ja kasvukausi lyhyt. Maanviljelijöiden ei kannata harjoittaa maatalo-utta ilman erityisiä maataloustukia, jotka ovat rahallisia avustuksia. Perniössä viljellään erityisen paljon viljakasveja vehnää ja ohraa, sekä kasvatetaan sikoja. Perniön alue kuuluukin sikatalousalueeseen ja Vilja-suomi alueeseen. Mielestäni Perni-össä on vielä suhteellisen paljon maatiloja, koska tunnen monta kaveria joiden vanhemmat viljelevät maata, myös minun kodissani viljellään ohraa. On myös mukava huomata, kun kaupasta löytyy perniöläistä kurkkua, tomaattia ja vesimelonia. Tätä omalla alueella kas-vatettua ruokaa kutsutaan lähiruuaksi. Lähiruoka vähentää myös hiilidioksidipäästöjä, kos-ka kuljetusmatkat ovat lyhyitä.

Kuva 18. Perniöläistä maaseu-tua. Viljat on jo puitu ja pellot odottavat kyntämistä.

Perniötä lähellä sijaitsevat kaupungit

Yli 60 % suomalaisista asuu kaupungeissa. Kaupungeissa on työpaikkoja ja palvelut ovat lähellä, mutta kaupungeissa on usein myös huono ilmanlaatu ja ympäristöongelmia. Sellaista aluetta, johon on keskittynyt paljon asutusta, työpaikkoja ja palveluja kutsutaan keskukseksi. Keskukset ovat kaupunkeja tai kaupunkeja pienempiä taajamia. Taajama on alue, jossa asuu vähintään kaksisataa asukasta, eikä talojen etäisyys saa olla yli kaksisa-taa metriä. Taajamaksi lasketaan siis pieni kylä, kuin suuri kaupunkikin. Taajaman ulko-puolella asuvat ihmiset asuvat haja-asutusalueella. Keskuksilla on omat vaikutusalueensa. Esim. Perniötä lähimmässä kaupungissa Salossa töissä käyvät ovat Salon vaikutusalu-eella. Vaikutusalueet loppuvat siihen, mistä toisen keskuksen vaikutusalue alkaa. Kaupun-gistuminen on sitä kun ihmiset muuttavat kaupunkeihin asumaan. Kaupungin ydintä kutsu-taan liikekeskustaksi, koska siellä on paljon liikkeitä. Esim. Salon Plaza ja sen lähialueet ovat liikekeskustaa, koska sinne keskittyy suurin osa salon liikkeistä. Kaupunkien suurim-mat asuin-alueet sijaitsevat usein esikaupunkialueella. Salon esikaupunkialueista esimerk-kinä esim. Moisio ja Enola. Esikaupunkialue ympäröi keskustaa. Osa ihmisistä asuu lähi-öissä, jotka voivat olla monien kilometrien päässä keskustasta. Salon lähiöstä esimerkkinä esim. Tupuri. Kaupunkien teollisuusalueet keskittyvät keskustan ulkopuolelle, koska niistä lähtee mm. paljon päästöjä. Salon teollisuusalueista esimerkkinä Meriniitty. Salo on Perniötä lähinnä sijaitseva kaupunkikeskus ja maakuntakeskus. Salo sijaitsee noin 25 km päässä Perniöstä. Perniön lähin valtakunnanosakekeskus on Turku, joka on noin 75 km päässä Perniöstä. Oma kotini Salon kaupunginosa Perniö on syntynyt, kun ihmiset al-koivat asuttaa Perniötä, joen ja meren läheisyyden takia, jotka antoivat ihmisille ravintoa. Perniötä lähimpänä sijaitsevia kauppakeskuksia ovat mm. Prisma ja Retar-park Salossa, sekä Skanssi Turussa. Nämä tarjoavat mm. kauppapalveluita esim. vaatteet, kirjat, kodin-koneet, elintarvikkeet jne.

Kuvat 19 ja 20. Salon kaupungin keskustaa. Kuvas-sa 18. näkyy maailmanpyörä, koska Salossa oli markkinat. Ne ovat joka vuotuinen syksyinen tapahtuma Sa-lossa.

Teollisuus

Teollisuus jalostaa alkutuotannon raaka-aineita tuotteiksi. Suomessa on eniten metsä- ja metalliteollisuutta, koska Suomessa on eniten raaka-aineita näillä aloilla. Metsä- ja metal-liteollisuus tuottaa mm, paperia, terästä ja erilaisia koneita. Myös kemianteollisuus on Suomessa vakaalla pohjalla. Kemianteollisuus tuottaa mm. lääkkeitä, maaleja, muoveja ja polttoaineita. Neljänneksi suurin teollisuudenala Suomessa on elintarviketeollisuus. Elin-tarviketeollisuus valmistaa jokapäiväisen ravintomme. Teollisuus keskittyy Etelä-Suomeen ja varsinkin Suuriin kaupunkeihin kuten Turkuun ja Helsinkiin. Tampere ja Kotka-linjan eteläpuoleista aluetta kutsutaankin Suomen teollisuus-vyöhykkeeksi. Esim. Salon teollisuustyöllistäjistä esimerkkinä Nokia, joka tuottaa känny-köitä ja Perniöstä Wipro, joka tuottaa sylintereitä. Koska Nokialla menee nykyään maail-man markkinoilla huonosti, on Salon Nokian tehdas joutunut irtisanomaan monia työnteki-jöitä, josta johtuu osaksi Salon suuret työttömyysluvut. Muutenkin Suomalaiset te-ollisuusyrittäjät siirtävät yrityksensä ulkomaille, joissa työvoima, sekä raaka-aineet ovat halvempia. Siksi monia Suomen tehtaita lopetetaan ja ihmisiä jää työttömäksi. Teollisuus vaatii hyvät liikenneyhteydet. Suomessa on kuitenkin paljon teitä, joita pitkin voi kulkea joka puolelle Suomea. Maanteiden kunnossapito on kuitenkin kallista, koska teitä on aurattava ja suolattava, myös routa tekee omat vaurionsa teihin. Suomen raideliikenne kulkee parhaiten etelä-pohjoissuunnassa. Lentoreiteistä käytetyin on Oulu- Helsinki väli. Suurin osa ulkomaanlennoista lähtee Helsinki-Vantaan lentokentältä. Laivareiteistä käyte-tyin on Helsinki-Tallinna väli. Helsingistä voi matkustaa laivalla Tallinnaan muutamassa tunnissa. Teollisuus ja liikenne tuottavat paljon päästöjä, jotka voimistavat kasvihuoneilmiötä. Teolli-suuden kaasuja kuitenkin pyritään puhdistamaan ja uusia ilmastonmuutosta hidastavia te-kijöitä keksitään teollisuuden kuin liikenteenkin aloilla jatkuvasti. Liikenteestä esimerkkinä sähköautot. Salon seudun tärkeimpiä liikenneyhteyksiä ovat mm. Helsinki-Turku moottori-tie, joka kulkee Salon kautta. Tärkeitä raideliikenneyhteyksiä ovat Helsingistä, Salon kautta pysähtyvä ja Turkuun menevä rantarata, joka on mm. monen työntekijän keino mennä töi-hin. Moni työntekijä on kuitenkin turhautunut, kun Suomen VR:n junat ovat jatkuvasti myö-hässä varsinkin talvella, mikä haittaa huomattavasti matkantekoa. Perniötä lähimpänä si-jaitseva kotimaanlentokenttä on Turussa ja ulkomaanlentojen lentokenttä on Helsingissä.

Kuva 21. Helsinki-Vantaan ulkomaanlen-tojen kansainvälinen lentokenttä.

Vesistöt

Suomessa sataa paljon ja koska Suomi on viileä maa, vettä haihtuu hitaammin, kuin sitä sataa. Osa sadevedestä imeytyy maaperään. Veden kulkiessa alaspäin maaperässä, se puhdistuu ja siihen siirtyy erilaisia kivennäisaineita, kuten kalsiumia. Näin vedestä tulee pohjavettä. Koska vesi suodattuu parhaiten soraan ja hiekkaan, pohjavesialueita esiintyy usein esim. harjujen alueilla. Tällainen alue sijaitsee esim. Perniön Tuohitun harjulla, joka on pohjavesialuetta. Pohjavettä voi käyttää juomavetenä ja Suomessa sen laatu on erittäin hyvää, mutta lannoitteet, öljytuotteet tai tiesuola voivat pilata pohjaveden. Siksi pohjavesi-alueet on merkitty erityisellä pohjavesialuemerkillä, joka kertoo, että ollaan pohjavesialu-eella. Vesi meidän kotiimme Perniön Ylikulmalle tulee, juuri Tuohitun pohjavesialueilta. Se pumpataan vesipumpulla Ylikulman kotitalouksiin, niin kuin monien muidenkin kylien koti-talouksiin. Vesi, joka ei imeydy maaperään, on pintavettä. Pintavesi varastoituu jokiin ja järviin, joista se pikkuhiljaa matkaa mereen. Perniön järviä ovat mm. Naarjärvi ja Lemijärvi. Jokia ovat mm. Perniönjoki. Järvien ja järviä yhdistävien salmien ja jokien muodostamia kokonaisuuksia kutsutaan ve-sistöiksi. Niinpä myös Naarjärvi ja Perniönjoki ovat osa vesistöjä. Kaikilla vesistöillä on oma valuma-alue. Valuma-alue on maa-alue, jolta vedet valuvat vesistöön. Valuma-aluei-den rajoja kutsutaan vedenjakajiksi, jotka ohjaavat veden virtaamaan eri suuntiin. Järviä yhdistävät salmet ja joet muodostavat järvistä ketjuja, näitä ketjuja kutsutaan vesistörei-teiksi. Vesistöalueiksi kutsutaan sen sijaan vesistöjä ja niiden valuma-alueita yhdessä. Kaikilla vesistöaluilla on oma laskujoki, joka vie vesistöalueen vedet mereen. Suomen ve-sistöjä säännöstellään patojen ja teko-järvien avulla. Tekojärvistä lasketaan vettä vesivoi-maloihin, sähköenergiaa tuottamaan ja patojen taakse varastoidaan sulamisvesiä, jotta joet eivät tulvisi niin pahasti. Säännöstely kuitenkin haittaa esim. kalojen elämää. Ne eivät pääse patojen ohi vaeltamaan lisääntymisalueilleen, joten kalojen kannat voivat vähentyä selvästi.

Kuva 22. Nokian kännykkäteollisuu-den tuote.

Kuva 23. Pohjavesialueen merkki.

Kuva 24. Salonjoki kesällä

Energia

Suomessa on suurimpia energiankulutusmääriä koko maailmassa. Tämä johtuu esim. sii-tä, että Suomen talvet ovat kylmiä ja taloja lämmitetään paljon, myös valaistus tarvitsee paljon energiaa. Eniten energiaa Suomessa kuluukin teollisuuteen, rakennusten lämmityk-seen ja liikenteeseen. Ekologinen jalanjälki kuvaa sen maa- ja vesialueen kokoa, joka tarvitaan tuottamaan käyt-töön tarkoitetun energian, ravinnon, palveluiden ja tavaroiden saantiin. Vuonna 2008 suo-malaisten ekologien jalanjälki oli yli 5 hehtaaria, mikä on suorastaan hälyttävän suuri. Eko-logista jalanjälkeä kasvattaa mm. mopoilu, yksityisautoilu, eläintuotteiden syönti ja jatkuva uusien tavaroiden osto. Siispä kannattaa tyytyä ekologista jalanjälkeä vähentäviin asioihin. Mopon voi vaihtaa pyörään, voi käyttää joukkoliikennettä, siirtyä kasvispitoisempaan ruo-kaan ja miettiä tarkkaan kaupassa tarvitsenko nyt tosiaan tätä. Energiantuotantoon tarvitaan paljon fossiilisia polttoaineita, jotka vapauttavat niitä poltetta-essa paljon kasvihuonekaasuja, ja kasvihuonekaasut taasen nostavat maapallon keski-lämpötilaa ja kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Tavallisten ihmisten energiankulutus syntyy suurimmaksi osaksi autoilusta ja talojen lämmittämisestä. Hiilijalanjälki kuvaa kuinka paljon omat elintavat synnyttävät hiilidioksidia vuodessa, hiilijalanjälkeenkin voi vaikuttaa omilla valinnoillaan. Kotitalouksissa energiankulutus voidaan jakaa välittömään ja välilliseen energiankulutukseen. Välillistä energiankulutusta on energiaa, joka kuluu tuotteiden ja pal-veluiden joita ostamme valmistamiseen, pakkaamiseen, varastoimiseen ja kuljetukseen. Välitöntä energiankulutusta ovat juuri talon lämmitys, kodinkoneiden käyttö ja valaistus. Koska uusiutumattomista energianlähteiden kuten: fossiilisten polttoaineiden, eli kivihiilen, maakaasun ja maaöljyn poltosta, sekä ydinpolttoaineen uraanin käytöstä tulee paljon on-gelmia, niiden käyttöä pyritään vähentämään ja uusiutuvien energianlähteiden, kuten: tuu-li-, vesi-. aurinkovoiman lisääminen. Myös maalämmön ja biopolttoaineiden käyttö auttaisi-vat maapalloamme. Salonseudulla käytetään mm ydinvoimaa, maaöljyä, vesivoimaa, tuuli-voimaa ja aurinkovoimaa. Tietenkin tuuli, vesi ja aurinkovoiman käyttö säästävät ympäris-töä, eivätkä tuota saasteita tänne Salon seudulle, mutta maaöljyn ja ydinvoiman käyttö voivat saastuttaa mm. ilmaa, jolloin Salon seudun raitis ilma muuttuu huonommaksi. Myös biopolttoaineita käytetään Salon seudulla. Esim. monia taloja lämmitetään puulla ja uusi autojen polttoaine E-10 on osaksi biopolttoainetta.

Aluesuunnittelua ja kaavoitusta

Suomi voidaan jakaa kolmeen alueeseen. Etelä- Suomen suurien kaupunkien aluetta kut-sutaan ydinalueeksi, koska siellä on paljon asutusta, teollisuutta, työpaikkoja ja palveluita. Ydinalueeseen kuuluu mm. Turku, Tampere, Jyväskylä ja Helsinki. Pohjois- ja Itä-Suomen alueita kutsutaan syrjäseuduksi. Ihmiset muuttavat kiihtyvällä tahdilla syrjäseudulta ydin-alueelle, jonka takia syrjäseudun palvelut ja teollisuus yksinkertaistuvat. Syrjäseutuun kuu-luvat mm. Rovaniemi, Kajaani, Joensuu ja Mikkeli. Syrjäseudun ja ydinalueen väliin jää niin kutsuttu välialue. Välialueella on syrjäseudun ja välialueen piirteitä, välialueen kautta ydinalue muuttuu pikkuhiljaa syrjäseuduksi. Välialueen kaupunkeja ovat mm. Kuopio, Kouvola, Pori ja Lappeenranta. Kaikkien alueiden toimintoja, taloutta ja maankäyttöä seurataan ja suunnitellaan tarkasti. Tätä kutsutaan aluesuunniteluksi. Kaikki kunnat ja maakunnat suunnittelevat miten mai-tansa käyttävät. Maiden käytön suunnittelua kutsutaan kaavoitukseksi. Maakunnat suun-nittelevat maakuntakaavat, jotka kertovat mitä alueita maakuntaan suunnitellaan raken-nettavan seuraavien vuosien aikana. Kuntien yleis- ja asemakaavat suunnitellaan maa-kuntakaavan pohjalta. Maakuntakaavassa voidaan ilmoittaa mm. tulevia metsätalouden, taajamien ja energiaverkostojen paikkoja. Kunnat taasen laativat yleiskaavan. Yleiskaava kertoo mille maa-alueelle on parasta rakentaa ja mitä. Tällaisia alueita ovat esim. teolli-suus, palvelut, asutus, liikenne ja virkistys. Kun alueelle on laadittu käyttötarkoitus yleis-kaavassa, alueesta laaditaan vielä asemakaava. Asemakaavaan merkitään rakennuspai-kat, muita asioita joita asemakaavassa määritellään, ovat puistot, kadut ja rakennusten ul-konäkö. Rakennuspaikoille on myös hankittava rakennuslupa ja asemapiirros, koska ilman niitä rakentaminen on kiellettyä. Rakennuslupa ja asemapiirros kertovat miten rakennukset sijoittuvat ja mitä rakennusmateriaaleja rakennuksiin käytetään. Jos rakennuksen rakentaa

Kuva 25. Tulivoiman tuottamiseen käytet-tävä tuulimylly.

Kuva 26. Dieseliä maassa. Diesel on maaöljystä jalostettu polttoaine autoille.

rannalle, pitää hankkia ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava kertoo kuinka lähelle ran-taa rakennuksen saa sijoittaa. Aluesuunnitteluun voi myös vaikuttaa. Voi kertoa oman mie-lipiteensä lehtien tekstaripalstoilla tai internetin keskustelupalstoilla. Myös kunnanval-tuustoon voi ottaa yhteyttä. Jos ollaan aloittamassa erityisen suurta rakennushanketta, pi-tää ympäristö ottaa huomioon. Kun hankkeen ympäristövaikutukset otetaan huomioon, sitä kutsutaan ympäristövaikutusten arvioinniksi. Hankkeita joiden ympäristövaikutukset on ar-vioitava, ovat esim. suuret sikalat, suuret tiet, kemianlaitokset, kaatopaikat, satamat ja len-tokentät. Tällä hetkellä Perniössä on esim. tällaisia kaavoitushankkeita käynnissä: Teijon alueen virkistämien. Varataan alueita Teijosta teollisuudelle, palveluille, maa- ja met-sätaloudelle ja asutukselle, sekä Meri-Teijon asumiseen ja loma-asumiseen tarkoitetun alueen laajentaminen. Salossa kaavaillaan sen sijaan mm. Alhaisten korttelin entistä teol-lisuusaluetta takaisin asuinalueeksi ja Halikossa kaavaillaan Prisman laajennusta.

Kohti Helsinkiä

Helsinki on Suomen pääkaupunki ja pääkaupunkiseutu eli Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kau-niainen ovatkin Suomen tiheinten asuttua seutua. Alueelle muuttaa myös koko ajan lisää ihmisiä työ- ja opiskelupaikkojen perässä. Mutta ei pääkaupunkiseudulla asuminen pelk-kää onnelaa ole. Asuminen on Helsingissä ja lähialueilla todella kallista. Syitä tähän ovat mm. pula tonttimaasta, kilpailun vähäisyys, jolloin hinnat eivät laske, muuttoliike lisää ky-syntää niin roimasti, että kysyntä ylittää tarjonnan. Myös työvoima, rakentaminen ja mate-riaalit ovat kalliita. Helsingin keskustassa on valtiomme poliittiset elimet, isoimmat asemat ja paljon ostoskeskuksia ja -katuja. Helsingin keskustassa sijaitsevat mm. eduskuntatalo ja kansallisooppera. Monet ihmiset Perniöstäkin lähtevät Helsinkiin opiskelemaan, töihin tai vain päiväksi virkistäytymään. Perniöstä Helsinkiin on noin 130 km, joten matkaan ei me-ne tuhottoman kauan. Helsinkiin voi matkustaa mm. junalla Salon rautatieasemalta, ajaa omalla autolla tai käyttää bussia. Omalla autolla matka kestää noin puolitoista tuntia, kos-ka nyt Helsinkiin pääsee helposti pitkin uutta moottoritietä, mikä pienentää matkan kestoa huomattavasti. Bussilla matka kestää noin. 2 h 30 min, tietenkin aika riippuu vähän bussi-vuorosta. Junalla matka kestää hiukan päälle kaksi tuntia, mutta junat voivat aina myöhäs-tellä, vaikka ne ovatkin bussia huomattavasti halvempi vaihtoehto.

Kuva 27. Teijon teollisuusaluetta.

Murteet Perniössä puhutaan Perniön murretta, mutta mielestäni aika harvat osaavat enää Perniön murretta. Ja koska Perniö sijaitsee Lounais-Suomessa puhuvat mm. monet nuoret per-niöläiset Lounais-Suomen murretta. Perniön murre kuuluu lounaismurteiden murreryh-mään. Lounaismurteita puhutaan Suomessa pienellä alueella Lounais-Suomessa.

Perniön murretta

”Mää luppa mun lapsil ett mää vahri heit, säikytä heit ja saarna heill.” ”Sir ku tee tämä ymmärrätte, lapsparat, sit tee olette vastul-lissi aikussi.” ”Tee ette tul, koska löytämä yht rakastava ihmisit ko äiti.”

Kuva 29. Lounaismurteiden levinneisyys Suomessa.

Kuva 28. Salon rautatieasema

Tunnusmerkkejä ja symboleita

Perniö tunnettiin ennen kolmesta s:stä: sokerijuurikas, sika ja syysvehnä, mutta nyt näiden kaikkien kasvatus on vähentynyt, joten ne eivät ole enää niin tunnetussa asemassa Perni-össä. Salossa on Nokian tehdas, joka laittaa Salon Suomen kartalle. Perniön Teijon alue on myös tunnettu alue. Teijo on suosittu retkeily ja lomapaikka. Sinne myös muuttaa ihmi-siä toisilta paikkakunnilta mukavaan tahtiin. Teijolta löytyy myös laskettelurinteet ja Teijo Talot ovat alkujaan Teijolta.

Erityispiirteitä

Kotimaakuntani, eli Lounais-Suomen erityispiirteitä on ainakin kaunis Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan väliin jäävä saaristo. Saaristo voidaan jakaa sisä- ja ulkosaaristoon. Ul-kosaaristossa meri on hallitseva piirre ja saaret ovat karuja ja puuttomia. Sisäsaaristossa lähempänä rannikkoa maa on hallitsevampi kuin vesi ja saaret ovat suurempia, niissä kas-vaa myös metsää. Jotta kaunis saaristomme pysyisi elinvoimaisena, pitää saaristossa olla hyvät liikenneyhteydet. Siksipä monet saaret on yhdistetty silloilla tai saaresta toiseen voi kulkea lautalla. Hyvät liikenneyhteydet edistävät asumista, elinkeinotoimintaa ja matkailua. Nykyään, kun tietokoneet ovat yleistyneet ja netin saa maailman joka kolkkaan, myös saa-ristossa asuvien etäopiskelu ja – työ on mahdollista. Saariston tärkein elinkeino on mat-kailu. Matkailu tuo saaristoon työpaikkoja ja uusia asukkaita. Monet suomalaiset käyvätkin lomillaan saaristossa virkistäytymässä. Kesällä saaristo on täynnä mökkeilijöitä, veneili-jöitä, retkeilijöitä ja kalastajia. Saariston asukasluku myöskin kasvaa koko ajan, hitaasti mutta varmasti. Turku on myös Lounais-Suomelle erityinen paikka. Turku syntyi 1200- luvun alussa Aura-joen läheisyyteen. Turku on Suomen vanhin kaupunki ja se on ollut myös Suomen pää-kaupunki. Pääkaupunki kuitenkin muutettiin Helsingiksi, koska senaikainen Suomen joh-taja Aleksanteri ensimmäinen piti Turkua liian ruotsalaismielisenä ja liian läheisenä Ruot-sille, siksipä pääkaupunki vaihdettiin Neuvostoliittoa lähempänä olevaan Helsinkiin 1812. Turku myös paloi erittäin pahoin 1827, joka pysäytti Turun kehityksen joksikin aikaa täysin.

Kuva 30. Sikoja kasvatet-tiin ennen paljon Perniös-sä.

Turku on tärkeä kulttuuri- ja yliopistokaupunki. Se on myös Suomen virallinen joulukau-punki ja vuoden 2011 kulttuuripääkaupunki. Myös pellot ovat tärkeässä osassa Lounais-Suomea. Jääkauden aikana jäätikköjoet kul-jettivat palon savea, joka pikkuhiljaa kerrostui isoiksi kasveille hyviksi kasvualustoiksi savi-koiksi. Lounais-Suomessa kasvatetaan paljon vehnää, kauraa, ruista, hernettä, sokerijuu-rikasta ja rypsiä. Meillä on myös isoja jokia, kuten Kokemäenjoki, Aurajoki ja Halikonjoki. Joet ovat kaivaneet syviä jokiuomia maahan ja synnyttäneet hienoja jokilaaksoja. Perinneympäristöt ovat yhdessä maatalouden kanssa syntyneitä omanlaisiaan ympäris-töjä. Lounais-Suomessa on muuta Suomea enemmän perinneympäristöjä, esimerkkinä saariston lehdesniityt. Lehdesniityt syntyivät, kun karjaa laidunnettiin saaristossa. Saaris-ton saarille kasvoi heinää, jolloin syntyi merenrantaniittyjä. Merenrantaniittyjen heinät ke-rättiin karjalle talvirehuksi, mutta myös lehtipuiden oksia kerättiin ja katkottiin rehuksi. Kun lehtipuista katkottiin alimmat oksat syntyi avoimia lehtipuuvaltaisia lehdesniittyjä. Perniön-kin alueelta löytyy perinneympäristöjä, kun täällä laidunnetaan esim. lampaita, jotka muok-kaavat laitumet omanlaisikseen niityiksi. Perinneympäristöt ovat erittäin uhanalaisia Suo-messa ja siksipä niitä kunnostetaan ja hoidetaan esim. WWF:n talkooleireillä. Talkoolei-reille voi ilmoittautua WWF:n sivuilta. Vuoden 2012 kesän leirien leirikohteet ja ilmoittau-tumisohjeet tulevat WWF:n sivuille helmikuussa 2012.

Kuva 31. Turku iltahämärän aikaan.

Kuva 32. Autolautta.

Kuva 33. Saaristoa.

Metsät ja suot

Suomi voidaan jakaa kolmeen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Suurin vyöhykkeistä, havumet-sävyöhyke on osa pohjoista havumetsävyöhykettä, taigaa. Taigan yleisimmät puulajit ovat kuusi ja mänty. Kaikista pohjoisimmassa Suomessa havumetsät muuttuvat tunturikoivikok-si. Tunturikoivikossa kasvaa vaivaiskoivuja tai tunturikoivuja. Tunturien laella ei kasva enää edes tunturikoivikkoa vaan tunturipaljakkaa. Tunturipaljakalla kasvaa varpuja, jäkäliä, heiniä, sammalia ja ruohoja. Suomen Lapissa kuusi ja mänty muodostavat omat havumet-särajansa. Havumetsärajojen takana ei enää kasva yhtenäisiä havumetsiä, koska puille on liian kylmä kasvaa, kun maa on jäässä ja puiden juuret eivät kestä sitä. Lounais- ja Etelä-Suomi kuuluvat tammivyöhykkeeseen. Tammivyöhykkeellä viihtyvät jalot lehtipuut, kuten tammi, vaahtera, lehmus ja pähkinäpensas. Siksi Perniöstäkin voi löytyä kauniita lehti-puumetsiä, vaikka ne ovatkin käyneet harvinaisiksi.

Suomesta löytyy myös soita. Jotkut sanovatkin, että Suomi on saanut nimensä soiden mu-kaan: Suomaa Suomi. Koska Suomi on viileä ja täällä vallitsee kostea ilmasto, soita muodostuu paljon. Maahan satanut vesi ei haihdu ilman viileyden takia. Niinpä alueet al-kavat vettyä ja suokasveja alkaa syntyä. Soilla syntyy eloperäistä maalajia, turvetta. Kun soiden kasvit kuolevat ja hajoavat hapettomissa oloissa niistä muodostuu turvetta. Suo-messa on neljä suotyyppiä: neva, letto, räme ja korpi. Soilla kasvupaikkatekijät kuitenkin vaihtelevat, jonka takia Suomen suot ovat usein monien eri soiden yhdistymiä, suoyhdis-tymiä. Suomessa suoyhdistymät voidaan jakaa pinnamuotojen mukaan kahteen eri suo-yhdistymään. Aapasuot ovat märkiä ja vetisiä soita. Niitä on alueilla, joissa on paljon lumi-en sulamisvesiä ja vähän haihtumista. Niissä on myös paljon ravinteita, koska niiden kes-kusta on muuta suota alempana, jolloin ravinteita valuu suolle muualta ympäristöstä. Kei-dassoilla soiden keskiosa korkeammalla, kuin suon muut osat. Keidassuot ovat kuivempia ja vähäravinteisempia, kuin aapasuot, koska ne saavat ravinteita ja kosteutta vain sadeve-destä. Perniö kuuluu keidassoiden alueeseen. Palsasuot ovat aapasoita, mutta pohjoi-sempi muoto. Palsasoilla on isoja turvemättäitä palsoja, joiden keskusta on jäässä. Nyt kun ilmasto lämpenee palsasuot uhkaavat sulaa ja hävitä kokonaan. Palsasoita on aivan Suomen pohjoisimmassa Lapissa. Suomessa oli ennen paljon enemmän soita, mutta soita kuivatettiin ja kuivatetaan edelleenkin pelloiksi ja metsäalueiksi. Niistä nostetaan myös tur-vetta, joka myös tuhoaa soita. Myös Suomen metsät ovat saaneet osansa ihmisen vaiku-tuksista. Vain 4 prosenttia metsistä on luonnontilaisia, muut metsät ovat talousmetsiä, joita hoidetaan metsätalouden tarpeiden mukaan. Talousmetsät tuottavat hyvää puuta, mutta niiden monimuotoisuus on pienempi, kuin luonnontilaisten metsien. Perintömetsän perus-taminen suojelee luonnontilaisia metsiä. Omasta metsästään voi säästää pienen palasen koskemattomana ja luonnontilaisena tuleville sukupolville, tämä on perintömetsä. Soita voi palauttaa takaisin soiksi, patoamalla ojat ja nostamalla veden pintaa, jolloin suokasvit pik-kuhiljaa palaavat alueelle. Myös puut poistetaan, koska ne imevät paljon vettä. Alhaalla esittely tyypillisestä Perniöläisestä metsästä.

Kansallispuistot

Perniötä lähimpänä sijaitsevat kansallispuistot ovat Torronsuon kansallispuisto Somerolla, Saaristomeren kansallispuisto ja Kurjenrahkan kansallispuisto. Torronsuolle pääsee autolla hiukan yli tunnissa. Torronsuo on iso noin. 2550 hehtaarin ko-koinen keidassuo. Se on Etelä-Suomen suurin suoalue. Torronsuolla asustaa todella pal-jon eri lintuja ja hyönteisiä, linnut käyvät myös pesimässä siellä. Torronsuolla on myös omanlaistaan suokasvistoa. Torronsuolle voi tehdä mm. retken talvella hiihtämään tai päi-väretken patikoimaan ja tarkkailemaan lintuja. Saaristomeren kansallispuisto sijaitsee Länsi-Turunmaan ja Kemiönsaaren kunnissa. Se on perustettu 1983 ja on noin. 500 neliökilometrin kokoinen. Saaristomeren kansallispuis-toon kuuluu niin metsäiset kuin karutkin saaret ja laajat merialueet. Saaristomeren kansal-lispuistossa voi törmätä mm. kettuun, merimetsoon, harmaahylkeeseen ja valkoposkihan-heen, sekä moneen muuhun eläimeen ja eliöön. Kansallispuistoon voi tutustua menemällä opastetulle veneretkelle päiväksi tai kävellä pitkin monia luontopolkuja ja vaikkapa yöpyä teltassa, myös omalla veneellä kulkeminen alueella on sallittua.

Kuva 34. Perniölle tyypillinen metsä on mm. tuore kan-gasmetsä, jonka valtapuulaji on kuusi. Tuore kangasmetsä on usein varjoisa ja kostea ja siel-lä on paljon mustikoita ja eri sammallajeja. Met-sä on myös usein talousmetsää.

Kurjenrahkan kansallispuisto sijaitsee Auran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Ruskon ja Turun kunnissa. Pinta-alaltaan se on aika pieni noin. 29 neliökilometriä. Kurjen-rahkan kansallispuistoon kuuluvat kauniit vanhat aarnimetsät ja laajat suoalueet. Sen tun-netuin nähtävyys on varmaankin Kuhankuono, joka on ikivanha rajakivi. Se on seitsemän eri kunnan raja, sillä Turun, Ruskon, Auran, Mynämäen, Nousiaisten, Maskun ja Pöytyän kunnan alueet yltävät kivelle. Kurjenrahkan kansallispuistoon voi tehdä päiväretken ja kä-vellä pitkin pitkospuita ihaillen kauniita maisemia tai pitemmän esim. viikonloppuretken, jolloin voi yöpyä teltassa vanhassa aarnimetsässä ja tutkia metsän ihmeellisyyksiä.

Kuva 35. Kuva Kurjenrahkan kansallis-puiston Kuhankuonosta.

Kuva 36. Torronsuon kansallispuiston maisemaa

Oma arvio työstä

Mielestäni tätä työtä oli todella vaikea tehdä, en meinannut oikein saada mitään aikaiseksi. Lopulta kuitenkin sain kasaan mielestäni hyvän työn. Aika pitkähän siitä tuli, kun luulin, et-tä pitää tehdä kaikista kappaleista, mutta ei kai siitä mitään haittaakaan ole.

Lähteet

Teksti Internet http://www.stat.fi/til/muutl/2010/muutl_2010_2011-04-29_tie_001_fi.html

http://www.stat.fi/til/muutl/index.html http://www.salo.fi/linkit/salotietoa/ http://www.salo.fi/attachements/2010-09-08T14-47-2389.pdf http://fi.wikipedia.org/wiki/Perni%C3%B6 http://fi.wikipedia.org/wiki/Salo http://fi.wikipedia.org/wiki/Lounaismurteet http://www.salo.fi/attachements/2011-02-03T14-08-33182.pdf http://www.matkahuolto.info/lippu/fi/connectionsearch?stat=1&sn0=Perni%F6&sn1=Helsinki+linja-autoase-ma%2C+Kamppi&sn2=&snOld0=&snOld1=&snOld2=&page=criteria&action=&connectionSearchType=&commuterLineNum-ber=&selectedDay=25&selectedMonth=10&selectedYear=2011&selectedDayOld=&selectedMonthOld=&selectedYea-dYea-rOld=&travelDate=&travelDateOld=&departureStopAreaId=s28982&departureStopAreaName=Perni%F6&departureStopAreaName-Old=&arrivalStopAreaId=s1156&arrivalStopAreaIdOld=&arrivalStopAreaName=Helsinki+linja-autoase-ma%2C+Kamppi&arrivalStopAreaNameOld=&allSchedules=0&select=20119&ticketTravelType=0&search=search http://shop.vr.fi/onlineshop/SearchTimeTable.do http://fi.wikipedia.org/wiki/Turku http://wwf.fi/maapallomme/uhanalaiset/perinneymparistot/ http://wwf.fi/maapallomme/uhanalaiset/perinneymparistot/talkooleirit/ http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Dioksiini+pilaa+sitke%C3%A4sti+It%C3%A4meren+kaloja/1135238325846 http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=227157 http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=39067

http://www.biomi.org/biologia/ymparistomyrkyt/#6 http://www.tammela.fi/portal/matkailu/nahtavyydet_ja_luonto/torronsuon_kansallispuisto/ http://www.luontoon.fi/Retkikohteet/kansallispuistot/torronsuo/Sivut/Default.aspx http://www.luontoon.fi/Retkikohteet/kansallispuistot/saaristomeri/Sivut/Default.aspx http://fi.wikipedia.org/wiki/Saaristomeren_kansallispuisto http://fi.wikipedia.org/wiki/Kurjenrahkan_kansallispuisto http://www.luontoon.fi/Retkikohteet/kansallispuistot/kurjenrahka/nahtavyydetjahistoria/Sivut/Default.aspx http://www.luontoon.fi/retkikohteet/kansallispuistot/kurjenrahka/Sivut/Default.aspx http://fi.wikipedia.org/wiki/Varsinais-Suomen_maakunta http://www.salo.fi/linkit/salotietoa/kansainvalisyys/maahanmuuttajalle/default.aspx http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/1906600-tas-vaha-pernio-murret-kuka-teist-ymmartta/ http://maps.google.fi/

Kirjat Uusi iso atlas, Gummerrus, 1995 Avara Suomi, Rita Keskitalo, Kristiina Laakso, Kirsi Leivo, Mari Petrelius, Mari Rissanen, Maija Saarilahti, Sakari Valtiala ja Anne Väänä, WSOY, 2009 Perniö ja Muurla, Aero-Kuva Oy, 2007

Kuvat Kuva 1. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Perni%C3%B6.sijainti.suomi.2008.svg Kuva 2. Itse tehty

Kuva 3. http://fi.wikipedia.org/wiki/Salo Kuva 4. http://www.foreca.fi/Finland/Pernio Kuva 5. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Graniitti.jpg Kuva 6. Itse otettu. Kuva 7. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Geo_map_Balt_shield1.png?uselang=fi (muokattu) Kuva 8. Itse otettu. Kuva 9. Itse otettu. Kuva 10. Itse otettu. Kuva 11. Itse otettu. Kuva 12. Itse otettu. Kuva 13. Itse otettu. Kuva 14. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Finland_population_pyramid.png Kuva 15. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tua_Forsström_H358_C.jpg Kuva 16. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Baltic_sea_lith.JPG?uselang=fi Kuva 17.http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Bathymetric_map_of_the_Baltic_Sea-fi.svg?uselang=fi Kuva 18. Itse otettu Kuva 19. Itse otettu Kuva 20. Itse otettu Kuva 21. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Helsinki-Helsingfors_Vantaa.jpg Kuva 22. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Nokia_N73.jpg

Kuva 23. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Kauhaneva_3.JPG Kuva 24. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Windrad_von_unten.JPG?uselang=fi Kuva 24. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Salonjoki.jpg Kuva 25. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Dieselrainbow.jpg Kuva 26. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Teijo_dockyards.jpg Kuva 27. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Salorailwaystation1.jpg

Kuva 28. http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Lounaismurteet.png Kuva 30. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Sus_scrofa_scrofa.jpg

Kuva 31. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Turku_at_night.jpg?uselang=fi Kuva 32. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Road_ferry_Falco.jpg Kuva 33. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Gullkrona_01.jpg

Kuva 34. Itse otettu. Kuva 35. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Kuhankuonon_rajapyykki,_Kurjenrahka,_14.9.2010_%282%29.JPG Kuva 36. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Torronsuo_National_Park.jpg