KOTISEUTUNI PERNIÖ - OBi!...KOTISEUTUNI PERNIÖ Oma koti kullan kallis Olen asunut koko ikäni...

27
KOTISEUTUNI PERNIÖ Oma koti kullan kallis Olen asunut koko ikäni Perniön keskustassa, Perniössä, joka kuuluu nykyään Saloon. Salon koordinaatit ovat 60,5°N 23°E. Kotimaani on Suomi, ja asun Varsinais-Suomen maakunnassa, joka kuuluu Lounais-Suomeen. Suomi on yksi Pohjoismaista, ja sijaitsee Pohjois-Euroopassa. Suomen kehyskoordinaatit ovat 60° – 70°N, 19°-31°E. Suomen rajanaapureita ovat Ruotsi, Norja ja Venäjä. Pohjoismaihin kuuluvat näiden maiden lisäksi myös Islanti ja Tanska. Suomen ”oma” meri on Itämeri, joka ympäröi Suomea etelässä, lännessä ja lounaassa. Haluaisin asua Perniössä myös aikuisena. Minusta Perniö on mukava, pieni paikkakunta, ja täällä järjestetään minusta paljon erilaista toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia riittää. Täällä on myös kaikki tärkeät ystäväni ja paljon mukavia ihmisiä. Moni lähisuvustanikin asuu Salon alueella. Perniössä asuu paljon lapsiperheitä, mutta myös vanhuksia. Ostoksille pääsee vaikka Saloon vajaan puolen tunnin ajomatkalla, ja löytyyhän niitä kauppoja täältä Perniöstäkin. Moni pitää Perniötä tylsänä paikkana, ja tykkäisivät asua kaupungissa. Tämä on minun lisäksi

Transcript of KOTISEUTUNI PERNIÖ - OBi!...KOTISEUTUNI PERNIÖ Oma koti kullan kallis Olen asunut koko ikäni...

  • KOTISEUTUNI PERNIÖ

    Oma koti kullan kallis

    Olen asunut koko ikäni Perniön keskustassa, Perniössä, joka kuuluu nykyään Saloon.

    Salon koordinaatit ovat 60,5°N 23°E. Kotimaani on Suomi, ja asun Varsinais-Suomen

    maakunnassa, joka kuuluu Lounais-Suomeen. Suomi on yksi Pohjoismaista, ja

    sijaitsee Pohjois-Euroopassa. Suomen kehyskoordinaatit ovat 60° – 70°N, 19°-31°E.

    Suomen rajanaapureita ovat Ruotsi, Norja ja Venäjä. Pohjoismaihin kuuluvat näiden

    maiden lisäksi myös Islanti ja Tanska. Suomen ”oma” meri on Itämeri, joka ympäröi

    Suomea etelässä, lännessä ja lounaassa.

    Haluaisin asua Perniössä myös aikuisena. Minusta Perniö on mukava, pieni

    paikkakunta, ja täällä järjestetään minusta paljon erilaista toimintaa ja

    harrastusmahdollisuuksia riittää. Täällä on myös kaikki tärkeät ystäväni ja paljon

    mukavia ihmisiä. Moni lähisuvustanikin asuu Salon alueella. Perniössä asuu paljon

    lapsiperheitä, mutta myös vanhuksia. Ostoksille pääsee vaikka Saloon vajaan puolen

    tunnin ajomatkalla, ja löytyyhän niitä kauppoja täältä Perniöstäkin. Moni pitää

    Perniötä tylsänä paikkana, ja tykkäisivät asua kaupungissa. Tämä on minun lisäksi

  • monen muun kotiseutu, ja kaiken kaikkiaan Perniö on minusta ihanteellinen paikka

    asua, sen hyvät ja huonot puolet huomioon ottaen.

    1. Suomen kartta. Punaisella on merkitty Perniö.

    2. Perniön vaakuna

  • 3. Kotiseutuni. ( Kartta on vihkossa)

    Kylmä ilmasto ja neljä vuodenaikaa

    Suomen ilmastoon vaikuttavia tekijöitä ovat pohjoinen sijainti, Golf-virta, länsi – ja

    lounaistuulet, meret ja Euraasian manner. Tärkein vaikuttaja on pohjoinen sijainti.

    Koska maapallo on pallonmuotoinen, auringonsäteilyn määrä on pienempi pinta-

    alaa kohden pohjoisessa kuin etelässä, jolloin säteet tulevat pohjoiseen viistosti.

    Ilman Golf-virtaa Suomessa olisi paljon kylmempi, koska Golf-virta siirtää

    päiväntasaajalta meriveteen sitoutunutta lämpöä Norjan rannikolle asti, ja siitä

    länsi- ja lounaistuulet kuljettavat lämpöä pohjoiseen Suomeen.

    Suomen ilmastoon vaikuttavat myös meri-ilmasto, sekä Euraasian mantereen

  • mannerilmasto. Suomessa on väli-ilmasto, jossa meri- ja mannerilmaston piirteet

    vaihtelevat tuulensuunnan mukaan.

    Maapallon suurilmastoista Suomi kuuluu kylmän ilmaston alueeseen. Ilmastolla

    tarkoitetaan millainen sää kyseisellä alueella tyypillisesti on. Vuosien ajan mitataan

    lämpötilojen ja sademäärien keskiarvoa, jonka avulla voidaan kuvata ilmastoa. Koska

    Suomi on pitkä valtio, sää voi olla hyvin erilainen etelässä kuin pohjoisessa. Perniön

    paikallisilmasto on pohjoisen ilmastoon

    verrattaessa paljon lämpimämpi. Siihen vaikuttaa muun muassa sijaintimme

    rannikkoseudulla. Meri kerää kesällä lämpöä ja talvella luovuttaa sitä rannikolle,

    tasoittaakseen lämpötilaeroja. Meren läheisyys vaikuttaa myös sademäärään.

    Rannikolla sataa enemmän kuin sisämaassa, koska kosteus tiivistyy rannikolla

    sateeksi.

    Keskilämpötila Salossa on noin 5 C°. Talvella etelän ja pohjoisen keskilämpötilojen

    ero voi olla jopa 12 C°. Kesällä lämpötilojen ero on pienempi. Paikallisilmasto

    määrää myös sademäärien erot.

    Kasvukausi on ajanjakso, jolloin kasvit pystyvät kasvamaan. Silloin lämpötilan on

    oltava pysyvästi päälle 5 C°. Myös kasvukauden pituuden määrää paikallisilmasto.

    Perniössä kasvukausi kestää 180 vuorokautta. Pohjois-Suomessa kasvukausi saattaa

    olla jopa 80 vuorokautta lyhyempi.

    Sääennusteet kahdelle seuraavalle päivälle:

    Saloon ennustetaan keskiviikkona 28.11.2012 noin +1..-2 astetta, pilvistä ja vähän

    lunta. Navakkaa itätuulta. Päiväksi luvataan lumipyryä lounaasta. Pimeys päättyy klo

    8:05, ja aurinko nousee 9:00. Aurinko laskee 15:30 ja pimeys alkaa 16:25.

    Torstaille 29.11.2012 Saloon ennustetaan -3 asteen pakkasta, lunta tulee enemmän

    kuin keskiviikkona. Pimeys päättyy klo 8:07 ja aurinko nousee 9:02. Aurinko laskee

    15:28 ja pimeys alkaa 16:23.

    Suomi sijaitsee lauhkealla lämpövyöhykkeellä, mikä mahdollistaa neljä selkeästi

    erottuvaa vuodenaikaa. Talvet ovat Suomessa lumisia ja kylmiä, lämpömittari menee

    miinuksen puolelle. Kesät ovat melko viileitä, mutta lumettomia ja huomattavasti

  • lämpimämpiä. Talven ja kesän väliin jää selkeästi vielä kaksi vuoden aikaa; syksy ja

    kevät. Suomessa on siis neljä vuoden aikaa, mikä on minusta todella hienoa. Talvella

    voi harrastaa lumilajeja, kesällä voi uida ja makoilla rannoilla, keväällä lumet sulavat

    ja luonto alkaa herätä, ja syksyllä kaivetaan villapaidat esiin kaapista ja nautitaan

    kauniinvärisestä luonnosta.

    4. Kevät 5. Kesä

    6. Syksy 7. Talvi (Teijon retkeilyalueelta 2010)

    Ilmasto muuttuu

    Ilmasto muuttuu; luonnollisesti, ja ihmisten aiheuttamana.

    Luonnollisen ilmaston muutoksen syitä ovat kasvihuoneilmiö, maankiertoradan ja

    akselin kaltevuuden muutokset, mannerlaattojen liikkeet, auringon aktiivisuus,

    etäisyys auringosta, ja merivirtojen muuttuminen. Luonnollinen ilmaston muutos

    mahdollistaa elämän ja pitää lämmön maapallolla, se mahdollistaa myös jääkausien

  • ja lämpökausien vuorottelun.

    Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos voimistaa kasvihuoneilmiötä. Energian

    tuotanto, teollisuus, sekä liikenne ja asuminen lisäävät hiilidioksidin ja

    kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Ilmastonmuutoksen myötä maapallon

    keskilämpötila kohoaa, ja eliölajien tulevaisuus on vaakalaudalla, koska ne eivät

    välttämättä sopeudu muutoksiin.

    Ilmastonmuutoksesta puhutaan kansainvälisestikin. Se koskee niin Suomea, Perniötä

    kuin meitäkin. Sen minkä olemme itse aiheuttaneet, tulisi myös meidän korjata.

    Ilmastonmuutos on minusta suuri asia, niin kuin Itämeren saastuminen, luonnon

    turmeleminen ja roskaaminenkin. Luonto on minulle tärkeä ja pyrin pitämään siitä

    hyvää huolta muun muassa ajattelemalla ekologisesti ja kannustamalla muita

    tekemään hyviä valintoja. Pyrin huomauttamaan kavereilleni jos he roskaavat, ja itse

    pyrin tekemään yhden hyvän teon luonnolle ainakin kerran päivässä. Uskon että

    tulevaisuudessa yhä useammat oppivat ajattelemaan ekologisesti ja ymmärtämään

    maapallon tilanteen.

    Pinnalla

    Salon seutu on pinnanmuodoltaan alankoa, eli maa-alue on 0-200 metriä

    merenpinnan yläpuolella. Varsinais-Suomen korkein paikka on Saramäki Kiikalassa.

    Saramäki on vähän päälle 169 metriä pitkä.

  • 8. Olen itse käynyt Saramäellä ja voin todeta, että olihan se melko korkea paikka, vaikkakin hyvin

    pieni pohjoisen huippuihin verrattuna. (Kuva otettu 26.6.2010)

    Jalat maassa

    Maankamara muodostuu kallio- ja maaperästä. Kallioperä koostuu kivilajeista,

    maaperä taas maalajeista.

  • Etelä- ja Keski-Suomen kallioperästä suurin osa muodostui 1 900 miljoonaa vuotta

    sitten vuorenpoimutuksessa. Suomen kallioperää sanotaan peruskallioksi, koska se

    muodostaa maallemme perustan. Nykyisin peruskallio on vakaa. Peruskalliomme on

    osa Fennoskandian kilpeä, joka ulottuu Etelä-Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta

    Kuolan niemimaalle ja Karjalaan. Fennoskandian kilven kallioperä on koko Euroopan

    paksuinta, jossain jopa 65 kilometrin paksuista.

    Kallioperä koostuu kivilajeista, joita on useita. Ne ovat kaikki syntyneet eri tavoin.

    Suomen kallioperän yleisin kivilaji on graniitti, jota on myös Perniön seudulla.

    Graniitti on syntynyt jähmettymällä magmasta, hitaasti syvällä maankuoressa.

    Graniitti on jähmettynyt kivilaji, eli magmakivilaji ja syväkivilaji. Graniitti koostuu

    kolmesta mineraalista, joita on kiille, kvartsi ja maasälpä.

    9. Suomalaista graniittia

    Maaperä muodostuu irtaimista maalajeista, kuten moreenista, hiekasta ja mullasta.

    Maaperän paksuus vaihtelee paikoitellen, mutta tavallisimmin kiinteä kallioperä

    tulee vastaan 3-4 metrin päässä.

    Jääkausiaika

    Jääkausiajalla mannerjäätiköt ja vuoristojäätiköt peittävät suuren alueen maapallon

    pinnasta. Nykyiset mannerjäätiköt ovat Etelämantereella ja Grönlannissa.

    Jääkausiajalla lämpö- ja jääkaudet vuorottelevat. Jääkaudella lumi alkaa kerrostua

    jääksi, koska kesät ovat niin viileitä, ettei lumi ehdi sulaa. Lämpökaudella lumi alkaa

    sulaa, koska ilmasto on niin lämmin. Jääkausiajalla jääkausien ja lämpökausien

    vuorotteluun vaikuttaa auringon säteilyn määrän muutokset. Säteilyn määrään

    vaikuttaa akselin kaltevuus ja radan soikeus.

    Viimeisin jääkausi oli Veiksel-jääkausi, joka päättyi 11 600 vuotta sitten.

  • Auringon säteilyn määrään vaikuttavat tekijät. Säteilyn määrän muutokset vaikuttavat jääkausien

    ja lämpökausien vaihteluun jääkausiajalla.

    Jääkauden jälkeen

    Jääkausi jätti jälkeensä ainutlaatuisia merkkejä. Mannerjäätikkö muokkasi

    maisemamme tällaiseksi kuin se on.

    Mannerjäätikkö hioi liikkuessaan kalliomme paikoin sileäksi ja matalaksi silokallioksi.

    Jäätikön pohjassa oli kiviä, jotka rouhivat kallioon uurteita, joiden avulla voi päätellä

    jäätikön liikkeen suunnan.

  • 10. Silokalliota Hangossa. (Kuva otettu oBi:sta)

    Liikkuessaan jäätikkö murskasi kallioperästä erikokoista kiviainesta. Soraa, hiekkaa,

    savea ja kiviä kulkeutui jäätikön mukana, ja kasautui kallioperän päälle moreeniksi.

    Moreeni on Suomen yleisin maalaji.

    Moreenissa on sekaisin eri raekokoja, savesta kulmikkaisiin kiviin.

    Jäätikön sulaessa syntyi jäätikköjokia, joissa virtasi sulamisvesiä. Jäätikköjoet

    lajittelivat maalajeja. Ne kuljettivat ja kasasivat hiekkaa ja soraa jään sisällä, jäätikön

    railoihin ja tunneleihin. Jäätikön reunan perääntyessä kasaantuneesta hiekasta ja

    sorasta muodostui harjuja.

    Jäätikön reuna-alueille kulkeutuneet yksittäiset, suuret kivet voivat olla

    siirtolohkareita. Ennen vanhaan siirtolohkareita sanottiin pirun kiviksi, koska

  • uskottiin pirun heittäneen ne taivaalta pellolle. Silloin ei vielä tiedetty mistä ne ovat

    keskelle peltoa kulkeutuneet.

    11. Siirtolohkare ja minä, Perniössä, Sydän-Saurussa

    Jäätikköjokien virtauksen vähentyessä, jokisuihin kasaantui hiekkaa ja soraa, jotka

    muodostivat tasaisia suistoja, eli deltoja.

    Jäätikköjoet muodostivat Suomen lajittuneet kivennäismaalajit: sora, hiekka, hieta,

    hiesu ja savi.

    12. Delta kolmannella salpausselällä, Tuohitussa, Perniössä. (Kuva otettu oBi:sta)

  • Savikot syntyivät, kun kevyemmät ainekset: hieta, hiesu ja savi laskeutuivat pohjaan

    kauempana jokisuista. Savikot ovat erinomaisia viljelyyn, joten niistä on muokattu

    peltoja.

    13. Savikkoa Perniössä

    14. Osa ensimmäistä Salpausselkää. Hangossa, Tullinrannassa, Suomen eteläisimmällä rannalla.

    Kiviä jäi usein pyörimään jäätikköjokien voimakkaisiin pyörteisiin tai putouksiin.

    Kivet hioivat ja porasivat kallioon sileäpintaisia hiidenkirnuja. Ne voivat olla jopa yli

    100 000 vuotta vanhoja.

  • 15. Hiidenkirnu, joka on murtunut. Perniössä. (Kuva otettu oBi:sta)

    16. Karpinmäeltä. Paikallaan pyörinyt kivi on hionut kalliota

    Maankohoaminen

    Paksu mannerjäätikkö painoi maankamaraa alasäin, jopa kilometrin verran. Jään

    sulaessa maa alkoi kohota, koska sen taakka keveni. Aluksi kohoaminen oli hyvin

    nopeaa, mutta nyt se on hitaampaa. Maa kohoaa silti jatkuvasti.

  • Maankohoamisen seurauksena merenlahdet kuroutuvat järviksi, jolloin merien

    eläimiä jää loukkuun, saarten pinta-ala kasvaa ja ne kasvavat kiinni mantereeseen,

    vesistöt madaltuvat tai soistuvat, muinaiset rannat kohoavat mäkien rinteille, jokien

    virtaussuunta muuttuu ja nykyiset rannikkokaupungit siirtyvät sisämaahan. Vedestä

    nousee koko ajan uutta maata. Rantaviiva muuttuu huomattavasti, sillä maan

    arvellaan kohoavan vielä 100-125 metriä. Kotiseudullani maankohoamisen olen

    huomannut esimerkiksi Salon Teijon retkeilyalueen Ancylus-järven muinaisrantana

    ja Karpinmäkenä, joka ennen oli saari.

    17. Karpinmäellä on pronssikautinen hautaröykkiö, joka on pronssikauden alkuvuosina

    Skandinaviasta siirtolaisten mukana Suomen rannikolle tullut uusi hautausmenetelmä.

    Kiviröykkiöön haudatun vainajan mukaan laitettiin arvoesineitä. Myöhemmin polttohautaus tuli

    vallitsevaksi hautausmenetelmäksi.

    Itämeren muinaiset rannat meri- ja järvivaiheiden ajalta näkyvät nykyään mäkien

    rinteillä. Maisemassa muinaisrannat näkyvät maavalleina ja kivivyöhykkeinä.

  • 18. Kaunista maisemaa Förbyssä.

  • 19. ja 20. Kalliomaalauksia Ulkoluodossa, Förbyssä

    Metsät

    Suomen etelärannikolla on tammivyöhyke. Tammivyöhyke on havumetsän ja

    lehtimetsän vaihettumisalue. Tammivyöhykkeellä viihtyvät tammet, kuten muutkin

    jalot lehtipuut, sekä havupuut. Myöhemmin jaloille lehtipuille sopivat maa-alueet on

    otettu käyttöön maanviljelyssä. Luonnontilaisia metsiä on enää harvassa, koska

    suurin osa metsistä on otettu metsätalouskäyttöön. Luonnontilaiset metsät ovat

    monimuotoisempia kuin talousmetsät, koska niissä asuu enemmän eliölajeja ja

    elinympäristöjä on enemmän. Luonnontilaisessa metsässä kasvaa eri-ikäisiä, eri

    lajeja, kuolleita ja lahoja puita. Metsien monimuotoisuudesta käytetään käsitettä

    biodiversiteetti.

    Minulle metsät ovat hyviä vapaa-ajan viettopaikkoja, paikkoja joissa voi nauttia

    luonnosta ja hiljaisuudesta. Käyn perheeni kanssa melko usein Teijon retkeilyalueella

    kävelemässä.

  • 21. Kaunis ja rauhallinen kuva Teijon retkeilyalueelta (2011)

    Kotiseutuni suot ovat keidassoita, eli kohosoita. Keidassoilla turve muodostaa

    paksuja kerroksia. Turve on eloperäinen maalaji, jossa on osittain hajonneita

    kasvinosia. Soiden keskiosat ovat kohonneet muuta ympäristöä ylemmäs, jonka

    takia keidassuot saavat ravinteita vain sadevedestä.

    Luonnontilaiset metsät ja suot ovat uhanalaisia. Soiden määrää on vähentänyt

    niiden muuttaminen pelloiksi, energiaturpeen nostaminen ja tekoaltaiden

    rakentamien. Soista enää 10 % on luonnontilaisia. Metsistä vain 4 % on

    luonnontilaisia. Metsien monimuotoisuus on vähäisempää talousmetsien takia. Osa

    metsistä on myös hakattu mataliksi esimerkiksi autoteiden vuoksi.

    Luonnontilaisia metsiä ja soita voi suojella. Ilman suojelua ne voivat kadota

    Suomesta kokonaan. Metsien mukana myös eliölajeja on vaarassa kuolla

    sukupuuttoon. Perintömetsän perustaminen on uusimpia tapoja suojella metsiä.

    Metsän annetaan kasvaa luonnontilaisena.

    Aalloilla keinun

    Perniön seudulla on useita hyviä uimapaikkoja. Tässä muutamia kuvia järvistä, joissa

    käyn uimassa kesäisin..

  • 22. Naarjärvi

    23. Kirakanjärvi

    24. Vähäjärvi

    Järvet sijaitsevat vähän syrjäisemmässä, mutta Perniön joki virtaa keskustassa. Se on

    kaunis, mutta tulvii varsinkin keväällä.

  • 25. Perniön joen pinta on noussut korkealle. (9.4.2011)

    26. Kaikki muistavat toukokuussa 2010 kun Perniön keskustassa lammen vesi kasteli jalat ja

    muutaman rakennuksen.

  • 27. Perniön Kebabille tuli suurimmat vahingot.

    28. Perniön joki joulukuussa 2012

    Perniön talousvetenä käytetään pohjavettä. Pohjavesi on vettä, joka on imeytynyt

    maaperään, matkalla suodattunut maalajien läpi ja vajonnut, kunne se kohtasi

    läpäisemättömän maan. Perniön pohjavesi on todella hyvää. Pohjavettä uhkaa

    kuitenkin lannoitteet, ja niiden nitraatit, huoltoasemien öljytuotteet ja tiesuolan

    kloridit. Pohjavettä on suojeltava. Pohjavesialueet on merkitty kylteillä.

  • Väestö

    Perniön pinta-ala on 419,12 km2. Perniössä asuu noin 5 900 ihmistä. Perniön

    asukkaista noin 15 % on alle 15-vuotiaita, eli lapsia. Työikäisiä, eli 15-64-vuotiaita on

    noin 63% ja asukkaista eläkeikäisiä on melkein 23 % Työikäisiä on kaikista eniten.

    Salon väestöä koskettanut ikävä tapahtuma oli, kun Nokia lopetettiin Salosta

    kokonaan. Työttömiä tuli paljon yhdellä kertaa, joten työpaikoista on ollut nyt kova

    kysymys. Tämän seurauksena ihmisiä saattaa muuttaa pois Salosta, työn perässä

    jonnekin muualle, jos täältä ei työtä löydy. Minun tätini oli töissä Nokialla, mutta on

    löytänyt nyt uuden työn, väliaikaisen tosin.

    Kotiseudullani on muutamia vuosittaisia tapahtumia, jotka kuuluvat kotiseutuuni.

    Salossa on joka vuosi syysmarkkinat, jonne menen aina kavereideni kanssa. Käymme

    laitteissa ja syömme lakuja sekä suukkoja. Myös Tammisaarella pidetään syksyisin

    markkinat, jotka ovat mielestäni monipuolisemmat, siellä on enemmän kojuja ja

    myyjiä.

    29. Tammisaaren syysmarkkinoilta. Laitteet ovat kaikista paras juttu (Kuvassa pikkusiskoni)

  • Maahanmuuttajat

    Tunnen muutaman perheen, jotka ovat muuttaneet tänne Kosovosta. Osa on ollut

    täällä jo kauemmin, osa on tullut tänne vasta pari vuotta sitten. Mummoni

    naapurissa asuu yksi 3-luokkalainen tyttö, hänellä ei ole omia sisaruksia, mutta minä

    ja minun siskoni olemme hänelle kuin isosiskoja. Nämä keitä tunnen, tai tiedän,

    eivät kaikki osaa puhua suomea. Nuoret maahanmuuttajat oppivat mielestäni kielen

    helpommin. Kaikille maahanmuuttajille tarjotaan samat palvelut, ja minusta on

    mukavaa kun koulussamme on vähän muitakin kansalaisuuksia rikastuttamassa

    kulttuuriamme.

    Perniö on maakuntakeskus

    Paikka, johon on keskittynyt paljon työpaikkoja, asutusta ja palveluita, on keskus.

    Perniötä lähin oleva valtakunnanosakeskus on Turku. Lähin kauppakeskus, Plaza,

    sijaitsee Salossa. Turusta ja Helsingistä löytyy enemmän julkisia ja kaupallisia

    palveluita. Julkisia palveluita ovat esimerkiksi hallinto, terveys- ja sosiaalipalvelut,

    koulutuspalvelut ja julkinen liikenne. Kaupallisia palveluita ovat muun muassa

    tukkukauppa, ravintolat, rahoitus, vakuutus ja liike-elämän palvelut.

    30. Kartta on Perniön keskuksesta. (On myös vihossa)

  • Perniön keskuksesta löytyy S-market, K-supermarket, R-kioski, Siwa, ABC, Mili,

    kirjasto, suutari, kirpputoreja, Kebab-ravintola, sekä muita palveluja.

    Perniössä on myös mahdollisuuksia urheilulle. Meillä on urheilukenttä ihan

    keskustassa ja liikuntahalli mäessä. Hallilla on mahdollisuus hiihtoon ja luisteluun,

    siellä on iso hiekkakenttä, iso sali ja kuntosali. Liikuntahallilla järjestetään

    monenlaista liikuntaa ja pelejä. Myös ilmaista liikuntaa on.

    Maaseudun rauha

    Suurin osa Suomesta on maaseutua. Maaseutuja on erilaisia. Perniö on kaupunkien

    lähimaaseutua. Valtaosa asukkaista käy töissä kaupungissa. Maatilat saavat

    lisätuloja sivuelinkeinosta, joka on harjoitettavaa yritystoimintaa.

    Elämä täällä on rauhallista ja luonnonläheistä, jota arvostavat myös muut ihmiset.

    31. Perniössä viljellään paljon viljoja, kuten kauraa ja ohraa. Täällä on myös tiloja, joilla on sikoja

    tai lehmiä.

    Maanviljely ja karjanhoito ovat maataloutta. Niitä kutsutaan alkutuotannoksi, koska

    ne tuottavat raaka-aineita teollisuuteen. Myös maa- ja metsätalous ovat

    alkutuotantoa.

  • Teollisuutta ja liikennettä

    Salonseutu ja Perniö ovat Suomen teollisuusvyöhykkeellä. Suurin osa teollisuudesta

    keskittyy teollisuusvyöhykkeen suuriin kaupunkeihin Etelä-Suomessa. Teollisuus

    jalostaa alkutuotannon tuottamista raaka-aineista tuotteita.

    Perniössä olevia teollisuudenliikkeitä ovat esimerkiksi Wipro ja Lemminkäinen. Niitä

    on enemmänkin, mutta tässä oli muutama.

    Kotiseudullani on minusta hyvät liikennemahdollisuudet. Linja-autoja kulkee, Salosta

    pääsee junalla Turkuun puolessa tunnissa ja Helsinkiin. Helsingissä ja Turussa on

    myös satamat, joista lähtee laivoja mm. Ahvenanmaalle, Viroon ja Ruotsiin.

    Helsingissä on lentokenttä, josta lähtee lentoja niin sisämaahan, kuin ulkomaille.

    Koska Suomi on harvaanasuttu maa, yksityisautoilun määrä Suomessa on suuri.

    Joukkoliikenne olisi kannattavampaa luonnon kannalta, mutta myös meidän

    kannalta, sillä pahinta ruuhkaa voi välttää käyttämällä joukkoliikennettä.

    Liikenne ja teollisuus kuluttavat paljon energiaa. Energian tuottaminen vapauttaa

    ilmakehään kasvihuonekaasuja, jotka voimistavat kasvihuoneilmiötä ja siten

    ilmastonmuutosta. Teollisuus ja liikenne tuottavat ilmaan myös haitallisia hiukkasia,

    raskasmetalleja ja happamia yhdisteitä. Kaikki nämä päästöt huonontavat

    kaupunkien ilmanlaatua, haittaavat ihmisten terveyttä ja pilaavat luontoa.

    Energiankulutus

    Suomalaiset kuluttavat paljon energiaa. Suomessa asukasta kohden energiankulutus

    on maailman suurimpia. Ekologisella jalanjäljellä kuvataan kuinka paljon maata ja

    vettä tarvitaan tuottamaan käyttämämme energia, ruoka, kuluttamamme tavarat ja

    palvelut. Elämiseen tarvittaisiin neljä maapalloa, mikäli kaikki kuluttaisivat yhtä

    paljon energiaa kuin me. Oman ekologisen jalanjäljen kokoon voi vaikuttaa itse

    omilla valinnoillaan. ekologinen jalanjälki laskuri

    Suurin osa energiankulutuksesta menee teollisuuteen. Toiseksi eniten energiaa

    kuluu rakennusten lämmittämiseen. Kylmän ilmaston ja kylmien talvien vuoksi

    rakennuksia joudutaan lämmittämään. Koska Suomessa on talvella myös pimeää,

    valaistukseen käytetään paljon energiaa.

    Uusiutuvien energianlähteiden käyttöä lisätään koko ajan. Tuulivoimalat lisääntyvät

    tulevaisuudessa myös yksityiskäytössä.

    http://www2.turkuamk.fi/keke/ekofeet2/index.php?page=laskuri

  • Suunnitelmii

    Kotiseudulleni on suunniteltu uutta S-markettia, ABC:tä vastapäätä olevalle pellolle.

    En kauheasti pidä siitä kun S-market siirtyy kauemmas, mutta sijainti onkin parempi

    Perniöntien varressa tuottavuuden kannalta. Sijainti on ajateltu mökkiläisten

    mukaan. Tästä ”ässästä” on tulossa kuulemma suurempi, joten uskon valikoimankin

    laajentuvan.

    Näsen kartanon alueelle ollaan rakentamassa tuulivoimalaa. Se on minusta hieno

    juttu, ja kannatan sitä. Miten se vaikuttaa maisemaan, sitä en tiedä.

    Näsen kartanon Tuulivoimapuisto

    OMA ARVIOINTI:

    Olisin voinut suunnitella aikataulun paremmin, ja aloittaa aikaisemmin. Loppua kohden tuli vähän

    kiire, ja kone temppuili, enkä ole kovinkaan taitava koneiden käyttäjä. Olen kuitenkin tyytyväinen

    itseeni, toivottavasti tämä riittää ja saan hyvän numeron päättötodistukseen.

    Lähteet

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Perni%C3%B6

    http://openbiomi.files.wordpress.com/2012/04/vilma-valjanen-kotiseututyc3b6-11.pdf

    http://openbiomi.com/suomi-2/jaakausiaika-ja-jaakausi-suomessa/#

    http://openbiomi.files.wordpress.com/2012/04/pauliinan-kotiseutututkimus-pernic3b6stc3a42.pdf

    Tärkein lähde oli pääasiassa vihko ja ysiluokan maantiedon kirja Avara Suomi. Myös Obista on ollut

    suuri apu!

    Kuvat

    Suurin osa on itse, vuosien takaa, otettuja. Jotkut kuvat ovat Obista.

    Kuvat 1 ja 2 ovat Wikipediasta.

    Kuvat 7,8,11,14,25,26, ja 27 ovat äitini ottamia, mutta sain luvan käyttää niitä.

    http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/varsinaissuomenely/Ymparistonsuojelu/YVA/Vireilla/energia/Documents/TuuliWattiSalo/nasenkartano_Arviointiohjelma.pdfhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Perni%C3%B6http://openbiomi.files.wordpress.com/2012/04/vilma-valjanen-kotiseututyc3b6-11.pdfhttp://openbiomi.com/suomi-2/jaakausiaika-ja-jaakausi-suomessa/%23http://openbiomi.files.wordpress.com/2012/04/pauliinan-kotiseutututkimus-pernic3b6stc3a42.pdf

  • Ja lopuksi tärkein asia: Perniössä on kaikki kaverit

    Kuvia olisi vielä paaaaaljon enemmän!

  • Enni Vuoriranta 9b 2012