Muutoksessa  mukana?  Vanhuspalvelujen  muu3uva  

toimintaympäristö  

Vanhustyön  johtamisen  kehi3ämisrakenne  2.4.2012  

Marjaana  Seppänen  

Kunnalliset  vanhuspalvelut  

•  Valtakunnallisen  sosiaali-­‐  ja  terveyspoliAikan  kohde  

•  Paikallisten  tavoi3eiden  ja  uudistusten  toteu3amisen  väline  

•  Palveluiden  toimeenpanon  konkreeDnen  ympäristö  (vrt.  Niiranen  2008)    

Vanhuspalvelut  

Väestörakenne  

HyvinvoinAmalli   Perhe  

Yhteisöllisyys  Ohjaus  

Kunta-­‐  ja  palvelurakenne   Kul3uuriset  käsitykset  

Näkökulmia  muutokseen  

•  Väestörakenne  •  HyvinvoinAmalli  •  Kunta-­‐  ja  palvelurakenne  •  Ohjaus  •  Kul3uuriset  käsitykset  •  Yhteisöllisyys  •  Perhe    

Väestörakenne  

Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2010, (Tilastokeskus)

Väestö  iän  ja  sukupuolen  mukaan  2030,  ennuste  2009  

Lähde:  Tilastokeskus  

Väestö  iän  ja  sukupuolen  mukaan  2050,  ennuste  2009  

Lähde: Tilastokeskus

Väestö  1910  ja  2050  

SUOMALAISTEN ELINAJANODOTE SIVU 1/2 MIEHET

Lähde: Tilastokeskus, Henkilötilastot: väestötilastot

SUOMALAISTEN ELINAJANODOTE SIVU 2/2 NAISET

Lähde: Tilastokeskus, Henkilötilastot: väestötilastot

Elinajan  odote  

•  Odote3avissa  oleva  elinaika  on  kasvanut  huimaa  vauhAa  

•  Naisten  ja  miesten  välinen  ero  on  suuri  Vuonna  2011  syntyneen  tytön  elinajan  odote  oli  82,9  ja  pojan  75,  8  vuo3a  (Tilastokeskus)      

Tilastokeskuksen  väestöennuste  (2009)  

  Yksikkö 2010 2020 2030 2040 2050 2060

Väkiluku 1  000 5  378 5  636 5  850 5  985 6  090 6  213

 0–14  v. % 16 17 16 15 16 15

15–64  v. % 66 60 58 58 57 56

65–  v. % 18 23 26 27 28 29

75  vuo3a  täy3äneiden  lkm  2005-­‐2050  (Tilastokeskus)  

Vuosi lkm 2005 392 967 2015 480 401 2020 555 558 2025 708 112 2030 816 770 2035 888 730 2040 935 905 2045 948 699 2050 936 587

Väestöllinen  huoltosuhde  

•  Väestöllinen  huoltosuhde  on  lasten  ja  vanhusten  määrä  sataa  työikäistä  kohden  

•  Väestöllinen  huoltosuhde  nousee  nykyisestä  50:stä  74,6:een  vuoteen  2034  mennessä.    

Väestöllinen  huoltosuhde  1950-­‐2009  ja  ennuste  2010-­‐2050    

Väestöllinen huoltosuhde= Lasten (alle 15-v) ja vanhuseläkeläisten (yli 65-v.) määrä suhteessa työikäisiin (Tilastokeskus)

On  havai3u,  e3ä..    

•  Suomalaisten  terveydenAla  on  monien  osoiDmien  mukaan  kohentunut  

•  Myös  elinikä  pitenee  edelleen  •  Samalla  toimintakykyiset  elinvuodet  lisääntyvät  

•  Terveiden  elinvuosien  lisääntymisen  suhteen  ratkaisevaa  on  tarkastelunäkökulma  

 On  myös  havai3u,  e3ä…  

•  toimintakyky,  terveys,  sairastavuus  ja  kuolleisuus  ovat  yhteydessä  sosioekonomisiin  tekijöihin  kuten  koulutus,  aiempi  ammaD  ja  tulot  

HyvinvoinAmalli  

Pohjoismaisen  hyvinvoinAvalAon  keskeisiä  piirteitä  

•  Esping-­‐Andersen  :  Liberaali,  konservaAivinen  ja  sosiaalidemokraaDnen  regiimi  

•  Julkisen  vallan  vastuu  hyvinvoinApalveluista  •  Universalisimi  •  Korkea  veroaste  •  Kansalaisten  yhdenvertaisuus    Yhä  useammin  esite3y  kysymys:  Onko  pohjoismainen  malli  enää  käytännössä  olemassa?  

Mallia  haastavia  kehityskulkuja  •  Managerialismi  (yhdenmukaisuuden,  tuo3avuuden,  talouden    ja  tehokkuuden  korostaminen)  

•  Uusi  julkisjohtaminen  (new  public  management)  

•  Palvelujen  monituo3ajuus  ja  sen  hallinta  (new  governance)  

•  Ideologiset  siirtymät,  jonka  ilmentymiä  esim.  yksilöllistäminen  (vrt.  henkilökohtainen  budjeD)  

 

Kunta-­‐  ja  palvelurakenne  

Kuntarakenne  

•  Viime  vuosien  aikana  yhdistymisiä  palvelujen  tuo3amiseen  lii3yvien  yhteistyörakenteiden  (kuntayhtymät)    lisäksi  

•  (Ennennäkemä3ömän)  suuri  muutos  käynnissä  

 

Ikääntyneiden  palvelut  

•  Totu3u  jakamaan  sosiaali-­‐  ja  terveyspalveluihin  sekä  avo-­‐  ja  laitospalveluihin  

•  Jaot  ovat  viimeaikaisen  kehityksen  myötä  liudentuneet  

Avopalvelut Avopalvelut

Laitoshoiva Laitoshoito Kuntoutus

Neuvontapalvelut

Hyvinvointia edistävät kotikäynnit

Kotihoito

Vanhainkodit

Terveyskeskuksen vuodeosastohoito

Kotipalvelu

Kotisairaanhoito

Perusterveydenhuollon avohoito

Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito

Päiväkeskukset

Palveluasuminen

Tukipalvelut

Erikoissairaanhoidon avohoito

Omaishoidon tuki

Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut

Ikääntyneiden palvelut

PALVELUIDEN MONITUOTTAJUUS: Suhteelliset osuudet muutoksessa

Lähde: Koskinen, Aalto, Hakonen, Päivärinta; Vanhustyö 1998

VANHAN IHMISEN OMAT VERKOSTOT • puoliso, lapset, sukulaiset • ystävät, naapurit

JULKISET PALVELUT • kuntien omat palvelut • kuntien rahoittamat palvelut (ostopalvelut)

KAUPALLISET PALVELUT • yksityiset ammatinharjoittajat • yritykset

YLEISHYÖDYLLISET YHTEISÖT • järjestöt ja säätiöt • vapaaehtoistyö

29  

Iäkkään ihmisen hyvinvointi ja elämänlaatu

Gerontologinen sosiaalipalvelutyö

Gerontologinen sosiaalityö

Kulttuurinen seniori- ja vanhustyö

Geronteknologia

Dementiatyö

Gerontologinen kuntoutus

Gerontologinen hoitotyö

Geropsykologia

Geriatria ja psykogeriatria

Seniori- ja vanhustyön osa-alueet: osaamisen, kysynnän ja tarjonnan muuttuva kenttä

HyvinvoinAvalAo  perusajatuksiin  kuuluu,  e3ä  

…kaikilla  on  oikeus  julkisiin  sosiaali-­‐  ja  terveyspalveluihin  kun  niiden  tarve  todetaan  

   

Palvelutarpeen arviointi keskeisessä asemassa

Arjen toiminto Ei selviä toiminnosta %

Ruoan laitto ja aterian lämmittäminen 29

Kevyet kotitaloustyöt 23

Raskaat kotitaloustyöt 74

Sisällä liikkuminen 5

Henkilökohtaiset toimet (puk. pes) 7

Sairauden hoito (lääkkeiden ott.) 26

Kodin ulkopuolella asiointi 64

Ulkona liikkuminen kesällä 20

Ulkona liikkuminen talvella 33

Raha-asioiden hoito 47

Avun ja palvelun tarve kotona asuvilla yli 75-vuotiailla

(HYPA 2009/THL)

Palvelutarpeen  arvioinA  korostumassa;  keskustelussa  nyt:  

•  Arvioinnin  kohde:  mitä  arvioidaan?  •  Arvioinnin  tavat:  mitä  välineitä  

käytetään?  •  Arvioinnin  tekijä:  mikä  koulutus?  •  Itsearvioin=:  voiko  ikääntynyt  itse  

tai  omainen  arvioida  palveluntarve3a?  

•  Arvioinnin  taustaole>amukset:  mitä  varten  arvioidaan?  

Pohdi3avaksi  

•  Miksi  juuri  nyt  arvioinnin  merkitys  on  korostumassa?  

•  Mitä  hyötyjä  ja  mahdollisia  ongelmia  arvioinnin  keskeisessä  asemassa  on  havai3avissa?  

Ohjaus:  informaaAota  vai  normeja?  

”Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta.” (STM)

36  

Ikäihmisten  palvelujen  laatusuositus  2008  

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Strategian toimeenpanoStrategian seuranta ja toteutumisen arviointi

Asuminen ja ympäristö

Liikenne- ja viestintä-yhteydet

Oppiminen, kulttuuri, harrastukset

Osallisuus, vaikuttaminen

Ikääntymispoliittinen strategia

Kunnan hyvinvointipolitiikkaKuntastrategia Arvot

Visio – yhteinen tahtotila

Henkilöstöön liittyvät linjaukset•määrä•osaaminen•johtaminen

Asumis- ja hoitoympäristöihin liittyvät linjaukset•esteettömyys•turvallisuus•viihtyisyys

Palvelurakenteen kehittämisen linjaukset•ehkäisevät palvelut•kotihoito•omaishoito•kuntoutuspalvelut•päivätoiminta•palveluasuminen•laitoshoito•dementiaoireisten palvelut•muiden erityisryhmien tarvitsemat palvelut

Palvelujen tuottamiseen ja saatavuuteen liittyvät linjaukset

37  

Laatusuositukset  eivät  rii3äneet..  

•  Mitä  arvelet,  miksi?  •  Syntyi  tarve  ns.  ikälaille  

38  

Luonnos  laiksi  iäkkään  henkilön  sosiaali-­‐  ja  terveyspalvelujen  saannin  turvaamiseksi  

•  Valmistelu  alkoi  syksyllä  2009  •  Lausuntokierros  keväällä  2011  •  Lausuntojen  huomioinA  ja  jatkovalmistelu  2012  

•  Laki  voimaan  2013?  

39  

Keskeisiä  sisältöjä  1  (VouAlainen  &  Vuorinen  2011)  

•  Iäkäs=75  vuo3a  täy3änyt  henkilö  •  Palvelutarpeeseen  vastaaminen  

– Oikeus  arvioinAin  – Ka3ava  palvelutarpeen  selvi3äminen  – Palvelusuunnitelma  – Päätös  palvelujen  saamisesta  määräajassa  – Vastuutyöntekijä  

 

40  

Keskeisiä  sisältöjä  2  

•  Toiminnan  laatu  ja  ilmoitusvelvollisuus  – Henkilöstöllä  ilmoitusvelvollisuus  epäkohdista  

•  Hyvinvoinnin,  terveyden  ja  toimintakyvyn  edistäminen  &  osallisuus  – Kunnan  suunnitelmat  – Yhteistyö  – Neuvonta  ja  ohjaus  – Osallisuus  palveluissa  ja  palvelujen  kehi3äjänä  – Vanhusneuvostot  

41  

Mikä  muu3uisi?  Sosiaali-­‐  ja  terveysministeriön  näkemysten  mukaan:  

•  Laki  parantaisi  iäkkäiden  ihmisten  asemaa  – Oikeus  palvelusuunnitelmassa  arvioinnin  perusteella  määriteltyihin  palveluihin  

– Vastuutyöntekijä  tukena  koordinoinnissa  •  Palvelujen  johtaminen  ja  keh3äminen  helpo3uisi  

•  Uusi  väline  valvontaviranomaisten  käy3öön  

42  

Mistä  kiitosta  ja  kriAikkiä?  •  Lakia  pideDin  yleensä  hyvin  tervetulleena,  pohdiDin  myös,  miksi  tarvitaan  erillislakia  (esim.  Kuntalii3o)  

•  Henkilöstömitoitusta  ei  määritelty  •  Ikärajat:  kannatusta  ja  vastustusta  •  Toteu3aminen  ei  onnistu  nykyisillä  voimavaroilla:  lisäyksiä  valAonosuuksiin  

•  Kustannusvaikutusten  tarkempi  arvoinA  olisi  tullut  olla  mukana  

43  

..jatkuu  •  Hyvinvoinnin  edistäminen  tärkeä  tavoite  (hv-­‐edistävät  koAkäynnit  saivat  kannatusta)  

•  Vastuutyöntekijän  nimeäminen  hyvä  uudistus  (gerontologisen  osaamisen  tarve!)  

•  Palvelutarpeen  arvioijan  kelpoisuusehdot?  •  Hoito-­‐  ja  palvelusuunnitelmien  päällekäisyys?  •  Henkilöstön  ilmoitusvelvollisuuden  osalta  työntekijän  oikeusturvasta  huolehdi3ava  

•  Oikeu3a  palveluihin  täsmenne3ävä  suhteessa  muihin  lakeihin  

44  

Kul3uuriset  käsitykset  ja  elämäntavat  

Vanhuskäsityksen  muutos  

•  Biomedikaalisesta  käsityksestä  kohA  sosiokul3uurista  käsitystä  (vrt.  Koskinen)  

•  Keskeisiä  korostuksia    –  Elämänkulkunäkökulma  –  Vanhenemisen  paikallisuus  ja  globaalisuus  –  Vanhenemisen  yksilöllisyys,  heterogeenisyys  ja  kokemuksellisuus  

–  Vanhenemisen  voimavaralähtöisyys  –  Ikääntyneiden  itsensä  toteu3aminen,  toimijuus,  vuorovaikutuksellisuus,  osallisuus,  omat  valinnat  ja  idenAteeD  

•  Vanhuskäsityksen  yksipuolistuminen?  

Elämäntavat  ja  -­‐tyylit  

•  Ikääntyvien  elämäntyylit  kiinnostavat  markkinoita,  julkisuu3a  ja  tutkimusta  

•  Elämäntavat  ja  –tyylit  ovat  läsnä  myös  palveluja  tarvitsevan  tarpeita  määri3ävinä  tekijöinä  

•  Jatkuvassa  muutoksessa  

Elämäntavassa…  

•  On  siivilöityneenä  ihmisen  elämänhistoria,  sekä  sisäistyneet  tavat  ja  to3umukset  

•  Ne  ovat  yleensä  niin  itsestään  selviä,  e3ei  niitä  mieAtä  

•  Elämäntapa  ei  väl3ämä3ä  Aedoste3u,  makuto3umukset  painuneet  osaksi  habitusta  (vrt.  Bourdieu  1986)  

 

Elämätyyli..  

•  Vaihteleva  ja  nopeammin  muu3uva  kuin  elämäntapa  

•  On  verra3avissa  muoAin  (vaihtelu)  •  Ei  kiinnity  yhteiskunnallisiin  rakenteisiin  ja  ole  niin  paljon  sosiaalisesA  anne3u  kuin  elämäntapa  

Elämäntapa  

Harkinnat   Muo=  +  Ra%onaalisuus  -­‐  

Elämäntapa  vs.  elämäntyyli  (Allardt  1986,  Karisto  &  KonDnen  2004,  19)  

 Vaikka  elämäntyyleissä  on  kyse  yksilöllisistä  

valinnoista,  niihin    vaiku3avat  mm.  

•  Asuinpaikka  •  Sukupuoli  •  Ikä  ja  sukupolvi  •  Taloudellinen  ja  kul3uurinen  pääoma  •  Terveys,  toimintakyky    •  Sosiaalinen  pääoma  •  Vaikutusmahdollisuudet  •  Asenneilmasto  

Elämäntapojen  tai  –tyylien  ilmentyminen,  esim.:  

– Matkustaminen  – Harrastukset  – Uskonto  – Pukeutuminen  

 

Yhteisöllisyys  

Nykypäivän  maailmassa…  

•  Keskeisiä  piirteitä  ovat  yksilölliset  valinnat  ja  individualismi  

•  Elämme  yhteiskunnassa,  jossa  on  uudenlaisia  (hallitsema3omia)  riskejä    

•  TradiAot  eivät  sido  yksilön  valintoja  siinä  määrin  kuin  ennen  -­‐>  vapaus  valita  ja  samaan  aikaan  velvoite  rakentaa  itse  omilla  valinnoillaan  elämänsä  ja  idenAteeDnsä  

 

Toisaalta…  

•  Yhteisöllisyyden  kaipuu  on  voimakas  •  Yhteisöt  nähdään  hyvän  elämän  kulmakiviksi  sekä  mediassa  e3ä  poliAikassa  

•  Odotukset  yhteisöille  suuret,  ikääntyneiden  kohdalla  varsinkin  hoivan  ja  muun  avun  suhteen  

•  Yhteisöllisen  hoivan  uskotaan  olevan  yhteydessä  vanhuspalvelujen  tarpeeseen  

Yhteisöön  kuulumisen  lähtökohAa  •  Yhteisön  tarjoama  kuulumisen  mahdollisuus  on  yhteisöjen  tärkeä  funkAo  (perusta  idenAteeAlle)  

•  Kuuluminen  rakentuu  nykyisin  ensi  sijassa  kommunikaa=on  kau3a      

•  Ennen  kuuluminen  määräytyi  insAtuAonaalisten  rakenteiden  ja  Alojen  kau3a,  nyt  kuuluminen  sopimuksellinen  ratkaisu  

•  Yhteisöllisyyden  kaksi  muotoa:  –  Toimiminen  yhdessä  –  Yhteenkuuluvaisuuden  tunne  

Yhteisöön  kuulumisen  lähtökohAa…  

•  Yhteisöjen  rajat:  –  Joustavia  – Muu3uvia  – Heikkoja  

•  Rajojen  uudelleen  muotoutuminen  hävi3ää  yhteisöjä  näkyvistä  mu3a  ei  olemasta    

•  Yhteisöihin  kuulumisen  symboliset  merkit  eivät  väl3ämä3ä  keskeisiä  

•  Rajat  (me-­‐he)  kuuluvat  kuitenkin  yhteisöjen  ”perusolemukseen”    

Onko  paikalla  enää  merkitystä  yhteisöllisyyden  kannalta?  

•  Vrt.  enAsajan  kyläyhteisöt  •  Kaupungistuminen  ja  juure3omuus  •  Asuinpaikan  merkityksen  väheneminen  keskeisten  toimintojen  (työ,  harrastukset,  palvelut)  tapahtumapaikkana  

•  Iäkkäät  ihmiset  ovat  nykyisen  paikallisen  yhteisöllisyyden    rakentajia  ja  ylläpitäjiä  (Seppänen  2001;  Seppänen  ym.  2012)  

Ikääntyneiden  rooli  yhteisöissä  •  Monien  yhteisöjen  voimavara  

–  Elämänkokemus  – Mahdollisuus  käy3ää  aikaa  –  KollekAivisen  muisAn  lähde  –  Sitoutuminen  

•  Rajoi3avia  tekijöitä  –  Kulkeminen  (etäisyydet,  kulkuvälineet,  toimintakyky)  

–  Sähköisen  kommunikaaAon  ylivalta  –  Uusien  suhteiden  solmiminen  ei  aina  helppoa  

Ikääntyvien  saama  yhteisöllinen  apu  

•  Puoliso  ja  lapset  sekä  hyvät  perhesuhteet  tärkeitä  avun  saamisen  kannalta  

•  Lähipiiri  (ydinperhe)  vastaa  konkreeDsesta  huolenpidosta    

•  Ystävät,  yhteisöt  ja  ”porukat”  tuo3avat  henkistä  tukea  

•  Terveys  ja  tulotaso  vaiku3avat  sosiaalisen  tuen  saanAin  

•  Huonoimmassa  asemassa  avun  suhteen  ovat  siis  köyhät,  sairaat  ja  perhee3ömät        

Ystävyyssuhteiden  rooli  vahvistuu?  

•  Henkistä,  mu3a  yhä  enemmän  myös  käytännöllistä  tukea  

•  Näy3ää  siltä,  e3ä  erityisen  merki3äviä  yksin  asuville,  lapse3omille  ja  keskiluokkaan  kuuluville  

•  Osalla  yhteisyyssuhteita  ei  ole  (esim.  eronneet  ikääntyneet  miehet)  

•  Tulevaisuudessa  ei-­‐sukulaissuhteilla  yhä  suurempi  rooli  

Perhe  

Taustaa  

•  Perhe-­‐elämän  rakenteet  ovat  viimeisten  vuosikymmenten  aikana  muu3uneet  

•  Yhdestä  mallista  muuntuvaan  perherakenteeseen  

•  Muutos  koskee  myös  vanhoja  ihmisiä,  vaikka  huomio  keskustelussa  lapsiperheissä  

…taustaa  

•  Iäkkäämmät  kohorAt  ovat  menneet  naimisiin  nuorempina  ja  saaneet  lapset  nuorempina  kuin  nykyisin  nuoret  ikäluokat  

•  Nuoremmat  eläneet  suuremman  vapauden  kul3uurissa,  avioituneet  ja  saaneet  lapsia  myöhemmin  

•  Tällä  muutoksella  on  ollut  suoria  ja  epäsuoria  vaikutuksia  ikääntyneiden  elämään  

…taustaa  

•  Ikääntyneet  kokevat  muutokset  lasten  ja  lastenlastensa  kau3a  

•  Ikääntyessä  myös  suoria  muutoksia:  lapset  kasvavat  ja  muu3avat  pois  kotoa,  muodostavat  parisuhteita,  saavat  lapsia,  omat  vanhemmat  kuolevat  

•  Yhä  useampi  vanhenee  ilman  lapsia    

Muutoksia  perhesuhteissa  eri  tasoilla  

1.  Historialliset  muutokset  2.  KohorDmuutokset  3.  Ikään  lii3yvät  muutokset    (Kirjallisuu3a  esim.  Chambers  ym.  2009;  Bengtson  2001;  Andersson  2009)  

Perhemuodot  muutoksessa  •  Pitkäaikaiset  heteroseksuaaliset  avioliitot  ja  niissä  syntyneet  lapset  ovat  ikääntyneiden  vallitseva  perhemuoto  tällä  hetkellä  

•  1970-­‐luvulta  alkaen  näkyvissä  muutoksia:  – Avoliitot  ovat  yleistyneet  – Harvemmat  solmivat  avioliiton  – Avioliiton  ulkopuolella  syntyneitä  lapsia  enemmän  

– Avioerot  ovat  yleistyneet  –  Toiset  avioliitot  yleistyneet  –  Samaa  sukupuolta  olevien  liitot  yleistyneet  –  Yksin  elävien  osuus  noussut  

Sukupolvien  väliset  suhteet  muutoksessa  

•  Sukupolvien  välisten  suhteiden  merkitys  perhe-­‐elämässä  on  kasvanut  kun  –  Elinaika  on  pidentynyt  –  Syntyvyys  on  pienentynyt  

•  Sukupolvia  on  elossa  yhä  useampia  mu3a  yhden  sukupolven  edustajia  perheissä  on  yhä  vähemmän  

•  Monisukupolviset  suhteet  ovat  yhä  merkityksellisempiä  (suhteessa  ydinperheeseen)  hyvinvoinnin  ja  tuen  kannalta  elämänkulun  varrella.  

•  Ikääntyneiden  perhekäytäntöihin  vaiku3avat  paljon  aiemmat  elämänkulun  vaiheet,  ne  eivät  synny  vain  nykyhetkessä  

 

Aiemmin…  

•  Vanhat  ihmiset  olivat  osa  suurperheitä  •  Usein  joku  lapsista  ei  mennyt  naimisiin  ja  huolehA  omista  vanhemmistaan  

•  Lasten  velvollisuus  huolehAa  vanhemmistaan  poisteDin  laista  varsin  myöhään  (vuonna  1970)    

•  Suomessa  usean  sukupolven  yhdessä  asuminen  ei  ole  tavallista  

Nyt…  

•  Sukupolvia  yhä  useammin  elossa  neljä  tai  jopa  viisi  

•  Keskustelu  hoivavastuista  •  Sandwich-­‐sukupolvet?    (Vii3eitä  siitä,  e3ä  sekä-­‐e3ä  on  harvinaisempaa  kuin  joko-­‐tai  

eli  ne  jotka  au3avat,  tekevät  sen  molempiin  suunAin)  

Ikääntyneet  vanhemmat  ja  aikuiset  lapset  

•  Tutkimuksessa  huomio  kiinni3ynyt  hoivaan  ja  au3amiseen  

•  Kuitenkin  suurin  osa  ikääntyneistä  säily3ää  suhteellisen  riippuma3oman  elämäntyylin  

•  Eliniän  piteneminen:  vanhemmat  ja  lapset  vanhenevat  yhdessä  

•  Elämänhistorialliset  tekijät  vaiku3avat  suhteeseen  

…jatkuvuu3a  ja  katkoksia  

•  Muutoksia  suhteissa  aiheu3avat  –  Syntymät  –  Kuolemat  –  Uudet  parisuhteet  ja  puolisot  –  Terveydelliset  tekijät  –  Taloudelliset  tekijät  –  Työ  –  Eläkkeelle  siirtyminen  –  Jne.  

Yksilön  toimijuus  vs.  muiden  toimijuus  

•  Ikääntyneiden  toimijuus  kyseenalaistetaan  sekä  yksilö-­‐  ja  perhetasolla  e3ä  rakenteellisella  tasolla  

•  Ikääntyneiden  toimijuu3a  usein  rajoitetaan  turvallisuuden  nimissä  

•  Ikääntyneet  puolustavat  toimijuu3aan  säätelemällä  aikuisille  lapsilleen  anne3avaa  informaaAota    

Autonomian  kysymys  

•  Ikääntyneet  kertovat  jänni3eistä  suhteessa  aikuisiin  lapsiinsa  omiin  asioihinsa  lii3yvissä  neuvo3eluissa  (Chambers  ym.  2009)  

•  Monet  haluavat  säily3ää  autonomian,  ja  haluavat  aikuisten  lastensa  elävän  autonomisesA,  mu3a  toisaalta  eivät  halua  olla  erillään  aikuisten  lastensa  elämästä  

•  Monet  haluavat  pitää  Aivistä  yhtey3ä  mu3a  eivät  halua  olla  taakka  lapsilleen  

•  Erilaiset  käsitykset  autonomista  voivat  aiheu3aa  risAriitaa  

Pohdi3avaksi  

•  Mitkä  edellä  käsitellyistä  muutoksista  näkyvät  tällä  hetkellä  selvimmin  työssäsi?