Normit ja naapurusto

Metropolialueella:Mitä monitieteinen

tarkastelu kertoo nuorten ja

koulujen alueellisista

oloista?

Venla Bernelius MetrOP-seminaari Kuvat: KSV, Wikipedia

venla.bernelius@helsinki.fi Siltavuorenpenger 27.1.2015

29.1.2015 2Venla Bernelius venla.bernelius@helsinki.fi Department of Geography and Geosciences

”Mitä MetrOP-hankkeen monitieteinen tarkastelu kertooalueellisten erojen kehityksestä, nuorten elinympäristöjeneriytymisestä ja koulujen alueellisistakehittämisedellytyksistä?”

1. Alueellisten erojen kehitys2. Nuorten käsitykset asuinalueista ja normeista3. Johtopäätökset

Venla Bernelius venla.bernelius@helsinki.fi Department of Geosciences and Geography

• Perinteinen aluepolitiikka ja näkökulmaalue-eroihin maan tasolla: ”köyhä periferiaja hyvinvoivat kaupungit”

• Uusi eriytyminen tihentyykaupunkiseutujen sisällä• Naapurustojen ja esimerkiksi koulujen

oppilasalueiden väliset erot Helsingissä jopasuurempia kuin koko maan kuntien väliseterot: heikoin oppilasalue alittaa maanheikoimmat kunnat usealla mittarilla – samaterot metropolialueella

• Myös kaupunkien erityiskysymykset, mm.etninen eriytyminen

”Metropolisaatio”: kaupunkiseudutuudenlaisen eriytymisen tihentyminä – alue-erot kasvavat kiihtyen kaupungeissa

Venla Bernelius venla.bernelius@helsinki.fi Department of Geosciences and Geography 29.1.2015 4PISA 2012 (Välijärvi et al.2013)

40 pisteen ero vastaa noinyhden kouluvuoden eroa

Venla Bernelius venla.bernelius@helsinki.fi Department of Geosciences and Geography

Esimerkkinä Helsingin eriytyminen: Ennen 1990-luvunlamaa alueelliset erot vähäisiä ja kaupungissakäytännössä täystyöllisyys

Mats Stjernberg 2013

Venla Bernelius venla.bernelius@helsinki.fi Department of Geosciences and Geography

Eriytyminen on jatkunut läpi 2000-luvun - 1990-luvunlamassa korostuneiden erojen syvenemisellä jasamantyyppisten alueiden ryvästymisellä

Mats Stjernberg 2013

Venla Bernelius venla.bernelius@helsinki.fi Department of Geosciences and Geography

Metropolin alueellinen eriytyminen eriyttää koulujenoppilasalueet koulujen toimintaympäristönä ja nuortenelinympäristönä

Korkeakoulutus Tulotaso Vieraskielisyys

• Trendeinä erojen syveneminen, tekijöiden alueellinenkasautuminen, alueiden ryvästyminen (ks. esim. Kortteinen ym. 2006;Vaattovaara & Kortteinen 2012, Helsingin tila ja kehitys 2013)

Venla Bernelius venla.bernelius@helsinki.fi Department of Geosciences and Geography

”Kuinkatodennäköistä on,että asuinalueenaikuiset puuttuvatalaikäisten nuortenjuopotteluunjulkisella paikalla?”

29.1.2015 8

”Metropolisaation” trendi näkyy datoissa vahvasti:Seudun kuntakohtaiset erot nuorten asenteissa jaarvioissa jäävät tyypillisesti pienehköiksi

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Tuusula

Vihti

Kauniainen

Espooo

Kerava

Mäntsälä

Hyvinkää

Kirkkonummi

Pornainen

Järvenpää

Helsinki

Vantaa

Nurmijärvi

Sipoo

Ei lainkaan todennäköistä

2

3

4

Erittäin todennäköistä

0 10 20 30 40 50

Series1

0 10 20 30 40 50

Series1

Normit ja sosiaalinen kontrollieriytyvät voimakkaastipaikallistasolla, kuntien sisällä:“Asuinalueeni aikuiset puuttuvaterittäin todennäköisesti alaikäistenjuopotteluun ulkona.”

Helsinki

Helsinginmetropolialue

Tyytyväisyys ja turvallisuudenkokemukset asuinalueella

Omaanasuinalueeseensa”erittäin tyytyväisten”osuus kouluittainkokoMetropolialueella

29.1.2015 10

0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0

Luottamus ja sosiaaliset verkostot

29.1.2015 11

0 10 20 30 40 50 60

Asuinalueeniihmisiin voi luottaa”erittäintodennäköisesti”:vastaajien osuuskouluittain kokoMetropolialueella

Venla Bernelius venla.bernelius@helsinki.fi Department of Geosciences and Geography

• Kouluihin liittyvien paikallisten prosessien tarkastelu osoittaa -yhdessä uusimpien sosiaalisen ja etnisen eriytymisentarkastelujen kanssa – että erojen kasvun logiikka on muuttunut• Ennen 2000-lukua sosiaaliset ja alueelliset erot kasvoivat

pääsääntöisesti eliitin nousun kautta; jakauman yläpäässä (katso esim.Uusitalo 1999; Kortteinen ym. 2005)

• Nyt erojen kasvu myös jakauman alapäässä selvää (esim. Kortteinen ym.2006; Vilkama 2011; Helsingin tila ja kehitys 2013) ja eriytyminen etenee useallaulottuvuudella, ulottuvuudelta toiseen syöttäen (mm. koulujen vaikutuslapsiperheiden muuttopäätöksiin: Vaattovaara, Vilkama Dhalmann)

• Suomessa 2000-luvun kuluessa ensimmäistä kertaa viitteitä myösaluevaikutuksista, eli alueellisten erojen korostumisesta jatunkeutumisesta sisälle yhteiskunnallisiin instituutioihin myösyksilötasolla

29.1.2015 12

Koulut ja paikalliset prosessit: erojen kasvu”jakauman molemmilla laidoilla”

Johtopäätökset: Metropolisaatio tiivistää jamoninaistaa haasteet paikallistasolla

1. Metropolialueen sisäinen, toiminnallisten naapurustojen välineneriytyminen on jo kansainvälisessäkin mittakaavassa merkittävällätasolla ja vaikuttaa A) nuorten institutionaalisiin ja sosiaalisiinkehitysympäristöihin ja B) koulujen toimintaedellytyksiin

à Resurssitarve aiempaa moninaisempi

à Toiminnan kehittämisen fokus paikallistasolla sekä nuortenauttamisen että koulujen osalta

2. Eriytyminen on edennyt nopeasti, usealla ulottuvuudella (mm. aikuisväestöntyöttömyys, toimeentulotuen tarve, nuorten heikot sosiaaliset verkostot, matala luottamus,normien eriytyminen) ja erojen kasvu paikantuu kansallisesti uudella tavallamyös häntäpäähän

à Putoamisen ja paikallisten segregaatiokehien riskittiedostettava

à Tulokset korostavat monialaisen työn tarvetta: Koulu voi toimiaalueellisena noodina eri hallinnonalojen kohtaamiseen

29.1.2015 13

Venla Bernelius venla.bernelius@helsinki.fi Department of Geosciences and Geography

Kaupunki- ja koulusegregaation kehä:alikehityksen kierteet? (Skifter Andersen 2003; Kortteinen ym. 2006)

§ Jos lähtökohtaiset erot ovat pienet, segregaatiokehä lähinnä ylläpitää olemassa olevia eroja.Alueellisten tai koulujen erojen saavutettua ”kriittisen pisteen” (kynnysarvot) kehitys voikansainvälisten kokemusten mukaan kiihtyä ja alkaa tuottaa yhä lisääntyvää eriytymistä

§ ”Alikehityksen kierteiden” vastapainona toisilla alueilla vastaavat kehityskulut voivat synnyttäätai ylläpitää kumulatiivisesti paranevaa kehitystä